lehti nro 1/2006

1/2006

Kytkentöjä jakatkaisuja

CDT- suurkulutuksen mittari

Tulospalkkion pyörät eivät pyöri

Veturimiespilkit 2006

Kilpailuavaikka

väkisin

2 Veturimies 1/2006

Pääkirjoitus

Helsingissä 6. päivänä maaliskuuta 2006

Rautateiden tavaraliikenne avataan myös Suomes-sa kilpailulle vuoden 2007 alusta EU:n lainsäädän-nön vaatimalla tavalla. Kun kilpailun mahdollista-vaa lainsäädäntöä valmisteltiin, niin yleisesti arvi-oitiin, ettei Suomen rataverkolle olisi suuremmassamäärin rynnimässä VR:lle haastajia. Suomen rauta-tieverkko on maantieteellisesti erillään muusta EU –Euroopasta ja meillä on historiallisista syistä euroop-palaisesta standardista poikkeava raideleveys. Tun-nettua on, että Venäjän, Suomen ja Baltian rautatiettoimivat samalla raideleveydellä. Kilpailun avaami-nen rautateiden tavaraliikenteessä ei koske Suomenja Venäjän välistä liikennettä, jota määrittää Venä-jän ja Suomen valtioiden välinen rautatieliikenne-sopimus.

Yhdessä EU:n jäsenmaassa rautatieyrityksellemyönnetty toimilupa on voimassa kaikissa EU:n jä-senmaissa. EU:n lainsäädännön mukaan rautateidentavaraliikenteen kilpailun avaaminen merkitsee sitä,että yhdessä jäsenmaassa toimintaoikeudetomaavalle rautatieyritykselle on mahdollistettavaoperointi myös toisessa jäsenmaassa. EU:n rauta-tietiedirektiivit sekä näille perustuva Suomenrautatielaki edellyttävät toimiluvan saamisenehtoina, että rautatieyritys täyttää rautatietekniikkaa,junaturvallisuutta ja ammatillisia pätevyysvaatimuk-sia sekä taloudellisia toimintaedellytyksiä koskevatedellytykset. Rautatieyrityksen on Suomen rautatie-lain mukaan järjestettävä korkea turvallisuustasotarjoamissaan palveluissa henkilöstönsä, liikkuvankalustonsa ja organisaationsa osalta. Voidakseen

Virolaisyhtiö pyrkii Suomenrataverkolle

toimia toisessa EU:n jäsenmaassa on rautatie-yrityksellä oltava toimiluvan lisäksi myös turval-lisuustodistus. Suomessa turvallisuustodistuksenmyöntää Ratahallintokeskus.

Viroon rekisteröity ja siellä toimiluvan omaavarautatieyritys nimeltään AS Spacecom on jättänytäskettäin Ratahallintokeskukseen turvallisuus-todistushakemuksen. Yritys toimii tavaraliikentees-sä Baltian maiden rautatieverkoilla sekä Venäjän jaBaltian välisessä transitoliikenteessä. Yritys hoitaamuun muassa öljykuljetuksia. Nyt Suomen viran-omaisten on perusteellisesti ja vastuullisesti selvi-tettävä, onko yrityksen Virossa vuonna 1993 saamatoimilupa riittävä EU:n ja Suomen rautatie-lainsäädännön kannalta.

Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myössiihen, mikä on Viron ja muiden Baltian maidenrautatielainsäädännön ja –turvallisuuden taso. OnkoEU:n rautatielainsäädäntö pantu täytäntöön Baltias-sa siten, että direktiivien vaatima korkea turvalli-suustaso myös käytännössä toteutuu? Eräänä EU:nlainsäätämistyön johtavana periaatteena on, ettäkoko EU:n alueen lainsäädäntö korotetaan direk-tiivien säätelemälle vähimmäistasolle. On vakavastiselvitettävä, täyttääkö esimerkiksi Viron rautatie-lainsäädäntö EU:n lainsäädännön edellyttämät kor-kean turvallisuustason vaatimukset. Jos näin ei ole,virolaiselle hakijalle ei pidä automaattisesti myön-tää toimintaoikeuksia Suomen rataverkolle rautatie-kilpailun vapauttamisen ideologian nimissä.

Veturimies 1/2006 3

Päätoimittaja: Timo Tanner

puh: 09-5760 3702,

[email protected]

Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo

Tanner ja Markku Vauhkonen

Toimittaja:

Markku Vauhkonen

GSM 044- 2703 585

fax 09 5760 3737

Kesäkatu 6, 76100 Pieksämäki

[email protected]

Tilaushinta vsk. 10 euroa

Ilmoitushinnat 2006:

1/1 sivua 250 euroa

1/2 sivua 170 euroa

pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja

4-väri sopimuksen mukaan.

ISSN 0355-8207.

Turenki - Kirjapaino Jaarli Oy

Julkaisija Veturimiesten liitto

Toimitus: John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki puh. 09-5760 3700

Liiton ajankohtaista

2 Pääkirjoitus: Virolaisyhtiöpyrkii Suomen rataverkolle

4 Puheenjohtajan palsta:Kilpailua vaikka väkisin

6 Hallituksen kokouksia

10 Pääsihteerin päivyri:Rautateiden henkilöliiken-teen kilpailuttaminenEU:n valinkauhassa

11 Pääluottamusmies:Yhteistyö on helpompaa,kun sen saa yksin tehdä

27 Jussin Pussi:Ihmiskeskeistä tekniikkaa?

28 Nurminen:“Väärin tuotettu”sanoi tuotantopäällikkö.

31 Holopainen:LATUAliiton eläkeläisjäsenille

36 Rissanen:Siihen aikaan kun isälampun osti

37 Palomäki:Monien ikävienominaisuuksien juna

17 Perheleirin hakutietoja

38 Heimo Karttusen (1926-2002) näyttely

32 Veturimiespilkit 2006

42 VRU tapahtumia

Vapaa-aika

Alkoholista paljon asiaa. Sivut 24-26.

Kytkennät puhuttavat niin talossa kuin

liitossakin. Jopa sanomalehdissä. Enemmän

sivuilla 4, 11, 37.

Seuraava Veturimies -lehti ilmes-tyy toukokuussa. Lehteen tar-koitetun aineiston tulee ollahuhtikuun 25. mennessä toi-mittajalla.

12 Wallin:Hedelmöityshoito, seksi jakarvalakkilähetystö

13 Työpaikkakiusattujentarinoita kerätään talteen

14 Erityisvaltuutettu:DR 14 saneeraus saatiinvalmiiksi

18 Turhat työt aiheuttavatuupumusta

19 Mikä uuvuttaaveturimiehen?

22 Tapaustutkimus veturin-kuljettajien ruokailun jatyön yhdistämisestä

24 CDT – suurkulutuksenmittari

Työsuojelu

Eduskunnasta

Veturimiesten pilkkikisat olivat Turussa, Naan-

talin edustalla, sivut 32-35.

Kentältä

Dr 14 koko sarja saneerattu, sivuilla 14-15

lisää saneerauksesta.

4 Veturimies 1/2006


PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Risto Elonen

Kilpailua vaikkaväkisin

Kuluva vuosi on viimeinen, minkä ai-

kana VR Oy:llä on yksinoikeus rataver-

kolla harjoitettavaan tavaraliiken-

teeseen. Euroopan Unionin antaman

toisen rautatiedirektiivipaketin mu-

kaan kansallinen tavaraliikenne tulee

vapauttaa kilpailulle 1.1.2007 alkaen.

EU:n pyrkimyksenä rautateitä koske-

villa toimenpiteillään on siirtää kul-

jetuksia maanteiltä rautateille, mikä on

kannatettavaa ja varmasti osittain pa-

kon sanelemaa Euroopan ylikuor-

mitetuista maanteistä johtuen. Mikäli

rautateiden tavaraliikenteellä olisi

Euroopassa Suomen luokkaa oleva

markkinaosuus kuljetettavasta koko-

naisrahdista, niin EU olisi varmasti

tyytyväinen ja kilpailunesteiden pois-

tamisen syy olisi pelkästään ideolo-

ginen, mikä osittain on myös nykyis-

ten pyrkimysten taustalla.

Suomen tilanne on näistä lähtökoh-

dista tarkasteltuna erittäin mielenkiin-

toinen. VR on kehittänyt omaa kul-

jetusjärjestelmäänsä koko ajan yhdes-

sä asiakkaidensa kanssa ja pyrkinyt

luomaan kustannustehokkaita vaihto-

ehtoja. Kilpailutilannehan on ollut erit-

täin kova muiden kuljetusmuotojen

kanssa ja sitä se on varmasti myös

jatkossa. Kuljetusvarmuus ja täsmäl-

lisyys on saatu verrattain korkealle

tasolle pitkän kehitystyön tuloksena.

Turvallisuus on ollut keskeinen osa-

alue, jota on pyritty parantamaan mo-

nin eri toimenpitein.

VR:n henkilöstö on ollut mukana

monissa projekteissa, joilla on paran-

nettu yrityksen kustannustehok-

kuutta. Nämä projektit eivät loppu-

tuloksiltaan ole aina olleet henkilös-

tön kannalta miellyttäviä. Toisaalta

kehittämishankkeisiin on sitouduttu

vahvasti ja yhdessä sovittujen suun-

taviivojen mukaan on myös toimittu.

Vuosien kehittämistyön tuloksena VR

Osakeyhtiöstä on luotu yksi Euroopan

tehokkaimpia rautatiekuljettajia, mi-

tataan sitä sitten Oy:n tuloksella, lii-

kenteen täsmällisyydellä, turvallisuu-

della tai millä mittarilla tahansa. VR ei

myöskään tämän kehittämistyönsä

aikana ole lisännyt työttömien työn-

hakijoiden joukkoa muutamia poikke-

uksia lukuun ottamatta.

Rataverkon heikkoakilpailuasemaa pahentaaromukalusto

VR tarjoaa kuljetuspalveluja sekä hen-

kilö- että tavaraliikenteessä lähes

koko rataverkolla. Suomi toiminta-

ympäristönä poikkeaa melkoisesti

rautatieliikenteen osalta monista Eu-

roopan maista. Meillä kuljetus-

etäisyydet ovat verrattain pitkät ja maa

on harvaan asuttu. Kuljetusyrityksen

on Suomessa lisäksi otettava huomi-

oon vaihtelevat sääolot, joka asettaa

kalustolle korkeat laatuvaatimukset.

Ne lisäävät samalla operaattorin ja sitä

kautta kuljetusten kustannuksia. Us-

kallan epäillä, että Suomessa rautatie-

kuljetukset eivät ole kasvavamassa -

pikemminkin päinvastoin, jos raskaan

teollisuuden siirtyminen muualle Suo-

mesta alkaa. Samalla idän liikenteen

kehitys on hyvin epävarmalla pohjal-

la, vaikka toisaalta siihen liittyy suu-

ria mahdollisuuksia. Tosiasia on

myös, että näitä mahdollisuuksia on

jakamassa monia muitakin tahoja suo-

malaisten ohella.

Kilpailun ja kuljetusten kustannus-

tehokkuuden kannalta asiaa tarkastel-

taessa Suomen rataverkko ei ole mi-

tenkään mairittelevassa kunnossa.

VR:llä on tavaraliikenteen asiakkaille

tarjolla tavaravaunuja 25 tonnin

akselipainolla, joilla massakuljetuk-

sissa on mahdollista parantaa kulje-

tuksen tehokkuutta ja alentaa kustan-

nuksia. Rataverkkomme on kuitenkin

sellaisessa kunnossa, että näitä vau-

nuja voi käyttää ainoastaan muutamil-

la rataosuuksilla. Henkilöliikenteen

ongelmat ovat kaikkien tiedossa ja

voidaan ilman liioittelua sanoa, että

VR:n henkilöliikenteen kalusto on

suunniteltu kokonaan erilaisia no-

peustasoja varten, kuin mitä nykyinen

rataverkko mahdollistaa. Rataverkon

huonon palvelutason lisäksi verkko

on suurelta osin yksiraiteista ja siten

erittäin huonosti eri rautatieyhtiöiden

kilpailuun soveltuva.

Suomeen pyrkivä kuljetusope-

raattori hankkii todennäköisesti ka-

lustonsa käytettynä alueelta, jonka

raideleveys on sama kuin Suomessa.

Uuden kaluston hankkimiseen ja tes-

taamiseen kuluva aika on verrattain

pitkä, kuten kaikki VR:llä työskente-

levät tietävät. Toimittaessa vanhalla

kalustolla huoltovälejä venyttäen ol-

laan helposti tilanteessa, jossa tapah-

tuu linjalle jääntejä tai ainakin tapah-

tuu suuria myöhästymisiä. Yksi-

raiteisuuden takia ongelmat ker-

tautuvat helposti.

Maantieliikenteessä homma toimii

täysin toisin. Jos huonommalla kalus-

tolla toimivan yrityksen ajoneuvo jää

tien sivuun, paremmalla kalustolla

liikkeellä oleva kilpailija ajaa ohi

savuavan vanhemman ajoneuvon ja

hoitaa oman kuljetuksensa perille so-

vitun aikataulun mukaan. Rautatie-

liikenteessä yhden operaattorin kalus-

ton leviäminen korpitaipaleelle saat-

taa aiheuttaa merkittävää haittaa koko

verkon liikenteeseen ja sitä kautta

Veturimies 1/2006 5


kaikkien yhtiöiden asiakkaille. On

vaikeaa uskoa, että suomalainen teolli-

suus haluaisi vaarantaa kuljetusten ai-

kataulunmukaisuutta kovin helposti.

Kilpailu lisää konflikteja jabyrokratiaa

Asiaa voidaan tarkastella veturin-

kuljettajien kannalta ilman suurta kiih-

koa ja todeta, että mikäli kilpailua syn-

tyy ja uusia operaattoreja tulee maa-

hamme, kaikki junat tarvitsevat joka

tapauksessa kuljettajan. Varmaa on

myös, että pienemmissä firmoissa

monet asiat ovat aikalailla toisin kuin

VR:llä. Veturimiesten liiton ja Liiken-

teen ja Erityisalojen Työnantaja-

yhdistyksen välillä solmittu työehto-

sopimus on yleissitova ja sitä kautta

kaikkia toimijoita koskeva veturi-

miestehtävien osalta. Uusien toimi-

joiden osalta sopimusehtojen valvo-

miseen saattaa olla tarvetta keskittyä

paljon enemmän kuin VR:n osalta. Voi-

daan olettaa, että mahdolliset uudet

toimijat uusine toimintatapoineen

ajautuvat törmäyskurssille ammatti-

liiton jäsenten kanssa. Erilaisten

työmarkkinaselkkausten mahdolli-

suus ja jopa todennäköisyys lisään-

tyy merkittävästi.

Tarkasteltaessa asiaa koko rautatie-

kuljetuselinkeinon kannalta, on vaike-

aa nähdä pelkästään kilpailuideo-

logian lähtökohdista saatavan aikaan

mitään positiivista kehitystä asiakkai-

den tai elinkeinon piirissä työskente-

levien kannalta. Kilpailuun avautumi-

nen ja jo pelkästään sen mahdollisuu-

den olemassaolo aiheuttaa merkittä-

vässä määrin byrokratian lisääntymis-

tä. Kilpailun avaamista perustellaan

tarjonnan lisääntymisellä ja nopealla

mukautumisella kuljetustarpeiden

muutoksiin sekä matkalippujen ja

rahtihinnoittelun alenemisella. Sa-

maan aikaan perustetaan uusia virko-

ja eri virastoihin. Virkamiesten tehtä-

vä on valvoa kilpailuun liittyviä seik-

koja ja huolehtia turvallisuudesta ylä-

tasolla. Lisäksi heidän tehtäviinsä

kuuluu ratainfraan osoitettujen bud-

jettivarojen kohdentaminen sekä

rakennusurakoiden kilpailuttaminen.

Ratarahaa on vain aivan suhteessa yhtä

vähän kuin ennen näitä virastoja ja

virkamiehiä, mutta jakajia sekä byro-

kratiaa on merkittävästi enemmän

kuin tänä päivänä.

Kilpailun näkökulmasta perustetun

virkakoneiston on tietysti pyrittävä

luomaan kilpailua vaikka väkisin, jotta

omakin työ tuntuisi tarkoituksen-

mukaisemmalta. Ratarakennus on ol-

lut kilpailun piirissä jo useiden vuo-

sien ajan, mutta kun siirrytään liiken-

teen kilpailuun, ollaan vieläkin kriitti-

semmällä alueella esimerkiksi turval-

lisuus- ja kelpoisuusehtojen osalta.

Viranomaisten tulee valvoa uusien

toimijoiden osalta toimilupa ja turval-

lisuustodistuksen ehtojen täyttymistä

kaikilta osin - samoin kuin tietysti

VR:n osaltakin.

Toivottavasti tällä rautatieliiken-

teen kilpailun avaamisen erinomaisuu-

den nimeen vannotulla ideologialla

luodaan edellytyksiä rautatiekul-

jetusten elinvoimaisuuden parantami-

seksi eikä luoda tilannetta, missä ke-

hitys on päinvastainen. Suomessa

markkinat ovat hyvin hajallaan ja

liikennevirrat koostuvat pienistä pu-

roista. Tilanteessa, missä kuljetusten

täsmällisyys ja luotettavuus eivät säi-

ly nykyisellä tasolla, kuljetettava ta-

vara etsii nopeasti muita vaihtoehtoja

muista kuljetusmuodoista. Mikäli rau-

tateiden markkinaosuus lähtee alene-

maan, ollaan nopeasti tilanteessa jos-

sa tavara- tai henkilöliikennepalveluja

ei enää ole tarjolla koko maan kat-

tavasti. Negatiivinen kierre johtaa no-

peasti alueellisesti hyvinkin eriarvoi-

seen kehitykseen rautatieliikenteen

palveluiden saatavuudessa.

Uuden kaluston ongelmateivät johduveturinkuljettajista

Kulunut talvi on jälleen osittanut, että

Suomen ilmastolliset olosuhteet aset-

tavat kalustolle ja kunnossapidolle

erityisiä vaatimuksia. Veturinkul-

jettajat ovat pyrkineet omalta osaltaan

tekemään voitavansa kaluston toimi-

vuuden varmistamiseksi. Ongelmat

ovat koskettaneet enemmän henkilö-

liikenteen kalustoa. Uskon, että vetu-

rinkuljettajien sitoutuminen kaluston

ongelmien poistoon on tasolla, jota on

vaikea ylittää. Kun ongelmia esiintyy,

ne ovat lähes 100 prosenttisesti luon-

teeltaan teknisiä. Tämä pitäisi kaikki-

en henkilöiden myös muistaa, varsin-

kin tiedotusvälineille osoittamassaan

viestinnässä. Veturinkuljettajan kan-

nalta on vähemmän mairittelevaa lu-

kea valtakunnan ykkössanomaleh-

destä, että kuljettajien koulutuksella

erään kalustolajin kytkeytymison-

gelmat poistetaan.

Varmasti koulutuksen lisäämisel-

lä voidaan ongelmia poistaa, mutta

kun ne ovat olleet tiedossa jo lähes

vuosikymmenen verran, niin koulu-

tuksessakin tähän asiaan on jo rea-

goitu. Harkitsemattomilla lauseilla

tiedotusvälineissä voidaan henkilö-

kunnan työmotivaatiota helposti pu-

dottaa rajustikin, kuten tämän uutis-

jutun yhteydessä on ollut havaittavis-

sa. Veturimiesten liitto on osaltaan

toistaiseksi pyrkinyt myös kalustoon

liittyvissä kysymyksissä noudatta-

maan julkisuuden suuntaan hyvin

neutraalia, vähemmän syyllistävää

tiedotuspolitiikkaa. Mielestäni ky-

seessä olevan kaluston parissa työs-

kenteleviä veturimiehiä työnantaja

voisi pikemminkin kiittää hyvin teh-

dystä työstä ongelmien rasittamassa

kalustossa ja näin kannustaa henkilös-

töä edelleen yrittämään parhaansa.

Samalla tulee koko ajan pyrkiä paran-

tamaan teknisiä edellytyksiä ja löytä-

mään uusia ratkaisuja tilanteen paran-

tamiseksi.

Veturinkuljettajan kannalta on vähemmän mairittelevaa lukea valtakunnan ykkössanomalehdestä,

että kuljettajien koulutuksella erään kalustolajin kytkeytymisongelmat poistetaan.

6 Veturimies 1/2006


Hallitus 11-2005

Joulukuun hallituksen alussa VR elä-

kesäätiön uusi toimitusjohtaja Hannu

Hokka esitteli eläkesäätiön sijoitus-

toimintaa. Hokka ottaa eläkesäätiön

vastuulleen 1.1.2006. Eläkesäätiön si-

joitukset kohdistuvat kotimaahan

noin 40 prosenttisesti.

Hallitukselle tuli hyvää tietoa ja

vinkkejä käytännön sijoitustoimin-

nasta ja kuinka ammattimainen sijoit-

taja toimii ja mihin asioihin hän kiin-

nittää huomionsa.

Puheenjohtaja Elonen kertoi totut-

tuun tapaan VR:n kokouksista ja neu-

votteluista. Osakeyhtiön hallituksen

terveisinä todettiin henkilöliikenteen

matkojen kehityksen muuttuneen

myönteiseen suuntaan, tavaraliikenne

on vielä jäljessä suunnitellusta. Ilmei-

sesti metsäalan tohinan jälkeen kulje-

tuksia on siirtynyt muualle.

Eläkesäätiön kokouksessa oli ollut

esillä mm. uuden toimitusjohtajan

astuminen säätiön peräsimeen. Sääti-

ön talous on hyvällä mallilla ja sijoi-

tukset tuottaneet kohtuullisesti.

Junaliikennöinnin kanssa oli neu-

voteltu pääkonttoritasolla. Keskuste-

lu oli pyörinyt mm. heittomiesten

poikkeusluvista, vanhojen veturin-

lämmittäjän kouluttamisesta kuljetta-

jiksi, veturimiesten siirtymisestä eri

varikoille, ohjeiden valmistumisesta

ja tupakoinnista. Vetureiden ja junien

ohjaamoissa ei enää sallita tupakoin-

tia 1.1.2006 alkaen. Talviajokou-

lutuksesta oli myös puhetta ja asiaa

selvitetään edelleen.

Liikenneministerin luona

Liiton johto on yhdessä muiden rauta-

teiden henkilöstöjärjestöjen kanssa

käynyt liikenneministeriössä kerto-

massa rautatieliikenteen tarpeista ja

tulevaisuudesta. Vastaavia kohtaami-

sia on järjestetty perinteisesti vuosit-

tain. Nyt saatiin tutustua myös uuteen

liikenneministeri Susanna Huoviseen.

EU-direktiivien mukainen kaluston

käyttöön oikeuttava ajokortti on tulos-

sa myös VR:n henkilökunnalle.

Työryhmät

Tavu- työryhmä on kokoontunut ja

pohtinut raportin sisältöä ja koettanut

saada yhteistä näkemystä siihen kui-

tenkaan pääsemättä. Työryhmän aika

päättyy tämän vuoden lopussa. Edel-

leen auki olevia kysymyksiä on jon-

kin verran ja työryhmä sai jatkoaikaa.

Työaikoja on myös pohdittu ylei-

sien työaikamääräysten työryhmässä.

Keskusteluja on käyty mm. päivittäi-

sen lepoajan pituudesta ja keskey-

tyneen työjakson tuntien tasaamisesta

esim. sairasloman jälkeen. Kyseessä

oli niin tuntien teettäminen täyteen

kuin ylitöiden maksamiseen liittyvät

probleemat.

Linjaliikenteen työryhmässä on

selvityksessä nykyisten työvuorojen

tauotus ja niiden suhde työaikaan.

Sama on menossa myös lähiliikenne-

työryhmässä.

Työssä jatkamista pohtiva työryh-

mä ei ole vielä edennyt paljoakaan ja

yhteinen näkemys on vielä kaukana.

Erilaisia malleja on selvitelty, kuinka

veturinkuljettaja voisi tai haluaisi jat-

kaa työssään 55 ikävuoden jälkeen

helpottaakseen VR:n veturinkuljettaja-

pulaa tulevina vuosina. Hallitus kävi

pitkän keskustelun veturimiesten

työssä jaksamisesta ja sairauslomien

lisääntymisestä.

Etv:n raportissa kuultiin muuta-

mista menossa olevista asioista. Ra-

dio-ohjattava veturi on ollut kat-

selmuksessa Kouvolassa. Dv 12 ei

kestä laskumäkiveturina ja radio-oh-

jaus ei ole toimiva ratkaisu kun lasku-

mäessä on kiirettä. Radio-ohjauksella

työskentely on toimivampi muilla

vaihtotyöalueilla. Kokeilu jatkuu vuo-

den loppuun Kouvolassa ja veturi siir-

tyy Poriin. Pakkaskokeet tehdään tal-

ven aikana pohjoisessa.

Tampereen veturimiesten uusia

sosiaalitiloja rakennetaan asemalle.

Toiminta siirtyy sinne 8.1.2006.

Liiton hopeisia ansiomerkkejä

myönnettiin 28 kappaletta.

VR:n eläkesäätiön hallituksen jäse-

neksi valittiin liiton puheenjohtaja.

NTF:n kongressiin Naantalissa va-

littiin Timo Tanner ja Ilkka Noranta.

Lomapaikat

Työryhmä Elmeranta, Satomaa, Turs-

ka, Suomalainen ja Ojala ovat laatineet

raportin kaikista liiton omistamista

lomapaikoista. Kylmälahti Pielavedel-

lä lienee kaikkein tutuin. Savonlinnas-

sa on saaressa Vesama- niminen loma-

mökki ja Toijalan Tuomisaari on myös

jäsenten käytössä oleva mökki. Työ-

ryhmän esitys menee valtuuston kä-

sittelyyn. Työryhmän mielestä Ve-

sama ja Tuomisaari voitaisiin myydä

pois ja käyttää saatu raha esimerkiksi

Kylmälahden kehittämiseen tai poh-

joisen lomapaikkaan. Valtuuston ko-

koukseen mennessä Vesamasta ja

Tuomisaaresta haetaan kiinteistö-

välittäjän hinta-arvio.

Veturimiesten Vakuutuskassan

Edustajiston kokouspidetään 20. huhtikuuta 2006 klo 13.15

Kuljetusliittojen toimistojen kokoustiloissa,

John Stenbergin ranta 6, Helsinki

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 30 §:ssä mainitut asiat sekä kassan

hallituksen esitys kassan toiminnan lopettamisesta ja asettamisesta va-

paaehtoiseen selvitystilaan 1.1.2007 alkaen,

sekä sääntömuutokset: 37 § hallituksen jäsenten ikä, 45 § varojen jaka-

minen kassan purkautuessa.

Veturimiesten Vakuutuskassa

Hallitus

Veturimies 1/2006 7


Hallitus 1-2006

Hallitus istui vuoden aluksi kaksipäi-

väisen kokouksen ja teki merkittäviä

linjauksia veturimiesten järjestöllises-

tä tulevaisuudesta työvaliokunnan

ajatusten pohjalta.

VR:n kokouksista saatiin palautet-

ta puheenjohtajan kertomana. Konser-

nin investoinnit ovat kääntymässä

laskusuuntaan, koska uusi kalusto on

nyt pääosin hankittu. Vali 2006 tulee

käyttöön asteittain ensivuoden aika-

na ja se sattuu kaikin puolin hyvään

saumaan. Uusi kalusto on käytössä,

rataoikaisu itään avautuu ja yleinen

kiinnostuksen paraneminen joukko-

liikenteeseen on nousussa. Tavaralii-

kenteen tavoitteena on saavuttaa vuo-

den 2004 taso.

Liikenteen täsmällisyys on ollut

varsin kohtuullisella tasolla. Samoin

tulos on ollut hieman budjetoidun pa-

remmalla puolella. Turvallisuudesta

voisi huomioida tasoristeysten onnet-

tomuuksien ja ratapihojen työtapa-

turmien kasvun.

Kiskobussikokouksessa selvitel-

tiin veturimiesten näkemyksiä uuden

kaluston tuomista lisätehtävistä.

Siivoukset, tankkaukset, vesitykset ja

wc -tyhjennykset ovat muiden tehtä-

vinä ja rahastuksesta ei ollut vielä pa-

rempaa tietoa. Uutta ovat lopetukseen

tulevat mahdolliset talviaikaan tapah-

tuvat käyttöönoton varmistamiset.

Tämä olisi lähinnä lumi- ja jääty-

misongelmien teknistä ehkäisyä. Kis-

kobussin moottoritilaan ja teleihin

kertyvä lumi on aiheuttanut paljon

ongelmia. Tähän ollaan saamassa pa-

rannusta.

Tulospalkkioista saatiin tietoa sen

verran, että tavoitteita ei olla saavu-

tettu eikä tulospalkkioita tule mak-

suun.

Työryhmiä

Työaikatyöryhmän asioista hallitus

kävi pitkän keskustelun. Työryhmän

jäseninä meillä ovat Kostiainen, Koli

ja Tanner.

Työvuorojen nähtävillä olo on yksi

keskustelun aihe. Viikkoa ennen voi-

maantuloa ne on oltava työntekijöiden

nähtävinä ja 10 vrk luottamusmiehen

nähtävillä. Kymmenen vuorokautta on

maksimi aika joka voi olla lyhye-

mpikin. Luottamusmiehen olisi olta-

va mukana tekemässä työvuoroja, jol-

loin hänen näkemyksensä ja TES:n

mukainen nähtävillä olo tulee täytet-

tyä. Kun lm on mukana tekemässä

vuoroja, hän voi vaikuttaa parhaiten

vuoron rakenteeseen. Hallitus totesi,

että luottamusmiehelle on varattava

tutustumisaika vuoron suunnittelun

aikana.

Painavasta syystä vuoroa muutet-

taessa - on vanha fraasi. Tästä hallitus

totesi, että painava syy on hebreaa.

Hallitus totesi, että jos joku haluaa

työvuoroa muuttaa, siitä tulee maksaa

korvaus veturimiehelle. Korvaus oli-

si riippuvainen siitä paljonko aikai-

semmin muutetusta vuorosta ilmoi-

tetaan. Lisäksi hallitus toteaa, että vain

työntekijän suostumuksesta muutos

voitaisiin toteuttaa.

Työryhmä miettii myös ruoka-

taukojen pituutta ja kokonaiselpy-

misajan laskemisen yksinkertaista-

mista. Asian tekee hankalaksi erilais-

ten työvuorojen ja ruokailumahdol-

lisuuksien puute mm. yöaikaan tai

vaikkapa linjaliikenteessä. Hallitus

pohti, olisiko mahdollista laatia

veturimiesten työnlaatu ja olosuhteet

huomioiden omanlainen ruokailu- ja

tauotusohjeisto. Lisäksi prosentti-

pohjainen elpymisaikalaskenta jätet-

tiin edelleen pohdintaan.

Helatorstaista hallitus otti kannan,

että mikäli se lyhentää työaikaa, jak-

son työajat voivat olla 115 h.

Kiskobussin rahastuksesta on käy-

ty vuosien varrella paljonkin keskus-

teluja ja veturimiehet eivät ole kiel-

täytyneet rahastuksesta, kun junassa

ei ole muuta henkilökuntaa. Asiassa

on vielä monta selvitettävää seikkaa

ja kaikkia edellytyksiä kuljetta-

jarahastuksen onnistumisesta ei ole

vielä selvillä.

Radio-ohjausveturi ei ole kokeilus-

sa soveltunut laskumäkeen. Ongelmia

on ilmennyt myös jarrutuksen ajoi-

tuksessa. Ohjausveturi on hankkeen

mahdollisen nurinmenon jälkeen toi-

mittajan myytävissä kenelle haluk-

kaalle tahansa. Kiinnostusta Euroopas-

sa on ilmennyt. Veturin käyttö olisi

ilmeisesti mahdollista järjestäjä-

junatyyppisissä töissä tai suljetuilla

ratapihoilla järjestelytöissä. Edelleen

on selvitettävä, mikä on kuljettajan

työnkuva radio-ohjausveturia käytet-

täessä. Järjestelmä sopii myös Dr14

vetureihin. Hallitus on edelleen sitä

mieltä, että veturimiesten liitto ei ole

antamassa ajotehtäviä millekään

muulle henkilöstöryhmälle. Kumpi-

kin henkilöstöjärjestö voi halutessaan

lopettaa koko hankkeen.

Hallitus kävi pitkän ja syvälle

pohdiskelevan keskustelun asiasta ja

vaihtotöiden tulevaisuudesta. Asiassa

nähtiin paljon myös hyvää nimen-

omaan linjan vaihtotöiden rationa-

lisoimisessa kuljettajille. Hallituksen

mielestä tarvitaan myös uusien kul-

jettajien näkemys ja kentän mielipide

asiassa. Radio-ohjaus käydään läpi

osastoissa kevään aikana vuosi-

kokouskiertueella.

Todettiin, että Dr 14 sarja on sanee-

rattu kokonaan.

Veturimiesliitontulevaisuus

Hallitus keskusteli tulevaisuudesta

työvaliokunnan esitysten pohjalta. Lii-

ton toimiston henkilökunnan uudel-

leenjärjestelytarve on eläkkeelle siir-

tymisten vuoksi ajankohtainen. Pää-

sihteeri jatkaa kuitenkin liittokokous-

kauden loppuun. Rahastonhoitajan toi-

meen haetaan syksyn kulussa uusi

henkilö. Sijoitustoiminta pidetään

edelleen maltillisena ja suositaan ma-

talan riskin sijoituksia.

Asiaa käsitellään myös kevään val-

tuustossa.

8 Veturimies 1/2006


Hallituksen helmikuun kokouksen

alussa oli Pekka Myyrä selvittämässä

uuden kannettavan vaihtotyöradion

ominaisuuksista. Hallitus otti kantaa

radioliikenteen tallentamisesta. Uusi

järjestelmä ei käytä tukiasemia, jol-

loin tallentamiseen tarvitaan uusi jär-

jestelmä, jota ei vielä ole sovittu. Eri-

laisia mahdollisuuksia on olemassa ja

hallitus totesi tallentamisen olevan

tarpeellista oikeusturvan takia. Kes-

kustelu kävi myös sen osalta, mikä

radioliikenteestä tallentuu ja voidaan-

ko tallenteesta todeta, mitä kannet-

tavasta radiosta on todella kuulunut

kuljettajan korviin. Kaiken kaikkiaan

varsinainen kuuluvuus on parempi

uusilla radioilla, joten käyttöön oltai-

siin saamassa parempi järjestelmä,

kunhan vain tallentaminen saataisiin

järjestettyä. Testaus jatkuu Savon-

radan suunnalla myös senkin takia

että saadaan GSMR- verkon yhteen-

sopivuus kokeiltua.

Kokouksia

Sisämaan yöjunaliikenne loppuu syys-

kuussa. Rovaniemen yöjunat kulkevat

edelleen. Yöjunaliikenteen muutokset

poikivat todennäköisesti muutaman

uuden junan.

Valtakuntaan on myönnetty työ-

vuoroluettelon vapautus yhteensä

328:lle henkilölle. Heiton poikkeus-

lupa on nykyään valtakunnallinen ja

se myönnetään keskitetysti Uuden-

maan työsuojelupiiristä. Työsuojelu-

piiri myönsi luvan määrältään suu-

rempana vastoin VML:n luottamus-

miesten näkemystä Kouvolaan ja Tam-

pereelle. Muutamien paikkakuntien

poikkeuslupien määrässä on joitain

epäselvyyksiä jotka pääluottamus-

miehen toimesta selvitetään.

Junaliikennöinnin YT kokoukses-

sa oli esitelty henkilöstötutkimuksen

tuloksia. Tulospalkkiomittareita on

vähennetty reilusti. Ja jäljelle jääneitä

mittareita on kiristetty. Saa nähdä,

onko porkkanassa vieläkään vetoa.

Edellisenä vuonna ainoastaan huolto-

kuljettajien mittarit ylittyivät.

Cargon Yt:ssa maristiin vieläkin

metsäteollisuuden työselkkauksen

vaikutuksista.

Hallitus 2 -2006

Tukitoimien YT:ssä oli esillä miten

tuntikorttien tarkastukset on hoidet-

tava ja miten palkanmaksu saadaan

oikeaksi. Kun veturimiehen tekemä

tuntikortti on oikein tehty, ongelmia

ei tule. Nykyjärjestelmässä on melko

helppo tarkastaa tuntikortin oikeelli-

suus. Lisäksi hallitus totesi keskuste-

lussa, että työvuorojen vaihtamiset

voi tehdä vain ja aina esimiehen suos-

tumuksella.

Eläkesäätiöön oli tullut paljon pu-

heluita alkuvuoden aikana. Veturi-

miehet olivat olleet ahkeria ja kuor-

mittaneet säätiötä jopa vuonna 2014

eläkkeelle jäävien osalta. Säätiöstä ei

anneta eläke-ennustusta vaan sieltä

saa olemassa olevan aineiston mukai-

sen tiedon eläkkeestä. Yhden maksut-

toman sellaisen. Liiton kotisivuilla ja

osastoihin jaettu eläkelaskentaopas on

myös säätiössä todettu sellaiseksi,

jolla jokainen voi laskea eläkkeensä

suuruusluokan noin sadan euron tark-

kuudella ennakkoon.

Talous

Hallitus käsitteli liiton edellisen vuo-

den tuloslaskelman ja tulevan budje-

tin.

Liiton varsinaisen toiminnan kulut

katettiin jäsenmaksutuloilla. Hallitus

keskusteli edellisen vuoden toteu-

tuneesta taloudesta ja sai selvityksen

kysymyksiinsä.

Taseessa käytiin läpi vastaavat ja

vastattavat, sijoitukset ja omistukset,

velat ja saamiset.

Tilintarkastusrengas Oy:n tekemä

valvontatarkastusraportissa ei ollut

huomautettavaa liiton talouden osal-

ta. Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen.

Päätettiin esittää valtuustolle ylijää-

män käytöstä, että puolet ylijäämästä

laitetaan työtaistelurahastoon ja toi-

nen puoli käyttörahastoon.

Budjetti noudattaa edellisen vuo-

den linjoja sekä 2005 valtuuston

hyväksymää taloussuunnitelmaa vuo-

siksi 2005-2008. Jäsenmaksutuloilla

katetaan liiton varsinainen toiminta.

Hallitus hyväksyi budjettiesityksen.

Raportit

Pääluottamusmies kertoi toiminnas-

taan mm. Oulussa herätty uuden kak-

sikerroksisen autovaunun kilometri-

korvauksen takia. Uusi vaunu ei muu-

ta henkilökilometrikorvausta. WIRE

työryhmä on luovuttanut loppuraport-

tinsa ja sopi kyselystä, joka suorite-

taan toiminta-alueella. Poikkeama-

korvausten maksuun meno aiheutti

paljon keskustelua lähinnä ylimääräis-

ten työvuorojen tekemisen suhteen.

Eri paikkakunnilla on vaihtelevia

käytäntöjä, kuinka vapaa-ajan poik-

keamakorvauksella loivennetaan

vapaapäivänä työhön lähtevän kipu-

kynnystä.

ETV:n raportti käsitteli mm. Pen-

dolinojen kytkeytymisestä. Hallitus

ihmetteli syytöksiä, jotka kohdistuvat

kuljettajiin ja heidän mukamas taita-

mattomuuteensa kytkentöjä tehtäessä.

Veturinkuljettajan käsikirjaa päivi-

tetään jälleen.

Junaturvallisuus

Tilapäisen nopeusrajoituksen baliisi-

kokeilu on jätetty ensimmäisen junan

tehtäväksi ja asian tarkempi käsittely

on viety työryhmään.

Uimaharju - Nurmes väli on poik-

keusluvalla käytössä ilman kulun-

valvontaa. Savonlinna - Parikkala vä-

lillä on haluja samanlaiseen tilantee-

seen materiaalitoimitusten vuoksi.

Punaisten ohiajoja on ollut 21 kpl.

Jos yhtään lohduttaa, niin englannissa

vastaavana aikana oli 650 ohiajoa.

Vaihtotyötapaturmat ovat kolmin-

Pekka Myyrä oli selvittämässä uuden kannet-

tavan vaihtotyöradion ominaisuuksista. Tes-

taus jatkuu Savonradan suunnalla.

Veturimies 1/2006 9


kertaistuneet. Tasoristeysonnetto-

muudet ovat myös lisääntynee ja VR

yhtymän pyynnöstä OTK tekee niistä

tutkimusta.

Terveystarkastuksiin saatiin sil-

mänpainearvon mittaus. PSA arvoja ei

RHK:n mielestä junaturvallisuus tar-

vitse ja se on sovittava työnantajan

kanssa erikseen.

Valinnat

IRKA:n valtuuskuntaan valittiin Ilkka

Noranta, Jarmo Silvennoinen ja Tero

Palomäki.

ITF:n kongressiedustajat ovat Ris-

to Elonen ja Timo Tanner.

SAK:n 17. varsinaiseen edustaja-

kokoukseen valittiin Timo Koli. Varal-

le Ilkka Noranta ja Jarmo Levänen

Perheleirin vetäjäksi valittiin Mark-

ku Vauhkonen

Työryhmät

TES-neuvotteluissa sovittiin, että py-

ritään yhteisesti sopimuskauden aika-

na järjestelyihin, joilla pysyvästi li-

sätään veturimiestyönä tehtävien kul-

jetusten tehokkuutta, tuottavuutta ja

taloudellisuutta. Asian takia perustet-

tiin viisi alatyöryhmää.

Osa työryhmistä on jo saanut työn-

sä päätettyä ja luovuttanut loppu-

raporttinsa.

Uudelleen sijoitusta miettinyt työ-

ryhmä on lopettanut ja hallitus hyväk-

syi loppuraportin.

Linjaliikenne työryhmä ja Sm työ-

ryhmät eivät ole edenneet juuri lain-

kaan. Elpymisajat ovat eniten puhut-

tanut seikka, johon hallituskin otti

kantaa. Hallituksen mielestä jatketaan

edelleen prosenttipohjaisilla elpy-

misjoilla.

Vapaaehtoisen määräaikaisen työs-

sä jatkamisen kautta henkilöstöraken-

teen muutoksien hallintaa mietti myös

työryhmä. Tätä loppuraporttia ei ole

allekirjoitettu ja asia on edelleen kes-

ken.

Työaikamääräyksiä miettinyt työ-

ryhmä ei löytänyt yhteisesti hyväksyt-

tyjä muutosehdotuksia, eikä esitä

muutoksia.

TaVu- työryhmä mietti tavaralii-

kenteen vuorojen hallitsemattomia

muutoksia ja niiden vähentämistä.

Työryhmän mielestä pitää parantaa

sopimuskatselmusmenettelyä, luoki-

tella tavaraliikenteen kuljetusjär-

jestelmä muutosherkkyyden mukaan

perusliikenteeseen, kausiliikentee-

seen ja lisäliikenteeseen. Työvuorot

tulisi suunnitella yhden liikennetason

liikenteestä. Lisäksi operatiivista

muutostenhallintaa tulee kehittää.

Muuta

Järjestelyvaraerä 0,4 % käyttämisestä

päätettiin siten, että neuvotellaan 1,8

% yleiskorotus 1.6. alkaen, johon

järjestelyvaraerä sisältyy. Myös lisä-

palkkiot korottuisivat samoin. Asias-

ta on siis neuvoteltava ensin sopimus

maaliskuun loppuun mennessä.

Dm 12:lla tehdään matkaveturin

vaihtotyötä, josta ei ole saanut korva-

usta. Hallituksen mielestä asia pitää

saada neuvoteltua muuta junaliiken-

nettä vastaavan käytännön mukaisek-

si. Hallitus totesi lisäksi keskusteluis-

sa, että veturinkuljettajan tehtävän-

kuvien laajentaminen tuntuu aika

mahdottomalta, koska jo näin pienis-

sä asioissa työnantajataholta puuttuu

kokonaan neuvotteluhalukkuus rat-

kaista asia.

Kevään valtuustolle on osastoista

tullut 33 esitystä. Hallitus laati vasta-

uksensa esityksiin. Hallitus totesi

erikseen, että esitykset tulee toimit-

taa osaston kokouksen käsittelyn jäl-

keen puheenjohtajan allekirjoittamana

määräaikaan mennessä liiton toimis-

toon. Esitykset voi lähettää ja on hy-

väkin lähettää sähköpostilla, mutta

myös alkuperäinen allekirjoituksin

varustettu paperi tarvitaan.

Seuraavaksi esitykset palavat hal-

lituksen vastauksineen osastoihin kä-

siteltäviksi. Osastojen kannanotot ja

muutosesitykset esitetään valtuuston

kokouksessa. Valtuusto päättää huh-

tikuussa, kuinka tehtyjä esityksiä vie-

dään eteenpäin.

Uusi radio tarvitse tukiasemaa. Hallitus otti kantaa radioliikenteen tallentamiseen. Kuuluvuus

uudella radiolla on parempi kuin nyt käytössä olevilla.

10 Veturimies 1/2006


Pääsihteerin päivyri

RautateidenhenkilöliikenteenkilpailuttaminenEU:n valinkauhassa

Timo Tanner

EU:n palvelusopimusasetusehdotus

koskee sekä maantie- että rautatie-

liikennettä. Se asettaisi rajat sille, mi-

ten kansallinen viranomainen voi

myöntää yksinoikeuksia joukko-

liikenteelle ja antaa rahallista tukea

joukkoliikenteen harjoittamiselle.

Palvelusopimusasetus on ollut jäissä

EU:ssa viisi vuotta eikä sitä ole saatu

ratkaistua puoleen eikä toiseen. Nyt

näyttää siltä, että EU:n liikenneminis-

terit voisivat hyväksyä Itävallan pu-

heenjohtajuudessa syntyvän kompro-

missin, jolloin liikenneministerien

neuvosto hyväksyisi palvelusopimus-

asetuksen kesäkuun 2006 kokoukses-

saan.

Rautatieliikenteen osalta palvelu-

sopimusasetus ei merkitse sitä, että

kaikessa rautateiden henkilöliiken-

teessä olisi pakko ryhtyä kilpailut-

tamaan toimintoja ja että kansalliset

rataverkot olisi avattava kaikille ha-

lukkaille tulijoille. Rautateiden henki-

löliikenteen kilpailun avaamisen laa-

juus olisi edelleen kansallisen poliit-

tisen päätöksenteon kysymys.

Kun kyseessä on alueellinen rauta-

tieliikenne tai rautateiden kaukolii-

kenne, kansallinen viranomainen voi

tehdä julkisia henkilöliikennepalve-

luja koskevan sopimuksen suoraan

palveluja tarjoavan rautatieyrityksen

kanssa ilman kilpailuttamismenet-

telyä. Julkista tukea saava henkilölii-

kenne on kilpailutettava, mikäli viran-

omainen tai viranomaisten yhteenliit-

Euroopan komission viime vuoden kesällä anta-maa uutta ehdotusta joukkoliikenteen palve-lusopimusasetukseksi on käsitelty syksyn ja tal-ven aikana sekä EU:n elimissä että Suomen halli-tuksessa ja eduskunnassa.

tymä ostaa henkilöliikenteen palvelun

ulkopuoliselta taholta. Suomen osalta

asetus merkitsee velvollisuutta kil-

pailuttaa pääkaupunkiseudun lähilii-

kenne eli YTV:n ostama liikenne.

Asetuksen alueellinen soveltami-

nen on ehdotuksessa tulkinnanvarai-

nen. Avoin kysymys on esimerkiksi

se, kuuluisiko asetuksen sovelta-

misalaan muu Helsingin lähiliikenne

eli yhteydet Karjaalle ja Riihimäelle

sekä oikoradan taajamajunaliikenne.

Suomen hallitus on EU–tason neuvot-

teluissa tukenut soveltamisalan sup-

peaa tulkintaa. Hallitus on pyrkinyt

siihen, ettei asetuksen määritelmä estä

tarkoituksenmukaisten liikenne-

kokonaisuuksien syntymistä.

Suomen hallitus ei ole pitänyt kil-

pailun avaamista ensisijaisena keino-

na etenkään rautatieliikenteen edistä-

misessä. Rautateillä asetus merkitsisi

ensisijaisesti sitä, että pääkaupunki-

seudun lähiliikenne eli YTV:n ostama

liikenne tulisi kilpailuttaa. Puolet lii-

kenteestä pitäisi kilpailuttaa viiden

vuoden kuluessa ja loput seuraavan

viiden vuoden kuluessa. Suomen hal-

litus edellyttää, että siirtymäaika kes-

täisi rautatieliikenteessä vähintään

vuoteen 2017.

Järjestöt vastustavat

Rautatieläisjärjestöt eivät ole hyväk-

syneet komission kaavailuja. Järjes-

töjen mielestä palvelusopimusasetus-

ehdotuksen lähtökohtana rautateiden

saamaan yhteiskunnan tukeen pitää

olla se, että valtio ja kunnat sekä pal-

velusten tuottajat voisivat tehdä suo-

ran sopimuksen ostopalveluista. Rau-

tateiden joukkoliikenteen harjoittami-

nen ja sen tukeminen onkin jätettävä

mahdollisimman suuressa määrin

jäsenvaltioiden oman päätöksenteon

varaan ns. subsidiariteettiperiaatteen

(läheisyysperiaatteen) mukaisesti.

Järjestöt ovat olleet myös sitä miel-

tä, että asetusehdotuksen liikkeen-

luovutussäätelyä koskeva artikla-

ehdotus on epämääräinen. Kysymys

on henkilöstön oikeuksista ja palve-

lussuhteiden ehdoista liikkeenluo-

vutustilanteessa. Järjestöjen mielestä

henkilöstön asema tulee turvata kai-

kissa mahdollisissa toiminnan siirty-

mistapauksissa. Tämän vuoksi vali-

tun liikkeenharjoittajan on tarjottava

kyseisten palvelujen tarjontaan aikai-

semmin osallistuneelle henkilöstölle

vähintään sellaiset oikeudet, joista se

olisi nauttinut, jos olisi tapahtunut

EU:n liikkeenluovutusdirektiivissä

(2001/23/EY) tarkoitettu toimintojen

siirtyminen toiselle yritykselle.

Euroopan Kuljetusliittojen Federaa-

tio ETF ja sen rautatiejaosto ovat ol-

leet Eurooppa- tasolla hyvin aktiivia

palvelusopimusasiassa. ETF on kir-

jelmöinyt ja lobannut Euroopan uni-

onin päättäjiä asiassa. Myös mieleno-

soituksia on näyttävästi järjestetty.

Veturimies 1/2006 11


Liian usein törmään tilanteeseen, jos-

sa paikallinen työntekijä kertoo tavas-

ta, miten asia on tehty. Esimies on vain

toteuttanut toimintasuunnitelman tai

johtoryhmän toimeksiantoa ja suorit-

tanut sen täsmällisesti ja tehokkaasti.

Minulle tullaan myös kertomaan

“ihmeellisestä ratkaisusta” ja ihmetel-

lään toimintatapoja. Lisäksi kuulen

erilaisista suoritetuista toimenpiteis-

tä tai suunnitelmista, jotka on jo hy-

vällä vauhdilla muuttumassa toimin-

naksi.

Esitän lähes poikkeuksetta kysy-

myksen: Olihan paikallinen henkilös-

tön edustaja mukana tekemässä rat-

kaisua? Ja liian usein vastaus on ei.

Onko siis nyt jokin muuttunut? On-

ko kirjaimista yt otettu uusi ja varmas-

ti väärä tulkinta: yksin tehden?

Kyse taitaa olla tietämättömyydes-

tä, sillä en halua uskoa sen olevan vä-

linpitämättömyyttä tai kaikkein vii-

meksi työpisteen huonoa yhteishen-

keä paikallisten asioiden hoidossa.

Työehtosopimuksessa on kuiten-

kin asiasta hienosti kerrottu seuraa-

vaa:

“Yhteistoiminnan tarkoitus on an-

taa henkilöstölle vaikutusmahdolli-

suus sen työhön ja työoloihin vaikut-

tavaan, VR:n tai sen osan toimintaa

koskevaan päätöksentekoon. VR:n

tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja

palvelukyvyn parantamisen tärkeä

edellytys on, että sen henkilöstö käyt-

tää yhteistoiminnassa asiantuntemus-

taan osallistumalla päätöksenteon val-

misteluun.

Yhteistoiminnan tavoitteena on

myös edistää VR:n henkilöstöpoli-

tiikan yleisten päämäärien toteutumis-

ta ja parantaa työyhteisön toimintaa

ja työoloja. VR:n kehittämistyö, johon

henkilöstö yhteistoiminnassa osallis-

tuu, parantaa VR:n edellytyksiä tarjo-

ta pysyviä palvelussuhteita sekä ke-

hittyviä ja sisällöltään monipuolisia

työtehtäviä.”

Samaisessa sopimuksessa on mai-

ninta siitä, kuka toimii missäkin tilan-

teessa henkilöstön edustajana: “Yhteis-

toiminta tulee toteuttaa siten, että se

varmistaa YTL:n edellyttämien yhteis-

toiminta-asioiden sekä tässä sopimuk-

sessa sovittujen asioiden asianmukai-

sen käsittelyn organisaation kaikilla

tasoilla, jota varten on huomioitava

että:

-Yksittäistä henkilöä koskevat yh-

teistoiminta-asiat käsitellään ensisi-

jaisesti esimiehen ja ao. henkilön kes-

ken ja jommankumman sitä vaatiessa

myös luottamusmiehen kanssa.

-Yhtä henkilöstöryhmää koskevat

asiat käsitellään esimiehen ja ao.

henkilöstöryhmää edustavan luot-

tamusmiehen kesken.

Useampia henkilöstöryhmiä kos-

kevat asiat käsitellään esimiehen ja

ao. henkilöstöryhmiä edustavien luot-

tamusmiesten kesken.”

Lisäksi pistelaskujärjestelmä on

tarkoitettu helpottamaan henkilöiden

sijoittumista erilaisiin veturimies-

tehtäviin. Näin myös silloin kun vali-

taan henkilöitä tekemään muita tehtä-

viä, sillä pistelaskujärjestelmässä to-

dettu vielä seuraavaa: “Valittaessa

veturimiehiä esimies- tai niihin ver-

rattaviin tehtäviin tulee valinnat suo-

rittaa ensisijaisesti henkilöiden sovel-

tuvuuden perusteella. Samoin tulee

myös menetellä myös tehtäessä valin-

toja erikoistehtäviin. Soveltuvuuden

arviointi ja valinnat tulee tehdä yt-

menettelyn mukaisesti.”

Tämäkin asia on unohdettu viime-

aikoina muutamia kertoja ja on syytä

palauttaa mieliin.

Olisi kai väärin sanoa, että tämä

on vallitseva käytäntö, mutta on tul-

lut tapauksia joissa olisi ollut syytä

muistaa myös nämäkin sopimukset.

Curlingia

Olemme olympialaisissa saaneet seu-

rata huikeaa taktista lajia värikkään

“Voden” selostamana. Jotenkin tuntuu

samalta kuin työelämän pyörteissä

silloin tällöin.

Jaa että miten niin. No jos voisi vä-

hän selvittää asiaa, niin peli kulkee

seuraavasti:

Keltaisen joukkueen ensimmäinen

heittäjä, kutsuttakoon sitä vaikka S-

heittäjäksi heittää suojakiven ja punai-

nen J pistää kirkkaasti pesään oman-

sa. Seuraavana vuorossa on keltaisten

H, ja taidokkaasti kivi liukuu päin pu-

naista ja suojaan S:n heittämän kiven

taakse ja sanomattakin on selvää, että

punainen tämähtää takaseinään. Punai-

sen yritykset saada kivi “tarttumaan

pesään” epäonnistuvat kerta toisensa

jälkeen ja seurauksena on pelkkiä

kilahduksia ja heikkoja yrityksiä. Näin

peli jatkuu loppuun asti ja seuraavan

päivän lehdestä saamme lukea S:n ja

H:n taitavuudesta ja upeasta yhteis-

työstä ja siitä kuinka surkea J:n jouk-

kue on ja kuinka harjoitellut aivan lii-

an vähän.

Loppujen lopuksi J pelasi H:n

kelvottomilla harjoilla ja ne oli S kun-

nostanut toinen käsi taskussa ja

varrethan ei ollenkaan pysyneet al-

kuunkaan kiinni, mutta senhän unoh-

ti seuraavan päivän lehti kertoa.

Ari Kostiainen

Yhteistyö onhelpompaa, kunsen saa yksintehdä

Pääluottamusmies


Eduskunnasta

Harry [email protected]

Tunnelma eduskunnassa kevään tullessa kiihtyy. Hallitus

on antanut eduskunnan käsiteltäväksi valtakunnan mitta-

puu mukaan pieniä asioita, mutta jotka herättävät runssasti

keskustelua. Tällä hetkellä lähetekeskustelussa on hedel-

möityshoitolaki. Esitystä hedelmöityshoitolaiksi on val-

misteltu siltä pohjalta, että hoitoa saataisiin antaa kaikille

naisille. Edellytyksenä olisi, että hoidon antamisen yleiset

edellytykset täyttyvät. Hoitoa ei saisi antaa esimerkiksi

silloin, jos on ilmeistä että lapselle ei voida turvata tervet-

tä kehitystä. Kiistanalaisia kohtia ovat mm. se, että hedel-

möityshoitoa voidaan antaa yksinäisille naisille ja

lesbopareille. Lisäksi hedelmöityshoidon tuloksena syn-

tyneellä lapsella olisi 18 vuotta täytettyään oikeus saada

tietää biologinen isänsä. Oma mielipiteeni kiistanalaisiin

kohtiin on selvä. Laissa on lähdettävä lapsen oikeuksista.

Lapsen tasapainoiselle kehitykselle on tärkeää, että lapsel-

la on äiti ja isä. Hallituksen esityksessä syntyy lapsia, joil-

la ei ole mahdollisuutta saada isää ja isäsuhdetta.

Toinen ongelmallinen hallituksen esitys on prostituu-

tion oston kieltäminen. Se on lähtöisin Ruotsista, jossa sek-

sin osto kriminalisoitiin v. 1999. Ruotsin kokemukset ovat

pääsääntöisesti olleet kielteisiä, sillä laki on heikentänyt

prostituutiossa mukana olevien naisten asemaa. Hallituk-

sen esityksen perusteluissa väitetään seksinoston krimi-

nalisoimisen tukevan prostituutiosta luopumista ja ehkäi-

sevän prostituutioon ryhtymistä sekä seksipalveluiden ky-

synnän vähentäminen. Tämä ei pidä paikkansa, sillä maa-

ilmanlaajuisesti tarkasteltuna seksityötekijöiden koh-

taamat ongelmat ovat sitä vaikeampia mitä enemmän pros-

tituution ympärillä oleviin asioihin liittyy kriminali-

sointeja. Helsingin rikospoliisin mukaan näyttöä mahdol-

lisesta rikoksesta on lähes mahdotonta saada, koska polii-

silla ei ole mahdollisuutta valvoa asuntoa eikä hotelli-

huonetta näin vähäisessä rikoksessa, josta tulisi sakko-

tuomio.

Viime vuosien lainsäädännön kehitys on ollut huoles-

tuttava, sillä Suomesta on tulossa valvonta- ja kielto- yh-

teiskunta. Laaditaan lainsäädäntöä, jota on melko mahdo-

ton valvoa tai poliisin resurssit eivät millään riitä. On sää-

detty tai säätämässä mm. hansfree-pakko, talvinopeus-

rajoitukset, turvavyöpakko, pyöräilykypäräpakko,

heijastinpakko, tupakoinninkielto ravintoloissa, yleinen

70 km/h nopeusrajoitus, seksin ostokielto jne. Yllätyk-

seksi erityisesti demareiden ja vasemmistoliiton nuorehkot

naiskansanedustajat kunnostautuvat keksimällä lisää kiel-

toja ja rajoituksia ryhmäkurin voimalla. Normaalille

seksille asetetaan rajoituksia, mutta sitä vastoin homo- ja

lesboseksiä suositaan. Toisinajattelijat lokeroidaan

taantumukseen ja vanhoillisuuteen.

Kevät toi myös eduskunnan porteille pitkästä aikaa n.

karvalakkilähetystön, kun itälappilaiset puolustivat Rova-

niemen ja Kemijärven junaliikennettä. Karvalakkilähetystöt

olivat Kekkosen aikaan yleisiä, nykyään ne ovat liiankin

harvinaisia. Karvalakkilähetystö syntyy, kun jokin kansa-

laisryhmä kokee joutuneensa vääryyden kohteeksi ja mat-

kustaa Helsinkiin tapaamaan kansanedustajia ja muita päät-

täjiä vaikuttaakseen asioiden kulkuun. Sana karvalakki-

lähetystö syntyi suomen kieleen, kun jokivarren kalasta-

jat hakivat vuosikymmenien ajan korvauksia Kemijoen

voimalaitosten rakentamisesta aiheutuneista tulon-

menetyksistä. VR:n nykyisten suunnitelmien mukaan Ke-

mijärven junavuorot aiotaan lakkauttaa tämän vuoden lo-

pussa. Vastedes henkilöliikenne pysähtyisi Rovaniemelle

ja tavaraliikenne loppuisi kokonaan Kemijärvi – Salla rata-

osuudelta. Kemijärvelle tulee ja sieltä lähtee päivittäin yksi

junapari ja se korvattaisiin bussikuljetuksella. Asian-

tiimoilta pidetään seuraava kokous 24.3 Kemijärven kau-

pungintalon valtuustosalissa, sen järjestävät eduskunnan

rautatieliikenteen ystävät, Lapinliitto ja Kemijärven kau-

punki.

Hedelmöityshoito,seksi jakarvalakkilähetystö


Työsuojelu

Työpaikkakiusattuja pyydetään kerto-

maan omakohtaisia kokemuksia kiu-

saamisesta ja siitä selviämisestä. Ta-

rinoita käytetään tutkimukseen, jossa

kartoitetaan keinoja päästä eroon kiu-

saamisesta.

– Tutkijana olen erityisen kiinnos-

tunut siitä, onko työyhteisöstä lähte-

minen edelleen pääasiallinen selviy-

tymisstrategia, kiusaamistutkija Maa-

rit Vartia Työterveyslaitokselta sanoo.

Tarinat säilötään Suomalaisen Kir-

jallisuuden Seuran arkistoihin, jotta

niitä voi käyttää myöhemmin esimer-

kiksi yhteiskuntahistorian lähde-

aineistona.

Kiusaamistarinoista laadittava tut-

kimus on ainutlaatuinen maailmassa.

- Näin isoa tarinoiden tai omakoh-

taisten kokemusten kautta tehtyä tut-

kimusta en ole nähnyt. Tunnen kuiten-

kin valtaosan maailman kiusaamis-

tutkijoista, Vartia toteaa.

Aikaisemmin tutkimusta on tehty

enimmäkseen kyselykaavakkeilla.

Vartia huomauttaa, että pelkillä kyse-

lyillä ei päästä ilmiön syiden juurille.

Kaksi perussyytä

Työpaikan henkinen väkivalta voi-

daan tutkijan mukaan jakaa karkeasti

kahteen ryhmään.

Yhtäältä kiusaaminen voi liittyä jo-

honkin tiettyyn työpaikan ristiriitaan

tai kiistaan. Toisaalta taustalla voivat

olla myös tilanteet, joissa henkisen

väkivallan kohteeksi joutunut ei ole

itse tehnyt mitään provosoidakseen ti-

lannetta.

- Uhri voi joutua kiusatuksi esi-

merkiksi siksi, että on ensimmäinen

nainen työpaikalla tai kiusaaja on ha-

kenut samaa työpaikkaa, Vartia selos-

taa.

Kiusaamisen taustalla voi olla

rooliristiriitoja, tavoitteiden epäsel-

vyyttä, huonoa tiedonkulkua, tyyty-

mättömyyttä esimiestyöhön tai ylei-

sesti huono työilmapiiri.

Lisäksi organisaatiomuutokset,

saneeraukset ja fuusiot ovat tilantei-

ta, joissa kiusaamisen riski kasvaa.

Henkinen väkivalta työssä on

syvenevä prosessi, jossa kiusatun

mahdollisuudet asteittain heikke-

nevät. Kielteisen käyttäytymisen koh-

teena uhrin on vaikea käsitellä tilan-

netta.

Useimmiten kiusattu yrittää puo-

lustautua ja voi alkaa toimia itselleen

epätyypillisellä tavalla. Tämä puoles-

taan aiheuttaa sen, että työtovereiden

asenteet häntä kohtaan alkavat muut-

tua yleisesti kielteisiksi. Hänet aletaan

nähdä eri tavalla ja mielletään “vai-

keaksi ihmiseksi”.

Monenlaista kiusaamista

Työterveyslaitokselta muistutetaan,

että kiusaamisella on hyvin erilaisia

muotoja. Yksi voi kokea kiusaami-

seksi sen, mitä toinen ei edes huomaa.

Kiusaamiseen ei välttämättä tarvi-

ta sanoja tai tekoja; myös eleillä ja

sanattomalla viestinnällä voi saada ai-

kaan kiusaa. Esimerkiksi ilmeet,

Työpaikkakiusattujen tarinoita kerätään talteen

Tutkimuksella etsitään keinoja kiusaamiskierteen katkaisuun

UP/Aleksi Vienonen

Kiusattuja pyydetään kirjoittamaan omalla äidinkielellään koneella

tai siististi käsin. Tekstin pituus on vapaa. Kirjoitusten on oltava perillä

viimeistään 30. kesäkuuta.

Postitse kirjoitukset tulee lähettää osoitteeseen “Suomalaisen Kirjal-

lisuuden Seura / Kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki”. Kuoreen

kirjoitetaan “Eroon työpaikkakiusaamisesta”.

Sähköpostilla kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen [email protected].

Viestin aihekenttään kirjoitetaan tunnukseksi “Eroon työpaikka-

kiusaamisesta”.

Kirjoituksen kansilehdeltä on löydyttävä oma nimi, syntymäaika ja -

paikka, ammatti, koulutus sekä postiosoite ja puhelinnumero.

Kansilehteen on kirjoitettava myös suostumus siihen, että aineisto

arkistoidaan kirjoittajan nimellä Kansanrunousarkistoon tutkimuskäyttöä

varten. Suostumus on allekirjoitettava.

Vastaajia pyydetään kirjoittamaan vain toiselle puolelle paperia ja

jättämään sivun vasempaan reunaan nelisen senttiä tyhjää tilaa. Kirjoi-

tuksia ei palauteta.

Lisää kirjoitusohjeita löytyy Työterveyslaitoksen internet-sivuilta

www.ttl.fi.

äänensävyt tai olankohautukset voi-

daan tulkita työpaikkakiusaamiseksi.

Myös työntekijän ammattitaidon

väheksyminen on työpaikkakiusaa-

misen muoto. Esimerkiksi työyhteisön

ainoan naisen niskaan saatetaan heit-

tää ammattitaitoa aliarvioivia työteh-

täviä.

Joskus työntekijää kiusataan sy-

säämällä hänelle mahdottomia työteh-

täviä tai niin paljon töitä, ettei niistä

voi kunnolla selvitä.

Kaikki työpaikoilla esiintyvä nal-

jailu ei ole työpaikkakiusaamista,

Työterveyslaitoksen ohjeissa huo-

mautetaan. Henkiseksi väkivallaksi

naljailu muuttuu, kun se jatkuu pitkään

ja sen kohteena oleva työntekijä ko-

kee itsensä puolustuskyvyttömäksi.

Työterveyslaitoksen ja Suomalai-

sen Kirjallisuuden Seuran ohella

tutkimusprojektiin osallistuvat TJS

Opintokeskus ja Johtamistaidon opis-

to.

Lähetä heinäkuuhun mennessä


Työsuojelu

Vuosi vaihtui jälleen ja tunne siitä et-

tei tänne Pohjolaan enää saada talvea

tai ei ainakaan pakkasia voidaan unoh-

taa. Lunta on sen verran, että pääsee

hiihtämään ja pakkanen paukkui talon

hirsillä vaatien takan tai leivinuunin

lämmitystä. Silläkin kiusalla, etteivät

Fortumin osakkaat saisi liian suuria

optioita, oli pakko ainakin omalta

kohdalta pyrkiä pistämään puuta pe-

sään ja sillä konstilla estää nousut.

Nyt sitten pakkaset kuitenkin hi-

dastivat junaliikennettä pääkaupunki-

seudulla tuntuvasti ja muualla Suo-

messa vaunujen jarrujen ja pendon

kytkeytymisien vuoksi.

Myöhästymisistä tai muista poik-

keuksista huolimatta on henkilölii-

kenteessä tapahtunut viime vuonna

jopa 3% kasvua ja se on paljon ajatel-

len joukkoliikennettä.

Rautateillä otettiin tulospalkkio

käyttöön viime vuonna, mutta ei se

tuottanut työntekijöille muuta kuin

harjoitusta tulevaa ajatellen sillä tun-

netusta työsulusta johtuen VR:n tulos

tippui alle budjetoidun.

Tänä vuonna tulospalkkiomitta-

reiden avulla pyrimme tekemään hie-

man ahkerammin työtä, jotta mittarien

arvoihin pääsisimme. Silti kaikesta

riippuu kuitenkin jälleen mikä on ta-

lon yhteinen viivan alle jäävä luku, että

sillai.

Mitäs sitten jos tavoitteet ei jostain

syystä täyty tältä vuodelta, niin kuka

enää uskoo tulospalkkioajatteluun? Pi-

täisikö muuttaa keskustelut johonkin

toiseen suuntaan?

DR14 saneerausohjelma

Itä- Suomen veturimiehiä oli ASLAK-

kuntoutuksessa vuonna 1992. Kun-

toutuksen yhteydessä käytiin myös

työpaikka käynnillä DR14 ohjaamos-

sa. Käynnin aikana todettiin kuljetta-

jan työasennoissa paljon kierto-

liikkeitä kuten suoratoimijarrun käyt-

tö, taaksepäin ajo ja istuimen huono

alaselän tuki ym.

Ko. sarjan veturithan ovat valmis-

tuneet Lokomon tehtailta Tampereel-

ta vuosina 1969-1972 ja sarjaan kuu-

luu 24 veturia. Ehkä ne täyttivät sen

ajan vaatimukset työskentelyolo-

suhteista, mutta vuosien saatossa niin

lämpö- kuin meluongelmat tulivat esil-

le. Vesikierto heikkeni ja sen aikaiset

äänieristykset eivät vastanneet nyky-

päivää.

Veturit olivat suurimmalta osin

käytössä Itä- Suomen vaihtotöissä ja

niinpä sieltä lähti ajatus ohjaamon

melutason kuin lämmityksen paran-

tamiseen.

Vuosina 1996 ja 1997 tehtiin mit-

tauksia yhdessä Työterveyslaitoksen

sekä Kuopion konepajan kanssa. Nii-

den tuloksien ja kuljettajailta tullei-

den ehdotuksien perusteella aloitettiin

1999 silloisella Kuopion konepajalla

veturin 1862 saneeraus.

Saneerauksen alkuvaiheet

Alussa saneerauksessa oli mukana

Kouvolan veturimiehiä sekä silloinen

erityistyösuojeluvaltuutettu Markku

Vauhkonen. Ensimmäinen protoveturi

oli lähes vuoden Kouvolassa käytös-

sä. Sieltä saatiin paljon toiveita kuin-

ka hallinta ym. laitteita pitäisi sijoit-

taa. Toiveiden tynnyri jatkoi kasva-

mistaan ja saneerauksen aloitus siir-

tyi, joten oli puhallettava peli poikki

vuonna 2000. Tähän vaikutti myös

Kuopion konepajan alasajo ja koko

saneerauksen siirtyminen Hyvin-

käälle.

Homma alkoi lähes alusta. Perus-

tettiin saneerausprojektiryhmä ja se

teki päätöksen saneerauksen sisällöstä

Allekirjoittanut tuli mukaan pro-

jektiryhmään vuoden 2001 alusta ja

tämä projektiryhmä kokoontui 86 ker-

taa. Alkuvaiheessa noin kaksi kertaa

viikossa ja loppuvaiheessa kolmen

viikon välein. Palavereissa on käyty

läpi ongelmat ja tämän jälkeen on ky-

seiset kohdat korjattu. Ongelmat tuli-

vat määräajoin esille joten senkin ta-

kia jatkuva seuranta oli hyvästä.

Saneerauksen ongelmat

Veturit näinkin pienessä sarjassa ovat

erilaisia ohjaamon kunnon suhteen.

Koska kaikista vetureiden vaurioista

ja kunnosta ei ollut ennakkotietoa,

saattoi joihinkin ohjaamoihin tulla

isojakin kunnossapitotöitä. Joissakin

rungoissa oli sellaisia vaurioita, että

ne jouduttiin oikaisemaan. Materiaa-

lin saanti sekä hallinta oli myös iso

työllistäjä. “Tavaran saanti oikeaan ai-

kaan oikeaan paikkaan seuraaville

projekteille, siinä on vielä paran-

nettavaa”, toteaa kalustolajivastaa Kari

Aaltonen.

Saneerauksen onnistuminen

Tullessani mukaan projektiin teimme

yhteistyössä työantajan edustajan

kanssa päätöksen, tässä tapauksessa

Juha Inkilä, että tulemme sijoittamaan

paineilmatuolin kyynärnojiin teho-

sekä jarrukahvat.

Sähköisen suoratoimijarrun toi-

minta oli kuljettajille aluksi jonkin

verran outoa viiveen takia. Nyt kun sen

ominaisuuksiin on opittu, ei ainakaan

DR 14 saneeraussaatiin valmiiksi

Kari Ojala VML etv.

Erityisvaltuutettu


Työsuojelu

paljoa negatiivista palautetta ole mi-

nulle tullut.

Ihmisten eri koko tekee sen, että

kaikki eivät ole tyytyväisiä valittuun

penkkimuutokseen. Joidenkin mieles-

tä työasento on raskas ja toiset koke-

vat tämän muutoksen taas hyväksi.

Työn laatu

Työn laatua ja jälkeä on pidetty hyvä-

nä ja siitä ei ole saatu hirveästi nega-

tiivista palautetta. Koko projektin

onnistumisenkin suhteen on panostet-

tu laadun hyvään jälkeen ja siihen, että

se myös vuosien saatossa pysyy ka-

sassa.

Jokaiselle veturille on järjestetty

luovutustarkistus kotivarikolla, jossa

on ollut mukana veturimiesten edus-

tus; joko paikallinen tsv tai VML etv.

Myös omistajan edustaja, tässä tapa-

uksessa, Tapio Vierimaa sekä varikon

edustajat sekä kalustolajivastaava

Kari Aaltonen.

Tulevaisuus

VR Osakeyhtiön satsattua tähän kalus-

toon suuren summan euroja tarkoituk-

senaan käyttää vetureita vielä 20 vuot-

ta, vaatii se myös kunnossapidolta

huolellisuutta niin varaosien saannin

kuin myös korjaustaidon ylläpitä-

misen suhteen.

Viime vuoden puolella pidettiin

projektin loppupalaveri joululounaan

merkeissä. Siellä puheessani kiitin ny-

kyistä kalustolajivastaavaa siitä erin-

omaisesta työstä, jota me veturimiehet

olemme saaneet hänen kanssaan teh-

dä. Molempien osapuolien ääntä on

kuultu ja näin on saatu tämä projekti

vietyä läpi, mielestäni hyvinkin onnis-

tuneesti. Samoin pitää vielä antaa kii-

tokset Kouvolan veturimiehille siitä

alkuun panevasta sysäyksestä, jolla

koko homma saatiin alkuun.

Kiskobussi DM12

Jokaisella lempilapsella on jokin nimi,

niin tämäkin kalusto on jo nimetty

“Peräkylän Pendoksi” Ensimmäinen

saapui Suomeen vuonna 2004. Alku-

testaukset tehtiin talviolosuhteissa

Pieksämäen ympäristössä. Yksikkö

vietiin talliin yötä varten ja otettiin

käyttöön sulaneena. Kaikki toimi hy-

vin, ainoastaan moottorin imuilmaan

tehtiin suodatinmuutos, koska imu-

ilman suodattimeen imeytyi pöl-

lyävää lunta.

Projektissa mukana olevat saivat

mielestään hyvää kokemusta näistä

koeajoista. Niin varmaan saivatkin,

mutta totuus valkeni kuten lumi tänä

talvena. Generaattorin suojakoteloon

kertyy lunta niin paljon, että se aihe-

uttaa laturin pyörimisongelmia sillä

seurauksella, että laturin hihnat kat-

keavat.

Pöllyävä lumi aiheuttaa myös ala-

kertaan kovia lumitilsoja, jotka saat-

tavat katkaista tiedonsiirtokaapeleita.

Sarjan yksiköt olivat hieman aikaa

pois käytöstä. Generaattoriongelmaa

on yritetty saada korjattua ja alkuvuo-

desta pyritään jatkamaan liikennettä

suunnitelman mukaisesti.

Muiden toimenpiteiden suhteen on

vielä pidettävä palavereita, jotta saa-

daan oikea näkemys, mitä suojataan

ja miten.

Koulutusta ovat saaneet kuljettajat

siellä suunnalla, missä näillä on tar-

koitus liikennöidä.

Kuljettajarahastus puhuttaa koulu-

tuksessa, mutta sen asian suhteen ei

ole edetty millään lailla, eli se on edel-

leen avoin.

SR2

3235 veturin ohjaamoon on asennet-

tu vihdoin ilmanohjaimet, joilla saa-

Saneerauksen jälkeen Dr14 vetureita on tarkoitus käyttää vielä 20 vuotta. Veturin ohjaustekniikka, ajopöydät, istuimet, sähköjohdot, putkistot,

ohjaamon ääni- ja lämpöeristys on uusittu. Moottorin ilmuilmamelu on poistettu ja kuljettajan näkökenttää on parannettu.

daan rauhoitettua ilmakierto oh-

jaamoissa. Mittauksien perusteella on

todettava niiden parantavan huomat-

tavasti ilmankiertoa. Nyt ei tarvitse


Työsuojelu

laittaa työtakkeja häikäisysuojan ylä-

puolelle, sillä kierto ei aiheuta kuljet-

tajan niskaan enää vedon tunnetta.

Veturissa on ollut palautevihko, jo-

hon jokainen on saanut kertoa mieli-

piteensä uudistuksesta. Palaute on

kauttaaltaan ollut positiivista, joten

näitä ohjaimia tullaan lisäämään ko.

vetureihin tämän vuoden aikana.

Tupakointi

Tupakointikielto astui voimaan vetu-

reiden ohjaamossa tämän vuoden alus-

ta alkaen. Tähän mennessähän on kiel-

to ollut jo lähiliikennejunissa ja

vaihtotöissä sekä yhteisellä päätöksel-

lä pendossa.

Myös heti alusta lähtien on ollut

kiskobussin ohjaamoissa tupakointi-

kieltolaput ja siitä ei ole tullut kiel-

teistä palautetta. Sen seurauksena ja

yhteisellä päätöksellä, joka sai vahvis-

tusta parista lm/tsv päivien kyselys-

tä, päätti työnantaja kieltää tupakoin-

nin myös muissa kaluston ohjaa-

moissa.

Sr2 ohjaamon ilmanvaihto kier-

rättää samaa ilmaa 80% ja ottaa uutta

vain 20% tilalle, jolloin siellä tupakan

haju jää kiertämään pitkäksi aikaa

ilmakiertoon.

Ohjaamoihin tullaan vielä asetta-

maan tarrat “ tupakointi kielletty”. Toi-

von kuitenkin, että ne jotka vielä

tupakoivat, tekisivät sen junan pysäh-

dyksen aikana ohjaamon ulkopuolel-

la. Tällä tavalla saadaan jokaiselle

viihtyisämpi työympäristö.

JKV

JKV 3 vaihe on aikataulusta jäljessä ja

suurimpina sekoittajana on ollut niin

koodaimien kuin baliisienkin saannin

heikkous. Tilattu on, mutta niitä ei

vaan saada Suomeen asti, missä sitten

lie vika.

Uimaharju - Nurmes on hyvä esi-

merkki siitä, kuinka jatkoa ajatellen

ei pitäisi luottaa siihen, että koodaimet

tai muut tarvikkeet tulevat aikataulul-

lisesti kuten on kerrottu. Asiasta on

monessa kokouksessa keskusteltu,

mutta silti ko. rataosuudelle piti ha-

kea liikennöimiseen poikkeuslupa

vuoden loppuun asti. RHK JT toimi-

kunnassa veturimiesedustuksen puut-

tuessa poikkeuslupaa jatkettiin alku-

vuodesta kolme kuukautta.

Baliiseista ja koodaimista keskus-

teltiin jo edellisen vuoden kokoukses-

sa ja silloin jo todettiin niiden riittä-

mättömyys.

No, liikennöinti on siellä hoidettu

epäselvien tietojen puutteessa mutta

onneksi varovasti, sillä siellä ei ole

mitään pahempaa sattunut.

Jos rakennusraha loppuu jo alku-

vuodesta, niin siitä kärsii osa radan

rakentamisesta kuten Hyvinkää - Kar-

jaa, Turku- Uusikaupunki, Säkäniemi-

Niirala. Näiden rataosien JKV rakenta-

minen siirtyy vuoden ensimmäisen

kokouksen perusteella ensi vuoteen.

Vaaditaan nopeita päätöksiä, koska

kokous pidettiin tammikuun ensim-

mäisinä päivinä.

Toistopisteiden lisäämisellä sekä

valvontanopeuden käyttöönotolla py-

ritään saamaan liikennöinti joustavak-

si ja sujuvaksi.

Helposti sitä tulee mieleen ikävät

asiat, eikä osaa suhteuttaa kokonai-

suutta, sillä kyllä meidän varmaan pi-

tää myöntää, että JKV on muuttanut

meidän ajotyyliämme mutta kuinka-

han me ollaan ennen ilman sitä pärjät-

ty?

JKV1 ja JKV2 vaihe ovat käsittäneet

noin 2500 km ja 3 -vaihe käsittää noin

2800 km. Näiden toimintojen jälkeen

rataverkostosta on suurin osa kulun-

valvontalaitteella varmistettu.

Fysioterapialähetteitä eienää tarvitse leimauttaa

Kelakorvaus haetaan itse. Kun lääkäri

on todennut hoidon tarpeen, korvaa VR

vuosittain fysioterapiaa viisi hoito-

kertaa.

Hoidon on oltava lisäksi Kelan

hyväksymää ja sen antajan on oltava

ammattihenkilö. Yli viiden tarvittavat

jatkohoidot maksaa potilas pääsään-

töisesti itse.

Jos henkilö tarvitsee toistuvaa tai

pidempää fysioterapiaa tai hoitoa toi-

seen sairauteen saman vuoden aika-

na, voidaan jatkohoito korvata vain

aina etukäteen haettavalla ylilääkärin

erillisellä päätöksellä.

Jatkohoidolle voi olla perusteita

esim. leikkauksen jälkihoitotilan-

teissa tai jos fysioterapiajaksolla voi-

daan lyhentää tai poistaa henkilön

sairausloman tarve.

VR:n työterveyslääkäri ei enää lei-

maa tai hyväksy fysioterapialähetettä

etukäteen.

Terveydenhuollon kulujen korva-

aja tarkistaa, että hoito on ollut Kelan

säännösten mukaista ja onko henki-

löllä aikaisemmin korvattu fysio-

terapiaa.

Perinteistä fysioterapiaa tehok-

kaammaksi todettu DBC- hoitoa kor-

vataan pääsäännöstä poiketen 15 ker-

taa vuodessa. DBC- hoito on aktiivi-

sen liikehoitoon perustuva niskan,

olkapäiden ja selän fysioterapiahoito.

Hoitavan työterveyslääkärin on ar-

vioitava fysioterapian hoitomääräys-

ten lisäksi fysioterapeutin konsul-

taation tarve työtekijän työpisteen er-

gonomian tarkistuksessa ja liikunta-

ohjeiden antamisessa.

Ns. suorakorvausjärjestelmään

siirtymisen johdosta henkilö saa itse

monista hoitopaikoista suoraan Kelan

korvauksen hoitoa maksaessaan.

Myös fysioterapian ja DBC- hoidon

osalta on siirrytty vuoden alusta

yhtäläiseen käytäntöön muiden terve-

ydenhuollon kustannusten korvausten

kanssa eli työntekijä hakee itse Kela-

korvaukset tai saa hyödykseen Kela

korvauksen suoraan hoitolaskua mak-

saessaan.

Maksamisen jälkeen työntekijä ha-

kee VR:ltä omavastuuosuuden itsel-

leen lomakkeella VR 3307.

Lomakkeeseen on liitettävä Kelan

alkuperäinen korvauspäätös, kopiot

lähetteestä, maksukuittista ja tosit-

teista.

Kuntoremontit

VR:llä Kuntoremontti paikkoja on tänä

vuonna tarjolla noin 300.

Terveydelliset hakuperusteet mää-

ritellään aina omassa työterveys-

huollossa. Tasapuolisen paikkajaon

varmistamiseksi kuntoremonttiin

pääsyn edellytyksenä on, ettei hakija

ole ollut kuntoremontissa tai Kelan

kuntoutuksessa 5 edellisen vuoden ai-

kana

Perheleiri

Veturimiesliiton perheleiri tullaan pi-

tämään viikolla 19 8.5.-12.5.2006

Paikkana on tuttu ja turvallinen

Vuokatin Hovi. Viereisellä sivulla on

hakukaavake. Osallistumismaksu on

aikuiselta 100 euroa ja lapselta 50

euroa. Ensikertalaiset ovat etusijalla.

Sitten ei muuta kuin halukkaat täyttä-

mään lomaketta ja perheineen lomaile-

maan Vuokatin Vaaroille.

Lukumäärää ei ole ko. leirille vielä

mietitty, katsotaan kuinka paljon ha-

lukkuutta löytyy.


Työsuojelu

Leirin hinta on 100 euroa aikuisel-

ta ja 50 euroa alle 15 vuotiaalta lap-

selta.

Hinta sisältää majoituksen loma-

asunnossa, aamiaisen, päivällisen ja

leirin vetäjän palvelut.

Osallistumismaksu suoritetaan lii-

ton tilille OKOPANKKI 554128-1274

kuukautta ennen leirille lähtöä 8.4.

2006 mennessä, maksun aiheeksi

“perheleiri”.

Meno- ja paluuliput hoitaa jokainen

itse.

Liiton puolesta leirin vetäjä on

Markku Vauhkonen ja Vuokatin vetä-

jänä on Jyrki Makkonen.

Leirille valitut saavat kotiin tar-

kemmat ohjeet varusteista, leirin oh-

jelmasta ja muista huomioitavista sei-

koista ennen leirin alkua.

Lähetä ilmoittautumislomake maa-

liskuun loppuun mennessä osoitteel-

la:

Veturimiesten liitto, John Sten-

bergin ranta 6, 00530 Helsinki, tai

sähköpostilla:

marja-riitta.mustonen@veturimies-

liitto.fi

Veturimiesten liiton perheleiri 8.5.-12.5.2006 Vuokatissa

maanantai 08.05

13.00- 14.00 Majoittuminen

14.30 –15.00 Tervetulokahvi ja loma-

info

15.30 –17.00 Ulkolenkki- hiihto-

tunneli, Urheiluopisto, Vuokatin-

rinteet

17.00 –19.00 päivällinen

19.30- 21.00 Illanvietto-ohjelmaa

kammissa

tiistai 09.05

07.00 – 09.30 aamiainen

09.30 – 11.30 Tietoisku: “ Painon-

hallinta “Kuntotesti: 2 km:n kävely-

testi ( aikaan perustuva )

.00- Uinti ja vesijuoksu+ jumppa

Vuokattihallissa

17.00 – 19.00 päivällinen

19.00 - Jousi- ja puhallusputkiam-

muntaa

keskiviikko 10.05

07.00 – 9.30 aamiainen

10.00 – 12.00 Metsägolf- ja frisbee-

golfia


Kiiking-kisa - virolainen kilpakiikku

torstai 11.05

07.00 – 09.30 aamiainen

09.30 – 11.30 Sählyä ja seinäkiipeilyä

Vuokattihallissa


19.30 Illanvietto-ohjelmaa kammissa

perjantai 12.05.

07.00- 09.30 aamiainen

09.30 – 11.00 Musiikkiliikunta Vuokat-

tihallissa

12.00 Huoneiden luovutus

12.30 lounas + loppupalaveri

Kotiin lähtö

Lisäksi voit harrastaa omatoimisesti

Vuokatin monipuolisesta tarjonnasta

nauttien. Läheltä löytyvät mm. patik-

kapolut, ratsastustalli, keilahalli,

kuntosali, Vuokattihallin sisäliikun-

tatilat ja uimahalli. Nämä harrasteet

eivät sisälly pakettihintaan.

Perhekuntolomaviikko Vuokatti 08-12.05.2006 alustava ohjelma

Ilmoittautumislomake Perheleiri 8.5.-12.5.2006

Nimi Osasto

Osoite Muut osallistujat:

ikä

ikä

ikä

Puhelin

Paikka ja aika Allekirjoitus


Ihmisillä on Hakasen mukaan tapana

jakaa työnsä “oikeisiin” töihin ja mui-

hin töihin. Työntekijä kokee, että oi-

keita töitä ovat ne, joihin hänellä on

ammattitaitoa ja koulutus.

Asiantuntijatöissä motivaatiota

vievät turhiksi koetut kokoukset ja pa-

laverit. Jos tekemisen sijaan istutaan

jatkuvasti pohtimassa, mitä pitää teh-

dä, kiristyvät monen hermot.

Koulutusta vaativissa töissä työn-

tekijää harmittaa, jos hän joutuu teh-

tävään, jossa omasta koulutuksesta tai

ammattitaidosta ei ole hyötyä.

Rakennustyömaalla sähkömiestä

ottaa päähän, jos hän joutuu tekemään

apumiehen töitä. Levyseppä-hitsaajan

motivaatio menee, jos hänet määrä-

tään konttoriin kopioimaan kokous-

papereita.

Yliopistosta valmistunut turhau-

tuu ja uupuu, jos hänet palkataan mi-

nisteriöön määräaikaiseksi kahvin-

keittäjäksi.

Myös turhaksi koettu paperin-

pyörittely rasittaa mieltä. Jos sairaan-

hoitajan työajasta suurin osa menee

lomakkeiden täyttämiseen, alkavat

käämit kärytä.

Lisää imua!

Hakasen tutkimus osoittaa, että yksi-

Turhat työt aiheuttavat uupumusta

elämän muutokset, kuten työpaikan

menetys tai saneeraukset.

Suuri ongelma on, että työuupu-

mus ruokkii myös elämän muita huo-

lia. Perhe-elämä alkaa helposti mennä

sivuraiteelle, jos mieli on maassa ja

henkiset voimavarat vähissä.

Uupuneen ja työhönsä kylläs-

tyneen ihmisen elämään saattaa myös

luikerrella alkoholi, jolloin syöksy-

kierre jyrkkenee.

Tutkimuksen mukaan työuupu-

musoireiden syvetessä voimavarojen

hiipuminen heijastuu myös kodin-

hoitoon ja vapaa-ajan harrastuksiin.

Hakasen mielestä työuupumus on

ymmärrettävä henkisten voimavaro-

jen menettämisen kierteenä. Koti-

olojen ja yksityiselämän ongelmat

synnyttävät työuupumusta, ja työ-

uupumus synnyttää ongelmia yksi-

tyiselämässä. Oravanpyörästä irtautu-

minen ei ole helppoa.

Lähde: Hakanen, Jari. Työuupu-

muksesta työn imuun: Työhyvin-

vointitutkimuksen ytimessä ja reuna-

alueilla. Helsingin yliopisto, 2005.

toikkoisuus on turhien töiden ohella

keskeinen väsähtämisen syy.

Kaikkein tärkeintä on työn imu.

Sitä lisäävät muun muassa työn itse-

näisyys sekä esimiehen tuki ja arvos-

tus.

Työn imu on työuupumuksen vas-

tapaino. Raskaat olot jaksaa, jos töis-

sä on tekemisen meininki. Työn imu

näkyy tarmokkuutena, omistautu-

misena ja työhön uppoutumisena. Sil-

loin haluaa myös jatkaa työelämässä

pitkään.

Kireät aikataulut ja ikävä esimies

ovat huono yhtälö. Silloin imu puut-

tuu.

Työn imua lisäävät etenkin am-

mattiylpeys ja yhteenkuuluvuuden

tunne. Siksi imua on enemmän amma-

teissa, joihin vaaditaan koulutus ja

joissa järjestäytymisaste on korkea.

Taloudellinen varmuustärkeää

Työuralla koettu epävarmuus ja talo-

udellisen toimeentulon niukkuus ovat

yhteydessä työuupumukseen ja ylei-

seen tyytymättömyyteen.

Monilla tutkimukseen haastatel-

luilla ihmisillä työuupumusta edel-

sivät vuosikymmeniä kestäneet voi-

mavaroja kuluttaneet työolot ja työ-

Pitkät työpäivät, palkattomat ylityöt tai vuorotyö eivät ole suurimpia työuupumuksenaiheuttajia. Uupumista aiheuttavat etenkin erilaiset turhiksi ja toissijaisiksi koetut työ-tehtävät, selviää valtiotieteen tohtori Jari Hakasen väitöskirjasta.

UP/ALEKSI VIENONEN Turhuus uuvuttaa. Kuva: Mika Peltonen


Työsuojelu

Osaanko olla rennosti työssäni?

Osaanko levätä vapaalla? Muistanko

huolehtia itsestäni? Miten ikääntyvä

kehoni kestää vielä muutaman vuo-

den ennen eläkkeelle pääsyä? Näitä

kysymyksiä varmaan moni pohtii.

Yli kolmekymmentä vuotta veturi-

miehen ammatissa on opettanut pal-

jon. Se on opettanut tekemään vaati-

vaa ja vastuullista työtä, se on opetta-

nut valvomaan, se on opettanut nuk-

kumaan päivällä. On ollut pakko so-

peutua epäsäännöllisyyteen, lähte-

mään silloin kun muut rupeavat kai-

vautumaan peittojen alle, tulemaan

silloin kun ketään ei ole kotona. Oma

Mikä uuvuttaa veturimiehen?

Markku Vauhkonen

Yön valvominen, pitkä työvuoro, liian lyhyt lepo, tiukka työputki, yksintyöskentely,jatkuva tarkkaavaisuus, onnistumisen pakko, virheiden minimointi, ylityöt, ainakin kaikkinämä ovat veturimiesten riesana.

elämänrytmi on ollut pakko sopeut-

taa muiden muun perheen rytmiin.

Pienet lapset

Muistan kun itselläni lapset olivat pie-

niä. Heille oli hoitopaikka perhe-

päivähoidossa. Maksu meni kuukau-

sittain sen mukaan, kuinka monta

hoitopäivää kertyi. Luulen samanlai-

sen tilanteen olleen hyvin monella am-

mattiveljellä; työvuoron – oikeasti

yövuoron jälkeen jäi hoitamaan omia

lapsia, koska silloin saattoi säästää

hoitomaksuissa. Näin tehtiin välittä-

mättä siitä, kuinka oman lepäämisen

kävi. “Kyllä sitä yhden vuorokauden

jaksaa valvoa” , oli varmaan ajatukse-

na. Kyllä yhden, mutta kuinka sen

seuraavan vuorokauden kanssa oli,

jos piti lähteä taas yöksi töihin.

Moni veturimies on varmaan ollut

pienten lapsiensa kanssa sellaisessa

loukussa, ettei halpaa kunnallista

perhepäivähoitoa saanut ansiotasonsa

takia, vaan yksityisten hoitopaikkojen

maksuista joutui väkisinkin säästä-

mään oman lepäämisen kustannuksel-

la. Kyllä sitä nuorempana jaksoikin.

Rakentaminen

Monen kohdalle on varmaan osunut

oman kodin rakentaminen. Tähän on

Mikä olisi avuksi veturimiehen uupumukseen? Ratkaisuja noihin riesoihin pitää osata hakea oman elämän hallinnasta.


käytetty sen vuoden kaikki lomat ja

muut vapaat, mitä ikinä vain on saa-

nut. Se on ollut rankkaa aikaa. Yleensä

koko kesä on rakennettu ja syksyn ja

talven tullessa pikkuhiljaa päästy

muuttamaan monesti velkaiseen ta-

loon. Sitten vain keräämään ansioita

ja lisäpalkkioita, joilla velkaa ainakin

alussa koetti lyhentää mahdollisim-

man paljon. Kyllä sitä nuorempana

jaksoikin.

Yksintyöskentely

Veturimiehen ammatissa tapahtui jä-

risyttävä muutos, kun siirryimme

linjallakin yksinajoon. Nyt tätä on ol-

lut jo yli 10 vuotta ja oikeastaan kaik-

ki junat ajetaan yksin. Muutos on vaa-

tinut kokonaan uuden suhtautumisen

työhön ja jaksamiseen. Enää ei voi tur-

vata siihen, että kaveri on levänneempi

ja hänen kanssaan voi jaksottaa ajo-

tehtävää. Nyt on vain itse oltava koko

ajan puikoissa ja mahdollisimman

pirteänä.

Kun aikoinaan ensikertaa laadittiin

yksintyöskentelyn työaikaa rajoittavia

säännöksiä, ei koko asiasta oikeastaan

tiedetty mitään. Onneksi silloin saa-

tiin aikaan melko tiukat sääntelyt ja

vasta kokemusten karttuessa voitiin

myöhemmin työaikoja tarkastella hie-

man löysempään suuntaan. Joka tapa-

uksessa yksintyöskentelyn työajat

mahdollistavat todella raskaidenkin

työrupeamien tekemisen. Kyllä sitä

nuorempana jaksaakin, mutta tätä on

jaksettava eläkkeelle asti.

Vuorot

Työvuorotaulussa on muutakin mer-

kitty kuin työaika. Siellä on vapaa-aika

ja lepo- ja vapaapäivät. Mielestäni yksi

eniten työvuorotaulun raskauteen vai-

kuttava seikka on työvuorojen välinen

aika. Säännöt vaativat kahden työ-

vuoron väliin vähintään 10 tunnin

lepoajan kotona. Tämä on varmaan

riittävä silloin kun tehdään suurin piir-

tein tavallisen työpäivän mittainen

työvuoro, 8-10 tuntia. Kun kahden tosi

pitkän työvuoron, 15-17 tuntia väliin

jää se sama minimi 10 tuntia, ei koto-

na pitäisi tehdä mitään muuta kuin le-

päillä. Tämä on helpompi toteuttaa sil-

loin kun väliaika on yöllä, jolloin

tavallisetkin ihmiset nukkuvat. Entäs

kun väliaika sattuukin päivällä? Kyllä

sitä kaikenlaista puuhaa on tekemättä

ja saattaa olla puolisonkin toimesta

järjestetty. Vaikka pitäisi vain levätä

jaksaakseen taas lähteä, huomaakin

olevansa lumikolan varressa tai ruo-

honleikkurin perässä, ehkäpä jopa

mattopiiskan kanssa pihalla teu-

taroimassa, että ehtisi tehdä homman-

Muuttuva testosteroni ja muut hormonit

Testosteronin, miespuolisen hormonin, pitoisuus alkaa

laskea jo 40 vuoden iässä, vaikka kliinistä merkitystä

laskulla on vasta 50 ikävuoden jälkeen. Keskimäärin

testosteronipitoisuus laskee noin 1 % vuodessa, mutta

yksilölliset erot ovat merkittäviä. Pelkkä testosteronin

taso ei korreloi kliiniseen kuvaan, koska mm. SHBG-

hormonin taso (Serum Hormone Binding Globulin eli

sukupuolihormoneja sitova globuliini) kasvaa iän mu-

kana, ja siten “vapaan” eli aktiivisen testosteronin taso

laskee. Alan julkaisut käyttävät ikääntyvän miehen

hormoniongelmasta nimeä “Androgen Deficiency of the

Aging Male”. Myös termiä andropaussi (vrt. menopaussi)

on käytetty.

Paitsi miespuolisten hormonien eli androgeenien las-

kua, todetaan myös kasvuhormonin, DHEA:n (dehyd-

roepiandrosteronin) ja melatoniinin sekä jonkin verran

myös tyroksiinin laskua. Nämä hormonaaliset muutok-

set ovat fysiologisia eli normaaliin ikääntymiseen liit-

tyviä. Arvioidaan, että noin joka kymmenes alle 60-vuo-

tias mies potee kliinistä testosteronin ja muitten

androgeenien puutosta ja yli 60-vuotiaista noin joka

viides.

Yllä mainitut hormonit vaikuttavat paitsi miehen

sukupuolielimiin, myös lihasmassaan, luustoon, sydän-

ja verisuonielimistöön, immuunijärjestelmään, keskus-

hermostoon ja psyykeen. Miehen hormonaalinen ikä-

muutos tapahtuu pikkuhiljaa, eikä mies aina miellä

oireitaan puutosoireiksi. Väsymys, haluttomuus,

ärtyneisyys ja depressiivisyys on helppo panna työpai-

neitten tiliin. Lisääntynyt vatsanympärys ja heikenty-

nyt lihasvoima johtuvat osittain elämäntavoista, mut-

ta kaikki edellä mainitut oireet voivat viitata myös

androgeenien puutokseen.

Potenssihäiriötä on joskus vaikeatunnustaa

Erektiohäiriöt saattavat ajaa miehen lääkärille. Noin

puolella 55-60 -vuotiaista on erektio-ongelmia, mutta

valitettavan usein niistä ei haluta keskustella, ei vai-

mon eikä asiantuntijan kanssa. Tutkimusten mukaan

miehillä on taipumus panna tämäkin tärkeä elämän laa-

tuun vaikuttava oire “maton alle”. Mies saattaa lopettaa

seksuaalisen kanssakäymisen mieluummin kuin tun-

nustaa kykenemättömyytensä. Parannusta on silti ta-

pahtunut: kaikenikäisten miesten potenssihäiriöt ovat

saaneet asianmukaista huomiota, ja useita hoitomah-

dollisuuksia on tarjolla asianmukaisen diagnoosin jäl-

keen.

Lääkehoidosta on apua

Mies, joka ei tunne voivansa hyvin, tarttuu usein va-

hingolliseen “omahoitoon” eli alkoholiin, tupakkaan ja

ylensyömiseen. Kaikilla miehillä, joilla on masennus-

ta tai väsymystä, ei suinkaan ole androgeenien puute,

mutta terveystarkastus ja “mieskeskeinen konsultaatio”

saattaisi jo auttaa. Osa miehistä hyötyisi androgeeni-

korvaushoidosta, testosteronivalmisteita on useita.

Lähde: http://www.mehilainen.fi/verkkolehti

Miehen vaihdevuodet - totta vai tarua?

Työsuojelu


sa ennen kuin muut tulevat töistä ja

koulusta kotiin.

Minut yksintyöskentely on ainakin

opettanut lepohuoneella nukkumaan

ja käyttämään työvuoron sisään jää-

vät väliajat yleensäkin lepäämiseen.

Että jaksaisi vanhempanakin.

Vanheneva mies

Kulumat ja kolotukset alkavat vaiva-

ta, yhtäkkiä huomaakin olevansa

pistetaulukossa etusivulla. Ja kurs-

sikavereita jää jo eläkkeelle. Mieli on

kuin kaksikymppisellä, mutta kroppa

ei sitä enää tajua. Se on kuin panisi

parinkymmenen vuoden tauon jälkeen

luistimet jalkaansa ja yrittäisi olla

yhtä nopea kuin silloin. Kokemus on

melko karu.

Viisainta lienee totutella ajatuk-

seen, että oman jaksamisen kannalta

kannattaa kiinnittää itseensä paljon

enemmän huomiota kuin nuorempa-

na. Silloin jaksoi aivan eritavalla.

Tottahan joka tuutista terveellisiä

elämäntapoja meille tolkutetaan: syö

hyvin ja säännöllisesti, liiku, ulkoile,

nuku, lepää ja jopa laiskottele joskus.

Älä stressaa, juo harkiten, vähemmän

ainakin. Älä tupakoi. Näissä sitä on-

kin meidän ammatissa soveltamista.

Jos joku vielä tähän saa hommattua

itselleen jonkin siviilikriisin, niin

johan on jaksamista. Se kun tuo

viidenkympin villitys ei taida olla ta-

rua. Ainakin hormonit heiluu kuin

vaihdevuosissa.

Väsymykseen lääkettä

Mikä se sitten olisi avuksi veturi-

miehen uupumukseen? Ratkaisuja noi-

hin riesoihin pitää osata hakea oman

elämän hallinnasta. En rupea enkä

osaakaan neuvoa kuinka, mutta asiaan

kannattaa varmaan kiinnittää ajoissa

huomiota. Jos vaivoja on, niin lääkä-

rit niitä hoitavat kuntoon ja neuvovat

miten niitä vältetään. Kannattaa herä-

tä ajoissa.

Toinen seikka lienee työhön ja

vuoroihin liittyvät asiat. Vanhem-

panakin pitää jaksaa ajaa yksin yössä.

Mitä epäkohtia voisi vuoroista pois-

taa, miten tehdä työn tekeminen

mielekkäämmäksi, kuinka helpottaa

omaa jaksamista. Tämä voi olla todella

hankalaa, mutta kannattaisi sitäkin

miettiä porukalla.

Kun sitä nuorempana vielä jaksoi,

niin nämä asiat eivät olleet ensimmäi-

sinä mielessä. Nyt tulee jo mieleen, että

kannattaako noin tuttua miestä kuin

itseään turhan takia kiusata ja väsyt-

tää loppuun.

Työsuojelu

��

�� !""#

$%�� &��'�(��) ��'�''

��* ��+

�� €��

�� !�� "��

€�� #�$��%�

�� €��

��&��'�� !��

$��( � � � ) � )��)�,(�� -��' ��*��%��* �� -��,�'��-��)��-��))�+

��#�$��%��%��

�� ( �� )�� *�� +

PääsiäisenäVuokatissahiihdelläänhohtavillakeväthangilla.Muista varatamajoitus ajoissa!


Haastattelin tutkimukseeni 19 itä-

suomalaista veturinkuljettajaa ja sel-

vitin heidän ruokahuoltoaan työssä ja

vapaa-aikana. Tutkimus on feno-

menologinen tutkimus. Fenomeno-

logia on lähestymistapa, jonka tavoit-

teena on kerätä tietoja ihmisen elä-

mänkokemuksesta ja tutkia sen perus-

rakenteita. Fenomenologiaan pohjau-

tuva menetelmä on luonteeltaan induk-

tiivinen eli kuvaileva menetelmä, jon-

ka päämääränä on tutkia ja kuvata il-

miöitä mahdollisimman tarkasti siten

kuin ne aidosti ilmenevät koettuina.

Fenomenologia ei koskaan yllä pää-

telmiin, eikä sen tavoitteena ole muo-

dostaa teorioita tai malleja eikä liioin

kehittää yleistyksiä. Päämääränä on

kuitenkin kuvata eletyn kokemuksen

rakenne mahdollisimman laajana ko-

konaisuutena, sisältäen ne merkityk-

set, joita näillä kokemuksilla on yksi-

lölle. (Burns & Grove 1993, 81, Åstedt-

Kurki & Nieminen 1997, 152–155.)

Fenomenologisessa tutkimuksessa

valitaan tutkittaviksi henkilöitä, joil-

la on kokemusta tutkittavasta ilmiös-

tä ja jotka ovat halukkaita kertomaan

kokemuksistaan. Tiedonantajien mää-

rä jää yleensä melko pieneksi. (Hirs-

järvi, Remes & Sajavaara, 2000, 169.)

Tämän tutkimuksen lähtökohtai-

sena tutkimustehtävänä oli kuvailla

seuraavia asioita:

1. Millaisia kokemuksia veturin-

kuljettajilla on epäsäännöllisen työn

ja ruokailun yhdistämisestä?

2. Millaisia kokemuksia veturin-

kuljettajilla on epäsäännöllisen työn

ja perheen ruokahuollon yhteensovit-

tamisessa?

3. Millaisia kokemuksia/käsityk-

siä veturinkuljettajilla on työnantajan

ja työterveyshuollon merkityksestä

terveysneuvonnassa?

Tutkimustulokset

Tutkimuksen tuloksissa veturinkul-

jettajien ruokailutottumukset työaika-

na näyttivät olevan melko samankal-

taiset. Epäsäännöllisten työaikojen ko-

ettiin haittaavan ruokailun järjestä-

mistä työvuorojen aikana varsinkin il-

lalla ja yöllä. Päivällä työreissujen ai-

kana oli kuitenkin usein mahdollisuus

käydä syömässä lämmin ateria lou-

naspaikoissa tai muissa ravintolois-

sa ja tätä mahdollisuutta lähes jokai-

nen haastatelluista käyttikin hyväk-

seen aina, kun siihen vain oli tilaisuus.

Päivällä väsymys ja uupumus tulivat

herkästi, jos ei syönyt kunnolla.

Ruokailun koettiin myös katkaisevan

mukavasti työpäivää ja veturista pois

pääsemisen välillä virkistävän. Päiväl-

lä ruokailun jälkeinen väsymys koet-

tiin vähäisemmäksi kuin yöllä, jolloin

jokainen vastaajista kertoi välttävän-

sä raskasta ruokailua. Ruokailu on siis

kaksiteräinen miekka, jonka kanssa

veturinkuljettajat joutuvat työvuosi-

naan taistelemaan. He sanoivat, että

syöminen väsyttää, mutta syömät-

tömyyskin väsyttää, joten tämä aihe-

uttaa melkoisia pulmia epäsäännöllis-

tä vuorotyötä tekevien ravitsemuk-

sessa.

Käyn syömässä, kun on mahis ja piän

evväitä sillon, kun on tarve. Mulla on

hedelmiä, leipää, tonnikalaa useesti,

jogurttia, siinäpä ne melekein on.

Lähes jokainen haastateltava sanoi

pitävänsä mukanaan useimmiten sekä

päivälle että yöllä eväinä hedelmiä tai

ruisleipää, koska kokivat varsinkin

yöllä pienten eväspalojen pitävän

vireystasoa paremmin yllä kuin ras-

kaamman ruoan.

Appelsiinia tai tuommosia, se piris-

tää kyllä niinku yölläkin, ainakin oon

huomannu sen.

Vapaa-aikana haastatellut veturin-

kuljettavat pyrkivät ruokailemaan ja

elämään muutenkin omien sanojensa

mukaan tavallisen ihmisen elämää

normaalissa aikarytmissä, mutta vuo-

sien ja vuosikymmenien epäsäännöl-

linen työaika oli kuitenkin jättänyt jäl-

kensä miesten ruokailuun ja muuhun-

kin elämään. Toisaalta haastatellut

miehet sanoivat, että olipa työpäivä tai

vapaapäivä he pyrkivät syömään ai-

nakin sen yhden lämpöisen aterian

johonkin aikaan päivästä eli ruoan

määrä sinänsä ei suuresti vaihdellut

työ- tai vapaa-aikana.

No, ei voi sannoo että hyvin hirveesti

on erroo ruuvan laadussa, suurin piir-

tein samanlaista. Tietysti se on sään-

nöllisempää vapaa-aikana, mutta riip-

puu tietysti onko siinä yö ollu alla töissä

ja monenko aikaan herree.

Tutkimukseen osallistuneista vetu-

rinkuljettajista jokainen osallistui jol-

lain tapaa perheen ruokahuollon jär-

jestämiseen. Tässä tutkimuksessa

ruokahuollolla tarkoitetaan kaupassa

käyntiä, ruoanvalmistusta, ateriointia

ja jälkitöitä sekä muita ruokahuoltoon

kiinteästi liittyviä tehtäviä. Parisuh-

teessa elävistä miehistä noin puolet

kertoi jakavansa vastuun lähes tasan

vaimonsa kanssa. Reilu neljännes vas-

taajista kertoi osallistuvansa jonkin

verran perheen ruokahuollon järjes-

tämiseen, mutta kuitenkin vaimoa

huomattavasti vähemmän ja vajaa nel-

jännes kertoi vaimon olevan lähes

kokonaan vastuussa perheen ruoka-

huollosta. Neljä vastaajista kertoi ole-

vansa päävastuussa itse perheen

ruokahuollosta.

Heli HolopainenJoensuun yliopisto,Savonlinnan opettajankoulutuslaitos,kotitalousopettajien koulutus

Tapaustutkimus veturinkuljettajien ruokailun ja työnyhdistämisestä

Tein kasvatustieteen maisteriopintojen pro gradu –tutkimuksen Joensuun yliopistoonveturinkuljettajien ruokailun ja työn yhdistämisestä.

Työsuojelu


Lämpönen ruoka kahesti päivässä

syyvvään, kun penskat tulloo koulusta,

niin se on neljän viijen aikaan. Molem-

mat ollaan vuorotöissä, että se tietysti

rajoittaa. Kolomivuorotyössä, että se on

kyllä, että kumpi sattuu kotona ole-

maan. Kyllä se meikeläinen on vastuus-

sa. Minä käyn kaupassa. Kyllä, no

puoliks tehhään emännän kanssa

ruuvat.

Veturinkuljettajat arvioivat yleises-

ti oman ravitsemustietonsa tason hy-

väksi, mutta suurin osa oli kiinnostu-

nut saamaan myös lisätietoa aiheesta.

Lisätietoa osa heistä olisi lähtenyt et-

simään lehdistä, kirjallisuudesta tai

Internetistä, mutta moni olisi käänty-

nyt myös työterveyshuollon puoleen

asian tiimoilta. Osa olisi halunnut työ-

terveyshuollon panostavan enemmän,

useammin ja konkreettisemmin työn-

tekijöiden ravitsemusneuvontaan. Eh-

dotuksia konkreettisen neuvonnan li-

säämiseksi oli monia. Harva halusi ot-

taa vastaan pelkkää kirjallista materi-

aalia, koska se hukkuisi herkästi mui-

den papereiden joukkoon. Melko moni

otti esille ensiapukoulutukset ja mää-

räaikaistarkastukset, joiden yhteydes-

sä voitaisiin järjestää myös terveys-

neuvontaa. Pelkkää työajan ulkopuo-

lista ohjaustilannetta ehdotti vain har-

va ja hekin vain silloin, jos aihe kos-

kettaisi heitä itseään. Moni vastaajis-

ta sanoi toivovansa työterveyshuol-

lolta tarkempaa ravitsemusohjausta

siinä tilanteessa, jos terveydessä ilme-

nisi jotain häiriötä.

On minulla kuitenkin tietoo terveel-

lisestä ruuasta. Työterveyshoitajat ja

tällein niin nämähän ne sitä painottaa

ja lehistähän sitä tullee kans luettua.

Minusta saisvat kyllä vaikka enemmän-

kin painottaa noita ruoka-asioita vaik-

ka määräaikastarkastuksissa ja ensi-

apukoulutuksissa. Kun tämä meijän

ammattikunta alakaa olla tämän ikästä

niin sitä pitäs painottaa enemmän.

Hyvinvoinnin ja ravinnon sekä työ-

aikojen yhteyttä hieman noin puolen

haastateltujen joukosta häiritsivät eri-

laiset ruoansulatusvaivat. Kenelläkään

ei ollut mitään kovin isoa vaivaa, mut-

ta närästys ja ummetus olivat ylei-

simmät veturinkuljettajia piinaavat

vaivat. Näillä nähtiin olevan selvä yh-

teys työaikoihin ja ruokaan ja joku

haastateltavista toivoikin työterveys-

huollon huomioivan myös nämä vai-

vat ja niiden ehkäisyn ohjauksessaan.

Onhan se tuo, kun ei piäse vessaan

ajon aikana niin maha, jos haluvais

sillon toimia ja sitten, kun piäsee niin

eipä se sitten toimi.

Johtopäätökset

Vertailtaessa tämän tutkimuksen tu-

loksia aiempiin työväestön miesten

ruokailuun liittyneisiin tutkimuksiin

voidaan todeta veturinkuljettajien

syövän muun työväestön miehiä huo-

mattavasti terveellisemmin. Terveyt-

tä pidetään myös yleisesti tärkeänä ja

vaalittavana asiana, johon veturin-

kuljettajat kokevat itse voivansa omil-

la terveysvalinnoillansa vaikuttaa.

Työnantajan järjestämiä liikunta-

palveluja veturinkuljettajat käyttävät

melko aktiivisesti ja kokevat tämän-

kin olevan yksi terveyttä edistävä te-

kijä. Kaiken kaikkiaan veturinkuljet-

tajat arvioivat itsensä melko terveys-

tietoisiksi oman käsityksensä mu-

kaan ja tämä näkyy myös päivittäisis-

sä arjen valinnoissa.

Veturinkuljettajat osallistuvat

myös useammin perheen ruoka-

huollon järjestämiseen kuin yleensä

yli 40-vuotiaat miehet tutkimusten

mukaan tekevät. Arkivapaat voivat

olla tämän selittävä tekijä, mutta var-

muudella sitä ei voida sanoa.

Veturinkuljettajat kärsivät saman-

kaltaisista ruoansulatusvaivoista kuin

muutkin vuorotyötä tekevät kärsivät.

Närästys ja ummetus ovat tutkimus-

ten mukaan myös muiden vuoro-

työläisten suurimpia työaikoihin liit-

tyviä terveysongelmia.

No, ei voi sannoo että hyvin hirveesti on erroo ruuvan laadussa, suurin piirtein samanlaista. Tietysti se on

säännöllisempää vapaa-aikana, mutta riippuu tietysti onko siinä yö ollu alla töissä ja monenko aikaan herree.

Työsuojelu


CDT – suurkulutuksen mittariMarkku Vauhkonen

Ylilääkäri Otso Ervasti sanoo, että normaali sosiaalinen- tai kohtuukäyttö ei CDT arvoa nosta ja

tällaisia käyttäjiä tämä ei koske. Yhdessä viikossa tai yhdellä lomalla ei arvot vielä kohoa.

Työsuojelu

VR:n ylilääkäri Otso Ervastin mielestä

CDT arvo on oikeudenmukaisempi

tunnistamaan alkoholin suurkulutusta

kuin aikaisemmin käytössä ollut

GammaGt arvo. GammaGT arvo nou-

see monesta muustakin seikasta kuin

vain alkoholista. Tavallinen ylipaino,

veren sokerin nousu aiheuttivat vää-

riä hälytyksiä. CDT on vain aavistuk-

sen parempi seulomaan alkoholin

suurkulutusta, mutta silloin kun CDT

on kohonnut, se käytännössä lähes

aina johtuu alkoholista.

-” Päihteiden käyttö, alkoholin suur-

kulutus, päihderiippuvuus ja alkoholi-

sairaudet on tällä hetkellä erittäin suu-

ri huoli keski-ikäisissä miesval-

taisessa väestössä. Alkoholin keski-

määräinen kulutus nousee koko ajan.

Aikaisemmin arvioitiin, että suur-

kuluttajia on noin kymmenen prosent-

tia, mutta nyt arvioidaan suurkuluttajia

olevan kaksikymmentä prosenttia

työikäisestä väestöstä.”

Ervastin mielestä suurkulutus ei

vielä haittaa kovinkaan paljon, mutta

huolestuttavaa on, että siitä seuraava

vaihe on alkoholisoituminen. Pitem-

män ajan kuluessa suurkuluttajista

huomattava osa alkoholisoituu.

Terveystarkastuksissa tavoite on

seuloa niitä sairauksia joita pystytään

hoitamaan. - “Päihderiippuvuus on kol-

men merkittävimmän sairauden jou-

kossa, joita kannattaa ja pitää seuloa

ja hoitaa,” sanoo ylilääkäri Ervasti.

Suurkulutus

Kuinka paljon saa juoda ennen kuin

CDT nousee? Tätä on mahdotonta tar-

kasti sanoa, mutta aina kun CDT on

noussut, on käyttöä liikaa. Ervastin

mukaan suurkulutuksen rajana pide-

tään 26 annosta alkoholia viikossa

useamman kuukauden ajan. Se tarkoit-

taa koria keskiolutta tai kahta pulloa

Koskenkorvaa viikossa. Yhdessä vii-

kossa tai yhdellä lomalla ei arvot vie-

lä kohoa. CDT ei poimi kohtuullisia

käyttäjiä, eikä poimi kuin puolet

suurkuluttajista. Kohtuukäyttöön ei

Ervastin mukaan puututa, kun se ta-

pahtuu vapaa-aikana. Työterveys-

huollossa havaittuun suurkulutuk-

seen puututaan aina.

-” Nyt haetaan sairautta esille ja sai-

raus voi iskeä ihmiseen lomalla, ko-

tona vapaa-aikana tai töissä. Sairautta

ei tee paremmaksi tai huonommaksi

se, että se on tullut vapaa-aikana. Päih-

deriippuvuus ja alkoholismi aiheuttaa

aivovaurioita, joka on suurin vaara

tässä taudissa. Sitä haetaan esille.”

Tavoitteena on saada ne ihmiset

joilla arvo on koholla käyttämään vä-

hemmän alkoholia.

Hoitoa

-” Terveydenhuollon tehtävä on nimen-

omaan auttaa ihmisiä.”

CDT arvon viitearvo riippuu siitä,

miten näyte on testattu. Laboratorio-

vastauksissa on aina viitearvo muka-

na ja sen ylittävän tuloksen pitää ai-

heuttaa toimia. “Kun CDT arvo on ko-

holla, asiat on jo pahasti.” sanoo Er-

vasti.

Kohonneet arvot käynnistävät toi-

menpiteet, jossa tehdään myös muita

kokeita, haastatellaan henkilöä alko-

holin käytöstä ja aloitetaan erilaisia

hoitoja. Hoitokeinoja on useita, aluk-

si mini-interventio jossa lääkäri ottaa

esille alkoholin liikakäytön. Tämä on

yllättävän tehokas hoitokeino. Sitten

on A-klinikka, AA-kerhot, Myllyhoito

ja esimerkiksi Järvenpään sosiaali-

sairaala jo raskaampana hoitomuo-

tona. Jatkoseurannassa selvitetään,

saadaanko arvoja laskemaan.

Samassa yhteydessä tehdään diag-

noosi mahdollisesta päihderiippu-

vuudesta. Mikäli riippuvuus todetaan,

seuraa siitä OTV 3 luokitus.

Suurkuluttaja ei vielä ole päihde-

riippuvainen, mutta suurkuluttajaa

pitää seurata, koska merkittävä osa

suurkuluttajista tulee päihderiip-

puvaisiksi.

-” Tauti on sellainen, että se vain

pahenee, mikäli alkoholin käyttöön ei

puututa. Mahdollisimman tehokas

hoito, mahdollisimman alkuvaihees-

sa, silloin siitä on mahdollisuus sel-

vitä.” sanoo Ervasti pitkäaikaisen hoi-

tavan lääkärin kokemuksella.

Jos ihminen motivoituu hoitoon

Tämän vuoden alusta on veturimiestenkin terveystarkastuksen yhteydessä otetaan ve-ren CDT-tutkimus. RHK:n määräämä uusi testi on tarkoitettu alkoholin suurkulutuksenseulontaan. CDT arvo kohoaa alkoholin vaikutuksesta, vain äärimmäisen harvoin muus-ta syystä.


Niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT) eli desialotransferriini

(DST)

Runsas alkoholinkäyttö (yli viisi annosta päivässä muutaman viikon ajan)

suurentaa veren a-, mono-, di- ja trisialotransferriinivarianttien pitoisuutta

eli CDT-arvoa. Arvon puoliintumisaika on 15 vuorokautta, joten se sopii

juomisen muutosten seuraamiseen.

CDT toteaa herkästi alkoholismin, mutta varhaisen suurkulutuksen to-

teamisessa sen herkkyys varsinkin nuorilla on vain GT:n luokkaa. Testi

kuvastaa alkoholinkulutusta, ei maksavauriota, ja se on siksi spesifisempi

kuin GT erottamaan alkoholiperäisen maksavaurion muusta maksavauriosta.

Vääriä positiivisia arvoja saadaan primaarissa biliaarisessa kirroosissa,

muissa kirrooseissa sekä synnynnäisissä transferriinin poikkeavuuksissa.

CDT ja GT ovat yhtä hyviä alkoholismin toteamisessa ja yhtä huonoja

suurkulutuksen varhaistoteamisessa. Niiden yhteiskäytöllä herkkyys para-

nee, mutta spesifisyys huononee.

Pekka Heinälä

erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö

Työsuojelu

huonosti, esimerkiksi käy kerran kuu-

kaudessa A-klinikalla ja kolmen kuu-

kauden välein verikokeissa, se ei ole

tehokasta hoitoa.

-” Vaaditaan ihmisen itsensä halu

hoitaa asiansa kuntoon. Katkennut jal-

ka paranee kipsissä ja tulehdus anti-

biooteilla, vaikka ei haluaisikaan.

Tämä sairaus vaatii sitoutumista, on-

gelman tunnistamista ja tunnustamis-

ta.”

Mikäli ihminen ei halua hoitoa, voi

syynä olla sairauteen liittyvä kielto-

reaktio. Se kuuluu tähän sairauteen ja

se täytyisi koettaa ohittaa. Mikäli ih-

minen ei aidosti halua hoitoa, hän al-

lekirjoittaa paperin, joka todistaa tä-

män kieltäytymisen. Itsemääräämis-

oikeus on tässäkin asiassa olemassa.

Arvot alas

Kun seurannassa on todettu arvojen

palanneen normaalille tasolle, tode-

taan hoitomuodon tehonneen ja silloin

asiat ovat kunnossa. Silloin ihminen

ei ole päihderiippuvainen ja jatkaa

töissä normaalisti. Tällöin ylilääkäri

kehottaa hoitavia lääkäreitä pitämään

ihmisistä Hippokrateen valan mukai-

sesti huolta ja seuraamaan tilannetta.

Ohjeena on, että työterveysasemalla

kolmen, neljän kuukauden välein ote-

taan CDT arvo ja tarkistetaan tilanne.

Hoitoa myös jatketaan, mutta tämä jää

lääkäreiden tapauskohtaisesti arvioi-

tavaksi.

CDT arvo tutkitaan kaikilta taloon

tulevilta, määräaikaistarkastuksissa

niiltä, joiden työssä vaaditaan joko

TEV 1tai TEV 2 luokka. Muiltakin tut-

kitaan, mikäli epäillään suurkulutusta

ja aina kun on sellainen junaturvalli-

suuspoikkeama, jossa tehdään ter-

veydentilaselvitys. Lisäksi testi ote-

taan jos palaa TEV1-2 työhön yli vuo-

den poissaolon jälkeen.

Arvojen ollessa koholla alkoholin

käytön lopettaminen puolittaa arvon

melko nopeasti, reilussa kahdessa vii-

kossa. Mikäli alkoholin käyttöä vähen-

tää merkittävästi, arvot alenevat myös

silloin, mutta ei aivan niin nopeasti.

“Jos suurkuluttaja siirtyy koh-

tuukäyttäjäksi, arvot tipahtavat nor-

maaliksi. Toisaalta pitää muistaa, että

mikä on suurkuluttajan mielestä koh-

tuullista ja mikä on lääketieteellisesti

kohtuullista.”

CDT käyttäytyy myös siten, että jos

se on kerran ollut kunnolla koholla,

arvo nousee herkemmin juopottelusta

uudestaan.

Tipaton tammikuu on hyvä, koska

Joulu on suurinta alkoholin käyttö-

aikaa. Tällaisen jälkeen on elimistölle

hyvä antaa levätä. Toisaalta tällaisen

jälkeen voi tulla taas sellainen ajatus,

että nythän sitä voi ottaa taas reilum-

min, joka ei ole hyvä asia. “ Alkoholin

käyttöä pitää pystyä hallitsemaan joka

päivä.” toteaa Ervasti.

Tällä hetkellä VR:n henkilöstö hal-

litsee paremmin alkoholin käyttönsä

kuin Ervastin uran alkuaikoina. Tässä

on tapahtunut valtava kehitys. Valitet-

tavasti työyhteisöissä on alkoholi-

ongelmaisia aina, vuodesta toiseen,

vaikka heidän määrä on vähenty-

nytkin.

Rankin tie

Mikäli päihderiippuvuus todetaan,

kyseessä on paha sairaus, eikä esimer-

kiksi ajotehtäviin enää pääse. TEV

määräykset puhuvat päihderiippu-

vuudesta, joka vaarantaa liikennetur-

vallisuutta. On olemassa myös päih-

deriippuvuutta, joka ei vaaranna lii-

kenneturvallisuutta. Tämä tarkoittaa

niitä ihmisiä, joilla on todettu päih-

deriippuvuus jossakin elämän vai-

heessa, mutta he eivät enää käytä al-

koholia lainkaan. Päihderiippuvuus-

diagnoosi säilyy loppuiän, mutta

päihderiippuvainen voi olla hoidettu

on niin, ettei hän käytä alkoholia ol-

lenkaan. TEV oikeudet voi palauttaa,

kun päihderiippuvainen on ollut kak-

si vuotta todistetusti absolutisti.

OTV3 ei ole pysyvä luokitus, ellei ole

tullut aivovauriota.

Päihderiippuvuuden toteamisen

jälkeen ja vuoden mittaisen alkoholin

käytön lopettamisen jälkeen voidaan

ryhtyä tutkimaan, kuinka aivot ovat

kestäneet alkoholin liikakäytön. Mikä-

li asiat ovat kunnossa, voi toisen vuo-

den aikana hakea RHK:lta erivapautta

voidakseen palata junaturvallisuus-

tehtäviin. Tälläkin tavalla henkilöitä

on palannut työhön.

Mahdollinen aivovaurio tutkitaan

kun päihderiippuvuusdiagnoosia teh-

dään. Tässä tutkimuksessa mitataan

muistia, havaintotoimintoja ja muuta

ja sen tekee neuropsykologi. Alkoho-

lin aiheuttamat muutokset ovat hyvin

tyypillisiä ja ne kohdistuvat tiettyihin

aivolohkoihin ja tiettyihin aivo-

toimintoihin, näin ne pystytään tun-

nistamaan. Osa vaurioista on palau-

tuvia. Tutkimuksissa käytetään myös

magneettikuvausta selvittämään aivo-

jen kokoa. Mikäli aivot ovat surkas-

tuneet, palautumista ei enää tapahdu.

“ TEV luokan pysyvät muutokset

eivät ole hatusta tempaistuja, vaan aina

löytyy selvä peruste. Tutkimusten

ajaksi voi luokka määräaikaisesti pu-

dota.”

Normaali käyttö

Lopuksi Otso Ervasti toteaa, “Se joka

käyttää normaalisti ja kohtuudella

sekä se joka käyttää satunnaisesti

isohkojakin määriä, mutta ei ole suur-

kuluttaja eikä päihderiippuvainen, voi

aivan huoletta ja turvallisin mielin

mennä määräaikaistarkastuksiin. Se,

jolla on alkoholin kanssa oikeita vai-

keuksia, toivottavasti havaitaan ajois-

sa ja hoidetaan. Se on ennen kaikkea

henkilön itsensä etu. Hoitomah-

dollisuudet ovat hyvät.”


Osoitteesta www.huugo.fi löytyy tam-

mikuun alusta lähtien mm. testi, jolla

voi arvioida omaa alkoholinkäyttöään

ja sen vaikutuksia työkykyyn ja

työilmapiiriin, kosteusmittari, jolla

voi laskea tunnit selviämiseen alko-

holinkäytön jälkeen, tarinoita työelä-

män kosteista ilmiöistä ja mahdolli-

suus kertoa omista kokemuksistaan

alkoholiasioiden käsittelystä työpai-

kalla. Lisäksi nettisivuilla on ohjeita

niille, joille alkoholinkäyttö on tai on

muodostumassa ongelmaksi, ajan-

kohtaista asiaa ja HUUGO-peli.

Myöhemmin keväällä sivuilla

avautuu myös luottamusmiehille ja

työsuojeluvaltuutetuille suunnattu

työkalupakki, joka sisältää kaiken tar-

peellisen tiedon ja työkalut alkoholi-

haittoja ennalta ehkäisevästä toimin-

nasta työpaikoilla.

HUUGO on SAK:n ja Elämäntapa-

liiton yhteispro jekti. HUUGOssa on

mukana 14 SAK:laista ammattiliittoa:

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto

Kemianliitto

Metallityöväen Liitto

Palvelualojen ammattiliitto

Posti-ja logistiikka-alan unioni

Puuliitto

Rautatieläisten liitto

Rautatievirkamiesliitto

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto

Suomen Merimies-Unioni

Sähköalojen ammattiliitto

Veturimiesten liitto

Viestintäalan ammattiliitto

Moderni tekniik-

ka tarvitsee verk-

koja.Mikäli edellä olevien sivujen aiheet jäivät askarruttamaan ja Sinulla on

jotain annettavaa palautteen muodossa, otan palautetta vastaan osoit-

teissa:

e-mail: [email protected]

tai postitse:

Markku Vauhkonen

Kesäkatu 6

76100 Pieksämäki

Julkaisen palautteita ja keskustelua seuraavassa veturimies-lehdessä.

Palaute mieluiten sähköpostilla, nimellä tai nimimerkillä.

Toimittaja

Keskustelua ja palautetta

Testaamaan

Työsuojelu


Filosofi Timo Airaksisen kirja Ihmis-

koneen tulevaisuus (2006) jatkaa pu-

hetta “tekniikan hiljaisuudesta”, jota

hän kävi jo edellisessä teoksessaan

Tekniikan suuret kertomukset: filosofi-

nen raportti (2003). Airaksisen kirjan

pointti saattaisi olla tekniikan sala-

kavaluus. Tekniikka pyrkii kehitty-

mään kaikessa hiljaisuudessa, ja se te-

kee maailmastamme vähitellen teknii-

kan valtakunnan. Se myös ottaa hal-

tuunsa ihmisen, josta kehitetään bio-

kone (piikoneesta poiketen), kyborgi,

jonka käyttöliittymä kytkee yksilön

toiminnot suoraan verkkoon, osaksi

itseään.

Olemme meihin elimellisesti kyt-

kettyjen käyttöliittymien päässä

kyborgiudesta. Ihminen alustanaan

toimiva biokone on yhtäältä kaukana,

mutta toisaalta niin lähellä, että siihen

tarvittava tekniikka on periaatteessa

olemassa. Tekniikan invaasio etenee

hiljalleen ja tekee meistä entistä

riippuvaisempia tekniikasta ja sen so-

vellutuksista. Elimellisen ja psyykki-

sen riippuvuuden ero on virtuaali-

suuteen piirretty viiva.

Missä vaiheessa tekniikan maail-

manvalloitus on? Käytännössä länsi-

mainen ihminen on jo letkuissa koko

elämänkaarensa. Jos liittymät irtisa-

notaan, eläminen käy hankalaksi ja

loppuu monelta urbaanilta seik-

kailijalta. Vaikka käyttöliittymät ovat

vielä pääosin kehon ulkopuolella, si-

tovat ne meitä niin fyysisesti kuin

henkisestikin Suureen Verkostoon.

Esimerkiksi kännykän unohtuminen

kotiin latauslaitteeseen aiheuttaa

huonomuistiselle psykofyysisiä kär-

simyksiä, puhumattakaan sosiaalisis-

ta paineista.

Jussin Pussi

Yhteyksistä syntyy yhteis-kunta. (Eero Silvasti)

Ihmiskeskeistätekniikkaa?

Juhani Kääriäinen

Vanha tekniikka työllistää thaimaalaisessa veturissa kaksi miestä.

Tekniikka hiipii hiljaa autoon, työ-

paikalle ja kodin jokaiseen huonee-

seen. Uusi tekniikka otetaan halulla

vastaan. Airaksinen väittää, että jokai-

sessa meistä asuu pieni Robocop - tuo

piirrossankari, joka teknisten siir-

rännäisten avulla ylittää inhimilliset

rajansa. Teknisesti viritetty sankari on

kuitenkin vielä vajavainen, koska se

ei ole verkottunut toisten biokoneiden

kanssa. Tekniikka on hiljalleen syö-

pynyt niin syvälle ihmisen elämään,

ettei häntä pysty erottamaan siitä,

Airaksinen esittää. Nuo harmittomalta

näyttävät piisiruja sisältävät laitteet

ovat siis käytännöllisesti katsoen teh-

neet meistä kyborgeja.

Airaksisen kirjan muurahais- ja

mehiläisyhdyskunta vertaukset, jos-

sa yksinkertaiset yksilöt muodostavat

verrattain monimutkaisia pesäyhtei-

söjä, kääntävät katseen väkisin omaan

työyhteisöön. Rautatiet on ollut edel-

läkävijä verkottumisessa. Liikenteen

sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi

tarvittiin kattava viestiverkko. Nyky-

ään liitymme informaatioverkkoon,

jotta voisimme olla yhteydessä Suu-

reen Pesään, joka ohjaa ja haluaa olla

informoitu kaikista sille tärkeistä asi-

oista. Yksilöinä emme ole mitään,

olemme pelkkiä nollia, vasta verkos-

toon liittyneenä tulemme todellisek-

si, ykkösiksi ja nolliksi, yhteisön kan-

nalta merkityksellisiksi. Tämän sa-

man voinee jokainen hyönteistutkija

allekirjoittaa tutkittavistaan.

Tekniikan yhteiskunnallinen mer-

kitys on sen sekä taloudellisen hyvän

että tuotannollisen määrän ja laadun

edistämisessä. Suuret taloudelliset in-

vestoinnit tekniikkaan ja sen kehittä-

miseen perustellaan tulevaisuuden

hyödyillä. Tekniikan on annettava ke-

hittyä, jotta tietty jatkumo säilyisi.

Tekniikan on annettava kehittyä myös

siksi, että se ottaa vähitellen hoitaak-

seen sellaiset valvontatehtävät, jotka

eivät ihmisiä kiinnosta, kuten metro-

kuskin hommat. Metron automaatti-

ohjaus ei ole tämän kehityksen pääte-

piste!

Tekniikan luomat virtuaaliset

väylät eivät johda minnekään vaan

pyrkivät ylläpitämään itseään: myy-

mään tekniikan avulla uutta tekniik-

kaa, perustelemaan tekniikan avulla

uuden tekniikan tarpeellisuutta. Yh-

teiskunta vaihtoehtoja tarjoavana po-

liittisena areenana katoaa koneen

arpomiin näennäisvaihtoehtoihin. Ih-

minen voi osallistua yhteiskunnan

toimintaan, mutta hän ei voi muuttaa

sitä. Ihminen on lopulta yksin valitse-

massa palvelua, jonka vaihtoehdot on

jo valittu: “Valitse yksi, jos haluat ää-

nestää. Valitse kaksi, jos haluat antaa

palautetta…”

Tekniikan itsenäistymisessä piilee

kuitenkin inhimillisesti ajatellen mah-

dollisuus, jonka Airaksinenkin huo-

maa ja jonka jokainen työtätekevä ai-

nakin sisimmässään tajuaa. Orjuut-

tava ihmisiä rattaisiinsa murskaava

tekniikka on keskentekoista tekniik-

kaa. Todellinen tekniikka vapauttaa

ihmisen työn ikeestä ja ajattelemasta

tekniikkaa ja teknisiä järjestelmiä, jot-

ka ovat muutenkin vaikeasti tajuttavia.

Kun tekniikkaa lopulta vapautuu ih-

misen hallinnasta ja verkottuu sekä

uusiintuu itsenäisesti, vapautuu myös

ihminen koneiden pakkotahtisuudesta

filosofoimaan ja nauttimaan halua-

mistaan asioista kuin antiikin ateena-

lainen eliitti konsanaan.


Odotukset korkealla

Eräänä päivänä noin vuosi sitten työ-

paikalle tullessani oli yleensä melko

rauhallisessa Imatran talliparlamen-

tissa käynnissä kiihkeä keskustelu.

Tunnelma oli kuin tupaillassa, täynnä

innostusta ja intohimoa. Joukkojen

keskuuteen oli levinnyt huhu jostain

uudesta, nykyaikaisesta palkanlisästä,

joka tulee paksuntamaan koko henki-

lökunnan tilipussia. Jipii! Tulos-

palkkio on tullut! Ja positiivista

tulostahan VR on jauhanut jo vuosi-

kaupalla. Viimeinkin työntekijät pää-

sevät rohmuamaan känsäisillä kouril-

laan tuota runsasta rahasäkkiä. Nyt siis

tulee ilmaista ja helppoa mammonaa

kaikille ja oikein suokuokalla. Innok-

kaimmat kai selailivat jo saksalaisten

laatuautojen mainoksia tai etsivät so-

pivia pörssisijoituskohteita. Voi voi,

niinhän sitä luultiin, silloin. Totuus oli

toinen.

Tulokset matalalla

Koko tulospalkkio on ammattiliitoille

oikeastaan aika hankala juttu. Asiaa

käsittelevissä materiaaleissa puhu-

taan hieman harhauttavasti tulos-

palkkiosopimuksesta, vaikka yhden-

kään ammattiliiton johtomiehen sulka-

kynä ei ole moista paperia kastellut.

Kysymys ei siis ole mistään työehto-

sopimuksesta. Työnantaja on vain

hyvää hyvyyttään yksipuolisesti päät-

tänyt maksaa työntekijöille pientä

palkanlisää, mikäli tietyt tulos- ja toi-

minnalliset tavoitteet vuoden aikana

täyttyvät. Siinä se on koko idea yksin-

kertaisuudessaan. Asia on kyllä annet-

tu liitoille YT-kokouksessa tiedoksi,

muuta roolia ei AY-pampuilla tässä ole.

Heitä on siis turha syyttää, jos odotet-

tu rahasäkki jäi saamatta. TES määrit-

tää työehtojen minimitason, mutta ei

ammattiliitto oikein voi kieltää työn-

antajaa maksamasta sen päälle yli-

määräistä, jos se haluaa, vaikka

maksuperusteissa ei järkeä näh-

täisikään. Mikäli taloon jäisi tilivuo-

den jälkeen kovin runsaasti ylimää-

räistä riksaa jaeltavaksi sinne sun tän-

ne, voisi tietysti herätä kysymys sii-

tä, miten hyvin etujen ulosmittaa-

misessa TES neuvotteluissa on aika-

naan onnistuttu. No, nythän ei oltu

maksutapahtumaa lähelläkään. Ehkä

hyvä niin, “läheltä piti” tapaus olisi

voinut jäädä harmittamaan.

Tuplahuti

Kaksiteräisellä miekalla on paha hui-

taista, siinä helposti ainakin toinen

isku menee ohi. VR:n tulospalk-

kiojärjestelmä on juuri tällainen väli-

ne. Tosin siinä tuli viime vuonna huti

molemmilla sektoreilla. Paperiteolli-

suuden työselkkaus rokotti kuljetus-

yrityksemme bisnestä niin pahasti,

että palkkionmaksun laukaisevaa tu-

losta ei saavutettu. Maton rahapotin

alta veti siis täysin talon ulkopuoli-

nen syy. Mutta eipä hyvä tulos mitään

olisi auttanutkaan. Viivan alle jäävä ei

meillä yksin riitä maksuperusteeksi.

Järjestelmään kuuluvaan toiseen

vaatimusosioon on leivottu sisälle

vaikka minkälaista ja monen moista

ammattiryhmäkohtaista toiminnallis-

ta vaatimusta, joiden on myös täy-

tyttävä, ennen kuin roposet kouraan

kolahtavat. Näissäkään vaateissa ei

kovin hääppöisesti onnistuttu. Se ei

siis pelkästään riitä, että tuotetaan tu-

losta. On myös tuotettava tietyllä ta-

valla.

Hau hau !

“Tuotantovälineet yhteiskunnan hal-

tuun!” huusivat proletaarit mielenosoi-

tuksissa ennen vanhaan. “Palkkaus-

järjestelmät työnjohdon välineiksi!”

lausahtaa työnantajamme nykyään.

Tähän lauseeseen sisältyy se, mihin

systeemillä on pyritty. Rahan voimal-

la yritetään ohjata toimintaa tiettyyn

suuntaan. Ei ole olemassa ilmaisia

lounaita eikä ilmaisia tulospalkkioita.

Edesmennyt pääluottamusmies Matti

Korpihalla ei ollut tulospalkkioiden

ystävä. Hän vertasi niitä usein koiran-

koulutukseen. Makupalojahan siinä-

kin tarvitaan, mutta kun joku uusi

temppu on tarpeeksi hyvin opittu, voi

herkun pikkuhiljaa jättää pois, hom-

ma toimii pian hyvin ilman sitäkin.

Näin siinä saattaa ajan saatossa tulos-

palkkioillekin käydä. Toiminnallisis-

sa tavoitteissa saattaa piillä hyvinkin

asioita, jotka nyt näyttävät vaikeilta

saavuttaa, mutta tekniikan kehittyes-

sä ja maailman muuttuessa nämä “tem-

put” voivat joskus kuulua normaaliin

jokapäiväiseen toimintaan. Mah-

detaanko niistä sitten enää kenelle-

kään erikseen mitään vaivanpalkkaa

maksaa? Mutta sitten keksitäänkin tie-

tysti uudet, entistä haastavammat ta-

voitteet, joiden perässä taas juostaan

hiki otsalla monia vuosia, ennen kuin

ne saavutetaan. Joku tässä systeemis-

sä nyt mättää. Oravanpyöräefektiltä ei

voi välttyä. Jotenkin rehdimpää ja yk-

sinkertaisempaa olisi vain tarkistaa

viivan alle kertynyt tulos ja laittaa ra-

hat jakoon, jos aihetta ilmenee. Hen-

kilöstöä kannustavia ja palkitsevia

järjestelmiä olisi toki tarjolla muita-

kin. Imatran osasto teki jo noin kym-

menisen vuotta sitten valtuusto-

aloitteen henkilöstörahaston perusta-

miseksi. Sen kannattaja olen edelleen

ja tietääkseni jotain alustavaa selvitys-

työtä on asian suhteen tehtykin. On-

neksi en tulospalkkion toivossa alka-

nut häntää heiluttaen ja kieli poskella

kiertämään omaa agility rataani sen

kovempaa vauhtia kuin ennenkään.

Mahtaisi nyt vähän harmittaa.

Rahastus käyntiin

Järjestelmän tarkoitus on siis kannus-

taa ja ohjata henkilöstöä oikeansuun-

taiseen toimintaan. Otetaanpa suuren-

“Väärin tuotettu”sanoi tuotantopäällikkö.

Teppo Nurminen

Kentältä


nuslasi käteen ja katsotaan mitä jokai-

nen veturimies voisi tehdä palkkion-

sa eteen.

Ensin tietysti tämä tulospuoli. Sitä

edesautamme parhaiten tekemällä jo-

kainen työmme mahdollisimman hy-

vin, mutta niinhän olemme tehneet tä-

hänkin saakka. Sitten nämä toiminnal-

liset tavoitteet. Ensimmäiseksi meidän

kaikkien kannattaisi heti yhtenä mie-

henä rynnätä valtakunnallisen työ-

vuorosuunnittelijan konttoriin teke-

mään itsellemme tehokkaampia työ-

vuoroja. Tästä voisi kilahtaa pussiin

0,4 % palkkio, mutta vain keskitetysti-

hän näihin asioihin voi vaikuttaa.

Tallipäivystäjien kannattaisi samalla

reissulla tehdä omia vuorotaulujaan

lyhentäviä, leikkaavia ja supistavia

esityksiä. Jos tätä työmäärää saadaan

supistumaan 1 000 tuntia jaksossa, tu-

lisi mahdollisuus 0,8 % suuruiseen

tapporahaan. Eli siitä vaan kaverin

nahkaa myymään. Harmi vain, että

vetopalvelupäällikkö saisi tästä teos-

ta vieläkin muhkeamman tilin.

Ratapihakuljettajien työvuoroista

kannattaisi rapsaista pois kaikki tyh-

jien vaunujen siirtelyyn kuluva aika,

vain kuormatut vaunut otetaan tulos-

palkkiossa huomioon. Liikenteen täs-

mällisyys on tietenkin järjestelmässä

mukana. Hyvissä ajoin ennen jokais-

ta opastinta onkin nyt syytä ottaa yh-

teyttä liikenteenohjaajaan ja muistut-

taa häntä laittamaan ajoissa värit pääl-

le. Muutenhan emme voi junaa täsmäl-

lisesti kuljettaa.

Jos eteen annetaan jotain kirjalli-

sia mielipidetiedusteluja, niin niissä

VR työnantajana kannattaa haukkua

alimpaan helvettiin. Henkilöstö-

tutkimuksen työtyytyväisyyskyselyn

tulokset vaikuttavat nimittäin myös

tulospalkkioon, mutta vain esimies-

portaan osalta. Kiusa se on pienikin

kiusa.

Kaikenlainen ylitöiden tekemien

pitää heti lopettaa ja kaikki peruutetut

työvuorot on käytävä työpaikalla

istuskelemassa täyteen. Näin saadaan

tuntitilastoista häviämään ns. “hukatut

resurssit”, jotka tekevät rahan tulolle

hallaa. Jokunen juna siinä saattaa aja-

matta jäädä, mutta mitä väliä sillä on

silloin kun tulospalkkioita jahdataan.

Näitä tavoitteita kohti siis jokainen,

määrätietoisesti, mars mars.

Nämäkin pyörät pyörimään, saisikohan sitten tulospalkkion, vai johtaako se oravanpyöräefektiin.


Vapaa-aika

Nauru pitkästä ilosta

Edellisessä veturimies-lehdessä oli tällä palstalla vitsi,

jossa mainittiin henkilön etunimi. En ajatellut asiaa tar-

peeksi ja tulin tahtomattani loukanneeksi Massimo

Gerardia.

Mielestäni olen anteeksipyynnön velkaa ja sen haluan

tehdäkin. Olen viitannut aiheettomasti yksityiseen henki-

löön ja hänen toimintaansa. Pyydän vilpittömästi anteeksi

tapahtunutta kömmähdystä.

Markku Vauhkonen

toimittaja

veturimies lehti

AnteeksiLaiskat konduktöörit

Savon suunnalla matkusti pakettina kotia kohti pari vä-

synyttä veturimiestä. Samaan vaunuosatoon tuli äiti terävä-

päisen kouluikäisen poikansa kanssa. Nukkuvat veturi-

miehet herättivät pojan kiinnostuksen ja hän sanoi äidil-

leen:

-Kato äiti miten laiskoja konduktöörejä tässä junassa

on. Tarvitaankohan me lippuja ollenkaan.


Kentältä

Latua tai kanta halki! -huuto saattoi

kuulua hiihtäjän takaa siihen aikaan

kun latu-ura ei muistuttanut moot-

toribaanaa. Yksi luonnonlatu palveli

molempiin suuntiin, vastaantulijalle

annettiin puoli latua, mutta ohittajalle

oli viisainta antaa koko latu, että puu-

suksen kanta säilyisi ehjänä.

Tällainen luonnonlatu löytyy vielä

Pyhätunturilta, kansallispuiston alu-

eelta. Yksi reittivaihtoehdoista kulkee

Isokurun ja Pyhänkasteen putouksen

kautta Karhunjuomalammelle ja

Huttuloman tuvalle. Reitti on mieleen-

painuva eikä varmasti sovi luistelu-

hiihtoon. Moni veturimies on tämän

ladun hiihtänyt liiton hiihtoleireillä ja

vähintään yhtä moni haluaisi hiihtää

sen porukalla uudestaan.

Otan omintakeiset valtuudet eläk-

keellä olevien veturimiesten ja monen

paljon käytetyn nimimerkin - “Yksi

monien puolesta”, “Huutavan ääni kor-

vesta”, “Oikeuksia eläkeläisille” ja

“Kuva olisi kiva yllätys”, - puolesta

esittää, että Veturimiesten liitto järjes-

täisi liiton eläkeläisjäsenille, silloin

tällöin, hiihtoleirin Pyhätunturille eikä

ruskaleirikään olisi pahitteeksi.

Olen sen verran ollut mukana, että

tiedän että joku ärähtää heti, ettei liito

ole mikään eläkeläisjärjestö ja eläke-

läiset järjestäköön menonsa itse! Niin-

hän ne paljolti tekevätkin, mutta

veturimiehet ovat kuitenkin ammatti-

kunta, joka on hyvin itsenäinen ja hy-

vin yhtenäinen ja monet haluavat pi-

tää yhteyttä vielä eläkkeelle jää-

tyäänkin. En tiedä miten suuri prosent-

ti eläkkeelle jääneistä maksaa eläke-

läisjäsenmaksua, mutta uskon että

suurin osa. Mielestäni liiton kannat-

taisi vaalia tätä yhtenäisyyttä.

Eläkkeellä olevat veturimiehet ovat

työvuosiensa mittaan olleet perusta-

massa sitä taloudellista vakautta mikä

Veturimiesten liitolla nykyään on.

Väheksymättä niitä etuja mitä liiton

eläkeläisjäsenillä on (esim. liitto-

vakuutus), en pidä liiton taloudelle lii-

an suurena taakkana aktivoida eläke-

läisjäseniään tällä terveellä tavalla pi-

tämään yhteyttä liittoon ja vanhoihin

työtovereihin. Tuskin leirin järjestä-

minen veisi myöskään liian suuria

voimavaroja siitä niin tärkeästä

edunvalvontatyöstä mitä liitto jäsen-

tensä eteen tekee.

Vetäjiä tällaiselle leirille löytyy

varmasti eläkkeelle jääneistä ja ehkä

joku liiton hallituksen jäsenkin jou-

taisi päivän tai pari kulkemaan muka-

na, kertomaan liiton kuulumisia ja

ehkä kuuntelemaan mitä eläkeläisillä

on sydämellään. Sitä, miten valinta

hakijoiden joukosta tehtäisiin, en osaa

sanoa, mutta ehkä arpa ratkaisisi?

Uskon että Veturimiesten liiton hal-

litus ottaa asian esityslistalleen, suo-

sittelee asiaa valtuustolle, joka seiso-

maan nousten ja käsiä taputtaen hy-

väksyy leirien järjestämisen. Näin me-

netellen vuoden 2007 keväällä iloinen

ukkojoukko hiihtelee Pyhätunturin

rinteillä ja kertoo toisilleen vaikkapa

tällaisia juttuja: Mikä ero on Koff´villa

ja Lapin kullalla? Vastaus: Lapin kulta

voi soittaa reissun jälkeen kotiin.

Lapin miehet olivat tulleet Helsin-

kiin kansallispuvuissaan, hymyssä

suin heiltä kysyttiin, että korkeita talo-

jako ne lapin miehet ovat tulleet kat-

selemaan? - Met tulimma katsomhan,

että minkä näköisiä on ne miehet, jot-

ka lähettävät eukkonsa joka kevät Lap-

piin naitavaksi.

LATUAliiton eläkeläisjäsenille

Kuva on keväältä 1981, leiriläiset kapuavat

Isokurusta Karhunjuomalammen suuntaan.

Lähes kaikki leiriläiset ovat letkassa, las-

kettelijoita ei silloin kovin montaa ollut. Va-

rusteet ovat 25 vuodessa muuttuneet, samoin

muotijuoma joka silloin oli Ruskaa pakkases-

sa.

Risto Holopainen

Kirjoittaja on joskus päässyt huipulle saakka.


Vapaa-aika

Veturimiespilkit 2006

Veteraanisarjan voittaja, yleis-

mestari, suurimman kalan onkinut,

mukana toiseksi tulleessa joukkuees-

sa…

Viljo Kankareen tyylinäyte.


Vapaa-aika

Tänä vuonna oli Turun osaston vuoro

järjestää liiton pilkkikisat, ne pidet-

tiin 22.2.2006. Kisaisännät olivat va-

linneet kisapaikaksi Naantalin edus-

tan vesialueen, muumimaailma-huvi-

puiston ympäriltä. Kisapaikka ei muu-

ten ollut mikä tahansa lahdenpohjuk-

ka, sillä osa kisavesistä oli muumi-

mamman (tämän toisen, vasta vaaleil-

la valitun) mökkirantaa. Itse mökki oli

kauempana rannasta, Kultarannankin

nimellä tunnettu hulppea kesänvietto-

paikka

Sääennustus lupaili auringon pais-

tetta pilkkijöiden iloksi mutta toisin

kuitenkin kävi, aamulla oli lumisade.

Päivän vanhetessa sade kuitenkin hel-

litti ja kisa käytiin pilvisessä suoja-

säässä, lämpötila oli asteen pari mii-

nuksen puolella.

Kisoihin osallistui 78 kilpailijaa, 48

yleiseen, 11 eläkeläisten(yli 55v.) ja

19 veteraanien(yli 65v.) sarjaan.

Ahventa jään alta nousi neljän tun-

nin aikana yhteensä 83,703 kg. Ylei-

sensarjan voiton vei Iisalmen Jouni

Toppinen 6.910 kg saaliilla, 2. Juha-

Pekka Kuusisto Tampereelta 5.086 kg,

3. Ilpo Tolonen Kuopiosta 4,866 kg.

Yleisensarjan saaliin yhteispaino

55,416 kg.

Eläkeläistensarjan kolme parasta

olivat 1. Paavo Keto Pieksämäki 2,430

kg, 2. Keijo Mettälä Kouvolasta 2,142

kg, 3. Kyösti Mäyränen 1,162 kg.

Eläkeläistensarjan saaliin yhteispaino

8,936 kg.

Veteraaniensarjan kolme parasta

olivat, 1. Viljo Kankare Turusta 8.475

kg, 2. Antti Anttila 2,044 kg, 3. Jorma

Kauranen Helsingistä 1.294 kg. Vete-

raaniensarjan saaliin yhteispaino

19,351 kg.

Joukkuekisaan osallistui 21, kol-

mehenkistä joukkuetta, joista parhaak-

si nousi Tpe3 11,354 kg saaliilla. Jouk-

kueessa onkivat Juha-Pekka Kuusisto,

Pekka Välkki ja Ari Sipiläinen. 2. Tku3,

Viljo kankare, Yrjö Laamanen, Seppo

Prinkkilä 10,267 kg. 3. Ilm1, Jouni

Toppinen, Osmo Rossi, Voitto Pehko-

nen 8.184 kg,

Kisojen yleismestarin tittelin vei

Turun Viljo Kankare suurimmalla

saaliilla 8,475 kg, samalle miehelle

meni myös suurimman kalan palkin-

to, 366 g ahvenella.

Vuoden 2007 kisat järjestää Rova-

niemi.

HUOM! HUOM! Aikaisemmasta tie-

dosta poiketen tämän vuoden ranta-

ongintakilpailut eivät ole Tampereel-

la vaan Kuopiossa.

Lähtöä odotellessa, tässä vaiheessa kaikki on vielä mahdollista.

Turun Viljo Kankare on tuonut kisojen suurimman

saaliin punnittavaksi, 8,475 kg ahvenia. Samasta

pussista löytyy myös suurin kala 366 g.


Tulokset:Yleinen sarja:

1. Toppinen Jouni Ilm 6910g

2. Kuusisto Juha-Pekka Tpe 5086g

3. Tolonen Ilpo Kuo 4866g

4. Välkki Pekka Tpe 4738g

5. Lahtinen Terho Kv 3010g

6. Lilja Taito Hki 2600g

7. Sävilammi Tapio Tpe 2200g

8. Jalkanen Tapani Hki 1724g

9. Poikolainen Ari Pm 1698g

10. Perttunen Juha Kv 1696g

11. Mattila Kauko Kv 1652g

12. Laakkonen Markku Kuo 1626g

13. Vaajamo Harri Pr 1542g

14. Sipiläinen Ari Tpe 1530g

15. Laamanen Yrjö Tku 1338g

16. Niemivirta Juha Imr 1166g

17. Parviainen Seppo Imr 1144g

18. Markkanen Jukka Pm 1132g

19. Kemppainen Juhan Kuo 1110g

20. Hyyryläinen Timo Kv 1090g

21. Arola Urpo Kv 1012g

22. Sainio Jukka Tku 738g

23. Törmälä Risto Jy 652g

24. Airaksinen Matti Ilm 642g

25. Lukander Markku Kv 542g

26. Härkönen Esa Kv 492g

27. Eliala Mauri Pm 458g

28. Ketola Jorma Tku 444g

29. Salo Vesa Hma 342g

30. Virtanen Timo Jy 334g

31. Kunnari Eero Roi 306g

31. Juntunen Jukka Ilm 306g

33. Pietilä Harri Tku 268g

34. Latvala Antti Kv 240g

35. Skippari Jyrki Hma 202g

36. Reijola Markku Kv 182g

37. Sammela Tuomo Roi 166g

38. Juopperi Seppo Roi 164g

39. Lintukangas Eero Kv 68g

40. Alitalo Reijo Rma 0g

41. Kiviniemi Markku Rma 0g

42. Koski Aarre Roi 0g

43. Mäkeläinen Pasi Tku 0g

44. Toivonen Matti Tku 0g

45. Rajala Pertti Tku 0g

46. Keinänen Vesa Tku 0g

47. Kuusisto Matti Tku 0g

48. Suutarinen Jukka Tku 0g

Eläkeläiset:

1. Keto Paavo Pm 2430g

2. Mettälä Keijo Kv 2142g

3. Mäyränen Kyösti Hki 1162g

4. Puumala Tarmo Tku 664g

5. Mutanen Pentti Hki 610g

6. Nyman Raimo Hki 562g

7. Prinkkilä Seppo Tku 454g

8. Mökkönen Keijo Pm 412g

9. Kuustonen Raimo Hki 230g

10. Rannanmaa Hannu Rma 146g

11. Pöntinen Osmo Tku 124g

Veteraanit:

1. Kankare Viljo Tku 8475g

2. Anttila Antti Pri 2044g

3. Kauranen Jorma Hki 1294g

4. Pärssinen Eino Tpe 1286g

5. Rossi Osmo Ilm 856g

6. Virtanen Urho Hki 752g

7. Partanen Seppo Ilm 658g

8. Varis Erkki Hki 622g

9. Sorvali Teemu Hki 614g

10. Lindblom Kauko Pm 436g

11. Kinnunen Tapio Jy 420g

12. Pehkonen Voitto Ilm 418g

13. Pöyhönen Kalevi Ilm 370g

14. Laitinen Tapani Hki 334g

15. Mykkänen Risto Ilm 296g

16. Koponen Pentti Kv 206g

17. Merjokari Juhani Hki 150g

18. Soronen Tauno Hma 78g

19. Laulainen Reijo Hma 42g

Raimo Nyman Helsingistä, kokeilee

onko ahven syönnillään Kultarannassa.

Vapaa-aika


Vapaa-aika

Joukkue:

1. Tpe3 11354g Kuusisto Juha-Pekka

Välkki Pekka

Sipiläinen Ari

2. Tku3 10267g Kankare Viljo

Laamanen Yrjö

Prinkkilä Seppo

3. Ilm1 8184g Toppinen Jouni

Rossi Osmo

Pehkonen Voitto

4. Kuo1 7602g Tolonen Ilpo

Laakkonen Markku

Kemppainen Juhani

5. Hki1 5618g Lilja Taito

Jalkanen Tapani

Kauranen Jorma

6. Kv1 4262g Lahtinen Terho

Arola Urpo

Latvala Antti

7. Kv4 3724g Mettälä Keijo

Hyyryläinen Timo

Härkönen Esa

8. Kv2 3554g Perttunen Juha

Mattila Kauko

Koponen Pentti

9. Pm1 3288g Poikolainen Ari

Markkanen Jukka

Eliala Mauri

10. Pm2 3278g Keto Paavo

Lindblom Kauko

Mökkönen Keijo

11. Hki2 2118g Mäyränen Kyösti

Varis Erkki

Laitinen Tapani

12. Tku4 1846g Sainio Jukka

Puumala Tarmo

Ketola Jorma

13. Hki3 1786g Sorvali Teemu

Mutanen Pentti

Nyman Raimo

14. Jy1 1406g Törmälä Risto

Kinnunen Tapio

Virtanen Timo

15. Ilm2 1334g Partanen Seppo

Pöyhönen Kalevi

Juntunen Jukka

16. Hki4 1132g Virtanen Urho

Kuustonen Raimo

Merjokari Juhani

17. Kv3 729g Lukander Markku

Reijola Markku

Lintukangas Eero

18. Roi1 636g Kunnari Eero

Sammela Tuomo

Juopperi Seppo

19. Hma1 586g Salo Vesa

Skippari Jyrki

Laulainen Reijo

20. Tku5 392g Pietilä Harri

Pöntinen Osmo

21. Rma1 146g Rannanmaa Hannu

Alitalo Reijo

Kiviniemi Markku


Vapaa-aika

Rautatie Kainuuseen on ollut jo pitkään

olemassa, jo esi-isiemme aikaan öljy-

lampun valossa, mutta koska tänä päi-

vänä valopetroli on aika hintavaa, niin

sähköistys on pikkuhiljaa valmistu-

massa Kontiomäelle kahdesta suun-

nasta eli Oulusta ja Iisalmesta päin.

Iisalmen tallilla on helmikuussa

aloittanut Sr1 opiskelun neljä ensim-

mäiseksi mukaan päässyttä kirkas-

silmäistä opiskelijanuorukaista Kon-

tiomäeltä, opetuskuljettaja on Oulus-

ta.

On hauskaa seurata sivusta oppi-

misen iloa kun pojille selviää vaikka-

pa mistä se jytke erotusjaksossa kuu-

luu tai mitä aiheuttaa kahvinkeittimen

maavuoto.

Dieselmoottorijunaliikenne on jo

jokin aika sitten alkanut Ylivieskan ja

Iisalmen välillä. Se on kieltämättä he-

rättänyt kovasti keskustelua veh-

keitten käyttövarmuudesta, vaan ei

siitä sen enempää, ettei mene kehu-

misen puolelle.

Myös muuta merkittävää tapahtuu

valtakunnassa samaan aikaan, nimit-

täin tyttäreni poika opettelee juuri kä-

Siihen aikaan kun isä lampun osti

Tämä lausahdus on ehkä kaukaista historiaa ja voisi muuttaa muotoon:- Siihen aikaan kun ukki virroittimen nosti!

velemään. Siinä sitä onkin ihmettä

kerrakseen.

Sinne Jäämerelle jäi myös saamat-

tomia kaloja, joten katsotaan tässä ke-

vään mittaan saadaanko suolaisen pai-

kan leiriä kokoon vai pyydetäänkö ka-

lat messinkikoukulla pakastealtaasta.

Se on tietysti helpoin vaihtoehto, vaan

ei käy elämysmatkasta.

Hyvää kevään jatkoa kaikille toivottaa

Mikko Rissanen Iisalmen osasto

Iisalmen tallilla on helmikuussa aloittanut Sr1 opiskelun neljä ensimmäiseksi mukaan päässyt-

tä kirkassilmäistä opiskelijanuorukaista Kontiomäeltä

Lunta ja jäätä kertyy paljon Dm12 alustaan.

Ja kun moottoritkin ovat siellä, häiriöitä syn-

tyy pakkasilla paljon.


Kentältä

Pendolino on juna, jossa ei ole mitään

vikaa, mutta ominaisuuksia sitäkin

enemmän. Näin voi kai perustellusti

päätellä, sillä samat ongelmat kuin

kymmenen vuotta sitten vaivaavat sitä

edelleenkin. Koska kyse ei ole vioista

vaan ominaisuuksista, on niiden kans-

sa vain pyritty elämään. Jos itse

laiteessa eikä sen kunnossapidossa

ole mitään vikaa, eikä laite toimi, on

käyttäjässä oltava vikaa. Käyttäjä-

häiriö tai kuljettajavika on kaiken kat-

tava ilmaisu kaikenlaisille nega-

tiivisille asioille tai tapahtumille, mitä

ikinä rautatiemaailmassa voi tapah-

tuakaan.

Sanotaan, että savolaisten kanssa

keskusteltaessa vastuu siirtyy kuun-

telijalle, samalla tavalla Pendolinojen

toimimattomuus siirtyy käyttäjälle.

Näin voisi päätellä koska syytä heik-

koon toimintavarmuuteen on etsitty

tyyppikoulutuksesta ja työvuoro-

tauluista. Puhutaan koulutuksen riit-

tämättömyydestä ja siitä, että Pendo-

linoja ajavat saavat liian vähän ajo-

kokemusta, koska niitä ajaa niin moni.

Mitä sanoisi rekkafirman omista-

ja, jos rekka toimisi kuin Pendolino ja

korjaamolta ilmoitettaisiin, että ongel-

mat johtuvat liian suuresta käyttäjä-

määrästä?

Mitä sinä sanoisit, jos veisit uutta

autoa sadatta kertaa takuuhuoltoon ja

korjaamolta kysyttäisiin kuinka moni

tätä autoa ajaa?

Olisitko tyytyväinen korjauksen

tasoon, jos asentaja korjaisi oikut-

televan autosi irrottamalla kymme-

neksi sekunniksi akun navan ja neu-

voisi tekemään saman seuraavan ker-

ran kun auto alkaa oikutella?

Ajetaan me tandemilla

Kahden Pendolino-yksikön yhteen

kytkeminen on periaatteessa yksin-

kertaista ja nopeaa. Kahta kytkintä

kääntämällä nokkaluukku avautuu ja

kytkin ohjautuu ulos. Valitettavasti

teoria ja käytäntö eivät kohtaa toivo-

tulla tavalla. Liian usein joutuu

sekaantumaan ohjausjärjestelmään ja

se maksaa aikaa, jota tietenkään ei ole.

Eikä kyse ole viasta vaan ominaisuu-

desta, sillä vika olisi korjattu, eikä

kytkentätilanteissa olisi pahimmil-

laan neljää asentajaa ja kolmea veturin-

kuljettajaa. (asentaja joka luukulle ja

kuljettaja molempiin ohjaamoihin)

Jos kytkeytyminen on vaikeaa, ei

katkaiseminen ole sen helpompaa, siis

käytännössä. Teoriassa junat katkeaa

napista painamalla, jos juna on pai-

kallaan ja käsijarru on kiinnitetty,

mutta vain teoriassa. Käytäntö saattaa

olla se, ettei löydy toimivaa irrotus-

painiketta, jolloin juna ei katkea kuin

mekaanisesti, mutta voi se myös kat-

keta silloin kun sitä vähiten toivoisi.

Lähes kaikki Pendolinoja joskus

ajaneet tai Pendolinossa matkustaneet

ovat varmasti huomanneet, että yhden

yksikön kanssa on yleensä ongelmia.

Ja kahden yksikön kanssa ongelmat

moninkertaistuvat, siis jos on käynyt

niin onnellisesti, että naittaminen on

onnistunut. Silti kiinniajot ja irrotukset

lisääntyvät koko ajan ja ongelmat kas-

vavat eksponentiaalisesti.

Pakko sopia kun on vihitty

Kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen

kertoi valtakunnan luetuimman sano-

malehden sunnuntainumerossa (Hel-

singin Sanomat 26.2.2006) kytkentä-

ja katkaisuongelmia käsittelevässä

haastattelussa, että VR on ostanut

yhtyeenkytkettävät junat, eikä ole mis-

sään tapauksessa nostamassa käsiä

pystyyn. Pendolinojen koko liikenne-

rakenne on suunniteltu niin, että se

perustuu yhtyeenkytkentöihin. Hänen

mukaan Tampereella yhdistely toimii

jo kohtalaisen varmasti, mutta Kou-

volassa vielä harjoitellaan ja aika

usein epäonnistutaan. Hän kertoo

myös, että kuljettajia kouluttamalla ja

yhteistyössä Pendolinojen valmista-

jan kanssa tehdään paljon töitä asian

kuntoon saamiseksi.

Se on hyvä, sillä työtä luotettavuu-

den parantamisessa riittää ja kenel-

läpä mitään pientä koulutusta vastaan

olisi. Mielenkiinnolla jään odotta-

maan, millainen koulutus annetaan

kahden kytkimen kääntöön ja 1 – 2

km/h vauhdin ottoon. Koulutusta var-

ten voisi vaikka kehittää simulaat-

torin, niin koulutus ei olisi pois ar-

vokkaasta huoltoajasta. Muuten joku

voisi väittää - ihan perustellusti –

Pendolino-ongelmien johtuvan vetu-

rinkuljettajien koulutuksesta.

Se simulaattori ei olisi edes kallis.

Kaksi kääntökytkintä laudanpätkään ja

istumaan toimistotuoliin. Sitten kurs-

sitoverit työntävät koulutettavaa sei-

nää kohti niin lujaa kuin oppilas halu-

aa. Onko hyväksytyn raja siinä, että

lyö päänsä seinään, vai jossain muus-

sa? Sen saa joku muu miettiä. Koulu-

tuksen jälkeen sitä voikin sitten jat-

kaa tylyssä arkitodellisuudessa.

Monien ikävienominaisuuksienjuna

Tero Palomä[email protected]

Kahden Pendolino-yksikön yhteen kytkeminen on periaatteessa yksinkertaista ja nopeaa. Kahta

kytkintä kääntämällä nokkaluukku avautuu ja kytkin ohjautuu ulos.


Heimo Karttusen näyttely avattiin

16.2. Mikkelin taidemuseossa. Samal-

la julkaistiin taidehistorioitsija, filo-

sofian lisensiaatti Marjo-Riitta Sim-

pasen kirjoittama näyttelykirja, jon-

ka avulla saa hyvän kuvan paitsi tai-

teilijan tuotannosta, myös Pieksämä-

en ja koko Itä-Suomen taide-elämästä.

Kirjaa on saatavilla Mikkelin taidemu-

seossa. Taiteilija Kari Juutilainen Kuo-

piosta on ripustanut näyttelyn.

Heimo vietti koko elämänsä syn-

tymäkaupungissaan Pieksämäellä. Äiti

Siiri oli tarmokas kotiäiti ja isä Viljo

peltiseppä. Pikkupoikana Heimo pää-

si katolle kantamaan sekä irrot-

telemaan nauloja ja näkemään vieres-

tä, miten työ sujuu. Silloin ei ollut kyse

lapsityövoimasta, vaan oppimisesta

vanhemman kanssa. Vuosina 1941-44

nuori Karttunen kuului sotilaspoikiin

hoitaen asioita lähinnä Pieksämäen

varikolla. Armeijan hän aloitti viilaa-

ja-alokkaana. 18-vuotiaana hänestä

tuli rintamamies merivoimiin palve-

lupaikkana panssarilaiva Väinämöi-

nen. Silloin hän joutui tutkimaan mer-

ta ja aaltoja jatkuvasti. Kun oma vai-

mo 90-luvun alussa kuoli, syntyivät

Heimon upeat merimaisemat.

Nuoruuden vapaa-ajan harrastuk-

siin kuuluivat uinti ja nyrkkeily. Hän

oli Pieksämäen Pyrinnön riveissä ja

Valtion Rautateiden Urheilijoissa. Hän

toimi myös nyrkkeilyvalmentajana ja

tuomarina. Vuonna 1978 hän sai prons-

sisen ansiomitalin urheilun hyväksi

tehdystä työstä. Kun Heimolta joskus

kysyin, miten taide ja nyrkkeily sopi-

vat samaan ihmiseen, hän nauraen vas-

tasi, että molemmissa tarvitaan tilan

hallintaa. Liikuntaa Heimo piti aina tär-

keänä: aamuisin muutama joogaliike,

kävely, uinti, hiihto ja vieläpä golf

myöhäisemmällä iällä.

Heimon Karttusen ammatiksi tuli

veturinkuljettaja. Veturin päältä hän

näki vuodenaikojen vaihtelut, valot,

kiiltävät kiskot; kaikki tallentui omaan

muistiin ja sieltä sitten tuli tarvittaes-

sa esille.

VR:n Taideliitto järjesti 1963 Hel-

singissä 10-vuotisjuhlanäyttelyn. Esil-

lä oli yli 40 jäsenen teoksia, myös kak-

si Heimo Karttusen maalausta. Kart-

tunen osallistui myös 1966 Haapa-

mäellä järjestettyyn VR:n taideliiton

näyttelyyn. Hän oli mukana kansain-

välisissä rautatieläisten näyttelyissä:

Belgradissa, silloisen Jugoslavian

pääkaupungissa ja Fribourgissa Sveit-

sissä. Rautatieläisten kansainvälisen

harrastajataiteen järjestön FISAIC:n

näyttelyssä 1971 suomalaiset menes-

tyivät hyvin. Sovelletun taiteen sarjas-

sa ei ensimmäistä palkintoa jaettu,

Heimo Karttunen sai hopeamitalin.

Kaikkiaan suomalaiset saivat kolme

mitalia ja neljä diplomia.

Varkauden taideyhdistyksestä saa-

tiin mallia ja taiteen harrastus Pieksä-

mäellä alkoi työväenopistossa. Tästä

innostuksesta syntyi pian Pieksämä-

elle oma kuvataideseura. Heimon li-

säksi mukana oli toinen veturinkul-

jettaja, Raimo Uimonen. Yhdessä

Heimo ja Raimo olivat vahva taiteilija-

kaksikko ja vaikuttajat Pieksämäen

taide-elämässä.

Heimo Karttunen työskenteli Parii-

sissa Académie André Lhote –taide-

koulussa. Vuonna 1965 Karttunen

opiskeli Vapaassa taidekoulussa Hel-

singissä. Hän osallistui myös Orive-

den opiston kesäkursseille, jossa opet-

tajana oli Nandor Mikola.

Taidemaalariliiton jäseneksi Kart-

tunen hyväksyttiin 1972. Tätä kautta

tuli mahdolliseksi päästä liiton omis-

tamiin työtiloihin Italiassa Gras-

sinassa, Villa Lantessa Roomassa ja

Pariisissa Cité International des

Arts’ssa. Näissä kaikissa hän työsken-

teli, samoin myös liiton Lapissa ole-

vassa Suvannon ateljeessa. Lappi oli

kyllä jo tuttu entuudestaan Tenon

kalaretkiltä.

Ensimmäisen yksityisnäyttelyn

Karttunen piti Hotelli Tornin Ateljee-

baarissa 1967. Toinen yksityisnäytte-

ly oli vasta 1981 Joroisten kirjastos-

sa. Vuonna 1989 Pieksämäen uudessa

kulttuurikeskus Poleenissa oli esillä

Heimo Karttusen, Raimo Uimosen,

Kaarina Sepposen ja Hannele Haa-

taisen yhteisnäyttely. Yksityisnäyt-

telyjä enemmän Heimoa kiinnosti olla

mukana yhteisnäyttelyissä. Hänen

mielestään jälkipolven tehtävä on pi-

tää näyttelyt, hänen tehtävänsä on

työskennellä.

Heimo Karttunen kuului 1971 pe-

rustettuun Tutka –ryhmään, jonka tar-

koitus oli lähentää Itä-Suomen taitei-

lijoita keskenään ja järjestää yhteis-

näyttelyitä. Vuonna 1983 Karttunen

kutsuttiin jäseneksi Dimensio-ryh-

mään, joka tähtää taiteen ja tekniikan

yhdistämiseen. Opetusministeriö

myönsi Heimo Karttuselle täyden tai-

teilijaeläkkeen 1987, Pieksämäki pal-

kitsi hänet kaupungin kulttuuripalkin-

nolla vuonna 2000 ja Suomen kulttuu-

rirahasto 2001 Elias Lönnrot –mita-

lilla.

Taiteilijan jälkeen elää hänen käsi-

ensä jälki. Nyt Mikkelissä olevassa

näyttelyssä on mukana mm. Pieksä-

mäen lukiolle kuuluva teos “Koulu-

tiellä”. Heimo Karttusen töitä on myös

Pieksämäen taidekokoelmissa. Näiden

kaikkien teosten kautta muistamme

myös taiteilijan.

Taiteilija Heimo Karttusta lämmöllä

muistaen Marja-Riitta Mustonen

Heimo Karttusen (1926-2002)näyttely Mikkelin taidemuseossa17.2.-9.4.2006

Taiteilijan jälkeen elää hänen käsiensä jälki. Veturinkuljettaja Heimo Karttusen näyttely avat-

tiin 16.2. Mikkelin taidemuseossa.

Vapaa-aika


Vapaa-aika

Järjestäjänä VML/Sk motoristit.

Majoitus kahden hengen huoneissa Hotelli Ikaaliassa.

· Kaikki huoneet ovat kahden hengen huoneita, yksin majoittuessa

peritään yhden hengen huoneen lisämaksu 30 euroa/vrk.

· Hinta majoitus:

53,00 euroa/ henkilö/vrk/2 hengen huoneessa,

46,00 euroa/henkilö/vrk/3 hengen huoneessa,

83,00 euroa/henkilö/vrk/ yksin majoittuen.

– hinnat sisältävät majoituksen lisäksi vesiosastokäynnit aamu- ja

iltapäivisin, kuntosalin vapaan käytön, aamiaisen ja ravintolaohjelmat.

12 euroa/ateria (lounas/päivällinen) buffet-pöydästä.

Ruokailut: Aamiainen klo 07.00–10.30

päivällinen perjantaina klo 16.00–18.00 hinta 12 euroa

lounas/päivällinen la ja su klo 12.00–18.00 hinta 12 euroa

Varaukset suoraan Ikaalisten kylpylä: “Veturimiesten liiton motoristit” puh (03) 451 2100

Sähköposti: [email protected] , www.ikaalistenkylpyla.fi

Lisätiedot: Jukka Hautamäki 050-5583 828

Tervetuloa Sk-osasto

Veturimies Motoristien Kesätapaaminen

Ikaalisten kylpylässä 11.–13.8.2006

Kilpailun yhteydessä ratkotaan lyöntipeli (scr) ja tasoituksellisen (hcp täysin tasoituksin) sarjojen tulokset.

Kilpailu pelataan ensimmäisen pelipäivän osalta arvotuilla lähtöajoilla klo 10.00 alkaen. Toisen pelipäivän osalta

pelataan käännetyssä paremmuusjärjestyksessä alkaen klo 9.00. Mikäli erikoiskilpailuita järjestetään niistä ilmoi-

tetaan toisen pelipäivän lähdössä.

Kilpailujen järjestäjä, veturimiesliitto tai pelattavakenttäyhtiö ei vastaa mahdollisista onnettomuuksista. Kilpailijalla

täytyy olla voimassa oleva tasoituskortti, jonka vakuutus kattaa mahdolliset onnettomuudet.

Kilpailija on velvollinen ilmoittamaan 1 päivän kilpailukierroksen startissa virallisen voimassaolevan tasoituk-

sen. Väärällä tasoituksella pelaava suljetaan pois kilpailusta.

Kaikki veturimiehet pelaavat samassa sarjassa. Osanotto-oikeus veturimiesten mestaruuskilpailuun on niillä veturi-

miehillä jotka ovat tai ovat olleet jäsenenä veturimiesten liitossa, ja jotka tällä hetkellä ovat työelämässä tai

eläkkeellä kyseisestä toimesta tai työskentelevät veturimiesliiton toimistossa. Mikäli pelaaja haluaa pelata harjoitus-

kierroksen, on varauksista huolehdittava itse. Ennen kilpailupäivää pelatusta harjoituskierroksesta veloitetaan 30

euroa. Pelaaja esittää veturimiesliiton kortin harjoituskierroksen maksun yhteydessä.

Kilpailumaksu 60 euroa (2pv tee ajat).

Tarkemmat ohjeet ja starttiajat lähetetään tallipäivystäjille noin viikkoa ennen kilpailua.

Sitovat ilmoittautumiset kilpailun osalta viimeistään 2.6.2006 Jussille tai Jukalle.

Majoitusvaihtoehto, Sokos Hotel Seurahuone, Eerikinkatu 23, Turku, puh. (02)3373800. Varattavissa tunnuksella

“veturimiesten golfturnaus”. Erikoishinta 73,50 euroa / 2hh/ vrk on voimassa 14.05.2006 asti.

Kuljetukset järjestetään 1 pelipäivänä rautatieasemalta kentälle klo 8.30 ja takaisin hotellille klo 17.00. Toisena

pelipäivänä lähtö hotellilta klo 7.30 ja kentältä asemalle klo 17.00.

Kilpailun johtajana ja järjestäjänä toimii: Jussi Tanskanen puh. 0405047901

sekä avustajana: Jukka Nikander puh. 0442854158, [email protected]

Veturimiesten Golf-mestaruuskilpailut 2006

Veturimiesten valtakunnalliset Golf-mestaruuskilpailut pelataan Maskussa,Kankaisten Golfpuistossa 15-16.6.2006


Vapaa-aikaJäsenkortista kansain-välinen maksukortti!

* Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esimerkiksi 10,05 % (02/06), on todellinen vuosi-korko 13,05 % (1,09 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60 €.

Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdol-lisuudet. Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- jaluottokortti MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelunjäsenkortin, joka jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaaostoillesi ja käteisnostoillesi, luottoa* joustavaksi vara-rahastoksi sekä ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturvanja käteisnostoturvan.

Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordeanpankki- ja automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntääverkkopankissamme monipuolisia MasterCard-palveluja.

Tilaa hakemus jo tänään!Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saatosoitteesta www.nordea.fi, soittamalla NordeaAsiakaspalveluun 0200 3000 (pvm) ma–pe klo 8–20ja Nordean konttoreista.


Vapaa-aika

Majoitus- ja kokouspaikkana on Kuntohovi, Nepenmäenkatu 2, 80200 Joensuu.Kaupungin keskustasta torilta on matkaa reilu kilometri.

Aloitamme lauantaina kello 10.00 ilmoittautumisella ja sen jälkeen 10.30 on keittolounas. Sitten ovatpäiväjuhla ja sääntöjen määräämät kokoukset. Käsityönäyttely on avoinna iltapäivällä. Voit myösiltapäivällä käydä saunassa ja uimassa. Iltajuhlassa on ruokailu ja virallisempi osuus. Juhlassa onmyöskin ohjelmaa, huutokauppa ja arpajaiset. Kokouksista vapaat henkilöt voivat piipahtaa iltapäivällävaikka kaupungin keskustassa.

Sunnuntain ohjelmassa ovat kirkossa ja sankarihaudoilla käynti. Retkeilemme läheisellä maaseudulla.Retkisuunnitelma muotoutuu tässä kevään aikana tarkemmin, yritämme keksiä jotain mukavaa jamielenkiintoista koko rahan edestä. Menemme ainakin kesäteatteriin. Samoin lounastamme jossakin jajuomme kahvit ja nautimme välipalaa. Paluu kaupunkiin on n. kello 17 seutuvilla.

Osallistumismaksu on 120 euroa ja se on maksettava 17.6. mennessä Joensuun Veturimiesten Naisetry, Nordea Joensuu 104030-310098. Osallistujien nimilistat samaan aikaan Aunelle.

Ystävyys on yhteisiä hetkiä

Olette lämpimästi tervetulleita Joensuuhun

Joensuun Veturimiesten Naiset ry

Veturimiesten naisten liitto ry:n

Edustajakokous ja Kesäretkipäivät

Joensuussa 29. - 30.7.2006

Laura Ruotsalainen Aune Pelkonen

puheenjohtaja sihteeri

Murtointie 173 Kehrätie 25

82600 TOHMAJÄRVI 80260 JOENSUU

p. 0400-188 611 0400-376 638

sähköposti: [email protected]


Vapaa-aika

Kunto- ja lomaliikuntatapahtumat

VRU 60v talvikarkelot Messilä 11.3.

Ylläksen hiihto- ja laskettelu Ylläs 18.-25.3.

hiihtoviikko Pyhätunturi 4.-11.3.

Pyhän kylmät kevätretki Pyhä 20.-23.4.


Helsinki City Run Helsinki 13.5.


Golfin kertauskurssi Tuusula 25.5.

hiihtoviikko Pyhätunturi 25.3-1.4.

Golf valmennuspelikurssi Tuusula 25.5.


Erämaa-melontakurssi Kuhmo 25.-28.5.

pääsiäisen hiihtoviikko Pyhätunturi 8.-15.4.

Nuorten liikuntaviikko Vuokatti 5.-10.6.

pääsiäisen hiihtoviikko Pyhätunturi 15.-22.4.

Perhe tenniskurssi Vuokatti 29.6.-1.7.

kiviviikko Pyhätunturi 10.-17.6.

Salpavaellus Miehikkälä 1.-2.7.

marja- ja yrttiviikko Pyhätunturi 5.-12.8.

Vaellus Pulmanki-Sevettijärvi Nuorgam 5.-11.8.

taideviikko Pyhätunturi 12.-19.8.

Hetta-Pallas vaellus Hetta-Pallas 26.-31.8.

ruskaviikko Pyhätunturi 26.8-2.9

Ylläsruska Ylläs 9.-16.9.

ruskaviikko Pyhätunturi 2.-9.9.

Pääjohtajan kuntoviikot VRU:n alueilla 3 0 . 9 . -

15.10. ruskaviikko Pyhätunturi 9.-16.9.

Tenniskurssi Vuokatti 17.-19.11.

ruskaviikko Pyhätunturi 16.-23.9.

Kuntohiihto- ja laskettelu-

päivät Vuokatti 3.-6.12.

ruskaviikko, pyhänkävijät Pyhätunturi 23.-30.10.

Uimahallipooli Koko Suomi 2006

joulu tunturissa Pyhätunturi 22.-27.12.

uusivuosi tunturissa Pyhätunturi 29.12.-2.1.

VRU 60 v 4 vuoden-

aikaa kuntokortti Koko Suomi 2006

VR:n mestaruuskilpailut

Ammunta Joensuu 26.8.

Golf Hyvinkää 1.-2.9.

Golf reikäpeli Messilä heinäkuu

Jalkapallo Tampere 30.8.

Kaukalopallo Pieksämäki 17.3.

Keilailu Seinäjoki 5.-6.3.

Maastojuoksu Riihimäki 5.5.

Maraton Helsinki 19.8.

Pöytätennis, joukkue Karjaa 28.10.

Salibandy Joensuu 17.11.

Shakki, joukkue Tampere joulukuu

Sulkapallo Tampere 21-22.4.

Suunnistus Kouvola 3.8.

Tennis Seinäjoki 29.-31.7.

Voimanosto, penkki-

punnerrus Hyvinkää 25.2.

Yleisurheilu Tampere 4.8.

Muut VRU kilpailut

Katukoris Jokela 19.8.

Beach-volley Pieksämäki 29.-30.7.

Kansainvälinen kilpailutoiminta,

USIC:n mestaruuskilpailut

Pöytätennis Liberec, Tsekki touko-kesä

Ammunta Zurich, Sveitsi 10.-14.7.

Pohjoismaiset mestaruuskilpailut

Maastojuoksu Riihimäki 27.5.

Shakki Tanska 8.-11.6.

VR Urheilu pidättää oikeuden muutoksiin. VRU:n tapahtu-

mista saa lisätietoja lähempänä itse tapahtumaa VR Nyt

lehdestä, VRU Tiedottaa lehtisestä, www.vrurheilu.fi tai

VR:n sähköpostin yleisistä kansioista: Yleiset kansiot -

Kaikki yleiset kansiot – Ilmoitustaulut - Liikunta ja Urheilu

- VR Urheilu. Lisäksi joistakin tapahtumista on tietoja am-

mattijärjestöjen lehdissä sekä VRU:n tapahtuma- ja kilpailu-

lehdissä.


Vapaa-aika

Pyhän kylymien hiihto- jalasketteluviikonloppu 20.–23.4.

Pyhän “ Kylymät” ovat menossa katsomaan tammikuun ja-

lanjälkiä Pyhätunturin hangille pitkäksi viikonlopuksi. Oh-

jelmassa on mukana tietenkin hiihto- ja lumikenkäretkiä,

laskettelua, illanviettoja sekä yhdessäoloa mukavassa seu-

rassa. Majoitukset Pyhän Astelissa pääsääntöisesti loma-

asunnoissa tai retkeilytason mökeissä. Lähtö Helsingistä

19.4. junalla 61.Paluu ma 24.4. Helsinkiin junalla nro 68.

Pakettihinnat: loma-asunnoissa 195 euroa / aikuinen, lap-

set 4-12 v 149 euroa, retkeilypuolella 165 euroa /aikui-

nen, lapset 4-12v 119 euroa. Hintaan sisältyy: makuupaikat

( 3-hengen hyteissä ), bussikuljetuksen Kemijärvi - Asteli -

Kemijärvi, majoituksen ( 3 vrk ), liinavaatteet, tulolounaan,

aamiaisen (3 kpl), päivällisen (4 kpl), sisäänpääsyt

Kideravintolaan tanssi-iltoina, rinnekuljetuksen, oppaiden

palvelut ja uusille lapinkasteen. Järjestäjä ei vastaa

vakuutuksista. Matka vahvistetaan maksamalla koko sum-

ma Pyhän Kylymien tilille 15.3. mennessä: Okopankki

Oulunkylä/Jouni Heiskanen 572146–229941. Jos maksu

ei ole tilillä määräpäivään mennessä katsotaan matka

peruutetuksi. Peruutusehdot: 15.3.–5.4. on peruutusmaksu

10 euroa/henkilö ja sen jälkeen on peruutusmaksuna mat-

kan koko hinta. Varaukset Jouni Heiskanen puh. 040

5858445 tai [email protected]. Lisätietoja myös muil-

ta “ kylymiltä “ Pertti Jelekäinen 040 8622370 tai pert-

[email protected], Jouni Timosaari 050 3533432, Heimo

Talvensaari 040 5644226 Irja Ekegren 040 8620425

[email protected]. Lähde mukaan katsomaan kevääntuloa

Pyhätunturiin ja tee varauksesi heti!

VRU retkeilyjaosto

Helsinki City Run

Lähde mukaan puolimaratonille Helsinki City Run 13.5..

Ilmoittautuminen 19.4. mennessä sekä tiedustelut: Jyrki

Inkinen, 040 8620118, [email protected] . Mainitse nimi,

syntymäaika ja kotiosoite. Osallistumismaksu on 25 euroa,

joka pitää maksaa 19.4. mennessä VRU:n tilille 127130-

82127 merkinnällä “City Run”. Osanottomaksua ei palau-

teta. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujat noudattavat ta-

pahtuman järjestäjän ohjeita ja ehtoja. Tervetuloa!

VR Urheilu

VR URHEILU RYPL 48800101 Helsinki0307 20118040 [email protected]

VR Urheilun 60 vuotta syntymäpäivien kunniaksi noste-

taan esille suomalaisille tuttuja kuntoliikuntalajeja Liikun-

tapassitempauksella. Teemat noudattavat neljää vuoden-

aikaa. Talvella ensimmäinen jakso on hiihto, keväällä toi-

nen jakso on pyöräily, kolmas on kesän kuntokävely ja

viimeisenä syksyn sisäliikuntana uinti sekä kuntosali-

liikunta.

Passin päivän merkintään riittää 30 minuuttia ja sen ylittä-

vä suoritus. Liikuntalajin voi suorittaa eri tavoilla, esim.

kävelyn voi tehdä sauvakävelynä tai marjaretkenä.

Kuntosaliharjoitteluna käy kaikki harjoitusmuodot. Jokai-

sen teeman lisäksi kaudella voi päivittäisen suorituksen

merkitä muun liikunnan X merkillä. Liikuntapassin täyttä-

misen voi aloittaa milloin vain vuoden aikana.

Arvonnat suoritetaan jokaisen jakson lopussa kortin kul-

loisenkin sivun palauttaneiden kesken. Työpaikat ja VRU:n

yhteyshenkilöt voivat vapaasti perustaa omia pisteitä ja

kerätä kortteja paikallisesti sekä toimittaa ne kootusti

VRU:n toimistoon. Passin sivut palautetaan osoitteella VR

Urheilu ry, PL 488, 00101 Helsinki. Viimeisen jakson loma-

setelien arvontaan osallistuu kaikki jotka ovat palauttaneet

jonkun osan kuntokortistaan.

Arpajaispalkintona passin palauttaneiden kesken on mm.

10 paria hiihtosauvoja, 5 polkupyörää, 10 ulkoilupukua ja

5 kappaletta 200 euron kuntolomaseteliä. Kuntopasseja jae-

taan työpaikoilla helmikuun alussa VRU:n paikallisten toi-

mihenkilöiden sekä mm. työterveyshuollon toimesta.

Passeja voi tilata [email protected], mieluimmin

isommissa erissä, ilmoita määrä ja osoite.

Vain osallistumalla voit voittaa!!!

VR Urheilu

VR Urheilu 60 Vuotta Neljä Vuodenaikaa Liikuntapassi


VIRKISTY LIIKKUENLOMAKOHTEISSAMME!

Kevät ja kesä ovat tulossa, ota ne vastaan reippaasti!Lähde virkistävälle liikuntalomalle säätiön loma-asuntoihin.

Airisto merellinen paikka VR:läisilleParaisten Airistoon on kasvanut monipuolinen matkailukeskus. Sen lomakylästä Rautateiden UrheilunTuki-Säätiö on hankkinut loma-viikkoja vuonna 2004. Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä.Tällaisia ovat Airiston loma-asunnotSäätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunto nro 10:stä, joka on Kiinteistö Oy Airiston Kutteri. Loma-asunnossakaksi makuuhuonetta, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, takka ja takkapuut, tv, videot jaradio, sauna, erillinen wc, parvi, terassi. Yöpymistilat yhdessä loma-asunnossa 8 henkilölle. Pyyheliinat,lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin

Punkaharjun lomahuvilat – loma kansallismaisemissaLomahuvilat sijaitsevat kauniilla mäntykankaalla Kulennoistenjärven rannalla. Sen lomakylästä RautateidenUrheilun Tuki-Säätiö on hankkinut loma-viikkoja vuonna 2004. Lomahuvilat ovat vain VR:läisten käytössä.Tällaisia ovat Punkaharjun loma-asunnotSäätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunto nro 5A1:stä, Kiinteistö Oy Hiekkaharju II. Loma-asunnoissa onmakuuhuone, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, takka ja takkapuut, tv, videot, radio japuhelin , sauna, oma poreallas, kuivauskaappi , terassi. Yöpymistilat yhdessä loma-asunnossa 4 hlölle.Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin

Tampereen loma-huoneistot – kylpyläpaikka VR:läisilleTampereen Kylpylä sijaitsee vanhassa Lapinniemen puuvillakehräämössä, jonka ainutlaatuinen miljöö onuudistettu vastaamaan kylpylävieraiden tarpeita ja toivomuksia. Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiö onhankkinut sieltä loma-viikkoja vuonna 2004. Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä.Tällaisia ovat Tampereen Kylpylän loma-asunnotSäätiö omistaa lomaviikkoja Tampereella, jotka ovat Kiinteistö Oy Lapinniemi XI, Lapinniemi XII, LapinniemiXIV, Lapinniemi XV, Lapinniemi XVI, Lapinniemi XVII. Loma-asunnot sijaitsevat kävelymatkan päästäTampereen keskustasta. Huoneistot ovat studioita tai kahden makuuhuoneen ja olohuoneen asuntoja,koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, tv, videot ja radio, sauna, parvi. Yöpymistilat yhdessä huoneistossaovat 2-6 henkilölle. Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin

Pyhäniemen loma-asunnot – Pohjois-Hämeessä VR:läisillePyhäniemen loma-alue sijaitsee komealla mäntykankaalla puhdasvetisen ja kalaisan Kankarinjärvenrannalla Kihniössä, Pohjois-Hämeessä. Sen lomakylästä Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiö on hankkinuttalviloma-viikkoja vuonna 2004. Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä.Tällaisia ovat Pyhäniemen loma-asunnotSäätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunnoista, jotka ovat Kiinteistö Oy Pyhäniemi IV, Pyhäniemi VII, PyhäniemiVIII. Tasokkaat ja hyvin varustellut loma-asunnot on rakennettu kelohongasta, ja ne sijoittuvat aivan järvenrantaan. Loma-asunnoissa on yksi tai kaksi makuuhuonetta, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinenastiasto, luonnonkivestä muurattu takka, tv, videot ja radio, sauna, terassi. Yöpymistilat yhdessä loma-asunnossa 6-8 henkilölle. Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin

Tutustu kohteisiin ja katso varaustilanne:www.rautuki.fi

Airisto

Punkaharju

Tampere

Pyhäniemi

Lämmintä, virikkeellistä ja rentouttavaa lomaa!


Veturimiesten liiton valtuuston pu-

heenjohtaja Eero Kippola täytti 50

vuotta 25.2. Ylivieskassa.

Valtuuston puheenjohtajana hän on

ollut jo vuodesta 1993 alkaen. Ennen

valtuuston puheenjohtajuutta Eero ehti

olemaan 8 vuotta valtuuston jäsene-

nä, joten hänellä on varsin vankka ko-

kemus Veturimiesten hallinnosta ja

edunvalvontatyöstä valtakunnan ta-

solla. Omassa osastossaan hän on ol-

lut 10 vuotta puheenjohtajana.

Tällä hetkellä Eeron aikaa vie myös

kunnallispolitiikka. Hän on Ylivieskan

kaupungin valtuuston 1. varapuheen-

johtaja ja hän kuuluu myös maakunta-

hallitukseen. Valtakunnan politiikas-

sa mukanaolosta kertoo lahjapöydällä

olleet onnittelusähkeet niin Eduskun-

nan puhemies Paavo Lipposelta, kuin

SDP:n puoluejohdolta. Yhteiskunta-

vaikuttaminen on yksi Eeron rak-

kaimmista ja mielenkiintoisimmista

harrastuksista. Taitaa se käydä mel-

kein työstäkin. Myös lukeminen on

tärkeä asia, osin myös siksi, että luet-

tavaa ja asioihin perehtymistä kertyy

paljon.

Muihin harrastuksiin jäävä aika ku-

luu osaksi Kekajärven mökillä, jossa

remontin näpertämistä ja käsillä teke-

mistä riittää. Lisäksi aivan tavallinen

mutta monipuolinen kuntoliikunta an-

Milloin sitä, josei eläissään?

taa virtaa ja lataa Eeron akkuja.

Veturimiehen ura Eerolla alkoi

vuonna 1973 ja hän on ollut lähes koko

ajan Ylivieskassa. Kuljettajakurssi oli

keväällä 1980.

Toimimalla elää toiminnan ihmi-

nen. Paljon onnea.

Eero Kippolaa ja hänen vaimoaan onnittelemassa Seinäjoelta Kari Jalonen vaimonsa kanssa.

Iisalmessa tammikuun puolivälin kir-

peässä pakkasessa juhlittiin Jouni

Toppisen 50 vuotispäiviä. Juhla oli Ii-

salmen Työväenyhdistyksen juhla-

tiloissa.

Jounilla on pitkä taival veturi-

miesten edunvalvonnassa. Oman osas-

ton puheenjohtajan tehtävien lisäksi

hän kuului kolmen kauden ajan liiton

valtuustoon ja hallituksessa Jouni oli

pienten varikoiden valitsemana 1993-

1997.

Tällä hetkellä Jouni Toppisen edun-

valvontavietti on suuntautunut oman

Jouni Toppinen 50 vuotta

asuinkunnan yhteisten asioiden hoi-

toon. Jouni kuuluu Iisalmen kaupun-

gin hallitukseen sekä Pohjois-Savon

maakuntahallitukseen

Jouni Toppinen tunnetaan veturi-

miesten joukossa hyvin laajalti var-

maankin myös kalastusharrastuk-

sensa takia. Jouni on voittanut veturi-

miesten pilkkimestaruuden niin mon-

ta kertaa, että liekö edes itsellään lu-

kumäärä tiedossa.

Paljon onnea ja kireitä siimoja jat-

kossakin.

Vapaa-aika


Nimi

Vanha lähiosoite

Vanha postitoimipaikka

Uusi lähiosoite

Uusi postitoimipaikka

Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto

John Stenbergin ranta 6

00530 Helsinki

-lehden osoitteenmuutos

In memoriam

Muistamme

2005

19.11. Saarainen Jouko Ensio, Kv, synt 4.5.31 Miehikkälässä

26.11. Rinne Martti Leo, Hki, synt 19.8.36 Viipurissa

30.11. Holappa Vilho Kustaa, Ol, synt 6.6.18 Oulussa

01.12. Värilä Olavi, Hki, synt 27.5.27 Helsingissä

10.12. Vilén Eino Oskari, Hki, synt 16.11.18 Mäntsälässä

16.12. Aakala Kauko Kalervo, Tl, synt 25.5.25 Akaassa

16.12. Korhonen Veikko Olavi, Pm, synt 17.4.35 Kuopiossa

18.12. Arokorpi Eino Artturi, Ilm, synt 19.1.27 Jurvassa

18.12. Kurikka Jorma Tapio, Ol, synt 6.6.52 Hailuodossa

19.12. Ylä-Kotola Viljo Antero, Pm, synt 5.7.25 Pieksämäellä

23.12. Sidorow Viljo Pauli, Pm, synt 14.7.26 Rautussa

28.12. Mansikka Erkki Matias, Ri, synt 15.2.20 Antreassa

31.12. Korpela Allan Arnold, Hma, synt 18.9.17 Viipurissa

2006

04.01. Hietala Aarne Olavi, Imr, synt 16.11.37 Joutsenossa

05.01. Janhunen Esko Vilhelm, Pri, synt 23.5.43 Mouhijärvellä

06.01. Sivonen Johannes, Ol, synt 30.4.19 Harlussa

07.01. Viherä Veikko Matti, Tpe, synt 22.2.40 Alastarossa

09.01. Sulkava Erkki Toivo, Sk, synt 11.10.27 Ilmajoella

12.01. Kylmänen Teppo Albert, Jns, synt 10.7.25 Oulujoella

19.01. Tuovinen Olavi Johannes, Hki, synt 25.6.25 Tuusulassa

20.01. Sukanen Toivo Einar, Roi, synt 13.12.22 Oulussa

24.01. Tuominen Timo Kalervo, Imr, synt 27.10.43 Tervolassa

25.01. Piipari Teuvo Aappo Olavi, Ol, synt 1.1.29 Limingalla

01.02. Ohvo Arvi. Kok, synt 2.7.29 Sortavala mlk

01.02. Riutta Reino Einari, Ri, synt 11.11.27 Riihimäellä

02.02. Salminen Aimo Ensio, Pri, synt 5.9.36 Impilahdella

13.02. Turunen Lauri Kalevi, Jns, synt 6.6.36 Salmissa

14.02. Hannonen Seppo Juhani, Hki, synt 26.5.56 Helsingissä

14.02. Loukola Jari Matti, Hki, synt 26.2.57 Isokyrössä

15.02. Palo Veikko Matias, Kok, synt 9.5.37 Ylihärmässä

23.02. Mykkänen Ahti Erkki Aatos, Kv, synt 13.10.29 Rovaniemellä

24.02. Saarikallio Jaakko Olavi, Ri, synt 25.7.18 Pernajassa


John Stenbergin ranta 6

00530 Helsinki

Avoinna: ma- to klo 8.00- 16.00

pe klo 8.00- 14.30

lauantaisin suljettu

heinäkuu suljettu

Puhelinvaihde 09-5760 3700

Telefax 09-5760 3737

Postisiirtotili 800012-69384

Kotisivu; www.veturimiesliitto.fi

Puheenjohtaja: Risto Elonen,

puh: 09-5760 3701

GSM: 0400-657 589

[email protected]

Pääsihteeri: Timo Tanner,

puh: 09-5760 3702

GSM: 0400-789 890

[email protected]

Toimistosihteerit:

Marja-Riitta Mustonen,

puh: 09-5760 3700

marja-riitta.mustonen@veturimies-

liitto.fi

Sirkka Koivula, kassa-ja talousasiat,

puh: 09-5760 3703

[email protected]

Veturimiesten liitto r.y.Perustettu 1898

VETURIMIESTEN LIITTO r.y.

Pääluottamusmies: Ari Kostiainen

VR pääkonttori (h.124)

puh: 0307 20950

GSM: 040 86 20950

fax 0307 21823

[email protected]

Erityisvaltuutettu: Kari Ojala

VR pääkonttori (h.124)

puh: 0307 20953

GSM: 040 86 20953

fax 0307 21823

[email protected]

VETURIMIESTEN VAKUTUUSKASSA

Kassanhoitaja Sirkka Koivula

puh: 09-5760 3703

[email protected]

Kevättäilmassa!

AVOINNA JOKA PÄIVÄKLO 7.30-21.00

Soita ja tilaa tai tule käymään rautatieasemalla.Kotiinkuljetus suur-Helsingin alueella.

Kukkavälitys kautta maailman.

RAUTA-KUKKAPuh. (09) 656 524

HELSINGIN RAUTATIEASEMA

Laadukkaat kukkaset tuliaisiksi ja kotia koristamaan.

Naistenpäiväksi (8.3.) ihania kimppuja ja kausikukkasia.

Herätä puutarhuri talviunestaan, kevään siemenet ovatsaapuneet!

Palvelemme ammattitaidolla myös erilaisissa tilaustöissä.

VR:läisille alennusetu henkilöstökortilla.

Oli tosi kliffa reissu !

Tallinna ja VIRU jäi vielä paikoileen.

Timppa ja Seija Laine.

Kiitos Hki os! !

Lähdimme matkaan eilenHuomennaolemme perillä.

Tai jo illalla.

Tämä maisema onelettävä

Tänään.

Kiitos merkkipäivänimuistamisesta

Eero Kippola

Lämpimät kiitokset merkkipäiväni

muistamisesta.

Jouni Toppinen

lehti nro 1/2006

Documents