lape oma hämeen julkaisu¤vällistä-kanta...omahame.fi/lape 3 tuleville sivuille on kerätty lape...
TRANSCRIPT
omahame.fi/lape 1
LAPE Oma Hämeen julkaisu
Kohti lapsiystävällistä Kanta-Hämettä
LAPE Oma Hämeen julkaisu
Helmikuu 2019
Kirjoittajat: Liisa Jormalainen, Mimosa Koskimies, Laura Lamberg,
Päivi Mustonen, Saija Numari, Jari Pekuri, Satu Raatikainen
Taitto ja toimitus: Laura Lamberg
Kannen kuva: Pixabay
Paino: Grano
omahame.fi/lape 3
Tuleville sivuille on kerätty LAPE Oma Hämeen oppeja ja onnistumisia.
Näitä oppeja ja onnistumisia on työstetty Sosiaali- ja terveysministeriön rahoit-
tamassa LAPE-hankkeessa vuosina 2017—2018. Muutostyö jatkuu edelleen
kuntien ja kuntayhtymien yhteisen tahdon osoituksena.
Kanta-Hämeessä lapsiperhepalveluiden muutostyön päätavoite on avun oi-
kea-aikaisuus ja palveluiden painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista en-
naltaehkäiseviin palveluihin. Lapsiperheiden palveluiden tulee kuvastaa maakun-
nan arvoja: yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja ihmislähtöisyyttä.
Kanta-Häme on yksi Suomen lapsiystävällisimmistä maakunnista. Unicefin
lapsiystävällinen kunta -malli kehitettiin Hämeenlinnan kaupungin kanssa vuosi-
na 2012—2013, ja myös Forssa ja Tammela ovat lapsiystävällisiä kuntia. Kanta-
Hämeen kunnat ovat yhtä mieltä siitä, että Kanta-Hämeen tulee pyrkiä kehitty-
mään maakuntana entistäkin lapsiystävällisemmäksi. Lapsiystävällisessä Kanta-
Hämeessä lapsiperheet viihtyvät maakunnan asukkaina, voivat hyvin ja kasvavat
osallisiksi kansalaisyhteiskunnan jäseniksi.
Julkaisun tarkoituksena on olla apuna ja ideapankkina uudistaessa lapsiper-
hepalveluita. Olemme kirjoittaneet julkaisun siitä näkökulmasta, että näin saavu-
tetaan lapsi- ja perheystävälliset palvelut, asukkaiden osallisuus huomioiden. Jul-
kaisussa esitellään selkeitä toimintamalleja, jotka ovat suoraan otettavissa käyt-
töön ja konkreettisia työkaluja, joilla jokainen ammattilainen, luottamushenkilö,
asukas ja johtaja voi ottaa askeleita kohti lapsiystävällistä Kanta-Hämettä.
Aurinkoisena helmikuun päivänä Vanajantiellä
LAPE Oma Hämeen tiimi
Saatteeksi
Tämä julkaisu on omistettu kantahämäläisille
lapsille, nuorille ja perheille.
4
omahame.fi/lape 5
1 LAPSI, NUORI JA PERHE KESKIÖÖN ................................................................................ 6
2 KÄYTTÖÖN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI ........................................................ 12
3 JOHTAMINEN LAPSIYSTÄVÄLLISEKSI ........................................................................ 20
4 SÄHKÖISEN MAAILMAN HYÖDYNTÄMINEN .......................................................... 32
5 SOPIVAA TUKEA OIKEAAN AIKAAN ............................................................................. 36
6 OSAAMINEN LAPSIYSTÄVÄLLISYYDEN TUEKSI .................................................. 44
7 OPPEJA MUISTA MAAKUNNISTA ................................................................................... 50
8 TÄSTÄ ETEENPÄIN ............................................................................................................... 54
Sisällys
ASKEL 1
LAPSI,
NUORI JA
PERHE
KESKIÖÖN
7
Lapsi ja perhe kokonaisuutena
Lapsiystävällisessä maakunnassa lapsi,
nuori ja perhe ovat työn keskiössä. Palveluiden
tulee olla sekä lapsikeskeisiä (lapsen tarpeet ja
voimavarat lähtökohtana) että lapsilähtöisiä
(lapset ovat osallisina suunnittelemassa palvelui-
ta ja omaa arkeaan).
Lapsi- ja perhekeskeinen palvelumalli edel-
lyttää, että lapsi, nuori ja perhe kohdataan palve-
luissa kokonaisuutena. Yksittäisten ongelmien
analyysistä ja sektorilähtöisyydestä on siirryttä-
vä lapsen elämäntilanteen kokonaisuuden tarkas-
teluun. Lapsi- ja perhekeskeisyyden apuna toimii
mm. Toimiva lapsi & perhe -menetelmä ja lasten-
suojelun systeeminen malli, joita esitellään luvus-
sa 6.
Lapsiperhepalveluiden erityispiirteisiin
kuuluu, että usein palvelun asiakkaana on tosiasi-
allisesti koko perhe. Tämän vuoksi yksilöiden
Tiivistelmä Lapsen asettaminen keskiöön vaatii
yhteisiä ponnisteluja lapsikeskeisyyden ja
lapsilähtöisyyden eteen.
Lapsikeskeisyys edellyttää lapsen
edun ensisijaisuuden tunnistamista. Yksit-
täisten ongelmien analysoinnista siirrytään
lapsen elämäntilanteen kokonaisuuden tar-
kasteluun. Työn lähtökohtana ovat entistä
vahvemmin lapsen tarpeet ja voimavarat.
Tätä kautta on muistettava ottaa huomioon
myös koko perheen elämäntilanne ja koko-
naisuus.
Lapsilähtöisyyttä on toteutettava
osallistamalla; lapset kutsutaan mukaan
suunnittelemaan palveluita ja omaa arke-
aan. Työyhteisön toimintakulttuuria muo-
vataan ottamaan entistä paremmin huomi-
oon jokainen lapsi, kaikessa arjen työssä.
Osallisuutta ja aktiivista toimijuutta tue-
taan myös palveluiden piirissä mm. kaksi-
suuntaisen palvelulupauksen kautta.
Lasten ja nuorten ääni kuullaan myös
päätöksenteossa. Maakunnallinen nuoriso-
valtuusto ja kuntien nuorisovaltuustot
edustavat nuoria päätöksentekorakenteissa.
Lapsivaikutusten arvioinnin avulla lapsia
voidaan kuulla ikätason mukaisin menetel-
min myös laajapohjaisemmin.
Kohtaaminen on kaiken ytimessä.
Kohtaamisessa tulee kantahämäläisiltä per-
heiltä kerätyn aineiston perusteella kiinnit-
tää huomiota kahdeksaan teemaan: lämpö,
läsnäolo, kokonaisvaltaisuus, ammattitaito,
kunnioitus, luottamus, yksilöllisyys ja ma-
tala kynnys.
8
Osallisuus
Arkipäivän osallisuutta tuetaan lapsiystä-
vällisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin
kautta. Näin pidetään huolta, että osallisuus ei jää
ainoastaan edustuksellisten elinten ja harvojen
aktiivisten varaan, vaan jokaista lasta kuullaan
myös arjessaan. Lapsille ja nuorille tarjotaan tilaa
yhteisöllisyyteen perhekeskuksen kohtaamispai-
koilla (nuorisotilat, perhekahvilat yms.). Vapaa-
ajan toimintaa kehitetään osallistavasti
(esimerkkinä 4H:n osallistava kerhotoiminta, li-
sää sivulla 38). Osallisuusrakenteiden avulla taas
nostetaan lasten ja nuorten ääntä kuuluviin pää-
töksenteossa.
Arkipäivän osallisuutta tuetaan lapsiystä-
vällisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin
kautta. Näin pidetään huolta, että osallisuus ei jää
ainoastaan edustuksellisten elinten ja harvojen
aktiivisten varaan, vaan jokaista lasta kuullaan
myös arjessaan. Lapsille ja nuorille tarjotaan tilaa
yhteisöllisyyteen perhekeskuksen kohtaamispai-
koilla (nuorisotilat, perhekahvilat yms.). Vapaa-
ajan toimintaa kehitetään osallistavasti
(esimerkkinä 4H:n osallistava kerhotoiminta, li-
sää sivulla 39). Osallisuusrakenteiden avulla taas
nostetaan lasten ja nuorten ääntä kuuluviin pää-
töksenteossa.
Niin arkipäivän toimintakulttuuri kuin
myös rakenteet ovat tärkeitä. Toimintakulttuurin
muutokseen kytkeytyy mm. työmenetelmien,
johtamisen ja yhteistyökäytänteiden päivittämi-
nen, joista kirjoitetaan lisää seuraavissa luvuissa.
Osallisuusrakenteista tärkeimmäksi nousevat
Kanta-Hämeessä lapsivaikutusten arviointi ja
maakunnallinen nuorisovaltuusto.
Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on tapa
ennakoida päätösten lapsiin kohdistuvia vaiku-
tuksia ja tuoda lasten ääntä kuuluviin. LAVA:n
tulee olla käytäntönä kaikissa merkittävissä pää-
töksissä — muistaen, että tärkeintä on lasten
huomioimisen henki, ei renkaiden läpi hyppäämi-
nen. . LAVA:n oleellisena osana on lasten osallis-
taminen päätöksentekoprosessiin kuulemalla las-
ten mielipiteitä ja kertomalla lapsille ikätason
mukaisesti, mistä päätettävissä asioissa on kyse.
Lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen jär-
jestelmällisesti osana päätöksentekoa tuo lasten
ääntä kuuluviin ja kytkeytyy osaksi lapsiystäväl-
lisen maakunnan toimintakulttuuria, jossa lasten
oikeus osallisuuteen on juurrutettu syvälle orga-
nisaation rakenteeseen. Lisää LAVA-
käytännöistä sivulla 26.
Maakunnallinen nuorisovaltuusto aloitti
työskentelyn syksyllä 2017. Jokaisessa kunnassa
Kanta-Hämeesä toimii oma nuorisovaltuusto, jos-
ta on edustus maakunnallisessa nuorisovaltuus-
tossa. Maakunnallinen nuorisovaltuusto on pysy-
vä rakenne Kanta-Hämeessä. Maakunnallinen
nuorisovaltuusto käsittelee maakunnallisia asioi-
ta ja ottaa kantaa mm. maakuntakaavaan, koulu-
verkkoon jne.
lisäksi on huomioitava perheen kokonaisuus. Per-
heen kohtaaminen kokonaisuutena korostui myös
Kanta-Hämeen LAPE-hankkeen kohtaamisky-
selyssä (ks. Kohtaaminen, sivut 10—11). Tule-
vaisuudessa tulisikin nykyistä paremmin huomi-
oida yhden perheenjäsenen heikentynyt tilanne ja
sen vaikutus muihin perheenjäseniin ja huolehtia
muiden perheenjäsenten riittävästä tuesta.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että myös
asiakastietojärjestelmät ja kirjaamiskäytännöt
tukevat koko perheen huomioon ottamista. Tällä
hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole
mahdollista kirjata ns. ryhmäkirjaamista koko
perheelle.
omahame.fi/lape 9
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden
tulee jatkua myös palveluiden piirissä. Asiakkaan
tulee voida kokea olevansa osallinen, oman elä-
mänsä asiantuntija ja asianajaja, jota palveluhen-
kilökunta tukee tarpeen mukaan.
Aktiivisen asiakkuuden tueksi on Kanta-
Hämeessä kehitelty uutta asiakas- ja palveluoh-
jauksen mallia (tarkemmin s. 37—39). Tavoittee-
na on myös, että sähköisen asioinnin kokonaisuus
tukee asiakkaan aktiivista omaa toimintaa hänen
näin halutessaan (tarkemmin luvussa 4).
Maakunta luottaa omassa palveluntarjon-
nassaan siihen, että asiakas sitoutuu edistämään
omia asioitaan. Maakunnan palvelulupaus asiak-
kaille on kaksisuuntainen: kun maakunta lupaa
palveluiltaan tiettyä laatu- tai saatavuustasoa,
asiakasta edellytetään esimerkiksi saapumaan
vastaanotolle sovittuna aikana.
Aktiivinen asiakkuus
Kuva: Linda Saukko-Rauta
Lapsen, nuoren ja p
erheen k
ohta
am
inen
kan
tah
ämäl
äist
en p
erh
eid
en n
äkem
yksi
ä ai
dost
a ko
hta
amis
esta
KO
KO P
ER
HE
HU
OM
IOID
EN
Koh
taa
myös
van
hem
-
mat
, n
äe p
erh
een
koko-
nai
suu
s
KU
NN
IOIT
TAEN
Arv
ost
a, k
un
nio
ita,
ota
tod
esta
LU
OTETTAVASTI
Lu
o l
uott
amu
sta
ja
turv
alli
sta
ilm
apii
riä
LÄSNÄO
LO
LLA
Pysä
hd
y, ku
un
tele
,
oso
ita
kii
nn
ost
ust
a
AM
MATTI-
TAID
OLLA
Lu
ota
osa
amis
eesi
ja
amm
atti
tait
oosi
YK
SIL
ÖLLIS
ESTI
Hu
om
ioi
mon
inai
suu
s,
näe
til
ante
iden
ja
tarp
eid
en y
ksi
löll
isyys
MATALALLA
KYNN
YK
SELLÄ
Ota
vas
taan
, ole
tav
oi-
tett
avis
sa
Aito k
ohta
am
inen 2
01
8 —
LAP
E O
ma H
äm
e
LÄM
MÖ
LLÄ
Koh
taa
posi
tiiv
isen
kau
tta,
il
oll
a, s
yd
ämel
-
lise
sti, k
ann
ust
aen
11
Lapsiystävällisyys merkitsee pohjimmil-
taan lasten, nuorten ja perheiden kohtaamista
omilla ehdoillaan. Kohtaamisen kehittämisessä
tulee siis hyödyntää lasten, nuorten ja perheiden
omia kokemuksia. Tämän vuoksi Kanta-Hämeen
LAPE-hankkeessa koostettiin perheiden koke-
musten perustella aidon kohtaamisen tunnusmer-
kistö.
Tunnusmerkistö syntyi Aito kohtaaminen
2018 -kampanjan avulla. Kampanja syntyi tar-
peesta nostaa esiin hyviä kohtaamisia lapsiper-
hearjessa ja kysyä perheiltä itseltään, mitä aito
kohtaaminen kantahämäläisten perheiden näkö-
kulmasta merkitsee. Lapsia, nuoria ja perheitä
pyydettiin kampanjassa kertomaan webropol-
kyselylomakkeella aidosta kohtaamisestaan sel-
laisen tahon kanssa, joka ehdottajan mielestä an-
saitsee aidon kohtaamisen kunniakirjan. Jokai-
seen ehdotukseen oli liitettävä myös perustelut.
Kampanja kirvoitti kahden kuukauden ai-
kana yhteensä 39 ehdotusta perusteluineen. Eh-
dotetuille tahoille jaettiin kunniakirjat. Ehdotus-
ten perustelut teemoitettiin ja visualisoitiin huo-
neentauluksi (ks. viereinen sivu).
Aidon kohtaamisen kampanja aloitettiin
Etelä-Savon LAPE-hankkeen esimerkin innoitta-
mana. Kanta-Hämeessä emme kuitenkaan määri-
telleet kohtaamista lainkaan etukäteen. Tavoit-
teena oli ohjata perheiden vastauksia mahdolli-
simman vähän, jotta pääsisimme käsiksi mahdol-
lisimman intuitiivisiin käsityksiin siitä, mitä las-
ten, nuorten ja perheiden kohtaaminen merkit-
see. Haittapuolena tässä valinnassa oli ehdotus-
ten mahdollinen yhteismitattomuus: kunniakirjo-
ja jaettiin erilaisin perusteluin. Yksilölliset perus-
telut käyvät kuitenkin ilmi jokaisesta kunniakir-
jasta.
Perusteluissa nousi vahvimmin esiin läm-
mön (n=28) ja läsnäolon (26) merkitys. Koko
perheen kohtaaminen ja kohtaajan ammattiosaa-
minen nousivat molemmat esiin kolmasosassa
vastauksista (13). Muut teemat esiintyivät kuu-
desta yhdeksässä vastauksessa.
Hyvää:
Iloa ja positiivisuutta luova kampanja
Osallisti perheitä ja määritti kohtaamista asukkaiden omasta näkökulmasta
Kiinnitti huomiota inhimillisen kohtaami-sen merkitykseen
Sähköinen palautteen kerääminen
Huonoa:
Kunniakirjoja jaettiin erilaisin perusteluin, voidaan pitää henkilöstön palkitsemisena
Oppeja:
Positiivisen palautteen pyytäminen vetoaa ihmisiin, osallisuuteen voi kannustaa myös positiivisen kautta
Palkitsemisessa on kiinnitettävä huomiota koko työyhteisöön, esimiehen kanssa tulee keskustella ennen kunniakirjan myöntämis-tä
Lämmin, kuuleva ja iloinen kohtaaminen jää lasten, nuorten ja perheiden mieleen pitkäksi aikaa
Kohtaaminen
ASKEL 2
KÄYTTÖÖN
PERHE-
KESKUS-
TOIMINTA-
MALLI
13
Verkostomainen perhekeskus
Perhekeskustoimintamallissa lapsiperhei-
den palvelut verkostoidaan toimivaksi ja yhteen
sovitetuksi kokonaisuudeksi. Nimestään huoli-
matta perhekeskus ei ensisijaisesti ole talo, vaan
tärkeintä on yhdessä tekemisen tapa. Perhekes-
kusmalliin siirtyminen kuuluu LAPE-muutos-
ohjelman valtakunnallisiin päätavoitteisiin, ja
myös Kanta-Hämeessä on löydetty yhteinen tah-
totila perhekeskusmallin käyttöönotosta.
Verkostomaisessa perhekeskuksessa lasten,
nuorten ja perheiden palvelut nivotaan yhteen yli
sektorirajojen, riippumatta työpisteiden fyysises-
tä sijainnista. Palvelukokonaisuus hahmottuu
moniammatillisen yhteistyön, palveluista muo-
dostuvien verkostojen johtamisen ja palveluita
yhdistävän lapsiystävällisen toimintakulttuurin
kautta. Kaikkea tätä ohjaa asiakkaan etu.
Kanta-Hämeessä vallitsee laaja yhteisym-
märrys perhekeskustoiminnan verkostomaisuu-
desta. Verkostoajattelu tukee ylisektorisen työn
lisäksi myös kuntarajat ylittävää yhteistyötä.
Kanta-Hämeessä perhekeskus käyttää hyödyksi
ja tukee entisestään maakunnan vahvaa seudulli-
suutta. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seu-
dun perhekeskusverkostoja koordinoidaan seutu-
kohtaisesti, maakunnallista yhteistä näkymää
unohtamatta.
Verkostotyö ja verkostojen johtaminen
vaatii uudenlaista tapaa ajatella ja toimia, niin
työntekijä- kuin johtotasolla. Moniammatillisen
yhteistyön mahdollistavaa osaamista käsitellään
tarkemmin luvussa 6, verkostojohtamista luvussa
3.
Tiivistelmä Perhekeskustoimintamallissa lapsi-
perheiden palvelut verkostoidaan toimi-
vaksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuudek-
si. Nimestään huolimatta perhekeskus ei
ensisijaisesti ole talo, vaan tärkeintä on
yhdessä tekeminen verkostoissa.
Perhekeskukset tuovat yhteen sosi-
aali-, terveys-, sivistys- ja hyvinvointipal-
velut. Yhdyspintatyö sektorien välillä ja yli
alueellisten rajojen on perhekeskustoimin-
nan ydintä.
Kanta-Hämeessä on erilaisia tapoja
tuottaa perhekeskustoimintaa. Janakkalas-
sa on keskuspaikkana fyysinen talo, mutta
siitä huolimatta toimitaan verkostomaises-
ti. Forssan seudun hyvinvointikuntayhty-
mässä on tehty pienimuotoinen sote-
muutos jo vuonna 2014 ja siellä perhekes-
kustoiminta on ollut siitä lähtien yhteis-
työtä verkostoissa.
Perhekeskuksen kehittämistyö jatkuu
LAPE-hankkeen jälkeenkin. Kanta-
Hämeessä perhekeskuskehittäminen tapah-
tuu kuntien ja seutujen omana kehittämis-
työnä. Kansallinen näkemys on, että perhe-
keskukset lähtevät toimimaan sote:n voi-
maantulosta riippumatta. Valtakunnallinen
ohjaus jatkuu näillä näkymin ainakin vuo-
den 2019 loppuun.
14
SOTESIHY-yhteistyö
Kohtaamispaikat
Kohtaamispaikat ovat osa perhekeskusver-
kostoa. Perhekeskuksen kohtaamispaikkojen teh-
tävänä on tukea perheiden yhteisöllisyyttä, osal-
lisuutta ja vertaistukea. Toiminnan suunnittelus-
sa on välttämätöntä kuulla asukkaiden toiveita ja
tarpeita.
Kohtaamispaikkatoimintaa ohjaavat kansal-
liset linjaukset. Toiminnan tulee olla suunnitel-
mallista ja se tulee kytkeä perhekeskustoiminnan
kokonaisuuteen. Käytännössä toimintaa tuottavat
kunnat, maakunta, järjestöt, seurakunnat ja yksi-
tyiset toimijat yhdessä sovitun mukaisesti. Toi-
minnan koordinoinnista vastaa nimetty henkilö
perhekeskusorganisaatiossa. (Kekkonen 2019.)
Asukkaille kohtaamispaikka merkitsee
avointa, maksutonta tilaa, jossa järjestetään toi-
mintaa lapsille, nuorille ja perheille. Tällaisia ti-
loja Kanta-Hämeessä ovat mm. Hämeenlinnan
Kumppanuustalo, seurakuntien tilat, Forssan,
Hämeenlinnan ja Riihimäen Ohjaamot, avoin
varhaiskasvatus ja perhekahvilat. Tilojen tulee
olla saavutettavia sijainnin, aukioloaikojen, es-
teettömyyden ja turvallisuuden kannalta. Toi-
minnan suunnittelussa ja siitä tiedottamisessa
tulee huomioida kielivähemmistöt ja muut eri-
tyisryhmät.
Kohtaamispaikkojen kokonaiskuvan koor-
dinointi on tulevaisuudessa perhekeskuksen teh-
tävä. Koordinointiin kuuluu mm. monipuolisen
palvelutarjonnan varmistaminen ja kohtaamis-
paikkojen kokoaminen yhteiselle kartalle, josta
asukkaan on helppo löytää itselleen sopivaa koh-
taamispaikkatoimintaa.
Perhekeskusverkostoon kuuluvat sosiaali-,
terveys- ja sivistyspalvelut sekä kuntien ja kol-
mannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistä-
vät palvelut. Integraatiota ja yhteistyötä tulee
tarkastella myös teorian ja tutkimuksen kautta
laajan ymmärryksen pohjustamiseksi (ks. Raita-
kari ym., tulossa).
Perhekeskus toimii palvelualustana, joka
sovittaa yhteen kaikki lapsiperheiden terveyttä ja
toimintakykyä edistävät palvelut. Tähän tarvi-
taan kaikilla tasoilla vahvaa yhteistyötä, tahtoa ja
rakenteita sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelui-
den kesken. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-
nen sekä perheen voimavarojen vahvistaminen
on tärkeä osa perhekeskusten tehtävää.
SOTESIHY-yhteistyön avulla perhekeskus
tuo eri alojen asiantuntijuuden ja palvelut yhteen
lapsi- ja perhelähtöisiksi palvelukokonaisuuksik-
si. Yhteistyö vaatii yhteistä keskustelua. Mukaan
on kutsuttava niin kuntien, kuntayhtymien, maa-
kunnan kuin myös järjestöjen ja seurakuntien
edustajat.
Vuonna 2019 käynnistyy valtakunnallinen
LAPE-akatemia. Akatemia on hyvinvointijohta-
misen valmennusprosessi kuntien virkamiesjoh-
dolle, maakuntavalmistelijoille, päättäjille sekä
järjestöjen ja seurakuntien johdolle. Prosessi an-
taa lisäeväitä entistä vaikuttavampaan toimin-
taan, kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja verkos-
toitumiseen. Akatemiassa kiteytetään yhteistä
tahtotilaa, kehitetään toimintamalleja ja sovitaan
sivistyksen, soten ja muiden toimijoiden yhteis-
työstä.
omahame.fi/lape 15
Asiantuntijuuden ja palveluiden
yhdistäminen asiakkaan parhaaksi
Kuva: Liisa Jormalainen / LAPE Oma Häme
Kuva: STM
16
Perhekeskuksen johtaminen on puhututta-
nut paljon LAPE-hankekaudella Kanta-
Hämeessä. Sote- ja maakuntauudistuksen lyk-
kääntyminen ja epävarmuus uudistusten kohta-
losta on näkynyt etenkin perhekeskuksen organi-
saation ja johtamisrakenteen suunnittelussa. Sel-
keää kuitenkin on, että perhekeskusmallinen pal-
veluiden järjestäminen on suunta, johon lapsiper-
heiden palveluita halutaan kehittää.
Keskustelut hankekaudella kuntien kanssa
johtivat yhteiseen näkemykseen perhekeskuksen
organisoimisesta, jonka pohjalta koottiin maa-
kunta- ja sote-uudistuksen reunaehtoihin perus-
tuva johtamismalli Kanta-Hämeelle. Perhekes-
kuksen johtamisrakennetta esitellään sivun 17
kuvissa. Maakuntien rooli palvelujärjestelmässä
vaikuttaa kuitenkin oleellisesti perhekeskuksen
organisaatioon. Mikäli sote-uudistus jää keväällä
2019 toteuttamatta, perhekeskuksen järjestämis-
tä pohtivat uudelleen LAPE-valmistelutyöryhmä
ja yhteistyöryhmä LAPE-agentin koordinoimina.
Johtamismalli ja organisoituminen perus-
tuu Kanta-Hämeen vahvaan seudullisuuteen.
Seututaso muodostaa toiminnallisen kokonaisuu-
den, jonka koordinointi pysyy vielä lähellä kun-
taa. Kolmen seudun perhekeskustoimintaa koor-
dinoidaan lisäksi maakunnallisesti.
Kanta-Hämeessä nähtiin tärkeänä osallistaa
sekä kunnat että maakunta perhekeskuksen joh-
tamiseen. Perhekeskuksen tehtävänä on yhdistää
sosiaali-, terveys-, sivistys- ja hyvinvointipalve-
lut, joista kaavaillun sote-uudistuksen jälkeen
sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat maakunnan
ja sivistys ja hyvinvointi kuntien järjestämisvas-
tuulle. Palveluita integroidaan samalla kun orga-
nisaatioita eriytetään. Tästä syystä kunta-
maakunta -tiimirakenteella halutaan tuoda orga-
nisaatioita ja sektoreita yhteen.
Johtamista työstäneissä seudullisissa pa-
joissa 2018 vuoden lopulla tärkeitä esiin noussei-
ta huomiota olivat:
1. Perhekeskuksen organisoitumisen mallin
pitäisi olla maakunnassa riittävän yhte-
neväinen
2. Perhekeskusjohtaja voi olla maakunnan tai
kunnan palveluksessa, seudun tahdosta
riippuen
3. Johtajan tulee olla henkilö
4. Verkostojen johtaminen on oma tehtävän-
sä, ja siihen tulee varata resurssia.
Perhekeskuksen johtaminen
Sähköinen perhekeskus
Valtakunnallisessa perhekeskuskehittämi-
sessä asialistalla on myös sähköisten perhekes-
kustoimintojen kehittäminen. Sähköisen perhe-
keskuksen tavoitetilaa, keskeisiä kehittämistar-
peita ja mahdollisia toteutustapoja hahmotellaan
sosiaali- ja terveysministeriön raportissa
57/2018 ”Sähköinen perhekeskus”.
Sähköistä perhekeskusta tullaan luultavasti
toteuttamaan vahvan keskitetysti. Kanta-Häme
odottaa valtakunnallisia linjauksia ja kehittämi-
sen tuloksia.
omahame.fi/lape 17
Tiivis yhteistyö työparina Tuottavat yhdessä perhekeskuksen palvelutarjottimen
Laativat yhdessä toimintasuunnitelman toimeenpanosuunnitelman
Perhekeskuksen johtaminen
- kuntien palveluksessa
- perhekeskuksen yhdyshenkilö THL:lle
- tuo yhteiselle palvelutarjottimelle kun-
tien palvelut ja paikallisten järjestöjen
palvelut
Seutukoordinaattori
- maakunnan palveluksessa
- kohtaamispaikkojen koordinointi?
- tuo yhteiselle palvelutarjottimelle maa-
kunnan palvelut
Perhekeskuksen johtaminen on tiimityötä
Kuva: Liisa Jormalainen / LAPE Oma Häme
Seututaso Perhekeskuksen lähipalvelut ja toimipisteet
Forssan seudun perhekeskus: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä Perhekeskusjohtaja
Hämeenlinnan seudun perhekeskus: Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Perhekeskusjohtaja
Riihimäen seudun perhekeskus: Loppi, Hausjärvi ja Riihimäki Perhekeskusjohtaja
Hämeenlinnan seudun johtotiimi + seutukoordi-naattori + perhe-keskusjohtaja
Forssan seudun johtotiimi + seutukoordi-naattori + perhe-keskusjohtaja
Riihimäen seudun johtotiimi + seutukoordi-naattori + perhe-keskusjohtaja
Perhekeskus-verkoston palvelujohta-ja + Kanta-Hämeen perhekeskus-verkoston johtotiimi (SOTESIHY)
Maakunnan sote-liikelaitos Kunta
Perhekeskuksen organisaatiokaavio
Kuva: Liisa Jormalainen / LAPE Oma Häme
18
CASE Janakkala
Kirjoittanut Päivi Mustonen, Janakkalan kunta
Kanta-Hämeen ensimmäinen perhekeskus vietti 1-
vuotissyntymäpäiviään 23.10.2018 Janakkalassa.
Meille on kertynyt tietoa ja kokemusta vuoden ajalta
perhekeskuksen perustamisesta ja kehittämisestä.
Pohjalla oli pitkäaikainen paikallinen työ lapsiperhei-
den palveluiden uudistamiseksi. Laaja-alainen muu-
tos tuli mahdolliseksi kansallisen LAPE-
muutosohjelman käynnistyttyä. Hallituksen kärki-
hankkeen ja maakunnan linjaukset, tuki ja ohjaus
ovat olleet kehittämistyössä ratkaisevia. Janakkalan
kunta puolestaan tarjosi resurssit ja loi tahtotilan
uudistustyöhön.
Muutosta lähdettiin alusta lähtien rakenta-
maan sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöl-
lä. Perhekeskuksen johtajana on ollut sivistystoimen
kehittämispäällikkö, mutta menestyksen takeena
pystyvän johtajan lisäksi on moniammatillinen joh-
totiimi, joka toteuttaa SISOTE-integraatiota (ml.
Järjestöt). Kehittämistyöhön on kutsuttu kaikki: per-
heet, ammattilaiset lähipalveluista ja verkostoista,
järjestöt, seurakunnat, yritykset ja kuntapäättäjät.
Meillä on ollut ilo saada mukaan myös tutkijoita
kumppaneiksi toimintamallin rakentamisessa.
Jotta vaikuttava, oikea-aikainen tuki ja apu
saadaan ajoissa lasten, nuorten ja perheiden ulottu-
ville, tarvitaan lähelle helposti saatavilla olevat mo-
nipuoliset palvelut, palveluohjaus ja kykyä uudenlai-
seen yhteisen työn tekemiseen. Näin myös paljon
palveluita tarvitsevat tulevat ajoissa autetuiksi. Toi-
mintakulttuurin kehittämistä vahvistaa perhekeskuk-
sen fyysisen keskuspaikan olemassaolo ja verkosto-
mainen työskentelytapa. Kohtaamispaikka tarjoaa
perheille mahdollisuuden tapaamisiin ja tilat toimin-
toihin.
Palveluiden yhteensovittaminen edellyttää
kaikkien lapsiperheiden palveluiden mukanaoloa
alusta lähtien. Varhaiskasvatus, koulu ja nuorisotyö
keskeisinä kehitys- ja toimintaympäristöinä on kyt-
ketty mukaan yhteisen perhekeskustoimintamallin
rakentamiseen. Perheiden palveluihin kuuluvat myös
perusterveydenhuolto kokonaisuudessaan, erityisesti
aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut, pakolais-
ten kotouttamispalvelut ja aikuissosiaalityö.
Toimintakulttuuria, rakenteita ja käytäntöjä
kehittämällä voidaan turvata yhteisen työn tekemi-
sen edellytykset. Perheiden osallisuus on käytännön
kehittämisessä ratkaisevinta. Muutosohjelman konk-
retisointi käytännön toimiksi, perhekeskuksen perus-
taminen, uudet työtavat ja kokeilut ovat sysänneet
uudistuksen vahvasti käyntiin. Kehittäminen on
muodostunut osaksi perhekeskustyötä.
Työ jatkuu lapsi- ja perhelähtöisten toimintamallien
luomiseksi. Toimintaperiaatteemme ovat luottamus,
osallisuus, ammattitaito ja yhteistyö. Olemme halun-
neet dokumentoida työtämme muiden perhekeskuk-
sia rakentavien tahojen käyttöön (ks. Mustonen &
Koski 2018).
LÄHIYMPÄRISTÖ Asuminen Terveelli-
nen ympäristö Liikku-minen Osallisuus
TOIMINTA-YMPÄRISTÖT
Koulu Varhaiskasvatus
HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA Perustana
INTEGRAATIO
VAPAA-AIKA Liikunta Musiikki Teatteri Kirjasto
Kuvataide
YHTEISTYÖN
RAKENTEET ERITYISTASO
PERHEKESKUS
PALVELUT Yhteensovitettuna
LAPSI Toimintakyky
SOMAATTINEN
TERVEYS
ARJESSA
PÄRJÄÄMINEN
MIELENTERVEYS
KASVU, KEHITYS JA
OPPIMINEN
TERVEYS JA
HYVINVOINTI
VANHEMMUUS
JA PARISUHDE
ARKI
MIELENTERVEYS
PERHE Arjen sujuvuus ja vuorovaikutus
YHTEISTYÖN
RAKENTEET PERHEKESKUS-
TASO
Ku
va:
Päi
vi
Mu
ston
en /
Jan
akk
alan
ku
nta
omahame.fi/lape 19
Perhekeskusresepti
Perhekeskustoiminta tuo yhteen yhä tiiviimmin sosiaali- ja terveystoimen,
varhaiskasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat, unohtamatta järjestöjen ja
seurakuntien työntekijöitä. Perhekeskus ei ole vain fyysinen rakennus, vaan apua
voidaan toimittaa myös kotiin ja lapsen kasvuympäristöön, kuten kouluun tai
päiväkotiin. Yhtä kaikki – tärkeintä on lasten ja perheiden auttaminen heti kun
avuntarve syntyy. Perhekeskuksen työntekijöillä on yhteinen näkemys lapsen ja
perheen auttamistarpeesta.
Perhekeskustoiminnan ohje
Ainekset reseptin toteuttamista varten:
10 dl Yhdessä toimimista
10 dl Varhaista tukea
10 dl Lapsi, nuori ja perhe keskiössä
10 dl Näyttöön perustuvia menetelmiä
10 dl Verkostomaista työskentelyä
10 dl Osaamista, joka liikkuu, ei asiakas
10 dl Osallisuutta
10 dl Kohtaamista ja kuuntelemista
10 dl Sitoutumista
Valmistusohje:
Onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan vahvaa sitoutumista ja yhdessä
toimimista. Pidä lapsi, nuori ja perhe asioiden keskiössä ja osallista heidät omien
asioidensa asiantuntijoina. Ohjenuora on varhainen tuki ja käytössä työn apuna
näyttöön perustuvat menetelmät. Liiku asiakkaan kehitysympäristöön, kohtaa ja
kuuntele asiakasta aidosti.
Hyvä lopputulos saavutetaan toisen osaamista arvostamalla, osoittamalla
samanaikaisesti luottamusta. Onnistuminen edellyttää työn tekemistä
yhdessä asiakkaan hyväksi — pitäen mielessä yhteisen päämäärän, eli
asiakkaan hyvinvoinnin!
Saija Numari / LAPE Oma Häme
ASKEL 3
JOHTAMINEN
LAPSIYSTÄVÄL-
LISEKSI
21
Tiivistelmä
Verkostojen johtaminen
Lapsiystävällisyyden tulee näkyä vahvasti
johtamisessa. Muutospaineita asettaa erityisesti
perhekeskusmallin mukainen palveluiden järjes-
täminen verkostoihin, joissa lapsi on keskiössä ja
toimijat kokoontuvat lapsen ympärille.
Yhteistä tahtotilaa ja visiota palveluiden
järjestämisestä tavoiteltiin LAPE-hankkeessa
johdon työpajojen avulla. Työpajat ovat lisänneet
vuoropuhelua, luottamusta ja yhteisymmärrystä
yli sektori- ja aluerajojen. Uudenlaisen johtami-
sen mallintamistyö lähti hyvin käyntiin. Verkos-
tomaista johtamista mietittiin kuntien, seutujen
ja erityisesti maakunnan tasolla yhdessä sosiaali-,
terveys-, sivistys- ja hyvinvointisektorien esi-
miesten ja johtajien kesken. Työpajojen yhtenä
tavoitteena oli myös luoda seudullisia ja maakun-
nallisia pysyviä johdon yhteistyörakenteita. Työ-
pajat jatkuvat vuonna 2019 ja mukaan tulevat
myös valtakunnallisesti ohjatut LAPE-akatemiat.
SOS-Lapsikylä on tutkinut Kanta-Hämeen
mahdollisuuksia ja haasteita monialaisessa johta-
misessa (Stenvall 2018). Johtamisen edellytyksiä:
”Perspektiivi – kyky tarkastella asioita laajasti
Integraatio – taito nähdä yli oman toimialan
Luottamus – uskallus luottaa alaisiin, kollegoi-
hin ja johtoon” (Stenvall 2018)
Toistuvia näkökulmia SOS-Lapsikylän tut-
kimuksessa olivat myös 1. tarve yhteiselle viite-
kehykselle johtamisessa ja perheiden kohtaami-
sessa, 2. luottamuksen ja yhteisen näkymän ra-
kentaminen ja 3. resurssien jakaminen uudelleen
työn tasaamiseksi (Stenvall 2018).
Lapsiystävällisessä Kanta-Hämeessä
johtamisen tulee perustua lapsen etuun.
Erityisesti perhekeskustoimintamallin
käyttöönotto vaatii uudenlaista verkostojen
johtamista. Yhteinen visio, tahtotila ja vuo-
ropuhelu ovat verkostojen johtamisen ra-
kennuspalikoita, joita on Kanta-Hämeessä
tavoiteltu johdon työpajojen kautta. Tär-
keitä johtamisen edellytyksiä ovat myös
perspektiivi, integraatio ja luottamus. Työ-
pajat ovat tuoneet yhteen sosiaali-, terveys-
ja sivistystoimen johtoporrasta ja auttaneet
löytämään yhteistä näkemystä lapsiperhei-
den palveluiden järjestämiseen.
Toinen tarvittava murros johtamisen
kulttuurissa on entistä suurempi tiedon
hyödyntäminen. Tietoa tarvitaan niin pal-
veluiden käytöstä ja kustannuksista, lasten,
nuorten ja perheiden hyvinvoinnista kuin
myös lasten kokemuksista, huolenaiheista
ja toiveista arkensa parantamiseksi. Tiedon
käytettävyyden kannalta on tärkeää, että
tieto on laadukasta, hyvin jäsennettyä, ja-
lostettua ja visualisoitua. Konkreettisia vä-
lineitä tähän ovat mm. hyvinvointiympyrä,
palveluindikaattoritieto, LAVA ja LABU.
Päätöksenteon ja arkipäivän johtami-
sen tukena toimii lapsiystävällinen strate-
gia. Kuntien, kuntayhtymien kuin myös
maakuntaorganisaation tulee löytää strate-
gioistaan yhtymäkohtia lapsen edun palve-
lemiseksi.
22
Muita askeleita:
Yhteisen tahtotilan löytäminen, Peli-
säännöistä kiinni pitäminen, Ei haikailla
vanhan perään, Edistetään puheissa uut-
ta toimintamallia, Tehtävänkuvien uu-
distaminen kohti verkostomaista työs-
kentelyä, Johtamisen yhteistyön kehittä-
minen
Yhteinen visio, tavoite ja merkitys
Johdon sitoutuminen ja johta-misjärjestelmästä päättäminen
Yhdessä tekemisen rakenteet
1. Ymmärrys, että toiminnan keskeinen sisältö
on yhdyspintojen hyvän ja saumattoman toimi-
misen turvaaminen
2. Huolehdittava, että strategiat ja hyvinvointi-
suunnitelma luodaan yhdessä
3. Maakunnallisen tason ja seudullisen tason
huomioiminen
4. Yhteisen jakamisen ja kehittämisen foorumien
mahdollistaminen joka tasolla
5. Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden
luominen ja toiminnan johtaminen
6. Aito tiedolla johtaminen johtamisen pohjana.
Investointiajattelun sisäistäminen. Toiminnan
seuranta- ja vaikuttavuusjärjestelmän luominen
7. Poliitikkojen ja virkamiesten saattaminen sa-
maan tahtiin kehittämistyössä
8. Lape -kehittämistyön jatkon turvaaminen
MIT
Ä T
EH
DÄÄN K
ONK
REETTIS
ESTI,
JO
TTA V
ER
KO
STO
JOH
TAM
INEN O
N
MAH
DO
LLIS
TA?
Askele
et
verkosto
johta
mis
en t
ote
utt
am
iseksi?
Tuloksia johdon pajoista
JOHDON TEHTÄVÄT TOIMINTAKULTTUURIN LUOMISEKSI JA MUUTOKSEN TUEKSI
3
2
1
omahame.fi/lape 23
Johtamisen tietoperustaisuus auttaa hah-
mottamaan kokonaisuuksia. Tiedolla johtamisen
avulla keskiöön saadaan paremmin nostettua lap-
si, nuori ja perhe sektorilähtöisten ratkaisujen
sijaan. Näin palveluista saadaan kustannustehok-
kaampia, vaikuttavampia ja lapsilähtöisempiä ja
vältetään suurin osaoptimoinnin uhka. (Heinonen
ym. 2018.)
On tärkeää tunnustaa, että mikään lähde-
viite tai otoskoko ei tee tiedosta objektiivista.
Kaikella tiedolla on aina rajoitteensa, jotka tulee
huomioida ja sanoittaa tiedon tulkinnassa ja so-
veltamisessa. Päätöksentekoa ei voi eikä pidä
myöskään täysin erottaa esimerkiksi yhteiskun-
nan tai organisaation arvoista, mutta arvolataus
on tuotava julki. (Heinonen ym. 2018.)
Raaka tieto ei yksistään riitä. Tietoa tulee
jalostaa, visualisoida, jakaa ja opetella käyttä-
mään. Hyviä tiedolla johtamisen välineitä ovat
mm. lapsiperheiden palveluindikaattoritiedot,
hyvinvointiympyrä sekä lapsilähtöisestä budjetti-
analyysistä ja lapsivaikutusten arvioinnista saata-
va tieto.
Tiedolla johtaminen
Hyvinvointiympyrä
LAPE Oma Hämeessä kehitetty hyvinvoin-
tiympyrä syntyi tarpeesta seurata lasten hyvin-
voinnin kehitystä, parantaa olemassa olevan tie-
don käytettävyyttä ja saada ohjausta resurssien
kohdentamiseen, jotta hyvinvointia voitaisiin
edistää tietoperustaisesti.
Hyvinvointiympyrässä kouluterveysky-
selyn (KT-kysely) kattava aineisto yhdistyy Erik
Allardtin klassiseen hyvinvointiteoriaan (Allardt
1976). Allardtia on mukailtu kohderyhmän
(lapset), aineiston (KT-kysely) ja nykymaailman
tarpeisiin paremmin sopivaksi. Ympyrässä käyte-
tyt KT-kyselyn indikaattorit on eritelty tarkem-
min taulukossa seuraavalla aukeamalla.
Jokaiselle Kanta-Hämeen 11 kunnasta
koostettiin oma ympyrä 2017 vuoden kouluter-
veyskyselyn tiedoista. Hattulan ympyrä on esi-
merkkinä sivulla 24, muut kunnat löytyvät osoit-
teesta omahame.fi/lape. Ympyrästä toivottiin
itsestään päivittyvää versiota, mutta tämä kehi-
tystyö on yhä kesken. Ympyrä sai LAPE-
verkostoissa hyvää palautetta erityisesti visuaali-
suudestaan ja siitä, että se tiivistää ja konkretisoi
KT-kyselyn antia.
Myös THL:n uutta pikkulapsille suunnat-
tua LTH-kyselyä kokeiltiin ympyrän tietoläh-
teeksi, jotta saataisiin esitettyä hyvinvointitietoa
myös pikkulasten vanhemmista. LTH-kysely to-
teutetaan kuitenkin vain 4v välein eivätkä sen
tiedot ole yhtä kattavia kuin KT-kyselyn.
Ympyrän tulkinnassa on muistettava, että
sektorit eivät kuvaa keskenään yhteismitallisia
ilmiöitä. KT-kyselyn vastausten luotettavuutta
on myös syytä pohtia. Lisäksi taustalla olevat
indikaattorit eivät ole yksiselitteisiä. Tarkat indi-
kaattorit löytyvät taulukosta sivulta 25. Tulkin-
nanvaraiseksi jää ainakin:
Mihin asetetaan hyvän raja (esim. 4h/vk liikuntaa, likert-asteikon hyvä ja erittäin hyvä)?
Mikä tarkka indikaattori kuvaa parhaiten esim. kouluolojen tai ravitsemuksen koko-naisuutta?
Miten säilyttää voimavaralähtöisyys?
24
Lapsen hyvinvointiympyrä
Esimerkkinä Hattula, 2017
KT-kysely, 8. ja 9. luokka
Tulkintaohje: Sektorin pituus kertoo siitä, miten isolla osalla vastaajista hyvinvoinnin osa-alue on hyväl-lä mallilla. Pidempi sektori merkitsee parempia arvoja. Sektorit eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, sillä taustalla olevat kysymykset eivät ole yhteismitalli-sia (ks. Taulukko sivulla 25). Vertailu maakunnan kes-kiarvoon sen sijaan on melko ongelmatonta.
Kuva: Laura Lamberg / LAPE Oma Häme
HAVING (perustarpeet
/ elintaso) Tuntee olevansa arvokas
Un
i
omahame.fi/lape 25
Hyvin
vo
inti
ym
pyrä
Ko
ulu
terv
eysk
yse
lyn
in
dik
aatt
ori
t K
om
men
tteja
Having
Lii
ku
nta
Eli
nta
vat
> L
iikku
min
en j
a pai
no >
Har
rast
aa h
eng
ästy
ttäv
ää l
iiku
nta
a v
apaa
-aj
alla
ain
akin
4h
/vk
Ylä
kou
luik
äist
en s
uosi
tus
n. 1
-1,5
h l
iik
un
taa
päi
-v
ässä
, jo
sta
n. p
uole
t re
ipas
ta (
Las
ten
ja
nu
ort
en
liik
un
nan
asi
antu
nti
jary
hm
ä 2
00
8)
Ravit
sem
us
Eli
nta
vat
> R
uokat
ott
um
ukse
t >
Use
ita
mah
doll
isia
in
dik
aatt
ore
ita,
täs
sä v
alit
-tu
na
Sy
ö p
ääru
okaa
kou
luru
oal
la k
aikkin
a kou
lupäi
vin
ä H
uom
. k
okon
aisu
us
kes
kiö
ssä
Un
i E
lin
tav
at >
Nu
kku
min
en >
Nu
kku
u a
rkis
in 8
h t
ai e
nem
män
Terv
eys
Ter
vey
s >
Koet
tu t
ervey
s, o
iree
t ja
sai
rau
det
> K
okee
ter
vey
den
tila
nsa
mel
ko t
ai
erit
täin
hyv
äksi
Ei
mie
len
terv
eysi
nd
ikaa
ttore
ita,
posi
tiiv
inen
mie
-le
nte
rvey
s k
uu
luu
Bei
ng
-kat
egori
aan
Ko
ulu
olo
t K
asv
uy
mp
äris
tön
tu
rval
lisu
us
> O
ppil
aito
kse
n f
yysi
set
työolo
t >
9 e
ri i
nd
ikaa
t-to
ria,
täs
sä v
alit
tun
a tu
nkkai
suu
s ja
ah
tau
s (k
eskia
rvo, e
i h
äiri
nn
yt
pal
joa)
Kou
luk
esk
ein
en n
äkök
ulm
a, e
i ti
etoa
esim
. k
od
in
ahta
ud
esta
ja
terv
eell
isy
ydes
tä
Loving
Perh
e
Per
he
ja e
lin
olo
t >
Per
hen
arj
en t
oim
ivu
us
> H
yvä
kes
ku
stel
uyh
teys
van
hem
-p
ien
kan
ssa,
Per
hee
llä
riit
täväs
ti y
hte
istä
aik
aa
Ei
sisa
russ
uh
teis
ta t
ieto
a Y
stävät
Hy
vin
voin
ti, o
sall
isu
us
ja v
apaa
-aik
a >
Yst
ävät
ja
yksi
näi
syys
> A
inak
in y
ksi
lä
hei
nen
yst
ävä,
jon
ka
kan
ssa
voi
kes
ku
stel
la
K
ou
luyh
teis
ö
Kou
lun
käy
nti
ja
opis
kel
u >
Lu
okka-
ja
oppil
asyh
teis
ö >
Lu
okan
tai
ry
hm
än o
pp
i-la
at v
iih
tyv
ät h
yvin
yh
des
sä
Kou
luk
esk
ein
en n
äkök
ulm
a p
aik
alli
syh
teis
öön
Being
Tyyty
väis
yys
elä
mään H
yv
inv
oin
ti, o
sall
isu
us
ja v
apaa
-aik
a >
Elä
män
hal
lin
ta j
a el
ämää
n t
yyty
väi
syy
s >
Ty
yty
väi
nen
elä
mää
nsä
täl
lä h
etkel
lä
T
un
tee o
levan
sa
arv
ok
as
Hy
vin
voin
ti, o
sall
isu
us
ja v
apaa
-aik
a >
Elä
män
hal
lin
ta j
a el
ämää
n t
yyty
väi
syy
s >
Tu
nte
e ole
van
sa a
rvokas
All
ard
tin
arv
on
ann
on
ja
korv
aam
atto
mu
ud
en s
ub-
jek
tiiv
ises
ti k
oet
tu y
hd
iste
lmä
Päätö
kse
nte
ko
Ter
vey
s >
Mie
len
terv
eys
> K
yen
nyt
use
in t
ekem
ään
om
ia p
äätö
ksi
ä as
iois
ta
Hy
vin
voin
ti, o
sall
isu
us
ja v
apaa
-aik
a >
Elä
män
hal
lin
ta j
a el
ämää
n t
yyty
väi
syy
s >
Py
sty
y t
ekem
ään
elä
mää
nsä
lii
ttyviä
pää
töksi
ä V
asti
ne
All
ard
tin
poli
itti
sill
e re
surs
seil
le, y
ksi
lö-
kes
kei
sem
pi
näk
ök
ulm
a
Mie
lek
äs
ark
i K
ou
lun
käy
nti
ja
opis
kel
u >
Kou
lun
käy
nn
istä
pit
ämin
en j
a kou
lu-u
upu
mu
s >
Pi-
tää
kou
lun
käy
nn
istä
H
yv
inv
oin
ti, o
sall
isu
us
ja v
apaa
-aik
a >
Har
rast
ukse
t ja
vap
aa-a
ika
> H
arra
staa
jo
tak
in v
ähin
tään
ker
ran
vii
koss
a V
asti
ne
All
ard
tin
tek
emis
elle
, laa
jen
net
tu n
äkö-
ku
lma
Help
po
oll
a o
ma
itse
nsä
Kou
lun
käy
nti
ja
opis
kel
u >
Lu
okka-
ja
oppil
asyh
teis
ö >
Oppil
aito
kse
ssa
on
hel
p-
poa
oll
a om
a it
sen
sä
Kou
luk
esk
ein
en n
äkök
ulm
a lä
hte
estä
joh
tuen
, ei
ti
etoa
kod
in o
lois
ta
Ei
ole
kiu
satt
u
Kas
vu
ym
pär
istö
n t
urv
alli
suu
s >
Kou
lukiu
saam
inen
> E
i ole
kiu
satt
u k
ou
luss
a la
ink
aan
lu
ku
kau
den
aik
ana
Kou
luk
esk
ein
en n
äkök
ulm
a lä
hte
estä
joh
tuen
, ei
ti
etoa
kod
in o
lois
ta
26
Lapsivaikutusten arviointi
Lapsivaikutusten arviointi, tuttavien kes-
ken LAVA, on tapa ennakoida ja seurata päätös-
ten lapsiin kohdistuvia vaikutuksia. LAVA perus-
tuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka
velvoittaa Suomen valtiota, kuntia ja maakuntaa.
LAVA on tärkeä työkalu osallisuuden ja
lapsen edun toteuttamiseen. LAVA:ssa selvite-
tään, miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millai-
sia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla pää-
töksillä ja toiminnalla aiheutetaan. Lasten kuule-
minen on olennainen osa LAVA:a, jota täydenne-
tään aikuisten kokonaisarviolla. LAVA voidaan
toteuttaa päätettävästä asiasta riippuen hyvin eri
asteisesti: tärkeintä on lasten huomioimisen hen-
ki, ei renkaiden läpi hyppääminen.
Lapset ja nuoret pääsivät hankekauden ai-
kana kertomaan mielipiteensä Forssassa, Hä-
meenlinnassa ja Janakkalassa kouluverkkoon liit-
tyvissä selvityksissä. Hanketyöntekijä avusti
kuntia LAVA-prosesseissa.
Lapsivaikutusten arvioinnin tueksi on laa-
dittu THL:n toimesta helppotajuinen ohjeistus.
Lisäksi Kanta-Hämeessä kuntien kokemusten
perusteella koottiin taulukkopohja LAVA-
tulosten esittämisen ja kokoamisen avuksi. Tau-
lukossa yhdistettiin erityisesti Hämeenlinnan ja
Forssan omia LAVA-taulukoita. Taulukko opas-
taa myös LAVA:n toteutuksessa, ja sitä voi käyt-
tää pohjana tarpeen mukaan joko laajaan tai sup-
peaan lapsivaikutusten arviointiin.
Kanta-Hämeen LAPE-hankkeen suosittele-
mat LAVA-resurssit löydät kootusti osoittees-
ta omahame.fi/lape/ :
LAVA-ohjeistus THL
Kanta-Hämeen LAVA-koontimalli
LAVA-esimerkkejä Kanta-Hämeestä
Alajärven LAVA-esittelydiat lapsille
Johtamiseen tarvitaan tietoa lapsi-,
nuoriso- ja perhepalvelujen käytöstä ja kustan-
nuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta pal-
veluindikaattorit ovat hyvällä mallilla LAPE-
hankekaudella tehdyn työn ansiosta. Työtä ostet-
tiin hankkeelle sosiaalialan osaamiskeskus Pikas-
sokselta. Indikaattoriyötä on tärkeää jatkaa myös
tulevaisuudessa ja jo saatuja tuloksia hyödyntää
kuntien ja maakunnan päätöksenteossa.
LAPE-hankekauden aikana valittiin Kanta-
Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluista avainindi-
kaattorit, joiden ajallista ja alueellista yhteismi-
tallisuutta hiottiin. Indikaattorityöhön osallistui
Pikassoksen ja LAPE-henkilöstön lisäksi laaja
joukko kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon
edustajia. Sosiaalihuollon pääkäyttäjiä ja lä-
hiesimiehiä opastettiin tietojärjestelmien paran-
tamisessa ja tietojen kirjaamisessa. Indikaattorien
keskinäisiä korrelaatioita tutkittiin myös ja tieto-
jen pohjalta on laadittu suhdelukulaskuri, jota
kunnat voivat hyödyntää tutkiakseen eri indi-
kaattorien välisiä riippuvuussuhteita. Laskuri ei
ole julkinen, mutta se on kaikkien Kanta-Hämeen
kuntien käytettävissä.
Indikaattorityö jatkuu vuonna 2019. Seu-
raavaksi vuorossa on sivistystoimen indikaatto-
rien valinta ja määrittely. Työtä jatketaan Pikas-
soksen ja LAPE-agentin resurssein. Myös kun-
nat ovat aktiivisesti mukana indikaattorityössä.
Palveluindikaattorit
omahame.fi/lape 27
LAPSIV
AIK
UTU
STEN
AR
VIO
INTI
- K
anta
-Häm
een m
alli
N
yk
yti
la
Päätö
svaih
toeh
to 1
P
äätö
svaih
toeh
to 2
P
äätö
svaih
toeh
to 3
Terv
eys
Tu
rvall
isu
us
E
sim
erkki: l
iiken
nej
ärje
s-te
lyt
ov
at t
urv
alli
sem
mat
ku
in n
ykyti
lass
a…
Lap
sen
keh
itys
ja
op
pim
inen
Esi
mer
kki: l
apse
t ovat
h
uoli
ssaa
n v
älit
un
titi
lo-
jen
vir
ikkee
llis
yyd
es-
tä…
Ihm
issu
hte
et
ja
vu
oro
vaik
utu
s
Yh
teis
öll
isyys
Osa
llis
uu
s
Vap
aa-a
ika
Esi
mer
kk
i: i
p-k
erh
oje
n
toim
inta
on
mon
ipu
oli
s-tu
nu
t ed
elli
svu
osi
sta…
Tu
kip
alv
elu
t ja
palv
elu
n
ko
ko
nais
uu
s
Perh
een
til
an
ne
Talo
us
Mu
ut
hu
om
ioo
n
ote
ttavat
asi
at
OH
JEIT
A L
AVA:N
TO
TEU
TTAM
I-
SEEN
Lap
sivai
ku
tust
en a
rvio
inn
illa
var
mis
-te
taan
lap
sen
oik
euk
sien
tote
utu
min
en p
äätö
kse
nte
-oss
a. S
elkeä
t oh
jeet
löyty
vät
TH
L:n
L
AV
A-o
ppaa
sta:
htt
p:/
/u
rn.fi/
UR
N:N
BN
:fi-
fe2
01
80
51
82
42
18
. K
äytä
tau
lukk
oa
LA
VA
-pro
sess
in
yh
teen
vet
oon
. Val
itse
tau
lukost
a so
pi-
vat
näk
ök
ulm
at j
a pää
tösv
aih
toeh
dot,
p
ois
ta t
arpee
ttom
at. S
upp
eass
a L
A-
VA
:ssa
yksi
kin
näk
ök
ulm
a voi
riit
tää.
M
uis
ta h
yöd
yn
tää
tiet
olä
hte
enä
val
-m
ista
mat
eria
alia
(k
yse
lyit
ä, s
elv
ity
k-
siä,
aie
mp
ia L
AV
A-p
rose
ssej
a). M
uis
-ta
, ett
ä la
sten
ku
ule
mis
een
on
ole
mas
-sa
eri
lais
ia l
apsi
läh
töis
iä m
enet
elm
iä,
jois
ta v
alit
a (e
sim
. hav
ain
noin
ti, p
iir-
täm
inen
, haa
stat
telu
t, k
yse
lyt)
. Sek
ä la
sten
ku
ule
min
en e
ttä
aik
uis
ten
ko-
kon
aisa
rvio
ovat
tär
kei
tä.
Mu
ok
kaa
tau
lukk
oa
tarp
eitt
esi
mu
-
kaa
n!
Värie
n s
elite
: E
ritt
äin
kie
ltei
nen
v
aik
utu
s
K
ielt
ein
en v
aiku
tus
E
i v
aik
utu
sta
M
yön
tein
en v
aik
utu
s
E
ritt
äin
my
ön
tein
en
vai
ku
tus
Täytt
öohje
: K
irja
a so
luih
in v
äria
rvio
vai
ku
tus-
ten
myön
teis
yyd
estä
/ k
ielt
eisy
y-
des
tä j
a ly
hyt
ku
vau
s, m
iksi
vär
i on
val
ittu
. A
rvio
i vai
ku
tus
kai
ken
saa
-
tavil
la o
levan
mat
eria
alin
av
ull
a.
Vär
ien
sel
ite
on
tau
luk
on
all
a.
28
Forssa
Palveluverkkouudistus 2018
Mistä oli kyse?
Palveluverkkouudistus, ratkaisu huonokuntoisiin
koulukiinteistöihin
Mitä kaikkea tehtiin?
Lasten kuuleminen, laajapohjainen kouluhenkilöstön
ja koulutiloja käyttävien tahojen kuuleminen, liiken-
nevaloarvio -kooste
Mitä tuloksia ja tuotoksia?
Eritasoisia tiivistelmiä ja arvioita kuulemisista, ku-
vaus prosessista, liikennevaloarvio. Lisätietoa LAVA-
pilottiprojektin raportista.
Liikennevaloarvio
Yhteenvetona kaikesta materiaalista tehtiin liikenne-
valoarvio. Arviossa kootaan yhteen ja arvioidaan vali-
tut
Päätösvaihtoehdot (V0-V3)
Näkökulmat / arvioitavat ulottuvuudet (esim.
esteettömyys)
Tulos eri ryhmien kuulemisten ja taustamate-
riaalien perusteella (esim. tumman vihreä väri,
erittäin myönteinen vaikutus)
Käytäntöä
Lautakunnan päätöksestä tulosten esittelyyn
kesti noin kaksi kuukautta
Toteuttajina sivistysjohtaja, projektikoordi-
naattori, harjoittelija sekä eri toimialojen joh-
tajat
Vaiheet:
1. Valmistelu alkoi syksyllä 2017
2. Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta päätti
LAVA-prosessin, näkökulmat ja ar-
vioitsijat 3/2018
3. Kuulemiset ja muu tiedonkeruu 4/2018
4. Yhteenveto päättäjille 5/2018
Kuulemiset
17:n eri ryhmän kuuleminen: 5 lapsiryhmää, 12
työntekijä- ja sidosryhmää
Kuuleminen oli teemallista, ei suoraan kysytty
mielipiteitä eri päätösvaihtoehdoista
Käytössä kohderyhmäkohtaiset lapsilähtöiset me-
netelmät
Kuulemisten vaiheet:
1. Suunnittelu
Mitkä kuulemismenetelmät ja mitkä kysy-
mykset sopivat kohderyhmälle?
2. Toteutus
Pääsääntöisesti yhteyshenkilöiden ja selvi-
tysryhmien vastuulla
3. Tulkinta
Tiivistelmä kuulemisista, arvioista ja taus-
tamateriaaleista
LAVA-selvityksen hyödyistä:
”Monilta toimialoilta tuli myös viestiä, että sel-
vitystä oli ollut kätevä käyttää toiminnan kehi-
tyskohteiden ja onnistumisten löytämiseen. Selvi-
tyksestä nousi myös odottamattomia kehitysideoi-
ta toimintoihin, joita ei olisi osattu kehittää il-
man arviointia.”
”Tunnista eri päätösvaihtoehtojen / toiminnan
hyödyt ja haitat. Kirjaa havainnot ja tee niiden
perusteella kokonaisarvio eri vaihtoehdoista.
Kokonaisarviossa eri vaikutuksia ja niiden mer-
kittävyyttä punnitaan kokonaisuutena ja suhtees-
sa toisiinsa.”
– THL, Lapsivaikutusten arviointi
LAVA-esimerkkejä
omahame.fi/lape 29
Hämeenlinna
Kouluverkkoselvitys 2018
5.-luokkalaisten kuuleminen – ryhmätyöskentely luokassa
Kuulemisen kulku:
Lasten jututtajat tulevat oppitunnille luokkaan.
1. Miksi ollaan koolla
2. Mitkä ovat minulle tärkeitä asioita koulussa
toteutus ryhmissä tai yhtenä ryhmänä keskuste-
lemalla
3. Lasten ajatukset eri kouluvaihtoehdoista
A) nykyinen koulu säilyy ja peruskorjataan,
B) uusi koulu / koulun vaihtaminen
molemmista vaihtoehdoista plussat ja miinukset
toteutus ryhmissä (apuna kartta tai muu visuali-
sointi + faktat, mitä mikäkin maksaa, oppilasmää-
rät, koulumatkat jne.)
Yhteinen purku
4. Tuntemukset (aiheesta ja kuulemisesta)
Mikä mahdollisesti pelottaa, mikä tuntuu muka-
valta, mikä epäilyttää, jne.
5. Opettaja jatkaa tarvittaessa keskustelua luokan kanssa
aiheesta. Halutessaan jokainen saa vielä kirjata aja-
tuksiaan (hiljaisten kuuleminen) + poissaolevilta aja-
tukset myös kirjallisena
Kuulemisen jälkeen työstetään yhteenveto materiaalista.
Periaatteet
Lapsi tuottaa vapaasti – ei haeta vain vas-
tausta tiettyihin kysymyksiin
Kuulluksi tulemisen kokemus
Muutosvaihtoehdot konkreettisesti ja selke-
ästi esille lapsille
Kysymykset mahdollisimman yksinkertaisia
Tiedotus vanhemmille
Periaatteita ei oltu kuitenkaan eriteltyinä
julkisesti, ainoastaan suunnitelmavaiheessa
Käytäntöä
Mukana neljä koulua (Miemala, Ortela,
Myllymäki, Alvettula)
Toteutus hyvinkin lyhyessä ajassa
Toteuttajina kasvatus- ja opetuspäällikkö
Nikke Keskinen ja LAPE-
projektisuunnittelija Mimosa Koskimies
Vaiheet:
Suunnittelukokous
Suunnittelupalaveri lasten kuulemi-
sen tavasta yhdessä rehtorien kans-
sa
Tiedotus vanhemmille
Lasten kuuleminen viikon aikana
Yhteenveto päättäjille
Mistä oli kyse?
Koulujen ja päiväkotien palveluverkkoselvitys osana
laajempaa palveluverkkouudistusta
Mitä kaikkea tehtiin?
5.lk oppilailta kysyttiin luokassa mielipiteitä eri koulu-
vaihtoehdoista, webropol-kyselyt lukiolaisille ja yläkou-
lulaisille wilman kautta, päiväkotilaisten kuuleminen
Mitä tuloksia ja tuotoksia?
Kattava erittely tuloksista esillä julkisesti: http://
www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/
Palveluverkkoselvitys/
”Lapsella on oikeus tulla kuulluksi mutta
myös oikeus saada tietoa itseään koskevis-
sa asioissa. Lapsilta ei vain kysytä mieli-
piteitä, vaan heille myös kerrotaan millai-
sesta päätettävästä asiasta on kyse, miten
se koskee lapsia ja millaisia näkökulmia
aikuisten on huomioitava asiasta päätet-
täessä.”
– THL, Lapsivaikutusten arviointi
30
Lapsibudjetointi
Lapsibudjetointi (eli LABU) tarkoittaa ta-
lousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökul-
masta. Kyse on sekä:
1. lapsiin (lapsiperheisiin) kohdistuvien määrä-rahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lap-silähtöisestä budjettianalyysista; että
2. talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvi-oinnista
Lapsibudjetoinnissa tarkastelussa ovat lapsiin,
nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat menot. LA-
BU ei kuitenkaan korvaa vakiintuneita budjetointi
- ja tilinpäätöstapoja, vaan se toimii erityisenä lisä-
tietona ja päätöksenteon tukena.
LABU:ssa tavoitteena on ymmärtää, että
sekä asiakkaat että resurssit ovat yhteisiä, ja pal-
veluja tulee johtaa yhtenäisesti mm. yhteisellä tie-
don hallinnalla. Lapsibudjetoinnin avulla muodos-
tetaan kokonaiskäsitys lasten, nuorten ja perhei-
den palveluista, selvitetään palveluiden kustan-
nukset ja tilinpäätöksen rahavirrat ja suunnataan
resursseja tietoperustaisesti varhaisemman tuen
suuntaan. Lisäksi LABU:n avulla voidaan muodos-
taa vertailukelpoisia arvioita palveluiden kustan-
nusvaikuttavuudesta.
LABU:n toteutuksessa apuna toimii palvelu-
kartta. Palvelukartta kokoaa palvelut yhteen ja
auttaa hahmottamaan palveluiden suhteita toisiin-
sa. Palvelut on jaettu Janakkalan, Lopen ja Tam-
melan kanssa yhteistyössä kolmeen osaan: kaikille
yhteisiin palveluihin, kohdennettuun tukeen ja
vaativaan tukeen. Näin saadaan karkea näkymä
siitä, miten paljon resursseja aidosti panostetaan
ennaltaehkäisyyn. Samaa palvelukarttaa voidaan
hyödyntää myös muun muassa asiakasohjauksessa
ja palvelupolkujen hahmottamisessa.
Strategia
Lapsiystävällisyyden kirjaaminen
strategioihin jäsentää arkipäivän johtamis-
ta ja auttaa koordinoimaan suuria linjoja.
Lapsen etu edellyttää, että kunnat ja maa-
kunta käyvät vuoropuhelua strategiatyössään ja strategi-
oista löytyy yhtymäkohtia.
Tulevan maakunnan strategiaa kannatteleviksi ar-
voiksi on valmisteluvaiheessa valittu yhdenvertaisuus,
yhteisöllisyys ja ihmislähtöisyys. Maakunnan missio ki-
teytyy seuraavasti: ”Tunnemme alueemme asukkaiden ja
yhteisöjen tarpeet, luomme hyvän elämän edellytyksiä ja
saatamme yhteen erilaisia voimavaroja.” Missiossa tiivis-
tyy ajatus siitä, että maakuntajärjestäjältä edellytetään
asiakkaiden tarpeiden selvittämistä ja asiakkuuksien joh-
tamista. Kaiken keskiössä on aktiivinen asukas.
Maakunnan henkilöstöstrategian tavoitteena on
tehdä Kanta-Hämeestä onnellisten ihmisten sydänmaa.
Strategiaan kirjatut henkilöstöjohtamisen kivijalat ovat
mahdollistava johtaminen, osaamisen rikastaminen ja vir-
taaminen ja työinnostus ykkösarvona. Nämä kivijalat so-
pivat myös lasten, nuorten ja perheiden palveluiden pe-
rustaksi, perhekeskustoimintamallin tueksi.
Kuva: Matti Korkala / Oma Häme
omahame.fi/lape 31
Vaativa tuki
- Hoito, terapia ja kuntoutus - Vaativaa ja jatkuvaa tukea
Lastenpsykiatria avo ja osasto, somaatti-nen erikoissairaan-hoito Lastensuojelu (avo- sijais- ja jälkihuolto), kuntouttava varhais-kasvatus
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten varhaiskasvatus- ja esiopetus
Lastenpsykiatria avo ja osasto, Somaattinen erikois-sairaanhoito, Lastensuojelu (avo- sijais- ja jälkihuolto), Lastenneurologi, psykiatri, pediatri vastaanotot, vam-maispalvelut
Sairaalakoulu, sovel-tava ja kuntouttava luokka
Nuorisopsykiatria avo ja osasto, Somaattinen ja eri-koissairaanhoito, Lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto)
Lääkinnällisen kun-toutuksen palvelut
Ero- ja kriisipalvelu, Ensi- ja turvakoti, Perhekuntoutus, perheasiain neuvot-telukeskus
Psykiatriset ja päih-depalvelut, erikois-sairaanhoito ja osas-to, Somaattinen erikois-sairaanhoito, Lastensuojelu (avo-, sijais- ja jälkihuolto)
Vaativat kuntoutuspalvelut
Kohdennettu tuki
- Varhainen puuttumi-nen - Lapsen kehityksen ja koulunkäynnin tuki lapsen omassa kasvuym-päristössä - Ammattilaisen apu ongelmatilanteissa
Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmä-toiminta, puheterapia, toimintaterapia, fy-sioterapia, lapsiperhei-den kotipalvelu, perhe-työ, tukiperhe, tukihen-kilö / sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut, psykologi, vammaispalvelut
Varhaiskasvatuksen erityisopetus, Moniammatillinen yhteistyö Kasvun ja oppimisen tehostettu ja erityinen tuki
Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmä-toiminta, fysioterapia, lapsiperheiden kotipal-velu, perhetyö, tukiper-he, tukihenkilö / sosi-aalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut
Valmistava opetus, Jopo, tehostettu ja erityinen tuki, kuraat-tori, psykologi, vam-maispalvelut, nuorten palvelupiste.
Avosairaanhoidon vas-taanottopalvelut, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmä-toiminta, fysioterapia, lapsiperheiden kotipal-velu, perhetyö, tukiper-he, tukihenkilö Sosiaa-lipäivystys Perheoikeudelliset palvelut
Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta, sosi-aaliohjaus, työllisyyden-hoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, nuorten palvelupiste, kuraattori, psykologi
Moniammatillinen yhteistyö
Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut, perustason mielenter-veys- ja päihdetyö, suun terveydenhuolto/lääkäripalvelut, ryhmä-toiminta, lapsiperhei-den kotipalvelu, perhe-työ, tukiperhe, tukihen-kilö Sosiaalipäivystys Perheoikeudelliset palvelut
Yksilöllinen oppilashuolto, perheneuvola, liikuntaneuvonta, ja laaja-alainen palveluohjaus (varhaiskasvatus, terveys-neuvonta, sosiaalipalvelut jne., Lähisuhdeväkivaltatyö, Ankkuritoiminta
Ennaltaehkäisevä ja yleinen tuki -Hyvinvoinnin ja ter-veyden edistäminen (HYTE) -Ennaltaehkäisy
-Varhainen tunnistami-nen
Neuvola: moniam-matillinen työpari-työskentely, ryhmä-toiminta
Varhaiskasvatus, vuorohoito, esiope-tus, varhaiskasva-tuksen kerhot, kas-vun ja oppimisen yleinen tuki
Kouluterveyden-huolto, suun tervey-denhuolto/tarkastukset, ryhmä-toiminta
Opetuspalvelut (yleisopetus), kerhot, leirit Oppimisen tuki, mm. luokkamuotoinen erityisopetus, psykologipalvelut, koulukuraattorit, yhteisöllinen oppi-lashuolto, AP- ja IP-toiminta
Opiskeluterveyden-huolto, suun tervey-denhuolto/tarkastukset, kutsun-tatarkastus, perhe-suunnittelu, ryhmä-toiminta
Nuorisopalvelut Nuorten työllisyys-palvelut, nuorten ohjauspalvelut, toisen asteen koulutus, yh-teisöllinen opiskelija-huolto, ennaltaehkäi-sevä päihdetyö
Perhevalmennus, eroryhmät, avoin varhaiskasvatus Maahanmuuttajapal-velut, vertaistuki
Neuvolat, koulu- ja opiskelijatervey-denhuolto Seulonnat, suun terveydenhuolto/tarkastukset, mo-niammatillinen työ-parityöskentely, ryhmätoiminta ennaltaehk. perhetyö
Perhekeskus, yhteisöllinen oppilashuolto, maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, aktiivinen ja virikkeellinen vapaa-aika: liikunta, kirjasto, seurakuntien ja järjestöjen toiminta
LABU-palvelukartta
Saija Numari / LAPE Oma Häme
ASKEL 4
SÄHKÖISEN
MAAILMAN
HYÖDYNTÄMI-
NEN
33
Sähköinen asiointi
Kanta-Hämeessä tarvitaan lapsille, nuorille
ja perheille suunnattuja yhtenäisiä sähköisiä pal-
veluita, jotka toimivat informaation välittäjänä ja
osallistavat toimijoita. Digitaalisten palveluiden
kehittämisellä voidaan varmistaa palveluiden yh-
denvertainen ja helpompi saavutettavuus missä
tahansa Kanta-Hämeen maakunnan alueella
(LAPE Oma Hämeen hankesuunnitelma). Säh-
köisiin kanaviin panostaminen on myös tärkeä
osa Oma Hämeen valmistelussa kehiteltyä asia-
kas- ja palveluohjauksen mallia (sivu 37).
Digitalisaatio luo uudenlaisia tavoitetta-
vuusvaatimuksia. Erilaiset chat-palvelut ovat ar-
kipäivää yksityisellä sektorilla, mutta julkisten
palveluiden piirissä vielä harvinaisempia. Chat-
palvelut ovat lisäksi etenkin diginatiivi-
sukupolville luonteva tapa kommunikoida.
Sähköisten palveluiden käyttöönottoa edis-
tettiin LAPE-hankekaudella erilaisten pilottien
avulla. Hankkeessa kokeiltiin muun muassa neu-
volan etävastaanottoa ja nuorisopalveluiden jal-
kautumista sosiaaliseen mediaan. Pilottien oppeja
on koottu seuraaville sivuille. Tärkeäksi säh-
köiseksi työkaluksi on noussut myös palveluoh-
jauksen tukena toimiva Kompassi. Lisäksi sähköi-
nen palautteen kerääminen auttaa tuomaan las-
ten, nuorten ja perheiden ääntä kuuluviin entistä
tehokkaammin.
Erityisesti etäneuvola-kokeilut herättivät
Kanta-Hämeessä kiinnostusta. Etäneuvolan chat-
palvelu on helposti laajennettavissa kaikkiin Kan-
ta-Hämeen kuntiin. Järjestelmän tekniikasta on
saatu hyvä tarjous ja mikäli muita kuntia lähtee
mukaan etäneuvolaan, vähenevät myös vaaditut
työntekijäresurssit/kunta.
Tiivistelmä Digitalisaatio muuttaa maailmaa, lap-
siperheiden palveluiden tulee muuttua mu-
kana. Sähköistyvä maailma tuo mukanaan
sekä uusia mahdollisuuksia että tavoitetta-
vuusvaatimuksia. Chat-palveluihin panos-
taminen on tämän kehityksen valossa vält-
tämätöntä. Sähköisiin palveluihin panosta-
malla palveluita voidaan kehittää yhden-
vertaisemmiksi ja helpommin saavutetta-
viksi missä tahansa Kanta-Hämeessä.
Etävastaanottoon ja chat-neuvonnan
tarpeeseen neuvola-asiakkaille vastaa
LAPE-hankkeessa kehitetty etäneuvola.
Etäneuvolan chat-palvelu on helposti laa-
jennettavissa kaikkiin Kanta-Hämeen kun-
tiin. Järjestelmän tekniikasta on saatu hyvä
tarjous ja palvelun laajentuessa vähenevät
myös vaaditut työntekijäresurssit/kunta.
Myös sosiaalista mediaa kannattaa
hyödyntää lapsiperheiden palveluissa.
Some tarjoaa tilan, jota lapset, nuoret ja
perheet käyttävät jo valmiiksi. Somen käyt-
täminen on yksi tapa jalkautua erityisesti
nuorten luontaisiin kasvuyhteisöihin.
Sähköisistä työkaluista on apua myös
palvelutarpeen arvioinnissa. Kompassi on
sähköinen itsearvioinnin ja asiakastyön vä-
line, joka pystyy sähköisen järjestelmänsä
ansiosta automaattisesti ehdottamaan sopi-
via palveluita asiakkaan vastausten perus-
teella.
34
Mistä oli kyse?
Ketterä kokeilu sähköisistä matalan kynnyk-
sen neuvolapalveluista
Mitä tehtiin?
Chat neuvolan asiakkaille, videotapaamisia,
itsenäisesti käytettävä tietolinkkipaketti
Kuka teki?
HAMK, Hämeenlinna, Riihimäen seudun
terveyskeskuksen ky, Janakkala, LAPE-
hanke
Tietolinkit
Terveydenhoitajien kokoama linkkilistaus
Tietoa koottu kattavasti lapsen odotuksesta
ja synnytyksestä, imetyksestä, lapsen kehi-
tyksestä, vanhemmuudesta ja rokotuksista.
Chat
Kokeilussa aiheet rajattu seuraaviin:
Raskaana olevat 0–1-vuotiaiden perheet Rokotukset
Chattiin vastaa päivystysvuorossa oleva
neuvolaterveydenhoitaja (2h/pv)
Vastaaja ja asiakas voi olla missä tahan-
sa
Chat-aika ma-to klo 12—14
Käytäntöä
Toteutus 3/2018–5/2018 ja syksyllä 2018
(22.10.–21.12.2018)
Terveydenhoitajista kysyttiin vapaaehtoisia
ja heidät koulutettiin järjestelmän käyttöön.
Yhteinen kehittämistiimi kaikille mukana
oleville n. 2vkon välein
Käytössä Hamkin palvelin, sivustolla lape-
neuvola.fi
Chat ja etäyhteys totutettiin Riihimäen Au-
rora Innovation Oy:n TeleQ järjestelmällä
Markkinoitu paikan päällä neuvolan omille
asiakkaille kullakin alueella, FB-mainonta
Asiakastilastoja
Chat-asiakkaita n. 3/päivä
Tietolinkeillä n. 191 sivulatausta/päivä
Videoyhteys
Etävastaanotto
Varhaiskasvatus–neuvola -etäyhteys
Osana viisivuotisneuvolatarkastusta to-
teutettiin etäyhteys neuvolan ja päiväko-
din välillä. Lapsen hoitopaikan asiantun-
tija kertoi lapsen arjesta ja siinä esiinty-
vistä hyvistä asioista ja haasteista.
Hyvää ja huonoa?
Matala kynnys yhteydenottoon
Tietoturvallinen sähköinen kanava
Työntekijöiltä hyvää palautetta
Asiakkaita oli niukasti kokeilun aikana
Koettiin työlääksi varata 2h työaikaa vä-häiseen asiakasmäärään nähden
Chatin lyhyt kesto arkisin päiväsaikaan saattoi verottaa asiakasmääriä vahvasti
Etäneuvola-kokeilut
omahame.fi/lape 35
Sosiaalinen media (some) on ainutlaatuinen
sähköinen alusta. Some tarjoaa tilan, jota lapset,
nuoret ja perheet käyttävät jo valmiiksi. Erityi-
sesti nuorten kohdalla jalkautuminen on tärkeää,
minkä vuoksi LAPE-hankkeessa kokeiltiin some-
palveluiden käyttöä osana etsivää nuorisotyötä.
Mitä kuuluu? -kampanjassa nuoria kehotet-
tiin olemaan yhteydessä Hämeenlinnan kaupun-
gin nuorisotyöntekijään Instragramin tai Snap-
chatin kautta. Kokeilu kesti vain kuukauden, jon-
ka aikana viestejä kertyi ainoastaan muutamalta
nuorelta. Viestit koskivat kiusaamista, pahaa oloa
ja ihastumisen tunteita.
Kokeilussa nuorisotyöntekijä vastasi vies-
teihin ehtiessään, viimeistään seuraavan arkipäi-
vän aikana. Kyse ei siis ollut live-chatistä. Tämä
malli koettiin työntekijän kannalta helpoksi.
Viesteihin vastaaminen sujui ketterästi muun
työn ohessa. Viestit eivät kokeilun tapauksissa
johtaneet tapaamisiin kasvotusten.
Sosiaalista mediaa käytetään myös muualla
maakunnassa nuorisopalveluissa. Sometuksessa
tärkeää on muistaa tietosuojakysymykset. Mitä
kuuluu? -kokeilussa nuoria ohjeistettiin olemaan
lähettämättä henkilötietoja tai arkaluontaisia
viestejä. Nuorisotyöntekijän tavoitettavuus nuo-
rille luontaisten some-kanavien kautta koettiin
kuitenkin välttämättömäksi, vaikka kaikkia asioi-
ta ei sosiaalisen median suojaamattomalla alus-
talla voidakaan käsitellä.
Some nuorisopalveluissa
Kompassi on sähköinen työkalu oman elä-
mäntilanteen arviointiin ja palveluohjaukseen.
Työkalu visualisoi annetut vastaukset hämähä-
kinverkkoa muistuttavaan kaavioon, joka kertoo
millä elämänalueilla menee paremmin tai huo-
nommin. Kompassi on käytössä useissa Kanta-
Hämeen kunnissa eri palvelusektoreilla.
Kompassissa erityisen kiinnostavaa on se,
että se osaa ehdottaa käyttäjän antamien vastaus-
ten perusteella sopivia palveluita arjen tueksi.
LAPE-hankekauden aikana Forssan, Hämeenlin-
nan ja Riihimäen seuduilla järjestettiin tämän
vuoksi palvelukytkentäkoulutuksia, joissa järjes-
tö- ja kuntatoimijoita autettiin viemään palvelun-
sa tiedot Kompassiin. Mitä kattavampi Kompas-
siin kytketty palveluvalikko on, sitä paremmin
työkalu toimii.
LAPE on pilotoinut Kompassin käyttöön-
ottoa koko Kanta-Hämeen alueella. Hankekau-
della mm. järjestettiin koulutuksia, osallistuttiin
lasten ja nuorten Kompassin kehittämiseen ja
pohdittiin Kompassin sovittamista asiakasproses-
seihin. Kompassi kehitettiin alun perin käytettä-
väksi yhdessä asiakkaan ja työntekijän kanssa,
mutta kehitteillä on myös versio, jota jokainen
asukas voisi käyttää itsenäisesti. Kompassin
omistaa FCG.
Kompassissa hyvää on erityisesti sen visu-
aalisuus ja pelillisyys. Lisäksi Kompassi on keino
tuoda lapsen omaa ääntä vahvemmin näkyväksi
ja vahvistaa vuorovaikutusta asiakastilanteessa.
Kompassin avulla voidaan myös helposti seurata
niitä muutoksia, joita asiakkaan tuen tarpeessa
tapahtuu. Jos Kompassi tulee laajasti käyttöön,
sen avulla voisi tulevaisuudessa olla mahdollista
koostaa myös yleistason tietoa johtamisen tueksi
lasten, nuorten ja perheiden voinnista ja maakun-
nan, kuntien ja kolmannen sektorin palveluvali-
kosta.
Kompassi
ASKEL 5
SOPIVAA
TUKEA
OIKEAAN
AIKAAN
37
Palveluohjaus
Asiakas- ja palveluohjauksella on merkittä-
vä rooli asiakkaan tarpeenmukaisen palvelukoko-
naisuuden rakentamisessa. Palveluohjauksen on
kyettävä ottamaan huomioon asiakkaan toiminta-
kyky, erityistarpeet, esteettömyys ja tuen monia-
laisuus.
LAPE-hankkeen aikana laadittiin keskitet-
ty maakunnallinen malli asiakas- ja palveluoh-
jaukseen. Mallin keskiössä on asiakasarvon tuot-
taminen. Yhtenä mallin toiminnan lähtökohtana
on monikanavaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että
asiakas voi päätyä palveluiden piiriin hyödyntäen
erilaisia, hänelle sopivia, kanavia. Malli rakentuu
sille ajatukselle, että aina ennen palveluun alka-
mista palvelun tarpeesta tehdään maakunnallises-
ti yhdenmukainen arvio. Palveluiden saavutetta-
vuus, saatavuus, yhdenvertaisuus, kustannusvai-
kuttavuus ovat niitä tekijöitä, jotka pyritään otta-
maan huomioon mallin mukaan toimittaessa.
Prosessin aikana asiakkuuksista kerätään
jatkuvasti tietoa. Tiedon keruulla pyritään välttä-
mään esim. pyöröovi-ilmiö, jossa samat asiakkaat
palaavat uudestaan palvelutarpeen arvioon saa-
matta tarvitsemaansa tukea. Toimintatavan avul-
la pyritään myös tunnistaman ne asiakkaat joiden
kohdalla on ennustettavissa myöhempi mahdolli-
nen raskaampien palveluiden tarve. Tavoitteena
on, että suuri osa asiakkaista saa tuen vaiheista
yksi ja kaksi (ks. sivu 38) Malli on rakennettu
siten että itsepalvelukokonaisuudesta löytyy tu-
kimuotoja joista asukas / asiakas voi koota omal-
le palvelutarjottimelleen sähköisiä työkaluja hyö-
Tiivistelmä Hallituksen kärkihankkeen linjauksen
mukaisesti Kanta-Hämeessä on kehitetty
avun oikea-aikaisuutta ja palveluiden pai-
nopisteen siirtämistä erityispalveluista pe-
ruspalveluihin. Juuri oikea tuki oikeaan ai-
kaan antaa lapselle, nuorelle ja perheelle
nopeammin oman elämän hallinnan tun-
teen. Pitkä jonotusaika ja väärin kohdenne-
tut palvelut mutkistavat ja pitkittävät han-
kalia tilanteita. Perheiden arki voi muuttua
kaaokseksi, jonka selvittäminen voi viedä
lapsen näkökulmasta kohtuuttoman kauan.
Jotta näin ei pääsisi jatkossa enää
käymään, Kanta-Hämeessä on tavoitteena
panostaa nopeisiin, helposti saatavilla ole-
viin ja kaikille avoimiin palveluihin. LAPE-
hankekaudella on kehitetty palveluohjaus-
ta, matalan kynnyksen palveluita ja konsul-
taatiokäytäntöjä erikoissairaanhoidon ja
peruspalveluiden kanssa. Kanta-Häme on
mukana myös jatkossa kolmen maakunnan
yhteisen Osaamis- ja tukikeskuksen (OT-
keskus) perustamisessa erityisen vaativaa
tukea tarvitseville.
Jotkin kehitetyistä malleista, kuten
maakunnallinen palveluohjaus, vaatii maa-
kunnallisia rakenteita. Kuitenkin Osaamis–
ja tukikeskus on tulossa valtakunnallisesta
sote-päätöksestä huolimatta. Myös konsul-
taatiokäytännöt ovat jo nyt toiminnassa ja
matalan kynnyksen palveluihin panostami-
nen kannattaa aina.
38
2. v
aih
e Y
hte
ise
t
ne
uvo
nta
- ja
o
hja
usp
alve
-lu
t P
uh
elin
pal
velu
N
ettip
alve
lut
Fyys
iset
pis
teet
Tu
ettu
Om
a ap
u
1. v
aih
e IT
SEP
ALV
ELU
It
sep
alve
lun
a te
htä
vän
tie-
do
n-
han
kin
nan
la
aja-
alai
nen
o
rgan
iso
imi-
nen
, tu
ott
ami-
nen
ja y
lläp
i-tä
min
en
Ikäi
hm
iset
Mo
nia
lain
en a
rvio
inti
SO
TE-
asia
kas-
su
un
nit
elm
an
koo
rdin
oin
ti
PALV
ELU
T
Palvelutarve päättyy
Työ
ikäi
set
Lap
set,
nu
ore
t ja
per
hee
t
Erit
yisa
sian
tun
-ti
joid
en
ko
nsu
lto
imin
en
Asi
akas
suu
nn
itel
man
laati
min
en
3. v
aih
e H
oid
on
- ja
pal
velu
tarp
ee
n
arvi
oin
ti
Ku
nki
n a
siak
asse
gme
nti
n
pro
sess
in v
aati
ma
tap
a
Mu
ut
kuin
m
aaku
nta
-o
rgan
isaa
tio
n
toim
ijat
Pal
velu
n t
ote
utu
min
en e
i ed
elly
tä s
itä,
ett
ä ka
ikki
vai
he
et
käyd
ään
läp
i ku
van
mu
kais
essa
järj
esty
kses
sä
1.,
2. j
a 3
. vai
he
men
evät
lim
ittäi
n
Joid
enki
n a
siak
asry
hm
ien
ko
hd
alla
er
ityi
spal
velu
iden
ed
ust
us
arvi
oin
-n
issa
au
tom
aatti
sesti
mu
kan
a
Ku
va:
Om
a H
äme
Asia
kas– ja p
alv
elu
ohja
uksen m
alli
omahame.fi/lape 39
Matalan kynnyksen palvelut
Matalan kynnyksen palveluiden kattavuus
ja saatavuus on tärkeää ennaltaehkäisyssä. LAPE
-hankekaudella Kanta-Hämeessä mm. erilaiset
järjestöt kehittivät matalan kynnyksen toimin-
taansa. Tavoitteena matalan kynnyksen palve-
luissa on löytää mielekästä vapaa-ajan toimintaa
jokaiselle lapselle, tukea vanhemmuutta ja tarttua
ongelmiin ennen kuin ne kasautuvat.
Hämeenlinnan seudun 4H esimerkiksi jär-
jesti hankekaudella osallistavaa kerhotoimintaa,
jossa 11 kokeillusta kerhotoiminnan muodosta
2—3 toimivinta otetaan osaksi yhdistyksen tuot-
tamia palveluita. Kerhotoimintaa järjestettiin
mm. erityisesti maahanmuuttajataustaisia lapsia
ajatellen. (Seulamo 2018.)
Etelä-Hämeen Marttojen toimintaan kuu-
luivat mm. yhteistyössä Riihimäen neuvolan
kanssa järjestettävät kotikäynnit, joilla ratkottiin
lapsen ruokailuun liittyviä ongelmia. Neuvolater-
veydenhoitaja tarjosi valitsemilleen asiakasper-
heille kotitalousasiantuntijan kotikäyntiä. Käyn-
tejä tehtiin samaan perheeseen neljä, joista en-
simmäisellä kartoitettiin haasteet ja seuraavilla
etsittiin ratkaisuja yhdessä perheen kanssa. Ko-
kemukset kotikäynneistä ja Marttojen ja neuvo-
lan yhteistyöstä ovat olleet hyviä. Malli on laa-
jennettavissa myös muualle. (Pehkonen 2018.)
Kuntien kanssa yhteistyötä teki myös MLL
Hämeen piiri, joka kouluttaa ja tarjoaa vanhem-
muutta vahvistavaa pienryhmätoimintaa, joka
perustuu mentalisaatioteoriaan (lisää sivulla 46).
Tärkeä havainto järjestöille oli verkostoi-
tumisen merkitys. Verkostoituminen muiden jär-
jestöjen ja kuntien kanssa auttoi kehittämään uu-
denlaista toimintaa ja markkinoimaan palveluita
paremmin. Kuntien ja järjestöjen yhteistyö on
molempien etu, asukkaista puhumattakaan.
Hyviä kokemuksia kertyi myös matalan
kynnyksen eroneuvonnasta. Hankkeen aikana
Hämeenlinnan kaupunki, Kanta-Hämeen perhe-
työ ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta tuotti-
vat yhdessä eronneille tai eroa harkitseville tar-
koitettua eron ensiapupiste -palvelua (ks. sivu
40). Eron ensiapupisteen toimintamalli on siirret-
tävissä myös muihin kuntiin.
dyntäen tuen tarpeeseen vastaavan kokonaisuu-
den. Huomion arvioista on se, että sähköiset pal-
velut ovat vaihtoehtoisena palvelumuotona, eivät
edellytyksenä.
Tässä vaiheessa Kanta-Hämeen sähköisen
asioinnin kokonaisuus on vielä työn alla eikä se
pysty käytännössä vastaamaan kohtien 1 ja 2 läh-
tökohtiin. Mallin lähtökohta on se, että asuk-
kaan / asiakkaan palvelutarjotin voi rakentua
niin julkisten organisaatioiden kuin 3. sektorin
tai seurakuntien palveluista. Vaiheessa kaksi
asukkaalla on mahdollisuus keskustella joko kas-
votusten palveluohjaajan kanssa tai hän voi hyö-
dyntää esim. chat-palvelua tai puhelinta. Varsi-
naiseen palvelutarpeen arvioon (vaihe kolme)
edetään silloin kun vaiheet yksi ja kaksi eivät
vastaa asukkaan /asiakkaan tuen tarpeeseen. Sil-
loin kun asiakas käyttää useita SOTE-palveluja
hänelle nimetään omatyöntekijä, joka yhteistyös-
sä asiakkaan kanssa muodostaa palveluista järke-
vän tuen tarpeeseen vastaavan kokonaisuuden.
40
Mistä oli kyse?
Matalan kynnyksen apua eroon ”kävele sisään” -
periaatteella
Mitä tehtiin?
Ammattilaisten ja vapaaehtoisten avoin vastaanotto
kerran viikossa, eroon liittyvää ohjausta ja neuvontaa,
vertaistukea, ohjausta sähköisiin palveluihin
Kuka teki?
Monitoimijainen toteutus: Hämeenlinnan kaupunki,
Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hämeenlinna-Vanajan
seurakunta, LAPE-hanke Tukimateriaaleja
www.apuaeroon.fi -sivusto
Kooste saatavilla olevista eropal-
veluista
Vanhemmuussuunnitelma
Käytäntöä
Päivystys tiistaisin klo 11–13
Paikkana keväällä 2018 Hämeenlinnan pääkirjas-
to ja syksyllä kauppakeskus Goodman
Työntekijät Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-
Hämeen perhetyö ry:n lapsi- ja perhepalveluiden
ammattilaisia ja vertaisvapaaehtoisia
Mahdollisuus varata aika erotyöntekijälle
Ohjaus myös apuaeroon.fi-sivuston chattiin
Opastus myös Ero lapsiperheessä -iltoihin, joita
on järjestetty erikseen jo ennen ensiapupistettä
Järjestäjänä Kanta-Hämeen perhetyö ry
Maksuton tilaisuus, maksuton lastenhoito
”Oletko eroamassa tai jo eronnut van-
hempi? Mietityttävätkö lapsiin liitty-
vät asiat erossa? Haluatko tietoa
eroon liittyvistä palveluista ja keskus-
telutukea perheesi tilanteeseen?”
– Eron ensiapupisteen mainoksesta
Hyvää ja huonoa
Monitoimijainen yhteistyö kunnan
ja kolmannen sektorin kesken
Matalan kynnyksen palvelu, mah-
dollisuus anonyymiin asiointiin
ilman asiakkuutta
Asiakkaita niukasti
Pisteen työntekijöiden työaika ja
avuntarvitsijoiden aikataulut eivät
välttämättä kohtaa
Eron ensiapupiste
omahame.fi/lape 41
Kanta-Hämeessä on mallinnettu ja toteute-
taan nuorisopsykiatrian konsultaatiomallia, jonka
tavoitteena ovat:
Jakaa tietoa puolin ja toisin eri työryhmien toimintatavoista
Tarjota erikoissairaanhoidon osaamista ja asiantuntijuutta käyttöön kysymyksissä, joita työryhmissä nousi esille
Luoda yhtenäisempää palvelukokonaisuutta ja uudenlaisia asiakaslähtöisiä toimintamal-leja
Yhteisten toimintamallien luominen ja ke-hittäminen
Yhteisten arvojen ja käytäntöjen juurrutta-
minen
Yhteistyön parantaminen
Nuorten psyykkisen pahoinvoinnin ennal-taehkäisykeinojen ja varhaisen tuen keino-jen vahvistaminen
Oikea-aikaisen nuorisopsykiatrisen hoitoar-vion järjestäminen
Toiminta on kuvattu alla olevassa kaa-
viokuvassa. Malli on levitettävissä myös esimer-
kiksi lastenpsykiatriaan.
Lähde: Henriikka Lindén ja Satu Raatikainen
Konsultaatio
Kuva: Satu Raatikainen / LAPE Oma Häme
42
Kuva: Nanna Miettunen / Pikassos
ERIT
YIST
ASO
ER
ITYI
STA
SO
Kan
ta-H
äme
P
irka
nm
aa
Etel
ä-Po
hja
nm
aa
PER
HE-
KES
KUS
PER
HE-
KES
KUS
PER
HE-
KES
KUS
PER
HE-
KES
KUS
PER
HE-
KES
KUS
PER
HE-
KES
KUS
PER
HE-
KES
KUS
PER
HE-
KES
KUS
PER
HE-
KES
KUS
Osa
amis
- ja
tu
kike
sku
s -
Ydin
yksi
kkö
: jo
hto
+ k
oo
rdin
aatt
ori
t -
Vaa
tiva
n o
saam
isen
asi
antu
nti
jave
rko
sto
t -
Kiin
teät
OT-
yksi
köt/
työ
ryh
mät
/tiim
it
Asiakastyö
ERIT
YIST
ASO
Last
en
, nu
ort
en
ja p
erh
eid
en
osa
amis
- ja
tu
kike
sku
s
Kai
kkia
alu
eita
ja p
alve
luta
soja
ed
ust
ava
oh
jau
sryh
mä
omahame.fi/lape 43
Kaikkein vaativinta erityisosaamista edel-
lyttäviä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen in-
tegroivia palveluja tarvitsee vain pieni osa lap-
sista, nuorista ja heidän perheistään, mutta nä-
mä palvelut muodostavat suuren osan palvelu-
jen tuottamisen kokonaiskustannuksista.
Osaamis- ja tukikeskusten eli OT-
keskusten perustamisella halutaan varmistaa
monialainen tutkimusperustainen ja näyttöön
perustuva apu niille lapsille, nuorille ja perheille,
joiden ongelmat ovat suurimpia, harvinaisimpia
ja kompleksisimpia.
OT-keskusalueet muodostetaan tulevien
yhteistyöalueiden mukaisesti (entiset erva- eli
erityisvastuualueet). TAYSin (Tampereen yli-
opistollinen keskussairaala) yhteyteen muodos-
tuvaan OT-keskusalueeseen kuuluvat Pirkan-
maan lisäksi Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.
Alueet ovat monessa suhteessa hyvin erilaisia ja
OT-keskusten isona haasteena onkin turvata
vaativamman tason palveluiden ulottuminen
tasapuolisesti kaikkien maakuntien asukkaiden
ja työntekijöiden käyttöön.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden
Osaamis- ja tukikeskus tuottaa sosiaalihuollon
ja terveydenhuollon palveluja, sekä erityisesti
näiden osaamista yhdistäviä palveluja sekä nii-
hin liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Lisäksi OT-keskus tekee yhteistyötä sivistyspal-
veluiden, erityisesti vaativan erityisen tuen
VIP-verkostojen kanssa.
OT-keskus palvelee sekä asiakkaita että
perus- ja erityistason työntekijöitä. Se etsii vas-
tauksia erityisesti niihin ongelmiin ja palvelu-
tarpeisiin, joihin ei olemassa olevalla palvelujär-
jestelmällä pystytä vastaamaan. OT-keskus pyr-
kii ottamaan haltuun uusia tilanteita ja ilmiöitä
luomalla toimintamalleja yhdistäen eri alojen
erityisosaamista ja uusinta tutkimustietoa sekä
vahvistamaan tutkimusperustaista osaamista.
OT-keskuksen valmistelutyö jatkuu valta-
kunnallisesti ja Kanta-Hämeessä huolimatta
sote-uudistuksen toteutumisesta.
Viereisellä sivulla on esitetty Tampereen
OT-keskuksen organisoitumisrakenne.
Lisätietoa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-
kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-
perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/erityis-
ja -vaat ivan-tason-pa lvelut/osaamis - ja -
tukikeskukset-ot-
Lähde: Nanna Miettunen, Seija Junno, Satu Raa-
tikainen
Osaamis- ja tukikeskus
ASKEL 6
OSAAMINEN
LAPSI-
YSTÄVÄLLI-
SYYDEN
TUEKSI
45
Tiivistelmä
Lasten, nuorten ja perheiden parissa työs-
kentelevien osaaminen on avainasemassa niin
asiakkaiden kuin työntekijöiden itsensä kannalta.
Toimintaympäristöjen muuttuminen — erityi-
sesti työskentely perhekeskusverkostoissa —
vaatii osaamisen jatkuvaa rikastamista. Uudet
yhteistyökäytännöt, menetelmät ja sähköiset työ-
kalut edellyttävät elinikäistä oppimista arvok-
kaan perusosaamisen rinnalle. Osaamisen päivit-
täminen on yhtä lailla asiakkaan, työntekijän ja
koko työyhteisön etu.
Monialaiseen yhteistyöhön opetteleminen
ei ainoastaan rikasta osaamista, se saa myös osaa-
misen virtaamaan. Yhdessä tekeminen yli
sektori- ja aluerajojen levittää hyviä käytäntöjä,
laajentaa näkökulmaa ja luo uutta osaamista.
Näin koko perhekeskusverkosto saa täyden hyö-
dyn lapsiperheiden parissa toimivien ammatti-
laisten osaamisesta. Hämeenlinnan kaupungin
työstämä monialaisen yhteistyön malli löytyy
sivulta 46.
Osaamisen rikastaminen ja virtaaminen
vaatii esimiehiltä mahdollistavaa johtamista.
Osaamisen kehittäminen antaa työntekijöille
mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja
näin antaa eväitä parantaa myös työn merkityk-
sellisyyttä ja innostavuutta.
Osaamisen rikastaminen, virtaaminen,
mahdollistava johtaminen ja työinnostus muo-
dostavat henkilöstöjohtamisen kivijalat maakun-
nassa, jos uudistus toteutuu (ks. kuva sivulla 30).
Lasten, nuorten ja perheiden parissa
työskentelevien osaaminen on avainasemas-
sa niin asiakkaiden kuin työntekijöiden it-
sensä kannalta. Muuttuvat toimintaympä-
ristöt vaativat osaamisen jatkuvaa rikasta-
mista ja levittämistä yli sektorirajojen.
Kanta-Hämeessä on kartoitettu lapsi-
ja perhepalvelujen käyttämiä työmenetel-
miä. Toimiva lapsi & perhe -menetelmistä
toivotaan asiakastyötä yhdistävää mallia
koko maakuntaan. Myös lastensuojelun sys-
teeminen malli on tulossa käyttöön koko
Kanta-Hämeessä. MLL:n mentalisaatiomalli
ja Luo luottamusta -valmennus ovat käytös-
sä osassa Kanta-Hämeen kunnista. Perhe-
keskuksen perusta ja koko perheen huomioi-
va työskentelytapa kiteytyy monialaiseen
työskentelyyn, jota on kehitetty LAPE-
hankkeen aikana ja sanoitettu erityisesti
Hämeenlinnan kaupungin toimesta.
Asiakastyön menetelmien tulee olla
lapsi- ja perhelähtöisiä. Menetelmien tulee
olla myös asiakastilanteeseen sopivia ja am-
mattilaisten mielestä käyttökelpoisia. Jotta
asiakastyöskentely on laadukasta ja tasaver-
taista kaikkialla Kanta-Hämeessä, työmene-
telmien valinnassa ammattilaisen osaaminen
korostuu.
Jatkossa johdon ja työntekijöiden tu-
lee seurata työmenetelmien käyttöä, niiden
vaikuttavuutta ja ajanmukaisuutta. Uusien
työntekijöiden kouluttaminen yhteisesti so-
vittujen työmenetelmien käyttöön tulee olla
jatkossakin systemaattista.
Osaamisen rikastaminen ja virtaaminen
46
Laadukas monialainen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden asioissa
Avoin, arvostava ja luottamuksellinen
yhteistyö perheen kanssa
Liitymme kumppaniksi
Asetamme selkeät tavoitteet ja teemme
yhteisen suunnitelman
Asia tulee vireille
Työntekijällä on vastuu kohtaamisesta
ja huolen puheeksi ottamisesta
Palvelutarpeen arviointi
Keskitetty PTA= palvelutarpeen arvi-
ointi lapsiperheiden palveluissa
Kartoitamme yhdessä perheen kanssa
heidän tilannettaan ja tarvitsemaansa
tukea ja palveluita
Kutsumme mukaan tai pyydämme tieto-
ja lapsen ja perheen kanssa jo toimivilta
tahoilta
Yhteinen suunnitelma
Tehdyn arvioinnin pohjalta syntyy poh-
ja verkoston yhteiselle suunnitelmalle.
Pyrimme järjestämään PTA:sta siirto-
palaverin aina kun se on mahdollista.
Huolehdimmehan tiedon suunnitelmas-
ta työntekijöille, jotka eivät ole päässeet
yhteiseen tapaamiseen!
Asetamme työskentelyn tavoitteet
konkreettisina
Sovimme työnjaosta ja yhteydenpidosta
perheen ja eri palveluiden kesken
Sovimme omatyöntekijästä tai vastuu-
työntekijästä
Toimii perheen yhdyshenkilönä ja ver-
kostoa kokoavana työntekijänä
Monialainen työskentely
Noudatamme yhdessä tehtyä suunnitel-
maa, arvioimme työskentelyn etenemis-
tä jokaisella käynnillä
Reagoimme perheen muuttuneisiin ti-
lanteisiin nopeasti
Jokainen työntekijä huolehtii, että tar-
vittavat tiedot ovat perheen omatyönte-
kijällä
Huolehdimme riittävästä konsultaation
mahdollisuudesta: vältämme verkoston
jatkuvaa kasvattamista tai asiakkaiden
eteenpäin lähettämistä
Arvioimme vaikutuksia
Asiakkaiden kanssa arvioimme
tavoitteiden toteutumista ja työskente-
lyn edistymistä.
käytettyjä menetelmiä
koettua hyötyä; mistä huomaa, että on
edistytty
sitä mikä ei ole toiminut
kohtaamista ja kuulluksi tulemista
Työntekijät arvioivat prosessia, alun
huolia koskevasta edistymistä ja tavoit-
teiden toteutumista
Työskentelyn päättäminen
Päätämme työskentelyn yhdessä, kun
tavoitteet on riittävällä tavalla saavu-
tettu
Sovimme perheen kanssa, mitä eri ta-
hoille päättyneestä työskentelystä tie-
dotetaan
Annamme palautetta toisillemme: on-
nistumiset ja palaute siitä, mikä meni
mönkään
Lähde: Paasikoski-Junninen 2018
Monialainen työskentely
omahame.fi/lape 47
Mistä oli kyse?
TLP-menetelmien käyttöönoton
edistäminen
Mitä tehtiin?
Järjestettiin menetelmäkoulutus ja
kouluttajakoulutus, ohjausryhmän
perustaminen maakuntaan
Kuka teki?
LAPE-hanke järjesti, mukana kaikki
Kanta-Hämeen kunnat
Kaksiportainen
menetelmä
Lapset puheeksi -keskustelu:
Tarkoituksena kartoit-taa ja tukea lasta suo-jaavia tekijöitä yhdessä vanhempien ja muiden lapsille tärkeiden aikuis-ten kanssa
1–2 tapaamista
Kehitetty osaksi arjen työtä
Lapset puheeksi -neuvonpito:
Tarkoituksena räätälöi-dä toimiva kehitystä suojaava arki lapselle ja/tai perheelle
Toiminnallinen verkos-totyön menetelmä
Mitä teet on tärkeäm-pää kuin se, mitä puhut
“Mitä lupaat tehdä, että tämä lapsi pärjää ennen seuraavaa tapaamista… teitkö mitä lupasit”
Mikä TLP?
Toimiva lapsi & perhe -työskentely. Menetel-
minä Lapset puheeksi -keskustelu ja Lapset pu-
heeksi -neuvonpito.
Toimintakulttuurin muutos työskentelytavois-
sa. Olennaista miten pidetään lapsi ja hänen
voimavaransa keskiössä.
”Kääntää ajattelua” ja pakottaa toimimaan toi-
sella tavalla. Siirtää painopistettä varhaisem-
paan yhteistyöhön.
Käytännön levitystoimia
Hankkeen avulla on koulutettu 97 TLP -
menetelmäosaajaa ja 21 kouluttajaa. Kouluttajat kou-
luttavat omissa organisaatioissaan menetelmää eteen-
päin. Maakunnassa on 2018 vuoden lopussa yhteensä n.
400 TLP-menetelmäosaajaa.
Menetelmäkoulutuksen kesto 3 pv, alkanut, kouluttaja-
koulutus 6 pv.
Maakuntaan on muodostettu TLP-ohjausryhmä, joka
levittää, juurruttaa ja kehittää TLP-työtä maakunnassa.
TLP tulee osaksi HAMKin sosionomi- ja terveydenhoi-
tajakoulutuksia.
Menetelmän hyötyjä
Asiakkaan ääni tulee kuulluksi ja perhe ja lapsi saadaan uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa
Soveltuu jo olemassa olevaan työympäristöön, keskus-telut eivät työntekijöiden palautteen mukaan ole mis-tään pois, vaan säästävät työaikaa jatkossa
Taustalla tutkimusnäyttöä, vaikuttavuustutkimus tosin vielä kesken
Lisää arviointia Kasvun tuki -tietolähteestä: kasvuntu-ki.fi/tyomenetelmat/toimiva-lapsi-perhe-menetelmat-lapset-puheeksi-keskustelu/
Toimiva lapsi & perhe
48
Mentalisaatio tarkoittaa kykyä reflektoida
omia ja muiden ajatuksia ja tunteita. Mentalisaa-
tioperustaisessa työssä tavoitteena on vahvistaa
vanhemman mentalisaatiokykyä, eli käsitystä
omasta ja lapsen mielestä. Tavoitteena ei ole rat-
kaista suoraan tiettyjä ongelmia, vaan vahvistaa
vanhemman edellytyksiä selvitä ongelmatilan-
teista itse. Mentalisaatiokyky auttaa hallitsemaan
omia tunteita, eläytymään lapsen mieleen ja vas-
taamaan riittävän oikealla tavalla lapsen tunne-
viesteihin. (Larmo 2010.)
MLL Hämeen piiri kouluttaa ammattilaisia
mentalisaatioperustaiseen työotteeseen. Koulutus
on 7,5 opintopisteen laajuinen ja soveltuu sekä
arjen asiakastyöhön että mentalisaatioperustais-
ten perheryhmien ohjaamiseen. Ohjaajakoulutus
on suunnattu sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan
ammattilaisille.
MLL:n mentalisaatiopohjainen perheryh-
mämalli on kehitetty Yalen yliopiston Parents
First -ohjelman pohjalta. Ryhmissä vauva- tai
taaperoikäisten lasten vanhemmat saavat vahvis-
tusta kykyihinsä tukea lapsen kasvua ja kehitys-
tä. Ryhmä ohjataan moniammatillisesti parityönä
siten, että ohjaajat edustavat eri sektoreita. Van-
hempainryhmämalli vahvistaa vauvaperheiden
psykososiaalista tukea ja sopii osaksi neuvolajär-
jestelmää. (Naukkarinen & Viertonen 2018.)
Perheryhmissä arvokasta on mentalisaa-
tioperustan lisäksi moniammatillinen parityös-
kentely. Ryhmätoiminnan juurruttamisen edelly-
tyksenä on löytää ratkaisuja ohjaajien työajan-
käyttöön ja kustannusten jakoon palvelun tuotta-
jien kesken. (Naukkarinen & Viertonen 2018.)
Mentalisaatioperustainen
työote
Lastensuojelun uudessa toimintamallissa
apu ja tuki ovat konkreettisia ja kohdistuvat koko
perheeseen. Kiinnostuksen kohteena on koko sys-
teemi, jossa lapsi elää.
Malli antaa perheelle mahdollisuuden olla
alusta alkaen palveluiden suunnittelussa mukana.
Tämä lisää sitoutumista tavoitteisiin ja luotta-
musta ammattilaisia kohtaan.
Asiakas itse on yksi systeemin keskeisin toi-
mija. Asiakas kohtaa pääsääntöisesti oman työnte-
kijänsä tai tutun työparin. Muu apu järjestyy hei-
dän kauttaan.
Jotta tuki olisi riittävän monipuolista, per-
heen kanssa kartoitetaan ja sovitaan, mihin lapsen
ja perheen palvelutahoon voidaan olla yhteydessä.
Asiakkaat voivat luottaa siihen, että esimerkiksi
koulusta tulee tarvittava tieto tiimiin siten, että
joko lapsen tai vanhempien työntekijä on sovitusti
yhteydessä kouluun. Näin keskustelu ja tiedonsiir-
to on avointa ja jatkuvaa.
Kanta-Hämeessä uusi toimintamalli on tu-
lossa käyttöön koko maakunnassa. Koulutukset
alkavat 2019 vuoden aikana ja niiden myötä uusi
toimintamalli tulee käyttöön asiakastyössä.
Lisätietoa: THL 2018
Systeeminen lastensuojelun
toimintamalli (SyTy)
omahame.fi/lape 49
Luo luottamusta - suojele lasta
Mikä on Luo luottamusta - suojele lasta?
THL on julkaissut oppaan ja verkkovalmennuk-
sen lapsen tuen ja avun saantia turvaavasta yh-
teistyöstä ja tietojenvaihdosta. Verkkokoulutus
valmentaa lasten ja perheiden kanssa työskente-
leviä asiantuntijoita ja ammattilaisia lapsen ja
perheen kohtaamiseen, tarpeista lähtevään työs-
kentelyyn, toimijoiden väliseen sujuvaan, kunni-
oittavaan yhteistyöhön, tiedonvaihtoon, päätök-
sentekoon ja johtamiseen.
Kuka teki?
Luo luottamusta – suojele lasta -opas ja verkko-
valmennus ovat osa Lapsi- ja perhepalveluiden
muutosohjelmaa (LAPE) ja kyseessä on THL.n
rakentama kokonaisuus.
Menetelmä?
Luo luottamusta – suojele lasta -valmennus ja
opas on tarkoitettu kaikille ammattilaisille, jotka
kohtaavat työssään lapsia, nuoria ja perheitä.
Pääsääntöisesti se on tarkoitettu kuntien ja maa-
kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluissa,
järjestöissä ja seurakunnissa toimiville työnteki-
jöille ja johtajille.
THL:n verkkokoulutuksessa on kuusi osiota, jot-
ka sisältävät muun muassa pohdintatehtäviä, vi-
deoita ja käytännön esimerkkejä. Laaja lakipaket-
ti auttaa avaamaan työn kannalta oleellisia oi-
keuksia ja velvollisuuksia.
Koulutuksen toteuttamisesta saa enemmän irti,
kun se käydään läpi osio kerrallaan monialaisissa
verkostoissa. Verkkokoulutus on avoin ja käyttä-
jille maksuton.
Käytännön levitystoimia?
Verkkovalmennusta on esitelty kahteen ottee-
seen LAPE-hankkeen ohjausryhmässä sekä ker-
rottu paikallisissa tapaamisissa.
Hyötyjä?
Oppaaseen on koottu monitoimijaisen yhteistyön
periaatteet sekä yhteistyötä ohjaavat lait ja muut
säädökset. Näitä sisältöjä voidaan syventää ja so-
veltaa käytännön työssä hyödyntämällä verkko-
koulutusta. Opas ja verkkovalmennus yhdessä
antavat hyviä välineitä yhteistyön ja tietojenvaih-
don kehittämiseen.
Lisätietoa: verkkokoulut.thl.fi/web/suojele-lasta
ASKEL 7
OPPEJA
MUISTA
MAAKUNNISTA
51
Ketjulähettitoiminta,
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan Ketjulähettitoiminta on
tarkoitettu kaikille terveyden- ja sosiaali-
huollon ammattilaisille, myös johdon
edustajille. Viiden päivän jakson aikana
työntekijät voivat päivittää omaa osaamis-
taan, tutustua eri organisaatioiden toimin-
takäytäntöihin, yhteistyökumppaneihin ja
vaihtaa ajatuksia oman organisaation toi-
mintakäytänteistä. Jakso antaa pohjaa
omalle kehittymiselle, yhteistyön kehitty-
miselle ja työyhteisön kehittämiselle.
Lisätietoa: www.epshp.fi/ketjulahetti
Tiivistelmä LAPE-hankekaudella lapsiperheiden palveluita kehi-
tettiin kaikissa Suomen 18 maakunnassa. Työtä ohja-
sivat yhteiset tavoitteet ja valtakunnalliset linjauk-
set, mutta käytännön ratkaisut maakunnissa ovat
erilaisia. Poimimme muiden maakuntien LAPE-
työstä toimivia malleja inspiraatioksi ja sellaisenaan
hyödynnettäviksi myös Kanta-Hämeeseen. LAPE-
hankkeissa on tehty paljon muutakin näiden poimin-
tojen lisäksi, mutta tässä julkaisussa olemme keskit-
tyneet erityisesti sellaisiin teemoihin ja kokonaisuuk-
siin, jotka Kanta-Hämeessä jäivät vähemmälle
huomiolle.
Osallistava viestintä,
Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomen Lupa auttaa! -hankkeessa
omaksuttiin alusta alkaen leikkisä, huomiota he-
rättävä viestintälinja. Viestinnän tyyli ja erilaiset
kampanjat kutsuvat osallisuuten ja toimintakul-
tuurin muutokseen huumorin kautta. Esimerkiksi
videoiden aktiivinen käyttö, ihmelaskuri, salaisten
agenttien ja skidiagenttien rekrytointi sekä jargo-
nin välttäminen ja LAPE-työstä kertominen ta-
vallisella kielellä ovat kopioimisen arvoisia taktii-
koita kehittämistyöhön. Lisätietoa: lupaauttaa.fi
52
Moniammatillinen neuvolatiimi, Helsinki
Kuva: Helsingin kaupunki
Tervetuloa! -tapaamiset,
PK-seutu
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja
huoltajien Tervetuloa!-tapaamiset on tarkoitettu
yksikössä aloittaville uusille –erityisesti juuri maa-
han muuttaneille -tai valmistavasta opetuksesta
yleisopetukseen siirtyville maahanmuuttajataustai-
sille opiskelijoille ja heidän huoltajilleen.
Tapaamiset toteuttavat opettaja ja mahdollisuuk-
sien mukaan työpari. Tulkkauksen tarve selvitetään.
Tapaamiset voi yhdistää yksikössä käytössä oleviin
pedagogisiin tapaamisiin.
Lähde ja lisätietoa: www.socca.fi/files/7662/
Tervetuloa_tapaamiset_posteri.pdf
Tervetuloa! -tapaaminen 1:
Joko ennen yksikössä aloittamista tai
mahdollisimman pian sen jälkeen.
Tutustuminen ja luottamuksen luominen,
yksikön käytänteiden esittely ja yhtey-
denpidosta sopiminen.
Tervetuloa! –tapaaminen 2:
Noin 1-3 kuukauden kuluttua ensimmäi-
sestä tapaamisesta
Katsaus lapsen/nuoren oppimiseen ja hy-
vinvointiin sekä yhteydenpidon sujuvuu-
den varmistaminen: ”Tuemme yhdessä
lapsen/nuoren oppimista ja hyvinvoin-
tia.”
LAPE Oma Hämeen mielestä tässä mallissa erityisen kiin-
nostavaa on:
Ylisektoriset onnistuneet asiakaskirjaamisen käy-
tännöt
Moniammatillinen yhteistyö
Ei pidetä salassa muilta ammattilaisilta vain var-
muuden vuoksi
omahame.fi/lape 53
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat
Etelä-Savon nuoret vaikuttajat on osalli-
suusmalli, joka eroaa tavallisista edustuksellisista
osallisuusrakenteista. Etelä-Savon nuoret vaikut-
tajat on vaihtuva ryhmä, tapaamisiin on tervetul-
lut mukaan kuka tahansa nuori, eikä pysyvää jä-
senyyttä ole. Mukaan kutsutaan myös aikuisia
asiantuntijoita ja päättäjiä, joilla on vaikutusval-
taa nuorten asioihin.
Joka kuukausi järjestetään kokoontuminen
yhden teeman ympärille. Taustalla vaikuttaa ni-
metty ydinryhmä, joka päättää teemat ja kokoaa
vaikuttajatapaamiset. Kokoontumiset kiertävät
vuorotellen Etelä-Savon kunnissa. Vuonna 2018
teemoina on ollut mm. nuorten sote-palvelut,
kulttuuri, hyvinvointi ja maakuntastrategia.
Lähde ja lisätietoja: lapeetelasavo.com/
materiaalit/
6. Perhekeskuksen kohtaamispaikka
(huomioi lopussa oleva liite)
Kuka vastaa toiminnasta?
Kenelle perhekeskuksen kohtaamis-paikan toiminta on suunnattu?
Onko perhekeskuksen kohtaamispai-kan toiminta suunnitelmallista?
Kuka/ketkä laativat perhekeskuksen kohtaamispaikan suunnitelman?
Mitä perhekeskuksen kohtaamispai-kan toiminnan sisältö on?
Miten tiedotatte perhekeskuksen kohtaamispaikasta (mm. löytyykö perhekeskuksen kohtaamispaikan viikko-ohjelma nettisivuiltanne)?
MUUTA HUOMIOITAVAA
Perhekeskuskortti, Etelä-Pohjanmaa
Kansallisiin linjauksiin perustuva perhekeskuskortti on työkalu perhekeskustoimintamallin suunnitte-
luun, mallintamiseen, kehittämiseen ja arvioimiseen. Kortti löytyy osoiteesta: uusiep.fi/tutustu/
hankkeet/
54
TÄSTÄ
ETEENPÄIN
JOS SOTE-UUDISTUS TOTEUTUU
Perhekeskuksen organisaatio perustuu
maakunnan ja kuntien /kuntayhtymien yh-
teisjohtamiseen
Työmenetelmät ja -välineet yhdenmukaiste-
taan maakunnan työntekijöiden ja johdon
kanssa
LAPE-yhteistyö- ja valmisteluryhmä jatkaa
toimintaa vuoden 2019 ajan ja päätökset
tehdään maakunnan päätöksentekoelimessä
Sotella tai ilman
JOS SOTE-UUDISTUS KAATUU
Perhekeskuksen organisoituminen kunnissa
ja kuntayhtymissä jatkuu, sotesi-yhteisjohta-
mista ja kuntarajat ylittävää näkemystä tar-
vitaan!
Työmenetelmät ja -välineet yhdenmukaiste-
taan kaikkien kuntien työntekijöiden ja joh-
don kanssa.
LAPE-yhteistyö- ja valmisteluryhmä jatkaa
toimintaa vuoden 2019 ajan ja päätökset alis-
tetaan jokaisen kunnan päätöselimiin
TULI SOTE-UUDISTUSTA TAI EI
Kanta-Hämeessä toimii maakunnallinen LAPE-yhteistyöryhmä ja valmisteluryhmä, jotka muodosta-vat kokonaisuuden yhteisistä maakunnallisista lasten ja nuorten palveluista.
Strategiset teemat:
Lapsistrategia
Tiedollajohtaminen
Operatiiviset teemat:
Asiakas- ja palveluohjaus
Osaamis- ja tukikeskus ja VIP-verkosto
omahame.fi/lape 55
Mitä on opittu kehittämisestä?
Uuden tekeminen aloitetaan kuulemalla koko kentän ja asukkaiden tarvetta
Sitoutetaan oikeat ihmiset
Uudistaminen perustuu yhteisiin tavoitteisiin
Hyvä pohjatyö kantaa alusta loppuun saakka
Tekemiseen sitoutuminen vaatii yhteistä ide-ointia ja tavoitteiden luomista
Uudistaminen tapahtuu dialogissa yhteistyö-kumppanien kanssa
Arvostetaan kaikkien näkemystä ja osaamista
Kuullaan koko ajan toimintakentän tarvetta ja tekeminen muokkautuu sen mukaisesti kette-rästi
Tällä tavoin päästään yhteiseen tavoitteeseen
niin, että lopputulos tyydyttää kaikkia osapuolia.
Tee ainakin tämä
Rohkeasti mukaan monialaisiin verkostoihin!
Kehitä vanhemmuuden tukea. Muista, että
vanhempien voimavarat ovat avainasemassa
myös lasten hyvinvoinnissa.
Lähde mukaan, kun saat yhteistyöpyynnön.
Pyydä apua, kun olet asiantuntemuksesi ra-
joilla. Luota sekä omaasi että muiden am-
mattiosaamiseen.
Kuule lapsia ja nuoria arjessa, ei vain juhla-
puheissa. Muista kohtaamisen tunnusmer-
kistö työssäsi.
Perusta päätöksesi tietoon. Pidä päättäjänä
lapsen etu mielessäsi.
Päivitä osaamistasi avoimin mielin. Osallistu
koulutuksiin, opettele sähköisiä työkaluja,
ole valmis aidosti muuttamaan työtapojasi,
teit sitten asiakas- tai esimiestyötä.
Ota puheeksi.
Uskalla olla eri mieltä ja kehittää.
Vaali yhteistyöverkostoja yli sektori- ja alue-
rajojen. Verkostotyö tuo lisäarvoa enemmän
kuin se ottaa työaikaa.
Kompassi
Hyvinvointiympyrä
Toimiva lapsi & perhe -menetelmät
Systeeminen lastensuojelun toimintamalli
Lapsivaikutusten arviointi
Lapsibudjetointi
Erikoissairaanhoidon konsultaatiomallit
Etäneuvola
Erityispalveluiden jalkautuminen
Perhekeskuksen seuraavat askeleet
Kuntien/seutujen LAPE-ryhmien rooli
LAPE-akatemia
Miten LAPE-yhteistyöryhmä / valmistelu-työryhmä suhteutuu perhekeskusverkoston johtoryhmään
Yhteistyöalueen LAPE-näkökulma
Operatiiviset teemat: Strategiset teemat:
56
Kiitokset
Hämeen maakuntaliitto ky
Kanta-Hämeen kunnat ja kuntayhtymät:
Forssa, FSHKY, Hausjärvi, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen,
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Kanta-Hämeen keskussairaala, Loppi, Riihimäki, Rii-
himäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Tammela, Ypäjä
LAPE-hankkeen yhteistyökumppanit:
4H Hämeenlinnan seutu, Etelä-Hämeen Martat ry, Hämeen Setlementti, Hämeen am-
mattikorkeakoulu, Kanta-Hämeen perhetyö ry, Mannerheimin lastensuojeluliiton Hä-
meen piiri, Pikassos Oy, SOS-lapsikylä, Tampereen yliopisto: SOC, Tavastia, koulutus-
kuntayhtymä
OKM, STM, THL
Maakunnan nuorisovaltuutetut, kantahämäläiset lapset, nuoret ja perheet
Jokainen, joka tekee töitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi
ja moni muu, jota ei tässä listassa ole mainittu
omahame.fi/lape 57
Lähteet
Allardt, Erik (1976) Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY: Helsinki.
Heinonen, Olli-Pekka & Ikonen, Anna-Kaisa & Kaivosoja, Matti & Reina, Timo (2017) Yhdyspinnat yh-
teiseksi mahdollisuudeksi - Selvitys lapsi- ja nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnois-
ta muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2017.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3904-2.
Kekkonen, Marjatta (2019) Kohtaamispaikka perhekeskuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jul-
kaisu sarjassa Tutkimuksesta tiiviisti 2/2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-262-8.
Larmo, Anneli (2010) Mentalisaatio - kyky pitää mieli mielessä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2010; 126(6): 616-22.
Mustonen, Päivi & Koski, Jaana (2018) Perhekeskustoimintamallin kehittäminen: Esimerkkinä Janakkalan
perhekeskus. Janakkalan kunnan raportti. https://www.janakkala.fi/wp-content/uploads/2019/01/
Perhekeskusraportti-19.12.2018.valmis.pdf.
Naukkarinen, Päivi & Viertonen, Marita (2018) Vahvuutta vanhemmuuteen ja lapsi mielessä pienryhmätoi-
minta: Loppuraportti. https://omahame.fi/wp-content/uploads/2018/11/MLL-osuus-Raportti-Lape-
Omah%C3%A4me.pdf.
Paasikoski-Junninen, Marika (2018) Laadukas monialainen yhteistyö Hämeenlinnassa. Diaesitys. https://
omahame.fi/wp-content/uploads/2019/02/Laadukas-monialainen-yhteisty%C3%B6-H%C3%
A4meenlinnassa.pptx.
Pehkonen, Arja (2018) Lape Oma Häme - Kanta-Hämeen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hanke:
Loppuraportti. https://omahame.fi/wp-content/uploads/2018/11/Loppuraportti-VALMIS-
14.11.2018.pdf.
Seulamo, Pirjo (2018) Osallistava kerhotoiminta: loppuraportti. https://omahame.fi/wp-content/
uploads/2018/11/lape-4h-.pdf.
Stenvall, Elina (2018) Kanta-Häme - alustavia tuloksia. Diaesitys Kanta-Hämeen LAPE-hankkeen oh-
jausryhmässä 23.8.2018. https://omahame.fi/wp-content/uploads/2018/10/L%C3%A4ht%C3%
B6tilanneanalyysi_Kanta-hame_Stenvall.pdf.
THL (2018) Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/
tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/erityis-ja-vaativan-tason-
palvelut/lastensuojelun-kehittaminen/lastensuojelun-systeeminen-toimintamalli
THL (2018) OT-keskus. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-
perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/erityis-ja-vaativan-tason-palvelut/osaamis-ja-tukikeskukset-ot
-