KSL ry:n toimintakertomusvuodelta 2003

Sisällysluettelo

1. Puheenjohtajan puheenvuoro2. Puheenvuoro /pääsihteeri3. KSL:n organisaatio4. Hallinto ja kokoukset5. Sivistysliiton jäsenet5. Sivistysliiton jäsenet6. Jäsenyydet6. Jäsenyydet7. Taloudesta7. Taloudesta 7.1. Talouden rakenne 7.1. Talouden rakenne 7.2. Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi 7.2. Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi 7.4. Tilintarkastajat8. Henkilöstö 2003

9. SIVISTYSLIITON TOIMINTA 9.1. KSL-Lähiradio 2003 9.2.Työelämän hankkeet 9.3. Ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet 9.3. Ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet 9.4. KSL-yhteisön kehittäminen 9.5. Tiedotustoiminta 9.6. Muut hankkeet ja projektit 9.6. Muut hankkeet ja projektit10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta11. Kansainvälinen toiminta 11. Kansainvälinen toiminta 12. Opintokeskustoiminnan ylläpito12. Opintokeskustoiminnan ylläpito

13. OPINTOKESKUKSEN TOIMINTA13. OPINTOKESKUKSEN TOIMINTA 13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta 13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta 13.2. Opintokeskuksen toiminta 13.3. Opintokeskuksen kehittämishankkeet 13.3.1. Elinikäinen oppiminen järjestöissä 13.3.2. Opintokeskusten arviointihanke 13.3.3. Muut hankkeet14. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 200315. KSL-talous vuodelta 2003, tilinpäätösasiakirjat liitteineen

Kansan Sivistystyön Liitto ryKansan Sivistystyön Liitton opintokeskus

KSL RY Toimintakertomus 2003

2

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomus 2003

1. KSL: virtaviivainen, muttei valtavirrassa

Maailman muutokset ja haasteet ovat kääntyneet siihen suuntaan, että poliittisen vasemmiston aikaan saamia toimintoja, rakenteita ja niiden tuottamia palveluja on jo pitkään kyseenalaistettu. Edistyksellisenä muutosvoimana toiminut vasemmisto on joutunut puolustuskannalle, ja vainolaisen rooli on langennut sekä kotikutoiselle oikeistolle että anglosaksisesta maailmasta vyöryville näke-myksille, jotka lähtökohtaisesti pyrkivät siirtämään julkiselta vallalta lähes kaiken toiminnan yksityi-sille yrityksille. Mystiset markkinavoimat on päästetty temmeltämään vapaasti, ja nyt ihmetellään kädet levällään ns. Kiina-ilmiön tuhoisuutta, se kun vie meiltä työpaikat sinne, missä työ voidaan ostaa polkuhintaan. Kun vasemmisto on perinteisesti perustanut oppinsa talouden ensisijaisuuteen, niin nyt sekin lienee mennyt mukaan siihen, mitä uutisvirta meille opettaa: ensisijaista ei ole fi nans-sipolitiikka vaan pörssikeinottelijoiden intressit, ei tulonsiirrot vaan veronalennukset.

Tämä maailman meininki heijastuu tietysti työelämään ja opintotoimintaan. Palkkatyössä olevien on kehitettävä taitojaan ja yksilönä ”sitouduttava” työnantajan tavoitteisiin. Heille on opetettu, että fi rman edut ovat myös työntekijöiden etuja. Päinvastaisesta edunvalvonnasta ei voi olla puhe. Palkkatyöstä sivuun joutuneet huomaavat, että uuden työpaikan saamisessa vaaditaan yhä enemmän taitoja, eivätkä nekään välttämättä auta. Mutta KSL:n kannalta on tärkeää myös kysyä, miten voi opettaa työelämän taitoja, kun vaatimuksia hämmennetään jatkuvasti uuteen muotoon, ja opettavan pitäisi olla askelen edellä reaalimaailmaa. Vuoden 2003 aikana toteutetut, ja uutena aloitetut työssä op-pimisen hankkeet ovat hyvä osoitus siitä, miten ongelmaan on tartuttu ja miten KSL on pystynyt järjestämään jäsenjärjestönsä (SEL) erityistehtäviin ja –ongelmiin liittyvää koulutusta. Toinen hyvä esimerkki KSL:n ja jäsenjärjestön yhteistyöstä on Rakennusliiton pyrkimys remontoida liiton koko tähänastinen koulutusjärjestelmä KSL:n tuella ja myötävaikutuksella.

Sivistysliiton hallituksen ja edustajakokouksen keskeinen rooli on toimia yhdyssiteenä jäsenjärjestöjen ja sivistystoiminnan käytännön järjestäjän välillä ja välittää jäsenten toiveita ja vaatimuksia opintotoi-mintaan. Minusta näyttää, että tässä tehtävässä hallinto on pystynyt toimimaan aiempaa paremmin ja tehokkaammin. Tärkeää on myös jatkossa varmistaa järjestöjen ja KSL:n yhteisesiintymiset erilaisten opintohankkeiden parissa. Ne hankkeet luovat kuvaa siitä, mitä vasemmistolaisen arvomaailman käy-tännön kehittäminen on ja miten poliittisen vasemmiston, ammattiyhdistysliikkeen ja sivistystoiminnan intressit ovat paljolti yhteiset. Lisäksi yhteishankkeiden avulla voi jopa ylittää uutiskynnyksen.

Erityisesti liittohallituksen tehtävänä on myös kehittää työyhteisön toiminnan perusedellytyksiä niin, että työntekijät tuntevat puurtavansa mielekkäitä hankkeita ja jopa viihtyvät työssään. Tässä mie-lessä ei kai koskaan voi tehdä riittävästi, mutta se vaikutelma minulle on jäänyt, että henkilökunnan työssä on tekemisen meininki eikä sitä tehdä piiskan pelossa. Lisäksi muutamat yhteiset riennot viime vuoden aikana osoittivat, että KSL on myös ihmisyhteisö, joka voi nauttia yhdessä olostaan, niin kuin esiintymisemme Forssan kokouksen satavuotisjuhlissa osoitti. Myönteistä on myös se, että monissa yhteyksissä KSL:n toiminta ja mahdollinen yhteistyö herättää kiinnostusta. Tästä on osoi-tuksena lokakuulla TSL:n ja Karl Marx –seuran kanssa yhteisvoimin järjestetty seminaari Forssan kokouksen aateperinnöstä. Seminaarisali pullisteli osallistujien paljoudesta eikä keskustelu ottanut loppuakseen.

Mitä sitten pitäisi tehdä paremmin ja lisää, missä pitäisi pyrkiä toimimaan nopeammin, pääsemään korkeammalle, olemaan voimakkaampi? Mitään yhtä taikasanaa ei kannata etsiä, vaan toiminnan kokonaisuus sen ratkaisee, mihin KSL lähivuosina pystyy. Talous on ollut viime vuodet terveellä pohjalla, ja Kaikkein Tärkein Tehtävä on huolehtia siitä, että riskit pysyvät pieninä myös jatkossa. Jäsenjärjestöyhteistyö on toinen vaalimisen arvoinen seikka, koska siitä koko KSL:n olemassaolo ja etenkin omaleimaisuus riippuu.

3

Opintojärjestötoiminnassa on kehitettävä meillä olevia vahvuuksia ja uudistettavakin niitä, samoin kuin huolehdittava siitä, että ohjelma on monipuolinen. Lisäksi opintokeskuksen on jatkuvasti muis-tettava ”tehdä itsensä tykö”, niin että sitä on helppo lähestyä ja että asiakkailla on selkeä mielikuva, millaisten toimintojen toteuttajan kanssa he ovat tekemisissä. Tässä suhteessa on menty erittäin hyvään suuntaan. Kulttuuritoiminta on parina viime vuonna ollut ilahduttavassa nousussa, ja sen monipuolistuttaminen ja vilkastuttaminen palvelee myös opintojärjestötoimintaa. Tämä ei ole pelkkä KSL:n sisäinen valinta, vaan suurempana tehtävänä on vasemmiston arvomaailmaan perustuvan kulttuuritoiminnan saattaminen uuteen nousuun pitkällisen hiljaisen kauden jälkeen.

Tietotekniikan opetus on kehittämistä vaativa alue, koska ohjelmisto- ja sitä kautta laitteistovaa-Tietotekniikan opetus on kehittämistä vaativa alue, koska ohjelmisto- ja sitä kautta laitteistovaa-timukset tuppaavat muuttumaan nopeasti. Samoin oppijoiden tarpeet vaihtuvat niin, että samalla timukset tuppaavat muuttumaan nopeasti. Samoin oppijoiden tarpeet vaihtuvat niin, että samalla tarjonnalla ei pitkään tule toimeen. Uusien oppijaryhmien löytäminen ja heidän palveleminen on tarjonnalla ei pitkään tule toimeen. Uusien oppijaryhmien löytäminen ja heidän palveleminen on konkreettinen haaste KSL:n toiminnassa.

Tapani Kaakkuriniemiliittohallituksen puheenjohtaja

2. Osaamiserojen tasaamista, sivistystarpeen tyydyttämistä ja osallisuuden tukemista2. Osaamiserojen tasaamista, sivistystarpeen tyydyttämistä ja osallisuuden tukemista

Yksilökeskeinen, voiton ja riiston sekä kilpailun riivaama yhteiskunta tuottaa itse sivistystarpeen toi-Yksilökeskeinen, voiton ja riiston sekä kilpailun riivaama yhteiskunta tuottaa itse sivistystarpeen toi-minnallaan. On pakko miettiä myös vaihtoehtoja, jonkun on tarjottava rauhanomainen mahdollisuus minnallaan. On pakko miettiä myös vaihtoehtoja, jonkun on tarjottava rauhanomainen mahdollisuus niille, jotka haluavat muutoksia, kehittää itseään, yhteisöjään ja yhteiskuntaa parempaan suuntaan. niille, jotka haluavat muutoksia, kehittää itseään, yhteisöjään ja yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Sivistystyön on tarjottava vaihtoehtoja ja KSL:n on oltava luomassa yhteistoiminnan yhteiskuntaa. On Sivistystyön on tarjottava vaihtoehtoja ja KSL:n on oltava luomassa yhteistoiminnan yhteiskuntaa. On vahvistettava osaamiserojen tasaamista. Se edellyttää sitä, että kansalaisella on käytettävissään pe-vahvistettava osaamiserojen tasaamista. Se edellyttää sitä, että kansalaisella on käytettävissään pe-rustiedot ja -taidot osallistuakseen omaa elämäänsä koskevaan arkipäivän suunnitteluun, toimintaan ja rustiedot ja -taidot osallistuakseen omaa elämäänsä koskevaan arkipäivän suunnitteluun, toimintaan ja myös päätöksentekoon riippumatta siitä, mikä hänen koulutustaustansa, tietotekninen osaamisensa, myös päätöksentekoon riippumatta siitä, mikä hänen koulutustaustansa, tietotekninen osaamisensa, kulttuurinen, sosiaalinen tai ekonominen asemansa yhteiskunnassa on. Sivistynyt yhteisö varmistaa kulttuurinen, sosiaalinen tai ekonominen asemansa yhteiskunnassa on. Sivistynyt yhteisö varmistaa sen, että kaikilla jäsenillä on yhteinen käsitys siitä, miten yhteiskunta toimii. Sivistystyön on turvattava sen, että kaikilla jäsenillä on yhteinen käsitys siitä, miten yhteiskunta toimii. Sivistystyön on turvattava jokaisen mahdollisuus tiedon tasapuoliseen saamisen. Tiedon on palveltava ensi sijassa kansalaista, jokaisen mahdollisuus tiedon tasapuoliseen saamisen. Tiedon on palveltava ensi sijassa kansalaista, ei valtaa, sillä eikö juuri tietoon perustuva valta estä vapaan tiedon saannin parhaiten. ei valtaa, sillä eikö juuri tietoon perustuva valta estä vapaan tiedon saannin parhaiten.

Toimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tulee uusia piirteitä koko ajan, suurimmat haas-Toimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tulee uusia piirteitä koko ajan, suurimmat haas-teet tulevat globalisaation myötä. Moniarvoinen, monikulttuurinen yhteiskunta, Eurooppa ja maailma teet tulevat globalisaation myötä. Moniarvoinen, monikulttuurinen yhteiskunta, Eurooppa ja maailma tuovat sivistystyön ruohonjuuritasolle asti valtavasti vaatimuksia. Tällä perussivistystyöllä vastataan tuovat sivistystyön ruohonjuuritasolle asti valtavasti vaatimuksia. Tällä perussivistystyöllä vastataan perusihmisoikeuksiin sekä samalla arvomaailmaan liittyviin, ihmisyyden, tasa-arvon, vapauden, perusihmisoikeuksiin sekä samalla arvomaailmaan liittyviin, ihmisyyden, tasa-arvon, vapauden, ja yhteisvastuun vaatimuksiin. Kansallisella tasolla tärkeimpiä asioita on se miten sivistysjärjestöt ja yhteisvastuun vaatimuksiin. Kansallisella tasolla tärkeimpiä asioita on se miten sivistysjärjestöt mahdollistavat kansalaisilleen positiivisen ja tarpeellisen osallisuuden kokemuksen, välittävät kan-mahdollistavat kansalaisilleen positiivisen ja tarpeellisen osallisuuden kokemuksen, välittävät kan-salaisyhteiskunnan hyviä puolia sekä rakentavat näin osaavia ja tietoisia toimijoita hyvinvointiyhteis-salaisyhteiskunnan hyviä puolia sekä rakentavat näin osaavia ja tietoisia toimijoita hyvinvointiyhteis-kunnan rakentajiksi. kunnan rakentajiksi.

Tehtävänä on myös luoda osallisuuden ilmapiiriä, kansalaisen halua käyttää taitojaan ja mahdolli-Tehtävänä on myös luoda osallisuuden ilmapiiriä, kansalaisen halua käyttää taitojaan ja mahdolli-suuksiaan yhteiskunnan rakentamisessa. Näin sivistysjärjestö madaltaa kynnystä osallistumiseen suuksiaan yhteiskunnan rakentamisessa. Näin sivistysjärjestö madaltaa kynnystä osallistumiseen ja oppimiseen. Sivistystyön on oltava mahdollisuuksien tarjoamista. Niitä mahdollisuuksia voi lisätä ja oppimiseen. Sivistystyön on oltava mahdollisuuksien tarjoamista. Niitä mahdollisuuksia voi lisätä tarjoamalla ”oppimisalustoja” mm. järjestöissä, siis myös ulkopuolella perinteisen koululaitoksen. tarjoamalla ”oppimisalustoja” mm. järjestöissä, siis myös ulkopuolella perinteisen koululaitoksen. Myös KSL:n tehtävänä on tukea monentasoista demokratiaa, ja kehittää sitä houkuttelevammiksi ja luoda valmiuksia siihen, että niissä osataan toimia. Siinä tehtävässä auttaa 40 vuoden kokemus suomalaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa.

Erkki Koskiniemi pääsihteeri

4

4. Hallinto ja kokoukset

Liiton varsinainen edustajakokous pidettiin 21.5.2003. Kokous antoi suuntaviivat loppuvuoden toiminnalle ja vahvisti edelleen toiminnan painopisteiksi talouden elvyttämisen ja perustoimintojen vahvistamisen. Edustajakokous valitsi Tapani Kaakkuriniemen jatkamaan liittohallituksen puheen-johtajana sekä Erkki Koskiniemen liiton pääsihteerinä. Muiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin Jukka Asikainen, Veli-Matti Kauppinen, Ari Myllyviita, Eija Piipponen, Hannu Rosengren, Pirjo Rosengren ja Pirjo Vainio. Liittohallituksen varajäseninä ovat toimineet Pekka Ristelä ja Jenni Pasanen. Kokouksiin ovat kutsuttuna osallistuneet myös opintojohtaja Jukka Tainio, luottamus-mies Pirjo-Riitta Reiman henkilökunnan edustajana sekä Sirkka-Liisa Lahtinen kokousten sihtee-rinä. KSL ry:n liittohallitus toimii myös KSL-opintokeskuksen johtokuntana. Liittohallitus kokoontui kauden aikana 7 kertaa.

Liittohallituksen apuna toimiva johtotiimi johon kuuluivat Ari Myllyviita, Erkki Koskiniemi, Jukka Tainio ja Tapani Kaakkuriniemi kokoontui kolme kertaa, kerran keväällä ja kaksi ker-taa syksyllä.

5

Jäsenet

Edustajakokous

Liittohallitus

Liiton toiminta Taloushallinto Opintokeskuksen toiminta Liiton toiminta Taloushallinto Opintokeskuksen toiminta Liiton toiminta Taloushallinto Opintokeskuksen toiminta

Työsuojelu ja luottamusmiestoiminta

KV-toiminta

Henkilökunta Henkilökunta

Ylläpitäjän tehtävät Oppilaitostoiminta

Radiotoiminta Opintokerhotoiminta

Jäsentoiminta Opintokeskuskurssit

Jyväskylä Oulu, Helsinki

Tietotekniikka Palvelusopimustoimistot

Ay-toiminta, Järjestöt, yhteisöt Hankkeet, projektit,kokeilut

Tukijat

Opintojärjestötoiminta

Hankkeet, projektit, kokeilut

Ammatillinen koulutus

3. KSL:n organisaatio

Kuvaus organisaatiorakenteesta

5. Sivistysliiton jäsenet

Jäsenmäärä säilyi ennallaan, liitolla on 17 yhteisöjäsentä: Eläkeläiset ry, Folkets Bildningsförbund FBF rf, Vasemmistoliitto rp, Parasta Lapsille ry, Vasemmistonuoret ry, Rakennusliitto ry, Yleinen Lehtimiesliitto YLL ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto SDPL ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto SMKL ry, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Tapaturma- ja sairaus-invalidien Liitto ry, Tutkijaliitto ry, Työväen Näyttämöiden Liitto ry ja Yrjö Sirolan Säätiö.

6. Jäsenyydet

KSL on jäsenenä 16 yhteisössä; Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto HYO, Informaatio-osuus-KSL on jäsenenä 16 yhteisössä; Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto HYO, Informaatio-osuus-kunta Katto Meny, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA ry. Maailman musiikin keskus ry, kunta Katto Meny, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA ry. Maailman musiikin keskus ry, Opintokeskusseura, Osuuskunta Vastapaino, Palvelutyönantajat ry, Rauhankasvatusinstituutti ry, Opintokeskusseura, Osuuskunta Vastapaino, Palvelutyönantajat ry, Rauhankasvatusinstituutti ry, Suomen Kirjastoseura ry, Suomen YK-liitto ry, Suomi-Venäjä-Seura, Tradeka-Yhtymä Osuuskunta, Suomen Kirjastoseura ry, Suomen YK-liitto ry, Suomi-Venäjä-Seura, Tradeka-Yhtymä Osuuskunta, Työväenperinne-Arbetartradition ry, Vapaansivistystyön Yhteisjärjestö, Yhteiskunnallinen Työväenperinne-Arbetartradition ry, Vapaansivistystyön Yhteisjärjestö, Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö, Työväenperinne–Arbetartradition ry.

7. Taloudesta

Vuodelle 2003 asetettiin tavoitteeksi jatkaa toiminnallisesti ja taloudellisesti vakaata kehitystä. Liiton Vuodelle 2003 asetettiin tavoitteeksi jatkaa toiminnallisesti ja taloudellisesti vakaata kehitystä. Liiton kokonaiskulut olivat vajaa 2,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 42,5 tuhatta euroa. Tulos kokonaiskulut olivat vajaa 2,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 42,5 tuhatta euroa. Tulos ylitti näin reilusti asetetun muutaman sadan euron tulostavoitteen.ylitti näin reilusti asetetun muutaman sadan euron tulostavoitteen.

7.1 Talouden rakenne7.1 Talouden rakenne

KSL:n liikevaihto muodostui opintotoiminnan valtionosuuksista, jäsen- ja tukimaksutuloista, radiotoi-KSL:n liikevaihto muodostui opintotoiminnan valtionosuuksista, jäsen- ja tukimaksutuloista, radiotoi-minnan omista tuotoista, liiton sivistysjärjestömäärärahasta, erilaisista avustuksista ja apurahoista minnan omista tuotoista, liiton sivistysjärjestömäärärahasta, erilaisista avustuksista ja apurahoista sekä projekti- ja hankekohtaisista erillisrahoituksista. Varsinaisen toiminnan kokonaistuotot olivat n. sekä projekti- ja hankekohtaisista erillisrahoituksista. Varsinaisen toiminnan kokonaistuotot olivat n. 2 milj. euroa jossa lisäystä edelliseen vuoteen n. 7,9 % . Varainhankinnan tuotot kasvoivat 27 %. 2 milj. euroa jossa lisäystä edelliseen vuoteen n. 7,9 % . Varainhankinnan tuotot kasvoivat 27 %. Muiden tuottojen ja yleisavustusten osalta ei tapahtunut oleellista muutosta. Liiton kokonaiskulut Muiden tuottojen ja yleisavustusten osalta ei tapahtunut oleellista muutosta. Liiton kokonaiskulut olivat vajaa 2,3 milj. euroa joissa on lisäystä n. 8,4 %.olivat vajaa 2,3 milj. euroa joissa on lisäystä n. 8,4 %.

7.2 Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi 7.2 Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi

Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi on järjestetty yhteistyössä opintokeskuksen kanssa. Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi on järjestetty yhteistyössä opintokeskuksen kanssa. Talouden ja toiminnan ennakoivaan suunnitteluun, ajantasaisen raportointiin ja talouden ohjausjär-Talouden ja toiminnan ennakoivaan suunnitteluun, ajantasaisen raportointiin ja talouden ohjausjär-jestelmiin kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota.jestelmiin kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota.

7.3. KSL-talouden kehittäminen 7.3. KSL-talouden kehittäminen

Vuoden aikana jatkettiin taloushallinnon järjestelmien yhteensovittamista ja edelleen kehittämistä. Vuoden aikana jatkettiin taloushallinnon järjestelmien yhteensovittamista ja edelleen kehittämistä. Erityisesti kehiteltiin talouden suunnittelun järjestelmiä ja vuoden 2003 talouden suunnittelussa otet-Erityisesti kehiteltiin talouden suunnittelun järjestelmiä ja vuoden 2003 talouden suunnittelussa otet-tiin käyttöön yhä tarkemmin jaksoteltu ja toiminnan kausivaihtelut paremmin huomioonottava talous-tiin käyttöön yhä tarkemmin jaksoteltu ja toiminnan kausivaihtelut paremmin huomioonottava talous-arvion laadintamalli.arvion laadintamalli.

7.4. Tilintarkastajat

KSL:n tilintarkastajina toimivat Matti Pirnes (HTM) ja Matti Niinimäki ja heidän varamiehinään ja Timo Vilen (HTM) ja Matti Tokkari. Tilintarkastajien kokouksia pidettiin yhteensä 6 kappaletta. Tilintarkastajien kokouksissa seurattiin tavallistakin tarkemmin talouden kehittymistä ja talouteen vaikuttavien toimintojen uudistustyötä. Vuoden viimeinen kokous oli yhteinen KSL:n taloudesta vas-taavien henkilökunnan edustajien kanssa.

6

8. Henkilöstö 2003 Sivistysliiton vakinaiset:Koskiniemi Erkki, Sormunen Heikki, Lahtinen Sirkka-Liisa, Tynkkynen Kalevi, Sydänmaa Olli ja von Etter Sebastian.

Opintokeskuksen vakinaiset:Tainio Jukka, Reiman Pirjo-Riitta, Karjalainen Eila, Kärki Riitta, Kejonen Eeva, Huhtala Tiina, Hukkila Tainio Jukka, Reiman Pirjo-Riitta, Karjalainen Eila, Kärki Riitta, Kejonen Eeva, Huhtala Tiina, Hukkila Pirjo, Haikara Arja 11.8.2003 alkaen, Tossavainen Marja-Liisa (osa-aikaeläkkeellä), Korhonen Liisa Pirjo, Haikara Arja 11.8.2003 alkaen, Tossavainen Marja-Liisa (osa-aikaeläkkeellä), Korhonen Liisa jäi eläkkeelle 31.7.2003.

Muut henkilöresurssit: Tikka Jaana, projektityöntekijä Veeran Verstas (Oulu), Järvinen Jami, tiedotusstrategia-projekti, Tikka Jaana, projektityöntekijä Veeran Verstas (Oulu), Järvinen Jami, tiedotusstrategia-projekti, osa-aikaisena 17.9.2003 saakka (Helsinki), Kujala Ilari lopetti siviilipalvelun 17.12.2003, Aho Ville osa-aikaisena 17.9.2003 saakka (Helsinki), Kujala Ilari lopetti siviilipalvelun 17.12.2003, Aho Ville aloitti siviilipalvelunsa 6.10.2003, Datanomi-opiskelija Malmberg Jenny oli työharjoittelussa 19.8.-aloitti siviilipalvelunsa 6.10.2003, Datanomi-opiskelija Malmberg Jenny oli työharjoittelussa 19.8.-20.12.2003, Myllyviita Ari toimi osa-aikaisena HYO:ssa 6.10-31.12.2003.

9. SIVISTYSLIITON TOIMINTA

9.1. KSL-Lähiradio 2003

KSL ylläpitää yhtenä luvanhaltijana pääkaupunkiseudulla kuuluvaa paikallista yhteisöradiota. KSL-KSL ylläpitää yhtenä luvanhaltijana pääkaupunkiseudulla kuuluvaa paikallista yhteisöradiota. KSL-Lähiradion ohjelmiston pääosa on koostunut ikääntyneille ja maahanmuuttajille suunnatuista oh-Lähiradion ohjelmiston pääosa on koostunut ikääntyneille ja maahanmuuttajille suunnatuista oh-jelmista. KSL-Lähiradio on välittänyt ohjelmaa omasta ja jäsenjärjestöjensä toiminnasta . Radio jelmista. KSL-Lähiradio on välittänyt ohjelmaa omasta ja jäsenjärjestöjensä toiminnasta . Radio oli mukana toteuttamassa ”Ammatti opitaan työssä” hankkeen radio-ohjelmia. Radio oli mukana oli mukana toteuttamassa ”Ammatti opitaan työssä” hankkeen radio-ohjelmia. Radio oli mukana ”Forssan kokous 1903” kiertueella kuvaten ja äänittäen esityksiä. Esityksestä koostettiin cd-levy. ”Forssan kokous 1903” kiertueella kuvaten ja äänittäen esityksiä. Esityksestä koostettiin cd-levy. Pioneeriliiton kanssa yhteistyössä tehtiin radio-ohjelmia ”Stadi 2003” tapahtumasta. Lähiradion pu-Pioneeriliiton kanssa yhteistyössä tehtiin radio-ohjelmia ”Stadi 2003” tapahtumasta. Lähiradion pu-heohjelmia siirrettiin nettiin mm. Ilmastonmuutos ohjelmasarja ja HYO.n Studia Stoa luentosarja. heohjelmia siirrettiin nettiin mm. Ilmastonmuutos ohjelmasarja ja HYO.n Studia Stoa luentosarja. KSL-Lähiradion lähetyspäivät ovat torstai ja lauantai. KSL Lähiradion tuottaja Olli Sydänmaa on KSL-Lähiradion lähetyspäivät ovat torstai ja lauantai. KSL Lähiradion tuottaja Olli Sydänmaa on toiminut myös Maailman musiikin keskus ry.n hallituksen jäsenenä. Olli Sydänmaa koosti kevään toiminut myös Maailman musiikin keskus ry.n hallituksen jäsenenä. Olli Sydänmaa koosti kevään aikana opiskelunsa yhteydessä Kansan Sivistystyön Liiton toimintaa esittelevän CD-ROM levyn.aikana opiskelunsa yhteydessä Kansan Sivistystyön Liiton toimintaa esittelevän CD-ROM levyn.

9.2.Työelämän hankkeet9.2.Työelämän hankkeet

Palvelualojen ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliiton kanssa aloitettiin ESR hankkeen ”Ammattitaito Palvelualojen ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliiton kanssa aloitettiin ESR hankkeen ”Ammattitaito opitaan työssä” toteutus. Tiedotuksessa ja materiaaleissa hankkeesta käytetään nimeä Top-kauha. opitaan työssä” toteutus. Tiedotuksessa ja materiaaleissa hankkeesta käytetään nimeä Top-kauha. Hankkeessa tuotetaan työssäoppimiseen liittyvää materiaalia. Työssäoppimista ohjaava video ja Hankkeessa tuotetaan työssäoppimiseen liittyvää materiaalia. Työssäoppimista ohjaava video ja DVD julkaistiin ja aloitettiin radio-ohjelmasarjan suunnittelu. Hanketta hallinnoi KSL.DVD julkaistiin ja aloitettiin radio-ohjelmasarjan suunnittelu. Hanketta hallinnoi KSL.

9.3. Ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet9.3. Ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kanssa jatkettiin johtokuntien koulutushanketta ja uudistettiin nii-Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kanssa jatkettiin johtokuntien koulutushanketta ja uudistettiin nii-den ohjelma. Tavoitteena on rakentaa monimuotoinen opiskelujärjestelmä, jossa lähiopetus ja netin den ohjelma. Tavoitteena on rakentaa monimuotoinen opiskelujärjestelmä, jossa lähiopetus ja netin kautta tapahtuva etäopiskelu yhdistyvät. Pilottihankkeiksi on sovittu Varsinais- Suomen ja Kainuun kautta tapahtuva etäopiskelu yhdistyvät. Pilottihankkeiksi on sovittu Varsinais- Suomen ja Kainuun alueet. SEL:n järjestövaliokuntaan osallistuttiin koulutustoimintaan liittyvissä asioissa.alueet. SEL:n järjestövaliokuntaan osallistuttiin koulutustoimintaan liittyvissä asioissa.Vuonna 2002 alkanut SEL ja työssäoppijat-hankkeen ensimmäinen osuus saatettiin alkuvuodesta päätökseen ja hankkeen jatko-osa hoidettiin KSL:n Jyväskylän toimistosta. Kumpikin hanke rahoitet-tiin ESR:n tuella.

Rakennusliiton kanssa käynnistettiin alueellisen koulutuksen kehittämishanke. Hanke liittyy RL:n koulutusjärjestelmän uudistamiseen, jossa myös opintokerhotoiminnalle tulee merkittävä osuus ammattiliitoissa keskeisenä olevan lyhytkurssikäytännön lisäksi. Myös Rakennusliitossa tullaan vie-mään entistä suurempi osuus opiskelusta netin kautta tapahtuvaksi.

7

RL:n Kainuun aluetoimiston kanssa toteutettiin alueen osastojen hallituksen jäsenille suunnattu kurssi.Siikaranta-opiston kanssa tehtiin yhteistyötä puheenjohtaja-sihteerikurssin ja ammattiosastojen ta-paamisen järjestelyissä sekä osallistuttiin Rakennusliiton järjestö- ja tiedotusvaliokunnan työskente-lyyn koulutustoiminnan merkeissä.

Puutyöväen valistusyhdistyksen kanssa järjestettiin valtakunnallinen tilaisuus Tampereella ja Rautatieläisten Liiton vasemmistoryhmän kanssa Lahdessa. Paperiliiton vasemmistoryhmän kans-Rautatieläisten Liiton vasemmistoryhmän kanssa Lahdessa. Paperiliiton vasemmistoryhmän kans-sa jatkettiin vuonna 2002 alkanutta kurssisarjaa.

Vantaan työttömien yhdistyksen kanssa järjestettiin kaksi hallituksen jäsenille tarkoitettua koulutustilaisuutta.Vantaan työttömien yhdistyksen kanssa järjestettiin kaksi hallituksen jäsenille tarkoitettua koulutustilaisuutta.

9.4. KSL-yhteisön kehittäminen

KSL järjesti henkilöstöpäivät 25.-27.3.Peeran majalla, teemana oli osaamisen siirtäminen. Teemaan KSL järjesti henkilöstöpäivät 25.-27.3.Peeran majalla, teemana oli osaamisen siirtäminen. Teemaan johdatteli Liisa Korhonen. Syksyllä henkilöstöpäivät pidettiin Pärnussa Tervis kylpylässä 24.-26.11. johdatteli Liisa Korhonen. Syksyllä henkilöstöpäivät pidettiin Pärnussa Tervis kylpylässä 24.-26.11. Pärnussa hoitojen ohella painopisteenä oli KSL:n tiedotustoiminta ja henkilökunnan koulutustoimin-Pärnussa hoitojen ohella painopisteenä oli KSL:n tiedotustoiminta ja henkilökunnan koulutustoimin-ta. Asiantuntijana vieraili toimittaja Matti Lahtinen.

9.5. Tiedotustoiminta

KSL osallistui Valkeakosken musiikkitapahtumaan ja järjesti Forssan puoluekokouksen 100-vuo-KSL osallistui Valkeakosken musiikkitapahtumaan ja järjesti Forssan puoluekokouksen 100-vuo-tisjuhlatapahtumia yhteistyössä paikallisjärjestöjen Vasemmistoliiton ja Kansan Uutisten kanssa. tisjuhlatapahtumia yhteistyössä paikallisjärjestöjen Vasemmistoliiton ja Kansan Uutisten kanssa. sekä tuotti ”Forssan kokous 03” -draamaesityksen jota esitettiin Forssassa, Kemissä, Helsingissä ja sekä tuotti ”Forssan kokous 03” -draamaesityksen jota esitettiin Forssassa, Kemissä, Helsingissä ja Jyväskylässä. Esityksien yhteydessä järjestettiin teemaan liittyen keskustelusarja joka herätti laa-Jyväskylässä. Esityksien yhteydessä järjestettiin teemaan liittyen keskustelusarja joka herätti laa-jaa kiinnostusta. Tapahtumiin ja tilaisuuksiin valmistettiin runsaasti erilaista materiaalia; ilmoituksia, jaa kiinnostusta. Tapahtumiin ja tilaisuuksiin valmistettiin runsaasti erilaista materiaalia; ilmoituksia, standeja, käsiohjelmia, lennäkkejä, t-paitoja, rintamerkkejä. Vuoden päätapahtumasta Forssassa standeja, käsiohjelmia, lennäkkejä, t-paitoja, rintamerkkejä. Vuoden päätapahtumasta Forssassa 16-17.8 tiedotettiin laajasti lehdissä, radiossa ja televisiossa. 16-17.8 tiedotettiin laajasti lehdissä, radiossa ja televisiossa.

9.6. Muut hankkeet ja projektit 9.6. Muut hankkeet ja projektit

Lahden KSL pääsi mukaan Noste-projektiin. Lahden KSL hallinnoi ja Tieto Tupa-opisto toteuttaa Lahden KSL pääsi mukaan Noste-projektiin. Lahden KSL hallinnoi ja Tieto Tupa-opisto toteuttaa Noste-koulutusta. Syksyn aikana alkanut hakeva toiminta on onnistunut erinomaisesti ja yhteistyö-Noste-koulutusta. Syksyn aikana alkanut hakeva toiminta on onnistunut erinomaisesti ja yhteistyö-yrityksiä ja yhteisöjä on runsaasti ja myös monet ammattiyhdistykset ovat aktiivisesti yhteistyössä yrityksiä ja yhteisöjä on runsaasti ja myös monet ammattiyhdistykset ovat aktiivisesti yhteistyössä mukana.mukana.

Tietotekniikan ammatillista lisäkoulutusta oli Helsingissä Turussa Oulussa ja Lahdessa.Tietotekniikan ammatillista lisäkoulutusta oli Helsingissä Turussa Oulussa ja Lahdessa.

Jyväskylässä toteutettiin ammatillisena lisäkoulutuksena Tilasomistus-koulutusta yhteistyössä Jyväskylässä toteutettiin ammatillisena lisäkoulutuksena Tilasomistus-koulutusta yhteistyössä Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa (yksi joka jatkui, kaksi jotka alkoivat).Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa (yksi joka jatkui, kaksi jotka alkoivat).

Vasemmistoliiton kanssa käynnistettiin Puoluekoulun nimellä kulkeva koulutushanke. Syksyn aika-Vasemmistoliiton kanssa käynnistettiin Puoluekoulun nimellä kulkeva koulutushanke. Syksyn aika-na järjestettiin ensimmäiset kurssit Helsingissä ja Oulussa. Saadun kokemuksen perusteella han-na järjestettiin ensimmäiset kurssit Helsingissä ja Oulussa. Saadun kokemuksen perusteella han-ketta jatketaan ja Puoluekoulusta on tavoitteena kehittää yhteiskunnallisen koulutuksen merkkituote ketta jatketaan ja Puoluekoulusta on tavoitteena kehittää yhteiskunnallisen koulutuksen merkkituote jonka sisältöä kehitetään edelleen ja monipuolistetaan.jonka sisältöä kehitetään edelleen ja monipuolistetaan.

Opetusministeriön ympäristöministeriön tuella jatkettiin yhdessä kolmen muun sivistysliiton, OK:n ja MSL:n kanssa Kansalaisten Vesistönseuranta - Tunne järvesi -projektia. Tämä koulutushanke jatkui myös vuonna 2003 jolloin sitä hallinnoi MSL

10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta

KSL tuotti ”Forssan kokous 1903” draamaesityksen. Esityksiä oli Forssassa, Jyväskylässä, Kemissä 8

ja Helsingissä. Esityksen näki noin 1000 henkeä. Esitysten yhteydessä järjestettiin ”Forssa ja ai-kamme vasemmisto” seminaareja. Helsingin 10.10. ja Jyväskylän 7.12 seminaarit järjestettiin yh-teistyössä TSL:n kanssa.

Tulevan 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin Kansan Arkiston kanssa yhteistyössä vanhojen, opin-totoiminnasta kertovien valokuvien keräyskilpailu. Kilpailussa kerättiin aineistoa KSL:n 40-vuotispäi-vää varten ja samalla tarkoituksena täydentää Kansan Arkiston kuvakokoelmaa. Keruun kokonais-tulos oli 325 kuvaa. Ensimmäisen palkinnon sai tanssiryhmä Piroskaa esittelevä kuvasarja. Ryhmän tulos oli 325 kuvaa. Ensimmäisen palkinnon sai tanssiryhmä Piroskaa esittelevä kuvasarja. Ryhmän toimintaa oli dokumentoitu vuosilta 1964-2003. KSL oli mukana Valkeakosken Työväen musiikkita-toimintaa oli dokumentoitu vuosilta 1964-2003. KSL oli mukana Valkeakosken Työväen musiikkita-pahtumassa 24-26.7 ja mm. Eläkeläiset ry:n risteilyllä 22.-23.11 sekä monissa muissa tapahtumissa pahtumassa 24-26.7 ja mm. Eläkeläiset ry:n risteilyllä 22.-23.11 sekä monissa muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa esittelemässä omaa kulttuuri- ja opintotoimintaansa.

Oulu

Oulussa Osaamisen Kierrätystalossa paneuduttiin tuotteistamaan nuorten työpajan Veeran Verstaan Oulussa Osaamisen Kierrätystalossa paneuduttiin tuotteistamaan nuorten työpajan Veeran Verstaan kanssa yhteistyössä kädentaitojen, luovuuden ja osaamisen oppimista. Veeran Verstaan käytänne, kanssa yhteistyössä kädentaitojen, luovuuden ja osaamisen oppimista. Veeran Verstaan käytänne, kokonaisvaltainen pedagogiikka, elämäntaitojen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, kestä-kokonaisvaltainen pedagogiikka, elämäntaitojen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, kestä-viin ammatinvalintoihin ohjaaminen, yhteiskunnallistava sekä soveltava pedagogiikka verkostoitui-viin ammatinvalintoihin ohjaaminen, yhteiskunnallistava sekä soveltava pedagogiikka verkostoitui-vat muuhun sivistystyöhön.Leijat Oulun yllä –tapahtuma järjesti yhdessä Veeran Verstaan kanssa Leijapajan 30.-31.1.2003. Leijat Oulun yllä –tapahtuma järjesti yhdessä Veeran Verstaan kanssa Leijapajan 30.-31.1.2003. Kokeiltiin leijan lennättämistä arktisissa olosuhteissa. Oulua on jo usean vuoden ajan kehitetty Kokeiltiin leijan lennättämistä arktisissa olosuhteissa. Oulua on jo usean vuoden ajan kehitetty myös talvikulttuurikaupungiksi. Mårten Bundestam opetti pajassa leijanrakentamisen ja -lennätyk-myös talvikulttuurikaupungiksi. Mårten Bundestam opetti pajassa leijanrakentamisen ja -lennätyk-sen kolmenkymmenen asteen pakkasessa. sen kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Yhteistyössä Oulun lääninhallituksen kanssa Oulun KSL järjesti seminaarin Tyttö ja nainen. Nuoren Yhteistyössä Oulun lääninhallituksen kanssa Oulun KSL järjesti seminaarin Tyttö ja nainen. Nuoren naisen maailmaan ja tyttöyteen sekä naiserityiseen pedagogiikkaan paneutuva seminaari kokosi naisen maailmaan ja tyttöyteen sekä naiserityiseen pedagogiikkaan paneutuva seminaari kokosi yli sata kuulijaa. Seminaari rakennettiin pienoiskuvaksi Veeran Verstaan toiminnasta. Valokuvaaja yli sata kuulijaa. Seminaari rakennettiin pienoiskuvaksi Veeran Verstaan toiminnasta. Valokuvaaja Kirsti Laurinollin ja kuvataiteilija Silja Kejosen yhteisnäyttely Ilmassa järjestettiin Oulussa Galleria 5 Kirsti Laurinollin ja kuvataiteilija Silja Kejosen yhteisnäyttely Ilmassa järjestettiin Oulussa Galleria 5 23.7-10.8.

Helsinki

Helsingin alueella vuosi on ollut vilkkaan toiminnan kautta. HTS on järjestänyt monia yhteisiä ta-Helsingin alueella vuosi on ollut vilkkaan toiminnan kautta. HTS on järjestänyt monia yhteisiä ta-pahtumia ja ryhmät ovat toimineet aktiivisesti ja valmistaneet monia esityksiä. Huomattavaa on, että pahtumia ja ryhmät ovat toimineet aktiivisesti ja valmistaneet monia esityksiä. Huomattavaa on, että esityksillä on ollut paljon yleisöä ja ryhmiä on pyydetty esiintymään muiden järjestämiin tilaisuuksiin. esityksillä on ollut paljon yleisöä ja ryhmiä on pyydetty esiintymään muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Julkaisukin on jälleen ilmestynyt; tällä kertaa oli vuorossa Arjen Laulun CD-levy. Julkaisukin on jälleen ilmestynyt; tällä kertaa oli vuorossa Arjen Laulun CD-levy.

Vuoden aikana kohokohtina ovat olleet HTS:n kulttuuriryhmien yhteisesiintymiset Vappuna, Taiteiden Vuoden aikana kohokohtina ovat olleet HTS:n kulttuuriryhmien yhteisesiintymiset Vappuna, Taiteiden Yössä ja Itsenäisyyspäiväjuhlissa Malmin työväentalolla. Yhteistyötä on tehty HTY:n naistenosas-Yössä ja Itsenäisyyspäiväjuhlissa Malmin työväentalolla. Yhteistyötä on tehty HTY:n naistenosas-ton kanssa useassa projektissa. HTS on toiminut edelleen yhteistyössä KSL Lähiradion kanssa. ton kanssa useassa projektissa. HTS on toiminut edelleen yhteistyössä KSL Lähiradion kanssa. Yhteistyötä maahanmuuttajien jatkettiin edellisten vuosien ajalta saadun kokemuksen pohjalta. Yhteistyötä maahanmuuttajien jatkettiin edellisten vuosien ajalta saadun kokemuksen pohjalta. Perhetoimintaa toteutettiin järjestämällä leijakurssi, jolle koottiin yhteen sekä vanhempia että lapsia Perhetoimintaa toteutettiin järjestämällä leijakurssi, jolle koottiin yhteen sekä vanhempia että lapsia yhdessä. yhdessä.

KirjoittajapiiriKirjoittajapiiri

Kevätkaudella oli kirjoittajapiirissä mukana kymmenen kirjoittajaa, tuolla joukolla kokoonnuttiin yh-teensä seitsemän kertaa kolmen tunnin mittaisiin tapaamisiin. Tapaamisissa luettiin ja yhdessä arvioitiin kunkin kotitehtävinään tekemiä tekstejä, lisäksi tehtiin tuntitehtävänä lyhyitä tarinoita tai runoja. Kevätkauden alussa tehtävät keskittyivät dialogin ja näkökulmatekniikan opetteluun, keski-vaiheilla kevättä keskityttiin runouteen. Kesätehtävässä ja alkusyksyllä keskityttiin novellien tekoon. Ryhmä kokoontui syksyllä vain viisi kertaa ja kevätkauden kertoja oli lyhennetty puolella tunnilla. Syyskauden loppupuolella tunneilla vieraili pariinkin otteeseen toimittaja Leena Nikula, jonka kans-sa keskusteltiin mm. pitkään ihmisten arkeen vaikuttaneista sisällissodan jättämistä arvista. Kukin

9

kirjoitti myös omia muistojaan, joihin pohjautuen tehtiin henkilöhaastatteluja Lähiradioon Mataleena-ohjelmaan.

Teatteri Kultsa

Teatteri Kultsa on harrastajateatteri, joka on perustettu vuonna 1959. Vuonna 2003 aktiivisesti toi-minnassa mukana on ollut noin 50 henkilöä. Jäsenistön toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien ta-kaamiseksi on kesäkuukausia lukuun ottamatta pidetty ns. kuukausikokous kerran kuukaudessa. kaamiseksi on kesäkuukausia lukuun ottamatta pidetty ns. kuukausikokous kerran kuukaudessa. Jäsenkirje koko jäsenistölle on lähetetty kolme kertaa ja lisäksi sähköpostia on käytetty jäsenistön Jäsenkirje koko jäsenistölle on lähetetty kolme kertaa ja lisäksi sähköpostia on käytetty jäsenistön välisessä tiedotuksessa yhä enenevässä määrin. Kultsan ohjaajakoulutus aloitettiin vuoden 2003 välisessä tiedotuksessa yhä enenevässä määrin. Kultsan ohjaajakoulutus aloitettiin vuoden 2003 alussa. Ohjaajakoulutusta jatkettiin syyskuun alusta. Valo- ja äänitekniikan kurssi järjestettiin syys-alussa. Ohjaajakoulutusta jatkettiin syyskuun alusta. Valo- ja äänitekniikan kurssi järjestettiin syys-kuussa 2003.

Ohjelmisto vuoden 2003 aikana: Menetystarinoita, Maratontanssit, Lantapallo ja näkymätön nainen, Kuntoklubi Adam & Eva, Työ Menetystarinoita, Maratontanssit, Lantapallo ja näkymätön nainen, Kuntoklubi Adam & Eva, Työ työtömpi työtön.

Uusi Kukka

Vuosi 2003 oli muutosten vuosi. Toukokuussa ryhmän pitkäaikainen perustajajäsen ja kaksi muuta Vuosi 2003 oli muutosten vuosi. Toukokuussa ryhmän pitkäaikainen perustajajäsen ja kaksi muuta ryhmän jäsentä jäi pois ryhmän toiminnasta. Alkuvuodesta harjoitukset pidettiin pääasiassa keski-ryhmän jäsentä jäi pois ryhmän toiminnasta. Alkuvuodesta harjoitukset pidettiin pääasiassa keski-viikkoisin SEL:n kokoustiloissa n. klo 17.00 - 19.30. Syksyllä harjoituspaikaksi muuttui Metalliliiton viikkoisin SEL:n kokoustiloissa n. klo 17.00 - 19.30. Syksyllä harjoituspaikaksi muuttui Metalliliiton kokoustila ja harjoituspäiväksi vaihtelevasti tiistai tai keskiviikko. Vuoden aikana oli yhteensä 39 kokoustila ja harjoituspäiväksi vaihtelevasti tiistai tai keskiviikko. Vuoden aikana oli yhteensä 39 harjoitusta (44 vuonna 2002). Lisäksi Forssan esityksen harjoituskertoja oli 12. Kevään harjoitte-harjoitusta (44 vuonna 2002). Lisäksi Forssan esityksen harjoituskertoja oli 12. Kevään harjoitte-lussa keskityttiin työväenlauluihin ja laulelmiin. Syksyllä aloitettiin entisen Neilikka-yhtyeen esittä-lussa keskityttiin työväenlauluihin ja laulelmiin. Syksyllä aloitettiin entisen Neilikka-yhtyeen esittä-mien laulujen harjoitteleminen. Myös Uuden kukan vanhaa ohjelmistoa otettiin uudestaan työn alle mien laulujen harjoitteleminen. Myös Uuden kukan vanhaa ohjelmistoa otettiin uudestaan työn alle sekä uusien jäsenten takia että myös tulevia 20-vuotisjuhlia (v.2005) silmällä pitäen. Vuoden aikana sekä uusien jäsenten takia että myös tulevia 20-vuotisjuhlia (v.2005) silmällä pitäen. Vuoden aikana esiintymisiä oli kaikkiaan 33 (20 vuonna 2002). Vaalikabaree Kuplaa esitettiin yhteensä 11 kertaa esiintymisiä oli kaikkiaan 33 (20 vuonna 2002). Vaalikabaree Kuplaa esitettiin yhteensä 11 kertaa eduskuntavaalien vaalitilaisuuksissa. Osa ryhmästä osallistui Forssan kokouksen 100-vuotisjuhla-eduskuntavaalien vaalitilaisuuksissa. Osa ryhmästä osallistui Forssan kokouksen 100-vuotisjuhla-näytelmään, jota esitettiin 5 kertaa eri puolilla maata. näytelmään, jota esitettiin 5 kertaa eri puolilla maata.

Arjen Laulun tuotantoa cd:lleArjen Laulun tuotantoa cd:lle

Kuluneen vuoden tärkein toimintatavoite oli uuden CD-levyn tekeminen ja tavoite saavutettiin joulu-Kuluneen vuoden tärkein toimintatavoite oli uuden CD-levyn tekeminen ja tavoite saavutettiin joulu-kuun alkuun mennessä. Levyn julkistamiskonsertti järjestettiin joulukuussa. Arjen laulu on entiseen kuun alkuun mennessä. Levyn julkistamiskonsertti järjestettiin joulukuussa. Arjen laulu on entiseen tapaan järjestänyt musiikkikoulutusta maanantaisin yhteensä 32 kertaa ja harjoitukset on pidetty tapaan järjestänyt musiikkikoulutusta maanantaisin yhteensä 32 kertaa ja harjoitukset on pidetty keskiviikkoisin Länsi-Pasilan ala-asteella samoin 32 kertaa vuoden kuluessa. Viikonloppukursseja keskiviikkoisin Länsi-Pasilan ala-asteella samoin 32 kertaa vuoden kuluessa. Viikonloppukursseja on pidetty toimintakauden aikana kolme kertaa. Esiintymisiä on ollut on pidetty toimintakauden aikana kolme kertaa. Esiintymisiä on ollut 26.2. Puistokulmassa Vantaalla, 1.5. kevätkonsertti Malmin työväentalolla, 28.8. Taiteiden Yössä, 26.2. Puistokulmassa Vantaalla, 1.5. kevätkonsertti Malmin työväentalolla, 28.8. Taiteiden Yössä, 4.10. STM:n Uudenmaan piirin Laulun ja soiton päivänä, 6.12. Itsenäisyyspäivänjuhla Malmilla, ja 4.10. STM:n Uudenmaan piirin Laulun ja soiton päivänä, 6.12. Itsenäisyyspäivänjuhla Malmilla, ja 14.12. Levyn julkistamiskonsertti Vartiokylässä.14.12. Levyn julkistamiskonsertti Vartiokylässä.

Kulttuuritalon kuvataidepiiri opettaaKulttuuritalon kuvataidepiiri opettaa

Maalausopetusta oli säännöllisesti sunnuntaisin klo 11-14 ja joskus myös keskiviikkona ja torstaina Maalausopetusta oli säännöllisesti sunnuntaisin klo 11-14 ja joskus myös keskiviikkona ja torstaina klo 18-21. Opettajan ohjaamia kokoontumiskertoja oli vuoden aikana 38. Kesäisin ei ollut opetustoi-mintaa, mutta kuvataidepiiriläiset maalasivat toimitalonsa ympäristön maisemia ja muita aiheita itse-näisesti. Dialuentoja järjestettiin neljä kertaa. Näyttelyt olivat Taiteiden yönä 28.8. ja Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12 Malmin työväentalolla.

Tanssiryhmä Piroska

Tanssiryhmän toiminta on ollut aktiivista koko toimintakauden. Aktiivitanssijoiden määrä ryhmässä

10

on ollut 17. Esityksissä on ollut mukana 10 - 15 tanssijaa. Vakituisena harjoitustilana on ollut kerhotila Karjalatalossa. Ryhmällä on toimintakauden aikana ollut noin 40 harjoitustilaisuutta. Jokainen harjoi-tuskerta on pituudeltaan 4 x 45 minuuttia. Kaksipäiväinen kurssi pidettiin Karjalohjalla, Lomakeskus Päiväkummussa 4-5.1.2003 yhteistyössä KSL:n opintokeskuksen kanssa. Tammikuussa oli ryhmän vierailevana ohjaajana unkarilainen tanssipedagogi, koreografi László Antal, 2 -17: 1:2003. Vierailun aikana Antal opetti ryhmälle kaksi uutta tanssikoreografi aa, yhteensä seitsemässä harjoitustilaisuu-dessa. Uutena toimintamuotona järjestettiin 2 tanssitalotapahtumaa Karjalatalossa, joihin osallistui 68 tanssija, helsinkiläisistä tanssiryhmistä.

Kemi

Kemin KSL on Kemissä toimiva, vasemmistolainen, vapaata sivistystyötä tekevä aikuiskasvatusjär-Kemin KSL on Kemissä toimiva, vasemmistolainen, vapaata sivistystyötä tekevä aikuiskasvatusjär-jestö. Toimikautena 2003 se on edistänyt kemiläisten yhdistysten ja yksityisten henkilöiden sivistyk-jestö. Toimikautena 2003 se on edistänyt kemiläisten yhdistysten ja yksityisten henkilöiden sivistyk-sellistä tasa-arvoa ja yhteiskunnallista tietoisuutta.

Päätavoitteena oli Forssan-kokouksesta 100-vuotta tapahtuman järjestäminen Kemiin. Tilaisuus si-Päätavoitteena oli Forssan-kokouksesta 100-vuotta tapahtuman järjestäminen Kemiin. Tilaisuus si-sälsi Forssan kokouksesta 100-vuotta juhlaseminaarin johon osallistui n. 70 ja iltatilaisuuden johon sälsi Forssan kokouksesta 100-vuotta juhlaseminaarin johon osallistui n. 70 ja iltatilaisuuden johon osallistui n. 200 henkilöä. Seminaarissa alustivat Suvi-Anne Siimes, Minna Sirnö ja Kalevi Suomela. osallistui n. 200 henkilöä. Seminaarissa alustivat Suvi-Anne Siimes, Minna Sirnö ja Kalevi Suomela. Illalla oli teatteriesitys Forssan kokouksesta, johon myytiin 119 lippua ja ravintolaillassa musisoivat Illalla oli teatteriesitys Forssan kokouksesta, johon myytiin 119 lippua ja ravintolaillassa musisoivat Reino Bäckström, Heikki Lund, Sami Itkonen ja Olavi Suokas.Reino Bäckström, Heikki Lund, Sami Itkonen ja Olavi Suokas.Kemin KSL:n toimikunnasta osallistui 2 henkilöä Valkeakoskella 26.7. järjestettyyn opintojärjestö- ja Kemin KSL:n toimikunnasta osallistui 2 henkilöä Valkeakoskella 26.7. järjestettyyn opintojärjestö- ja jäsenjärjestötapaamiseen..Kemin KSL on edesauttanut jäsenyhdistystensä ja yksityisten henkilöiden kulttuuri- ja koulutustoi-Kemin KSL on edesauttanut jäsenyhdistystensä ja yksityisten henkilöiden kulttuuri- ja koulutustoi-minnan toteutumista heidän omista tarpeistaan lähtien sekä kehittänyt kaupunkilaisten edellytyksiä minnan toteutumista heidän omista tarpeistaan lähtien sekä kehittänyt kaupunkilaisten edellytyksiä suunnitelmalliseen ja hyödylliseen vapaa-ajan käyttöön.suunnitelmalliseen ja hyödylliseen vapaa-ajan käyttöön.

Kemin KSL on järjestänyt toimikautenaan omaa opintokerhotoimintaa ja avustanut ja auttanut mui-Kemin KSL on järjestänyt toimikautenaan omaa opintokerhotoimintaa ja avustanut ja auttanut mui-den kemiläisten pienryhmien opinto-toimintaa.den kemiläisten pienryhmien opinto-toimintaa.Muita keskeisempiä aiheita ovat olleet ihmiseen fyysisesti ja henkisesti liittyvät sekä perinteiset Muita keskeisempiä aiheita ovat olleet ihmiseen fyysisesti ja henkisesti liittyvät sekä perinteiset maailmankatsomus- ja ay-teemat. Toimintavuoden aikana jatkettiin järjestyksenvalvojakoulutusta maailmankatsomus- ja ay-teemat. Toimintavuoden aikana jatkettiin järjestyksenvalvojakoulutusta yhdessä TUL:n Lapin piirin kanssa.yhdessä TUL:n Lapin piirin kanssa.

Kemin KSL on järjestänyt myös luentoja, kurssitoimintaa ja seminaareja. Muista kulttuurisista aiheis-Kemin KSL on järjestänyt myös luentoja, kurssitoimintaa ja seminaareja. Muista kulttuurisista aiheis-ta opintojärjestöä lähellä ovat olleet musiikkiteemat ja kädentaidot. Kouluttajina ovat olleet paikalli-ta opintojärjestöä lähellä ovat olleet musiikkiteemat ja kädentaidot. Kouluttajina ovat olleet paikalli-set asiantuntijat, mutta myös valtakunnallisesti arvostetut aiheidensa erityis-spesialistit.set asiantuntijat, mutta myös valtakunnallisesti arvostetut aiheidensa erityis-spesialistit.

Kemin KSL on edistänyt jäsentensä ja kansalaisten opinto- ja kulttuuritoimintaa sekä taide- ja muita Kemin KSL on edistänyt jäsentensä ja kansalaisten opinto- ja kulttuuritoimintaa sekä taide- ja muita sivistysharrastuksia sekä tehnyt tunnetuksi kansainvälisyysasioita.sivistysharrastuksia sekä tehnyt tunnetuksi kansainvälisyysasioita.

Kursseja on pidetty mm. työn jakamisesta, verotuksesta, luottamus-henkilökoulutuksesta ay-, ta-Kursseja on pidetty mm. työn jakamisesta, verotuksesta, luottamus-henkilökoulutuksesta ay-, ta-lous- ja energiapolitiikasta, työllisyys- ja urheilupolitiikasta, järjestyksenvalvonnasta ym. Kerhot ovat lous- ja energiapolitiikasta, työllisyys- ja urheilupolitiikasta, järjestyksenvalvonnasta ym. Kerhot ovat käsitelleet lähes kaikkia mahdollisia, jopa mahdottomiakin, ihmisiä lähellä olevia ja koskettavia ai-käsitelleet lähes kaikkia mahdollisia, jopa mahdottomiakin, ihmisiä lähellä olevia ja koskettavia ai-heita.heita.

Koulutus- ja kasvatustoimintaa on järjestetty yhdessä muiden aikuiskasvatusjärjestöjen kanssa. Koulutus- ja kasvatustoimintaa on järjestetty yhdessä muiden aikuiskasvatusjärjestöjen kanssa. Opintojärjestö on käyttänyt myös muiden kemiläisten yhteisöjen palveluksia hyväkseen ja toiminut aktiivisesti kunnallisessa kulttuuri- ja sivistystyössä.

Kemin KSL ollut mukana järjestämässä seuraavia esittely ja opintotilaisuuksia v. 2003; Kemin Eläkeläiset ry:n keskiviikko- ja Pruntsinkerhoissa käynnit, KSL:n esittelyä ja luentoja eri aiheis-ta KTV:n Kemin eläkeläisille ja Keminmaan eläkeläispiirille, Yhdistystoiminnan kurssit Tornion Järjestötalolla ESR-projektiin liittyen, yhdistystoiminnan kurssi Kittilän eläkeläisille, Opintokerho-oh-jaajakurssi Sallan eläkeläisille, Eläketiedotuskurssi Kemin ja Rovaniemen rakennustyöläisten eläke-

11

läisjaostoille sekä Kemin rakennustyöläisten eläkeläisjaostolle yhdistyslain kurssi. Lisäksi alueellista toimintaa on järjestetty mm: Tornion-seudun eläkeläisille opinto-ohjausneuvonpito, Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestölle opo-kurssi Rovaniemellä, Lapin kyläasiain neuvottelukunnan yhdistyslain kurs-si Pellossa sekä neuvottelukunnan seminaariin osallistuminen Torniossa, Lapin työttömien yhdis-tysten yhdistyslain kurssi Sodankylässä sekä KSL:n kerhotoiminnan esittely PAM:in Kemin osaston työttömille

Opintojärjestö on hankkinut palveluja Kemin Vasemmistoliitto ry:ltä. Opintojärjestö on osuuskunta Opintojärjestö on hankkinut palveluja Kemin Vasemmistoliitto ry:ltä. Opintojärjestö on osuuskunta Vastapainon jäsen ja Eestaas Oy:n osakas. Kemissä opintojärjestö on pitänyt yhteyttä 22 jäsenyh-Vastapainon jäsen ja Eestaas Oy:n osakas. Kemissä opintojärjestö on pitänyt yhteyttä 22 jäsenyh-distykseensä kirjeitse ja paikallislehtien välityksellä.

Varainhankintatuloja on saatu jäsenmaksuista sekä eri kurssien ja tilaisuuksien osanottomaksuista. Varainhankintatuloja on saatu jäsenmaksuista sekä eri kurssien ja tilaisuuksien osanottomaksuista. Merkittävä kulttuuri- ja aikuis-koulutuksen tukija on ollut Kemin kaupunki myöntämällä yleisavustus-Merkittävä kulttuuri- ja aikuis-koulutuksen tukija on ollut Kemin kaupunki myöntämällä yleisavustus-ta opintojärjestölle. KSL:N kanssa oleva ostopalvelusopimus takasi toiminnan kehittämisen kulu-ta opintojärjestölle. KSL:N kanssa oleva ostopalvelusopimus takasi toiminnan kehittämisen kulu-neella vuodella.

Turku

KSL:llä on Turussa ajanmukainen 18 koneen atk-luokka. Luokan opettajana on toiminut Arvo Malmi. KSL:llä on Turussa ajanmukainen 18 koneen atk-luokka. Luokan opettajana on toiminut Arvo Malmi. Luokassa järjestettiin 29 kurssia joihin osallistui 298 opiskelijaa. KSL on ollut yhteistyössä Turun Luokassa järjestettiin 29 kurssia joihin osallistui 298 opiskelijaa. KSL on ollut yhteistyössä Turun naiskeskuksen kanssa maahanmuuttajakoulutusta järjestettäessä. Viroon järjestettiin neljä matkaa, naiskeskuksen kanssa maahanmuuttajakoulutusta järjestettäessä. Viroon järjestettiin neljä matkaa, jotka suuntautuivat Tarttoon, Narvaan, Vormisiin ja Pärnuun. Matkoilla on tutustuttu Viron luontoon jotka suuntautuivat Tarttoon, Narvaan, Vormisiin ja Pärnuun. Matkoilla on tutustuttu Viron luontoon ja alkavaan luomuviljelyyn. Turussa aloitettiin myös viron kielen kurssi. KSL on Turussa mukana ja alkavaan luomuviljelyyn. Turussa aloitettiin myös viron kielen kurssi. KSL on Turussa mukana Turun Lähiradio yhdistyksessä, joka ylläpitää Radio Robinhoodia. Luomutoiminnassa Turun KSL on Turun Lähiradio yhdistyksessä, joka ylläpitää Radio Robinhoodia. Luomutoiminnassa Turun KSL on ollut mukana seitsemäntoista vuotta järjestämällä luomukursseja sekä luomutapahtumia.ollut mukana seitsemäntoista vuotta järjestämällä luomukursseja sekä luomutapahtumia.

Lahti

KSL:n Lahden toimintayksikkö toimii Lahden keskustassa, Hämeenkatu 15, 3.-5. kerroksessa. KSL:n Lahden toimintayksikkö toimii Lahden keskustassa, Hämeenkatu 15, 3.-5. kerroksessa. Vuoden aikana vuokrattiin lisätiloja, jotta toiminta voitiin keskittää yhteen pisteeseen. Kolmas kerros Vuoden aikana vuokrattiin lisätiloja, jotta toiminta voitiin keskittää yhteen pisteeseen. Kolmas kerros on tarkoitettu maahanmuuttajien koulutuksen ja toimintatilaksi ja se korvaa aikaisemmin vuokralla on tarkoitettu maahanmuuttajien koulutuksen ja toimintatilaksi ja se korvaa aikaisemmin vuokralla olleet AleksinTuvan ja Hannunsalin tilat. Hallinnollisista ja atk-tiloista erillistä tilaa on voitu antaa olleet AleksinTuvan ja Hannunsalin tilat. Hallinnollisista ja atk-tiloista erillistä tilaa on voitu antaa myös jäsenyhdistysten käyttöön. myös jäsenyhdistysten käyttöön.

Lahden KSL:n toiminta toteutettiin edelleen kahdessa tulosyksikössä, KSL:n Lahden aluekeskuk-Lahden KSL:n toiminta toteutettiin edelleen kahdessa tulosyksikössä, KSL:n Lahden aluekeskuk-sen toimintana ja TietoTupa aikuisopistossa.sen toimintana ja TietoTupa aikuisopistossa.

Lahden aluekeskus on markkinoinut KSL:n palveluja yhdistyksille sekä esitellyt niitä kaikilla työ-Lahden aluekeskus on markkinoinut KSL:n palveluja yhdistyksille sekä esitellyt niitä kaikilla työ-voimapoliittisilla kursseilla. Työttömien yhdistykset ovat olleet yksi tärkeimmistä yhteistyötahoista. voimapoliittisilla kursseilla. Työttömien yhdistykset ovat olleet yksi tärkeimmistä yhteistyötahoista. Työttömien toimintakeskus Takatasku on myös alihankkijamme niin, että sen puitteissa järjestet-Työttömien toimintakeskus Takatasku on myös alihankkijamme niin, että sen puitteissa järjestet-tiin työttömille ja ammattiyhdistysväelle suunnattuja kursseja. Uusia asiakasyhdistyksiä ovat mm. tiin työttömille ja ammattiyhdistysväelle suunnattuja kursseja. Uusia asiakasyhdistyksiä ovat mm. Päijät-Hämeen Elämäntapayhdistys sekä Lahden jalo- ja korukiviharrastajat. Aluekeskus on pitänyt Päijät-Hämeen Elämäntapayhdistys sekä Lahden jalo- ja korukiviharrastajat. Aluekeskus on pitänyt yhteyttä myös alueensa opintojärjestöihin. yhteyttä myös alueensa opintojärjestöihin.

KoulutusKoulutus

Lahden KSL on vastannut TietoTupa-opiston ympäristö- ja riskienhallinta- projektien suunnittelu- ja työhakukoulutuksesta.Kahden viikon pituisia Työnhakukursseja järjestettiin 8.

Maahanmuuttajien koulutusta järjestettiin sekä työvoimapoliittisena koulutuksena, opetushallituk-sen määrärahoin, sekä osanottajien rahoittamana valtionapukoulutuksena.

12

TietoTupa-aikuisopisto

Ajokorttikoulutuksen lisäksi TietoTupa painotti toimintaansa tutkintotavoitteisiin kursseihin. Uutena kurssituotteena olivat Non-stop tyyppiset Tietotyöpajat sekä tietotekniikan ja sihteerin ammattitut-kinnot. Ensimmäinen tietotekniikan ammattitutkinto onnistui erinomaisesti sillä 12 oppilasta suoriutui tutkinnosta ensimmäisissä tutkintotilaisuuksissa. Yhtä hyvät tulokset kirjattiin aiemmin sihteerien ammattitutkintoon valmentavalta kurssilta.

Lahden KSL hyväksyttiin keväällä Noste-projektiin. Lahden KSL hallinnoi ja TietoTupa-opisto to-Lahden KSL hyväksyttiin keväällä Noste-projektiin. Lahden KSL hallinnoi ja TietoTupa-opisto to-teuttaa Noste-koulutusta. Syksyn aikana alkanut hakeva toiminta on onnistunut erinomaisesti, yh-teuttaa Noste-koulutusta. Syksyn aikana alkanut hakeva toiminta on onnistunut erinomaisesti, yh-teistyöyrityksiä ja yhteisöjä on runsaasti ja myös monet ammattiyhdistykset ovat olleet aktiivisesti teistyöyrityksiä ja yhteisöjä on runsaasti ja myös monet ammattiyhdistykset ovat olleet aktiivisesti yhteistyössä mukana.Myös kunnan- ja valtionhallinto ovat kiinnostuneita yhteistyöstä.Kurssi-ilmoittautumisia on tullut syksyn aikana runsaasti. Noste-hankkeen myötä yhteistyö Päijät Kurssi-ilmoittautumisia on tullut syksyn aikana runsaasti. Noste-hankkeen myötä yhteistyö Päijät - Hämeen koulutuskonsernin kanssa on tiivistynyt.

Lahden KSL / TietoTupa on ylläpitänyt ja kehittänyt omia WWW-sivuja, joista on yhteys KSL:n si-Lahden KSL / TietoTupa on ylläpitänyt ja kehittänyt omia WWW-sivuja, joista on yhteys KSL:n si-vuille. Sivut pitävät sisällään harjoittelijapankin ja oppilaidemme työnhakusivut, joita markkinoidaan vuille. Sivut pitävät sisällään harjoittelijapankin ja oppilaidemme työnhakusivut, joita markkinoidaan noin 300:lle yritysasiakkaallemme 2-3 kertaa vuodessa.

Keväällä aloitettiin oman verkko-opiston rakentaminen. Sen tavoitteena on tehostaa etä- ja moni-Keväällä aloitettiin oman verkko-opiston rakentaminen. Sen tavoitteena on tehostaa etä- ja moni-muoto- opetusta. Erityisesti Noste-projektissa odotetaan sille olevan paljon käyttöä. Opetusverkko muoto- opetusta. Erityisesti Noste-projektissa odotetaan sille olevan paljon käyttöä. Opetusverkko valmistuu vuoden 2003 loppuun mennessä.valmistuu vuoden 2003 loppuun mennessä.

Kulttuuri

Syksyllä osallistumme entiseen tapaan noin kuukauden mittaisen tapahtumasarjan, Venäjän kult-Syksyllä osallistumme entiseen tapaan noin kuukauden mittaisen tapahtumasarjan, Venäjän kult-tuurin päivien järjestämiseen.tuurin päivien järjestämiseen.

Perinteistä julkaisutoimintaa jatkettiin kustantamalla harrastekirjoittajan tarinat kirjana Perinteistä julkaisutoimintaa jatkettiin kustantamalla harrastekirjoittajan tarinat kirjana ”Asuntonäyttely”.”Asuntonäyttely”.

Maahanmuuttajille tarjottiin perinteiseen tapaan myös tiloja ja tukea omaehtoisen opinto- ja harras-Maahanmuuttajille tarjottiin perinteiseen tapaan myös tiloja ja tukea omaehtoisen opinto- ja harras-tustoiminnan ylläpitämiseksi. Tiloissa on toiminut englannin kielen opiskeluryhmä, arabiankielinen tustoiminnan ylläpitämiseksi. Tiloissa on toiminut englannin kielen opiskeluryhmä, arabiankielinen atk-opetus sekä hierontaryhmä.atk-opetus sekä hierontaryhmä.

TietoTuvan ja Lahden KSL:n opettajien koulutus on toteutunut suunnitelmien mukaan. Kaikki TietoTuvan ja Lahden KSL:n opettajien koulutus on toteutunut suunnitelmien mukaan. Kaikki päätoimiset opettajat ovat osallistuneet jatkuvasti koulutukseen ja muutamilla on varsin mitta-päätoimiset opettajat ovat osallistuneet jatkuvasti koulutukseen ja muutamilla on varsin mitta-viakin osaamistaidon kehittämishankkeita. Leila Rapp suoritti mm. oppilaitosten johtajille suun-viakin osaamistaidon kehittämishankkeita. Leila Rapp suoritti mm. oppilaitosten johtajille suun-natun opetushallinnon tutkinnon. Lisäksi yksi opettajista aloitti näyttömestaritutkinnon suoritta-natun opetushallinnon tutkinnon. Lisäksi yksi opettajista aloitti näyttömestaritutkinnon suoritta-misen, niin että vastaisuudessa voimme hakea oikeudet ja itse järjestää myös ammattinäyttö-misen, niin että vastaisuudessa voimme hakea oikeudet ja itse järjestää myös ammattinäyttö-tutkinnot.tutkinnot.

Yhteiset suunnittelu- ja kehittämiskeskustelut on saatu säännölliseksi. Itsearvioinnin kehittäminen Yhteiset suunnittelu- ja kehittämiskeskustelut on saatu säännölliseksi. Itsearvioinnin kehittäminen ei ole edennyt kuitenkaan tavoitteiden mukaan, vaikka se on selkeästi kehittynyt osaksi yhteistä ei ole edennyt kuitenkaan tavoitteiden mukaan, vaikka se on selkeästi kehittynyt osaksi yhteistä kehittämiskeskustelua.

11. Kansainvälinen toiminta

Grundtvig 2-oppimiskumppanuushanke Merkitykselliset maailmat jatkui yhteisen Kuva- ja lukukirjan tuottamisella ja kokouksella Burgenlandissa. Kirja ilmestyi nimellä Merkwürdige Welten. Europäische Versammlungskulturen für Politische Bildunsprozesse Bilder- und Lesebuch (Eurooppalaiset ko-

13

koontumiskulttuurit yhteiskunnallisissa sivistysprosesseissa: Kuva- ja lukukirja) . Siinä esitellään kokoontumisten paikan ja pienten kokousten merkitystä demokratian kehittämiseksi.

Inter Citizens’ Conferences –verkkojärjestöä (”Kansalaisten väliset konferenssit” käynnistettiin lo-kakuussa Helsingissä pidetyssä kokouksessa, jonka pääjärjestäjä oli KSL. Hankkeen tavoitteena oli eri maiden kansalaisjärjestöjen yhteistyö, jonka teemana oli Transnational Democracy in Making (”Tehdään kansankuntien demokratiaa”). Seuraava kokous suunniteltiin helmikuulle 2004.

Nordens folkliga akademi eli Pohjolan kansanakatemia oli yhteispohjoismainen kansansivis-Nordens folkliga akademi eli Pohjolan kansanakatemia oli yhteispohjoismainen kansansivis-tyksen ja aikuiskoulutuksen instituutio, joka ehti toimia 35 vuotta vapaan sivistystyön tehtävissä. tyksen ja aikuiskoulutuksen instituutio, joka ehti toimia 35 vuotta vapaan sivistystyön tehtävissä. Opetusministerien kokous päätti lopettaa Akatemian toiminnan vuoden päättyessä. Sen toiminnan Opetusministerien kokous päätti lopettaa Akatemian toiminnan vuoden päättyessä. Sen toiminnan jatkamiseksi on harkittu aikuiskoulutusverkostoja. Toimintavuoden aikana Jukka Tainio toimi NFA:n jatkamiseksi on harkittu aikuiskoulutusverkostoja. Toimintavuoden aikana Jukka Tainio toimi NFA:n hallituksen suomalaisena jäsenenä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Aikuiskoulutuksen johtoryhmä FOVU järjesti Akatemian Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Aikuiskoulutuksen johtoryhmä FOVU järjesti Akatemian jälkeistä vaihetta koskevan seminaarin joulukuussa.

12. Opintokeskustoiminnan ylläpitäminen

Opintokeskuksen ylläpitäjänä toimii Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, jonka kotipaikkana on Helsinki. Opintokeskuksen ylläpitäjänä toimii Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, jonka kotipaikkana on Helsinki. Oppilaitos on KSL- opintokeskus, jonka kotipaikka on samoin Helsingissä. Oppilaitoksen opetuskieli Oppilaitos on KSL- opintokeskus, jonka kotipaikka on samoin Helsingissä. Oppilaitoksen opetuskieli on suomi, mikä ei estä järjestämästä opintoja myös muilla kielillä. KSL-opintokeskuksen toiminta on suomi, mikä ei estä järjestämästä opintoja myös muilla kielillä. KSL-opintokeskuksen toiminta liittyy Kansan Sivistystyön Liiton sääntöihin, päämääriin ja arvoihin. liittyy Kansan Sivistystyön Liiton sääntöihin, päämääriin ja arvoihin.

Opintokeskuksen tarkoituksena on ylläpitäjän ja sen opinto-järjestöjen kanssa organisoida aikuisten Opintokeskuksen tarkoituksena on ylläpitäjän ja sen opinto-järjestöjen kanssa organisoida aikuisten oppimista sekä järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisten ja kansalaisjärjestöjen, taide- ja kult-oppimista sekä järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisten ja kansalaisjärjestöjen, taide- ja kult-tuurijärjestöjen kanssa näiden toiminnassa mukana oleville aikuisille. tuurijärjestöjen kanssa näiden toiminnassa mukana oleville aikuisille.

Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös järjestämään oppimistilaisuuksia sivistystyön katveeseen Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös järjestämään oppimistilaisuuksia sivistystyön katveeseen jääneille erilaisille ryhmille. Oppimista organisoidaan tarkoituksena parantaa aikuisten mahdolli-jääneille erilaisille ryhmille. Oppimista organisoidaan tarkoituksena parantaa aikuisten mahdolli-suuksia päästä eteenpäin elämässä, toimia järjestöissä ja yhteisöissä, vaikuttaa yhteiskunnallisesti suuksia päästä eteenpäin elämässä, toimia järjestöissä ja yhteisöissä, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä pitää yllä toimintakykyisyyttä muuttuvissa ympäristöissä. Painotettava kohderyhmä ovat koke-sekä pitää yllä toimintakykyisyyttä muuttuvissa ympäristöissä. Painotettava kohderyhmä ovat koke-muksistaan oppineet, mutta vähän muodollista koulutusta saaneet aikuiset. muksistaan oppineet, mutta vähän muodollista koulutusta saaneet aikuiset.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi KSL- opintokeskus järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisiin ja Tarkoituksensa toteuttamiseksi KSL- opintokeskus järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisiin ja järjestöaineisiin, tieto- ja viestintä- sekä taide- ja taitoaineisiin painottuvina. Oppimista organisoidaan järjestöaineisiin, tieto- ja viestintä- sekä taide- ja taitoaineisiin painottuvina. Oppimista organisoidaan opintokerho-, luento- ja kurssitoimintoina sekä projekteina ja monimuotoisina oppimisohjelmina.opintokerho-, luento- ja kurssitoimintoina sekä projekteina ja monimuotoisina oppimisohjelmina.

13. Opintokeskuksen toiminta 13. Opintokeskuksen toiminta

13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta

Opintokeskuksen kurssien toimeenpanijoita oli 166, joista merkittävä osa kuului KSL:n jäse-Opintokeskuksen kurssien toimeenpanijoita oli 166, joista merkittävä osa kuului KSL:n jäse-ninä oleviin valtakunnallisiin keskusjärjestöihin. 50 suurinta yhteistyötahoa vastasi 87 pro-ninä oleviin valtakunnallisiin keskusjärjestöihin. 50 suurinta yhteistyötahoa vastasi 87 pro-sentista tunteja ja 80 prosentista kursseja. Pysyvään asiakassopimukseen oli liittynyt 26 toi-sentista tunteja ja 80 prosentista kursseja. Pysyvään asiakassopimukseen oli liittynyt 26 toi-meenpanijaa. Kursseja oli kaikkiaan 801 (781), ja opetustunnit pystyttiin rajaamaan 19.826 (19.794) tuntiin. Kurssien toteumaprosentti lähenee yhdeksääkymmentä (89%). Silti vaihtelu on luonnollista kursseissa, jotka muuttuvat aina kansalaistoiminnassa tapahtuvien virtausten mukaisesti.

Opintokeskuksen kurssijärjestelmä rakentuu kausittaisista kurssivarauksista, kurssien suunnittelus-ta ja toteutuksesta sekä tilityksistä ja tilastoinnista. Osa kurssien toimeenpanijoista on tehnyt asia-kassopimuksen. Kurssien toimeenpanijoita neuvottiin sekä suullisesti että kirjallisesti.

14

Kurssipalvelun ja kerhopalvelun verkkosivujen toimivuutta parannettiin ja verkkolomakkeita kehitet-tiin. Lisäksi kurssin järjestäjille tarjottiin mahdollisuutta käyttää sähköpostin liitetiedostoja kurssien varaamisessa, suunnittelussa ja tilityksessä.

Opintokeskuksen asiakaspalvelua, kurssi- ja kerhotoimintaa käsiteltiin kuukausittain kokoontuvassa opintokeskustiimissä.

Opintokerhojen neuvonta ja ohjauspalvelut toteutuivat hyvin Oulun toimipaikasta, jossa on yhteys KSL:n sisäiseen tietoverkkoon.

Opintokeskuksen kurssipalvelujen esite ”Ideasta kurssiksi” valmistettiin ja toimitettiin yhdyshenkilöil-le suunnittelun tueksi.

13.2. Opintokeskuksen alueellinen toiminta

Alueyksiköiden opintokeskustuntien määrä lisääntyi huomattavasti. Helsingin KSL:n Lahdessa ja Lapissa sekä Pirkanmaalla laski.

Oulun KSL ”Osaamisen Kierrätystalo” toteutti pedagogista linjaansa tarjoten laajalla skaalalla kurs-seja vaihtoehtoisista itsehoidon ja itsensä kehittämisen keinoista taiteellisiin ja ammatillisiin opintoi-hin. Nämä teemat vietiin erilaisiin ja eri muotoisiin opintotilaisuuksiin, oppiviin iltaryhmiin, viikonlop-pukursseihin, kädentaitajan viikkoon ja nuorten työpajaan. Käsillä käsittäminen, tietoisuus siitä, että käsillä tekeminen auttaa meitä pääsemään mielentilaan, jossa oivaltaminen ja oppimiskykymme parantuvat, oli yksi löydetyistä vanhoista oivalluksista.

Veeran Verstaan nuorten työpajan refl ektoiva opetus ja kokonaisvaltainen pedagogiikka jatkui suun-tauksenaan nainen yhteiskunnan toimijana - empowerment, coaching nuorten tavoitetyöskentelyyn, tavoitteiden tarkentamiseen ja tasapainoisen elämän luomiseen. OPM:n ESR- rahoitteisen työpajan suunnittelijana toimi Jaana Tikka. Ensimmäinen innovatiivinen työpaja päättyi ja toinen käynnistyi TE-keskuksen rahoituksella.

Turun alueella ATK-koulutuksen kysyntä oli merkittävää. Kunnallispolitiikan opintotoiminta käynnis-tyi. Luomuaiheet olivat opintotoiminnassa vahvoilla ja niihin liittyi tutustuminen luomuviljelyyn Virossa ja Latviassa. KSL näkyi Turussa myös Radio Robin Hoodin aalloilla. Yhteistyö on Naiskeskuksen ja työttömien kanssa. Perinteisiä opintokerho- ja kurssineuvontatilaisuuksia järjestetään edelleen.

15

Helsingin KSL - Yhteiskunnallinen Opisto 22 19 1383 396 392 409 269 277

Keski-Suomen KSL 21 15 146 98 312 203 156 102

Lahden KSL 63 74 3354 3795 633 763 403 551

Lapin KSL 2 3 48 30 36 57 14 20

Oulun KSL 23 23 657 646 259 275 171 201

Varsinais-Suomen KSL 31 38 818 1061 374 559 148 308

Sivistysliitto 13 2 174 12 167 37 71 29

Yhteensä 175 174 6 580 6038 2 173 2 303 1 232 1 488 Alueyksiköt 2001 181 6 228 2 620 1 611 Alueyksiköt 2000 231 6 685 3 152 2 024

Kursseja Opetustunnit Kurssilaisia Naisia2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003

Alueyksiköiden opintokeskuskurssitoiminta 2003

16

Lahdessa toiminta jakautui toisaalta Tietotupa-yksikön ATK-kursseihin, toisaalta opintojärjestön maahanmuuttajakoulutukseen, joka sisälsi suomen kielen opetuksen ohella muutakin kotiuttamista suomalaiseen elämänmenoon.

Helsingin KSL:n ja Yhteiskunnallinen opiston kurssitoiminnassa oli hiljaisempi vuosi opiston rehtorin Pirjo-Riitta Reimanin vakavan sairastumisen johdosta. Järjestötyö kunniaan sekä kan-salaisopintojen VSOP-kokeiluhanke alkoivat toteutua. Helsingin Vasemmistoliitto ja Eläkeläiset olivat edelleen merkittäviä yhteistyökumppaneita. Tai-Ji, edunvalvonta ja ATK olivat jatkoa edel-olivat edelleen merkittäviä yhteistyökumppaneita. Tai-Ji, edunvalvonta ja ATK olivat jatkoa edel-lisille vuosille. Nigerian IFEM -naisten yhteisöradiohanke oli vaikeuksissa, jotka aivan loppuvuo-lisille vuosille. Nigerian IFEM -naisten yhteisöradiohanke oli vaikeuksissa, jotka aivan loppuvuo-desta selvisivät.

13.3. Opintokeskuksen kehittämishankkeet

13.3.1. Opintokeskusten arviointihanke ja KSL:n itsearvioinnin kehittäminen13.3.1. Opintokeskusten arviointihanke ja KSL:n itsearvioinnin kehittäminen

Neljä yhteiskunnallista opintokeskusta – KSL, Kansio, MSL ja TSL arvioivat toimintaansa Neljä yhteiskunnallista opintokeskusta – KSL, Kansio, MSL ja TSL arvioivat toimintaansa käyttäen välineenä Eurooppalaisen laatupalkinnon kriteerejä (EFQM) vuosina 2000-2003. käyttäen välineenä Eurooppalaisen laatupalkinnon kriteerejä (EFQM) vuosina 2000-2003. Toimintavuonna toteutettiin KSL:n itsearviointi 2003 ja sen perusteella valittuja parantamis-Toimintavuonna toteutettiin KSL:n itsearviointi 2003 ja sen perusteella valittuja parantamis-hankkeita. Opintokeskusten itsearvioinnin menetelmän työkalu soveltui erittäin hyvin käyt-hankkeita. Opintokeskusten itsearvioinnin menetelmän työkalu soveltui erittäin hyvin käyt-töömme.

13.3.2. Muut kehittämishankkeet13.3.2. Muut kehittämishankkeet

KSL-opintokeskus sai vapaan sivistystyön lain 14 §:n mukaisen kehittämis- ja kokei-KSL-opintokeskus sai vapaan sivistystyön lain 14 §:n mukaisen kehittämis- ja kokei-lurahoituksen kahteen kokeiluhankkeeseen ja yhteen tietoyhteiskuntahankkeeseen. lurahoituksen kahteen kokeiluhankkeeseen ja yhteen tietoyhteiskuntahankkeeseen. Kansalaisuuden kehittyminen yhteisössä –hanke tähtäsi aktiivisen kansalaisuuden voi-Kansalaisuuden kehittyminen yhteisössä –hanke tähtäsi aktiivisen kansalaisuuden voi-mistamiseen ilman pitkiä opintosuorituksia. Kokeilu toteutettiin forum-teatterimenetelmin mistamiseen ilman pitkiä opintosuorituksia. Kokeilu toteutettiin forum-teatterimenetelmin Vasemmistonuorten kanssa.Vasemmistonuorten kanssa.

Ohjaaminen ja neuvonta järjestöjen opinnoissa hankkeeseen kehitetään lyhytkurssien opinto-ohja-Ohjaaminen ja neuvonta järjestöjen opinnoissa hankkeeseen kehitetään lyhytkurssien opinto-ohja-usta ja sen käsitteellistä erottamista muusta opetuksesta.usta ja sen käsitteellistä erottamista muusta opetuksesta.

Virtuaalikouluhanke Kokeneet kouluttajat aloitti opintokeskuksen opettajayhteisön kanssa, mutta Virtuaalikouluhanke Kokeneet kouluttajat aloitti opintokeskuksen opettajayhteisön kanssa, mutta merkittävien henkilöiden panos jouduttiin suuntaamaan toisiin tehtäviin, joten hankkeen pääosa siir-merkittävien henkilöiden panos jouduttiin suuntaamaan toisiin tehtäviin, joten hankkeen pääosa siir-tyi vuodelle 2004.tyi vuodelle 2004.

KSL päätti osallistua VSOP-pilottihankkeisiin kansalaisopinnoista ja tietoyhteiskunnasta. KSL päätti osallistua VSOP-pilottihankkeisiin kansalaisopinnoista ja tietoyhteiskunnasta. Pilottihankkeet alkoivat Helsingissä, Jyväskylässä ja Kemissä.Pilottihankkeet alkoivat Helsingissä, Jyväskylässä ja Kemissä.

Euroopan unionin Grundtvig-aikuiskoulutusohjelman oppimiskumppanuus, jonka teemana on eu-Euroopan unionin Grundtvig-aikuiskoulutusohjelman oppimiskumppanuus, jonka teemana on eu-rooppalaiset kokoontumiskulttuurit ja niiden paikkaan liittyvät tuntemukset, jatkui kokoontumisilla rooppalaiset kokoontumiskulttuurit ja niiden paikkaan liittyvät tuntemukset, jatkui kokoontumisilla Itävallassa, jossa ajatukset julkistettiin hankkeen nimellä ”Merkwürdige Welte” (Merkitykselliset Itävallassa, jossa ajatukset julkistettiin hankkeen nimellä ”Merkwürdige Welte” (Merkitykselliset maailmat) . maailmat) .

14. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 200314. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 2003

14.1. Opintotoiminnan kehitys kursseina

Alla oleva taulukko osoittaa, että kurssimäärä pysyi lievässä nousussa. Kurssituntien määrä ylitti lievästi tavoitteen. Kurssin keskipituus oli 25, osanottajia keskimäärin 18 henkilöä ja naisten osuus nousi 64 prosenttiin kurssilaisista.

14.2. Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin

KSL-opintokeskuksen omat kurssit vähenivät, mutta pitenivät. Kurssilaisten määrä kasvoi ja naisten osuus nousi 64 %:iin, mihin vaikuttaa kulttuuri-, taide- ja sekä kansalaisjärjestöjen osuuden nousu. Opintoaiheittainen ja läänikohtainen jakautuma on tilastoliitteessä.

14.3. Opintoryhmien toiminnan kehitys Opintoryhmien ja niiden jäsenten määrä on tasaantunut vuodenvaihteen kirjauskäytännön 2001 muutosten seurauksena. Miesten osuus on jatkuvasti vähentynyt.

17

Vuosi Kursseja Opetus-tunnit

Muutos %

Kurssi-laisia

Muutos %

Naisia Muutos %

Kurssil/kurssi

Tuntia/kurssi

1993* 1129 16 208 22 189 10 872 20 141994 981 15 393 -5,0 18 975 -32,1 9758 -11,1 19 161995 806 15 401 0,1 15 601 -33,7 8195 -15,6 19 191996 787 16 489 7,1 16 435 8,3 9021 8,3 21 211997 826 17 329 5,1 16 948 5,1 9238 2,2 21 211998 748 17 458 0,7 15 146 -18,0 8691 -5,5 20 231999 776 17 517 0,3 16 328 11,8 9173 4,8 21 232000 848 20 344 16,1 15 492 -8,4 9089 -0,8 18 242001 773 18 718 -8,0 14 001 -14,9 8122 -9,7 18 242002 781 19 794 5,7 14 583 5,8 8776 6,5 19 252003 801 19 826 0,2 14 526 -0,6 9232 4,6 18 25

*) Vanhan valtionapulain viimeinen vuosiKurssin keskipituus 25tuntiaOsanottajia keskimäärin 18henkeäNaisten osuus 64%

KSL-opintokeskuksen kurssit 1993-2003

Kursseja Tunteja Kurssilaisia Naisia2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003

KSL 184 183 6895 6159 2326 2495 2326 1651Poliittiset järjestöt 66 51 1086 931 1387 1145 1387 516Jäsenjärjestöt 60 86 1324 2052 2032 1563 2032 929Ay-järjestöt 129 88 1207 830 2921 2060 2921 645Kulttuuri ja taide 135 149 4683 4480 2072 2483 2072 1852Kansalaisjärjestöt 207 244 4599 5376 3845 4780 3845 3639Yhteensä 781 801 19 794 19 826 14 583 14 526 8776 9232

Vuosi 2001 773 18 718 14 001 8122Vuosi 2000 848 20 344 15 492 9089

Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin 2003

14.4. Opintoryhmien kehitys asiakasryhmittäin

Opintoryhmistä oli jäsenjärjestöissä, erityisesti Eläkeläiset ry:n toiminnassa, 62 %. Kulttuurin ja tai-teen ryhmiä oli 11 % ja kansalaisjärjestöjen ryhmiä 23 %.

14.5. Opintokerho- ja kurssituntien käyttö asiakasryhmittäin

Seuraavalla sivulla olevat kuviot osoittavat, miten kurssi- ja opintoryhmätoiminta palvelevat eri asiakas-ryhmiä. Opintoryhmistä 2/3 on jäsenjärjestöissä, viidesosa kansalaisjärjestöissä. Kansalaisjärjestöt ovat myös vahvin taho kurssituntien käyttäjinä, KSL hyvänä kakkosena.

Täydentäviä tilastoja järjestöittäin, lääneittäin, piireittäin ja aiheittain on liitetilastoissa.

18

Opintoryhmiä Opintotunteja Ryhmien jäseniä Naisia ryhmissä2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003

KSL 7 9 224 351 57 58 38 51Poliittiset järjestöt 22 40 935 1684 131 252 68 138Jäsenjärjestöt 785 769 26 021 24 812 6515 6465 4827 4763Ay-järjestöt 18 51 606 2118 135 355 107 256Kulttuuri ja taide 188 178 8120 7588 1183 1229 805 853Kansalaisjärjestöt 236 187 9043 7300 1790 1436 1302 1091Yhteensä 1254 1234 44 949 43 853 9811 9795 7147 7152

Vuosi 2001 1341 47 184 11 180 7906Vuosi 2000 1183 44 889 9747 6752Vuosi 1999 1120 44 657 9507 6840

Ryhmän kesto 36 39Jäseniä ryhmässä 8 8Naisia 73 73

Opintoryhmät asiakasryhmittäin 2003

KerhojaMuutos

% Tunteja Jäseniä NaisiaOsuus

%

1994 1327 38 047 10 415 7029 671995 1462 10 47 389 11 046 7462 681996 1252 -14 39 367 9560 6640 691997 1277 2 41 429 10 049 6960 691998 1332 4 43 704 10 713 7574 711999 1120 -16 44 657 9507 6840 722000 1183 6 44 427 9747 6752 692001 1341 13 47 184 11 180 7906 712002 1254 -6 44 949 9796 7137 732003 1234 -2 43 853 9795 7152 73

Opintoryhmät 2003saaneet opintokerhon valtionosuutta

19

KSL1%

Poliittisetjärjestöt

3%

Eläkeläiset63%

Ay-järjestötAy-järjestötAy-4%

Kulttuuri ja taide

14%

Kansalais-järjestöt

15%

Opintoryhmät järjestöittäin 2003

KSL23%

Poliittisetjärjestöt

6%

Jäsenjärjestöt11%

Ay-järjestötAy-järjestötAy-11%

Kulttuuri ja taide

19%

Kansalais-järjestöt

30%

Opintokeskuskurssit 2003

Toimintakertomuksen liiteosa Opintokeskuksen toimintatilastot 2003

Vuosi Kursseja Opetus-tunnit

Muutos %

Kurssi-laisia

Muutos% Naisia Muutos

%Kurssil/kurssi

Tuntia/kurssi

1993 1 129 16 208 22 189 10 872 20 141994 981 15 393 -5,0 18 975 -32,1 9 758 -11,1 19 161995 806 15 401 0,1 15 601 -33,7 8 195 -15,6 19 19

1996 787 16 489 7,1 16 435 8,3 9 021 8,3 21 211997 826 17 329 5,1 16 948 5,1 9 238 2,2 21 211998 748 17 458 0,7 15 146 -18,0 8 691 -5,5 20 231999 776 17 517 0,3 16 328 11,8 9 173 4,8 21 232000 848 20 344 16,1 15 492 -8,4 9 089 -0,8 18 242001 773 18 718 -8,0 14 001 -14,9 8 122 -9,7 18 242002 781 19 794 5,7 14 583 5,8 8 776 6,5 19 252003 801 19 826 0,2 14 526 -0,6 9 232 4,6 18 25

*) Vanhan valtionapulain viimeinen vuosi

Kurssin keskipituus 25 tuntia

Osanottajia keskimäärin 18 henkeäNaisten osuus 64 %

KSL-opintokeskuksen kurssit 1993-2003

Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin 2003

Kursseja Tunteja Kurssilaisia Naisia2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003

KSL 184 183 6 895 6159 2 326 2495 2 326 1651Poliittiset järjestöt 66 51 1 086 931 1 387 1145 1 387 516Jäsenjärjestöt 60 86 1 324 2052 2 032 1563 2 032 929Ay-järjestöt 129 88 1 207 830 2 921 2060 2 921 645Kulttuuri ja taide 135 149 4 683 4480 2 072 2483 2 072 1852Kansalaisjärjestöt 207 244 4 599 5376 3 845 4780 3 845 3639

Yhteensä 781 801 19 794 19826 14 583 14526 8 776 9232

Vuosi 2001 773 18 718 14 001 8 122Vuosi 2000 848 20 344 15 492 9 089

Lääni Kursseja Tunteja % Kurssil. %

Etelä-Suomen 334 10333 52 5913 41Itä-Suomen 49 1320 7 1018 7Lapin 64 992 5 1222 8Länsi-Suomen 287 6027 30 4899 34Oulun 67 1155 6 1474 10

Yhteensä 801 19826 100 14526 100

Opintokeskuskurssit lääneittäin 2003

2

JärjestöOpetustunteja

Muutos % Kursseja Kurssilai-sia2002 2003

KSL - opintokeskus 48 12 -36 -75 2 37Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto 1383 396 -987 -71,4 19 409KSL:n aluetoimistot 2727 3283 556 20,4 69 728KSL:n opintojärjestöt 2737 2467,5 -269,5 -9,8 93 1321KSL 6895 6158,5 -736,5 -135,8 183 2495

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto 684 414 -270 -39,5 17 293Vasemmistoliitto 235 269,5 34,5 14,7 23 541Vasemmistonaiset 40 0 -40 -100 0 0Vasemmistonuoret 127 247,5 120,5 94,9 11 311Poliittiset järjestöt 1086 931 -155 -29,9 51 1145

Eläkeläiset 1136,5 977,5 -159 -14 49 1119Kansantalojen Liitto 23 0 -23 -100 0 0Suomen Elämäntapaliitto 0 12 12 0 1 11Tutkijaliitto 18 18 0 0 1 30Työväen Näyttämöiden Liitto 0 799 799 0 19 199Työväen Urheiluliitto 146 245 99 67,8 16 204Muut jäsenjärjestöt 1323,5 2051,5 728 -46,2 86 1563

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 15 15 0 0 1 16Kemianliitto 45 19 -26 -57,8 3 56Kunta - alan ammattiliitto ry. 64 64 0 0 4 64Metallityöväen Liitto 140 142 2 1,4 17 409Palvelualojen ammattiliitto PAM 17 0 -17 -100 0 0Paperiliitto 80 35,5 -44,5 -55,6 3 57Puu- ja eritysalojen liitto 108 57 -51 -47,2 6 126Rakennusliitto ry 344 226 -118 -34,3 28 573Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 384 265,5 -118,5 -30,9 25 736Yleinen Lehtimiesliitto 10 6 -4 -40 1 23Ammattiliitot 1207 830 -377 -364,4 88 2060

Sekakuoro Työnlaulajat 0 20 20 0 1 36Arjen Laulu 0 14 14 0 1 18Porin Katajakuoro / Katajanmarjat 308 291 -17 -5,5 5 145Muut kuorot ja musiikkiyhtyeet 163 236,5 73,5 45,1 21 612Ylioppilasteatterit 199 190 -9 -4,5 8 203Muut teatteriryhmät 959 659 -300 -31,3 25 374Kulttuuritalon Kuvataidepiiri 69 111 42 60,9 8 99Lestijokilaakson taideyhdistys 252 326 74 29,4 8 74Muut kuvataideryhmät 2264 2317 53 2,3 64 786Muut tanssiryhmät 315 217 -98 -31,1 4 87Muut kulttuuriryhmät 154 98 -56 -36,4 4 49Kultturi- ja taideyhteisöt 4683 4479,5 -203,5 28,9 149 2483

Hiv - säätiö / Aids - tukikeskus 8,5 31 22,5 264,7 3 119SETA ry 309 479 170 55 21 453Muut lähimmäistyöryhmät 29 0 -29 -100 0 0

Kurssit järjestöryhmittäin 20033

Vammaisjärjestöt 222 383 161 72,5 19 282Opiskelijajärjestöt 32 40 8 25 2 510Työttömät 675 384 -291 -43,1 19 219Suomi - Venäjä - Seura 38 61 23 60,5 6 170Muut ystävyysseurat 138 0 -138 -100 0 0Muut 3147,5 3997,5 850 27 174 3027Kansalaisjärjestöt 4599 5375,5 776,5 261,6 244 4780

Yhteensä 19793,5 19826 32,5 0,2 801 14526

JärjestöOpetustunteja

Muutos % Kursseja Kurssilaisia2002 2003

Kurssien opintoaiheet 2003

Opintoaiheryhmä Kursseja OpetustuntejaKurssilaisia

Yhteensä Naisia

Historia 2 20 31 21Kasvatus ja psykologia 68 1613 1335 1000Kielet 12 449 128 86Käytännöntaidot 218 7421,5 2968 2374Liikunta ja terveys 47 686,5 766 540Luonnontiede ja matematiikka 32 701 581 298Musiikki 32 779,5 896 592Taide 200 5974 3196 2343Uskonto ja fi losofi a 7 86,5 349 221Yhteiskunta 183 2095 4276 1757Yhteensä 801 19826 14526 9232

Lääni Ryhmiä Tunteja % Miehiä Naisia Yhteensä %Etelä-Suomen lääni 437 15403 35 879 2682 3561 36Itä-Suomen lääni 141 4510 10 317 887 1204 12Lapin lääni 175 4729 11 452 872 1324 14Länsi-Suomen lääni 354 13850 32 676 1936 2612 27Oulun lääni 127 5361 12 319 775 1094 11Yhteensä 1234 43853 100 2643 7152 9795 100

Opintoryhmät lääneittäin 2003

4

Tilasto-koodi Opintoaihe

Opinto-kerhoja

JäseniäMiehiä Naisia Yhteensä

11 Askartelutyö 117 162 775 93711 Kuoro- ja yhteislaulu 296 722 1489 221111 Kuvallinen viestintä 6 21 22 4311 Kuvataide 10 10 61 7111 Käytännön taidot; Muut 21 60 88 14811 Laulunopetus 30 79 175 25411 Luova toiminta 14 35 77 11211 Maantiede 1 1 8 911 Musiikin teoria 29 78 122 20011 Musiikki; Muut 11 31 42 7311 Musiikkitieto 20 77 68 14511 Näyttämö- ja puheilmaisu 50 122 257 37911 Orkesteri- ja yhtyesoitto 1 7 0 711 Radiotyö 10 20 30 5011 Soitinmusiikki 11 69 27 9611 Sovelletut kuvaamataiteet 11 0 69 6911 Taide; Muut 7 18 34 5211 Tanssi 69 134 478 61211 Tekstiilityö 68 22 587 60911 Taide- ja taitoaineet 782 1668 4409 607712 Englanti 3 9 13 2212 Italia 1 0 7 712 Kielet; Muut 1 3 5 812 Ruotsi 2 1 10 1112 Venäjä 9 28 23 5112 Äidinkieli 12 23 85 10812 Kielet 28 64 143 20713 Elämänkatsomus ja elämäntapa 12 32 57 8913 Filosofi a 11 35 38 7313 Historia; Muut 4 11 14 2513 Kirjallisuus 31 76 130 20613 Kulttuurihistoria 3 3 13 1613 Paikallishistoria 3 14 9 2313 Suomen historia 6 15 25 4013 Uskonnot ja maailmankatsomukse 1 3 2 513 Uskonto ja fi losofi a; Muut 3 4 17 2113 Yleinen historia 12 29 39 6813 Filosofi a, maailmankatsomus ja historia 86 222 344 56621 Kasvatus 5 7 22 2921 Kasvatus ja psykologia 6 7 36 4321 Kasvatus 11 14 58 7232 Ammattiyhdistystieto 1 2 8 1032 Feministiset aiheet 1 0 9 932 Ihmissuhteet 4 16 13 2932 Järjestötieto 7 16 37 5332 Mieskysymykset 3 14 2 1632 Nuorisotyö 2 5 6 11

Opintokerhojen opintoaiheet 2003Tilastokeskuksen luokitus

5

Opintoryhmiä Opintotunteja Ryhmien jäseniä Naisia ryhmissä2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003

KSL 7 9 224 351 57 58 38 51Poliittiset järjestöt 22 40 935 1684 131 252 68 138Jäsenjärjestöt 785 769 26 021 24812 6 515 6 465 4 827 4 763Ay-järjestöt 18 51 606 2118 135 355 107 256Kulttuuri ja taide 188 178 8 120 7588 1 183 1 229 805 853Kansalaisjärjestöt 236 187 9 043 7300 1 790 1 436 1 302 1 091Yhteensä 1 254 1234 44 949 43853 9 811 9 795 7 147 7 152

Vuosi 2001 1 341 47 184 11 180 7 906Vuosi 2000 1 183 44 889 9 747 6 752Vuosi 1999 1 120 44 657 9 507 6 840

Ryhmän kesto 36 39Jäseniä ryhmässä 8 8Naisia 73 73

Opintoryhmät asiakasryhmittäin 2003

32 Psykologia 4 5 18 2332 Sosiologia ja yhteiskuntatieto 14 24 59 8332 Taloustieto 2 4 11 1532 Yhteiskunta 17 65 51 11632 Yhteiskunta 55 151 214 36534 Tietojenkäsittelyoppi 7 9 49 5834 Tietotekniikka 2 5 12 1734 Tietotekniikka 9 14 61 7541 Biologia 1 2 8 1041 Luonnontiede ja matematiikka 1 2 5 741 Luonnontieteet 2 4 13 1751 Liikenne 8 24 36 6081 Kotitaloustyö 12 16 56 7282 Hoito-oppi 5 7 25 3282 Työsuojelu 4 9 16 2582 Hoitoala ja työsuojelu 9 16 41 5783 Liikunta ja terveys 1 3 2 583 Liikuntakasvatus 239 441 1679 212083 Terveyskasv. ja terveydenhoito 14 27 91 11883 Liikunta ja terveys 254 471 1772 224399 Muut 2 3 10 13

Yhteensä 1256 2664 7147 9811

Tilasto-koodi Opintoaihe

Opinto-kerhoja

JäseniäMiehiä Naisia Yhteensä

6

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RY

TILINPÄÄTÖS 1.1.2003 - 31.12.2003

SISÄLLYSLUETTELO

Toimintakertomus.......................................................... 2

Tuloslaskelma.......………….......................................... 3

Tase....…………............................................................ 4

Rahoituslaskelma…………........................................... 5

Tilinpäätöksen liitetiedot................................................ 6

Tilinpäätöksen allekirjoitukset..................................... 11

Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä............................. 11

Tilikaudella käytetyt kirjanpitokirjat.............................. 11

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RY

TOIMINTAKERTOMUS 1.1. – 31.12.2003

Toiminta-ajatusKansan Sivistystyön Liitto ry:n perustehtävänä on opintokeskuksen ylläpitäjäjä änä valtakunnallinen järjestöllinen sivistystyö ja sitä kautta kansalaisyhteiskunnan oppilaitoksena toimiminen. Perusstrategia perustuu toimiviin jäsen- ja yhteiskuntasuhteisiin sekä luotettavaan ja tarpeelliseen opintokeskustoimintaan.KSL-opintokeskuksen toiminta liittyy Kansan Sivistystyön Liiton sääntöihin, päämääriin ja arvoihin.

Toimintavuosi 2003KSL:lla oli toimintakauden aikana omat alueelliset toimipisteet Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä jossa sijaitsee myös sivistysliiton ja opintokeskuksen keskustoimisto. Lisäksi KSL:lla oli palvelusopimustoimistot Kemissä, Lahdessa ja Turussa. KSL ry:n edustajakokous pidettiin toukokuussa ja liiton hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Lisäksi hallitus järjesti omaa työtään pohtivan kehittämisseminaariin. Toiminnassa painottui kulttuuritoiminnan ja erityisesti Forssan kokouksen 100-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen järjestettyjen tapahtumien ja kulttuuritarjonnan merkitys aikaisempia vuosia enemmän. Kehitys näkyi myös talouden kulurakenteessa.

TalousVuodelle 2003 asetettiin tavoitteeksi jatkaa toiminnallisesti ja taloudellisesti vakaata kehitystä. Talouden ja toiminnan ennakoivaan suunnitteluun, ajantasaisen raportointiin ja talouden ohjausjärjestelmiin kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota. Varsinaisen toiminnan kokonaistuotot olivat n. 2 milj. euroa jossa lisäystä edelliseen vuoteen n. 7,9 % eli 158 tuhatta euroa. Varainhankinnan tuotot kasvoivat n. 44 tuhatta euroa jossa lisäystä edelliseen vuoteen oli n. 27 %. Muiden tuottojen ja yleisavustusten osalta ei tapahtunut oleellista muutosta. Liiton kokonaiskulut olivat vajaa 2,3 milj. euroa joissa on lisäystä n. 190 tuhatta euroa eli n. 8,4 %. Liikevaihdon muutos johtui siitä että vuoden alusta ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksessa siirryttiin valtionosuusjärjestelmään ja että varainhankinnan tuotot kasvoivat selvästi sekä valtionosuuskurssien kulujen/tuottojen kirjaustavan muutoksesta. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli n. –254,8 tuhatta euroa kun se edellisenä vuonna oli n. –222,5 tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui näin + 42,5 tuhatta euroa. Tulos ylitti n. 42,5 tuhannella budjetoidun tulostavoitteen.

Arvio tulevasta kehityksestäKSL:n tulos on kehittynyt viime vuosina suotuisasti ja likvidit varat ovat kasvaneet vuosittain, tosin kertymä on ollut koko ajan alenemaan päin, puolittuen vuonna 2003. Juhlavuonna 2004 on paljon tapahtumia ja tilaisuuksia joiden tulorakenteeseen liittyy epävarmuustekijöitä. Kun taas budjetoiduilla menoilla tahtoo olla taipumus toteutua on syytä olettaa että likvidein varojen lisäystä ei enää välttämättä tapahdu. Lisäksi ammatillisen lisäkoulutusta koskevat järjestämisluvat ovat jälleen uudistamistyön alla. Opetusministeriön tavoitteena on että uuden luvat ovat voimassa viimeistään 1.1.2006. Uudistamistyö tarkoittanee sitä luvansaajien määrä vähenee. Nämä kehityssuunnat huomioon ottaen on varauduttava tarkkaan menotalouteen.

2

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2003

1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002

Varsinainen toiminta

Tuotot 2009436,54 1851324,83

Kulut Henkilöstökulut -714535,35 -693052,47 Poistot -39292,37 -40653,52 Muut kuut -1510419,52 -1340146,78Kulut -2264247,24 -2073852,77

Varsinainen toiminta, tuotto/kulujäämä -254810,70 -222527,94

Varainhankinta

Tuotot 164704,50 120342,62

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Tuotot 3792,13 2461,81Kulut -2223,44 2997,20Sijoitus- ja rahoitustoiminta 1568,69 -535,39

Tuotto/kulujäämä -88537,51 -102720,71

Yleisavustukset 131000,00 131180,00

Tilikauden tulos 42462,49 28459,29

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RY3

Tase 31.12.2003

VASTAAVAA 1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 21015,99 27708,32

Aineelliset hyödykkeet 64111,41 66233,80

Sijoitukset 7840,93 7840,93

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 0,00 0,00

Saamiset 353167,14 235865,96

Rahat ja pankkisaamiset 326630,67 260592,83

772766,14 598241,84

VASTATTAVAA 37986,00 37621,00

Oma pääomaToimintapääoma 159556,33 50167,30

Edellisen tilikauden yli/alijäämä 28459,29 109389,03

Tilikauden yli/alijäämä 42462,49 28459,29

Oma pääoma yhteensä 230478,11 188015,62

Pakolliset varaukset 13355,00 14221,00

Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma 12641,73 14054,62

Lyhytaikainen vieras pääoma 516291,30 381950,60

Yhteensä vieras pääoma 528933,03 396005,22

772766,14 598241,84

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RY4

RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002

TulorahoitusTilikauden tulos 42462,49 28459,29

+ edelliseen sisältyvät poistot 39292,37 40653,52

- oikaisut tilikauden tulokseen -866,00 -726,03

80888,86 68386,78

Käyttöpääoman muutosSaamisten muutos -117301,18 23672,99

Korottomien velkojen muutos 131645,52 97714,27

14344,34 74041,28

Toiminnan kassavirta 95233,20 142428,06

InvestoinnitKäyttöomaisuuteen -30477,65 -13294,00

Sijoitusomaisuuteen 0,00 1232,81

-30477,65 -12061,19

RahoitusPitkäaik. velkojen lyhennykset 1412,89 1282,32

Lyhytaikaiset korolliset velat -130,60 -127,93

1282,29 1154,39

Likvidien varojen lisäys 66037,84 131521,26

Likvidit varat 1.1. 260592,83 129071,57

Likvidit varat 31.12. 326630,67 260592,83

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RY4

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Tilinpäätös on laadittu 31.12.1997 voimaantulleiden kirjanpitolainsäännösten mukaisesti.

ARVOSTUSPERIAATTEET

Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Koneista ja kalustoista on tehty 25 %:n menojäännöspoistot.Vuokra- tilojen peruskorjauksista on tehty 20 %:n suunnitelmapoisto. Atk-ohjelmista on tehty 25 %:n menojäännöspoisto.

Eläkemenojen jaksotus Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevastuu ja vastuun muutos on kirjattu tilinpäätökseen pakollisena varauksena.

Tuottojen ja kulujen jaksotus Erityisavustukset ja kokeilumäärärahat sisältyvät ao. projektien tuottoihin ja niistä on tuloutettu toimintaa vastaava osuus.

EDELLISEN TILIKAUDEN LUKUIHIN TEHDYT MUUTOKSET Edellisen tilikauden lukuihin ei ole tehty muutoksia.

TULOKSEN VERTAILUKELPOISUUS Tilikauden tuloslaskelma ja tase ovat vertailukelpoisia edellisen tilikauden tuloslaskelman ja taseen kanssa.

2. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Erittely varsinaisen toiminnan tuotoista ja kuluista toiminnanaloittain

Yhdistyksen toiminta muodostuu opintokeskuksen toiminnasta sekä sivistysliiton toiminnasta.

Opintokeskus1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002

Tuotot 1624467,57 1505546,95Henkilöstökulut 482098,70 470965,75Poistot 23882,21 26979,89Muut kulut 1037634,08 938770,12Opintokeskus yhteensä 80852,58 68831,19

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RYTilinpäätöksen liitetiedot

5

Sivistysliitto1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002

Liiton toimintaTuotot 350968,88 294667,84Henkilöstökulut 208033,78 192860,88Poistot 8214,24 6963,35Muut kulut 447118,53 372037,95

Liiton toiminta yhteensä -312397,67 -277194,34

RadiotoimintaTuotot 34866,09 51110,04Henkilöstökulut 25268,87 29225,84Poistot 7195,92 6710,28Muut kulut 25666,91 29338,71

Radiotoiminta yhteensä -23265,61 -14164,79

Sivistysliitto yhteensä -335663,28 -291359,13

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -254810,70 -222527,94Poistot ja arvonalennukset

1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002Poistot aineellisista ja aineettomistahyödykkeistä 39292,37 40653,52Käyttöomaisuuden ja pitkäaikaistensijoitusten arvonalentumiset 0,00 0,00Vaihto- ja rahoitusomaisuuden poikkeukselliset arvonalentumiset 0,00 0,00

39292,37 40653,52Erittely varainhankinnan tuotoista

1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002Jäsenmaksutuotot 58728,30 58832,00Ay-tukimaksutuotot 54676,20 55111,30Muu tuotot 51300,00 6399,32

164704,50 120342,62Erittely rahoitustuotoista ja -kuluista

1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002 Tuotot

Korkotuotot 3669,44 2359,71Muut rahoitustuotot 122,69 102,10

3792,13 2461,81 Kulut

Korkokulut -1285,26 1115,87Muut rahoituskulut -938,18 1881,33

-2223,44 2997,20Yleisavustukset

1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002Sivistysjärjestömääräraha 131000,00 131180,00

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RYTilinpäätöksen liitetiedot

6

1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002

Vakinainen henkilökunta 15,00 14,00Määräaikaiset 3,00 2,00Ok-kurssien tuntiopettajat 188,00 232,00Kerho-ohjaajat 9,00 7,00Ammatillisten kurssien opettajat 8,00 7,00Muut palkkionsaajat 25,00 26,00

Henkilöstökulut1.1.-31.12.2003 1.1.-31.12.2002

Palkat ja palkkiot 590762,23 574107,51Eläkekulut 100178,16 95442,95Muut henkilösivukulut 23594,96 23502,01

714535,35 693052,47

3. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOTHenkilöstön keskimääräinen lukumäärä

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RYTilinpäätöksen liitetiedot

7

4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOTAineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä sijoitukset

Käyttöomaisuuteen sisältyvien osakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2003 oli 7.840,93 euroa javastaava markkina-arvo 31.12.2002 oli 23741,24 euroa (v. 2002 14354,44 euroa).

Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Osakkeet

Atk-ohjelmat Vuokratil.perusk. Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1.2003 27708,32 12181,83 54051,97 7840,93Lisäykset 0 0,00 29999,65 0Vähennykset 0 0,00 0,00 0Siirrot erien välillä 0 0,00 0,00 0

Kertyneet poistot 1.1.2003 0 0,00 0,00 0Vähennysten ja siirtojenkertyneet poistot 0 0,00 0,00 0Tilikauden poistot 7170,33 11109,12 21012,92 0Arvonalennukset 0 0,00 0,00 0Kertyneet poistot37986 7170,33 11109,12 21012,92 0

Arvonalennukset/korotukset 0 0,00 0,00 0Kirjanpitoarvo 31.12.2002 20537,99 1072,71 63038,70 7840,93

Saamiset37986,00 37621,00

Myyntisaamiset 257240,39 132075,15

Siirtosaamiset 95926,75 103790,81

Saamiset yhteensä 353167,14 235865,96

Oma pääoma37986,00 37621,00

Toimintapääoma 1.1. 159556,33 50167,30Edellisen tilikauden yli/alijää-mä

28459,29 109389,03

Tilikauden yli/alijäämä 42462,49 28459,29Oma pääoma 31.12. 230478,11 188015,62

Pakolliset varaukset37986,00 37621,00

Eläkevastuuvaraus 13355,00 14221,00

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RYTilinpäätöksen liitetiedot

8

Pitkäaikainen vieras pääoma37986,00 37621,00

Lainat rahoituslaitoksilta 12641,73 14054,62

Lyhytaikainen vieras pääoma37986,00 37621,00

Lainat rahoituslaitoksilta 1412,89 1282,29

Ostovelat 372831,18 266415,21

Siirtovelat 125431,55 100174,23

Muut velat 16615,68 14078,87

Lyhytaikaiset velat yhteensä 516291,30 381950,60

Omasta puolesta annetut vakuudetVelat, joiden vakuudeksi annettu tili Sampo 800013-70420102

37986,00 37621,00Eläkelainat 14054,62 15336,92Annettu vakuus 17898,22 17890,42

Muiden puolesta annetut vakuudetVelat, joiden vakuudeksi annettu omavelkainen takaus

37986,00 37621,00Maailman MusiikinKeskus 3981,18 4280,84

Leasingvastuut37986,00 37621,00

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 3862,18 9077,17Myöhemmin maksettavat 1997,62 5133,20Yhteensä 5859,80 14210,37

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO RYTilinpäätöksen liitetiedot

9

10