Toimintakertomus 2015

2

Sisällys

Toiminta-ajatus .................................................................................................................... 3 Visio ..................................................................................................................................... 3 Organisaatiokaavio .............................................................................................................. 4

Kulttuurijohtajan katsaus ...................................................................................................... 5 Vuoden tähtihetkiä ............................................................................................................... 6

Lyhtysotilaat juhlistivat kiinalaista uutta vuotta ......................................................................... 6 Eliane Elias hurmasi Savoyssa ................................................................................................ 6 The New Rope String Band Espalla ......................................................................................... 6 Huolia, hurmaa ja hulluttelua – Jean Sibeliuksen Helsinki ........................................................ 6 Benjamin ja Kasmir täyttivät Kanneltalon ................................................................................. 6 Hola México! ............................................................................................................................ 6 Helsinki Dance Company muutti Stoaan .................................................................................. 7 Kalle Hammin taidetta Vuotalossa ........................................................................................... 7 Cliinarit ja varjoleikit ................................................................................................................. 7 Satakielikuukausi ..................................................................................................................... 7 Malmin tubemiitti ...................................................................................................................... 7 Sunnuntaina Annantalolla ........................................................................................................ 7 HELsign – kulttuuria viittomakielellä ......................................................................................... 8 Espanjalainen klovniperhe Caisan korttelijuhlassa ................................................................... 8 Nousussa – Hindi Zahra .......................................................................................................... 8 Puhutaanko politiikkaa? ........................................................................................................... 8 Kulttuuripalkinto Kati Outiselle ................................................................................................. 8 Sompasauna on Helsingin kulttuuriteko ................................................................................... 8 Helsingin malli – yhdessä enemmän ........................................................................................ 9

Kulttuuripolitiikka ................................................................................................................ 10 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 2015 ....................................................................................... 10 Avustukset ............................................................................................................................. 11 Taideapurahan saajat 2015 ................................................................................................... 13 Helsingin malli ja aluetyö ....................................................................................................... 14 Kulttuurikaveritoiminta ............................................................................................................ 15 Kulttuurinen vanhustyö .......................................................................................................... 15 Ruotsinkielinen toiminta ......................................................................................................... 16 Taiteilija-ateljeet ja -residenssit .............................................................................................. 16

Kulttuuripalvelut ................................................................................................................. 17 Annantalo .............................................................................................................................. 17 Caisa ..................................................................................................................................... 18 Kanneltalo .............................................................................................................................. 19 Malmitalo ............................................................................................................................... 20 Savoy-teatteri ja Espan lava .................................................................................................. 21 Stoa ....................................................................................................................................... 22 Vuotalo .................................................................................................................................. 23 Verkkopalvelut ....................................................................................................................... 24

Talous ................................................................................................................................ 26 Avustukset ............................................................................................................................. 26 Investoinnit ............................................................................................................................ 26 Henkilöstö .............................................................................................................................. 27

Vakinainen henkilökunta 31.12.2015 ................................................................................. 28 Liitteet: ............................................................................................................................... 29

3

Toiminta-ajatus

Helsingin kulttuurikeskus on taiteen, kulttuurin ja luovuuden edistäjä, joka kehittää kulttuurisesti

rikasta ja monimuotoista Helsingin seutua. Helsingissä kulttuuri on kaikkien oikeus.

Kulttuurikeskuksen toiminnan osa-alueet:

Kulttuurin tukeminen: kulttuurikeskus avustaa taidelaitoksia, taideoppilaitoksia,

kulttuuriyhteisöjä ja työryhmiä sekä myöntää taiteilijoille apurahoja ja tarjoaa hyvin

varusteltuja esiintymis- ja työtiloja eri puolilla kaupunkia.

Kulttuurin tarjonta: kulttuurikeskus tuottaa kaupunkilaisille kulttuuripalveluita itse ja

yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Kulttuurin edistäminen: kulttuurikeskus toimii aloitteellisesti ja tavoitteellisesti

kulttuuripolitiikassa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Visio

Helsinki on monimuotoinen ja omaleimainen taiteen, luovuuden ja kulttuurin keskus. Se on

kansainvälisesti kiinnostava kulttuurin edelläkävijä Itämeren alueella.

4

Organisaatiokaavio

5

Kulttuurijohtajan katsaus

Viraston työtä ohjaa kaupunginvaltuuston vuosille 2013–16 kirjaama valtuustostrategia. Siinä

sanotaan, että ”kulttuuri on kaikkien ulottuvilla”. Menneen vuoden merkittävin kulttuuripoliittinen

päätös toteuttaa tuota lausetta.

Marraskuun 10. päivä noin kello 17.30 kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti jakaa seuraavan

kolmen vuoden aikana yli miljoona euroa osallistavaan alueelliseen kulttuurityöhön, jota valittiin

tekemään 12 taidelaitosta. Kaarelassa, Maunulassa, Jakomäessä ja Vuosaaressa koetaan

seuraavien vuosien aikana, mitä kotiovelle tullut taidelaitos saa aikaan alueen identiteetille,

verkostoille ja asukkaiden kotikaupunginosaansa kohtaan tuntemalle omistajuudelle.

Helsingissä on pitkään tutkittu monen eurooppalaisen kaupungin toimintamallia, jossa keskustan

taidelaitoksia tuetaan tai velvoitetaan toimimaan seiniensä ulkopuolella. Käytännössä ensiaskelia

on otettu yksittäisissä taideprojekteissa, kuten Kansallisteatterin Kontula-trilogia.

Nyt Helsingin malliksi ristitty aluetoiminta on otettu pysyväksi osaksi kaupungin kulttuuripolitiikkaa

ja sen laajentamista tutkitaan. Toimintaa tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka näkee siinä

aineksia muidenkin suurten kuntien kulttuuripalveluiden ja taidelaitosverkoston kehittämiseen.

Helsingin mallin kokemukset ovat tietenkin hyödyksi myös kulttuurikeskuksen omien aluetalojen jo

entuudestaan vahvan, paikallisen yhteistyön kehittämisessä.

Loppuvuosi on tehdyn työn sadon korjaamisen aikaa. Tanssin talon rakentamisesta allekirjoitettiin

sopimus 18. joulukuuta. Tätä työtä on tehty laskutavasta riippuen jopa 40 vuotta. Kulttuurikeskus

johti puhetta työryhmässä, joka perustettiin, kun Jane ja Aatos Erkon säätiö teki 15 miljoonan

euron ehdollisen lahjoituksen talon rakentamiseksi. Tanssitaiteen ja Helsingin onneksi kaupungin,

valtion ja Tanssin talo ry:n yhteinen näkemys talon toimintamallista ja rahoituksesta löytyi.

Kulttuurikeskuksen seitsemän toimipaikkaa pysyivät kiireisinä koko vuoden. Yhteensä esityksiä

järjestettiin 1700, ja kävijöitä niissä oli 189 000. Lisäksi salien ulkopuolella järjestetyissä

tapahtumissa vieraili 120 000 kävijää. Lapsille suunnatuille taidekursseille saatiin 19 000

osallistujaa. Erilaisia näyttelyitä järjestettiin 150, ja niissä kävijöitä oli kaikkiaan 276 000.

Onnistuneen kulttuuriohjelman takana ahkeroi asiantunteva ja sitoutunut henkilöstömme.

Helsingin vuosittaisen kulttuuripalkinnon sai näyttelijä Kati Outinen, ja vuoden kulttuuriteoksi

nimettiin Sompasaunaseuran sitkeä toiminta Kalasatamassa.

Stuba Nikula

kulttuurijohtaja

6

Vuoden tähtihetkiä

Lyhtysotilaat juhlistivat kiinalaista uutta vuotta

Perinteisellä kiinalaisella lyhtytekniikalla rakennetut 80 soturipatsasta marssivat helmikuussa

Paasikiven aukiolla kiinalaisen uudenvuodenjuhlan kunniaksi. Monivärisenä hehkuvan

lyhtyarmeijan esikuvana oli 8000 kivisoturin terrakotta-armeija, joka vartioi Kiinan ensimmäisen

keisarin Qin Shi Huangdin hautaa yli 2000 vuotta. Lyhtysotilaiden armeija saapui

kaupunkikeskustaan Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhteistyön tuloksena.

Eliane Elias hurmasi Savoyssa

Yksi Savoy-teatterin vuoden tähtivieraista oli brasilialaistaustainen laulaja-pianisti-säveltäjä Eliane

Elias, jonka saavutuksiin kuuluu viisi Grammy-ehdokkuutta, neljä Gold Disc ja kolme Best Vocal

Album -palkintoa. Konsertissa kuultiin materiaalia hänen uudelta albumiltaan Made in Brazil, joka

oli heti tuoreeltaan noussut hittilistojen kärkeen.

The New Rope String Band Espalla

Isosta-Britanniasta Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaalille matkanneet nerokkaan hupsuuden

mestarit poikkesivat jäähyväiskiertueellaan viihdyttämässä Espan lavan yleisöä.

Huolia, hurmaa ja hulluttelua – Jean Sibeliuksen Helsinki

Annantalossa herätettiin eloon perinteiset historialliset kaupunkikierrokset Jean Sibeliuksen 150-

vuotisjuhlan kunniaksi. Yhdeksänsataa helsinkiläistä alakoululaista seurasi kohtauksia Sibeliuksen

elämästä muun muassa Ruotsalaisessa teatterissa, ravintola Kappelissa ja yliopiston juhlasalissa.

Näyttelijäntyöstä vastasivat Kallion lukion oppilaat. Projekti sai juhlavuoden erityisavustusta

opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Kävelykierrokset toteutettiin yhteistyössä Helsingin

kaupunginmuseon, Kallion lukion, DOT rf:n sekä Sibelius-Akatemian kanssa.

Benjamin ja Kasmir täyttivät Kanneltalon

Operaatio Pulssi! toi Kanneltaloon keikalle sekä some-sensaatio Benjaminin että Kasmirin.

Esiintymiset houkuttelivat paikalle ennätysmäärän nuoria.

Hola México!

Koko lokakuun kestänyt Menolippu Meksikoon -festivaali huipentui Malmitalossa

perhetapahtumapäivään, jossa oli tarjolla teematyöpajoja, esityksiä, ruokakulttuuria ja näyttelyitä.

Malmisalissa nähtiin meksikolaisen Triciclo Rojo -klovniryhmän monitaiteellinen tanssiteos

Vagabundo – kulkuri. Sama esitys vieraili myös Savoy-teatterissa.

7

Helsinki Dance Company muutti Stoaan

Helsingin kaupunginteatterin peruskorjauksen ajan Stoa toimii Helsinki Dance Companyn (HDC)

esitysten näyttämönä. Lokakuussa Stoassa sai ensi-iltansa Eeva Muilun koreografia Kaikelle

katoavalle ja marras-joulukuussa nähtiin koko perheen tanssiseikkailu Keijukaisneuvos Koo.

HDC:n taiteellinen johtaja Jyrki Karttunen oli Kuukauden teatterivieras 2.11., ja vuosi päättyi Stoan

galleriassa Satujen näyttämö -näyttelyyn. Näyttelyssä oli esillä kuvia, pukuluonnoksia,

pienoismalleja, rekvisiittaa ja tunnelmia Helsingin kaupunginteatterin satuaiheisista esityksistä.

Näyttelyn yhteydessä järjestettiin galleriatyöpajoja koululuokille.

Kalle Hammin taidetta Vuotalossa

Helsingin taidemuseo toi Kalle Hammin teoksia keväällä Vuotalon galleriaan osaksi Orastus-

projektin elävää kasvihuonetta. Paperittomien puutarha ja muut Hammin kasviaiheiset teokset

herättelivät keskustelua toiseuden tematiikasta.

Cliinarit ja varjoleikit

Moniarvoisen kulttuurin puolesta liputtava Kanneltalon Takapiha-klubisarja esitteli syyskaudella

artisteja, jotka ovat sekä kuvataiteilijoita että muusikoita. Sarjan huipensi Cleaning Women -

yhtyeen konsertti. Omaleimainen musiikki sai lisäulottuvuuden 3D-varjovisuaaleista, joiden

kaltaisia ei yhtyeen taustalla ole Suomessa aiemmin nähty.

Satakielikuukausi

Monikielisyyttä, omaa äidinkieltä ja yhdessä tekemistä juhlistava, valtakunnallinen

Satakielikuukausi järjestettiin ensi kertaa keväällä 2015. Kulttuurikeskuksen taloista mukana olivat

kokonaisuutta koordinoiva Caisa, Stoa sekä Vuotalo, jonka päätösklubilla erikieliset runoilijat

lukivat tekstejään äänimaisemien ja visualisointien tukiessa tulkintoja.

Malmin tubemiitti

Nuorten itsensä ideoimassa ja järjestämässä tapahtumassa esiintyivät tubettajat Eeddspeaks,

Soikkuu, Wildeem ja Deata. Tapahtuma keräsi yli 600 kävijää. Tubemiitin teko oli nuorille

mielekästä, ja vastaavia tapahtumia tullaan varmasti näkemään jatkossakin. Malmitalo nuoret

olivat vahvasti tekemässä myös Rhymes And Flows -rap-iltaa helmikuussa ja Pop Cult Dayta

elokuussa.

Sunnuntaina Annantalolla

Annantalolla käynnistettiin perhesunnuntaiden sarja: talossa oli tarjolla tekemistä ja kokemista

koko perheelle. Suurin osa sunnuntai-iltapäivien työpajoista täyttyi hetkessä. Syksyinen Anna

palaa! -päivä toteutettiin pitkälti innokkaiden ja taidokkaiden Taideneuvola-vanhempien

vapaaehtoistyönä.

8

HELsign – kulttuuria viittomakielellä

Viittomakielisen kulttuurin tapahtuma HELsign järjestettiin ensimmäisen kerran Stoassa

helmikuussa. Kaikenikäisille suunnatussa tapahtumassa yleisö sai nauttia muun muassa

viittomakielisen räppäri Signmarkin keikasta, Kimurantti-konsertista, viittomakielisestä stand upista

ja erilaisista työpajoista. Yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun Vetovoimaa

kulttuurikeskuksiin -hankkeen kanssa järjestetty tapahtuma tavoitti kohdeyleisön hienosti.

Espanjalainen klovniperhe Caisan korttelijuhlassa

Fennia-korttelissa järjestetty CaisaFEST! päätti Caisan kevätkauden. Korttelitila täyttyi kulttuurista,

etnisistä herkuista ja yhteisestä tekemisestä. Tempauksen aikana koettiin espanjalaisen

klovniperheen anarkistista heittäytymistä suomalaisuuteen, teatteria ratikkapysäkillä ja muotinäytös

kierreportaikossa. Parhaaseen flash mob -tyyliin vapaita, nauruhermoja kutkuttavia performansseja

nähtiin leffasaleissa, verotoimistossa, kaupoissa, ravintoloissa ja metrotasanteella. Juhla huipentui

burleskiin taikuriesitykseen Caisan juhlasalissa.

Nousussa – Hindi Zahra

Savoy-teatteri tuo Helsinkiin vuosittain mielenkiintoisia, Suomessa vielä jokseenkin tuntemattomia

huippuartisteja. Marokkolainen, soulista, jazzista ja kansanmusiikista ammentava pop-taituri Hindi

Zahra oli yksi näistä viime vuonna. Valloittavassa konsertissa kuultiin musiikkia muun muassa

hänen uudelta Homeland-albumiltaan.

Puhutaanko politiikkaa?

Otsikon Kehittyykö demokratia? alle kootussa Savoy-teatterin paneelikeskustelussa 7.12.

pohdittiin, miten käy kansanvallalle Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Keskustelemassa

olivat Pekka Haavisto, Markku Jokisipilä, Anna Kontula ja Annika Saarikko sekä paneelin

puheenjohtajana Jussi Lähde.

Kulttuuripalkinto Kati Outiselle

Helsingin kulttuuripalkinnon 2015 sai näyttelijä Kati Outinen. Aki Kaurismäen mestariteosten

ikoniset roolihahmot tunnetaan maailmalaajuisesti. Elokuviensa lisäksi Outisen 35 vuotta

jatkuneelle taiteilijanuralle mahtuu lukematon määrä teatteri-, radio- ja televisiotöitä sekä yli

kymmenen vuoden jakso näyttelijäntyön professorina. Kulttuuripalkinto on arvoltaan 10 000 euroa.

Sompasauna on Helsingin kulttuuriteko

Helsingin kulttuuriteko 2015 -palkinto myönnettiin Sompasaunaseura ry:lle, joka vastatuulista

välittämättä ylläpitää ja kehittää Kalasatamassa sijaitsevan Sompasaunan toimintaa. Seitsemättä

kertaa jaetun palkinnon rahallinen arvo on 5 000 euroa. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta painotti

9

perusteluissaan Sompasaunan aitoa yhteisöllisyyttä ja omalaatuista luovuutta, joka tekee arjesta

ilahduttavampaa sekä asukkaille että matkailijoille.

Helsingin malli – yhdessä enemmän

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti syksyllä Helsingin mallin mukaisista, alueellisen ja osallistavan

kulttuurityön kehittämisavustuksista. Hankkeisiin valikoitui 45 hakemuksen joukosta kumppaniksi

12 kulttuuri- ja taidetoimijaa. Yhteensä kulttuuri- ja taidehankkeille Jakomäen, Kaarelan, Maunulan

ja Vuosaaren kaupunginosissa myönnettiin vuositukea noin 376 000 euroa. Kolmivuotisen

pilotointijakson 2016–2018 tuki on yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa.

10

Kulttuuripolitiikka

Kulttuuripolitiikan osasto vastaa lautakuntavalmistelusta, joka pitää sisällään muun muassa

avustukset. Osaston tehtäviin kuuluu yhteistyö taiteen ja kulttuurin kentän kanssa, tutkimus- ja

julkaisutoiminta, kansainvälinen verkostoyhteistyö sekä ruotsinkielinen toiminta.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 2015

(suluissa varajäsen)

Johanna Sumuvuori, Vihr (Verna Castrén 9.9. asti)

puheenjohtaja 9.9. asti

Jukka Relander, Vihr (Toivo Laitinen)

puheenjohtaja 9.9. alkaen

Johanna Sydänmaa, Kok (Ari Huovinen)

varapuheenjohtaja

Outi Alanko-Kahiluoto, Vihr (Maria Vuorelma)

jäsen 9.9. alkaen

Timo Vuori, Kok (Marja Suuronen)

Risto Kolanen, SDP (Antton Rönnholm, Jani Ryhänen 26.8. asti)

Jaana Alaja, SDP (Petra Jääskeläinen)

Päivi Storgård, RKP (Adreas af Enehielm)

Sami Muttilainen, Vas (Alina Mänttäri-Buttler)

Juha-Pekka Väisänen, SKP (Irene Auer)

Kaupunginhallituksen edustaja

Osku Pajamäki (Mirka Vainikka)

Lautakunnan sihteerinä toimi suunnittelija Miska Toiviainen ja päätöstiedottajana Terttu Sopanen

17.3. asti, Mari Pietarila ajalla 17.3.–17.8. ja Jussi Kaisjoki 17.8. alkaen.

Vuosi 2015 oli kolmas vuosi kulttuuri- ja kirjastolautakunnan 2017 päättyvästä kaudesta. Kulttuuri-

ja kirjastolautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja teki 155 päätöstä. Lautakunta antoi 14

lausuntoa, muun muassa lähiöiden asukkaiden ja vanhusten palveluihin ja erilaisiin

kaupunkikulttuuriin liittyvistä aloitteista.

Lautakunta päätti ottaa Caisa 2.0 -mallin kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan toiminnan

kehittämisen lähtökohdaksi. Caisa 2.0 on liikkuva, verkostomainen toiminnantapa, joka turvaa

11

kulttuurisesti monimuotoisen toiminnan edellytykset, mahdollistaa kulttuurien välisen

vuorovaikutuksen ja edistää monikulttuurisuutta sekä keskustassa että kaupungin eri alueilla.

Lisäksi lautakunnan päätöksellä Caisan ma. johtajana jatkoi Tomi Purovaara.

Lautakunta myönsi ensimmäiset Helsingin mallin hankeavustukset vuodelle 2016. Kulttuurikeskus

pilotoi vuosien 2016–2018 aikana uudenlaisen, osallistavan alueellisen kulttuurityön mallia, jonka

tavoitteena on vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista sekä

asukkaiden kulttuurista osallisuutta. Helsingin mallin avustuksia jaettiin hankkeen ensimmäiselle

vuodelle yhteensä 376 450 euroa.

Lautakunnan jäsenistä muodostettu avustusjaosto oli koolla kuudesti. Jaosto käsitteli toiminta-

avustusten, taideapurahojen sekä kulttuuripalkinnon jakoehdotukset. Jaostossa työskentelivät eri

koonpanoissa Johanna Sumuvuori, Jukka Relander, Toivo Laitinen, Johanna Sydänmaa, Timo

Vuori, Risto Kolanen, Päivi Storgård, Adreas af Enehielm, Sami Muttilainen, Alina Mänttäri-Buttler,

Juha-Pekka Väisänen ja Irene Auer.

Keväällä käsiteltiin taide- ja kulttuurilaitosten sekä syksyllä kulttuuri- ja taideyhteisöjen toiminta-

avustukset. Kohdeavustuksia käsiteltiin joka kokouksessa ja kansainvälisiä matka-avustuksia

määrärahojen riittäessä kesäkuun kokoukseen saakka. Vuodelle 2016 lautakunnan myöntämät

avustusmäärärahat nousivat kokonaisuudessaan 100 000 eurolla.

Lokakuussa 2015 kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki tutustumismatkan Turun vapaa-aikatoimialan

kulttuuripuolen toimintaan ja kulttuurilautakuntaan. Lautakunta kuuli muu muassa kokemuksia

Turun toiminta-avustusmallista, jossa solmitaan kolmivuotisia sopimuksia sekä Eviva-hankkesta,

jonka lähtökohtana on passiivisten asukkaiden aktivointi. Lisäksi matkalla tutustuttiin

mielenkiintoiseen independent-taiteen näyttämöön, Barker-teatteriin, ja vierailtiin luovien alojen

tapahtumakeskus Logomossa.

Avustukset

Vuonna 2015 kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi avustuksia taiteen ja kulttuurin tukemiseen

16,9 miljoonaa euroa. Summasta 4,2 miljoonaa euroa suunnattiin teatterilain piiriin kuuluville

ammattiteattereille ja 12,7 miljoonaa euroa yhteisöjen tukemiseen.

Yhteisöjen tukemiseen varatut määrärahat jaettiin pääosin toiminta-avustuksina

musiikkioppilaitoksille, teatterilain ulkopuolisille ammattiteattereille, museoille, taidekouluille ja -

opistoille sekä sivistys- ja taidejärjestöille.

12

Toiminta-avustusten lisäksi yhteisöjen tukemiseen varatusta määrärahasta myönnettiin avustuksia

yksittäisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen, kulttuuriyhteisöjen tukemiseen,

lähikulttuurihankkeisiin, kulttuuritoiminnan kehittämishankkeisiin sekä taideapurahoina yksittäisille

ammattitaiteilijoille. Vuoden aikana käsiteltiin yhteensä 1157 hakemusta, joista 654:lle hakijalle

myönnettiin avustusta.

Vuoden 2015 Helsingin kulttuuripalkinnon sai näyttelijä Kati Outinen. Tunnustus myönnetään

vuosittain merkittävistä taiteellisista ansioista ja panoksesta Helsingin kulttuurielämän hyväksi.

Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Taideapurahoja myönnettiin yhteensä 213 500 eurolla. Apurahoja myönnettiin kirjallisuuden,

kuvataiteen ja taideteollisuuden edustajille. Apurahaa haki 385 henkilöä ja se myönnettiin 61

ammattitaiteilijalle.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta valitsi Helsingin kulttuuriteko 2015 -palkinnon saajaksi

Sompasaunaseura ry:n, joka on Sompasaunan toiminnalla elävöittänyt kaupunkikulttuuria

Kalasatamassa. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Kunniamaininnan saivat Mustikkamaalla

toimiva yhteisökahvila MuuMaa sekä näyttelijä Noora Dadu Minun Palestiinani -esityksestä Teatteri

Takomossa

13

Taideapurahan saajat 2015

Kirjallisuus

Farah, Nura

Filander, Erkka

Hanska, Jari

Heiskanen, Marjo-Helena

Holmberg, Annina

Kankaanpää, Hannu

Kopylova, Polina

Kuusisto, Meri Tuuli

Lappalainen, Eija

Lehtinen, Marja Emilia

Lindelöf, My Charlotte

Nousiainen, Inka

Nuopponen, Tommi

Nurmi, Aura

Pesonen, Pia

Roinila, Tarja

Tolonen-De-Arias, Tuutikki

Tuomainen, Antti

Taideteollisuus

Aalto-Setälä, Laura

Paikkari, Mari

Pöyhönen, Tuula

Suomela, Sauli

Vainio, Johanna

Östlund, Charlotta

Kuvataide

Autio, Pasi

Avdeikov, Jesse

Baibulat, Niran

Bergelt, Tatjana

Elo, Tyko

Eskola, Tuovi

Granlund, Mona Vivian

Havia, Sami

Herrera, Inmaculada

Hokkanen, Mari

Honkanen, Eeva

Iivanainen, Anne Susanna

van Ingen, Juha

Innanen, Petra Johanna

Jaakkola, Aleksi

Järnström, Jari

Khatib, Abdulamir

Kiiskilä, Janne

Kivinen, Rosa

Korhonen, Arto

Koyama, Yasushi

Laala, Amale

Martola, Janne

Miron, Katarzyna

Mustonen, (Jari) Kalle

Muttonen, Kasper

Mäkikoskela, Ville

Nyyssölä, Antti

Peura, Eeva

Pulkkinen, Anssi

Purhonen, Kalle

Puronen, Riikka Elina

Pyykkinen, Tiina

Raitanen, Tiina

Rönkkö, Jaakko

Suorajärvi, Satu-Minna

Toukola, Minnamari

14

Helsingin malli ja aluetyö

Helsingin kulttuurikeskus jatkoi osallistavan alueellisen kulttuurityön mallin kehittämistä. Mallin

tavoitteena on monipuolistaa ja tasapainottaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa.

Kulttuurikeskus haluaa tarjota kulttuuria koko Helsinkiin, kaikille helsinkiläisille ja ulottaa kulttuuri

osaksi asukkaiden arkea.

Helsingin mallin vuosien 2016–2018 pilotointikauden toiminta painottuu neljälle keskenään

erilaiselle alueelle: Kaarela, Maunula, Jakomäki ja Vuosaari. Helsingin mallia on kehitetty

eteenpäin yhdessä asukkaiden, alueiden verkostojen sekä taidetoimijoiden välisenä yhteistyönä.

Kulttuurikeskus on osallistunut pilotointialueiden asukastapaamisiin ja hallintokuntien välisiin

aluekokouksiin. Pilotointialueiden kehittämistarpeita ja asukkaiden toiveita on välitetty eteenpäin

taidelaitoksille ja yhteisöille muun muassa kevään taidelajikohtaisissa neuvontapäivissä sekä

kahdenvälisissä tapaamisissa.

Mallista järjestettiin maaliskuussa kaksi seminaaria, ensimmäinen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan

jäsenille ja toinen kaupungin toiminta-avustusta saaville taidelaitoksille. Tiedotusvälineille Helsingin

mallista kerrottiin kulttuurikeskuksen keväisellä mediabrunssilla.

Helsingin mallin erillismäärärahan haku sulkeutui Helsinki-päivänä 12.6. Määräajan puitteissa

vastaanotettiin 46 hakemusta. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti avustusten jaosta

kokouksessaan 10.11. Kaksitoista kulttuuri- ja taidelaitosta ja -yhteisöä sai rahoitusta, vuodelle

2016 yhteensä 376 450 euroa. Dialogi kentän toimijoiden kanssa on hankehaun yhteydessä ollut

poikkeuksellisen tiivistä ja hedelmällistä ja toimijoiden kesken on syntynyt uudenlaista yhteistyötä

ja synergiaa. Joulukuussa järjestettiin kick-off-seminaari avustuksen saaneille.

Helsingin mallin tutkimussuunnitelma ja indikaattoripatteristo vaikuttavuuden mittaamiseen

laadittiin syksyn 2015 aikana. Vuoden mittaan on tehty tutkimusyhteistyötä muun muassa

Humanistisen ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Helsingin

mallille laadittiin syksyllä viestintäsuunnitelma. Kulttuurikeskus sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä

erillisen avustuksen toimintamallin kehittämiseen vuosina 2015–2016.

Kaupunkikulttuuriavustuksista kaksi kolmasosaa, noin 170 000 euroa, myönnettiin kaupunginosiin

kiinnittyvään kansalaislähtöiseen kulttuuritoimintaan. Kaupunkikulttuuriavustukset ovat keskeinen

tukiresurssi viraston osallistavassa aluetyössä. Stadin Juhlaorkesteri on ollut myös arvostettu

palvelu kaupunginosatapahtumissa. Aluetyön painopistettä on siirretty yhä enemmän lähiöihin

yhteistyössä kaupungin osallisuusverkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa.

15

Kulttuurikaveritoiminta

Helsinki on vuodesta 2013 kehittänyt kulttuurista vapaaehtoistoimintaa. Siinä vapaaehtoiset

kulttuurikaverit lähtevät seuraksi ja avuksi näyttelyihin, esityksiin ja konsertteihin.

Asiakkaana voi olla kuka tahansa yli 18-vuotias helsinkiläinen, mutta erityisesti toiminnassa on

autettu ikääntyneitä. Vuonna 2015 kulttuurikaverit auttoivat liki 800 ihmistä nauttimaan kulttuurista

ja taiteesta.

Vierailukohteina vuonna 2015 olivat kulttuurikeskuksen toimipaikoista Annantalo, Malmitalo,

Kanneltalo, Vuotalo, Stoa ja Savoy-teatteri. Lisäksi mukana toiminnassa ovat Ateneum, Helsingin

kaupunginmuseo, Helsingin kaupunginorkesteri, Helsingin taidemuseo, Radion sinfoniaorkesteri,

Suomalainen barokkiorkesteri, Suomen Kansallisooppera, Ooppera Skaala, Tanssin talo,

Teatterimuseo ja Zodiak.

Kulttuurikaveritoiminnan tavoitteina on lisätä kulttuuripalveluiden saavutettavuutta, rohkaista ja

aktivoida vaikeammin tavoitettavia kohderyhmiä käyttämään kulttuuripalveluita sekä lisätä

vuorovaikutusta palveluiden tarjoajien ja kansalaisten välillä. Toiminta vahvistaa sukupolvien

välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

Kulttuurikaveria toteuttavat yhteistyössä Helsingin kulttuurikeskus sekä sosiaali- ja terveysvirasto.

Toimintaa rahoitti vuoden 2015 loppuun asti myös Helsingin kaupungin Lähiöprojekti.

Kulttuurinen vanhustyö

Helsingin kaupunki haluaa edelleen vahvistaa kulttuurista vanhustyötä. Kulttuurikeskuksessa ja

sosiaali- ja terveysvirastossa työtä tekee virastojen yhteinen kulttuurisen vanhustyön suunnittelija.

Suunnittelija kouluttaa ja opastaa sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä että taiteen ja kulttuurin

ammattilaisia siihen, miten vanhustyöhön voidaan sisällyttää taidelähtöisiä menetelmiä.

Kulttuurisen vanhustyön kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä viestitään Troppi-

uutiskirjeen avulla, tärkeitä ovat myös yhteistyöverkoston järjestämät tapaamiset ja seminaarit.

Syksyllä 2015 valmistui ensimmäinen Helsingin kulttuurikeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston

yhteinen kulttuurisen vanhustyön toimintaohjelma vuosille 2016–2018 ikääntyneiden

kulttuurioikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi ja kulttuuripalveluiden kehittämiseksi.

16

Ruotsinkielinen toiminta

Kulttuurikeskuksen ruotsinkielinen toiminta käsittää kehitys- ja kulttuuripoliittista toimintaa,

kohdennettua yleisötyötä sekä aluetalojen ruotsinkielistä ohjelma- ja taidekasvatustyötä.

Kulttuurikeskus toimii ruotsinkielisen sisällöntuottamisen sekä yhteistyön aloitteentekijänä ja

asiantuntijana. Yhteistyökumppaneita ovat kaupungin muut virastot, eri taidelaitokset ja

kulttuuriyhteisöt sekä kolmannen sektorin toimijat.

Kaksikielinen Sibelius-aikamatka 4. luokille oli vuoden tärkeimpiä taidekasvatusprojekteja. Pienten

lasten kulttuurikasvatustoimintaa kehitettiin virastojen välisen Bokbubbel-hankkeen sekä

esiopetushankkeen kautta. Saavutettavuutta edistettiin muun muassa erityislasten Barnfest-

tapahtuman, SenioRöst-verkoston senioriohjelmien sekä Rimjam-perheohjelmien kautta.

Koulujen kulttuurikasvatusta kehitettiin kultus.fi-verkkopalvelun sekä kulttuurikoordinaattori-

verkoston kautta. Ordboet-kiertonäyttelyssä vieraili 6000 helsinkiläislasta ja 500 opettajaa vuosina

2012–2015.

Lastenkulttuurikeskusverkoston kautta osallistuttiin valtakunnallisen lastenkulttuurin ja

taidekasvatuksen kehittämiseen ja levittämiseen. Pohjoismaista taidekasvatusyhteistyötä tehtiin

sanataiteen ja yleisötyön puitteissa.

Taiteilija-ateljeet ja -residenssit

Harakan saarella Kaivopuiston edustalla toimii Helsingin kulttuurikeskuksen taitelijatalo ja

kaupungin ympäristökasvatuksen toiminta- ja kehittämiskeskus. Kulttuurikeskus vuokraa

helsinkiläisille ammattitaiteilijoille ja käsityöläisille Harakan saarelta ateljeetiloja.

Kulttuurikeskuksen oma taiteilijaresidenssi Eläintarhan huvila Tokoinrannassa puolestaan tarjoaa

tukea vierailevien ulkomaalaisten taiteilijoiden asumiseen. Residenssin asukkaat edustavat kaikkia

taiteenaloja ja monipuolistavat helsinkiläistä taide- ja kulttuuritarjontaa.

Eläintarhan huvilassa majoittuu vuosittain reilut sata taiteilijaa. Yöpymisiä kertyy yhteensä noin

1500. Helsinki-päivän kunniaksi 12. kesäkuuta 2015 huvila avautui yleisölle ja tarjosi työpajoja

sekä näytelmällisiä opastuskierroksia – vahvistaen näin paikallista kulttuuritoimintaa sekä

yhteistyötä alueen naapurihuviloiden kanssa. Eläintarhan huvilassa on ympäri vuoden yleisölle

avoinna oleva porvariskotinäyttely, johon varataan myös ryhmäopastuksia.

17

Kulttuuripalvelut

Kulttuuripalveluiden tarjonnassa on erilaisten tutkimusten ja selvitysten valossa korostunut kasvava

eriarvoisuus. Tämä koskee myös kulttuuripalveluihin osallistuvia ja erityisesti lapsia.

Tästä syystä kulttuurikeskus on sekä omien talojensa toiminnassa mutta myös hallintokuntien

keskisissä verkostoissa toteuttanut hankkeita, joilla pyritään viemään matalamman kynnyksen

palveluja vähäisemmän osallisuuden alueille. Rakenteita on toteutettu yhteistyössä Lähiöprojektin,

opetusviraston ja Pop & Jazz Konservatorion kanssa erityisesti itäisessä ja koillisessa Helsingissä.

Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointiverkosto toimii

koko kaupungin alueella ja kulttuurikeskuksella on sen eri tasoilla edustus.

Kulttuuri kuuluu kaikille. Siksi kulttuurikeskus tekee tiivistä yhteistyötä opetus- ja

varhaiskasvatustoimen kanssa. Koululuokkien kautta tavoitetaan jokainen helsinkiläinen lapsi ja

nuori.

Annantalo on vuoden kuluessa kehittänyt taidelähtöisiä menetelmiä uuteen, ilmiöpohjaiseen

oppimiseen siirtyvään yleissivistävään perusopetukseen. Taidelähtöisiä menetelmiä kehitetään

myös muihin tilanteisiin, joissa oman identiteetin rakentamiseen tarvitaan monia työkaluja. Tällaisia

ovat muun muassa nivelvaiheen ryhmät, erilaiset oppijat sekä eri kielisille suunnatut valmistavan

opetuksen ryhmät, jotka edeltävät tavalliselle luokalle tai päiväkotiryhmiin siirtymistä.

Selvästi nouseva trendi on yhteisölliset tapahtumat, vaikkapa alueellisten kulttuurikeskusten

ympäristöissä. Ilahduttava esimerkki tästä ovat kuluneen vuoden suositut kyläjuhlat Stoan

lähipiirissä Itä-Helsingissä. Asukasyhteistyötä harjoitellaan puolin ja toisin, aina yhtä kokemusta

rikkaampina.

Erityistä huomiota ovat saaneet monimuotoistuvat, kasvavat esikaupunkialueet sekä lisääntyvä

uusien suomalaisten määrä. Caisa on kulttuuripoliittisen osaston tuottaman tausta-aineiston

pohjalta laatinut suunnitelman Caisa 2.0 etsiessään uusia toimitiloja ja tarkistaessaan samalla

toimintamuotojaan.

Annantalo

Annantalo on monitaiteinen taidekeskus, joka luo helsinkiläisille lapsille ja nuorille edellytyksiä

taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Tätä toteutetaan taideopetuksen, näyttelyiden, esitysten ja

tapahtumien avulla.

Kouluyhteistyö on Annantalon toiminnan kivijalka, sillä sen kautta tavoitetaan tasa-arvoisesti kaikki

lapset ja nuoret. Vuonna 2015 alettiin valmistautua uusien opetussuunnitelmien tuloon muun

18

muassa kokeilemalla ilmiöpohjaista oppimista tukevia Ilmiö X -kulttuurikursseja. Kurssit toteutettiin

yhteistyössä opetusviraston kanssa neljässä koulussa ja 21 opetusryhmässä. Aiheesta järjestettiin

opettajille ja taidetoimijoille yhteisiä koulutuksia. Kymppiluokille suunnattu Minä – Unelmista arkeen

ja takaisin -hanke huipentui keväällä Vain unelmaa? -näyttelyyn.

Annantalo tarjoaa runsaan paletin vapaa-ajan taideopetusta. Koko vuoden ilta- ja

viikonloppukurssien rinnalle tärkeään rooliin on noussut loma-ajan toiminta ja erityisesti

kesätoiminta. Sitä järjestettiin kesällä 2015 erityisesti nuorille heidän omasta aloitteestaan alkunsa

saaneessa Kesäparkissa, joka toimi Annantalon pihassa koko kesäkuun ajan.

Näyttelytiloissa nautittiin keväällä teetä eri kulttuurien tapaan, nähtiin unia ja kuultiin nuorten

ajatuksia. Syksyllä teimme yhteistyötä Suomen sarjakuvaseuran kanssa Hilda ja Agnes -

näyttelyssä. Lokakuussa koettiin vilkas Japan Week myös Annantalossa.

Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä 950 kurssia, joihin sisältyi 11 218 oppituntia. Taideopetukseen

osallistui 10 877 oppilasta, ja 19 näyttelyssä vieraili yhteensä 50 362 kävijää. Juhlasalissa

järjestettiin 144 esitystä, joita seurasi kaikkiaan 7630 katsojaa.

Caisa

Caisa edistää ja tukee Helsingin kulttuurista monimuotoisuutta. Toiminnan tavoitteita ovat

vuorovaikutuksen lisääminen eritaustaisten kaupunkilaisten välillä, vähemmistöjen omaehtoisen

kulttuurin tukeminen sekä ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden toimintaedellytysten kehittäminen.

Caisan 2015 teemana oli kommunikaatio. Ohjelmistossa tämä näkyi monien yhteistuotantojen ja -

hankkeiden kautta. Maahanmuuttajayhdistykset olivat keskeisiä kumppaneita. Caisassa

synnytettiin valtakunnallinen Satakielikuukausi-tapahtumakokonaisuus ja International Clown

Festival. Yhteistyö käynnistettiin muun muassa Uuden tanssin keskus Zodiakin, Masque-

festivaalin ja Visit Helsingin kanssa. Caisafest-tapahtuma tuotettiin yhteisesti Fennia-korttelissa.

Taiteilijan ABC -ohjelma kokosi taiteilijoita verkottumaan keskeisiin taideorganisaatioihin

kirjallisuuden, tanssin, musiikin, kuvataiteen, sirkuksen ja teatterin alalta. Pakolaisten

kulttuuripalveluja käynnistettiin yhteistyössä muiden muassa SPR:n, Suomen Pakolaisavun ja

Helsingin yliopiston kanssa.

Kommunikaatio näkyi myös galleriatoiminnassa, jossa nähtiin 140 taiteilijan teoksia 41 eri

näyttelyssä. Caisa oli vahvasti mukana ulkomaisten taiteilijoiden oman Helsinki International Artists

Association -yhdistyksen kehittämisessä.

19

Caisan salissa järjestettiin 2015 yhteensä 118 esitystä, joissa kävi noin 7 100 katsojaa. Lasten

taidekasvatustoimintaan saatiin 3200 osallistujaa, gallerioissa kävi 46 500 vierailijaa. Lisäksi eri

maahanmuuttajajärjestöt tuottivat Caisassa vilkkaasti opetusta, kerhoja ja tapahtumia. Kiinalaisen

uuden vuoden juhla Lasipalatsin aukiolla keräsi huimat 30 000 kävijää.

Kanneltalo

Kanneltalo on teatteri- ja konserttitalo Helsingin Kannelmäessä, vain reilun 10 minuutin junamatkan

päässä päärautatieasemalta, vuonna 2015 avatun uuden kehäradan varrella.

Vuoden 2015 keskeisiä tavoitteita oli alullaan olleen Helsingin mallin mukainen, yhteisöllinen ja

osallistava toiminta, esimerkkinä tanssikeskus Zodiakin kanssa toteutettu Minun nimeni on -

taideprojekti, jonka teemana oli koti. Projektin puitteissa toteutettiin muun muassa Kotimatkalla-

esityssarja, Kannelmäkeen sijoittuva yhteisötanssiteos, jonka edetessä katsojat kulkivat opastetun

yhteisen reitin lähiössä. Yhteistyö Kannelmäki-liikkeen kanssa jatkui tiiviinä. Syksyllä aloitettiin

yhteistyö Helsingin mallin 2016–2018 avustusta saaneiden pääkaupunkiseudun taidelaitosten

kanssa ja tuotiin taidetoimijoiden tietoon alueen asukkailta kerättyjä toiveita.

Uutta oli kulttuuripalveluiden suuntaaminen Maunulan alueelle. Hulluna Maunulaan -projektissa

maunulalaisia tarinoita videoitiin talteen Juttujurtassa. Näistä sekä kaupunginmuseon

arkistovalokuvista koottiin Hulluna Maunulaan! -näyttely asukastalo Saunabaariin yhteistyössä

kaupunginmuseon kanssa.

Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin Vetovoimaa kulttuurikeskuksiin -projekti,

jonka Käräyttäjäkaveri-toiminnan tavoitteena oli tuoda ihmisiä kokemaan ja kokeilemaan uusia

kulttuurielämyksiä. Projektiin liittyen opiskelijat toteuttivat ei-kävijyyden taustoja selvittävän

tutkimuksen.

Läntisen alueen Operaatio Pulssin toiminta oli menestyksekästä. Kulttuurikeskuksen ja

nuorisoasiainkeskuksen kesken sovittiin, että Lähiöprojektin rahoituksen päätyttyä

nuorisoasiainkeskus toimii vastedes läntisen Operaatio Pulssin vetovastuussa. Operaatio Pulssin

toiminta-ajatuksena on saada alueen toimijat ja virastot tuottamaan yhdessä ja tuottaa näin

enemmän ja laadukkaampia palveluita kuin mihin ne yksin pystyisivät. Samalla nuoria rohkaistaan

vaikuttamaan asuinalueensa harrastusmahdollisuuksiin.

Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa vietettiin myös Kanneltalossa kutsumalla perheet kokoon

Sibeliuksen jäljillä -perhepäivään marraskuussa, jossa tutustuttiin mestarisäveltäjän maailmaan

työpajojen ja konserttien kautta.

20

Kanneltalon tiloihin ja alueen tarpeisiin soveltuvaa kurssitoimintaa kehitettiin yhdessä taideopetusta

antavien yhteisöjen kanssa. Lasten ja nuorten kursseja järjestettiin 58. Opetustunteja oli yhteensä

906 ja niillä kurssilaisia 741. Kanneltalon teatteri- ja konserttisalissa järjestettiin yhteensä 200

esitystä, joissa kävijöitä oli 22 689. Galleriassa järjestettiin 34 näyttelyä, joissa kävijöitä 50 242.

Kahvilan stagella nähtiin 73 esitystä, jotka keräsivät yhteensä 4093 kävijää. Auditorion 8 esitystä

seurasi 227 kävijää, ja Kanneltalon aulan kolmeen tapahtumaan osallistui 1548 kävijää.

Malmitalo

Malmitalo on koillishelsinkiläinen kulttuurikeskus. Kaukaisimpia vaikutteita taloon vuonna 2015 toi

Menolippu Meksikoon -festivaali, jonka pääjärjestäjä oli Meksikon Suomen-suurlähetystö.

Meksikoa esiteltiin esityksin, näyttelyin ja elokuvin huipentuen perhetapahtumaan työpajoineen.

Esityksissä ja työpajoissa kävijöitä oli yhteensä 1258.

Osallistavaa alueellista kulttuurityötä edusti Jakomäki-projekti, jossa luotiin yhteyksiä alueen

aktiivisiin asukkaisiin ja toimijoihin. Työn konkreettisena tuloksena valmistui Jakomäki Top -

elokuva, joka kartoitti haastatteluin alueen historiaa ja nykypäivää.

Monia vuoden 2015 perhetapahtumia yhdisti monikulttuurisuus ja kumppanuudet, esimerkkeinä

iberoamerikkalainen Kolibri-kesäfiesta, Meksiko-festivaalin Vagabundo-klovniesitykset ja Lasten

EtnoSoi!.

Malmitalo mielletään vahvasti jazz-, blues- ja aikuisrockareenaksi. Myös vuonna 2015 tarjolla oli

useita erinomaisia konsertteja. Uutuutena kuultiin säveltäjä Jukka Linkolan 60-vuotissarja vaihtuvin

solistein. Tapio Rautavaaran ja Toivo Kärjen juhlavuoden kunniaksi pidetyt konsertit olivat hyvin

suosittuja. Samoin big band -musiikki myi pääsääntöisesti Malmisalin loppuun. Sibeliuksen juhlinta

lisäsi jonkin verran klassisen musiikin tarjontaa ja yleisöjä.

Elokuvateatteritoiminnan uutuuksia oli yhteistyö Helsingin kaupunginorkesterin kanssa.

Malmitalossa näytettiin suorana lähetyksenä kuusi HKO:n konserttia Musiikkitalosta. Malmitalon

runsas elokuvatarjonta kattoi kaikkiaan 207 esitystä ja keräsi 13 744 katsojaa.

Edellisenä vuonna kehitetyn vaikuttamisprosessin myötä nuorten osallisuus Operaatio Pulssin

ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa oli kasvusuunnassa. Ohjelmistoon syntyi 58

suunnitelmaa reilun 250 nuoren voimin. Pulssin toiminta laajeni kattamaan myös Jakomäen.

Näyttelyitä Malmitalon galleriassa oli 12 ja kävijöitä 29 029. Taidenäyttelyistä suosituin oli Yasushi

Koyaman SÖPÖ suloisine eläinveistoksineen, kävijöitä 4700. Parvella ja aulassa nähtiin 17

21

näyttelyä, kävijöitä niissä yhteensä 33 415. Esimerkiksi Teatterimuseon värikäs Saako sitä syödä?

-näyttely keräsi kuudessa viikossa noin 3400 kävijää.

Vuonna 2015 Malmitalossa oli yhteensä 458 esitystä ja niissä kävijöitä 40 128. Lisäksi järjestettiin

yhdeksän koko taloon levittäytynyttä erilaista tapahtumaa, joissa oli yhteensä noin 6000 kävijää.

Lapsille ja nuorille suunnattuja taidekursseja järjestettiin 88, oppilaita oli 752 ja opetustunteja 950.

Taidekasvatustoimintaa tukivat lisäksi työpajat, joihin osallistui noin 1000 lasta.

Savoy-teatteri ja Espan lava

Savoy-teatteri on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva vierailuteatteri, jonka ohjelmisto on

painottunut musiikkiin. Konserttien lisäksi talossa järjestetään monenlaisia näyttämöesityksiä sekä

pidetään kokouksia ja seminaareja. Savoy-teatterin kulttuurihistoriallisestikin merkittävässä salissa

on tilaa 735 hengen yleisölle.

Vuosi 2015 oli Savoy-teatterin toiminnan kehittämisvuosi. Omien tuotantojen osuutta ohjelmistossa

lisättiin sekä Savoy-teatterissa että Espan lavalla. Yksi tärkeimmistä yhteistyösopimuksista

solmittiin DocPoint-elokuvafestivaalin kanssa, ja yhteistyö jatkuu myös vuonna 2016.

UMO-yhteistyön merkkitapaus oli helmikuussa järjestetty konsertti, jossa UMO:n kanssa esiintyi

maailmankuulu kuubalaisamerikkalainen klarinetisti, saksofonisti ja kapellimestari Paquito

D’Rivera. Savoy toi ensi kertaa Suomeen useita artisteja ja yhtyeitä, kuten La Chiva Gantiva,

Larkin Poe ja Hindi Zahra. Lasten viikonloppua vietettiin kaksi kertaa: Yökyöpelit-esitys täytti salin,

ja Lasten kirjasunnuntai -tapahtuma yhdessä Lastenkirjakioski Toukan kanssa oli sekin menestys.

Savoy-teatteria varten syntyi myös uudenlaisia kokonaisuuksia, joissa yhdisteltiin eri

musiikkityylejä ja tanssia. Jarmo Saari Republicin konsertissa esiintyi myös Tero Saarinen

Company. Oodi yölle -konsertissa kamarimusiikki, jazz ja heavy löivät kättä, kun vibrafonisi Arttu

Takalo ja basisti Lauri Porra yhdistivät voimansa kahden kokoonpanon Syyssinfonia-iltaan. Niin

ikään merkittävä ponnistus oli 10. syyskuuta kantaesityksensä saanut Symposion, jossa rockyhtye

Waltari kohtasi jousikvartetin ja nykytanssin koreografi Thomas Freundlichin ohjauksessa. Vuonna

2015 Savoy-teatterissa järjestettiin kaikkiaan 178 esitystä, joista 64 oli Savoyn omia ja

yhteistuotantoja ja 114 vuokratuotantoja. Kävijöitä oli yhteensä 67 057.

Kuten aikaisempinakin vuosina, Espan lavalla järjestettiin monipuolisia tapahtumia toukokuusta

elokuun loppuun. Espan lavan toimintaa kehitettiin lisäämällä omia tuotantoja ja viestintää.

Esiintyjiä tuli paitsi kotimaasta myös muun muassa Isosta-Britanniasta ja Maltalta. Samalla

konseptia muokattiin sopivammaksi turisteille. Lavalla järjestettiin kesän aikana merkittävä määrä

22

Sibelius-konsertteja, ja heinäkuussa suursuosion saavuttanut yhteislaulutapahtuma saanee jatkoa.

Lavaa käytetään yhä enemmän myös kesäkauden ulkopuolella, esimerkkeinä syyskuinen

Taidepiknik, Galleria Kandelan joulukalenteri sekä Lux-valotapahtuma tammikuussa. Esityksiä

Espan lavalla oli kaikkiaan 163 ja kävijöitä 69 620.

Savoy-teatterin ja Espan lavan yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Helsingin Uutiset (Etelä-

Suomen Media Oy), Hotelli Rivoli, Ravintola Presto, Compañia Kaari ja Roni Martin, Etno Soi -

festivaali, Etno-Espa ry, Juurimusiikin ystävät, Puolustusvoimat, Sibelius-lukio, Sibelius-Akatemia

ja Suomen jazzliitto.

Stoa

Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoa tarjoaa monipuolisia esityksiä, elokuvia, näyttelyjä, koko perheen

tapahtumia sekä taidekasvatusta kaikenikäisille. Stoa on usean festivaalin näyttämö ja

esitystoiminnan painopisteenä on tanssi ja sirkus.

Stoan ohjelmistossa otetaan huomioon monikulttuurinen toimintaympäristö. Eritaustaisia ihmisiä

tuodaan esille taiteen tuottajina sekä isoissa yleisötapahtumissa että yksittäisissä tapahtumissa.

Maahanmuuttajajärjestöt ja eri etniset ryhmät järjestävät myös itse tapahtumia. Kulttuurien

moninaisuus on vahvasti läsnä myös näyttelyvalinnoissa.

Vuonna 2015 Stoassa rakennettiin yhdessä suvaitsevampaa, yhteisöllisempää ja

monimuotoisempaa Itä-Helsinkiä. Runsaan sali-, galleria- ja työpajaohjelman lisäksi luotiin idän

kulttuurikarttaa, jonka avulla kerättiin tietoa alueen toimijoista ja kulttuuritapahtumista. Musiikkisali

avautui Tanssilaboratorioksi, jossa oli mahdollista harjoitella ja jakaa ajatuksia eri tanssityylien

edustajien kesken. Ensi kertaa järjestetty Satakielikuukausi toi itään kielellisen moninaisuuden

kirjailijoiden, esitysten, näyttelyiden ja työpajojen kautta. Paljon kävijöitä kerännyt Idän kyläjuhla

järjestettiin yhdessä talon hallintokuntien, alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Esittelimme

itää alueena Kotikaupunkipoluilla. Jarkko Lehmuksen Kolmekymmentäyksi kuvaa idästä -

tanssivideot toivat Instagramissa ja Facebookissa esiin Itä-Helsingin monia puolia. Kollektiivisella

Life Book -taideteoksella kerättiin merkityksellisiä hetkiä alueen asukkailta ja Kuvia idästä -

valokuvakilpailusta syntyi monta erilaista alueellista näkökulmaa.

Yhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin HELsign – viittomakielisen

kulttuurin tapahtuma. Tanssiryhmä Helsinki Dance Company muutti Helsingin kaupunginteatterin

peruskorjauksen tieltä Stoaan, ja Keijukaisneuvos Koo sekä siihen liittyvä Satujen näyttämö -

näyttely keräsivät runsaasti eri-ikäisiä ilahtuneita katsojia.

23

Galleriatyöpajatyöskentely on hyvien yhteistyönäyttelyiden myötä noussut yhä tärkeämmäksi

osaksi taidekasvatusohjelmistoa. Muun muassa HAM:in kuratoima Tytöt, pojat ja tykkääminen -

näyttely mahdollisti tärkeän aihepiirin käsittelyn yläkoululaisten kanssa. Idässä aloitettiin myös

suuren suosion saavuttaneet vauvojen Runokylpylät ja tarjottiin ensimmäistä kertaa taiteellista

täydennyskoulutusta päiväkotien henkilökunnalle.

Stoan kahden salin 235 kulttuuritilaisuudessa vieraili 20 190 kävijää. Salien ulkopuolisissa

tilaisuuksissa kävi 7845 vierasta. Galleriassa ja parvigalleriassa järjestetyt 28 näyttelyä keräsivät

61 147 katsojaa. Taidekasvatuksen 119 kurssilla annettiin 938 oppituntia. Kursseille osallistui 1261

lasta ja nuorta.

Vuotalo

Vuosaaren ytimessä sijaitseva Vuotalo tuottaa monipuolisia kulttuuritapahtumia, näyttelyitä ja

taidekasvatustoimintaa. Kohderyhmänä ovat vuosaarelaiset sekä itäisen Helsingin asukkaat.

Osana vakiintunutta ohjelmistoa nähtiin maanantaileffoja, tiistaimatineoita sekä Flyygelikuu-

konsertteja. Lisäksi ohjelmistossa oli runsaasti konsertteja, klubi-iltoja ja teatteriesityksiä sekä

aikuisille että lapsille. Maa ilmassa -klubisarja on löytänyt yleisönsä tarjoten musiikkielämyksiä

maailman eri laidoilta.

Orastus-projektin kautta Vuotalon galleria muuttui kasvihuoneeksi. Toimintaan osallistuivat alueen

asukkaat, koulut, nuorisotalot, päiväkodit ja palvelutalot. Käytössä oli erilaisia alueen asukkaita

osallistavia menetelmiä ja samalla lisättiin kaupungin eri hallintokuntien välistä yhteistyötä.

Hankkeessa oli mukana Helsingin kaupungin taidemuseo, työväenopisto sekä rakennusviraston

katu- ja puisto-osasto. Myöhemmin mukaan saatiin paikallisia yhdistyksiä ja muun muassa

kauppakeskus Columbus Vuotalon naapurista. Toukokuussa ympäristötaiteilijat Daniel Bumann ja

Päivi Raivio suunnittelivat ja rakensivat Vuosaaren lukiolaisten ideoiden pohjalta Mosaiikkitorille

viljelypaviljongit, joihin Vuotalon galleriassa kasvaneet taimet siirrettiin. Arjen ekologia -teema jatkui

syksyllä sadonkorjuun merkeissä. Viljelypaviljongeissa kasvaneita taimia päästiin maistelemaan

Taiteiden yössä sekä pitkin syksyä.

Orastus-projektin myötä gallerian näyttelyn teemat olivat yhä enemmän sidoksissa alueeseen ja

sen asukkaisiin. Näyttelyt koottiin yhdessä eri toimijoiden kanssa ja taidekasvatus oli kiinteästi

mukana näyttelyprosessissa. Teemallinen suunnittelutapa mahdollisti monipuolisen taidekasvatus-

ja yleisötyökokonaisuuden, jossa ympäristö- ja ekologiateeman ympärille kokoontui pitkin vuotta

paljon eri-ikäisiä vuosaarelaisia. Kulttuurikurssit toivat lähikoulujen ryhmiä Vuotaloon niin esityksiin,

näyttelyihin ja asiantuntijatapaamisiin, kuin myös viljelemään. Iltakursseilla toimi lasten ja

24

isovanhempien Taimitiimi ja viljelykokoontumisia oli myös aktiiviselle maahanmuuttajaäitien

ryhmälle. Kesäkurssilaisten viljelemät kasvit päätyivät Taiteiden yönä lasten itse pyörittämään

salaattibaariin.

Itä-Helsingin ruotsinkielistä ohjelmistoa kehitettiin edelleen Vuotalossa ja Stoassa. Vuotalossa

järjestettiin paljon ruotsinkielisiä tapahtumia eri-ikäisille, tavoitteena houkutella uusia ikäryhmiä

ohjelmiston pariin.

Vuonna 2015 Vuotalon kulttuuritilaisuuksissa vieraili yhteensä 32 000 kävijää ja galleriassa

järjestetyt yhdeksän näyttelyä keräsivät katsojia 35 079. Taidekasvatustoimintaan osallistui

yhteensä 956 lasta ja nuorta.

Verkkopalvelut

Kulttuurikeskuksen ylläpitämä Kultus-verkkopalvelu on erityisesti opettajille suunnattu, koulujen

kulttuurikasvatuksen työväline. Skenet on kulttuurikritiikin verkkolehti, joka tukee taideyhteisöjä

tapahtumien tiedotuskanavana ja lisää kritiikin moniäänisyyttä. Vuonna 2015 kulttuurikeskus päätti

lopettaa Skenetin ylläpidon ja kehittämisen.

Kultus.fi

Kultus on Annantalon ylläpitämä kulttuurikasvatuksen työväline Helsingin peruskouluissa. Palvelu

kokoaa pääkaupunkiseudun ajankohtaisen, lapsille ja nuorille suunnatun kulttuuritarjonnan helposti

opettajien ulottuville. Kultuksesta opettaja löytää monimuotoisia, opetustaan tukevia

kokonaisuuksia, jotka ovat integroitavissa eri oppiaineisiin. Palvelu auttaa opettajaa toteuttamaan

tulevaisuuden ilmiöpohjaista opetussuunnitelmaa ja kannustaa osallistamaan oppilaita ja

käyttämään vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä. Kultuksen kulttuurikasvatussuunnitelmapohjien

toimivuutta käytännössä kokeiltiin kuudessa helsinkiläisessä koulussa.

Vuonna 2015 panostettiin erityisesti Kultus.fi-palvelusta tiedottamiseen seminaarien ja koulutusten

muodossa. Kultus – Opettajan kulttuurikalenteri uudistettiin niin, että se tukee opettajia

kulttuurikasvatussuunnitelman tekemisessä ja toimii myös herätteenä Kultus.fi-verkkopalvelun

käyttöön. Vuonna 2015 panostettiin myös kalenterin teknisen toteutuksen yksinkertaistamiseen.

Kultus.fi-uutiskirje alkoi ilmestyä vuonna 2015. Tapahtumistaan Kultuksessa ilmoitti noin 200 taide-

ja kulttuuritoimijaa.

Kultus.fi-sivuston rinnalla julkaistavassa Opettajan kulttuurikalenterissa on poimintoja Kultus.fi-

verkkopalvelun tapahtumakalenterin sisällöstä. Kalenteri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja

25

postitetaan kaikille 230 koululle. Julkaisu tukee verkkopalvelun käyttöä ja on saanut opettajilta

erittäin positiivista palautetta jo 15 vuoden ajan.

Skenet.fi

Kulttuurikritiikin verkkolehti Skenetin 17-vuotinen taival päättyi toukokuussa 2015.

Lopettamispäätöksen myötä kulttuurikeskuksen muun viestinnän kehittämiseen vapautui

resursseja. Lehti säilyy edelleen arkistona osoitteessa www.skenet.fi.

Skenet aloitti toimintansa vuonna 1998 Lasipalatsin mediakeskuksen sisältökokeiluhankkeena.

Sen ideana oli alusta asti tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien

tiedotusvälineenä. Lehdessä julkaistiin tuhansia artikkeleita taiteesta ja kulttuurista laidasta laitaan.

Erityisen lähellä toimituksen sydäntä olivat erilaiset pienemmät produktiot. Tällä tavoin haluttiin

nostaa esiin pääkaupunkiseudun monipuolista ja runsasta kulttuuritarjontaa. Tavoitteena oli myös

lisätä kulttuurikritiikin moniäänisyyttä.

26

Talous

Kulttuurikeskuksen käyttömenot olivat 13 266 414 euroa. Käyttötuloja kertyi 866 424 euroa, ja

toimintakatteeksi muodostui -12 399 990 euroa. Poistoja kirjattiin 363 965 euroa. Käyttötuloja kertyi

154 424 euroa budjetoitua enemmän, ja budjetoidut käyttömenot ylitettiin saatuja tuloja vastaan

67 414 eurolla. Savoy-yksikön menot olivat 1 556 621 euroa, tulot 675 545 euroa ja toimintakate

881 076 euroa.

Kulttuurikeskus sai eri projekteille rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä opetusvirastolta.

Näiden ulkopuolisten rahoitusten osalta kulttuurikeskukselle oli myönnetty oikeus ylittää

määrärahansa menojen ja tulojen osalta yhteensä 122 000 eurolla.

Kulttuurikeskuksella oli käytössään myös talousarvioon sisältyvä 80 000 euroa ulkopuolisin varoin

rahoitettua toimintaa varten. Virastolla oli oikeus käyttää kyseinen määräraha ainoastaan sillä

ehdolla, että tulopuolelle kertyy ulkopuolisista rahoituslähteistä vastaava summa. Tämä

ulkopuolisen rahoituksen ehto saavutettiin.

Kulttuurikeskuksen ensimmäinen sitova suoritetavoite, 1 200 saliesitystä (johon ei sisälly Savoy-

teatterin tilaisuuksia), saavutettiin. Esityksiä järjestettiin kaikkiaan 1 348 kappaletta. Niin ikään

toinen sitova suoritetavoite, 12 000 taide- ja kulttuuriopetustuntia lapsille, ylitettiin toteuman ollessa

15 842 tuntia. Kolmas sitova tavoite oli Savoy-teatterin ja Espan lavan 320 kulttuuri- ja

taidetilaisuutta. Myös se saavutettiin, kun tilaisuuksia oli yhteensä 341.

Myös ei-sitovat suoritteet saavutettiin. Tavoitteina olivat 1 100 lasten taide- ja kulttuurikurssia,

11 000 kurssioppilasta, 30 tilavuokrausta taiteilijoille (Harakan saari) ja 150 000 näyttelykävijää.

Kursseja pidettiin 1 463 kpl, oppilaita oli 18 776, Harakan saaren tiloja vuokrattiin 30 taiteilijalle ja

näyttelyissä kävi 276 182 vierasta. Lisäksi saavutettiin Savoy-teatterin salin kävijätavoite 60 000,

kun kävijöitä oli yhteensä 66 403.

Avustukset

Yhteisöjen tukemiseen osoitettua määrärahaa käytettiin 12 695 137 euroa ja teatterilain piiriin

kuuluville ammattiteattereille osoitettua määrärahaa 4 150 266 euroa. Yhteensä Helsingin

kulttuurikeskuksen avustusmenot olivat 16 845 403 euroa.

Investoinnit

Irtaimen omaisuuden perushankintamääräraha 335 000 euroa käytettiin lähes täysmääräisesti eli

334 998 euroa. Vuoden aikana investoitiin viraston uuden kulunvalvontajärjestelmän lisätöihin,

Elis-toiminnanohjausjärjestelmän versiopäivitykseen, talojen tekniikan laitteisiin, IT-ohjelmistojen

hankintaan sekä talojen kalusteiden hankintaan.

27

Henkilöstö

Kulttuurikeskuksessa työskenteli vuoden lopussa päätoimisesti 119 henkilöä, joista vakinaisessa

työsuhteessa oli 101 ja määräaikaisessa 18. Vuoden lopussa työllistettyjä työntekijöitä oli 17,

siviilipalvelusvelvollisia 4 ja tuntiopettajia 44. Vakinaisesta päätoimisesta henkilöstöstä naisia oli 59

prosenttia ja miehiä 41 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta.

28

Vakinainen henkilökunta 31.12.2015

Kulttuurikeskuksen henkilökunta 31.12.2014 31.12.2015 Muutos

Muutos %:a

Vakinaiset 102 101 1 -1,0 %

Määräaikaiset 22 18 4 -18,2 %

Päätoiminen henkilöstö yhteensä 124 119 5 -4,0 %

Työllistetyt 14 17 3 21,4 %

Siviilipalvelusvelvollinen 4 4 0,0 %

Tuntiopettajat, tilanne 30.11. 55 44 11 -20,0 %

Kaikki yhteensä 197 184 7 -6,6 %

Päätoiminen henkilöstö, keski-ikä Miehet Naiset Yhteensä

Vakinaiset 48,9 50,2 49,5

Määräaikaiset 42,9 36,5 39,7

Kaikki yhteensä 45,9 43,3 44,6

Päätoiminen henkilöstö, Määrä-

sukupuolijakautuma Vakinaiset aikaiset %:a Yhteensä %:a

Miehet 41 4 22,2 45 37,8

Naiset 60 14 77,8 74 62,2

Yhteensä 101 18 100 119 100

6,7 %

38,5 %

11,5 %

43,3 %

Kulttuurijohtaja & viestintä Yhteispalvelut

Kulttuuripolitiikka Kulttuuripalvelut

29

Liitteet:

Viraston menojen ja tulojen jakauma 2014–2015

Käyttötulot ja -menot

Toteutuneet tulot ja toteutuneet menot

Kulttuurikeskuksen tapahtumat ja kävijämäärät

Taidekasvatus ja oppilasmäärät

Kulttuurikeskuksen näyttelyt ja kävijämäärät

Viraston menojen jakautuminen vuosina 2014-2015 2014 %:a 2015 %:a

Muutos euroa

Muutos %:a

Yleishallinto 517 196 1,6 519 330 1,6 2 134 0,4

Kulttuuripalvelut 7 897 195 24,9 7 817 043 24,7 -80 152 -1,0

Kulttuuripolitiikka 1 547 842 4,9 1 661 030 5,2 113 188 7,3

Yhteispalvelut 3 203 144 10,1 3 269 012 10,3 65 868 2,1

Kulttuurikeskus (Talousarviotili 4 17 01 yhteensä)

13 165 377 41,6 13 266 414 41,9 101 037 0,8

Savoy-yksikkö 1 641 571 5,2 1 556 621 4,9 -84 950 -5,2

Kulttuurikeskuksen toiminta yhteensä

14 806 948 46,7 14 823 035 46,8 16 087 0,1

Avustukset yhteisöille 12 736

980 40,2 12 695 137 40,1 -41 843 -0,3

Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille 4 138 870 13,1 4 150 266 13,1 11 396 0,3

Avustukset yhteensä 16 875

850 53,3 16 845 403 53,2 -30 447 -0,2

Kaikki menot yhteensä: 31 682

798 100,0 31 668 438 100,0 -14 360 0,0

Viraston tulojen jakautuminen vuosina 2014-2015 2014 %:a 2015 %:a

Muutos euroa

Muutos %:a

Yleishallinto 0 0,0 0 0,0 0

Kulttuuripalvelut 623 161 40,5 708 287 45,9 85 126 13,7

Kulttuuripolitiikka 90 436 5,9 135 199 8,8 44 763 49,5

Yhteispalvelut 20 525 1,3 22 938 1,5 2 413 11,8

Kulttuurikeskus (Talousarviotili 4 17 01 yhteensä) 734 122 47,7 866 424 56,2 132 302 18,0

Savoy-yksikkö 803 978 52,3 675 545 43,8 -128 433 -16,0

Tulot yhteensä: 1 538 100 100,0 1 541 969 100,0 3 869 0,3

30

Yleishallinto519

Yhteispalvelut 3 269

Kulttuuripolitiikka1 661

Kulttuuripalvelut (sis. Savoy-yksikön)

9 374

Kulttuurikeskuksen ja Savoy-yksikön käyttömenot vuonna 2015

yhteensä 14 823 (tuhatta euroa)

Kulttuurijohtaja ja viestintä, Yhteispalvelut, Kulttuuripolitiikka, Kulttuuripalvelut,

22 %

63 % 11 %

4 %

Yhteispalvelut 23

Kulttuuripolitiikka 135

Kulttuuripalvelut;(sis. Savoy-yksikön)

1 384

Kulttuurikeskuksen ja Savoy-yksikön käyttötulot vuonna 2015

yhteensä 1 542 (tuhatta euroa)

Kulttuurijohtaja ja viestintä, Yhteispalvelut, Kulttuuripolitiikka, Kulttuuripalvelut,

90 %

9 %1%

31

32

33

34