kruununmyllyn tuotekortti (121018)

2
Kruununmylly, jo vuodesta 1539 Ruununmylly, josta 1900-luvun alkuun asti käytettiin nimitystä Kruununmylly, on alun perin valtion omistama mylly. Suurin piirtein tällä paikalla, nykyisen Ruununmyllynjoen, entisen Myllyjoen, varrella lienee ollut mylly jo kauan ennen kruunun puuttumista myllyjen toimintaan. Kruununmylly perustettiin kuningas Kustaa Vaasan hallituskaudella 1500-luvulla Hämeen linnan alaisuuteen ja esiintyy linnan tileissä jo vuodesta 1539. Myllyssä jauhettiin viljaa sotaväen tarpeisiin, linnan omaan käyttöön mm. vankilaan sekä linnan kartanoiden käyttöön. Uusi mylly Katisten kartanon omistaja, kauppias – sittemmin kauppa- neuvos – Johan Fredrik Lönnholtz, rakennutti uudenaikaisen komean myllyn entisen paikalla vuonna 1866. Uusi mylly oli tarpeen, koska vanha puurakenteinen oli jo huonossa kunnossa, eivätkä sen kaksi kiviparia riittäneet jauhamaan kaikkea seudun asukkaiden tarvitsemaa viljaa. Uusi jauho- ja ryynimylly oli kaksikerroksinen, tiiliseinäinen ja pärekattoinen rakennus, johon tehtiin kauniit, yläosastaan puolikaaren muo- toiset pikkuruutuiset ikkunat. Jauhinkivet ja muu laitteisto si- joitettiin yläkertaan ja konehuone sekä ratashuone alakertaan. Tulipalojen koettelema Uutta myllyä koetteli kuitenkin jo vuoden 1868 tammikuus- sa raju tulipalo, jossa mylly paloi sisältä lähes kokonaan ja laitteet tuhoutuivat käyttökelvottomiksi, samoin paloi myllyn pärekatto. Rakennuksen ulkoseinät säilyivät palossa ja joitakin laitteiden metalliosia voitiin käyttää uudelleen. Heti samana vuonna mylly korjattiin ja sinne hankittiin uudet jauhatuslait- teet. Seuraava tulipalo sattui 17. maaliskuuta vastaisena yönä vuonna 1894, jolloin ryynikone ja osa myllyn sisärakenteista tuhoutuivat. Tämänkin palon jälkeen mylly korjattiin nopeasti. Myllystä lastuvillatehtaaksi Myllyssä, jota käytettiin ns. tuulimyllynä, jauhettiin viimeiset jyvät maksua vastaan 23.9.1954. Viimeiset jauhot Katisten Kartanon tarpeisiin jauhettiin 1960-luvulla. Vanhoja venäläisin kirjaimin merkittyjä tullilaatikoita on yhä tallessa. Samoin myllykoneisto on täysin ennallaan. Myllyä käytettiin sekä vesi- että sähkövoimaa käyttäen. Vuonna 1927 perusti Katisten kartanon omistaja Erik Gren- man myllyn yhteyteen lastuvillatehtaan (Hämeen Lastuvilla), joka oli aikanaan maan suurin ja josta vietiin lastuvillaa mm. Englantiin ja Irlantiin. Lastuvillaa käytettiin lähinnä pakkaus- materiaalina. Tehtaan toiminta loppui 1987 Lars Krogiuksen toimesta, koska styroksi oli ohittanut lastuvillan suosion pakkausmateriaalina. Osana Katisten Kartanoa, Lahden 10-tien varressa, vain noin 5 minuutin ajomatkan päässä Katisten Kartanosta on Kruunumylly. Tässä täysin kunnostetussa historiallisessa kohteessa voi järjestää monimuotoisia kokouksia, koulutuksia, seminaareja ja muita yritystilaisuuksia ja juhlia; asiakaspaikkojakin on jopa 175. Kokkikoulujen järjestämiseen tila lienee yksi Suomen parhaita. Katisten Kartano Katistentie 91, 13210 Hämeenlinna puh. 03 6568 200 www.katistenkartano.com Välähdyksiä Kruununmyllyn historiasta

Upload: panu-kekaele

Post on 27-Jun-2015

143 views

Category:

Travel


0 download

DESCRIPTION

Kruununmyllyn tuotekortti, versio 121018

TRANSCRIPT

Page 1: Kruununmyllyn tuotekortti (121018)

Kruununmylly, jo vuodesta 1539

Ruununmylly, josta 1900-luvun alkuun asti käytettiin nimitystä Kruununmylly, on alun perin valtion omistama mylly. Suurin piirtein tällä paikalla, nykyisen Ruununmyllynjoen, entisen Myllyjoen, varrella lienee ollut mylly jo kauan ennen kruunun puuttumista myllyjen toimintaan. Kruununmylly perustettiin kuningas Kustaa Vaasan hallituskaudella 1500-luvulla Hämeen linnan alaisuuteen ja esiintyy linnan tileissä jo vuodesta 1539. Myllyssä jauhettiin viljaa sotaväen tarpeisiin, linnan omaan käyttöön mm. vankilaan sekä linnan kartanoiden käyttöön.

Uusi mylly

Katisten kartanon omistaja, kauppias – sittemmin kauppa-neuvos – Johan Fredrik Lönnholtz, rakennutti uudenaikaisen komean myllyn entisen paikalla vuonna 1866. Uusi mylly oli tarpeen, koska vanha puurakenteinen oli jo huonossa kunnossa, eivätkä sen kaksi kiviparia riittäneet jauhamaan kaikkea seudun asukkaiden tarvitsemaa viljaa. Uusi jauho- ja ryynimylly oli kaksikerroksinen, tiiliseinäinen ja pärekattoinen rakennus, johon tehtiin kauniit, yläosastaan puolikaaren muo-toiset pikkuruutuiset ikkunat. Jauhinkivet ja muu laitteisto si-joitettiin yläkertaan ja konehuone sekä ratashuone alakertaan.

Tulipalojen koettelema

Uutta myllyä koetteli kuitenkin jo vuoden 1868 tammikuus-sa raju tulipalo, jossa mylly paloi sisältä lähes kokonaan ja

laitteet tuhoutuivat käyttökelvottomiksi, samoin paloi myllyn pärekatto. Rakennuksen ulkoseinät säilyivät palossa ja joitakin laitteiden metalliosia voitiin käyttää uudelleen. Heti samana vuonna mylly korjattiin ja sinne hankittiin uudet jauhatuslait-teet. Seuraava tulipalo sattui 17. maaliskuuta vastaisena yönä vuonna 1894, jolloin ryynikone ja osa myllyn sisärakenteista tuhoutuivat. Tämänkin palon jälkeen mylly korjattiin nopeasti.

Myllystä lastuvillatehtaaksi

Myllyssä, jota käytettiin ns. tuulimyllynä, jauhettiin viimeiset jyvät maksua vastaan 23.9.1954. Viimeiset jauhot Katisten Kartanon tarpeisiin jauhettiin 1960-luvulla. Vanhoja venäläisin kirjaimin merkittyjä tullilaatikoita on yhä tallessa. Samoin myllykoneisto on täysin ennallaan. Myllyä käytettiin sekä vesi- että sähkövoimaa käyttäen.

Vuonna 1927 perusti Katisten kartanon omistaja Erik Gren-man myllyn yhteyteen lastuvillatehtaan (Hämeen Lastuvilla), joka oli aikanaan maan suurin ja josta vietiin lastuvillaa mm. Englantiin ja Irlantiin. Lastuvillaa käytettiin lähinnä pakkaus-materiaalina. Tehtaan toiminta loppui 1987 Lars Krogiuksen toimesta, koska styroksi oli ohittanut lastuvillan suosion pakkausmateriaalina.

Osana Katisten Kartanoa, Lahden 10-tien varressa, vain noin 5 minuutin ajomatkan päässä Katisten Kartanosta on Kruunumylly. Tässä täysin kunnostetussa historiallisessa kohteessa voi järjestää monimuotoisia kokouksia, koulutuksia, seminaareja ja muita yritystilaisuuksia ja juhlia; asiakaspaikkojakin on jopa 175. Kokkikoulujen järjestämiseen tila lienee yksi Suomen parhaita.

Katisten KartanoKatistentie 91, 13210 Hämeenlinna

puh. 03 6568 200www.katistenkartano.com

Välähdyksiä Kruununmyllyn historiasta

Page 2: Kruununmyllyn tuotekortti (121018)

Katisten KartanoKatistentie 91, 13210 Hämeenlinna

puh. 03 6568 200www.katistenkartano.com

Hinnat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka, oikeudet muutoksiin pidätetään.

Kokkikoulu

Tarjoa yhteistyökumppaneillesi tai ystävillesi kerrankin jotain erilaista. Kruununmyllyn kokkikoulu pitää mitä lupaa: rentoa ja kiireetöntä yhdessäoloa hyvän ruoan ja juoman parissa. Paritun-tinen kokkaus ammattilaisten avustuksella on mitä loistavin tapa rentoutua raskaan päivän jälkeen sekä kohottaa ryhmähenkeä.

Illan kruunuksi nautitaan itse valmistettu menu tasokkaiden viini-en kera. Sesongin raaka-aineista yhdessä ryhmän kanssa tehty illal-linen jaksaa puhuttaa vielä pitkään päättymisensä jälkeenkin. Olet sitten intohimoinen ruoanlaittaja tai nautit vain hyvästä ruoasta, viihdyt kokkikoulussamme varmasti. Suositushenkilö-määrä 8-20.

Pop-up ravintola Kruununmyllyllä 7.11.-15.12.2012

Kruununmylly aukeaa yleisölle ensimmäisen kerran sitten 2007 asuntomessujen! Nyt on kuuden viikon ajan mahdollisuus nauttia Katisten Kartanon herkkuja Kruununmyllyn upeissa ja tunnel-mallisissa tiloissa. Kaikki ruoat on keittiöhenkilökuntamme valm-istanut alusta alkaen keittiömestarimme Oula Hännisen johdolla.

AukioloajatAvoinna 7.11.–15.12.2012 seuraavasti: – ke–to 18–22 (ke 5.12. klo 18–24, to 6.12. klo 16–24)– pe 18–24 ja – la 16–24

Menu 38 €/hlö, lapset 0–3 ilmaiseksi, 4–12 vuotiaat puoleen hintaan.

Hintaan sisältyy: leipä, levite, vesi, kahvi / tee

Muina aikoina Kruunumylly on auki tilauksesta. Pöytävaraukset Katisten Kartanon myyntipalvelusta, yhteystiedot sivun alalaid-assa.

Myllymuseo

Kruununmyllyn yläkerrasta on tehty myllymuseo, jossa on näh-tävillä mylly käytännössä sellaisena, kuin se oli käyttövuosinaan: alkuperäinen koneisto ja laitteet ovat edelleen paikoillaan. Tila on monikäyttöinen, ja kesäisin sitä voi käyttää esim. kokouksiin ja shampanja-tastingeihin. Itse museo on auki ryhmille tilauksesta.

Myllymuseo

Kruununmyllyn sijainti