kpk valmistelukomitean esitysmateriaali 4/2010

Valmistelukomitean kokous 25.8.2010

© Sitra 2010

KPK yhtiöiden perustamiseen osallistavat kunnat

• ICT myönteiset 105 kpl – 35,1 % väestöstä

• ICT kielteiset 47 kpl – 6,1 % väestöstä

• THH myönteiset 67 kpl – 18,5 % väestöstä

• THH kielteiset 71 kpl – 18,2 % väestöstä

Tilanne 20.8.2010 klo 15.00

© Sitra 2010

Asialista• Läsnäolijoiden toteaminen

• Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

• Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen

• Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen

• Osaamisverkosto

• Työryhmien tulosten esittely

- THH ja ICT työryhmien sekä Alueellisten selvityksien raportti

- Toimitusjohtajien valinta

- Henkilöstölinjaukset

• Rahoitus

• Käynnistysvaiheen organisoituminen

• Perustamisasiakirjojen hyväksyminen

• Ehdotus yhtiöiden perustamisesta

• Muut asiat

Läsnäolijoiden toteaminen

Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

© Sitra 2010

Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

• Esitämme että:

- Kokouksen puheenjohtajaksi valitaan Sitrasta Antti Kivelää

- Kokouksen sihteeriksi valitaan Sitran Kari-Mikael Markkasta

Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen

© Sitra 2010

Edellisen kokouksen pöytäkirja ja sen keskeiset kohdat

• Päätettiin, että komitea jatkaa nykyisellä toimintatavalla, eli kaikki aiesopimuksessa mukana olevat kuntatoimijat ovat komitean jäseniä. Komitea ei myöskään tule järjestäytymään erikseen ICT ja THH komiteoihin.

• Päätettiin, että alueellisten selvitysten raportit tullaan jakamaan komitean jäsenille.

• Päätettiin, että valmistelukomitean ensimmäisen kokouksen päätöstä poistaa äänivaltarajaus, ei muuteta.

• Päätettiin, että yhtiöiden perustamisen valmistelua jatketaan seuraavien portaiden pohjalta:

1 € per osake 31.3.2011 saakka3 € per osake 31.3.2012 saakka ja6 € per osake 1.4.2012 alkaen tai muu yhtiökokouksen päätöksen perusteella

• Päätettiin seuraavaa yhtiöiden perustamismateriaalista:

- perustamismateriaalit jaellaan komitealle 20.8.

- projektin toimesta valmistellaan ehdotus palvelukeskusten käynnistämisen organisoitumisesta.

- Päätös, että projektin toimesta valmistellaan malli kuntatoimijan päätösesitykseksi palvelukeskusten perustamisesta.

Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen

© Sitra 2010

Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen

• Kari Nenonen esittelee Kuntaliiton ja Sitran yhteisen esityksen Valmistelukomitealle

Osaamisverkosto

© Sitra 2010

Osaamisverkoston johtaminen

Verkostomaisen organisaation johtaminen eroaa paljon perinteisen,

maantieteellisesti keskitetyn organisaation johtamisesta.

Osaamisverkosto käyttää tehokkaasti hyödyksi koko organisaatiossa olevaa

osaamista ja syntyviä parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja. Osaamisverkosto oppii

kaikkien jäsentensä kautta ja tallettaa opit, kokemukset ja yhteiset ratkaisut

organisaation sähköiseen muistiin ja tietokantoihin.

Osaamisverkoston yhteistoiminta on maantieteellisesti riippumatonta. Ratkaisuja

kehitetään sekä fyysisissä tapaamisissa, että verkon kautta tapahtuvissa

innovaatioriihissä ja keskusteluryhmissä sekä osaamiskeskuksissa.

Osaamisverkosto jakaa osaamisen kehittämisen vastuita. Organisaation ihmiset

luottavat yhteisesti kehitettyihin työkaluihin, esimerkkeihin, parhaisiin

käytäntöihin ja yhteisiin sovellusratkaisuihin.

© Sitra 2010

Muutosmatka maa-organisaatioista globaaliksi osaamisverkoksi : case Accenture

1989 1995 1998 2002 2010

Toimintaa johdettiin

maa-

organisaatioissa

Yhteiset arvot,

koulutus ja

menetelmät

maailmanlaajuisesti

Maaorganisaation

toimitusjohtaja päätti

mille asiakkaille

tehtiin töitä ja mitä

palveluja tarjottiin

5000 – 20.000

henkeä

Maaorganisaatiot

”lakkautettiin”

Konsultit jaettiin

globaaleihin

osaamisryhmiin;

strategia, prosessi,

teknologia,

muutosjohtaminen

Asiakasvastaavat

toimivat viidessä

globaalissa

toimialaryhmässä

Konsultit aloittivat

yhteistyön verkossa

ja/tai tai matkustivat

asiakasprojekteihin

20.000 – 50.000

henkeä

Matriisin valta siirtyi

viidelle

toimialaryhmälle

Suurin osa

konsultteja jaettiin

globaaleihin

toimialaryhmiin.

Kompetenssiryhmät

jatkoivat toimintaa

osaamisen

kehittämisen

yhteisöinä

Perustettiin yli 100

globaalia

osaamiskeskusta

50.000 – 80.000

henkeä

Suuri osa työtä siirtyi

globaaleihin

palvelukeskuksiin

Intiassa, Kiinassa,

Prahassa, Rigassa jne.

Järjestelmäkehitys ja

ulkoistettu

palvelutuotanto

siirrettiin

palvelukeskuksiin

Luotiin tasapainoinen

kolmikantamatriisi;

Maaorganisaatio

Globaalit toimialat

Globaalit tuotanto

80.000 – 190.000

henkeä

© Sitra 2010

KPK ICT:n pääosaamisalueita

© Sitra 2010

Osaamisalueet, – keskukset, ja -yksiköt

• KPK ICT synnyttää kriittisille pääosaamisalueille osaamiskeskuksia.

• Osaamiskeskuksilla on vastuu kyseisen pääosaamisalueen ja siihenkuuluvien osa-alueiden ratkaisujen kehittämisestä yhteistyössäkuntatoimijoiden kanssa.

• Saman osaamisalueen, osaamiskeskuksen ja –yksiköidenasiantuntijat voivat työskennellä fyysisesti eri paikkakunnilla.

• Pääosaamisalueilla voi olla useampia osaamiskeskuksia, jotka kukinvastaavat oman osa-alueensa kehittämisestä. Esim. sosiaali- jaterveystoimen pääosaamisalue voi jakaantua seuraaviin osa-alueisiinja osaamiskeskuksiin:

• SOTE / Perusterveydenhuolto

• SOTE / Sosiaalityö

• SOTE / Vanhustyö

• SOTE / Kotihoito

• SOTE / Päivähoito

• SOTE / SAIRAANHOITOPIIRIT/Erikoissairaanhoito

© Sitra 2010

Osaamiskeskus toimii osaamisen kehittämisen, jakamisen, jalostamisen ja yhteistyön moottorina

© Sitra 2010

Osaamisverkostojen vaiheittainen käynnistys

• Käynnistysvaiheessa osaamisalueiden ja niissä toimivien osaamiskeskusten ensimmäisenä tavoitteena on tunnistaa tärkeimmät yhteiset järjestelmäalustat ja tehostaa niiden käyttöä. SoTe-alueella esimerkiksi Effica, Pegasos, ProConsona. Sivistystoimen alueella Aura, Hellewi, Origo jne. Teknisen toimen alueella XCity, Fakta jne. Hallinnon alueella SAP, Feenix, Pegasos jne. Osaamiskeskukset käynnistävät ja koordinoivat yhteisiä kehittämishankkeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi näiden sovellusten rajapintojen avaamiseen sekä integraatiotarpeiden ratkaisemiseen yhdessä toimittajien kanssa.

• Jatkossa osaamisalueiden ja osaamiskeskusten tavoitteena on kehittää toimialan ja sen alueelle liittyvien prosessien sekä toimintamallien uudistamisen osaamista. Tehtävänä on myös eri alueiden parhaiden käytäntöjen ja prosessimallien kehittäminen ja jakaminen. ICT ratkaisujen kehittämisen koordinointi- ja hankinnat ovat keskeisiä osaamiskeskusten tehtäviä. Tämä edellyttää sekä toimintaprosessien osaamisen kehittämistä, että uusien ICT innovaatioiden ymmärtämistä ja niiden tehokkaan soveltuvuuden varmistamista kuntasektorin tarpeisiin.

© Sitra 2010

Osaamiskeskuksen sisäiset sidosryhmät ja toimintamalli

© Sitra 2010

Osaamiskeskusten valintakriteerejä

- onko näkemystä oman osaamisalueen kehittymisestä ja kehittämistarpeista

- onko resursseja kehittää osaamisalueen osaamista (osaajia jo olemassa)

- onko kyky vastata kehittämisprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta

- onko tunnustettua osaamista ja näyttöjä kuntakentässä omalla osaamisalueella

- onko omassa kuntaympäristössä vahva tarve kyseiselle osaamiselle

- onko koulutus, tutkimus- ja yritystoimintaa osaamisalueella omassa kunnassa

- onko johto sitoutunut vastaamaan osaamisalueen kehittämisestä ja tuesta

- ovatko osaajat valmiita tukemaan koko Suomea (matkustamisvalmius jne.)

- onko kyky verkostoitua ja aktivoida verkkoyhteisöjä, keskusteluja ja yhteistyötä

© Sitra 2010

Osaamisverkoston toimialapohjaiset pääosaamisalueet ja mahdollisia osaamiskeskuksia

• Viereisessä karttakuvassa on alustava ehdotus maakuntien valtakunnallisesta kehittämisen rooleista ja vastuualueista

• Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi

• Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan

© Sitra 2010

Osaamisverkoston ICT-alueeseen liittyvät

pääosaamisalueet ja mahdollisia

osaamiskeskuksia




© Sitra 2010

Osaamisverkoston THH-alueeseen liittyvät

osaamisalueet ja mahdollisia osaamiskeskuksia




© Sitra 2010

Virtuaaliset osaamisyhteisöt

• Eri osaamisalueille syntyy osaamisyhteisöjä, jotka ideoivat, kommunikoivat, kysyvät ja auttavat saman alueen osaajia ja muita sidosryhmiä. Osaamiskeskukset toimivat oman alueensa osaamisyhteisöjenkatalysaattoreita ja osallistuvat aktiivisesti yhteisöjen toimintaan.

• Osaamisyhteisöjen koordinaattorit moderoivat keskusteluja

• Osaamisyhteisöjen kautta saadaan konkreettista tietoa kentältä

• Osaamisyhteisöihin kuuluu kuntatoimijoiden ihmisiä ja ulkopuolisia osaajia

• Osaamisyhteisöt toimivat pääasiassa verkossa

• Osaamisyhteisöllä voi olla myös fyysisiä tapaamisia ja yhteistyötä

• Osaamisyhteisön kautta osaamiskeskukset saavat ideoita

• Osaamisyhteisön kautta syntyy kysymyksiä, keskusteluja jne.

• Osaamisyhteisön kautta jaetaan osaamista

• Osaamisyhteisön kautta saadaan neuvoja

© Sitra 2010

Yhteistyökumppanit

• Osaamisyhteisöt voivat verkostoitua ja tehdä yhteistyötäkansallisesti muiden osaamisyhteisöjen kanssa sekä julkisella, ettäyksityisellä sektorilla, esimerkiksi seuraavan tyyppisten tahojenkanssa:

• Valtionhallinnon osaamisyhteisöt ja osaamiskeskukset

• Yliopistot, korkeakoulut

• Ammattikorkeakoulut

• 20 suurimman kaupungin tuottavuuden kehittämisen ohjelma

• Tietotekniikan Liitto ja sen osaamisryhmät (16.000 jäsentä)

• Ohjelmistoyrittäjät ry (400 jäsentä)

• Tietoturva ry (1000 jäsentä)

• Suomen avoimen lähdekoodin yhdistys COSS (600 jäsentä)

• Projektiyhdistys ry (2000 jäsentä)

© Sitra 2010

= hajautettu, paljon yksiköitä, osaaminen hajallaan

= keskitetty, verkostomainen, vähemmän yksiköitä, osaamisen kehittäminen ja jakaminen selkeästi vastuutettu

Tavoitetila v. 2012Verkostomaisesti keskitetyt valtionhallinnon ja kuntasektorin tietohallinnon kyvykkyydet

Nykytilassa

OuluRovaniemi

KUNTASEKTORI

Kuusamo

Ministeriö 1Ministeriö 2

VALTIONHALLINTO

Virasto 2

KUNTASEKTORI

VALTIONHALLINTO

Valtionhallinnon

muutospolku

Tavoitetila v. 2015Verkostomaisesti keskitetyt julkishallinnon tietohallinnon kyvykkyydet

JULKISHALLINTO

Kuntosektorin

muutospolku

Julkishallinnon yhteinen

muutospolku

ValtionhallinonIT-Palveluverkosto

Kuntasektorin IT-Palveluverkosto

Julkishallinnon IT-Palveluverkosto

NykytilaValtionhallinto: n.4300 IT-ammattilaista; n.1500 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminenKuntasektori: n.4500 IT-ammattilaista; n.1000 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen; n.750 yksikköä

Julkishallinnon IT- toimintaympäristön muutos sekä osaamisen kehittäminen ja jakaminen

© Sitra 2010

Osaamisverkoston johtamis- ja toimintamalli

Perinteisessä organisaatiossa Osaamisverkostossa

Ihmisten sijainti Kaikki samassa paikassa Maantieteellisesti hajautettu

Osaamisen kehittäminen Ad hoc – kun on aikaa Systemaattisesti suunniteltu

Osaamisprofiilit Ei käytössä, salaisia tai vanhentuneita Läpinäkyviä, aktiivisesti käytössä

Osaamisen jakaminen Osaamista pantataan Osaamista jaetaan aktiivisesti

Parhaat käytännöt Ihmisten päässä Dokumentoitu verkossa

Kokemustieto Kävelee ulos työsuhteen päättyessä Talletettu organisaation muistiin

Kokoukset Kokoushuoneessa Myös virtuaalisesti verkossa

Tiimityö Kokoushuoneessa, lippu lappuja Myös virtuaalisesti verkossa

Johtamistapa Käskyttävä tai puuttuu kokonaan Tavoiteohjattu ja itseohjautuva

Yhteisölliset välineet Irrallisia, kokeiluluontoisia Integroitu työprosesseihin

© Sitra 2010

Asiakkaan näkökulmia osaamisverkostossa


Palvelusuunnitelma Harvoin dokumentoitu tai käytössä Käytetään systemaattisesti

Tarvemääritykset Toimittajat kartoittavat ylimalkaisesti Asiakasvastaavat koordinoivat

Volyymihyödyt Eivät ole merkittäviä Suuret, verkoston voiman vuoksi

Huippuosaamisen käyttö Kyllä, jos löytyy omasta yksiköstä Myös verkoston kautta käytettävissä

Apua ongelmissa Omasta yksiköstä tai toimittajalta Saatavissa koko osaamisverkostosta

Parhaat ratkaisut Kehitetään itse Monistetaan myös muilta

Palvelumittarit ja seuranta Harvoin käytössä Käytetään systemaattisesti

Integraatio työprosesseihin Usein jää miettimättä Kiinteä osa ratkaisukonsepteja

Laadunvarmistus Satunnaista tai ei ollenkaan Systemaattista ja asiantuntijoita

Kokemusten jakaminen Satunnaista tai ei ollenkaan Systemaattista

© Sitra 2010

Asiantuntijan työn muutos osaamisverkostossa


Uuden oppiminen Perinteisillä kursseilla Myös verkossa, kollegoilta, työn ohessa

Menetelmien käyttö Satunnaista, omavalintaista Systemaattista, yhteistä

Neuvojen kysyminen Saman toimiston kavereilta Myös virtuaalisesti, osaamisyhteisössä

Laadunvarmistus Itse Osaamisalueen huippuasiantuntijat

Työmäärien arviointi Perustuu omaan kokemukseen Perustuu organisaation kokemukseen

Työn suorittaminen Omalla konttorilla Myös ajasta ja paikasta riippumaton

Ideointi Kokouksissa Myös virtuaalisesti verkossa

Palkitseminen Perustuu työvuosiin Perustuu myös osaamiseen

Tekemisen motiivit Tehdään mitä on ennenkin tehty Yhteisten tavoitteiden pohjalta

Parhaat käytännöt Henkilökohtaisia Organisaation yhteiset osaamiskirjastot

© Sitra 2010

Osaamisverkoston johtamisen haasteet ja toimenpiteet

Riski Toimenpiteet

Virtuaalinen toimintatapa ei toteudu

Toimitaan kuten ennenkin, mikään ei muutu. Suurin osa ihmisistä on aivan ulkona uudesta toimintamallista

Työprosessit, kokous- ja kommunikaatiokäytännöt tulee suunnitella uudelleen

Ihmisten muutosvastarinta Ihmiset eivät halua/osaa toimia verkostossa. ”Eihän tästä kuitenkaan mitään tule”

Valmennusohjelma, jossa kommunikoidaan uudesta visiosta ja konkreettisesta toimintamallista

Työvälineet Liian monimutkaisia käyttää. Tietoa ei löydy tai sitä on liian monessa paikassa

Selkeät käyttöohjeet. Virtuaalikoulutus. Esimerkkejä. On-line tukea.

Osaamisen jakaminen Osaamista pantataan. Vanhat käsitykset eivät muutu. ”Tieto on valtaa”

Palkitaan ihmisiä osaamisen jakamisesta. Annetaan tunnustusta.

Johtajien esimerkki Johtajat toimivat kuten ennenkin. Eivät osallistu verkkotyöskentelyyn.

Johtajien oma työskentely ja kommunikointi tapahtuu myös virtuaalisesti

Pääkonttori syndrooma Kaikki tärkeät asiat tehdään edelleen yhdessä paikassa. Johtajia ei näy kentällä.

Johto liikkuu ja suunnittelupalaverit pidetään kentällä. Kehittämisprojekteja hajautetaan. Tavataan asiakkaita ja oman organisaation ihmisiä.

© Sitra 2010

Asiantuntijatyö osaamisverkostossa

© Sitra 2010

Osaamiskeskus osaamisalueen kehittämisen käynnistäjänä

Osaamiskeskuksenperustaminen

• Osaamiskeskuksenvetäjän valinta

• Omistajien odotustenselvittäminen

• Kehittämisalueidenpriorisointi

• Toimintasuunnitelmanlaadinta jahyväksyttäminen

• Osaamisyksiköidenmäärittely

• Avainhenkilöiden jaosaajien rekrytointi

• Avainhenkilöidentavoitteiden määrittely

• Toimintamallin jajohtamisperiaatteidenmäärittely

• Tiimivalmennus-ohjelmienkäynnistäminen

Asiakaspalvelunkäynnistäminen

• Asiakkaiden odotustentunnistaminen

• Nykyistenasiakasprojektienkehittämisen ja tuenorganisoinninyhdistäminen

• Uusien asiakasprojektienmäärittely

• Hankesalkunkokoaminen

• Hankintojen koordinointi

• Asiantuntijapalveluidenorganisointi

Osaamisyksiköiden ja -yhteisöjen aktivointi

• Osaamisyksiköiden ja -yhteisöjenaktivointi

• Osaajatietokannan kokoaminen

• Yhteisöllisten verkkoratkaisujenkäyttöönotto ja valmennus

• Nykyisten parhaiden käytäntöjentunnistaminen

• Kehityskohteiden tunnistaminen

• Kehitysprojektien käynnistäminen

• Osaajien varaaminen asiakas- jakehitysprojekteihin

• Yhteistyökumppanientunnistaminen ja yhteistyönaktivointi

• Keskusteluryhmien aktivointi jamoderointi

• Koulutustilaisuuksien jaseminaarien järjestäminen

Työryhmien tulosten esittely

Työryhmien tulosten esittelyTHH ja ICT työryhmien sekä alueellisten selvityksien raportit

© Sitra 2010

THH ja ICT työryhmien sekä alueellisten selvityksien raportit

• THH työryhmän sekä THH alueellisten selvityksien raportti

Ari Mäkinen, Sitra

• ICT työryhmän sekä ICT alueellisten selvityksien raportti

Ilari Heikkinen & Pekka Kantola, Sitra

KPK THH Oyvalmistelukomitea 25.8.2010Raportti THH palvelut ja organisaatiot –työryhmän sekä alueellisten selvitysten tilanteesta

© Sitra 2010

Sisällys

Esitys kunnille THH palvelukeskus Oy:n perustamisesta

Tavoitetila

Palvelut ja organisaatiot

tuotanto-organisaatiokehitysorganisaatio ja osaamiskeskukset

Hyödyt

laadullisetmäärällisetalueelliset case:t vrt. nykytila

36

© Sitra 2010

Sisällys


Tavoitetila



Hyödyt


37

© Sitra 2010

Nykytilanne: talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisessä kuntasektorilla

Lähtökohtana kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön perustamiselle on

hajanainen palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla. Valtakunnallisen palvelukeskusmallin avulla pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti luotettavaa ja oikea-aikaista informaatiota kunnan toiminnan ohjaamiseksi.

Talous- ja henkilöstöhallinnon nykytila kuntasektorilla.

Kuntasektori koostuu hyvin erilaisista ja erikokoisista toimijoista. Kuntia on 348, jotka ovat kooltaan ja lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Kuntayhtymiä on syyskuun 2009 tietojen mukaan 188, joista merkittävimmät ovat 19 maakuntien liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä, 37 kansanterveystyön kuntayhtymää, 16 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 48 koulutuskuntayhtymää1). Lisäksi kuntakonserniin kuuluu näiden omistamia liikelaitoksia ja yhtiöitä

Kuntien erilaisuus näkyy myös talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisessä

Käytännöt ja toimintaperiaatteet on toteutettu useilla eri malleilla ja järjestelmäratkaisuilla

Talous- ja henkilöstöhallinnon osalta kuntien välinen yhteistyö on vielä melko harvinaista

1)Lähde: www.kunnat.net, syyskuu 2009

38

© Sitra 2010

Tavoitetila: Liiketoimintasuunnitelma 2.0

KPK THH Oy:n visio, toiminta-ajatus, liikeidea ja omistus

- Visio: KPK THH Oy on valtakunnallisesti laajin ja merkittävin palveluyhtiö, kuntasektorin osaavin kumppani johtamista tukevien talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäpalvelujen tuottajana. KPK THH Oy tavoittelee 25 % markkinaosuutta kuntasektorilla vuoteen 2014 mennessä.

- Toiminta-ajatus: yhtiö tehostaa kuntasektorin johdon päätöksentekoa parantuneen raportoinnin, analyysin ja ennusteiden kautta sekä tuottaa kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut kustannustehokkaasti ja yhtenäisellä toimintamallilla. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.

- Liikeidea: perustuen ylivertaiseen kuntasektorin tarpeiden ymmärtämiseen yhtiö toimittaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita ja tuotteita keskitetysti nykyaikaisinta tietotekniikkaa hyödyntäen.

- Omistus: KPK THH Oy on valtakunnallisesti toimiva kuntatoimijoiden omistama yhtiö.

- Palvelut tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi.

39

© Sitra 2010

Tuotannon siirtäminen ja kehitystoiminnan käynnistyminen ovat rinnakkaisia prosesseja

40

KPK THH OY:N PERUSTAMINEN

Syksy 2010

JÄRJESTELYT OMISTAJIEN KANSSA MUKAANLÄHTEVIEN

PALVELUKESKUSTEN/ MUIDEN PALVELUNTUOTTAJIEN LIITTÄMISEKSI

OSAKSI PALVELUKETJUA

Kehittäminen

Tuotanto-organisaation järjestäminen

YHTENÄISTEN PROSESSIEN JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN JA TIETOJÄRJESTELMÄVALINNAT

YHTEISTYÖSSÄ ASIAKASOMISTAJIEN KANSSA

KEHITETYN KONSEPTIN MUKAISEN

TOIMINNAN LAAJENTAMINEN

20XX

SIIRTYMÄSUUN-NITTELU ASIAKAS-

OMISTAJAKSI LÄHTENEIDEN

KUNTIEN KANSSA

YHTENÄISTEN TOIMINTATAPOJEN JA JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO

JA KOKONAISPROSESSIN KEHITTÄMINEN MYÖS

ASIAAKKAAN RAJAPINTAAN

LIITTYVILTÄ OSIN

JÄRJESTELYT ASIAKASOMISTAJIEN KANSSA MUKAANLÄHTEVIEN

PALVELUKESKUSTEN/ MUIDEN PALVELUNTUOTTAJIEN LIITTÄMISEKSI

OSAKSI PALVELUKETJUA

KPK THH Oy

© Sitra 2010

KPK THH Oy:n toiminnan käynnistäminen2010 2011 2012 2013

Juridiikka Yhtiö perustetaan Ensimmäiset asiakasomistajien tuotanto-organisaatiot liitetään osaksi palveluketjua

Palvelutuotanto Ensimmäistenomistamispäätöksentehneiden kuntatoimijoidenkanssa laaditaankuntakohtaisetsiirtymäsuunnitelmat

Omatyhtiönsä/palvelukeskuksensa KPK THH konserniin siirtäneet kunnat ostavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut palvelut KPK THH Oy:ltä

Ensimmäiset kuntatoimijat, joilla ei lähtötilanteessa ollut omaa palvelukeskusta siirtävät omaa palvelutuotantoaan yhtiölle ja ostavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut palvelut KPK THH Oy:ltä

Seuraavat kuntatoimijatsiirtävät palvelutuotantoaanyhtiölle

Kehittäminen Omistamispäätöksen tehneet kunnat käynnistävät yhtiön kanssa prosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen työryhmät.

Osaamiskeskukset sovitaan Ensimmäisten prosessien osalta siirrytään vaiheittain tavoitetilan mukaiseen tuotantoon

Seuraavien prosessien osalta siirrytään vaiheittain tavoitetilan mukaiseen tuotantoon

Henkilöstö Yhtiölle rekrytoidaantoimitusjohtaja ja silleosoitetaan riittävät resurssitsiirtymäsuunnitelmientekemiseksi. YT-menettely käynnissäkuntatoimijoilta/kuntienomistamista yhtiöistäsiirtyvien henkilöiden osalta

Ensimmäiset kuntatoimijoilta/kuntien omistamilta yhtiöiltäsiirtyneet tuotantohenkilötKPK THH konserninpalveluksessa.

Ensimmäiset kuntatoimijoidenperusorganisaatioistasiirtyneet tuotantohenkilötKPK THH konserninpalveluksessa.

41

© Sitra 2010

Sisällys


Tavoitetila



Hyödyt


42

© Sitra 2010

Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen

Yhtiörakenne

Ehdotetaan kunnille KPK THH Oy -konsernin perustamista. Kuntatoimija merkitsee KPK THH Oy:n osakkeita ja neuvottelee tämän jälkeen yhtiön kanssa oman talous- ja henkilöstöhallinnon tuotantonsa siirtämisestä yhtiölle. Mikäli alueellisia yhtiöitä omistavat kuntatoimijat niin haluavat, niin alueelliset yhtiöt voidaan liittää KPK THH konserniin tytär- tai osakkuusyhtiöinä, jotka toimivat alueellisina palvelutuottajina.

Jotta mahdollistetaan toimintojen yhtenäistäminen, tulisi KPK THH Oy:lle kuitenkin siirtää enemmistö lähtötilanteessa omistetun yhtiön äänivallasta. Kuntien omistus siirtyy välillisemmäksi niiden omistaessa alueellisia yhtiöitä KPK THH Oy:n kautta.

Kaikilla alueilla ei ole olemassa kuntien omistamia alueellisia yhtiöitä tällöin kunnat ostavat tarvitsemansa palvelut suoraan KPK THH Oy:ltä,

43

© Sitra 2010


Tuotanto-organisaatio

KPK THH Oy:n tuotanto-organisaatio pohjautuu olemassa oleviin alueellisiin tuotantorakenteisiin.

Elokuun aikana tehtyjen alueellisten selvitysten osalta palveluketjuun liitettäviä tuotanto-organisaatioita voisivat ainakin olla seuraavat:

Kuopio (Kuhilas Oy), Kotka (Seutulaskenta Oy), Kouvola (kaupungin sisäinen palvelukeskus) Lappeenranta (Saita Oy), Turku (kaupungin sisäinen palvelukeskus), Rovaniemi, Utsjoki, Inari, Sodankylä (Polarmon Oy)

Tuotantoa voi olla myös muilla mukaan tulevilla alueilla. Yllä on mainittu alueet, joille on hankkeen toimesta laadittu esiselvitys elokuun aikana.

Jokaisen asiakasomistajaksi liittyvän kuntatoimijan kanssa tehdään siirtymäsuunnittelu, jossa käydään läpi myös tuotannon järjestäminen

44

© Sitra 2010


Kehitysorganisaatio

Samaan tapaan kuin talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuotanto, myös niihin liittyvä kehittäminen järjestetään alueellisten osaamiskeskusten kautta

Elokuussa alueellisiin selvityksiin osallistuneiden maakuntien osalta THH Oy:n osaamisverkosto voisi muodostua viereisen karttakuvan mukaisesti.

Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi

Jokainen johtava maakunta varmistaa ja

kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan

45

© Sitra 2010


Tietojärjestelmät

Tehtyjen alueellisten selvitysten perusteella toiminnan käynnistyessä yhtiö tuottaa taloushallinnon palveluita seuraavilla järjestelmillä:

SAP, Intime (Aditro), Raindance (Logica)

Toiminnan käynnistyessä yhtiö tuottaa palkkahallinnon palveluita seuraavilla järjestelmillä:

Personec F.K. (Aditro), Personec R (Aditro), Pegasos/Pro Excellenta/Prima(Logica)

Tietojärjestelmissä pyritään taloushallinnon osalta kahteen pääjärjestelmään ja palkkahallinnon osalta yhteen pääjärjestelmään liiketoimintasuunnitelma 2.0 linjausten mukaisesti

46

© Sitra 2010

Nykytila: Yleiskuva tarkasteltavasta toimintaympäristöstä Pohjois-Savossa (Kuopio, Kuhilaan

asiakkaat ja muut potentiaaliset ympäristökunnat)

47

Karttula (3 511) on Kuhilaan

asiakas. Karttulan kunta yhdistyy Kuopioon 1.1.2011.

Maaninka (3 883) on Kuhilaan

asiakas.

Leppävirta (10 616) on

Kuhilaan asiakas

Nilsiä (6 567) on

Kuhilaan asiakas

Kuopio (92 533) on

Kuhilaan asiakas.

Asukasluku 31.7.2010: Kuhilaan asiakaskunnat 138 141 tai kaikki potentiaaliset kunnat mukaanlukien 174 998 asukasta

Siilinjärvi (21 031) on

Kuhilaan asiakas.

Kuhilas Oy on Pohjois-Savon alueella toimiva palvelutarjoaja, joka

on aloittanut toimintansa vuoden 2007 alusta. Sen asiakkaita ovat Kuopio, Karttula, Leppävirta, Nilsiä, Siilinjärvi, Maaninka sekä Istekki Oy.

(Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ei ole Kuhilaan asiakas)

Varkaus (22 882) on

elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta potentiaalinen kunta. Varkaus ei ole Kuhilaan asiakas, mutta se voisi mahdollisesti liittyä, mikäli Kuhilas perustaisi erillisen toimipisteen Varkauteen.

Istekki Oy on Kuopiossa

sijaitseva ICT-palveluita tuottava yhtiö, joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Perustajia ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Istekki on Kuhilaan asiakas.

Rautalampi (3 501) on

elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta potentiaalinen kunta. Rautalampi ei ole Kuhilaan asiakas

Suonenjoki (7 616) on

elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta potentiaalinen kunta. Suonenjoki ei ole Kuhilaan asiakas

Tuusniemi (2 858) on elokuun

tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta potentiaalinen kunta. Tuusniemi ei ole Kuhilaan asiakas

© Sitra 2010

Pohjois-Savon tuotannon järjestäminen

KUOPIOLEPPÄ-VIRTA

NILSIÄKART-TULA

ISTEKKI OY

KUHILAS OY

Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt:

Tuotanto nykytilassa:

KPK THH Oy Valtakunnallinen konserni

KPK THH:n tytär-yhtiö (Kuhilas)

Alueellinen toteutus:

Tuotanto tavoitetilassa:

MAA-NINKA

SIILIN-JÄRVI

SUONEN-JOKI

TUUS-NIEMI

VARKAUS

SUONEN-JOKI

TUUS-NIEMI

VARKAUS

(muiden alueiden tytär-tai osakkuusyhtiöt)

Selvityksiä on käyty vasta Kuopion kanssa, muut kunnat on kuvattu vain potentiaalina.

RAUTA-LAMPI

RAUTA-LAMPI

48

© Sitra 2010

Nykytila: Yleiskuva Kaakkois-Suomen toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuneista muutoksista

49

Carea on Kymenlaakson sairaanhoito-

piirin kuntayhtymä, johon kuuluu Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää ja Vironlahti, Miehikkälä. Se on erityishuoltopiirin ja sairaanhoitopiirinfuusio, vuoden 2010 alusta. Carea on Seutulaskennan asiakas.

Kouvola (88 296) kuntaliitos vuonna 2009.

Kouvolalla on oma talouspalvelukeskus. Talouspalvelukeskuksen asiakkaita ovat lisäksi PK-Tieto (Pohjois-Kymen Tieto liikelaitos) sekä 3 muuta Kouvolan kaupungin liikelaitosta.

Seutulaskenta on Kymenlaakson alueella

toimiva palvelutarjoaja, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2007. Asiakkaita ovat Kotka (+8 konserniyhteisöä), Carea (+5 konserniyhteisöä), Pyhtää, Ekami ja Medi-IT

Hamina (21 469) hoitaa talous- ja henkilöstöhallintonsa

itsenäisesti. Hamina tarjoaa osan THH-järjestelmienpääkäyttöpalveluista Virolahden ja Miehikkälän kunnille.

Imatra (28 604)

hoitaa talous- ja henkilöstöhallintonsa itsenäisesti.

Saita on Etelä-Karjalan alueella toimiva

palvelutarjoaja, joka on aloittanut vuoden 2010 alusta. Asiakkaita ovat Lappeenranta, Eksote ja näiden pienempiä konserniyhteisöjä.

Eksote on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä,

aloittanut vuoden 2010 alussa. Se vastaa koko sosiaali- ja terveystoimesta muilta osin, paitsi poikkeuksena Imatra, jolla on vain erikoissairaanhoito Eksotessa. Eksote on Saitan asiakas.

Kotka (54 855)

on Seutulasken-nan asiakas.

Lappeenranta(71 720) on Saitan asiakas.

Ekami on Etelä-Kymenlaakson

koulutuskuntayhtymä, jonka asiakkaita ovat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Ekami on Seutulaskennan asiakas.

Medi-IT Oy hoitaa Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan

alueiden ICT-asiat Sosiaalia- ja terveystoimen osalta. Sen omistajia ovat Carea, Itä-Savon sosiaali- ja terveyspiiri, sekä Eksote. Medi-IT on Seutulaskennan asiakas.

Pyhtää (5 360)

on Seutulaskennan asiakas.

(Asukasluku väestörekisterikeskuksen mukaan 31.7.2010 yhteensä 270 304 asukasta)

© Sitra 2010

Kaakkois-Suomen tuotannon järjestäminen

50

KOTKA +8 konserni-yhteisöä

HAMINACAREA +5 konserni-yhteisöä

EKAMI PYHTÄÄ MEDI-ITKOUVOLA + PK-Tieto + 3 liikelait.

IMATRALAPPEEN-RANTA + kons.yht.

EKSOTE+ kons.yht.

HAMINASEUTU-LASKENTA

SAITAIMATRAKOUVOLA + PK-Tieto + 3 liikelait.

KPK THH Oy Valtakunnallinen

konserni




KPK THH:nosakkuusyhtiö

(Seutulaskenta) SAP-tuotanto Kotkassa

ja Kouvolassa


(Saita) Intime-tuotanto

Lappeenrannassa

(muiden alueiden tytär- tai osakkuusyhtiöt)


© Sitra 2010

Nykytila: Yleiskuva toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistavoista

51

Mynämäki 8 058 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa, vuonna 2011 oma taseyksikkö Akseli-perusturvakuntayhtymän takia.

Nousiainen 4 861 ostaa talous- ja henkilöstöhallintopalvelut Mynämäeltä, pl. osto- ja myyntilaskut.

Taivassalo 1 690*) talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa.

Masku 9 493 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa.

Naantali 18 501 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa.

*) Asukasluku 31.3.2010 yhteensä 278 507 asukasta

Raisio 24 257 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Sosiaali- ja terveystoimen yhteisalueen puitteissa myös Ruskon kunta. Käynnissä THH-tietojärjestelmienuudistamisprojekti (Aditro Intime).

Turku 176 401 talouspalvelukeskus, joka hoitaa taloushallinnon ja palkanlaskennan. Käynnissä THH-tietojärjestelmien uudistamisprojekti (SAP).Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri VSSHP kattaa koko Varsinais-Suomen alueen sekä Pirkanmaan Punkalaitumen. VSSHP ei ole tällä hetkellä mukana tässä selvityksessä. Sen mukana olo palvelutuotannossa kasvattaisi merkittävästi tuottavuuspotentiaalia ja parantaisi lisäksi raportoinnin laatua

Rusko 5 822

Lieto 16 062 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Liedon kunta hoitaa 13 kunnan ympäristöterveydenhuollon vuoden 2009 alusta.

Paimio 10 343 talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa, lisäksi hoitaa Paimion-Sauvonkansanterveystyön kuntayhtymän.

Sauvo 3 019, taloushallinto itsellä, palkkahallinto Paimiolta.

Perusturvakuntayhtymä Akseli jäsenkuntina Masku, Mynämäki ja Nousiainen, aloittaa toimintansa vuoden 2011 alusta.

Härkätien kuntayhtymä jäsenkuntia Lieto, Tarvasjoki, Marttila ja Koski, talous- ja henkilöstöhallinto mahdollisesti vuonna 2012 Lietoon.

© Sitra 2010

Varsinais-Suomen tuotannon järjestäminen

LIETO PAIMIOTURKU NAANTALI RAISIOTAIVAS-

SALOSAUVO MASKU

MYNÄ-MÄKI

NOUSI-AINEN

PAIMIOLIETO MYNÄMÄKIMASKU

PAIMIO-SAUVON

ktky




AKSELI perusturva-

ky

TURKU talous-palvelu-keskus

NAANTALI RAISIOTAIVAS-

SALO

HÄRKÄ-TIEN ky

VS-SHPKPK THH Oy Valtakunnallinen konserni

52

© Sitra 2010

Nykytila: Yleiskuva toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistavoista

53

Utsjoki 1 298*) on Polarmon Oy:n osakas

Inari 6 873 on Polarmon Oy:n osakas

Sodankylä 8 782 on Polarmon Oy:n osakas

Tunturi-Lapin kunnat hoitavat talous- ja henkilöstöhallinnon itse osana kunnan yleishallintoa ja ovat (Muoniota lukuun ottamatta) käynnistäneet keskustelut mahdollisesta yhteistyöstä Polarmon Oy:n kanssa

Enontekiö 1 877

Muonio 2 391

Kittilä 6 125

Kolari 3 862

*) Asukasluku 31.3.2010 yhteensä 99 897

Polarmon Oy Lappilainen henkilöstö-ja taloushallinnon asiantuntija PolarmonOy aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa. Yhtiön perustajat olivat Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnat ja yhtiö toimii näillä paikkakunnilla.

.Rovaniemi 59 967 on järjestänyt talous-ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen, joka on kaupunginhallituksen alainen osasto

Posio 3 921 on uudistamassa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistapaansa ja on kiinnostunut Polarmon Oy:n osakkuudesta ja asiakkuudesta

Ylitornio 4 791 on allekirjoittanut KPK THH -aiesopimuksen

© Sitra 2010

Pohjois-Suomen tuotannon järjestäminen

54

UTSJOKIROVA-NIEMI

INARISODAN-

KYLÄENON-TEKIÖ

ROVA-NIEMI

POLARMON OY

KPK THH Oy Valtakunnallinen

konserni





(Polarmon) Raindance-tuotanto


MUONIO KITTILÄ KOLARIPOSIO

POSIO

LSHP

ENON-TEKIÖ

MUONIO KITTILÄ KOLARI

YLI-TORNIO

YLI-TORNIO

PELLO

SALLA

SAVU-KOSKI

PELKOSEN-NIEMI

KEMIJÄRVI

RANUA

TORNIO

KEMI

KEMINMAA

SIMO

TERVOLA

LPSHP LAPPIAITÄ-LAPIN KUNTA-YHTYMÄ

(muiden alueiden tytär-tai osakkuusyhtiöt)

Selvitys on tehty vasta Rovaniemen ja Polarmon Oy:n kanssa, muut kunnat on kuvattu vain potentiaalina.

© Sitra 2010

KPK THH:n tuotannon järjestäminen toiminnan käynnistyessä elokuussa selvitettyjen alueiden osalta

55

Pohjois-Suomi

Varsinais-Suomi Kaakkois-

Suomi

Pohjois-Savo

KP

K T

HH

Oy

SEUTU-LASKENTA Oy

SAITA Oy

KUHILAS Oy

POLARMON Oy

© Sitra 2010

Sisällys


Tavoitetila



Hyödyt


56

© Sitra 2010

Hyödyt eri lähtökohdista asiakasomistajiksi siirtyville kuntatoimijoille

Lähtökohtana kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön perustamiselle on hajanainen

palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla.

Suurin välitön hyöty valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakasomistajaksi siirtymisessä on kuntatoimijoilla, jotka nykytilassa eivät ole vielä lainkaan keskittäneet talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojaan. Mittakaavaetuja on kuitenkin saavutettavissa myös niillä toimijoilla, joilla on jo oma palvelukeskus tai jotka käyttävät esim. seudullisen palvelukeskuksen palveluita. Merkittävien mittakaavaetujen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että prosesseja tarkastellaan kokonaisuutena mukaan lukien myös kuntiin jäävät prosessin osat.

Lisäksi kaikki mukana olevat kuntatoimijat hyötyvät kehittämiskustannusten jakaantumisena suuremmalle joukolle ja laadullisten asioiden parantumisena sekä parempana informaationa päätöksentekijöille. Laadullisina tekijöinä voidaan pitää esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon sähköistämistä ja automatisointia, joka parantaa informaation luotettavuutta ja toisaalta alentaa myös kustannuksia. Esimerkiksi henkilöstöhallinnon itsenäiskäyttöön kehitetyt järjestelmät eivät ole vielä kovinkaan laajasti kuntien käytössä ja niihin liittyvät investoinnit tulisivat joka tapauksessa tehtäväksi.

1)Lähde: www.kunnat.net, syyskuu 2009

57

© Sitra 2010

Yksittäisen kunnan ja kuntayhtymän hyödyt ulottuvat aina toimialojen palveluihin saakka

Toimialoilla

- Laadukas, vertailukelpoinen sekä oikea-aikainen taloudellinen ja toiminnallinen toteuma- ja ennusteinformaatio

– kunnan johtamisen ja päätöksenteon tueksi

– ydinprosessien kehittämisen mahdollistajaksi

Talous- ja henkilöstöhallinnossa

- Palvelukeskusmallin tuomat kustannussäästöt talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä

- Resurssien vapautuminen kunnan toimialojen palveluihin, eläköitymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen

- Talous- ja henkilöstötoimintojen haavoittuvuuden väheneminen ja osaamisen kehittäminen sekä ylläpidon helpottuminen tehtävien keskittyessä palvelukeskukseen

58

58

© Sitra 2010

Kustannussäästöjen lisäksi yhteiskunta hyötyy myös välillisesti

59

Talouden kokonaiskuvan muodostaminen helpottuu ja on luotettavampi, kun tiedot ovat yhteismitallisia ja tiedonsaanti ajantasaista

Viranomaisraportointi tehostuu ja nopeutuu, kun raportointi voidaan suorittaa entistä keskitetymmin

Paremman informaation avulla johdon on helpompi tuottaa entistä parempia ja perusteltuja päätöksiä

• Taloudellisia tietoja ja toimialojen tunnuslukuja voidaan vertailla toisiinsa ja analysoida

• Talouden suunnittelu ja ennusteet paranevat kun johtamisen tueksi kehitetään uusia välineitä

• Henkilöstöhallinnon puolella parempi informaatio tukee rakennemuutosta, parantaa resurssien suunnittelua ja ennusteiden laatimista sekä sitä kautta hillitsee pätkätöiden tai eläköitymisen aiheuttamia haasteita

© Sitra 2010

Hyödyt kumuloituvat edettäessä kohti valtakunnallista palvelukeskusta

60

Kuntakohtainen päätösvalta, nopea päätöksenteko

Kuntakohtaiset ratkaisut helpommin toteuteltavissa

Toimenkuvien laaja-alaisuus

Kuntatoimija spesifisen ydintoiminnan hyvä tuntemus

Toiminnan ja työkalujen kehittämisen varmistaminen, alueen hyvien käytäntöjen jakaminenMittakaavaetujen hyödyntäminen hankinnoissa, kehittämisessä ja operatiivisessa palvelutuotannossa, ja sitä kautta korkeammat kustannussäästötOsaamisen ja resurssien turvaaminen sekä henkilöriskien pienentäminenHenkilöstön paremmat urakierto- ja koulutusmahdollisuudet Kuntien vertailtavuus alueella paranee

Kehittämisresurssien hyödyntäminen sekä investointien ja kustannusten jakaminen valtakunnallisestiHyvien käytäntöjen jakaminen valtakunnallisestiKuntien vertailtavuuden paraneminen valtakunnallisestiHankintojen suuremmat mittakaavaedut ja neuvotteluvoimaHenkilöstön laajemmat urakierto- ja koulutusmahdollisuudet Mahdollisuus erityisosaamisen kehittämiseen ja erikoistumiseenMahdollisesti henkilöstön parempi saatavuusKuntatoimijoiden neuvotteluvoiman yhdistäminen myös valtion suuntaan esim. raportoinnit

Kuntatoimijan omana toimintana

Alueellinen palvelukeskus

Valtakunnallinen palvelukeskus

60

© Sitra 2010

Haasteet muuttavat muotoaan

61

Osaamisen ja resurssien turvaaminen

Pysyminen mukana kehityksessä

Kuntakohtaisten ratkaisujen ja kehityspanosten kustannukset

Oman päätösvallan kaventuminen ja kompromissien tekeminenAsiakkaan ydintoiminnan tuntemisen varmistaminen Henkilöstön toimenkuvien rajoittuminen palvelukeskuksen toiminta-alueeseen

Oman päätösvallan kaventuminen ja kompromissien tekeminenAsiakkaan ydintoiminnan tuntemisen varmistaminen Henkilöstökunnan toimenkuvien rajoittuminen palvelukeskuksen toiminta-alueeseen

Kuntatoimijan omana toimintana

Alueellinen palvelukeskus

Valtakunnallinen palvelukeskus

61

© Sitra 2010

Selvitettyjen alueiden säästöpotentiaali yhteensä yleishallinto, palvelukeskus ja hajautettu

62

Taloushallinto

Var

sin

ais-

Suo

mi

Kaa

kko

is-

Suo

mi

Po

hjo

is-

Suo

mi

Po

hjo

is-S

avo

Yh

tee

nsä

Henkilöstöhallinto

Var

sin

ais-

Suo

mi

Kaa

kko

is-

Suo

mi

Po

hjo

is-

Suo

mi

Po

hjo

is-S

avo

Yh

tee

nsä

Henkilöstökustannus t€ 7 578 11 762 1 143 20 483 Henkilöstökustannus t€ 6 490 6 273 887 13 651

htv 184 227 30 441 htv 162 167 22 350

Säästöpotentiaali % 24 % 15 % 12 % 18 % Säästöpotentiaali % 13 % 17 % 13 % 15 %

Säästöpotentiaali t€ 1 810 1 707 140 107 3 764 Säästöpotentiaali t€ 872 1 037 111 247 2 267

htv 44 33 4 2 83 htv 22 27 3 5 57

•Selvitettyjen alueiden kokonaissäästöpotentiaali on karkeasti arvioiden noin 6 milj. euroa valtakunnalliseen palvelukeskusyhtiöön siirryttäessä. Lisäksi tulevat säästöt THH-tietojärjesttelmien kehittämisessä, ylläpidossa ja käyttöpalveluissa ja muissa kustannuksissa. Pohjois-Savon osalta luvuissa on mukana vain Kuopion ja Kuhilas Oy:n potentiaali ja Pohjois-Suomen osalta vain Rovaniemen ja Polarmon Oy:n potentiaali.

•Säästöpotentiaalia arvioitaessa tulee huomioida seuraavat asiat:•Potentiaalin realisoituminen edellyttää prosessien muuttamista sekä palvelukeskuksen että kuntatoimijoiden osalta•Tehostuminen kohdistuu sekä kuntatoimijoihin että palvelukeskukseen•Laskelmissa ei ole huomioitu kehittämiseen tarvittavia kehityspanoksia palvelukeskuksessa tai kuntatoimijoilla•Tarkemmat kuntatoimija ja prosessikohtaiset laskelmat tehdään osana asiakkaaksi liittymisen suunnittelua

© Sitra 2010

Eläköitymisennuste vs. henkilötyövuosien säästöpotentiaali

63

Taloushallinto

Var

sin

ais-

Suo

mi

Kaa

kko

is-

Suo

mi

Po

hjo

is-

Suo

mi

Po

hjo

is-S

avo

Yh

tee

nsä

Henkilöstöhallinto

Var

sin

ais-

Suo

mi

Kaa

kko

is-

Suo

mi

Po

hjo

is-

Suo

mi

Po

hjo

is-S

avo

Yh

tee

nsä

2010 3 5 0 8 2010 1 1 0 22011 0 4 0 4 2011 1 3 0 4

2012 5 5 0 10 2012 7 2 0 92013 5 7 0 12 2013 5 6 2 12

2014 6 12 3 21 2014 4 5 1 102015 3 8 0 11 2015 3 5 0 8Yhteensä 22 41 3 66 Yhteensä 20 22 3 45

htv v. 2010 (P-S 2009) 113 184 30 328htv v. 2010 (P-S 2009) 117 160 22 299

Eläköitymis-% 19 % 22 % 10 % 20 % Eläköitymis-% 17 % 14 % 14 % 15 %

Säästöpotentiaali -44 -33 -4 -2 -83 -22 -27 -3 -5 -57

Eläköitymispotentiaali sisältää vain yleishallinnon ja palvelukeskuksen, ei hajautettua toimintoa. Säästöpotentiaali sisältää myös hajautetun

toiminnon. Turun kaupungin taloushallinnon osalta hajautetussa toiminnossa on 56 htv, jonka tehostuminen on mukana säästöpotentiaalissa.

ICT –työryhmän tilannekatsaus

25.8.2010Valmistelukomitea

© Sitra 2010

1. ICT- projektin tilannekatsaus

2. KPK ICT rooli ja tavoiteltu muutos

3. Alueselvitykset

4. KPK ICT:n palvelut käynnistysvaiheessa

ICT- työryhmän tilannekatsaus

65

© Sitra 2010



3. Alueselvitykset



66

© Sitra 2010

• ICT myönteiset 105 kpl – 35,1 % väestöstä

• ICT kielteiset 47 kpl – 6,1 % väestöstä

Tilanne 20.8.2010

67

KPK ICT yhtiön perustamiseen osallistavat kunnat

• ICT myönteiset 30 kpl – n. 10 % väestöstä

Tilanne 24.8.2010

AIESOPIMUSVAIHE

PERUSTAMISVAIHE (ARVIO)

© Sitra 2010

SOTE TEKN OPETUS TOIMIALA X

TIETOHALLINTO - ”järjestämis- ja suunnittelupalvelu"

• Tietohallinnon ydintehtäviä ovat toiminnan kehittäminen sekä ICT-palvelutarpeen ja kehityksen hallinta.

• Kantaa vastuun ICT- palveluiden järjestämisestä

• Toimii ”hankinnan” ammattilaisena, joka arvioi, priorisoi, kilpailuttaa ja tekee tilauksia sekä valvoo tilausten ja sopimusten noudattamista

• Toimii asiakkaana tietotekniikan palvelutuottajille

TIETOTEKNIIKAN PALVELUTUOTTAJA

• Päättää yhteistyössä asiakkaan kanssa, miten sovitut palvelut tuotetaan

• Keskittyy asiakkaan tilaamien palveluiden tuotantoprosessin hallintaan

• Vastaa sopimusten mukaisesti palvelun laadusta asiakkaille.

• Tuotantopuolella korostuu liiketoimintaosaaminen

Tietohallinnon ja tietotekniikan palvelutuottajan roolit

69

© Sitra 2010

KPK ICT Oy:n rooli

70

Yhtiön toimialana on järjestää ICT-asiantuntija, - sovellus- ja infrastruktuuripalveluita asiakasomistajilleen sekä kehittää ja järjestää omistajilleen strategia- ja toimintalähtöistä tarpeista johdettuja ICT - palveluita.

Yhtiö kehittää asiakasomistajilleen ICT-ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin pitkän aikavälin tuottavuus- ja tehokkuustavoitteita.

© Sitra 2010

71

• Tavoitteena ON strateginen rakennemuutos ICT:n vaikuttavuuden parantamiseksi, EI pelkästään uudelleen organisointi.

• Tavoitteena ON tietohallinnon kyvykkyyden vahvistaminen osana kuntakentän toiminnan kehittämistä, EI teknologia- tai tuotantolähtöinen asiantuntijuus.

• Tarkoitus EI ole pienentää ICT –panostuksia vaan saada niillä aikaan parempaa vaikuttavuutta esimerkiksi päällekkäisyyksien poistaminen ja yhteinen kehittäminen sekä paremman toimittajahallinnan avulla.

• Toimintamalli ON verkostomainen, EI alueellisesti keskitetty yhteen fyysiseen paikkaan.

• EI koske suoranaisesti ICT –tuotannon järjestelyjä, vaan tietohallinnon järjestämis- ja suunnittelupalveluita.

Mitä KPK ICT on ja mitä se ei ole

© Sitra 2010

= hajautettu, paljon yksiköitä, osaaminen hajallaan

= keskitetty, verkostomainen, vähemmän yksiköitä, osaamisen varmistaminen ja kasvattaminen selkeästi vastuutettu

Tavoitetila v. 2012Verkostomaisesti keskitetyt valtionhallinnon ja

kuntasektorin tietohallinnon kyvykkyydet

Nykytilassa

OuluRovaniemi

KUNTASEKTORI

Kuusamo

Ministeriö 1Ministeriö 2

VALTIONHALLINTO

Virasto 2

KUNTASEKTORI

VALTIONHALLINTO

KPK ICT Oulussa

KPK ICT Kuusamossa

KPK ICT Rovaniemellä

Valtion IT Palvelukeskus Helsingissä

OTTK Hämeenlinnassa

HALTIK Rovaniemellä

Valtionhallinnon

muutospolku

Tavoitetila v. 2015Verkostomaisesti keskitetyt julkishallinnon

tietohallinnon kyvykkyydet

JULKISHALLINTO

Valtion IT Palvelukeskus Helsingissä

OTTK Hämeenlinnassa

HALTIK Rovaniemellä

KPK ICT Kuusamossa

KPK ICT Oulussa

KPK ICT Rovaniemellä

Kuntosektorin

muutospolku

Julkishallinnon IT-Palveluyksikkö


KPK ICT Mikkelissä

KPK ICT Turussa

KPK ICT Kuopiossa

KPK ICT Vaasassa


KPK ICT Mikkelissä

KPK ICT Turussa

KPK ICT KuopiossaKPK ICT

Vaasassa

NykytilaValtionhallinto: n.4300 IT-ammattilaista; n.1500 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminenKuntasektori: n.4500 IT-ammattilaista; n.1000 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen; n.750 yksikköä

72

Julkishallinnon IT- toimintaympäristön muutos sekä osaamisen varmistaminen ja kasvattaminen

Julkishallinnon yhteinen

muutospolku

© Sitra 2010

Alueelliset selvitykset ja valtakunnalliset ICT ja THH työryhmät

• Alueellisia selvityksiä toteutetaan seuraavilla alueilla:

1. Pohjois-Suomi

2. Varsinais-Suomi

3. Kaakkois-Suomi

4. Etelä-Savo

5. Pohjois-Savo

6. PKS/Espoo

• Alueelliset selvitykset yhdistetään valtakunnalliseksi ratkaisuksi työryhmissä ja valmistelukomiteassa

• Alueellisten selvityksien lisäksi KPK –hanke informoi tuloksista ja koordinoi koko muun kuntakentän tarpeita.Painopisteenä

1) Uudet mukaan tulevat kunnat

2) Alueellisten selvityksien ulkopuoliset kunnat

3) Muut sidosryhmät mm. Kuntaliitto, muu julkishallinto jne.

• Alustavaa keskustelua 2. aallon potentiaalisista alueselvityksistä on käyty seuraavien kuntatoimijoiden kanssa

1. Nn

2. Nn

3. Nn

4. Nn

5. Nn

Pohjois-Suomi

Varsinais-Suomi

Kaakkois-Suomi

Pohjois-Savo

PK-seutu

Etelä-Savo

74

© Sitra 2010

Omistajuuden ja palvelun hankinnan sopimusneuvottelut

1. 5.

3b.

3a.

Etenemisehdotus

asiakkaaksi

liittymisestä

Liittymissuunnitelma &

muutospolku

Kustannus-hyötyanalyysi

Nykytilatietojen

vahvistaminen

2.

P5Sopimuksen

toimeenpanoP2 P4

4. Tarkennettu arvoanalyysi (tarvittaessa**)

Tavoitetilan kuvaus

(sisältäen roolin

osaamisverkostossa)

P1

P3

Palvelukeskuksen

omistajuuden

periaatteiden

vahvistaminen*

(esitys yhtiö-

järjestyksestä;

omistajuuden hinta,

äänioikeus,

päätöksenteko…)

P0

Pohjois-Suomi

PKS/Espoo

Varsinais-Suomi& Kaakkois-Suomi

Etelä-Savo

Alueselvitysten tilannekatsaus 25.8.2010

Pohjois-Savo

75

© Sitra 2010

• Alueselvityksen kohteena olleiden kuntatoimijoiden tietohallinnon nykytilan toimintamallit vaihtelevat. Yleinen kehitystrendi on ”tilaaja-tuottajamalliin” perustuva, jossa tietohallinto ja tietotekniikan palvelutuottaja ovat eriytetty toisistaan.

• Nykytilan haasteet painottuvat pirstaleiseen toimittajahallintaan ja kehityshankkeiden ja –tuotosten kokonaiskoordinoinnin puutteeseen

• Kuntatoimijat hakevat tietohallinnon kyvykkyyksien kasvattamiseksi vaihtoehtoja sekä alueellisista että kansallisista verkostoista. Erityisesti tietohallinnon toimialaosaamisen varmistamisessa kansallisen yhteistyön tarve korostuu.

• Oman tietotekniikan palvelutuotannon tehostamiseksi kuntatoimijat hakevat uusia omistajapoliittisia ratkaisuja laajemmasta yhteistyöstä tai markkinaehtoistamisesta.

• Kuntatoimijat haluavat säilyttää tietohallinnon johtamisen kyvykkyyden itsellään.

• Kuntatoimijat saavat selkeitä hyötyjä liittymällä osaksi KPK ICT:n kansallista osaamisverkostoa ja hyödyntämällä palveluiden yhtenäistämisestä saatavia mittakaavaetuja sekä yhteisiä työkaluja oman ydintoiminnan kehittämiseen

• Kuntatoimijoille on tärkeää taata alueella jo olemassa olevan ICT-osaamisen ja työpaikkojen pysyminen

76

Alueselvitysten päähavainnot

© Sitra 2010

KPK ICT:n palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluihin, joita kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun mukaisesti

78

* sisältyy KPK ICT:n Asiakkuudenhallinnan hoitomalliin

Ratkaisujen hallinta*Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n yhdessä kuntatoimijan kanssa tekemän

palveluja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen.

ICT Asiantuntijapalvelut

Asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kunnassa tai, jotka tarjotaan erillisinä palveluina

kuntakentän asiakkaille.

Sovelluspalvelut

Sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä mahdollistaviin sovelluksiin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla.

ICT Infrastruktuuripalvelut

ICT Infrastruktuuripalvelut sisältävät kunnille ja muille asiakkaille tarjottavia käyttäjä-, kapasiteetti-, tietoliikenne- ja toimistopalveluita.

© Sitra 2010

KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetään kuntien tarpeisiin kohdennetuilla ICT-asiantuntijapalveluilla

Käy

nn

isty

svai

he

Tietohallinnon johtamisen palvelut

Tietoturvan asiantuntijapalvelut

ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut

Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut

ICT-projektipalvelut

Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut Si

sään

ott

ova

ihe

THH-järjestelmät palveluna (+SAP)

Asianhallinnan palvelut

Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu

Tiedolla ohjaamisen palvelu

SOTE-järjestelmäpalvelut

Keskitetty käyttövaltuushallinta

Yhteisölliset työkalut

Integraatiopalvelu

79

Ensimmäiset tarjottavat sovelluspalvelut

Työryhmien tulosten esittelyToimitusjohtajien valinta

Työryhmien tulosten esittelyHenkilöstölinjaukset

© Sitra 2010

Henkilöstölinjaukset

• Henkilöstötyöryhmä esittää kuntien valmistelukomitealle, että valmistelukomitea suosittelisi perustettavien yhtiöiden hallituksille seuraavaa:

1. yhtiön eläkejärjestelmäksi valittaisiin kuntien eläkevakuutus

2. yhtiö järjestäytyisi PTY:n jäseneksi.

Rahoitus

Käynnistysvaiheen organisoituminen

© Sitra 2010

• Valmistelukomitea toimii ohjaavassa roolissa, joille hallitukset raportoivat• KPK ICT/THH Oy:iden hallitukset

• 15.9. esitetään ehdotus hallituksista ennen perustamisasiakirjojen allekirjoitusta

• Käynnistysvaiheessa hallituksissa on n. 5 varsinaista ja 5 varajäsentä.

• Hallitukset toimivat ”toimitusministeriönä” • Toimitusjohtajat

• 15.9. toimitusjohtajanvalinta -työryhmä esittää 3-5 henkilöä ja tai muuta menettelyä yhtiöiden hallituksille

• Yhtiöiden hallitukset valitsee yhtiöille toimitusjohtajat• Hallitus valitsee keskeisen operatiivisen johdon syyskuussa

Käynnistysvaiheen organisointi 15.9.-31.12.2010

KPK ICT/THH Oy:iden toiminnan organisointi käynnistysvaiheessa ja jatkuvan toiminnan aikana

Valmistelukomitea / OHRY

KPK ICT/THH Oy Hallitukset

Toimitusjohtajat &

Operatiivinen johto

1.

• Alkuvuodesta 2011 järjestetään ylimääräiset yhtiökokoukset, joissa• vahvistetaan strategiset linjaukset• vahvistetaan asiakasomistajat • vahvistetaan hallitukset• vahvistetaan organisoituminen

Toiminnan organisointi tammikuu 2011 2.

Perustamisasiakirjojen hyväksyminen

© Sitra 2010

Perustamiskokouksen toimenpiteet

Toimenpiteet

• Tarkastetaan valtakirjat

- Valtakirjan tulee sisältää valtuutus yhtiön perustamissopimuksen allekirjoittamiseen sekä osakkeiden merkintään.

• Allekirjoitetaan sekä KPK ICT Oy:n että KPK THH Oy:n perustamissopimukset, jotka toimivat samalla osakkeiden merkintälistana.

- Perustamissopimus on osakeyhtiölain mukainen asiakirja, jolla osakeyhtiö perustamisesta virallisesti sovitaan.

- Osakkeita merkitsevät tahot saavat tilaisuudesta mukaansa ohjeet osakkeiden merkintähinnan maksua varten. Perustamissopimuksen mukaisesti kunkin merkitsijän tulee maksaa merkintähinta viimeistään 30.3.2011. Huom. kuitenkin, että osake voidaan rekisteröidä kaupparekisteriin vasta sen tultua maksetuksi ja vain rekisteröityjen osakkeiden haltija on yhtiön virallinen osakas.

• Perustamissopimuksissa valitut yhtiöiden hallitukset allekirjoittavat hallituksen järjestäytymiskokouksen pöytäkirjat.

Muuta

• Yhtiöt syntyvät virallisesti niiden tultu rekisteröidyksi kaupparekisteriin.

• Kummankin yhtiön osalta rekisteröinti kaupparekisteriin voi tapahtua tilintarkastajan vahvistettua, että vähintään minimipääoma eli 2.500 euroa on suoritettu yhtiön tilille.

- Vielä maksamattomat osakkeet viedään rekisteriin muutamassa erässä sitä mukaa kuin ne tulevat maksetuiksi.

© Sitra 2010

Perustamisasiakirjojen hyväksyminen - THH

• Perustamissopimus, joka allekirjoitetaan kaikkien perustajaosakkaiden kesken 15.9.2010 Kuntatalolla

- Perustamissopimus KPK THH 25 8 2010.pdf

• Perustajaosakkaiden yksimielinen päätös, joka allekirjoitetaan kaikkien perustajaosakkaiden kesken 15.9.2010 Kuntatalolla

- Osakkeenomistajien yksimielinen paatos KPK THH 25 8 2010.pdf

• Yhtiön hallituksen järjestäytymiskokous, joka pidetään heti perustamistilaisuuden jälkeen 15.9.2010 Kuntatalolla

- Yhtiojarjestys KPK THH 25 8 2010.pdf

© Sitra 2010

Perustamisasiakirjojen hyväksyminen - ICT

• Perustamissopimus, joka allekirjoitetaan kaikkien perustajaosakkaiden kesken 15.9.2010 Kuntatalolla

- Perustamissopimus KPK ICT 25 8 2010.pdf

• Perustajaosakkaiden yksimielinen päätös, joka allekirjoitetaan kaikkien perustajaosakkaiden kesken 15.9.2010 Kuntatalolla

- Osakkeenomistajien yksimielinen paatos KPK ICT 25 8 2010.pdf

• Yhtiön hallituksen järjestäytymiskokous, joka pidetään heti perustamistilaisuuden jälkeen 15.9.2010 Kuntatalolla

- Yhtiojarjestys KPK ICT 25 8 2010.pdf

Ehdotus yhtiöiden perustamisesta

© Sitra 2010

Ehdotus yhtiöiden perustamisesta

• Antti Kivelän johdolla käsitellään kuntatoimijoille lähetettävää ehdotusta yhtiöiden perustamisesta

Muut asiat

© Sitra 2010

Yhtiön perustaminen 15.9.

Aika: 15.9.2010 klo 15:30 - 17:00

Paikka: Kuntatalo, KPK- allekirjoitustilaisuusKuntatalon huoneessa 1.6.

Sisäänkäynti: Alppikatu 1, näyttelyosaston kautta 1. kerrokseen

Alustava asialista Alustus

Perustamisasiakirjojen allekirjoitus KPK ICT OyPerustamisasiakirjojen allekirjoitus KPK THH Oy

Perustajajäsenille annettavat materiaalit

Hallitusten järjestäytymiskokoukset

kpk valmistelukomitean esitysmateriaali 4/2010

Business