LYYDIAToukokuu 2010 Nakkilan lukion

oppilaskunnan julkaisu

Viestintäkasvatus

COMENIUS-MATKA

SAKSAAN

SENIORIT ITALIASSA

TURKKI

VAPUNVIETTOA KANSAINVÄLISESSÄ

SEURASSA

Istanbul ja Çorum

oma-toimisesti

Tätä Lyydia-lehteä ovat olleet tekemässä: Sanna-Liisa Asikainen, Tea Mustajärvi, Iida Mäkelä, Julia Kuusisto, Laura Vappula, Jonna Rosenberg, Ellinoora Tero, Elli Räisänen, Viljami Vappula, Valtteri Vanne, Mari Soininen, Vilja

Hakanpää, Alisa Ojala, Jori Renfors, Leena Palomäki, Karoliina Salo, Juha Kopio. Kansi: Hagia Sofian kirkko heijastuu Alisa Ojalan aurinkolaseista.

Kuva yllä: Yksinäinen kalamies Arantilankoskella lauantaiaamuna kello kuusi.

Erikoinen kevät Talvi oli tänä vuonna erityisen pitkä. Vielä toukokuun ensimmäisen viikon oli

yöpakkasia ja päivälämpötilakin kymmenen asteen vaiheilla, mutta sitten viimein kevät koitti ja vauhdilla. Päivisin on rikottu lämpöennätyksiä, 29,5°C

mitattiin Porissakin, ja 16.5. Suomi oli koko Euroopan lämpimin maa. Arantilankosken puut saivat lehdet parissa päivässä, lämpimän sään lisäksi on tullut sadetta, joka edesauttaa kasvua. Lämmin jakso on ohi toistaiseksi, mutta toivokaamme, että ei tulisi taas hallaöitä, jotka palelluttavat kukkivat

kasvustot.

Comeniusmatka SaksaanHelmikuu oli vilkas lukion tekemien matkojen osalta. Lähes samanaikaisesti oltiin sekä Saksassa, että Italiassa. Opettaja Mika Salo teki viiden ensimmäisen vuosikurssi opiskelijan kanssa matkan Esseniin. Lennot olivat Düsseldorfiin, jossa oli mahdollista tutustua myös kaupunkiin. Esseniläiset isännät olivat järjestäneet tiiviin ohjelman, joten joka päivä ja ilta riitti tekemistä ja näkemistä.

Kirkontornista avautuu näkymä yli Kölnin kaupungin.

Kölnin kirkko edustaa goottilaista rakennustyyliä.

Lauantai 13.2. Lähdimme aamulla aikaisin Nakkilan pikavuoropysäkiltä linja-autolla kohti Helsinkiä. Matka sujui hyvin, pysähdyimme kerran ja suurin osa meistä nukkui koko ajomatkan. Saavuttuamme lentokentälle, syöksyimme terminaaliin, ja nopeasti saimme matkalaukkumme laitettua koneeseen, sillä jonoa ei ollut lähes yhtään. Sitten menimme kahvilan kautta lentokoneeseen. Saksaan saavuttuamme meidät noudettiin lentokentältä autolla, sillä perheet olivat tulleet vastaan meitä Düsseldorfin lentokentälle.

Viljami Vappulan edellisestä luistelukerrasta on jo aikaa, joten askel oli hieman haparoiva. Onneksi auttava käsi oli lähellä.

GymBossa pääsimme valmistamaan lautapeliä.

Matkakokemusten kirjoittamista saksalaisopettajien opastuksessa.

Perheissä olimme hetken, jonka jälkeen menimme CentrO -nimiseen ostos-keskukseen, jonka jälkeen vietimme loppuillan perheissä.

Sunnuntai 14.2.Sunnuntaina saimme viettää laatuaikaa isäntäperheiden kanssa. Jotkut pääsivät jo karnevaalien makuun, osa kirkkoon ja osa katsomaan Kölnin jalkapallopeliä. Onneksi kenellekkään ei jäänyt paha mieli pelistä, koska loput saivat katsella sitä television välityksellä. Iltaa vietimme suomalais-saksalaisporukalla pastaa syöden ja videopelejä pelaillen. Myös monenlaisia herkkuja oli tarjolla.

Maanantai 15.2. Lyhyiden yöunien jälkeen maanantaiaamuna kokoonnuimme koko Comenius-porukka Essenin päärautatieasemalle. Ohjelma tälle päivälle oli karnevaalit Düsseldorfissa. Kaikilla oli päällään jonkinlainen karnevaaliasu, esimerkiksi nunnan tai munkin kaapu, apinapuku tai enkelimäinen vaalea asu ja siivet.

Isäntäperheeni mukaan Essenissä ei voi koskaan tietää kulkeeko julkinen liikenne vai ei. Nyt se onneksi kulki, juna vain oli hieman myöhässä. Matka Düsseldorfiin oli yhdellä sanalla kuvaillen tiivistunnelmainen. Yli tunnin seisoimme junan käytävällä toinen toisissamme kiinni samalla, kun osa junan väestä yritti tunkea samaisen käytävän läpi.

Düsseldorfissa kävelimme erään kadun varteen ja karnevaalikulkuetta odotellessa pistäydyimme viereiseen kahvilaan juomaan kuumat kaakaot ja herkuttelemaan isoilla kakkupaloilla. Hintataso oli kyllä yllättävän halpa. Hetken kuluttua katua alkoi lähestyä karnevaalikulkue. Välillä siinä marssi soittokuntia ja ratsukoita, välillä taas ajoi karnevaaliautoja, joihin oli nähty paljon vaivaa. Miljoonayleisö oli mukana: se

Valtteri VanneMari SoininenEllinoora Tero Elli Räisänen Viljami Vappula

huusi iloisesti kulkueelle, joka palkitsi katsojat makeisilla ja kaikella maan ja taivaan väliltä, nenäliinoja, leluja, palloja, ruusuja. Saksalaisten mielestä meidän ajankohtamme tälle matkalle oli vallan mainio, sillä karnevaaleja ei voita mikään. Tapahtuma oli hauska ja

jokaiselle uusi ja hieno kokemus. Iltapäivällä lähdimme takaisin kohti Esseniä karnevaalimakeisia syöden. Jokainen meni kotiinsa valmistautumaan iltaa varten.

Iltaohjelmaksi oli järjestetty mukavaa yhdessäoloa kaikkien kesken Sharonin vanhempien omistamalla tanssikoululla. Isäntäoppilaat olivat valmistaneet ruokaa ja pienempää naposteltavaa ja Sharonin vanhemmat hoitivat tarjoilun. Aluksi söimme ja keskustelimme, loppuillan tanssimme hyvän musiikin tahdissa. Oli kiva viettää iltaa kaikkien kanssa hyvässä tunnelmassa.

Tiistai 16.2.2010Tiistaina pääsimme ensimmäistä kertaa tutustumaan kouluun, Gymnasium Borbeckiin. Koululla kiertelimme eri rakennuksissa ja pidimme Powerpoint-esityksemme sekä tapasimme rehtorin. Meille opetettiin myös muutamia tärkeimpiä lauseita saksaksi, kuten Ich bin Finne ja Ich spreche finnisch.Iltapäivällä saimme maukasta saksalaista ruokaa, jonka saksalaiset projektilaiset olivat valmistaneet.

Koulun jälkeen kävimme tutustumassa Essenin kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin, lopuksi nopeimmat ehtivät shoppailemaankin. Illemmalla menimme viettämään aikaa cocktaibaariin, jossa söimme herkullista ruokaa ja suussasulavia leivonnaisia.

17.2.2010 KeskiviikkoKeskiviikkona olimme Kölnissä. Siellä kävimme Kölnin tuomiokirkossa, jonka torniin pääsimme kiipeämään. Vierailimme myös romaanis-germaanisessa museossa, jossa tutustuimme sen aikaiseen taiteeseen oppaan selostuksen kera. Shoppailuaikaakin jäi kierroksen jälkeen ja kiertelimme kaupoissa. Illaksi palasimme Esseniin ja menimme turkkilaisten, italialaisten ja saksalaisten oppilaiden kanssa keilaamaan.

18.2.2010 TorstaiPäivä kului koululla päättötyötämme Comeniuksesta suunnitellen ja tehden. Työ oli "kaupunkipeli", jotka teimme pienissä ryhmissä yhdessä eri maista tulleiden oppilaiden kanssa. Iltaa vietimme Essenin läheisen kaupungin luistinradalla, joka oli tehty puistoon. Paikka oli kaunis ja ilta oli hauska. Luistelun jälkeen oppilaat suuntasivat läheiseen baariin illalliselle, joka koostui paikallisesta ruoasta tai kansainvälisistä herkuista, kuten pizzasta. Loppuilta vierähti mukavasti baarissa.

Düsseldorfissa oli karnevaalit. Karnevaalikulkueessa

oli kaikenlaisia kulkuneuvoja.

Yhteinen illanvietto karnevaalikulkueen jälkeen. Diskotunnelmissa Valtteri Vanne, Elli Räisänen, Mari Soininen ja Ellinoora Tero.

Välitunnin aikana otimme kuvia matka-albumiin ja söimme eväitä.

Essen in FebruaryMr. Mika Salo and five students spend a week in Essen, Germany just before the skiing break in mid-February. The host school was Gymnasium Bobeck or GymBo. Essen is 160 km from Düsseldorf, where we arrived by plane. Thanks to no speed limit motorways, it didnʼt take too long to get to Essen.

The Germans said, that this was the best time to come, because it was the carnival time. We saw lots of interesting places and got excellent German food. We are very thankful because having an opportunity to enjoy the German hospitality.

Lauantai 20.2. Kotiinlähdön päivä. Heräsimme viiden aikoihin, tarkistimme laukkumme vielä viimeisen kerran ja lähdimme sitten isäntäperheiden kyydissä kohti Düsseldorfin lentokenttää. Matka taittui nopeasti 160 kmh - moottoritiellä ei ole nopeusrajoitusta. Terminaalissa hyvästelimme ihanat perheemme. Kaikilla oli ollut mukava viikko ja siitä suuri kiitos heille. Jäimme jumiin

hetkeksi aikaa turvatarkastukseen, mutta hyvin siitäkin selvittiin. Kentällä oli mahdollisuus viimeisiin ostoksiin, löysimme makeisia, vaatteita ja kosmetiikkaa. Lento oli lyhyt, vain pari tuntia. Linja-automatka Helsingistä Nakkilaan olikin sitten neljä tuntia. Pysäkillä meitä oli vastassa vanhemmat ja sisarukset, joita tervehdimme hello - ei kun siis moi!

Ihana Italia!Comenius-vaihdon sivutuotteena saivat lukion toisen vuosikurssin opiskelijat eli seniorit mahdollisuuden vaihtoon. Matka tehtiin omakustanteisesti, opiskelijat maksoivat itse lennot Roomaan, junaliput, mutta saivat perillä ilmaisen majoituksen perheissä. Vastavuoroisesti italialaiset olivat käymässä Nakkilassa vapun aikoihin.

Helsingin lentokentällä menossa koneeseen, Petra Laato, Iida Mäkelä ja Julia Kuusisto.

Rooman hienoa arkkitehtuuria.

Colosseum oli mahtava. ensimme lauantaiaamuna Roomaan ja vietimme siellä yhden yön. Hotellimme oli todella upea, eli toisin sanoen syrjäkatujen kahden tähden motelli. Huonosti nukutun yön jälkeen kiersimme ympäri Roomaa. Näimme mm. Colosseumin, Forum Romanumin, Pantheonin ja Castel SantʼAngelon. Päivän kiertelyn jälkeen lähdimme junalla kohti

Iserniaa. Olimme perillä junan myöhästymisen vuoksi n. 23. Meitä oli vastassa suuri joukko meluavia italialaisia ja meidät otettiin vastaan lämpimästi. Junan saapumisen jälkeen siirryimme heti omiin isäntäperheisiin.

L

Italiassa on historia lähellä. Kaikkialla on jotain vanhaa ja oikein vanhaa.

Näkymä Castel Saint Angelosta Tiber-joelle.

Vuoristossa oli ohuempi ilma, joka hengästytti.

Mozzarellan-tekoa italia-

laisessa pikkukylässä.

Iserniassa kiersimme ympäri kaupunkia ja sen pieniä kyliä katsellen mahtavia maisemia ja nähtävyyksiä. Kävimme mm. parissa linnassa vuoren huipulla, josta näköala oli upea. Kävimme myös pienenpienessä kylässä katsomassa mozzarellan tekoa. Ihmettelimme suuresti, kun miehet tekivät mozzarellaa ilman käsineitä, sormukset sormessa ja melkeinpä omissa vaatteissaan. Se ei Suomessa onnistuisi. Koulussa aloitimme projektin “communication through art”. Tehtävämme oli tehdä pienissä ryhmissä näytelmän pätkiä, joissa aiheena oli italialaiset ja suomalaiset sananlaskut. Näytelmiä harjoiteltiin todella paljon ja se huipentui viimeisenä päivänä, kun esitimme näytelmät Isernian elokuvateatterissa, jossa yleisönä oli koulun oppilaita ja heidän vanhempiaan. Yleisöä oli paikalla yli 300. Julia Kuusisto Iida Mäkelä

Isernia in February12 students of the 2nd grade, Mrs Korhonen and Mrs. Laato made a trip to Isernia, Italy in the end of February. They spend a day in Rome to see the historic sites and then took a train to Isernia. They enjoyed the beautiful Italian landscape, visited castles in mountains and saw typical Italian life, because the students of Isernia offered them a place to stay.

Koulussa Iserniassa. Kakut juhlistavat erään opiskelijan syntymäpäivää.

Keski-Italia on vuoristoinen ja monessa paikassa näimme kauniita maisemia.

Viimeisenä iltana meille pidettiin läksiäisjuhla discon muodossa. Italialaiset olivat varanneet meille kokonaisen discon Isernian keskustasta, jossa juhliminen venyi myöhään yöhön. Seuraavana aamuna meidän oli määrä lähteä bussilla kohti Roomaa jo kello 5.00. Kaikki porukasta olivat todella väsyneitä lyhyen ja huonosti nukutun yön jälkeen. Osa ei ollut nukkunut ollenkaan. Bussimatkallakin oli vähän jännitystä, sillä bussikuskimme meinasi nukahtaa rattiin kesken ajon. Pääsimme kuitenkin ehjinä ja ajoissa perille Rooman lentokentälle ja matka kohti koti-Suomea saattoi alkaa.

Kokonaisuudessaan matka oli toisaalta hyvin mahtava ja hauska, mutta toisaalta taas raskas ja kivinen. Se oli varmasti kuitenkin hyvin ikimuistoinen koko porukalle, eikä se hevillä unohdu. Eihän tälläistä tilaisuutta tule eteen kuin kerran elämässä. Paljon tuli reissun aikana nähtyä ja koettua. Esimerkiksi ryhmä-

henkemme nousi hyvin paljon ryhmässä, jossa matkustimme. Opimme tuntemaan toisemme paljon paremmin kuin ennen ja joistakin henkilöistä nousi esiin hyvinkin erilaisia puolia, joita kaikki eivät olleet ikinä ennen nähneet. Kaikille tuli varmasti tutuksi niin pizza kuin pastakin, sillä sitä kyllä riitti enemmänkin kuin tarpeeksi. Reissun jalkeen kaikki varmasti osaamme myös arvostaa Suomea aivan eri tavoin, kuin ennen reissua. Onhan se Italia kuitenkin niin paljon erilainen maa kuin Suomi.

Italialaisten vastavierailu

Salibandyn pelaaminen oli italialaisille oikea elämys. He eivät olleet pelanneet sitä ikinä ennen ja sanoivat sen olleen todella hauskaa!

Veimme italialaiset opiskelijat Joutsijärvelle patikkaretkelle.

Italialaiset näkivät suomalaista luontoa kauniina kevätpäivänä.

talialaiset saapuivat Nakkilaan bussipysäkille tiistai-iltana n. klo 19 aikoihin. He olivat innoissaan Suomesta ja olivat jo ennen Nakkilaan tuloa olleet tutustumassa Helsinkiin. Loppuilta sujuikin hyvin majoittauduttuessa perheisiin. Seuraavana päivänä eli keskiviikkona ensimmäisenä oli rumpujen soittoa koululla. Iltapäivällä lähdimme patikkaretkelle Joutsijärvelle, koska sää oli hieno. Vaikka kävelymatka Joutsijärvellä oli pitkä, se ei ollut huono, sillä maisemat olivat ihastuttavan kauniita. Myös muina päivinä oli kaikenlaista ohjelmaa. Rumpujen soittoa oli lisää ja mm. tutustuminen Nakkilan kunnantalolle, jossa Pekka Varheensalo esitteli Nakkilan kuntaa ja Suomen koulujärjestelmää.Kävimme myös Nakkilankirkontornissa, joka oli mieletön

kokemus usealle. Natkuvien ja jyrkkien portaiden kiipeäminen oli jännittävää ja jotkut eivät uskaltaneetkaan mennä ylös. Kokemäellä italialaiset saivat tutustua Kriivarin porotilalle. He eivät olleet ikinä ennen nähneet poroja, eivätkä edes tienneet minkälaisia eläimiä

Italialaisille järjestettiin rumpu-projekti ja näin ollen saivat soittaa afrikkalaisia rumpuja opettaja Penttilän ja rumpuryhmäläisten opastuksella.

Vastavierailu ajoittui vapun alle. Sää oli vielä silloin melko talvinen ja pakkasyöt lisäsivät suomalaisen luonnon eksoottisuutta.

Julia Kuusisto iida Mäkelä

I

ne ovat, ennen kuin näkivät ne.

Porissa näytimme italialaisille mm. Satakunnan museon. Vappupäivänä osa halusi viettää vappua perheen kesken ja keksivät omille italialaisilleen mieleistä tekemistä. Koulu järjesti vappupäivänä matkan Poriin, jossa he sitten kävivät mm. Juseliuksen mauseleumissa, Keski-Porin kirkossa ja Porin keskustassa. Siitä vielä sitten osa jatkoi matkaa Raumalle. Illalla veimme italialaiset viettämään vappua Poriin, Satakunnan keskussairaalan saunatiloille, jonka yhden suomalaisen opiskelijan vanhemmat olivat järjestäneet. Ilta ei kuulunut koulun ohjelmaan, mutta halusimme silti kaikki mennä yhdessä viettämään iltaa samaan paikkaan. Siellä Singstar-pelin sulosoinnut raikuivat, osa kävi myös saunomassa ja illan päätteeksi tilasimme vielä pizzaa ruoaksi.

Italialaisten viimeisenä päivänä vuorossa oli läksiäisjuhla Salomonkallion saunatilassa. Siellä oli ns. nyyttikestit ja jokainen suomalainen perhe oli valmistanut jotain syötävää paikanpäälle. Italialaiset olivat innoissaan saunomassa ja kävivät jopa uimassakin lähes jääkylmässä vedessä. He kehuivat paljon saunaa ja viihtyivätkin saunassa ja uimassa useita tunteja! Italialaiset lähtivät Nakkilasta maanantaiaamuna klo 5 koulumme pihalta. Osa oli hyvin haikeilla mielin hyvästelemässä ystäviään miettien, ettei välttämättä enää ikinä tapaa heitä uudelleen. Osa italialaisista sanoi palaavansa vielä joskus Suomeen ja suomalaiset taas puhuivat menevänsä vierailulle Italiaan. Rankan, mutta loistavan ja hyvin onnistuneen viikon jälkeen oli jo mukavakin palata takaisin omaan tuttuun arkeen.

Opiskelijoita Nakkilan kirkon edessä ennen

kirkontorniin menoa.

Ryhmäkuva Nakkilan liikuntahallilta koulun järjestämästä vappuriehasta.

Italians in NakkilaA group of students and teachers from Isernia, Italy spend a week in Finland. The stayed first a day in Helsinki and then came to Nakkila. They visited a reindeer farm in Kokemäki - animals they havenʼt seen before - enjoyed the early spring weather in Joutsijärvi park and saw traditional Finnish way to celebrate Labor Day with good food and sauna. They had sauna and swimming in a small pond full of very cold water in farewell party a night before going back home.

Turkin eksotiikkaa

Kevätkauden Comenius-vierailut päätti Turkin Çorum. Opettajista ja opiskelijoista koostunut kuusihenkinen ryhmä tutustui toukokuun alussa sekä meno- että paluumatkalla Istanbuliin ja siinä välissä viikon aito-turkkilaiseen Çorumiin.

Eläkeläisopet-taja toimii oppaana Hagia Sofian kirkossa.

Hagia Sofiassa on sekä idän

että lännen uskontokuntien

symbolit.

atkamme kohti Turkkia, Istanbulia ja ryhmällemme ensimmäistä projektin matkaa alkoi vappuaamuna kello 2 koulun pihasta. Lentomme Helsingistä lähti kello 8.30 ja lensimme Riikan kautta Istanbuliin. Istanbulissa oli ihanan lämmin, yli 20 astetta. Meillä oli majoittuminen Hotel Emekissä, Istanbulin vanhasta kaupungista. Heti ensimmäisenä päivänä pääsimme tutustumaan Istanbulin liike-elämään. Kaduilla ei saanut kauaa rauhassa kulkea, kun jo joku oli tuputtamassa tuotteitaan tai ruokaansa. Tietysti myös väkimäärä oli suuri, onhan Istanbul 10 miljoonan asukkaan kaupunki. Illalla huomasi, että ilma viileni nopeasti auringon laskettua, eikä enää tarjentunutkaan t-paidalla, vaan piti turvautua paksumpiin vaatteisiin.

Sunnuntaina tutustuimme Hagia Sofiaan ja vierailimme Topkapin palatsissa. Kaupunki oli kyllä mahtava ja katunäkymään kuului 5 kertaa päivässä tullut ”hoilotus” moskeijoista. Hagia Sofiassa meillä oli opastettu kierros. Siellä oli paljon rakennustelineitä, koska moskeijaa entisöitiin ja raaputettiin kristinuskonaikaisia kuvia maalin alta uudelleen esiin. Topkapissa näimme muun muassa sulttaanin päähineitä, kullattuja kirjoitusvälineitä ja vanhoja kalusteita. Päivä oli taas lämmin, varmasti yli 25 astetta.

Illalla lähdimme kohti Corumia, pääkohdettamme. Otimme ensiksi raitiovaunun ja matkasimme sillä lähelle metroasemaa ja metrolla matkustimme bussiasemalle, josta jatkoimme matkaamme Corumiin.Se kesti noin 11 tunnin ajan. Raitiovaunu ja metro olivat täynnä väkeä, joten matkalaukkujen kanssa siellä ei ollut kiva kulkea, mutta onneksi bussissa sai sitten rauhoittua ja nukkua sen verran minkä pystyi - ennen saapumista todelliseen määränpäähämme, Corumiin.

M

Saavuimme Corumiin aikaisin aamulla noin kello 7 reilun 10 tunnin bussimatkan jälkeen. Sen jälkeen perheet hakivat meidät bussiasemalta ja majoituimme perheisiin. Aamulla suoritimme pakolliset aamutoimet kuten aamupalan syömisen. Koulupäivä alkoi yhdeksän aikoihin. Koululla kaikki muut paitsi Italian ryhmä harjoitteli useaan otteeseen Hattusa-näytelmää. Lyhyen koulupäivän jälkeen kaikki menivät yhdessä syömään döner kebab -ravintolaan, jonka jälkeen kiertelemään paikallisia kauppoja. Iltaohjelmaan kuului turkkilaisten kaikille comeniuslaisille järjestämä Leenan syntymäpäiväjuhla.

Seuraavana aamuna jokainen ryhmä esitteli omaa kotiseutuaan muille. Tutustuttiin Corumin arkeologiseen museoon, jonka pihalla pidettiin näytelmäharjoitus, joka päätyi seuraavan päivän lehteen hienoine kuvineen. Comenius-ryhmä jakaantui pienempiin ryhmiin ja turkkilaiset esittelivät meille Corumia kävellen, kohteita muun muassa oli moskeija, kellotorni, korubazaari, kenkäbazaari ja pääkirjasto. Myöhemmin illalla koko ryhmä kokoontui kahvilaan iltakahville.

Turkkilainen opettaja ennustaa kahvinporoista Anna Hasanovalle tämän tulevaisuuden.

Koululounas nautittiin armeijamallisilta tarjottimilta.

Çorumin keskusta yöllä.

Keskiviikkona lähdimme koulubussilla katsomaan paikallisia nähtävyyksiä, erityisesti muinaista Hattusan kaupunkia, johon kuuluu paljon temppeleitä tai nykyään niiden jäännöksiä. Temppelit sijaitsevat vuoren huipulla, josta saimme näpsittyä mahtavia kuvia. Matkalla sattui ikävä tapahtuma saksalaistytölle, jolta varastettiin reppu kaikkine

arvotavaroineen. Huolellinen kannattaa olla aina. Ilalla söimme neljän tähden hotellin ravintolassa ja ruokailun jälkeen pidimme hauska mehudiskon.

Torstaina teimme pienissä ryhmissä Hattusa ja Corum -aiheisia julisteita ja savitöitä. Istutimme Comenius-puun koulun pihalle,

Dilan poseeraan heettiläisen reliefin edessä Hattusassa.

jota varten opettajat olivat tuoneet eri maista multaa. Tämän merkittävän tapahtuman jälkeen söimme lounaan ja nousimme bussiin. Matka kesti noin kolme tuntia per suunta määränpäänä syvä, märkä ja pimeä tippukiviluola, jossa ei saanut ottaa kuvia. Luolassa olimme noin 20 minuuttia, jonka jälkeen suuntasimme takaisin Corumiin. Paluumatkalla poikkesimme ikivanhassa majatalossa, joka palvelee edelleen ravintolana. Ilta oli jo todella pitkällä, mutta päätimme mennä syömään turkkilaisten lempiravintolaan Lilaan. Tähän aikaan osa saksalaisista pakkasi jo kotimatkaansa varten.

Koululla täytimme palautelomakkeita matkasta, koulusta ja säästä. Tämänkin lyhyen koulupäivän jälkeen menimme koteihin pakkaamaan tavaroita. Matkatavarat veimme viiden tähden hotelli Anittaan, jossa opettajamme olivat löhönneet koko viikon. Illalla poikkesimme viimeisille ostoksille Corumiin opettajien kanssa. Löysimme jotain pientä vaatteiden ja kenkien lisäksi, mutta yksi yllättävä löytö oli euron kebabrulla. Pitäähän sitä syödä ennen pitkää bussimatkaa.

Yöllä luxusbussissa oli mahtavaa katsella oman television ohella luonnon omaa valoshowta eli salamointia.

Lauantaina saavuimme aikaisella bussilla

takaisin Istanbuliin. Olimme perillä noin kello 7, ja menimme hotellillemme, samaan paikkaan kuin ensimmäisenäkin viikonloppuna. Koska emme saaneet huoneita heti, suuntasimme kymmenen aikoihin aamulla rannalle. Kun päätimme pitää pienen tauon parin tunnin jälkeen, menimme syömään ja hakemaan mansikoita kunnes päätimme olla menemättä enää rannalle: pientä punoitusta ihossa oli havaittavissa...

Saavuimme takaisin hotellille jotkut lähtivät vielä pienelle ostoskierrokselle. Illalla lähdimme uudelleen kaupungille viettämään viimeistä iltaamme italialaisten seurassa. Törmäsimme heihin sattumalta kaupungilla.

Sunnuntaina alkoi kotimatka. Lento kohti Riikaa lähti kolmen aikoihin. Riikassa piti olla aikaa käydä kaupungilla, mutta onneksi ja harmiksi lento aikaistui ja olimme jo kymmeneltä lähdössä Helsingistä kohti Nakkilaa. Kotona olimme puolenyön jälkeen.Vaikka matka olikin ollut hieno, oli ihana päästä nukkumaan tuttuun sänkyyn.

Paluumatkalla oli mahdollisuus ottaa aurinkoa Välimeren rannalla.

Vilja Hakanpää Leena PalomäkiAlisa Ojala Jori Renfors

Musta tulppaani Topkapin

puistossa.

Omatoimisesti Turkissa Lukuisat lentoyhtiöt lennättävät matkalaisia Suomesta Istanbuliin. Lentovarauksen tekeminen kannattaa aloittaa heti, kun tarkka aikataulu on tiedossa, mitä aiemmin lentoliput ostaa, sitä halvemmalla saa - pääsääntöisesti. Kannattaa surffailla eri välittäjien ja lentoyhtiöiden sivuilla ja tehdä heti ostokset, kun sopiva lentohinta löytyy. Kun lennot on hankittuna, voi keskittyä hotellin varaamiseen. Useimmilla hotelleilla on hienot sivut ja niissä kuvat huoneista. Aina kuvat eivät näytä olevan ihan siitä samasta huoneesta, kuin mihin tuli tehtyä varaus. Tämä saattaa käydä ilmi vasta perillä. Keskustan hotellit ovat kuitenkin aivan siistejä, joskin hintavia. Corumissa joutui pulittamaan huomattavasti tasokkaammasta hotellihuoneesta vain murto-osahinnan kuin Istanblissa. Sama pätee myös ruokaan ja vaatteisiin.

Istanbul on väkimäärältään kaksi kertaa Suomen kokoinen. Se on sekoitus itää ja länttä sananmukaisesti, kaupunkia halkova Bosborin salmi on myös Euroopan ja Aasian rajana. Salmessa on kova liikenne, kaikenkokoiset tankkerit, rahtilaivat ja risteilyalukset ajavat salmessa edestakaisin ja ylös ja alas ihmisiä ja tavaroita. Corumin väkiluku on 230.000, mutta se kasvaa kovalla vauhdilla. Turkissa on voimakas maaltapako.

Sisäiset lennot eivät ole Turkissa kovin kalliita, mutta linja-auto ei maksa juuri mitään - Çorumiin ei ole rakennettu rautatietä, joten se on pois laskuista. Noin 700 kilometrin linja-autokyyti Istanbulista Çorumiin maksaa vähän yli 20 euroa. Käytettävissä olevan ajan optimoimiseksi kannattaa ottaa yövuoro, koska matka-aika on 10-11 tuntia, lisäksi istuimet ovat niin mukavat, että niissä voi nukkua. Linja-auto on ilmastoitu, siinä on wc, matkustajille on tarjolla televisiot sekä teetä ja kahvia. Ennen saapumista perille tarjoillaan lentokoneaamiaista vastaava välipala. Eväitä ei siis tarvitse ottaa. Linja-autokyydin voi ostaa välitystoimistoista kaupungilta tai linja-autoasemalta.

Raitiovaunuihin tarvitaan muovinen, eurolantin

kokoinen rahake, juniin taas kuparinen, noin

eurosentin kokoinen.

Raitiovaunu (tram) on edullinen tapa liikkua, mutta usein tuskallisen täynnä.

Bosborin salmessa on paljon liikennettä.

Linja-auto on edullinen tapa

liikkua ja ne ovat hienompia, kuin

Suomessa.

Turkki uusi rahansa 2008, joten kannattaa katsoa tarkkaan vaihtorahat. Joukossa saattaa olla kolikoita, joissa lukee vuosiluku, joka on aikaisempi, kuin 2008. Kolikoita on mahdotonta saada eteenpäin, koska niiden arvo on valuutanuudistuksessa mitätöity. Toisaalta ne voi sitten säilyttää matkamuistona. Julkiset kulkuneuvot ovat edullisia, mikä tahansa matka maksaa yhden rahakkeen eli tokenin (jeton), jonka arvo on 1.50 liiraa eli noin 75 senttiä. Euro arvotetaan suhteessa liiraan 1:2, ts. yksi euro on kaksi liiraa. Tämä ei päde kolikoihin, joista hyvitetään 1:1. Kauppiaat eivät saa niitä vaihdetuksi rahanvaihtopisteissä, joten he eivät ole kiinnostuneita ottamaan niitä vastaan. Rahanvaihtopisteet vaihtavat eurosetelit liiroihin keskikurssin mukaan, joka on hyvin lähellä 1:2-vaihtosuhdetta.

Tilataksi lentokentältä maksaa 5-8 euroa jokaista matkustajaa kohden. Hinnasta voi tinkiä, mutta se kannattaa tehdä ennen kuljetuksen aloittamista. Lentokentältäkin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla keskustaan. Yksi token jokaista kulkuneuvoa kohti.

Valitettavan moni paikka Istanbulissa hyväksyy vain käteisen rahan, näin esimerkiksi museot.

Istanbul on Çorumiin verrattuna hintatasoltaan noin nelinkertainen. Kebab maksoi 10 euroa, mutta Çorumissa 1,5, sen sijaan Nakkilassa 6! Ydinkeskustassa on vaikea löytää kansanpaikkoja. Julkinen liikenne on edullista, mutta yksityisautoilu kallista. Autovero on Suomen luokkaa eli liki 100 % ja bensiini vieläkin kalliimpaa, lähes kaksi euroa litralta. Lisäksi moottoriteillä on tullit.

Yläkuva: Bosborin salmesta pääsee

yli moottoritietä pitkin.

Vilja Hakanpää, Alisa Ojala, Leena Palomäki ja Jori Renfors Topkapin palatsissa.

Visiting Turkey Four students and two teachers made a trip to Turkey in the beginning of May, because of the Comenius-project. They had flights to Istanbul and then a bus to Çorum, about 700 km east. They had an opportunity to enjoy the Church of Hagia Sofia, Grand Bazaar and the Museum of Topkapi in Istanbul and numerous interesting places in Çorum, e.g. the Ancient Hittite city of Hattusa and a huge limestone cavern. The bus ride was an experience not to forget. The buses are almost like airplanes with TVs and adjustable seats and excellent service. Students and teachers of the senior high are very thankful for the host families, teachers and students in Çorum.