PALVELUESIMIESKaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenlehti | 1/2016

PE 1 2016.indd 1 3/14/2016 10:16:16 AM

sivu | 2 |

Peliväline hukassa

PÄÄKIRJOITUSMika Valkonen, päätoimittaja

Palkansaajakeskusjärjestöistä viimei-simpänä myös SAK hyväksyi alusta-vasti neuvottelutuloksen kilpailuky-kysopimuksesta ja lähettää sopimuk-sen liittojen soveltamisneuvottelui-hin. Valmista pitäisi tulla toukokuun loppuun mennessä. Päätös kilpailu-kykysopimuksen siirtämisestä työn-tekijä- ja työnantajaliittojen neuvo-teltavaksi syntyi SAK:n hallituksessa äänin 14–5. Tyhjää äänesti yksi. Pää-tös sisältää reunaehtoja. SAK ensinnä-kin edellyttää, että maan hallituksen on osaltaan toimittava kilpailukykys-opimuksen mukaisesti. Toiseksi maan hallituksen on luovuttava puolentois-ta miljardin euron leikkauksista sekä veronkorotuksista ja toteutettava ve-ronkevennykset. Myös paikallisen so-pimisen lakivalmistelussa on vahvis-tettava työehtosopimuksien merki-tystä työpaikoilla sopimisessa. SAK on toisaalta valmis tasoittamaan tietä jatkamalla työnantajien ahneuteen jo kerran kaatuneen niin sanotun Suo-men palkkamallin valmistelua.

Kilpailukykysopimuksen hyväksy-misestä päätetään lopullisesti kesä-kuussa, kun sopimuksen kattavuus ja maan hallituksen toimet sopimuksen osalta ovat varmistuneet. SAK:n mu-kaan pallo on nyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lla. EK:n mukaan sa-mainen pallo on SAK:lla. Maan halli-tuksen mukaan pallo on sekä SAK:lla että EK:lla. Kun näin sanaillaan, pe-liväline on hukassa.

Muutama päivä sen jälkeen, kun pää-ministerillä oli ollut paras päivä iki-nä, ilmoitti Palvelualan ammattiliit-to, ettei se lähde neuvottelemaan kil-pailukykysopimuksesta. Ovi jätettiin kuitenkin taktisesti raolleen siltä va-ralta, että veronkevennysten suhteen jotakin ratkaisevaa vielä tapahtuisi. Ulos kilpailukykysopimuksesta ovat PAMin ohella ilmoittaneet  jäävänsä

myös pois niin Rakennusliitto kuin Elintarviketyöläisten liitto SEL ja il-man jymy-yllätystä kuljetus- ja logis-tiikka-alan AKT. Ruumaan on läh-tenyt myös lentoemäntiä ja stuertte-ja edustava SLSY. Kaikkiaan nämä lii-tot edustavat yli 400 000 palkansaa-jaa. Taskulaskimen mukaan siis 60 prosenttia SAK:n jäsenistä on muka-na sopimuksessa. Kaikista palkansaa-jista mukana on 80 prosenttia.

Muutkaan ammattiliitot eivät ole mu-kana kuin reunaehdoin ja irtaantuvat sopimuksesta, ellei se, mitä keskusjär-jestöt ovat sopineet valtionvallan puo-lesta siltä kysymättä, toteudu. Se, et-tä pakkolait on kuopattu ja veronki-ristyksistä luovuttu, ei riitä. Isoimman poissaolo mutkistaa kuviota. Jos PAM seuraa katsomossa, maalinteko on vai-keaa. Suuri väestö ei myöskään ehkä ymmärrä.

Myös Kaupanalan esimiesliitto on tehnyt päätöksen olla kinkereissä mu-kana. Tosin talkoot PAM:n ollessa poissa taitavat supistua kahvinjuon-tiin seisaalta. Muutoinkaan yhden-kään neuvotteluihin torahampain mukaan lähtevän liiton osalta ei voi ennalta tietää, onko ensimmäinen ta-paaminen samalla viimeinen tai tu-leeko kutsua Etelärantaan ylipäätään. Ja vaikka kosketus syntyisi, monen mielestä kaikki on kuitenkin turhaa. Reunaehdot eivät kaikilta osin toteu-du kuitenkaan määräaikaan mennes-sä. Vaihtoehdoksi jää, että viisain jol-lain tavalla jossain vaiheessa taipuu.

Erityisen vaikea kohta kilpailukykyso-pimuksessa - erityisesti matalapalkka-aloja edustaville liitoille - on työajan vuotuinen pidentäminen 24 tunnilla. Hankala se on erityisesti myös palve-lualoille. Kun aukioloaikojen vapaut-taminen näyttääkin tarkoittavan te-hon tavoittelussa pikemminkin vuo-tuisten tuntien vähentämistä nelinu-

meroisella luvulla, ei työajan pidentä-minen vuorokaudella vuodessa johda sen varmemmin yhdenkään uuden työpaikan syntymiseen, pikemmin-kin päinvastoin. Tunnit vain lisättäi-siin nykyväen tunteihin palkkaamat-ta lisätyövoimaa ja tunteja olisi jaossa muille entistä vähemmän. Esimiehelle tämä saattaisi vielä sopia. Työajan pi-dentäminen merkitsi monen esimie-hen ja ylemmän toimihenkilön koh-dalla käytännössä vain palkattoman työn osuuden vähentymistä muodol-lisesti 24 tunnilla. Muutoinkin mat-kassa on mutkia. Vääntö työajan pi-dentämisestä voi ajaa liittoja keskinäi-siin kahnauksiin tilanteessa, jossa työ-paikalla olisi kilpailukykysopimuksen ulkopuolella oleviin liitoihin kuulu-via jäseniä. Samaa työtä tekevät tus-kin sietävät erilaista työaikaa.

Kilpailukykysopimusta ei pääse kui-tenkaan kukaan pakoon. Se koskee toteutuessaan kaikkia palkansaajia. Jokainen palkansaaja joutuisi osallis-tumaan työnantajamaksujen siirtoon ja kaivamiseen omasta taskusta. Jos neuvottelutulokseen päästään, voi ta-kaiskun nähdä halutessaan toisaalta väliaikaisena. Optimisti lähtee siitä, että jos nyt otetaan yksi askel taakse-päin, voi tulevaisuudessa ottaa kaksi eteenpäin. Pikkusieluinen voi puoles-taan olla tyytyväinen siitä, että kisaa on saatu viivytettyä niinkin pitkälle, ettei pakkolakeja ehditä enää edus-kunnassa valmistella – ellei kesälomia peruta - ja viedä neuvoteltaviin työeh-tosopimuksiin. Hallituksen kyky teh-dä ratkaisuja on koko ajan heikenty-nyt, mikä änkyrän mielestä on jo saa-vutus sellaisenaan.

Kaiken takana on luottamuspula – koettu sellainen. Ay-liike kokee teh-neensä viime vuosina monta ratkaisua työllistämisen ja työttömien eteen. Usko muutokseen on siksi kiven ta-

kana. Sitä, että kilpailukykysopimus johtaisi investointeihin ja uusiin työ-paikkoihin, ei voi taata joulupukki-kaan. Näyttönä tähänastisesta on, että kasassa on vain 8.000 uutta työpaik-kaa hallitusohjelman 110.000:sta. Si-tä ennen saavutetut työttömyystur-van parannukset on viimeistään ensi vuonna saatu mitätöityä.

Vaikka sopimus syntyisi, moni näkee, että muuta kurjuutta on jaossa kui-tenkin. Jos korttitalo kaatuu, kukaan ei voi ennustaa, saako maan hallitus siitä virtaa vai halvaantuuko koko-naan. Kumpikin vaihtoehto on huo-no. Valitettavaa sopimuksen kaatumi-nen olisi siksikin, että se koettelisi li-sää myös ay-liikkeen yhtenäisyyttä, myös keskusjärjestöjen välillä. Ope-raatiosta jää jo nyt särö tai railo kes-kinäisiin väleihin. Yhteisesti ei poruk-kaa enää toreille helposti saa. Mistään hajaannuksesta on turha kenenkään kuitenkaan nähdä unta.

Kukaan ei voi tuudittautua siihen, et-tä syksyllä kaikki olisi paremmin. Ai-van samat asiat odottavat liittopöydis-sä. Taka-askel on edessä, teit niin tai näin. Kukaan on tuskin niin sinisil-mäinen, että kuvittelee, että tämähän oli tässä. Paketin kaatuessa varmaa on, että Arkadianmäeltä tuulee suu-rin piirtein heti.

Vaihtoehtona sille, ettei mitään jos-sain vaiheessa tapahdu, on näivetty-misen kierre. Uhkana on, ettei ku-kaan osaa kohta sanoa, mitä palve-luja kansalaisille voidaan ja on varaa enää antaa. Todellisuudessa joka kym-menes euro on velkaeuro. Vaikka val-tio luopuisi jokaisesta työntekijästään, ei sekään riittäisi alijäämien kattami-seen. Muutaman kuukauden lisäaika on siksi syytä käyttää nyt luovaan ajat-teluun.

PE 1 2016.indd 2 3/14/2016 10:16:16 AM

sivu | 3 |

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Eri mieltä 13%

Ei 88%

Samaa mieltä 87%

Kyllä 12%

Kevään 2016 palkankorotukset...........sivu 4

Haastattelussa Kari Hokkanen......... ...sivu 5Enää et voi valita, miten työtäsi teet.

Anssi Vilén: Asiakaspalvelu on asenteesta kiinni............................................................sivu 6

Nuoret alaiset opettavat esimiehelle

joustavuutta..............................................sivu 7Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti sanoo nuorten haluavan esi-

miehistään valmentajia, mentoreita ja personal trainereita.

Professorilta......... ............................... ...sivu 8Tiettyyn asemaan voi kuulua hoitaa vapaa-ajallakin omaan vastuualueensa kuuluvia tehtäviä jopa työsuhteen päättämisen uhalla. Lakia ei voida kuiten-kaan kiertää siirtämällä työtehtäväksi katsottavaa toimintaa laajemmin va-paa-ajalle, sanoo professori Seppo Koskinen kirjoituksessaan.

Lakimiehet vastaavat................................................... ........sivu 10

Työ on hyväksi terveydelle..................................................sivu 11Asiantuntijalääkäri Kari Haringin mielestä työ on ihmisen elämälle tärkeä rytmittäjä. On osoitettu, että monissa sairauksissa toipumisprosessi on no-peampi, kun tehdään jotain, ei vain olla levossa.

Lomaosakehaku viikoille 27 - 52/2016.............................sivu 12Lomaosakehaku tulevan kesän viikoille ja aina jouluun 2016 asti. Muka-na myös uusin kohteemme Ruka Ski Chalets, joka tarjoaa loistopuitteet-lomalle ympäri vuoden.

Perinteinen jäsenhankintakampanjamme......................sivu 14

Sushi&Roll................................................................................sivu 16Susanna vetää sushiravintolaa Suomen kalleimmalla postinumeroalueella.

Perkele - kevään koulutukset................... .......................sivu 19

Työttömyyskassa tiedottaa: ........ ...................................sivu 20

Sähköinen asioiminenTakaisinperinnästä luopumisen kohtuullisuus

Piiriyhdistykset tiedottavat ............................................ sivu 22

Joulukuussa tarkastetun väitöskirjan mukaan Y-sukupolvi

haastaa esimiehen vaatimalla paljon aikaa keskusteluihin

esimiehen kanssa. Onko tällaiseen tänä päivänä kuitenkaan

riittävästi aikaa?

Asiantuntijoiden mukaan (viimeksi Psycon Oy) jatkuva esi-

miehen käytettävissä oleminen ei ole hyvän johtamistyön

edellytys tai tunnusmerkki. Samaa vai eri mieltä?

NÄINKÖ TÄMÄ ON?

Kutsu liittokokoukseenKaupanalan esimiesliitto KEY ry:n liittokokous pide-tään lauantaina toukokuun 14. päivänä alkaen kello 10.00 Original Sokos Hotel Alexandran kokoustiloissa, osoitteessa Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä.

Jäsenyhdistysten tulee sääntöjen 10§ mukaan lähet-tää liiton hallitukselle valittujen edustajien valtakirjat vähintään kaksi viikkoa ennen liittokokousta.

Valittua edustajaa ei voida vaihtaa tai hänen tilalleen valita toista enää tämän jälkeen.

Valtakirjojen tarkastus suoritetaan kokouksen alussa.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 §:ssä mai-nitut sääntömääräiset asiat. Lisäksi kokouksessa käsi-tellään keskusjärjestön jäsenyyden hakeminen.

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n hallitus

PE 1 2016.indd 3 3/14/2016 10:16:17 AM

sivu | 4 |

Kimmo Nieminen

lakimies, OTT, VT

sivu 4

Vuosimyynti milj. euroa

Paikkakunta

Helsinki, Espoo, Kauniainen,Vantaa Muu Suomi

1 1,31 2900 2749

2 2,46 3182 3014

3 3,61 3466 3282

4 4,76 3747 3551

5 5,91 3982 3774

Myyntikate 1000 euroa

Paikkakunta

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Muu Suomi

208,55 2945 2971

248,92 3075 2913

289,30 3204 3034

329,68 3302 3129

Vuosimyynti milj. euroa

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Muu Suomi

2 0,525 2543 2420

3 0,727 2658 2522

4 0,969 2776 2629

5 1,312 2895 2744

6 1,837 3029 2868

7 2,482 3181 3011

8 3,209 3352 3173

9 3,936 3532 3347

10 4,600 3695 3501

11 5,300 3846 3645

Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden mukaiset

palkankorotukset ovat tulleet 1.3.2016 voimaan kaupan alal-

la ja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa. Työehto-

sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka (sopimuskausi

on 11 kuukautta).

Suomen Lähikauppa Oy Myymälä- ja myyntipäälliköiden palkat 1.3.2016 alkaen

Kevään palkankorotukset

S-ryhmän toimipaikan esimiesten palkat 1.3.2016 alkaen

S-ryhmän huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajien palkat 1.3.2016 alkaen

Matkailu, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut esimiehet palkat 1.3.2016 alkaen

S-ryhmän esimiehet Esimiesten taulukkopalkkoja korote-taan 15 euroa ja korotus on laskettu palkkataulukoihin. Ohessa 1.3.2016 voimaan tulleet taulukot.

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 15 euroa, kuitenkin vähintään 0,39 %. Kun kokonaispalkka on enintään 3974,35 euroa, korotus on 15 euroa riippumatta onko henkilöllä tauluk-kopalkka ja sen päällä työkohtaisuus-lisä/ -lisiä vai onko henkilöllä sopi-muspalkka.

Sopimuspalkkaisella (taulukon ala- ja yläpuolisella) korotus (15 euroa tai 0,39 %) lisätään sopimuspalkkaan (peruspalkkaan), vaikka esimiehelle olisi eritelty työkohtaisuuslisä/ -lisiä.

Kun kokonaispalkka on vähintään 3974,36 euroa, korotus on 16 euroa tai enemmän.

Kun kokonaispalkka on vähintään 3974,36 euroa siten, että henkilöllä on taulukkopalkka ja työkohtaisuus-lisä/ -lisiä, korotus lasketaan siten, et-tä kokonaispalkkaa korotetaan 0,39 %. Korotuksesta 15 euroa on tau-lukkokorotusta ja sen ylittävä osa on työkohtaisuuslisän/-lisien korotusta. Työkohtaisuuslisän/-lisien korotus li-sätään a) ainoastaan työkohtaisuusli-sään tai mikäli työkohtaisuuslisiä on useampia b) henkilökohtaiseen työ-kohtaisuuslisään taikka mikäli on useampia työkohtaisuuslisä mutta ei henkilökohtaista työkohtaisuuslisää c) suurimpaan työkohtaisuuslisään.

Muut kaupan esimiehet ja myyjät Vähittäiskaupan esimiesten, Suo-men Lähikaupan esimiesten ja kau-pan myyjien voimassa olevia henkilö-kohtaisia ja taulukkopalkkoja korote-taan 1.3.2016 alkaen 15 euroa, kui-tenkin vähintään 0,39 % (leikkaus-piste 3846 euroa). Tuntipalkkaisen henkilökohtaista palkkaa korotetaan 9 senttiä tunnilta, kuitenkin vähin-tään 0,39 % (leikkauspiste 24,35 eu-roa). Korotukset on laskettu valmiik-si taulukkopalkkoihin.

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelutEsimiesten ja työntekijöiden koro-tukset tulevat voimaan samoina ai-koina ja korotukset ovat saman suu-ruisia. Taulukkopalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kuukausipalkkoja korotetaan 15 eu-roa. Henkilökohtaisia kuukausipalk-koja korotetaan 14,67 euroa, kuiten-kin vähintään 0,39 prosentilla. Vas-taavasti henkilökohtaisia tuntipalk-koja korotetaan 9 sentillä, kuitenkin vähintään 0,39 prosentilla. 0-2 v. yli 2 v. yli 5 v. yli 10 v.

1 1865 (11,73) 1918 (12,06) 1975 (12,42) 2034 (12,79)

2 1960 (12,33) 2014 (12,67) 2077 (13,06) 2136 (13,43)

3 2029 (12,76) 2085 (13,11) 2147 (13,50) 2210 (13,90)

4 2046 (12,87) 2102 (13,22) 2167 (13,63) 2229 (14,02)

5 2147 (13,50) 2208 (13,89) 2278 (14,33) 2346 (14,75)

6 2293 (14,42) 2346 (14,75) 2403 (15,11) 2461 (15,48)

PE 1 2016.indd 4 3/14/2016 10:16:18 AM

sivu | 5 |

Pistäydyin Lievestuoreella tervehtimässä Keski-Suo-men piiristä vetovastuun ottanutta marketpäällikkö Kari Hokkasta, joka sai sa-malla hoitaakseen myös Osuuskauppa Keskimaan esimiesten luottamusmie-hen pestin.

Miten kaupankäynti on työurasi aikana muuttuneet?Kun tulin Keskimaalle töihin vuon-na 1984, työn tekeminen vaati enem-män ihmisiä ja käsityötä kuin nyky-ään. Kassajärjestelmiä ei tuolloin vielä ollut, tietotekniikka tuli mukaan vas-ta 90-luvun alussa. Väki on vähenty-nyt, tulos ja sen tekeminen on tullut tärkeämmäksi. Hienot sanat ovat kor-vanneet työn, jota on tehty aina: tava-ra pitää tilata, tavara pitää hyllyttää, tavara pitää rahastaa ja asiakasta pitää palvella.

Aloittaessani johtaminen oli autori-täärisempää kuin nykyään. Se oli joh-tamista aseman perusteella. Henki-lökunta oli vanhan kansan ihmisiä, joille piti sanoa mitä tehdään. Nyky-ään johdetaan enemmän esimerkillä ja osaamisella, koutsaamalla ja kou-luttamalla. Samalla mukaan on tullut myös valvomisen aspekti, seuranta ja kontrollointi. Ihmisestä pyritään otta-maan kaikki irti. Viimeisten vuosien aikana alan tilanne on kiristynyt niin, että nyt mennään kaikissa asioissa to-si pienillä marginaaleilla.

Ihmisten arvot ovat viimeisten vuosi-kymmenten aikana kääntyneet ympä-ri. Kun aikaisemmin oli työ ja perhe, tällä hetkellä se on kaverit, some, hen-gailu ja työ välttämättömänä pahana rahoittaa muuta elämää. Tämä luo esimiestyölle isoja haasteita, miten käsitellä ihmisiä. Nyt jo kahtena ke-sänä on esimerkiksi käynyt niin, ett-en saa työntekijöitä vuoroihin, koska on niin kaunis ilma, että on kiva olla rannalla. Vaatii työtä mukauttaa omia ajatuksiaan nuorten asenteisiin. Mut-ta toisaalta nuorilta myös saa aidom-man palautteen.

Onko mielestäsi työn kuormitta-vuus viime vuosina lisääntynyt?Suuriakin muutoksia on tullut. Te-hokkuusvaateet aiheuttavat selkeäs-ti painetta. Esimiesten rooli ja työn-

Haastattelussa marketpäällikkö Kari Hokkanen

kuva on muuttunut. Suorittavan työn osuus on noussut ja porukka, jonka kanssa työtä tehdään, on vähentynyt. Ja mitä pienempi yksikkö, sen enem-män suorittavan työn osuus on nous-sut. Jopa hälyttävästi siihen nähden, että esimiehillä on myös hallinnolli-sia tehtäviä ja henkilöstöjohtamista. Tällä alalla, jossa menestyminen riip-puu pitkälti siitä, miten henkilöstö on hallinnassa, kondiksessa, viritetty, koulutettu ja perehdytetty, on huo-lestuttavaa, että henkilöstöjohtami-seen käytettävä aika on vähentynyt.

Omassa yksikössäni on henkilöstä vä-hennetty neljän viime vuoden aikana kolmella henkilöllä, eikä se voi ol-la näkymättä esimiehen työssä. Mei-tä johdetaan tiedolla: raporttia ja säh-köpostia tulee koko ajan. Ne ovat ai-ka joustamattomia: jos tehot eivät ole hyvät tai jos myynti ei suju, asiaa on hankala selitellä. Keskusjohtoisuus on lisääntynyt, ja samalla on vähentynyt yksiköitten kyky itse suunnitella tai määritellä toimintaansa.

Esimiestyön kuormittavuus on siis li-sääntynyt, mutta esimiesten itsensä tulisi myös pitää huoli siitä, että elä-mässä asiat olisivat suurin piirtein ta-sapainossa. Perhe ja harrastukset ovat hyvä vastapaino työnteolle, ja se tasa-paino on jokaisen esimiehen löydet-tävä itse, sitä ei voi määrätä työnanta-ja tai ammattiliitto.

Olisiko hallinnollisen työn vä-hentäminen ratkaisu työn kuor-mittavuuden hallitsemiseen?Jossain vaiheessa oli pop siirtää hal-linnollisia töitä konttorille. Samalla se myös vähensi esimiehen oman työn hallintaa. Toisaalta, kun töitä on siir-retty meiltä pois, on meille vastavuo-roisesti myös palautunut töitä. Mi-nä en usko, että hallinnollisten töi-den keskittäminen jonnekin muual-le olisi mikään ratkaisu. Toki isot asi-at voidaan hoitaa keskitetysti, mutta meidän esimiesten hoidettavaksi tip-puu aina paljon asioita. Pikemminkin ongelma on se, että meillä ei ole mah-dollisuutta tehdä keskeytymätöntä tai katkeamatonta työtä. Mielestäni tä-mä on se, mikä luo stressiä ja kuor-mittavuutta esimiehen työhön.

Työaika?Keskimaalla aloitettiin viime syksynä projekti, jossa kyseltiin anonyymis-ti mm. työajasta ja työn tekemiseen liittyvistä asioista. Kävimme niitten pohjalta työterveydessä keskustele-massa työn kuormittavuudesta, pa-lautumisesta ja muista asioista. Tut-

kimuksella kartoitettiin lähtötilannet-ta esimiesten jaksamiselle. Syksyises-sä tutkimuksessa, niin kuin liitonkin kyselyssä, vastaukset olivat saman-suuntaisia. 20 prosenttia tekee suu-rin piirtein ’oikeaa työaikaa’ ja toinen 20 prosenttia tekee noin 50 tuntia vii-kossa ja 50 - 60 prosenttia suurin piir-tein näiden välissä 40 - 45 tuntia vii-kossa. Olen pyrkinyt herättämään täs-tä avointa keskustelua, jotta saisin oi-kean kuvan tilanteesta. Esimiehillä on paha tapa olla kunnianhimoisia ja kuvitella, että vähättelemällä työtun-tiensa määrää saisi kruunun päähänsä. Uskon kuitenkin, muutamia poikke-uksia lukuun ottamatta, että tilanne ainakin Keskimaalla olisi hallittavissa.

Työssä jaksaminen?Esimies on kilpailuhenkinen ja kun-nianhimoinen rotu. Tähän hommaan valikoituu työ- ja menestyskeskeisiä ihmisiä, jotka antavat itsestään työl-leen enemmän kuin keskimäärin. Sik-si kysymys työssä jaksamisesta on jo näin luottamusmiesuran alkumetreil-lä yllättänyt minut. Olen käynyt hen-kilökohtaisia keskusteluita ja yllätty-nyt siitä, että meillä on esimiehiä, jot-ka ovat tosi tiukilla. He heräilevät öi-sin, heillä on eri pituisia sairaslomia erilaisista syistä ehkä herkemmin kuin muuten olisi. Mutta kun asiaa kysy-tään tai siitä keskustellaan ryhmässä, mitään suuria ongelmia ei olekaan. Ja tämä liittyy pitkälti siihen, että me kilpailemme toistemme kanssa.

Työ ei ole enää samalla tavoin omis-sa käsissä kuin ennen, joudumme ai-empaa enemmän tekemään työtä pai-neistettuna. Esimies ei voi enää vali-ta, miten asioita tekee, ja henkilökoh-taisista ominaisuuksista riippuen se käy raskaammaksi toiselle kuin toisel-le. Me reagoimme asioihin yksilölli-sesti, ja siksi uskon, ettei tällaisiin asi-oihin ole löydettävissä mitään nyrkki-sääntöä. Pedantin kaverin ja rennon kaverin kyky sietää stressiä on hyvin erilainen.

Uskon Keskimaan esimiesten jaksa-van kohtuullisen hyvin, vaikka yk-silöllisiä eroja toki on. Esimiestyön luonteeseen kuuluu painetta, ja sen on tiennyt esimieheksi ryhtyessään.

Panostaako mielestäsi työnan-tajanne aidosti esimiesten työs-sä jaksamiseen?Tähän liittyy minun naiiviuttani ja optimismiani, mutta luotan yrityk-sen pitkään historiaan ja sitä taus-taa vasten myös siihen, että työanta-ja panostaa ja välittää meistä aidosti.

Olemme ottaneet jo konkreettisiakin askeleita eteenpäin, vaikka olen edel-leen ajoittain huolestunut esimies-ten jaksamisesta, kun jokin asia kär-jistyy. Katson eteenpäin ja haluan us-koa Keskimaan olevan tosissaan. Työ-suojelutoimikunnassa ollessani näin ne euromäärät, mitä sairaslomista ja eläkkeistä maksetaan. Siellä olisi ai-ka monta euroa potkimassa takapuo-lelle, jos he eivät olisi kiinnostunei-ta esimiesten jaksamisesta. Heillä on siis ihan taloudellinenkin tahtotila. Ja kun esimiehet jaksavat, jaksaa myös henkilökunta.

Miten itse huolehdit jaksami-sestasi?Henkisellä puolella harrastukset pi-tävät minut virkeänä. Ne tasapai-nottavat elämää. Nyt kun jalkapallo on jäänyt syrjään, on paineita kehit-tää jotain uutta. Fyysistä jaksamista-ni minun pitää kehittää, eikä se lähde Keskimaasta tai muualtakaan ulko-puolelta, vaan minusta itsestäni.

Kiire lisää kuormitusta. Onko si-nulla kiire vai osaatko sinä ot-taa asioita löysin rantein?On minulla kiire, useinkin. Meillä on paljon aikarajoja, joita on noudatetta-va. Henkilöstöjohtaminen on tärkeä osa esimiehen työtä ja koen jatkuvaa stressiä siitä, etten saa hoidettua sitä kunnolla ja keskityttyä siihen. Omaa ajankäyttöään pitää opetella hallitse-maan.

Enää et voi valita, miten työtäsi teet

sivu 4

Vuosimyynti milj. euroa

Paikkakunta

Helsinki, Espoo, Kauniainen,Vantaa Muu Suomi

1 1,31 2900 2749

2 2,46 3182 3014

3 3,61 3466 3282

4 4,76 3747 3551

5 5,91 3982 3774

Myyntikate 1000 euroa

Paikkakunta

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Muu Suomi

208,55 2945 2971

248,92 3075 2913

289,30 3204 3034

329,68 3302 3129

Vuosimyynti milj. euroa

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Muu Suomi

2 0,525 2543 2420

3 0,727 2658 2522

4 0,969 2776 2629

5 1,312 2895 2744

6 1,837 3029 2868

7 2,482 3181 3011

8 3,209 3352 3173

9 3,936 3532 3347

10 4,600 3695 3501

11 5,300 3846 3645

Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden mukaiset

palkankorotukset ovat tulleet 1.3.2016 voimaan kaupan alal-

la ja matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa. Työehto-

sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka (sopimuskausi

on 11 kuukautta).

Suomen Lähikauppa Oy Myymälä- ja myyntipäälliköiden palkat 1.3.2016 alkaen

Kevään palkankorotukset

S-ryhmän toimipaikan esimiesten palkat 1.3.2016 alkaen

S-ryhmän huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajien palkat 1.3.2016 alkaen

Matkailu, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut esimiehet palkat 1.3.2016 alkaen

S-ryhmän esimiehet Esimiesten taulukkopalkkoja korote-taan 15 euroa ja korotus on laskettu palkkataulukoihin. Ohessa 1.3.2016 voimaan tulleet taulukot.

Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 15 euroa, kuitenkin vähintään 0,39 %. Kun kokonaispalkka on enintään 3974,35 euroa, korotus on 15 euroa riippumatta onko henkilöllä tauluk-kopalkka ja sen päällä työkohtaisuus-lisä/ -lisiä vai onko henkilöllä sopi-muspalkka.

Sopimuspalkkaisella (taulukon ala- ja yläpuolisella) korotus (15 euroa tai 0,39 %) lisätään sopimuspalkkaan (peruspalkkaan), vaikka esimiehelle olisi eritelty työkohtaisuuslisä/ -lisiä.

Kun kokonaispalkka on vähintään 3974,36 euroa, korotus on 16 euroa tai enemmän.

Kun kokonaispalkka on vähintään 3974,36 euroa siten, että henkilöllä on taulukkopalkka ja työkohtaisuus-lisä/ -lisiä, korotus lasketaan siten, et-tä kokonaispalkkaa korotetaan 0,39 %. Korotuksesta 15 euroa on tau-lukkokorotusta ja sen ylittävä osa on työkohtaisuuslisän/-lisien korotusta. Työkohtaisuuslisän/-lisien korotus li-sätään a) ainoastaan työkohtaisuusli-sään tai mikäli työkohtaisuuslisiä on useampia b) henkilökohtaiseen työ-kohtaisuuslisään taikka mikäli on useampia työkohtaisuuslisä mutta ei henkilökohtaista työkohtaisuuslisää c) suurimpaan työkohtaisuuslisään.

Muut kaupan esimiehet ja myyjät Vähittäiskaupan esimiesten, Suo-men Lähikaupan esimiesten ja kau-pan myyjien voimassa olevia henkilö-kohtaisia ja taulukkopalkkoja korote-taan 1.3.2016 alkaen 15 euroa, kui-tenkin vähintään 0,39 % (leikkaus-piste 3846 euroa). Tuntipalkkaisen henkilökohtaista palkkaa korotetaan 9 senttiä tunnilta, kuitenkin vähin-tään 0,39 % (leikkauspiste 24,35 eu-roa). Korotukset on laskettu valmiik-si taulukkopalkkoihin.

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelutEsimiesten ja työntekijöiden koro-tukset tulevat voimaan samoina ai-koina ja korotukset ovat saman suu-ruisia. Taulukkopalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kuukausipalkkoja korotetaan 15 eu-roa. Henkilökohtaisia kuukausipalk-koja korotetaan 14,67 euroa, kuiten-kin vähintään 0,39 prosentilla. Vas-taavasti henkilökohtaisia tuntipalk-koja korotetaan 9 sentillä, kuitenkin vähintään 0,39 prosentilla. 0-2 v. yli 2 v. yli 5 v. yli 10 v.

1 1865 (11,73) 1918 (12,06) 1975 (12,42) 2034 (12,79)

2 1960 (12,33) 2014 (12,67) 2077 (13,06) 2136 (13,43)

3 2029 (12,76) 2085 (13,11) 2147 (13,50) 2210 (13,90)

4 2046 (12,87) 2102 (13,22) 2167 (13,63) 2229 (14,02)

5 2147 (13,50) 2208 (13,89) 2278 (14,33) 2346 (14,75)

6 2293 (14,42) 2346 (14,75) 2403 (15,11) 2461 (15,48)

PE 1 2016.indd 5 3/14/2016 10:16:20 AM

sivu | 6 |

Kävimme moikkaamassa Anssi Vilé-niä, hämeenlinnalaista marketpääl-likköä. Hän, tai vaatimattoman Anssin mielestä hänen työryhmänsä edelli-sessä työpaikassa, on niittänyt mo-nenlaista mainetta ja kunniaa: oman kaupparyhmän työvirepalkinnon li-säksi on tullut menestystä muun mu-assa Suomen yritysvalioiden palve-lututkimuksessa, Hämeenlinnan kau-pungin vammaisneuvoston Vuoden avainteko ja Hämeenlinnan seudun mielenterveysseuran vuoden Hyvän mielen tekijä. Paras palkinto Anssin mukaan on kuitenkin, kun jokin hä-nen sanomansa saa jotakin asiak-kaan ilmeessä muuttumaan.

Mitä on hyvä asiakaspalvelu?Erilaiset ihmiset pitävät hyvänä asiakaspalveluna erilaisia asioita. Jollekin silmiin katsominen tai ter-vehtiminen on sitä, jotkut taas pitävät siitä, että va-likoimiin tulee pyynnöstä jokin tuote. - Lähinnä se on mielestäni sitä, että tunnistaa asiakkaan ja asiak-kaan tarpeet ja pystyy samaistumaan asiakkaaseen ja hänen haluihinsa. Tilanteen kemia on osattava ottaa huomioon ja opeteltava olemaan oma itsen-sä. Asiakaspalvelu on vaikea laji, toteaa Anssi Vilén.

Asiakaspalvelu on asenteesta kiinniOsaako suomalainen palvella, vai pelätään-kö täällä nöyristelyä?Asiakaspalvelussa asiakas on periaatteessa aina oi-keassa. – Lähden ainakin itse suorittamaan asiakas-palvelua nöyränä, mutta nöyristelemättä ja valmii-na ottamaan palautetta vastaan. Se on minun työ-täni, ja olen ammatistani ylpeä. Pienilläkin eleillä tai ilmeillä saan toteutettua positiivisen henkäyksen palvelutilanteeseen, sanoo Anssi Vilén. Hän luot-taa siihen, että suomalainen osaa palvella siinä mis-sä muutkin, eikä asiakaskaan toivo japanilaista tyy-liä, jossa kumarrellaan otsa lattiassa.

Minkälaisia ovat hankalat asiakaspalveluti-lanteet?Anssi Vilén sanoo pitävänsä haasteellisina joitakin tilanteita, mutta hankalina tai haastavina hän ei osaa asiakaspalvelutilanteita nähdä. - Ne tilanteet, kun tulee kuraa niskaan tai kurjaa palautetta, otan mielelläni vastaan. Ilman palautetta emme koskaan oppisi korjaamaan mahdollisia vikoja tai puuttei-ta. Ainakin minulle haasteelliset tilanteet ovat juuri niitä antoisimpia. Jopa juopuneitten kanssa pärjää, narkomaanit ovat sitten asia erikseen. Silloin asia-kaspalvelutilanteen kielikin voi olla sellaista, että se aiheuttaa ihmetystä muissa asiakkaissa.

Myös tilanteet, joissa asiakas pyytää jotain taloudel-lisesti mahdotonta investointia (esimerkiksi pullon-palautusautomaatti), voivat olla haasteellisia. - Ti-lanteet, joihin et itse pysty vaikuttamaan, ovat niitä haastavimpia. Kunnioitan jokaista asiakasta, ja pää-asiassa palautetta antanut asiakas on tyytyväinen, kun hänelle selittää asian tai kuuntelee palautteen. Asiakaspalautteet ovat tosi tärkeitä, ja pyrin vastaa-maan aina kaikkiin palautteisiin sähköisesti päivän kuluessa. Ja mitä pienempi asia, sen tärkeämpi, sa-noo Vilén.

Osaako suomalainen asiakas antaa palau-tetta saamastaan palvelusta?Suomalaisen ihmisen ei ole helppoa antaa palautet-ta, koska siihen ei olla totuttu tai sitä pidetään va-littamisena. Jotta voi saada hyvää palvelua, on roh-kaistava mielensä ja uskallettava myös antaa asiakas-palvelijalle palautetta. - Asiakas ei välttämättä an-na niin paljon palautetta kuin haluaisi, koska on ’vähän noloa’ mennä valittamaan. Se on kuitenkin päinvastoin kaupalle tärkeää, eikä sitä pitäisi kokea valittamisena, toteaa Anssi Vilén.

Onnistumista tai epäonnistumisista ei haluta ker-toa työntekijälle, asiakaspalvelijalle tai edes puoli-solle. Palautteen antaminen voi olla joskus todella tiukassa. - Mieluummin ollaan hiljaa ja kyräillään, ja seuraavalla kerralla kun kauppaan tullaan, muis-tetaan kyräillä jo valmiiksi. Kannattaa avata suunsa heti, kun on jotain sanottavaa, sanoo Anssi Vilén.

Asiakaspalveluun kiinnitetään enemmän huomiota kuin aiemmin. Miten se sopii yh-teen kiristyvien tulostavoitteiden ja tehok-kuusajattelun kanssa?Anssi Vilénin mielestä ne sopivat yhteen ihan ääret-tömän hyvin. - Kun avasimme Poltsaria, mietin oi-kein tosissani, millä lähdemme kilpailemaan, kun

kauppoja on kilometrin välein ja Prismakin parin kilometrin päässä. Me lähdimme mukaan kilpai-luun palvelulla, ja se on osoittautunut hyväksi va-linnaksi.

Vilén sanoo, ettei voi olla se, joka sanoo työnteki-jöille ’ole hyvä asiakaspalvelija’. – Heiltä täytyy löy-tyä se asenne itsestään. Olen Prisman vuosinani op-pinut, että kun viihtyy työssään, työnteko on mu-kavaa ja asiakaspalvelu myös. Siksi työtyytyväisyys on minulle tärkeää. Ja vaikka en kaikkien kohdalla ihan onnistuisi, kohtelen heitä tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti ja joustan, kun henkilökuntakin joustaa. Asioita tehdään yhdessä ja niistä päätetään yhdessä.

Anssi Vilén lähestyy siis asiakastyytyväisyyttä työ-tyytyväisyyden kautta: kun henkilökunnalla on hy-vä olla, asiakaskin tulee kauppaan mielellään.

Minkälainen tilanne nyt on S-market Idän-päässä nyt vajaan vuoden kohdalla?-Jokaisella työntekijällä on vahvuutensa. Pienem-mässä porukassa (Poltinaho alle 10) niitä oli hel-pompi tuoda esille ja ruokkia. Isossa työryhmässä (Idänpää noin 30) tutustuminen henkilökuntaan, tyylin, taitojen ja vahvuuksien löytäminen vie ai-kaa. Luulin, että olisin ollut jo ennen kesälomia sel-villä asioista, mutta vasta nyt alan tunnistaa ihmis-tyyppejä ja heidän vahvuuksiaan. Seuraava projek-ti on sitten tuoda ihmisten vahvuuksia esille. Idän-päässä henkilökunta on kokeneempaa ja ikäkirjo on laajempi kuin Poltinahossa. Kokeneemmat työnte-kijät antavat aivan mahtavasti kokemuksen näkyä ja ennen kaikkea pystyn myös itse oppimaan heiltä.

Mikä on esimiehen rooli palveluilmapiirin luomisessa?-Toivon, että pystyisin antamaan työntekijöille sen tunteen, että virheitä saa tehdä. Kannustan heitä jo-pa epäonnistumaan välillä, jotta pystyisi antamaan palautetta ja parantamaan. Olen puhunut paljon hiekkalaatikosta, jossa saa tehdä mitä vaan, mutta ulkopuolelle sen ei ole hyvä mennä. Hiekkalaati-kon reunat antavat työlle turvalliset kehykset: yksi reuna ovat toimintatavat, toinen taas osuuskaupan arvot, kolmas on yleiset käyttäytymissäännöt. Vii-meinen reuna on sitten se, mistä puhutaan vain yk-siköissä. Kun pysytään näiden reunojen sisällä ja lei-kitään siellä hymyssä suin, uskon kaikkien kokevan olonsa hyväksi, sanoo Vilén.

Myös esimiehen esimerkistä henkilökunta saa it-sevarmuutta palvelutilanteisiin. – Kun esimies us-kaltaa vaikkapa halata tuntematonta asiakasta, he-kin saattavat uskaltaa lipsua normeista. En palvele asiakkaita tyylilläni vain esimerkin vuoksi, tämä on minulle ihan luontainen juttu.

PE 1 2016.indd 6 3/14/2016 10:16:23 AM

sivu | 7 |

Y-sukupolvelaiset ovat 1980-luvul-ta 1990-luvun puoliväliin syntynei-tä ihmisiä, jotka juuri nyt valloittavat työelämää ja työpaikkoja. He ovat 60- ja 70-lukulaisten näkökulmasta niitä nuoria, joiden arvot ja asenteet poikkeavat heidän omistaan. Heitä kutsutaan myös nettisukupolveksi, koska heistä suurin osa on kasvanut uuden viestintäteknologian mukana.

Susanna Kultalahti on tutkinut joh-tamisen alaan kuuluvassa väitöskir-jassaan suomalaista Y-sukupolvea työelämässä. Hänen tutkimuksen-sa käsittelee sukupolven arvostuksia ja käsityksiä siitä, mistä mielekäs työ muodostuu.

Tuntosarvet pystyssä työpaikallaSusanna Kultalahden mukaan on vaikea antaa yk-siselitteistä vastausta siihen, mitä Y-sukupolvi vaatii työelämältä. - Uudenlainen joustavuuden vaatimus tällä Y-sukupolvella kuitenkin on. Joustavuus kos-kee oikeastaan ihan työn tekemistä, tapoja, työaiko-ja ja myös uralla kehittymistä ja eteen tulevia haas-teita. Eli Y-sukupolvi toivoo, että työelämä joustaa sen perusteella, mitä se haluaa - oli se sitten enem-män haasteita, vähemmän haasteita tai jotain muu-ta. Että työpaikalla siis oltaisiin tuntosarvet pystys-sä, sanoo Kultalahti.

Tämä kaikki aiheuttaa painetta esimiestyön ja esi-miehen suuntaan. Y-sukupolvi ei näe esimiestä enää perinteisenä tehtävien jakajana tai valvojana, vaan häneltä odotetaan henkilökohtaisempaa otet-ta esimiestyöhön. – Esimiehen odotetaan kantavan oman vastuunsa Y-sukupolvelaisen kehittymisestä ja koko työssä olemisesta. Y-sukupolvi haluaa jakaa vastuuta omasta tekemisestään ja menestymisestään muille työelämän osapuolille, Kultalahti sanoo.

Personal trainer valvomaan työelämässä kehittymistäY-sukupolvi haluaa esimiehestään neuvojan, oh-jaajan tai mentorin, jolta saisi tukea tekemisiinsä tai päätöksiinsä. - Siis eräänlaisen työelämän perso-nal trainerin, joka koutsaa ja kannustaa y-sukupol-velaista läpi työelämän. Perinteinen liikunnan per-sonal trainer katsoo, mihin olet menossa, mikä on lähtötasosi, mihin päin haluat kehittyä. Tämän jäl-keen hän antaa sinulle ohjeita, joiden avulla pääset tavoitteisiisi. Hän seuraa tilannetta ja kehittymistä-si, ja on valmiina kiristämään ruuvia tai löysäämään

Nuoret alaiset opettavat esimiehille joustavuutta

tahtia ihan sen mukaan, miltä edistymisesi vaikut-taa. Vastuuta on toki myös y-sukupolvelaisella it-sellään, siis personal trainerin asiakkaalla, tarkentaa Susanna Kultalahti. Esimies siis antaa haasteita, tu-kee ja toimii mentorina, mutta y-sukupolvelaisella itselläänkin on vastuuta omasta kehittymisestään ja esimies-alaissuhteesta vastavuoroisesti.

Työelämän normit Y-sukupolvelle dinosau-ruksiaTyöelämään itseensä tulee muutospaineita sitä kaut-ta, että työelämän lait, käytännöt ja normit, kaikki se, mitä me työelämässä ajatellaan sopivana, on luo-tu edellisten sukupolvien aikaan. Kultalahden mu-kaan Y-sukupolven työelämälle asettamat haasteet koskevat lähinnä joustavuutta. Kun ajatellaan esi-merkiksi työlainsäädäntöä, vuosilomalakia tai työ-aikalakia, joustavuuden vaatimukset ja nykyisillään epätyypillisiltä tuntuvat ratkaisut (esim. töitä 9kk, lomalla 3kk) ja toiveet tulevat lisääntymään, ja se puolestaan lisää painetta muutoksille ja yksilölli-simmille tai räätälöidyimmille ratkaisuille. Y-suku-polvi heittää työelämälle jonkinlaisen yksilöllisyy-den vaatimuksen.

Tulevaisuudessa työn pirstaloituneisuus todennä-köisesti lisääntyy, eikä palkka enää tule yhdestä os-oitteesta. - Kun y-sukupolvea syytetään sitoutumi-sen puutteesta, voi samalla kysyä, mihin sitoutui-si, kun työsuhteet pirstaloituvat ja pätkittyvät, ei-kä enää ole samanlaista pysyvyyttä kuin vuosikym-meniä sitten. Jokainen sukupolvi on aikansa kuva. Kun yhteen työnantajaan ei enää kannata sitoutua, voi sitoutua projektiin tai oman uransa kehittämi-seen, sanoo Susanna Kultalahti.

Auktoriteetti ei tule vain asemasta Y-sukupolvi näkee esimiehen edelleen auktoriteetti-na, ja häneltä toivotaan jämäkkää otetta. Mutta esi-mies ei ansaitse auktoriteettia tai kunnioitusta pel-kästään asemallaan, vaan enemmänkin teoillaan ja olemisellaan. – Törmäyskurssilla ollaan, kun työ-paikoille tulee nuoria, jotka vaikuttavat röyhkeiltä tai itsekkäiltä, vaikka he ennemminkin toivovat esi-miehen ottavan paikkansa teoillaan. Esimiehen tu-lee puuttua ongelmiin, jottei hänen arvovaltansa y-sukupolven silmissä himmene, Kultalahti sanoo. Y-sukupolven maalaama kuva toivotusta esimiestyös-tä on vielä aika kaukana toivotusta, jos ajatellaan esimiehen edelleen olevan se, joka tekee hallinnol-lisia tehtäviä iltamyöhään ja päivisin niin sanottu-ja ’oikeita töitä’. Esimiehille vaadittaisiin mahdol-lisuutta, aikaa, työkaluja ja koulutusta varsinaisen esimiestyön tekemiseen.

Aikaa on löydyttäväY-sukupolven esimiestyölle ja työyhteisölle aset-tamista haasteita suurin lienee se, että y-sukupol-vi vaatii esimieheltään aikaa. - Esimieheltä tarvi-taan ’personal trainermaista’ otetta eli sitä, että y-sukupolvelaista tuetaan, hänen kehityksestään ote-taan vastuuta työssä ja työuralla. Tämä tarkoittaa, että esimiehen on tunnettava y-sukupolvelaisensa

hyvin ja tiedettävä, mitä hän haluaa ja mitkä ovat hänen tavoitteensa. Esimiehen on oltava koko ajan hereillä ja tiedettävä, mikä on ’päivän kunto’, sanoo Susanna Kultalahti. Useinhan esimiehellä on muu-takin tekemistä kuin pelkkä esimiestyö, eli toden-näköisesti y-sukupolvelaisen treenaaminen aiheut-taa aikapaineita koko organisaatiossa. - Tämä taas heijastuu aina henkilöstöjohtamisen funktioon asti ja yleensäkin siihen, mitä esimiestyöllä tarkoitetaan ja halutaan. Olisi tärkeää nähdä, että esimiestyö on ammatti jo sinänsä, toteaa Susanna Kultalahti.

Jos aikaa ei yksinkertaisesti ole, tullaan siihen, min-kälaisena esimiestyön rooli halutaan nähdä ja mi-tä esimiestyöllä halutaan saavuttaa. - On mietittä-vä, mitä varten esimiehiä on. On kiinnitettävä huo-mioita esimiesten valintaan ja koulutukseen, yhtei-siin pelisääntöihin ja toimintatapoihin, jotka tuke-vat ongelmanratkaisua ja organisaation toimintaa. Organisaation on aina helpompi toimia, kun kai-kille on samat pelisäännöt ja kun kaikkia kohdel-laan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Minä nä-en valmentavan otteen jokapäiväisenä toimintana, palautteen antamisena, epäkohtien hoitamisena, kuuntelemisena ja saavutettavissa olemisena. Tämä ei tarkoita, että pitäisi olla koko ajan keskustelemas-sa y-sukupolvelaisenkaan kanssa siitä, mitä hän nyt haluaa tehdä tai missä hän näkee itsensä viiden vuo-den päästä. Tällaiset asiat voi jättää vuotuisiin kehi-tyskeskusteluihin, mutta kiittämiselle tai palautteen antamiselle ohi mennen täytyy löytyä aikaa. Ja se-kin jo riittää, kenelle tahansa, että työsuoritus huo-mioidaan ja tulee tunne, että esimies tietää, mitä minä teen.

Esimiestyö tai yrittäjyys ei houkutaY-sukupolven edustaja haluaa haasteita, mutta ei lii-aksi. Hän ei ole valmis uhraamaan työlle koko elä-määnsä ja kaikkia voimavarojaan, vaan näkee elä-mässä olevan myös muita tärkeitä asioita. - Esimies-työssäkin tämä saattaa näkyä niin, ettei sitä tehdä koko ajan ’vereslihalla’. Esimiesasema ja esimerkiksi yrittäjänä toimiminen eivät y-sukupolvelaisen mie-lestä ole houkuttelevia tai hohdokkaita, ne nähdään vaativina ja aikaa vievinä ja haastavina tehtävinä. Toisaalta ne asiat, joita y-sukupolvi esimiestyöltä haluaa, kuten kuunteleminen, kohtaaminen ja mo-lemminpuolinen vastuun ottaminen, olisivat hyviä ihan kaikille. Jokaisen sukupolven ei tarvitse tehdä samoja virheitä ja oppia samoja asioita kantapään kautta, sanoo Susanna Kultalahti. Työn tekemi-seen, yleisiin työelämätaitoihin ja elämiseen yleen-säkin tarvittavia taitoja pitäisi pystyä jakamaan, an-tamaan ja ottamaan vastaan sukupolvien välillä.

PE 1 2016.indd 7 3/14/2016 10:16:23 AM

sivu | 8 |

Velvollisuus hoitaa työtehtäviä vapaa-ajallaPROFESSORI

Vapaa-aika voidaan työoikeudellisesti jakaa työpäivän sisäisiin sekä sen ulkopuolelle sijoittuviin. Työpäivän si-säisiä vapaita ovat esimerkiksi ruoka- ja kahvitauot. Työ-päivän ulkopuolelle sijoittuvia vapaita ovat esimerkik-si päivittäisen työajan ulkopuolinen työaika sekä viikon-loppuvapaa. Muita vapaita ovat esimerkiksi sairausloma, vuosiloma sekä erilaiset perhevapaat. Tiettyyn asemaan voi kuulua hoitaa vapaa-ajallakin omaan vastuualueen-sa kuuluvia tehtäviä jopa työsuhteen päättämisen uhal-la. Lakia ei voida kuitenkaan kiertää siirtämällä työtehtä-väksi katsottavaa toimintaa laajemmin vapaa-ajalle.

Tauolla käytettävissäTyöntekijän työtehtävien tekemis-velvollisuutta työajan sisäisen vapaan yhteydessä ei juurikaan ole käsitel-ty oikeuskäytännössä. Nämä tauot ovat ajallisesti lyhyitä ja niille ajoittu-va työtehtävä yleensä vähäinen, joten harvoin työnantajan puolelta ajan-kohtaistuu tarve esimerkiksi edes yrit-tää päättää työtehtävästä lakisääteisen tauon aikana kieltäytyneen työnteki-jän työsopimus.

Vastikään oikeuskäytännössä arvioi-tiin työnantajan palkanmaksuvelvoit-teen kannalta sitä, että työntekijä ei suostunut keskustelemaan työasiois-ta lounastauolla (Turun hovioikeus 12.2.2016 S 15/2287; Vailla lainvoi-maa). Asiassa oli käräjäoikeudessa ol-lut riidatonta, että ruokatauon aikana työntekijän piti olla työnantajan käy-tettävissä työtehtäviin. Työntekijäl-tä oli vaadittu liikaa maksettua palk-kaa vahingonkorvauksena. Tuomiossa korvausvaatimukset lounastauon ajal-ta hylättiin.

Tuomiossa työntekijän (koulutuksel-taan OTM) katsottiin olleen työnan-tajan käytettävissä myös silloin kun hän oli ollut kunnantalon toimipis-teen sosiaalitiloissa. Sen osalta, et-

tei työntekijä ollut suostunut joita-kin kertoja keskustelemaan työasiois-ta lounasajalla KO oli katsonut, ettei työntekijän menettely ollut asianmu-kaista. Ottaen kuitenkin huomioon, sen että ohjeistusta lounastauolla hoi-dettavista asioista ei ollut ja sen, että kysymys oli ollut joitakin kertoja tois-tuneesta asiasta, KO oli katsonut, että kysymys oli ollut huolimattomuudes-ta. Huolimattomuus ja mahdollisesti aiheutunut vahinko olivat kuitenkin olleet niin vähäisiä, ettei niillä ollut merkitystä asian lopputuloksen kan-nalta. Työntekijän katsottiin olleen työnantajan käytettävissä ruokatau-kojensa aikana ja kanne oli sen vuok-si hylättävä. HO ei myöntänyt jatko-käsittelylupaa.

Edellä kerrottu hovioikeustuomio koskee vain yhtä vapaa-ajan ja työn tekemisen välistä tilannetta työaika-na. Mielenkiintoista tuomiossa oli se, että työntekijän velvoite olla työnan-tajan käytettävissä myös lounastauon aikana oli riidaton.

Työn työajattomuusTyöelämässä on jo tapahtunut sitäkin, että pilkotaan työpäivän yhdenjaksoi-suutta niin, että esimerkiksi koulu-tuksiin tai toiseen työpisteeseen jou-

dutaan siirtymään kesken työpäivän omalla ajalla. Työajalliseksi työn teke-miseksi pyritään siis työnantajan toi-mesta katsomaan vain todellinen työn tekeminen. Ongelmana näissä tilan-teissa on usein se, onko siirtyminen silti osa työsuoritusta.

Suurempi kysymys on se, mitä kaik-kea työtä tai työhön liittyvää työnte-kijä, kuten esimies, joutuu tekemään työaikansa ulkopuolella eli perinteise-nä täydellisenä vapaa-aikanaan. Ky-se on yleisemmällä tasolla siitä, että työn sanotaan olevan työajatonta. Työ ei ole tällöin sidoksissa tiettyyn työai-kaan vaan sitä tehdään myös työpai-kan ja varsinaisen työajan ulkopuolel-la. Yhtenä merkittävä syynä tapahtu-neelle muutokselle on erilaisten tieto-teknisten välineiden mahdollistama viestien lähettäminen ja vastaanotta-minen milloin vain ja missä vain.

Sähköposteihin tai muihin viestei-hin vastaaminen lienee yleistä aina-kin johtavassa asemassa olevien koh-dalla. Joissakin tehtävissä on käytös-sä myös vuosityöaika, jolloin mikään työ ei ole ns. ylityötä mutta työajan pitää kuitenkin pysyä sovitussa tun-timäärässä. Työelämässä lienee aikai-sempaa enemmän todellisesti tilan-teita, joissa asiakkaat tai ylimalkaan ulkopuoliset tahot odottavat nopeaa vastaamista. Kaikki työntekijäryhmät eivät kuulu työaikalain antaman suo-jelun piiriin. Muutoinkaan työnanta-ja ei aina voi valvoa työntekijän koto-naan tekemää työtä, vaikka erilaisten teknisten seurantamahdollisuuksien parannuttua tämä on jo melko ylei-sesti mahdollista.

Velvollisuus lukea ja vastata sähköpos-teihin säännöllisen työajan ulkopuo-lella ei koske normaalissa työntekijä-asemassa olevia, jollaiseksi katsotaan myös esimerkiksi työnantajan edusta-jana oleva kaupan yksikön esimies, jos tätä ei ole nimenomaisesti sovittu työ-tehtäväksi ja otettu samalla huomioon

asianomaisen työajan ja siitä makset-tavan korvauksen määräytymisessä. Tämä sopimisoikeus ei kuitenkaan ole rajaton, koska työntekijöiden suojelu perusoikeutena edellyttää vapaa-ajan suojelua, ja siitä poikkeaminen on mahdollista vain painavasta hyväksyt-tävästä syystä. Työntekijä voi itse kui-tenkin päättää tehdä näin. Tällöin ei ole kyse työaikalain tarkoittamasta ylityöstä, koska työtä ei tehdä työn-antajan määräyksestä eikä aloitteesta.

Luontaisedut toisessa asemassaLuontaisetuna tai muutoin vastaa-valla tavalla olevaa puhelinetua voi-daan sen sijaan arvioida jossakin mää-rin toisin. Ainakin vapaa puheline-tu voidaan yksittäistapauksessa katsoa siinä määrin merkittäväksi etuudeksi, että se voi velvoittaa vastaamaan pu-heluihin minä aikana tahansa. Työn-tekijä saa siis työaikakorvauksen va-paan puhelinedun kautta. Puheluihin vastaamisessa kyse on tavallisemmin työajasta, joka korvataan työntekijälle vain, jos sellaisesta on sovittu. Työpu-helut työmatkan aikana tai muutoin vapaalla eivät ole työaikaa. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu pu-heluajan korvaamisesta, toisissa erik-seen siitäkin, ettei vastaamista vapaa-ajalla korvata (esimerkiksi S-ryhmän esimiesten työehtosopimus). Jos on kyse puhelinedusta, jossa työnantaja korvaa vain työpuhelut, tällöin työ-puhelut tulee kirjata työaikakirjanpi-toon normaalina työaikana ja työnan-taja on velvollinen ne huomioimaan palkkalaskelmassaan.

Muu työtoiminta vapaa-ajallaVapaa-ajan ja työajan erottami-nen tarkoittaa lähtökohtaista kiel-toa muun ohessa esimerkiksi sille, et-tä työnantaja edellyttää tietyssä ase-massa olevan työntekijän - esimerkik-si kaupan esimiehen - seuraavan va-paa-ajalla kilpailijoiden hinnoittelua tai vierailevan lomillaan tai vapaa-aikanaan kilpailijoiden toimipisteis-

PE 1 2016.indd 8 3/14/2016 10:16:23 AM

sivu | 9 |

Kirjoittaja toimii työ- ja sosiaalioikeuden professorina Turun yliopistossa

Seppo Koskinen

Velvollisuus hoitaa työtehtäviä vapaa-ajallaPROFESSORI

sä. Mikäli työnantaja katsoo tällaisen toiminnan tarpeelliseksi, kyse on nor-maalista työaikaan kuuluvasta työteh-tävästä. Tällaiset tehtävät eivät yleensä ole kuitenkaan työnantajan valvotta-vissa työajan osalta. Kyseiset tehtävät tulee tällöin arvioida ja sopia niiden vaatiman työmäärän osalta ja tämä on huomioitava asianomaisen palkkauk-sessa.

Työnantaja voi sopia ja ilman sopi-mistakin edellyttää, että tulos- ja toi-mintavastuussa oleva henkilö huoleh-tii sidosryhmäyhteyksistä esimerkik-si järjestämällä asiakasiltoja, päivittää sosiaalista mediaa esimerkiksi vastaa-malla facebook viesteihin myös va-paa-ajalla. Tällaiset toiminnot katso-taan nykyaikana tarpeellisiksi esimer-kiksi kilpailusyistä tai siksi, että työn-antaja osoittaa näin olevansa ajan hermolla. Nämäkin tehtävät ovat ky-seisen työntekijän normaaleja työteh-täviä ja siksi ne tulee huomioida työ-ajan laskennassa ja ne tulee myös kor-vata työaikana. Näissäkin tilanteissa työ tulee vapaa-ajan sisälle (”väliin”), mutta säilyy silti työnä. Korvaukset-ta kyseisiä tehtäviä ei voida edellyttää suoritettavan.

Jos kyse on vain työntekijän omaan vapaaseen päätökseen perustuvasta tällaisesta toiminnasta, kyse ei ole työ-ajasta eikä sitä korvata työaikana teh-tynä työnä.

Toiminnan varmistaminen va-paallaEsimiesasemassa olevalla ja varsin-kin työnantajan sijaisena toimivalla on velvollisuus vapaa-ajalla varmis-taa työyhteisönsä toimivuus ja hen-kilökunnan riittävyys. Tämä on hä-nen normaali vapaa-ajan sisälle (”vä-liin”) sijoittuva työtehtävänsä ja se tu-lee arvioida työaikana ja huomioida palkkauksessa. Ihan yhtä normaalina työtehtävänä ei sen sijaan voida pitää esimerkiksi kuunnella alaisensa työ-murheita, jos tämä soittaa vapaa-ajal-

la ja haluaa juuri silloin jutella sinän-sä työyhteisön kannalta olennaisista-kin asioista. Asianomaisella on oikeus ja myös velvollisuus ohjata keskuste-lut käytäväksi työpaikalla työaikana. Esimiehellä ja muutoinkin työnan-tajan sijaisella on kuitenkin jonkinas-teinen velvollisuus jutella esimerkik-si kiihtyneen asiakkaan kanssa vapaa-ajalla ja tämä on silloin työaikaa.

Erityisen ongelman muodostaa sairas-lomalla sekä muilla ns. lakisääteisillä vapailla oleminen. Vaikka esimerkik-si sairasloma on tarkoitettu tervehty-mistä varten, työnantajalla voi yksit-täistapauksittain olla oikeus kutsua kyseinen henkilö kesken sairauslo-mansa suorittamaan sellainen työn-antajalle tärkeä työ, jonka tekeminen edellyttää kyseisen henkilön mukana-oloa. Tapauksessa on kyse työnanta-jan tärkeiden intressien ja sairauslo-maintressien keskinäisestä punnin-nasta. Luonnollisestikaan kyseinen työ ei saa vaarantaa asianomaisen ter-vehtymistä. Kun sairausloman idea on tervehtyminen, pienimuotoinen välttämättömän tervehtymistä vaa-rantamattoman työn edellyttäminen ei ole vastoin sairausloman tarkoitus-ta tai työsopimuslakia.

Yleensä velvollisuus yksittäisen toi-men tekemiseen sairauslomasta huo-limatta ei ole ajankohtainen normaa-liasemassa olevan suorittavaa työtä te-kevän työntekijän yhteydessä. Sen si-jaan esimerkiksi esimiesasemassa ole-van kohdalla tällainen tilanne voi ajankohtaistua. Mikäli esimies kiel-täytyy tällaisista tehtävistä varoituk-sen jälkeenkin, oikeuskäytännössä on katsottu työnantajalla olevan yk-sittäistapauksellisen harkinnan perus-teella jopa oikeus irtisanoa kyseinen esimies.

Samanlainen tilanne voi ajankohtais-tua myös muiden lakisääteisten vapai-den yhteydessä. Vaikka työntekijä on esimerkiksi perhevapaalla, häntä kos-

kee silti lojaliteettivelvoite työnanta-jaa kohtaan. Yksittäistapauksessa tä-mä lojaliteettivelvoite voi edellyttää työssä käymistä vapaasta huolimatta.

Työelämässä on havaittavissa tren-di, jossa työnantaja koko ajan vaa-tii enemmän ja siirtää työhön liitty-vien asioiden hoitamista työntekijöi-den osalta vapaa-ajalle. Esimerkik-si työvuorojen vaihdot ja siirrot siir-retään keskusteltavaksi ja sovittavaksi työajan ulkopuolella käytettävässä jär-jestelmässä. Työaikasäännöksiä ei voi-da kuitenkaan näissäkään tilanteissa sivuuttaa. Työvuorojen järjestämistä tarkoittavat asiat ovat kiistatta työteh-täviä ja ne tulee arvioida työaikana.

Oman ammattitaidon ylläpitä-minenKäytännössä on havaittavissa myös sellainen uusi trendi, että työnanta-ja edellyttää työntekijän huolehtivan oma-aloitteisesti ammattitaitonsa yl-läpitämisestä. Aikoinaan työaikalaissa oli määräys, että työnantaja ei saa pi-dentää työaikaa antamalla työntekijäl-le töitä kotona suoritettavaksi.

Oikeudellinen lähtökohta on edel-leen se, että työntekijän ei kuulu esi-merkiksi lukea työpapereita kotona, jos työntekijä ei tee tätä vain omas-ta tahdosta. Mikäli työnantaja edel-lyttää tätä, kyse on työajasta ja sii-tä on maksettava asianomainen kor-vaus. Työaikalain mukaan työaikaan voidaan edellyttää kuuluvan ns. aloit-tamis- ja lopettamistyöt, jotta muut voivat suorittaa omat työnsä. Tätä ei kuitenkaan työaikalain osalta voi-da ulottaa niin pitkälle, että esimer-kiksi työhön valmistautuminen kuu-luisi työntekijän lojaliteettivelvoittee-seen, josta ei makseta palkkaa, mut-ta joka sen sijaan voi kuulua ainakin tiettyyn esimiesasemaan ja sen mukai-siin vastuisiin.

Emme elä oikeudellisesti (ainakaan vielä) sellaisessa maailmassa, että am-

mattitaidon omasta vähäisestä vapaa-ajalla tapahtuvasta huolehtimisesta johtuva rapistuminen on asianomai-sen työvelvoitteen laiminlyöntiin rin-nastuva laiminlyönti ja varoituksesta huolimatta jatkuessaan irtisanomis-peruste. Työntekijän haluttomuus ke-hittää osaamistaan vapaa-ajalla ei kui-tenkaan ole lähtökohtaisesti työsuh-teessa noudatettavan lojaliteettivel-voitteen vastaista.

Työajattomuus osa työelämääTyöajattomuus on nykyajan työelä-mää ja se pidentää mitattavissa ole-via kansainvälisessä työaikavertailus-sakin esitettyjä työaikoja. Edes asi-anomaisille suunnatuilla kyselyillä ei voida selvittää vapaa-ajan työn teke-mistä luotettavasti. Kun tulee tunne, että asianomaisen pitää tehdä enem-män, lisätyö tapahtuu vapaa-ajalla pii-lossa työnantajalta.

Työaikalain näkökulmasta työnanta-jan edellyttämä työ myös vapaa-ajal-la kuuluu työaikalain piiriin. Ongel-mana on se, että työnantajat eivät sel-keästi tuo esille sitä, mitä he edellyt-tävät. Tällöin työaikasuojelun pohja rapistuu koko ajan ja lainsäädännön noudattamista ei enää nähdä edes ta-voiteltavaksi. Työnantajan tulee kui-tenkin muistaa, että sekä työaikalain että myös esimerkiksi työturvallisuus-lain mukaiset vastuut ulottuvat näissä tilanteissa myös vapaa-ajalle.

PE 1 2016.indd 9 3/14/2016 10:16:24 AM

sivu | 10 |

LAKIMIES VASTAAKimmo Nieminen

lakimies, OTT, VT

Teemu Närhi

lakimies, VT

Matkustamisesta

Kimmo Nieminen

Teemu Närhi

Työterveystarkastus

On ilmaantunut, että eräs alaisistani ei syystä tai toisesta ole työsuhteensa aikana käynyt työterveys-tarkastuksessa. Kun otin asian puheeksi hänen kanssaan, henkilö totesi työnantajan täytyvän työ-suhteen aikana tekemiensä havaintojensa perusteel-la tietää hänen olevan täysin työkykyinen sekä ettei häntä voida pakottaa menemään terveystarkastuk-seen. Mitä voin tehdä?

Yksityisyyden suojasta työelämässä säädetyn lain mukaan työntekijän velvollisuudesta osallistua ter-veystarkastukseen säädetään erikseen eli terveystar-kastukseen määrääminen edellyttää muualta lain-säädännöstä löytyvää oikeuttamisperustetta. Tällai-nen työntekijän itsemääräämisoikeutta rajoittava säännös löytyy muun muassa työterveyshuoltolais-ta, jonka mukaan työntekijä ei saa ilman perustel-tua syytä kieltäytyä osallistumasta terveystarkastuk-seen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön hänen terveydentilansa selvittämisek-

si erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä, tai hänen työ- tai toimintaky-kynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveyden-tilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Terveystar-kastuksen pakollisuus perustuu siihen, ettei työn-antaja voi työntekijän suostumuksen puutteeseen vedoten laiminlyödä omia työterveyttä ja -turvalli-suutta koskevia velvoitteitaan, vaan sen on työter-veyshuoltolain nojalla annetun asetuksen mukaan järjestettävä terveystarkastus muun muassa työnte-kijän iän, sukupuolen, fysiologisen tilan sekä työstä johtuvien terveyden vaarojen ja haittojen sitä edel-lyttäessä, tarvittaessa työaikajärjestelyjen perusteel-la, tarvittaessa työntekijän terveydentilan toteami-seksi ja tarvittavan jatkoseurannan suunnittelemi-seksi, tarpeen vaatiessa työtehtävien olennaisesti muuttuessa tai työuran eri vaiheissa taikka työnte-kijän terveydentilan, työkyvyn tai työhön liittyvien sairauksien ja oireiden sitä edellyttäessä.

Koska pakollinen terveystarkastus liittyy työnanta-jan vastuupiirissä olevaan työturvallisuudesta huo-lehtimiseen, työturvallisuuden kannalta voidaan lähtökohtaisesti pitää hyväksyttävänä, että työn-tekijän työkyky ennemmin tarkistetaan kuin jäte-tään tarkistamatta. Työterveyshuoltolain säännök-sen välttämättömyys-kriteeriä onkin tulkittu siten, että jos työntekijän työ- tai toimintakyvystä työs-tä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaati-musten kannalta ei muutoin saada selvitystä, työn-tekijän tulee osallistua terveystarkastukseen, joll-ei hänellä ole perusteltua syytä kieltäytyä tästä. Pe-rusteltu syy työterveyshuollon terveystarkastuksesta kieltäytymiseen voi olla esimerkiksi se, että työteki-jälle on äskettäin suoritettu vastaava terveystarkas-tus.

Kyseisiin terveydentarkastuksiin työntekijällä on osallistumis- ja työnantajalla järjestämisvelvolli-suus. Kysyjän tilanteessa työnantaja ei voi olla var-ma työntekijän työkykyisyydestä, jolloin työnan-tajalle on syntynyt velvollisuus järjestää terveys-tarkastus työntekijän terveydentilan selvittämisek-si. Tarkastus on lain mukaan suoritettava yhteis-ymmärryksessä työntekijän kanssa eli tarkastuksen pakollisesta luonteesta huolimatta työntekijällä on mahdollisuus itsemääräämisoikeutensa nojalla vai-kuttaa hänelle tehtäviin toimenpiteisiin. Terveys-tarkastusta ei siis voida suorittaa vastoin työnteki-jän tahtoa, mutta tarkastuksesta kieltäytyminen voi johtaa työntekijälle haitallisiin seuraamuksiin, mi-käli kieltäytymiselle ei ole perusteltua syytä. Työnte-kijän vetoama työnantajan mahdollisuus tehdä ha-vaintoja hänestä ja hänen työskentelystään ei kor-vaa työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asian-tuntijoiden suorittamaa terveystarkastusta, eikä tä-mä ole laissa tarkoitettu perusteltu syy kieltäytyä terveystarkastuksesta. Työntekijän terveydentilan on katsottava tämän perusteettoman kieltäytymi-sen vuoksi jääneen selvittämättä, mikä voi johtaa esimerkiksi työnteon estämiseen ja palkanmaksus-ta pidättäytymiseen.

Meillä on tulossa tässä kuussa yrityksen järjestä-mä kokous/koulutus toisella paikkakunnalla, Hel-singissä, jonne itse kuljen junalla Kuopiosta. Työn-antaja maksaa kyllä matkakulut ja tarjoaa aa-mu- sekä iltapäiväkahvien lisäksi yhden lämpi-män ruuan päivän aikana. Mielestäni on kui-tenkin jokseenkin kohtuutonta, että meidän yritys ei maksa työmatkasta minkäänlaista päivärahaa. Myöhemmin meillä on tulossa konsernin koulutus-ta myös Ruotsissa ja varmaan silloin kuuluu saada ulkomaanpäiväraha? Konserni järjestää vuosittain koulutusta siihen kuuluvien yritysten henkilöstölle. Osallistujia on kaikista Pohjoismaista. Kouluttaji-na toimivat sekä tuotevalmistajat että pienemmäs-sä määrin konsernin omat asiantuntijat.

Epätietoinen

Kaupan alalla matkakustannuksista ja päivärahois-ta on määräykset kaupan työehtosopimuksen 22 §:ssä. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoi-sesti:

• valtion matkustussäännön mukaan

• verohallituksen päätöksen mukaan

• yrityksen matkustussäännön mukaan.

Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityk-sen matkustussääntöä päivärahaa ei makseta:

työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatus-sa ja usean kunnan alueella toimivassa yrityksessä

työntekijän osallistuessa yrityksen tai kaupparyh-mittymän sisäiseen koulutukseen työnantajan mak-saessa kustannukset.

Työntekijän joutuessa matkustamaan työnsä puo-lesta korvataan näin syntyneet matkakustannuk-set yrityksen matkustusohjesäännön tai sen puut-tuessa valtion matkustussäännön tai verohallituk-sen päätöksen mukaan. Matkakustannuksista työn-tekijä on siis aina oikeutettu saamaan korvauksen. Sen sijaan oikeus päivärahaan ratkeaa sen perusteel-la, onko kysymys yrityksen sisäisestä koulutukses-ta vai yrityksen ulkopuolisesta koulutuksesta, johon työntekijä matkustaa.

Oikeutta päivärahaan ei ole, jos kysymys on yri-tyksen tai kaupparyhmittymän sisäisestä koulutuk-sesta ja työnantaja maksaa kustannukset. Työehto-sopimuksen 22 §:n 3 kohdan mukaan päiväraho-jen maksamatta jättäminen edellyttää, että työnan-taja maksaa kaikki koulutukseen osallistujan kus-tannukset.

Yrityksen sisäinen koulutus järjestetään yleisim-min joko työnantajan tiloissa tai työnantajan toi-mipaikan ulkopuolisissa tiloissa. Siten esimerkiksi kaupparyhmän omassa opistossa tapahtuva koulu-tus on sisäistä. Sisäistä koulutusta koskevassa työ-ehtosopimusmääräyksessä ei kuitenkaan ole rajattu

määräystä koskemaan vain työnantajaryhmittymän omissa tiloissa järjestämää koulutusta. Sillä missä tiloissa työnantaja järjestää sisäistä koulutusta ei si-ten merkitystä, vaan ratkaisevaa on koulutuksen si-sältö ja se, keille koulutusta annetaan. Siten jos pai-kalla on vain yrityksen tai konsernin omia työnte-kijöitä, joille annetaan tuotekoulutusta ym. on kyse sisäisestä koulutuksesta. Ei ole välttämätöntä, että kouluttajat olisivat omia työntekijöitä, vaan he voi-vat olla esimerkiksi tavarantoimittajien kouluttajia.

Määräyksen soveltamista ei ole rajattu vain koti-maassa tehtävään työhön tai maan sisäisiin työ- ja koulutusmatkoihin. Työtuomioistuin on ulkomail-la tapahtuvan konsernin sisäisen koulutuksen osal-ta ottanut kantaa työntekijöiden oikeuteen saada päivärahaa. Työtuomioistuimen mukaan kansain-välisen konsernin ulkomailla (Norjassa) järjestä-mää koulutusta oli pidettävä sellaisena yrityksen tai kaupparyhmittymän sisäisenä koulutuksena, jos-ta ei kaupan työehtosopimuksen 22 §:n 3 kohdan perusteella ollut velvollisuutta maksaa päivärahaa. Työnantaja oli vastannut koulutuksesta aiheutu-neista kustannuksista (ks. TT 2009-46). Koulutta-jina toimivat sekä tuotevalmistajat että pienemmäs-sä määrin konsernin omat asiantuntijat ja tilaisuus pidettiin hotellin tiloissa. Osallistujia oli konserniin kuuluvista yrityksistä kaikista Pohjoismaista. Kou-lutukseen osallistui noin 150-200 henkilöä kerral-la. Osallistujat olivat myyjiä, ostopäälliköitä ja tava-ratalopäälliköitä. Tavoitteena oli, että kukin työnte-kijä osallistuisi koulutukseen vähintään kerran vuo-dessa.

PE 1 2016.indd 10 3/14/2016 10:16:24 AM

sivu | 11 |

Työterveyslääkärin näkökulmasta korvaava työ määritellään niin, että kun työntekijä on tapaturman tai sai-rauden takia estynyt hoitamasta va-kiintunutta tai työsopimuksen mu-kaista työtään, hän työskentelee lää-kärin kirjoittaman tai suositteleman sairasloman sijaan omalla työnan-tajallaan väliaikaisesti työtehtäväs-sä, joka ei vaaranna hänen tervey-dentilaansa. Sairaslomatodistus on olemassa, ja silloin korvaava työ on vaihtoehto sairaslomalle. Se, mitä omalla työpaikalla tapahtuu, voi olla esimerkiksi kevennettyä työtä omas-sa tai toisessa työtehtävässä, tai se voi olla myös koulutusta. Kun kor-vaavaa työtä käytetään, sen on olta-va tarkoituksenmukaista ja mielekäs-tä. Ei olisi mitään järkeä, että korvaa-va työ olisi istumista tyhjän panttina jossain kopin nurkassa tekemättä mi-tään. SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring vastaili kysymyksiimme kor-vaavasta työstä, jota laki ei tunnis-ta, mutta siitä on muutamissa työeh-tosopimuksissa sovittu. Kaupan alal-la korvaavasta työstä ei ole työehto-sopimuksessa sovittu, mutta silti sen teettäminen on myös kaupan alalla mahdollista.

Miten kaupan töissä olisi mahdollista so-veltaa korvaavaa työtä, jos se olisi työehto-sopimuksissa? - Se riippuu paljon työpaikan koosta ja siitä, mi-tä siellä tehdään. Ja totta kai siihen vaikuttaa myös se sairaus, minkä takia työntekijä on lääkärissä käy-nyt ja sairaslomaa saanut. Korvaavaa työtä ei pidä käyttää tilanteissa, joissa korvaavakin työ aiheuttai-si sairauden pahenemista, toipumisen hidastumis-ta, muodostaisi riskin toisille työntekijöille tai asi-akkaille työpaikalla, toteaa Kari Haring.

Mikä on esimiehen vastuu? - Esimiehen ei kannata ruveta lääkäriksi tai tervey-denhuollon ammattilaiseksi tulkitsemaan ko. hen-kilön tilaa. Epäselvissä tilanteissa on hyödyllistä ol-la yhteydessä sairaslomaa kirjoittaneeseen työter-veyslääkäriin, tai yleensä työterveyteen, jos todis-tuksen on kirjoittanut joku muu lääkäri. Jos esimies ja työntekijä ovat yhtä mieltä siitä, että homma hoi-tuu, eikä tästä ole ongelmaa, niin mikäs siinä. Esi-mies on tietenkin vastuussa siitä, että työpaikka ei vaaranna terveyttä ja on turvallinen. Jos on viittei-

täkään siitä, että henkilön työssä selviytyminen on kyseenalaista, kannattaa olla varovainen. Kun kes-kustelua korvaavasta työstä käydään, monesti yleis-tetään, että työnantajat tai esimiehet haluavat ih-misten tulevan aina tekemään korvaavaa työtä. To-tuus kuitenkin on, että useinkaan he eivät halua työntekijän tulevan töihin vajaakuntoisena. Sen ta-kia olisi tärkeää, että pelisäännöt olisivat puolin ja toisin selvillä, sanoo Haring.

Mikä on esimiehen rooli alaisensa tervey-dentilan valvomisessa, kun alaiselle tarjo-taan korvaavaa työtä? - Esimiehen tehtävä on katsoa, että työolot ovat kunnossa, ei ole mitään terveyttä tai turvallisuut-ta vaarantavaa tekijää. Myös merkit työkyvyn heik-kenemisestä esimies todennäköisesti huomaa hyvin varhaisessa vaiheessa. Tärkeä on myös paitsi seurata ja tarkkailla, käydä kysymässä, miten sinä pärjäät tai tarvitaanko jotain tukimuotoja. Jos luottamus on työpaikalla hyvää, sen pitäisi olla helppoa. Esimie-hellä on vastuu siitä, että työntekijä pärjää töissä. Ja se ei ole lääketiedettä, se on johtamista.

Onko korvaavaan työhön ohjaava sairaslo-matodistus jotenkin tavallisesta poikkeava? - Se riippuu siitä, mitä työterveyden kanssa on so-vittu. Lähtökohtana on sairausloma, oli sairasloman kirjoittaja kuka tahansa. Välttämättähän se ei ole työterveyslääkäri, joka sairaslomatodistuksen kir-joittaa. Sairaslomien todistamisessa käytetään SVA-todistusta tai tapaturmissa myös E-lausuntoa.

A-todistusta on mahdollista käyttää myös, kun sai-raslomaa ei tarvita. Sairasloma jätetään kirjoitta-matta todistukseen ja merkitään suositus työn ke-ventämisestä ja kuvataan mahdollisesti, mitä ei pys-ty tekemään. Eli tässä tapauksessa lääkäri ei totea henkilöä työkyvyttömäksi ja tällaisen todistuksen perusteella KELA ei esimerkiksi maksa lainkaan päivärahaa.

Korvaavasta työstä puhuttaessa on aina kyse am-matillisesta työkyvyttömyydestä, ei yleisestä työky-vyttömyydestä. Jos lääkäri on kirjoittanut todistuk-sen, jonka mukaan työntekijä pystyy tekemään jo-takin työtä, mutta työnantajapa ilmoittaa, ettei sel-laista työtä ole tarjolla, työntekijä voi olla tällöin aikamoinen väliinputoaja, jos hän ei pääse töihin, mutta KELAkaan ei maksa päivärahaa, Kari Ha-ring toteaa.

Jos jo etukäteen tiedetään, että korvaava työ on mahdollista, lomakkeeseen voi sen merkinnän teh-dä. Työterveys voi olla työntekijän luvalla yhteydes-sä työnantajaan, jolta voi suoraan kysyä, pystyykö hän järjestämään korvaavaa työtä.

Miten työterveyslääkäri osaa arvioida kun-kin työpaikan olosuhteet ja tilanteet? Haringin mukaan työterveyshuollon lääkärin tu-lisi tuntea työpaikan olosuhteet, jotta hän pystyi-si arvioimaan työn vaatimuksia suhteessa tapatur-man tai sairauden aiheuttamiin toiminnan rajoittei-siin ja jäljellä olevaan toimintakykyyn. - Työterveys-huollon ulkopuolisilla lääkäreillä työelämän tunte-mus on todennäköisesti heikompaa ja saattaa joskus johtaa virhearviointeihin.

Kuka tosiasiallisesti tekee ehdotuksen kor-vaavan työn tekemisestä? - Työnantaja, työntekijä tai työterveyshuollon lää-käri voivat kukin periaatteessa olla aloitteentekijöi-tä. Täytyy kuitenkin olla terve järki mukana, kun näitä asioita ratkotaan. Osa sairauksista on sellai-sia, että korvaava työ ei tule kysymykseen, Haring toteaa.

Onko työntekijällä aina oikeus kieltäytyä korvaavasta työstä? - Kiistatilanteessa asia ratkaistaan pahimmillaan työtuomioistuimessa. Työsopimuksesta katsotaan, mitkä tehtävät työntekijän työnkuvaan kuuluvat ja mitä työnantaja voi työntekijällä teettää. Jos kysees-sä olisi korvaava työ, jonka tapaisista tehtävistä ei ole sovittu, työnantajan olisi vaikea niitä työnteki-jällä teettää. Toisaalta työnantajalla ei myöskään ole velvollisuutta tarjota korvaavaa työtä, vaikka työn-tekijä sitä haluaisi. Lähtökohtana pidetään, että korvaava työ olisi aina molemminpuolisesti vapaa-ehtoinen järjestely, toivoo Kari Haring.

Mitä hyötyä on korvaavasta työstä? Onko lääkärin näkökulmasta hyvä asia? – Suhtaudun positiivisesti korvaavaan työhön, kos-ka työ on ihmisen elämälle tärkeä rytmittäjä, tuo sosiaalista, psyykkistä ja fyysistäkin hyvinvointia taloudellisesta hyvinvoinnista puhumattakaan. On osoitettu, että monissa sairauksissa toipumisprosessi on nopeampi, kun tehdään jotain, ei vain olla levos-sa. Toki toimintakyvyn rajoitukset on otettava huo-mioon, mutta kyllä työ on hyväksi terveydelle, Ka-ri Haring naurahtaa.

Jos ei suostu korvaavaan työhön, mitä käy sairausajan palkanmaksulle? - Kyllä työpaikalla pitäisi olla pelisäännöt sovittu-na, vaikka korvaava työ olisi työehtosopimuksessa mainittuna. Yleensä on sovittu, että korvaavaa työ-tä voidaan tehdä, kun työntekijä ja työnantaja ovat yksimielisiä asiasta. Ongelmia syntyy, kun pelisään-töjä ei ole sovittuna. Ja silloin myös palkanmaksura-ja saattaa tulla vastaan, kertoo Haring.

Työsuhteen ehdot korvaavan työn aikana? - Entinen palkka ja entiset ehdot, eli työsuhteen eh-dot pysyvät ennallaan.

Työ on hyväksi terveydelle

PE 1 2016.indd 11 3/14/2016 10:16:26 AM

sivu | 12 |

Mökkien varustetasoRokuan erämökkiä lukuun otta-matta lomaosakkeiden varustelutaso on hyvä. Mökeissä on muun muas-sa jääkaappi, liesi, tv (kaapeli/anten-ni), mikroaaltouuni, astianpesukone (ei Tuunaantuvassa Punkaharjulla ei-kä Rymättylässä eikä Rokualla) sekä hiihtokohteissa kuivauskaappi. Huo-mioithan myös, että kohteissamme ei ole pyykinpesukonetta. Ruokailu-välineet vähintään kuudelle hengel-le, ruuanvalmistusvälineet sekä vuo-devaatteet, ei liinavaatteita.

Otathan huomioon seuraavan:Rokuan erämökkiä vuokrataan ka-lenteriviikoittain, vuokra-aika on siis maanantaista sunnuntaihin. Pyhätun-turin ja Punkaharjun mökkien vuok-ra-aika on lauantai – lauantai. Mui-den lomaosakkeiden vuokra-aika on perjantai - perjantai. Lomaviikko al-kaa siis aina, Rokuaa lukuun ottamat-ta, edeltävän viikon puolella (esim. viikko 9 alkaa viikon 8 perjantaina tai lauantaina).

Annamme mielellämme lisätietoja lomakohteistamme ja meiltä voit myös kysellä mahdollisesti täyttämättä jääviä viikkoja tai peruutuspaikkoja numerosta (03) 875 8040. Haussa vapaaksi jäävät viikot löytyvät nettisivuiltamme kesäkuun alussa.

Meri-Teijossa jäsenten käytössä 35 m²:n rivitalo-osake merenlahden ran-nalla. Kesäaikaan lomailijoiden käy-tössä on soutuvene. Huoneistossa on tilaa enintään neljälle henkilölle, mut-ta parhaimmillaan se on kahdestaan lomaileville.

Vain keväästä syksyyn vuokrataan Ry-mättylässä sijaitsevaa mökkiämme, jo-ka sijaitsee kivenheiton päässä Naan-talista. Yhtiöllä on mm. oma venesa-tama ja hiekoitettu uimaranta. Asuk-kaiden käytössä on soutuvene. Höylä-hirsinen huvila on 42 m²:n suuruinen ja soveltuu 6 henkilölle (huom! jos sähkövessa ei ole toiminnassa, käytös-sä vain kompostoiva siisti ulko-wc).

Jos haluat päästä oikeasti luonnon rauhaan, lähde Rokualle, pienen Ki-vi-Ahveroisen rantaan. 30 m²:n mö-kissä on keitto- ja makuunurkkauk-set, varusteina kaasuliesi ja -jääkaap-pi. Tilaa 6 hengelle. Oma kaivo, ul-kohuussi ja rantasauna. Ei juoksevaa vettä. Mökkiä vuokrataan noin loka-kuulle. Suositellaan vain vaatimatto-mantasoiseen luontomökkeilyyn val-mistautuneille.

Lomaosakkeet viikoille 27 - 52/2016

Pyhätunturin komeissa maisemissa on kaksi kelohonkaista lomaosaketta. 2 h+sauna, 38 m² + 10 m²:n parvi. Tilaa kuudelle hengelle. Mökit sijait-sevat rinnealueella, eli alueen palvelut ovat käden ulottuvissa.

Kittilän Levitunturi on yksi maamme suosituimmista matkailu- ja virkistys-alueista. Levillä jäsenistön käytössä on 63,5 m² kelohuoneisto (3 h+s), tilaa 6 hengelle.

Vuokatissa on monipuoliset liikunta-mahdollisuudet kaikkina vuodenai-koina: rinteitä, hiihtoa tunnelissa ja luonnonlumella, patikointia, sisäur-heilua, kylpylä yms. Kelohonkainen huoneisto, 1 h+k+s+parvi, yhteensä 54 m². Vuoteet parvella neljälle, soh-vasta saa lisävuoteen viidennelle.

Rukatunturin juurella sijaitseva ke-lomökki on kooltaan 52 m² +8 m²:n parvi(2 h+s). Alueella on toimintaa, näkemistä ja kokemista ympäri vuo-den. Huoneistossa tilaa max. 6 hen-gelle.

Saariselällä on monipuolista toimin-taa kaiken vuotta ja oikeat Lapin mai-semat luonnossa liikkumiseen. Jäsen-temme käytössä 40 m² rivitalo-osake (2 h+s) kävelymatkan päässä palve-luista. Tilat enintään neljälle.

Himoksella Jämsässä Himosvuo-ren huipulla voi rentoutua niin kesä- kuin talviaikaan. Mökki on ns. kyt-ketty pientalo ja sen koko on noin 60 m² (2 h+alk+kk+s+ph+parvi). Majoi-tustilaa on 8 hengelle.

Nilsiän Tahkovuorella on jäsenten käytössä 45 m² suuruinen lomahuo-neisto (2 h+k+s, ei parvea). Loma-osake sijaitsee lähellä alueen moni-puolisia majoitus-, ravintola- ja va-paa-ajanpalveluja. Huoneistossa mah-tuu majoittumaan 5 henkeä.

Punkaharjun lomakeskus on suosit-tu perhelomakohde komeissa mai-semissa. Alueella on virkeää toimin-taa ympäri vuoden. Jäsenten käytös-sä on kaksi huoneistoa: 35 m²:n Tuu-naantupa (1 h+tpk+mh/alkovi+s) 4 (rivitalo) sekä 43 m²:n Pankkotupa (3h+parvi+s) 6 lomailijalle (paritalo).

PE 1 2016.indd 12 3/14/2016 10:16:38 AM

sivu | 13 |

HAKUOHJEETNäillä sivuilla esiteltyjä lomaosakkeita voivat hakea kaikki Kau-panalan esimiesliiton ja Kaupan Esimiesveteraanien jäsenet. Etusijalla lomaosakeviikkoja myönnettäessä ovat hakijat, jotka eivät aikaisemmin ole etua käyttäneet ja jotka kuuluvat omis-tavaan piiriin.

Netissä löytyvissä viikkokiertolistoissa on kunkin lomaosakevii-kon omistava piiriyhdistys. Liiton omistamat viikot on merkit-ty lyhenteellä KEY. Lomaosakkeita, jotka ovat kokonaisuudes-saan liiton omistuksessa, ei ole mainittu listalla lainkaan. Täl-laisia kohteita ovat Meri-Teijo, Punkaharju II ja Rokuan erä-mökki.

Piiriyhdistysten viikoille ovat etusijalla oman yhdistyksen jä-senet, mutta ainakin sesonkien ulkopuolella viikkoja kannat-taa hakea myös muiden. Liiton omistamia viikkoja voivat ha-kea kaikkien piiriyhdistysten jäsenet ja viikot jaetaan arpomal-la ensikertalaisten joukosta.

Lomaosakkeiden haku on siirtynyt kokonaan sähköiseksi. Osoitteessa www.esimiesliitto.com on hakulomake, jolla voi hakea kaikkia lomavaihtoehtoja (lomaosakkeet, Tallinnan huo-neisto, Ikaalisen kylpyläosakkeet). Lomahakemuksensa voi lait-taa myös osoitteeseen marjo.leutola@esimiesliitto.com, kun-han muistaa liittää siihen kaikki tarvittavat tiedot.

Hakuaika päättyy 15.4.2016. Kaikille hakijoille pyritään il-moittamaan haun tuloksesta heti marraskuun alussa. Jos tie-dolla on kiire, sen voi ilmoittaa hakemuslomakkeen Tarken-nuksia-kohdassa. Pyrimme tällöin huomioimaan tiedonsaan-nin kiireellisyyden käsitellessämme hakemuksia.

Ikaalinen I (max 4 h)

Saunallinen kattohuone Hotelli Termen ylimmässä kerroksessa Ikaalisten Kylpylän alueella odottaa kylpyläelämästä ja luonnos-ta nauttivia Esimiesliiton jäseniä perheineen. Huoneistoon voi majoittua enimmillään nel-jä henkilöä, mutta silloin ollaan jo kuin sil-lit suolassa.

Huoneistosta ja parvekkeelta on hieno nä-köala Kyrösjärvelle. Huoneiston pinta-ala on 35 m² ja alkovissa on vuoteet kahdel-le. Vuodesohvasta saa lisävuoteen kahdelle.

Ikaalinen II (max 2h)

Kolmannen kerroksen huone Hotelli Ter-messä on piiriyhdistysten omistuksessa. Huon on kooltaan 33m² yksiö keittosyven-nyksellä, kylpyhuoneella ja parvekkeella. Huoneessa on kaksi vuodetta.

Huoneistojen vuokraan ei kuulu ravintola-palveluita, liinavaatteita eikä kylpylälipuk-keita. Keittonurkkauksessa on jääkaappi, sähkölevy ja mikroaaltouuni sekä perusvä-lineistö ruuan valmistukseen.

Huoneistohotelli Termestä on päärakennus Mainigissa sijaitsevaan vesitropiikkiin (kyl-pylä) matkaa noin 400 metriä. Hotelli Ter-men vieressä sijaitsee Ti-Ti Nallen talo, jon-ne kaikki taaperoikäiset varmasti haluavat.

Arkea ja sunnuntaita

Lomajaksot on jaettu arkijaksoihin (ma-pe) ja viikonloppujaksoihin (pe-ma). Huo-neiston saa käyttöönsä tulopäivänä kello 15 ja se pitää luovuttaa lähtöpäivänä kello 12 mennessä.

Kattohuoneessa lomailusta peritään 200 e/jakso. 3. kerroksen huoneen hinta on 100 e/jakso. Jaksojen hintaan ei sisälly muita pal-veluita kuin lähtösiivous (eli liinavaatteet ei-vät sisälly vuokraan). Huoneistoa ei siivo-ta majoitusjaksojen aikana. Kaikki viikot on aina jaettu jo edellä mainittuihin kah-teen jaksoon. Omistavien piirien jäsenet ovat omille jaksoilleen etusijalla, merkin-nällä KEY varustettuja viikkoja haettaessa kaikki jäsenet ovat samoissa lähtöasemissa.

Hakuaika päättyy 15.4.2016. Kaikille haki-joille pyritään ilmoittamaan haun tulokses-ta heti vapun jälkeen. Jos tiedolla on kiire,

Termen huoneissa on jälleen majoitusta tarjolla edulliseen hintaan kylpylälomasta haaveileville.

Kylpylälomalle Ikaalisiin!

sen voi ilmoittaa hakemuslomakkeen Tar-kennuksia-kohdassa. Pyrimme tällöin huo-mioimaan tiedon kiireellisyyden käsitelles-sämme hakemuksia.

Annamme mielellämme lisätietoja kylpylä-kohteestamme ja meiltä voit myös kysellä mahdollisesti täyttämättä jääviä jaksoja tai peruutuksia numerosta (03) 875 8040.

Huomio!

Kaikki viikkokiertolistat löyty-vät nykyään netistä. Jos halu-at tarkistaa hakemasi viikon omistuksen tai oman piirisi

omistuksia, katso

www.esimiesliitto.com.

Hiihtolomakohteet:

SAARISELKÄ, LEVI, PYHÄ, RUKA, VUOKATTI, TAHKO, HIMOS

RUKA CHALET

Viikot

Viikot

Viikot 26-32 Muu aika

1-2 3-7 8-10 11-17 18-25

33-36 37-38 39-41 42-43 44-51 52

325 €

300 € 300 €

300 € 300 € 300 €

250 €

250 € 250 € 250 € 250 €

325 € 250 € 200 €

26-32

250 €

200 € 325 € 325 € 325 €

250 € 200 €

250 € 200 €

325 € 250 €

325 € 250 €

200 €

100 €

200 €

250 € 200 €

250 €

250 €250 €250 €

325 €

MERI-TEIJO

PUNKAHARJU 1

PUNKAHARJU 2

ROKUA, n. vkot 22-40

RYMÄTTYLÄ, viikot 16-43

IKAALINEN 652, kaikki jaksot

IKAALINEN 309, kaikki jaksot

TALLINNAN HUONEISTO, kaikki jaksot

LOMAOSAKKEIDEN VIIKKO- JA JAKSOHINNAT

PE 1 2016.indd 13 3/14/2016 10:16:40 AM

sivu | 14 |

Tallinnan ydinkeskustassa sijait-seva huoneisto (40m²) on ny-kyaikainen, viehättävä ja melko uusikin vielä. Yksiö on jaettu lasisella väliseinällä olo- ja ma-kuutiloiksi. Makuuhuoneessa on parisänky ja oleilutilan kah-desta vuodesohvasta saa makuu-paikan lisäksi yhteensä neljälle. Kaikkiaan huoneistossa on ma-kuutilat jopa kuudelle.

Olotilassa sijaitsee myös avo-keittiö astianpesukoneineen. Keittiössä on mikroaaltouuni ja pieni keraaminen liesi. Astias-to on mitoitettu pienimuotois-ta ruokailua ja ruuan laittoa var-ten kuudelle hengelle. Asunnos-sa on vain korkea baaripöytä ja kaksi jakkaraa.

Valoisasta asunnosta avautuu viistottain näköala Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Huoneis-to sijaitsee keskustassa parin sa-dan metrin päässä Sokos Ho-

tel Virusta, Viru-keskuksesta ja Kaubamajasta. Asunnossa ei ole parveketta. Asunto on kai-kin puolin hyväkuntoinen, mo-dernisti sisustettu ja koneellises-ti ilmastoitu.

Talon porraskäytävässä on 24h vartiointi eikä asuntoon pääse ohittamatta vartijaa. Var-tijat eivät enää huolehdi huo-neiston avainpalvelusta, vaan se hoidetaan postitse. Huoneis-to sijaitsee talon kahdeksannes-sa kerroksessa ja siihen kuuluu oma autopaikka vartioidulla si-säpihalla.

Huoneiston käyttö on jaettu ar-kijaksoihin (ma - pe) ja piden-nettyyn viikonloppuun (pe - ma). Huoneistoon voi majoit-tua tulopäivänä kello 17.00 ja se pitää luovuttaa lähtöpäivänä kel-lo 14.00. Tämä kannattaa ottaa huomioon laivamatkoja tilatessa.

Huoneiston hinta on 200 eu-roa/jakso. Jakson hinta kattaa vain majoittumisen. Lähtösiivo-uksesta ja roskien poisviemisestä talonyhtiön roskasäilöihin tulee huolehtia itse. Huoneistoon tul-taessa myös omat vuode- ja lii-navaatteet sekä pesuaineet (sii-vous) on oltava mukana. Huo-neistossa on peitteet ja tyynyt valmiina kuudelle hengelle.

Lomahuoneistoa haetaan netis-sä osoitteessa www.esimiesliit-to.com samalla kupongilla kuin muitakin kohteita.

Hakuaika päättyy 15.4. Kai-kille hakijoille pyritään ilmoit-tamaan haun tuloksesta vapun jälkeen. Jos tiedolla on kiire, sen voi ilmoittaa hakemuslomak-keen Tarkennuksia-kohdassa. Pyrimme tällöin huomioimaan tiedon kiireellisyyden käsitelles-sämme hakemuksia.

Haku Tallinnan lomahuoneiston jaksoille viikoilla 27 - 52/2016

Näkymät ikkunasta sivuttain Tallinnan vanhan kaupungin suuntaan.

Asunto sijaitsee aivan keskimmäisen kupo-lin kyljessä Tallinnan keskustassa kerrosta-lon kahdeksannessa kerroksessa.

Vko Omistaja

27 KEY

28 Etelä-Suomi

29 KEY

30 Etelä-Suomi

31 KEY

32 Keski-Suomi

33 KEY

34 KEY

35 Etelä-Suomi

36 KEY

37 Keski-Suomi

38 KEY

39 KEY

40 KEY

41 Etelä-Suomi

42 KEY

43 Etelä-Suomi

44 KEY

45 Keski-Suomi

46 KEY

47 KEY

48 Etelä-Suomi

49 KEY

50 Keski-Suomi

51 KEY

52 KEY

Kampan-ja-aika

Ilmoituksia mahdollisten jäsen-

ten nimistä ja lomaviikkovarauksia otetaan vastaan lehden ilmestymisestä lukien 15.4.2016 asti. Uudelle jäsenel-le annetaan aikaa liittyä (eli toimittaa paperinsa) vappuun ja vahvistaa jäse-nyytensä toukokuun loppuun 2016 mennessä. Vahvistumisella tarkoite-taan joko jäsenmaksuperinnän alka-mista tai ensimmäistä jäsenmaksusuo-ritusta. Ilman jäsenyyden vahvistumis-ta liittyminen ei oikeuta palkkioon, eli varaus peruuntuu automaattisesti. Sa-moin, jos uuden jäsenen paperit eivät ole toimistollamme ko. ajankohtaan mennessä, lomavaraus raukeaa ja siir-tyy hakemukseksi.

Kampanjan palkkiotTarjolla on kaikkea kylpyläjaksoista kaupunkilomiin tai vaikkapa kesälo-maviikko Rymättylässä. Myös joulun viikot jaetaan nyt.

Jokainen kampanja-aikana jäsenen hankkinut saa valita liiton lomaosake-tarjonnasta käyttöönsä ilmaiseksi jo-ko yhden kylpylä- tai kaupunkilo-majakson tai viikon lomaosakkeissa. Palkkion voi valita vain nyt haussa olevan kauden jaksoista, siis viikois-ta tai jaksoista välillä 27 - 52/2016. Palkkiota ei voi siirtää jakson yli eikä antaa toiselle.

Lomajaksoja annetaan palkkioksi vain 1/jäsenhankkija. Jäsenen voi osoittaa vain yhteen kampanjaan ja hänestä voi saada vain yhden palkkion, vaikka päällekkäisiä kampanjoita olisi käyn-nissä.

ToimintaohjeetIlmoita mahdollisen liittyvän jäse-nen nimi joko puhelimitse (03) 875 8040/Marjo Leutola tai sähköpostilla marjo.leutola@esimiesliitto.com. Sa-malla kun ilmoitat hankkimasi jäse-nen nimen, voit varata toivomasi lo-maviikon.

Pelkkä jäsenhankkijan nimen kirjoit-taminen liittymisilmoituksen kul-maan ei riitä. Hankitun jäsenen ni-mi on aina erikseen ilmoitettava, jot-ta osaamme reagoida asiaan. Vahvis-tuneista lomavarauksista ilmoitamme jäsenille sitä mukaa, kun niitä tulee. Ilmoitamme myös niille, joiden va-raukset raukeavat tai jos kampanjaan ilmoitettu jäsen ei liity lainkaan. Py-rimme myös hälyttämään ennalta nii-tä, joiden ilmoittamat jäsenet eivät hyvissä ajoin ole liittyneet.

Koska palkkion arvo on suuri, seuraam-me niiden jäsenten jäsenyyksiä tavallis-ta pidempään, jotka tässä kampanjas-sa liittyvät. Mikäli hankittu jäsen eroaa tai erotetaan ennen palkkiojaksoa, jak-so katsotaan maksulliseksi ja siitä lähe-tetään automaattisesti lasku.

Mikäli on tarpeen, liiton toimistolta voidaan postittaa esitteitä mahdollisil-le uusille jäsenille. Liittymisilmoituk-

sen voi täyttää myös kotisivuillamme www.esimiesliitto.com tai käyttää täs-sä lehdessä (s. 18) olevaa jäsenhake-musta, jonka voi postittaa liittoon ve-loituksetta.

Uuden jäsenen liittymisilmoitus tulee aina toimittaa ensin liiton toimistolle joko postitse (Kaupanalan esimiesliit-to KEY ry; PL 30; 15101 LAHTI), faxilla numeroon (03) 734 9002 tai sähköisesti osoitteeseen jasenrekiste-ri@esimiesliitto.com. Liittymisilmoi-tuksia/perintäsopimuksia ei saa toi-mittaa suoraan palkanlaskentaan, en-nen kuin liitto on hyväksynyt henki-lön jäsenekseen.

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jä-seniksi voivat pyrkiä kaupan-, majoi-tus- ja ravitsemisalan esimiehet. Mi-käli et ole varma uuden jäsenen jä-senkelpoisuudesta, se kannattaa tar-kistaa soittamalla liiton toimistoon (03) 875 800.

Hommaa itsellesi ilmainen lomaviikko!

LOMAOSAKEKAMPANJA

Jäsentemme ikisuosikki on täällä jälleen. Kun nyt hankit jäsenen, saat valita yhden ilmaisen lomajakson edellä esitellyistä kohteistamme.

PE 1 2016.indd 14 3/14/2016 10:16:40 AM

sivu | 15 |

Ruka Ski Chalets- huoneisto lomaosakkeeksi jäsenten käyttöönLiitto on muutamien piiriyhdistystensä (Kymi, Etelä-Suomi, Pohjois-Suomi, Pirkka-Häme ja Keski-Suomi) kanssa ostanut omistukseensa Ruka Ski Chalets –huoneiston Rukan keskustasta.

Huoneisto on jaettu lomajaksoihin. Jaksot ovat pituudeltaan joko 3 vrk (pe – ma) tai 4 vrk arkijakso (ma – pe).

Chalet64-huoneistoHuoneiston koko on 64m². Huoneistossa on kaksi makuutilaa, joissa on 4 erillistä sänkyä. Olohuoneessa on lisäksi levitettävä vuodesohva, josta saa petipaikan enintään kahdelle.

Tilavat ja viihtyisät, raikkaalla ja ajattomalla skandinaavisella tyylillä uusi huoneisto odottaa ensimmäisiä vieraitaan. Täysin varusteltu keittiö, sauna, erillinen wc ja parveke sekä ajanmukai-nen viihde-elektroniikka, wlan, kuivauskaappi ja pyykinpesukone tekevät lomailusta helppoa ja vaivatonta. Eikä sijaintikaan ole pahitteeksi: keskeiseltä paikalta Rukan kylän ytimestä on mukava katsella mahtavia näkymiä rinteisiin tai kylän yli.

Lomajaksosi sisältää liinavaatteet, pyyhkeet ja loppusiivouksen.

Ruka Chalets viikkokierto 2016KEY (7/13)KEYKEYKEYKEYEtelä-Suomi (1/13)KEYPohjois-Suomi (1/13)Pirkka-Häme (1/13)Kymi (2/13)KymiKeski-Suomi (1/13)KEY

891011121314151617181920

21222324252627282930313233

34353637383940414243444546

4748495051521 (2016)2 (2016)3 (2016)4 (2016)5 (2016)6 (2016)7 (2016)

Haku kuten muissakin lomaosakkeissa www.esimiesliitto.com hakulomakkeen kautta. Muista merkitä hakemasi jakso!

Nyt haussa syksyn 2016 viikot

PE 1 2016.indd 15 3/14/2016 10:16:41 AM

sivu | 16 |

Lahen plikka, ravintola-päällikkö Susanna Helin ottaa vieraan vastaan Hel-singin Kapteeninkadul-la, Sushi’n’Roll -ravintolas-sa hyväntuulisesti hymyil-len. Susannan matka Lah-desta Helsinkiin ja Eiraan on ollut pitkä ja vaiherikas. Istahdin hetkeksi kuunte-lemaan hyväntuulisen Su-sannan jutustelua.

Dollarinkuvat silmissä töihinSusanna päätyi heti lukion jälkeen pi-tämään välivuotta. - Nuorella ihmisel-lä oli kauhea rahanahneus. E-osuus-liike (nykyinen Restel) ja SOK jär-jestivät kurssin kesätyöpaikan hakua varten. Oli täysin arpaonnesta kiinni, kumpaan pääsi kesätöihin. Urani oli-si todennäköisesti muotoutunut eri-laiseksi, jos olisin päätynyt kesätöihin Lahden seurahuoneelle, enkä kadun toiselle puolelle Martinaan. Kippola-maailma vei joka tapauksessa muka-naan, ja niin unohtui kieltenopiske-lu Helsingissä.

Harharetket Sysmässä metsätalous-insinöörin kanssa tekivät Susannasta kahden tytön äidin. - Lama oli syvim-millään tyttöjen syntyessä 90-luvun alussa, joten päätimme jäädä maaseu-dulle, jonne laman vaikutukset tuli-vat hitaammin. Vuonna 1996 hain ra-vintolakouluun esimieslinjalle ja aloi-tin opinnot Fellmannissa Lahdessa ja heitin työkeikkaa koulun ohella. Tein

Sushia ja rolliayhdenkin kolmen kuukauden put-ken niin, että olin ensin kahdeksasta neljään koulussa, muutaman tunnin kotona ja neljään asti aamulla töissä, kahden pienen lapsen kanssa. Eli sii-nä siis kävi niin, että koulu jäi kesken ja työkuviot junnasivat Lahdessa pai-koillaan, vaikka töitä olikin.

Paikallaan junnaaminen sai Susannan katselemaan muita maisemia. Tam-perelainen NiteTrain -ravintola ha-ki vuoropäällikköä, Susanna haki ja sai paikan. - Hoidin hommani niin hyvin, että kolmen kuukauden pääs-tä minulle jo tarjottiin ensimmäistä ravintolapäällikön paikkaa. Viihdyin Tampereella Restel-urani loppuun, hoidin viimeisen ravintolani myyn-nin Resteliltä yksityiselle.

Siinä vaiheessa Susanna jo odottikin perheen iltatähteä, joten passasi hy-vin huokaista vähän ja elää hetki per-heen ehdoilla. Susanna myi Holiday Clubin viikko-osakkeita, oli K-kau-passa, Amicalla henkilöstöravintolas-sa ja ABC-ketjullakin liikenneasema-työntekijänä. Kaikkea ei kuitenkaan vielä oltu nähty.

Valoa kohtiSusannan elämä koki odottamatto-man käänteen keväällä 2012. - Sain kaksitiehyisen massiivisen keuhko-veritulpan. Henkeni oli sekunneis-ta kiinni ja olin jo kulkemassa ’valoa kohti’. Olin tapahtuman jälkeen lä-hes puolitoista vuotta sairaslomalla,

ja ehdin siinä hyvin miettiä elämäni suuntaa.

Uuden kumppanin myötä, vuonna 2014 Susanna päätyi hakemusten ja haastattelujen jälkeen nykyiseen työ-paikkaansa. Hän hoitaa venäläisen perheyrityksen kaiken operatiivisen toiminnan Moskovassa asuvan omis-tajan puolesta. Ja rakastaa nykyisen työnsä itsenäisyyttä. - On ollut iha-naa opetella venäläistä luonteenlaa-tua. Oma ymmärrys on avartunut suhteessa muihin kulttuureihin ja nii-den toimintatapoihin.

Susannan työryhmässä on tällä het-kellä 13 alaista, yli miljoonan liike-vaihto ja kauppa käy todella hyvin. - Kun katsoo tätä ravintolatilaa ja sen pienuutta, menestys on ollut ihme. Sushin valmistuksessa raaka-aineit-ten tuoreus on a ja o. Me pidämme laadusta kiinni, ja se on myös omis-tajallemme tärkeää. Se näkyy he-ti myynneissäkin, koska sushia myy Helsingissä yksi jos toinenkin. Tutun K-kauppiaan sanoin ’Sushi on hel-sinkiläisten pizza’. Lisäksi meillä on kotiinkuljetuspalvelu aina iltaisin, ja se onkin iso osa konseptiamme. Noin viidennes liikevaihdosta tulee huo-noina päivinä kotiinkuljetuksista.

Jaksaminen joskus tiukillaIstumme lounasajan jälkeen rauhoit-tuneessa ravintolassa vastakkain, il-lan valmistelut vaimeana taustamelu-na jutustelullemme. Susanna kertoo

olevansa luonteeltaan marttyyri, jo-ka uskoo saavansa kruunun ponniste-luistaan tai kärsimyksistään, niin kuin moni kaltaisensa 50 lähestyvä nainen. Hän posotteli töissä puolentoista vuo-den ajan vain viikon lomalla, jon-ka senkin vietti suurimmaksi osaksi keuhkokuumeessa. Nyt loma- ja työ-rytmi on normalisoitumassa. - Elo-kuut ovat meillä tosi kiireistä aikaa. Lounaan jonotkin ulottuvat ulos asti. Syksyisin kuormittavuus näkyy siinä, että kaikki kehittämisjutut siirretään myöhempään, koska on niin poikki, ettei vaan jaksa. Vain kaikki pakolli-nen hoidetaan: työvuorolistat, palkat jne. Mihinkään uuteen ja innovatiivi-seen eivät paukut siinä vaiheessa rii-tä, ne on auttamatta siirrettävä toi-seen ajankohtaan. Ja vaikka Susanna kehuu työryhmäänsä, hän sanoo välil-lä myös ihmettelevänsä nuorten asen-netta sitoumuksiin ja työntekoon.

Matkustaminen on Susannalle hen-kireikä, jonka avulla pääsee nopeas-ti pois omista ympyröistä ja unohtaa hetkeksi työnteon hektisyyden ja jat-kuvan kiireen. - Olen valon ja aurin-gon lapsi. Syksy ja talvi voivat olla ras-kaita, jos aurinko ei paista. Olen puo-lisoni kanssa alkanut haaveilla ajas-ta eläkkeelle jäämisen jälkeen, kun voimme pakata kimpsumme ja kamp-summe ja sanoa Suomelle näkemiin.

PE 1 2016.indd 16 3/14/2016 10:16:44 AM

sivu | 17 |

Päätoimittaja:

Mika Valkonen

Toimitus:

PL 30, 15101 Lahti

Puhelin:

(03) 875 800

Telefax:

(03) 734 9002

Painopaikka:

Kirjapaino Euraprint, Antinkuja 1, 27510 Eura Puh. (02) 838 2700

Seuraava lehti ilmestyy viikolla 24.

Osoitelähde:

Kaupanalan esimiesliiton jäsenrekisteri ISSN 1455-7894

KAUPANALAN ESIMIESLIITTO KEY ry

Postiosoite: PL 30, 15101 Lahti

Käyntiosoite: Harjulankatu 4 A 1, Lahti

Puhelin: (03) 875 800

Telefax: (03) 734 9002

Sähköposti: etunimi.sukunimi@esimiesliitto.com

Internet: www.esimiesliitto.com

Pankki: FI1980001000426024

TOIMINNANJOHTAJA

OTT, VT Mika ValkonenLAKIMIES

OTT, VT Kimmo Nieminen (03) 8758 060, 040 581 2172

LAKIMIES

Oik.kand. Maarit Elonen (03) 8758 050, 0500 844 473

LAKIMIES

VT Teemu Närhi (03) 8758 030, 044 554 7777

JÄSENREKISTERILeena Öztürk Puh. (03) 8758 010

TIEDOTUS, PALVELUESIMIES-LEHTI, VAPAA-AJANTOIMINTA

Tiedottaja Marjo Leutola (03) 8758 040, 050 331 7135

TYÖTTÖMYYSKASSA

Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa, Lahden toimipiste. Postiosoite: PL 30, 15101 LAHTI Sähköposti: lahdentoimipiste@erto.fi Apulaiskassanjohtaja Mika Valkonen

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenlehti | 65. vuosikertaPALVELUESIMIES

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry

Tunnus 5006904

15003 VASTAUSLÄHETYS

KEY rymaksaapostimaksun

PE 1 2016.indd 17 3/14/2016 10:16:44 AM

sivu | 18 |

Kaupanalan esimiesliitto KEY ryKäyntiosoite: Harjulankatu 4 a 1, 15150 LahtiPostiosoite: PL 30, 15101 Lahti

Puhelin: 03 875 800Faksi: 03 734 9002

Sähköposti: jasenrekisteri@esimiesliitto.comKotisivut: www.esimiesliitto.com

Erityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaKaupanalan esimiesliitto KEY ry

Jäsenhakemus

Jäsenmaksun perintäsopimus

Jäsentietojen muutosilmoitus

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä

vain Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenyyttä

vain Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassan jäsenyyttä

uusi jäsen

työnantajatietojen muutos

liiton vaihto

Haen

Liittymispäivä pv kk vvvv (jäsen täyttää) Jäsennumero / Yhdistysnumero (liitto täyttää) Liittonumero

028

Henkilötunnus

Lähiosoite

Sähköpostiosoite koti Sähköpostiosoite työ

Postinumero ja postitoimipaikka

Puhelin toimeen

Ammattinimike Työsuhdevakinainen

Yritysomistus

omistan itse

Yritysmuoto

osakeyhtiö

Asema

toimitusjohtaja

Jäsenmaksun työntekijä maksaa itse työnantaja perii

hallituksen jäsen muu, mikä

kommandiittiyhtiö avoin yhtiö muu, mikä

% samassa taloudessa asuva perheeni omistaa %

määräaikainenTyöaika

kokoaikainen osa-aikainen tuntia/vko

Matkapuhelin Äidinkieli, ellei suomi

Edellinen liitto / työttömyyskassa Palkka euroa/kk (brutto)

Sukunimi ja etunimet (kutsumanimi alleviivattava)

Työnantajan nimi Työntekijän työpaikka

Lähiosoite Työpaikan osoite

Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka

Työnantajan Y-tunnus

Palkkakonttori / käytetty tilitoimisto

Yhteyshenkilö (tilitysten ja perinnän suorittaja)

Työnantajan perintä alkaa

Palkkakonttorin / tilitoimiston sähköposti

Puhelin

JÄSENYYS

TYÖNTEKIJÄNMUUT TIEDOT

JÄSENMAKSUNPERINTÄ

VALTUUTUS JAVOIMASSAOLO

PALKKAKONTTORITÄYTTÄÄ(liitto toimittaa lomakkeenpalkkakonttoriin)

TYÖNTEKIJÄNHENKILÖTIEDOT

TYÖNANTAJANTIEDOT

PÄIVÄYS JAALLEKIRJOITUS

TYÖNANTAJAN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Vanhana jäsenenä siirtyminen edellyttää siirtymistä toiseen työttömyyskassaan tai liittoon kuukauden kuluessa, työttömyysturvassa säädetyn työaika- ja palkkaedellytyksen täyttymistä sekä ansioiden vakuutuksenalaisuutta (ennakonpidätys sekä eläke- ja sosiaaliturvamaksut suoritettuina).

Jäsenmaksusuorituksen saaja: Kaupanalan esimiesliitto KEY ry, PL 30, 15101 Lahti | Y-tunnus 0288901-8 | Puh. 03 875 800, fax 03 734 9002

Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja sen paikallisyhdistyksen sekä työttömyyskassan jäsenmaksun liiton vuosittain ilmoittaman jäsenmaksuperusteen mukaisesti. Tällä valtakirjalla valtuutetaan samalla työttömyyskassa perimään jäsenmaksu työttömyyskassan maksamista ennakonpidätyksen alaisista etuuksista voimassa olevien päätösten ja määräysten mukaisesti sekä vastaavasti liitto perimään jäsenmaksut sen paikallisyhdistysten ja työttömyyskassan puolesta. Tämä sopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Valtuutukset ovat voimassa toistaiseksi valtakirjassa mainittuun työnantajaan tai kunnes ne kirjallisesti peruutetaan. Työntekijä voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua umpeen. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin muulle taholle annettu jäsenmaksun perintäsopimus. Tällä sopimuksella valtuutetaan ammattiliitto/työttö-myyskassa ilmoittamaan erosta aiempaan ammattiliittoon/työttömyyskassaan.

Päiväys

Päiväys

Allekirjoitus

Allekirjoitus

Nimen selvennys ja asema

TIEDOT TYÖNTEKIJÄN TAI HÄNEN PERHEENJÄ-SENTENSÄ YRITYSTOI-MINNASTA TYÖTTÖ-MYYSTURVAOIKEUDEN SELVITTÄMISEKSI

PE 1 2016.indd 18 3/14/2016 10:16:44 AM

sivu | 19 |

Joensuu 12.4.2016 tiistai klo 18 – 20 Original Sokos Hotel Kimmel Ilmoittaudu viimeistään 30.3.

Seinäjoki 14.4.2016 torstai klo 18 – 20 Original Sokos Hotel Lakeus Ilmoittaudu viimeistään 1.4.

Kouvola 19.4.2016 tiistai klo 18 – 20 Original Sokos Hotel Vaakuna Ilmoittaudu viimeistään 5.4.

Lahti 21.4.2016 torstai klo 18 – 20 Sibeliustalo (Puusepän verstas) Ilmoittaudu viimeistään 7.4.

Mikkeli 26.4.2016 tiistai klo 18 – 20 Original Sokos Hotel Vaakuna Ilmoittaudu viimeistään 12.4.

Kouluttajana toimii kokenut mediavaikuttaja, puhuja, kirjailija, journalisti ja Aller Media Oy:n toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä. Hän on toiminut Kotimaa-lehden, Iltalehden ja Nelo-sen päätoimittajana sekä ollut perustamassa maahan kahta kaupallista tv-kanavaa. Luovien ja haastavien esimiestyötehtävien innoittama-na hän on kirjoittanut menestyskirjat "Merki-tystalous", "Perkele! Tunneosaamisen oppikirja esimiehille" sekä "Innostus".

Hän on myös Radio Suomen ajankohtaisai-heista keskiviikkoisin keskustelevan Pyöreän pöydän jäsen ja hänet on valittu Vuoden Pu-hujaksi 2007.

Perkele

Ilmoittautumiset osoitteessa www.esimiesliitto.comOta mukaasi vaikka liittoon kuulumaton työkaverisi tai puolisosi!

– Esimiehen selviytymispakki

Tilaisuus on maksuton, ja väliajalla on tarjolla virvokkeita ja pientä iltapalaa. Tule mukaankuuntelemaan taatusti mielenkiintoista esiintyjää!

Kaupanalan esimiesliitto järjestää paikallisyhdistystensä kanssa keväällä 2016 koulutussarjan teemalla

PE 1 2016.indd 19 3/14/2016 10:16:44 AM

sivu | 20 |

TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA

Sähköinen asiointi työttömyyskassassaTyöttömyyskassan asiak-kaana henkilö voi lähet-tää hakemuksia liitteineen, tehdä kysymyksiä ja saa-da vastauksia kassan mak-samiin etuuksiin liittyvis-sä asioissa ja tarkistaa tie-toja työttömyyskassan säh-köisessä asiointipalvelussa WebTytissä. Verkkopalve-lu on aina avoinna ja tarjo-aa mahdollisuuden hoitaa etuusasiat itselleen sovel-tuvana ajankohtana.

Sähköisessä asiointipalvelussa WebTy-tissä voi tarkastella hakemuksen kä-sittelyn tai maksujen tilannetta. Siel-lä voi täyttää ja lähettää alkavan ha-kemuksen ja jatkohakemuksen sekä lähettää hakemusten liitteitä pdf-tie-dostoina. Sähköinen palvelu nopeut-taa etuushakemuksen käsittelyä haet-taessa etuutta kokonaan työttömä-nä. Muutoin maksatus ei ole sen no-peampaa tai hitaampaa kuin postitse asioitaessa.

Sähköisessä asiointipalvelussa Web-Tytissä voi mm.

• laskea päivärahan suuruuden eri tilanteissa

• tarkistaa ja päivittää omat yhte-ystiedot ja vaihtaa salasanan

• nähdä seuraavan etuusmaksun maksupäivän

• nähdä kuluvan ja edellisen vuo-den maksetut etuudet

• nähdä maksuhistoriatiedot

• nähdä kuluvan vuoden verotie-dot

• nähdä annetut myönteiset ja kielteiset päätökset

• nähdä etuuspäivien päiväkerty-mät

• nähdä työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittiset lausunnot

• täyttää ja lähettää alkavan hake-muksen ja jatkohakemuksen

• lähettää hakemusten liitteitä pdf-tiedostoina

Palveluun kirjautuminenPalveluun työttömyyskassan sivustol-la kirjauduttaessa kysytään käyttäjä-tunnusta. KEY:n jäsen saa käyttäjä-tunnuksen kassan eAsiointiin osoit-teesta erto.tk@erto.fi.

Sähköinen hakeminenSähköisen palvelun avulla voi lähet-tää työttömyyskassaan sähköisesti eri etuuslajien ensimmäisen hakemuksen ja sen jälkeen jatkohakemukset liit-teineen. Sähköinen asiointi tapahtuu osoitteessa https://www.erto.fi/palve-lut/tyottomyyskassa. Linkki työttö-myyskassan sivustolle löytyy myös lii-ton omilta nettisivuilta. Työttömyys-kassan sivuston etusivulta (jäsenpalve-lut) valitaan kohta Hakemus ja liitteet ja edelleen seuraavaksi valikosta sovel-tuva hakemustapa.

Hakemukset käsitellään saapumisjär-jestyksessä. Hakemus tulee eAsioin-nin kautta vaivattomasti käsittelyyn, kun postin kulkuun, postin avaami-seen ja liiteasiakirjojen skannaami-seen liittyvät vaiheet jäävät pois. Jos jäsenmaksut eivät ole kuukausittain ajan tasalla tai liitteitä puuttuu, au-tomaatti- ja muu maksatus kuitenkin estyy tai viivästyy eikä sähköinen ha-keminen käytännössä nopeuta miten-kään hakemuksen käsittelyä.

Työttömyyskassan eAsiointi (Web-Tytti) toimii parhaiten seuraavilla in-ternetselaimilla: InternetExplorer (IE) ja Mozilla Firefox. Muilla selaimilla kaikki ominaisuudet eivät välttämät-tä toimi oikein.

Maksupäivä jatkossa tekstivies-tilläPäivärahan maksupäivä pankkitilille ilmoitetaan työttömänä oleville hen-kilöille 14.3.2016 alkaen kätevästi tekstiviestillä (jos ajantasainen matka-puhelinnumero on tiedossa). Postissa tullut paperinen maksuilmoitus pois-tuu. Maksuilmoituksen mukana seu-rannut jatkohakemuslomake jää myös saapumatta.

Jatkohakemuksen voi jatkossa täyttää netissa asioimalla sähköisesti työttö-myyskassan WebTytissä. Halutessaan asioida edelleen postitse voi jokainen myös tulostaa työttömyysetuuden hakemiseen soveltuvan yleislomak-keen osoitteesta https://www.erto.fi/palvelut/tyottomyyskassa/lomakkeet (tai osoitteesta www.tyj.fi) Jatkoha-kemuslomaketta ja maksuilmoituksia ei enää postiteta osana sähköisen asi-oinnin kehittämistä, ellei sitä erikseen pyydä sähköisesti asioidessaan (ruksi-taan ko. kohta). Vain etuuspäätökset tulevat entiseen tapaan postitse.

Kun maksupäivästä saa jatkossa heti hakemuksen tultua käsitellyksi ilmoi-tuksen tekstiviestillä, ei työttömyys-kassasta ole enää tarvetta erikseen tie-dustella etuuden maksupäivää, mikä resurssien säästyessä nopeuttaa kaik-kien hakemusten käsittelyä.

Kysyttävää sähköisestä asioin-nista?Jos sinulla on kysyttävää sähköisis-tä palveluista, voit soittaa numeroon (03)7349130 kassan puhelinpalvelu-aikoina. Kassamme puhelinpalvelu on avoinna keskiviikkoisin ja perjan-taisin klo 08.00-11.00. Jos jokin muu sähköiseen hakemiseen liittyvä tekni-nen seikka askarruttaa mieltä, kysy-myksiä voi lähettää myös osoitteeseen tuki@erto.fi.

Käsittelyssä ruuhkaaKäsittelyssä on tällä hetkellä ruuhkaa. Työttömyyskassa pyrkii silti mahdol-lisimman nopeasti aina käsittelemään kaikki saapuneet hakemukset saapu-misjärjestyksessä. Tämän varmistami-seksi jäsenten tulisi välttää niin puhe-limitse kuin nettipostin tai sähköpos-tin kautta kyselyitä pelkästään hake-muksen saapumisesta ja maksupäi-västä. Ko. tiedustelut viivästyttävät

Kassan puhelinpalveluajat keskiviikkoisin ja perjantaisin

klo 08.00 - 11.00 numerossa 03 734 9130.

PE 1 2016.indd 20 3/14/2016 10:16:45 AM

sivu | 21 |

Sähköinen asiointi työttömyyskassassa

Takaisinperinnästä luopumisen kohtuullisuus

Työttömyysetuuden takai-sinperinnästä luopuminen kohtuullisuusperusteella on taloudellista kohtuus-harkintaa ja sen vuoksi ei voida antaa yleispätevää ohjetta siitä, milloin takai-sinperinnästä voidaan tai ei voida luopua. Työttö-myyskassa tekee aina ta-pauskohtainen ratkaisu ta-kaisinperinnästä luopumi-sesta. Käytännössä etuut-ta liikaa saaneen henkilön tulee olla toimeentulo-tukiasiakas tai vastaavas-sa taloudellisessa ase-massa, jotta takaisinperin-nästä luopuminen tulee kysymykseen, mutta auto-maattisesti perinnästä ei voida tällöinkään luopua. Kunnan sosiaaliviranomai-sen kanta ei koskaan rat-kaise asiaa. Jos liikamaksu johtuu etuudensaajan tai hänen edustajansa vilpilli-sestä menettelystä, takai-sinperinnästä ei voida luo-pua kohtuullisuuden pe-rusteella.

Kokonaistilanne ratkaiseeTakaisinperinnästä luopumisen koh-tuullisuutta harkittaessa ratkaisu teh-dään liikamaksun saajan kokonaisti-lanteen perusteella, jolloin huomioon otetaan muun muassa liikamaksun saajan taloudellinen tilanne (esimer-kiksi liikamaksun saajan ja perheen tulot, menot, velat, tulotason pysy-vyys jne.) ja sosiaalinen tilanne (esi-merkiksi liikamaksun saajan asema perheen pääasiallisena huoltajana ja huollettavien lasten määrä). Koko-

naistilanteen arvioinnissa saattavat vaikuttaa myös esimerkiksi liikamak-sun saajan terveydentila, ikä tai hänen tuleva mahdollisuutensa sijoittua työ-markkinoille ja saada toimeentulon-sa työstä.

Työttömyysturvan tarkoitus on turva-ta toimeentuloa vain määräajan eli sil-loin kun henkilö aktiivisesti etsii työ-tä. Jos kyseessä on työkykyinen henki-lö, voidaan olettaa, että työllistymisen myötä hänen taloudellinen maksuky-kynsä paranee ja tätä kautta takaisin-maksuohjelmassa voidaan ottaa huo-mioon mahdollinen tuleva työllisty-minen. Liikamaksun saajan tilapäinen varattomuus tai hetkellinen velkaan-tuminen ei siksi voi olla yksinomai-nen luopumisen peruste. Huomioon voidaan kuitenkin ottaa muun mu-assa se, onko henkilö hakenut velka-järjestelyä tai vaarassa joutua velka-järjestelyyn taikka konkurssiin. Mut-ta yksin näilläkään perusteella takai-sinperinnästä ei voida luopua. Jos sen sijaan etuudensaaja on kuollut ja kuo-linpesä on varaton, takaisinperinnäs-tä luovutaan kohtuullisuusperusteel-la. Kuolinpesän varattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi verottajalle toi-mitetulla perukirjalla.

Viranomaisen virheKokonaistilanteen arvioinnissa voi-daan ottaa huomioon myös etuuden maksajan, viranomaisen tai muun ta-hon myötävaikutus liikamaksuun se-kä liikamaksusta kulunut aika. Ta-kaisinperinnästä ei kuitenkaan voi-da luopua yksinomaan jonkin edellä mainitun seikan perusteella. Vaikka esimerkiksi viranomaisen virhe olisi todennettavissa, se ei merkitse auto-maattisesti takaisinperinnän kohtuul-listamista tai siitä luopumista. Mikäli muut asiassa esille tulevat seikat eivät puolla takaisinperinnän kohtuullista-mista, liikamaksun takaisinperintä on mahdollisesta viranomaisen virheestä tai etuudensaajan vilpittömästä mie-lestä huolimatta selkeä pääsääntö.

Takaisinperittävän määrän mer-kitysMyöskään suuri takaisinperittävä summa ei voi olla yksinomainen luo-pumisperuste vaan kaikissa tapauk-sissa takaisinperinnän kohtuullisuut-ta arvioitaessa ratkaisu tehdään liika-

maksun saajan kokonaistilanteen pe-rusteella. Luopuminen ei ole perus-teltavissa pelkästään sillä, että takaisin maksaminen tapahtuisi hitaasti. Esi-merkiksi säännöllisesti vähissä erissä takaisin maksettavan saatavan perin-nästä ei pääsääntöisesti saada luopua.

Jos liikamaksu johtuu etuudensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä me-nettelystä, takaisinperinnästä ei voida osittainkaan luopua kohtuullisuuden perusteella, olivatpahan taloudelliset olosuhteet mitkä tahansa. Ratkaisu-käytännössä on katsottu esimerkik-si myös, että etuudenhakijana työvoi-mapoliittisesti moitittava menettely vaikuttaa arviointiin.

Vako 15.5.2014/4658/2013/1849. Perustelut: ” Ottaen huomioon, että liikamaksu on johtunut työttömyys-turvalain nojalla asetetusta seuraa-muksesta, vakuutusoikeus katsoo, et-tei takaisinperinnän kohtuullistami-selle edes osittain ole riittäviä perus-teita”.

Liikaa maksetun etuuden takaisinpe-rinnästä voidaan luopua, jos takaisin-perittävä määrä on vähäinen. Tällai-sena vähäisenä määränä voidaan pitää vakuutusoikeuden linjausten mukaan bruttomäärältään noin 90 euroa. Jos takaisin perittäviä summia on useam-pia ja liikamaksun määrä yhteen laski-en on tätä suurempi, vaikka yksittäi-sen liikamaksun määrä olisikin vähäi-sempi, ei kyseessä enää ole vähäinen määrä. Takaisinperinnästä ei luovu-ta vähäisen määrän perusteella silloin kun takaisinperintätilanteita syntyy toistuvasti esimerkiksi takautuvien palkanosien maksamisen vuoksi.

Riittävä selvitys varattomuu-destaLuopumisratkaisun on aina perustut-tava luotettavaan selvitykseen. Luo-pumisratkaisun tulee pääsääntöises-ti perustua sosiaaliviranomaisen an-tamaan lausuntoon, josta ilmenee taloudellinen peruste takaisinperin-nästä luopumiselle. Sinänsä sosiaali-viranomaisen antama lausunto ei si-do etuuden maksajaa. Lausunnon merkitys tulee harkita tapauskoh-taisesti erikseen. Vaikka lausunnos-sa usein puolletaan sosiaalisista syistä

perinnästä luopumista, ei perinnästä luopumisen edellytyksiä edes osittain ole välttämättä olemassa. Takaisinpe-rinnästä ei saada luopua pelkän ”maa-laisjärjen” mukaisissa tilanteissa.

Esimerkki luopumisen arvioinnista Vako 27.3.2014/4341/2013/1294. Taloudellisia ja muita olosuhteita ei ollut pidettävä sellaisia, että takaisin-perinnästä olisi voitu kohtuussyistä osittainkaan luopua. Takaisinperintä oli aiheutunut siitä, ettei osatyökyvyt-tömyyseläkettä oltu aikanaan vähen-netty etuudesta. Henkilön mukaan takaisinperinnästä tuli luopua työt-tömyyskassan tekemän virheen takia. Hän oli ollut lisäksi sairaana käten-sä vuoksi puolitoista vuotta ja odotti uutta leikkausta, mikä heikensi talou-dellista tilannetta entisestään. Henki-lön mukaan hän oli työtön ja tulonsa alle 1000 euroa kuukaudessa asumis-kulujen ollessa yli 600 euroa, laskut yli 200 euroa. Ruokaan ja elämiseen jäi hänen mukaansa siten alle 200 eu-roa kuukaudessa. Henkilö oli toimit-tanut asiassaan myös sosiaalitoimis-ton lausunnon, joka oli puoltava. Pe-rusteita takaisinperinnästä luopumi-selle ei voitu esittää.

Liikamaksun saajan oma ilmoitus va-rattomuudesta tai kyvyttömyydestä maksaa liikasuoritus takaisin ei sellai-senaan ole myöskään riittävä peruste luopumisratkaisun tekemiseksi. Har-kittaessa takaisinperinnästä luopu-mista liikamaksun saajan taloudelli-sen tilanteen perusteella taloudellisia perusteita arvioidaan myös käyttäen hyväksi ulosottolain säännöksiä ja toi-meentulotuen myöntämisperusteita.

Tapauskohtaisesti arvioidaan, mi-tä selvityksiä liikamaksun saajalta on tarpeen lisäksi pyytää. Tarvittaes-sa voidaan pyytää sellaisia selvityksiä, jotka eivät ilmene sosiaaliviranomai-sen lausunnosta. Toisaalta jos liika-maksun saaja ei toimita hänelle vara-tusta tilaisuudesta huolimatta pyydet-tyjä selvityksiä, ei takaisinperinnästä luopumisen edellytyksiä yleensä voi-da katsoa olevan.

PE 1 2016.indd 21 3/14/2016 10:16:45 AM

sivu | 22 |

Mistä lisäävirtaa elämään

ja työhön?Haluan jaksaa

eläkeikään saakka Minne työnilo

ja innostuskatosivat?

Miten jaksan, ehdin ja muistan?

Saat kuntoutuksesta voimavaroja - tietoa, taitoa, harjoitteitaja henkisiä eväitä - työkykysi ja hyvinvointisi ylläpitoon. Tukenasi ovat osaavat ammattilaiset ja vertaisryhmä. Kuntoutuksessa käsitellään kaikkia työkykyyn vaikuttavia elementtejä: työhön ja terveyteen sekä fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa ja päivittää sitä prosessin edetessä.

Aloita kuntoutukseen hakeutuminen ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoosi. TYK-kuntoutusta haetaan Kelasta kuntoutushakemuksella KU101. Hakemuksen liitteiksi tarvitset työterveyslääkärin B-lausunnon sekä työterveyden ja esimiehen täyttämät lomakkeet KU108 ja KU109.

Kuntoutus järjestetään Avire Oy:ssä Siuntiossa (Rantasipi Siuntion Kylpylän tiloissa).

Avire Oy | Lepopirtintie 80, 02570 Siuntio | p. 050 463 5437 | www.avire.fi

Oikeus hyvinvoin�in

Selvitysjakso 1Selvitysjakso 2Valmennusjakso 1Valmennusjakso 2Valmennusjakso 3Valmennusjakso 4

04.04.2016 - 08.04.201613.06.2016 - 18.06.2016 10.10.2016 - 14.10.2016 13.02.2017 - 17.02.2017 05.06.2017 - 10.06.2017 02.10.2017 - 06.10.2017

Kurssijaksot, KEY ry:n jäseninä olevat kaupanalanesimiehet TYK-kuntoutus 61504

Hae kaupanalan esimiesten TYK-valmennukseen!Ovatko työkykysi ja ansiomahdollisuutesi heikentyneet tai onko lähivuosina sellaista uhkaa? Hae TYK-valmennukseen! Löydät keinoja työn- ja elämänhallintaan ja opit tunnistamaan työhön liittyvät kuormitustekijät.

Kysy lisää: Rauni Halttunen p. 050 4300 306, rauni.halttunen@avire.fi

Paula Kivekäsp. 0400 373 024, paula.kivekas@avire.fi

Maarit Elonen, maarit.elonen@esimiesliitto.comwww.kela.fi/kuntoutus, www.avire.fi

Etelä-Pohjanmaan veteraanitkutsuu jäseniään seuralaisineen Waltteri Torikka Trion kevätkiertueen konsert-tiin Seinäjoen kaupunginteatteriin perjantaina 27. toukokuuta klo19.

Laulaja Torikan, kitaristi Juha Savelan ja kontrabasisti Eero Ingnatiuksen akus-tinen trio esittää tunnelmallisia, uusia sovituksia mm. Tapio Rautavaaran tuo-tannosta.

Lipun hinta 15€/henkilö, sisältäen kuohuviinitarjoilun ennen esityksen alkua.

Sitovat ilmoittautumiset 22.4.2016 mennessä liiton toimistoon Hilkka Koivis-to-Kokko 040 5109504 tai Marjo Leutola 03 875 8040.

Kokoontuminen klo 18.15, jaetaan liput, vaihdetaan kuulumisia ja nostetaan kuohuviinimaljat.

Tervetuloa mukaan, 30 ensimmäiselle on varattu liput!

Smartum- liikunta- ja kulttuurisetelei-tä 25e/10 kpl nippu (norm. 50e/nip-pu). Smartum-seteleitä saa yhden ni-pun vuodessa. Setelit kelpaavat mak-suvälineinä lähes missä vaan, katso tar-kemmin listat www.smartum.fi.

Finnkinon elokuvalippuja edullisesti 7e/kpl (2/jäsen).

Teatterilippuja uusittuun Kuopion kaupunginteatteriin jäsenhintaan 10e/kpl (max. 2 lippua vuodessa).

Pohjois-Savon piirin jäsen - tilaa omat lippusi tai kysy lisätietoja marjo.leuto-la@esimiesliitto.com.

Terveisin

Pohjois-Savon piirin Kaupan Esimie-het ry

Jäsenetuja Pohjois-Savoon

Satakunnan piiri kutsuu jäseniään seuralaisineen iloiselle viikonlopun mittaiselle Tallinnan matkalle 21-23.10.2016 Viking XPRS-laivalla.

Matkan hinta on 105 €/henkilö ja sil-lä saa:

-meno-paluu kuljetuksen Helsinkiin

-2 x yöpyminen SH Viru 2hh

-2 x buffetaamiaisen SH Viru

-retki 22.10. Sakun oluttehtaalle

-meno-paluu laivalla kansipaikoin

Aikataulut lähempänä reissua.

Paluu Helsinkiin 23.10 klo 19, josta välittömästi kotimatkalle samaa reit-tiä kuin tultiin. Sitovat ilmoittautu-miset heinäkuun loppuun mennessä liiton toimistolle sähköpostilla marjo.leutola@esimiesliitto.com. 50 ensim-mäistä ilmoittautunutta mahtuu mu-kaan. Matkanjohtajana Jarkko Nie-minen 0400-252826. Satakunnan piirin vuosikokous pidetään perjan-taina menomatkalla klo 21:30 alka-en laivalla.

Tervetuloa mukaan!

Ennakkokutsu:

Satakunta syysristeilee!

PE 1 2016.indd 22 3/14/2016 10:16:46 AM

sivu | 23 |

Esimiesveteraanit elokuiseen KööpenhaminaanKaupan Esimiesveteraanit ry järjestää jä-senilleen matkan Kööpenhaminaan 12. – 14.8.2016. Matkalle mahtuu 50 hen-kilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Matkan hinta jäsenille 339e (norm. 452e) ja ei-jäsen-seuralaiselle 439e. 1hh lisämaksu 100e.

Lähtö 12.8. klo 12 Helsinki-Vantaalta ja perillä Kööpenhaminassa klo 12.40 paikallista aikaa. Lentoasemalla on olta-va ajoissa, noin 2h ennen koneen lähtöä.

Paluu: Sunnuntaina 14.8. hotellista aa-miaisen ja huoneiden luovutuksen jäl-keen. Bussikuljetus hotellista lentoken-tälle, ryhmämme käyttöön varatulla bussilla. Suomenkielinen paikallisopas on bussikuljetuksessa mukana.

Majoitus: Kööpenhamina Best Western Hebron hotellissa, Helgolandsgade 4, DK-1653 Kbh. V. Tlf. +45 3331 6906

Matkan hintaan sisältyy:

-edestakaiset Finnairin reittilennot turis-tiluokassa

-lentokenttäverot ja matkustajamaksut

-1 ruumassa kuljetettava matkalaukku, max 23 kg

-2 yötä Best Western Hebron hotellissa standard luokan 2-hengen huoneessa aa-miaisineen

-lentokenttäkuljetukset, tulopäivänä lentokentältä yhdistetty Kööpenhami-nan kiertoajelu, joka päättyy hotelliin (suomenkielinen opas), lähtöpäivänä bussilla hotelli – lentokenttä

-arvonlisävero

Lentoyhtiö perii peruutuskuluja: 30 -14 vrk ennen lähtöä peruutuskulut 50%, alle 14 vrk ennen lähtöä peruutusku-lut 100%. Lentoyhtiö ei palauta takai-sin maksettua ennakkomaksua.

Sairaustapauksissa (edellyttää lääkärin-todistusta, jossa mainitaan kykenemät-tömyys lähteä matkalle) tai muun yli-määräisen esteen vuoksi tapahtuvissa peruutuksissa kulut selvitetään tapaus-kohtaisesti.

Matkadokumentit: Pohjoismaissa on passivapaus, mutta matkatoimisto suo-sittelee, että matkustajalla on mukana joko voimassa oleva passi tai EU-hen-kilökortti.

Ilmoittautumisaika matkalle alkaa 23.maaliskuuta. Sitovat ilmoittautumi-set 13.4.2016 mennessä Marjo Leuto-lalle marjo.leutola@esimiesliitto.com. Matkan maksun eräpäivä on 10.5.2016.

Matkustajan tulee ilmoittaa seuraa-vat tiedot: etu- ja sukunimi, sukupuoli, gsm-numero, kansalaisuus, syntymäaika (ppkkvv), ja mahdollinen invaliditeet-ti (jolla voi olla merkitystä pelastustoi-menpiteiden kannalta) ja kenen kans-sa haluaa majoituksen samaan huonee-seen. Listaan tulee merkitä myös mah-dollinen Finnair Plus kortin numero, jos matkustajalla on olemassa ko. kortti. Esimiesliiton jäsenkortti toimii matkal-la matkustajavakuutuskorttina.

Matkan vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkapojat Oy.

TERVETULOA!

ESIMIESVETERAANIT ry:n VUOSIKOKOUS

Kaupan Esimiesveteraanit ry:n sään-tömääräinen vuosikokous pidetään 7.6.2016 Tallinnan risteilyllä, Baltic Queen laivalla, laivan kokoustiloissa klo

19.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokouksessa virvoketarjoilua. Kokouk-sen jälkeen illallisbuffet klo 20.30.

Tervetuloa!

Lähtö risteilylle 7.6.2016 klo 18.30 Helsingin Länsisatamasta. Laiva lähtee klo 18.30, satamassa oltava tuntia en-nen laivan lähtöä. Matkaliput saa Län-sisataman terminaalista (1 krs), Ikaalis-ten Matkatoimiston tiskiltä. Tallinnaan saavumme klo 22.00. Ei maihinnousua.

Maihinnousu 8.6 alkaa klo 8.00, laivalla oltava takaisin viimeistään kello 12.10. Laiva saapuu Helsinkiin klo 16.00.

Majoitus laivalla B2-hyteissä.

Kotimaan matkat kotipaikkakunnalta Helsinkiin ja takaisin kustantaa jokai-nen matkalle ilmoittautunut itse.

Kaupan Esimiesveteraanit ry tarjoaa lai-vamatkan, buffet illallisen ja buffet aa-miaisen.

Sitovat ilmoittautumiset Marjo Leuto-lalle puhelin 03 875 8040 tai 050 331 7135. Viimeinen ilmoittautumispäivä 31.3.2016.

Ilmoittautumisen yhteydessä seuraavat tiedot matkaa varten: nimi, osoite, syn-tymäaika, puhelinnumero.

Matkalla oltava mukana EU:n virallinen henkilökortti tai voimassa oleva passi. Muista myös jäsenkorttisi!

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Järjestösi neuvotteleman jäsenedun

ansiosta saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Nyt kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin

kuuluu lisäetuna 2000 euron Selviytymisturva,joka on lisäkorvaus kuoleman tapauksessa.

Eiköhän hoideta asia kuntoonsaman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

2000 €Nyt

kaupan päälle

SELVIYTYMISTURVA

KUINKA SELVIÄISIT jos jäisit yksin?

Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013).

Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

henkivakuutuskuntoon.fi

PE 1 2016.indd 23 3/14/2016 10:16:47 AM

Helposti matkaan Reittimatka Helsinki–Tallinna–Helsinki Henkilölippu ja henkilöautoMaks. 4 henkilöä ja 2 autoa/kuponki. Voimassa 28.3.–5.7.2016. Tuotetunnus FPREIT

Tule kesää vastaan! Punaisilla laivoilla riittää iloa ympäri vuoden. Anna tähtiviihteen luotsata ajatukset lomatunnel-miin ja hyvän ruoan piristää mieltä. Tule innos-tumaan Gabriellan ja Mariellan uusista upeista ravintoloista ja baareista sekä mukavista hyteistä.

Varaukset ja maksut: vikingline.fiEtu koskee vain uusia varauksia, eikä etua voi

yhdistää muihin tarjouksiin. Ateriat ja hytit lisämaksusta ellei toisin mainita. Kuponki

luovutetaan terminaalin lähtöselvitykseen. Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden

muutoksiin.

Päiväksi TukholmaanHelsinki–Tukholma-risteily A–C-hyttiluokissa. Maks. 2 hyttiä/kuponki. Ikäraja 21 v.Voimassa 28.3.–5.7.2016.Tuotetunnus FPKRY

Iloinen hetki ystävien kanssa Päiväristeily Tallinnaan Viking XPRS:lläMaks. 8 hlöä/kuponki. Miniristeily HelsingistäA- ja B-/B2P-hyttiluokissa. Maks. 2 hyttiä/kuponki. Ikäraja 18 v. Voimassa 28.3.–5.7.2016. Tuotetunnus FPKRY

Piristävä piipahdus merellä Piknik-päiväristeily Helsingistä (6 h)Maks. 8 hlöä/kuponki. Ikäraja 18 v. Voimassa 18.6.–14.8.2016. Tuotetunnus FPKRY

Jopa –50 % päivän

hinnasta

Jopa –50 % päivän

hinnasta

Jopa –50 % päivän

hinnasta

Jopa –50 % päivän

hinnasta

Jopa –50 % päivän

hinnasta

preorder.vikingline.comEnnakkotilaa kesäjuomat!

Kesän erikoislähtö!

18.6.–14.8.

PE 1 2016.indd 24 3/14/2016 10:16:47 AM