kaukonpäivä 2014: energiatehokkuus korjausrakentamisessa, ylijohtaja helena säteri
DESCRIPTION
Kaukonpäivä 2014 esitysTRANSCRIPT
Energiatehokkuus rakentamises- sa ja rakennuskannassa
Ylijohtaja Helena Säteri
EU:n uudet ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet v. 2030
• Euroopan komissio esitteli 22.1.2014 uudet v. 2030 ulottuvat puitteet: • kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 prosentilla
vuoden 1990 tasosta • EU:n laajuinen sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden
saamisesta vähintään 27 prosenttiin • kunnianhimoisemmat tavoitteet energiatehokkuudelle
Helena Säteri, ympäristöministeriö 2
Hallitusohjelman 2011 ilmasto- ja energia-asioita ”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta”
Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia päivitetty
+ ohjelma öljyriippuvuuden alentamiseksi
Kansallinen EU-strategia ilmasto- ja energiasioista
Energiaverotarkennuksia - mm. energiaintensiivinen teollisuus,
maatalous, liikenne.. TEM:n energiatehokkuus- toimikunnan esitykset
ERA 17
Ilmastopaneeli
Tiekartta v. 2050 (2014) - sisältäen aikaikkunan 2030-2035?
EU-päästötavoitteen 30 % nostamisen vaikutukset (2014?)
Ilmastolaki (2014?) - esitys + päätös ilmastolain säätämisestä
- päästökaupan ulkopuolinen sektori
Rakennusten energiatehokkuussäädösten tiekartta lähes 0-energiarakentamisille
2020 mennessä (2012)
3 Helena Säteri, ympäristöministeriö
Hiilineutraali yhteiskunta tavoitteena
Kataisen hallitusohjelma 2011: ”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi.”
Ajan lyhyt oppimäärä
2007 2010 2012 2013 2015 2017
2019-2021
Kokonais-
energiamall
i
-30 %
vaatimukset
Uusiutuvan
energian
vähimmäis-
määrät
I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018
Korjausra-
kentamisen
määräykset
Le0
rakentaminen
VN Tiekartta 2050 työ 2014
VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2013
Energiatod.
laki
RAKENTAMINEN JA KORJAAMINEN EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa -EU 2030
2020 tavoitteet - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 % - Uusiutuvat energialähteet 20 % - Energiatehokkuuden parantaminen 20 %
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
(EPBD)
Energiatehokkuusdirektiivi (EED)
Ekosuunnittelu- ja tuotemerkintädirektiivit
Uusiutuvien energia-lähteiden edistämistä
koskeva direktiivi (RES)
2030
RES-direktiivi tuo velvoitteet uusiutuvan energian käytöstä rakennuksissa 31.12.2014
• Vaatimukset uusiutuvista lähteistä
peräisin olevan energian vähimmäis-
tasosta uusissa ja perusteellisesti
kunnostettavissa rakennuksissa
• Vähimmäistasojen saavuttaminen
mahdollista mm. kaukolämmöllä ja
kaukojäähdytyksellä, joka tuotetaan
käyttämällä merkittävää uusiutuvien
energialähteiden määrää
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
400000
450000
500000
Kauko- tai aluelämpö
Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, turve Maalämpö Muu, tuntematon
Rakennustenlkm
Erillisten pientalojen lämmitystapa v. 2008
7 Helena Säteri, ympäristöministeriö
8
Rakennuskanta
• kiinteistökannan palvelukyky? • kustannukset, arvo? • korjauspalvelujen laatu, käyttäjälähtöisyys? • rakennusperintö, arkkitehtuuri? • materiaalitehokkuus?
Korjaustarpeen kasvu
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Energiankulutuksen vähentäminen
Väestön ikääntyminen
Sisäilmaongelmat
Korjausrakentamisen merkitys korostuu
Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus- ja muutostyön tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä – asetus • Saatetaan osittain kansallisesti voimaan rakennusten
energiatehokkuusdirektiivin 2010/31/EU artiklat 4,6,7, ja 8.
• Rakennuksen energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen korjaus- ja
muutostyön tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun se on
teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
• Velvollisuus koskee laajamittaisia korjauksia, rakennuksen vaippaa ja
taloteknisiä järjestelmiä.
• Velvollisuus energiatehokkuuden parantamiseen on sidottu muihin
korjauksiin ja toimenpiteen luvanvaraisuuteen.
• Hankkeeseen ryhtyvä päättää ajankohdan ja valitsee toteutusvaihtoehdon.
• Asetus tuli voimaan julkisten rakennusten osalta 6/2013 ja muiden
rakennusten osalta 9/2013
MRL, 13 § Suomen rakentamismääräyskokoelma
UUSI (alk 1.1.2013)
Ympäristöministeriö ylläpitää
Suomen
rakentamismääräyskokoelmaa,
johon kootaan tämän lain nojalla
annetut rakentamista koskevat
säännökset ja määräykset sekä
ministeriön ohjeet. Suomen
rakentamismääräyskokoelmaan
voidaan koota myös valtion
muiden viranomaisten antamia
rakentamista koskevia määräyksiä.
10
VANHA Asianomainen ministeriö antaa tätä lakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä ja näitä vastaavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita, jotka julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Ministeriö myös huolehtii valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteensovittamisesta. Määräyskokoelmaan voidaan ottaa myös muun lainsäädännön nojalla annettuja rakentamista koskevia määräyksiä. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.
MRL, 117 § Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää
kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.
Rakennus on rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä
rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen
yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen
117 a-117 g §:ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset.
Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja
muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös
sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.
Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja
erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta
rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa
heikentyä.
Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa.
Korjausrakentamisen jousto
• Korjausrakentamisen jousto jakaantuu kahteen järjestelmään, voimassa olevaan ja uuteen:
1. MRL 13.3 § jää siirtymäsäännöksin voimaan viideksi vuodeksi, jolloin nykyisten rakentamismääräysten korjausrakentamista koskeva tulkinta ei muutu.
2. MRL 117 a– 117 g §:ien olennaisten teknisten vaatimusten yhteydessä asetuksenantovaltuus sekä uuden rakennuksen rakentamista että rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten. Uusissa asetuksessa maininta, mikä koskee uutta rakentamista ja mikä korjausta.
• Säännöksen oltava täsmällinen ja tarkkarajainen, ei voida soveltaa soveltuvin osin.
Korjausrakentamisen jouston kaksi järjestelmää
Olennaiset tekniset vaatimukset
MRA 50 §
Rakentamismääräykset MRL 13.3 §
siirtymäsäännös
MRL 117 a–117 g §
Asetukset
- Uuden rakennuksen rakentaminen
- korjaus- ja muutostyöt
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: www.ym.fi Ylijohtaja Helena Säteri [email protected]