katsaus pohjois-savon tilanteeseen...pohjois-savo 108 840 94 359 97 581 98 839 98 888 97 354 95 814...

Katsaus Pohjois-Savon tilanteeseen

Pohjois-Savon EU-rahoitusinfo 2019

Pohjois-Savon liitto, Maakuntasali, 6.11.2019 09:00-12:00

Maakuntajohtaja Marko Korhonen

Pohjois-Savon aluetalous vielä vahvassa iskussa

• Alkuvuoden 2019 tiedot osoittavat, että tasainen kasvu jatkuu vielä Pohjois-Savossa.

• Koko maassa tilanne on lähes samansuuntainen, joskin alkuvuonna aavistuksen Pohjois-Savoa heikompi. Alkuvuoden kehitys on ollut vielä kohtuullisella tasolla. Varsinkin euroalueella Suomen vientimarkkinoiden kasvu on kuitenkin hidastumassa. Epävarmuus maailmantaloudessa jatkuu.

• Eri tutkimuslaitosten ennusteet ensivuodelle varovaiset. Etla arvioi Suomen talouden ajautuvan taantumaan tänä vuonna 18 prosentin todennäköisyydellä ja ensi vuoden loppuun mennessä 48 prosentin todennäköisyydellä.

2

Metalliteollisuus kasvun veturina alkuvuonna 2019

• Alkuvuonna maakunnan liikevaihto kasvoi +4,9 %, koko maassa kasvua oli 3,6 %.

• Teollisuuden liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa +4,9 %, koko maassa kasvua oli +4,5 %. Pohjois-Savon talouskasvu on vahvasti metalliteollisuuden varassa.

• Metalliteollisuus kasvatti alkuvuonna liikevaihtoaan +7,0 %, koko maassa +4,7 %.

• Metsä- ja puutuoteteollisuudessa kasvua oli 3,9 %, koko maassa 2,1 %.

• Kaupan ja matkailun liikevaihdon alkuvuoden kehitys on ollut koko maata parempaa. Alo-jen liikevaihto kasvoi alkuvuonna +2,9 %.

• Yrityspalvelujen liikevaihto kasvoi alkuvuonna +3,0 %.3

Keski-

määrin

v. 2006–

2018 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Pohjois-Savo

A-X Kaikki toimialat 12 704 2,4 4,3 10,4 9,1 -17,0 5,9 6,5 3,7 -0,2 0,2 1,5 3,3 5,3 4,9 4,9

C Teollisuus 3 751 1,4 2,1 13,8 12,0 -28,8 7,2 8,5 4,1 -5,2 -1,9 1,4 2,7 8,5 3,9 4,9

24-30 Metalliteollisuus 1 425 3,0 -7,6 26,0 20,0 -35,7 7,0 20,7 6,9 -15,3 2,9 4,3 2,8 11,2 4,9 7,0

Mek.puu, paperitoll., pain. 1 161 -0,4 13,6 5,1 -7,4 -26,2 12,9 -2,4 -0,6 3,8 -2,9 -0,3 4,8 12,5 2,2 3,9

G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis 3 939 1,3 4,1 4,9 3,3 -8,4 6,3 4,5 1,5 0,0 -0,6 -0,2 2,0 1,6 2,5 2,9

Uusi yrityspalvelut 598 5,1 7,6 13,7 5,6 -2,8 9,9 13,5 5,1 4,3 -0,1 6,2 -2,0 6,8 7,5 3,0

Koko maa

A-X Kaikki toimialat 448 757 1,9 10,6 8,2 6,4 -16,2 9,3 7,8 1,7 -2,1 -0,1 -0,9 2,3 6,0 5,4 3,6

C Teollisuus 143 503 0,3 13,5 8,3 3,5 -25,5 10,8 8,1 -0,4 -4,5 -2,3 -3,6 0,9 7,7 6,2 4,5

24-30 Metalliteollisuus 67 401 -0,6 14,7 11,5 4,4 -30,6 7,4 6,1 -2,1 -7,6 -2,4 -0,7 0,0 8,8 5,5 4,7

Mek.puu, paperitoll., pain. 32 128 -0,5 15,5 2,6 -7,0 -23,6 16,8 1,9 -3,8 -3,2 -0,7 0,6 3,4 5,2 6,8 2,1

G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis 132 921 1,5 9,1 7,5 6,6 -14,5 8,1 8,2 2,2 -3,0 -0,7 -2,4 1,6 4,7 3,9 1,2

Uusi yrityspalvelut 37 006 4,4 8,9 10,9 8,3 -4,1 3,2 7,3 4,7 1,8 4,7 3,7 4,9 6,3 5,7 4,6

2018 M€Liikevaihto toimialoittain

tammi-

kesäkuu

2019

Vuosimuutos-%

Viennissä erittäin vahva vuosipuolisko

• Alkuvuonna Pohjois-Savon vienti piristyi verrattuna vuoden takaiseen, kasvua alkuvuonna 10,6 %. Tarkastelussa tulee huomioida, että vuosi 2018 oli maltillisemman kasvun vuosi, mutta vuonna 2017 vienti kasvoi jopa 15 %.

• Koko maassa vienti (+5,7 %) jatkaa varsin tasaista kasvua.

4

Metalliteollisuuden vienti kasvussa

• Vienti on ollut erittäin vahvaa Pohjois-Savon suurimmalla vientialalla eli metalliteollisuudessa (+18,8 %). Koko maassa kasvua oli +5,8 %.

• Puutuoteteollisuus piristyi alkuvuonna +3,9 % kasvuun, vuosi 2018 oli heikompi vuosi. Koko maassa alkuvuoden kasvu oli 1,3 %.

• Tulee kuitenkin huomioida, että puolivuotismuutokset voivat vaihdella voimakkaasti, riippuen miten suurimpien yritysten isot tilaukset kirjautuvat.

• ETLA ennustaa, että vienti tukee talouskasvua vielä tänä vuonna, mutta ensi vuodesta lähtien kasvu on kotimaisen kysynnän varassa.5

Vientiliikevaihdon vuosimuutos v. 2006–2019 Pohjois-Savossa ja koko maassa

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Pohjois-Savo

A-X Kaikki toimialat 2 028 2,5 1,3 10,3 12,2 -26,5 11,2 13,7 8,3 -9,2 -2,6 2,8 2,7 15,3 2,3 10,6

C Teollisuus 1 591 1,8 -2,3 10,2 13,4 -27,3 9,5 12,5 9,1 -10,5 -3,2 -0,3 2,5 15,8 0,8 10,9

24-30 Metalliteollisuus 736 3,3 -18,5 22,9 27,5 -29,9 -0,6 29,8 12,1 -21,1 1,7 -3,7 2,7 19,0 1,2 18,8

Mek.puu, paperitoll., pain. 641 0,2 22,3 2,6 -6,6 -26,2 16,1 -4,3 1,6 4,2 0,7 1,5 7,1 14,1 -1,7 3,9

G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis . . . . . . . . . . . . . . . .

Uusi yrityspalvelut . . . . . . . . . . . . . . . .

Koko maa

A-X Kaikki toimialat 123 800 0,7 18,9 8,4 4,4 -30,7 15,1 9,3 -0,1 -3,6 1,1 -3,2 0,5 8,4 7,6 5,7

C Teollisuus 82 279 0,3 17,0 7,7 3,1 -28,2 12,3 7,1 0,1 -3,3 -1,6 -4,6 0,4 9,0 8,2 5,6

24-30 Metalliteollisuus 39 545 -0,8 17,5 10,5 4,9 -30,8 8,4 4,0 -3,2 -6,6 -1,8 -2,8 -1,8 9,9 7,2 5,8

Mek.puu, paperitoll., pain. 25 646 -0,1 16,2 0,0 -8,8 -24,5 19,0 3,0 0,3 -1,1 -0,3 1,6 2,7 5,1 8,1 1,3

G, I Kauppa, majoitus ja ravitsemis . . . . . . . . . . . . . . . .

Uusi yrityspalvelut . . . . . . . . . . . . . . . .

Vuosimuutos-%

tammi-

kesäkuu

20192018 M€

Keski-

määrin

v. 2006–

2018

Aluetalous maakunnittain

• Maakuntien vertailutiedot saadaan vain vuoden 2019 ensimmäiseltä neljännekseltä. Kokonaisliikevaihdon kasvu on ollut Q1:llä Pohjois-Savossa maan parasta.

• Vielä viime vuonna Pohjois-Savo oli heikoimman neljänneksen joukossa maakuntien välisessä vertailussa. Viime vuonna kärjessä olleet Kainuu ja Keski-Pohjanmaa ovat nyt olleet heikoimmat maakunnat. Em. maakuntia lukuunottamaatta liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa

• Teollisuuden viennin kasvu tammi-maalikuussa on ollut niin ikään vahvinta Pohjois-Savossa. Vienti kasvoi Keski-Pohjanmaata, Kainuuta ja Varsinais-Suomea lukuun ottamaatta kaikissa maakunnissa. Kyseessä on kuitenkin vasta ensimmäisen neljänneksen tiedot.

6

Työttömyys

• Pohjois-Savossa oli syyskuun lopussa 10 003 työtöntä työnhakijaa, mikä on 520 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

• Edellisestä kuusta työttömien määrä laski 185 henkilöä.

• Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Savossa on 9 %, mikä on 0,4 %-yksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Koko maan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on 8,6 %.

• Kunnista matalimmat työttömien osuudet työvoimasta ovat Siilinjärvellä (6,4 %) ja Vieremällä (6,9 %). Vastaavasti korkein työttömien osuus työvoimasta on Kaavilla 12 %.

8

Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys

• Pitkäaikaistyöttömyys laskee edelleen (-5,4 % verrattuna vuoden takaiseen)

• Pitkäaikaistyöttömyys laskee edelleen hiukan nopeammin kuin työttömyys keskimäärin, mutta laskuvauhti on jo alkuvuotta hitaampaa.

• Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuun lopussa 3 300.

• Nuorten, alle 25vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25vuotiaasta työvoimasta on PohjoisSavossa 12,1 %, kun vuosi sittenvastaavaluku oli 13,1 %.

• Nuoria, alle 25vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 1 344, mikä on 10,5 % vähemmän kuin vuosi sitten.

9

Työpaikat

10

Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Pohjois-Savossa v. 1990–2017Lähde: Tilastokeskus

1990 2000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

..Kuopio 49 381 45 302 50 164 51 253 52 213 51 596 50 571 50 347 50 877 51 833

..Siilinjärvi 6 977 5 997 6 750 6 771 7 001 6 881 7 089 7 017 7 038 7 129

Kuopion seutukunta 56 358 51 299 56 914 58 024 59 214 58 477 57 660 57 364 57 915 58 962

..Iisalmi 10 671 8 979 9 374 9 610 9 490 9 258 9 019 8 839 8 947 9 204

..Kiuruvesi 4 155 3 142 2 929 2 864 2 862 2 765 2 724 2 632 2 559 2 585

..Keitele 1 311 1 187 1 066 1 075 1 083 1 103 1 087 1 040 1 023 1 036

..Lapinlahti 3 856 3 449 3 266 3 328 3 158 3 141 3 124 3 015 3 049 3 014

..Pielavesi 2 271 1 739 1 529 1 554 1 447 1 354 1 341 1 314 1 312 1 267

..Sonkajärvi 2 145 1 499 1 409 1 363 1 252 1 208 1 215 1 184 1 234 1 164

..Vieremä 1 744 1 630 1 825 1 905 1 792 1 824 1 869 1 847 1 970 2 052

Ylä-Savon seutukunta 26 153 21 625 21 398 21 699 21 084 20 653 20 379 19 871 20 094 20 322

..Suonenjoki 3 071 2 596 2 635 2 634 2 558 2 584 2 428 2 452 2 433 2 455

..Rautalampi 1 583 1 161 1 035 1 023 989 973 1 001 956 930 908

..Tervo 754 469 417 422 434 413 426 422 405 424

..Vesanto 1 201 794 695 680 665 632 617 592 589 557

Sisä-Savon seutukunta 6 609 5 020 4 782 4 759 4 646 4 602 4 472 4 422 4 357 4 344

..Kaavi 1 463 1 084 1 062 991 975 984 935 915 899 857

..Rautavaara 952 594 561 524 527 488 526 488 439 444

..Tuusniemi 1 162 859 799 816 707 700 667 614 597 626

Koillis-Savon seutukunta 3 577 2 537 2 422 2 331 2 209 2 172 2 128 2 017 1 935 1 927

..Varkaus 12 113 10 584 8 956 8 956 8 766 8 544 8 389 8 244 8 333 8 294

..Leppävirta 4 030 3 294 3 109 3 070 2 969 2 906 2 786 2 778 2 813 2 863

Varkauden seutukunta 16 143 13 878 12 065 12 026 11 735 11 450 11 175 11 022 11 146 11 157

POHJOIS-SAVO 108 840 94 359 97 581 98 839 98 888 97 354 95 814 94 696 95 447 96 712

KOKO MAA 2 332 282 2 228 557 2 325 679 2 354 422 2 339 904 2 301 751 2 274 076 2 256 459 2 275 679 2 327 730

**Joroinen (maakuntavaihdos 2021) 2 024 1 703 1 585 1 601 1 590 1 508 1 503 1 379 1 427 1 436

**Varkauden seutukunta + Joroinen 18 167 15 581 13 650 13 627 13 325 12 958 12 678 12 401 12 573 12 593

**POHJOIS-SAVO + Joroinen 110 864 96 062 99 166 100 440 100 478 98 862 97 317 96 075 96 874 98 148

• Työpaikkakehitys oli muutaman vuoden laskeva, mutta 2016-2017 työpaikkamäärä on kasvanut

• Viime vuosina työpaikkakehitys myönteinen etenkin Kuopion ja Ylä-Savon seudulla

• Vuodesta 2010-2017 työpaikat kasvaneet kuitenkin vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä

Tutkimusmenot, sektoritutkimuslaitokset

• Viime vuosina on keskusteltu paljon sektoritutkimuslaitosten asemasta Pohjois-Savossa

• Kyseisten tutkimuslaitosten tutkimusmenojen tarkastastelu maakunnittain osoittaa, että Pohjois-Savossa tutkimusmenot ovat laskeneet 2012-2017 lähes 38 %

• Huomioitavaa on, että tutkimusmenot ovat laskeneet kaikissa maakunnissa

11

Sektoritutkimuslaitosten

tutkimusmenot (1000 euroa)2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos % 12-17

Uusimaa 334 951 327 456 304 415 252 135 245 184 249 159 -25,6

Varsinais-Suomi 10 295 8 483 6 727 3 154 783 916 -91,1

Kanta-Häme 26 798 26 580 27 864 17 179 21 000 20 491 -23,5

Pirkanmaa 33 464 31 616 31 001 27 017 27 434 29 249 -12,6

Kymenlaakso 2 -100,0

Etelä-Karjala 1 260 1 313 1 210 453 349 365 -71,0

Etelä-Savo 2 317 3 820 3 903 3 196 2 843 2 964 27,9

Pohjois-Savo 21 396 19 836 17 744 16 403 14 207 13 341 -37,6

Pohjois-Karjala 13 451 13 115 12 940 10 210 8 761 9 158 -31,9

Keski-Suomi 16 161 13 449 11 580 9 908 10 923 10 960 -32,2

Etelä-Pohjanmaa 895 862 941 578 819 742 -17,1

Pohjanmaa 456 418 336 237 640 316 -30,7

Keski-Pohjanmaa 3 305 3 066 3 127 2 686 2 327 2 450 -25,9

Pohjois-Pohjanmaa 51 505 49 611 47 663 43 175 42 714 42 698 -17,1

Kainuu 2 987 2 651 2 277 2 255 2 447 2 444 -18,2

Lappi 13 087 12 269 13 583 8 532 8 066 7 678 -41,3

Tuntematon 4 617 2 569 2 747 30 174 25 794 29 157 531,5

Yhteensä 536 947 517 114 488 058 427 292 414 291 422 088 -21,4

Tutkimusmenot, Yliopistot

• Yliopistojen saama tutkimusrahoitus oli vuonna 2012 noin 1,2 mrd. €. Vuonna 2017 rahoitus oli noin 1,3 mrd. €.

• Itä-Suomen yliopiston tutkimusrahoitus on kasvanut vuoden 2012 noin 100 milj. € vuoden 2017 noin 118 milj. € (+13 %) . Ulkopuolinen rahoitus on vähentynyt ja budjettirahoitus kasvanut.

12

Tutkimusmenot (1000 euroa) 2012 2013 2014 2015 2016 2017Muutos %

12-17

Aalto-yliopisto 213 159 198 051 208 468 207 714 195 926 183 918 -13,7

Helsingin yliopisto 316 660 309 316 321 943 337 219 335 715 349 865 10,5

Itä-Suomen yliopisto 104 149 103 295 107 061 100 191 109 773 117 814 13,1

Jyväskylän yliopisto 95 865 95 103 98 640 98 673 97 458 102 408 6,8

Lapin yliopisto 13 303 13 655 14 842 14 372 15 262 17 578 32,1

Lappeenrannan tekn. yliopisto 43 680 44 867 51 105 46 285 41 755 50 696 16,1

Oulun yliopisto 117 280 114 430 121 238 118 988 119 658 124 778 6,4

Svenska handelshögskolan 7 329 7 511 8 928 8 628 7 844 8 748 19,4

Taideyliopisto 10 555 8 719 3 825 4 040 5 081 11 369 7,7

Tampereen tekn. yliopisto 75 048 73 101 79 096 81 434 82 963 77 252 2,9

Tampereen yliopisto 72 099 70 543 73 100 73 946 84 259 87 212 21,0

Turun yliopisto 115 012 116 106 125 367 122 817 121 880 129 702 12,8

Vaasan yliopisto 14 955 15 553 16 535 17 803 19 397 19 041 27,3

Åbo Akademi 45 688 45 461 45 427 45 584 41 159 42 880 -6,1

Yhteensä 1 244 783 1 215 711 1 275 575 1 277 696 1 278 131 1 323 261 6,3

Tutkimusmenot, Ammattikorkeakoulut

• Ammattikorkeakoulujen tutkimusmenot nousivat vuonna 2017 vuoden 2013 tasolle (n. 167 milj. €).

• Tutkimusmenot olivat vuosina 2014-2016 selvästi alhaisemmat.

• Savoniassa tutkimusmenot nousivat vuonna 2017 8,5 milj. euroon. Vuosikymmenen alussa tutkimusmenot olivat noin 10 milj. € (taulukko 24).

13

Väestökehitys

14

Väestökehitys• Pohjois-Savon väkiluku laski -810 henkeä tammi-syyskuussa 2019, kun vuosi sitten samana

ajankohtana väkiluku väheni -645 henkeä.

• Väkiluvun lasku perustuu ennen kaikkea negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen. Syntyneiden määrä on pudonnut Pohjois-Savossa tammi-syyskuun seurantajaksolla 2010-luvun alun lähes 1 900 hengestä 1 337 henkeen vuonna 2019. Vaikka kuolleiden määrä on hieman pudonnut edellisvuoden tasosta, syntyvyyden lasku painaa luonnollisen väestönlisäyksen edellisvuosia matalampiin lukemiin.

• Pohjois-Savon kunnista syntyneitä on kuolleita enemmän vain Siilinjärvellä 8 henkeä (vuosi sitten 31). Koko maakunnassa kuolleita on 767 henkeä syntyneitä enemmän (vuosi sitten 718).

• Väkiluvun laskua Pohjois-Savossa selittää lisäksi kasvanut muuttotappio. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Pohjois-Savo on tappiolla -391 henkeä (vuosi sitten -211). Siirtolaisissa voittoa saatiin 385 henkeä (vuosi sitten 284), mutta kokonaisnettomuutto jää tästä huolimatta tappiolliseksi -6 henkeä (vuosi sitten voittoa 73 henkeä).

• Kunnittain tarkasteltuna maan sisäisessä muuttoliikkeessä voittoa on tämän vuoden aikana saanut vain Kuopio, joka on myös ainoa väkiluvultaan kasvanut kunta.

• Yritysten hyvä viennin ja liikevaihdon kasvu Pohjois-Savossa alkuvuonna 2019 ei ole heijastunut väestönkehitykseen. Työpaikkojen määrä Pohjois-Savossa on kuitenkin hieman kasvanut viime vuosina, vaikka maakunnan väkiluku on laskenut. Suurin osa työpaikoista sijaitsee Kuopiossa, jossa myös työpaikkojen kasvu on lukumääräisesti suurinta.

15

Sairastavuus

16

Nostoja maakuntaohjelmantoimeenpanosuunnitelmasta 2020-2021

Toimintalinja 1

• Uusien yritysten perustamisen ja start up -yritysten tukitoimenpiteet sekä omistajavaihdosten tukeminen.

• Uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen, erityisesti aikaan ja paikkaan sitomaton liiketoiminta.

• Edistetään pk-yritysten kansainvälistä kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja.

• Lisätään pk-yritysten myynti- ja markkinointiosaamista.

• Uusien, erityisesti kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen ja alueen markkinointi investoijille.

• Edistetään ulkomaisten yritysten sijoittumista maakuntaan.

• Tutkimus- ja kehitysympäristöjen kokoaminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi, verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti sekä tehokas hyödyntäminen yritysten tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa.

• Valtion sektoritutkimuslaitosten vahvistaminen Pohjois-Savon kärkialoilla sekä niiden kansallisten ja kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen.

• Digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen tuotteissa, tuotannossa, myynnissä ja palveluissa, tekoäly ja robotiikka.

17


Toimintalinja 2

• Maakunnan, sen työelämän ja koulutuksen vetovoimaisuuden parantaminen.

• Vahvistetaan lasten ja nuorten oppimisvalmiuksia ja tuetaan nuoria koulutuksen nivelvaiheissa.

• Panostetaan nuorten aikuisten koulutustason nousuun.

• Parannetaan työllisyyttä työelämää kehittämällä sekä aikuisten uudelleenkoulutuksella.

• Vahvistetaan monikanavaisia ohjaus- ja urasuunnittelupalveluita.

• Tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä (työmarkkinoilta syrjäytymisen vähentäminen, työllistämiskynnyksen madaltaminen).

18


Toimintalinja 3

• Asukkaiden osallisuus ja yhteisöön kiinnittyminen.

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

• Asiakaslähtöisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa.

• Palvelujen yhteensovittaminen.

• Harvaan asutun alueen uudet mallit sote-, kulttuuri-, liikunta- ja muissa hyvinvointipalveluissa.

• Syrjäytymistä ja eriarvoistumista ehkäisevät toimenpiteet kumppanuusperiaatteella.

19


Toimintalinja 4

• Kattavan ja houkuttelevan palvelurakenteen edistäminen.

• Ylimaakunnallisten ja ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen.

• Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä.

• Uusiutuvan energian käytön lisääminen.

• Ilmastonmuutoksen torjunta.

20


Edunajaminen

• Itä- ja Pohjois-Suomen koheesiorahoitusesitys ohjelmakaudelle 2021-2027

• Laajakaistarakentamisen jatkuvuuden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla

• Tieliikenteen palvelutason parantaminen, junaliikenteen palvelutason parantaminen

• Finnpulpin biotuotetehdas ja infrapaketti

• Yliopiston, ammattikorkeakoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen resurssien turvaaminen

• Pelastusopiston koulutuksen vahvistaminen Kuopiossa

• Kansallisen Neurokeskuksen toiminnan turvaaminen

21

katsaus pohjois-savon tilanteeseen...pohjois-savo 108 840 94 359 97 581 98 839 98 888 97 354 95 814...

Documents