Sporttipäivästä

uudenlaista

yhteisöllisyyttä!

Mitä on hyvä kumppanuus?

» 8

OPISKELIJOILTA HYVÄÄ

PALAUTETTA

Phillips-MedisizeLUOTTAA LEANIIN JA SIX SIGMAAN

» 17» 14

Osaava maailma. KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2016

Karelian kumppanit osa 1: Esittelyssä yhteistyö Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän ja Opiskelijakunta POKAn kanssa

» PÄÄKIRJOITUS

... vakaa pyrkimys tukea ammatillisella

korkeakoulutuksella sekä tutkimus- kehittämis

ja innovaatiotoiminnalla Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinoelämän kasvua

ja kehitystä, sekä edistää aluekehitystä ja alueen asukkaiden hyvinvointia.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2016

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori

Toimitussihteerit Eija Piiparinen, tiedottaja ja

Kaisa Varis, julkaisusuunnittelija

Ulkoasu ja taitto Salla Anttila, graafinen suunnittelija

Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila, Tuukka Pakarinen,

Eija Piiparinen

Kannen kuva Salla Anttila

Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu

Yhteystiedot www.karelia.fi, viestinta@karelia.fi

Painopaikka PunaMusta, Joensuu

Levikki 2500 kpl

ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KareliaAmmattikorkeakoulu

Karelia University of Applied Sciences

karelia_uas KareliaUAS

Karelia_AMKkarelia_amk

Osaava maailma.

karelia.fi | 3

» PÄÄKIRJOITUS

KARELIA 2020: OSAAVIA AMMATTILAISIA OSAAVAAN MAAILMAAN

Vuoden 2016 alkupuolella valmistui Karelia-ammat-tikorkeakoulun uusi, vuoteen 2020 ulottuva strate-gia. Strategian keskeisenä teemana ja tavoitteena on ammattikorkeakoulumme osaamisresurssien en-

tistä tehokkaampi käyttö. Tämä tarkoittaa paitsi toiminnan tehostamista, myös selkeitä valintoja niissä asioissa joihin keskitytään, joita kehitetään ja joiden kautta ammattikor-keakoulumme pystyy vastaamaan koulutuksen ja työelämän osaamisen haasteisiin. On uskallettava luopua jostakin ja toi-saalta on myös määrätietoisesti panostettava valittuihin asioi-hin. Samalla on varmistettava uusien avausten mahdollisuus.

Erityisesti profilointi tulee esille Karelia2020 strategian painoaloissa. Aikaisemman kuuden painoalan tilalla on nyt vain kaksi ilmiöpohjaista kokonaisuutta: 1) uudistuvat hy-vinvointipalvelut sekä 2) kestävät energiaratkaisut ja ma-teriaalit. Valituilla painoaloilla edistetään vahvasti alueellista elinkeinojen uusiutumista, kasvua, innovaatioiden käyttöön-ottoa ja yrittäjyyttä. Lisäksi painoalojen asiantuntemusta hyö-dynnetään koulutuksessa ja palveluliiketoiminnassa.

Uudistuvat hyvinvointipalvelut painoalalla keskitytään hyvinvointipalvelujen uudistamiseen, hyvinvointia tukevien tuotteiden, palvelujen ja teknologisten ratkaisujen monia-laiseen kehittämiseen. Maakunnan keskeisenä haasteena on myös laajan haja-asutusalueen ikääntyvän väestön pal-velujen turvaaminen. Ikärakenteen muutos on Pohjois-Karjalassa muuta maata nopeampaa. Toisaalta ikääntyvä väestö luo monille aloille paljon uusia palvelutarpeita ja lii-ketoimintamahdollisuuksia. Karelian asiantuntijuus liittyy erityisesti ikäosaamiseen, palliatiiviseen hoitoon ja kuntou-tusosaamisen vahvistamiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ja sähköisiin palveluihin sekä hyvinvointi- ja maaseutumatkailuun. Ammattikorkeakoulu on aktiivisesti mukana sosiaali- ja terveydenhuollon Siun sote -mallin toimenpiteissä.

Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit painoalalla kes-kitytään uusiutuviin luonnonvaroihin ja biotalouteen pe-rustuvien kestävien energiaratkaisujen ja niihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä puurakentami-sen ja puupohjaisten materiaalien käytön lisäämiseen. Li-

säksi painoalalla kehitetään energiatehokkuutta parantavia ja ympäristöä säästäviä innovaatioita, joissa hyödynnetään Karelian vahvaa osaamista luonnonkuitukomposiiteissa ja tarkkuusvalmistuksessa. Karelia on osa maakunnan ja Joensuun seudun biotalouden osaamiskeskittymää. Yhdes-sä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Euroopan metsäins-tituutin kanssa Karelia muodostaa laajan biotalouden asiantuntijoiden keskittymän. Biotalouden innovaatiokes-kittymän kehittäminen ja hyödyntäminen on keskeinen osa Joensuun seudun kasvustrategiaa.

Ilmiöpohjaisten painoalojen ohella digitalisaatio, kan-sainvälisyys ja yrittäjyys on nimetty Karelian läpileikkaa-viksi teemoiksi, jotka liittyvät ajankohtaisiin yhteiskunnal-lisiin haasteisiin ja toimintatapojen muutoksiin. Kyseessä ovat ammattikorkeakoulun strategiakauden keskeisiksi ke-hittämiskohteiksi tunnistettuja teemoja, joita edistetään kaikessa toiminnassa. Digitalisaation avulla tehostetaan resurssien käyttöä sekä varmistetaan uuden teknologian ja toimintatavan vaatimat ajanmukaiset oppimisympäristöt, välineet ja tukipalvelut sekä edistetään joustavia opiskelu-mahdollisuuksia ja ympärivuotista opiskelua. Kansainvä-lisyyden tavoitteena on vahvistaa Karelian toimintaa kan-sainvälisesti kiinnostavana ja laadukkaana korkeakouluna. Lisäksi huomioidaan maahanmuuttajien ja heidän kotout-tamisensa erityistarpeita. Strategiakauden aikana Kareli-an tavoitteena on kehittyä yrittäjämäiseksi ammattikor-keakouluksi. Tämä tarkoittaa, mm. sitä, että opiskelijoille mahdollistetaan entistä paremmin oman yritystoiminnan kytkeminen osaksi opintojen suorittamista.

Uuden strategian mukanaan tuoma tiivistäminen ja profilointi eivät kuitenkaan ole muuttaneet meidän perus-tehtäväämme, joka on yhä se sama kuin aikaisemminkin: vakaa pyrkimys tukea ammatillisella korkeakoulutuksella sekä tutkimus- kehittämis ja innovaatiotoiminnalla Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä, sekä edistää aluekehitystä ja alueen asukkaiden hyvinvointia. Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

4 | karelia.fi

Osaava maailmaolemme me

3696 728

81% 287

Opiskelijoita Suoritettuja tut-kintoja 2015

Opiskelija- tyytyväisyys Henkilöstöä

(tyytyväiset tai erittäin tyytyväiset opiskelijat)

Joensuu on osaavan maailman kotikaupunki

OPISKELIJOITA

74,16830%

ASUKASTA

Reilun kaupan kaupunki

V = välittämisen I = ilma- P = piiri

Yhteisön jäsenenä

ammattilaiseksi

opiskelija-tutorit

opettaja-tutorit

opinto-ohjaaja

opintokuraattori

Osaava maailma on kansainvälinen

100100200

KANSAINVÄLISTÄ TUTKINTO-OPISKELIJAA

VAIHTO-OPISKELIJAA VUOSITTAIN

KANSAINVÄLISTÄ KUMPPANIA

Koulutusalat» Kulttuuriala» Luonnontieteiden ala» Luonnonvara- ja ympäristöala» Matkailu-, ravitsemis- ja talousala» Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala» Tekniikan ja liikenteen ala» Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden

ja hallinnon ala

karelia.fi | 5

68

1417

19

26

2124

3

Phillips-Medisize luottaa Leaniin ja Six Sigmaan

Pääkirjoitus: Karelia 2020: Osaavia ammattilaisia osaavaan maalmaan

Karelian kumppanit osa 1: Mitä on hyvä kumppanuus?

Sporttipäivästä uudenlaista yhteisöllisyyttä

Erikoistumiskoulutukset tulevat sosiaali- ja terveysalalle

eHake - moniammatillisuutta ja digitalisaatiota

Work Smart ohjaa opiskelijat älykkäästi töihin

KYKY-hankkeessa yrittänyttä ei laiteta

Hyvinvointiteknologiaa oppimassa IkäOTE-hankkeessa

Opiskelijoilta hyvää palautetta

6

» SPORTTIPÄIVÄSTÄ UUDENLAISTA YHTEISÖLLISYYTTÄ

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2016

2831 Uutiset

21

» WORK SMART OHJAA OPISKELIJAT ÄLYKKÄSTI TÖIHIN

6 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnanyhteistä Sporttipäivää vietettiin toukokuun alussa JoensuuAreenalla ja Mehtimäen urheilupuistossa. Sporttipäivässä olimahdollista kokeilla useita eri lajeja ohjatuilla liikuntarasteilla,esimerkiksi kahvakuula, Power Slideriä, kehonhuoltoa,seinäkiipeilyä ja Street Dancea. Lisäksi päivän ohjelmassaoli henkilöstön ja opiskelijoiden välinen tiivistunnelmainenpesäpallo-ottelu, jonka opiskelijat voittivat ylivoimaisesti.Sporttipäivän järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Opiskelijakunta POKA ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

Sporttipäivästä uudenlaista yhteisöllisyyttä

TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Salla Anttila

karelia.fi | 7

8 | karelia.fi

MITÄ ON HYVÄ KUMPPANUUS?– Yhdessä kehittämistä,

avoimuutta ja molemminpuolista

arvostusta

KARELIAN KUMPPANIT OSA 1: Strategiset kumppanit

karelia.fi | 9

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Salla Anttila, Annika Sutinen, Vesa Tahvanainen

Kumppanuusyhteistyö on Karelia-ammattikorkeakoululle äärimmäisen tärkeää. Yhteistyön avulla voimme edistää molemmille

kumppaneille merkityksellisiä asioita. Karelian kumppanit -juttusarjan ensimmäisessä osassa esitellään yhteistyötä Pohjois-Karjalan

koulutuskuntayhtymän ja Opiskelijakunta POKAn kanssa. Molemmat organisaatiot kuuluvat Karelia-amk:n strategisiin kumppaneihin.

» Strateginen kumppanuussopimus vuodesta 2011 lähtien

» Yhteistyötä mm. seuraavilla alueilla: koulutus, pal-velutoiminta, hankkeet, henkilöstön osaaminen, tilat, laitteet ja toiminnot

» Yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä: » sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymistä toisen asteen

koulutuksesta ammattikorkeakouluun » vahvistaa työelämäyhteyksiä ja tukea opiskelijoi-

den nopeaa työllistymistä sekä yrittäjyyttä » kehittää yhteisiä koulutustuotteita ja oppimisym-

päristöjä » kehittää yhteistyötä hanketoiminnassa

» Toimenpiteiden toteuttamista ohjaa yhteistyöryhmä

KARELIAN KUMPPANIT OSA 1: Strategiset kumppanit

KUMPPANEINA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ & KARELIA-AMK

Jatta Herranen, kehitysjohtaja, PKKYkumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2014

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?Sujuvan väylän valmistelu, koulutusviennin avausten suunnittelu sekä verkko-opintoihin liittyvä yhteistyö.

Kumppanuuden hyödyt?Saamme yhdistettyä voimavaroja molemmille organisaa-tioille tärkeiden asioiden edistämisessä. Lisäksi hienoa on ollut se, että yhteistyö on ollut konkreettista arjen teke-mistä ja toisten osaamista arvostavaa.

Yhteistyön sujuvuus?Ohjausryhmän toiminta ja asioiden eteenpäinvienti konkreettisella tasolla ovat sujuneet erinomaisesti. Mo-lemmat osapuolet arvostavat toinen toisensa osaamista.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?Sujuvan väylän ideointi ja valmistelu keväällä 2014.

10 | karelia.fi

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?Olen ollut koko ajan mukana yhteistyön ”johtoryhmässä”, joka on kokoontunut säännöllisesti ja jossa asiat on pää-tetty. Tässä porukassa asioita on myös suunniteltu ja mah-dollisia ongelmakohtia on tasoiteltu. Asiantuntijat molem-mista taloista ovat sitten toteuttaneet asiat konkreettisesti.

Kumppanuuden hyödyt?Molemmat organisaatiot ja koko Pohjois-Karjalan alue hyötyvät tästä yhteistyöstä valtavasti. Nyt puretaan kou-lutuksen pussinpohjia ja samalla mahdollistetaan yhä use-amman ammatilliselta toiselta asteelta tulevan opiskelijan siirtyminen korkea-asteen koulutukseen. Monet yhteiset hankkeemme tehostavat aluevaikuttavuuttamme. Olem-me molemmat solmineet yhdessä kumppanuuden myös uuden SiunSote-organisaation kanssa. Tästä yhteistyöstä odotan paljon.

Yhteistyön sujuvuus?Yhteistyö sujuu hyvin ja molemmin puolin luottamus ja arvostus ovat kohdallaan. Itseasiassa yhteistyömme on valtakunnallisestikin katsoen todella hyvällä tasolla ja toimimme myös esimerkkinä muille.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?Ehkä kaikkein mieleenpainuvimmat muistot liittyvät mi-nun ja Ilkka Pirskasen yhteiseen Saudi-Arabian-matkaan, jonka tarkoituksena oli tutustua tarkemmin koulutusvien-tikohteeseemme, jonne olimme tekemässä tarjousta. Matka oli täynnä erilaisia kommelluksia, joista selvisimme hyvän yhteishengen ja huumorin avulla. Ikimuistoinen matka.

Petri Raivo, rehtori, Karelia-amkkumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2012

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?Yhteiset hankkeet, aikuiskoulutuksen myynnin kehittä-minen, henkilöstöasioiden ratkominen, väylänrakennus ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun jne. Paljon on yhdessä puolustettu osaamisen merkitystä ja osallistuttu maakunnan kehittämiseen erilaisessa stra-tegiatyöskentelyssä. Myös kansainvälistymisen saralla on tehty yhteisiä ponnisteluja.

Kumppanuuden hyödyt?Tärkein hyöty on toiselta oppiminen. Toisen organisaation hyviä käytänteitä kannattaa monistaa omaan organisaati-oon. Yhteistyön avulla olemme saaneet resursseja monessa asiassa tehokkaampaan käyttöön.

Yhteistyön sujuvuus?Tällä hetkellä yhteistyö sujuu erinomaisesti. Ainakin mi-nulla on tunne, että ihmiset luottavat toisiinsa ja toistensa tekemiseen. Yhteistyö on aina ihmisten välistä toimintaa, joka onnistuu vain jos molemmat osapuolet tahtovat yh-teistyön onnistuvan.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?Mieleenpainuvin yksittäinen tapahtuma on minun ja reh-tori Petri Raivon yhteinen Saudi-Arabian-matka.

Ilkka Pirskanen, kuntayhtymän johtaja, PKKYyhteistyössä mukana vuodesta 2001

karelia.fi | 11

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?Olen ollut mukana kuukausittaisissa tapaamisissa, hyvin-vointipäivän toteutuksessa sekä suunnittelemassa kevään 2016 valmistujaisia.

Kumppanuuden hyödyt?Kumppanuuden avulla opiskelijoiden ääni ja etu pystytään tuomaan paremmin mukaan Karelian toimintaan. POKAn ja Karelian välinen yhteistyö on syventynyt ja systematisoitunut ja olemme saavuttaneet luottamuksellisen yhteistyösuhteen.

Yhteistyön sujuvuus?Yhteistyö on mielestäni sujunut toimikauteni aikana suju-vasti ja hyvässä hengessä.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?Olen ollut kumppanuustoiminnassa mukana vasta lyhyen aikaa, mutta tänä aikana olen huomannut hyvän ja lämpi-män keskustelukulttuurin yhteistyötoiminnassa.

Kumppanuuden hyödyt?Kumppanuus Karelian kanssa on POKAlle hyvin luon-nollista. On tärkeää, että ammattikorkeakoulu tunnistaa opiskelijakunnan merkittäväksi tekijäksi luodessaan tu-levaisuutta ammattikorkeakoululle.

Yhteistyön sujuvuus?Yhteistyömme on sujunut erittäin hyvin. Opiskelijakun-nan asema osana ammattikorkeakoulua on vahvistunut kumppanuuden aikana.

» Strateginen kumppanuussopimus vuodesta 2012 lähtien

» Yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä: » opiskelijoiden edunvalvonta » opiskelijaedustajien toiminta Karelia-amk:n työ-

ryhmissä » toimiva opiskelijatuutorointi » hyvät liikuntapalvelut » alumnitoiminnan kehittäminen » yhteisöllisyyden tukeminen kerho- ja opintopii-

ritoiminnan avulla

» Karelia-amk rahoittaa POKAn toimintaa

» Toimenpiteiden toteuttamista seurataan kuukau-sipalavereissa vararehtorin johdolla

KUMPPANEINA OPISKELIJAKUNTA POKA & KARELIA-AMK

Nina Yletyinen, pääsihteeri, POKAkumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2012

Tuomas Piiroinen, hallituksen puheen-johtaja, POKAkumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2016

12 | karelia.fi

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?Säännölliset kuukausikokoukset, joissa viedään syste-maattisesti eteenpäin kumppanuuttamme käytännön asioissa ja keskustellaan Karelian kehittämishaasteista. Tavoitteena on ollut mm. varhaisen tuen, yhteisöllisen ilmapiirin, toisista välittämisen ja puheeksi ottamisen kulttuurin vahvistaminen.

Kumppanuuden hyödyt?Aktiivinen opiskelijakunta sekä tiivis kumppanuus korkea-koulun ja opiskelijakunnan välillä on minusta menestyvän korkeakoulun elinehto. Me Kareliassa olemme olleet täs-sä asiassa erittäin onnekkaita. Toimiva kumppanuus vie Kareliaa eteenpäin ja se tuo myös omaan työhöni hienoa sisältöä ja rikkautta.

Yhteistyön sujuvuus?Yhteistyö on konkreettista ja varsin monet Karelian toimi-joista tekevät säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä opiskelija-kunnan kanssa. Yhteistyö on ollut toimivaa, tuloksellista ja mukavaa.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?Yksittäisinä kokemuksina mieleen tulevat Karelian en-simmäiset yhteiset valmistujaiset keväällä 2014 ja opis-kelijoiden aktiivinen rooli juhlissa. Myös POKAn entisen puheenjohtajan Joonas Peltosen valinta Suomen opiskeli-jakuntien liitto SAMOKin johtoon ja vahvaksi kansallisek-si vaikuttajaksi on tuntunut tosi hienolta. Henkilökunnan ja opiskelijoiden väliset pesäpallo-ottelut ovat tuoneet myös uudenlaista yhteisöllisyyttä ja yhteisiä kokemuksia – vaikka opiskelijat ovatkin olleet aina ylivoimaisia.

Esimerkkejä kumppanuustehtävistäsi?Olen ollut mukana tuomassa opiskelijoiden näkemystä opintosuunnitelmaan. Olemme kehittäneet yhdessä val-mistujaisjuhlat, lukuvuoden avajaiset, Sykettä susirajalla -liikuntahankkeen ja VIP-toiminnan (välittämisen ilmapii-ri), jonka ajatuksena on tunnistaa opinnoissaan ongelmia kohtaava opiskelija ja tukea häntä. Tällä hetkellä toimin opiskelijakuntamme nimeämänä opiskelijaedustajana Ka-relia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa.

Kumppanuuden hyödyt?Yhteistyömme ansiosta molemminpuolinen tiedottaminen on suoraa, avointa ja responsiivista. Saamme välitettyä opis-kelijoiden näkemyksen Karelia-amk:lle. Toimiva yhteistyö antaa myös edellytykset henkilökunnan ja opiskelijoiden hy-vinvoinnista huolehtimiselle haastavista ajoista huolimatta.

Yhteistyön sujuvuus?Pystymme tuomaan näkemyksemme suoraan esille, vaik-ka olisimmekin joskus asioista eri mieltä. Kaikki tämä on mahdollista tiukan luottamuksen ja molemminpuolisen kunnioituksen ansiosta. Olemme saavuttaneet yhdessä asioita, jotka olisivat olleet mahdottomia ilman aidosti toimivaa yhteistyötä.

Mieleenpainuvin kokemuksesi?Opiskelijoilta kerättävän palautteen jatkuva positiivinen ke-hitys, joka on selkeä viesti toimivan yhteistyömme tuloksis-ta. Kaiken kaikkiaan konkreettiset todisteet oppimistulok-sien parantumisesta sekä opiskelijoidemme tyytyväisyyden kehittymisestä ovat jääneet mieleeni.

Simo Rauma, edustajiston jäsen, aiempi puheenjohtaja, POKAkumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2013

Pekka Auvinen, vararehtori, Karelia-amkkumppanuustoiminnassa mukana vuodesta 2012

karelia.fi | 13

Karelia-amk:n kumppanit jaetaan kolmeen eri kumppanuusluokkaan:

1. strategiset kumppanit

2. avainkumppanit

3. toiminnalliset kumppanit

Näiden kumppanuuksien lisäksi halutaan vahvistaa yhteistyötä myös muiden sidosryhmien, alumnien ja asiakkaiden kanssa.

Strategiset kumppanitStrategiset kumppanit keskittävät voimavaroja molempien toimintaedellytysten kehittämiseen, ja kumppanuuden arvo on molemmille suuri. Kumppanuutta hallitaan sopimusperustaisesti, ja sopimuksena voi toimia esimerkiksi yhteinen strategia tai tavoitesopimus.

AvainkumppanitTyöelämän avainkumppanit muodostavat tärkeän kumppanuusverkoston, jonka avulla Karelia-amk:sta valmistuvat opiskelijat ovat ammatillisesti päteviä osaajia käytännön työelämän tarpeisiin. Kumppanuuden avulla pyritään turvaamaan

MILLAINEN KUMPPANI OLET KARELIA-AMK:LLE?

yritysten ja yhteisöjen kilpailukyky tulevaisuudessa. Yhteistyö avainkumppaneiden kanssa on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.

Toiminnalliset kumppanitToiminnallisia kumppaneita voivat olla sekä työelämän organisaatiot että koulutusorganisaatiot kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnallista kumppanuutta ovat esim. yhteistyö työharjoittelun, opinnäytetöiden, koulutuksen tai tutkimus ja kehitys -toiminnan parissa sekä opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen liikkuvuus. Kumppanuus voi olla lyhytkestoista mutta kuitenkin molempia osapuolia palvelevaa toimintaa.

Lue lisää kumppaneista blogistamme:

www.karelia.fi/blogit/kumppanuustoiminta

�POKAn ja Karelia-amk:n kuukausi- kokouksissa valvotaan ja ajetaan Karelia-amk:n opiskelijoiden etua.

14 | karelia.fi

KOULUTUSKUMPPANINA KARELIA-AMK

PHILLIPS-MEDISIZE LUOTTAA LEANIIN JA SIX SIGMAAN

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVAT Kirsi Taskinen

Sopimusvalmistajille laadun- ja tuotantoprosessin hallinta on äärimmäisen tärkeää. Kontiolahdella toimiva Phillips-Medisize hyödyntää laadunhallinnassa ja prosessien hiomisessa mm. Karelia-ammattikorkeakoulun tarjoamia koulutuksia. Parhaillaan on menossa noin 50 työntekijän Yellow Belt -koulutus, jossa opitaan Leanin ja Six Sigman perusteet.

karelia.fi | 15

LEANIN OPEILLA VARASTON KIERTONOPEUS KUNTOONPhillips-Medisizen henkilöstölle järjestettiin ensimmäiset Six Sigma -koulutukset jo vuonna 1998 ja Lean-koulutukset vuonna 2008. Molemmat menetelmät tukevat toisiaan.

– Lean-toimintatavat keskittyvät prosessien hukan eli-minointiin. Lean antaa työkalut sille, miten hukkaa voidaan tunnistaa ja vähentää, Huovinen kertoo.

– Six Sigma antaa työkalut järjestelmälliselle laadun ke-hittämiselle. Prosessissa syntyvää vaihtelua poistetaan ja sitä kautta kehitetään laatua.

Menetelmiä hyödynnetään Kontiolahden tehtailla esi-merkiksi tuotannon läpimenoaikojen lyhentämisessä ja varaston kiertonopeuden optimoinnissa.

– Varaston kiertonopeuden parantamiseen on keskitytty viimeisen vuoden aikana ja se on kehittynyt merkittävästi paremmaksi, Huovinen kiittelee.

PERUSTEISTA HYÖTYÄ JOKA TYÖNTEKIJÄLLEPhillips-Medisizen toiminta on kasvanut merkittävästi vii-me vuosina. Tänä keväänä Kontiolahdella todettiin tarve

Phillips-Medisize on kansainvälinen lääketeolli-suuden sopimusvalmistaja, jonka pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen lisäksi toi-mipisteitä on Meksikossa, Hollannissa, Kiinassa,

Irlannissa, Sveitsissä, Tšekin tasavallassa ja Suomessa. Suomen tehtailla Kontiolahdella pääosa liikevaihdosta

muodostuu lääkkeiden annostelussa käytettävien laitteiden valmistuksesta. Muovikomponentit valmistetaan ruiskuva-lamalla, ja komponentit sekä mahdolliset osto-osat kokoon-pannaan pääosin automaattisilla kokoonpanolinjoilla. Näin valmistetaan esimerkiksi insuliinikyniä.

Kontiolahden tehtailla työskentelee noin 380 henkilöä. Tuotanto on pitkälti automatisoitua ja tuotantoprosessin hallinta on kaiken a ja o.

– Laatu on äärimmäisen tärkeä asia sopimusvalmistajille yleensäkin ja lääketeollisuusalalla vielä erityisesti, Program Manager Perttu Huovinen toteaa.

Tehtaiden toimintatapa on hyvin säännelty, ja tarkkana täytyy olla esimerkiksi puhtauden kanssa. Kontiolahden tehtaalla tilat on jaettu eri osiin ja kun laitteita siirretään ns. likaisista tiloista puhtaisiin, laitteet on puhdistettava huolellisesti.

Six Sigma antaa työkalut

järjestelmälliselle laadun kehittämiselle. Prosessissa syntyvää vaihtelua poistetaan

ja sitä kautta kehitetään laatua.”

Perttu Huovinen

16 | karelia.fi

tutustuttaa kerralla suurempi määrä työntekijöitä Leanin ja Six Sigman periaatteiden saloihin. Sisäiseksi koulutukseksi henkilömäärä oli turhan suuri, joten kouluttaja valikoitui aiempien hyvien kokemusten perusteella.

– Teemme yhteistyötä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa Lean ja Six Sigma -koulutuksissa. Ne ovat meille tärkeitä asioita, Huovinen korostaa.

Koulutettavia on noin 50, ja heidän kanssaan käydään neljän tapaamiskerran aikana läpi Leanin ja Six Sigman pe-rusteet. Koulutukseen osallistuvat työskentelevät monissa eri tehtävissä. Edustettuina ovat mm. tuotanto, laadunhal-linta, projektit ja tekninen mittaus.

– Kaikilla työntekijöillä tehtävästä riippumatta pitäisi olla perusymmärrys työkaluista esimerkiksi Yellow Belt -koulutuksen kautta, Huovinen toteaa.

Perusteista edetään tarkempaan Leanin ja Six Sigman käsittelyyn ensi syksynä, kun kolme Phillips-Medisizen työntekijää jatkaa Karelia-ammattikorkeakoulun Green Belt -koulutukseen.

KOULUTUKSISSA KUUNNELLAAN YRITYKSEN TARPEITALean ja Six Sigma -koulutuksista on Huovisen mukaan mo-nenlaista hyötyä. Koulutuksista saa mm. eväät laadun ja prosessien järjestelmälliselle kehittämiselle sekä ymmär-ryksen siitä, miksi jatkuva kehittäminen on tärkeää.

– Sopimusvalmistuksessa kuten muillakin toimialoilla pitää juosta kovaa, jotta pysytään paikallaan. Jos joku päivä ollaan tyytyväisiä ja lopetetaan kehittäminen, sillä hetkellä toiminta rupeaa taantumaan ja kilpailijat juoksevat ohi va-semmalta ja oikealta, Huovinen kuvailee.

Yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa on su-junut mallikkaasti.

– Koulutus on ammattitaitoista ja joustavaa, Karelia-amk:ssa kuunnellaan yritysten tarpeet tarkalla korvalla. Se on hieno asia ja sen takia teemme mielellämme yhteistyötä, Huovinen kiittelee.

i Lean & Sig Sigma syksyllä 2016

LEAN-PERUSTEET TOIMINNAN TEHOSTAMISESSA – YELLOW BELT (4 x 3,5h)8.9., 22.9., 6.10. ja 27.10. klo 8:30–12

LEAN SIX SIGMA GREEN BELT (6 pv)15.9., 7.10., 10.11., 8.12., 12.1., + 1 päivä sop. mukaan

Koulutukset Wärtsilä-kampuksella (Karjalankatu 3, Joensuu)

Ilmoittaudu: karelia.fi/valmennusohjelmat

Lisätiedot ja räätälöidyt koulutukset: harri.mikkonen@karelia.fi, 050 5020 402

> Lean & Sig Sigma -koulutuksissa opittavia asioita konkretisoidaan mm. lego-palikoiden avulla.

karelia.fi | 17

Karelia-ammattikorkeakoulu kerää vuosittain lukuvuosipalautetta kaikilta opiskelijoiltaan. Tammi-maaliskuussa kerätyn palautteen perusteella Karelian opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä opintoihinsa. Kokonaistyytyväisyys oli 81 % jo toista vuotta peräkkäin. Tulos on Karelian historian paras. Erityisen tyytyväisiä koulutukseen olivat ensimmäisen vuoden opiskelijat (kokonaistyytyväisyys 88 %). Erot eri vuosikurssien välillä ovat tasoittuneet ja erityisesti parani kolmannen vuoden opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihinsa.

Opiskelijoilta hyvää palautetta- yhteisöllinen ja oppimista tukeva ilmapiiri on Karelian valtti

TEKSTI Marjo Nenonen, Pekka Auvinen | KUVA Tuukka Pakarinen

18 | karelia.fi

Tuloksen merkittävyyttä lisää se, että kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden määrä oli hyvä. Vii-me vuoden opintoja koskevaan palautekyselyyn vastasi 1321 opiskelijaa. Opiskelijoiden tyytyväi-

syyskysely kohdentui neljään eri kokonaisuuteen: ope-tussuunnitelma, koulutuksen toteutus, ohjaus ja arviointi sekä osaamisen kehittyminen. Opetussuunnitelman osalta opiskelijat arvioivat mm. opetussuunnitelman toimivuutta ja valintoja sekä opintojen mitoitusta. Vastaajista 78 % oli tyytyväisiä opetussuunnitelmaan. Tyytyväisimpiä olivat 1. vuoden opiskelijat (87%).

Koulutuksen toteutuksessa opiskelijat antoivat palautet-ta mm. opetusjärjestelyistä, arvioinnista ja opetusmenetel-mistä. Opiskelijoiden tyytyväisyys oli hyvä (84 %). Erityisen tyytyväisiä opiskelijat olivat yhteistyöhön ammattikorkea-koulun henkilöstön kanssa (vaihteluväli eri vuosikurssien välillä 94-99%) sekä yhteistyöhön toisten opiskelijoiden kanssa (96-98%). Vastaajat olivat myös hyvin tyytyväisiä ammattikorkeakoulun tarjoamiin oppimisympäristöihin ja tietojärjestelmiin.

Oppimisen ohjausta ja arviointia koskeva palaute (ko-konaistyytyväisyys 80%) on parantunut Karelia-amk:ssa viime vuosina merkittävästi. Vastaajat arvioivat ohjaukseen liittyen mm. tiedottamista, opiskelija- ja opettajatuutoritoi-mintaa sekä arviointia. Parantuneeseen tulokseen on osal-taan vaikuttanut opinto-ohjauksen systemaattinen kehittä-minen. Karelia-amk:ssa on viime vuosina panostettu mm. opiskelijoiden varhaiseen tukeen ja opiskeluhyvinvointiin.

- Yhteisöllinen toimintakulttuuri luo perustan varhai-sen tuen toimintamallille. Viime vuosina olemme pyrki-neet vahvistamaan Kareliassa toisesta välittämisen, asioiden puheeksi ottamisen ja yhteisöllisen kehittämisen ilmapii-riä. Tämä systemaattinen toiminta kantaa nyt hedelmiä.

Parhaat kiitokset koko henkilöstölle ja opiskelijakunnalle, toteaa vararehtori Pekka Auvinen.

Osaamisen kehittymiseen liittyvä kokonaispalaute on hyvällä tasolla (81%). Opiskelijat antoivat palautetta mm. opetuksen haasteellisuudesta, aiempien kokemusten hyö-dyntämisestä opinnoissa ja koulutuksen ilmapiiristä. Eri-tyisen tyytyväisiä opiskelijat olivat oppimista tukevaan, yhteisölliseen ilmapiiriin.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien tyytyväisyys opintoihin oli edellisen vuoden tapaan ko-konaisuutena erittäin hyvää (89 %). Erot eri koulutusten välillä olivat pieniä.

Palautetta on käsitelty koulutuksissa kevään aikana ja päätetty kehittämiskohteista ja toimenpiteistä. Palautetta ja sovittuja kehittämistoimenpiteitä käsitellään myös yhdessä opiskelijaryhmien kanssa. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä opiskelijakunta POKAn kanssa, joka on yksi Karelian strategisista kumppaneista.

81%Opiskelija-

tyytyväisyys

Yhteisöllinen toimintakulttuuri luo perustan varhaisen

tuen toimintamallille. Viime vuosina olemme

pyrkineet vahvistamaan Kareliassa toisesta

välittämisen, asioiden puheeksi ottamisen

ja yhteisöllisen kehittämisen ilmapiiriä.

vararehtori Pekka Auvinen

karelia.fi | 19

ERIKOISTUMIS- KOULUTUKSET tulevat sosiaali- ja

terveysalalle

Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto korkeakouluissa. Ne ovat tutkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimiville suunnattuja koulutuksia. Vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan, osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin sekä kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana. (VNA 1483/2014, 6a§)

TEKSTI Tuula Kukkonen | KUVA Tuukka Pakarinen

20 | karelia.fi

KARELIA KOORDINOI SOTELIKA-ALAN ERIKOISTUMISKOULUTUSTEN KEHITTÄMISTÄKarelia-ammattikorkeakoululla on kansallisesti merkittävä rooli Sotelika-alan (Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kaune-usalan) erikoistumiskoulutusten kehittämisessä. Karelia-ammattikorkeakoulu koordinoi valtakunnallista Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa alan erikoistumiskoulu-tustarpeet ja tehdä ensivaiheen suunnitelma koulutusten käynnistämisestä. Projektin aikataulu on hyvin tiivis: se toteutetaan vuoden 2016 aikana. Kehittämistyöhön osal-listuvat kaikki 23 Sotelika-alan koulutusta tarjoavaa am-mattikorkeakoulua.

Projektin erityispiirteitä ovat valtakunnallinen katta-vuus, alan laajuus ja merkittävyys ammattikorkeakoulu-kentässä sekä monialaisuus: sosiaali- ja terveysalan rinnalla erikoistumiskoulutuksia kehittävät liikunta- ja kauneusala. Lisäksi omana näkökulmanaan huomioidaan kuntoutusala, jonka erityistarkastelu liittyy käynnissä olevaan kuntoutus-alan koulutuksen kokonaisuudistukseen. Tarkoituksena on päästä ylittämään sektorirajoja ja löytää ammattispesifien näkökulmien rinnalle moniammatillista, ehkä jopa monia-laista yhteistyötä.

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET SUUNNITTELUN PERUSTANAErikoistumiskoulutukset perustuvat työelämässä tarvitta-van asiantuntijuuden ja sen kehittämisen tarpeeseen. On tärkeää ennakoida työelämän muutoksia ja jäsentää uusia osaamistarpeita.

Projektissa kartoitetaan Sotelika-alan tulevaisuuden osaamistarpeita valtakunnallisen sähköisen kyselyn ja alu-eellisten työelämätapaamisten avulla. Sähköisen kyselyn tuloksia hyödynnetään alueellisissa työelämätapaamisis-sa. Lisäksi valtakunnallisessa sidosryhmätapaamisessa kuullaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden valtakunnallisten sidosryhmien näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Näin saadun osaamistarvetiedon analyy-sien perusteella jäsennetään erikoistumiskoulutusten tar-peita. Valtakunnallisen kokonaiskuvan aikaansaaminen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon ja yhteistyön tukeminen ovat projektin keskeisiä tehtäviä.

TARVITAAN TIETOA TULEVASTAErikoistumiskoulutusten halutaan vastaavan tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja siten vahvistavan Sotelika-alaa suur-ten muutosten keskellä. Projektissa tarvitaankin eteenpäin

katsomista: Kuinka lähellä olevat ja vielä tuntemattomat muutokset vaikuttavat alamme kehityssuuntiin, mitä eri-koisosaamista tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua, ja mitä oikeastaan tiedämme tulevasta.

Koulutuksen tehtävänä on valmentaa tulevia ammatti-laisia johonkin mitä ei vielä ole olemassa: tulevaisuuden työelämään. Samalla, kun koulutuksen tulee olla vahvasti kiinni tämän hetken työelämässä, sen tulisi myös ennakoida tulevaa. Ja kun kyse on alasta, joka on vahvasti kiinni ajassa ja heijastelee monin eri tavoin yhteiskunnallisia muutoksia, tulevaisuuden ennakointi on hyvin haasteellista.

Perehtyminen tulevaisuuden ennakointeihin, skenaa-rioihin ja trendeihin on tuottanut ravistelevan havainnon. Jo muutaman vuoden takaiset visioinnit tuntuvat tässä ajassa toisaalta vierailta - niiden perusteet ovat jo ehtineet muuttua - ja toisaalta liiankin tutuilta: Ne ovat toteutuneet ennakoitua nopeammin, eivätkä enää kerro tulevasta.

Tulevaisuuden osaamistarpeita tarkasteltaessa huomio kiinnittyy ennakoinnin vaikeuden lisäksi siihen, että osaa-mistarpeita tarkastellaan hyvin usein ammattikohtaisesti, koulutusammattien kompetenssien kautta. Tämä tarkas-telu on luonnollisesti koulutuksen tavoitteiden kannalta välttämätöntä. Sen lisäksi vaikuttaisi olevan tarvetta laaja-alaisemmalle osaamistarpeiden tarkastelulle. Kun alamme palvelu- ja organisaatiorakenteet ovat suurten muutosten pyörteissä, ja keskustelua käydään myös ammattien keski-näisen työnjaon uudistamisesta, olisi tarpeen tarkastella myös osaamistarpeita laaja-alaisemmin ja työelämän tar-peista käsin.

LähdeValtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. 1483/2014.

Samalla, kun koulutuksen tulee olla vahvasti kiinni tämän hetken työelämässä,

sen tulisi myös ennakoida tulevaa.

karelia.fi | 21

ohjaa opiskelijat älykkäästi töihinWORK SMART

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen Work Smart -toiminta tähtää opiskelijoiden työnhakuvalmiuksien paranemiseen. Työelämän edustajat kutsutaan kohtaamaan opiskelijoita ohjatuissa Work Smart -verkostoitumistyöpajoissa, joissa potentiaaliset työnantajat tutustuvat opiskelijoihin ja sparraavat heitä työelämän osaamistarpeisiin. Koulutusaloittain järjestettävissä työpajoissa opiskelijat esittelevät osaamistaan ja uratavoitteitaan sekä kysyvät työnantajien rekrytointitarpeista. Karelian puolentoista tunnin mittaisissa työpajoissa opiskelijat ehtivät käydä keskustelua 4-7 yrityksen edustajien kanssa pikatreffien puitteissa.

TEKSTI Marja-Liisa Ruotsalainen | KUVAT Salla Anttila

22 | karelia.fi

Kuluneen vuoden aikana Kareliassa näitä kohtaa-misia mahdollistavia työpajoja on järjestetty pa-risenkymmentä ja palaute on ollut mairittelevaa; opiskelijoista 84 % kokee verkostoitumistyöpajat

hyödylliseksi urapolullaan ja 100 % työnantajista pitää ver-kostoitumistyöpajoja hyödyllisenä. (Opiskelijaharjoittelija Jenni Hyvärisen toteuttama kysely syksyn 2015 aikana).

Metsätalousinsinööriopiskelija toteaa: ”Tosi hyödyllis-tä, kun pääsi näkemään ja kuulemaan mitä ne työnantajat haluavat ja millaisia ihmisiä hakevat töihin. Ja mitä se on se työ mitä halutaan opiskelijan oppivan koulussa. Tietä-mys metsätalousinsinöörin työmahdollisuuksista laajeni merkittävästi, kun sai keskustella kuuden eri yrityksen edustajan kanssa. Annan arvosanaksi 1-5 asteikolla verkos-toitumistyöpajalle neljä, sillä pitäisi olla enemmän aikaa keskustelulle per yritys.”

TYÖNANTAJILTA HYVIÄ NEUVOJA JA TYÖMAHDOLLISUUKSIATyöelämän edustajat kokevat verkostoitumistilaisuudet mahdollisuuksina tuoda oman yrityksensä toimintaa ja palveluita tutuksi opiskelijoille, sillä he saavat suoraan palautetta mm. verkkosivujensa informatiivisuudesta. Opiskelijat valmistautuvat kohtaamisiin usein tutustu-malla verkon kautta saataviin tietoihin yrityksistä. Yrityk-set myös tarvitsevat opiskelijoiden osaamista ja haluavat

tarjota esimerkiksi kesätyöpaikkoja, harjoittelutyöpaikko-ja, toimeksiantoja opiskelijaryhmille projektiopintoihin tai opinnäytetyön aiheita. Perttu Kouvalainen, Fabrik Oy: ”Meidänhän pitää hurmata ne opiskelijat, että ne hakevat meille töihin!”. Yritysten edustajat haluavat myös antaa opiskelijoille vertaistukea siitä millaisia arkipäivän haasta-via tilanteita on vaikkapa asiakaspalvelutehtävissä ja miten niistä suoriudutaan.

Yritysten edustajat Markku Naasko, Metsähallitus, Ant-ti Heinonen, Metsägroup ja Heikki Karppinen, Suomen Metsäkeskus summaavat kokemuksiaan verkostoitumis-työpajasta metsätalousinsinööriopiskelijoiden kanssa: ”Samanlaisia nuoria kuin itsekin oltiin aikoinaan”. ”Hyvä tilaisuus, kun saa tutustua eri nuoriin ja he näkevät miten monia vaihtoehtoja on työuralle, kun meitä on täällä niin monesta yrityksestä.” ”Kyllä täältä muutama noheva kaveri jäi mieleen, että odottelemme harjoitteluhakemuksia”.

Verkostoitumistyöpajojen päätteeksi käydään yhteinen arviointikeskustelu, jonka puitteissa työnantajat usein ha-luavat neuvoa yhteisesti koko ryhmää työelämätaidoista: ”Olkaa ajoissa, täsmällisiä, aloitteellisia, tulkaa yrityksiin juttelemaan työurasta jo opiskelujen aikana, käykää ns. näyttäytymässä, siten jää mieleen ja se osoittaa aktiivisuut-ta. Ihmisten kanssa tehdään töitä, joten vuorovaikutustai-dot ovat tärkeitä. Työyhteisössä on tärkeää olla sopeutuvai-nen joukkoon, olla oma itsensä.”

karelia.fi | 23

Metsätalousinsinööriopiskelijat antoivat verkostoitumis-työpajasta positiivista palautetta: ”Verkostoitumistyöpajas-sa tällainen pienryhmissä keskustelu yrityksen kanssa on tosi hyödyllistä, kun se hiljaisempikin kaveri pääsee kysy-mään itselleen tärkeitä kysymyksiä yrityksen edustajalta suoraan. Esimerkiksi jossain isossa auditoriossa saattaisi ujostuttaa kysymyksen esittäminen ja se jäisi tekemättä, vaikka tieto olisi juuri hänelle tärkeää ja varmaan se hyö-dyttää muitakin siinä pienryhmässä.”

REKRYTOINTIA KEHITTÄMÄÄN YHDESSÄ YRITYSTEN KANSSA Work Smart – Älykkäästi töihin -hanke aloitti vuoden 2015 alussa. Toteutuksessa pyritään opiskelijoiden työelä-mätaitojen kehittämiseen, työllistymisen edistämiseen ja onnistuneisiin rekrytointeihin. Tavoitteena on opiskelijoi-den sujuva siirtyminen tutkinnon suorittamisen jälkeen työelämään omalle alalle, kyseessä on siis ns. nivelvaiheen työuranohjaus. Tarkoituksena on, että opiskelijat verkos-toituvat oman alan työnantajien kanssa jo ennen valmistu-mistaan. Tavoitteet konkretisoituvat opiskelijoiden valmis-tumisen jälkeen parempana työllistymisenä.

Work Smart -menetelmä on lähtenyt myönteisesti liik-keelle. Toiminta koskee Karelia-ammattikorkeakoulun kaik-kien alojen opiskelijoita. Yritykset ovat ottaneet tällaisen mahdollisuuden erittäin myönteisesti vastaan ja ovat tulleet tapaamisiin mielellään. Ja ennen kaikkea opettajat, joiden opintojaksoille on päästy WS-menetelmää valmentautu-mistyöpajoineen ja ennakkotehtävineen toteuttamaan, ovat antaneet myönteistä palautetta hankkeen mahdollista-masta lisäresurssista opiskelijoiden työuravalmennukseen. Yritystapaamisia tullaan jatkamaan tämän WS-verkostoi-tumistyöpajamenetelmän lisäksi moninaisesti. Keväällä 2016 järjestettiin rekrytointitapahtumat palvelukeskusten ja liiketalouden, tietojenkäsittelyn, tietotekniikan ja sosiaa-lialan opiskelijoiden verkostoitumiseen. Myös matkailu- ja ravitsemisalalla on oma tapahtumansa. Tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijoille ja ICT-alan yrityksille järjestetään verkkovälitteinen TIKO On Fair kohtaaminen.

Work Smart -hankkeen kehittämistyötä tullaan kuluva-na vuonna suuntaamaan rekrytointiosaamisen kasvattami-seen. Haluamme keskustella yritysten kanssa siitä, mitä rek-rytointi niiden näkökulmasta tulevaisuudessa tarkoittaa ja kuinka ne voisivat auttaa meitä kehittämään opiskelijoiden valmiuksia toimia tuloksekkaasti rekrytointiprosesseissa. Kutsumme siis yrityksiä osallistumaan toimintaamme omi-en tarpeidensa näkökulmasta, hankkeen projektihenkilöstö keskustelee mieluusti yhteistyömahdollisuuksista.

Hyvä tilaisuus, kun saa tutustua eri nuoriin ja he näkevät miten

monia vaihtoehtoja on työuralle, kun meitä

on täällä niin monesta yrityksestä.”

Antti Heinonen, Metsägroup

YhteystiedotMarja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikköKarelia-ammattikorkeakouluTikkarinne 9, 80200 Joensuumarja-liisa.ruotsalainen@karelia.fi+358 50 597 0882

Hanne Husso, hankeasiantuntijaPohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymäTulliportinkatu 3, G-talo, 2.krs, 80130 Joensuuhanne.husso@pkky.fi+358 50 463 7173

Work Smart -hanke on Euroopan Unionin/Euroopan Sosiaalirahaston, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Joen-

suun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoittama kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.1.2015 - 31.12.2017. Hankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Hanke toimii koko Pohjois-Karjalan alueella.

WORK SMART

24 | karelia.fi

yrittänyttä ei laitetaKYKY-hankkeessa

Yhteistyö on todella helppoa ja puhumme

selkeästi samaa kieltä.” Heli Petsalo, PKKY

�KYKY-hankkeen Marja-Liisa Ruotsalainen, Mervi Leminen, Heli Petsalo ja Mari Karjalainen muodostavat toimivan tiimin.

karelia.fi | 25

Mitä kummaa? Yrittäjyys ja yrittäjäasenne eivät tarkoitakaan välttämättä sitä, että puurtaa yk-sinään otsa hiessä pitkiä päiviä omaa firmaa pyörittäessä. Sen sijaan yhdessä yrittäminen

ja toisilta oppiminen – tiimiyrittäjyys – on päivän sana. Yrittäjämäistä asennetta tarvitsevat nykyään myös toisen palveluksessa työskentelevät.

– Työelämä kaipaa ns. sisäistä yrittäjyyttä. Pitää olla itse-näinen ja halukas ottamaan vastuuta ja pitää kehittää työ-tään eteenpäin, toteaa KYKY-hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen.

Työelämä on murroksessa ja yrittäjyyden merkitys on tänä päivänä ja tulevaisuudessa suuri. Hankkeen yrittä-jyysasiantuntija Mervi Leminen näkee, että valmistuvat opiskelijat eivät työllistykään välttämättä enää yhteen yri-tykseen, vaan palkka voi tulla useammasta lähteestä.

– Tulevaisuudessa opiskelijat tulevat työllistämään yhä enemmän itse itseään ja keksimään sellaisen innovatiivisen toimintatavan, joka tuo leivän pöytään, Leminen ennustaa.

KYKY-HANKE ANTAA OPETTAJILLE TYÖKALUJAKYKY-hanke pyrkii synnyttämään entistäkin myönteisem-män asenteen yrittäjyyttä kohtaan Karelia-ammattikorkea-koulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiske-lijoissa ja henkilökunnassa.

Opettajille hanke antaa uusia työkaluja tukea opiskeli-joiden yrittäjyyttä. Hankkeessa kootaan esimerkiksi info-paketteja niiden opettajien avuksi, joilla oma osaaminen yrittäjyydessä ei ole vielä vahvaa.

– Teemme näkyväksi linkit, joiden takaa löytyy lisätie-toa, ja neuvontaorganisaatiot, joista saa apua, Ruotsalainen toteaa.

Hankkeen pedagogisia avainsanoja ovat valmentava ote ja tiimiyrittäjyys.

– Valmennamme opettajia, jotta pedagoginen muutos pois opettajalähtöisestä opettamisesta olisi mahdollinen. Tällöin opiskelijat ja opiskelijatiimit ottavat itse vastuuta omista opinnoistaan, PKKY:n projektipäällikkö Heli Pet-salo kertoo.

Yksi valmennuskeinoista on keväällä alkanut 1,5-vuo-tinen Tiimimestari-valmennusohjelma, jossa on mukana opettajia sekä Karelia-amk:sta että PKKY:stä.

YRITTÄJYYDESTÄ LUONTEVA OSA OPINTOJAHankkeen aikana rakennetaan ns. yrittäjyyden polku. Yrit-täjyydestä tehdään niin luonteva osa opintoja, että yrittä-jyyden kynnys valmistumisen jälkeen madaltuu.

– Meillä PKKY:ssä kehitetään mm. väyläopintoja, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yrittäjyyden am-mattikorkeakouluopintoja jo toisen asteen opintojen aika-na, Heli Petsalo toteaa.

Sekä PKKY:ssä että Karelia-amk:ssa opiskelijat oppivat uusia yrittäjyystaitoja teoriaopintojen ohella käytännössä itse tekemällä. Omien yritysideoiden testaamiseen sopii esimerkiksi Karelian Draft-ohjelma, jossa kehitetään inno-vatiivisia tuote- ja palveluideoita tiimeissä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada mikrorahoitusta omalle yritysidealle.

Jos varsinainen yrittäjyys ei kiinnosta opiskelijaa, yrittä-jyyden polku tuo valmiuksia myös sisäiseen yrittäjyyteen.

– Meiltä valmistuneet opiskelijat toimivat sisäisen yrittä-jyyden mentaliteetilla. Hanke mahdollistaa sen, että meillä on nuoria, innostuneita ja potentiaalisia yrittäjiä, joita maa-kunta tarvitsee kehittyäkseen, Leminen summaa.

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen KYKY-hanke pyörähti käyntiin vuoden alussa. Hanke tekee kolmen vuoden aikana yrittäjyyttä tutuksi molempien oppilaitosten väelle. Yksin ei tarvitse kenenkään yrittää, sillä yksi hankkeen avainsanoista on tiimiyrittäjyys.

TEKSTI Kirsi Taskinen | KUVA Salla Anttila

26 | karelia.fi

HYVINVOINTITEKNOLOGIA HALTUUN Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan laitteita ja palveluja, joiden avulla edistetään ja ylläpidetään ihmisen elämän-laatua, terveyttä, hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista.

Tietoa kotona asumista tukevista teknologioista ei vält-tämättä ole sen enempää esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstöllä kuin ikäihmisillä ja heidän omaisillaan. Tek-nologiatiedon lisäämiseksi Karelian opiskelijat kokosivat teknologianäyttelyn, joka sai nimen Jelppisalkku. Se sisältää kymmenkunta kohtuuhintaista ja helposti käyttöönotet-tavaa laitetta. Opiskelijat laativat myös kaikista laitteista lyhyen esittelyn, jossa kerrottaan sanoin ja kuvin mihin tuotetta käytetään, mistä sen voi hankkia ja mitä se maksaa.

Hyvinvointiteknologiaa oppimassaIkäOTe-hankeessaAmmattikorkeakouluopetuksen tavoitteena on opetuksen integraatio käytännön työelämään. IkäOTe-hankkeessa on alusta asti tarjottu opiskelijoille oppimismahdollisuuksia aidoissa työelämän tilanteissa kuten teknologiakokeiluissa ja erilaisissa kehittämistehtävissä. Oppiminen on tapahtunut tutkivan oppimisen, kehittämisen ja tekemisen kautta osana oppimisympäristön Voimalan harjoittelua tai muuta opintojaksoa. Voimala on Karelia-ammattikorkeakoulun monialainen oppimis- ja palveluympäristö. Opiskelijat ovat lähteneet suunnittelemaan ja toteuttamaan tehtäviä yhdessä asiakkaiden ja työelämän toimijoiden kanssa.

Hankkeen teknologiakokeiluihin liittyvissä esittelytilai-suuksissa opiskelijat ovat tutustuneet paikannuslaitteisiin ja kuvallisen vuorovaikutuksen palveluihin. Yhteydenpito asiakkaaseen kuvapuhelimen välityksellä ja ohjelmatuotan-toon osallistuminen lisäävät opiskelijoiden tieto-ja viestin-täteknologiaosaamista ja sen hyödyntämistä asiakastyössä.

ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA OHJAAMINEN Opiskelijat ovat kohdanneet ikääntyviä asiakkaita ja heidän läheisiään monin tavoin. He ovat järjestäneet hyvinvointia tukevaa ohjelmaa muistisairaille henkilöille ja antaneet tukea paikannuslaitteen käytössä iäkkäille omaishoitajille.

TEKSTI Päivi Sihvo & Jaana Nykänen | KUVA Salla Anttila

karelia.fi | 27

Lisäksi he ovat tehneet teknologiakokeiluihin liittyvässä tut-kimuksessa mittauskäynnit asiakkaiden kotona. Mittausten yhteydessä opiskelijoilla on ollut aikaa keskustella asiakkaan kanssa hänelle tärkeistä asioista. Keskustelut on koettu mer-kityksellisiksi niin asiakkaiden kuin opiskelijoiden paris-sa. Kokemusta virtuaalisesta asiakastyöstä opiskelijat ovat saaneet ohjatessaan asiakkaita kuvapuhelimen välityksellä (kuva). Teknologian käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä on pohdittu valmistauduttaessa asiakaskohtaamisiin.

TUTKIMUKSEN TEKEMINEN TUTUKSI Teknologiakokeiluihin kuuluu tutkimus ja erilaisten sel-vitysten teko. Opiskelijat ovat keränneet aineistoa kysely-lomakkeilla ja haastatteluilla osana Tutkimusmenetelmät -opintojaksoa. He ovat myös analysoineet keräämäänsä aineistoa. Noin 200 terveysalan opiskelijan osallistuminen mittauksiin on ollut tutkimusosion onnistumisen edellytys.

TYÖELÄMÄTAIDOT HALLINTAAN Opiskelijat ovat tehneet hanketyötä pienissä ryhmissä, jotka ovat olleet osaksi moniammatillisia. Tiimeissä ja verkostoissa työskentely on yksi niistä taidoista, joita työ-elämässä tarvitaan entistä enemmän. Hanketyöskentelyyn liittyy epävarmuutta ja ennakoimattomia asioita, joiden vuoksi suunnitelmat ja aikataulut muuttuvat. Opiskelijat ovat oppineet paineensietoa, luovaa ongelmanratkaisua ja uusien innovaatioiden kehittelyä esimerkiksi hyvinvointia edistävien videoiden tekemisessä kuvapuhelinkokeiluun.

Hankkeessa työskentely on mahdollistanut myös ns. me-tataitojen kehittymisen.

TEKNOLOGIAOSAAMISTA TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄÄNTulevaisuudessa teknologiaa hyödynnetään entistä enem-män sosiaali- ja terveysalan työssä. Opiskelijat ovat saa-neet uutta tietoa ja kokemuksia hyvinvointiteknologian ratkaisuista ja hyödyntämisestä IkäOTe-hankkeessa työs-kennellessään.

Opiskelun aikana saatu tieto ja kokemukset hyvinvoin-titeknologiasta ja palveluista madaltavat kynnystä niiden käyttöön työelämään siirryttäessä. Nuorten sosiaali- ja ter-veydenhuollon ammattilaisten positiivinen suhtautuminen teknologiaan toivottavasti rohkaisee jo työelämässä olevia työntekijöitä teknologian käyttöön.

Opiskelijoiden työskentelyn hankkeessa on mahdollis-tanut Karelia-ammattikorkeakoulussa muodostettu mo-nialainen opettajayhteisö. Yhteistyössä suunnitellaan mitä opiskelijat tekevät hankkeessa ja minkä opintojakson osana. Kuvapuhelinkokeilussa opettajayhteisön merkitys on ko-rostunut, koska siinä kehitetään ohjelmatuotantomallia, joka vaatii tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden, eri alojen opet-tajien ja työelämän toimijoiden sekä palvelun toimittavan yrityksen kanssa. Hanketyöskentely mahdollistaa opiskeli-joiden tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen kart-tumisen, yhteisöllisen oppimisen ja uusien innovaatioiden kehittämisen.

Hyvinvointiteknologiaa oppimassaIkäOTe-hankeessa

IkäOTe - Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hankkeessa (4/2015−2/2017) tutkitaan ja kokeillaan teknologisia ratkaisuja

ikääntyvien henkilöiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi. Turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä laitteita ja palveluita kokeillaan Joensuun kaupungin kotihoidossa.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto (hallinnoija), Joensuun kaupunki ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. Lisätietoja www.ikäote.fi.

IKÄOTE -HANKE

28 | karelia.fi

HARJOITTELU HEILURISSASairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijat Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä lähihoitajaopiskelijat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä Outokummusta ovat osallistuneet moniammatillisen yhteistyön kehittä-miseen ja samalla olemme luoneet koulutusrajat ylittävän eMma-yhteistyömallin. Lisäksi olemme reagoineet maa-kunnallisiin työelämän tarpeisiin ja tukeneet opiskelijoiden ja kaupunkikeskustan ulkopuolella sijaitsevien harjoitte-lupaikkojen kohtaamisia. Mennyt vuosi on ollut antoisa ja onnistuneessa toiminnassa on korostunut eri toimijoiden välinen yhteistyö.

Moniammatillinen koulutusasteet ylittävä toiminta edel-lyttää harjoittelujen toteutumista samoissa ympäristöissä samaan aikaan. Haasteena on ollut siihen liittyvät ajoituk-set. Tämän vuoksi hankkeessa on luotu uusia tapoja mo-niammatillisen yhteistyön toteuttamiseksi. Keskeisin asia on digitaalinen oppimisympäristö, jossa eri ammattialojen opiskelijat kohtaavat opettaen toisiaan ja jakavat oman ammattialan osaamista erilaisille case-asiakkaille. Mukaan

eHake eli e-ohjauksen eri muodot moniammatillisen yhteistyön vahvistajana -hanke on päättymässä kesäkuussa 2016. Pääteemoina ovat maakunnallisuus ja eri sosiaali- ja terveysalan ammattialojen välisen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Koulutusorganisaatioiden, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyö on ollut merkittävässä roolissa kehitystyössä ja hankkeen aikana on haluttu kokeilla uusia yhteistyömuotoja.

keskusteluun pääsevät myös opettajat ja työelämän harjoit-telupaikkojen edustajat. Lisäksi opiskelijat ovat tavanneet toisiaan ja työelämän edustajia eri teemalla toteutuneissa simulaatiossa ja työpajoissa. Palautteen mukaan nämä ke-hittämisiltapäivät ovat olleet antoisia ja laajentaneet omaa osaamista moniammatillisen toiminnan kautta.

Harjoittelujen parempi jalkautuminen maakuntaan vaatii uudenlaista ajattelua. Perinteisen harjoittelun ohella olemme toteuttaneet oppimis- ja palveluympäristö Voima-lan kautta lyhyitä projektimuotoisia harjoitteluja, joissa on ollut toimijoina moniammatillisia pieniä tiimejä. Lisäksi toteutui yksi isompi tapahtuma, ikäihmisten pelipäivä Li-perissä. Opiskelijat ovat itse suunnitelleet ja toteuttaneet projektit yhteistyössä työelämän kanssa. Lisäksi opiskelijat ovat vielä parhaillaan, näin hankkeen viimeisten kuukau-sien aikana tekemässä sekä asiakkaille että ammattilaisil-le suunnattuja ohjausvideoita eri teemoista. Työyhteisöt voivat käyttää niitä halutessaan oman toimintansa tuke-na. Voimme todeta, että yhteistyö työelämän kanssa on lisääntynyt suoraan opiskelijoiden itsensä toteuttamana.

eHake- YTYÄ YHTEISTYÖHÖN!

TEKSTI Tuulia Sunikka | KUVAT Salla Anttila

karelia.fi | 29

PORUKALLA PAREMPAA PONTTAKarelian uuden, uudistuvat hyvinvointipalvelut painoalan ja työelämäyhteistyöstä saamiemme kokemusten innoitta-mana kokeilimme uusia toimintatapoja toteuttaessamme yhteistyötä työelämän kanssa. Tarpeet nousivat työelämä-kumppaneiden tapaamisissa hankkeen alkutaipalella ke-sällä 2016. Karelian jalkautuminen työyhteisöihin ja maa-kuntaan nähtiin merkitykselliseksi. Opiskelijoissa näkyvät uuden sukupolven mukanaan tuomat ajatukset ja toimin-tatavat. Myös työelämä on muutoksessa ja osaamistarpeet muuttuvat. Tällöin on varmistettava, että työelämätieto saavuttaa opiskelijat. Tämän vuoksi eHake-hanke toteutti yhdessä WorkSmart-hankkeen kanssa Työelämä kuulolla -tapahtuman, jossa opiskelijat ja työelämän edustajat koh-tasivat uudella tavalla, ns. opiskelijoiden kotikentällä, ren-

nosti rahka- ja jogurttibaarin äärellä. Samalla työyhteisöillä oli mahdollisuus esittäytyä harjoittelu- ja työpaikkana.

Modern Welfare Seminar oli eri hyvinvointialan hank-keiden yhteistyön tulos, josta eHake-hanke kantoi koordi-nointivastuuta. Samalla seminaari toimi eHaken loppuse-minaarina, tarjolla oli luentoja ja työpajoja. Tilaisuuteen oli kutsuttu sekä opiskelijoita että työelämän edustajia, jolloin heillä oli mahdollisuus myös verkostoitua keskenään. Ver-kostoituminen ja yhteistyön kehittäminen oli tavoitteena myös maakuntakiertueella, jonka puitteissa vierailimme Liperissä, Outokummussa, Tohmajärvellä, Kiteellä, Juuassa, Nurmeksessa, Ilomantsissa ja Lieksassa. Kaikille avoimen terveyskeskuksissa sijaitsevan ständin lisäksi kiertueeseen kuului ennalta sovittuja tapaamisia sosiaali- ja terveysalan esimiesten kanssa. Tapaamisissa käsittelimme mm. kun-

MODERN WELFARE SEMINAR

» Hankkeen loppuseminaari uudenlaisessa muodossa » Vaikuttavampi seminaari yhteistyönä (seminaarissa mukana IkäOte,- Improve,- WorkSmart- ja FEFE-hankkeet) » Sisällön vastaavuus kuulijoiden tarpeisiin (pohdittu mitä haluavat kuulla) » Kansainvälinen » Messumainen toteutus » Osallistavaa työpajatoimintaa tilaisuuden ajan (digitaalinen oppimisympäristö, Adobe Connect, Instagram, Linkedin, Twitter, Sway, mindmap) » Osin leikkimielinen toteutus (photobooth teemalla tulevaisuuden työntekijä) » Mahdollisuus osallistua ja antaa palautetta somessa (wall of Social)

30 | karelia.fi

nan opiskelijatilannetta ja keskustelimme eHakessa tehdyn selvityksen tuloksista (opiskelijoiden kokemuksia mitkä te-kijät estävät ja tukevat harjoitteluun lähtöä maakuntaan). Samalla kerroimme myös työelämän mahdollisuuksista tilata palvelu- ja oppimisympäristön opiskelijoita opiske-lijaprojektiharjoitteluun esimerkiksi jonkun tapahtuman puitteissa.

YYA – YHTEISTYÖTÄ YTIMEKKÄÄSTI, MUTTA AJATUKSELLAYhteistyö on antoisaa ja opettavaista, mutta sillä on myös oltava aina jokin tavoite ja merkitys – on syytä pohtia, miksi jonkin asian äärellä ollaan toimimassa. eHake-hankkeessa on toteutettu yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan eri am-mattialojen opiskelijoiden, työelämäkumppaneiden ja eri

MAAKUNTAKIERTUE » Jalkauduttu lähemmäksi työelämäkumppaneita » Esimiesten tapaaminen sovitusti, hanketulosten jalkauttaminen, yhteistyömuotojen kehittäminen » Tehdään yhdessä vaikuttavampaa ja näkyvämpää työtä

koulutusorganisaatioiden välillä. eHake-hankkeessa mer-kitykselliseksi saavutukseksi nousi opiskelijoiden suorat yhteydenotot työelämään, jolloin he pääsivät itse työstä-mään prosessia alusta loppuun. Koulutusasteet ylittävä yhteistyö puolestaan on avartanut ymmärrystä yhteistyön mahdollisuuksista ja luonut uusia tapoja toteuttaa opis-kelijoiden opintoja. Esimerkkinä tästä ovat suunnitteilla olevat väyläopinnot lähihoitajakoulutuksesta ammattikor-keakouluopiskelijaksi ja eri alojen yhteiset simulaatiot/työ-pajat. Merkityksellistä on ollut myös huomata, että uusia toimintatapoja kokeillessa on saatu ns. ”monta kärpästä yhdellä iskulla” eli kaikki hyötyvät siitä. Myös eri hankkeet ja Karelia-ammattikorkeakoulu näyttäytyvät yhteneväisessä linjassa. Lisää eHake-hankkeen tuloksista on luettavissa ke-säkuussa 2016 julkaistavassa sähköisessä loppujulkaisussa.

TYÖELÄMÄ KUULOLLA -TAPAHTUMA » Työelämä kutsuttu lähelle opiskelijaa » Lyhyt ja napakka » Osallistavampi toteutus kahvilassa » Rahkabaari » Eri sosiaali -ja terveysalan ammattialat samassa tapahtumassa » Työelämän edustajalla mahdollisuus ständipaikkaan » Mahdollisuus osallistua/esittää työelämälle kysymyksiä etukäteen ja somessa tilaisuuden aikana (Twitter) » Toteutettu yhteistyössä WorkSmart-hankkeen kanssa

karelia.fi | 31

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Hankkeen tuloksena on kehittynyt ja

kehittymässä suomalaisille korkeakouluille kokonaan uudenlainen tapa tehdä

TKI- ja koulutusyhteistyötä globaalien

huippuorganisaatioiden kanssa.

Karelia-ammattikorkeakoulun Nasa Epic Challenge -hanke palkittiin kansainvälisen TKI-toiminnan kärkipal-kinnolla Kärjet 2016 -kilpailussa! Palkinto jaettiin touko-kuussa AMK-päivillä.

Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopis-to, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Joen-suun normaalikoulu aloittivat yhteistyön Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto NASA:n kanssa kesäkuussa 2015. Yhteistyö NASA:n kanssa sai alkunsa joensuulaisen Arcusys Oy:n NASA:lle toimittaman Valamis -oppimisym-päristön kehittämistyöstä.

Näiden neljän tutkimus- ja koulutusorganisaation kes-kuudesta valittiin kaksi monialaista ja eri koulutusasteita edustavaa opiskelijaryhmää mukaan NASA:n Epic Challen-ge –koulutusohjelmaan, jossa opiskelijat ovat kehittäneet alueen omien ja NASAn asiantuntijoiden kanssa ratkaisuja Marsin asuttamisen haasteisiin hyödyntäen Collaboratory-digiympäristöä ja oppien NASAn innovaatiomenetelmiä. Oppiminen ja työskentely on toteutettu paikallisryhmässä Joensuussa, yhteys NASA:an ja NASA:n asiantuntijoihin tapahtuu verkon välityksellä.

Karelia-amk:n, Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun nor-maalikoulun 17 opiskelijaa vierailivat toukokuussa Orlan-dossa NASA:n avaruuskeskuksessa (John F. Kennedy Space Center (KSC)). Unelmien matka on mahdollistettu mm. William ja Ester Otsakorven säätiön rahoituksella.

Hankkeen tuloksena on kehittynyt ja kehittymässä suomalaisille korkeakouluille kokonaan uudenlainen tapa tehdä TKI- ja koulutusyhteistyötä globaalien huippuorga-nisaatioiden kanssa. Hankkeen seurauksena on kehittynyt tehokas tapa opettaa ja siirtää TKI-osaamista uudenlaista digipedagogiikkaa hyödyntäen. Yhteistyön myötä on ta-pahtunut merkittävää menetelmä- ja substanssiosaamisen-siirtoa NASA:n innovaatioasiantuntijoilta ammattikorkea-koulun ja muiden oppilaitosten asiantuntijoille. Joensuun hyvien kokemusten ansiosta ohjelmaa ollaan laajentamassa kansalliseksi vuonna 2016.

Hanke on myös osoitus (ja muistutus) siitä, miten tut-kimus- ja koulutusorganisaatiot voivat käynnistää yhdessä alueen yritysten kanssa globaaleja haasteita ratkovia TKI-projekteja ilman raskaita EU-rahoitushakuprosesseja.

Galaksin kokoista tutkimustoimintaa – NASA Epic Challenge Suomen paras!

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen

32 | karelia.fi

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

Karelia-ammattikorkeakoulu palkitsi ansiokkaista opinnäytetöistä Kirsi Hukan sosiaali- ja terveysalan kehit-tämisen ja johtamisen koulutuksesta (ylempi amk-tutkinto) sekä Anna-Kaisa Piirosen, Hanne Hämäläisen ja Elina Nevalaisen fysioterapian koulutuksesta (ammattikorkea-koulututkinto). Vuoden opinnäytetöiden tekijät palkittiin 26.5.2016 stipendeillä, jotka oli jakamassa Karelia-amk:n rehtori Petri Raivo.

Kirsi Hukka kehitti opinnäytetyössään Vaihtoehtoiset tulevaisuuspolut kehitysvammaisten asumispalveluiden strategisen johtamisen tukena ennakoinnin käyttöä Hon-kalampi-säätiön kehitysvammaisten asumispalveluiden toimialalla. Tässä tehtävässä Hukka sovelsi tulevaisuuden tutkimuksen skenaariomenetelmää onnistuneesti. Hänen valitsemansa kehittämismenetelmät olivat monipuolisia, työyhteisöä aktivoivia sekä uutta tietoa ja näkökulmia avaa-via. Menetelmät ovat sellaisinaan sovellettavissa kohdeorga-nisaatiossa seuranta- ja kehittämisvälineinä. Opinnäytetyön tuloksena syntyneet tulevaisuuspolut auttavat organisaatio-ta sekä lyhyen että pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden arvioinnissa ja asettamisessa sekä konkreettisen palveluiden kehittämistoiminnan tavoitteiden määrittämisessä.

VUODEN 2015 PARHAAT OPINNÄYTETYÖT PALKITTIIN

Anna-Kaisa Piirosen, Hanne Hämäläisen ja Elina Nevalaisen opinnäytetyön aiheena oli Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen kotona asuville muistisairautta sairastaville ja heidän puolisoilleen. Opinnäytetyön tuloksena kehitet-tiin käyttäjälähtöinen toimintamalli, jonka kehittämiseen osallistuivat useammat työelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Piironen, Hämäläinen ja Nevalainen huomioivat kehittämistyössään muuttuvat hyvinvointipalvelut, ja he lähtivät etsimään uudenlaisia tapoja muistisairaiden kun-touttamiseen. Opinnäytetyössään he tarkastelevat, miten luontoa ja sen eri elementtejä voidaan hyödyntää muistisai-raiden kuntoutuksessa. Toimintamallin testauksessa sekä arvioinnissa muistisairailla ja heidän omaisillaan oli aktii-vinen rooli, mikä antaa Piirosen, Hämäläisen ja Nevalaisen työlle erityistä arvoa. Lisäksi opinnäytetyön vahvuutena oli onnistunut kolmen opiskelijan tiimityö, ja tiimityötaidot ovat työelämässä yhä keskeisemmässä asemassa.

Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden opinnäytetyön valitsijaraadissa olivat tänä vuonna yliopettajat Mika Pa-sanen, Liisa Suhonen ja Ari Talkkari. Raadin puheen-johtajana ja sihteerinä toimi yliopettaja Tarja Kupiainen.

karelia.fi | 33

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen, Salla Anttila

Valtakunnallista Pyörällä töihin –päivää vietet-tiin tiistaina 10.5.2016 Karelia-amk:n Tikkarinne-kampuksella. Karelia-amk sai vieraakseen Niinivaa-ran koululta neljännen luokan oppilaita. Oppilaat ja muut tapahtumaan osallistuvat pääsivät näyttämään pyöräilytaitojaan Liikenneturvan Taidatko taitoajon –radalla. Taitoradan lisäksi tapahtumaan osallistuvil-la oli mahdollisuus kokeilla sähköscooterilla ajamista sekä osallistua sääntövisaan.

Karelia-amk mukana Pyörällä töihin -päivässä

34 | karelia.fi

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen KUVAT Salla Anttila

» UUTISIA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA

KARELIA-AMMATTIKORKEA-KOULUUN YLI 4000 HAKIJAA

Karelia-ammattikorkeakouluun haki kevään 2016 korkeakoulujen yhteishaussa yli 4000 hakijaa, joista en-simmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia oli 3093. Ha-kijoista 1685 valitsi Karelia-ammattikorkeakoulun ensisi-jaiseksi hakukohteekseen. Hakemuksia saatiin yhteensä 4938. Hakijamäärä pysyi lähes samana kuin viime vuonna. Eniten suosiotaan lisäsivät terveydenhoitajakoulutus sekä tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus.

Karelia-ammattikorkeakoulussa oli haussa 20 koulutus-ta, joista ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johta-via koulutuksia oli viisi. Kaikkiin koulutuksiin järjestettiin valintakokeet touko-kesäkuun vaihteessa ja opiskelijava-lintojen tulokset ovat selvillä heinäkuun alussa. Opinnot alkavat elokuussa 2016.

Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Kar-jalan koulutuskuntayhtymä järjestivät Travel, Taste & Learn matkailualan koulutusten markkinointitapahtuman. Joensuun Ilosaa-ressa järjestetyn päivän aikana oli tarjolla erilaisia elämyksiä, viihdyttävää ohjelmaa sekä

rutkasti informaatiota alueen matkailu- ja ra-vitsemisalan koulutuksesta. Tapahtumassa oli mahdollista kokeilla sup-lautailua, melontaa, perhokalastusta ja muita aktiviteetteja. Uusia makuelämyksiä oli tarjolla niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Elämyksiä ja uusia makuja Travel, Taste & Learn -tapahtumassa

karelia.fi | 35

Osaava maailma.

Hyödynnä täydennyskoulutusten taloudellinen tuki!

Karelia-ammattikorkeakoulu on solminut ELY-keskuksen sekä Joensuun Tiedepuiston kanssa sopimuksen, jonka perusteella yrityksillä ja orga-nisaatioilla on mahdollisuus saada taloudellista tukea tiettyjen alojen täydennyskoulutuksiin. Tuettujen koulutusten kokonaiskustannukset yritykselle ovat vain 30–50 % normaalihinnasta.

ELY-keskus tukee ns. Täsmä- ja RekryKoulutuksia ICT-, muovi-, puu- ja terveydenhuoltoaloilla. Tiedepuiston tukemien koulutusten aiheita ovat laatujärjestelmä, projektijohtaminen, energiatehokkuus, IoT:n hyödyn-tämismahdollisuudet, Javascript-ohjelmointi ja SCRUM-ohjelmistoval-mennus. Koulutusten sisältö suunnitellaan yritysten tarpeiden mukaan.

Lue lisää: www.karelia.fi/taydennyskoulutus

Lue lisää!

www.karelia.fi/

taydennys

koulutus

ICT-ala | muoviala | puuala | laatujärjestelmä | projektijohtaminen | energiatehokkuus | teollinen Internet

| Javascript-ohjelmointi | SCRUM-ohjelmistovalmennus

36 | karelia.fi

Osaava maailma.