» Tunnelmia Karelia-ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlasta

» TYÖELÄMÄKUMPPANI ARVOSTAA SELKEYTTÄ

Painoalat

osaamisen

kehittäjänä

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2014

2 | karelia.fi

karelia.fi | 3

» PÄÄKIRJOITUS

PAINOALAT OSAAMISEN KEHITTÄJÄNÄ

Ollakseen jossakin hyvä tai pyrkiessään kehitty-mään paremmaksi on tehtävä valintoja. Karelia-ammattikorkeakoulun opetuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttami-

sessa tukeudutaan omiin ja alueen strategisiin valintoihin. Nämä valinnat konkretisoituvat erityisinä painoaloina.

Painoalat ovat ammattikorkeakoulun valitsemia vah-vuusalueita, joissa tavoitellaan kansallisesti ja kansain-välisesti tunnustettua asiantuntijuutta ja osaamista. Painoalojen valinnan perustana ovat toiminta-alueen kehit-tämistarpeet ja vahvuudet sekä keskeisten kumppaneiden kanssa tehdyt valinnat.

Karelia-ammattikorkeakoulun painoaloja ovat uusiutuva energia, ikäosaaminen, Venäjä-osaaminen, tarkkuustek-niikka, monimediaiset palvelut ja puurakentaminen. Ne ovat paitsi omia osaamisalueitamme myös niitä aloja, joita Joensuun seutu ja Pohjois-Karjalan maakunta ovat nosta-neet osaamisen kärkiteemoiksi. Karelia tuo tähän alueelli-seen osaamispooliin oman merkittävän panoksensa.

Uusiutuvan energian painoala on osa biotalouden ko-konaisuutta, jonka keskeisin tavoite on uusiutuvien luon-nonvarojen kestävä käyttö sekä biotalouden tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Karelia-ammattikorkeakoulun kärkiosaamista tällä sa-ralla ovat alueellisten bioraaka-ainevarojen jalostusarvon nostaminen, biopolttoaineiden tuotantoprosessit, energia-huollon suunnitteluosaaminen, energialiiketoiminta sekä kestävä johtaminen.

Ikäosaamisen painoalalla vahvistetaan väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelujen kehittämisosaamista, kehi-tetään yhteistä opetusta sekä rakennetaan kumppanuutta ja verkostoja. Tavoitteena on tukea alueen palvelurakenne-uudistusta tuottamalla alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin osaamista ja uutta tietoa sekä luomalla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa kilpailukykyisiä uusia palvelumalleja ja hyvinvointia tukevia tuotteita.

Venäjä-painoalan keskeisiä kehittämiskohteita ovat Ve-näjään liittyvän palveluliiketoiminnan ja asiantuntijuuden kehittäminen sekä tuotteistaminen. Myös kuluttajakäyt-täytyminen ja verkosto-osaaminen ovat keskeisellä sijalla Karelian Venäjä-asiantuntijuudessa.

Tarkkuustekniikka tarkoittaa valmistus- ja materiaali-teknologioiden sekä mittaamisen syvällistä ymmärtämistä ja lisäarvon tuottamista tuotteisiin. Painoalan tavoitteena on laajentaa tarkkuustyöstön sovellusalueita uusille osa-alueille sekä vahvistaa tarkkuustekniikan kytkeytymistä opetukseen.

Monimediaiset palvelut yhdistävät perinteisen ja uus-median osaksi kulttuurin, viestinnän ja matkailun elämyk-sellistä kokemista. Tavoitteena on monialaisten palvelujen tuottaminen uusien aktiviteettien ja vuorovaikutteisten teknologioiden avulla.

Puurakentamisen painoalalla kes-kitytään puupohjaisiin kuitumate-riaaleihin ja niiden käyttöön ra-kentamisessa. Puurakentamisen osaamisen ydin on rakennustek-niikan ja rakennusfysiikan so-veltamisessa puurakentamisessa käytettyihin materiaaleihin. Petri Raivo, rehtori

4 | karelia.fi

24

» Ratkaisuja koneelliseen metsänhoitoon

karelia.fi | 5

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori | Toimitussihteeri Eija Piiparinen, tiedottaja ja Marika Turkia, TKI-asiantuntija | Ulkoasu ja taitto Salla Anttila | Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto, Salla Anttila, morguefile.com | Kannen kuva Jaana Tasma | Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu | Yhteystiedot www.karelia.fi, info@karelia.fi | Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu | Levikki: 3000 kpl | ISSN 2323-8453 (Painettu), ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

6

810111416

19

28

2426

3034

3

Monimediaisesti opiskelijasta hanketyöhön

Meille ja muualle - vaikuttavaa ikäosaamista

Uutiset

Pääkirjoitus: Painoalat osaamisen kehittäjänä

Uusia julkaisuja

Esteettömyystietoa ja kehittämisyhteistyötä yli rajan

Työelämäkumppani arvostaa selkeyttä

Alumnitoiminta tukee yrityksen ja ammattikorkeakoulun yhteistä työtä

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI | 1/2014

22 Kansainvälistä puurakentamista ERASMUS-intensiivikurssilla

Puun käytön edistäminen Suomessa - järkevää?

Tunnelmia Karelia-ammatti- korkeakoulun valmistumisjuhlasta

Ratkaisuja koneelliseen metsänhoitoon

Bioenergiaan perustuva paikallinen kehittäminen voi nostaa Pielisen Karjalan uudelle kasvu-uralle

Toiminnallisilla mikro- ja nano-rakenteilla uusia innovaatioita yritysten tuotekehitykseen

» TYÖELÄMÄ-KUMPPANI ARVOSTAA SELKEYTTÄ

819

» Puun käytön edistäminen Suomessa - järkevää?

TEKSTI Jussi Virratvuori | KUVA Salla Anttila

ALUMNI- TOIMINTA

Entinen Karelia-ammattikorkeakoulun opiskeli-ja, nykyinen ohjelmistoalan yrityksen Collapick Company Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pette-ri Torssonen on jälkikäteen erittäin tyytyväinen

opintoihinsa. Erityisesti innovaatio- ja tuotteistamisopinnot ja niistä saadut ideat sekä opinnoissa kehittyneet esiinty-misvalmiudet ja lisääntyneet kontaktit lämmittävät miestä yhä. Entiseen opinahjoon, nykyiseen yhteistyökumppaniin Torssonen pitää yhteyttä mm. alumnitoiminnan kautta, johon Torssonen lähti mukaan innovaatiokoordinaattori Heikki Immosen suosituksesta. Mukaan lähtemisen motii-vina on halu vaikuttaa ammattikorkeakoulun kehittymiseen ja ammattikorkeakoulun rooliin tulevaisuuden aluevaikut-tajana. Torssosen yhtiö on myös Karelia-amk:n ohjelmisto-alan neuvottelukunnan jäsen.

Alumnitoimintaansa Torssonen vie henkilökohtaiselle tasolle muun muassa järjestämällä nykyisille tietotekniikan opiskelijoille harjoittelupaikkoja yrityksessään. Torssonen kertoo, että Karelia-ammattikorkeakoulu antaa yleisavai-met sekä hyvät osaamisen lähtökohdat, joita syventää työ-

tukee yrityksen ja ammattikorkeakoulun yhteistä työtä

elämässä. Hänen mielestään alumneilla olisi oman alansa asiantuntijoina runsaasti annettavaa myös opetukseen.

- Voisimme toimia ikään kuin mentoreina, jotka jakavat omaa osaamistaan ja näkemystään alalle suuntaaville opis-kelijoille. Alumnit voisivat olla myös oivallisia oman alansa mannekiineja ammattikorkeakoulun opiskelijarekrytoin-nissa, toteaa Torssonen.

Mitä Petteri Torssonen on sitten saanut alumnitoimin-nasta itselleen ja yritykselleen?

- Alumnitoiminnan myötä olen päässyt keskustelemaan yri-tystoiminnastani monenlaisten ihmisten kanssa, luonut uusia kontakteja ja saanut näkyvyyttä yritystoiminnalleni. Lisäksi olen päässyt antamaan palautetta opetuksen kehittämisestä.

Alumnitoiminnan Torssonen kokee sillanrakentamisena oppilaitoksen ja työelämän kesken. Oppilaitosten ja työelä-män yhteistyö tulee pitkälti ratkaisemaan sen, miten esi-merkiksi Joensuun talousalue tulee jatkossa kehittymään. Yhteinen tulevaisuutemme rakentuu siitä, millaisia osaajia oppilaitoksista valmistuu työmarkkinoiden tarpeisiin, tuu-mii Torssonen.

6 | karelia.fi

- Voisimme toimia ikään kuin mentoreina, jotka jakavat omaa osaamistaan ja näkemystään alalle suuntaaville opiskelijoille

karelia.fi | 7

8 | karelia.fi

Kun yritysjohtajalta kysyy, millaista oppilaitosyh-teistyön pitäisi olla, on vastaus ”helppoa ja jous-tavaa”. Ja sitä outokumpulaisen köysiä ja verkkoja valmistavan Piippo Oy:n sekä Karelia-ammatti-

korkeakoulun välinen yhteistyö on. Toimitusjohtaja Kari Hirvosella on vain yksi numero, johon hän yhteistyön tii-moilta soittaa, ja se numero kuuluu liiketalouden lehtori Jorma Suomalaiselle, joka toimii Piippo Oy:n avainkump-panivastaavana ammattikorkeakoululla.

Piippo Oy on yli 70-vuotias perheyritys, joka työllistää tällä hetkellä noin 85 henkilöä. Yritys toimi 70-luvulla kol-mella paikkakunnalla, mutta 90-luvulla yritys myi osan toiminnoistaan ja keskittyi köysi- ja verkkotuotantoon. Tuolloin toimipisteeksi valikoitui Outokumpu. ”Outo-kummussa on vankka teollinen perusta ja ymmärrystä teolliselle tuotannolle”, kertoo toimitusjohtaja Kari Hir-vonen. ”Ihmiset olivat tottuneet tekemään kaivosteolli-suudessa kolmivuorotyötä ja se oli edellytys meidän toi-minnallemme. Täällä tiedettiin, miten hommat saadaan toimimaan.” Hirvosen mielestä Suomen kaupungit ja kunnat ymmärtävät teollisuutta ja tukevat sitä oikeasti.

Työelämä-kumppaniarvostaa selkeyttä

”Byrokratia on kaikesta huolimatta kohtuullista, eikä täällä ole samanlaisia miinoja kuin monessa maassa. Ei yllättä-viä veroja tai laskuja, jotka putkahtavat esiin arvaamatta”, listaa Hirvonen.

Piippo Oy:n ja Karelia-ammattikorkeakoulun koko 2000–luvun ajan jatkunut yhteistyö on ollut monipuolista. ”Kun meille tulee joku aihe, johon pitäisi saada uusia näkö-kulmia tai jota pitäisi tutkia tarkemmin, otamme yhteyttä ammattikorkeakouluun”, toimitusjohtaja Kari Hirvonen kertoo. Yritys onkin tarjonnut aiheita opinnäytetöihin ja tutkimusprojekteihin sekä harjoittelupaikkoja niin kotimai-sille kuin kansainvälisillekin harjoittelijoille. Kansainväliset harjoittelijat ovat olleetkin yritykselle hyvä tapa tutustua uusiin markkina-alueisiin. ”Jos haluamme lisätietoja vaik-ka Tšekeistä, pyrimme saamaan tšekkiläisen harjoittelijan. Hänellä on kielitaitoa, paikallistuntemusta ja verkostoja, joista on meille paljon hyötyä”, listaa Hirvonen. Ammat-tikorkeakoulusta tulevat harjoittelijat ovat Hirvosen mie-lestä osaavia. ”Kaikkein ratkaisevinta on asenne, se miten suhtaudut työhösi. Sen lisäksi tarvitaan tietysti osaamista, aktiivisuutta ja sosiaalisia taitoja”, Hirvonen kiteyttää.

TEKSTI Marjo Piironen | KUVA Salla Anttila

Kun meille tulee joku aihe, johon pitäisi saada uusia näkökulmia tai jota pitäisi tutkia tarkemmin, otamme yhteyttä ammattikorkeakouluun”toimitusjohtaja Kari Hirvonen

karelia.fi | 9

10 | karelia.fi

www.isak.fi

www.karelia.fi/

learninglab

foraccessibility

Rakennetun ympäristön esteettömyys on nou-semassa yhä merkittävämmäksi kehittämisen haasteeksi ja painopisteeksi Suomessa ja myös naapurissamme Venäjällä. Erityisesti väestön

voimakas ikärakenteen muutos sekä pyrkimykset vahvis-taa kansalaisten omaehtoista asumista ja osallistumista, luovat positiivista painetta teemaan liittyvän osaamisen sekä tuotteiden kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Karelia-ammattikorkeakoulun Luovan talouden keskuksessa toi-miva Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK on toteuttanut laajan yritysverkostonsa kanssa Venäjälle suun-tautuvaa esteettömyysyhteistyötä vuodesta 2005 alkaen. En-simmäisenä käytännön aloitteena toteutunut, 2009 avattu Toimiva Koti Pietari -malliympäristö, on ollut lähtökohtana yhteistyön laajentumiselle Karjalan- sekä Komin tasavaltaan kuluvan vuosikymmenen aikana.

Karelia ENPI- ohjelmaan liittyvässä ”Learning Lab for Accessibility in Built Environment”- hankkeessa 2013 – 2014, esteettömyystietoa viedään ja myös vaihdetaan. Koulutam-me ja valmennamme Karjalan tasavallan asiantuntijoita sekä suunnittelemme käytännön esteettömyyspilotteja, joiden avulla hankittuja tietoja, taitoja ja ratkaisuja tehdään näky-viksi. Esteettömyyden kehittämisen edellytys on sen merki-tyksen mieltäminen niin kansalaisten asumis- ja toiminta-edellytysten kehittämisessä kuin myös aiheeseen liittyvien yritysten ja organisaatioiden taloudellisen toimeliaisuuden ja toimintamahdollisuuksien edistämisessä. Hankkeeseen liittyvän taustatutkimuksen toteutti Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA. Osaamisen siirtä-misessä on hyödynnetty mukana olevien ammattikorkea-koulujen (Kajaani ja Oulu) sekä Pietarin ammatillisen kun-toutuksen keskuksen yhteydessä toimivia esteettömyyden

malliympäristöjä ja asian-tuntemusta. Karjalan tasa-vallasta hankkeeseen osallis-tuvat Kostamuksen ja Petroskoin kaupungit sekä joukko kuntoutukseen ja asiakasyhteistyö-hön liittyviä organisaatioita. Liitännäispartnereina hank-keessa on yhdeksän yritystä, seitsemän Suomesta ja kaksi Venäjältä. Suomalaisyritykset tuottavat esteettömän ympä-ristön varusteluun liittyviä tuotteita ja venäläisyritykset ra-kentamiseen ja suunnitteluun liittyviä palveluja. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu/ISAK ja sen tavoitteena on koota ja suunnitella toimintamalli, jonka avulla esteettömyysyhteistyötä voidaan toteuttaa ja kehittää edelleen hankkeen päätyttyä.

Yhteistyö Komin tasavaltaan on käynnistynyt vuonna 2012. ISAK on toiminut koordinoivana yhteistyötahona tasavaltaan rakenteilla olevan ensimmäisen, ikäihmisille suunnatun yksityisen hyvinvointikeskuksen varustelussa yhdessä suomalaisyritysten kanssa. Maksakovka- hyvin-vointikeskus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä ja ensimmäiset sopimukset varusteluun liittyvistä toimi-tuksista on allekirjoitettu kuluvan kevään aikana. Esteet-tömyysosaamisen siirto on jo poikinut Komin vastuuhen-kilöiden osallistumisen Karelia ENPI ohjelman hankkeessa järjestettyyn koulutusjaksoon. Olemme saaneet myös muihin alueella vireillä oleviin rakennushankkeisiin liitty-viä yhteistyöehdotuksia esteettömyysosaamiseen liittyen. Yhteistyön odotetaan laajentuvan edelleen ja tarjoavan tulevaisuudessa kasvavia mahdollisuuksia asiantuntemuk-sen ja koulutusosaamisen hyödyntämiseen sekä kumppa-nuusyritysten vienti- ja toimintamahdollisuuksien edistä-miseen Venäjällä.

Esteettömyystietoa ja kehittämisyhteistyötä yli rajan

TEKSTI Timo Ekroos

karelia.fi | 11

vaikuttavaa ikäosaamista

Meille ja muualle –

POHJOIS-KARJALA – IKÄÄNTYMISEN LABORATORIO?Pohjois-Karjala on eurooppalaisessa katsannossa kiehtova maakunta, jossa ihmisiä on vähän ja välimatkat ovat pitkiä. Maakuntamme on poikkeuksellinen myös nopean ikära-kenteen muutoksen takia. Voisimme kutsua sitä jopa erään-laiseksi laboratorioksi, jossa ikääntyminen ja kuolemakin on käännettävä voimavaraksi. Molemmat ovat luonnollisia, mutta väistämättömiä ihmisen elämässä. Näemme kolman-nen ja neljännen iän, joka tarkoittaa elämää eläköitymisestä eteenpäin, aktiivisena ja hyvänä. Ymmärrämme ikäosaa-misen monialaisena, moniammatillisena ja monitieteisenä kenttänä, sinne mahtuvat mukaan pelaamaan niin hyvin-vointiala, tekniikka, kulttuuri kuin biotalouskin.

Ikäosaaminen voidaan määritellä ikärakenteen muu-toksesta aiheutuvien muutosten ja haasteiden osaamisen vahvistamiseksi. Ikäosaaminen on lähtökohtaisesti mo-nialaista ja monen ammattilaisen osaamisesta koostuva osaamisen kokonaisuus.

TEKSTI Kaisa Hiltunen ja Ari Tarkiainen

Ikärakenteen muutos asettaa asumiselle ja kunta- ja kau-punkisuunnittelulle uusia haasteita. Se nostaa esiin sähköis-ten ja liikkuvien palvelujen sekä logistiikan merkityksen palvelujen tuottamisessa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia yrittämiselle ja uusille toimialoille. Lisäksi huomiota koh-dennetaan ikääntyneiden työntekijöiden työhyvinvointiin ja johtamiseen. Suurimman haasteen edessä ovat kuiten-kin sosiaali- ja terveysalan palvelut ja niiden saatavuus sekä rahoittaminen. Yhteiskunnalliset tarpeet ohjaavat siis pai-noalamme toimintaa ja luovat siten myös pohjaa vaikutta-vuuden arvioinnille.

YHTEISTYÖKUMPPANEITA KUNTALAISISTA KANSAINVÄLISIIN TOIMIJOIHIN ASTIKarelia-ammattikorkeakoulussa ikäosaamista on tarkennettu kolmeen teemaan: Työssä olevat ikääntyneet eli + 55-vuotiaat, Aktiivit seniorit eli + 65-vuotiaat sekä Ikä 4.0 eli + 75-vuotiaat. Kansainvälisyys on tärkeä osa kokonaisuutta. Ikäosaamisen näkökulmasta nousee esiin kansainvälisten kumppanikor-

keakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö, esimerkkeinä opis-kelija- ja opettajavaihdot ja strategiset verkostot. Tarkoitus on hyödyntää olemassa olevat kumppanuudet ja verkostot, mutta myös löytää uusia. Näiden kumppanuuksien kautta työstetään kaikkia ikäosaamisen näkökulmia aina tarpeen mukaan. Olennaista on siirtää ja vaihtaa hyviä käytäntöjä, mutta myös vertailla kansallisia ja alueellisia käytäntöjä sekä panostaa tiedontuotantoon. Tavoitteena on päästä mukaan erillisiin EU- ohjelmiin sekä Horizon 2020 – ohjelmaan.

Maakunnan pitäminen asuttuna on alueemme kannalta keskeistä. Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terve-ysalan keskukselle jo omaleimaiseksi muodostunut vahva yritys-, kunta- ja järjestöyhteistyö vahvistaa ja värittää kir-jollaan myös ikäosaamisen painoalaa. Monia hyviä verkos-toja on syntynyt vuosien varrella niin tutkimus-, kehittä-mis- ja innovaatiotoiminnan kuin koulutuksenkin saralla. Hankkeet ovat olleet usein luonnollisia areenoita yhteyksien ja yhteisen toiminnan syntymiselle. Yhteistyökumppanei-tamme ovat kunnat, yritykset, järjestöt sekä kuntalaiset.

12 | karelia.fi

karelia.fi | 13

Voimala on sosiaali- ja terveysalan uusi oppimis- ja palveluympäristö, jonka yhtenä painopisteenä on ikäosaaminen. Voimalassa opiskelijat pääsevät toimimaan ja kehittämään yhdessä ikäihmisten

kanssa. Toiminta moniammatillisissa tiimeissä laajentaa ymmärrystä ikäosaamisesta, ja työelämäkumppanit tu-levat tutuiksi kehittämisyhteistyön myötä. Kyse on siten opetuksen kehittämisestä, mutta samalla työelämäyhteis-työn uusien pitkäjänteisten toimintamallien hakemisesta. Voimala-opiskelijoilla on eväinään työelämään siirtymis-vaiheessa omakohtaisia kokemuksia ikäihmisten palve-lujen kehittämisestä, ymmärrystä ikääntymisen ilmiöistä ja vuorovaikutuksessa syntyneitä havaintoja ikäihmisten kokemusmaailmasta.

Opiskelijat ovat olleet hyvin vahvasti Voimalan kehit-täjinä. Opiskelijat ovat toimineet moniammatillisessa ko-koonpanossa, alkuvaiheessa pääosin sosiaali- ja terveysalan eri koulutusohjelmien opiskelijoiden kesken. Kiinnostavia monialaisuuden ituja on virinnyt yhteistyöstä muotoilun ja musiikin opiskelijoiden kanssa.

Ikäosaamisen painopiste näkyy myös koulutuksen kehittämisessä. Kaikkien Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opintoihin sisältyy ikäosaamiseen liittyviä opintojaksoja, ja ikääntymisen kysymykset ovat esillä myös muissa opintojaksoissa.

Yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa Karelian opiskelijoille tarjotaan 15 op:n laajuinen koko-naisuus ikäosaamisen opintoja ISAT-kesäkoulussa, joka toteutetaan tänä vuonna toisen kerran.

Parhaillaan suunnitellaan ikäosaamisen täydentäviä opintoja, joiden tavoitteena on tarjota eri alojen opis-kelijoille mahdollisuus syventyä ikäosaamisen kysymyk-siin monialaisessa opiskelijayhteisössä.

Voimalan ikäosaamista vahvistavaa toimintaa on kehi-tetty työelämäkumppaneiden tarpeiden pohjalta. Kokeilu-vaiheessa on mm. käynnistetty kolme kehittämispilottia: Omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä tukeva toiminta (Omaiskunto), Siilaisen vuodeosaston kuntouttavaa työtä ja kotiutumisprosesseja tukeva toiminta sekä ikäihmisten vertaistoimijoiden hyvinvointia ja terveyttä tukeva toiminta. Omana kokonaisuutenaan on suunniteltu ja osin pilotoitu ammattikorkeakoulun tiloihin Tikkarinteelle rakentuvan hyvinvointikulman toimintaa. Tähän Voimalan ”kotipesään”, joka rakentuu Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinteen kampuksen peruskorjauksen myötä, kytkeytyy myös opis-kelijoiden ja ikäihmisten yhteistoiminta lähipalvelualueilla, palvelukeskuksissa ja korttelituvissa. Lisäksi Voimalan opis-kelijat ovat olleet kehittelemässä yhteisiä toimintoja mm. toisen asteen koulutuksen kanssa sekä muistisairaiden hy-vinvoinnin ja terveyden tukemisen tiimoilta.

Ikäosaamisen moniammatillinen opinnäytetyöryhmä on toiminut sosiaali- ja terveysalan keskuksessa jo kaksi vuotta: Ryhmässä jalostetaan kehittämisideoita opin-näytetöiksi, ja samalla kehitetään moniammatillisen kehittämisyhteistyön ja –vuorovaikutuksen taitoja.

Valtakunnallisestikin ainutlaatuinen uusi avaus on Ikä-osaamisen YAMK-koulutus, joka käynnistyy ensimmäi-sen kerran syksyllä 2014. Tämä ylempään ammattikor-keakoulututkintoon tähtäävä koulutus on merkittävä panostus ikäosaamisen kehittämiseen sekä alueellisesti että kansallisesti – ja suunnittelussa huomioidaan myös mahdollinen kansainvälinen kysyntä.

IKÄOSAAMINEN NÄKYY VAHVASTI KOULUTUKSESSA

Voimala – uusi oppimis- ja palveluympäristö

TEKSTI Tuula Kukkonen

TEKSTI Tuula Kukkonen

TEKSTI JA KUVAT Timo Rui & Anu Karreinen

14 | karelia.fi

Ilomantsi, alkukesä 2010:Dramatisoitua sotahistoriallista äänikerrontaa navigaatto-rista kuunteleva opiskelija kävelee Ilomantsin Hattuvaaran Taistelijan taivalta. Äänien lisäksi hän selaa navigaattoris-saan kuvia ja jopa animoitua karttaa, mitkä ominaisuudet tulevat yleistymään mobiililaitteissa vasta myöhemmin, äly-puhelimien vallatessa markkinoita. Taivalta tallatessa mie-lessä pyörii myös Ilosaarirock, jonne on luvattu toimittaa ihan oikea mobiiliopas, ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Carelicum, maaliskuu 2014:Sama henkilö, Anu Karreinen, nyt projektisuunnittelijan tittelillä, lopettaa kansainvälisten vieraiden sävyttämässä seminaarissa englanninkielistä esitystään Joensuun kulttuu-rikohteista mobiililaitteissa. Samalla hän antaa asiantuntija-neuvoja siitä, kuinka mobiililaitteita voidaan hyödyntää eri-laisissa kulttuuri- ja matkailukohteissa sekä tapahtumissa.

Tällä vajaan neljän vuoden matkalla opiskelijasta pal-katuksi projektihenkilöksi Karreiselle tutuiksi ovat tulleet Ilomantsin sotahistorian, Joensuun kulttuurikohteiden ja Ilosaarirockin ohella esimerkiksi myös Vuonislahden virkeä kylä heikkiturusineen, Koli, Rukajärven tie ja Kižin ulkoil-mamuseo Petroskoissa.

Karreisen urapolkua tarkasteltaessa voidaan hyvällä syyllä väittää, että opiskelijana tehdyt ratkaisut vaikutta-vat myöhempään työuraan. Syksyllä 2009 verkkomedi-aan suuntautuneita viestinnän opiskelijoita houkuteltiin opiskelijatyöryhmään, jonka tavoitteena oli tutkia mobii-lilaitteiden ominaisuuksia ja mahdollisuuksien mukaan tuottaa monimediaisia elämyspalveluja jollekin mobiili-laitteelle. Anu Karreinen valittiin ryhmän opiskelijatuotta-

jaksi. Kyseessä oli Pohjois-Karjalan maakuntaliiton CMC@NP –hankkeelle tehty pilotti, jonka aikana opettaja Aarno Savolainen, projektipäällikkö Timo Rui ja opiskelijaryhmä tekivät silloisen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun en-simmäiset mobiiliopastukset. Syntyivät GPS-taival ja huip-pusuosituksi osoittautunut Suomen ensimmäinen toimiva tapahtumaopas, Ilosaarirock Mobiiliopas 2010.

Mobiilipalvelut veivät Karreisen mennessään. Niiden parissa sujui syventävä työharjoittelujakso (CMC@NP-projektissa) ja niihin tuli perehdyttyä lisää projektiopin-noissa ja lopulta myös opinnäytetyössä. Opintojen aikana osoitettu työskentelymotivaatio ja osaaminen olivat parhaat suositukset, kun Karelia-amk:n Luovien alojen keskukses-sa alkaneeseen Digiregion–hankkeeseen valittiin projek-tikoordinaattoria. Digiregionissa Karreinen työskenteli kahdeksan kuukautta.

Digiregion–hankkeen päättymisen ja muutaman kuu-kauden peruskoulun opettajajakson jälkeen Karreinen haki Joensuun kaupungin ja ammattikorkeakoulun yh-teistä projektisuunnittelijan toimea juuri käynnistyneessä kansainvälisessä Karelia ENPI-hankkeessa, Contemporary Old City – Enhancing Cultural Tourism across the Border. Valinta oli yksimielinen, sillä jälleen aikaisemmin osoitettu työkokemus ja taidot puhuivat puolestaan.

Tällä tiellä Anu Karreinen on edelleen. Projektityön ohella hän on opettanut sekä ammattiopistolla että viime aikoina myös ammattikorkeakoulussa. Keväällä 2014 jul-kaistava Joensuu Culture –mobiilipalvelu on kuudes, jon-ka työryhmässä Karreinen on ollut mukana. Eikä varmasti viimeinen!

MONIMEDIAISESTI opiskelijasta hanketyöhön

karelia.fi | 15

Syntyivät GPS-taival ja huippusuosituksi osoittautunut Suomen ensimmäinen toimiva tapahtumaopas, Ilosaarirock Mobiiliopas 2010.

16 | karelia.fi

Teksti: Eija PiiparinenKuva: Salla Anttila

TEKSTI JA KUVAT Kari Mönkkönen, Juha Väyrynen ja Anne Prepula

Fotoniikan ja tarkkuusteknologioiden osaaminen on noussut yhdeksi Pohjois-Karjalan tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Määrätietoinen vuosikym-meniä sitten aloitettu panostaminen on tehnyt Jo-

ensuun seudusta Suomen johtavan ja kansainvälisesti arvos-tetun fotoniikan sekä materiaali- ja tarkkuusteknologioiden osaamiskeskittymän. Karelia-ammattikorkeakoululla ja Itä-Suomen yliopistolla on vahva panos koko maakunnan osaa-mistason nostamisessa, innovaatioympäristön kehittämi-sessä ja keskeisten toimijoiden yhteistyön rakentamisessa.

Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopis-ton yhteiset ponnistelut fotoniikan ja tarkkuustekniikan tutkimuksessa ovat tuottaneet tuloksia koskien yritysten tuotekehityshaasteita.

Toiminnallisilla mikro- ja nanorakenteilla

Toiminnalliset mikro- ja nanorakenteet (Tonava) hanke toteutettiin yhteistyössä alueellisten yritysten, Joensuun Tiedepuisto Oy:n, Karelia-ammattikorkeakoulun tarkkuus-tekniikan tutkimuslaboratorion sekä Itä-Suomen yliopiston Fotoniikan instituutin kesken. Tutkimushanketta rahoitti-vat TEKES ja yritykset.

Teknologioiden kehittämisen ohella tavoitteena on tut-kimuksessa syntyneiden uusien tutkimustulosten ja sovel-lusten kaupallistaminen. Hankkeessa kehityn osaamisen pohjalta alueen korkeakoulujen ja yritysten verkosto pystyy kokonaisuutena tarjoamaan asiakkaille räätälöityjä palvelu-ja tutkimuksesta aina optiikan massatuotantoon asti.

Fotoniikka ja tarkkuusteknologia:

UUSIA INNOVAATIOITAyritysten tuotekehitykseen

karelia.fi | 17

LÄHTÖKOHTANA LUONNOSSA ESIINTYVÄT TOIMINNALLISET RAKENTEET KUTEN LOOTUS-KUKAN LIKAA HYLKIVÄ PINTA Toiminnalliset mikro- ja nanorakenteet -hankkeen lähtökoh-tana käytettiin luonnossa esiintyviä toiminnallisia rakenteita kuten esimerkiksi lootus-kukan likaa hylkivä pinta. Siirtä-mällä tämä pintakuvio pinnoitteeseen on saatu aikaan mer-kittäviä toiminnallisuuksia sisältäviä pinnoitteita ja tuotteita.

Toiminnallisia rakenteita on tutkittu myös Itä-Suomen yli-opiston biomateriaalikeskuksen tutkimushankkeissa erilais-ten implanttien kuten hampaiden ja keinonivelten pinnoissa. Toiminnallisilla rakenteilla pyritään mm. estämään bakteeri-en kiinnittymistä ja vähentämään hylkimisreaktioita.

Toiminnallisten rakenteiden valmistamista tutkittiin nan-otyöstämällä rakenteita suoraan esimerkkituotteiden pin-noille. Kehitettyä teknologiaa ja valmistusketjua sovelletaan hankkeessa mukana olevien yritysten tuotekehitystyössä.

Teknologiassa ja valmistusketjussa saavutettiin tuoteso-vellustaso. Yleisempiä hankkeessa kehitetyn teknologian sovellusalueita ovat esimerkiksi aurinkoenergiasovellukset, LED-valaisun tehostaminen, pintojen kitkaominaisuuksien muokkaus, nestevirtausten kontrollointi mikrokanavissa, pintojen varautumisen hallinta sekä heijastamattomat pinnat.

YHTEISTYÖYRITYKSILLE MERKITTÄVIÄ TULOKSIA TEKNOLOGISISSA SOVELLUKSISSATonava-hankeen tulokset laajensivat Nanocomp Oy:n val-mistusketjua mahdollistaen 3-ulotteisten optisia pintoja sisältävien tuotteiden valmistuksen.

Hankkeessa kehitetty hybriditeknogia (UV-valun ja ruis-kuvalun yhdistäminen) mahdollistaa uusien haasteellisten tuotteiden valmistamisen. Kehitetty valmistusketju yksin-kertaistaa ja parantaa Nanocomp Oy:n tuotantoprosessia.

Tulevaisuudessa Nanocomp Oy Ltd voi hyödyntää parem-min kaarevia pintoja tuotteissaan. Lisäksi kehitetyn teknolo-gian myötä tuotteiden integroitavuus parantui merkittävästi.

Medisize Oy:lle hankkeen tulokset mahdollistavat toi-minnallisia mikrokanavia sisältävien tuotteiden valmistuk-sen. Lisäksi suunnitelluilla ja valmistetuilla nanorakenteilla ja pinnoitteilla voidaan parantaa esimerkiksi ruiskuvalu-muottien toimivuutta massatuotannossa.

Gasmet Technologies Oy:n optisten peilien ja mittalait-teiden valmistustekninen osaaminen lisääntyi merkittäväs-ti. Erityisesti hankkeessa tutkittujen uusien materiaalien nanotyöstön ja pinnoituksen kautta yritys voi saavuttaa merkittävän etulyöntiaseman kilpailijoihinsa verrattuna tulevaisuudessa.

TARKKUUSTEKNIIKKA ALANA

Tarkkuustekniikka on valmistus- ja materiaalitek-nologioiden sekä mittaamisen syvällistä ymmär-tämistä ja lisäarvon tuottamista tuotteisiin. Teknologian kehittyessä myös valmistettavien kappaleiden ja konstruktioiden laatu- ja mitta-tarkkuusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Uudet mekaaniset komponentit ja korkean teknologian laitteet edellyttävät usein erittäin tiukkojen valmistus- ja laatukriteerien noudattamista. Tarkkojen laitteiden aikaansaamiseksi toleranssit pienevät, jolloin perinteisten valmistusmenetel-mien ja prosessien mittatarkkuus ei enää riitä. Vaaditun tarkkuuden ja laadun saavuttamiseksi tarvitaan uutta tarkkuusteknistä prosessimallia. Tässä mallissa yhdistetään suunnittelu, valmistus ja laadunvarmistus yhdeksi toisiaan tukevaksi toimintatavaksi.

TARKKUUSTEKNIIKKA ON KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGINEN PAINOALA

Karelia-amk:n tarkkuustekniikan painoalan ta-voitteena on koulutuksen ja aktiivisen hanketoi-minnan keinoin löytää tuotantoteknologialle uusia sovellusalueita, edistää tarkkuustekniikkaan pohjautuvaa liiketoimintaa sekä tukea kasvuyrit-täjyyttä.

Toiminnan läpileikkaavia näkökulmia ovat luon-nonvarat ja ympäristö. Painoalan TKI-toiminta profiloituu erityisesti seuraavien teemojen ympärille: terveydenhoito (medical), ympäristö (environment), älykkäät koneet ja älykäs tuotan-to sekä verkostot.

Karelia-amk:n kärkiosaamista ovat mittatarkko-jen koneistettavien koneenosien ja työkalujen suunnittelu, valmistus ja laadunvarmistus sekä tuotantotalous. Suunnittelussa huomioidaan valmistustekniikka, kiinnittimet ja mittaaminen. Osien valmistaminen tapahtuu aina ensin virtuaa-lisesti simuloimalla ennen valmistusta. Painoalalla toimitaan monialaisesti Karelia-ammattikor-keakoulun laaja-alaista osaamista hyödyntäen. Tarkkuustekniikan TKI-toiminta linkittyy erityi-sesti ikäosaamisen sekä uusiutuvan energian painoaloihin ja monimediaisiin palveluihin.

18 | karelia.fi

Hanke laajensi Oplatek Group Oy:n osaamista muotin valmistuksessa lasin puristustekniikkaan liittyen. Sovel-luskohteena on mikrorakenteiden liittäminen optisiin lasituotteisiin. Tämä kehitetty teknologia mahdollistaa uusia sovelluskohteita. Lisäksi hankkeessa toteutettu pin-noitustutkimus mahdollistaa uuden tyyppisten pinnoit-teiden käyttämisen.

Thermo Fisher Scientific Oy:lle hanke on tuonut arvo-kasta lisätietoa nanotyöstön soveltamisesta muottien val-mistukseen. Nanotyöstö soveltuu hyvin tasomaisten muot-tipintojen kuviontiin.

TIETEELLISESTI KORKEATASOINEN TUTKIMUS ON KANSAINVÄLISTÄ KÄRKEÄTutkimuksen tulokset ovat merkittäviä myös kansainväli-sellä mittapuulla. Yhteensä julkaistiin kahdeksan artikkelia tieteellisesti korkeatasoisissa, vertaisarviointimenettelyä käyttävissä lehdissä sekä tehtiin kaksi AMK-opinnäytetyötä. Kansainväliseen osaamisen tuntemukseen on panostettu merkittävästi mm. osallistumalla aktiivisesti maailman-laajuisen tarkkuustekniikan ja nanoteknologia verkoston (Euspen- The European Society for Precision Engineering and Nanotechnology) toimintaan, jossa Karelia-ammat-tikorkeakoulun tunnettuus on lisääntynyt merkittävästi. Erikoistutkija Juha Väyrysen julkaisu ja esitelmä valittiin Euspen Berliinin konferenssin merkittävimpien julkaisujen kokoelmaan (Euspen Selected Papers) sekä vastuullinen johtaja Kari Mönkkönen nimitettiin Euspenin tieteellisen komitean jäseneksi.

TEKSTI Toni Kekki KUVAT Metsäntutkimuslaitos (METLA), morguefile.com

Suomessa on jo usean peräkkäisen hallituskauden ajan kirjattu hallitusohjelmaan puun käytön edis-täminen. Hallitukset ovat vaihtuneet ja maailma muuttunut, mutta puun käytön edistäminen on

säilynyt. Menneisyyden toistuvat uutiset paperi- ja selluteol-lisuuden alasajosta ovat herättäneet kysymyksen, onko met-säteollisuus auringonlaskun ala. Heikon taloustilanteen takia on herännyt vahvojakin epäilyjä, miksi valtion tulisi panostaa metsäteollisuuteen ja metsien tehokkaaseen käyttöön.

Puun käytön edistäminen Suomessa– järkevää?

karelia.fi | 19

20 | karelia.fi

SUOMI ON METSÄMAASuomea sanotaan joissakin yhteyksissä luonnonvaroiltaan köyhäksi maaksi. Tähän on helppo yhtyä, jos luonnonva-rat käsitetään fossiilitalouden näkökulmasta. Maailma on kuitenkin siirtymävaiheessa fossiilitaloudesta biotalouteen. Tämä tarkoittaa kasvavaa markkinaosuutta uudistuville energioille, uusiutuville materiaaleille sekä kestävän kehi-tyksen markkina-arvoistamista (kuvio 1).

Suomen vahva etu tässä tilanteessa on se, että olemme Euroopan metsävaltaisin maa. Meillä metsää kasvaa vuo-sittain yli omien tarpeiden. Metsän kutsuminen vihreäksi

kullaksi pitää meillä hyvin paikkaansa. Puun hyödyntämi-nen on kansantaloudellisesti merkittävä kysymys (kuvio 2).

Metsäteollisuus on yksi Suomen työllisyyden ja viennin tukijalka. Metsäteollisuus muodostaa noin 20% viennin arvosta, eikä perinteisen paperiteollisuuden sulkemis-päätökset ole uhanneet tätä merkittävää asemaa. Metsä-teollisuus on osannut muuntautua, mutta suurin muu-tosprosessi toimialalla on vasta käynnissä. Puun käyttö rakentamisessa monipuolistuu, mutta ollakseen kannat-tavaa, tarvitaan sahateollisuuden sivujakeille myös kan-nattavaa tuotantoa (kuvio 3).

Kuvio 1. Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen.

Kuvio 3. Metsäteollisuuden tunnuslukuja.

Luontaistalous » Fossiilitalous » Biotalous

Metsäsektorin nykytuotanto

BioenergiaPuurakentaminen

Puutuotteet ja innovatiiviset puuratkaisutPuupohjaiset liikennepolttoaineet

Uudet biomassatuotteetUudet metsä-, luonto- ja hyvinvointipalvelut

Tuotannon arvo noin 20 miljardia euroa/v,

kotimaisuus-aste teknologiaa korkeampi

70% Suomen uusiutuvasta

energiasta

20% Suomen tavaraviennistä

200 000 työntekijää

METSÄ ON HIGH-TECHIÄInvestointisuunnitelma Äänekosken biotuotantolaitoksel-le on suuri edistysaskel. Lisäksi Fortumin pyrolyysilaitos Joensuussa ja Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Kuhmos-sa ovat hyviä esimerkkejä siitä, että metsäalaan uskotaan vahvasti. Metsäteollisuus on muutakin kuin lankkua, pa-peria, kartonkia ja haketta. Puusta jalostetaan kuituja teks-tiileihin, lääke-ja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineita ja jopa kattovesieristeenä käytetylle bitumihuovalle on

kehitteillä merkittävä kilpailija puukuitupohjaisesta rul-latuotteesta. Tälläkin hetkellä tuhansia tutkijoita ympäri maailman tutkii puuainespohjaisten tuotteiden kehitystä ja uusia avauksia.

Kävellessä metsässä ei ensimmäisenä välttämättä tule mieleen, että viereinen puurunko voisi jossakin vaiheessa olla osa vaatetustasi tai että kaukomailla tuotetun ihon-hoitotuotteen osa-aines saattaa olla Tohmajärveläistä koi-vumahlaa.

Kuvio 2. Puun määrän kasvu. Lähde: Metsäntutkimuslaitos.

karelia.fi | 21

Kasvu puulajeittain Increment by tree species

Kuusi - Spruce

Mänty - Pine

Poistuma - Drain

Kasvu yhteensä - Total increment

35 400

10

2030

4050

6070

8090

100

110milj. m3 - mill. m3

45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10

Lehtipuu - Broadleaves

Kansainvälinen ERASMUS-intensiivikurssi ”In-novative Use of Wood in Construction” jär-jestettiin jo kolmannen kerran. Tämän vuoden keskeinen teema oli teollinen esivalmistaminen

ja modulaarinen rakentaminen. Ensimmäisen kerran in-tensiivijakso järjestettiin vuonna 2012 Joensuussa, toisen kerran vuonna 2013 Unkarin Györissä ja nyt kolmannella kerralla vuonna 2014 paikkana oli Itävallan Salzburg. Osan-ottajat olivat Espanjan Kataloniasta, Unkarista, Skotlan-nista, Suomesta sekä tietenkin Itävallasta. Lisäksi mukaan saatiin osanottajia Kosovosta.Jokaisesta maasta osallistui kuusi opiskelijaa ja kaksi opettajaa.

ERASMUS-intensiivikurssilla

TEKSTI JA KUVA Toni Kekki

Tämän vuoden keskeinen teema oli teollinen esivalmistaminen ja modulaarinen rakentaminen.

22 | karelia.fi

PUURAKENTAMISTAKansainvälistä

karelia.fi | 23

Kohteet monipuolisia ja toteuttamiskelpoisiaOsallistujajoukko jakaantui kuuteen joukkueeseen. Jokai-nen joukkue sai kohteen ja hieman lähtötietoja suunnittelu-työtä varten. Kohteita oli kolme, joten aina kaksi joukkuetta teki samasta kohteesta kilpailevat työt.

Kohteet olivat opiskelijahostelli Kuchlin kampuksen viereen, vuoristomajarakennus rinteen huipulle sekä Salz-burgin keskustassa sijaitsevan rakennuksen tilamuutostyö. Kohteiden suunnittelussa painotettiin valmisosarakenta-mista ja erityisesti ristiinliimatun massiivipuun eli CLT:n käyttöä. Lisäksi tilaelementtien käyttöä suositeltiin, kui-tenkin ottaen huomioon kuljetusmahdollisuudet.

Jokainen ryhmä esitteli julkisesti oman työnsä etene-misen ensimmäisen viikon lopuksi. Työn lopputuloksena muodostui kirjallinen esitys kuvineen, pienoismalli sekä loppuesitelmä, kestoltaan noin 20 minuuttia jonka jälkeen työlle annettiin arviointiryhmän palaute.

Työtä, vapaata ja pitkiä iltojaJokainen työ sisälsi paljon selvittelytyötä sekä ideointia, joten projektityö vastasi erittäin hyvin normaalia suun-nitteluprojektia. Suurin ero oli lyhyt aika, joten myös ilta-työskentely muodostui ryhmille tutuksi. Varsinkin toisella viikolla, kun loppuvaiheen viimeistelytyöt pienoismallien tekemisineen painoivat päälle, alkoi työpäivien pituus olla todella kunnioitettavalla tasolla. Kaikki ryhmät saivat työt ajallaan valmiiksi, vaikka viimeisiä viilauksia tehtiin vielä hetki ennen esitystä.

Vaikka ryhmät tekivät kukin omaa tehtäväänsä, vaih-dettiin ajatuksia myös kilpailevien ryhmien kesken. Tiuk-ka aikataulu pakotti ryhmät ajatustenvaihtoon. Aikataulun tiukkuus ja työn intensiivisyys näkyi parhaiten loppuesi-tystilaisuuden päättyessä. Kaikkien kasvoilta paistoi suuri helpottuneisuuden tunne kun iso urakka oli takana. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä: vaikka tämä oli rankka pu-ristus, tilaisuus oli ikimuistoinen ja matkalta saadut opit muistuvat mieliin vielä vanhalla iällä.

ˆ Kansainvälinen puurakentamisen ERASMUS-inten-siivikurssi järjestettiin tänä vuonna Itävallassa.

Metsähoitotöiden koneellistaminen -kehittä-mishankkeella haettiin ratkaisuja metsäalan organisaatioiden kykyyn ottaa käyttöön uusia metsähoitoon liittyviä teknisiä ja menetelmäl-

lisiä ratkaisuja talouden, toimivuuden ja organisoitumisen näkökulmat huomioiden. Uusien toimintatapojen ja me-netelmien hyväksyminen metsäomistajien keskuudessa vaatii tuekseen riittävän tieteellisen perustan sekä toimi-van koulutusratkaisun työntekijöille, suunnittelijoille kuin esimiehillekin. Hankkeen tuotokset tukivat Suomessa ai-kaisemmin tehtyä pitkäjänteistä työtä metsänkasvatuksen kustannusten pitämiseksi kilpailukykyisenä.

RATKAISUJA KONEELLISEEN METSÄNHOITOON

TEKSTI Simo Paukkunen | KUVAT Mikael Kukkonen

24 | karelia.fi

karelia.fi | 25

Kehittämishanke tuotti koneelliseen metsähoitoon ko-keellista tutkimustietoa ja osaamista ammatilliseen koulu-tukseen, korkeakouluasteelle, alan yrityksiin, alan toimi-henkilöille ja järjestöille. Hanke lähensi tutkimustiedon tuottajia, kouluttajia ja käytännön tekijöitä metsätalouden ja laitevalmistuksen piirissä.

Kehittämishankkeessa jokaisella toimijalla oli hiukan erilainen rooli. Itä-Suomen yliopisto kokosi kirjallisen tutkimustiedon ja käytännön tutkimusten pohjalta tie-toa koneellisesta metsänhoitotyöstä. Pohjois-Karjalan ammattiopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu kokosivat tutkimustiedon pohjalta koulutuskäyttöön metsänhoidon koneellistamiseen liittyvän osaamisen ja aineiston.

Hankehenkilöstön keskinäistä yhteistyötä tehtiin mm. opinnäytetöiden ohjaamisessa, tiedottamisessa, markki-noinnissa, tiedotustilaisuuksien järjestämisessä ja toteut-tamisessa. Toteutettua opetusmateriaalia ja maastokohteita käytettiin opetuksessa ja koulutuksissa koulutusorganisaa-tion sisällä ja metsäalan yritysten ja organisaatioiden asia-kas- ja henkilöstökoulutuksissa. Hanke kiinnosti metsäalan organisaatioita, metsäkoneyrityksiä ja metsänhoitotyöko-neita valmistavia yrityksiä. Metsäkoneyritykset olivat kiin-nostuneita uusista koneellisen metsänhoidon työlajeista, ja yrityksillä onkin harkinnassa palvelutarjonnan laajentami-nen koneelliseen metsänhoitoon.

Lopputuotoksena syntynyt oppikirja (Koneellinen met-sänhoito, Karelia-ammattikorkeakoulun B-sarja) vastasikin erinomaisesti metsäalan organisaatioiden ja metsänomista-jien tiedontarpeeseen. Onnistuneeseen metsähoitotöiden työlajin valintaan liittyy olennaisesti tietää ja tuntea ne olo-suhteet ja menetelmät, jotka soveltuvat parhaiten juuri sen leimikon toimenpiteisiin ja leimikon omistajan tarpeisiin. Näihin kysymyksiin vastuullinen suunnittelija ja työnjohtaja löytävätkin vinkkejä hankkeessa tuotetusta kirjasta. Hank-keen tuottama tieto ei ole jäänyt pelkästään hankkeen toi-mijoiden käyttöön. Karelia-ammattikorkeakoulu on ottanut hankkeen tuottaman tiedon omaan opetusohjelmaansa ja samoin on tehnyt PKKY:n ammattiopisto Valtimokin. Lisäk-si investointihankkeessa hankittujen koneiden ja laitteiden (EAKR- hanke) ja kehittämishankkeessa (ESR) tuotettu-jen materiaalien avulla Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimolla aloitetaan metsänparannuskoneen kuljettajan erikoistumisopinnot, joihin sisältyy koneellisen metsän-hoitotöiden osio.

Metsänhoitotöiden koneellistaminen - hanketta voi-daan pitää innovatiivisena, jossa kolme eri koulutusasteen

kulutusorganisaatiota (ISY, PKKY, Karelia-amk) toimivat hankkeessa tasavertaisesti yhteistyössä yhteisten hanketa-voitteiden saavuttamiseksi. Hankkeessa luotiin verkostoja myös maakuntarajojen ulkopuolelle ja hankkeen tuottamat tulokset ja materiaali kiinnostivat laajemminkin. Hanke-toimijat kävivät joulukuussa 2013 esittelemässä hankkeen tuloksia Metsätehon pääkonttorilla Helsingissä. Hankkeen tuottamaa materiaalia ollaan soveltuvin osin siirtämässä Metsätehon kautta alan kaikille toimijoille. Metsänhoidon koneellistamishankkeen oppikirja tuo uudenlaisia ajatuksia totuttuihin metsänhoito-ohjeistuksiin. Oletettavaa on, että Eila Kukkosen (Karelia -amk) ja Mikael Kukkosen (ISY) kir-joittama kirja auttaa alan toimijoita edelleen kehittämään näitä uusia ja tulevaisuudessa välttämättömiä metsänhoi-don työtapoja.

Metsänhoitotöiden koneellistaminen, kehittämishanke, oli toiminnassa 1.1.2011 – 30.11.2013 ja rahoittajana hankkeella oli Manner-Suomen ESR-ohjelma. Hankkeen koordinaatto-rina toimi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (ammat-tiopisto Valtimo). Hankkeen osatoteuttajina olivat Itä-Suo-men yliopisto ja Karelia Ammattikorkeakoulu Oy. Tämän ESR-rahoitteisen kehittämishankkeen sisarhankkeena oli EAKR-rahoitteinen investointihanke, jota koordinoi myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (ammattiopisto Valtimo). EAKR-hankkeen toimenpiteinä oli hankkia am-mattiopisto Valtimolle koneellisessa metsänhoitotöissä tarvittavia laitteita, kuten taimien kitkentälaite, pienten puiden raivauslaite ja istutuskone sekä kaivinkonealustai-nen työkone laitteiden voimanlähteeksi.

Hankkeen tuottama tieto ei ole jäänyt pelkästään hankkeen toimijoiden käyttöön.

26 | karelia.fi

Paikallisen kehittämisstrategian onnistunut toteut-taminen voi nostaa Nurmeksen ja Pielisen Karjalan työllisyyden parhaimmillaan jopa samalle tasolle kuin 20 vuotta sitten 1994. Tämä arvio perustuu

Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja -virrat -hankkeessa laatimaamme bioenergiahankkeiden aluetalousvaikutusten mallinnukseen. Pielisen Karjalaan on suunnitteilla lähes 80 miljoonan euron edestä biojalostukseen ja -energiaan liittyviä investointeja, mm. Nurmeksen Pitkänmäen vihreän teollisuuden alueelle sijoittuvat Feed Stock Optimum Oy:n biohiiltämö ja Karjalan Metsä ja Energia Oy:n metsäener-giaterminaali, Lieksan Kevätniemen alueelle suunniteltu Green Fuel Nordic Oy:n biojalostamo, sekä useat hajautetun uusiutuvan energian hankkeet.

Pielisen Karjalassa on vahva poliittinen tahtotila bioener-gia-alan kehittämiselle, mistä osoituksena ovat biotalou-teen keskittyvä elinkeinostrategia, useat kehittämis- ja in-

vestointihankkeet sekä alan tapahtumien runsas osanotto. Päättäjien biotalousakatemia helmikuussa 2014 kokosi noin 40 Nurmeksen, Lieksan, Valtimon ja Juuan päättäjää sekä yritysten ja kehittämisorganisaatioiden edustajaa keskuste-lemaan biotaloudesta paikallisen kehityksen näkökulmasta.

Päättäjäakatemiassa esiteltiin Nurmeksen Pitkänmäen uudelle teollisuusalueelle suunniteltujen investointien vai-kutuksia, jotka ovat paikallisesti hyvin merkittäviä: tulovai-kutuksena jopa 12 miljoonaa euroa, rakennusvaiheen työl-lisyytenä n. 155–165 työpaikkaa ja jatkuvana vaikutuksena jopa 280 työpaikkaa. Tällainen kehityssysäys voi katkaista alueella kauan jatkuneen negatiivisen työllisten määrän kehityksen ja nostaa esimerkiksi Nurmeksen kaupungin työllisten määrän uudelle kasvu-uralle (kuva 1).

Kuntien edustajien ja yrittäjien paneelissa korostettiin yhteistyötä ja asetuttiin tukemaan kaikkia seutukunnan hankkeita yksituumaisesti. Esimerkiksi Nurmeksen biohiil-

BIOENERGIAAN

TEKSTI Lasse Okkonen KUVA Jussi Ratilainen / SECRE

perustuva paikallinen kehittäminen voi nostaa Pielisen Karjalan uudelle kasvu-uralle

karelia.fi | 27

BIOENERGIAAN

tämön ja Lieksan Kevätniemeen suunnitellun bioöljyn tuo-tannon ei koettu kilpailevan keskenään vaan täydentävän hyvin toisiaan. Suurten investointien ohella merkittäviksi nähtiin paikalliset hajautetut energiaratkaisut, joista edellä-kävijänä tunnetaan vuoden ajan toiminnassa ollut Kuittilan tilan omasähkölaitos Nurmeksen Savikylässä.

Nopea bioenergia-alan kehitys asettaa seutukunnalle myös haasteita. Hankkeiden menestyksekäs toteuttami-nen edellyttää määrätietoista ja ennakoivaa elinkeinopo-litiikkaa ja yhteistä aluekehitystyötä. Laitosten tarvitsema metsäraaka-ainemäärä on huomattava, mikä asettaa haas-teita paikalliselle hankinnalle ja logistiikalle. Myös monet työvoimaan kohdistuvat osaamisen tarpeet ovat alueelle uusia, mikä edellyttää koulutus- ja kehittämisorganisaa-tioiden ja yritysten yhteistyötä bioenergia-alan osaamisen kehittämiseksi seutukunnan alueella.

Artikkeli perustuu Olli Lehtosen ja Las-se Okkosen Pielisen Karjalan aluetaloutta käsittelevään tutkimukseen (Socio-economic impacts of a local bioenergy-based develop-ment strategy – the case of Pielinen Karelia, Finland, Renewable Energy 2014) sekä Pieli-sen Karjalan päättäjien biotalousakatemian keskusteluihin 12.2.2014 Nurmeksessa.

ˆ Kuva 1. Nurmeksen Pitkänmäen teollisuusalueen investointien ennustetut työllisyysvaikutukset.

2700

1995 2000 2005 2010 2015

2900

3100

3300

Työllisten lukumäärän muutos Nurmeksessa

Vuosi

Työl

liste

n lu

kum

äärä

Ennuste Trendi

28 | karelia.fi

karelia.fi | 29

Tunnelmia Karelia-ammattikorkeakoulun valmistumisjuhlasta

Karelia-ammattikorkeakoulun ensimmäistä yh-teistä valmistumisjuhlaa vietettiin keskiviikkona 28.5.2014 Joensuun Urheilutalolla. Juhlaan oli kut-suttu kaikki kevään 2014 valmistuneet opiskelijat.

Juhlassa puhuivat rehtori Petri Raivo ja Opiskelijakunta POKAn hallituksen puheenjohtaja Simo Rauma. Valmis-tuneen opiskelijan puheen piti metsätalouden koulutusoh-jelmasta valmistunut Emilia Karvinen.

Karelia-ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelmista on valmistunut kevään 2014 aikana yhteensä 250 opiskelijaa, joista 139 valmistui nyt toukokuussa. Eniten opiskelijoita on valmistunut kevään aikana hoitotyön (75) ja rakennus-tekniikan (25) koulutusohjelmista.

Kuvagalleria

valmistujaisjuhlasta:

www.flickr.com/

photos/

karelia_uas

TEKSTI Eija Piiparinen | KUVAT Jaana Tasma

30 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakoululle on myönnetty oikeus WWF:n eli Maailman luonnonsäätiön Green Office -merkin käyttöön. Karelia-amk ja WWF allekirjoittivat sopimuksen Green Office –yhteistyöstä talvella 2013. Sopimuksessa so-vittiin, että Tikkarinteen ja Sirkkalan kampukset pilotoivat Green Office –toimintaa. Karelia-ammattikorkeakoululle laadittiin ympäristöohjelma vuosille 2014 – 2015. Tavoittee-na on sähkön, lämmön ja veden kulutuksen vähentäminen. Lisäksi tavoitteena on vähentää oman auton käyttöä virka-tehtävissä sekä sekajätteen määrän vähentäminen.

- Ympäristöasiat ja vastuullisuus ovat tärkeitä Karelia-ammattikorkeakoulullemme. Tavoitteenamme on ekolo-gisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen tekemällä sellaisia arjen ratkaisuja, jotka tukevat näiden tavoitteiden täyttämistä. Laatusloganimme ”Laatua yhteistyöllä - Joka päivä pieniä parannuksia” sopii erittäin hyvin myös ympäristötavoitteeksemme, kertoo rehtori Petri Raivo.

Karelia-ammattikorkeakoululle myönnetty Green Office -merkin käyttöoikeus

» UUTISET

WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ym-päristöjärjestelmä. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaa-supäästöjen vähentäminen. Green Office motivoi henki-löstöä arjen ekotekoihin, parantaa ympäristötietoisuutta ja tuo kustannussäästöjä. Pienetkin teot merkitsevät, kun niitä tekee suuri joukko ihmisiä.

WWF:n Green Office-asiantuntija Mikko Kuiri (4. vas.) vieraili Karelia-amk:ssa perjantaina 9.5.2014. Green Office- toimistotarkastukset toteutettiin Tikkarinteen ja Sirkkalan kampuksilla.

karelia.fi | 31

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Eija Piiparinen

Karelia-ammattikorkeakoulu on palkinnut vuoden 2013 par-haat opinnäytetyöt. Parhaiksi opinnäytetöiksi valittiin yksi perustutkinnon ja yksi ylemmän amk-tutkinnon opinnäy-tetyö. Molemmat palkittavat opinnäytetyöt ovat työelämä-läheisiä ja aiheeltaan ajankohtaisia, ja niiden tulokset ovat välittömästi hyödynnettävissä.

Amk-tutkinnon vuoden opinnäytetyöksi valittiin Inter-national Business -koulutusohjelmasta valmistuneen Jark-ko Peiposen tutkielma “Social Enterprises In Wind Energy Production: Case Study From Finnish Renewable Energy Industry”. Jarkko Peiponen tarkastelee opinnäytetyössään yhteiskunnallista yrittäjyyttä, joka on Suomessa vielä uusi toimintamalli. Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä yhdistyvät liiketoimintataidot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä kestävän kehityksen periaatteet. Paikalliset näkökulmat huomioivana tällainen yrittäjyyden malli mahdollistaa työl-listymisen kasvukeskusten ulkopuolella. Peiponen soveltaa

VUODEN 2013 PARHAISSA OPINNÄYTETÖISSÄ TUTKITTIIN YHTEISKUNNALLISTA YRITTÄJYYTTÄ JA MASENNUKSEN HOITOA

mallia tuulivoiman paikalliseen tuotantoon. Työllä onkin vahva kytkös Karelia-amk:n uusiutuvan energian paino-alaan sekä siihen kuuluvaan SECRE-hankkeeseen (Social Enterprises in Community Renewable Energy).

Yamk-tutkinnon vuoden opinnäytetyöksi valittiin Jaana Kurjen opinnäytetyö ”Masennuksen hoidon kehittäminen terveyskeskuksessa muutosjohtamisen avulla”. Masennus on ajankohtainen kansanterveydellinen ongelma, joka jää usein tunnistamatta terveydenhuollossa. Tämä johtaa sii-hen, että masennuspotilaan hoito viivästyy ja yhteiskunnalle siitä aiheutuvat kustannukset nousevat. Jaana Kurki kehitti opinnäytetyössään moniammatillisen toimintamallin, joka auttaa tunnistamaan masennuksen oireet entistä varhaisem-min ja jonka avulla masennuksen hoitoa terveyskeskuksissa voidaan parantaa. Työ kehittää erinomaisesti toimeksian-tajaorganisaation toimintatapoja ja sen tuloksia voidaan soveltaa laajemmin myös valtakunnallisesti.

32 | karelia.fi

» UUTISET

Karelia-ammattikorkeakoulun matkailun opiskelijat si-joittuivat pronssille Resto 2014 –tietotaitokilpailussa. Res-tonomiopiskelijoista koostuvat neljän hengen joukkueet mittelivät tiedoillaan ja taidoillaan sekä liiketalouden, että matkailu-, ravitsemis- ja talousalan osaamisalueilla. Kare-lian joukkueessa kilpailivat Kati Hassinen, Anna-Kaisa Klemm, Elina Nevalainen ja Kati Kokkonen.

- Osallistuimme ensimmäistä kertaa Resto-kilpailuun, joten emme osanneet odottaa menestystä. Kilpailu oli erit-täin hyvä kokemus. Kolmen vuoden työ ja viime hetken val-mistautuminen tuottivat tulosta, kertoo matkailun opettaja Tuula Ikonen.

Karelia-ammattikorkeakoulussa iloitaan erinomaisesta ha-kutuloksesta. Karelia-amk:n nuorten koulutukseen haki kevään 2014 yhteishaussa yhteensä 5185 hakijaa, joista 1901 valitsi Karelia-amk:n ensisijaiseksi hakukohteekseen. Ha-kutulos on Karelia-ammattikorkeakoulun historian paras eli 3,66 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Nuor-ten koulutuksen haussa oli mukana 15 koulutusta ja 520 aloituspaikkaa. Kaikkien koulutusten vetovoima oli hyvä. Eniten hakijoita kiinnosti edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysala. Vetovoimaisin koulutus oli fysioterapeuttikou-lutus, johon haki 181 ensisijaista hakijaa, eli yli 9 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Myös kokonaan uusi hakukohde, talotekniikan koulutus kiinnosti hakijoita.

- Tämä on jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin ylitämme aikaisemmat ennätyksemme hakijoiden määrässä, toteaa rehtori Petri Raivo tyytyväisenä. On hienoa, että hakijat haluavat näin määrätietoisesti opiskelemaan juuri Karelia-ammattikorkeakouluun.

Myös amk-tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen haki-jamäärä nousi selvästi viime vuodesta. Ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 562, joista ensisijaisia 369. Haussa oli yhteensä 80 aloituspaikkaa. Ylempään amk-tutkintoon johtavan kou-lutuksen hakijamäärä pysyi edellisvuoden tasolla.

MATKAILUN OPISKELIJOILLE MENESTYSTÄ RESTO 2014 -KILPAILUSSA

Karelia-ammattikorkeakouluun ennätysmäärä hakijoita

Resto-tietotaitokilpailun tavoitteena on tehdä resto-nomikoulutusta ja -nimikettä tutuksi. Tapahtuma edistää restonomiksi opiskelevien yhteistyötä sekä matkailu-, ravit-semis- ja talousalan opettajien verkostoitumista. Savonia-ammattikorkeakoulun huhtikuussa 2014 järjestämän kil-pailun teemana oli tänä vuonna vesi. Kilpailun voitto meni Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

karelia.fi | 33

» TOIMITTANUT Eija Piiparinen | KUVAT Salla Anttila

Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistui helmikuussa 23 simulaatio-ohjaajaa. Koulutuksen suorittaneet ohjaajat hal-litsevat simulaatio-opetuksen perusteet, ja pystyvät toimi-maan ohjaajina simulaatio-oppimisympäristössä.

Vuonna 2013 käynnistyi Karelia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky:n, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen, Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon sekä Pohjois-Karjalan koulutus-kuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan ja turvallisuusalan koulutuksen kanssa yhteinen SIMO – Simulaatio-oppimi-nen –kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena oli koulut-taa em. organisaatioiden henkilöstöstä simulaatio-osaajia. Simulaatio-osaajien avulla työyhteisöt voivat suunnitella ja toteuttaa yhdessä ammattikorkeakoulun opettajien kans-sa organisaatioiden tarpeista lähtevää koulutusta, jonka

Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistui 23 simulaatio-ohjaajaa

tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista monia-mmatillisesti, parantaa mm. hoidon laatua ja potilastur-vallisuutta.

Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan keskukseen valmistui simulaatio-oppimisympäristö Simu-la vuonna 2011. Simulassa toteutetaan simulaatiopedago-giikan avulla erilaisia oppimistilanteita, joissa keskitytään asiakastilanteisiin potilasturvallisuutta korostaen. Simulassa voidaan harjoitella todentuntuisesti erilaisia hoitotilanteita, esimerkiksi elvytystä nuken avulla. Erillisestä ohjaushuo-neesta ohjataan nuken toimintoja ja opiskelija joutuu rea-goimaan muuttuneisiin tilanteisiin potilaan kohdalla. Ope-tustilanteet on mahdollista myös videoida, jolloin voidaan analysoida opiskelijan toimintaa hoitotilanteessa ja antaa palautetta toiminnasta.

34 | karelia.fi

» Uusia julkaisujaElämä on yhtä oppimista: Näkemyksiä kansainvälistymisestä Karelia-amk:n avainkumppaniyrityksissä. Anneli Airola.Pohjois-Karjalassa kansainvälistymisestä on tullut osa jo-kapäiväistä toimintaa yhä useammassa yrityksessä. Kan-sainvälistymisen merkitys painottuu myös korkeakoulujen toiminnassa. Tämä julkaisu liittyy Karelia-amk:n alueelli-seen kehittämistyöhön keskittyen ammattikorkeakoulun avainkumppaniyritysten ja -organisaatioiden kansainvä-listymiseen. Selvityksessä kartoitetaan avainkumppaniyri-tysten kansainvälistymisen tilaa, kansainvälisyysosaamista ja sen kehittämistarpeita sekä avainkumppaniyritysten ja ammattikorkeakoulun välistä kansainvälistymiseen liitty-vää yhteistyötä. 2014. 85 s.

Yhteistä hyvää yrittämällä: Kestävää ja läpinäkyvää liiketoimintaa. Ilari Havukainen, Ville Kuittinen, Mikko Matveinen, Merja Mononen, Jarkko Peiponen, Saila Tykkyläinen.Yhteiskunnallinen yrittäjyys on uusi näkökulma liiketoi-mintaan. Tässä julkaisussa on kertomuksia suomalaisesta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Ilmiön hahmottamisek-si on haastateltu yhteiskunnallisia yrittäjiä ja tutkittu tätä liiketoimintakenttää. Eri alojen yritystarinoiden kautta tutustutaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden pioneereihin. Julkaisu on kattavin tähän mennessä ilmestyneistä yhteis-kunnallisesta yrittäjyydestä kertovista suomenkielisistä teoksista. 2014. 125 s.

Koneellinen metsänhoito. Mikael Kukkonen & Eila Kukkonen.Julkaisu tarjoaa syvällisen tietopaketin koneellisen metsän-hoidon nykytilasta ja kehityssuunnasta. Kirjassa esitellään koneellinen kylvö, koneistutus, konekitkentä ja koneellinen taimikonharvennus. Koneellisten metsänhoitotöiden eri työlajit käydään läpi aina työn suunnittelusta toteutukseen ja laadunseurantaan siten, että lukija saa aiheesta havain-nollistavien kuvien avulla kattavan kokonaiskuvan. Julkai-su soveltuu niin koneellisen metsänhoidon opetukseen eri koulutusasteilla kuin tietolähteeksi metsäalan organisaati-oissa toimiville, sekä kaikille metsänomistajille. 2013. 132 s.

Hetki ikäihmisenä. Tiia Hietanen, Anneli Muona, Joonas Parviainen. Tämän opaslehtisen tarkoituksena on antaa ikäihmisten kanssa työskenteleville ja heidän kanssaan toimiville tietoa ikäihmisten yleisimmistä haasteista liikkumisen, toiminta-kyvyn sekä arjessa toimimisen osalta. 2013. 25 s.

Ikäosaava yritys: Ikäosaamista pohjoiskarjalaiseen asiakaspalveluun. Arja Jämsén (toim.) Tämä opas on tarkoitettu avartamaan ikäajattelua, tarkista-maan ikäasenteita ja virittämään innostusta ikäosaamiseen. Sen toivotaan tukevan yritystoiminnan, palveluiden ja tuot-teiden kehittämistä ikääntyvässä yhteiskunnassa. Opas voi antaa tuoreita näkökulmia myös omaan tai läheisen ikään-tymiseen liittyvien kysymysten pohtimiseen. 2013. 38 s.

Korkeakoulu ja työelämä kumppaneina. Mervi Leminen (toim.)Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyö alueen yritysten ja muiden työelämäorganisaatioiden kanssa on tuotu nä-kyväksi, suunnitelmalliseksi ja molempia osapuolia hyö-dyttäväksi toiminnaksi. Kumppanuustoiminta muodostuu kolmesta kumppanuusluokasta: strategiset kumppanit, avainkumppanit ja toiminnalliset kumppanit. Kumppa-nuustoiminnan lisäksi on vahvistettu ja jäntevöitetty mui-den sidosryhmien, alumnien ja asiakkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Tässä julkaisussa kuvaillaan muutamien esi-merkkien kautta kumppanuustoimintaa ja sen merkitystä kumppanuuden osapuolille sekä laajemmin myös koko alu-eelle. Julkaisu on osa Kumppanit – Työelämä korkeakoulun kumppanina –projektin toimintaa. 2013. 80 s.

Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisuja löydät osoitteesta www.karelia.fi/fi/tki-ja-palvelut/julkaisutoiminta

Tutustu verkko-

kirjakauppaan

tahtijulkaisut.net

LUE LISÄÄ JA HAE

8.-22.9.2014!

NUORTEN JA AIKUISKOULUTUSSosiaali-, terveys- ja liikunta-alaFysioterapeutti (AMK) » Fysioterapeuttikoulutus (päivätoteutus)Sairaanhoitaja (AMK) » Sairaanhoitajakoulutus (päivätoteutus)Sairaanhoitaja (AMK) » Sairaanhoitajakoulutus (monimuotototeutus)Sosionomi (AMK) » Sosionomikoulutus (monimuotototeutus)

www.karelia.fi/haku

karelia.fi | 35

TYÖELÄMÄ MUUTOKSESSA 2014 -LUENTOSARJAKarelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkalantie 12, Auditorio 139

Life and professional coaching3.10.2014 klo 9.15 - 16.00, Lena Hartikainen, Find Your Juice

Yrittäjyyden haasteet30.10.2014 klo 12.15 – 16.00, Anne Berner, Vallila Interior

Digitaalinen markkinointi sekä ratkaisut ja uudet teknologiat28.11.2014 klo 12.15 – 14, Anni Ronkainen, Google Finland

Tulevaisuuden yritykset ja niiden haasteet9.9.2014 klo 12.15 - 16.00, Anssi Vanjoki, LUT, Professor of practice

ILMOITTAUDU: www.karelia.fi » www.nk.chamber.fi

Uudet raikkaat ajatukset ja ideat!

36 | karelia.fi