1 Kantti 1/2009

Kansan Sivistystyön Liiton lehti 1 / 2009

2 Kantti 1/2009

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ryHämeentie 36, 00530 Helsinki(09) 229 421toimisto@ksl.fi

Päätoimittaja: Pekka PättiniemiTaitto: Misa MyllyviitaKannen kuva: Misa MyllyviitaPainopaikka: Paperiseppä Oy

Kantti 1 / 2009

3 Kantti 1/2009

Kokemukset ovat voimavara ja tekemällä oppiiKalevi Tynkkynen

SisällysluetteloPääkirjoitusPekka Pättiniemi

04

06Mitkä toiminnalliset menetelmät?Tiina Huhtala

Tarinalliset menetelmät tiedon syventäjinäAnna Kirstinä

08

10

12Toiminnallisuus Rakennusliiton Uusi ote -koulutuksessaTarja Muukkonen ja Maarit Fred

Kerho-ohjaajat Anjalankoskella Tiina Huhtala

Taidetta tilkuistaTiina Huhtala

14

15

KSL:ssä tapahtuuKoonnut: Karoliina Öystilä ja Janne Hernesniemi

16

Oppimisen hauskuudesta!Tiina Huhtala, Jutta Ala-aho ja Anna Kirstinä

05

4 Kantti 1/2009

PääkirjoitusTässä Kantti-lehdessä on yhdistetty aiemmin ilmestyneiden Kantti- ja Älli-lehtien ai-healueet. Uudessa Kantissa pyritään käsittelemään opinto- ja kulttuuritoimintaan liitty-viä pitkän aikavälin kysymyksiä. Kantin tarkoituksena on myös tarjota tukimateriaalia kouluttajille sekä toimia keskustelun herättäjänä Kansan Sivistystyön Liiton toimialalla. Ajankohtaisista tapahtumista ja muista KSL:n toimintaan liittyvistä ajankohtaisista uu-tisista puolestaan tiedotetaan KSL-uutiskirjeen ja nettisivujen välityksellä.

KSL pitää tärkeänä henkilöstönsä kehittämisessä pedagogista ja didaktista osaamista. Tämän osaamisen kautta voimme parhaiten palvella jäsenjärjestöjämme ja muita yhteis-työkumppaneitamme.

Omassa koulutus- ja kulttuuritoiminnassaan KSL korostaa sellaista dialogisuutta, jossa opettajat ja oppijat keskustelevat ja antavat vastavuoroisesti panoksensa oppimistapah-tumaan. Tällainen oppimisen tapa on kaukana massaluennoista. Se on sama menetelmä, joka on käytössä huippuyliopistoissa, joissa asiantuntijoiden ja opiskelijoiden keskus-televa vuorovaikutus tuottaa huippuluokan osaamista. Vasemmistolaisena kansalaisak-tiivisuutta edistävänä sivistysliittona vapautuksen pedagogiikka ja ongelmakeskeisyys ovat lähellä KSL:n opetuksellisia tavoitteita.

Tällä kertaa Kantin keskeisenä teemana ovat toiminnalliset opetusmenetelmät. Toi-minnallisilla menetelmillä pyritään saamaan aikaan elämyksellistä ja kokemuksellista näkökulmaa opittavaan asiaan ja edistämään siten monipuolista ja syvää oppimista.

Pekka Pättiniemipääsihteeri

5 Kantti 1/2009

Pääkirjoitus Oppimisen hauskuudesta!rusta pikemminkin sellaisil-le opetusmenetelmille, jotka itsessään luovat oppimisti-lanteesta kaikkien kannalta hauskan? Miten luodaan iloi-nen ja tasavertainen oppimis-ympäristö?

Vai voitaisiinko ajatella niin, että oppiminen itsessään on todella hauskaa? Tämän puolesta puhuisivat monet oppimiseen liittyvät kuvailut ja sanonnat: oivalluksen lam-pun syttyminen, ilo uuden ymmärtämisestä, ”ahaa-elä-myksen” synty, uuden näkö-kulman löytämisen ihmetys, uuden käsityksen muotou-tumisen viisaus – oppimisen riemu. Olisiko silloin niin, että jos kouluttaja onnistuu tavalla tai toisella antamaan mahdollisuuksia ja avaimia

näiden tuntemusten syntymi-selle, oppiminen näyttäytyisi hauskana?

Mielestämme toiminnalliset ja osallistavat menetelmät luovat mahdollisuuden tasa-vertaiselle ja omakohtaiselle oppimiselle. Oppiminen on ajatus- ja tunneprosessi, joka tekee siitä oppijalle omakoh-taisen kokemuksen. Onko oppimisessa omakohtainen kokemus tärkeää – jos on, niin miksi?

Keskustelu oppimisen haus-kuudesta ja menetelmistä jatkuu KSL:n nettisivuilla osoitteessa www.ksl.fi >> keskustelut.

Jutta Ala-aho, Tiina Huhtala ja Anna Kirstinä

Tässä lehdessä tarkastellaan Kansan Sivistystyön Liiton toimintaa ja koulutusta eri näkökulmista. Opetusmene-telmiä on monenlaisia ja ne on aina sovitettava vastaamaan kunkin koulutuksen erityi-siä vaatimuksia. Menetelmät eivät ole itse tarkoitus, vaan niillä pyritään saavuttamaan koulutukselle asetettuja ta-voitteita.

Oppimisen pitää olla myös hauskaa! Se pitänee paik-kansa. Miten sitten koulut-taja voi luoda hauskuutta ja iloa koulutustilanteisiin? Perustuuko oppimisen haus-kuus kouluttajan temppui-lulle? Kouluttajan temppuilu ei välttämättä tasapuolisesti naurata kaikkia. Vai tulisiko koulutuksen hauskuuden pe-

6 Kantti 1/2009

Mitkä toiminnalliset menetelmät?Toiminnalliset menetelmät osana koulutusta

Olen käyttänyt toiminnalli-sia menetelmiä opintokerho-ohjaajien koulutuksessa noin kahden vuoden ajan. Koke-musteni perusteella näiden menetelmien käyttö sopii erittäin hyvin juuri ohjaaja-

koulutuksiin, koska menetel-mät vapauttavat luovuutta ja auttavat ymmärtämään ryh-mien dynamiikkaa.

Ohjaajat voivat turvallisesti tutkia esim. ryhmän ongel-matilanteita ja niiden ratkai-sukeinoja tuomalla tilanteita koko koulutettavan ryhmän

”katsottavaksi”. Menetelmät helpottavat myös koulutusti-lanteisiin liittyvää jännitystä auttamalla ihmisiä puhumisen sijasta näyttämään tunteitaan ja toiveitaan asennoilla, pai-kanvalinnalla, ilmeillä ja ku-villa. Osallistujien ei tarvitse miettiä sanallisia vastauksia kysymyksiin vaan he voivat näyttää tunteitaan ja toivei-taan koko kehollaan. Tun-teista puhuminen on vaikeaa, mutta toiminnalliset menetel-mät tuovat niitä esille luon-nollisesti.

Toiminnallisissa menetelmis-sä ihmiseen suhtaudutaan kunnioittavasti ja arvostavas-ti. Menetelmissä ei käytetä motivoimiseen kilpailua tai pakottamista vaan jokaisella on oikeus tehdä itseään kos-kevat valinnat vapaasti il-man, että häntä arvostellaan tai syrjitään sen vuoksi.

Tilanteiden prosessointi li-sää itsetuntoa antamalla ym-märrystä erilaisia mielipiteitä kohtaan, tuomalla vertaisko-kemukset tehokkaasti esille ja rohkaisemalla osallistujia nostamaan ongelmia yhtei-seen käsittelyyn. Koko ryh-mäprosessi tulee tehokkaasti näkyväksi ja auttaa ymmärtä-mään ryhmässä toimimiseen liittyviä merkityksiä laaja-alaisesti.

7 Kantti 1/2009

Jacob Levy MorenoJacob Moreno tunnetaan psykodraaman isänä. Hän syntyi vuonna 1889 Bukarestissa.

Yliopistossa Moreno opiskeli filosofiaa ja lääketiedettä. Jacob oli innostunut teat-terista, mutta arvosteli esi-tyksiä siitä, että kirjailijan tuotos esitettiin samanlai-sena ilta toisensa jälkeen. Hänen mielestään luova, elävä prosessi jäi yleisöltä näkemättä.

Moreno halusi jäädä ih-misten mieliin miehe-nä, joka toi naurun psy-koterapiaan.

Tekemisestä oppimista

Toiminnallisten menetelmi-en perustana on, että ensin tehdään (näytetään) ja sen jälkeen tutkitaan ja tehdään johtopäätöksiä. Tämän perus-teella voidaan kehittää yhdes-sä uusi ja erilainen tapa, joka tehdään (näytetään). Näin voidaan luoda useita erilai-sia tapoja ongelmatilanteiden ratkaisuun tai kokeilla tur-vallisesti käytännössä vaik-kapa uutta toimintatapaa.

Näiden menetelmien vai-kuttavuus tulee esiin vasta tilanteiden ohjatussa pro-sessoinnissa, jolloin ryhmän monipuolinen vuorovaikutus ja ryhmässä oppimisen monet merkitykset tulevat näkyvik-si.

Toiminnallisia menetelmiä käyttävän kouluttajan ta-voitteena on ryhmän tasa-arvoinen oppiminen ja kes-kinäiseen ymmärrykseen perustuvan ilmapiirin luo-minen sekä yksilön itsetun-temuksen ja hyvinvoinnin lisääminen.

Menetelmät ovat yksinker-taisia ja osallistujille helppoja suorittaa. Tehtävien proses-sointi ja jakaminen koulu-tetun ohjaajan opastuksella ovat merkittävin osa toimin-nallisia menetelmiä. Tehtä-vien prosessoinnissa koulu-tetun ohjaajan merkitys on korvaamaton – prosessointi edellyttää ohjaajalta eetti-syyttä ja harkintakykyä.

Psykodraama toiminnallise-na menetelmänä

Jacob Levy Morenon kehit-tämiä draamamenetelmiä kut-sutaan usein toiminnallisiksi menetelmiksi. Esimerkiksi psykodraamaa käytetään kun lähtökohtana on yksilön elä-mäntilanne ja sosiodraamaa kun tutkitaan ryhmän toi-mintaa. Näihin menetelmiin kuuluu myös sosiometria, jolla voidaan tutkia ryhmän sisäisiä valintoja. Sosiomet-ria auttaa ryhmää vapautta-maan toimintaansa tuomalla tietoisuuteen erilaisia piilossa olevia liitossuhteita ja usko-muksia.

Psykodraama eroaa psyko-terapiasta siinä, että psyko-draamassa näytetään mitä tapahtui, kun taas psykote-rapiassa kerrotaan mitä ta-pahtui. Psykodraama käyttää

spontaaniutta ja luovuutta, joka meissä kaikissa on jo olemassa. Oman luovuuden ja leikin löytäminen auttaa ih-mistä hyväksymään itsensä ja antaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä. Lisäksi elämänlaa-tu paranee kun kuvitteellisia rajoituksia ja esteitä voidaan kyseenalaistaa.

Tiina Huhtala

Kuva: Tiina Huhtala

Lähde: Tarja Janhunen ja Sirkka Sura (toim.). 2005. Miten käytän toiminnallisia menetel-miä? – Psykodraaman ohjaajat kertovat. Resurssi: Tampere

Lisätietoa toiminnallisten menetelmien koulutuksesta saa muun muassa osoitteesta: www.morenoinstituutti.fi.

8 Kantti 1/2009

Tarinalliset menetelmät tiedon syventäjinäYksi toiminnallisten mene-telmien ryhmä tai ”perhe” ovat tarinalliset menetelmät. Puhutaan myös narratiivi-sista menetelmistä. Tarinal-lisia menetelmiä on hyvin monenlaisia ja niitä voidaan myös käyttää monenlaisissa oppimistilanteissa. Voidaan ajatella, että tarinallisuus on oppimiseen liittyvä tapa käsittää tieto uudella taval-la. Tämä ajattelutapa vaatii sellaisen käsityksen tiedos-ta, joka ei ole lokeroitavissa – tietoa voidaan esittää myös tarinoiden muodossa.

Toinen ajatus, joka liittyy läheisesti tarinallisuuteen oppimismenetelmänä, on ih-misen oma henkilökohtainen kokemus opiskeltavasta asi-asta oppimisen perustana. Kasvatustieteen puolella on kokonainen kokemuksellisen oppimisen koulukunta, joka pitää kokemusta aikuisen op-pimisen peruslähtökohtana. Kun kokemusta arvostetaan oppimisen lähtökohtana, sitä halutaan tutkia ja reflektoi-da aktiivisesti. Kokemusten opinnolliseen tarkasteluun tarinat sopivat erinomaisesti.

Tarinalliset menetelmät so-veltuvat hyvin tilanteisiin, joissa tutkitaan ja opiskellaan vaikkapa ihmisiä, tavoitteita, vahvuuksia, haasteita, koke-muksia, kehitystä, identiteet-tiä, ihmisten välisiä suhteita, ryhmiä tai kulttuurieroja. KSL:n kouluttajakoulutuk-sessa on käytetty tarinallisia menetelmiä muun muassa oppimisryhmien, ohjaajan identiteetin ja ohjaamisen eri puolien sekä omien ta-voitteiden tutkimiseen. Maa-hanmuuttajien kurssilla on käytetty tarinallisia menetel-miä suomalaisen kulttuurin,

9 Kantti 1/2009

tapojen, perinteiden, juhlien ja historian opiskelussa. Vä-lineinä on käytetty kuvia ja tekstejä. Tarinallisuus antaa oppijalle mahdollisuuden tär-keään dialogiin oman lähtö-maan kulttuurin ja suomalai-sen kulttuurin välillä.

Tarinallisuus voi tarkoittaa paitsi työskentelyä erilaisten tekstien kanssa, myös vaik-kapa kuvien, esineiden, mu-siikin, elokuvien tai draama-menetelmien hyödyntämistä tarinoiden innoittajana, taus-tana, apuvälineenä, välittä-jänä ja auttajana. Hyviä me-netelmiä ovat myös erilaiset suullisesti kerrotut tarinat. Tärkeä ja välttämätön osa ta-rinallisuutta on aina se, että joku kuulee, kuuntelee, nä-kee, on kiinnostunut ja ym-märtää. Ihminen on olemassa suhteessa toisiin ihmisiin.

Tarinoiden eräs hieno puo-li on se, että niiden avulla nousee esille sellaisia asioita tutkittavasta aiheesta, jot-ka muutoin todennäköisesti jäisivät huomaamatta. Jos opiskelija ei ole tottunut tari-nallisiin menetelmiin, niiden antamaa tietoa voi olla vaikea nähdä, tunnistaa ja tulkita. Tämä taito kehittyy kun me-netelmät tulevat tutummiksi. Tietäminen on erilaista kuin silloin kun kuuntelee luentoa, käy keskusteluja tai lukee kirjoja. Tieto, jota tarinoiden avulla saadaan sisältää myös tunteita ja aina korostetun subjektiivisen näkökulman. Toisaalta voidaan ajatella, että maailman todellisuus on aina jonkun kokemaa ja mää-rittämää, jolloin näkökulma on melko luonnollinenkin.

Tunteiden läsnäolo vaatii luottamuksellista ilmapiiriä, jotta tarinalliset menetelmät onnistuvat.

Toisaalta menetelmiä on hy-vin monenlaisia: ”kevyempiä” ja ”raskaampia”. Kevyet tari-nalliset harjoitukset eivät vaa-di oppijoilta paljoakaan avautumista (välttämät-tä), mutta heittäytymistä kylläkin. Heittäytyminen ei ole helppoa sellaisille opiske-lijoille, jotka eivät ole sellai-seen oppimistilanteessa tot-tuneet. Harjoitukset voivat tuntua jopa vähän noloilta ennen kuin omaan leikkivään ja tarinoita kuuntelevaan ja kertovaan ”minään” saa yhte-yden. Myös dialogisia taitoja täytyy opetella ennen kuin tarinalliset menetelmät avau-tuvat kaikessa kukoistukses-saan. Se kuitenkin kannattaa, sillä silloin aukeaa aivan toi-senlainen tiedon, tietämisen ja ymmärtämisen taso. Op-pimiskokemukset ovat rik-kaampia ja monipuolisempia, kun perinteisen ”akateemi-sen” tiedon rinnalle voidaan saada toisenlaista tietoa. Ta-rinallisuus antaa myös mah-dollisuuden luovuudelle.

Minä olen tarinallisten me-netelmien ystävä. Vähäisin syy ei ole se, että ne vaativat aikaa ja voimakasta läsnä-oloa. Tarinoissa viipyminen on ikään kuin vastaisku ja protesti nykyajan tehokkuut-ta ja suorittamista vaativalle arvomaailmalle. Tarinoissa on voimaa. Tarinoiden avulla saadaan yhteys toiseen ihmi-seen ja joskus yllättävänkin syvää tietoa. Aito yhteys kanssaihmiseen ja syvälle

menevä ymmärtävä tieto ovat sivistyksen perusehtoja.

Anna Kirstinä

Kuvat: Jutta Ala-aho

Tarinallisuuteen liittyvää kirjallisuutta:

Bardy, Marjatta & Känkänen, Päivi. 2005. Omat ja muiden tarinat. Ihmisyyttä vaalimassa. Stakes: Helsinki

Heikkinen, Hannu L.T. & Syrjälä, Leena. 2008. Minussa elää monta tarinaa – Kirjoituk-sia opettajuudesta. Kansanva-listusseura: Helsinki Hänninen, Vilma. 2003. Si-säinen tarina, elämä ja muutos. Tampereen yliopisto: Tampere Mäkisalo-Ropponen, Mer-ja. 2007. Tarinat työn tukena. Tammi: Helsinki Sava, Inkeri & Vesanen-Laukkanen, Virpi (toim.). 2004. Taiteeksi tarinoitu oma elämä. PS-kustannus: Jyväskylä Vuorikoski, Marjo & Törmä, Taina (toim.). 2004. Opettaja peilissä. Katse ammatilliseen kasvuun. Kansanvalistusseu-ra: Helsinki

10 Kantti 1/2009

KSL on järjestänyt Jyväsky-lässä jo noin 15 vuoden ajan taide- ja käsityöalan koulu-tusta. Rahoittaja on muut-tunut ja osan opiskelusta ovat joutuneet tietysti mak-samaan opiskelijat. Tärkein yhteistyökumppani on ollut Taito-Aivia, eli Keski-Suo-men käsi- ja taideteollisuus ry. 90-luvulla koulutusta jär-jestettiin yhteistyössä myös tuolloin toimineiden käsityö- ja taidealan osuuskuntien kanssa.

Naisyrittäjyys käsityö- ja taideaineissa, tilasuunnit-telu, paperin valmistus ja paperitaide, käsi- ja taidete-ollisuuden työpajakoulutus sekä uusimpana nukkemuo-toilun ammatillinen lisäkou-lutus ovat koulutuksia, joille on riittänyt kysyntää. Jär-jestyksessään jo kahdeksas tilasomistus-koulutus (laa-juudeltaan 45 opintoviik-koa) käynnistyi maaliskuussa 2009. Koulutukset ovat tuot-taneet myös hyviä tuloksia ja monet opiskelijoista ovat työllistyneet joko erilaisiin suunnittelutehtäviin tai yksi-tyisinä yrittäjinä.

Vuoden 2008 alusta saakka on järjestetty myös kuva-taidealan koulutusta, jossa lähtökohtana on ollut ”perin-

teisen” piirtämisen ja ennen kaikkea ihmisen oikean ku-vaamisen nostaminen kunni-aan. Parhaillaan on menossa muotokuvataiteen koulutus (50 h), joka alkoi maaliskuus-sa. Opiskelijoiden kiinnos-

tuksesta päätellen tarvetta oli lyhytkursseja syvällisem-mälle ja pitkäkestoisemmalle taidealan koulutukselle, jossa klassinen ihmisen kuvaami-nen on keskeisellä sijalla ja luovuuden toteuttamisen li-

Kokemukset ovat voimavara ja tekemällä oppii - Jyväskylässäkin

11 Kantti 1/2009

säksi huomiota kiinnitetään myös ihmisen anatomian ja mittasuhteiden oppimiseen taiteilijan näkökulmasta. Kä-sityö- ja taidealan sekä ku-vataiteen koulutusten aika-na tehdään ja opitaan ennen kaikkea tekemällä, vaikka teorialla ja opetuksella onkin tärkeä osansa oppimisessa. Sekä käsityö- ja taidealan koulutuksille että kuvataiteen pitkäkestoiselle opiskelulle on ollut kysynnästä päätel-len sekä ammatillista tarvet-ta että puutetta toteuttajista. Suuret koulutusorganisaatiot eivät ole kyenneet vastaa-maan näihin erityistarpei-siin. KSL on yhdessä Aivian kanssa onnistunut löytämään nämä katvealueet.

Mitään ehdotonta ja yhtä teoriaa tai niin sanottua pa-radigmaa, johon käsityö- ja taidealan vahvasti tekemi-seen painottuvat opinnot pe-rustuvat, ei ehkä kannata ni-metä, mutta teoreettiseltakin kannalta näitä käsityö- ja tai-dealan sekä kuvataiteen kou-lutuksia voidaan tarkastella.

Lähtökohtana voitaneen pi-tää humanistista oppimiskä-sitystä, jossa työskentelyil-mapiiri on tärkeä motivoija, opetuksen suunnittelu ja tavoitteet asetetaan yhteis-työssä oppilaiden kanssa ta-voitteena opiskelijan itseoh-jautuvuus ja jossa opiskelijan kokemustaustalla on tärkeä merkitys. Kokemustausta ja kiinnostuksen kohteet huo-mioidaan opintosuunnitelmaa tehtäessä. Työtavat ovat vah-vasti yhteistoiminnallisia ja opiskelijat ovat itse aktiivisia oppimisensa ja koulutuksen arvioijia.

Käsityö- ja taidealan opin-noissa kokemuksellisella op-pimisella on tärkeä merkitys. Kokemuksellisella oppimisel-la on yhteys niin sanottuun kognitiiviseen oppimisteori-aan. Konstruktivismi on eräs sen pohjalta syntynyt suun-taus, joka korostaa aikaisem-pien kokemusten merkitystä oppimisessa. Konstruktivis-min mukaan yksilöllä on aktii-vinen rooli tiedon rakentami-sessa ja oppiminen tapahtuu

aktiivisessa vuorovaikutuk-sessa ympäristöön.

Kaiken kaikkiaan käsityö- ja taideaineiden opetus ja opis-kelu perustuu käsitykseen ihmisestä, joka eettisenä, moraalisena ja valintakykyi-senä yksilönä voi vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä ja ymmärtää kauneuden mer-kityksen (Taiteen perusopetuk-sen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet, 2002).

Kalevi Tynkkynen

Kuvat: Kalevi Tynkkynen

PS. Kiitokset rehtori Maire Valkoselle, jonka Kuopion Muotoiluakatemialle vuonna 2006 tekemää opinnäytetyö-tä Valtakunnallisesta kunta-kohtaiseen opintosuunnitelmaan Keski-Suomen käsi- ja taidete-ollisuus ry Aiviassa olen tätä kirjoitusta tehdessäni saanut käyttää hyväkseni.

12 Kantti 1/2009

Älli-lehdessä 2/2008 palvelu-tuottaja Veijo Laitinen kuvasi KSL:ssa parhaillaan toteutet-tavia, Vasemmistoliitolle ja ammattiliitoille suunnattuja, Uusi ote-koulutuksia. Artik-keli oli kattava kuvaus mai-nituista koulutuksista, joten emme aio toistaa enempää siinä olleita asioita. Kirjoi-tuksessamme haluamme nos-taa esille yhden koulutuksis-sa käytettävän menetelmän, joka osaltaan tekee Uusi ote-koulutuksesta kiinnostavan ja vaikuttavan, ainakin tähänas-tisten kokemusten perusteel-la. Kyse on toiminnallisesta menetelmästä, jonka sijasta puhutaan monesti myös osal-

Toiminnallisuus Rakennusliiton Uusi ote–koulutuksessa

listavasta menetelmästä.

Uusi ote-koulutuksen tavoit-teena on saada ammattiosas-tot toimimaan uudella taval-la verrattuna aikaisempaan; kaikkien osaston jäsenten tulee saada ja aidosti myös pystyä osallistumaan osaston toimintaan koskevaan pää-töksentekoon, sekä toimin-nan suunnitteluun, että sen toteutukseen.

Tämä toimintatavan muu-tos on merkittävä, kun sitä vertaa nykyisin vielä käy-täntönä olevaan osastojen hallintoelinten päätöksen-tekoprosessiin: hallitus (ja

sielläkin yleensä muutamat samat henkilöt) valmistele-vat valmiit esitykset osaston syys- ja kevätkokoukselle osaston tulevasta toiminnasta. Useissa osastoissa sihteeri on yksin se henkilö, joka tekee toimintasuunnitelman ja hal-litus hyväksyy sen käymättä edes keskustelua. Ei liene vaikea arvata, ettei osastoissa tapahdu juuri minkäänlaista sitoutumista toimintaan. Eikä uusiakaan toiminnan muotoja vuoden varrelle kerry. Kos-ka toiminnan toteuttamiseen osallistuu osastoissa yleensä vain harvat, on toimintaa su-pistettu siihen mittaan, min-kä muutama henkilö jaksaa ja

13 Kantti 1/2009

ehtii suunnittelemaan ja to-teuttamaan. Uusia toimijoita ja tekijöitä ei tunnuta saavan millään mukaan.

Uuden otteen yksi kantava ajatus on levittää vastuuta osaston toiminnasta laajem-malle joukolle osaston jäseniä. Samalla täytyy jakaa myös toimivaltaa. Tämä vallanjaka-minen ei ole helppoa hallituk-selle eikä muille toimijoille, mutta sen vastaanottaminen-kin vaatii harjoittelua. Uusi ote-koulutuksen yksi tärkeä tehtävä on osallistujiensa harjoituttaminen ohjaamaan ja tukemaan osastonsa halli-tuksen jäseniä osallistumaan toiminnan kehittämiseen. Tätä taitoa harjoitellaan jo-kaisessa lähitapaamisessa tekemällä osastokohtaisen ryhmän kanssa se sama teh-tävä, joka tehdään etäjaksolla osastojen hallituksissa.

Esimerkkinä koulutukses-sa yhden prosessin vaiheet: Alkuna osaston kehitystyöl-le on tehdä sen nykytilan

kartoitus SWOT-analyysin avulla (SWOT = Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats). SWOT-analyysis-sä kirjataan osaston sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat.

SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama neli-kenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myön-teiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alaosaan taas kuvataan orga-nisaation ulkoiset ja yläosaan sisäiset asiat.

Uusi ote-koulutukseen osal-listuvat tekevät osastokohtai-sessa ryhmässä ensimmäisen lähitapaamisen yhteydessä SWOT-analyysin, jossa sitä käsitellään kaikkien koulu-tukseen osallistujien kesken. Tarkoituksena on, että tämän jälkeen osastoryhmät osaa-vat teettää saman analyysin omassa osastossaan, ohjata nelikentän mielekästä käyt-töä ja täyttöä sekä yhdessä

analysoida tuloksia ja vetää johtopäätöksiä. Tärkeää on huomata, millä tavalla tehtävä teetetään osastoissa: osataan antaa tilaa kaikille jäsenille ja kaikille puheenvuoroille, eikä tyrmätä kenenkään pu-heenvuoroa.

Merkittävää on myös se, että osastoihin ei viedä valmiita vastauksia, vaan yhdessä ky-sytään ja löydetään mahdolli-suuksia. Osastoissa voidaan edetä hitaasti ja joskus no-peastikin. Omasta ajatusmaa-ilmasta poikkeavat toiminta-ajatukset, kuunteleminen ja arvostaminen vahvistuvat sitä myöten kun taitoja harjoitel-laan. Päämääränä on tehdä jäsentensä näköinen osasto.

Tarja Muukkonen jaMaarit FredJärjestöaineiden opettajaSiikarantaopisto

Sisäinenympäristö

Ulkoinenympäristö

SVahvuudet

OMahdollisuudet

WHeikkoudet

TUhat

14 Kantti 1/2009

Kerho-ohjaaja tapaaminenAnjalankoskella KSL:n opintokerho-ohjaajien koulutukseen sisältyy ohjaa-jien peruskurssin lisäksi eri puolilla Suomea järjestettä-vät ohjaajatapaamiset. Oh-jaajatapaamisten osallistujat tulevat useilta eri paikkakun-nilta – ja tässä tapauksessa myös eri maista. Yksi oh-jaajatapaamisten tavoite on rakentaa ohjaajien iloksi ja tueksi verkostoa, jossa ohjaa-jat voivat saada vertaistukea toisilta kerho-ohjaajilta.

Anjalankosken ohjaajatapaa-miseen matkasi yhteensä 43 osallistujaa Helsingin ja Anjalankosken välillä ole-vilta paikkakunnilta. Anja-lankosken ohjaajatapaami-sessa käsiteltiin muun muassa ohjaajien kokemia ongelmati-lanteita, tunteiden ilmaisua sekä sitä, millainen olisi unel-mien opintokerho.

Unelmien opintokerho

Ohjaajat miettivät yhdessä sisältöjä ja suuntaviivoja to-teuttamattomille opintoker-hoille. Unelmien kerhojen sisällöt käsittelivät eri aiheita Afrikasta ja ruokakulttuu-reista aina luonnonmukaiseen kauneudenhoitoon. Yhteistä näille unelmien opintoker-hoille oli se, että kaikkien unelmien toteuttaminen on täysin mahdollista.

Ongelmatilanteita ohjaajan polulla

Esimerkkitapausten kautta selviteltiin ohjaajan keino-ja ratkaista opintokerhoissa syntyviä ongelmatilanteita, jotka yleensä ilmenevät rii-toina ja klikkeinä. Ongelmien takaa löytyy usein monenlai-sia inhimillisiä syitä. Väki-

valtaakin voi kerhossa ilme-tä ja siihen ohjaajat tulevat puuttumaan entistä tiukem-min. Kerhossa väkivaltaises-ti käyttäytyvä ihminen ei ole tervetullut opintokerhon ko-koontumisiin. Tämän päätök-sen takana on myös KSL.

Tunteita ja toisten ymmär-tämistä

Ohjaajatapaamisessa kerho-ohjaajat tutkivat ihmisten keinoja tunteiden ilmaisussa esimerkkitarinan ja pohdis-kelun kautta. Kerhon ohjaa-jana toimimiseen tarvittavaa herkkyyttä ja toisen ihmisen ymmärtämistä pohdittiin pit-kään. Toimintamme tarkoitus on yleensä hyvä, mutta emme aina osaa ilmaista itseämme selkeästi ja väärinkäsityksiä syntyy siten helposti.

15 Kantti 1/2009

Opintokerhojen ohjaajat te-kevät arvokasta työtä vapaa-ehtoisesti

Kerho-ohjaajan työhön sisäl-tyy mittaamaton määrä tie-dontarvetta, luontaista kykyä tulla toimeen ihmisten kans-sa ja osaamista. KSL voi olla ylpeä ympäri Suomea toi-mivista kerho-ohjaajistaan, sillä näitä taitoja heistä löy-tyy todella paljon. Ohjaajat välittävät aidosti jokaisesta kerhonsa jäsenestä, tekevät kaikkensa kerholaisten viih-tyvyyden parantamiseksi ja nauttivat itse saadessaan olla mukana toiminnassa.

Eläkeläiset ry:n Yhdessä -hankkeen osallistujia mu-kana tapaamisessa

Eri maista tulevat osallistujat toivat Anjalankosken tapaa-miseen paljon uusia ajatuk-sia. Huolimatta siitä, että tu-lemme eri maista, toiveemme ovat hyvin samanlaisia. Me kaikki epäilemme olemmeko riittävän hyviä ja pidetäänkö meistä. Me kaikki toivomme, että voisimme kohdata toisen ihmisen sellaisena kuin olem-me.

Sydämentäyteiset kiitokset kaikille tapaamiseen osallis-tuneilla kerho-ohjaajille!

Tiina Huhtala

Kuva: Tiina Huhtala

Taidetta tilkuista

Näyttelyn työt saavat katsojan miettimään tekijänsä ajatuk-sia ja mielenmaailmoja. Ryhmän yhdessä tekemä ”Lohtupeit-to Mailalle” antaa ajattelemisen aihetta pitkäksi aikaa. Mitä kaikkia toiveita ja hyviä ajatuksia tuohon peittoon sisältyy-kään. (kuva: lohtupeitto)

Finn Quilt ry järjesti Jyväs-kylän Laajavuoressa valta-kunnallisen tilkkutaidenäyt-telyn maaliskuussa 2009. Kansan Sivistystyön Liiton puolesta tilaisuudessa oli-vat mukana Riitta Kärki ja Tiina Huhtala, jotka esitte-livät kurssien ja opintoker-hojen valtionavun ehtoja. Yhte is työkumppaniemme tapahtumiin osallistujat ei-vät useinkaan tiedä millainen organisaatio KSL on. Pyrim-me osaltamme valottamaan, mistä KSL:n toiminnassa on kyse.

KSL myöntää valtionapua opintokerhoille, jäsenjärjes-töille sekä muille järjestöille. Keskustelut yhteistyökump-paneiden kanssa auttavat kohdentamaan valtionapua niin, että siitä on mahdolli-simman paljon hyötyä valtion apua saavalle yhdistykselle tai järjestölle.

Tiina Huhtala

Kuva: Tiina Huhtala

16 Kantti 1/2009

KSL:ssa tapahtuu

Nuoret ay-vaikuttajat Berliiniin opintomat-kalle

Nuori ay-vaikuttaja-kurssin pilottijakso lä-hestyy päätepistettään. Kurssi päättyy kesä-kuussa 2009 järjestettävään Berliinin mat-kaan, jonka aikana kurssilaiset tutustuvat Saksan parlamenttiin, poliittisiin järjestöihin sekä paikalliseen ay-kenttään. Vuoden 2008 alussa käynnistyneeseen koulutukseen osal-listuu nuoria ammattiyhdistys- ja järjestöak-tiiveja ympäri maata.

Nuori ay-vaikuttaja-kurssi on nuorille ammat-tiyhdistystoimijoille suunnattu koulutusohjel-ma. Tiedon tarjoamisen lisäksi koulutuksessa kehitetään nuorten ay-toimijoiden yleisiä val-miuksia ja kykyjä toimia ammattiyhdistystoi-minnan moninaisella kentällä. KSL järjestää pilottijaksoa yhteistyössä Vasemmistonuor-ten ja SAK:n nuorisovaliokunnan vasemmis-toryhmän kanssa.

Kouluttajakoulutusta

KSL järjestää parhaillaan kouluttajakoulu-tusta, jonka tavoitteena on kouluttaa osaavia ohjaajia ja kouluttajia erilaisten järjestöjen tarpeisiin. KSL-kouluttajakoulutus antaa valmiudet toimia monenlaisten järjestöjen koulutus- ja ohjaustehtävissä. Koulutukseen osallistuneilla on myös mahdollisuus toimia freelancer-kouluttajina KSL:n järjestämissä koulutustilaisuuksissa.

Koulutus koostuu kolmesta kahden päivän mittaisesta lähiopetusjaksosta ja niiden välillä suoritettavista verkko-opinnoista.

Kouluttajakoulutuksen käy kevään 2009 aika-na läpi kaksi ryhmää. Koulutuksen mahdollis-ta jatkoa arvioidaan syksyllä. Kurssin aikana on perehdytty muun muassa aikuiskoulutuk-seen, ohjaajana kehittymiseen sekä opinnol-listen kokonaisuuksien suunnitteluun.

Opintoaineisto maahanmuuttajien kotoutu-misen tueksi KSL on tuottanut Eläkeläiset ry:lle opinto-kerhojen käyttöön tarkoitetun Koti Suomes-sa-opintoaineiston, joka on tehty osana Elä-keläisten Yhdessä-maahanmuuttajahanketta. Opintoaineiston tavoitteena on auttaa maa-hanmuuttajien opintokerhoryhmiä osallistu-maan suomalaisten yhdistysten toimintaan. Opintoaineiston on kirjoittanut ja toimittanut KSL:n kerhosihteeri Tiina Huhtala. Aineis-ton sisältöä ovat olleet valmistelemassa myös Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala ja Yhdessä-hankkeen projektikoordinaattori Eva Rönkkö. Yhdessä-hanke on Raha-automaattiyhdistyk-sen rahoittama hanke. KSL toimii hankkeen koulutuksellisena yhteistyökumppanina. Yhdessä-hankkeen tavoitteena on helpottaa ikääntyvien maahanmuuttajien elämää Suo-messa. Hanke kannustaa maahanmuuttaja omien opintokerhojen perustamiseen. Euroopan unioni lähemmäksi nuorten arkea

KSL toteuttaa parhaillaan yhteistyössä Vasem-mistonuoret ry:n kanssa Ulkoasiainministeriön rahoittamaa Eurooppatiedotus-hanketta, jonka tavoitteena on aktivoida erityisesti nuoria osal-listumaan Euroopan unionin toimintaan.

Eurooppatiedotus-hankkeen avulla pyritään tiedottamaan Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä nostamaan ilmaston lämpenemiseen liittyviä ongelmia kansalaisten tietoisuuteen. Hankkeen puitteissa järjestetään ennen Euroo-pan parlamentin vaaleja kolme teemafoorumia otsikolla ”Euroopan unioni ja ilmastonmuutos”. Ensimmäinen foorumi järjestettiin tammikuussa Nurmijärvellä. Loput kaksi foorumia järjeste-tään Turussa 22.5. ja Tampereella 27.5. Turun ja Tampereen foorumilla esitettyjä alustuksia voi kuunnella myös KSL:n nettiradiosta.

17 Kantti 1/2009

kuvassa Tiia Aarnipuu

Radio Lasten Matkassa

Uusi radio-ohjelma Radio Lasten Matkassa on 23.4. lähtien täydentänyt KSL-lähiradion ohjelmistoa. Radio Lasten Matkassa on oh-jelma, jota lapset itse tekevät toisilleen. Oh-jelmat nauhoitetaan helsinkiläisissä ja van-taalaisissa päiväkodeissa ja sitä toimittavat Madleena Virtanen ja Ike Chime. Ohjelma on kuultavissa torstaiaamuisin klo. 10.00-10.30. Ohjelman lähetykset päättyvät 11. kesäkuu-ta. Ohjelmaa voi kuunnella myös radion net-tisivuilta.

Vasemmistoliiton piirijärjestöille koulutus-suunnitelmat KSL ja Vasemmistoliitto toteuttavat tämän ja ensi vuoden aikana puolueen jokaisessa piirijär-jestössä Uusi ote-koulutuksen. Uusi ote-koulu-tusta on järjestetty aiemmin muutamien piirijär-jestöjen kanssa.

KSL:n Uusi ote-koulutus tähtää piirijärjes-tön paikallisen toiminnan kehittämiseen. Uusi ote-koulutusohjelma on vuoden mittainen ja se koostuu neljästä lähiopetusjaksosta sekä niiden välillä tapahtuvasta etäopiskelusta. Koulutuk-sen aikana toteutetaan lisäksi jokin konkreetti-nen kehittämishanke. Konkreettisia virstanpylväitä ovat vuoden 2011 eduskuntavaalien ja vuoden 2012 kunnallisvaa-lien vaalityön tukeminen sekä neljän vuoden toi-mintasuunnitelman laatiminen, eli piirijärjestön strategian suunnittelu vuosiksi 2009-2012.

Yhteiskunnallisen tietoisuuden palkinto Tiia Aarnipuulle

Helsingin yhteiskunnallinen opisto (HYO) an-taa vuosittain tunnustuspalkinnon henkilölle, jonka se katsoo ansioituneen esimerkillisellä tavalla yhteiskunnallisen tietoisuuden edistäjä-nä. Tänä keväänä palkinnon sai Tiia Aarnipuu. Aarnipuu on kaupunginvaltuutettu ja Helsingin vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjoh-taja. Hän on aiemmin toiminut Setan puheen-johtajana.

Aarnipuun teos Trans – sukupuolen muunnelmia julkaistiin viime vuonna Liken toimesta. Kirja kertoo nimensä mukaisesti sukupuolen muun-nelmista ja sukupuolirajojen ylityksistä, keskit-tyen transseksuaalisuuden kulttuurihistorialli-seen kartoittamiseen. Teos valottaa sukupuolen muunnelmia muun muassa uskonnollisen ku-vaston, kulttuurintutkimuksen sekä taiteen ja populaarikulttuurin näkökulmasta.

Yhteiskunnallisen tietoi-suuden palkinnon ovat aiemmin saaneet Juha Siltala, Heikki Pato-mäki, Thomas Wall-gren ja Ulla-Maija Peltonen.

Koonnut: Karoliina Öystilä ja Janne Hernesniemi

Kuva: Misa Myllyviita

18 Kantti 1/2009

YHTEYSTIEDOT

Pekka Pättiniemi, pääsihteeri, opintojohtaja (09) 2294 2200, 050 5900 717

Tarja Muukkonen, kehityspäällikkö, hankkeet ja pedagogiikka (09) 2294 2205, 050 5942 951

Sebastian von Etter, tietoverkkopäällikkö 050 5900 719

Ari Myllyviita, kehittämispäällikkö, verkkopedagogiikka 050 5949 788

Eila Karjalainen, taloussihteeri (09) 2294 2203

Sirkka-Liisa Lahtinen, toimistosihteeri (09) 2294 2221, 050 5949 834

Jutta Ala-aho, kulttuurituottaja (09) 2294 2209, 050 5942 920 Anneliina Törrönen, koulutuspäällikkö (09) 2294 2207, 050 5900 180(vanhempainvapaalla 30.5.2010 saakka) Anna Kirstinä, koulutustuottaja, ammatillinen lisäkoulutus (09) 2294 2213, 050 306 6720

Karoliina Öystilä, koulutustuottaja (31.8. saakka) (09) 2294 2207, 050 5900 180 Veijo Laitinen, palvelutuottaja, ay-liike (09) 2294 2217, 050 5900 715

Riitta Kärki, kurssisihteeri (09) 2294 2211

Tiina Huhtala, kerhosihteeri, opintokerhot (08) 378 209, 050 5900 709Lahdenkuja 6 B, 91910 Tupos

Janne Hernesniemi, siviilipalvelusmies (30. 6 saakka) (09) 2294 2231

Misa Myllyviita, media-assistentti-oppisopimusopiskelija (09) 2294 2231

KSL-radio

Olli Sydänmaa, radiotuottaja (09) 2294 2220, 050 5900 716

Ike Chime, projektityöntekijä, maahanmuuttajaradio Rainbow 050 5900 714

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ryHämeentie 3600530 Helsinkipuh. vaihde (09) 229 421

Kansan Sivitystyön Liitto KSL ry

19 Kantti 1/2009

Jyväskylän KSLVäinönkatu 28 B40100 Jyväskylä

Kalevi Tynkkynenprojektituottajapuh.(014) 614 608 gsm 050 5900 718faksi (014) 614 602

Oulun KSLVeteraanikatu 9 C90100 OULU

Eeva Kejonen koulutustuottaja puh. (08) 378 645 050 5900 711 faksi (08) 336 771 Heli Vuoriprojektityöntekijäpuh. 050 444 4453

Mirjami Tölli pajaohjaaja/etsivä työgsm 050 5900 712

Tampereen KSL Näsilinnankatu 22 A 133210 Tampere

Taija IlomäkiPalvelusihteeripuh. (03) 222 3579 gsm (040) 531 0045faksi (03) 222 3738

Sähköposti: etunimi.sukunimi@ksl.fi

Kemin KSL Kauppakatu 12 A, 3. krs94100 Kemi

Hannu Alakontiolaopintosihteeripuh. (016) 255 642gsm 0400 695 905faksi (016) 221 903

Lahden KSL Hämeenkatu 1515110 Lahti

Sinikka Tolvanenkurssisihteeri puh.(03) 589 7521

Aikuisopisto TietotupaLeila Rapp puh.(03) 589 7523 gsm 040 5224 921faksi (03) 589 9505

Turun KSLHakakatu 1220540 Turku Pekka Heikkilä koulutussuunnittelija puh. (02) 237 9170 gsm 0400 826 747faksi (02) 237 9190

Helsingin Yhteiskunnallinen opistoHämeentie 3600530 Helsinki

Ari Myllyviitarehtoripuh. 050 5949 788

ALUETOIMISTOT PALVELUTOIMISTOT

www.ksl.fi