kanteleen voima 2009 · haapavesi kraftverk 20 år och 100 000 drifttimmar ... • esse...

Kanteleen VoimaVuosikertomus | Årsberättelse

2009

Kanteleen Voima 2009 – 3

Hiljaisuuden vuosi 2009, toimitusjohtajan katsaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Omistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Voimalaitoksen tuotanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Polttoaineiden hankinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

HaapaPuun vihkiäiset,

Haapaveden voimalaitos 20 vuotta ja 100 000 ajotuntia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Tuulivoimaa Raahen Kopsaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2009

Hallituksen toimintakertomus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Tase. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25

Tilintarkastuskertomus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Kanteleen Voiman hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27

Ett år av tystnad 2009, verkställande direktörens översikt. . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Ägarna. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Kraftverkets produktion . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Anskaff ning av bränsle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Invigningen av HaapaPuu,

Haapavesi kraftverk 20 år och 100 000 drifttimmar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Vindkraft till Kopsa i Brahestad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17

Verksamhetsberättelse och bokslut 2009

Styrelsens verksamhetsberättelse. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Resultaträkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Balans . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .25

Revisionsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Kanteleen Voimas styrelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27

Sisältö

Innehåll

Kuvat: Mats Sandström,

Kanteleen Voiman arkisto, Wiizart

Graafi nen suunnittelu: Wiizart

Painatus: Forsberg, 2010

Fotografi er: Mats Sandström,

Kanteleen Voimas arkiv, Wiizart

Svensk översättning: Viexpo

Grafi sk form: Wiizart

Tryckning: Forsberg, 2010

Vuonna 1883 järjestettiin Haapavedellä

ensimmäiset hiihtokilpailut, yhdet varhai-

simmista koko silloisessa Suomessa.

Pitäjässä tiedettiin olevan vertaansa

vailla olevia suksimiehiä ja syntyi ajatus

katsoa, kuka osoittautuu kumppaneitaan

paremmaksi. Kilpailut järjestettiin Haa-

pajärven jäällä tasamaahiihtona. Järvi,

jota myös Kirkkojärveksi kutsuttiin, sijait-

see keskustaajaman välittömässä lähei-

syydessä. Järven itäpäädyssä, nykyisen

Kanteleen Voiman voimalaitoksen välit-

tömässä läheisyydessä kasvoi jo silloin

yksinäinen tuulen pieksemä mänty, joka

määrättiin kierrettäväksi. Kilpailu, kuten

myöhemminkin järjestetyt kisat, tapahtui

yhteislähtönä ja maaliintulojärjestys mää-

ritti sijoituksen.

Nämä vuosittain järjestettävät kilpailut

saavuttivat kasvavaa suosiota ja osanotta-

jajoukko laajeni myöhemmin kansallista ja

kansainvälistä kuuluisuutta saavuttaneilla

kilpailijoilla kuten Juho Ritola, Aappo Luo-

majoki, Matti Koskenkorva ja Tapani Niku.

Kaikki aikanaan maamme ehdotonta hiih-

toeliittiä.

Tasamaahiihdosta siirryttiin murto-

maahiihtokilpailuihin 1920 luvun alussa

ja kuinkas ollakaan, hiihtomännyn kiertä-

jä, Tapani Niku oli lähes lyömätön myös

maastohiihdossa tuoden Suomelle en-

simmäisen henkilökohtaisen olympiami-

talin Chamonix´n talviolympialaisista 18

km:n matkalla v. 1924.

Hiihtomänty seisoo edelleenkin van-

halla paikalla suojeltuna Suomen kilpa-

hiihdon muistomerkkinä. Hiihtomänty

ympäröivine maa-alueineen siirtyi v.2009

Haapaveden kaupungin omistukseen

Kanteen Voiman kanssa tehdyn tilusvaih-

don kautta.

Erkki Rytky

Hiihtomänty – suomalaisen kilpahiihdon vanhin muistomerkki

År 1883 ordnades en av de första skidtäv-

lingarna i det dåvarande Finland i Haapa-

vesi.

Man visste att det fanns skidåkare som

saknade motstycke i socknen och tanken

att se vem av kamraterna, som är bäst,

föddes. Skidtävlingarna ordnades på Haa-

pajärvis is. Sjön, som även kallades Kirk-

kojärvi, ligger i närheten av centralorten.

Vid östra delen av sjön växte redan då en

ensam vindpinad tall, runt vilken skidåkar-

na skulle vända. Tävlingen, liksom också

de tävlingar som ordnades senare, skedde

med gemensam start och placeringen

bestämdes enligt den ordning skidåkarna

kom i mål i.

Tävlingarna, som ordnades årligen,

blev allt populärare och bland deltagarna

fanns tävlande som senare blev berömda

både nationellt och internationellt såsom

Juho Ritola, Aappo Luomajoki, Matti Kos-

kenkorva och Tapani Niku. Alla hörde un-

der sin tid till landets absoluta skidelit.

Från skidåkning på plan mark övergick

man till längdåkningstävlingar i början

av 1920 talet. Tapani Niku var så gott som

oslag bar även i längdåkning och vann den

första individuella olympiska medaljen för

Finland under vinterolympiaden i Chamo-

nix på 18 km:s sträckan år 1924.

Skidtallen står fortfarande på samma

gamla plats som ett skyddat minnesmärke

för tävlingsåkningen i Finland. Skidtallen

och det omgivande landområdet över-

gick år 2009 i Haapavesi stads ägo genom

ett ägoutbyte med Kanteleen Voima.

Erkki Rytky

Skidtallen – det äldsta minnesmärket för fi nländsk tävlingsåkning på skidor

Toimitusjohtajan katsaus

Verkställande direktörens översikt

Hiljaisuuden vuosi 2009

Ett år av tystnad 2009

Antti Vilkuna

Vuosi 2009 oli hiljaisuuden vuosi. Suomi pai-

nui koko maailman kanssa lamaan, paperi-

tehtaita ja sellutehtaita suljettiin pysyvästi,

terästehtaiden käydessä puolella teholla. Sähkön

kulutus Suomessa laski vuoden 2007 huipusta

kymmenyksen ollen 81,1 TWh. Koko vähenemä

kohdistui teollisuuteen, koska kotitalouksien ja

palvelusektorin sähkön kulutus ei laskenut.

Suomessa tuotettiin sähköä 68,7 TWh sekä

netto tuonti oli 12,4 TWh. Sähkön tuotantotavoissa

suurin häviäjä oli vesivoima, jonka tuotanto laski

yli 4 TWh. Bioenergialla tuotetun sähkönmäärä

väheni lähes 2 TWh johtuen soodakattiloiden py-

sähtymisestä. Myös maakaasulla tuotetun sähkön

määrä pieneni hieman alle 2 TWh.

Pohjoismaisen sähkömarkkinan hintatilanne oli

vakaa, koska polttoaineiden ja päästöoikeuksien

hinnat olivat edelliseen vuoteen verrattuna vakaat

läpi vuoden. Samoin vesitilanteessa ei tapahtunut

radikaaleja muutoksia, vaan muutamaa syksyn

kuukautta lukuun ottamatta vesivarastot olivat

hieman alle keskiarvon.

Lauhdetuotannolle vuosi oli normaaliHuolimatta sähkön kysynnän laskusta sähkön eril-

listuotanto eli lauhdetuotanto säilyi edellisen vuo-

den tasolla, itse asiassa kivihiileen perustuva säh-

köntuotanto lisääntyi 2 TWh vuonna 2009. Suu-

rin selittäjä tälle oli pohjoismaisilla markkinoilla

olleet huomattavat aluehintaerot, jotka johtuivat

ennen kaikkea Oslon ja Ruotsin alueiden välisistä

huomattavista siirtorajoituksista.

Alkuvuosi meni turpeita odotellessaTurve sähkön tuotannossa menetti sijaansa ja tur-

peella tuotettiin 0,5 TWh vähemmän sähköä, kuin

edellisenä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa

sitä määrää, jonka Haapaveden voimalaitos olisi

voinut tuottaa talven ja kevään 2009 aikana.

Huolimatta toukokuussa 2008 allekirjoitetusta

monivuotisesta polttoaineen toimitussopimukses-

ta, Vapo lopetti sopimuksen vastaisesti polttoaine-

toimitukset voimalaitokselle lokakuun 2008 alussa

ja toimitukset saatiin käyntiin vasta kesän jälkeen

elokuussa 2009.

Painopiste polttoainehankinnan monipuolistamisessaKanteleen Voima aloitti keväällä 2008 omien soi-

den hankinnan ja tavoitteena on saada muutamien

vuosien kuluttua viidennes polttoaineista omil-

ta turvesoilta. Vuoden 2009 aikana saatiin useita

suohankkeita valmisteluun ja Haapajärven Lam-

minnevan osalta voitiin jättää viranomaisille ym-

päristölupahakemus käsiteltäväksi.

Puun energiakäytön lisääminen on EU:n ener-

gia- ja ilmastopaketin linjausten mukaista. Ta-

voitteena maassamme on metsähakkeen käytön

kolminkertaistaminen viime vuosien tasosta vuo-

teen 2020 mennessä. Tämä on erittäin haasteellista

samaan aikaan, kun metsäteollisuuden sivutuot-

teiden, kuten kuoren, purun ja hakkeen, määrä ja

hakkuutyöt yleensä ovat vähenemässä.

Biopolttoaineen hankinta aloitettiin loppusyk-

systä 2008 ja vuoden 2009 aikana käytettiin bio-

polttoainetta enemmän kuin edellisen 19 vuoden

aikana yhteensä. Tosin vuoden 2010 aikana tullaan

käyttämään taas enemmän kuin edellisen 20 vuo-

den aikana yhteensä. Voimalaitoksella tehtyjen

laiteinvestointien lisäksi puu- ja peltobiomassojen

käyttäminen edellyttää toimivaa hankintaorgani-

saatiota ja toimittajaketjua. Molempien osalta on

Haapaveden voimalaitoksella edetty erinomaises-

ti.

Kanteleen Voima 2009 – 54 – Kanteleen Voima 2009

År 2009 var ett tystnadens år. Finland föll

tillsammans med hela världen in i en låg-

konjunktur, pappers- och cellulosafabriker

stängdes för gott medan stålverk gick på halv ef-

fekt. I Finland sjönk elförbrukningen med en tion-

del från sitt maximum år 2007 till 81,1 TWh. Hela

minskningen hänförde sig till industrin eft ersom

förbrukningen i privathushåll och inom service-

sektorn inte sjönk.

I Finland producerades 68,7 TWh elektricitet och

nettoimporten uppgick till 12,4 TWh. Vattenkraf-

ten, vars produktion sjönk till knappt 4 TWh, var

den största förloraren inom elproduktionen. El-

mängden som producerats med bioenergi minska-

de med nästan 2 TWh vilket beror på att sodapan-

norna stannade. Även elmängden som producerats

med naturgas minskade med lite under 2 TWh.

Prissituationen på den nordiska elmarknaden

var stabil, eft ersom priserna på bränslen och ut-

släppsrättigheter var stabila hela året jämfört med

föregående år. Likaså skedde inga radikala för-

ändringar i vattensituationen och förutom några

månader på hösten var vattenlagren lite under ge-

nomsnittet.

Ett normalt år för kondensatproduktion

Trots att eft erfrågan på elektricitet sjönk stannade

särproduktionen av elektricitet eller kondensat-

produktionen på samma nivå som föregående år,

i själva verket ökade produktionen av elektricitet

med stenkol med 2 TWh år 2009. Den största för-

klaringen till detta var de stora regionala prisskill-

naderna på de nordiska marknaderna som främst

berodde på betydande överföringsbegränsningar

framför allt mellan Oslo och områden i Sverige.

Början av året gick i väntan på torv Torven förlorade sin ställning i elproduktionen

och med torv producerades 0,5 TWh mindre elek-

tricitet än föregående år. I praktiken betyder det

här den mängd som Haapavesi kraft verk skulle ha

kunnat producera under vintern och våren 2009.

Trots det mångåriga avtalet om bränsleleveran-

ser som undertecknades i maj 2008 avbröt Vapo i

strid med avtalet bränsleleveranserna till kraft ver-

ket i början av oktober 2008 och leveranserna kom

igång först eft er sommaren i augusti 2009.

Tyngdpunkten på mångsidigare bränsleanskaff ningPå våren 2008 började Kanteleen Voima skaff a

egna torvmarker och målet är att eft er några år få

en femtedel av bränslet från egna torvmossar. Un-

der år 2009 förbereddes fl era torvprojekt och för

Lamminneva i Haapajärvi kunde man lämna in en

miljötillståndsansökan till myndigheterna.

Den ökade energianvändningen av trä följer rikt-

linjerna i EU:s energi- och klimatpaket. I vårt land

är målet att före år 2020 trefaldiga användningen

av skogsfl is från nivån under de senaste åren. Detta

är en stor utmaning då mängden biprodukter från

skogsindustrin, som trädbark, spån och fl is och

även avverkningsarbetet i allmänhet, samtidigt

minskar.

Anskaff ningen av biobränsle inleddes på sen-

hösten 2008 och under 2009 användes mera bio-

bränsle än under de föregående 19 åren samman-

lagt. Visserligen kommer man under år 2010 att

åter använda mera än under de föregående 20 åren

sammanlagt. Utöver anläggningsinvesteringarna

som gjordes i kraft verket förutsätter användandet

av trä- och åkerbiomassor en fungerande anskaff -

ningsorganisation och kedja av leverantörer. Vad

gäller båda har arbetet i Haapavesi kraft verk fram-

skridit utmärkt.


Kopsan tuulipuisto eteneeKanteleen Voiman osakkaat antoivat yhtiölle huh-

tikuussa 2009 uuden tehtävän, kehittää Raahen

Kopsassa noin 100 MW tuulivoimahankkeen. Hei-

näkuussa 2009 aloitettiin alueella tuulimittaukset.

Samoihin aikoihin aloitettiin ympäristövaikutus-

ten arviointi (YVA) sekä kaavoitus ja maankäytön

suunnittelu. Hankkeen valmisteluvaihe on valmis

vuonna 2011, jolloin myös investointipäätös on

mahdollista tehdä. Tuulipuisto on mahdollista to-

teuttaa myös neljässä erillisessä 25 MW vaiheessa.

Voimalaitos on parempi kuin koskaanKuluneen vuoden aikana voimalaitoksen paran-

tamistyötä jatkettiin niin polttoainejärjestelmien,

automaation ja ympäristönsuojeluinvestointien

osalta.

Vuosi 2009 oli Kanteleen Voiman Haapaveden

voimalaitoksen juhlavuosi. Voimalaitos saavutti

100 000 käyttötuntia 5.10.2009 ja vuoden lopussa

tuli kuluneeksi 20 vuotta voimalaitoksen kaupal-

lisen käytön alkamisesta. Molempia asioita juhlit-

tiin HaapaPuu -hankkeen vihkijäisten merkeissä

23.11.2009.

On pysyttävä liikkeelläVuosien 2008–2009 haasteet ovat olleet suurimmat

mitä Haapaveden voimalaitos on koskaan kohdan-

nut. Sekä yhtiön henkilökunta että omistajat ovat

ottaneet tämän haasteena vastaan avoimin mielin

ja uusia ratkaisuja hakien. Hyvinä esimerkkeinä

tästä ovat, että tiimiimme on tullut jo seitsemän

uutta ihmistä, joista osa kokonaan uusiin tehtä-

viin, sekä uusien investointihankkeiden selvittä-

minen kuten polttoaineterminaalin rakentaminen

ja toisen biojauhimen hankinta.KATTERNÖ –RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT

• Oy Herrfors Ab

• Pietarsaaren energialaitos /Jakobstads energiverk

• Esse Elektro-Kraft Ab, Ähtävä /Esse

• Uudenkaarlepyyn Voimalaitos /Nykarleby Kraftverk

• Kruunupyyn sähkölaitos /Kronoby elverk

• Vetelin Sähkölaitos Oy

• Tammisaaren Energia /Ekenäs Energi

KAAKON ENERGIA OY

• Imatran Seudun Sähkö Oy

• Outokummun Energia Oy

• Parikkalan Valo Oy

ETELÄ-SUOMEN VOIMA OY/OY SYDFINSKA KRAFT AB *)

• Keravan Energia Oy

• Mäntsälän Sähkö Oy

• Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab

• Nurmijärven Sähkö Oy

• Haminan Energia Oy

• Etelä-Savon Energia Oy, Mikkeli /S:t Mickel

SPS TUOTANTO OY *)

• Leppäkosken Sähkö, Ikaalinen/Ikalis

• Kokemäen Sähkö Oy

• Paneliakosken Voima Oy

• Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

• Sallilan Energia Oy, Loimaa

• Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää

• Lankosken Sähkö Oy, Siikanen

VALKEAKOSKEN ENERGIA OY

ÅLANDS ELANDELSLAG

Omistajat • Ägarna

*) Omistus siirtyy Suomen Voima Oy:öön vuoden 2010 aikana Ägandet övergår till Suomen Voima Oy 2010

Vindkraftsparken i Kopsa går framåtI april 2009 gav Kanteleen Voimas delägare bolaget

en ny uppgift att utveckla ett vindkraft sprojekt på

cirka 100 MW i Kopsa i Brahestad. I juli 2009 in-

leddes vindmätningarna på området. Ungefär vid

samma tid inleddes miljökonsekvensbedömning-

en (MKB) samt planläggningen och planeringen

av markanvändningen. Projektets förberedelsefas

blir klar år 2011 varvid även investeringsbeslutet

kan fattas. Vindkraft sparken kan även genomföras

i fyra fristående 25 MW:s faser.

Kraftverket bättre än någonsin

Under det gångna året fortsatte arbetet med att ef-

fektivera kraft verkets bränslesystem, automation

och investeringar i miljöskydd.

Året 2009 var ett jubileumsår för Kanteleen Voi-

mas kraft verk i Haapavesi. Kraft verket uppnådde

100 000 gångtimmar 5.10.2009 och vid slutet av

året var det 20 år sedan kraft verkets kommersiella

drift inleddes. Dessa fi rades med invigningen av

projektet HaapaPuu 23.11.2009.

Man måste vara i rörelseUtmaningarna under åren 2008–2009 har varit

de största som Haapavesi kraft verk någonsin har

ställts inför. Både bolagets personal och ägare har

mött denna utmaning med öppna sinnen och ge-

nom att söka nya lösningar. Goda exempel på detta

är att redan har sju nya personer kommit med i

vårt team, av vilka en del i helt nya uppgift er, samt

utredandet av nya investeringsprojekt såsom byg-

gandet av en bränsleterminal och anskaff andet av

en till biokvarn.

Voimalaitoksen tuotanto

Kraftverkets produktion

Vuoden 2008 puolella alkanut polttoaine pula

jatkui alkuvuoden 2009 toukokuun lop-

puun saakka. Seisokkiaika hyödynnettiin

tekemällä vuosihuolto huhti- ja toukokuun aikana.

Kesä-, heinä- ja elokuun alku oltiin tuotannollises-

sa seisokissa sähkön spot-hinnan ollessa alhaalla.

Elokuun puolenvälin tietämissä voimalaitos käyn-

nistettiin ja laitos oli tuotannossa kahta pientä

katkosta lukuun ottamatta loppuvuoden. Tuotanto

verkkoon vuonna 2009 oli 398,3 GWh.

Polttoaineiden laatu vaihteli jonkin verran,

mutta voimalaitoksen käytettävyys säilyi kuiten-

kin hyvällä tasolla ollen 96,8 %, kun ei oteta huo -

mioon turpeen puutteesta johtuvaa seisokkia.

Polttoaineen laatuun vaikutti osaltaan lisääntynyt

biopoltto aineiden käyttö. Biopolttoaineista sahan-

purujen ja ruokohelpin kosteus ja lämpöarvot ei-

vät aina täyttäneet voimalaitoksen polttoaineiden

laatu vaatimuksia. Myös metsätähdehakkeen ja

kuoren kosteuspitoisuus oli aika-ajoin liian kor-

kea. Voimalaitoksella oli ajojakson aikana kaksi

lyhyttä huoltoseisokkia, 5 vuorokautta lokakuussa

ja 4 vuorokautta marraskuussa.

Polttoaineen laadusta johtuvaa tuotantomene-

tystä oli yhteensä noin 4,5 GWh.

YmpäristöasiatJätelain estäessä nestemäisten lietteiden viennin

kaatopaikoille yhtiö on päätynyt rakentamaan liet-

teidenkäsittelylaitoksen. Lietteet kerätään altaisiin

ja käsitellään välpällä ja rumpukuivaimilla. Lait-

teisto valmistui vuoden 2009 loppuun mennessä.

Savukaasujen ympäristöpäästöjen rikkidioksidi-

rajan alittaminen on osoittautunut ongelmallisek-

Bränslebristen, som började vid ingången av år

2008, fortsatte ända till slutet av maj år 2009.

Drift avbrottet utnyttjades till att utföra årlig

service i april och maj. I början av juni, juli och au-

gusti stod produktionen i kraft verket när spotpri-

serna på elektricitet var låga. Kring mitten av au-

gusti startades kraft verket och var förutom två kor-

tare avbrott, i produktion resten av året. År 2009

uppgick produktionen till nätet till 398,3 GWh.

Bränslets kvalitet växlade något men kraft verkets

drift fortsatte ändå på en god nivå med 96,8 %, då

man inte beaktar det drift avbrott som berodde på

torvbrist. Den ökade användningen av biobränslen

inverkade på bränslekvaliteten. Av biobränslena

uppfyllde inte fukt- och värmevärdena i sågspån

och rörfl en alltid kraft verkets kvalitetskrav på

bränslen. Även fukthalten i skogsfl is och trädbark

var tidvis för hög. Under drift perioden hade kraft -

verket två kortare drift avbrott för service, 5 dygn i

oktober och 4 dygn i november.

Produktionsförlusterna som berodde på bräns-

lets kvalitet uppgick till cirka 4,5 GWh.

MiljöfrågorEft ersom avfallslagen hindrar att föra fl ytande

slam till avstjälpningsplatserna har bolaget beslu-

tat bygga en slambehandlingsanläggning. Slammet

samlas i bassänger och behandlas genom siktning

och i torktrummor. Utrustningen blev färdig i slu-

tet av år 2009.

Det har visat sig vara problematiskt att under-

skrida svaveldioxidgränsen för miljöutsläpp av

rökgaser. Kraft verket har ingen avsvavling varför

nästan allt svavel av bränslet avlägsnar sig som

svaveldioxid i rökgaserna. Utsläppsgränsen över-

skreds tre månader i fj ol. Utsläppsgränsen för kvä-

si. Voimalaitoksella ei ole rikinpoistoa, joten lähes

kaikki polttoaineen rikki poistuu savukaasujen

mukana rikkidioksidina. Päästöraja ylitettiin vii-

me vuonna kolmena kuukautena. Typenoksi dien

päästöraja alittui reilusti, myös hiukkaspäästöt

alittivat luparajan.

Vesistöpäästöistä raportoitiin kaksi kertaa, kos-

ka marraskuussa pääsi viivästysaltaasta vesistöön

jonkin verran emäksistä vettä ja joulukuussa ha-

panta vettä. Päästöistä ei aiheutunut ympäristö-

vahinkoa. Vesistöpäästöjen, etenkin happamien

päästöjen, riskiä kasvattaa lietteiden käsittelyn

lisääntyminen voimalaitoksella. Viivästysaltaan

toiminnallisuutta parannetaan tulevan kesän ai-

kana.

EnergiatehokkuusKanteleen Voima Oy allekirjoitti Elinkeinoelämän

energiatehokkuussopimuksen liittymisasiakirjan

23.1.2008. Vuoden 2009 aikana jatkettiin energia-

tehokkuuden parantamiseen pyrkivien investoin-

tien ja peruskorjausten toteutusta mm. lisäämällä

taajuusmuuttajakäyttöjä. Voimalaitoksen minimi-

tehona ilman tukiöljyä on saavutettu 60 MW, te-

hon säätöalue on tällä hetkellä 40–100 %.

Vuosihuolto 2009Voimalaitos seisoi polttoaineen puutteen vuoksi,

seisokin aikana tehtiin voimalaitoksen huoltoja

ja investointitöitä. Voimalaitos oli kuitenkin noin

viikon käynnistysvalmiudessa suunnitellun vuo-

sihuollon alkamiseen saakka. Suunnitellun vuo-

sihuollon aikana tehtiin suuremmat pitemmän

huoltoajan vaatimat työt. Pitkästä seisokkiajasta

johtuen vuosihuolto voitiin tehdä merkittäviltä

osin oman henkilöstön voimin.

InvestoinnitSuurin investointi oli HaapaPuu -projektin toteu-

tus, joka mahdollistui Työ- ja elinkeinoministe riön

myöntämän tuen turvin. Investointi mahdollistaa

puun käytön voimalaitoksen polttoaineena.


veoxid underskreds rejält, även partikelutsläppen

underskred gränsen i tillståndet.

Om utsläpp i vattendrag rapporterades två

gånger eft ersom lite basiskt vatten rann från för-

dröjningsmagasinet ut i vattendraget i november

och syravatten i december. Utsläppen förorsakade

inga miljöskador. När behandlingen av slam ökar

vid kraft verket ökar också risken för framför allt

sura utsläpp i vattendrag. Fördröjningsmagasinets

funktionalitet förbättras under den kommande

sommaren.

Energieff ektivitetKanteleen Voima Oy undertecknade anslutnings-

dokumentet för näringslivets energieff ektivitets-

avtal 23.1.2008. Under år 2009 fortsatte bolaget att

genomföra investeringar och renoveringar för att

höja energieff ektiviteten bland annat genom att

öka användningen av frekvensomvandlare. Kraft -

verket har uppnått en minimieff ekt på 60 MW utan

stödolja. För närvarande är regleringsområdet för

eff ekten 40–100 %.

Årlig service 2009Kraft verket stod stilla på grund av bränslebrist.

Under drift stoppet utfördes investeringsarbeten

och service i kraft verket. Före den planerade årliga

servicen stod kraft verket emellertid cirka en vecka

i startberedskap. Under den planerade årliga ser-

vicen utfördes större servicearbeten som krävde

längre tid. På grund av det längre drift stoppet kun-

de den egna personalen utföra största delen av den

årliga servicen.

InvesteringarGenomförandet av projektet HaapaPuu var den

största investeringen, som blev möjlig med hjälp

av stödet som arbets- och näringsministeriet bevil-

jade. Investeringen gör det möjligt att använda trä

som bränsle i kraft verket. Det centrala i systemet

är en kross som konstruerats för att fi nfördela träet

så att det kan brännas i en pulverförbränningspan-

na.

Ett nytt slambehandlingssystem byggdes för

kraft verket. Investeringen, som kostade cirka


Järjestelmän ydin on puun hienontamiseen

kehitetty jauhin, jolla puu saadaan niin hienoja-

koiseksi, että sitä voidaan polttaa pölypolttokatti-

lassa.

Voimalaitokselle rakennettiin uusi lietteen kä-

sittelyjärjestelmä. Noin 1,3 milj € maksanut inves-

tointi tehtiin, että voidaan täyttää jätelain kiris-

tyneet ympäristönsuojeluvaatimukset. Prosessin

suunnittelu ja toteutus oli haasteellinen, saman-

tyyppisen lietteen käsittelylaitosta ei ole raken-

nettu aikaisemmin.

Voimalaitoksen automaatiomuutos toteutettiin

myös vesilaitoksella, muutoksen johdosta vesilai-

tosprosessi saatiin täysin valvomosta ohjatuksi,

voimalaitoskäyttäjien hoidettavaksi.

HenkilöstöHekilöstön määrä oli 31.12.2009 yhteensä 41 hen-

kilöä. V. 2009 alussa kaksi henkilöä siirtyi labora-

toriotoimintojen ulkoistuksen yhteydessä VPdiag-

nose Oy:n palvelukseen.

Henkilökunnan koulutuksessa keskityttiin

uusien prosessien ja automaatiojärjestelmän tuo-

mien muutoksien omaksumiseen. Kouluttajina

olivat pääosin voimalaitoksen omat henkilöt, jotka

olivat mukana suunnittelu- ja toteutusprojekteissa.

Koko voimalaitoksen henkilökunnalle tarjottiin

mahdollisuus englanninkielen opiskeluun yksi-

tyisopettajan johdolla, kielen opiskeluun osallis-

tui noin neljännes henkilöstöstä. Kolme henkilöä

aloitti voimalaitoskäyttäjän oppisopimus-opinnot

tavoitteena alikonemestarin tutkinto. Työturval-

lisuus- ja sähkö turvallisuuskoulutusta on jatkettu

aiempien vuosien mukaisesti.

Virkistystoiminnan organisoinnista on huoleh-

tinut henkilökuntakerho.

Polttoaineiden hankinta

Anskaff ning av bränsle

Haapaveden voimalaitoksella jalostetaan

sähköksi paikallisia kotimaisia biopoltto-

aineita; turvetta, puuta ja peltobiomassoja.

Puupolttoaineina laitoksella pystyttiin aiemmin

käyttämään vain valmiiksi hienojakeista puuta

kuten sahanpurua ja kutteria. Nyt syksyllä val-

mistunut HaapaPuu -biopolttoaineiden käsittely-

järjestelmä mahdollistaa myös metsähakkeen ja

kantomurskeen jauhamisen voimalaitoksen pöly-

polttokattilaan soveltuvaksi polttoaineeksi. Puu ja

muu biomassa monipuolistavat ja varmistavat voi-

malaitoksen polttoainehuoltoa.

TurveHaapaveden voimalaitoksen pääpolttoaine on jyr-

sinturve. Viime kesä oli turpeen tuotannon kan-

nalta Pohjois-Suomessa hyvä. Koko alkuvuoden

kestäneen seisokin jälkeen laitoksen pääpoltto-

ainetoimittajan Vapo Oy:n toimitukset käynnistyi-

vät jälleen elokuussa. Syksyn aikana Haapaveden

voimalaitoksella käytettiin turvetta sähköntuotan-

toon 963 GWh:a.

Kanteleen Voima Oy:n omien turvesoiden han-

kinta käynnistyi vuonna 2008. Omalla turvetuo-

tannolla parannetaan ja varmistetaan voimalai-

toksen polttoainehuoltoa. Ensimmäisen oman tur-

vesuon, Lamminnevan, ympäristölupahakemus jä-

tettiin viranomaisille 17.6.2009. Yhtiöllä on lisäksi

työn alla useita turvesuoalueita ja uusia etsitään

koko ajan lisää.

Lisäksi syksyn aikana tehtiin turpeen toimitus-

sopimuksia myös uusien polttoainetoimittajien

kanssa.

Lokalt inhemskt biobränsle, torv, trä och åker-

biomassor förädlas till elektricitet vid Haapa-

vesi kraft verk. Tidigare kunde kraft verket

endast använda färdig fi nmalen trä som sågspån

och kutter som bränsle. Nu på hösten möjliggör det

färdigställda HaapaPuu behandlingssystemet för

biobränslen även malning av skogsfl is och stubb-

kross till bränsle som lämpar sig för kraft verkets

pulverförbränningspanna. Trä och övrig biomassa

säkerställer och gör kraft verkets bränsleförsörj-

ning mångsidigare.

TorvFrästorv är huvudbränslet vid Haapavesi kraft verk.

Den senaste sommaren var mycket bra för torv-

produktionen i norra Finland. Eft er drift avbrottet

som pågick under början av året har leveranserna

från verkets huvudbränsleleverantör Vapo Oy åter

kommit igång i augusti. Under hösten använde

Haapavesi kraft verk torv för att producera 963

GWh elektricitet.

Kanteleen Voima Oy började skaff a egna torv-

mossar år 2008. Den egna torvproduktionen för-

bättrar och säkerställer kraft verkets bränsleför-

sörjning. Miljötillståndsansökan för den första

egna torvmossen Lamminneva lämnades in till

myndigheterna 17.6.2009. Dessutom har bolaget

fl era torvmossområden under arbete och söker

kontinuerligt nya.

Under hösten slöts dessutom torvleveransavtal

även med nya bränsleleverantörer.

TräenergiSenaste höst färdigställdes HaapaPuu -anlägg-

ningshelheten, en investering på nästan tre miljo-

ner euro. Provkörningarna i anläggningen

1,3 milj. €, gjordes för att kunna uppfylla de

strängare miljöskyddskraven i avfallslagen. Plane-

ringen och genomförandet av processen var utma-

nande eft ersom en slambehandlingsanläggning av

samma typ inte har byggts tidigare.

Kraft verkets automationsändring genomfördes

även vid vattenverket. Till följd av ändringen kan

anläggningens operatörer styra hela processen i

vattenverket från kontrollrummet.

PersonalAntalet anställda var sammanlagt 41 personer

31.12.2009. Två personer övergick i VPdiagnose

Oy:s tjänst i samband med att laboratoriefunktio-

nerna lades ut i början av år 2009.

I utbildningen av personalen lades tyngdpunkten

på att personalen lär sig ändringarna som de nya

processerna och automationssystemet för med sig.

Största delen av utbildarna var kraft verkets egen

personal som deltog i planerings- och genomför-

ingsprojekten. Hela kraft verkets personal erbjöds

möjligheten att studera engelska under ledning

av en privatlärare, fyra personer deltog i under-

visningen. Tre av personerna inledde läroavtals-

studierna för kraft verksoperatörer med underma-

skinmästarexamen som mål. Arbetssäkerhets- och

elsäkerhetsutbildningen har fortsatt enligt tidigare

år.

Personalklubben har organiserat rekreations-

verksamheten.


Puuenergia

Viime syksynä valmistui lähes kolme miljoonaa

euroa maksanut investointi, HaapaPuu-laitos-

kokonaisuus. Puun jauhamisteknologiaan perus-

tuvan laitoksen koeajot aloitettiin syyskuussa ja

syksyn aikana testeissä jauhimen läpi ajettiin eri

hakelaatuja, puunkuorta ja ruokohelpiä.

Uuden investoinnin jälkeen voimalaitoksessa on

mahdollista käyttää metsäpolttoaineita alkuvai-

heessa noin 200 000 i-m3/v. Määrää voidaan myö-

hemmin lisäinvestoinneilla kasvattaa. Yhden jau-

hinmyllyn tarpeisiin puuta löytyi alueelta hyvin.

Metsäpolttoaineet tulevat laitokselle toimittajilta

noin sadan kilometrin säteeltä. Toimittajat haket-

tavat polttoaineen valmiiksi hakkuutähteistä, kan-

noista ja nuoren kasvatusmetsän harvennuksista

tulevasta energiapuusta. Haapaveden voimalaitok-

sen sijainti on koettu logistisesti hyväksi.

Vuoden aikana käytiin neuvotteluja ja sovittiin

myös sahojen sivutuotteiden hankinnoista voima-

laitoksen polttoaineeksi. Kesällä seisokin aikana

sahanpuruja ja kuorta välivarastoitiin läheiselle

turvesuolle, josta ne syksyllä laitoksen käynnistyt-

tyä ajettiin polttoon.

PeltoenergiaHaapaveden voimalaitos on yksi Suomen suurim-

pia peltoenergian käyttäjiä. 2009 syksyn aikana

voimalaitoksella käytettiin polttoaineena 15 GWh:a

ruokohelpiä, joka on heinää muistuttava, moni-

vuotinen viljeltävä polttoaine. Ruokohelpi tulee

voimalaitokselle turpeeseen sekoitettuna. Ruoko-

helpi ja puupolttoaineet ovat uusiutuvaa energiaa,

joiden käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä.

Työtä ja toimeentuloaKotimaisten energialähteiden käytöllä on merkit-

tävä vaikutus alueen työllisyydelle. Turpeen käyttö

työllistää Haapaveden voimalaitoksen palvelukses-

sa olevien henkilöiden lisäksi useita satoja henki-

löitä turpeen tuotannossa ja kuljetuksissa. Metsä-

polttoaineiden hankinta luo alussa parikymmentä

uutta työpaikkaa. Vauhtiin päästyään nyt aloitettu

puun poltto luo alueelle jopa sata uutta työpaik-

kaa.

Puun ja muun biomassan käyttö ei vähennä voi-

malaitoksen turpeen kulutusta, vaan monipuolis-

taa ja varmistaa voimalaitoksen polttoainehuoltoa.

Suomessa on tavoitteena kolminkertaistaa puu-

polttoaineiden käyttö vuoteen 2020 mennessä.

Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan minis-

terityöryhmän tuoreet linjaukset antavat eväitä

tähän haastavaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Suo-

men metsät kasvavat vuosittain noin 100 miljoo-

naa kuutiota, hakkuut ovat nyt noin 60 miljoonaa

kuutiota. Puuta kyllä metsissä riittää, kun se vain

saadaan sieltä kannattavasti liikkeelle. Jotta puun

käyttöä maassamme voidaan lisätä, tarvitaan myös

lisää turvetta. Polttoprosessissa turve ja puu täy-

dentävät toisiaan; turve pitää kattilat puhtaana ja

mahdollistaa hiilidioksidineutraalin puun poltta-

misen.

Haapaveden voimalaitoksen

polttoaineet 2009

Jyrsinturve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963 GWh

Metsäpolttoaineet . . . . . . . . . . . . . . . . 9 GWh

Sahojen sivutuotteet . . . . . . . . . . . . . . 35 GWh

Ruokohelpi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 GWh

Bränslen i Haapavesi kraftverk 2009

Frästorv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963 GWh

Skogsbränslen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 GWh

Biprodukter från sågar . . . . . . . . . . . . 35 GWh

Rörfl en. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 GWh

som grundar sig på trämalningsteknologi in-

leddes i september och under höstens lopp kördes

olika fl iskvaliteter, trädbark och rörfl en genom

krossen.

Eft er den nya investeringen kan kraft verket under

det inledande skedet använda skogsbränsle cirka

200 000 i-m3/år. Mängden kan senare ökas genom

tilläggsinvesteringar. Inom området fi nns gott om

verk för en krosskvarn. Leverantörer inom en radie

på cirka 100 km levererar skogsbränsle till verket.

Leverantörerna fl isar bränslet av avverkningsres-

ter, stubbar och energived som kommer från unga

gallringsskogar. Läget för Haapavesi kraft verk an-

ses vara lämpligt med tanke på logistik.

Under året förhandlade man och avtalade även

om att skaff a biprodukter från sågverk som bränsle

till kraft verket. Under drift stoppet på sommaren

mellanlagrades sågspån och trädbark på den när-

liggande torvmossen och när drift en startades på

hösten kördes bränslet till verket för förbränning.

ÅkerenergiHaapavesi kraft verk är en av de största användarna

av åkerenergi i Finland. Under hösten år 2009 an-

vändes i kraft verket rörfl en som bränsle för att pro-

ducera 15 GWh. Rörfl en är en mångårig odlingsbar

bränsleväxt som påminner om gräs. Rörfl enen

kommer till kraft verket blandad med torv. Rörfl en

och trädbränslen är förnybar energi, dvs. använd-

ningen av dem ökar inte koldioxidutsläppen.

Arbete och utkomst Användandet av inhemska energikällor har en be-

tydande inverkan på sysselsättningen i området.

Användandet av torv sysselsätter utöver personer

som är anställda vid Haapavesi kraft verk även

fl era hundra personer inom torvproduktionen

och transporten. I början skapar anskaff ningen av

skogsbränslen ett tjugotal nya arbetsplatser. När

man kommit igång skapar den nu inledda träför-

bränningen upp till hundra nya arbetsplatser i om-

rådet.

Användningen av trä och biomassa minskar inte

verkets torvförbrukning utan säkerställer och gör

kraft verkets bränsleförsörjning mångsidigare.

I Finland strävar man eft er att trefaldiga för-

brukningen av träbränsle fram till år 2020. De

senaste riktlinjerna av ministergruppen för reger-

ingens klimat- och energipolitik ger vägledning

för att uppnå detta utmanande mål. Varje år växer

skogarna i Finland cirka 100 miljoner kubik, av-

verkningarna är nu cirka 60 miljoner kubik. Virket

i skogarna räcker nog till, bara man får det däri-

från på ett lönsamt sätt. För att kunna öka använ-

dandet av trä i vårt land behövs också mera torv.

I förbränningsprocessen kompletterar torven och

trädet varandra; torven håller pannorna rena och

möjliggör förbränning av koldioxidneutralt trä.

Voimalaitoksella tuli 100 000 käyttötuntia täyteen

5.10.2009, ensimmäinen tahdistus valtakunnan verk-

koon oli 31.8.1989. Voimalaitoksen 20-vuotista taivalta

ja 100 000 käyttötunnin täyttymistä juhlittiin arvoval-

taisen vierasjoukon kanssa HaapaPuu -projektin vihki-

äisten yhteydessä 23.11.2009. Lounaspuheessaan Minis-

teri Pekkarinen muistutti uusiutuvien energialähteiden

käytön lisäämisen tärkeydestä ja kotimaisen turpeen

merkityksestä huoltovarmuuden varmistajana.

Invigningen av HaapaPuu, Haapavesi kraftverk 20 år och 100 000 drifttimmar


Sadantuhannen käyttötunnin ja kahden-

kymmenen vuoden aikana laitos on käyt-

tänyt polttoaineita yhteensä noin 37 000

GWh. Suurin osa polttoaineesta on ollut

jyrsinturvetta.

Työtä voimalaitoksen käyttö on turpeen tuotanto mu-

kaan lukien tarjonnut vuosittain lähes 300 henkilölle

Haapavedellä ja lähialueilla – 6 000 henkilötyövuotta

20 vuoden aikana. Haapavedellä on yhteensä noin 800

teollista työpaikkaa.

HaapaPuun vihkiäiset, Haapaveden voimalaitos 20 vuotta ja 100 000 ajotuntiaTurvetta on poltettu 20 vuoden aikana

noin 40 000 000 m3, 340 000 rekkakuor-

maa. Yhtenä letkana rekkajonon pituus

olisi 7 500 km.

Kraftverket hade 100 000 gångtimmar 5.10.2009, den

första infasningen till det riksomfattande elnätet

skedde 31.8.1989. Kraftverkets 20-åriga tillvaro och

100 000 gångtimmar fi rades tillsammans med högt

uppsatta gäster i samband med invigningen av projek-

tet HaapaPuu 23.11.2009. I sitt lunchtal påminde minis-

ter Pekkarinen om hur viktigt det är att användandet

av förnyelsebara energikällor ökas samt den inhemska

torvens betydelse som säkerställare av underhålls-

säkerheten.

Under 100 000 gångtimmar och tjugo

år har anläggningen använt bränsle för

sammanlagt cirka 37 000 GWh. Största

delen av bränslet har varit frästorv.

Under 20 års tid har kraftverket bränt

upp cirka 40 000 000 m3, dvs. 340 000

långtradarlass torv. Dessa långtradare

skulle bilda en 7 500 kilometer lång kö.

Varje år har Kraftverkets drift inklusive torvproduktio-

nen erbjudit cirka 300 personer i Haapavesi och närom-

rådena arbete, dvs. 6 000 årsverken. I Haapavesi fi nns

sammanlagt cirka 800 industriarbetsplatser.


Tuulivoimaa Raahen Kopsaan

Vindkraft till Kopsa i Brahestad

Kanteleen Voima Oy selvittää maatuulivoi-

mapuiston rakentamista Raahen Kopsan

kylään. Alue, johon tuulivoimapuistoa kaa-

vaillaan, sijaitsee Kopsan kylän eteläosissa, pari-

kymmentä kilometriä merenrannasta. Alueen kor-

keimmat kohdat ovat jopa 110 metrin korkeudella

merenpinnasta, joten tuulivoiman tuotannolle on

hyvät lähtökohdat. Lisäksi sähkön kantaverkko

kulkee alueen välittömässä läheisyydessä.

Puiston kokoAlustavien kartta- ja maastotutkimusten perus-

teella Pirttiselän ja Nahkakallion alueille mahtuisi

kolmisenkymmentä 2–5 megawatin voimalayksik-

köä, joten kokonaisteho tuulipuistolla voisi olla 60

–150 megawattia. Tämä tarkoittaa käytännössä,

että jopa 15 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa

voisi saada sähkönsä tämän tuulipuiston tuotan-

nosta. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä

puisto vähentäisi noin 200 000 tonnia vuosittain.

SelvityksetKanteleen Voima on aloittanut yhdessä Raahen

kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa yleis-

kaavan laadinta- ja tarkastustyön sekä ympäristö-

vaikutusten arviointiprosessin (YVA). Osana tätä

työtä tehdään alueella noin vuoden ajan tuulimit-

tauksia, joita varten alueelle pystytettiin heinä-

kuun lopussa 100 m korkea mittausmasto. Näiden

prosessien jälkeen laaditaan kannattavuuslaskel-

mat, joiden perusteella osakkaat voivat tehdä in-

vestointipäätöksen vuonna 2011.

Kanteleen Voima Oy utreder byggandet av en

vindkraft park i byn Kopsa i Brahestad. Om-

rådet där vindkraft parken planeras ligger

i södra delen av byn Kopsa ett tjugotal kilometer

från havsstranden. De högsta punkterna på om-

rådet ligger hela 110 meter över havet varför ut-

gångspunkten för producering av vindkraft är god.

Dessutom går stamnätet alldeles nära området.

Parkens storlekUtgående från preliminär kart- och terrängunder-

sökning skulle ett trettiotal kraft verksenheter på

2–5 megawatt rymmas på områdena Pirttiselkä och

Nahkakallio, varför vindparkens totaleff ekt kunde

vara 60–150 megawatt. I praktiken betyder det här

att upp till 15 000 eluppvärmda egnahemshus kun-

de få sin elektricitet från produktionen i den här

vindparken. Parken skulle minska på elproduktio-

nens koldioxidutsläpp med cirka 200 000 ton varje

år.

UtredningarKanteleen Voima har tillsammans med Brahestad

och övriga myndigheter inlett upprättandet av en

generalplan och genomgång samt processen för

bedömning av miljökonsekvenser (MKB). I detta

arbete ingår vindmätningar som utförs på området

under cirka ett år, och för vilka man i slutet av juli

reste en 100 m hög mätmast. Eft er dessa processer

görs lönsamhetskalkyler utgående från vilka aktie-

ägarna kan fatta investeringsbeslutet år 2011.

Finlands vindkraftsmålI sin klimat- och energistrategi på lång sikt har Fin-

land förbundit sig till att öka förnyelsebar energi.

Som mål har man ställt upp att öka vindkraft s-

Henkilöstön määrä voimalaitoksen käynnistyessä

oli 59. Alkuajoista voimalaitoksen oman henkilöstön

määrä on vähentynyt noin kolmanneksella. Toiminnan

käynnistyessä palkatuista henkilöistä on edelleen 22

henkilöä voimalaitoksen palveluksessa.

Sähköä voimalaitos on tuottanut 20 vuoden aikana

lähes 15 miljardia kWh. Tämä suomalaisella turpeella

tuotettu sähkö on korvannut lähinnä ulkomaalaista hii-

livoimaa. Nykyisillä hinnoilla tuon korvatun hiilen arvo

on yli 300 000 000 €.

Under 20 år har elverket producerat nästa 15 miljar-

der kWh. Denna elektricitet som producerats med

fi nländskt torv har ersatt främst utländskt kol. Enligt

nuvarande priser är värdet på det ersatta kolet över

300 000 000 €.

När kraftverket startade var personalantalet 59. Från

den första tiden har kraftverkets egen personal mins-

kat med cirka en tredjedel. Av de personer som anställ-

des när kraftverket startade arbetar fortfarande 22 i

kraftverket.


Suomen tuulivoimatavoiteSuomi on sitoutunut pitkän aikavälin ilmasto- ja

energiastrategiassaan lisäämään uusiutuvaa ener-

giaa. Tavoitteeksi on asetettu tuulivoimakapasitee-

tin kasvattaminen nykyisestä runsaasta 140 mega-

watista 2 000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä.

Tavoitteen saavuttamiseksi Suomi on vuoden 2010

aikana siirtymässä investointituesta syöttötariffi in,

jonka odotetaan laukaisevan tuulivoimahankkeita

liikkeelle.

Toimintakertomus ja tilinpäätös

Verksamhetsberättelse och bokslut

2009

kapaciteten från nuvarande dryga 140 mega-

watt till 2 000 megawatt före år 2020. För att uppnå

målet håller Finland under år 2010 på att övergå

från investeringsstöd till matningstariff som för-

väntas ge upphov till vindkraft projekt.

Tuulivoimaloiden määrä . . . . . . . . . . . . . . . . . n. 30

Tuulivoimalan nimellisteho . . . . . . . . . . . 2–5 MW

Koko puiston kokonaisteho . . . . . . . 60–150 MW

Tornin korkeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .100–135 m

Roottorin halkaisija . . . . . . . . . . . . . . . . . 90–120 m

Yhden voimalan vaatima ala . . . . . . . . . .n. 0,5 ha

Tuulivoimaloiden etäisyydet toisistaan n. 500 m

Valmistuminen vuosina . . . . . . . . . . . . . 2012–2014

Antalet vindkraftverk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ca 30

Vindkraftverkets nominella eff ekt . . . . . 2–5 MW

Hela parkens totaleff ekt . . . . . . . . . . 60–150 MW

Tornets höjd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .100–135 m

Rotorns diameter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90–120 m

Yta för ett kraftverk . . . . . . . . . . . . . . . . . . ca 0,5 ha

Avståndet mellan vindkraftverken. . . . ca 500 m

Färdigställs. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012–2014


Toimintakertomus 2009

Verksamhetsberättelse 2009

Tilikauden tapahtumatTilikausi 2009 oli Kanteleen Voima Oy:n kolmas täysi toiminta-

vuosi. Sähkön markkinahinta oli kevättä ja keskikesää lukuun

ottamatta tasolla, jolla yhtiön omistaman Haapaveden voimalai-

toksen ajo olisi ollut kannattavaa. Yhtiö oli sopinut toukokuussa

2008 Vapon kanssa pitkäaikaisesta polttoaineen toimitussopi-

muksesta, jonka piti taata laitokselle sen tarvitsema perusturve-

määrä. Vapo kuitenkin lopetti polttoainetoimitukset 6.10.2008

Haapaveden voimalaitokselle. Riittävä määrä turvetta voima-

laitoksen käynnistämiseen oli saatavissa vasta kesällä 2009.

Elokuussa 2009 sähkön markkinahinta nousi tasolle, joka mah-

dollisti laitoksen kannattavan käynnistämisen. Turpeen toimi-

tuksen keskeytyksestä johtuvaa tuotannonmenetystä aiheutui

vuonna 2009 kaikkiaan yli 155 GWh.

Ainoa merkittävä tekninen häiriö oli laitoksen yhden turve-

myllyn vaurioituminen joulukuussa 2009. Vaurio ei pysäyttänyt

laitosta, mutta rajoitti sen tehoa yli kahden viikon ajan noin vii-

denneksen.

Haapaveden voimalaitoksen nettotuotannoksi jäi 398 GWh.

Jyrsinturvetta käytettiin loppuvuoden aikana 963 GWh, jonka

lisäksi voimalaitos olisi ollut valmis käyttämään turvetta tam-

mi-helmikuussa. Biopolttoaineita käytettiin 59 GWh:a, joka

on enemmän kuin laitoksen koko historian aikainen biopoltto-

aineen käyttö yhteensä. Päästöoikeuksia käytettiin kaikkiaan

372 351 t.

Merkittävimmät investoinnit kertomusvuonna olivat bio-

polttoaineen syöttö- ja murskausjärjestelmän sekä lietteenkä-

sittelylaitoksen rakentamiset. Biopolttoaine-järjestelmään yhtiö

sai merkittävän energia-avustuksen, joka mahdollisti hankkeen

toteuttamisen. Energiaselvitys projektin perusteella toteutettiin

kaksi investointihanketta TE - keskukselta saadun myönteisen

tukipäätöksen turvin. Laitoksen automaatio-uudistusta jatket-

tiin ottamalla käyttöön uusittu vesilaitoksen automaatio.

Vieskan Voima Oy:n Ylivieskassa olevia kattilalaitoksien

käyttö on jatkunut koko vuoden samoin kuin taloushallinnon

palveluiden myynti. Haapaveden voimalaitoksen pysähdyttyä

polttoainetoimitusten loppumisen vuoksi henkilöstöä on ollut

eri tehtävissä muilla laitoksilla.

OmistusYhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa, Oy Katternö Kraft

Ab, Kaakon Energia Oy, SPS Tuotanto Oy, Valkeakosken Ener-

gia Oy, Etelä-Suomen Voima Oy ja Ålands Elandelslag.

Omistuksessa ei tapahtunut kertomusvuoden aikana muutok-

sia.

TalousYhtiön liikevaihto oli 21 123 183 € (32 177 835 €) ja tulos oli

97 502 € voitollinen (18 966 € tappiollinen). Taseen loppusumma

oli 57 054 019 € (52 647 087 €).

Kanteleen Voima Oy toimii omakustannusperiaatteella ja

osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhtees-

Händelser under räkenskapsperiodenRäkenskapsperioden 2009 var Kanteleen Voima Oy:s tredje

kompletta verksamhetsår. Marknadspriset för el var med un-

dantag av våren och högsommaren på en nivå, på vilken drift en

av Haapavesi kraft verk, som ägs av bolaget, skulle ha varit lön-

sam. Bolaget hade i maj 2008 slutit ett leveransavtal med Vapo

om leverans av bränsle på lång sikt. Avtalet skulle ha garante-

rat anläggningen dess grundbehov av torv. Vapo avslutade dock

6.10.2008 bränsleleveranserna till Haapavesi kraft verk. En till-

räcklig torvmängd för startandet av kraft verket fanns att få först

under sommaren 2009. I augusti 2009 steg marknadspriset på el

till en nivå som möjliggjorde en lönsam start av anläggningen.

Produktionsförlusten med anledning av avslutad torvleverans

orsakade en produktionsförlust på över 155 GWh.

Den enda anmärkningsvärda tekniska störningen var att den

ena torvkvarnen skadades i december 2009. Skadan stannade

inte anläggningen, men begränsade dess eff ektnivå i över två

veckors tid med ca en femtedel.

Nettoproduktionen för Haapavesi kraft verk blev 398 GWh.

Man använde under slutet av året 963 GWh frästorv, utöver vil-

ket kraft verket skulle ha varit berett att använda torv i januari-

febuari. Man använde 59 GWh biobränsle, vilket är mer än den

sammanlagda användningen av biobränsle under hela kraft ver-

kets historia. Man använde sammanlagt 372 351 t utsläppsrätter.

De största investeringarna under verksamhetsåret var byggan-

det av inmatnings- och krossningssystemet samt av en slambe-

handlingsanläggning. Bolaget fi ck ett avsevärt energiunderstöd

för biobränslesystemet som möjliggjorde genomförandet av

projektet. Utgående från energiutredningsprojektet genomför-

des två investeringsprojekt med hjälp av ett positivt stödbeslut

från TE-centralen. Man fortsatte med automatiseringsreformen

av anläggningen genom att ta i bruk en förnyad automation av

vattenverket.

Drift en av Vieskan Voima Oy:s pannanläggningar i Ylivieska

har fortsatt under hela året, såsom också försäljningen av ekono-

miadministrationstjänsterna. Då anläggningen i Haapavesi haft

drift stopp på grund av avslutade bränsleleveranser, har persona-

len arbetat i olika uppgift er vid de övriga anläggningarna.

Ägande

I slutet av räkenskapsperioden ägdes bolaget av Oy Katternö

Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, SPS Tuotanto Oy, Valkeakosken

Energia Oy, Etelä-Suomen Voima Oy och Ålands Elandelslag.

Inga ändringar i ägandet skedde under verksamhetsåret.

Ekonomi Bolagets omsättning var 21 123 183 € (32 177 835 €) och resultatet

uppvisade en vinst på 97 502 € (18 966 € förlust). Balansräkning-

ens slutsumma uppgick till 57 054 019 € (52 647 087 €).

Kanteleen Voima Oy fungerar med självkostnadsprincip och

aktieägarna betalar fasta kostnader i förhållande till sitt ägande.

Den producerade elen säljs till priset av den rörliga kostnaden

sa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta

vastaavalla hinnalla ja omistuksien suhteessa. Omakustannus-

perusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tun-

nuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoi-

minnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.

HenkilöstöYhtiön palveluksessa oli 31.12.2009 yhteensä 41 henkilöä. Vuon-

na 2009 palkattiin yksi henkilö polttoaineiden hankintaan ja

lisäksi yksi henkilö pois lähteneen tilalle. Yhden tilapäisen työn-

tekijän työsuhde vakinaistettiin. Yhtiön henkilöstöä oli myyty-

nä ulkopuolisiin tehtäviin mm. Jyväskylän Voiman voimalaitos-

projektiin. Oma henkilöstö osallistui huomattavalla työpanok-

sella vuosihuoltoon ja siltä osin ulkopuolisen työvoiman käyttö

väheni.

Toimitusjohtajan tehtävät ja muita hallintopalveluita ostetaan

aiempien vuosien tapaan Oy Herrfors Ab:ltä. Ulkopuolisina

palveluina ostetaan myös siivous ja ruokalan hoito. Kunnossa-

pitotöihin on ostettu niin ikään ulkopuolisia palveluita tarpeen

mukaan eri toimittajilta.

Kanteleen Voima Oy on osakkaana perustetussa laboratorio-

yhtiössä VPdiagnose Oy:ssä. Kanteleen Voiman laboratorion

tehtävät on siirretty uudelle yhtiölle ja laboratorion kaksi henki-

löä ovat siirtyneet 1.1.2009 VPdiagnosen Oy:n palvelukseen. Yh-

tiö ostaa tarvitsemansa laboratoriopalvelut VPdiagnose Oy:ltä.

KehitysLaitoksen automaatiojärjestelmän uusinta on valmis ja asetetut

tavoitteet on saavutettu.

Yhtiö jatkaa turvesoiden hankintaa omaa turvetuotantoaan

varten. Vuoden loppuun mennessä turvetuotantoon kelpaavaa

suota oli yhtiön hallinnassa neljän tuotantoalueen verran, joista

Haapajärven Lamminneva ehti ympäristölupavaiheeseen. Oma

turvetuotanto voi käynnistyä aikaisintaan vuonna 2011.

Biopolttoaineen käytössä on saavutettu ensimmäinen vaihe ja

asetettu 10 %:n käyttötavoite on saavutettu maaliskuussa 2010.

Hanketta on tarkoitus jatkaa murskauskapasiteetin kaksinker-

taistamiselle sekä varastointialueiden rakentamisella.

Ympäristö ja turvallisuusKertomusvuonna ei sattunut laitoksen omalle henkilöstölle eikä

urakoitsijoille yhtään raportoivaa työtapaturmaa. Laitoksella

ei ollut myöskään yhtään vakavaa tulipaloa. Henkilöstölle jär-

jestettiin työturvallisuus ja sähköturvallisuuskoulutusta, kum-

paankin koulutukseen liittyi tentti ja sen perusteella saatu to-

distus.

Ympäristöviranomaisille raportoitavia päästörajojen ylityksiä

sattui kertomusvuonna yhteensä 5 kpl. Viivästysaltaasta pääsi

vesistöön kerran liian hapanta ja kerran liian emäksistä vettä.

Savukaasujen rikkidioksidin kuukausiraja ylitettiin kolme ker-

taa.

Yhtiön hallintoYhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Stefan Storholm ja

muina jäseninä Ralf Bertula ja Timo Honkanen koko tili kauden,

Mauri Törmä ja Aimo Sepponen sekä David Karlsson 15.6.2009

saakka sekä Jorma Tapaninen, Juha Lindholm ja Akke Kuuse-

la 15.6.2009 alkaen. Varajäseninä toimivat Roald von Schoultz

koko tilikauden, Akke Kuusela 15.6.2009 saakka ja David Karls-

son 15.6.2009 alkaen. Toimitusjohtajana on toiminut Antti

och i förhållande till ägandet. På grund av verksamheten som

baserar sig på självkostnadsprincipen är inte en presentation av

ekonomiska kontrolltal ändamålsenligt för att förstå verksam-

heten, den ekonomiska ställningen eller resultatet.

Personal31.12.2009 hade bolaget sammanlagt 41 anställda. År 2009 an-

ställdes en person för anskaff ning av bränsle och utöver det en

person för den som slutat hos bolaget. Anställningen för en tills-

vidare anställd arbetstagare gjordes stadigvarande. En del av

bolagets personal såldes till utomstående uppgift er bl.a. till Jy-

väskylän Voimas kraft verksprojekt. Den egna personalen deltog

med anmärkningsvärd arbetsinsats i årsunderhållet och för den

del minskade användandet av extern arbetskraft .

Verkställande direktörens tjänster och övriga administrativa

tjänster köps liksom tidigare år från Oy Herrfors Ab. Som ex-

terna tjänster köps även städning och skötseln av matsalen. Till

underhållsarbeten har man eft er behov köpt externa tjänster

från olika leverantörer.

Bolaget var med om att grunda och är delägare i laboratoriefö-

retaget VPdiagnose Oy som grundades i slutet av året. Kanteleen

Voimas laboratorieuppgift er har överförts till det nya bolaget

och två personer från laboratoriet har 1.1.2009 övergått i VPdi-

agnose Oy:s tjänst. Bolaget köper laboratiorietjänster av VPdi-

agnose Oy.

UtvecklingModerniseringen av automationssystemet vid anläggningen är

klar och man har uppnått de ställda målsättningarna.

Bolaget fortsätter med anskaff ningen av torvmossar för egen

torvproduktion. Vid slutet av året hade bolaget i sin ägo torv-

mark som dög för torvproduktion till en mängd som motsvarade

fyra produktionsområden, av vilka Lamminneva i Haapajärvi

hann med i miljötillståndsskedet. Den egna torvproduktionen

kan starta tidigast år 2011.

Man har vid användningen av biobränslen uppnått det för-

sta skedet och det ställda användningsmålet på 10 % uppnåddes

i mars 2010. Man kommer att fortsätta projektet med målet att

fördubbla krossningskapaciteten samt med att bygga ut lagrings-

områdena.

Miljö och säkerhetFör anläggningens personal och för entreprenörerna skedde un-

der verksamhetsåret inga rapporterade olycksfall. Vid anlägg-

ningen skedde inte heller något allvarligt brandtillbud. För per-

sonalen ordnades skolning inom arbetssäkerhet och elsäkerhet.

I alla skolningar ingick en tentamen och man erhöll ett betyg på

basis av den.

Vid anläggningen skedde under verksamhetsåret sammanlagt

5 stycken utsläppsöverskridningar som rapporterades till miljö-

myndigheterna. En gång kom för surt och en gång för basiskt

vatten ut i vattendraget från fördröjningsbassängen. Månads-

gränsen för svaveldioxid i rökgaser överskreds tre gånger.

Bolagets styrelseStefan Storholm är styrelseordförande för bolaget och övriga

medlemmar är Ralf Bertula och Timo Honkanen under hela rä-

kenskapsperioden, Mauri Törmä och Aimo Sepponen samt

Vilkuna. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa.

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.6.2009 Haapavedellä.

Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n.

Päävastuullisena tilintarkastajana on Kjell Berts.

RiskitYrityksen toiminnalle tulevaisuudessa suurimmat riskit liitty-

vät edelleen polttoaineen hankintaan, vaikka yhtiö onkin sopi-

nut pitkäaikaisen polttoaineen toimitussopimuksen. Voimalai-

toksen toiminta riippuu laajennetusta polttoainevalikoimasta

huolimatta yhdestä määräävässä markkina-asemassa olevasta

polttoainetoimittajasta.

Yleisestä taloustilanteesta johtuen sähkön markkinahinta on

laskenut ja laitoksen ajotarve saattaa vähentyä merkittävästi.

Laitos joutuu lisäksi hankkimaan päästöoikeuksia markkina-

hintaan ja päästöoikeuden hinnan vaihtelun ja sähkön hinnan-

vaihtelun epäsuhta aiheuttaa taloudellisen riskin.

Laitoksen teknisiä riskejä ovat edelleen tulipalot ja pölyräjäh-

dykset, joihin on varauduttu laiteratkaisuilla ja koulutuksella.

Laitoksesta tehtyjä riskianalyyseja on päivitetty kehitysprojek-

tien yhteydessä. Myös ennakoimattomat kone- ja laiterikot voi-

vat aiheuttaa epäkäytettävyyttä.

Käynnissä olevat riita-asiatYhtiö käynnisti kertomusvuoden aikana Vapo Oy:tä vastaan

välimiesoikeuskäsittelyn koskien heidän väittämäänsä ylivoi-

maista estettä turvetoimituksissa syksystä 2008 kevääseen 2009.

Yhtiö vaatii Vapo Oy:ltä 6.330.085 € korvausta.

Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksiTilikauden tulos osoittaa voittoa 97 502 euroa. Hallitus esittää,

että voitto siirretään edellisten tilikausien tulostilille eikä osin-

koa jaeta. Siirron jälkeen oma pääoma on 9 989 266 euroa.

Näkymät vuodelle 2010Laitoksen näkymät vuodelle 2010 ovat vakaat. Elpyvä maailman

talous tulee kohottamaan sähkön tarvetta myös Suomessa teolli-

suustuotannon toipuessa lamaa edeltävälle tasolle.

Laajennettu polttoainepohja antaa laitokselle liikkumava-

raa polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen ja saatavuuden

muutosta vastaan.


David Karlsson t.o.m. 15.6.2009 och från och med 15.6.2009

Jorma Tapaninen, Juha Lindholm och Akke Kuusela. Som supp-

leanter fungerade Roald von Schoultz under hela räkenskaps-

perioden, Akke Kuusela t.o.m. 15.6.2009 och David Karlsson

från och med 15.6.2009. Antti Vilkuna har fungerat som verk-

ställande direktör. Styrelsen sammanträdde elva gånger under

verksamhetsåret.

Ordinarie bolagsstämma hölls 15.6.2009 i Haapavesi. Ernst &

Young Oy har av bolagsstämman valts till revisor. Kjell Berts är

huvudansvarig revisor.

RiskerDe största riskerna för företagets verksamhet orsakas i framti-

den fortfarande av bränsleanskaff ning, även om bolaget slutit ett

bränsleleveransavtal på längre sikt. Kraft verkets verksamhet är

trots det utvidgade bränsleutbudet helt beroende av en bränsle-

leverantör i dominerande marknadsposition.

Med anledning av det allmänna ekonomiska läget har mark-

nadspriset på el sjunkit och anläggningens drift sbehov kan på

ett betydelsefullt sätt minska. Anläggningen måste utöver detta

skaff a utsläppsrätter till marknadspris. Disproportionen i ut-

släppsrättens prisfl uktuation och elprisets variation kan orsaka

en ekonomisk risk.

Anläggningens tekniska risker är fortfarande eldsvådor och

dammsprängningar, till vilka man förberett sig med utrust-

ningslösningar och utbildning. Riskanalyserna som utförts av

anläggningen har uppdaterats i anslutning till utvecklingspro-

jekten. Oförutsedda maskin- och utrustningsskador kan också

orsaka att anläggningen inte kan användas.

Pågående tvistemål Bolaget startade under verksamhetsåret ett skiljedomstolsförfa-

rande mot Vapo Oy, med anledning av ett enligt Vapo oöverstig-

ligt hinder vid torvleveranser från hösten 2008 till våren 2009.

Bolaget kräver en ersättning på 6.330.085 € av Vapo Oy.

Förslag till bokföring av årsresultatRäkenskapsperiodens resultat påvisar en vinst på 97 502 euro.

Styrelsen föreslår att vinsten överförs till resultatkontot för fö-

regående räkenskapsperioder och att inga dividender utdelas.

Eft er överföringen uppgår eget kapital till 9 989 266 euro.

Utsikter för 2010Bolagets utsikter för år 2010 är stabila. Den globala ekonomin

håller på att återhämta sig och kommer också att höja behovet

av el även i Finland då industriproduktionen håller på att öka

till nivån innan recessionen. Den utökade bränslebasen ger an-

läggningen ett spelrum mot ändringarna i pris och tillgång till

bränsle och utsläppsrätter.

Vantaa 15. päivänä huhtikuuta 2010 Vanda den 15 april 2010

Stefan Storholm Ralf Bertula Timo Honkanen Jorma Tapaninenpuheenjohtaja

ordförande

Juha Lindholm Akke Kuusela Antti Vilkuna toimitusjohtaja

verkställande direktör

1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008

VASTAAVAA AKTIVA

PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA

Aineettomat hyödykkeet 188 241 Immateriella tillgångar

Aineelliset hyödykkeet 40 536 38 851 Materiella tillgångar

Sijoitukset 3 3 Placeringar

40 726 39 095

VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA

Vaihto-omaisuus 1 506 1 395 Omsättningstillgångar

Pitkäaikaiset saamiset 4 828 4 828 Långfristiga fordringar

Lyhytaikaiset saamiset 9 920 5 334 Kortfristiga fordringar

Rahat ja pankkisaamiset 74 1 995 Kassa och bank

16 328 13 552

57 054 52 647

VASTATTAVAA PASSIVA

OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL

Osakepääoma 10 003 10 003 Aktiekapital

Edellisten tilikausien tulos –111 –92 Ackumulerade vinstmedel

Tilikauden voitto 98 –19 Räkenskapsperiodens vinst

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 9 989 9 892 EGET KAPITAL TOTALT

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER

Poistoero 16 059 15 285 Avskrivningsdiff erens

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS-

YHTEENSÄ 16 059 15 285 DISPOSITIONER TOTALT

VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL

Pitkäaikainen 23 586 14 534 Långfristigt

Lyhytaikainen 7 420 12 936 Kortfristigt

31 006 27 470

57 054 52 647

Tase • Balans1 000 euroa /euro

Tuloslaskelma • Resultaträkning

1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008

Liikevaihto 21 123 32 178 Omsättning

Valmistus omaan käyttöön (+) –13 202 Tillverkning för eget bruk

Muut liiketoiminnan tuotot 2 962 5 414 Övriga rörelseintäkter

Materiaalit ja palvelut 15 205 25 417 Material och tjänster

Henkilöstökulut 2 208 2 291 Personalkostnader

Poistot ja arvonalentumiset 2 575 1 952 Avskrivningar och nedskrivningar

Liiketoiminnan muut kulut 2 123 2 265 Övriga rörelsekostnader

Liikevoitto 1 961 5 869 Rörelsevinst

Rahoitustuotot ja -kulut 1 089 791 Finansiella intäkter och kostnader

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja 871 5 078 Vinst (förlust) före bokslutsdispositioner

ja veroja och skatter

Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) –774 –5 096 Förändring av avskrivningsdiff erensen

Tilikauden voitto (tappio) 98 –19 Räkenskapsperiodens vinst (förlust)

1 000 euroa /euro


Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2009

Stefan Storholmhallituksen puheenjohtaja/styrelseordförande

Katternö Kraft Oy Abtoimitusjohtaja/vd

Mauri Törmähallituksen jäsen /styrelsemedlem(t.o.m. 15.6.2009 saakka)

Sallian Energia Oytoimitusjohtaja/vd

Akke Kuuselahallituksen jäsen /styrelsemedlem(fr.o.m. 15.6.2009 alkaen)varajäsen/suppleant(t.o.m. 15.6.2009 saakka)

Etelä-Suomen Voima Oy/Sydfi nska Kraft Abtoimitusjohtaja/vd

David Karlssonhallituksen jäsen /styrelsemedlem(t.o.m. 15.6.2009 saakka)varajäsen/suppleant(fr.o.m. 15.6.2009 alkaen)

Ålands Elandelslagtalousjohtaja/ekonomichef

Juha Lindholmhallituksen jäsen /styrelsemedlem(fr.o.m. 15.6.2009 alkaen)

Vatajankosken Sähkö Oytoimitusjohtaja/vd

Roald von Schoultzvarajäsen/suppleant

Ekenäs Energitoimitusjohtaja/vd

Antti Vilkunatoimitusjohtaja/vd

Ralf Bertulahallituksen jäsen/styrelsemedlem

Katternö Kraft Oy Abtuotantojohtaja/produktionschef

Timo Honkanenhallituksen jäsen/styrelsemedlem

Valkeakosken Energia Oytoimitusjohtaja/vd

Aimo Sepponenhallituksen jäsen /styrelsemedlem(t.o.m. 15.6.2009 saakka)

Imatran Seudun Sähkö Oytoimitusjohtaja/vd

Jorma Tapaninenhallituksen jäsen /styrelsemedlem(fr.o.m. 15.6.2009 alkaen)

Imatran Seudun sähkö Oytoimitusjohtaja/vd

Tilintarkastuskertomus • Revisionsberättelse

ERNST & YOUNG OYKHT-yhteisö /CGR-samfund

Kjell Berts, KHT /CGR

KHT-yhhhyhhhhhhyhyhhhhyhhhhhhhyhhhyhhhhhhhyhhyhy teisö öööööö /CGR-s

Kjelelelellellelelelelelelelelellelelelellelelelelelelleleelelelelelelelelleeleeelellellleeelleelleee l llllllllll Berts,, KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKHT /CG

26 – Kanteleen Voima 2009

Kanteleen Voima Oy:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Kanteleen Voima Oy:n kirjanpidon, ti-linpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, ra-hoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimin-takertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja mää-räysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoi-don valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjoh-taja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudetTilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa nou-datettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perus-teella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuk-sesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennai-sia virheellisyyksiä ja että yhtiön hallituksen jäsenet ja toimi-tusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilipäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeelli-suudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilipäätöksessä on vää-rinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilipäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen yleistä esittämistapaa, tilipäätöksen laatimisperiaattei-ta sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olem-me suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

LausuntoLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakerto-mus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toi-mintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja mää-räysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilipäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Pietarsaaressa 14.5.2010

Till Kanteleen Voima Oy:s bolagsstämma

Vi har granskat Kanteleen Voima Oy:s bokföring, bokslut, verk-samhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1.–31.12.2009. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträk-ning, fi nansieringsanalys och noter till bokslutet.

Styrelsens och verkställande direktörens ansvarStyrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgift er i enlighet med i Finland ikraft varande stadganden och bestämmelser gällande upprände av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bok-föringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och med-elsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt.

Revisors skyldigheterRevisorn skall utföra revisionen enligt god revisionssed i Finland och utgående från detta ge ett utlåtande om bokslutet och verk-samhetsberättelsen. God revisionssed förutsätter att yrkesetiska principer iakttas och att revisionen planeras och utförs så att man uppnår en rimlig säkerhet om att bokslutet och verksamhetsbe-rättelsen inte innehåller väsentliga felaktigheter och att medlem-marna i bolagets styrelse och verkställande direktören har handlat i enlighet med aktiebolagslagen.

Med revisonsåtgärderna vill man försäkra sig om att de belopp och den övriga information som ingår i bokslutet och verksamhets-berättelsen är riktiga. Valet av åtgärder grundar sig på revisorns omdöme och bedömning av risken för att bokslutet innehåller en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid pla-neringen av nödvändiga granskningsåtgärder beaktas även den in-terna kontrollen som inverkar på upprättandet och presentationen av bokslutet. Därutöver bedöms bokslutets och verksamhetsberät-telsens allmänna form, principerna för upprättandet av bokslutet samt de uppskattningar som ledningen gjort vid upprättandet av bokslutet.

Revisionen har utförts i enlighet med god revisionssed i Finland. Enligt vår mening har vi utfört tillräckligt med för ändamålet til-lämpliga granskningsåtgärder för vårt utlåtande.

UtlåtandeEnligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen rik-tiga och tillräckliga uppgift er om bolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraft varande stadganden och bestämmelser gällande uppsättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgift erna i verksamhets-berättelsen är förenliga med uppgiferna i bokslutet.

Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till behandling av utdelningsbara vinstmedel beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljande av ansvarsfrihet för sty-relseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden.

Jakobstad 14.5.2010

Kanteleen Voima Oy

Turvetie 112, PL 47, 86601 Haapavesi

puhelin 08-4599 111, faksi 08-4599 344

www.kanteleenvoima.fi

kanteleen voima 2009 · haapavesi kraftverk 20 år och 100 000 drifttimmar ... • esse...

Documents