ISMO HÖLTTÖ

10.4.–31.5.2015

• TAPIO WIRKKALA TOISIN SILMIN 2.6.–6.9.2015 • TARUJEN KANSAT – Kansa, myytit ja tarinat Norjan ja Suomen taiteessa 18.6.–27.9.2015• HENRI CARTIER-BRESSON 23.10.2015–17.1.2016

PEKKA SAURI&

JAKE NYMAN: Kaikuja 60-luvulta

ISMO HÖLTTÖ 10.4.–31.5.2015

Valokuvaaja Ismo Höltön (s. 1940) valoku-vanäyttely avaa Ateneumin taidemuseon keväässä näkymän puolen vuosisadan takaiseen Suomeen ja Helsinkiin. Mustaval-koiset kuvat kertovat ajasta, jolloin yksin-kertainen elämäntapa ja maaseutukulttuuri vaihtuivat modernin kaupungin nopeaan sykkeeseen. Kuvat levittävät eteemme 1960-luvun Helsingin tutut talot, pihat ja kadut, joilla pulppuaa kiihkeä, monikerroksinen elämä.

60-LUVUN NOSTALGIAA

Ismo Hölttö oli tuolloin nuori kultaseppä ja perheenisä.Aktii-visena valokuvauksen harras- tajana hän piti kameran aina mukana työmatkoillaan, vapaa- aikanaan ja ruokatunneillaan. Hölttö viihtyi tavallisten ihmis-ten parissa ja kehittyi nopeasti tarkaksi hetkien tallentajaksi. Samalla hänestä tuli yksi aikansa tunnetuimmista ja arvostetuimmista kuvaajista. Myöhemmin hän teki merkit-tävän valokuvaajan työuran omassa studiossaan.

Ateneumin taidemuseon näyt-tely keskittyy Höltön varhai-seen tuotantoon. Kuvat herät-tävät voimakkaita muistoja – joskus haikeita, mutta enim-mäkseen hauskoja – lähimen-neisyyden tuhansista piiloon painuneista yksityiskohdista. Heinäpellon tuoksu, kesäha-meen kuosi ja sataman sumui-set aamut ovat totta ja läsnä, tässä ja nyt.

ISM

O H

ÖLT

TÖ. M

YLLY

PURO

, HEL

SIN

KI 1

967

KAN

SI: I

SMO

HÖ

LTTÖ

. LES

TAD

IOLA

ISTE

N SU

VISE

URA

T, O

ULU

196

6

ISM

O H

ÖLT

TÖ: T

YTÖ

T JA

JAL

ASTA

PU

DO

NN

UT

KEN

KÄ.

SA

DAN

MAR

KAN

VIL

LAT,

KAM

PPI,

HEL

SIN

KI, 1

965

KATSEESSA KOKO AIKAKAUSI Ismo Hölttö on ihmisten kuvaaja. Hänellä on ollut poik-keuksellinen kyky lähestyä ihmisiä ja avata heidän kat-seensa kautta kokonaisia maailmoja. Taito korostuu Höl-tön hienovaraisissa, avoimissa ja syvällisissä valokuvissa lapsista.

Ateneumin näyttelyn kuvissa on läsnä suuri joukko 1960-luvun suomalaisia. Hölttö kohtasi heitä paitsi kotikau-punkinsa Helsingin rappukäytävissä ja työmailla, myös kuvausmatkoillaan eri puolilla Suomea.

Hölttö tunnetaan muun muassa vaikuttavista Itä-Suomen maaseudulla ottamistaan valokuvista, joista voi selvästi aistia aikakauden yhteiskunnallisen murroksen. Hän oli myös ensimmäisiä Suomen romanivähemmistön olojen dokumentoijia. Kuvillaan Hölttö nosti esiin ”toista Suo-mea”, kehityksen valtavirrasta syrjään jäänyttä todelli-suutta.

Vaikka Höltön kuvat ovat peräisin vuosikymmenten takaa, näyttelyn oma aika suuntautuu tulevaisuuteen. Se kertoo selviytymisestä ja uuden rakentamisesta – läm-möllä ja hellyydellä.

ISM

O H

ÖLT

TÖ. P

IEKS

ÄMÄK

I 196

6

ISM

O H

ÖLT

TÖ. L

EPPÄ

SUO,

HEL

SIN

KI 1

964

ISM

O H

ÖLT

TÖ. K

AUPP

ATO

RI, S

UO

MEN

LIN

NAN

LAU

TTAT

ERM

INA

ALI,

HEL

SIN

KI 1

968

Tämä näkymä on ilmeisesti ilmas-tonmuutoksen myötä jo mennyttä aikaa – ja vaikka koululaiset vielä kävisivätkin jumppatunnilla hiih-tämässä, heidät varmaan kul-jetettaisiin ladun varteen bussikyydillä. Kuva saa liikkeelle monia tun-teita niin kaupungin kuin koko planeetan muuttumisesta.

Herkullinen otos siitä hajuraosta, joka aukeaa moitteettoman upseerin ja spontaanin kansalaisyhteiskun-nan väliin. Ei käy ilmi, kumpi on sen

välimatkan päättänyt näin sel-keästi määrittää, mutta ehkä

muovikassiherrasmiesten katseet kertovat tästä jota-kin.

Rautatieaseman viimeinen kengän-kiillottaja taisi lopettaa toimintansa jo viime vuosituhannen puolella. Samalla katosi osa aseman tun-nelmasta, jota toivat myös koppa-lakkiset matkatavaroiden kantajat kärryineen. Paradoksi: puhutaan palveluyhteiskunnasta, mutta nämä- kin palvelut ovat siirtyneet itsepal-velun piiriin.

Vielä vuosikym-menen alkupuo-lella suomalaisten

musiikkimaussa oli havaittavissa selkeä

kahtiajako. Hieman yksin-kertaistaen voidaan sanoa, että maalaiset kuuntelivat kotimaista iskelmää kun taas kaupungeissa varsinkin nuoriso suosi kansainväli-siä pophittejä.

1960-luvulla alkanut massamuutto maalta kaupunkeihin kavensi tätä kuilua kun äänilevyteollisuutemme alkoi yhä enenevässä määrin tuottaa ulkomaisista menestyskappaleista tehtyjä käännösversioita. Jotkut niistä tulivat jopa alkuperäisiä levy-tyksiä suositummiksi.

Niiden rinnalle nousi kuitenkin myös joukko omaperäisiä suoma-laisartisteja kuten Martti ”Huuhaa” Innanen, Juha ”Watt” Vainio, Simo Salminen ja Irwin Goodman. Heillä kaikilla oli paljon sellaista sanot-

tavaa, joka upposi niin Helsingin uusien lähiöiden asukkaisiin kuin alkuperäisiin stadilaisiin.

1. LILL-JÖRGEN PETERSEN: BOULEVARD OF BROKEN DREAMS (1962)Suomeen kotiutuneen tanska-laistrumpetistin upeasti päivittämä versio 1930-luvun suosikki-iskel-mästä.

2. THE SOUNDS: EMMA (1963)Helsinkiläisten koulupoikien rau-talanka-Emma oli ensimmäinen ykköshitti, jolla nuoret soittivat nuo-rille.

3. REIJO TAIPALE: SATUMAA (1963)Perisuomalaista kaukokaipuuta parhaimmillaan. Edelleen tanssila-vojen kestosuosikki.

4. THE BEATLES: ALL MY LOVING (1964)Beatlemanian huipentuma Suo-messa. Listaykkönen peräti neljän kuukauden ajan.

5. KATRI HELENA: MINNE TUULI KULJETTAA (1965)Euroviisuihin pyrkinyt kappale, jota ei kuitenkaan valittu edustuskappa-leeksemme maailmalla vallinneesta letkajenkkakuumeesta huolimatta.

6. IRWIN GOODMAN: TYÖMIEHEN LAUANTAI (1966)”Viideltä saunaan ja kuudelta put-kaan…” Vastoin yleistä käsitystä laulu ei ollut Ylessä soittokiellossa. Moni muu Irwinin kappale kyllä oli.

7. MARTTI ”HUUHAA” INNANEN: ELSA, KOH-TALON LAPSI (1967)Mainio tangoparodia, jonka osa kansasta otti Innasen riemuksi tosis-saan.

8. MARY HOPKIN: THOSE WERE THE DAYS (1968)Oi niitä aikoja. Vanhaan venäläiseen iskelmään perustunut kappale oli vuoden suurimpia hittejä maail-massa.

PEKKA SAURI

JAKE NYMAN: MITÄ KUUNTELIMME 60-LUVULLA

HÖLTTÖ TUTTUJEN HELSINKILÄISTEN ÄÄNIN

ISM

O H

ÖLT

TÖ. H

ELSI

NKI

, KAM

PPI,

LAPI

NLA

HD

ENK

ATU

1966

ISM

O H

ÖLT

TÖ. H

ELSI

NKI

, KAM

PPI,

LIN

JA-A

UTO

ASEM

A 19

66

ISM

O H

ÖLT

TÖ. H

ELSI

NKI

, KLU

UVI

, RAU

TATI

EASE

MA

1965

PEKK

A SA

URI

N KU

VA: H

ELSI

NG

IN K

AUPU

NKI

. JAK

E N

YMAN

IN K

UVA

: JYR

KI V

ALK

AMA

Tapio Wirkkalan (1915–1985) syntymästä tulee kulu-neeksi 100 vuotta 2.6.2015. Wirkkala oli poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija, josta tuli Suomen modernin taideteollisuuden johtava hahmo. Hänen työnsä kattoi laajan alueen kotien käyttötavaroista abstraktiin kuvanveistoon.

Wirkkala on yksi Suomen ja skandinaavisen modernin designin peruspilareista. Hänen maailmassaan kohtaa-vat ainutlaatuisella tavalla kansainvälisyys ja paikalli-suus, pohjoinen ja etelä, uniikki- ja sarjatuotanto.

8 valotusta – Tapio Wirkkala toisin silmin -näyttelyyn on kutsuttu kahdeksan taiteilijaa: Elina Brotherus, Kira Gluschkoff, Pirjo Honka- salo, Ismo Kajander, Jorma Puranen, Pentti Sammal- lahti, Rauno Träskelin ja Sakari Viika. Jokainen tai-teilija tekee näyttelyyn uuden teoksen omista lähtökohdis-taan. Teokset täydentävät kuvaa Tapio Wirkkalasta ja hänen aja-tusmaailmastaan ja tuovat siihen tämän päivän näkökulman.

Tapio Wirkkala toimi Taideteolli-sen oppilaitoksen taiteellisena joh-tajana vuosina 1951-54 koulun toi-miessa Ateneum-rakennuksessa. Näyttelyn on kuratoinut taiteilija Maaria Wirkkala.

KUVA

: MAT

TI O

UN

AMO

8 VALOTUSTA – TAPIO WIRKKALA TOISIN SILMIN 2.6.– 6.9.2015

Tapio Wirkkala siirtyi luontevasti materiaalista toiseen.

TARUJEN KANSATKANSA, MYYTIT JA TARINAT NORJAN JA SUOMEN TAITEESSA

18.6.–27.9.2015

THEO

DO

R KI

TTEL

SEN

: KVI

TEBJ

ØRN

/ KO

NG

VALE

MO

N, 1

912.

KU

VA: O

.VÆ

RIN

G. H

UG

O SI

MBE

RG: S

ATU

I, 18

95. Y

KSIT

YISO

MIS

TUS.

KU

VA: K

ANSA

LLIS

GAL

LERI

A / N

ANA

HIE

TAN

EN

Lapsuuden kirjojen peikot ja eläintarinat. Pimeän pelko, Kalevalan uroteot ja norjalaiset sadut, kuten Valkoinen karhukuningas Valemon. Näiden kertomusten ja myyttien pohjalta syntyneet teokset loihtivat kesäkuun puolivälistä lähtien Ateneumin saleihin tarujen valtakuntia, uljaita korpimaisemia ja kuvia kansanuskomusten olioista, jotka olivat yhtä aikaa kiehtovia ja pelottavia.

1800-1900 -lukujen vaihteen keskeiset norjalaiset ja suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Gerhard Munthe, Theodor Kittelsen ja Hugo Simberg halusivat ottaa askeleen irti korkeakulttuurista ja taide- salongeista. He tekivät pitkiä matkoja maaseudulle ja tutkivat alkuperäistä kansanelämää ja -tarustoa, joissa

eläimillä ja luonnonilmiöillä oli inhimillisiä piirteitä. Tarinoissa peikot ja haltiat saattoivat olla mukana arjen töissä, niitä kunnioitettiin ja niiden voimia pelättiin.

Taiteilijat antoivat mielikuvitukselle siivet ja loivat mai-densa myyteille ja tarinoille fantastisen kuvamaailman. Oma lukunsa oli norjalainen maalari Edvard Munch, jonka taiteessa näkyy miehen haavoittuvuus sekä nai-sen elämän ja luonnon kiertokulun myyttinen rinnasta- minen.

Tarujen kansat -näyttely on kuvaus Suomen ja Norjan taiteen erityispiirteistä, mutta samalla se osoittaa, kuinka uudenaikaista ja kansainvälisesti kiinnostavaa taidetta täällä Pohjolan perukoilla tuolloin tehtiin.

HENRI CARTIER-BRESSON 23.10.2015–17.1.2016

Ateneumin syksyä valaisee kirkas tähti Ranskasta. Valokuvajournalismin isäksikin luonnehdittu Henri Cartier-Bresson (1908–2004) oli viime vuosisadan merkit-tävimpiä valokuvaajia ja yksi kansainvälisen Magnum Photos -kuvatoimiston perustajista.

Henri Cartier-Bresson oli silminnäkijänä todistamassa ja taltioimassa niin Espanjan sisällissodan kauhuja kuin toisen maailmansodan keskitysleirien vankien vapaut-tamista. Cartier-Bresson oli Kiinassa, kun Mao Tse Tung marssi Pekingiin ja kuvasi Intiassa Mahatma Gandhin vain muutama tunti ennen tämän salamurhaa. Hänen valokuvansa ovat muokanneet jo useiden sukupolvien kuvaa maailmanhistorian merkkipaaluista.

Henri Cartier-Bressonille valokuvaus oli keino kertoa tarinoita elämästä, vangita filmille merkityksellisiä, yllä-tyksellisiä ja ratkaisevia hetkiä. Hänelle tärkeää kuvaami-sessa oli täydellinen ja tarkka ajoitus. Kuvaajan tuli olla jatkuvasti valppaana. Kamera oli hänelle kuin luonnos-kirja, intuition ja spontaaniuden työkalu. Nuoruuden tai-deopinnot ja yhteydet surrealistipiireihin näkyvät Cartier- Bressonin dokumentaarisessakin tuotannossa: ”Surrea-lismilla on ollut syvällinen vaikutus minuun. Olen koko ikäni tehnyt kaikkeni ollakseni koskaan pettämättä sitä.” (Henri Cartier-Bresson, Album de l’Exposition, 2013: 23)

Cartier-Bressonin retrospektiivinen näyttely sisältää lähes 300 valokuvaa taiteilijan pitkän uran ajalta. Mu- kana on myös arkistomateriaalia sekä elävää kuvaa, jotka täydentävät kansainvälisen valokuvataiteen klassikon tarinaa.

Näyttely järjestetään yhteistyössä Magnum Photos -kuva-toimiston ja Fondation HCB:n kanssa.

HYÈ

RES,

FRA

NC

E, 1

932

© H

ENRI

CAR

TIER

-BRE

SSO

N / M

AGN

UM

PH

OTO

S

RATKAISEVAN HETKEN MESTARI

Ystävänä saat vapaan sisäänpääsyn Ateneu-min näyttelyihin, kutsuja ennakkoavajaisiin sekä alennuksia museokaupassa ja kahvi-lassa. Lisäksi voit osallistua taideretkille ja -luennoille sekä muuhun monipuoliseen jäsenohjelmaan.

Huhtikuussa jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan viisi HOK-Elannon taidemenu-lahjakorttia ravintola Sal-veen.

Liittyä voit Ateneumin neuvonnassa tai museokaupassa sekä osoitteessaateneum.fi/ystavat

RAKASTU ATENEUMIIN,

LIITY JÄSENEKSI!ATENEUMIN TAIDEMUSEOKaivokatu 2, 00100 Helsinki Esteetön sisäänkäynti Ateneuminkujan kautta

puh. 0294 500 401

ainfo@ateneum.fi

AUKIOLOAJATti, pe 10–18 ke, to 10–20 la, su 10–17 ma suljettu

Ateneumin nettisivuilta löydät tapahtumien ja tilaisuuksien tarkat ajankohdat ja mahdolliset erilliset hinnat. ateneum.fi

PÄÄSYMAKSUTNormaali pääsymaksu 13 € Alennettu pääsymaksu 11 € S-Etukortilla 12 €Alle 18-vuotiaat maksutta

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkeutumista.

KAHVILA-RAVINTOLA TABLO ATENEUMPäivittäin vaihtuva lounaslista:facebook.com/ TabloAteneum

MUSEOKAUPPANyt myös pääsyliput museokaupan sivuilta museoshop.fi

OPASTUKSET JA NÄYTTELY- ESITTELYTateneum.fi/opastukset

ATENEUM- TAIDEMENU SALVESSA10.4.–31.5.2015 taidemenu.fi

AteneumArtMuseum

AteneumMuseum

AteneumMuseum