investoi varhain – mitä edistävä työ on ja miten sitä tehdään?
DESCRIPTION
Investoi varhain – mitä edistävä työ on ja miten sitä tehdään? -esitys, Anneli Pouta. Hyvinvointia edistävät lasten, nuorten ja perheiden palvelut –seminaari, HelsinkiTRANSCRIPT
INVESTOI VARHAIN
Mitä edistävä työ on ja miten sitä tehdään?
Anneli Pouta, osastojohtaja
Lapset, nuoret, perheet
1
Esityksen rakenne
Hyvinvointia suojaavat tekijät
Elämässä on haasteita
Varhain investointi tehoaa
Vahvat peruspalvelut toimivat
Tulevaisuuden painopisteet
2
Lapsen ja nuoren hyvinvointia suojaavat…
• Turvalliset ja pysyvät aikuiset
• Hyvä suhde vanhempiin• Huolehtiva
kasvatuskulttuuri• Terveyttä ja hyvinvointia
edistävät elämäntavat• Kokemus omasta
pärjäämisestä• Ystävät ja kaveripiiri
• Arjen ennustettavuus ja taloudellinen vakaus
• Vanhempien oma jaksaminen
• Vanhempien toimiva parisuhde
• Riittävä perheen tukiverkosto
• Perheen yhteinen aika
3
4
Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa auttaa vaikeuksissa
ei kumpikaan toinen vanhemmista molemmat vanhemmat0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
paljon vaikeuksia tehtävissä/huono keskusteluyhteys paljon vaikeuksia tehtävissä
paljon vaikeuksia tehtävissä/hyvä keskusteluyhteys
Vanhempien työttömyys
THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013
Elämässä ei kaikki ole aina täydellistä
• Vanhemmat väsyvät arjen paineissa
• Työ vie vanhemman voimavarat
• Oppiminen on vaikeaa
• Ei ole kavereita
• Oma terveys ja hyvinvointi eivät tunnu tärkeiltä
• Raha ei riitä
• Terveydentila voi horjua
• Vanhempien parisuhde voi huonosti
• Perheyhteisö hajoaa
• Ei ole ketään keltä pyytää apua
Matkan varrella saattaa sattua, että…
5
Viidesluokkalaisia lapsia askarruttavat kiusaaminen ja yksinäisyys.
Yli puolet on joskus huolissaan erilaisista kivuista ja säryistä, omasta väsymyksestä, koulussa pärjäämisestä tai ulkonäköön liittyvistä asioista.
Usein lapset eivät kerro näistä huolista kenellekään.
6
Lasten huolet ja niistä kertominen
Viidesluokkalaiset lapset, N=3371 (2013)
7
(Kanste ym. 2013)
Vaikeudet koulutehtävissä ja sosiaalisissa suhteissa lisääntyneet
2004/2005 2006/2007 2008/2009 2010/2011 20130%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
7%
8%
9%
paljon vaikeuksia tehtävissä
paljon vaikeuksia sos. suhteissa
THL Kouluterveyskysely, 2004-2013, N= n. 500 000
8
Peruskoulu 8. ja 9.lk
Vanhempien työttömyys määrittelee lasten terveyttä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä
9
Vanhempien työttömyys
ei ku
mpikaan
toinen va
nhemmist
a
molemmat
vanhem
mat0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%koettu terveys ke-skinkertainen tai huono
koulu-uupumusta
kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus
koulukiusattuna väh. kerran viikossa
paljon vaikeuksia tehtävissä
paljon vaikeuksia sos. suhteissa
THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013
• Useimmiten niistä selvitään hyvin perheen omin voimin ja läheisverkostojen tuella.
• Monille riittää esimerkiksi neuvolasta, opiskeluhuollosta, päivähoidosta tai koulusta saatava tuki. Myös erilainen vertaistoiminta tukee arjen haasteissa.
• Vastoinkäymiset saattavat kasaantua, jolloin perhe tarvitsee useiden eri palveluiden tukea.
• Pahimmillaan ongelmat kasautuvat ja muuttuvat ylisukupolvisiksi.
Vastoinkäymiset ja muutokset kuuluvat elämään
10
11
Ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti
Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimus, THL, seuranta 1987-2008
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa
toimeentulotukea
psyk esh tai mt-lääke
21-v. nuori, n=60 000
Vanhempien hyvinvointiongelmat
La
ps
en h
yv
inv
oin
tio
ng
elm
at
Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön
vuosina 1991–2012, %
Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
1991 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
%
16–17-vuotiaat
13–15-vuotiaat
7–12-vuotiaat
3–6-vuotiaat
0–2-vuotiaat
12
Viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten keskeisimmät päätelmät
• Palvelut eivät kaikilta osin vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita
• Nuorten mielenterveysongelmia on paljon – erityisesti tyttöjen masennus on lisääntynyt
• Palvelujen kokonaisuuden hallinta on heikkoa
• Palvelujärjestelmän rakenne on sektoroitunut – yhteistyö ei aina toimi
• Lastensuojelun kuormitus on 1990-luvulta lisääntynyt yli 2-kertaiseksi
• Kuntien väliset erot ovat suuria
13
Kuntatalous kriisissä
Säästetään edistävässä ja ehkäisevässä työssä
Ongelmat kehittyvät isoiksi
Rahaa kuluu kalliisiin korjaaviinpalveluihin
Mistä säästetään?
14
Tiedämme, että varhainen investointi on vaikuttavampaa ja säästää rahaa
Miten siis voimme estää ongelmien kasaantumista?
15
Lapsiin ja nuoriin sijoittaminen kannattaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
Palveluihin ja varhaisiin tukitoimiin käytetty raha on kannattava investointi. On arvioitu, että yhden euron sijoittaminen
• vanhemmuuden vahvistamiseen (lapsella käytöshäiriö) liittyviin toimenpiteisiin tuottaa 8 euroa
• koulussa toteutettuihin kiusaamisen vähentämiseen liittyviin toimenpiteisiin tuottaa 14 euroa
• käyttäytymishäiriöitä vähentäviin toimenpiteisiin kouluissa tuottaa 84 euroa
(Knapp ym. 2011, Campion ym. 2012)
16
Heckman 2008/ suom. & muotoilu Perälä 201217
Lapsen ikä
Mitä saadaan yhden sijoituksen hinnalla?
• Lähes 3000 tuntia kotipalvelua
• Arviolta 550 tapaamista lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa
• 1000 tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa
• 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla
• Yli 400 kasvatus- ja perheneuvolakäyntiä
• Intensiivistä perhetyötä seitsemäksi vuodeksi
Sijoitus laitokseen maksaa 90 000 euroa vuodessa
18
Vahvat peruspalvelut edistävät hyvinvointia ja auttavat havaitsemaan heikkoja signaaleja
19
20
Laajat terveystarkastukset toteuttavat hyvinvointia edistävää työtä
Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksen toteutuminen %
21
THL: Lapsiperhekysely 2012
Vanhempien kokemukset laajoista terveystarkastuksista
22
Pienten lasten vanhempien näkökulmasta, n=955 (2009)
• Mitä toimivammaksi vanhempien yhteistyö työntekijöiden kanssa koettiin, sitä paremmin he kokivat saavansa apua
• Riittävä tiedonsaanti palveluista
• Vanhempien vaikutusmahdollisuudet ja päätöksentekoon osallistuminen
• Koordinoidut palvelut
(Halme, Perälä & Kanste 2014)
Millaiset palvelut koetaan riittäviksi?
23
Vanhempien avun tarve ja saatavuus
5.lk lasten vanhemmat, N=1629 (2013)
24
(Halme ym. 2013)
Monialainen yhteistoiminta lasten, nuorten ja perheiden palveluissa
Toimialajohtaja-kysely, n=490 (2009)
25
(Perälä ym. 2011)
• Toimialajohtajat tunsivat paremmin alueensa ja kunnan palvelut
• Toimialajohtajat arvioivat palvelujen riittävyyden paremmaksi
• Toimialajohtajien arvio henkilöstön suorituskyvystä oli parempi
(Perälä ym. 2011)
Kunnissa, joissa oli enemmän yhteistoimintaa
26
Toimialajohtajakysely, n=490 (2009)
Mitä tulisi vahvistaa?
Tarvitaan riittävä tietopohja säädösten seurantaan ja päätöksenteon tueksi (kansallinen ja kuntataso)
• kaikenikäisten lasten ja heidän perheidensä terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä
• palvelujen toimivuudesta ja tarpeisiin vastaavuudesta
• palvelujen kustannuksista ja vaikutuksista
Tutkimusrahoituksen ja kuntien kehittämistyön kohdentaminen näihin teemoihin
27
Kehittämisen toimenpiteet tulee kohdentaa siihen, mitä tapahtuu huolen heräämisen ja lastensuojelun välissä
28
Mitä tarvitaan?
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän uudistus Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä opetustoimen koordinoitu,
integroitu kokonaisuus
Poikkihallinnolliset johtamisen rakenteet
Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan koordinaatio
Palveluita tulisi sekä valtiolla että kunnissa kehittää, suunnitella ja johtaa hallinnonalat ylittäen
29
Koen olevani tarpeeton. En tiedä,
mitä merkitystä elämälläni on.
Minua kuunnellaan. Pystyn vaikuttamaan
omaan elämääni.
Olen saanut ystäviä. Minulla on annettavaa
toisille.
• Lasten, nuorten ja perheiden kasautuvat kokemukset syrjään jäämisestä ja ei-onnistumisesta ovat eriarvoisuuden eletty ydin.
• Vastavoimaksi tarvitaan kokemuksia kuulumisesta omiin luonnollisiin yhteisöihin sekä mahdollisuuksia onnistua niiden jäsenenä.
Eriarvoisuussyrjäytyminen
vastavoimat
maalaus: Päivi Känkänen
30
Tunnen ihmisiä, joilta
voin saada apua.
En tiedä, keneltä pyytäisin apua.Minua ei kuulla.
En pääse mukaan,
olen yksin.
KIITOS!Anneli Pouta, osastojohtajaLapset, nuoret ja perheetTerveyden ja hyvinvoinnin [email protected]
31