mielenterveys voimavarana elämänkaaren eri vaiheissa · 2015-09-21 · hyvinvoinnin ja terveyden...
TRANSCRIPT
121.9.2015
Mielenterveys voimavarana elämänkaaren eri vaiheissa
•Esa Nordling
•PsT,kehittämispäällikkö
•Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
2
MIELENTERVEYDEN VIISI KESKEISTÄ
MUUTTUJAA
• Perimä
• Äidin raskaudenaikainen terveys
• Varhainen vuorovaikutus
• Elämän kokemukset ja kriiseistä selviytyminen
• Stressi
21.9.2015Esa Nordling
21.9.201521.9.2015 Esa NordlingEsityksen nimi / Tekijä 3
Jokaisella meistä on
ymmärrystä mielenterveys-
asioissa ja kokemuksia
myös kriiseistä
21.9.201521.9.2015 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 4
21.9.201521.9.2015 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 5
KÄYTÄNNÖSSÄ MIELENTERVEYS
VAHVISTUU SILLOIN KUN HENKILÖ…
•tunnistaa vahvuuksiaan
•oppii asioita ja taitoja
•kokee osallisuutta
•kokee elämänsä mielekkääksi
•on toiveikas ja
•saa onnistumiskokemuksia
6
Robert Dilts: Loogiset tasot
1. Spirituaalinen ydin
Minkä suuremman osa olen?
2. Identiteetti
Millainen olen?
3. Uskomukset
Mitä voin saavuttaa? Mitä voin oppia?
4. Kyvyt ja taidot
- Mitä osaan?
5. Käyttäytyminen
6. Ympäristö21.9.2015Esa Nordling
7
Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009;
Nordling 2015)
Lapset:
Kaltoinkohtelu
Koulukiusaaminen
Perheväkivalta
Nuoret ja nuoret aikuiset:
Syrjäytyminen, ennenaikainen eläköityminen
Ahdistuneisuus, sopeutumattomuus, väkivalta
Huumeet: erityisesti kannabis
21.9.201521.9.2015 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 8
Työikäiset:
Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla
Alkoholi: erityisesti miehillä
Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä
Ikäihmiset:
Muistisairaudet yli 75 –vuotiailla
Yksinäisyys
Alkoholiongelmat
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16−24-vuotiaiden ja 25−64-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet
4.9.2015 Mieli 2009-2015 -suunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen muutosvoimana / Airi Partanen
Depressiolääkkeistä KELA-korvausta saaneiden osuus 1000 asukasta kohden nuorilla, työikäisillä ja 65 vuotta täyttäneillä
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet
4.9.2015 Mieli 2009-2015 -suunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen muutosvoimana / Airi Partanen
Itsemurhakuolleisuus Suomessa 1969-2013Tietolähde:Tilastokeskus
0
10
20
30
40
50
60
19
69
19
71
19
73
19
75
19
77
19
79
19
81
19
83
19
85
19
87
19
89
19
91
19
93
19
95
19
97
19
99
20
01
20
03
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
Miehet
Naiset
Yhteensä
4.9.2015 Mieli 2009-2015 -suunnitelma mielenterveys- ja päihdepalvelujen muutosvoimana / Airi Partanen
21.9.201521.9.2015 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 12
Näin monta vuotta mielenterveyshäiriöt
lyhentävät elinikää (Lähde: TEHY 10/2015)
•Skitsofrenia: Miehet 17 v. Naiset 16 v.
•Alkoholihäiriö, jota on hoidettu sairaalassa:
Miehet 28 v. Naiset 26 v.
•Persoonallisuushäiriö, jota on hoidettu sairaalassa:
Miehet 13 v. Naiset 14,5 v.
•Kaksisuuntainen mielialahäiriö:
Miehet 20 v. Naiset 16 v.
13
Hyvinvoinnin ja terveyden sukupuolierot näkyvät
jo varhain (Appelqvist-Schmidlechner 2010)
TERVEYS
Tytöt / Nuoret naiset Pojat / Nuoret miehet
- raportoivat oireita ja terveys- + itse koettu terveys parempi
ongelmia useammin
- nuorena kuolleista
- masennusoireet yleisempiä enemmistö poikia
- syömishäiriöt yleisempiä - itsemurhat yleisempiä
- käytös- tarkkaavaisuus-
häiriöt yleisempiä
14
Hyvinvoinnin ja terveyden sukupuolierot (Appelqvist-Schmidlechner 2010) (jatk.)
TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN
Tytöt / Nuoret naiset Pojat / Nuoret miehet
+ syövät terveellisemmin - epäterveellisten välipalojen
nauttiminen yleisempää
+ päihteiden ongelmakäyttö - aamupalan syönti
harvinaisempaa harvinaisempaa
- sukupuolierot päihteiden - liikunnallisesti passiivisten
käytössä kaventuneet osuus suurempi
- ylipaino yleisempää
- tupakointi yleisempää
- humalajuominen yleisempää
- huumetarjonnan kohteeksi
joutuminen ja huumekokeilut
yleisempää
15
Hyvinvoinnin ja terveyden sukupuolierot (Appelqvist-Schmidlechner 2010) (jatk.)
PSYKOSOSIAALINEN HYVINVOINTI
Tytöt / Nuoret naiset Pojat / Nuoret miehet
+ kouluttautuvat pidemmälle - lastensuojelu: poikia kaikissa
sijoitusmuodoissa enemmän
+ arvioivat elämänhallintansa - poikaenemmistö koulutuksen
paremmaksi keskeyttäneissä ja koulukiu-
satuissa
+ sosiaaliset tukiverkostot - fyysisen uhan ja
paremmat väkivallan kokeminen
yleisempää
- työttömyys ja pitkäaikaisen
toimeentulotuen tarve ylei-
sempää
- rikollisuus yleisempää.
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
18 - 24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet
17
Esimerkkejä edistävän mielenterveystyön
ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön
vaikuttavista menetelmistä sekä hyvistä ja
käytännöistä, jotka edistävät myös nuorten
mielenterveyttä ja hyvinvointia
Maestro -kurssi: nuorten stressinhallinta ja masennuksen
lievittäminen
Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat
(KiVa-koulu, Friends, Yhteispeli)
21.9.201521.9.2015 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 18
Esimerkkejä 2
Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen
osallisuuteen (esim. Urheiluseurayhteistyö)
Icehearts –toimintamalli
Mielenterveyden ensiapukurssit
Työtaitojen valmennus (Jobs –malli)
PAKKA –toiminta: Paikallinen alkoholipolitiikka ja
vastuullinen myynti ja anniskelu
Säännöllinen liikunta, kuntoiluporukat
19
Esimerkkejä 3
Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten
miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Etsivä nuorisotyö
Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi,
kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai
jokin muu vakava sairaus.
21.9.201521.9.2015 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 20
Voimavaroja ja iloa työhön!
UUPUMISEN KEHÄ
Väsähtäminen
Asteittainen Epätoivo
uupuminen
Masennus
Riittämättömyys työssä
”Paha olo”
Riittämättömyys suhteessa
- aviopuolisoon Syyllisyys
-lapsiin Häpeä
-ystäviin
-omaan itseen
Sairastuminen Uusi työ Uusi
Työolosuhteiden elämä
muutos
22
Voimavarojen
kuluminen
Ilo katoaa
Ei onnistumisia/oppimista
Ei sosiaalisia kontakteja
Ei uskoa tulevaisuuteen
Ei harrastuksia
Ei nautintoja
Mikä on syy ja
mikä on
seuraus?
Uupumisen kehä
Työilon lisäämisen keinoja
1) Oikeat esimiesvalinnat
2) Mielekkäiden ja kiinnostavien työkokonaisuuksien
räätälöinti
aidot kehityskeskustelut
henkilön vahvuuksien ja kehittymistarpeiden
huomiointi
3) Sosiaalinen tuki työyhteisössä
avoimet säännölliset yhteisökokoukset
purkuryhmät
yhteiset koulutukset
4) Turhien rutiinien, ”paperitöiden”, palaverien ja
projektien karsiminen
keskittyminen oleelliseen
5) Psykologiset palkkiot
kiittäminen, kannustavat palautteet, ansion
jakaminen, neuvojen kysyminen ja yhteinen huumori
6) Työterveyshuollon rooli
mielenterveyttä edistävän työn toteuttaminen
MITEN POSITIIVINEN STRESSI
TUNTUU JA NÄKYY?
•Tuloksekkaana toimintana
•Toimintaintona
•Haluna oppia ja kehittää uutta
•Luovuutena
POSITIIVINEN STRESSI SYNTYY, KUN…
•Voi itse tehdä valintoja autonomia
•Toiminta on mielekästä tarkoitus
•Kokee nauttivansa toiminnasta hyvä olo
•Huomaa positiivisen muutoksen palkinto
•Myönteiset kokemukset ovat toistuvia
pysyvyys
21.9.201521.9.2015 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 27
Ikäihmisillä on viisautta
21.9.2015Esityksen nimi /
Tekijä28
Seniorin hyvinvoinnin riskitekijät
yksilötasolla
Työroolista irrottautumisen vaikeus
Oman vanhenemisen kieltäminen
Elämän kokeminen merkityksettömänä
Sosiaalisen verkoston kapeutuminen
Erilaiset sairaudet
Fyysisen suorituskyvyn lasku
Ikääntymisen ilot
Elämänkokemus
-tieto siitä, mitä elämä on – ”Elämä
kaikilla mausteilla”
Itsensä tuntemisen mahdollisuus
-omien vahvuuksien tunteminen ja omien
omituisuuksien hyväksyminen
jatk.
Suorituspaineista vapautuminen
-motivoituminen oman kiinnostuksen
pohjalta
-energian vapautuminen itsellä tärkeiden
asioiden hoitamiseen
Viisaan hahmo
-henkisen ja sosiaalisen tuen antaminen
jälkipolville
- oman elämäntarinan välittäminen
muille
21.9.2015Esityksen nimi /
Tekijä31
Seniori voi edistää hyvinvointiaan
Osallistumalla mielekkääseen toimintaan:
esim. kulttuuritapahtumat, liikuntatapahtumat,
yhdistystyö, vapaaehtoistoiminta
Toteuttamalla elinikäisen oppimisen
periaatteita
Noudattamalla suhteellisen terveitä
elämäntapoja: liikunta, ravitsemus,
tupakoimattomuus, kohtuullinen alkoholinkäyttö
21.9.2015Esityksen nimi /
Tekijä32
Olemalla fyysisesti aktiivinen ja liikkumalla
paljon: kohentaa mielialaa, vähentää stressiä,
parantaa unta
Osallistumalla yhteisön toimintaan ja
päätöksentekoon: esim. ottamalla kantaa
asioihin ja äänestämällä
Vaalimalla positiivisia ihmissuhteita: perhe,
ystävät, naapurit; (myös lemmikit tärkeitä)
21.9.2015Esityksen nimi /
Tekijä33
Olemalla avoin henkisille ja hengellisille
tarpeille
Toteuttamalla seksuaalisia tarpeita
Osallistumalla sosiaalisten verkostojen
toimintaan, mikä vähentää yksinäisyyttä
Asumalla riittävän laadukkaasti
turvallisessa ja palveluita tarjoavassa
ympäristössä
21.9.2015Time
Out - Aikalisä!34
Kriiseiltä ei välty kukaan
21.9.2015Time
Out - Aikalisä!35
Kriisitilanteelle on ominaista
Arvaamattomuus ja uutuus
Tavanomaiset selviytymiskeinot eivät riitä
Tilanne on jollakin tavoin pois hallinnasta
Ristiriitaiset voimakkaat tunteet myllertävät tai
ihminen menee täysin lukkoon
Ihminen kokee olevansa yksin, koska tilannetta
on vaikea jakaa muiden kanssa
21.9.2015Time
Out - Aikalisä!36
Tyypillisiä kriisitilanteita
Läheisen menetys
Oma tai läheisen sairastuminen
Ihmissuhdeongelmat: esim. uskottomuus,
aviokriisit, työpaikkakiusaaminen
Kasvojen menettäminen ja sosiaalinen häpeä:
esim. rattijuopumus, konkurssi, työttömäksi
joutuminen
Yhteiskunnan rakennemuutos: esim. muutto työn
vuoksi toiselle paikkakunnalle
Muita tapahtumia: esim. liikenneonnettomuus,
tulipalo, pahoinpitely, ystävän itsemurha
Selviytymisprosessi (Parknäs)
1. vaihe: Hälytys (alarm)
2. vaihe: Osallisuus (sharing)
3. vaihe: Ymmärtäminen (understanding our
relationship with the system)
4. vaihe: Voimaantuminen (empowerment)
38
Ongelmiin liittyvää kuormittumista
helpottavat
*Mahdollisuudet puhua asiasta tässä ja nyt
*Tulevaisuuden uskon tukeminen ja tavoitteiden
konkretisointi
*Tilanteen realisoiminen
*Tilanteen hahmottaminen väliaikaiseksi
*Riittävän sosiaalisen tuen ja luottamuksellisen
vuorovaikutuksen takaaminen
Huolen puheeksi ottaminen käytännössä
Odota sopivaa mahdollisuutta ja otollista aikaa
(kahdenkeskeisyys, otollinen ilmapiiri)
Ilmaise huolesi ja hyvä tahtosi selkeästi
Kysy, miten voisit olla avuksi juuri tässä tilanteessa
Kysy, kuka voi tukea ja auttaa ja miten?
Jos henkilö ei osaa nimetä, mitä apua hän tarvitsee
tilanteessaan, tee ehdotuksia
21.9.2015Time
Out - Aikalisä!40
Puheeksi ottaminen käytännössä (2)
Johdattele keskustelua erilaisten ratkaisu-
vaihtoehtojen miettimiseen ja punnitsemiseen
Koeta saada henkilö itse keksimään erilaisia
vaihtoehtoja omien kokemustensa pohjalta
Jos henkilö pitää tilanteensa ratkaisua
mahdottomana, ota puheeksi se, mitä pitää
tapahtua, että jokin ratkaisu voi toimia
Rohkaise kokeilemaan jotain ratkaisua, mutta
muista, että vastuu siitä on henkilöllä itsellään
21.9.2015Time
Out - Aikalisä!41
Puheeksi ottaminen käytännössä (3)
Kysele, miten tilanteessa voisi edetä pienin
askelin?
Ota puheeksi, mitä tehdään, jos tulee
takapakkia?
Sovi milloin asiaan palataan
Kiitä henkilöä siitä, että hän on jakanut
huolensa kanssasi
21.9.201521.9.2015 ________ ____ _____Esityksen nimi / Tekijä 42
Ei ole terveyttä ilman
mielenterveyttä!!!