HVS-Tenniksen ja Talin Tenniskeskuksen syyslehti 2013

IPP Open tulee taas.

Fysiikkatreeneillätuloksia.

Matkani huipulle,Emma ja Jarkko.12

18

86 Henri Kontinen

ja nelinpeli.

Minit valtasivat Taiviksen kentät.4

HVSSANOMAT

2 HVSSanomat

EVERY SHOT IS POSSIBLE.

UUDET 2014 WILSON SIX.ONE MAILAT NYT TALIN MYYMÄLÄSSÄ

“The Six.One helps me control the ball every time. Wilson has always maximized the way a racket performs and adding Spin Effect Technology for more players is just another example of why Wilson continues to be #1.” – Philipp Kohlschreiber Wilson #1 in Tennis.*

3HVSSanomat

ToimitusTalin UrheilupuistoKutomokuja 4PL 8100381 HELSINKIFINLAND

Vastaava päätoimittajaPekka MäkeläPäätoimittajaMarko MettenrantaKuvatNina Kaverinen, Jouko SiroToimitusSaku SiivonenTimo RautavaJani Paasonen

Talin TenniskeskusVaihde / vuorovarauksetPuhelin: (09) 565 6050talintenniskeskus@talintenniskeskus.fiIlmoituksetToimisto / Marita InbergPuhelin: (09) 506 3191marita.inberg@talintenniskeskus.fi

HVS ToiminnanjohtajaPekka MäkeläPuhelin: 040 521 7818HVS ToimistoPia-Marie AaltonenPuhelin: (09) 561 2776hvs@talintenniskeskus.fi

Ulkoasu ja taittoJani PaasonenRepro ja paino

Julkaisija

Puolivuotisen puheenjohtajakauteni ai-kana olen saanut tutustua paitsi tennis-maailmaan ja sen ympärillä pyöriviin ihmisiin niin myös urheiluelämään vä-hän laajemmin, kuin penkkiurheilijan näkökulmasta. Kiehtovaa, tunteikasta, kilpailullista ja opettavaista, ihan vain muutamia mainitakseni.

Parivuotisen hallituskauteni aikana olen oppinut paljon, jotta pystyn tote-amaan, kuinka vähän tiedän ja kuinka iloinen olen HVS-hengestä, jonka mu-kaisesti minut on otettu vastaan saatua-ni yllättäen puheenjohtajapestin. Ainoa tie onnistumiseen on yhdessä tekemi-sen meininki.

Yhdessä hallituskavereitteni, Pek-ka Mäkelän, toimiston tehokaksikon ja Sakun johtaman valmennusteamin kanssa olemme mielestäni onnistuneet Mikko Alkion johdolla luodun stra-tegian ydinarvojen toteuttamisessa. Yhteisöllisyys, avoimuus, oikeudenmu-kaisuus ja into kehittyä ovat jokaisen kokouksen ja palaverin teemana.

TENNIKSESSÄ EI kehity yhdessä yössä. Myös seuratyön kehittäminen on pitkäjänteistä työtä.

Yhteisöllisyys syntyy kaikkien teki-jöiden ja jäsenten myötävaikutuksella.

Meillä kaikilla on mahdollisuus osallistua seuratoimintaan vielä loppu-vuoden aikana. Loistava tilaisuus siihen koittaa Talissa marraskuussa, kun Or-tolääkärit- ja IPP-Open käynnistyvät. Tervetuloa Taliin pelaajat ja vapaaeh-toiset työntekijät sekä katsojat katso-moon kannustamaan.

Pikkujoulut heti seuraavana lauan-taina. Kaikki jäsenet mukaan!

Liikunnan pitää olla myös hauskaa. Meillä aikuisilla on paljon opittavaa lapsilta.

Marko Mettenrantapäätoimittaja

Maren Karlsson-TuomolaHVS-Tenniksen

puheenjohtaja

Urheilulla menee hyvin

HVSSANOMAT

PÄÄKIRJOITUS

Yhdessä tehden kohti tavoitteita

SUSIjENgI-KaPPaLE tuli tutuksi koripal-lon EM-kisojen aikana. Suomen maajouk-kue pelasi Sloveniassa mahtavan turnauksen ja kisahuuma välittyi Suomeen asti – jopa lajia seuraamattomat ihmiset iloitsivat me-nestyksestä. Seuraavaksi vuorossa oli lento-pallon EM-turnaus Tanskassa, ja suomalaiset palloilijat jatkoivat hyviä otteitaan.

Golfissa puolestaan Mikko Ilonen voit-ti kesällä Euroopan kiertueen osakilpailun Ruotsissa ja edusti lokakuussa manner-Eu-rooppaa arvostetussa Seve Trophyssa.

Tässä muutamia mediassa esiintyneitä menestyspoimintoja menneiltä kuukausilta. Voidaan siis sanoa, että huippu-urheilussa menee varsin hyvin.

Mutta miten saisimme tennistä entistä paremmin esille televisioon ja lehtien sivuil-le? Vai onko tuotteessa vikaa?

Sivulla 17 televisiostakin tuttu, intohi-moinen tenniksen ystävä Ivan Puopolo poh-tii tenniksen ja median suhdetta. Vastaajana muun muassa Yle Urheilun toimituspäällik-kö Marko Krapu.

jOS HUIPPU-UrHEILULLa menee hy-vin, mikä sitten on tilanne kunto- ja terveys-liikunnan osalta eri ikäluokissa? Monet työs-säkäyvät ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan, kun kuntoiluvillitys käy kuumana.

Samaan aikaan lapset ja nuoriso liikku-vat vähemmän kuin koskaan. Tai tilanne on pirstaloitunut, osa nuorista harjoittelee

ammattimaisesti, toinen osa viettää aikansa television, kännykän ja tietokoneen muodos-tamassa Bermudan kolmiossa.

jULKISUUdESSaKIN olleiden tietojen mukaan yhä nuoremmat kärsivät liiasta istu-misesta aiheutuneista sairauksista, kuten vä-lilevyn pullistumasta ja sepelvaltimotaudista.

Liikunta on tähän oikea lääke. Seurat voivat tehdä osansa, mutta suurempi vastuu on kodilla ja koululla. Omatoimista liikun-taa pitäisi olla enemmän. Tähän me vanhem-mat voimme vaikuttaa.

jarKKO NIEMINEN ja Emma Laine ker-tovat sivulla 12 omasta urastaan ja siitä, mi-ten matka maailman huipulle sujui. Omaeh-toinen liikunta ja rakkaus urheilua kohtaan ovat olleet isossa osassa ja tennis itsestään selvä valinta.

Tämä on HVS-Sanominen ensimmäi-nen kansainvälinen numero. Sivulla 11 on englanninkielinen juttu Jarkko Nieminen Tennisakatemian ensimmäisestä vuodesta. Myönnetään, yksi juttu vieraalla kielellä ei tee lehdestä täysin kansainvälistä, mutta se on hyvä alku ja kokeilu. Toivotaan, että tämä lehti kulkeutuu jonkun pelurin mukana ul-komaan kentille. Ja joku lukaisee jutun – ja innostuu.

TÄrKEIN TavOITE lehden osalta on olla mukana edistämässä Suomen tennistä ja

vahvistamassa meidän lajikulttuuria. Sinäkin voit osallistua talkoisiin, suuntaa marras-kuussa Taliin katsomaan Ortolääkärit Open-ia ja IPP Openia. Tunnetta peliin!

P.S. Toivotaan, että Harkimon KHL-suunni-telmista on hyötyä myös tennikselle. Hart-wall-areenan uusiin omistajiin kuuluu myös suuri lajin ystävä. Ehkä Areenalla nähdään vielä joku vuosi tennikseen liittyvä tapahtu-ma.

P.P.S. Muistakaa Pihapelipäivä 26. joulukuu-ta! Lisätietoja Facebookissa.

”Kun meitsit huutaa Susijengi, te huudatte auu!”

4 HVSSanomatTENNISKOULU

Reijo Tuomola vetää Taiviksen tenniskoulua ja on ilokseen huoman-nut, että pieniä pelaajia on tänä syksynä paljon

liikkeellä. Äänessä on tyytyväisyyt-tä, kun hän arvioi pelaajamääriä.

Aivan erityinen ilonaihe on se, että uusia pelaajia on runsaasti var-sinkin nuorimmissa ikäluokissa.

– Vuosina 2003–2009 syn-tyneitä lapsia on mukana paljon. Kaikkiaan alle kymmenvuotiaita pelaajia on viikossa noin 160.

Aivan sattumaa nuorten pelaa-ja-alkujen runsaus ei kuitenkaan ole.

– Olemme tehneet jo vuosia duunia pienten kanssa, mutta voi-si kyllä sanoa, että meneillään on myös trendi, Tuomola huomauttaa.

– Vanhemmat näkevät, että nelivuotiaskin voi tulla mukaan ja ottavat haasteen vastaan. Siitä se lähtee.

Asiaan kuuluu muun muassa se, että pienetkin pääsevät jo var-hain pelin makuun.

– Pelataan pehmopallolla ja täpläpallolla. Myös pisteistä.

– Sitä harrastetaan heti alusta pitäen lajinomaisesti. Näin lapset

oppivat, että kyseessä on peli, joka on hauska.

Uusi ilmiö on seuran kannal-ta todella mieluisa. Ja tietysti tieto siitä, että valmennuksessa on tehty oikeita asioita.

TUOMOLa POHTII laajempaa-kin kuviota. Nuorille pelaajille pitää vielä luoda mahdollisuudet jatkaa harrastusta, ottaa vastaan lisää haasteita, jos peli alkaa mais-tua. Olisi hyvä, jos nuorimpien

tenniskoululaisten joukoista muo-dostuisi myöhemmin Taliin pe-laajaryhmiä, jotka pelaisivat 2–3 kertaa viikossa.

– Meidän pitää olla valmiita, että saadaan aikaan kehityksen pol-

ku. Pitäisi osata hoitaa asiat niin, että seura saa lisää hyviä pelaajia. Taiviksen osalta me olemme olleet hereillä.

Valitettavasti siellä rajat tulevat vastaan. Ei ole enempää kenttiä

Taivis täyttyy pienistä pelaajistaanders Wallen opastaa pieniä pelaajia Taivallahdessa.

Nuorimpien ikäluokkien ryhmät ovat tänä syksynä ennätyssuuria

► Valmennusryhmissä Taivallahdessa on noin 360 pelaajaa.

► Nuorimpien, alle kymmenvuoti-aiden ikäluokassa noin 160 lasta, 4–7-vuotiaita on erityisen paljon.

► Yli 10-vuotiaita lapsia noin 100.

► Aikuisharrastajia noin 100.

► Pienimpien harjoituksissa yhdellä kentällä on kaksi ryhmää ja kaksi valmentajaa. Ryhmän koko on 5-6 pelaajaa.

► Määriä voisi vielä hieman kasvattaa. Kentällä voisi toimia kolmen valmenta-jan ohjauksessa jopa kolmekin ryhmää.

Faktat

reijo Tuomola toteaa, että pienetkin pääsevät nopeasti pelin makuun.

5HVSSanomat

käytettävissä, ja valmentajistakin on pulaa.

– Löytyykö hyviä tyyppejä ja saadaanko heidät sitoutumaan? Tuomola kysyy ja vastaa.

– Me olemme pyrkineet koulut-tamaan seuran junioripelaajista apu-valmentajia. He ovat mukana lauan-taisin, mutta myös arki-iltoina.

vaLMENTajIa ON sitoutettu si-

ten, että heille on annettu 2-3 kou-lutustapahtumaa vuodessa. Näin on voitu opettaa ”meidän tapa” toimia kentällä ja sen ulkopuolella.

Katseet suuntautuvatkin Taliin ja siellä työskenteleviin valmenta-jiin. Siellä tehdään hyvää työtä, ja Talin ryhmistä voisi löytyä kaikille halukkaille jatkossa sopiva paikka peliryhmissä.

Ja luonnollisesti kilpavalmen-

tajatkin seuraavat jo silmä kovana, millaisia kykyjä pienten ryhmissä piileekään.

Tuomola korostaa kuitenkin vielä kasvattajan vastuuta, kun työskennellään nuorimpien kanssa.

– Pienten hoitamisessa erityisen

tärkeää on se, että heistä välitetään. Mehän toimimme kentällä myös kasvattajina.

– Eikä homma tietenkään saa mennä liian totiseksi, vaan tärkeää on tenniksenomainen hauska toi-minta.

Tuomolan ohjenuorana val-mentajille ja lapsille on se, että pe-laamaan opitaan leikin kautta siten, että tennis on koko ajan mukana.

HvS-SaNOMaT

TENNISKOULU

Taivallahden tenniskoulussa riittää säpinää.

Kynnys nauttia ten-niksestä ensimmäi-sillä kokeilukerroilla saattaa olla monilla suuri. Pallot sinkoi-

levat minne sattuu, jolloin lajiin koukuttavia jännittäviä pisteitä ei synny. Jos peliaika tuntuu kuluvan lähinnä pallojen keräilyyn, saattaa ongelma olla palloissa.

Oikean pallotyypin valinta ei lisää pelkästään nautinnollisten pallorallien määrää, vaan myös edistää oikean tekniikan oppimista juniorivalmennuksessa. – Muu-toin tekniikka alkaisi hajoilemaan

ja tulisi yliotteita, kuvailee harjoi-tuspallojen merkitystä Talin Ten-niskoulun juniorivalmentaja Pasi Löfman.

Pallotyyppi pitää valita pelaa-jan kykyjen mukaan, eikä niinkään iän, jolloin pallo teknisesti oikein lyötynä pysyy vielä kontrollissa sopivan kokoisella kenttäalueella. Eli kevyempiä harjoituspalloja on tarkoitus lyödä kovien pallojen kaltaisesti, joskin pelialueen koko on suhteutettava pallotyyppiin.

Oman seuran junioreille jär-jestetään leikkimielisiä kisoja, jos-sa käytetään neljää eri tyyppistä

palloa ja kolmea eri kenttäkokoa. Minitenniskentällä käytetään sekä softista, eli umpinaista kooltaan normaalipalloa suurempaa vaah-tomuovipalloa, että lähes saman kokoista paineetonta harjoituspal-loa, joka vastaa noin 36 prosenttia oikean pallon nopeudesta.

Kumpaakin palloa voi lyödä kovaa, ilman että pallo karkaa toi-sen ulottumattomiin.

Midi-kokoisella kentällä, joka HVS:ssä vastaa leveydeltään puo-likasta nelinpelikenttää ja on pi-tuudeltaan noin 1,5 metriä nor-maalikenttää lyhyempi, käytetään normaalin pallon kokoista, nopeu-deltaan noin 60 prosenttista har-joituspalloa.

Alle 10-vuotiaiden pelit pela-taan sekä seurassa, että myös JGP-

turnauksissa poikkeuksetta ns. täpläpallolla, jonka nopeus vastaa noin 75 prosenttia kovasta pal-losta. Täpläpallot ovat usein pai-neellisia, kuten pääosa kovistakin palloista, joiden pelituntumaan pidetään yleisesti paineettomia pa-rempana.

– Eri pallotyypit eivät sil-ti ole missään nimessä toisiaan poissulkevia ja kaikki pallot pitää olla hallussa, painottaa Löfman ja muistuttaa, että ”isot äijätkin” treenailevat vielä softiksella.

MYÖS aIKUISvaLMENNUK-SESSa alkeiskurssilla käytetään lämmittelyssä isoja punaisia 36:n palloja, mainitsee Taivallahden Tenniskoulun rehtori Reijo Tuo-mola. – Täpläpallot ovat vuoros-

taan loistavia palloittelussa taka-kentältäkin.

Tuomola kuvailee, että oppi-minen on prosessi, jossa tarvitaan erilaisia palloja. Taitojen kartuttua pitää kuitenkin rohkeasti siirtyä eteenpäin ja muistaa pelata välillä uusilla kovilla palloillakin, joilla kilpailut tullaan pelaamaan.

Toisin sanoen, nautinnolliset tenniskokemukset eivät välttä-mättä synny sihauttamalla joka tunnin alussa uusi pallotuubi auki, vaan itse lajista kannattaa nauttia suhteuttamalla välineet omiin tai-toihinsa. Näin pallorallit venyvät, onnistumisia tulee enemmän, tek-niikka kehittyy huomaamatta ja kiintymys lajiin kasvaa.

jaNI PaaSONEN

Pallo pelaajan mukaanHVS-juniorit kisaavat harjoituspalloilla

Midi-kentälle sopii hyvin 60 prosenttinen harjoituspallo.

Softis tai tuhnu sopii hyviin minitennikseen tai lähiverkkopeliin.

Täpläpallo on oivallinen harjoituspallo takakentältäkin.

Minitenniksessä toimii punainen 36 prosentin pallo.

HvS:n valmentajat ja minit ryhmäkuvassa.

6 HVSSanomatPELAAJAT

Haastattelimme Henri Kontis-ta viisi vuotta sitten, kun hän oli aloittele-massa ammat-

tilaisuraansa. Ura jatkuu vahvasti kohti tavoitteita, vaikka kulunei-siin viiteen vuoteen on mahtunut paljon vastoinkäymisiä.

– Vuodet eivät ole menneet toivotulla tavalla loukkaantumis-ten vuoksi, mutta toivottavasti tu-levaisuus on valoisampi, Kontinen toteaa

HÄN ON KESKITTYNYT viime aikoina nelinpeliin, ja loistavalla menestyksellä. Tänä vuonna pe-laamistaan 37 Futures- ja Chal-lenger-tason otteluista saldona on 28 voittoa ja 9 tappiota. Mukaan mahtuvat kolmen Futures-turna-uksen voitot Hollannissa ja Tam-pereen Challenger-turnauksen voitto heinäkuussa.

Lokakuun alussa ATP-ranking nelinpelissä oli 230, uran paras. Kaksinpelissä Kontisen paras ran-

kingnoteeraus on sijaluku 220 lo-kakuussa 2010.

– Polven takia olen pelannut vain duppelia ja jatkan niin aina-kin loppukauden. Kaksinpeliä sit-ten kun polvi antaa myöden. Polvi kestää nelinpeliä hyvin, mutta täl-lä hetkellä useamman kaksinpelin pelaaminen viikon aikana tuottaa liikaa kipua.

KONTINEN ON aina pelannut näyttävää ja tehokasta tennistä. Katsomossa tuntuu siltä, että hä-nen pelinsä on kuin tehty isoille areenoille. Syöttötyöskentely on erittäin vahvaa ja pelityyli aggres-siivinen. Se toimii hyvin myös ne-linpelissä.

– Olen aina tykännyt duppe-lista ja mun pelityyli sopii siihen aika hyvin. Aggressiivisuus ja pe-

linluku ovat varmasti vahvuuteni nelinpelissä.

Osalla nelinpelispesialisteista on vakiopari, jonka kanssa he kier-tävät turnauksia. Kontinenkin on pelannut useamman turnauksen jo juniorivuosilta tutun Christopher Rungkatin kanssa.

– Parasta olisi pelata vakio-parin kanssa, mutta tällä hetkellä minulla ei ole sellaista. Mitä pa-remmin kanssapelaajan liikkeet kentällä tuntee, sitä helpompi on pelata yhdessä.

Ammattilaisturnauksissa ne-linpelit ovat usein tiukkoja ja rat-kaisua haetaan kolmannen erän ottelutiebrakesta.

– Nykysäännöillä marginaalit ovat todella pienet, joten keskit-tyminen ei saa herpaantua. Syöttö ja palautus ovat vielä kaksinpeliä tärkeämmässä osassa.

KONTINEN TOTEaa, että pe-laisi mieluummin kaksinpelejä, jos saisi vain valita.

– Molemmat ovat kyllä haus-koja.

Toistaiseksi kisakalenteri kui-tenkin täyttää nelinpeleillä. Syk-syn aikana Kontinen kiertää Eu-roopassa haastajatason turnauksia ja kausi huipentuu Talin IPP Ope-niin. Siellä toivottavasti nähdään suomalaisparin menestystä.

– Vaikka kuluneet vuodet ovat olleet rikkonaisia, tavoitteeni ten-niksessä eivät ole muuttuneet. Ta-voitteena on Grand Slam -voitto. Rankingtavoitetta ei ole, koska en tunne, että tarvitsen sellaista moti-voidakseni itseäni.

MarKO METTENraNTa

Halu pelata motivoi jaksamaanHenri Kontisen matka huipulle on jatkunut nelurin merkeissä

Henri Kontisen pelityyli sopii hyvin nelinpeliin. Turnausten välissä harjoitukset sujuvat Talissa.

► Positiivisuus ja yhteishen-ki ovat tärkeitä

► Uskalla mennä väliin ja pelata rohkeasti

► Syötä suoraan palauttajaa kohti

► Ohita verkkopelaajien keskeltä

► Palautus suoraan verk-kopelaajaa kohti toimii lähes kaikilla tasoilla hyvin yllätyksenä

Henkan viisi vinkkiä dubbeliin:

Saldona on 28 voittoa, 9 tappiota

Tavoitteena Grand Slam -turnauksen voitto

7HVSSanomat

OrtoLääkärit Lääkäriasema OYYrjönkatu 36 A , 00100 H:ki

Puh.(09) 6866 020

www.orto-laakarit.fi

Monipuolinen, asiantunteva

Polvivamma? Olkapäävamma?

Nopea ja asiantunteva vammojenleikkaushoito.

Kaksi modernia ja huippuvarusteltualeikkaussalia.

Ajanvaraus lääkärille (09) 6866020.

ORTO-LÄÄKÄRIT

URHEILULÄÄKÄRIASEMA

8 HVSSanomat

HVS aloitti sys-t e m a a t t i s e t fysi ikkahar-joitukset ju-nioreille noin vuosi sitten.

Miten treenit ovat sujuneet ja mitä tuloksia on saatu aikaan?

HVS:n fysiikkavalmennuk-sen vastaava tennisvalmentaja ja kouluttaja Pekka Kainulainen kertoo tarkemmin.

”Ensimmäinen vuosi on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen. Tavoitteena oli perehdyttää ja kou-luttaa fysiikkavalmentajana aloit-tanutta Jari Ramstedtia, löytää hyvä kokonaisuus ja yhteistyö la-jivalmentajien kanssa sekä kehittää HVS:n kulttuuria niin, että fysiik-kaharjoittelusta ja muun muassa alkuverryttelyistä tulee osa arkea.

Sanomattakin lienee selvää, että tärkeintä koko fysiikkatreenien aloittamisessa oli pelaajien kehit-tyminen. Tähän pyrittiin kaikkien kilpapelaajien fysiikkaharjoittelun ohjelmoinnilla.

YHTEISTYÖ LajIvaLMENTa-jIEN kanssa on kehittynyt koko ajan paremmaksi ja kokonaisuus saatu toimimaan saumattomam-min tenniskentällä ja kentän ul-kopuolella tapahtuvan harjoittelun suhteen. Pelaajat ovat kehittyneet urheilijoina hyvin, vaikka vuosi onkin verraten lyhyt aika.

Vammoja ei ole juurikaan ollut. Se oli yksi tärkeimmistä tavoitteis-ta, joka asetettiin.

Osasimme odottaa, että osa pe-laajista innostuu toisia enemmän kentän ulkopuolella tapahtuvasta harjoittelusta ja kykenee paremmin

tekemään myös omatoimisia tree-nejä. Kaikille kilpavalmennettaville tarjottiin mahdollisuutta ja pelaa-jilla oli vuosi aikaa antaa näyttöjä ja osoittaa oma halunsa sitoutua myös välillä raskaalta tuntuviin fy-siikkaharjoituksiin.

LaadULLISTa arvIOINTIa tehdään jatkuvasti. Etenkin nuo-remmille pelaajille olennaista on oppia hallitsemaan kehoaan pa-remmin, tekemään liikkeet mah-dollisimman puhtaasti ja tunte-maan harjoitteet oikeissa paikoissa. Todella tärkeää tietoa saadaan päi-vittäin seuraamalla pelaajien sitou-tumista omatoimisiin osuuksiin (mm. alkuverryttelyt) ja osallistu-mista fysiikkatreeneihin.

On ollut hienoa huomata, että monet alussa vaikeilta tuntuneet harjoitteet ovat onnistuneet parem-

min ja paremmin ja pelaajien taito, liikevarasto ja koordinaatio ovat kehittyneet. Se on näkynyt myös parempana lajisuorituksena.

Tärkeä testi kehittymiselle on-kin pelaamisen arviointi. Fysiik-katreenit on yritetty saada mah-dollisimman lähelle lajisuoritusta ja siten pelaajille tunne, että tehdyt harjoitteet siirtyvät nopeasti ken-tälle.

KILPavaLMENNETTavILLE tehdään säännöllisesti fysiikkates-tit, jonka lisäksi etenkin nopeus-, kimmoisuus- ja heittotaidon kehit-tymistä seurataan jatkuvalla mit-taamisella, kun pelaajat yrittävät rikkoa omia ennätyksiään erilaisis-sa liikkumis- ja juoksutesteissä sekä loikka- ja heittokisoissa.

Laajemmat fysiikkatestit sisäl-tävät notkeuden, kehonhallinnan ja lihastasapainon mittaamisen se- kä kenttätestit, johon kuuluu eri-laisia liikkumis-, heitto- ja hyppy- testejä.

vUOSI jaETTIIN kolmeen osaan eli syys-, kevät- ja kesäkauteen. Li-säksi kausia on rytmitetty niin, että osa viikoista on rankempia ja osa palauttavampia.

Toisen vuoden aloittaminen oli helpompaa, koska asiat olivat pelaajille ja valmentajille niin pal-jon tutumpia. Syksy 2012 oli tosi vaativa, kun sekä pelaajien että valmentajien piti opetella paljon uusia treenejä ja liikkeitä. Koska merkittävä osa fysiikkaharjoittelus-

ta tapahtuu kentällä, myös lajival-mentajien piti aluksi hakea sopivaa rytmitystä tennis- ja oheisharjoit-teiden yhdistelylle ja oppia kullekin parhaiten sopiva rytmitys.

Valmentajien ja pelaajien ke-hittäminen luonnollisesti jatkuu ja koetamme jatkuvasti löytää parem-pia ja parempia tapoja toimia sekä lisätä yksilöllisyyttä entisestään. Tennis- ja fysiikkatreeneissä on olennaista pelaajien kasvattaminen paitsi urheilijoina, myös ihmisinä. Se on mielenkiintoista ja haastavaa hommaa.

ON TOdELLa TÄrKEÄÄ yrittää haastaa jatkuvasti itseä ja toisiaan, eikä jäädä liikaa mukavuusalueelle. Yhteistyötä pelaajien ja valmenta-jien sekä vanhempien välillä yrite-tään parantaa entisestään.

Yhteistyö ja luottamus ovat kyllä kehittyneet koko ajan parem-maksi. Olemme käyneet mielen-kiintoisia keskusteluita ja rakenta-via väittelyitä eri asioista. Yhteistä linjaa haetaan koko ajan ja on tär-keää, että uskalletaan olla myös eri mieltä ja tehdä virheitä.

Mielestäni myös kilpavalmen-nuksen järjestelmää ja valmentajien rooleja ja vastuualueita on kehitetty hyvään suuntaan ja Saku Siivosel-

la on hyviä visioita tulevaisuuden varalle.

PELaajILLa ON eri määrä oheistreeniä viikoittain, riippuen heidän valmennuspaketistaan, har-joitustaustastaan ja iästään. Osalla on enemmän fysiikkaa niin tennis-kentällä kuin kentän ulkopuolella ja toiset nuoremmista pelaajista harrastavat muitakin lajeja tennik-sen ohella. Se toimii heille hyvänä fysiikkatreeninä.

Pelaajilla on mahdollisuus vai-kuttaa asioihin ja heille tarjotaan vaihtoehtoisia treenejä oman ajan-käytön ja halun mukaisesti. Vaikka pelaajia on toiminnassa mukana paljon ja harjoittelu tapahtuu pää-osin ryhmissä, koetamme ottaa yksilöitä huomioon ja olla pakot-tamatta kaikkia samaan muottiin.

Enimmillään fysiikkatreenejä tulee monta päivässä: ennen aa-mutreeniä valmistava osuus (mm. koordinaatio, lihaskunto, notkeus ja nopeus), aamutreeneissä fysiik-kaosuuksia (esim. ketteryys, heit-totaito), ennen iltapäivätreeniä valmistava osuus (kuten aamulla), iltapäivätreeneissä fysiikkaosuuksia (esim. koordinaatio, juoksutaito ja nopeus) sekä vielä toisten treenien jälkeen Ramstedtin vetämä fysiik-katreeni, joka voi painottua esi-merkiksi lihaskuntoon ja voimaan, kestävyyteen, kehonhallintaan nopeuteen tai lihashuoltoon ja pa-lautumiseen. Kaikissa treeneissä ke-hitetään pelaajien taitoa ja henkisiä ominaisuuksia, kuten keskittymis-

kykyä, asennetta ja rentoutumistai-toa. On myös tärkeää muistaa, että tenniskin on fysiikkaa, joten lajit-reenien fyysinen kuormittavuus ja teema tulee suunnitella kokonai-suuteen sopivaksi mahdollisimman hyvin.

PELaajIEN IKÄ ja kehitysvaihe vaikuttavat olennaisesti etenkin voimaharjoittelun toteuttamiseen. Kovimmassa kasvuvaiheessa ole-vien pelaajien tulee välttää liian kovatehoisia treenejä, kun taas kasvupyrähdyksen huippuvaiheen jälkeen on otollisin aika nostaa voi-matasoja tarvittavalle tasolle.

Monet treenit ovat sisällöiltään samanlaisia kaikille, aivan kuten tenniksessäkin. Mutta yksilöllisyy-teen pyritään koko ajan.

Harjoitteita vaikeutetaan tai helpotetaan tason mukaan, jotta haastetaso pysyy sopivana ja moti-voivana. Valmentajan palaute tulee olla pääosin yksilöllistä eli kohdis-tettu pelaajalle hänen kehityskoh-teisiin useammin kuin ryhmälle.

PEKKa KaINULaINEN

HvS-SaNOMaT

FYSIIKKA

Kiinteä osa päivittäistä tekemistä.

Pelaajilla mahdollisuus vaikuttaa.

Yhteistyö pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä.

jari ramstedt vetämässä HvS:n fysiikkaharjoituksia.

Seuran fysiikkatreenit ovat tuottaneet tulosta

Harjoitukset rytmitetään pelaajan iän ja harjoitustaustan mukaan

9HVSSanomat FYSIIKKA

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten ur-heiluvammat ovat lisääntyneet. Mistä tämä johtuu ja miten

ongelmat voisi välttää? Kysyimme asiaa Ortolääkärien lasten ortope-dilta, Reijo Paukulta.

Mitkä ovat lasten ja nuorten yleisimpiä urheiluvammoja? – Tavallisimmat urheiluun liitty-vät rasitusvammat sijaitsevat kan-tapäässä, polvessa, lantion alueel-la lihasten kiinnityskohdissa sekä lähempänä murrosikää lan-nerangan alaosassa. Kiusallisen sitkeät Severin vaiva (kantapää-kipu) 9–12-vuotiailla ja Osgood-Schlatterin vaiva 12–15-vuo-tiailla (polven etuosan kivulias luukyhmy) ovat näistä yleisim-mät. Nämä paranevat aina ajan

kanssa, mutta voivat pitkäänkin, jopa 1–2 vuotta, estää normaalin harjoittelun.

Miten ne voisi välttää? – Nämä voivat olla vältettävissä mahdollisimman monipuolisella

harjoittelulla ja sillä, että rasituk-sen määrä suhteutetaan lapsen omaan kehitysvaiheeseen. Venyt-telyn merkitystä ei voi vähätellä, sillä erityisesti pitkät luut kasvavat lapsilla lähellä murrosikää vauh-dilla ja lihakset ja jänteet pyrkivät

pysymään mukana kasvun tahdis-sa.

– Tämä altistaa tyypillisesti 10–15-vuotiaina erilaisille rasitus-vammoille.

Vanhan sanonnan mukaan ur-heilija ei tervettä päivää näe. Toisaalta on turha kärsiä kivus-ta. Missä vaiheessa pitää mennä lääkäriin? – Lääkäriin on hyvä mennä, jos normaali harjoittelu ei onnistu tai päällepäin näkyy selvästi poikkea-vaa turvotusta tai patteja. Täydel-lisen urheilukiellon sijaan suositte-len kysymään hoitavalta lääkäriltä, mitä korvaavia liikuntamuotoja voisi tehdä toipumisen aikana.

Onko lasten ja nuorten louk-kaantumisten määrä kasvanut viime vuosina?

– Lasten ja nuorten urheiluun liittyviä rasitusvammoja on ollut aina. Kuitenkin viime vuosikym-meninä parantunut diagnostiikka antaa meille lääkäreille paremmat mahdollisuudet selvittää kivun syitä.

– On totta, että lasten urhei-luun liittyvät tapaturmat/louk-kaantumiset ovat tutkimusten mukaan lisääntyneet.

Mistä tämä johtuu? – Ohjattu liikunnan harrasta-minen on selvästi lisääntynyt ja joukkuelajit ovat tulleet yhä suo-

sitummiksi. Näissä lajeissa sat-tuu ja tapahtuu. Yleinen käsitys on myös se, että omaehtoinen ja vapaa-ajalla tapahtuva monipuo-linen liikkuminen (esim. kiipeily, hyppelyt, pihaleikit) on vastaavas-ti vähentynyt, mikä voi näkyä ke-honhallinta vaikeutena vaativissa urheilusuorituksissa ja aiheuttaa aiempaa suuremman loukkaantu-misriskin.

Mitkä ovat tennispelaajien on-gelmakohdat ja miksi? – Tennispelaajille tulee kovassa harjoittelussa rasitusvammoja ala-raajoihin siinä missä muillekin. Kuitenkin olkapää on muun mu-assa syöttäessä ylivoimaisesti eni-ten rasitukselle joutuva nivel.

MarKO METTENraNTa

Monipuolinen harjoittelu vähentää loukkaantumisriskiä

Omatoiminen liikunta on ensiarvoisen tärkeää

Lasten ortopedi reijo Paukku muistuttaa myös venyttelyn tärkeydestä.

Rasitus suhteutetaan lapsen omaan kehitysvaiheeseen.

Olkapää on tennispe-laajan ongelmakohta.

10 HVSSanomatFYSIIKKA

lounasbuffet 10.50€salaatti+keitto 9.50€

salaatti 8.50€keitto 6.50€

Taivallahden tenniskeskus Puhelin (09) 477 0490 • Et. Hesperiankatu 40 Helsinki

Tervetuloa!Et. Hesperiankatu 40 • 00140 Helsinki • Puhelin: (09) 477 0490

TAIVALLAHDEN TENNISKESKUS

KaUNIIN KESÄN lämpö alkaa olla takanapäin ja syksyn viilene-vä tuuli tunkeutuu vaatekertojen läpi luihin ja ytimiin. Kehomme lämmön tuotanto on koetukselle kylmyyden takia.

Lihakset, jotka jännittyessään tuottavat kehoomme lämpöä, voivat joutua kestojännitykseen, ja liike nivelissä huonontuu. Seu-rauksena on kipu ja lihastoimin-nan häiriö.

HYvÄ aLKU- ja loppuverryt-tely sekä aktiivinen liikkuvuus-harjoittelu parantavat tilannetta ja ennaltaehkäisevät kiputiloja ja vammoja. Jos kuitenkin kestojän-nitys, kiputila tai rasitusvamma on päässyt kehoa kiusaamaan, on apua saatavissa hyvin läheltä.

Syyskuun alusta lähtien Talin tenniskeskuksessa on toiminut Fy-sioterapia Teramuksen toimipiste. Teramus Oy:n perustaja urheilu-fysioterapeutti Seppo Pehkonen toimi Suomen Davis Cup jouk-kueen fysioterapeuttina vuosina 1998-2008. Hän on ollut fysio-terapiasta ja ensiavusta vastaavana urheilufysioterapeutti Tytti Nuo-ramon kanssa kaikissa IPP Open -tennisturnauksissa.

Terveydenhuollon kokeneet ammattilaiset ovat valmiina hoi-tamaan ja huoltamaan laaja-alai-

sesti kehon erilaisia kiputiloja ja vaivoja.

UrHEILUFYSIOTEraPEUTTI Mikko Pehkonen hoitaa fysiote-rapian ja urheilufysioterapian kei-noin liikunta- ja urheiluvammoja. Hän toimi Suomen koripallomaa-joukkueen huoltajana neljän vuo-den ajan.

Nykyään hän toimii 20-vuo-tiaiden koripallomaajoukkueen fysioterapeuttina sekä vastaa Mä-kelänrinteen urheilulukion tyttö- ja poikakoripalloilijoiden tukihar-joittelusta ja fysioterapiasta.

Syksyn aikana tarjotaan

HVS:n junioreille klinikkatoi-mintaa yhteistyössä Teramuksen kanssa vammojen ja kiputilojen ennaltaehkäisemiseksi. Mikko on myös taitaja kinesioteippauksessa.

Kinesioteippaus on oiva apu kipujen hoitoon ja oikean suo-ritustekniikan ja kuntoutuksen tukena. Lihastasapainokartoituk-set liikunta- ja urheiluvammojen ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ja erityisohjelmien laadinta ja seu-ranta kuuluvat hänen ammatilli-siin vahvuuksiin.

OSTEOPaaTTI aMK Niina Ukkonen on erikoisosaaja sel-

kärangan ja nivelten ongelmissa. Osteopatia on käsin tehtävä hoito, jolla pyritään normalisoimaan ni-velten liikkuvuutta, parantamaan kudosten aineenvaihduntaa ja tasapainottamaan hermoston toi-mintaa.

aKUPUNKTUUrIHOITaja, hieroja Mikko Ravea hoitaa pe-rinteisen hieronnan ja urheiluhie-ronnan ohella akupunktion hoito-keinoin kiputiloja ja vaivoja. Hän on myös erikoistunut kosmeetti-seen akupunktiohoitoon.

Kosmeettinen akupunktio on tehokas, ei-kirurginen ja luonnol-linen hoito, joka vähentää ikään-tymisen merkkejä. Se pohjautuu kiinalaiseen lääketieteeseen ja siinä pistellään ohuita kertakäyttöisiä akupunktioneuloja kasvojen eri akupunktiopisteisiin.

Vaikutuksia ovat mm. kasvo-jen verenkierron lisääntyminen ja kollageenin tuotannon paran-tuminen, mikä tasoittaa kasvojen uurteita, parantaa kimmoisuutta ja antaa kasvoille terveen hehkun. Jo yhden hoitokerran jälkeen voi huomata muutoksia kasvoissa, mutta parhaan ja pidempiaikaisen hyödyn saa ottamalla hoitosarjan.

vYÖHYKETEraPEUTIT Anu Kivikoski ja Taija Mäntylä an-

tavat vyöhyketerapiahoitoja, jossa ihminen nähdään ajattelun, tun-teiden ja kehon ykseytenä. Mikä tahansa näistä kolmesta voi sairas-tuttaa ja myös parantaa ihmisen.

Keho on elävä, tunteva ja dy-naaminen. Keho peilaa ihmistä ja hänen elämänhistoriaansa.

Näin toteutuu klassinen viisa-us: terve sielu terveessä kehossa.

Modernissa vyöhyketerapiassa otetaan huomioon kehon tunne-muisti. Keho avataan huolellisesti pehmeällä vyöhykeratahieronnalla ja polaarisella kaksipistehoidolla.

Näihin liitetään keskustelua tarpeen mukaan. Voimaa ei käy-tetä.

Hoitoon kuuluvat myös klassi-set vyöhykejärjestelmät: jalkaterä, kämmen ja korva.

KUUNTELE KEHOSI vieste-jä herkällä korvalla. Joskus keho keskustelee kanssasi kivun kautta. Opettele tunnistamaan häiriöt, ylirasitustilat ja virheet suoritus-tekniikassa, ennen kuin keho aistii ne kipuina.

Nyt on mahdollista saada apua laaja-alaiselta asiantuntijaryhmäl-tä.

HvS-SaNOMaT

Lisätietoa saat osoitteesta www.teramus.fi.

Seppo Pehkonen valmistelemassa Talin hoitohuonetta.

Kehon hoitoa ja huoltoa TalissaFysioterapia Terasmus auttaa ongelmissa

11HVSSanomat

jarkko Nieminen Tennis Aca-demy was founded in sum-mer 2012. The Academy is based in Tali Tennis Center in Helsinki. Academy’s first

year was full of hard work and also success.

– The first year of JNTA has been quite busy but exciting at the same time. Clearly we had a lot to adjust as the year went on to make things smoother, but I think now we have a good base organisation in place and we can continue to grow.

– Finland is a quite interesting country when it comes to sport culture and, although I have run academies elsewhere, it took and still takes quite a bit of adjustments to do it here, but it's a good chal-lenge. At the same time I think the "JNTA team" gets closer and closer as the time goes by and we continue to work together. This obviously makes things easier and smoother for everyone, says Fede-rico Ricci, director of the academy.

accOrdINg TO rIccI, as the first year progressed, they were quite surprised about the positi-ve feedback from international players about JNTA programs and international growth took place faster and sooner than expected. Naturally that will greatly benefit the development of a better sport culture and tennis development for Finland.

– At the moment we have the biggest sport management compa-ny in the world interested in sen-ding top players to train with us and more and more requests from international players and also some

national players. Unfortunately our current resources combined with the dedication to offer high performance programs with a high degree of individualised attention does not allow us to take in every player that would like to join. The growth must be sustainable, but we are confident that one step at the time we will continue to grow in the right direction, says Ricci.

During the first year the Acade-my hired Olli Leppänen full time. Leppänen used to split his duties between JNTA and HVS-Tennis

last year but he's now a full time JNTA coach. A new physical trai-ner was hired as well. Jarkko Haa-taja is present every afternoon at JNTA to develop players physical aspect. Academy have also made an agreement with Jarmo Ahonen that, on top of supervising the phy-sical programs of all JNTA players, he will also be present at JNTA every Monday afternoon to actu-ally work with the players together with Jarkko Haataja.

– All of the new staff changes have already proved to be a signifi-cant improvement and the team is doing a great job working together.

jNTa HaS aLSO got new players into their team. Oona Orpana

joined JNTA in February 2013 and has done extremely well since. New players that have joined JNTA at the beginning of this season (Au-gust 2013) include Emil Ruusu-vuori, Patrik Kaukovalta, Natalia Boltinskaia, Anastasia Kulikova and Alexey Zakharov. Ricci and the whole team are also very happy to have Nicola Ussher back at full speed in the JNTA program. Ni-cola was sidelined for most of last year due to injury but she's now back in the program.

– As mentioned, we have three

new players who are from Russia. All three of them are top European players and as matter of fact two of them are considered to be at the very top in Europe in their age di-visions (Kulikova and Zakharov). All three players decided to make the move to Helsinki to pursue their dream of a professional ca-reer.

THE acadEMY cooperates with Kenneth Raisma from Estonia and he has travelled with the JNTA team and trained at JNTA quite a few times over the last year.

– I think overall the coopera-tion that we had in place works quite well: we have to thank Tali Tennis Centre for hosting all of our

activities as our home, the school Pohjois-Haaga where most of our players go for its flexibility with scheduling, Jarmo Ahonen for his support on the physical side, our sport doctor Petri Helenius for his incredible help with medical exa-minations and injuries, and then the biggest thank you goes to our sponsors for making this whole project possible: Wilson, Almaco, Vallila, Kia, just to name a few.

– Perhaps the physical con-dition of the players last year did not improve as much as it should

have. Mainly because we encoun-tered some minor issues: we had to introduce a new mentality in the players, a new way of working better, harder, and longer, and we had limited facilities for working out (gyms, machines, etc.). We have now invested a lot more fi-nancially on the physical side and we have put in place a much better program. We are also working with Tali to drastically improve the gyms and allow athletes to have access to all the equipment they need.

The Academy’s goal is to get to 15 full time players in the JNTA program within the next two yea-rs. They are very much on track to achieve that and will probably get there sooner than 2015. Ricci and

his colleagues have already inter-viewed three international coaches and are planning to hire a new coa-ch by the beginning of 2014.

THEY HavE a good group of young players and all of them are competing abroad so there will be a lot of travelling. It requires good planning for the development pro-grams and good resources for the coaches to be able to travel with the players.

For the next few months some longer trips abroad are scheduled and some tournaments and events in Finland.

– I will go with two older boys to Asia to compete in the higher le-vel ITF Junior tournaments, while the other coaches will follow the younger players in the entry-level ITF tournaments and Under 12 tournaments here in Finland and Scandinavia.

IN NOvEMbEr players will be mostly training in Helsinki and JNTA will have a VIP Event during the IPP Open with Jarkko Niemi-nen and Finland’s all-time best al-pine skier, slalom world champion Kalle Palander.

– It was really nice that Palan-der agreed to help Jarkko in collec-ting funds for our junior players.

In December, the Academy will put funds collected to good use and travel with the players to Miami for the big international tournament of all age divisions, Eddie Herr and the Orange Bowl.

MarKO METTENraNTa

NEWS

JNTA’s first year was filled with hard work

It’s fun, it’s tennis. jNTa-players and coaches.

International players are also interested in Jarkko Nieminen Tennis Academy

12 HVSSanomatPELAAJAT

onessa lajissa on viime vuosina laadittu erilaisia urheilijan polkuja kuvaamaan sitä, minkälaisia vaiheita urheilijan uralla on ja mitkä asiat mis-säkin vaiheissa korostuvat. Myös Tennisliitto on laatinut nuoren tennispelaajan polun, johon on koottu paljon ajatuksia muun muassa harjoitte-lusta, kilpailemisesta ja erilaisista taitovaatimuk-sista eri ikävaiheissa.

Nuoren urheilijan urapolkua voi tietysti aja-tella kokoomalistana, yrityksenä löytää yleistyksiä ja suosituksia, joita seuraamalla paikka huipulla on taattu.

Toisaalta urapolkua voi ajatella myös erilaisina tarinoina: jokainen huipulle yltänyt tennispelaaja on kulkenut omanlaisensa, onnistuneen polun. Suomesta löytyy muutama tällainen tuhkimota-rina, kuten Suomen menestyneimpien mies- ja naispelaajien, Jarkko Niemisen ja Emma Lai-neen, tarinat.

Jarkko on ponnistanut Maskun tenniskentiltä maailman kirkkaimmille tennisareenoille. Jarkko kruunasi junioriuransa poikien US Openin voit-toon 1999.

Menestys ei päättynyt junioripeleihin, vaan Jarkko on luonut uskomattoman uran tämän jäl-keen ATP-tourilla.

Jarkko on päät-tänyt kauden

13 vuotta p e r ä k -k ä i n m a a -i l m a n 1 0 0

p a r h a a n j o u k o s s a ,

oli parhaim-millaan sijalla 13

ATP-listalla (2006), on ollut 13 kertaa ATP-kilpailun finaalissa ja kolme kertaa Grand Slam -turnauksen puolivälierässä (US Open 2005, Wimbledon 2006 ja Australian Open 2008) ja ura jatkuu edelleen.

Emma pelasi juniorina Australian ja Wimble-donin tyttöjen sarjan semifinaalissa, oli parhaim-millaan juniorirankingin neljäs kaksinpelissä ja toinen nelinpelissä.

Ammattilaisena Emma raivasi tiensä hienosti kaksinpelissä WTA-rankingin sijalle 50 ja nelin-pelissä sijalle 64, suurimpana yksittäisenä menes-tyksenä ammattilaispeleistä Emmalle jäi mieleen Indian Wellsin turnauksen 4. kierroksen paikka.

Ensimmäiset tenniskokemukset

Varmasti tärkein vaihe polulla tennispelaajaksi on se, että lapsi ylipäänsä ottaa tennismailan kä-teensä. Nykyaikana lasten huomiosta kilpailevat lukuisat eri urheilulajit, muut harrastukset ja elektroniset vempaimet.

Toivottavasti mahdollisimman monella lap-sella olisi mahdollisuus kokeilla tennistä päiväko-deissa, kouluissa tai seurojen minitenniksessä. Ja toivottavasti nämä kokemukset olisivat niin posi-tiivisia ja innostavia, että ne johtaisivat elämänpi-tuisen tennisharrastuksen syntyyn.

Miten te tulitte kokeilleeksi tennistä? Tuntui-ko se heti ”omalta jutulta”?

Jarkko: ”Ensimmäisen kerran kokeilin tennistä 4-vuotiaana kotona. Jäin heti koukkuun, halu-

sin pelata koko ajan vaan enemmän, koska pidin siitä niin paljon. Olin onnekas sikäli, että asuin Maskussa aivan tenniskenttien läheisyydessä ja vanhempani harrastivat ja opettivat myös tennis-tä. 7-vuotiaana menin seuran treeneihin. Siellä oli hyvä valmentaja ja paljon sopivia pelikavereita ja mukava sosiaalinen ympäristö. Se vaan entises-tään lisäsi tennisintoa. Minusta tuntuu, että jäin tennikseen ”koukkuun” 4-vuotiaana ja olen var-masti siinä koukussa lopun ikääni.”

Emma: ”5-vuotiaana menin kesäleirille ja siellä innostuin, en pelkästään tennikseen, vaan oli kiva touhuta kaikkia eri lajeja ja saada paljon uusia kavereita. Muistan, että sain heti paljon onnistu-misen tunteita ja ilmapiiri oli positiivinen ja kan-nustava, kiitos valmentajien. Tämä sama leikkisä fiilis jatkui syksyllä, kun kerran viikossa jatkoin seuran ryhmässä: treenattiin ja pelailtiin ja aina välillä juostiin ja leikittiin.”

Viime aikoina suurta huolta ovat aiheuttaneet lasten vähäiset kokonaisliikuntamäärät. Tilanne on niin huolestuttava, että monet näkevät sen uhkaavan tulevaisuudessa koko Suomen kansan-taloutta.

Nuorten liikkumisen pitäisi olla asialistan kärjessä niin kouluissa, seuroissa kuin kotonakin. Pelkästään seurojen järjestämällä ohjatulla toi-minnalla ei suositeltuihin liikuntamääriin päästä ja moni nuori on muutenkin kokonaan seuratoi-minnan ulkopuolella.

Myös kilpaurheilun näkökulmasta tällä oma-ehtoisella ja monipuolisella liikkumisella on suuri merkitys: fyysisen pohjan rakentaminen, moni-puoliset liikuntataidot ja oman suosikkilajin löy-tyminen.

Mitä muita liikunnallisia muistoja teillä on lapsuudesta?

Jarkko: ”Kaikki aika meni liikkuessa ja pelailles-sa. Harrastin noin kymmentä eri lajia, mutta ten-nis oli aina se mieluisin.”

Emma: ”Tosiaan pelasin aluksi kerran viikossa tennistä ja muutenkin tennismäärät kasvoivat hy-vin maltillisesti. Sen lisäksi harrastin koripalloa ja lisäksi pihalla pelattiin ja leikittiin kaikkea mah-dollista ja riehuttiin niin paljon kun mahdollista.”

Tenniksessä kilpaillaan paljon: 25–30 kilpai-lua jakautuvat tasaisesti lähes koko vuoden ym-päri. Monille pienille tennisharrastajille ensim-mäiset kilpailut ovat tärkeä ja jännittävä kokemus ja saattavat muuttaa tennisharrastuksen suuntaa voimakkaastikin. Tietynlainen kilpailuhenkisyys ja kilpailemisesta pitäminen ovat yhtäläisyyksiä lähes kaikkien menestyneiden tennispelaajien keskuudessa.

Missä vaiheessa kilpaileminen tuli mukaan?

Jarkko: ”Menin ensimmäisiin kisoihin 7-vuo-tiaana. Siitä pikku hiljaa turnausmatkat pitenivät, 10-vuotiaana olin ensimmäisen kerran pelaamas-

Matkalla huipulle asenne on kaiken perusta

5-vuotiaana menin kesäleirille ja innostuin tenniksestä.

Jarkko Nieminen ja Emma Laine kertovat uravalinnastaan

M

13HVSSanomat

Matkalla huipulle asenne on kaiken perustaPELAAJAT

Jarkko Nieminen ja Emma Laine kertovat uravalinnastaan

sa Ruotsissa. Ja aika pian sen jälkeen jo Keski-Euroopassa. Olen aina pitänyt kaikenlaisesta kil-pailemisesta.”

Emma: ”9-vuotiaana menin ensimmäisiin kil-pailuihin. Silloin viimeistään jäin koukkuun ten-nikseen. Sen jälkeen olin aina kössikopissa siskon kanssa lyömässä ja pelaamassa ja halusin koko ajan mennä kisoihin. Olen luonteeltani sellainen, että mielelläni kisailen vähän kaikesta pienellä panoksella, mutta virne silmäkulmassa. Ja tietys-ti halusin voittaa niitä pokaaleja ja mitaleita aina vaan lisää.”

Nuoruusvuodet ja lajivalinta

Taitolajina ja lajina, missä kilpaillaan paljon, ten-nis vie jo melko nuorena paljon aikaa. 14-vuotias tennisjuniori voi harjoitella tennistä ja fysiikkaa 25 tuntia viikossa. Sen lisäksi tulevat noin 25 kil-pailua, joista mahdollisesti 15–18 kilpailua ulko-mailla.

Missä vaiheessa tenniksestä tuli ”yk-köslaji”?

Jarkko: ”Minulle tennis on aina ollut kaikkein mielekkäin laji. Har-rastin tosiaan noin kymmentä eri lajia. Kun tennis vei koko ajan enemmän aikaa, jäi aina yksi harrastus kerrallaan pois. Jo aika nuorena kilpailin pal-jon ulkomailla, mikä tie-tysti vei paljon aikaa, eikä muita lajeja voinut harrastaa niin aktiivisesti.”

Emma: ”Tenniksestä tuli ykköslaji 14-vuotiaana. Silloin voitin naisten Suomen mes-taruuden ja ihmiset ja media kyselivät, tuleeko minusta tennisammattilainen. Olin aivan ihmeis-säni, että miten noita voi kiinnostaa minun teke-miseni, minähän vain pelailen ja harrastan tennis-tä ja muita lajeja, koska se on niin kivaa. Mutta siinä vaiheessa tennistreenit ja -kisat vei niin pal-jon aikaa, että jouduin lopettamaan koripallon.”

Kansainvälinen kilpailu jo hyvin nuorista ikäluokista lähtien on maailmanlaajuisesti erit-täin kovaa. Harjoittelu ja kilpaileminen vievät suunnattomasti aikaa ja vaativat nuorelta mel-koista omistautumista ja paloa tennistä kohtaan. Samalla pitäisi hoitaa koulu ja pystyä elämään tasapainoista nuoren elämää. Toisaalta harjoittelu ja varsinkin kansainvälinen kilpailu vaativat myös

perheeltä vahvaa henkistä ja taloudellista sitoutu-mista lapsen harrastukseen. Yksi nuoruusvuosien suurimmista haasteista on juuri tasapainon löytä-minen tenniksen ja muiden asioiden välille: har-joittelua ja kilpailemista pitäisi tehostaa ja lisätä,

mutta samalla siellä nuoren mielessä pyörii myös kaikenlaisia muita ajatuksia.

Miten suhtauduitte tennikseen nuoruusvuosi-na?

Jarkko: ”Minulle ilo ja nautinto ovat kuuluneet ja kuuluvat aina tennikseen. Halusin vain pelata ja kisata entistä enemmän, mutta olin kyllä hy-vin omistautunut tennikselle. Kävin ensimmäistä kertaa Amerikassa pelaamassa, aloin harjoitel-la aamuisin ja muutenkin enemmän tennistä ja oheisharjoittelua. Olen aina ollut hyvä organisoi-maan ja käyttämään ajan tehokkaasti. Esimerkiksi koulukirjoja luettiin kisakatsomoissa ja tennishal-lien pukuhuoneissa. Nämä taidot ovat auttaneet paljon koko urani ajan ja onneksi niitä ei ole tar-vinnut oppia kantapään kautta. Minulle koulun-käynti toi erittäin hyvää tasapainoa ja vaihtelua

tennikselle.”

Emma: ”Aina kun olin kentäl-lä, vedin täysillä, niin kisoissa

kuin treeneissäkin. Halusin saada kaiken itsestä irti, ha-lusin aina näyttää itselle, että osaan ja pystyn. Har-joituksia oli joka päivä, mutta useasti iltapäivisin vain tunti tennistä, koska kenttäaikaa oli mahdoton

saada. Ehkä sen takia olen edelleenkin sellainen, että

kun astun kentälle, alan heti harjoitella ihan täydellä tehol-

la, enkä säästele yhtään. Kisoja oli enemmän ja suurin osa niistä ulko-

mailla Tennis Europen ja kansainvälisen tennisliiton turnauksia. Kävin myös harjoittele-massa Lontoossa.

Aina sain itse valita, mitä haluan tehdä. Tennis tuli aina ensimmäisenä, kun tein valintoja tennik-sen ja muiden asioiden suhteen. Olin todella si-toutunut tennikseen, mutta en koe, että jouduin tekemään mitään uhrauksia, koska niin halusin valita ja tehdä.”

Haaveena ammattilaisuus

Junioritennistä pelataan alle 18-vuotiaiden sar-joissa. Sen jälkeen siirrytään miesten tai naisten sarjoihin. Päätös lähteä kokeilemaan kykyjään tennisammattilaisena on erittäin kova ja kunni-oitettava, eikä varmasti helppo päätös. Ammatti on henkisesti ja fyysisesti erittäin vaativa, eikä työolosuhteissakaan ole ainakaan aluksi hirveästi kehumista. Olet 25–35 viikkoa vuodesta reissus-sa ympäri maailman, mitä eksoottisimmassa pai-koissa, joista glamour on kaukana. Lisäksi päätös tarkoittaa usein melkoisia taloudellisia lisäpanos-tuksia jo juniorivuosina tehtyjen päälle.

Missä vaiheessa päätös tennisammattilaisuu-desta tapahtui tai tuli ensi kertaa mieleen?

Jarkko: ”Joskus lukioaikoina mietin, että haluan kokeilla lukion jälkeen ainakin vuoden ajan am-

mattilaiselämää. Nyt sitä on kestänyt 13 vuotta ja hauskaa on ollut. Tunsin vahvasti, että tätä ennen en olisi ollut henkisesti ja fyysisesti valmis täyteen ammattilaisuuteen. Koko ajan yritin ke-hittää itseäni ja peliäni ammattilaisuutta varten, mutta ehkä hieman pidemmän ja pitkäjän-teisemmän kaavan mukaan, kuin jotkin nykyisistä tai jo lopetta-neista kilpakumppaneistani. Lukion jälkeen tuntui, että ominaisuuteni olivat riit-tävän hyvät menestymi-seen ammattilaiskentil-lä. Helppo tietysti sanoa näin jälkikäteen, mutta tämä taisi olla aika hyvä päätös.”

Emma: ”Siirryin ammat-tilaiseksi 17-vuotiaana. Se ei ollut mitenkään suunni-teltu asia, tuntui vaan hyvältä valinnalta ja vaihtoehdolta siinä vaiheessa. Jälkikäteen en ole kyllä katunut hetkeäkään sitä päätöstä. Uskonkin, että juuri täs-sä iässä pelaajan pitää pystyä ottamaan voimak-kaasti vastuuta omista valinnoistaan ja sitten sei-somaan niiden takana.”

Juniorivuosien jälkeen pelaajat ovat vielä mel-ko kaukana ominaisuuksiltaan verrattuna täysi-verisiin ammattilaisiin. Siirtyminen junioreista aikuisiin ja siellä menestyminen on monen osal-ta ylitsepääsemätön este. Vaaditaan mielettömän vahvaa uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuk-siin, tarvitaan unelmia ja haaveita. Viime vuosien aikana siirtyminen junioreista ammattilaisten-

nikseen on entisestään vaikeutunut: peliurat ovat pidentyneet sekä fyysiset ja henkiset vaatimukset koventuneet.

Miten teiltä onnistui siirtyminen junioreista ammattilaisiksi?

Jarkko: ”Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin lu-kion jälkeen oli fiilis, että voisin pärjätä miesten peleissä: kokonaisuus eli fyysiset, tekniset, taktiset ja henkiset ominaisuudet olivat riittävän hyvällä tasolla. Olin vuoden 2001 alussa ATP-rankingissä noin 320, keväällä valmistuin ylioppilaaksi ja sen jälkeen halusin panostaa tennikseen täyspäiväi-sesti. Voitin sen vuoden aikana muun muassa 4 Challenger -turnausta ja vuoden lopussa etenin karsintojen kautta Tukholman ATP -turnauksen finaaliin. Vuoden lopussa ranking-sijoitukseni oli noin 60.”

Emma: ”Minun osalta toi siirtymävaihe meni vähän erikoisen nopeasti tai oikeastaan jäi koko-naan välistä, nousin niin nopeasti WTA-tasolle. Helpoksi siirtymisen teki se, että Essi-sisko kiersi myös mukana, ettei tarvinnut yksin pelata ja mat-kustaa.”

Alimman tason ammattilaiskilpailuja kiertää vuosittain useita tuhansia yrittäjiä ympäri maa-

Ilo ja nautinto kuuluvat tennikseen.

25–35 viikkoa vuodesta reissussa.

Tennistä ja fysiikkaa 25 tuntia viikossa.

14 HVSSanomatPELAAJAT

Kenttämestarin painajainen

Joskus tieto ei kulje, ja siitä voi aiheutua melkoisesti mielipahaa. Talin massakent-tien hoitaja Osku Tiainen oli saanut ke-väällä Talin kentät priimakuntoon, mutta vielä piti odottaa, että ne ehtisivät kuivua ja kovettua.

Kun hän tuli seuraavan kerran töihin, hän huomasi varauskirjoista, että kentille oli päässyt livahtamaan nuorten leiri. Hän ymmärsi heti, mitä se merkitsi, ja miehen mielessä kävi yksi jos toinenkin valittu sana.

Toki kentillä saattoi pelata leirin jäl-keenkin, mutta ne olivat liian varhaisen käytön jälkeen auttamattoman muhkurai-set, eivätkä pikatasaukset tahtoneet pitää. Kenttä vaati perusteellista korjausta.

Näin ratkesi Oskun juhannusohjelma. Hän vietti keskikesän juhlaa tenniksen mer-keissä: piti tuoda lisää massaa, tehdä siitä puuroa, levittää se, tasoittaa, jyrätä.

Mutta työ kannatti. Vielä syyskuun puolivälissä pelaajilta tuli runsaasti palau-tetta. Ne olivat edelleen huippukunnossa.

Peli-innosta ei tietenkään voi ketään moittia, mutta sen verran voi antaa varhain kentällä olleille pelaajille palautetta, ettei jälkeen päin ole sopivaa haukkua kenttiä, jos on ollut itse mukana niitä möyhentä-mässä.

Ja Oskua voi lohduttaa, että joskus on käynyt huonomminkin.

Aikoinaan Joensuussa kolme poikaa osui Penttilän sahan tenniskentälle. Pojat eivät tunteneet lajia. He olivat yleisurheilu-miehiä.

He totesivat, että siinäpä onkin loistava tiilimurska, ja pistivät samantien pystyyn kuulantyöntökilpailut.

Silläkin kertaa kenttämestarilla oli hie-man sanottavaa.

HvS-SaNOMaT

ilman. Heistä parisataa onnistuu nousemaan seuraavalle portaalle, missä pelaamisella jota-kuinkin pystyy kustan-tamaan omat kulunsa.

Noin 100–150 pa-rasta mies- ja naispe-

laajaa saa ammatistaan palkkaa. Suurimmat tähdet toki tienaavat valtavia summia, mutta kilpailun kovuuteen ja yrittäjien määrään suhteutettuna varmasti monessa muussa am-matissa pääsisi helpommalla.

Kuitenkin niin monet haluavat yrittävät tavoitella tätä unelmaa ympäri maailman, että siinä on oltava jotain valtavan inspi-roivaa ja motivoivaa mukana – ehkä se on

tenniksen monipuolisuus ja mahdollisuus itsensä haastamiseen ja ylittämiseen!

Minkälaista asennoitumista vaaditaan, että tennisammattilaisuus olisi mahdol-lista? Miten te olette asennoituneet tenni-sammattilaisuuteen?

Jarkko: ”Mitä aikaisemmin ymmärtää, että vain tekemällä kovasti töitä ja harjoittelemal-la oikeita asioita (mitä ne sitten kenelläkin ovat) voi päästä lähelle omia rajojaan, sitä paremmat ovat menestymisen mahdollisuu-det. Asenne on kaiken perusta ja tärkein asia. Tavoitteeni ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan pelillisiä ja kehittymiseen liittyviä, tulos on vain seurausta tehdystä laadukkaas-ta työstä. Kun pelisi kehittyy, tulokset kyllä seuraavat pelitason nousua. Ja jos pelitasosi on tarpeeksi hyvä, voit saada tenniksestä jopa elannon.

Tennis on ehkä maailman kokonaisval-taisin ja haastavin laji: se vaatii fyysistä mo-nipuolisuutta, kovaa henkistä kanttia, pitkä-jänteisyyttä, sopeutumista ja kun kausi kestää läpi vuoden, pelaajan täytyy myös olla erittäin kurinalainen ja sitoutunut tekemisiinsä.

Emma: ”Täytyy olla valmis laittamaan it-sensä likoon joka ikinen päivä, myös silloin kuin väsyttää tai harmittaa. Täytyy osata asennoitua todella pitkäjänteiseen työhön ja sitoutua omalle tennikselle. Pitää myös olla valmis toimimaan sellaisella ”sotatantereel-la”, missä sinut syödään elävältä, ellet ole tar-peeksi vahva ja valmis taistelemaan kentällä ja sen ulkopuolellakin, koko ajan kilpaillaan jostain. Kyllähän tennisammattilaisuus vaa-tii valtavaa sitoutumista ja omistautumista, mutta ei ne tunnu miltään uhrauksilta, kun vaan nauttii niin paljon siitä, mitä saa tehdä.”

Nuoret tarvitsevat kannustusta ja tukea

Matka ensimmäisestä tenniskokemuksesta maailman huipulle on todella pitkä monella tapaa. Erilaisia fyysisiä, pelillisiä ja henkisiä taitoja on opittavana melkoinen määrä. Har-joituksia ja otteluita mahtuu matkalle satoja tai tuhansia.

Yksilölajina tie on kuljettava loppujen lo-puksi yksin, ottelutilanteessa se on aina sinä tai tuo toinen kaveri verkon toisella puolella. Harjoittelu tai matkustelu ympäri maailmaa vaatii suuria taloudellisia resursseja. Tämä kaikki vaatii pelaajalta vahvaa omistautumis-ta ja valtavaa halua. Juuri näistä syistä apu ja tuki on välttämätöntä tällä matkalla.

Minkälaista tukea pelaaja tarvitsee peli-urallaan?

Jarkko: ”Itse olen ollut aina onnekas siinä, että olen saanut rauhassa tehdä omat valin-

tani ja niitä on aina tuettu. Suuri kiitos tästä vanhemmilleni! Mitä vankempi tukijoukko pelaajalla on takanaan, tarkoittaen lähinnä perhettä, kavereita ja valmentajia, sitä vah-vemman pohjan se luo urheilijalle menestyä ja keskittyä olennaiseen. Tie ammattilaisuu-teen on usein haastava, pitkä ja kivinen, mut-ta samaan aikaan hieno. Mitä vähemmän on häiriötekijöitä ympärillä, sitä helpompi on sillä tiellä edetä.

Ammattilaiseksi on tuhansia yrittäjiä ja vain promillen murto-osalle jää jotain säästö-possuun, joten taloudellinen tuki on erittäin tärkeää, varsinkin nuorena ja uran alkutaipa-leella.”

Emma: ”En osaa sanoa yhtä ainoaa juttua, mikä sopisi kaikille. Minun mielestä on tär-keää, että pelaaja on pomo ja siinä ympärillä on luotettava tukiverkosto, missä kaikilla on omat roolinsa siinä kuviossa. Taloudellisesti tietysti on tärkeää saada tukea, että pystyy lähtemään kisoihin. Minulle raha ei liitty-nyt pelaamiseen muuten kuin, että pystyin ottamaan isän mukaan kisamatkoille, eikä tarvinnut jättää esimerkiksi Australian tai USA:n kiertueita väliin matkakulujen takia.”

Miten teidän mielestänne tennisseurat voisivat parhaiten auttaa nuoria pelureita, joilla on unelmana tennisammattilaisuus?

Jarkko: ”Seurat ovat tietysti erittäin tärkeässä roolissa. Ensinnäkin niillä on tärkeä tehtävä saada mahdollisimman paljon lapsia mukaan tennikseen, luoda mukava ympäristö harras-taa ja pelata yhdessä muiden kanssa. Lisäksi seurat vastaavat pitkälti perustaitojen opetta-

misesta ja opastavat nuoria kilpailemisen pa-riin. Tässä tärkeimpänä tekijänä ovat hyvät, positiiviset ja motivoituneet valmentajat.”

Emma: ”Seurat voisivat rakentaa toimivan harjoituspaketin, missä huomioidaan koulu ja muut harrastukset. Seurat voisivat järjestää junioreille halpoja pelimahdollisuuksia tai antaa vapaita kenttiä käyttöön. Välittäminen pelaajista on tärkeää ja valmentajien pitäisi olla valmiita laittamaan itsensä likoon samal-la tavalla kuin pelaajakin.”

Millä tavalla Tennisliitto voisi parhaiten tukea nuoria tennislupauksia?

Jarkko: ”Liitto voisi auttaa taloudellisesti lupaavien junioreiden harjoittelua ja kilpai-lemista.”

Emma: ”Liitto voisi antaa taloudellista tukea ja auttaa tarvittaessa valmennuksessa, esimer-kiksi järjestämällä kilpailumatkoja ja leirejä.”

Kun tämä matka tennishuipulle on niin pitkä ja erittäin vaikea, niin minkälaiset ihmiset sen ylipäänsä voivat saavuttaa?

Jarkko: ”Tennis on niin monipuolinen laji, että siinä voi menestyä minkälaiset persoo-nallisuudet vain. Toki asenteelta ja henkiseltä kantilta vaaditaan paljon: pitkäjänteisyyttä, kurinalaisuutta, ahkeruutta, peräänantamat-tomuutta, tunnollisuutta, pitää haluta kil-pailla ja tietysti rakastaa pelata tennistä!”

Emma: ”Haha, täytyy olla vähän hullu ja eri-koinen.”

SaKU SIIvONEN

Liitolta tarvitaan taloudellista tukea.

Apu ja tuki on välttämätöntä tällä matkalla.

Talin Tenniskeskuksen kahvila-ravintola avoinna arkisin 7.30-22, lauantaisin 8.30-21

ja sunnuntaisin 10-19.

Tennis-Bistro

• Lounaat • Välipalat • Pelijuomat •

Tuore

TTa L

eiPää

Louna

aLLa

!

oma kokk

i

Loih

Tii L

ounaaT

!

www.tennisbistro.fi tennisbistro@gmail.com

Talin

auttaminenkannattaa ainaJarkko Nieminen Tennisakatemia on pääs-syt hyvään vauhtiin ja se on myös kan-sainvälistymässä. Mukana on nyt kolme huippujunioria Moskovasta: Anastasia Kulikova, Natalia Boltinskaja ja Alexey Zacharov. Kaikki ovat ikäluokassaan kym-menen parhaan joukossa Euroopassa.

– Kansainvälistyminen tuo treeneihin lisää keskinäistä kilpailua, ja sitä täällä on kaivattu, sanoo akatemian valmentaja Olli Leppänen.

Mutta kuinka he ovat löytäneet Jarkko Niemisen akatemian?

Jäljet johtavat Vuokattiin ja Katinkul-taan, jossa moskovalaisperhe oli lomaile-massa. Siellä valmentaja Harri Suutari-nen pelasi perheen lasten kanssa ja antoi apuaan. Suutarinen siirtyi valmentamaan Pajulahteen. Hänen suosituksestaan mos-kovalaislupaukset päätyivät kaikista aka-temioista Jarkko Nieminen akatemiaan, jonka tukikohta on Talin Tenniskeskus.

HvS-SaNOMaT

15HVSSanomat14 HVSSANOMAT

KUVA: RALF WESTERLUND

Talin Tenniskeskus tarjoaa erinomaiset tilat ja miellyttävän ilmapiirin kaikille tenniksen harrastajille. Talin Tenniskeskus on yksi Euroopan suurimmista.

Kansainvälistä huippuluokkaa edustavas-sa tenniskeskuksessa on 22 sisäkenttää ja 11 ulkokenttää sekä 4 sulkapallokent-tää.

Tennis- ja sulkapallokenttien ohella tenniskeskuksessa on erinomaiset pu-kuhuone-, sauna-, kerho- ja kokoustilat, kuntosali sekä viihtyisä Tennis-Bistro.

Tennis-shopistamme saat laadukkaat ja edulliset varusteet tenniksen ja sulka-pallon harrastamiseen sekä mailoihin kunnon jännitykset.

Tervetuloa!

Helsingin Tennisstadion OyKutomokuja 4, 00380 Helsinki(Talin urheilupuisto) Puhelin: (09) 565 6050 www.talintenniskeskus.

AsianajotoimistoSivenius, Suvanto & Co Oy

Mannerheimintie 15, 00260 Helsinki09-5306760

www.sisulaw.fi

RAHAN TAJU

FIM Asiakaspalvelu puh. (09) 6134 6250

asiakaspalvelu@fim.com www.fim.com

• 22 SISÄKENTTÄÄ• 11 ULKOKENTTÄÄ• 4 SULKAPALLOKENTTÄÄ• KAHVILA, SHOP, KUNTOSALI, VIP-TILAT, ‟ HIEROJAT, VALMENTAJAT, SEURAT JA PALJON TENNISVÄKEÄ

Kutomokuja 4, 00380 HelsinkiPuh. 09 565 6050

www.talintenniskeskus.fi

Varaa vuorosi netistä:

talintenniskeskus.fiEUROOPAN SUURIN

Tennis-Bistro

16 HVSSanomat

Talin Tenniskeskuk-sen tehoduo, Pekka Mäkelä ja B-O Est-lander, vieraili kesäl-lä Ruotsissa ja kävi

Båstadissa hakemassa vinkkejä am-mattilaisturnausten järjestämiseen. Tässä BO Estlanderin ajatuksia matkalta.

”rUOTSISSa PELaTaaN vuo-sittain kolme suurehkoa tennis-turnausta: heinäkuussa miehille Skistar Swedish Open ja naisille Collector Swedish Open Båstadissa sekä lokakuun puolivälissä Tukhol-massa If Stockholm Open.

Båstad on tenniksen pyhättö Ruotsissa. Se sijaitsee Skånen ja Hallandin historiallisten maakun-tien rajalla Etelä-Ruotsissa.

Kiinteä asukasluku on vain hie-man yli viisituhatta, mutta kesäisin lukumäärä nousee sadoilla tuhan-silla.

Massakenttiä Båstadissa on yli 30 ja Drivanin tenniskeskuksessa on lisäksi 9 hallikenttää. Drivanin tiloissa on pyörinyt jo pitkään kou-lulaisten aktiivinen tennisakatemia.

TÄNÄKIN vUONNa Båstadis-sa nähtiin huipputason tennistä. Naisten turnauksen vetonaulana oli maailman ykkössijoitettu Se-rena Williams, kun taas miesten puolella Ranskan avointen tämän vuoden finalisti ja Swedish Openin 2012 voittaja David Ferrer oli oiva kiintotähti monien muiden nimi-pelaajien joukossa.

Vaikka turnaus ei ole palkin-toarvoltaan suuri, tulevat pelaajat mielellään Båstadiin. Todistuksek-si he ovat yhdentoista perättäisen vuoden ajan valinneet Båstad -tur-nauksen ATP 250 -kategorian par-haaksi.

Suosio ei ole ihme harrastelijan-kaan näkökulmasta, sillä turnauk-seen on panostettu paljon. Tämän vuosisadan alussa uudisrakennuk-siin ja parannustöihin sijoitettiin yli 400 miljoonaa ruotsin kruunua. Itse hulppeaan katsomoon mahtuu 7300 maksavaa henkilöä.

Itse olen jo 1990-luvulta lähti-

en päässyt vuosittain seuraamaan näitä kaikkia kolmea turnausta hy-vin läheltä. Näillä turnauksilla on Ruotsissa tänä päivänä suurempi merkitys kuin maan tenniksen suu-ruusaikoina noin 20 vuotta sitten.

Ruotsin ja koko maailman en-tiset tennisässät Mats Wilander, Stefan Edberg, Mikael Pernfors, Fredrik ”Fidde” Rosengren, An-ders Järryd, Magnus Gustafsson ja Thomas Johansson olivat Båsta-din tennisviikkojen aikana luomas-sa uutta innostusta sekä nousua en-tiselle tenniksen mahtimaalle.

TÄNÄÄN rUOTSIN paras pe-laaja Markus Eriksson löytyy ATP-listalta sijalta 508. Mitä vaa-

tii, että Ruotsi löytäisi uudelleen uusia Grand Slam -voittajia ja miten Ruotsin tenniksen jälleenra-kentaminen tulisi hoitaa?

Itselläni oli oiva tilaisuus osal-listua kolmeen keskustelutilaisuu-teen Båstadissa turnauksen aikana. Niissä yllämainitut vanhat mestarit pohtivat monesti kriittiseen sävyyn mitä seurojen, valmentajien ja sikä-läisen tennisliiton tulisi tehdä uusi-en, innostuneiden ja lahjakkaiden pelaajien esille saamisessa.

Mats Wilander sekä Fidde Rosengren olivat sitä mieltä, että tenniksen pitää olla hauskaa ja lei-kinomaista sekä kohdistua tekemi-seen. He korostivat, että ilo urheil-la on osalla nuorilla kadoksissa ja valitettavasti tosikkomaisuus tullut pelikuvioon mukaan ihan liian ai-kaisin.

Minne hauskuus on kadonnut? Sitä peräänkuulutettiin paljon.

Ruotsissa on Fidden mukaan pallovirtuooseja myös maahan-muuttajien joukossa, mutta kus-tannustekijät ovat useasti esteenä ammattimaista harjoittelua silmäl-lä pitäen.

Mikä saa minut vuodesta toi-seen viettämään neljä viikkoa kesästä Båstadissa ja sen lähiym-päristössä? Lyhyesti sanottuna lähi-sukulaiset, maisemat, tennis ja golf. Kun kerran Båstadiin on eksynyt, niin sinne vaan tuppaa huomaa-matta menemään uudestaan.

Siellä tapaa kesästä toiseen pal-jon suomalaisia tuttuja. Båstad on must!

TaLIN TENNISKESKUKSEN toimitusjohtaja Pekka Mäkelä oli viime kesänä kovin yllättynyt siitä, miten paljon Ruotsin tennispyhät-töön on satsattu viimeisten yhden-toista vuoden aikana.

Hän oli viimeksi Båstadissa tutustumismatkalla vuonna 2002, kun tennisstadionin suuri uudis-

tusoperaatio oli lähtökuopissa. Tä-män vuoden matkasta Pekka sanoi:

– Mahtava fiilis, loistavaa peliä, iloiset ihmiset, kanssakäyminen entisten ruotsalaisten huippupelaa-jien kanssa sekä monesti nautittu räkmacka!

b-O ESTLaNdEr

TURNAUKSET

Båstadin ATP-turnaus on pelaajien ja yleisön suosikki

Entiset tennishuiput vas, Fredrik ”Fidde” rosengren, Thomas johansson ja Mats Wilander.

Båstadissa puhalletaan yhteen hiileenbåSTadISTa TUNTUU riit-tävän puhetta Suomessakin. Turnauksesta on muotoutunut tärkeä asia koko Ruotsin tennik-selle.

Siellä käyneet ovat ihastel-leet, miten kaikki pelaajaryhmät ovat ottaneet sen omakseen: se-niorit, juniorit, harrastajat, fanit,

suuri yleisö. Turnaus nauttii val-tavaa suosiota, jonka aistii hyvin kisapaikalla.

Tällaista vastaavaa ilmiötä toivovat myös IPP-Openin jär-jestäjät. Toki kisa on kasvanut ja Jarkko Niemisen mukanaolo on tuonut sille paljon uusiakin ystäviä. Nyt tulevassa kisassa tietysti toivotaan, että muutkin suomalaiset pystyisivät anta-maan hyviä esityksiä, ja lehte-reille riittäisi väkeä.

HvS-TENNIS

Kommentti

Lastenpäivä båstadissa.

Stadionalue.

17HVSSanomat MEDIA

Millainen on ten-niksen näkyvyys mediassa?– Yle Urheilun osalta tenniksen

näkyvyys kaikki lajit huomioiden on merkittävä. Jos näkyvyydellä tarkoitetaan tv-aikaa, niin esim. vuonna 2012 tennis kuului tv-näkyvyytensä osalta top 10 -lajien joukkoon Urheiluruudussa.

Miten tenniksen näkyvyyttä me-diassa voisi parantaa?– Tuomalla esiin lajin hienoudet, tarinat ja persoonat. Elämäntarinat kiinnostavat yleisöä. Urheilijoiden kautta lajiin on helpompi samas-tua ja jopa rakastua. Urheilija voi olla julkisuuskuvaltaan rosoinen tai hillitty, kunhan on oma itsensä. Teeskentelyllä ei pitkälle pötkitä.

Jos Jarkko Nieminen voittaisi grand slam -turnauksen, kuinka suuri mediatapahtuma se olisi?– Sanomattakin on selvää, että se olisi merkittävä saavutus. En mie-lelläni vertaile eri lajeja, koska siinä päätyy aina umpikujaan. Niemisen pääsy aikoinaan ATP-rankingissa kolmanneksitoista oli saavutus, jota osattiin arvostaa vasta jälkeen-päin. Grand Slam -turnauksissa on aina mukana lajin parhaimmisto eli siellä voittaminen on lähestul-

koon sama kuin voittaisi maail-manmestaruuden.

Miten tenniksestä saisi mieles-täsi yleisölle kiinnostavamman lajin?

– Minusta tennis on tällaisenaan kiinnostava. Tosin joskus pitkien ottelujen kohdalla tulee mietti-neeksi, voisiko ratkaisua jotenkin nopeuttaa. Mutta toisaalta juuri maratonottelut ovat yleensä mel-

koisia klassikkoja ja niissä todella otetaan miehestä tai naisesta mit-taa sekä fyysisesti että henkisesti!

HvS:N TOIMINNaNjOHTa-jaN, Pekka Mäkelän mukaan

eniten kiinnostusta mediassa he-rättää Jarkko Nieminen. Myös IPP Open näkyy lehtien sivuilla kiitet-tävästi.

– IPP Open on saanut paljon hyvää julkisuutta viimeisen 10 vuoden aikana. Kokonaisuutena mielestäni tenniksen näkyvyys me-diassa on aika hyvä.

Mäkelän kanssa Talissa lounas-tanut Senioriyhdistyksen puheen-johtaja Seppo Nurmi on kuiten-kin eri mieltä.

– Esimerkiksi sarjatenniksestä ei uutisoida lähes koskaan, vaikka mukana on koko Suomen tennik-sen parhaimmisto. Vastaavasti taas naisten Superpesis kyllä saa näky-vyyttä, sanoo Nurmi.

Nurmen mukaan maakunta-lehdet kirjoittavat hanakammin. Lahdessa asuva Nurmi sanoo, että Etelä-Suomen Sanomiin saa puo-len sivun jutun A-luokan naispe-laajasta tuosta vaan.

– Hesari ja kansallinen näky-vyys onkin sitten ihan toinen juttu.

Mutta jos suurin osa medianä-kyvyydestä liittyy tavalla tai toisella Jarkko Niemiseen, mitä tapahtuu, kun Jarkko Nieminen lopettaa?

– Tenniksen näkyvyys medias-sa romahtaa, toteavat molemmat yksimielisinä.

IvaN PUOPOLO

Tennis täällä hei, kiinnostaako ketään?

Tennis näkyy mediassa Jarkko Niemisen ansiosta

Haastattelussa Marko Krapu, toimituspäällikkö, Yle Urheilu

Näkyykö siellä tennistä, ihmettelee Ivan Puopolo.

OLEN PITKÄÄN miettinyt, kumpi on monimutkaisempaa: Heisenbergin epätarkkuusperiaa-te vai tenniksen pistelasku.

En ole varma, mutta sen tie-dän, että esimerkiksi jalkapallossa pistelasku on mukavan yksinker-tainen. Kun joukkue tekee maa-lin, siitä saa yhden pisteen. Lo-puksi enemmän pisteitä kerännyt joukkue voittaa.

Tenniksen pistelasku on paitsi monimutkainen myös epäjoh-

donmukainen. Miksi tilanteeksi tulee ensimmäisen pelatun pis-teen jälkeen 15–0 eikä 1–0? Jopa se, että pisteitä gamejen sisällä merkittäisiin kirjaimin, tuntuisi järkevämmältä.

ENTÄ MIKSI ylipäätään on ga-meja? Miksei ole vain eriä? Kaiken maailman ad-pointit, no-adit ja tie-breakit lisäävät monimutkai-suutta entisestään.

Televisioinnin kannalta täl-

lainen yliopistofysiikan tasoinen pisteenlasku on ongelma. TV:n perussääntö kuuluu ”KISS!”: keep it simple, stupid. Kokemuksesta muuten tiedän, että sama KISS-laki koskee tv-esiintyjiä. Turhan lahjakkaat yksilöt rajautuvat auto-maattisesti pois.

Pisteenlaskun monimutkai-suuden lisäksi toinen innostusta latistava tekijä on ottelun kesto. Erien alut ovat pitkät ja tylsät.

Jopa tennikselle vihkiytynyt osa väestöä kokee, että tilanteessa (0–1) 15–15 pelattava piste on merkityksetön. Kiinnostus herää kun pelissä alkaa olla ”panosta”. Toisin sanoen, gamepallot, erä-

pallot, breikkipallot ja ottelupal-lot kiinnostavat.

Tv-YLEISÖ haluaa nostaa jalat pöydälle, tunkea suun täyteen sip-sejä ja ymmärtää, mistä on kyse. Siispä tarjotaan heille sitä. Tässä uudistunut tenniksen pisteenlas-ku, olkaa hyvä!

1. Jatkossa ei kukaan saa tennik-sessä 15:ttä mitään. Kun voit-taa pisteen, siirtyy 1–0 joh-toon.

2. Tulevaisuuden tenniksessä ei ole mitään ihmeellisiä gameja. On vain eriä. (Vieläkin pidem-

mälle viedyssä mallissa ei ole edes eriä vaan ainoastaan pis-teitä. Ottelut pelataan vaikka-pa 50:een pisteeseen)

3. Kunkin erän voittoon vaadi-taan 3 voitettua pistettä ilman omituisia etuja. Se pelaaja, joka saa ensin kolme pistettä, voittaa erän.

4. Otteluvoittoon tarvitaan 10 voitettua erää.

KISS!

IvaN PUOPOLO

Kommentti

Tennikseen lisää KISSiä!Eli pannaanpa pistelasku uusiksi

18 HVSSanomat

Jarkko Nieminen pelaa tä-näkin vuonna IPP Open-issa. Turnauksen johtajan Pekka Mäkelän mukaan Nieminen pelaa sekä kak-

sin- että nelinpeliä. Turnauksen palkintoarvo pie-

nenee ja on tänä vuonna 50 000 dollaria. Karsinnat pelataan lauan-taina ja sunnuntaina 9.–10.11.

IPP Open on perinteisesti ollut kauden viimeisiä haastajatason tur-nauksia ja siten viimeisiä mahdolli-suuksia kerätä ATP-pisteitä ennen seuraavaa kautta. Turnaus onkin aina houkutellut Helsinkiin varsin kovan osanottajajoukon.

Suomalaisista Niemisen lisäksi potentiaalisia menestyjiä ovat ai-nakin Micke Kontinen, Herkko Pöllänen ja nelinpelissä Henri Kontinen. Toivottavasti näemme nelinpelissä suomalaisparin menes-tystä.

Osalla turnauksen pääsylippu-tuloista tuetaan Jarkko Niemisen tennisakatemian toimintaa. Viime vuonna Jarkko luovutti kaikki pal-kintorahansa akatemialle.

Vuosi sitten turnauksen voitti Tsekin Lukas Lacko. Finaalissa Lacko kukisti turnauksen ykkössi-joitetun Niemisen.

IPP Openin parhaita paloja vuosien varrelta

2002Jarkko Nieminen voittaa turna-uksen. Nieminen on edelleen ai-noa suomalaisvoittaja turnauksen historiassa. Turnauksen toisella kierroksella kohtaavat kaksi syöt-tökonetta. Heistä kokeneempi vie voiton, kun vuoden 1992 Barce-lonan olympialaisten kultamitalisti Marc Rosset voittaa nuoren Ivo Karlovicin 6–4, 6–7(6), 6–4.

2003Ruotsin nousevat voimat Joachim ”Pim Pim” Johansson ja Robin Söderling Talissa. ”Pim Pim” luo-vuttaa välieräottelun kuumeen ta-kia Italian Davide Sanguinetille, joka voitti finaalissa Robin Söder-lingin. Janko Tipsarevic tippuu jo ensimmäisellä kierroksella.

2004Suurelle yleisölle tuntematon No-vak Djokovic häviää toisella kier-roksella Japanin Takao Suzukille. Espanjan Nicolas Almagro etenee kolmannelle kierrokselle.

2005Janko Tipsarevic häviää jälleen heti ensimmäisellä kierroksella.

2006Juho Paukku voittaa ensimmäisen kierroksen ottelussa saksalaisen ajo-koiran, entisen maailmanlista vitosen ja vuoden 2004 Australian avointen finalistin Rainer Schüttlerin. Luke- mat suomalaiselle 6–4, 6–2. Ottelun jälkeinen lehdistötilaisuus ei saksa-laista kiinnosta ja hän häipyy vähin äänin pimeään syysiltaan.

2007Pari Henri Kontinen/Harri He-liövaara hurmaa yleisön taitavalla ja tehokkaalla nelinpelillä. Suoma-laispari etenee aina loppuotteluun saakka. Siinä pari Mikhail Elgin/Alexander Kudryavtsev on kui-tenkin niukasti parempi.

2008Ykkössijoitettu Dimitry Tursunov voittaa turnauksen. Lokakuun 2013 alussa Tursunovin ATP-ran-king on 40, parhaimmillaan se on ollut 20 vuonna 2006.

2009Henri Kontinen voittaa Jarkko Niemisen toisen kierroksen otte-lussa. Jotkut jo katsomossa miet-tivät, vaihtuiko samalla valta Suo-men tenniksessä. Ei vaihtunut.

Suomen Davis cup -joukkueen valmentaja Kim Tiilikaisen val-mentama Puolan Michal Przysiez-ny voittaa turnauksen.

2010Henri Kontinen voittaa ensim-mäisellä kierroksella Ryan Harri-sonin, joka nousee vuonna 2012 ATP-rankingissa sijalle 43. Toisella kierroksella Kontisen käsittelyssä kaatuu Dustin Brown, joka puo-lestaan voittaa 2013 Wimbledonin toisella kierroksella entisen maa-ilmanlistan ykkösen Lleyton He-wittin.

Suomalaisnaisilla näytön paikka Ortolääkärit Openissa

SUOMaLaISILLa ON TaaS loistava mahdollisuus kerätä pis-teitä kotikisassaan OrtoLääkärit Openissa. Turnaus on palkintoar-voltaan 10 000 dollaria.

Kesällä Tampereella ja Savitai-paleella pelattujen ITF-turnauksi-en kaksinpelin pääsarjoissa suoma-laisista oli mukana Tanja Tuomi, Ella Leivo, Mia Eklund, Johanna Hyöty, Milka-Emilia Pasanen, Annika Sillanpää ja Piia Suoma-lainen.

Heistä Ella Leivo eteni toiselle kierrokselle Tampereen turnaukses-sa ja Tanja Tuomi Savitaipaleella. Rankingissä suomalaisista kor-keimmalla on Piia Suomalainen, joka lokakuun puolivälissä löytyi sijalta 823.

Emma Laine on mahdollisesti mukana nelinpelissä. Laine pelasi kesällä Tampereen ja Savitaipa-leen turnauksissa Piia Suomalaisen kanssa. Tampereella he olivat finaa-lissa ja seuraavalla viikolla voittivat Savitaipaleen turnauksen.

Syksyllä Laine voitti parinsa Melanie Southin kanssa 10 000 dollarin ITF-turnauksen. Se oli Laineen 32 nelinpelin turnausvoit-to ammattilaisena.

HvS-SaNOMaT

IPP JA ORTOLÄÄKÄRIT OPEN

TUrNaUKSET OvaT jännittä-viä tapahtumia niin pelaajille kuin järjestäjille. Hyvällä valmistautu-misella ja yhteistyöllä ne sujuvat kuitenkin jouhevasti.

Talin tenniskeskus on mo-nelle tuttu kilpailupaikka. Siellä pelataan vähintään yksi turnaus kuukaudessa, ja mukaan mahtuu niin kansainvälisiä kuin kansallisia turnauksia eri-ikäisille ja tasoisille pelaajille.

Turnauksia johtaa kokenut kaarti, joka koostuu seuran henki-lökunnasta ja vapaaehtoisista.

– Kisojen järjestäminen on meille kunnia-asia. Niiden avulla

voimme osaltamme viedä suo-malaista tennistä eteenpäin. Toki kisojen järjestäminen vaatii aina pientä venymistä vakiovuorolaisil-ta ja on hieno homma, että sitä on löytynyt. Kiitos siitä, toimitusjoh-taja Pekka Mäkelä toteaa.

TUrNaUKSISSa ON omat säännöt ja toimintatavat, jotka voivat vaatia oppimista pelaajilta. Tennisliitolta tulee tiettyä ohjeita

ja sääntöjä turnausten järjestäjille, ja ne vaihtelevat turnausten mu-kaan.

– Etenkin nuorten pelaajien kannattaa harjoitella kisatilanteita ennakkoon, vaikka seuran omissa sisäisissä turnauksissa. Siten välty-tään yllätyksiltä eikä kisatilannetta tarvitse jännittää turhaan, kun se on jo tuttu, Mäkelä vinkkaa.

Turnausten järjestäjät pyrki-vät luomaan aikataulun sellaisek-

si, että viivästymisiltä ja turhalta odottamiselta vältytään. Aina kaikki ei suju suunnitellusti, kun tasaiset ottelut voivat kestää en-nakoitua kauemmin tai toisaalta päättyä nopeasti esimerkiksi louk-kaantumisen takia.

– Positiivinen asenne auttaa pitkälle yllättävissä tilanteissa, Mäkelä muistuttaa.

KaNSaLLISIa TENNISTUr-NaUKSIa järjestetään lähes jokainen viikonloppu ympäri vuoden, ympäri Suomea. Kilpai-lutoimintaa koordinoi Suomen tennisliitto. Liitto on myös mää-ritellyt säännöt, joiden puitteissa turnaukset tulee järjestää. Säännöt vaihtelevat osittain turnauksit-tain. Esimerkiksi SM-kisoissa on useampi huomioitava asia, kuin normaalissa kansallisessa turnauk-sessa.

– On hyvä, että turnauksil-le annetaan tietyt ohjeet, joiden puitteissa toimitaan. Nyt kuiten-kin lähestytään sitä tilannetta, että sääntöjä ja määräyksiä on kohta liikaa. Ei ole varmasti kenenkään etu, että turnausten järjestäjiltä estetään terveen järjen käyttö laa-timalla iso lista määräyksiä. Siinä helposti unohtuu oleellinen, eli sujuvat tapahtumat, joissa kaikki viihtyvät, Mäkelä pohtii.

Seuraava iso koitos Talille ja HVS-Tennikselle on marraskuus-sa pelattavat Ortolääkärit Open ja IPP Open. Kisat pelataan sa-malla viikolla, alkaen karsinnoilla 9. marraskuuta. Pääsarjan ottelut alkavat maanantaina 11. marras-kuuta.

HvS-SaNOMaT

Talin lehterit täyttyvät taas marraskuussa.

jarkko Nieminen on ainoa IPP Openin voittanut suomalainen.

Kisat sujuvat yhteistyölläVastuu kuuluu niin järjestäjille kuin pelaajille

jarkko Nieminen tähdittää vuoden 2013 IPP Openia

IPP ja OrtoLääkärit Open 11.–17.11.2013

Talin Tenniskeskuksessa. Karsinnat 9.–10.11.

19HVSSanomat KYSYMYS JA VASTAUS

IDA LEIVISKä HVS-Juniori

JULIA LöFMAN HVS-Juniori

3 KYSY

MY

STä

HVS-Sanomien kevään 2013 numeroa oli mukana tekemässä uusia toimittajan alkuja. Sivulta 17 löytynyt 3 kysymystä -juttu on Ida Leiviskän ja Julia Löfma-nin käsialaa. Haastattelimme nuoria toi-

mittajia kesken tiiviin treeni- ja kilpailukauden.

Mistä saitte ajatuksen kirjoittaa jutun HVS-Sano-miin?– HVS-lehdessä on vähän junioritoimittajien tekemiä juttuja. Ajattelimme, että niitä voisi olla enemmän.

Oletteko ennen kirjoittaneet lehtijuttuja?– Emme ole, tämä oli ensimmäinen kerta. Miten keksitte idean juttuun?– Ensin mietimme kirjoitammeko oman mielipiteen jostain vai haastattelemmeko. Kun päätimme haastatella, mietimme, haluammeko haastatella monia ihmisiä vai vain yhtä tai kahta. Halusimme kum-minkin haastatella monia, joten päätimme kysyä aina kahdelta ihmiseltä kolme samaa kysymystä. Halu-simme, että haasteltavat ovat junioreista senio-reihin, pelaajista työnte-kijöihin ja harrastajista ammattilaisiin.

Mikä oli mukavinta tai helpointa jutun tekemisessä? – Haastattelu ja ihmisten tapaaminen oli kivointa. Mikä oli vaikeinta jutun tekemisessä?– Vaikeita oli koulutyön ja toimittajan työn yhteenso-vittaminen. Joitakin haastateltuja emme tavoittaneet henkilökohtaisesti vaan sähköpostitse, esimerkiksi Jark-ko, joka oli pelireissulla.

Kenet haastatte seuraaviksi kirjoittajiksi?– Haastamme Diana ja Mike Mikkolan.

Mitkä terveiset haluatte lähettää haastetuille? – Kannata varata tarpeeksi aikaa ja miettiä aihe hyvin. Tämä on myös hyvä tapa oppia tuntemaan itselleen uu-sia seuran jäseniä.

HVS-Sanomien toimitus kiittää Idaa ja Juliaa erinomaisesti ideasta ja jutusta! Tsemp-

piä peleihin! Samalla toivotamme Dianan ja Miken mukaan leh-

denteon ihmeelliseen maail-maan.

Vanhoja HVS-Sanomia voi käydä lukemassa seu-ran verkkosivuilla www.hvs-tennis.fi

HvS-SaNOMaT

Juniorit mukana HVS-Sanomien teossa

Pieniä parannuksiaIhminen kiinnittää herkästi huomionsa epäkohtiin, kun jokin paikka repsottaa tai ei vain miellytä sil-mää. Silloin hyvät asiat jäävät helposti huomaamat-ta. Ja muutkin yhtyvät herkästi valitusvirteen.

Yritämme katkaista tämän turmiollisen kierteen ja ottaa esille pari positiivista havaintoa viime ke-sältä. Vakiopelaaja pani merkille, että roskisalue on rakennettu uuteen uskoon. Iso plussa halliyhtiölle.

Nyt on aivan eri juttu tulla hallille, kun parkki-paikan laita on siisti.

Ja havainto massakentiltä. Aikaisemmin kaste-luletkun saadakseen piti mennä kontalleen, koska letku oli hankalassa paikassa montussa. Nyt letkut olivat otettavissa kätevästi telineestä, ja kastelutoimi-tus on tapahtunut todella miellyttävästi.

Kiitos taas kenttämestareille!HvS-SaNOMaT

Tennispelaajaltasujuvat myösgolflyönnitTennispelaajien golfin SM-kisat käytiin elokuun lo-pulla Nordcenterissä Raaseporin kartanomaisemissa. Kisa oli myös näyttö siitä, että HVS:n pelaajilla py-syy kädessä myös golfmaila. Kisan voitot nimittäin menivät HVS:lle.

Lyöntipelin mestaruuden otti Roope Kalajo tu-loksella 81. Kisa oli tiukka, sillä seuraavaksi sijoittu-nut Tapani Lahdelma oli vain parin lyönnin päässä.

Pisimmän draivin kiskaisi Tapio Nurminen.Silja Johansson voitti tasoitussarjan tuloksella

35 pistettä.HvS-SaNOMaT

19HVSSanomat KESÄKURSSIt

Leirejä järjestetään tänä kesä-nä neljä kappaletta. Kolme heti koulujen päättymisen jälkeisillä viikoilla ennen

juhannusta, ja yksi ennen koulujen alkamista elokuussa. Tarkemmat päivät, aikataulut ja hinnat löytyvät tässä lehdessä olevasta kesäleirimai-noksesta.

Kesäleirit pitävät sisällään jo-kaisen omaan taitotasoon sopivaa tenniksen opettelua ja pelaamista samanhenkisten kaverusten seuras-sa. Ryhmät muodostetaan toivo-musten ja sopivuuden mukaan, ja niitä voidaan muokata leiriviikko-jen aikana.

HVS-Tenniksen kesäleirit ovat loistava paikka aloittaa uusi harras-tus räväkästi. Ennestään tennistä jo pelanneille ja jo talven harjoitus-ryhmissä oleville se on myös lois-tava tapa viettää enemmän aikaa tennistuttujen kanssa ja kasvattaa kaveripiiriä.

Kesäleirit tarjoavat moni-puolista liikuntaa tenniksen lisäksi. Normaaliin päiväohjelmaan kuu-luu noin 2,5 tuntia tennistä, saman verran muuta liikuntaa ja lämmin lounas Talin ravintolassa. Tämän kesän bonuslaji tulee naapurihallis-

ta, sillä leiriläiset pääsevät tutustu-maan leiriviikkojen tiistaisin kah-deksi tunniksi keilauksen saloihin.

HVS-Tenniksen kesäleireiltä Talista ja tenniskursseilta Taival-lahdesta ovat lähtöisin useat seu-ramme aktiivisimmista ja menes-tyksellisimmistä junioreista, muun muassa Herkko Pöllänen ja Nico-la Ussher.

Heihin onkin sitten Talissa tör-männyt lajin ensikosketuksen jäl-keen jo lähes päivittäin…

Kiinnostuitko? Lue tarkasti kaikki hienot tarinat HVS-Sano-mista ja bongaa samalla kesälei-riesite, josta löydät tarkat ohjeet.

Mukavaa tulevaa aurinkoista tenniskesää!

Kesäleirien valmentajat

Lisätietoja myös osoitteesta www.hvs-tennis.fi

talin ja taivallahden tenniskoulujen kesäKohta se taas pärähtää, kesäloma ja HVS-Tenniksen suositut kesäleirit

Kesäleireillä meno on välillä...hullunkurista.

Helsinki, ItäkeskusAsiakkaankatu 11 B 31, 3. krs

Espoo, TapiolaLänsituulentie 1 A, 2. krs

Helsinki, KamppiYrjönkatu 36 A, 3. krs

Vantaa, MyyrmäkiIskoskuja 3 C, 3. krs

www.pikkujatti.fi

JärvenpääMannilantie 44 A, 3. krs

(09) 530 501

20 HVSSanomat

Micke Kontinen voitti Suomen mestaruuden kesäkuun lopussa Kulosaaressa. Hän eteni loppu-otteluun suvereenisti.

Neljässä ottelussa hän hävisi vain kaksi peliä.

Loppuottelu Juho Paukkua vastaan oli-

kin sitten tiukempi. Kesti kolme tuntia ja kolme erää, ennen kuin uran toinen Suomen mestaruus ulkokentillä varmistui.

Kontisen hyvä vire on jatkunut myös syksyllä. Syyskuussa hän voitti Ruotsissa Danderydin ITF Futures -turnauksessa sekä kaksin- että nelinpelin. Se oli Kontisen en-

simmäisen ITF Futures -turnauksen voitto kaksinpelissä ja viides nelipelissä.

Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Kontinen pärjää IPP Openissa.

Leo Lindblad kruunattiin tuplames-tariksi 80-vuotiaiden miesten SM-kisoissa. Kaksinpeliin osallistui seitsemän pelaaja,

joista Lindblad oli ennakkosuosikki. Loppu-ottelussa hän voitti Porvoon Heikki Pasa-sen. Nelipelissä Lindbladin parina oli toinen HVS-seniori, Arvo Hilli.

Panu Virtanen voitti kesällä ylivoimai-sesti 18-vuotiaiden poikien Suomen mes-taruuden. Lahden Kisapuistosssa pelatussa turnauksessa Virtanen voitti välierässä seu-rakaveri Julius Kaverisen luvuin 6–1, 6–2 ja loppuottelussa niin ikään seurakaverin, kun Alex Hedman joutui taipumaan 6–1, 6–0. HVS-Tennikselle siis kultaa, hopeaa ja pronssia.

Otto Virtanen pelasi kultaa sekä kaksin- että nelipelissä elokuussa Hyvinkäällä pela-tuissa SM-kisoissa. Alle 12-vuotiaiden poiki-en kaksinpelin loppuottelussa hän voitti niin ikään HVS-kasvatti Aleksi Löfmanin ja ne-lipelissä mestaruus tuli yhdessä Valtteri So-latien kanssa. Hienot kisat HVS-junnuilta!

Oona Orpana on pelannut menestyk-sekkäästi tytöt 12 -sarjassa koko vuoden. Syyskuussa Oona Tennis Europe 12v Junior Tour -turnauksen kaksin- ja nelinpelin Rii-assa, Latviassa. Aiemmin kesällä, elokuun alussa, Orpana kruunattiin tuplamestariksi myös 12-vuotiaiden SM-kisoissa Hyvinkääl-lä. Kaksinpelin loppuottelussa hän voitti seu-rakaveri Paula Joukasen. Nelipelissä mesta-ruus tuli yhdessä Hedda Hakalan kanssa.

Reijo Tuomola hallitsi 60-vuotiaiden miesten SM-kilpailua elokuussa Kalastaja-torpalla. Kaksinpelissä Tuomola oli ykkössi-joitettu ja kohtasi loppuottelussa odotetusti Matti Linnavirran.

Voitto tuli luvuin 6–2, 6–3. Nelipelissä Tuomola pelasi myös mestariksi. Parina oli jo juniorivuosilta tuttu Matti Timonen.

HVS-Sanomat onnittelee lämpimästi kaikkia HVS-Tenniksen pelaajia hienosta tennisvuodesta 2013!

HvS-SaNOMaT

HvS-pelaajat napsivat mestaruuksia

Panu virtanen, reijo Tuomola, Otto virtanen, Leo Lindblad, Oona Orpana ja Micke Kontinen kokoontuivat Taliin.

Seuran pelurit ovat olleet kovassa iskussa niin kotimaan kuin ulkomaan kentillä

KISAKOOSTE

21HVSSanomat

Tervetuloa osastollemme FILA - vaatteet FILA - laukut BABOLAT - vaatteet BABOLAT - kengät BABOLAT - tennismailat ja varusteet Babolat Finland Facebookissa - käy tykkäämässä Ja tule noutamaan yllätys osastoltamme Sportson International Oy

Babolat Finland www.sportson.fi

sport@berner.fi, p. 020 791 4346

IPP OPENISSA 11.-17.11.2013

22 HVSSanomatUUTISET

Uudet tv-näytöt antavat infoa

Shopin valikoimajärjestykseenYksinäinen tarkkailija on huomannut, että Talin tenniskeskuksen shopin ympä-rillä on ollut tavallista enemmän hyörinää. Kaappeja on inventoitu, tavaraa roudattu varastoon, järjestelty uudelleen, laitettu esille uudella tavalla. Selkeästi.

Muutoksen takana on kaksikko Pekka ja Keke, hallin kassat, joilla molemmilla on huoltoasemataustaa. Näissä entisissä työpaikoissa tavarat olivat riveissä ja järjes-tyksessä. Näin asiakaskin löytää helpom-min etsimänsä.

– Ollaan Keijon kanssa pyritty siihen, ettei tavaraa ole enemmän kuin hyllypaik-koja. Eli pidetään homma yksinkertaisena. Näin hyllyjä on helpompi pitää yllä ja siis-tinä, Pekka Kylliäinen toteaa.

– Varastoissa on tarkoitus pitää vain sellaisia tuotteita, joita myydään paljon.

Ja Pekka toteaa tyytyväisenä, että jo nyt uusi järjestys näkyy. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin esimerkiksi gripit.

Tulevat tavaroiden toimittajat ovat tekstiilipuolella Wilson ja Babolat. Maila-puolella on kattava valikoima suurimpien valmistajien mailoja. Ne kaikki ovat nyt nähtävissä tuossa seinällä, Pekka toteaa. Siitä asiakkaan on helppo löytää halu-amansa ja vertailujen tekeminen onnistuu helposti.

OppisopimuskunniaanTalissaValtakunnan lehtien palstoilla on ollut toistuvasti kommentteja kuinka hankaa oppisopimuskoulutuksen järjestäminen on. Työnantajat ja työnhakijat eivät koh-taa.

Tässä valtakunnallisessa ongelmassa Talin tenniskeskus on ollut tiennäyttäjänä.

Kesän ja syksyn aikana Jari Ramstedt on ollut Talissa töissä oppiakseen, ja moni huoltoa kaivannut paikka on saatu kun-toon. Ohjelmassa on ollut rakentamista, korjaamista, huoltamista, mutta myös ki-sojen toimitsijatehtäviä ja jumpparyhmien vetämistä. Monipuolista.

Työn ja käytännön kautta Ramstedt onkin vauhdilla pätevöitymässä oppisopi-musteitse liikuntapaikan hoitajaksi.

Eikä Ramstedt ole ainoa oppisopimus-opiskelija Talissa. Viime keväänä Laura Väänänen sai valmiiksi ravintola-alan perustutkinnon. Oppisopimuspaikkana Tennis-Bistro Tali.

HvS-SaNOMaT

PARAS PELIKAIKILLE KENTILLE.

Kia Sportage autoveroton hinta alk. 18.907,93 €, arvioitu autovero alk. 6.061,76 €, kokonaishinta alk. 24.969,69 €Vapaa autoetu alk. 585 €/kk, käyttöetu alk. 390 €/kk. EU-yhd. 5,2-8,2 l/100 km, CO2-päästöt 135-195 g/km.Takuu 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. Kia 24h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta.

Raikas ja rohkea muotoilu, aistikas,tilava sisältä – Kia Sportagessa on kaikki.Kompakti katumaasturi poikkeaa totutusta ja tarjoaa uuden vaihtoehdon. Sportage on saatavana sekä etu- että nelivetoisena mallina

Kallu Lammi jännittää mailaa, taustalla shopin mailavalikoimaa hyvässä järjestyksessä.

Ykköskentän uudet tuolit. Inforuutu näyttää mm. urheilua sekä tärkeät tiedotteet.

TaLIN TENNISKESKUKSEN tiloja on paranneltu kesän ja syksyn aikana. Pienillä remonteilla pyritään lisäämään pelaajien viih-tyvyyttä.

INFOrUUdUT ovat television näköisiä näyttöruutuja, joissa kerrotaan esimerkiksi muutoksista vuoroissa ja tulevista kisoista tai annetaan muuta ajankohtaista tietoa. Ruu-tuja on kolme kappaletta, yksi alakerrassa kassan läheisyydessä ja kaksi yläkerrassa, yksi miesten pukuhuoneen ja toimistojen vieressä ja toinen uuden puolen aulassa.

vaNHaN PUOLEN kenttien eli kenttien numerot 1-10 seinät on maalattu kesän aika-na. Uusi, puhdas valkoinen maalipeite paran-taa osaltaan valaistusta. Vaikka lamput ovat samat, heijastuu valo paremmin seinistä ja samalla pelinautinto kasvaa.

TaLIN rOSKaKaTOS on myös uusittu. Jätteiden lajittelu ja kierrätys on nyt entistä-kin tehokkaampaa. Talin tenniskeskuksessa käy parhaimmillaan tuhat pelaajaa päivässä, joten jätettäkin kertyy runsaasti.

Ympäristön kannalta roskien lajittelu ja kierrätys onkin ensiarvoisen tärkeää.

HvS-SaNOMaT

23HVSSanomat

LINjaMIES TUNSI ITSENSÄ Mielensäpahoittajan sukulais-sieluksi pitkin kesää. Oikeastaan välillä pani oikein vihaksi.

Onneksi tuli syksy, ja mieli-pahan aiheuttaneet massakentät jäivät odottamaan lumipeitettään. Ei, kentissä ei toki ollut mitään vi-kaa; alkukesästä ehkä hieman liian pehmeää, mutta loppukesällä ja syyskuussa aivan loistokunnossa.

Suuttumuksen saivat aikaan kenttien käyttäjät. Maan tennik-sen kehtoon mahtuu näköjään kai-kenlaisia pelimiehiä. Mistä lienee tulleet, kun Suomessa ovat kaikki kansalaiset lukutaitoisia. Tai sitten nämä pojat kuuluvat siihen saksa-laisilla autoilla ajavien ryhmään, joita yhteiset pelisäännöt eivät kos-ke.

Talin kassalla on lappu, jossa kerrotaan, että massakentällä pe-liaika on 55 minuuttia. Viimeiset 5 minuuttia käytetään kentän la-kaisuun. Mutta jos et ole päivys-tämässä ajoissa ulkopuolella, nämä sankarit lyövät palloa ja alkavat sii-vota vasta seuraavien peliajalla.

Raskaan siivousurakan jälkeen näillä herroilla on niin kiire, että he lampsivat massaisilla tossuillaan kenkien vaihtopaikan ohi puku-huoneeseen. Siisteinä miehinä he eivät tietenkään laita murskaisia tossujaan kassiinsa vaan kopistele-vat ne pukuhuoneen lattialle.

Ensi kesäksi Mäkelän Pekan pitää varmaan palkata ulos massa-

vahti. Eläkeläinen Jussi Neste olisi tehtävään oiva mies. Valitettavasti hän on vain hurahtanut golfiin. Eläkeläisen päivät kuluvat vihe-riöillä ensimmäisiin lumisateisiin asti.

LINjaMIES MYÖNTÄÄ, että hänestä on tulossa vanhenmiten tiukkapipo. Hän ei haluaisi kuun-nella kentällä anatomian luentoja. Erilaiset -laudatkin voisi unohtaa. Vanhassa hyvän käytöksen oppaas-sa kerrotaan, että herramies voi kajauttaa tiukan paikan tullen saa-kelin, mutta ei muuta. Sen pitäisi riittää tenniksessäkin.

Hyvän mallin tarjoaa Meilah-den tennishalli. Siellä miesten pu-kuhuoneen ovessa on lappu, jossa pyydetään pidättäytymään kiroi-lusta. Allekirjoitus on ”HLK:n iltapäiväkerho”. Toive on hyvä il-man iltapäiväkerholaisiakin.

LINjaMIES KaTSELI MEN-NEENÄ kesänä tennistä tv:stä enemmän kuin koskaan. Pitkiä turnauksia seuratessa huomio alkoi kiinnittyä entistä enemmän muu-hun kuin pelkkään pelaamiseen. Nykyinen junnaava takakenttäpal-lottelu ei kauheasti jaksa kiinnos-taa.

Otteluiden alussa linjamiestä ihmetyttää jatkuvasti se tenniskult-tuuriin kuuluva asia, että teikkauk-sessa pelaajat kättelevät tuomarin ja muut mahdolliset paikallaolijat,

mutta eivät toisiaan. Käsittämätön tapa vanhassa sivistyneessä lajissa.

Pelin jälkeinen kättely on usein ottelun mielenkiintoisin hetki. Va-litettavan usein tv:n ohjaaja sörssii sen valitsemalla kuvaan taputtavia katsojia.

Linjamiehelle tulee melkein tippa silmään, kun raastavien tun-tien jälkeen miehet taputtelevat toisiaan ja vaihtavat jonkun ystä-vällisen sanan. Sellaista urheilu-henkeä on mukava katsella. Näitä hetkiä voisi näyttää tyhjänpäiväis-ten voittopisteiden sijaan.

Naisten otteluissa moista sisa-ruutta on ilmeisesti turha toivoa. Nykyään ladyt kättelevät sentään kohtalaisen asiallisesti. Takavuo-sina tuntui, että verkolla kalisivat jääpuikot ottelun jälkeen.

LINjaMIES

LINJALLA

KOLUMNI

Massamurheita

HARJOITUSINFO ► Sunnuntaisin 12.1.2014 alkaen, viimeinen pelikerta 25.5.2014 (harjoituksia ei ole koulujen hiihtolomaviikolla 23.2.2014, eikä pääsiäisenä 20.4.2014).

► Ryhmät: klo 15.30–16.30 4–6-vuotiaat, klo 16.30–17.30 6–8-vuotiaat.

► Hinta: 18 €/ kerta, laskutus helmikuussa. ► Vastuuhenkilö Jari Ramstedt 040 5175 060. ► Ilmoittautumiset 15.12.2013 mennessä hvs@talintenniskeskus.fi

► Ryhmiin otetaan max 15 lasta/ ryhmä (3 valmentajaa) ja paikat täyte-tään ilmoittautumisjärjestyksessä.

HvS aloittaa uusia minitennisryhmiä sunnuntai-iltapäivisin vuodenvaih-teesta lähtien. Ryhmät on tarkoitettu 4–8-vuotiaille tennistä aloitteleville lapsil-le. Toiminnan perusajatuksena on liikkumisen riemu, pelinomainen lähestymis-tapa tennikseen ja viihtyminen tenniksen parissa.

Tervetuloa aloittamaan tennisharrastus

HVS:N MINITENNIKSESSÄ!

Talissa lauantaina 23.11.

Ohjelmassa mm.glögi- ja piparitarjoilu

Wilson-mailaesittely klo 14.00–15.00Kinkku- ja tuhnukisat klo 16.00–18.30

ruokailu klo 18.30–21.30Erilaisia kilpailuja

Sitovat ilmoittautumiset 18.11.2013 mennessä: hvs@talintenniskeskus.fi tai puh. 09 561 2766.

HVS-PIKKUJOULUT