HUMANISTINEN JA KASVATUSALA – KOULUTUS JA KELPOISUUS

Tiedotteen laatija: Nuorisoalan ja muun ohjaustoiminnan koulutustoimikunta 10.11.2010.

SISÄLTÖ

1. Johdanto ...................................................................................................3

2. Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan .........................4

3. Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat ja kelpoisuudet ...................6

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 120 ov – lastenohjaaja .................6

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 120 ov – nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ..........................................................7

Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto ..............................7

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 210 op – yhteisöpedagogi (AMK) ....................................................................8

Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, 90 op – yhteisöpedagogi (ylempi AMK) .......................................................8

Youth Work and Social Equality, 90 ects – Master of Humanities ........................................................................9

Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op – yhteiskuntatieteiden maisteri ............................................................9

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 120 ov – viittomakielen ohjaaja .......................................................................9

Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op – viittomakielentulkki (AMK) ............................................................10

Viittomakielentulkki (ylempi AMK) ..................................................11

Master of Humanities .........................................................................11

Asioimistulkin ammattitutkinto ..........................................................12

Suntion ammattitutkinto ....................................................................12

2

1. Johdanto

Tässä tiedotteessa selvitetään lyhyesti eräiden humanistisen ja kasvatus-

alan tutkintojen koulutus ja niiden tuottama kelpoisuus voimassa olevan

lainsäädännön mukaan. Humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoilla (am-

matilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, amk-tutkinnot ja maisteri-

koulutus) saavutetaan monentyyppisissä ohjauksen, kasvatuksen ja kom-

munikoinnin tehtävissä tarvittava osaaminen. Kaikkiin työtehtäviin ei ole

säädöksissä määrättyä kelpoisuutta, jolloin työnantaja harkitsee henkilön

pätevyyden ja sopivuuden tehtävään. Tiedotteessa kuvataan yleisimpiä

tehtäviä, joihin alan tutkinnoilla voi sijoittua.

Ammatillisen kelpoisuuden ja pätevyyden lisäksi kaikki toisen asteen

kolmivuotiset ammatilliset perustutkinnot ( = 120 ov) antavat jatko-

opintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. Näyttötutkintoi-

na suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot antavat kelpoisuuden

korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden

ammattikorkeakouluopintoihin.

Tässä tiedotteessa ei käsitellä opettajien koulutusta.

3

2. Keskeiset lait, joissa alan kelpoisuuksiin viitataan

2.1 Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) määrittelee kelpoisuudet kes-keisimpiin sosiaalihuollon ammatteihin.

Lain 8 §:ssä määritellään kelpoisuus lä-hihoitajan tehtäviin. Tehtävään soveltu-va tutkinto on sosiaali- ja terveysalan pe-rustutkinto (lähihoitaja) tai muu vastaava tutkinto. Muulla vastaavalla tutkinnolla lastensuojelun, lasten päivähoidon sekä perhetyön tehtävissä voitaisiin tarkoittaa lapsi- ja perhetyön perustutkintoa, nuori-so- ja vapaa-ajan ohjauksen tutkintoa tai viittomakielisen ohjaajan tutkintoa. Lain soveltamisohjeissa korostetaan, että muun vastaavan tutkinnon tulee vastata laajuu-deltaan lähihoitajan tutkintoa. Ammattitut-kinnot eivät tuota lähihoitajan kelpoisuutta.

Lain 9 §:n mukaan sosiaalihuollon erityis-työntekijän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä peruskoulutus ja li-säksi suoritettu soveltuva erikoistumis-tutkinto ja jatkotutkinto. Laissa sanotaan myös, että säädöksiä erikoistumiskoulu-tuksesta tai jatkotutkinnosta voidaan an-taa valtioneuvoston asetuksella. Lain pe-rusteluissa mainitaan esimerkkinä mm. ammatillinen perustutkinnon ja erikois-ammattitutkinnon antama kelpoisuus eri-tyistyöntekijän tehtäviin. Lain 11 § määrit-telee kelpoisuudet muihin sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Pykälä antaa työn-antajalle harkintaoikeuden soveltuvien koulutusten suhteen. Pykälän soveltamis-alaan kuuluvat tehtävät, joiden kelpoisuus-vaatimuksista ei ole erityissäännöksiä tässä laissa tai muussa lainsäädännössä.

2.2 Lastensuojelulaissa (417/2007) hen-kilöstön kelpoisuuksiin viitataan pykäläs-sä 60:

”Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kas-vatukseen nähden riittävä määrä sosiaa-lihuollon ammatillista ja muuta henkilös-töä. Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavalla johtajalla tulee olla sosiaali-huollon ammatillisen henkilöstön kelpoi-suuksista annetun lain 10 §:n 4 momentin mukainen kelpoisuus. Hoito- ja kasvatus-tehtävissä olevan henkilöstön kelpoisuus-vaatimuksissa on otettava huomioon toi-mintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne”. Kunnallisten lasten-suojelulaitosten henkilöstön kelpoisuuseh-doista säädetään sosiaalihuollon ammatil-lisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005).

Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnas-ta annetun lain 3 §:n 2 momentin nojalla samoja kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan myös yksityisten laitosten henkilöstöön.

Lisäksi lain perusteluissa tuodaan esille viittaukset seuraaviin tutkintoihin:

”Erityisen sopivana koulutuksena lasten-suojelulaitoksessa vaativissa hoito- ja kas-vatustehtävissä toimiville työntekijöille voidaan pitää sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista an-netun lain 6 §:ssä tarkoitettua sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa. Muihin hoito- ja kasvatustehtäviin sovel-tuu myös sanotun lain 8 §:n mukainen so-

4

siaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu sitä vastaava tutkinto tai nuorisotoimen tai kasvatusalan soveltuva ammatillinen kel-poisuus. Tehtävistä riippuen mainittu muu vastaava tutkinto voisi olla esimerkiksi lä-hihoitajan tutkintoa vastaava lapsi- ja per-hetyön perustutkinto sekä nuoriso- ja va-paa-ajan ohjauksen tutkinto.”

Viittomakielen ohjaaja on kelpoinen kun-tien ja valtion hallinnonaloilla sekä yk-sityissektorin palveluissa tiettyihin sosi-aalihuollon tehtäviin. Lain perustelujen mukaan sosiaali- ja terveysalan perustut-kinnon ohella myös muu tehtävään sovel-tuva tutkinto, joka laadultaan ja opinto-määrältään vastaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, tuottaa kelpoisuuden lain 8 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Esimerkiksi päivähoidon, lastensuojelun ja perhetyön tehtäviin soveltuva tutkinto voi olla mm. viittomakielisen ohjauksen perustutkinto.

2.3 Nuorisolaissa (72/2006) ei määritel-lä alan tehtäviin vaadittavia kelpoisuuseh-toja. Sen sijaan monet työnantajat ovat itse määritelleet alalle vaadittavan koulutuk-sen. Yleinen kunnallinen työ- ja virkaehto-sopimus (KVTES) ohjeistaa osittain kelpoi-suuksia jo alalta poistuneiden tutkintojen kautta.

2.4 Valtioneuvoston asetus perusope-tuslaissa säädetyn aamu- ja iltapäivä-toiminnan ohjaajien kelpoisuudesta (115/2004) 9a §:n mukaan ”Aamu- ja ilta-päivätoiminnassa ohjaajana toimimaan on kelpoinen henkilö, 1) joka on suorittanut tehtävään soveltuvan korkeakoulututkin-non, opistoasteen tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat amma-tilliset opinnot, ammattitutkinnon tai eri-koisammattitutkinnon ja jolla on koulutuk-sen yhteydessä tai kokemuksella osoitettu taito toimia lapsiryhmän ohjaajana taikka 2) jolla on kelpoisuus antaa luokanopetus-ta, esiopetusta, erityisopetusta tai aineen-opetusta tai toimia oppilaanohjaajana.”

2.5 Koulunkäyntiavustajasta ei ole lain-säädännössä mitään kelpoisuusmainintaa. Työnantaja päättää tehtävään vaadittavan koulutuksen ja kokemuksen.

5

3. Alan tutkinnot, osaaminen, työpaikat ja kelpoisuudet

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 120 ov – lastenohjaaja

Osaaminen: Tutkinnon suorittanut huo-lehtii lapsen kokonaisvaltaisesta kasvatuk-sesta ja hyvinvoinnista. Hän tukee lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä edistää lapsen osallisuutta ja yhteisöl-lisyyden kokemusta. Sen lisäksi hän osaa tukea lapsen uskonnollista, hengellistä ja henkistä kasvua. Hän ohjaa lasta tai lap-siryhmää käyttäen erilaisia ilmaisukeino-ja ja ohjausmenetelmiä ja toimii erilaisissa elämäntilanteissa olevien lasten ja perhei-den kanssa kasvatuskumppanuuden peri-aatteiden mukaisesti, myös katsomukselli-sissa ja uskontoihin ja arvoihin liittyvissä kysymyksissä.

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon suorit-tanut on alan perusvalmiuksien opiskelun lisäksi erikoistunut valintansa mukaan il-maisutaitojen ohjaamiseen, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaa-miseen ja ohjaukseen, monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen, kristilliseen kasvatukseen tai palvelujen tuottamiseen.

Työpaikat: Varhaiskasvatuspalveluja tuot-tavat kunnat, seurakunnat, järjestöt ja yk-sityiset palveluntuottajat; päiväkodit, perhepäivähoito ja avoimet varhaiskasva-tuspalvelut, päiväkerhot ja perhekerhot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja lastensuojelun toimipisteet.

Kelpoisuus: Lapsi- ja perhetyön perustut-kinnon (120 ov) suorittanut lastenohjaaja, on kelpoinen

a) Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntien lastenohjaajan tehtävään Piispainkokouksen 9.9.2009 päätöksen mukaisesti: Lastenohjaajan tehtävään on suositeltavaa edellyttää 120 opintoviikon laajuinen lapsi- ja perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja), joka täyttää seuraavat ehdot:1) Tutkintoon kuuluvien pakollisten

opintojen tulee sisältää yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja;

2) Edellä tarkoitetut opinnot jakautuvat seuraavasti: - vähintään 10 opintoviikkoa teologisia (Raamatun, kristinuskon ja kirkon hengellisen elämän tuntemukseen johdattavia) opintoja;

- vähintään 25 opintoviikkoa kirkon varhaiskasvatuksen ammattiopintoja, joihin sisältyy työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt (nuorten koulutus) ja tutkintotilaisuudet (näyttötutkinto).

b) Kuntien sosiaalihuollon (päivähoito, lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 8 §:n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.1.

c) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi valtioneuvoston asetuksen 115/2004 9a §:n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.4.

6

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 120 ov – nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja

Osaaminen: Tutkinnon suorittanut jär-jestää tavoitteellista ja elämyksiä tuotta-vaa toimintaa eri-ikäisille, käyttää työs-sään omaa ohjaajuuttaan sekä toimii nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillis-ten periaatteiden ja arvopohjan mukai-sesti. Hän käyttää ja soveltaa ohjausme-netelmiä monipuolisesti: kulttuuriohjaus, liikunnanohjaus, luonto- ja elämystoi-minta, nuorten tieto- ja neuvontapalve-lut, media- ja verkko-ohjaus tai teknisten ja käden taitojen ohjaaminen. Hän ohjaa erilaista toimintaa ja kannustaa ohjattavia osallistumaan.

Työpaikat: Nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt: järjestön, kunnan, valtion, yrityksen tai muun yhteisön toi-mipaikat, nuorisotalot, leirit ja erilaiset laitokset.

Kelpoisuus: Nuoriso- ja vapaa-ajan oh-jaaja on kelpoinen a) Kuntien sosiaalihuollon (esim.

lastensuojelu, perhetyö) tehtäviin Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 8 §:n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.1.

b) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin > ks. kelpoisuuskohta 2.4.

Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto

Osaaminen: Lasten ja nuorten erityisoh-jaajan ammattitutkinnon suorittanut toimii vaativissa kasvatus-, ohjaus- ja organisointi-tehtävissä. Hän toimii verkottuneessa yhteis-työssä erilaisissa projekteissa, hankkeissa ja toiminnallisissa tilanteissa ja osaa tunnistaa yksilöllisiä sekä yhteisöllisiä ohjauksen tar-peita. Hän toimii moniammatillisissa työryh-missä lasten, nuorten ja heidän kulttuurinsa, erityiskasvatuksen ja perheiden hyvinvoin-nin ja elinalojen asiantuntijana.

Työpaikat: Erityisnuorisotyön ja monikult-tuurisen työn toimipaikat, nuorten ja eri-tyisryhmien työpajat ja toimintakeskukset, laitokset, sairaalat, kansalais- ja järjestötoi-minta, päivähoitopaikat, lapsi- ja perhetyö, koulut, aamu- ja iltapäivätoiminta, vapaa-aikakeskukset ja alan yritykset.

Kelpoisuus: a) Sosiaalihuollon ammatillisen

henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 11 §:n mukaisesti kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus > ks. kelpoisuuskohta 2.1.

b) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin > ks. kelpoisuuskohta 2.4.

7

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 210 op – yhteisöpedagogi (AMK)

Osaaminen: Työ nuoriso- ja järjestötoimi-alalla on ihmissuhde- ja vuorovaikutustyötä mutta entistä enemmän tietotyötä ja ihmis-ten palvelua. Tehtävissä tarvitaan laaja-alais-ta osaamista ihmisten kasvusta ja kehitykses-tä sekä yhteisöjen toiminnasta, yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta sekä tietoa kult-tuureista ja osallisuudesta. Yhteisöpedagogit (AMK) saavat valmiudet moniammatilliseen työskentelyyn.

Työpaikat: Yhteispedagogit sijoittuvat asiantuntija- ,koulutus-, kehittämis- ja esi-miestehtäviin sekä vaativiin ohjaus- ja kas-vatustehtäviin nuoriso- ja järjestötoimialalla sekä lastensuojelutyössä kansalaisjärjestöis-sä, kunnissa ja muissa julkisen hallinnon työtehtävissä. Koulutus mahdollistaa toimi-misen yksityisten työnantajien palveluksessa ja palveluyrittäjinä.

Kelpoisuus: a) Sosiaalihuollon ammatillisen

henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 11 §:n mukaisesti sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Lain 6 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Lain perustelutekstissä mainitaan että esimerkiksi nuorisotyöntekijät toimivat usein moniammatillisen tiimin osana muun muassa lastensuojelun avo- ja laitoshuollossa sekä päihde-huollossa. Laissa ei kuitenkaan

määritellä eri toimintayksiköiden henkilöstörakennetta vaan niistä säädetään erityislainsäädännössä. Jos erityislainsäädäntöä ei ole, työnantaja voi määrittää itse kelpoisuusvaatimukset muuhun kuin sosiaaliohjaajan tehtäviin.

b) Valtion koulukotien vastaavalta ohjaajalta ja ohjaajalta edellytetään sosiaalihuoltajan tai yliopistollinen nuorisotyön tutkinto taikka muu virkaan soveltuva koulutus (29.1.1988/76, 26 §).

c) Kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan on kelpoinen yhteisöpedagogi (AMK), jonka tutkintoon sisältyvät 90 op:n laajuiset ev.lut. kirkon piispainkokouksen edellyttämät opinnot.

d) Yhteisöpedagogi (AMK) on kelpoinen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tehtäviin opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (115/2004) 9a §:n mukaisesti > ks. kelpoisuuskohta 2.4.

e) Yhteisöpedagogi (AMK) on soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneena kelpoinen toimialan ammatillisten opintojen opettajaksi sen jälkeen, kun hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot sekä opinto-ohjaajan tehtäviin suoritettuaan lisäksi säädetyt opinto-ohjaajan opinnot.

Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma, 90 op – yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Osaaminen: Järjestö- ja nuorisotyön kou-lutusohjelmasta (ylempi ammattikorkea-koulututkinto) valmistuvilla on osaaminen ja valmiudet sellaisiin nuoriso- ja järjes-tötoimialan tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa tai organi-

8

saatioihin, joiden tehtävissä tarvitaan yh-teisöllistä ja pedagogista osaamista.

Työpaikat: Tehtävät ovat vaativia kehittä-mis- ja johtotehtäviä tai asiantuntijatehtä-viä moniammatillisissa, monikulttuurisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä. Erilai-set koulutus- ja opetustehtävät työnanta-jien määrittelemin soveltuvin kelpoisuuk-sin ovat myös yhteisöpedagogien (ylempi AMK) haettavissa.

Kelpoisuus: Opettajan pedagogiset opin-not suoritettuaan järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelman suorittanut yhteisöpeda-gogi (ylempi AMK) on kelpoinen ammatti-korkeakoulun lehtorin tehtäviin sekä amma-tillisten opintojen opettajaksi ammatilliseen toisen asteen koulutukseen. Lisäksi suoritet-tuaan opinto-ohjaajan opinnot hänellä on kelpoisuus ammatillisen koulutuksen opin-tojen ohjaajaksi. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista säädetään valtioneuvoteon asetuksella 986/1998 (muutos vireillä).

Youth Work and Social Equality, 90 ects – Master of Humanities

Syyskuussa 2010 Humanistisessa ammatti-korkeakoulussa alkavasta uudesta englan-ninkielisestä ylemmästä ammattikorkea-koulutukinnosta Youth Work and Social Equality ensimmäiset Master of Humani-ties -tutkinnon suorittaneet valmistuvat kesäkuussa 2012. Tutkinnon suorittavien uusi osaaminen tähtää asiantuntijuuteen kansainvälisissä ja monikulttuurisissa las-ten ja nuorten elinoloja kehittävissä ja on-gelmia ratkaisevissa toimintaympäristöissä. Erityisenä osaamisena tutkinto tuottaa ver-tailevaa nuorisotyön ja nuorisopolitiikan osaamista.

Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot, 120 op – yhteiskuntatieteiden maisteri

Osaaminen: Nuorisotyön ja nuorisotutki-muksen maisteriopinnot jakautuvat sisäl-löllisesti nuorisotutkimukseen, nuorisotyön kehittämiseen, johtamiseen ja hallintoon sekä vapaasti valittaviin opintoihin. Tam-pereen yliopistossa suoritettavat opinnot antavat nuorisoalalla toimiville monitie-teellistä ja moniammatillista asiantuntijuut-ta. Koulutuksen suorittaneilla on osaamista nuorisotyön, koulun ja sosiaalityön yh-teistyömallien kehittämisessä ja opintojen monitieteisyys konkretisoituu käytännön tasolla. Tutkinto tuottaa laaja-alaiset valmi-udet tieteellisen tiedon tuottamiseen, hyö-dyntämiseen ja soveltamiseen nuorisoalan työssä. Maisteritutkinto tuottaa jatko-opin-tokelpoisuuden tohtoriopintoihin. Koulu-tukseen valittavilta opiskelijoilta edelly-tetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Koulutus käynnistyi tammikuussa 2009 ja seuraava sisäänotto on keväällä 2011.

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 120 ov – viittomakielen ohjaaja

Osaaminen: Tutkinnon suorittanut ohjaa ja avustaa viittomakielisiä, kuulo- ja kuulonä-kövammaisia, kuurosokeita ja kehitysvam-maisia asiakkaita sekä sellaisia asiakkaita, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Hän käyttää avustamisessa ja ohjauksessa suo-malaista viittomakieltä, viittomiin pohjautu-via menetelmiä (kuten viitottu puhe ja tuki-viittomat) sekä puhetta tukevia ja korvaavia

9

kommunikaatiomenetelmiä. Hän suunnit-telee, järjestää ja arvioi eri- ikäisten tavoit-teellista kasvatus- ja viriketoimintaa ja tukee samalla asiakkaittensa kommunikaation ja kielellisten taitojen kehittymistä.

Työpaikat: Sosiaali- ja opetussektorilla päi-vähoidon toimipaikat, koulut, oppilaitokset, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lei-rit, kerhot, hoitolaitokset, palvelutalot ja toi-mintakeskukset. Viittomakielen ohjaaja voi toimia myös leireillä ja vammaisten henkilö-kohtaisena avustajana. Ammattinimikkeenä näissä tehtävissä voi olla mm. lastenhoitaja, lasten ohjaaja, koulunkäynnin avustaja, kou-lulaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaa-ja, henkilökohtainen avustaja sekä virike- ja vapaa-ajan toiminnan ohjaaja.

Kelpoisuus: Viittomakielen ohjaajan kel-poisuuteen on viitattu lainsäädännössä seuraavasti:

a) Laki Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005, 8 §:

”Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto” > ks. kelpoisuuskohta 2.1.

b) Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (115/2004) 9a § koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja > ks. kelpoisuuskohta 2.4.

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon lähialoja ovat viittomakielen tulkkaus ja opetus sekä puhevammaisten tulkkipalvelutyö. Näiden ammattialojen vaatimaa erityisosaamista viittomakielisen ohjauksen perustutkinto ei tuota.

Viittomakielentulkin koulutusohjelma 240 op – viittomakielentulkki (AMK)

Osaaminen: Viittomakielentulkki toimii puolueettomana kielen välittäjänä suo-men- ja ruotsinkielisen valtaväestön ja viittomakielisen vähemmistön edustaji-en välillä. Tulkkipalveluiden kautta viit-tomakieliset voivat tasavertaisesti osal-listua yhteiskunnan toimintaan. Tulkit tarjoavatkin tulkkipalveluita kaikissa niis-sä elämäntilanteissa, joihin ihmiset työssä, koulutuksessa tai vapaa-aikanaan osallis-tuvat. Viittomakielen tulkkiopintojen lop-puvaiheessa opiskelija valitsee erikois-tumisalueensa. Näitä ovat tulkkaus ja/tai kääntäminen eri asiakasryhmille ku-ten kuuroutuneille ja kuurosokeille, kan-sallisissa ja kansainvälisissä projekteissa työskenteleminen sekä viittomien opetuk-sen pedagogiset opinnot. Kuuroutuneil-le ja kuurosokeille tulkkauksen taito to-dennetaan opintojen lisäksi suorittamalla tulkkirekisterikokeet.

Työpaikat: Viittomakielen tulkit toimivat laaja-alaisesti viittomakielialan asiantun-tijoina työpaikoillaan. He työskentelevät asioimistulkkeina monenlaisissa tilanteis-sa ja tilaisuuksissa, tai opiskelutulkkeina eriasteisissa oppilaitoksissa esikoulusta yliopistoon. Osa työstä voidaan toteuttaa etätulkkauksena. Suurin osa tulkeista on työsuhteessa yksityisellä sektorilla, mutta tulkki voi toimia myös yrittäjänä tai esim. järjestön tai muun työnantajan palveluk-sessa. Viittomakielen tulkki voi toimia myös kääntäjänä erilaisten toimeksianto-jen mukaan. Pedagogiset opinnot suoritet-tuaan opiskelija voi työskennellä viittomi-en opettajana esimerkiksi kielihäiriöisten lasten perheissä, kursseilla ja yritysten se-kä oppilaitosten palveluksessa.

10

Kelpoisuus: Viittomakielen tulkkien kel-poisuutta ei ole Suomessa säädetty lail-la, kuten ei puhuttujen kielten tulkkien-kaan, eikä tulkkauspalvelulaki ota kantaa siihen, kuka saa tarjota palvelua. Tulkka-uksen alalla on kuitenkin selvitetty mah-dollisuuksia suojata tulkin ammattinimike. Viittomakielen tulkkien toimintaa valvoo erityinen Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR). Sen taustalla ovat alan keskeiset järjestöt (Kuurojen Liitto ry, Kuuloliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Viitto-makielen Tulkit ry). TTYR ylläpitää Tulk-kirekisteriä, johon kootaan tiedot niistä tulkeista, jotka ovat suorittaneet järjestöjen hyväksymän tulkkikoulutuksen ja läpäis-seet tulkkirekisterikokeen. Näitä tulkkeja TTYR suosittaa tuottamaan lain tarkoitta-maa tulkkipalvelua.

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä koko-aa tilastotietoja viittomakielen tulkeista ja toteaa kysyttäessä suoritetun tulkkikoulu-tuksen. Se on myös rekisteröidyn viitto-makielen tulkin luvalla viittomakielialaan liittyvän tiedotus- ja tutkimustoiminnan osoitelähde. Mikäli tulkin todetaan toi-mineen ammattietiikan vastaisesti, ryhtyy Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä tulkkire-kisterin säännöissä määrättyihin toimenpi-teisiin. 1.9.2010 alkaen tulkkauspalvelusta vastaa valtakunnallisesti Kansaneläkelai-tos, jonka mukaan tulkkausta voi tuottaa vain koulutettu ja yhteistyöryhmän hy-väksymä viittomakielen tulkki (laki vam-maisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 19.2.2010/133, joka määrittää tulkkauspal-veluiden käyttöä sekä sitä ketkä voivat toi-mia tulkkeina).

Viittomakielentulkki (ylempi AMK)

Viittomakielialan tulkkitoiminnan YAMK - koulutusohjelma on alkanut syksyllä 2009. Tutkinto toteutetaan Diakonia-ammatti-korkeakoulun ja Humanistisen ammatti-korkeakoulun yhteistyönä. Koulutusohjel-man tavoitteena on antaa viittomakielen tulkeille valmiuksia viittomakielialan vaati-viin kehittämis-, tutkimus- ja johtotehtäviin uudistuvissa palvelurakenteissa. Koulutuk-sen tarkoituksena on myös varmistaa viit-tomakielen tulkkien koulutuksellinen tasa-arvo moniammatillisissa työyhteisöissä.

Kelpoisuus: Tutkinto antaa pätevyyden virkoihin, joissa kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

Master of Humanities

Degree Programme in Sign Language In-terpreting (EUMASLI) on ylempi 90 opinto-pisteen ammattikorkeakoulututkinto, joka on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai vas-taavan korkeakoulututkinnon suorittaneille viittomakielen tulkeille, joilla on työkoke-musta vähintään kolme vuotta. Koulutus si-sältää syventäviä tulkkauksen ja kääntämi-sen opintoja, ns. kansainvälisen viittomisen opintoja sekä tutkimusopintoja. Tutkinto tähtää tulkin kielitaidon, tulkkaus-, kääntä-mis- sekä tutkimustaitojen syventämiseen kansainvälisessä kontekstissa. Tavoitteena on kehittää yhteisillä tutkimuksilla ja pro-jekteilla eurooppalaisella tasolla mm. tulk-kauksen laatua. Tutkinnon voi suorittaa työn ohessa.

11

Asioimistulkin ammattitutkinto

Osaaminen: Asioimistulkin tutkinnon suo-rittanut tulkkaa tilanteita ja kohtaamisia asi-akkaan (usein maahanmuuttajan) ja suoma-laisten viranomaisten välillä. Hän tulkkaa kielestä toiseen asioimistilanteissa käytetyt puheenvuorot ottamatta itse kantaa asioiden sisältöön. Hän selvittää myös asian kannalta oleellisia kulttuuritaustoja ja auttaa osapuo-lia ymmärtämään toisiaan eri kielestä huoli-matta. Tulkattavat tilanteet voivat olla joskus ratkaisevan tärkeitä tulkattavan elämän kan-nalta (esimerkiksi turvapaikkahaastattelut tai psykiatrinen hoito). Asioimistulkin vastuulla on viestin, sanomien ja ajatusten välittämi-nen. Asioimistulkki hallitsee kaksi työkieltä, joista toinen on suomi tai ruotsi. Tutkinnon suorittajan tulee tuottaa A-työkieltä kaikkine vivahteineen ja sävyineen virheettömästi si-ten, että sitä on helppo ymmärtää. B- kieltä tulee hallita yleisten kielitutkintojen taitota-son 4 vastaavalla tavalla. Kirjallisen kielitai-don ohella tutkinnon suorittaja tuntee työ-kielialueidensa kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Työpaikat: Asioimistulkkikeskukset, joil-ta tulkkipalveluja tilataan. Tulkki työsken-telee myös arkielämän tilanteissa, kuten vanhempainilloissa kouluissa, neuvoloissa, työvoimatoimistoissa, lääkärintarkastuksis-sa tai erilaisissa neuvotteluissa.

Kelpoisuus: Asioimistulkkien kelpoisuutta ei ole Suomessa säädelty lailla.

Uusi puhuttujen kielten tulkkauksen kou-lutusohjelma on käynnistymässä vuonna 2011 ammattikorkeakoulutasolla. Silloin aloitetaan Suomen koulutusjärjestelmän historian ensimmäinen puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma, joka koulut-taa tulkkeja vähemmistökieliin.

Suntion ammattitutkinto

Osaaminen: Suntion ammattitutkinnon suorittanut osaa hoitaa seurakunnan ju-malanpalvelusten ja kirkollisten tilaisuuk-sien järjestelyt. Hän osaa ottaa huomioon tilaisuuksien luonteen, kirkkovuoden ajan-kohdan ja niihin liittyvän symboliikan. Hän hallitsee myös pienimuotoisten tarjoilujen järjestämisen. Suntion ammattitutkinnon suorittanut osaa hoitaa seurakunnan kiin-teistöjä, hautausmaita ja hautaamiseen liit-tyviä toimia kirkollisen tapakulttuurin ja alan lainsäädännön mukaisesti. Hän osaa myös huoltaa kulttuurihistoriallisesti arvok-kaiden kirkkojen esineistöä ja tekstiilejä.

Työpaikat: evankelisluterilaiset tai orto-doksiset seurakunnat

Kelpoisuus: Suntioiden kelpoisuutta ei ole määritelty säädöksissä erikseen.

Lisätietoja: www.edu.fi/ammattikoulutus

12