Onko yksin asuvalla varaa ekologiseen elämään? s. 8

SINKKU- ELÄMÄÄ

SÄHKÖÄ TANKKIIN S. 4

KOTIAUTOMAATIO TUO MÖKIN SÄÄDÖT

KAUPUNKIIN S. 16

KOHTI UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ:

KAKSI VAIHTO- EHTOA S. 22

L E H T I A S I A K K A I L L E W W W . H E L E N . F I 3 2 0 1 2

16 3 Pääkirjoitus

4 Meidän talo Sähköautot yleistyvät hitaasti, mutta niiden lataukseen kannattaa silti varautua.

6 Kodin energiavinkit

8 Vapauden hintaSinkun elämä on kalliimpaa kuin perheellisen. Sukanvarteen jää silti jotain, jos käyttää luovuutta.

14 TapasimmeHelsingin Energian uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävänsä keskellä energia-alan murrosta.

16 Testauksessa kotiautomaatio Automaatio ohjaa mökin tai kodin energiankulutusta.

20 Sähköposti

22 Kohti uusiutuviaMuun muassa pelletti ja biokaasu syrjäyttävät hiljalleen fossiiliset polttoaineet.

Uusi palsta!

Mikkolat säätävät mökkinsä lämmitystä kotonaan Kauniaisissa. Kotiautomaatio valvoo, että mökillä on kaikki kunnossa. 3•20123•2012

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedotMaksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi NeuvontapalvelutEnergiakeskus 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon-, desibeli- ja valaistusvoimakkuus-mittarin lainaus: energiakeskus@helen.fi Sähkön käytön ja energian säästön neuvonta 09 617 4010

KaukolämpöKaukolämpöön liittyminen 09 617 2961 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2969 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856

Helen-lehden osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 asiakaslehdet@helen.fi

Helsingin EnergiaVaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.fi

Asiakaspalvelupiste, 3. krsma–pe 8.30–16Puhelinpalvelu ma–pe 8–18 Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 804asiakaspalvelu@helen.fi

VikailmoituksetSähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173Reaaliaikaiset tiedot jakeluhäiriöistä netissä www.helen.fiHelsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan.

Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin: • kiinteän verkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 5,95 c/min • matkapuhelinverkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 17,04 c/min. Hinnat sisältävät alv 23 %.

14

8

4

Innostavaa insinööriosaamistaOlen viimeiset kymmenen vuotta tehnyt töitä insinöörien kanssa. Ei-insinöörinä arvostan heidän teknistä osaamis-taan ja pettämätöntä järjestelmällisyyttään. Toisin kuin joskus luullaan, insinööritkään eivät ole täydellisiä. Joskus kommunikointi perusinsinöörin kanssa ilman prosessikaa-viota ja excel-taulukkoa on lähes mahdotonta. Reilun puo-len vuoden Helsingin Energiassa työskentelyn perusteella voin kuitenkin sanoa, että insinöörien kanssa on mahdollis-ta päästä samalle aaltopituudelle ja tehdä innostavaa yhteis-työtä – myös viestintäasioissa.

Helsingin Energiassa ymmärretään, että tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan erilaisia ihmisiä, osaa-mista ja kokemusta. On innostavaa työskennellä yritykses-sä, jossa tehdään isoja tekoja paremman ympäristön puo-lesta. Asiat halutaan tehdä hyvin paitsi teknistaloudellisesti, myös ympäristön ja eri sidosryhmien kannalta.

Hyvä esimerkki on Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, jonka eteenpäin viemi-sessä on mukana valtavasti vahvaa insinööriosaamista. Tek-nisten selvitysten rinnalla on luontevasti kehitetty vuoro-vaikutusta eri sidosryhmien välillä ja keskusteltu erilaisia näkemyksiä edustavien ihmisten kanssa. Keskustelu jatkuu edelleen, ja sitä varten avataan syyskuussa blogi.

Energiantuotannossa ja -jakelussa kaiken perustana on turvallisuus ja toimitusvarmuus. Ne eivät ole kovin media-seksikkäitä aiheita. Helsingin Energian toimintaa leimaa myös suomalainen perusvaatimattomuus. Tuotannon energiatehokkuus on maailman huippua, ja esimerkiksi Helsingin alla hurisee maailman suurin ja ekologisin lämpöpumppu, mutta insinööri ihmettelee, tarvitseeko siitä tehdä numeroa. Kyllä tarvitsee.

Helen-lehden keväällä teetetyssä lukijatutkimuksessa lehti sai hyvän arvosanan. Tutkimuksen mukaan asiakkaamme ovat kiinnostuneita energiantuotannosta ja tulevaisuuden energiaratkaisuista. Niitä pyrimme pitämään esillä yhä enemmän. Kerrothan, jos mieleesi tulee lukemisen arvoisia asioita ja hyviä juttuvinkkejä.

Ollaan yhteydessä!

Painotuote

Sanna Jääskeläinenviestintäpäällikkö

Onko yksin asuvalla varaa ekologiseen elämään? s. 8

SINKKU- ELÄMÄÄ

SÄHKÖÄ

TANKKIIN S. 4

KOTIAUTOMAATIO

TUO MÖKIN SÄÄDÖT

KAUPUNKIIN S. 16

KOHTI UUSIUTUVIA

ENERGIALÄHTEITÄ:

KAKSI VAIHTO-

EHTOA S. 22

L E H T I A S I A K K A I L L E W W W . H E L E N . F I 3 2 0 1 2

HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.fi

HELSINGIN ENERGIAN JA HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTIIlmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija:

Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki),

00090 HELEN, p. 09 6171, faksi 09 617 2360,

www.helen.fi Päätoimittaja: Seija Uusitalo

Toimitusneuvosto: Sanna Jääskeläinen,

Tiina-Kaisa Hämäläinen-Saukkola, Jarmo

Karjalainen, Jouni Lehtinen, Jussi Mikkola,

Marko Riipinen, Eva Spiegel, Seija Uusitalo

Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä

Painopaikka: PunaMusta

Repro: Aste Helsinki Oy ISSN1455-9528

Kannen kuva: Tommi Tuomi

4

Meidän talo tMeidän tattttttaaaalalalalalalooo

Paul

a R

isti

mäk

i Kuv

itus

Ans

si K

erän

en Sähköautot ovat olleet lukuisien autonäyttelyi-den supertähtiä, mutta niiden yleistyminen on ollut hidasta. Jarruna ovat olleet muun muas-sa kallis hinta ja latauspaikkojen vähyys. Asi-antuntijat povaavat kuitenkin sekä sähköauto-jen että hybridien myynnille kiihtyvää kasvua.

– Asia alkaa olla yhä useammalle tuttu. Saatavilla olevat automallit ovat muuttuneet entistä houkuttelevimmiksi ja huoli ympäris-töstä on kasvanut. Suomi on myös kaupun-gistunut ja ajomatkat ovat lyhentyneet. Kau-punkiajossa sähköauto on parhaimmillaan: lyhyt ajomatka sujuu yhdellä latauksella, eikä kaupunki-ilma kuormitu polttoainepäästöistä, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kau-ranen perustelee.

Sähköauto käyttää energiaa kolme kertaa tehokkaammin polttomoottoriautoon verrat-tuna, joten sähköautojen yleistyminen vähen-tää olennaisesti liikenteen hiilidioksidipääs-töjä ja muita terveydelle haitallisia päästöjä.

Kaurasen mukaan jokaisen taloyhtiön olisikin jo nyt syytä varautua sähköauto-jen tuloon.

– Uudiskohteissa sähköautojen la-tausmahdollisuus on hyvä huomioida jo parkkitilojen suunnitteluvaiheessa. Lataustolppia ei toki tarvitse pystyttää heti. Sen sijaan kaapeloinnit ja kiinteis-tön pääsulakkeiden koot pitää suunni-tella niin, että tarvittaessa parkkipai-kan verkko kestää useamman auton lataamisen ja latauspistokkeet on helppo asentaa.

Sama pätee myös vanhoissa taloyhtiöissä tehtäviin parkkitilojen remontteihin.

– Jos parkkipaikoille tehdään vaik-ka uusi asvaltti tai parkkihallia kunnoste-taan, on usein taloudellisinta tehdä samaan aikaan myös tarvittavat pohjatyöt sähköauto-jen lataamista varten.

Kun taloyhtiöön muuttaa sähköautolla tai hybridillä ajeleva asukas, ensimmäinen kysymys kuuluu, missä autoa voi ladata.

Tankki täyteen Lämmitystolpasta latauspisteeksiOmakotiasuja voi järjestää itselleen juuri sel-laisen latauspaikan kuin itse haluaa. Sen sijaan taloyhtiöissä tilanne on toinen. Niissä yhtiöko- kous päättää yhteisistä parkkialueista ja sähkö-tolppien sähkönjakelusta. Tällä hetkellä useim-missa taloyhtiöissä sähkötolpista saa virtaa vain tiettyinä aikoina vuorokaudesta, eikä aika riitä sähköauton lataukseen. Lisäksi autojen lohko-lämmittimiä varten tehdyissä virtapistokkeissa on usein vain 10 ampeerin sulake, jolla sähkö-auton lataaminen vie noin 8 tuntia.

Ratkaistavien asioiden listalla on myös kulujen jakaminen. Nykyisin taloyhtiöissä jokainen parkkipaikan varannut maksaa säh-kötolpasta saman summan. Kun yhteiselle pi-halle kurvaa ensimmäinen sähkö- tai hybridi-auto, taloyhtiön on päätettävä, miten sen la-tauksesta aiheutuvat kulut kohdennetaan au-ton omistajalle.

– Tähän on olemassa erilaisia teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi etäluettavia mitta-reita tai älykortteja. Samalla on mie-tittävä, kuka lataustolppia hal-linnoi: ovatko latauspisteet huoltoyhtiön, isän-nöintiyrityksen

SÄHKÖAUTOJEN LATAUS ON

HUOMIOITAVA JO PARKKITILOJEN

SUUNNITTELU- VAIHEESSA.

5

tolpat ovat taloyhtiön hallinnassa, mutta tolp-pien sähkönkäytön mittaus ja laskutus kuulu-vat sähköyhtiölle.

– Lasku tolpan sähkönkäytöstä voi tulla asiak- kaalle joko suoraan sähköyhtiöltä, tai sähkö-yhtiö voi ensin laskuttaa sen taloyhtiöltä, joka puolestaan lisää summan asiakkaan yhtiövas-tikkeeseen. Jos lataustolppa vioittuu – sille esi-merkiksi tehdään ilkivaltaa – korjauskuluista vastaa taloyhtiö samalla tavalla kuin muista-kin kiinteistön alueella olevista kiinteistä ra-kenteista.

Oma vai yhteinen?Taloyhtiön parkkipaikalle voidaan järjestää säh-köauton lataamista varten omat tolpat jokai-selle sähköauton omistajalle. Mahdollista on

myös tehdä yksi yhteinen lataustolppa, jota kaikki asukkaat voivat käyttää.

– Omista tolpista sähkön kulutuksen mittaus ja koh-

dentaminen oikeaan osoit-teeseen on helppoa. Yhtei-sessä lataustolpassa puo-

lestaan täytyy olla järjestelmä, joka tunnistaa kulloisenkin sähkönkäyttäjän, Sailo selventää.

Helsingin Energialla on tällä hetkellä 7 jul-kista sähköauton latauspistettä eri puolilla pää-kaupunkia, ja näissä asiakkaan tunnistus on rat-kaistu gsm-puhelimen avulla. Sailon mukaan sama järjestelmä voi toimia myös taloyhtiön yhteisellä sähkötolpalla.

Sailo muistuttaa myös, että kun kiinteistön sähköjärjestelmää uusitaan lataustolppia varten, samalla mahdollistuu moni muu sähkönkäyt-töön ja energian säästöön liittyvä asia.

– Niin sanotun älykkään sähkönjakelun avulla pystytään säätämään esimerkiksi yhteis-ten tilojen lämmitystä ja valaistusta nykyis-tä tehokkaammin. Asukkaille se mahdollistaa oman lämmitystolpan säätämisen omien tar-peiden mukaan parhaimmillaan vaivattomasti netin kautta. Nämä asiat kannattaa selvittää ja ottaa huomioon silloin, kun taloyhtiössä poh-ditaan sähköautojen lataustolppien asentamis-ta ja järjestelmien uusimista.

Helsingin Energia on aloittamassa yhdessä Matinkylän huollon kanssa kokeilua, jossa ver-taillaan erilaisten latauspisteiden toimivuutta taloyhtiössä. Tulosten avulla pystytään toivotta-vasti helpottamaan kaikkien taloyhtiöiden pää-töksentekoa siitä, miten sähköautot ladataan ja miten lataukseen varaudutaan.

Isännöintiliiton Heikki Kauranen toteaa , että kaikki päätöksentekoon vaikuttavat juri-diset tekijät eivät ole vielä selvillä.

– Yhtiön päätöksentekoprosessiin vaikut-taa se, katsotaanko sähköauton latauspisteen olevan tavanomainen vai tavanomaisen ta-son ylittävä asumisen varustus. Jos se on ta-vanomainen, päätöksentekoon riittää yhtiö-

kokouksen yksinkertainen enemmistö. Jos sähköauton latauspiste onkin tavanomai-

sen tason ylittävä varustus, silloinkin riit-tää yksinkertainen enemmistö, mutta kustannukset jaetaan vain uudistukseen suostuvien kesken. Toistaiseksi missään ei ole määritelty, kummasta on kyse.

virtaa vai sähköyhtiön vastuulla, kuka laskuttaa asukkaan käyttämän sähkön ja miten koko kuvio kulkee vuokrataloyhtiöissä, Kaura-nen pohtii.

Yksikön päällikkö Sami Sailo Helsin-gin Energiasta pitää järkevänä ratkaisua, jossa kiinteistön alueella sijaitsevat lataus-

Helsingin Energia toimittaa omakoti- ja rivitaloasukkaille kotilatausasemia. Lisäksi yhtiö neuvoo taloyhtiöitä, miten latausasemat kannattaa rakentaa parkkipaikalla.

Ota yhteys Helsingin Energiaan, Sami Sailo, puhelin 09 6171.

Onko sähköauton lataaminen ajankohtaista?

KUTSU

TIISTAI 4.9. KLO 14–16 Havaintoesitys kahvinvalmistuslaitteistaTORSTAI 6.9. KLO 14–16 Havaintoesitys yleis- ja monitoimikoneista

PAIKKA Helsingin Energia, Sähkötalo, Energiakeskus 3. krs., Malminrinne 6

Tervetuloa Energiakeskukseen tutustumaan kahvinvalmistus-laitteisiin sekä yleis- ja monikoneisiin, joita Helsingin yliopis-ton kotitalousopettajaopiskelijat esittelevät noin tunnin mittai-sissa havaintoesityksissään. Tilaisuuksia on kaksi. Ensimmäisessä perehdytään perinteisiin kahvinkeittimiin ja erilaisiin espresso-keittimiin, toisessa taas jalostetaan yleis- ja monitoimikoneilla syksyn satoa. Molempien tilaisuuksien lopuksi tutustutaan Energiakeskuksen kodinkone- ja lamppunäyttelyyn energia- neuvojien opastuksella.

Kahvia maun mukaan, herkullista tarjottavaa helposti

Valoa syksyyn!

Kuluttaja-lehti vertaili 14:ää kahvinkeitin-tä, joista 10 suodatti kahvin lasikannuun ja 4 termoskannuun. Keittimien hinta- haitari on 40–239 euroa, eikä keittimien välillä ole kovin huimia eroja.

Termoskannulliset keittimet pärjäsivät testissä paremmin kuin lasikannulliset. Termoslaitteet eivät kuitenkaan pidä kahvia kuumana, eikä kannuja voi pestä koneessa.

Useimmat testatuista keittimistä ovat läpivirtaavia, eli sellaisia, joissa vesi läm-piää samalla, kun se virtaa säiliöstä läm-pölevyn alla olevaan lämpövastusputkeen. Suurimmassa osassa on vain yksi sähkö-vastus, joka sekä kuumentaa veden että lämmittää levyn.

Kolme testatusta toimii boileriteknii-kalla: niissä on kaksi lämpövastusta, joista suurempi kuumentaa veden ja pienempi pitää levyn lämpimänä.

Testatut kahvinkeittimet kuluttavat sähköä 53–75 wattia tunnissa pitäessään kahvia lämpimänä. Useissa keittimissä on automaattinen virrankatkaisu, joka sulkee keittimen parin tunnin kuluttua. Testin millään keittimellä ei synny palovaaraa, vaikka keitin olisi päällä jopa pari viikkoa – vain sähkölasku kasvaa.

Maittavat aromitKahvin sopiva suodatuslämpötila on 96 celsiusastetta. Testin laitteilla juuri suoda-tettu kahvi on noin 80-asteista. Osa keit-timistä kuumentaa kahvia kahden tunnin aikana, mikä huonontaa makua.

Sen sijaan termoskannussa kahvi vii-lenee parissa tunnissa 65–68-asteiseksi. Kahvi on silloinkin vielä juomakelpoista, mutta haaleaa.

Tippalukko voi olla automaattinen tai käsikäyttöinen. Käsikäyttöinen tippa-lukko voi jäädä vahingossa kiinni, jol-loin keittäessä suodatin täyttyy ja kahvi sekä purut tulvivat pöydälle. Automaat-tinenkin tippalukko voi jäädä kiinni, jos kannun asettaa huonosti. Tippalukko voi myös puuttua kokonaan.

Monissa laitteissa on kello ja ajastin. Testissä todettiin, ettei kahvin makua kui-tenkaan paranna se, että kahvi eltaantuu suodattimessa ja vesi hapettuu säiliössä yön yli.

Teknisten ominaisuuksien ohella keittimen ostajan kannattaa mitata, että keitin mahtuu keittiön seinä- kaappien alle.

© S

KO

Y/Jo

rma

Mar

stio

Vaikka erikoiskahvit ovat suuressa suosiossa, perinteinen suodatin-kahvi maistuu edelleen monelle. Kuluttaja-lehti selvitti, millaisella keittimellä syntyy parhaimmat kahvit.

Muista kodin-koneoppaat!

Kodinkoneoppaat Energiakeskuksesta

tai osoitteesta www.helen.fi/energia/

kodinkoneoppaat.html

Vertailu kahvinkeittimistä Kuluttajassa nro 3/2012. Kopio vertailusta saatavissa myös Energiakeskuksesta samoin kuin kahvinkeittimien kodinkoneopas valintaohjeineen. Opas löytyy myös osoitteesta www.helen.fi/energiansaasto/kodinkoneoppaat.html.

Tervetuloa valaistus-aiheiseen tietoiskuun Helsingin Energian Sähkötaloon keskiviikkona 5.9. klo 14–16. Tilaisuudessa käsitellään valaistuksen perusperiaatteita ja -vaatimuksia, vaihtoehtoja hehkulampuille, uusien valonlähteiden sähkön-säästömahdollisuuksia sekä sisustamista valaistuksen avulla. Asiantuntijoina ovat Suomen valoteknillisen seuran, Aalto-yliopiston, KT-Interiorin ja Motivan edustajat. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu klo 13.30–14.00.

KESKIVIIKKO 5.9. KLO 14–16

PAIKKA Helsingin Energia, Sähkötalo, Auditorio,Runeberginkatu 1 A

Hyvää kahvia saa edullisesti

© S

KO

Y

6

Kuluttaja

Vaikka ekahvi mkeittime

Kodin energiavinkit

Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 20 henkilöä. Ilmoittaudu valitsemaasi tilaisuuteen viimeistään 31.8. klo 16 mennessä puhelimitse numeroon 09 6171.

Tilaisuuteen mahtuu 20 henkeä. Ilmoittaudu viimeistään 29.8. klo 16 mennessä puhelimitse numeroon 09 6171.

Sähkötalon Energiakeskuksesta saat maksutonta opastusta ja neuvontaa kodin kone asioissa. • Kampinkuja 2, 3. kerros (avoinna ma–pe klo 8.30–16.00) • p. 09 617 2726 • energiakeskus@helen.fi • www.helen.fi • www.facebook.com/saastanenergiaa • www.twitter.com/energianeuvoja

Oletko hankkimassa uutta pesukonetta? Mietitkö, paljonko jääkaappisi syö sähköä? Miten kodin lämmityk-sessä voi säästää? Energiakeskuksen nettisivuilta löydät monenlaista apua sekä neuvoja ja vinkkejä, kun järjestelet kodinkoneasioi tasi uuteen uskoon.

Opastusta

Syyskuussa loppuu viimeistenkin hehkulamppujen maa-hantuonti, ja hehkulamput alkavat näin vähitellen hävitä kaupan hyllyiltä. Hehkulamppujen valmistus on loppunut asteittain vuodesta 2009 lähtien. Kysymys on EU:n direk-tiivistä, jolla tähdätään energiankäytön hillitsemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Hehkulampuille on energiatehokkaita vaihtoehtoja, kuten pienloistelamppuja, led-lamppuja ja halogeenejä. Näihin voit tutustua esimerkiksi Helsingin Energian Energiakeskuksen lamppunäyttelyssä.

www.lampputieto.fiLataa kodin lamppuopas osoitteessa www.helen.fi

Hyvästi lopuillekin hehkulampuille

Pysy kanavalla!Energiansäästövinkkejä voit seurata myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa Säästän energiaa -sivulla ja Twitterissä Energianeuvojan sivulla. Kanavilta löydät vinkkejä energian järkevään käyttöön ja ajankohtaisia uutisia energia-asioista. YouTubessa on paitsi Moto-riikkaMiikan hauskat energiansäästövideot, myös esimerkiksi opastusta Sävel Plus -raportointipalvelun käytöstä.

Klikkaudu kanaville:www.facebook.com/saastanenergiaa www.twitter.com/energianeuvoja www.youtube.com/helsinginenergia

Vaihda ilmanvaihto- koneen suodattimet.

Taas tarvitaan lämmi-tystä. Sopiva huoneläm-pötila on 20–21 astetta.

Ohjaa koristevalot ajastimella valaisemaan vain ilta- ja aamuaikaan.

ENERGIAKALENTERI

7

1. Kannattaako vanha, toimiva kodinkone, esimerkiksi uuni, liesi ja pesukone, oikeasti vaihtaa uuteen? Jos laitteet käytettäisiin loppuun, ihminen tuottaisi elämänsä aikana yli 10 laitetta vähemmän jätettä.

Uusien kodinkoneiden käytönaikainen energiankulutus on pienempi kuin esimerkiksi 10 vuotta vanhojen. Toimivia laitteita ei silti kannata vaihtaa uusiin pelkän iän perusteella. Jos luopuu toimivasta laitteesta, sille voi löytyä uusi onnellinen käyttäjä kierrätyksessä.

Kodin sähkölaitteiden kulutus on noin kolmannes kodin ener-giankulutuksesta. Sähkönkulutukseen voi vaikuttaa välttämällä turhia hankintoja, valitsemalla energiatehokkaita kodinkoneita, käyttämällä niitä fiksusti ja huolehtimalla myös niiden kunnosta.

2. Haluaisin tarkastella reaaliaikaista energiankulutustani laitekohtaisesti. Onko tämä mahdollista Sävel Plussan avulla tai jollain lisälaitteella?

Pistotulpalla varustettujen laitteiden sähkönkulutusta voi mitata lainattavalla kulutusmittarilla. Mittarinlainaus on Helsingin Energian asiakkaiden ilmainen asiakasetu. Mittarin laina-aika on viikko. Laite kannattaa varata etukäteen puhelimitse numerosta 09 617 2726 tai 617 2727.

Sävel Plus -palvelussa näkyvät edellisen päivän ja sitä aikai-semmat kulutustiedot, jos talouden sähkömittari on vaihdettu etäluettavaksi. Sähkönkulutus näkyy jopa tunneittain, mutta se on kaikkien kyseisellä ajanjaksolla sähköä kuluttaneiden laittei-den kokonaiskulutus. Ennen mittarinvaihtoa tiedot perustuvat kerran vuodessa otetusta mittarinlukemasta tehtyyn arvioon. Etäluettavien mittarien vaihto etenee alueittain. Kaikki sähkö-mittarit on vaihdettu etäluettaviksi vuoden 2012 loppuun mennessä.

3. Meille vaihdettiin eilen etäluettava mittari. Järjestelmänne ei ole ajan tasalla, sillä Sävel Plus -raportointipalvelu ei tiedä asiasta vielä mitään. Olen useita vuosia kirjannut omaan seurantaan itse mittarilukemat ylös. Miten voin jatkaa omaa kulutusseurantaa, sillä uudesta mitta-rista näkyy vain yksi lukema, vaikka meillä on käytössä päivä/yösähkö? Muuttuuko laskutustapa toteutuneen mukaiseksi?

Etäluettavan mittarin mittaustiedot näkyvät Sävel Plus -järjestelmässä 2–3 päivän kuluttua mittari-vaihdosta. Sävel Plus -raportoinnista voit tämän jälkeen seurata omaa sähkön käyttöäsi jopa tunti-tasolla.

Päivä/yöenergialukemia pääset edelleenkin seuraamaan myös mittarin näytöltä. Lukemat joko vuorottelevat automaattisesti tai sitten niitä pääsee tarkastelemaan näytön selauspainikkeen avulla. Mitta-rin lukuohjeen löydät nettisivuiltamme.

Laskutustapa muuttuu heti mittarin-vaihdon jälkeen. Sinulle tulee vielä vanhan mittarin loppulukeman mukaan tehty tasauslasku ja sen jälkeen jokainen lasku perustuu toteutuneeseen sähkönkäyttöön. Laskutusjakson pituus säilyy samana.

Kysy Erkiltä

Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys osoitteeseen: energiakeskus@helen.fi. Voit myös lähettää kysymyksesi Helsingin Energian verkkosivujen kautta osoitteesta www.helen.fi.

Tällä palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät kotitalouksien energiankäyttöön.

8

9

Katja Pesonen Kuvat Tommi Tuomi

Sinkkuuden parhaimpia puolia on vapaus ja se, että asioista saa päättää itse. Yksin elävä maksaa kuitenkin kai-kesta yksin. Lisäksi sinkun on nähtävä hieman vaivaa vihreän elämän eteen.

omillaan

Sinkkuus on kaksijakoinen juttu. Ensinnäkin sitä on pidetty säälittä-vänä kautta ihmiskunnan historian. Se on ollut tila, josta on pakko päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Nykyisin taas sinkkuus mielle-tään ylelliseksi elämäntavaksi, joka on täynnä shoppailua, kumppa-nin metsästystä ja biletystä viikonloput läpeensä.

Tällä hetkellä yli miljoona suomalaista asuu yksin. Miljoonaan mahtuu myös seurustelevia, mutta leijonan osa siitä on sinkkuja. Minä olen yksi heistä.

Tuplasti rahareikiä Yksinasuvat tarvitsevat pikkuisen pään silitystä ja sympatiaa, sillä maksamme kaiken yksin: vuokran, lämmityksen, nettiyhteyden, ruuan ja sähkön.

Äskettäin kaveripariskuntani muutti lähelle minua 45 neliön asuntoon, josta he pulittavat 800 euroa. Kahdella jaettuna kumpainenkin maksaa vuokraa kuussa 400 euroa. Se ei ole Helsingissä summa eikä mikään. Itse maksan asun-nostani yksin reilut 600 euroa, mikä on Kuluttajatutkimuskeskuksen erikois-tutkijan Kristiina Aallon mukaan Helsingin seudun keskimääräinen vuokra. Kannattaako saada itkupotkuraivareita? Aallon mielestä ei. Esimerkiksi alle 20 000 asukkaan kaupungissa yksiön vuokra voi olla 340 euroa, mutta väli-matkat ovat usein sen verran pitkiä, että oma auto on välttämätön.

– Kaikki autoon liittyvät kustannukset tuovat sen verran ylimääräisiä raha-reikiä, että vuokraan ja liikkumiseen menee helposti yhteensä yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla asuvalla pelkkään vuokraan. Todella harvalla Helsingissä asuvalla sinkulla on oma auto, sillä joukkoliikenteen matkakorttikustannuk-set ovat vain noin 45 euroa kuussa, Aalto kertoo.

Toimittaja Katja Pesosta eivät isot pakkauskoot haittaa. Hän ratkaisee asian laittamalla hyvää ruokaa ja syömällä sitä useampana peräkkäisenä päivänä.

�ƣ����

maksaa suhteessa jokapäiväisestä leivästään lähes sata euroa enemmän kuin nelihenkinen perhe. Toisaalta perheillä on sinkkuja enem-män muita kuluja, kuten päiväkotimaksut, lasten vaatteet ja harrastukset.

Teen töitä kotona, siksi syön lounaan-kin kotona. Äitini on aina tehnyt joka päivä lämpimän ruuan pöytään, ja muutettuani omilleni kokkaaminen on minullekin luon-nollista. Sitä paitsi haluan tietää, mitä syön ja olla varma sen terveellisyydestä. Mutta ne pakkauskoot.

– On ristiriitaista, että ruokien pakkaus-koot kasvavat, vaikka perhekoot pienenevät. Tuote ehtii usein pilaantua, ennen kuin sen ehtii edes käyttää, Aalto pohtii.

Eikä ruokapakkauksen tarvitse edes olla perhekokoa, sillä kun kastikkeeseen lisää kanan lisäksi vaikka paprikaa, sieniä ja koo-kosmaitoa, ruokaa tulee väistämättä kol-meksi päiväksi. Olen ratkaissut tämän syö-mällä samaa ruokaa kolme päivää, mikä aiheuttaa monissa hämmästystä. Mielestäni kannattaa opetella paremmaksi kokiksi, jos ei pysty syömään tekemäänsä ruokaa kuin yhtenä päivänä.

Ruuanlaitto vie aikaani noin tunnin päi-vässä. Tunti on keskimääräistä paljon enem-

10

• Osta vain sitä, mitä tarvitset.• Osta tuotteet irtomyynnistä.• Pakasta ylimääräinen ruoka.• Syö vuodenajan mukaan: vihanneksia

kesäisin, talvella juureksia.• Marjasta, sienestä ja viljele yrttejä.• Hyödynnä ruuantähteet: keitetyt

perunat salaatiksi, kuivuneet leivät korppujauhoksi ja puuron tähteet sämpylätaikinaan.

• Pidä kasvisruokapäiviä.• Käy kaupassa kerran viikossa kauppa-

lapun kanssa ja noudata sitä. Vältyt heräteostoksilta.

• Osta vaatteita vain tarpeeseen. Vähennä kaapista yksi vaatekappale jokaista ostosta kohden. Vie ne kirpputorille tai keräyskauppoihin ja -pisteisiin.

• Kuluta rahaa mieluummin elämyksiin. Hyvä illallinen hellii mieltä enemmän kuin kynsilakka.

• Pidä kirjaa menoistasi. Näet, mihin rahaa kulutat.

• Avaa säästöjä varten tili, johon laitat vähän rahaa joka kuukausi.

• Käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytiä.• Kulje lyhyet matkat jalan tai pyörällä.

Pelasta kukkarosiKuulostaa lohdulliselta. Minä ainakin

vannon sporan nimeen.Verrataanpas hieman eri talouksia. Aalto

kertoo, että tilastojen mukaan sähköön menee alle 45-vuotiaalla yksinasuvalla vuo-dessa 189 euroa, kun taas lapsettomalla pariskunnalla 264 euroa. Sinkun asumis-kustannukset kokonaisuudessaan ovat vuo-dessa 8 109 euroa ja lapsettomalla pariskun-nalla 13 450 euroa, mikä kahdella jaettuna on 6 725. Ylipäätään kaikki nämä summat kahdella jaettuna ovat yhtä henkeä kohti vähemmän, kuin mitä sinkun on makset-tava. Tällaisina hetkinä alkaa miettiä jär-kiavioliiton hyötyjä.

Pakkauskoot kasvavat, perhekoot pienenevätAsumismenojen jälkeen suurin rahalli-nen sijoitus kenen tahansa taloudessa on ruoka. Alle 45-vuotias sinkku, joka syö lou-naan työpaikallaan, laittaa ruokaan kuu-kaudessa vähintään 283 euroa. Perheessä, jossa lapsista toinen syö lounaan päiväko-dissa, toinen koulussa ja vanhemmat työ-paikoillaan, kuukauden ruokakulut ovat 815 euroa, eli neljän hengen perheessä 203 euroa päätä kohti. Toisin sanoen sinkku

11

Asumismenojen jälkeen suurin rahallinen menoerä talouksissa on ruoka. Alle 45-vuotias yksineläjä käyttää ruokaan vähintään 280 euroa kuukaudessa.

män. Nimittäin Aallon mukaan alle 45-vuo-tias sinkku käyttää päivässä ruuanlaittoon ja loppusiivoukseen yhteensä 25 minuut-tia, kun taas 45–64-vuotiaat 56 minuuttia.

– Ero selittyy sillä, että alle 45-vuotiaat käyvät usein ystäviensä kanssa ulkona syö-mässä, kun taas esimerkiksi yli 65-vuotiaat tekevät ruokaa kotonaan ja kutsuvat kave-rinsa syömään, Aalto kertoo.

Syö kausiruokaa ja kierrätäKoska sinkun menot ovat suhteessa suurem-mat kuin muilla, saadakseen pennosia sukan varteen on käytettävä luovuutta ja nipistet-tävä siitä, missä se on mahdollista. Säästöjen kartuttaminen on siitä palkitsevaa, että se

kulkee käsi kädessä ekologisuuden kanssa. Esimerkiksi pienet sähkölaskut tarkoittavat pientä ympäristön kuormitusta.

Säästäminen on helppo aloittaa ruuas-ta . Suuret pakkauskoot voivat harmittaa sinkkua, mutta Uudenmaan Marttojen koti- talousneuvojalla Aino Postilla on siihen ratkaisu.

– Osta lihat irtomyynnistä lihatiskeiltä. Näin saat juuri sen määrän, mitä tarvitset-kin. Toinen vaihtoehto on pakastaa ruokaa. Pakasterasioihin annosteltu ruoka on näp-pärä ottaa mukaan vaikka töihin lounaaksi.

Posti suosittelee myös marjastamaan ja sienestämään. Säästöä tuo myös se, että syö kauden antimia.

Monilla on käsitys, että itse tehty ruoka on kalliimpaa kuin valmisruoka. Postin mukaan se ei pidä paikkansa. Perusterveel-linen kotiruoka tulee halvemmaksi kuin einekset.

Kukin kuormittaa luontoa päivittäin myös erilaisilla kemikaaleilla. Aina ei tar-vita vahvoja myrkkyjä poistamaan tah-roja, vaan esimerkiksi vanha kunnon ruo-kasooda ja etikka toimivat moneen ja ovat myös huokeita hinnaltaan.

NUUKA ELÄMINEN KULKEE KÄSI

KÄDESSÄ EKOLOGISUUDEN

KANSSA.

Pelasta ympäristösi

• Ota viihde-elektroniikasta virta pois kokonaan, kun et käytä sitä.

• Kannettava tietokone kuluttaa pöytäkonetta vähemmän.

• Television sähkönkulutukseen vaikut-taa näytön koko. LCD-televisio kulut-taa vähemmän kuin plasma-televisio.

• Sammuta valot huoneista, joissa et ole.

• Osta itsellesi laitteita, joiden energia-merkki on A+++.

• Älä laita kylmälaitteisiin lämpimiä ruokia.

• Sijoita jääkaapissa eniten käytettävät tuotteet etualalle, jotta ovea ei tarvitse pitää kauan auki.

• Pese pyykkiä harvoin ja vain täysiä koneellisia. Pyykin määrä koneessa on sopiva, kun sen päälle mahtuu käsi.

• Kuivata pyykit narulla kuivausrummun sijaan.

• Pese pyykit käyttöohjelman mukaan. • Pakastin on sinkun apuri.• Paista tai keitä ruokasi. Liesi kuluttaa

uunia vähemmän.• Hyödynnä uunin esilämmitystä ja

jälkilämpöä ruuanlaitossa.• Korvaamalla neljäsosan ruuasta

kausiruualla ja itse kerätyllä ravinnolla voi vähentää omia päästöjään 150 grammaa vuodessa.

• Älä heitä ruokaa roskiin. Vähentämällä ruokajätteen määrää hiilijalanjälkeään voi pienentää 190 grammaa vuodessa.

• Käytä laitteet loppuun ja kierrätä ne.• Huolla kodinkoneita. Tyhjennä pesu-

koneen nukkasuodatin ja pese sekä astian- että pyykinpesukone tyhjillään pari kertaa vuodessa apteekista saata-valla sitruunahapolla.

12

Kierrätys on niin yksinkertainen keino säästää luontoa, että Postin mukaan se on monelle jo itsestäänselvyys. Pienessä yksiössä voi olla kuitenkin turhauttavaa kerätä pussil-lisia purkkeja ja purnukoita keittiön lattialle, koska roskiskaappiin ne eivät mahdu. Hel-singissä kerrostalojen takapihalla on seka- ja biojätteen sekä paperin ja kartongin kierrä-tyspisteet, mutta lasin ja metallin voi joutua viemään pitkänkin matkan päähän. Autotto-malta kierrätys vaatii motivaatiota.

Ekologisuuden ei tarvitse olla taakkaPostin mukaan ekologisuudesta on helppo saada luonnollinen osa elämää. Ympäristön ja kukkaron säästäminen ei ole mikään taakka, sillä jo pienillä muutoksilla kumpikin kiittää.

– Ihminen on hirveän sopeutuvainen. Ei kannata tehdä suuria muutoksia kerralla ja viedä niitä ääripäihin. Muutoksen voi aloittaa vaikka pitämällä yhden kasvisruokapäivän vii-kossa, koska lihan hiilijalanjälki on suurempi kuin kasvisten, hän neuvoo.

Olen kuullut, että jos tekee jonkin elä-mänmuutoksen ja pystyy pitämään sitä yllä 48 päivää, siitä tulee tapa. Tämä pätee kaik-keen, vaikka liikunnan aloittamiseen. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos uusi elämäntapa alkaa tuntua työläältä.

Omien tapojensa tiedostaminen on juuri ensimmäinen askel ekologiseen elämään.

Alle 45-vuotiaat sinkut käyvät usein ulkona syömässä. Siksi he käyttävät päivittäiseen ruuanlaittoon ja siivoukseen vähemmän aikaa kuin esimerkiksi yli 65-vuotiaat.

Valintamme eivät vaikuta pelkästään omaan, vaan myös muiden elämään. Eihän yksi ihmi-nen voi vaikuttaa -mentaliteetti elää silti vielä vahvasti. “Jos luulet olevasi liian pieni vaikut-tamaan, kokeile nukkua huoneessa, jossa on hyttynen”, Dalai Lama on todennut. Maa-ilmaa muutetaan parhaiten ruohonjuurita-solla olemalla hyvänä esimerkkinä. Siihen on jokaisella mahdollisuus – siviilisäädystä huo-limatta.

Lehtinen A-R, Varjonen J, Raijas A, Aalto K, Pakoma R (2010) Mitä eläminen maksaa?: Kohtuullisen minimin viitebudjetit. Kuluttaja-tutkimuskeskus. Julkaisuja, 4/2010.

Verkossa: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5461/2010_04_julkaisu_perusturva.pdf

Varjonen J, Aalto K (2010) Kotitalouksien palkaton tuotanto ja ostopalvelujen käyttö. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2010. Verkossa: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5455/2010_02_julkaisu_kotsa.pdf

Artikkelissa mainitut elämisen kustannukset perustuvat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksiin:

Perhekoot pienenevät, mutta pakkauskoot jatkavat

kasvuaan. Sinkku pärjää vähemmälläkin wc-paperilla.

13

Pieniä koneita käytetään yleensä useammin kuin isoja, joten ne eivät säästä enempää kuin isot laitteet.

Helsingin Energian energianeuvoja Eva Spie-gel kehottaa sinkkuja ottamaan selvää omasta sähkönkulutuksestaan. Energiakeskuksesta saa tähän tarkoitukseen lainaksi kulutusmittarin. Helsingin Energian Sävel Plus -raportointipal-velu perustuu energiankulutuksen mittauk-seen. Kirjautumalla palveluun Helenin netti-sivuilla näkee päivittäisen sähkönkulutuksensa tunnin tarkkuudella, mikäli asunnossa on etä-luettava mittari.

Kodinkoneiden oikea valinta on tärkeä vihreä teko. A+++-energialuokan laitteet kulut-tavat vähiten sähköä. Spiegel kuitenkin muis-tuttaa, että laite on myös sijoitettava asuntoon oikein ja sitä on osattava käyttää.

– Esimerkiksi kylmälaitteen ylä- ja alapuo-lella on oltava riittävästi ilmankiertotilaa. Liian pieni tila haittaa laitteen toimintaa ja jopa lisää sähkönkulutusta, oli laite kuinka ekologinen tahansa, Spiegel huomauttaa.

Kylmälaitteen ei myöskään pidä olla lieden tai astianpesukoneen vieressä tai aurinkoisella paikalla. Liian lämmin käyttöympäristö lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta 10–40 pro-senttia.

Koneet kiinniParikymmentä vuotta sitten ruuan säilytys oli ensimmäisellä sijalla kotitalouksien sähkönku-lutuksessa. Yhden henkilön taloudessa kylmä-laitteet vievät edelleen suurimman osan säh-köstä, mutta Spiegel ennustaa viihde-elekt-roniikan ottavan ykköspaikan parin vuoden sisällä.

Tutkimuksen mukaan 5–10 prosenttia kodin laitteiden sähkönkulutuksesta on huo-maamatonta valmiustilakulutusta. Viisi tuntia päivässä päällä oleva pöytäkone kuluttaa vuo-dessa 256 kilowattituntia, ja loput vuorokau-den 19 tuntia valmiustilassa 277. Lepotila kuluttaa yhtä paljon kuin päällä oleva kone.

Digiboksi syö vuodessa 49 kilowattitun-tia ja lepotilassa pahimmillaan jopa 13. Lait-teiden kytkentä pois päältä virtanappuloista ei auta, vaan pistotulppa on otettava pois pisto-rasiasta. Monia ärsyttää se, että kellonaika on

asennettava joka kerta uudestaan laitettaessa töp-seli seinään.

– Paras rat-kaisu tähän on hankkia jatko-johto, jossa on katkaisin. Tele-vision, digi-boksin ja dvd-soittimen voi laittaa pistokkeisiin, joita ei tar-vitse kytkeä täysin pois päältä, mutta tieto-koneet, stereot ja tulostimet voi sammuttaa täysin. Ainakin uudemmista laitteista voi tällä tavoin katkaista sähkön ilman, ettei asetuksia menetetä, kertoo Spiegel.

Ekosta elämäntapaSinkku ei tarvitse isoja perhekoon kodinko-neita. Pieniä malleja pesukoneista uuneihin onkin monella valmistajalla saatavilla. Ongel-mana on se, että ne ovat usein normaalikokoi-sia laitteita kalliimpia, sillä niitä valmistetaan pieniä määriä.

– Pienet koneet eivät myöskään säästä sen enempää kuin isot laitteet, sillä niitä usein käy-tetään enemmän. Siksi sinkku voi ostaa nor-maalikokoisen kodinkoneen, jos vain tila antaa myöten, Spiegel sanoo.

WWF:n tekemän Suomalaisen vaikut-tavimmat ilmastoteot -selvityksen mukaan käyttötottumusten ja tavallisten hoitotoi-menpiteiden muuttaminen kotitalouksissa voisi säästää vettä 10–30, lämpöä 5–20 ja sähköä 10–30 prosenttia. Spiegel tietää tapo-jen muuttamisen olevan vaikeaa, mutta eko-logisuuden ei nykypäivänä pitäisi olla vain pienen piirin juttu, vaan kaikkien elämän-tapa.

– Suomessa on noin 1,2 miljoonaa ker-rostaloasuntoa, joten jos jokaisessa asunnossa pyritään säästämään vuorokaudessa yksi kilo-wattitunti, mikä on erittäin helppoa, se on vuodessa jo 1,2 miljoonaa kilowattituntia, Spiegel kannustaa.

Sähköä ilmassa

Kulutusmittareita voi lainata veloituksetta Energiakeskuksesta.

Helsingin Energia saa lokakuun alussa uuden toimitusjohta-jan, kun Pekka Manninen astuu Seppo Ruohosen saappaisiin.

Manninen tietää hyvin, millaiseen pestiin on hyppäämässä: Teknillisen korkeakoulun kone- ja energiatalouslinjan kasvatin työura Helsingin Energiassa alkoi diplomityöllä vuonna 1979, ja toimitusjohtajan tuuraajana hän on toiminut jo vuosia.

Energia-ala on ilmastonmuutoskeskustelun paineissa täynnä haasteita. Energian tuotantoa pitää kehittää ja käyttöä tehos-taa, jotta saavutaan omistajan, eli Helsingin kaupungin, sekä Suomen ja EU:n päästövähennystavoitteet.

Tässä Manninen on mies paikallaan. Hän oli jo 30 vuotta sitten energiatehokas, vaikka koko sanaa ei vielä ollut olemassa.

– Rakensimme 80-luvun puolivälissä perheelle talon alueelle , jossa ei ollut kaukolämpöä. Taloudellisista syistä valit-simme muun muassa nelinkertaiset ikkunat ja koneellisen ilmanvaihdon, jossa oli lämmön talteenotto-ominaisuus. Talo varustettiin myös varaavalla takalla. Emme silloin tajunneet rakentavamme matalaenergiataloa, joka täyttää kaikki nykypäi-vän ympäristövaatimukset, Manninen hymyilee.

Pukki kaalimaalla?Manninen on kolunnut urallaan Helsingin Energian voima-laitokset Salmisaaresta Hana- ja Vuosaareen. Samalla hän on elänyt läpi energia-alan muutoksen. Vielä 80-luvun taitteessa ympäristöasiat eivät olleet tapetilla, päinvastoin.

– Taloon tullessani energia- ja ilmastokysymykset eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa suurta yleisöä tai julkisia toimi-joita. Nykyisin ei löydy tahoa, joka ei ottaisi niihin kantaa.

Ennen puhuttiin energiahuollosta sekä energiasta liiketoi-mintana, siis puhtaasti rahan kautta. Nyt päätöksiä ja kulut-tajien valintoja ohjaavat talousfaktojen rinnalla vihreät arvot.

− Suomalaiset ovat näissä asioissa hyvinkin valveutuneita. Energiatehokkuus kiinnostaa, Manninen kuvaa.

Helsingin Energia on suomalaisittain ja myös kansainväli-sesti yksi edelläkävijöistä energianeuvonnassa. Esimerkiksi ener-giankulutuksen seuraamiseen kehitetty Sävel Plus -palvelu lisää koko ajan suosiotaan.

– Joskus kuuli kommentteja siitä, liekö pukki kaalimaan vartijana, kun liikevoittoon pyrkivä energiayhtiö neuvoo asiak-kaitaan säästämään energiankäytössä.

– Nyt on kuitenkin EU-direktiivejä myöten säädetty, että energiantuottajien on toimittava vastuullisesti ja edistettävä energiansäästöä. Meidän ei ole tarvinnut tehdä direktiivien takia muutoksia, koska toimimme niin jo kauan sitten.

Isot päätökset tulossaMannisella on edessään tiukat ajat toimitusjohtajana. Hel-singin kaupungilta odotetaan isoja päätöksiä tulevaisuuden energiaratkaisuista.

Viime tammikuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi Hel-singin Energian hiilineutraalin kehitysohjelman, jossa kat-sotaan aina vuoteen 2050.

Vuonna 2015 poliitikkojen pitää päättää, ohjataanko suuret investoinnit kivihiiltä polttavien Hanasaaren ja Sal-misaaren muuntamiseen voimaloiksi, jotka käytävät aikai-sempaa enemmän biopolttoainetta, vai nouseeko Vuosaa-reen kokonaan uusi monipolttoainevoimala.

Manninen on työskennellyt johtotehtävissä Helsingin Energiassa kymmenen vuotta, mutta näin iso murros on hänellekin uusi.

− Kuluvasta vuosikymmenestä tulee aivan toisen-lainen kuin menneestä. Nyt puhutaan miljardiluokan investoinneista .

Merkittävä osa palettia on kaupunki toimintaympäris-tönä. Energiaa pitää tuottaa mahdollisimman ympäristöys-tävällisesti, mutta biopolttoaineet vaativat paljon kuljetusta ja varastointitilaa.

– Kaupunki rakentuu ja kasvaa, mutta lisää tilaa ei tule. Energiayhtiön on pohdittava monelta kantilta, mikä on jär-kevin tapa tuottaa lämpöä ja sähköä.

Aurinkoa ja hybridiautojaHelsingin Energia on mukana myös useissa pienemmän kokoluokan hankkeissa. Kalasatamaan rakentuvalla asuin- ja työpaikka-alueella testataan tulevaisuuden älykkäitä ener-giaratkaisuja. Aurinkosähkön mahdollisuuksia seurataan, ja myös sähköautojen latausinfrastruktuuri on energiayh-tiön heiniä.

Tuleva toimitusjohtaja uskoo, että näillä saroilla näh-dään lähivuosina kehitystä.

− Laitteiden ja talteenottotekniikan kehittyessä aurin-kosähkö voi saada Suomessakin merkittävän roolin. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta auringon vuotuinen kokonais-säteily ei jää meillä paljonkaan Keski-Euroopan määristä. Sijaintimme pulmana on säteilyn epätasainen jakaantumi-nen vuoden varrelle.

Myös sähköautoissa suurimmat odotukset kohdistuvat autoteollisuuden innovaatioihin.

− Hybridit ovat jo nyt kelpo vaihtoehto, mutta täys-sähköautot tuskin yleistyvät, ennen kuin niiden akunkesto paranee reilusti nykyisestä.

Entä ajaako energiamies itse sähköautolla?– Helsingin Energialla on käytössä sekä sähköautoja

että hybridejä. Omakin hybridi kiinnostaa, jos sopiva osuu kohdalle.

Helsingin Energian tuleva toimitus-johtaja Pekka Manninen ymmärsi jo 80-luvun puolivälissä energiatehokkaan rakentamisen päälle – puolivahingossa.

Han

na S

orva

li K

uva

Art

o W

iikar

i

Energiatehokkuuden edelläkävijä

1414

Pekka Manninen aloittaa Helsingin Energian toimitus-johtajana lokakuun alussa.

15

16

on kodin ja mökin omistajan onniAutomaatio

16

Kotiautomaatio saa energialaskun kuriin, vähentää päästöjä ja tuo mielenrauhaa. Kaksi tyytyväistä kotitaloutta on kokeillut

automaatiota energiatalouden ohjaamiseen. Pertti Suvanto Kuvat Pekka Hannila

17

Helsingin Länsi-Pakilan puu-tarhamaisen vehreyden kes-kellä seisoo kolmen huoneis-ton jykevä talo. Ulko-oven edustalla on vastassa city-

uskottava mies. Hän on Janne Hukki-nen, verkkodemokratia-aktivisti, pian kandin paperinsa saava kognitio- ja tieto-jenkäsittelytieteen sekä teoreettisen filoso-fian opiskelija.

– Minua kiinnostaa teknologia ja sen antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ihmisille ja yhteiskunnalle, hän kuvailee.

Ehkä juuri siksi Hukkinen on oiva valinta Helsingin Energian, Mitoxin ja There Corporationin pilottihankkeeseen, jossa kotiautomaation avulla etsitään seu-raavan sukupolven älykkäitä energiaratkai-suja. Hän on ollut hankkeessa mukana jo vuoden verran.

Sisällä asunnossa avautuu sympaattinen näkymä: laatikoita, huonekaluja, röykkiöit-täin kirjoja, lehtiä, vinyylilevyjä. Tumman-puhuvat seinät ja katot, isot ikkunat ja tiili-päädyt palauttavat mieleen 70-luvun. Enti-nen paritalonpuolikas onkin Hukkisen lap-suudenkoti, jonka päätyyn myöhemmin rakennettiin kolmas asunto. Kahdessa ker-roksessa nuorelle miehelle ja hänen tavaroil-leen riittää tilaa.

Olohuoneen pöydän kulmalla välkeh-tii ThereGate, eli langaton keskusyksikkö. Tämä kotiautomaation sydän integroi asun-non laitteet ja järjestelmät osiksi tiedon keräystä, kontrollia sekä automaatiota.

17

Janne Hukkinen ohjaa koti-automaation avulla veden

lämmitystä ja sähkölämmitystä.

Kotona/poissa-kytkin on helppokäyttöinen. Kytkintä

voi ohjata myös ajastetusti tai tietokoneella ja kännykällä.

– Se on oikeastaan Linuxilla toimiva tie-tokone, jossa ei ole näyttöä tai näppäimis-töä, Hukkinen selvittää.

Hukkinen saa kaiken haluamansa ener-giatiedon internetistä. Hän pystyy säätä-mään lämpötiloja paitsi internetissä, myös matkapuhelimella, tietokoneella tai table-tilla. Sähkönsä hän ostaa pörssistä.

Muutoksia maailman ääristäHukkinen jakaa kotiautomaationsa kah-teen perusosaan. Ensimmäinen ja ehkä tärkein on veden lämmitys, joka tapahtuu sähköllä. Lämmintä vettä tarvitaan ympäri vuoden. Toinen on yläkerran sähkölämmi-tyksen ohjaus.

Lisäksi hänellä on kaksi erillistä kulu-tusta mittaavaa jatkojohtokytkintä, pakas-tinarkku ja lisälämmitin, jotka ovat auto-maation piirissä. Langattomat lämpötila-anturit lähettävät tietoa tukiasemaan.

Yläkertaan on asennettu kotona/poissa -kytkin. Kun Hukkinen poistuu kotoa,

termostaatti laskee asteet 13:een. Kun hän palattuaan napsauttaa kytkintä uudelleen, asteet nousevat 20:een.

– Kytkintä voi ohjata myös ajastetusti tai tietokoneella ja kännykällä. Voin pistää sen päälle ennen saapumistani, jolloin koti on valmiiksi lämmin.

– Näen reaaliaikaisen sähkönkulutuk-sen kokonaisuudessaan ja lisäksi erikseen kahdesta jatkojohtokytkimestä. Voin tehdä niihin etänä muutoksia. Sähkölasku on muuttunut hallittavaksi ja läpinäkyväksi. Tiedän tarkasti, mistä kulutus muodostuu, ja pystyn itse vaikuttamaan kulutukseen jopa maailmalla matkatessani.

Käytössä yön halvimmat tunnitAlakerran lämminvesivaraaja on aina läm-mennyt halvemmalla yösähköllä. Niin se tekee nytkin, mutta yön halvimpina tun-teina. Hukkinen on Helsingin Energian Kotispot-tuotteen asiakas.

– Sähkön siirtohinnassa on edelleen yösähköalennus iltaisin ja viikonloppuisin. Sähkön myyntihinta määräytyy taas pörs-sihinnan mukaan tunneittain. Tästä seuraa se, että yön pikkutunteina sähkö on kaik-kein halvinta.

Sähköpörssi julkistaa joka iltapäivä seu-raavan vuorokauden tuntihinnat. Keskus- yksikkö valitsee veden lämmitykseen vuo-rokauden halvimmat tunnit. Kotona ollessa ThereGate valitsee huoneilman lämmityk-seen 3–4 halvinta tuntia, ja kun ollaan

”TIEDÄN TARKASTI,

MISTÄ KULUTUS MUODOSTUU.”

18

ThereGate on kotiautomaation sydän, eli keskusyksikkö, joka

integroi asunnon laitteet ja järjestelmät osiksi tiedon keräystä,

kontrollia sekä automaatiota.

ENERGIAN SEURANNASSA

KOTIAUTOMAATIO ON MAINIO.

internetin kautta ohjata vaikka ennen mökille saapumista. Myös valaistusta voi etäsäätää.

Rantaan on tullut kunnallistekniikka, ja maan alla kulkeville putkille on asennettu saattolämmitys.

– Ulkolämpötilan mukaan itsesäätyvän vastuslangan kulutusta on mielenkiintoista seurata, Mikkola sanoo.

Hän kertoo, että aiemmin valvontatöitä hoiti pari kertaa vuodessa ystävällinen naapuri, mutta nyt häntäkään ei tarvitse enää vaivata.

– Järjestelmästä on ollut paljon iloa ja hyötyä. Sitä on helppo käyttää, sillä kaikki on vain muutaman klikkauksen päässä. Ener-gian seurannassa tämä on erinomainen. Saatan olla jopa liian nuuka – yritän päästä mahdol-lisimman vähällä. Käyn vilkaisemassa mökkiä melkein päivittäin, sillä touhuan internetissä muutenkin paljon.

Noin 55 prosenttia Suomen mökeistä lämpiää suoralla sähköllä. Noin 120 000 mökkiä on talvisin peruslämmöllä.

– Kun olemme jo eläkkeellä, aiomme käydä mökillä entistä enemmän myös tal-vella. Automaatio antaa turvallisuuden tun-netta, koska voimme seurata mökin tapah-tumia ja nostaa mökin lämmön etukäteen kotona. Myös vieraamme ovat järjestelmää ihastelleet, Mikkola myhäilee.

Kaksi kärpästä yhdellä iskullaHelsingin Energian Sähköratkaisut-yksikön päällikön Sami Sailon mukaan kotiauto-

maatio tuo mukanaan turvallisuutta, kont-rollia ja mukavuutta. Se on nopeasti leviä-mässä myös olemassa oleviin kiinteistöihin. Kotien lisäksi energiaan liittyvä automaatio antaa esimerkiksi kunnalliselle terveyden-huollolle ja kotisairaanhoidolle monia kus-tannustehokkaita ratkaisuja.

– Reaaliaikainen mittaus tuo tiedon energian käytöstä ja sen vaikutuksista kus-tannuksiin. Automaatio taas lisää tietoi-suutta siitä, mitä kiinteistössä tapahtuu.

Tulevaisuudessa asiakas on osana säh-kömarkkinaa. Älykkään automaation avulla asiakas voi vaivattomasti olla aktiivinen vai-kuttaja.

– Samalla lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla: edullisemmat energiakustannukset asi-akkaalle sekä positiiviset ilmastovaikutukset, Sailo tiivistää.

– Kysyntäjouston kannalta tämä on tär-keää. Tulevaisuudessa automaatio osaltaan mahdollistaa myös laajamittaisen uusiutu-van tuotannon tehokkaan hyödyntämisen, sillä muun muassa aurinko- ja tuulivoima ovat luonteeltaan vaihtelevia ja heikosti enna-koitavia.

Helsingin Energia lanseeraa uusia kotiau-tomaatiotuotteita syksyllä.

– Tulevaisuudessa sähkön tuotannon hinnat saattavat vaihdella rajustikin. Kehi-tämme palveluja myös siksi, että asiakkaat eivät joutuisi tästä kärsimään ja energialasku pysyisi kohtuullisena, Sailo kertoo.

poissa, yhden halvan tunnin. Kodin läm-mitykseen energiaa ei kuitenkaan voi varas-toida.

– Hinta ja ympäristö ovat tärkeimmät syyt siihen, että käytän pörssisähköä. Koti-automaation avulla se on helppoa. En halua käyttää talvipäivän kalleinta sähköä myöskään siksi, että sitä joudutaan usein tuottamaan hii-lidioksidia päästävällä lisävoimalla, joka kiih-dyttävää kasvihuoneilmiötä.

Hukkinen ajattelee, että jos käytettävissä on helppokäyttöisiä laitteita, niiden avulla voi vaikuttaa ympäristöasioihin.

– Tietoisuuteni energian käytöstä on vai-vattomalla tavalla lisääntynyt. Kotiautomaatio on avannut silmäni sille, kuinka suurta kulu-tus voi pahimmillaan olla. Säädöillä ja auto-matisoinnilla olen säästänyt myös rahaa, Huk-kinen hehkuttaa.

Mökki tuli kaupunkiinSuomessa on puoli miljoonaa onnellista kesä-asunnon omistajaa. Anssi Mikkola on yksi heistä. Nyt hänen viihtyisä huvilansa Kusta-vissa on tuotu kotiin Kauniaisiin. Tietokoneen näyttö välittää reaaliaikaista kuvaa kuistin yli avautuvasta merellisestä maisemasta. Kaikki näyttää olevan mallillaan.

Mikkolan mökkiin ja vierasmajaan asen-nettu kotiautomaatio kertoo ruudulla olevilla valikoilla reaaliajassa myös paljon muuta: ulko-lämpötilan, sisälämpötilat ja ilman kosteuden. Jokaisessa patterissa on erillinen kytkin, jota voi

19

Automaation avulla Mikkolat pystyvät säätämään esimerkiksi Kustavin-mökkinsä lämpötiloja.

Anturi mittaa sisälämpötilaa ja kosteutta.

Lämmityksen voi napsaista päälle kännykällä vaikka ulkomailla.

Käyttöliittymän kautta voi tehdä erilaisia toimen-piteitä ja seurata niiden vaikutusta.

Ulos asennettu anturi mittaa ulkolämpötilaa ja kosteutta.

Sähköposti Sähköposti

© iS

tock

Phot

o

Sitä mukaa kun etäluettavat mittarit yleistyvät, Helsingin Energia siirtyy arvio- ja tasauslaskuista toteutuneen käytön mukaiseen lukemalaskutuk-seen. Se tarkoittaa sitä, että niillä asiakkailla, joilla on etäluettava mit-tari, laskutus perustuu aina käytetyn sähkön määrään, ei arvioon.

Lukemalaskutukseen siirtymisen jälkeen asiakkaan järkevä energian-käyttö näkyy sähkölaskussa säästet-tyinä euroina. Lisäksi esimerkiksi säh-kölämmitystä käyttävien asiakkaiden sähkölasku vaihtelee lämmitysener-gian tarpeen mukaan, ja on siten kesällä arviolaskua pienempi ja tal-vella vastaavasti suurempi. Esimer-kiksi sähkölämmitteisen omakotita-lon, jonka vuosikulutus on 18 000 kilowattituntia, keskimääräinen säh-kölasku on tammikuussa reilut 300 euroa, kun taas heinäkuussa se on noin 100 euroa.

Suoraveloitus maksutapana päättyy 31.1.2014. Suoraveloituksessa olevien ja verkkopankkia käyttävien kuluttaja-asiakkaiden laskut muut-tuvat automaattisesti e-laskuiksi vuoden 2013 aikana. Muiden kuin suoraveloitusasiakkaiden laskutus- tavaksi tulee paperilasku tai uusi suoramaksu.

Suosittelemme e-laskuun siirty-mistä jo nyt. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, joka lähetään suoraan verkkopankkiin. Se on tur-vallinen ja helppo tapa vastaanottaa sekä maksaa laskuja.

Lisätietoja www.e-lasku.info

Nyt kannattaa siirtyä e-laskuun

Laskutus uudistuu

Sävel Plus on Helsingin Energian raportointipalvelu, jossa voit seu-rata havainnollisesti omaa sähkön ja lämmön käyttöäsi. Internetissä toimiva palvelu näyttää energian- kulutuksen jopa tuntitasolla, mikäli kodissasi on etäluettava mittari. Ne, joilla etäluettavaa mittaria ei vielä ole, näkevät kulutustiedot kuukauden tarkkuudella.

Kun seuraat energiankulutusta säännöllisesti Sävel Plussassa, näet heti mahdolliset kulutuspiikit ja poikkeamat. Samalla pystyt miet-timään keinoja turhan kulutuksen karsimiseksi. Jos esimerkiksi huo-maat, että kulutuskäyrät ovat aiem-paa korkeammat, voit peilata niitä käyttötottumuksiisi. Sävel Plus myös palkitsee välittömästi: kun käytät energiaa järkevästi ja hyödynnät energiansäästövinkit arjessasi, näet tuloksen alhaisempina kulutuspylväinä.

Sävel Plus -palvelu on yksin- kertainen käyttää. Se on maksuton kaikille Helsingin Energian ja Helen Sähköverkon asiakkaille.

Tutustu Sävel Plussaan osoitteessa www.helen.fi

Esimerkkigraafista näkee, että perhe on saunonut lauantai-iltana. Sähkönkulutus on noussut hetkellisesti korkeammaksi. Saunominen kannattaakin keskittää ja sopia, että mahdollisimman moni saunoo yhtä aikaa tai heti peräkkäin.

Valjasta Sävel Plus energianeuvojaksi

20

Valitse mieluisin sähkötuoteTiesitkö, että Helsingin Energialla on erilaisia sähkötuotteita? Kannattaa tutustua tuotteiden ominaisuuksiin ja valita itselleen mieluisin. Helsingin Energian toistaiseksi voimassa oleva sähkön hinta on selkeästi kaikkien Suomen sähköyhtiöiden keskiarvohintoja edullisempi. Lisäksi kaikki sähkötuotteet kerryttävät K-Plussa-pisteitä.

Suosituin sähkötuote on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Sähkön hinta tukkumarkkinoilla voi vaihdella voimakkaastikin. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus vaimentaa mark-kinahinnan heilahteluja ja seuraa viiveellä markkinahinnan kehitystä. Hinta voi nous-ta tai laskea markkinoiden muuttuessa, ja hinnanmuutoksista ilmoitetaan aina kuukautta ennen muutosta. Hintoja laskettiin 1.3.2012 ja lasketaan toista-miseen 1.10.2012.

Määräaikaiset sopimukset sopivat sellai-selle, joka arvostaa kiinteää hintaa. Näissä sähkön hinta määräytyy sopimuspäivän hinnan mukaan, eikä hinta sopimusaikana muutu. Vuoden 2012 aikana määräaikais-ten sopimusten hintataso on ollut varsin edullinen.

Määräaikaisia sähkötuotteita on kaksi: Sinetti-sopimus ja Plussasähkö.

Plussasähkö on Helsingin Energian ja K-Plussan yhteinen sähkötuote. Se on puhtaasti vesivoimalla tuotettua sähköä.

Sekä Sinetti- että Plussasähkösopi- mukset solmitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Päivän hinnan voi tarkistaa osoitteesta www.helen.fi.

Sähkökorissa yhdistyvät Sinetin ja toistai-seksi voimassa olevan sopimuksen omi-naisuudet. Toinen puoli sopimuksesta on kiinteä kahden vuoden ajan. Toisen puolik-kaan hinta määräytyy toistaiseksi voimassa olevan hinnan mukaan ja voi nousta tai laskea markkinahinnan kehityksen myötä.

KotiSpot on toistaiseksi voimassa oleva sähkötuote, jonka hinta määräytyy suoraan sähkön markkinahinnan mukaan. Tuote sopii hyvin sellaiselle, joka seuraa sähkön markkinahinnan kehitystä ja on valmis ottamaan hinnanvaihteluiden riskin.

Ympäristöpennisähkö on uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua energiaa, jota ostamalla voi samalla tukea ympäristön-suojelua. Ympäristöpennisähköasiakas saa vuosittain käyttöönsä 1 000 kilowattituntia tuulivoimalla tai museovesivoimalla tuo-tettua sähköä. Tuote maksaa 1,69 euroa kuukaudessa enemmän kuin normaali-sähkö. Helsingin Energia maksaa jokaista asiakasta kohden 3,38 euroa kuussa Ympäristöpenni-tilille, jolle kertyvät varat ohjataan ympäristönsuojelua edistäviin hankkeisiin.

Ympäristöpennisähkön voi yhdistää mihin tahansa sopimustyyppiin.

Helsingin Energian toistaiseksi voimassa oleva sähkön hinta on kaikkien Suomen sähköyhtiöiden keskiarvohintoja edullisempi.

10,00

9,00

8,00

7,00

6,00

5,00

4,00

3,00

1997

c/kWh

2001 20061999 2003 20081998 2002 20072000 20052004 2009 2010 2011 2012

Koko maa

Helsingin Energia

Kerrostaloasukkaan sähkön myyntihinta, vuosikäyttö 2 000 kWh

PLUSSASÄHKÖ

HINTA

VOIMASSAOLO

SÄHKÖN ALKUPERÄ

Kiinteä 2 vuoden ajan

2 vuotta 2 vuotta 2 vuotta

100 % sertifioitu vesisähkö

SÄHKÖKORI

50 % 2 v. kiinteä,50 % voi muuttua

kuukauden ilmoitusajalla

SINETTI

Kiinteä2 vuoden ajan

hiilidioksidivapaa hiilidioksidivapaa hiilidioksidivapaa hiilidioksidivapaa

TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA

voi muuttua kuukauden

ilmoitusajalla

Voimassa toistaiseksi, 2 viikon

irtisanomisaika

Voimassa toistaiseksi, 2 viikon

irtisanomisaika

muuttuu tunneittain/

kuukausittain

KOTISPOT

85% 85% 85% 85%

Plussasähkö on alkuperältään sertifioitua vesisähköä. Kaikesta Helsingin Energian asiakkailleen vuonna 2011 myymästä sähkö-energiasta 88 % oli hiilidioksidivapaata. Myyty sähkö jakaantui eri energialähteiden kesken seuraavasti: uusiutuvat 54 %, ydinvoima 34 % ja fossiiliset 12 %. Lisätietoja www.helen.fi.

p

21

Kohti uusiutuvia energianlähteitä

Helsingin Energian tavoitteena on hiili-neutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Kehitysohjelmassa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vaihtoehtona on lisätä käyttöä nykyisissä voimalaitoksissa tai rakentaa kokonaan uusi voimalaitos.

LISÄTÄÄN UUSIUTUVAN ENERGIANKÄYTTÖÄ NYKYISISSÄ VOIMALAITOKSISSAA B RAKENNETAAN UUSI

VOIMALAITOS

Puupellettejä, paahdettua biomassaa ja synteettistä biokaasua voidaan käyttää nykyisissä voimalaitoksissa fossiilisten polttoaineiden rinnalla.

Entistä suurempi osa kivihiilestä voidaan korvata uusiutuvilla polttoaineilla nykyisissä voimalaitoksissa.

Rakennetaan Vuosaareen uusiutuvia energia-lähteitä, kuten esimerkiksi haketta, käyttävä monipolttoainevoimalaitos.

Vuosaaren uusi voimalaitos korvaisi Hanasaari B -voimalan, joka toimii tällä hetkellä kivihiilellä.

UUSI LAITOS

NYKYISET VOIMALAITOKSET

Aluksi puupelleteillä korvataan kivihiilestä 5–10 prosenttia. Jos määrä on tätä suurempi, nykyisille voimalaitoksille on tehtävä merkittäviä muutoksia.

2012 2020 2030

Uusiutuvien energialähteiden osuus polttoaineesta on 20 prosenttia.

Aurinko-, tuuli- ja vesi-energian käyttöä lisätään.

PÄÄMÄÄRÄNÄ HIILINEUTRAALIUS VUONNA 2050

Katri Valan lämpö- ja jäähdytys-laitos on maailman suurin. Se sijaitsee 25 metrin syvyydessä Katri Valan puiston alla ja muuntaa jäteveden lämpöä tarpeen mukaan kaukolämmöksi ja -jäähdytykseksi ympäri vuoden.

Nykyinen tuotanto pohjautuu useisiin energialähteisiin. Näihin kuuluu myös uusiutuva energia, kuten tuuli- ja vesivoima.Helsingin Energia tuottaa

voimalaitoksillaan sähköä ja lämpöä samassa prosessissa, jolloin energia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan. Yhteistuo-tannon avulla Helsingissä säästetään vuosittain energiamäärä, joka vastaa 270 000 omakotitalon vuotuista tarvetta.

Päätös Vuosaaren uudesta voimalasta tulee kaupunginvaltuus-

ton päätettäväksi vuonna 2015.

Puupelletin käyttö aloitetaan Hanasaaren

ja Salmisaaren voimaloissa.

ENERGIATEHOKKUUS HUIPPUTASOA

Olli Sulopuisto Kuvitus Matias Teittinen

Hiilineutraali energiantuotanto.

20502040

Hiilidioksidin talteenotto ja muut uudet teknologiat.

40%40 % voimalaitosten nykyisin käyttämästä kivihiilestä korvataan uusiutuvilla polttoaineilla vuonna 2020.

Kuinka paljon biopoltto-ainetta tarvitaan, jotta saadaan sama määrä energiaa kuin kivihiilestä?

KIVIHIILI PUUPELLETTI HAKEPAAHDETTU BIOMASSA

1 1,2 2,5

HAKE

Metsähaketta tehdään pääasiassa pienpuista,

latvuksista ja kannoista sekä rungoista, jotka eivät kelpaa

muuhun käyttöön.

SYNTEETTINENBIOKAASU

Puuhakkeesta voidaan jalostaa synteettistä biokaa-

sua, joka tuodaan maakaasu-putkessa Vuosaareen.

Helsingin Energia selvittää parhaillaan hankkeen

toteutusmahdollisuuksia.

Puupelletti on kuivattua, jauhettua puupuristetta. Se vie yli kolme kertaa

vähemmän tilaa kuin hake.

PUUPELLETTI

Paahdettu eli torrefioitu biomassa tehdään paahta-

malla puupellettiä. Sen energiatiheys ja käytettä-vyys voimalaitoksilla on puupellettiä parempi.

PAAHDETTU BIOMASSA

Kun voimalaitos on käynnissä, pellettiä tarvitaan viidestä kahdeksaan kuormaa päivässä.

PUUPELLETTIKUORMAT PÄIVÄSSÄ VUONNA 2015

SELVITETÄÄN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÄ

8,5ENERGIATIHEYS

arvo 399 €

Käy vastaamassa kilpailuun 30.9. mennessä netissä osoitteessa www.helen.fi. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla osoitteella Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN. Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi.

Helen 2/12 lukijakilpailupalkinto on arvottu. Nilfisk Extreme Hygienic -pölynimurin voittivat Marja Leena Kytöhonka Helsingistä ja Joachim Holmström Espoosta. Onnea voittajille!

MIKÄ ENERGIANSÄÄSTÖVINKKI ON SINUN MIELEESI?

a) Suosin suihkua ammekylvyn sijaan.b) Sammutan valot poistuessani huoneesta.c) Kävelen tai pyöräilen alle kolmen

kilometrin matkat.

Seuraavassa Helen-lehdessä energia-neuvojamme kertoo kunkin vaihtoehdon säästövaikutuksen.

DeLonghin EC 850.M -espressokeitin valmistaa espresson 15 barin paineella. Automaattitoiminto lämmittää ja vaahdottaa säiliössä olevan maidon cappuccinoon. Keittimessä voi käyttää jauhettua kahvia tai valmiita kahvityynyjä.

Helppokäyttöinen laite on kestävää metallia. Siinä on A-luokan energiansäästötoiminto ja automaattinen valmiustila.

Keittimen arvo on 399 euroa. Arvomme vastanneiden kesken kaksi keitintä.

3VINKKIÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖNVastaa kysymykseen, voita DeLonghin espressokeitin!

Seuraava Helen ilmestyy marraskuussa.

Lukijat äänestivätViime numerossa (Helen 2/2012) lukijat äänestivät energiavinkeistä näin:

a) 19 prosenttia vastanneista suosii kannettavaa tietokonetta pöytäkoneen sijaan. Jos tietokone on päällä viisi tuntia päivässä, kannet-tavan mallin vuosikulutus on 75 kilowattituntia, joka maksaa vuodessa reilut 9 euroa. Vastaavasti pöytämalli kuluttaa vuodessa peräti 584 kilowattituntia ja kustan-taa noin 74 euroa. Kannettavan omistaja säästää siis vuodessa 65 euroa.

b) 43 prosenttia vastanneista muistaa katkaista valmiusvirrat laitteista. Arvioidaan, että suomalaiskodeissa sähkölaitteiden lepovirtateho on 33–39 wattia. Jos tämä wattimäärä on käytössä joka päivä 19 tuntia, energiaa kuluu vuo-dessa 229–270 kilowattituntia. Jos lepovirrat muistaa sammuttaa, säästää vuodessa noin 29–34 euroa.

c) 38 prosenttia pesee vain täysiä pyykkikoneellisia. Tutkimusten mukaan lapsiperheessä pestään 920 kilo- grammaa pyykkiä vuodessa. Pyykkimäärä pesukertaa kohden on 2,9 kilogrammaa, joten vuodessa pestään 320 koneellista. Jos perhe pesee vain täysiä koneellisia (5 kilogrammaa/koneel-linen), pesukertoja tulee vuodessa 184. Jos kaikki täydet koneelliset pestään 40 asteen kirjopesuohjelmalla, joka kuluttaa sähköä 0,7 kilowattituntia pesukoneellista kohden, vuosittainen säästö on 95 kilowattituntia, eli noin 12 euroa.

© V

äinö

Tei

ttine

n