helen-lehti 2-2013
DESCRIPTION
Helen-lehti kotitalouksilleTRANSCRIPT
Vanhasta UUTTA
04 Tv:n energiankulutus näkyy uusperheessä 16 Asumiskulut
kuriin 18 Ilmanlaatua seurataan tiiviisti
Siivouspäivänä kierrätetään porukalla.
10
Lehti Helsingin Energian asiakkail le | www.helen.fi
helen 022013
2 helen Toukokuu 2013
Painotuote
Julkaisija: Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN p. 09 6171
Helen-lehden osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 [email protected]
Painopaikka: PunaMusta 2013 Repro: Aste Helsinki Oy ISSN 1455-9528
HELSINGIN ENERGIAN JA HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTI ILMESTYY 4 KERTAA VUODESSA. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY ELOKUUSSA.
Kannen kuva: Pekka Holmström
Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto: Taru Hynynen, Tiina-Kaisa Hämäläinen-Saukkola, Sanna Jääskeläinen, Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Jussi Mikkola, Marko Riipinen, Eva Spiegel, Rauno TolonenToimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä
Laitetaan hyvä kiertoonKevään tullessa minulle iskee järjestelyvimma. Auringon nous-
tessa korkeammalle kaappien pyyhkiminen tuntuu vauhdittavan
kevättä, ja eteiseen saa tilaa viemällä pipot ja lapaset talviteloil-
le. Samalla on hyvä tarkastella tavaroita kriittisesti: tarvitsenko
todella tätä kaikkea?
Ylimääräistä tavaraa löytyy varmasti jokaiselta: pieneksi jää-
neitä lastenvaatteita, ylimääräisiä kahvikuppeja ja totaalisia vir-
heostoksia. Yksi porakone per talous riittää ihan hyvin. Mutta ei
hätää, turhista tavaroista voi hyvällä omatunnolla hankkiutua
eroon kierrättämällä!
Vai voiko? Kierrättäminen on lähtökohtaisesti hyvä asia. Se
voi parantaa huonoa omaatuntoa, mutta tavaroiden vieminen
kierrätykseen roskiksen sijaan ei vähennä omasta kulutuksesta
aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
Huonokuntoisten tavaroiden viskaaminen hyväntekeväisyys-
järjestön keräysluukusta sisään ei auta ketään. Päinvastoin, se
maksaa vaivaa ja rahaa. Ei ehkä näennäiskierrättäjälle itselleen,
mutta kierrätyskeskuksille ja pelastusarmeijoille kyllä.
Huonokuntoiset vaatteet kannattaa käyttää vaikka siivous-
räteiksi ja matonkuteiksi. Myös eläinsuojeluyhdistykset otta-
vat täkkejä ja tyynyjä eläinten alusiksi. Kun tavaralle ei löydy
käyttöä edes varaosina, voi sen materiaali- tai energiasisäl-
lön hyödyntää usein vielä jätteenä.
Oman kulutuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa
voi pienentää hankkimalla vähemmän, mutta parem-
paa. Laadukkaat tuotteet kestävät parhaimmillaan
useiden sukupolvien käyttöä ja harvoin käytettä-
viä tuotteita kannattaa lainata. Kierrätettyjen ta-
varoiden hankkiminen uusien sijaan vähentää
uusien tuotteiden valmistamista.
Hyllyn saa seinään työkaverinkin porako-
neella, vaatekaappiin piristystä kirpputoreilta.
Käsistään kätevä ompelee housuista hameita
tai korjaa vanhat huonekalut käyttökuntoon.
Ja jos peukalo on keskellä kämmentä, saa
apua suutarilta, puusepältä ja ompelijalta.
Laitetaan hyvä kiertämään ja huolehdi-
taan jätetavara oikeaan paikkaan!
Pirjo Jantunenympäristöasiantuntija
Harvoin käytettäviä tuotteita kannattaa
lainata.
helen 3
HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.fi
2.2013sisältö
04
06
18
10
04 KOTONA Outi Kososen kotona puolet
kuukaudesta eletään avomiehen
lasten tahdissa.
06 AJANKOHTAISTAUuden Energiatorin avajaisia juhlittiin.
Suoraveloitus muuttuu.
10 SIIVOSTI KIERRÄTYKSEENLapsiperheissä tavaravuoret kasvavat
toisinaan vaivaksi asti. Ylimääräinen
kannattaa pistää surutta kiertoon.
16 HENKILÖMinisteri Krista Kiurun mukaan
asumiseen kuluu liikaa rahaa.
18 ILMANLAATU SYYNISSÄEnergiantuotannon päästöt
vaikuttavat nykyisin erittäin vähän
pääkaupunkiseudun luontoon ja
hengitysilmaan.
22 ELVARI SÄÄSTÄÄ Sähkölämmitteiset omakotitalot
eivät ole energiasyöppöjä, jos
asukas tarkkailee kulutustapojaan.
24 MILJOONIA JAOSSAYmpäristöpennisähköllä on kerätty
varoja yli 2 miljoonan edestä
uusiutuvan energian hankkeisiin.
Plussasähkön Miljoonakisan voitto
meni Vantaalle.
26 TEHOKAS YHTEISTUOTANTO
4 helen Toukokuu 2013
KLO 08.00
KLO 12.00
Outi Kosonen ja hänen avomie-
hensä Jari pyörittävät uus-
perheen arkea Helsingin Me-
rihaassa. Vuonna 1980 raken-
netussa 78-neliöisessä kerros-
taloasunnossa asuvat myös Jarin lapset Nel-
li, 16 ja Jere, 19, aina kaksi viikkoa kuukau-
desta kerrallaan.
Nyt tosin Jere harjoittelee omillaan asu-
mista yhdessä tyttöystävänsä Marin kans-
sa kevään ajan. Nuoripari käy koiriensa
kanssa kuitenkin Jeren kotona mieluusti
kyläilemässä.
Lauantaina aurinko herättää isäntäparin
kahdeksan maissa, kun arkisin herätään
kuuden jälkeen. Jari on yksityisyrittäjä ja
hoitaa talvisin myös lumenaurauksia ja läh-
tee toisinaan töihin jo kahdelta.
Nyt ei ole kiire. Sängyssä voi loikoilla
vielä yhdeksään asti ennen kahvinkeittoa
ja Hesarin lukua. Outi on ostanut uuden
tabletin, jonka selailusta on tullut osa aa-
mupuuhia.
Nelli herää kymmenen jälkeen ja avaa
television. Tällä kertaa hän seilaa musiik-
kikanavilla.
Vaikka uusperheen elämää on eletty jo
neljän vuoden ajan, Outi ei ole vieläkään tot-
tunut siihen, että tv napsautetaan auki he-
räämisen jälkeen ja pidetään päällä nukku-
maanmenoon saakka taustahälinänä. Hän
tykkäisi enemmän hiljaisuudesta ja sanoo
jämähtävänsä helposti ohjelmien ääreen,
kun tv on auki.
Muuten uusperheen arki on loksahtanut
hyvin kohdilleen ja lapset hoitavat kiukutte-
lematta osansa arjesta.
– Oman huoneen siivouksesta saa jos-
kus huomauttaa, mutta taitaa olla sama jut-
tu kaikkien tuonikäisten kanssa.
Lauantain kunniaksi edessä on suursii-
vous. Outi on värvännyt Nellin kaverikseen
erillisellä palkkiolla, ja ahkerasti tyttö sii-
voaakin. Outi imuroi, pyyhkii lattiat nih-
keällä ja pesee vessan. Tällä kertaa kylpy-
huoneen kaakelitkin saavat kyytiä.
Mies, joka yleensä laittaa perheen ruoan,
käy kaupassa hankkimassa illalliselle tarvit-
tavat tykötarpeet. Sillä aikaa naisväki jatkaa
imurointia, laittaa tiskikoneen päälle ja pe-
see pyykkiä. Mies pääsee siivousta karkuun
iltapäivän sählyvuorollaan.
Edellisiltana pesty koneellinen on unoh-
tunut pesukoneeseen, joten kuivausrumpu
pyörittää neljän maissa usean satsin kui-
vaksi.
Pesukone hurisee monta kertaa viikos-
sa, useammin tietysti, kun lapset ovat pai-
kalla.
Kuivausrummun käyttö näkyy selkeänä
piikkinä perheen sähkönkulutuksessa. Talo-
yhtiössä olisi kuivaushuonekin, mutta sitä
ei tule käytettyä. Taloyhtiön saunasta per-
heellä on sen sijaan parikin saunavuoroa.
Toinen niistä on pidempi, jotta lasten ko-
tona ollessa siellä voidaan saunoa useam-
massa vuorossa.
Uusperheen arkeaOuti Kososen ja hänen
avomiehensä elämä etenee kahden viikon
sykleissä, sillä avomiehen lapset asuvat heidän luonaan puolet kuu-
kaudesta. Silloin televisio ja tietokoneet ovat auki
pitkään ja pyykkikonekin käy ahkerammin.
TEKSTI Teija Laakso | KUVAT Tommi Tuomi
Sävel Plus -faktaa
helen 5
2,8
2,4
2,0
1,6
1,2
0,8
0,4
0
0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00
kWh
Aika
KLO 16.00
m2
KERROSTALO Merihaassa,
rakennettu 1980-luvulla.
ASUKKAINA Avopari sekä
miehen 16- ja 19-vuotiaat
lapset 2 vk/kk.
PINTA-ALA 78 m2
LÄMMITYSTAPANA kaukolämpö
Herätys, valot päälle TV päälle
Tiskikone
Imurointi Pyykin- pesukone + kuivausrumpu
Pesukone
Raclettepannu
Seuraa energian- kulutusta netissä
OMAA SÄHKÖNKULUTUSTA voit seurata
Sävel Plus -palvelussa tuntitasolla. Palvelu
toimii myös kaukolämmön ja -jäähdytyk-
sen asiakkailla.
Sävel Plus toimii kaikilla Helsingin Ener-
gian ja Helen Sähköverkko Oy:n asiakkailla
Helsingissä ja Helsingin Energian sähkön-
myynnin asiakkailla myös muualla sen mu-
kaan, onko verkonhaltijalta saatavissa tun-
titason tietoa sähkönkulutuksesta.
Sävel Plussaan pääset osoitteesta
helen.fi/raportointi.
itsenäinen elämä ja arki on, Outi sa-
noo.
Muutaman kuukauden päästä poika
palaa kotiin asumaan. Saa nähdä, istuu-
ko hän silloin valmiiseen ruokapöytään
ja laittaako pyykkinsä oma-aloitteises-
ti koneeseen.
Nyt ilta Merihaassa jatkuu kuitenkin
kolmisin mukavasti köllötellen televisi-
on ääressä. Naisväki tekee jalkahieron-
nat toisilleen palkinnoksi ahkerasta päi-
västä. Uni kutsuu puolen yön maissa.
Jere tyttöystävineen ja heidän kaksi koiraan-
sa ovat tulossa viiden maissa kylään, joten
on aika ryhtyä valmistelemaan illallista.
Ruoaksi on valikoitunut raclettea, se kun
on kiva seurusteluruoka, josta kaikki tyk-
käävät. Perunat on keitetty jo päivällä.
Raclettepannun parilatasolla kypsyy li-
haa, kanaa ja kalaa. Pikkupannuilla lämmi-
tetään erilaisia kasviksia, joiden päälle su-
latetaan raclettejuuston lisäksi mozzarellaa.
Yhteisen pöydän ääressä viihdytään pari-
sen tuntia, kunnes Jeren ja Marin on yhdek-
sän maissa aika ulkoiluttaa koirat ja lähteä
omaan kotiin.
– Heiltä tuntuu sujuvan oman kodin
arjesta huolehtiminen yllättävän hyvin!
Toisinaan Jere saattaa tulla käymään uu-
den, kivan jälkiruokareseptin kanssa, jota
ovat valmistaneet Marin kanssa. Tämä
on ollut hyvä kokeilu. Nuoret näkevät, mitä
Kaukolämpötalossa lämmitys ei kuluta sähköä, joten yksittäiset laitteet erottuvat kulutuksesta hyvin.
6 helen Toukokuu 2013
Sähkötalon Energiatori on uusinut ilmeensä. Tilaan on rakennettu monipuolinen energia-näyttely, joka keskittyy energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Maaliskuiset avajaiset vetosivat kaikenikäisiin koululaisista senioreihin.
Energiatiedon aarreaitta
Energiatorilla on nähtävissä koko energiaketju tuotannosta jakeluun ja energiankäyttöön. Jälkimmäisessä painottuu asuminen. Paikalla saa myös henkilökohtaista neuvontaa, ja mittarien lainaaminen on ilmaista.
TEKSTI Liisa Joensuu | KUVAT Riikka Hurri
ajankohtaista
helen 7
Avajaistunnelmia Energiatorilta
Mikko Kaipiota kiinnostaa energian
säästäminen.
– Vaihdoin kaikki kämpän lamput ledeiksi
ja näin nopeasti sähkönkulutuksen tippumi-
sen Sävel Plussan avulla, hän kertoo. Mukana
olleesta 12-viikkoisesta Rosvo-pennusta alkoi
loppua virta. Onneksi se saa sitä luonnon-
menetelmällä eli nukkumalla.
Aamu, 8 vuotta, ja hänen tätinsä Kaisa Kontu (oikealla) tutkivat pylväitä, jotka
kertoivat kotitalouden sähkönkäytön jakautu-
misesta. Siitä heille kertoi palvelusuunnittelua
Helsingin Energiassa tekevä Taru Hynynen.
Aamu halusi tietää, miksi Kaisa-täti
sammuttelee huoneista valoja. Hän uskoi
selvittäneensä asian:
– Voi säästää energiaa ja rahaa, vaikka ei
näe eteensä.
Outi Lilljegren (oikealla) toi mukanaan
tyttärensä Marja Lilljegrenin. Hän haluaa
tietää uudesta tekniikasta ja seuraa aktii-
visesti, mitä energiamarkkinoilla tapahtuu.
Marja puolestaan miettii tarkasti esimerkiksi
pyykin oikeaa pesulämpötilaa.
Kesäkuun alussa tulee voimaan asetus
energiatehokkuuden parantamisesta kor-
jaus- ja muutostyössä. Tavoitteena on
pienentää rakennusten energiankulutus-
ta neljänneksellä ja hiilidioksidipäästöjä
45 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Asetuksessa on huomioitu se, että
rakentamisen painopiste
siirtyy uudisrakenta-
misesta kohti kor-
jausrakentamista ja että olemassa ole-
vassa rakennuskannassa piilee suurin
potentiaali lisätä energiatehokkuutta.
Tästä syystä energiatehokkuusmääräyk-
set on sisällytetty nyt myös korjausra-
kentamiseen.
Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla val-
mistuneista rakennuksista suuri osa jou-
dutaan lähivuosina peruskorjaamaan.
Tyypillisimmin uusitaan ikkunoita, ovia,
julkisivuja, vesikattoa sekä vesi-, viemäri-
ja ilmanvaihtojärjestelmiä. Usein sähkö- ja
antennijärjestelmät uusitaan erikseen tai
muun korjauksen yhteydessä.
Pienempään energiankulutukseen
päästään, kun lämmityksen ja ilman-
vaihdon säädöt tarkistetaan ja tar-
vittaessa asetetaan uudelleen.
Lämpötilojen, patteriverkoston
ja lämmityksen oikeanlaisella
säätämisellä voidaan saavut-
taa 5–15 prosentin säästö
energiankulutuksessa.
Energiatodistus kaikkiin pientaloihinEnergiatodistus tarvitaan kesäkuusta al-
kaen vanhan pientalon myynnin tai vuok-
rauksen yhteydessä, kuten muissakin
rakennuksissa. Myynti- ja vuokrausilmoi-
tuksissa on ilmoitettava energialuokka,
joka kertoo, kuinka energiatehokas ra-
kennus on.
Energiatodistus sisältää energialuo-
kan lisäksi suosituksia energiatehokkuu-
den parantamiseksi. Siinä arvioidaan ra-
kennusosien ja teknisten järjestelmien
kuntoa sekä selvitetään mahdollisuudet
parantaa energiatehokkuutta kustan-
nustehokkaasti ja sisäilman laatua huo-
nontamatta.
Energiatehokkuus määritellään sa-
moin kuin uudisrakentamisen energia-
määräyksissä, joten uusien ja vanhojen
rakennusten vertaileminen helpottuu. To-
distus on voimassa 10 vuotta.
Korjaamalla säästyy energiaa
KU
VA
Hel
sing
in k
aup
unki
KUV
A iStockphoto
8 helen Toukokuu 2013
ajankohtaista
KU
VA
T Y
rity
skyl
ä
Tieto lisää turvaaHelsingin alueen sähkönjakelusta vastaava Helen
Sähköverkko Oy on mukana sähköalan toimijoiden
yhteisessä turvallisuuskampanjassa. Kampanjan
tavoitteena on lisätä turvallisuutta sähköjohtojen
läheisyydessä toimittaessa. Kohderyhmänä ovat
niin kuluttajat kuin ammattilaisetkin.
Kampanjan internetsivustolle osoitteeseen
www.hengenvaara.fi on koottu herättäviä videoi-
ta, turvaohjeita tapaturmien välttämiseksi ja toi-
mintaohjeita tilanteeseen, jossa sähköjohto on
vaurioitunut. Sivustolta löytyy myös aihetta taus-
toittavia artikkeleita.
Hopeaa asiakkailtaHelsingin Energia ylsi toiselle sijalle, kun kuluttajat valitsivat vuo-
den 2013 parhaat Contact Centerit.
Aalto-yliopiston Markkinoinnin laitoksen tutkijat selvittivät yh-
teistyössä SN4Mobile Oy:n kanssa suomalaisissa puhelinpalvelu-
keskuksissa puhelun, asiakkaan, johtamisen ja työntekijän vaiku-
tusta asiakastyytyväisyyteen. Koko aineisto sisälsi palautteet yli
50 000 asiakkaalta.
Asiakaspalautteen lisäksi tutkimuksen lähteenä käytettiin Con-
tact Centereiden henkilöstöä, tietoja puhelujärjestelmästä ja päät-
täjähaastatteluita. Tutkimus tehtiin syksyllä 2012.
VOITA LIPPUPAKETTI: HELEN.FI/FLOWHelsingin Energia on mukana
pienentämässä tapahtuman hiilijalanjälkeä.
Suoraveloitus muuttuu Muutos suoraveloituksesta uusiin palveluihin alkaa.
Kaukolämmön suoraveloitusasiakkaat ovat saaneet muunnosta ja
sen aikataulusta kertovat kirjeet maaliskuussa. Siirto uuteen palveluun
tapahtuu toukokuussa ja kesäkuun laskut tulevat asiakkaille e-lasku-
na tai suoramaksuna.
Sähkön myynnin ja siirron laskutusmuutokset alkavat toukokuus-
sa, jolloin ensimmäiset suoraveloitusasiakkaat saavat kirjeen suora-
veloituslaskun ennakkotiedotteen liitteenä. Sen saapumisesta kahden
kuukauden kuluttua laskun lähetystapa muuttuu e-laskuksi (verk-
kopankkiasiakkaat) tai suoramaksuksi. Kaikkien sähkön myynnin ja
siirron suoraveloitusasiakkaiden laskutustapa vaihdetaan 31.1.2014
mennessä.
Koululaisten yhteiskuntaYrityskylä on 6.-luokkalaisille suunnattu talous-
ja työelämätaitojen oppimisympäristö, jossa op-
pilaat oppivat yhteiskunnan ja talouden periaat-
teita roolipelin avulla.
Taloudellisen tiedotustoimisto TATin koor-
dinoima Yrityskylä toimii tänä vuonna neljällä
paikkakunnalla. Helsinkiin se avattiin Tekniikan
museoon Viikkiin, johon kaikki Helsingin alueen
kuudesluokkalaiset pääsevät päiväksi.
Yrityskylä-päivä koostuu käsikirjoitettujen
tehtävien tekemisestä. Oppilaat saavat muun
muassa palkkaa työstään, ja vapaa-ajalla he ovat
kuluttajina sekä kansalaisina omassa yhteiskun-
nassaan.
Yrityskylässä on 15 eri yrityksen ja julkisen pal-
velun toimitilat. Oppilaat voivat kokeilla muun
muassa Helsingin Energian toimitusjohtajan, voi-
malaitosasentajan, asiakasneuvojan ja käyttöinsi-
nöörin ammatteja.
huom!Eräpäivän lykkäys muuttuu
maksulliseksi 1.7.2013 alkaen. Puhelimessa tehtynä se maksaa 5 euroa
ja netissä Sähkön Onlinessa 2 euroa.
KU
VA
Hel
sing
in k
aup
unki
Vaihda e-laskuun!
helen 9
HELSINGIN ENERGIA palkkasi täksi
kesäksi 100 kesätyöntekijää.
Yksi heistä on automaatioasen-
tajaharjoittelija Niko Rasila. Hän on
työskennellyt Servicessä Salmisaaren
automaatiokunnossapidossa huhti-
kuun alusta alkaen.
KU
VA
Pek
ka N
iem
inen
100kesätyöntekijää
pinnalla
P P tt
e
eea m
RK
K
helen 11
TEKSTI Paula Ristimäki | KUVAT Riikka Hurri, Pekka Holmström ja Seppo Saarentola
Tavararöykkiöt tuntuvat valtaavan kodin samalla kun ensimmäinen pienokainen syntyy. Vaatteet jäävät pieneksi yllättävällä tahdilla, mutta onneksi niistä ja turhiksi käyneistä lastentarvikkeista pääsee mukavasti eroon kierrättämällä.
Hanki puuvillaisia lastenvaatteita.
Niitä voi uudistaa värjäämällä.
Aikuisten vaatteista voi ommella
lastenvaatteita, esimerkiksi
aikuisen paitakankaasta syntyy
mukava hellemekko.
Pieniksi jääneistä lakanoista
syntyy hellyttäviä pehmoleluja
muistoksi vauva-ajasta.
Etenkin lapsiperheissä vaatetta kertyy
hurjat määrät jopa yhden vuoden ai-
kana. Housuista lahkeet jäävät lyhyik-
si alta aikayksikön. Edellissyksynä os-
tettu ulkoiluhaalari ei mahdu enää
pienokaisen päälle seuraavana keväänä kengis-
tä puhumattakaan.
Uutta vaatekertaa on hankittava vähän väliä
ja toisaalta pieneksi jääneitä vaatteita ja aikansa
palvelleita leluja tai muita tarvikkeita jää nurk-
kiin pyörimään vaivaksi asti.
Ylimääräisestä pitäisi päästä eroon. Onneksi
tapoja on monia – valinnanvaraa on netin myyn-
tipalstoilta perinteisempiin kirpputoreihin ja ka-
veripiirissä kierrätyksestä monenlaisiin käytetyn
tavaran myymälöihin. Täytyy vain löytää se oma
tapa kierrättää.
Kekseliäät ja käsistään kätevät tekevät kierrä-
tetyistä lastenvaatteista pienellä vaivalla oman-
näköistään: lappuhaalari saa uuden ilmeen, kun
taskut tehdäänkin erilaisesta kankaasta tai napit
vaihdetaan toisenlaisiin. Myssyn tai lapaset voi
somistaa virkatulla kukkasella tai kirjailla ne eri-
värisillä langoilla aivan uudenlaisiksi.
Vahakankaisesta liinasta voi ommella hiek-
kaleluille sopivan kassin, joka mahtuu rattaiden
kyytiin tai lasten pieniksi jääneistä lakanoista su-
loiset pehmolelut muistuttamaan vauva-ajoista.
Vanhan uusimisessa tarvitaan oikeastaan
vain mielikuvitusta ja viitseliäisyyttä.
n
itsetee
12 helen Toukokuu 2013
Yhteiset siivoustalkootInspiraatiota voi etsiä esimerkiksi Siivouspäi-
vänä, jolloin ylimääräisestä vanhasta tava-
rasta on helppo päästä eroon tai tuunata van-
hasta uutta.
Siivouspäivän idea on simppeli: kaupun-
ki muuttuu päiväksi isoksi kirpputoriksi, jolle
kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaran-
sa myytäväksi tai pois annettavaksi. Päivällä
ei ole virallista järjestäjää, vaan jokainen ta-
pahtumaan osallistuja on samalla järjestäjä.
– Siivouspäivässä ei myydä uusia tavaroi-
ta, vaan parannetaan vanhaa ja annetaan tar-
peettomalle tavaralle uusi elämä, luonnehtii
Siivouspäivän äitinä tunnettu toimittaja Pau-
liina Seppälä.
Idea Siivouspäivästä syntyi, kun Seppälä
muutama vuosi sitten pohdiskeli ystäviensä
kanssa, miten nurkkiin kerääntynyt ta-
vara voitaisiin saada järkevästi ja hel-
posti kiertoon.
– Asuimme mieheni kanssa vä-
hän aikaa Hollannissa Amsterdamis-
sa. Siellä järjestettiin kerran viikossa
jätepäivä, jolloin ihmiset saivat jät-
tää katujen varsille itselleen tarpee-
tonta tavaraa kuljetettavaksi eteenpäin kaa-
topaikalle. Sitä ennen kaikki halukkaat saivat
kuitenkin hakea hylätyn tavaran joukosta it-
selleen sopivat tavarat pois, Seppälä kertoo.
Ajatus jäi hetkeksi hautumaan, mutta pul-
pahti uudelleen pintaan, kun Seppälä huo-
masi uuteen kotiinsa kertyneen taas lisää ta-
varaa.
– Kun muutimme täällä kotimaassa 57
neliön asunnosta 85-neliöiseen, ensin tuntui,
että tilaa oli tuhottomasti. Hiljalleen tilanne
muuttui, sillä keräilen itse kaikenlaista. Tutkin
aina myös kadunvarsien roskalavat ja kirppa-
reilla kierrän jatkuvasti.
Moni innostui Seppälän ajatuksesta, ja
tämä perusti Facebook-ryhmän. Siivouspäi-
vä alkoi muotoutua, ja ensimmäinen pidet-
tiin vuosi sitten.
Tapahtuman jälkeen tiimi teki Helsin-
gin kaupungin rakennusviraston kanssa so-
pimuksen: myyntipaikan voi pystyttää yhtei-
selle kaupunkialueelle ilman erillistä lupaa,
kunhan myyjä rekisteröityy siivouspaiva.com-
sivustolle ja merkkaa myyntipaikkansa omilla
tiedoillaan sen kartalle. Viime vuonna Siivous-
päivän sivulle rekisteröitiin 800 myyntipistettä.
VinkitVaatteita ja muuta tavaraa
voi kierrättää muun muassa
kirppiksillä
UFF:n kautta
Fida-lähetystorin kautta
Kierrätyskeskusten kautta
antamalla eteenpäin
(esim. lasten vaatteet)
luomalla vanhasta uutta
– melkein mikä tahansa taipuu
tuunaamalla uudeksi
Pauliina Seppälä hankkii kaikki vaatteensa käytettyinä muun muassa Fidasta ja pitää kirpputoreja vaatelainaamoinaan.
helen 13
Vanha eteenpäin tai uudeksiSiivouspäivänä voi kaduilla myydä ja antaa
mitä tahansa käytettyä tavaraa, oli se sitten
vaatteita, huonekaluja, linnunpönttöjä, pol-
kupyöriä, työkaluja, leluja, kirjoja tai sarjaku-
via. Suurin osa kirpputoripöytien valikoimista
on toistaiseksi ollut pääasiassa vaatetta, mut-
ta mukaan toivotaan järeämpääkin tavaraa.
Jos kaikki ei käy kaupaksi, niin ainakin Hel-
sinkiin rakennetaan Siivouspäiväksi kaupun-
ginosakohtaisia kierrätyspisteitä, joihin jo-
kainen kirpparikauppias voi tuoda myymättä
jääneet tavaransa.
Vanhojen tavaroiden ohella Siivouspäivä-
nä voi tarjolla olla vaikka vanhojen tavaroiden
korjauspalveluita.
Tästä haasteesta onkin otettu koppi Sii-
vouspäivän etkoilla, jotka järjestetään 22.–24.5.
Sähkötalolla Kampissa. Etkoilla ompelun ja
muotoilun ammattilaiset opastavat, miten
vanha hyödytön vaatetavara muuntuu uusik-
si, ihaniksi ja myös tarpeellisiksi tuotteiksi.
Vahvalla kierrätysotteella Siivouspäi-
vään osallistuu myös espoolainen puuseppä
Einari Saarinen.
– Lähdin viime vuonna mukaan päähän-
pistosta. Kuulin Siivouspäivästä tuttaval-
tani ja arvelin, että sinne sopisi myös
puutyöpajaa.
Suuria panostuksia ei tarvittu. Saari-
nen pakkasi verstaaltaan Kauklahdesta
mukaansa erilaisia puun ja vanerin jä-
mäpaloja, vannesahan ja hiukan muita
työkaluja ja pystytti pajansa torikorttelei-
hin Kiseleffin talolle. Pajan suosio yllätti.
– Moni mies ei esimerkiksi ollut koske-
nut puutöihin sitten kouluaikojen puukäsi-
työtuntien, ja oli aivan innoissaan päästessään
taas kokeilemaan taitojaan. Kaikkein innok-
kaimpia olivat lapset. Kännykkä- ja tietoko-
nepelit kyllä unohtuvat, kun pääsee rakente-
lemaan oikeilla työkaluilla.
Puutyöpajan suosikiksi nousivat lasten it-
selleen tekemät hyrrät. Pienestä vanerinpalas-
ta leikattiin pyörösahalla aihio, johon porattiin
reikä. Reiästä pujotettiin huonekalutappi, jon-
ka toinen pää oli ensin teroitettu hiomapape-
rilla ja poralla.
– Valmiin hyrrän lapset saivat vielä maala-
ta mieleisekseen. Näin pieni juttu oli ihan jy-
mymenestys, Saarinen kertoo.
Kirpparilöytöjä Jos haluat tehdä löytöjä,
käy kirppareilla usein.
Suhtaudu kirpparikäyntiin kuin
seikkailuun, jonka lopputulosta
ei voi koskaan etukäteen tietää.
Suosi kirppariostoksissa hyviä,
kestäviä materiaaleja.
Osta vain sellaista, mikä sinua
puhuttelee ja mitä tarvitset.
14 helen Toukokuu 2013
Samanlaisilla
eväillä hän aikoo
vetää työpajaa myös
tänä vuonna.
– Tänä vuonna vedän
24.–25.5. robottipajan.
Siellä teemme kierrä-
tyselektroniikasta ja
muista materiaaleista
robotteja. Lapset ovat tästä
varmasti innoissaan, mutta vanhemmatkin
saavat tulla mukaan, Saarinen lupaa.
Kierrätys hallitsee omaakin elämääKierrätys on vahva ideologia kaikille Siivous-
päivän puuhamiehille ja -naisille. Myös Sep-
pälä ja Saarinen ovat kierrätyksen vankku-
mattomia puolestapuhujia.
Saarinen esittelee verstaansa aarteita,
muiden jätteeksi luokittelemia, eri paikoista
hankittuja puumateriaaleja.
– Eräs tuttavani on esimerkiksi töissä puu-
tavaraliikkeessä, jonka kautta Suomeen tu-
lee erilaisia aasialaisia puulajeja. Kun lasti
on purettu, jäljelle jää Aasiassa tehdyt pui-
set kuormalavat, joissa on ajan ja ulkoilman
aiheuttamaa patinaa. Niitä voi jatkokäyttää
vaikka missä.
Pienten lasten äitinä myös Seppälällä on
runsaasti kokemusta kierrättämisestä. Las-
tensa, 2-vuotiaan Taikan ja 8-vuotiaan Taa-
vin vaatteet hän kertoo saaneensa suurim-
maksi osaksi tuttaviltaan.
– Hankin kaikki omatkin vaatteeni kirp-
pareilta, UFFilta tai muista second hand -pai-
koista. Ajattelen usein, että ne ovat vaatelai-
naamojani: ostan jotain, pidän sitä vähän
aikaa ja vien sitten takaisin. Tämä sopii itsel-
leni siinäkin mielessä, että olen huono vaa-
tehuoltaja, Seppälä määrittelee oma suhdet-
taan kierrätykseen.
Siivouspäivän myyntitapahtumiin hän ei
muilta kiireiltä ole kunnolla ehtinyt osallis-
tua. Viime syksyn Siivouspäivillä Seppälällä
oli oma itsepalvelumyymälä Fredan torilla.
– En ehtinyt jäädä myymään itse, joten
vaatteet ja muut tavarat olivat kasassa
ja vieressä lipas: ota tästä ja maksa
tänne. Hienoa oli huomata, että rahat
eivät päivän aikana kadonneet
mihinkään.
Puuseppä Einari Saarisen johdolla pääsee 24.–25.5. kello 11–17 valmistamaan
kierrätysmateriaalista robotteja.
helen 15
helen.fi/siivouspaiva siivouspaiva.com
Muodonmuutoksia Etkoilla Helsingin Energialla on näppinsä pelissä myös Siivouspäivässä. Säh-
kötalolla Helsingin Kampissa järjestetään Ompelukahvila Etkoilla
22.–24.5. ja Siivouspäivänä 25.5. Teemana on Anna vanhalle tava-
ralle uusi elämä.
Etkot on yleisölle avoin usean päivän kestävä työpaja. Osallis-
tujien käytössä on ompelukoneita, hukkapalakankaita ja kierrätys-
kankaita, kangastusseja ja -maaleja sekä mahdollisesti myös puu-
työtarvikkeita.
– Viime vuonna saimme pakan päitä ja muita jämäkankaita muun
muassa Marimekolta ja R-collectionilta, joten käytössä oli inspiroivaa
materiaalia, kertoo muotoilukasvatuksen läänintaiteilija Mari Savio,
joka on ollut mukana luomassa Ompelukahvilaa sen alusta alkaen.
Ompelukahvilassa osanottajat saavat pohtia itse, mitä haluaisivat
tehdä, ja sen jälkeen asiaa suunnitellaan yhdessä ohjaajien kanssa.
Moni innostuu ja löytää idean kankaita hypistellessään.
– Etkojen ohjaajat ovat kaikki muotoilualan ammattilaisia, Savio
painottaa.
Tunnelma on kor-
kealla, kun osallistujat
kokoontuvat yhteen
ja alkavat luoda uutta.
Vaikka ohjaajaa ei riit-
täisi jokaiselle, ihmiset
auttavat toinen toisiaan
ja ideoivat joukolla.
– Ompelukahvilassa
luomispuuhiin uppoutu-
vat rintarinnan kaikenlai-
set ihmiset, niin hipsterit
kuin ikäihmisetkin – ei-
vätkä suinkaan vain naiset. Viime kerralla etkoille tuli iäkäs mies, joka
asettui ensimmäistä kertaa elämässään ompelukoneen taakse. Tu-
loksena syntyi tyynyliina vaimolle häälahjaksi.
Tänä vuonna Sähkötalon etkoista vastaa Oona Niemelä. Savio
visioi silti jo mielessään, miten tapahtumaa kehitetään eteenpäin.
– Olisi tosi hienoa, jos esimerkiksi tulevilla Siivouspäivillä ihmi-
set perustaisivat itsenäisesti ompelupajoja ja nikkarointi-iltoja, ihan
niin kuin nyt ovat mukana kirpputorilla. Näistä voisi tehdä jonkunlai-
sen yhteispaketinkin: pidetään tällä viikolla ompelutapahtuma oman
porukan kesken ja lähdetään seuraavana viikonloppuna myymään
kirppikselle. Ikään kuin koko Siivouspäivän resepti pienoiskoossa.
– Näissä pienissä ihmisten omissa ompelupajoissa voisi ottaa
joskus teemaksi myös vaatteiden korjaamisen ja huollon, sillä sitä
meistä monen pitäisi tehdä enemmän. Vanhaa voi korjata, ja siitä
voi luoda myös uutta.
KUTSUOmpelukahvila
Energiatorilla Sähkötalossa Etkot 22.–24.5.2013 klo 15–20
Siivouspäivä 25.5.2013 klo 10–16
16 helen Toukokuu 2013
Krista Kiuru
asunto- ja viestintäministeri
22.6.2011– SDP:n kansanedustaja ja
ensimmäinen varapuheen-
johtaja Porin kaupunginvaltuutettu
38-vuotias valtiotieteiden
maisteri; opiskellut yhteis-
kuntatieteitä, filosofiaa,
sosiologiaa ja teologiaa työskennellyt mm. opettajana
ja opinto-ohjaajana
helen 17
Onko bussinkuljettajalla, sii-
voojalla tai lähihoitajalla
varaa muuttaa työvoimak-
si kasvavalle pääkaupun-
kiseudulle? Jo kymmenen
vuotta sitten moni oli sitä mieltä, ettei.
Sen jälkeen asumisen hinta on vain jat-
kanut nousukiitoaan.
Kun käteen jäävistä tuloista yli puolet
hujahtaa asumiseen, monen pieni- ja kes-
kituloisen on nipistettävä muista menoista.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
(sd) haluaa kääntää kehityksen suunnan.
– Rahaa pitäisi jäädä riittävästi muun
elämän pyörittämiseen, ja mielellään myös
pahan päivän varalle. Nyt se ei useinkaan
toteudu. En pidä nykytilannetta hyväksyt-
tävänä, Kiuru sanoo suoraan.
Kohtuuhintaisuus riippuu tietenkin
tuloista ja siitä, millainen koti vastaa omia
toiveita. Vuokra-asumisessa Kiuru määrit-
telee yhdenlaiseksi kohtuullisuuden mit-
tapuuksi noin 11–12 euron neliövuokran
kuussa. Silloin 45-neliöisestä kaksiosta
joutuisi pulittamaan 495–540 euroa.
Helsingissä nykyvuokrat huitelevat
lähempänä 700 euroa, joten kurottavaa
riittää.
Lisää vuokrakotejaVajaat pari vuotta ministerinpestiä hoi-
tanut Kiuru on halunnut tarttua täydellä
höyryllä asunto-ongelmaan ja sen syihin.
Työntäyteisen talven päätteeksi hal-
litus hyväksyi maaliskuun lopulla asun-
topoliittisen uudistuspaketin, jonka ta-
voitteena on tuottaa tuhansia kohtuuhin-
taisia vuokra-asuntoja erityisesti pääkau-
punkiseudulle.
– Rakentaminen on yksinkertaisesti ollut
pitkään riittämätöntä muuttopaineeseen
nähden. Tavoitteena on jatkossa saada
pääkaupunkiseudulle 12 000–13 000 uutta
asuntoa vuodessa, Kiuru havainnollistaa.
Kun asuntojen määrä saadaan pa-
remmin vastaamaan kasvanutta kysyn-
tää, hintojen nousupaineen pitäisi alkaa
hiljalleen taittua. Valtio ryhtyy myös itse
vuokra-asuntotuottajaksi Kruunuasun-
not-nimisen yhtiönsä kautta.
Kiuru haluaisi ennen kaikkea kohen-
taa pieni- ja keskituloisten asemaa sekä
lisätä tasa-arvoa eri asumismuotojen vä-
lillä. Nykyisin vuokra- tai asumisoikeus-
asuminen ei pärjää pitkän päälle kustan-
nuksiltaan omistusasumiselle.
− On hyvä muistaa, että Helsingis-
sä asutaan yhtä yleisesti vuokralla kuin
omistusasunnossa. Vaihtoehtojen tarjoa-
minen on tärkeää, Kiuru painottaa.
Säästä energiaa, säästä rahaaYksittäisen asukkaan on toki vaikea vai-
kuttaa korkeisiin hintoihin ja vuokriin,
mutta energialaskun kautta asumiskus-
tannukset voivat alentua ainakin jon-
kin verran.
− Arjen suunnittelulla voi pienentää
omaa hiilijalanjälkeä. Järkevä energian-
käyttö alkaa pienistä asioista, kuten valo-
jen ja sähkölaitteiden sammuttamisesta
silloin, kun niitä ei tarvitse, Kiuru muis-
tuttaa.
Ministeri tekee itsekin niin kahdes-
sa kerrostalokodissaan, Porissa ja Helsin-
gissä. Hän pyrkii minimoimaan myös his-
sinkäytön.
– Samoin kuluttajana valintoja tehdes-
sä voi vaikuttaa. Kun vanhojen koneiden
uusiminen tulee ajankohtaiseksi, kannat-
taa hankkia energiatehokkuudeltaan par-
haat laitteet.
Turhan korkea sisälämpötila tuhlaa
tietysti energiaa. Sähköllä lämmittävät
omakotitaloasujat tämän tietävätkin hy-
vin. Kerrostaloissa puolestaan kannattai-
si tasapainottaa lämmitysverkosto, mikä
pienentää yhteisiä energiakustannuksia,
ministeri vinkkaa.
− Kerrostalo-osakeyhtiön hoitokuluis-
ta vuonna 2011 kului lämmitykseen 24
prosenttia, Kiuru mainitsee.
Se on aika paljon – ja näkyy kaikkien
asukkaiden yhtiövastikkeissa.
Energiatehokkuutta ilmassaAsuntoministeriä on työllistänyt alku-
vuonna kaksi muutakin tärkeää teemaa:
energiatodistusten uudistus sekä energia-
tehokkuuden huomioiminen luvanvarai-
sessa korjausrakentamisessa. Molemmat
lait hyväksyttiin helmikuussa.
Uusien energiatodistusten myötä van-
hankin omakotitalon ostaja tai vuokraaja
voi jatkossa vertailla eri kohteiden ener-
giatehokkuutta. Tehokkuusluokka heijas-
tuu suoraan energialaskuun.
Korjausrakentamisessa puolestaan
pyritään siihen, että olemassa olevan ra-
kennuskannan energiatehokkuus parani-
si samalla, kun tehdään välttämättömät
korjaukset.
− Lämmitystavan valinnalla ja hyväl-
lä kiinteistönpidolla on iso merkitys ener-
giankäytön ja siten myös asumiskulujen
hallinnassa, Kiuru kiteyttää.
TEKSTI Hanna Rusila | KUVA Ari Heinonen
Asuminen nielaisee Helsingissä pienituloisilta jo yli puolet kuukauden tienesteistä. Ihan liikaa, jos kysytään asunto-ministeri Krista Kiurulta.
KOHTUUTTAetsimässä
18 helen Toukokuu 2013
helen 19
TEKSTI Pertti Suvanto | KUVAT Pekka Nieminen
Helsingin Energian ympäris-
töjohtaja Martti Hyvösen
työpöydän näytöllä on kuva
1950-luvun Helsingistä. Lintu-
perspektiivistä avautuva nä-
kymä antaa karun käsityksen helsinkiläis-
ten silloisesta hengitysilmasta.
Ilma on sankkana mustaa savua, jota
tupruaa ylös lukemattomista piipuista. Ker-
rostaloja lämmitettiin omilla kivihiili- ja öl-
jykattiloilla. Taloissa oli myös jätteiden-
polttouunit, joissa kosteat jätteet paloivat
kituen.
Hyvönen vilkaisee ikkunastaan kohti Etu-
Töölöä.
– Lapsena rakensimme lumilinnoja. Aina
kun satoi lunta, ryntäsimme riemuiten pihal-
le ja teimme uudella lumella linnasta valkoi-
sen. Illalla se oli taas musta.
Helsinkiläisestä energiantuotannosta
lapset eivät saa linnoihinsa enää väriä. Hy-
vönen osoittaa kuvan päälle sijoitettua pääs-
töistä kertovaa käyrää, joka laskee kuin kis-
san häntä. Syykin on kiistaton – keskitetty
energiantuotanto, eli kaukolämpö.
– Lukemattomat pienpiiput korvautuivat
muutamilla jättipiipuilla. Savukaasut liu-
dentuvat korkealle ilmaan ja leviävät laajalle.
Laitosten suodatinjärjestelmät ovat nykyisin
hyvin tehokkaita. Hengitysilmaa voimalai-
tokset eivät pilaa.
Vähäiset vaikutukset luontoonHelsingin Energian tuotannon päästöjen vai-
kutukset pääkaupunkiseudun luontoon ja il-
manlaatuun ovat nykyisin erittäin pieniä.
Energiantuotannosta syntyy rikkidioksidi- ja
hiukkaspäästöjä sekä typen oksideja. Niille
on säädetty tarkat raja-arvot, joita ei saa ylit-
tää. Myös vähäisiä raskasmetalleja seurataan.
Hanasaari B -voimalaitoksen rikinpois-
tolaitoksessa käy melkoinen humina. Hel-
singin Energian ilmansuojeluinsinööri Anna
Häyrinen selvittää, että savukaasut kulkevat
ensin sähkösuodattimien läpi ja johdetaan
sitten rikinpoistolaitokseen. Siellä ne reagoi-
vat kalkkilietteen kanssa. Lopuksi savukaa-
sut ohjataan tekstiilisuodattimien kautta 150
metriä korkeaan piippuun.
Pieniäpitoisuuksia
Helsingin ilmassa olevista pienhiukkasista vain alle prosentti on peräisin paikallisesta energiantuotannosta. Huonon ilman syntisäkkiä kantavat liikenne, puun pienpoltto ja kaukokulkeumat.
20 helen Toukokuu 2013
– Hiukkasista saadaan poistettua lähes kaikki ja rikki-
dioksidistakin yli 80 prosenttia. Typen oksideja vähen-
netään tehokkaasti palamisilman vaiheistuksella.
Helsingissä päästöjä on lisäksi leikannut pääpolttoai-
neen vaihto kivihiilestä maakaasuun 1990-luvulla. Vuo-
saaressa ei synny lainkaan rikki- tai hiukkaspäästöjä.
Häyrinen sanoo, että kivihiili sisältää myös raskas-
metalleja. Hiukkaspäästöjen mukana niitä pääsee jon-
kin verran ulkoilmaan. Erityisesti elohopeasta on viime
aikoina keskusteltu, ja myös sen määriä aletaan ehkä
säädellä.
– Tästä syystä olemmekin tutkineet, minkälaisia pi-
toisuuksia meidän piipuistamme tulee. Mittausten pe-
rusteella ne jäävät selvästi alle niiden raja-arvojen, joita
EU:ssa saattaa tulevaisuudessa olla. Meiltä pääsee ilmaan
10 kilogrammaa elohopeaa vuodessa. Se ei ole möhkäle,
joka putoaa jonkun pihaan, vaan pieniä hiukkasia.
Raja-arvot puolittuvatLähivuosina Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitok-
silla kehitetään savukaasun puhdistusjärjestelmiä ja
polttotekniikkaa, sillä EU:n teollisuuspäästöjä säätele-
vä direktiivi astuu voimaan vuonna 2016.
Uudistuksen seurauksena vuotuiset rikkidioksidi-,
typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen raja-arvot puolittuvat.
– Jokaisella laitoksella tehdään investointeja. Rikin
poistoa parannetaan tehostamalla nykyisiä latteita. Li-
säksi sähkösuodattimia saatetaan uusia ja typen oksi-
deja varten hankkia katalysaattoreita.
Lämpökeskuksissa siirrytään yhä enemmän maa-
kaasuun ja raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn.
– Vaikka raja-arvot puolittuvatkin, päästöt eivät vält-
tämättä puolitu. Toimimme jo nykyisin lähellä uusia
Savukaasuista hiukkaset saadaan hävitettyä lähes kokonaan.
helen 21
Rikinpoistolaitoksella saadaan poistettua yli
80 prosenttia
rikkidioksidista.
raja-arvoja, joten siksi päästöjen vähenemä
ei ole niin suuri. Suurin muutos on typen ok-
sidipäästöissä.
Brysselissä tai Berliinissä asia on toisin.
Täällä emme saa samoilla investoinneilla
vastaavia ympäristöhyötyjä, sillä jo nykyisin
energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen
vaikutukset pääkaupunkiseudulla ovat vä-
häisiä. Uudet raja-arvot parantavat kuitenkin
pääkaupunkiseudun ilmanlaatua edelleen.
Aurinkoisena kevättalven päivänä voi-
malaitoksen katolta avautuu upea näkymä
Helsingin kattojen ylle. Horisontti näyttää
utuiselta.
– Tänään on hyvä esimerkki päivästä, kun
Helsingin ilmanlaatu on erittäin huono. Pää-
syntinen on liikenne. Ilma ei juuri liiku. Au-
tojen pakokaasu ja katupöly purkautuvat sa-
malle korkeudelle, missä ihmiset hengittävät,
Häyrinen huokaisee.
Pienet hiukkaset pahimpia Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Ris-
to Hillamo on syntisäkistä samaa mieltä. Ym-
pärivuotinen liikenne on Helsingin suurin il-
man pilaaja.
Muitakin syyllisiä on löytynyt. Talvikau-
della puun pienpoltto saastuttaa merkit-
tävästi ilmaa jopa Helsingin keskustan tun-
tumassa, jonne se kulkeutuu metropoli-
alueen reunamilta. Itä- ja Keski-Euroopan
sekä Pietarin alueen ja Viron energiantuotan-
non ilmansaasteet kulkeutuvat tehokkaas-
ti ilmavirtausten mukana myös Suomeen.
Laivaliikenteen päästöjäkään ei voi ohittaa,
vaikka ne uusien polttoainevaatimusten
myötä ovat merkittävästi pienenemässä.
– Jos seisomme Mannerheimintiellä, pitoi-
suudet alkavat olla vertailukelpoisia suur-
ten eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Jos
menemme vähän syrjään, ilma on keskimää-
rin puhtaampaa kuin useimmissa Keski-Eu-
roopan kaupungeissa, joissa on iso tausta-
pitoisuus.
Joka puolella on valtavat päästöt. Sen
päälle tulevat vielä liikenneväylien korkeat
pitoisuudet ja jos ilmamassat saapuvat naa-
purista, ne ovat jo valmiiksi saastuneita.
Suomi on sikäli onnellisessa asemassa,
että olemme usein pohjoisten ilmamassojen
alla ja sieltä tulee äärimmäisen puhdasta il-
maa. Tämä laskee keskiarvojamme.
Hillamoa eivät kuitenkaan kiinnosta niin-
kään keskiarvot tai hiukkasten kokonaismää-
rät, vaan niiden koko ja kemiallinen koostu-
mus. Juuri pienimmät ovat ihmisen terveydelle
vaarallisimpia ja niiden kemiallinen käyttäy-
tyminen on tärkeää tietää.
Huipputarkoilla mittalaitteilla saasteläh-
teiden tunnistaminen tapahtuu lähes reaa-
liajassa. Mittaukset voidaan yhdistää sää- ja
päästötietoihin tai mallien avulla saatavaan
ilmamassan tarkkaan kulkureittiin.
– Helsingin Energian energiantuotannon
vaikutus kaupunki-ilmaan on niin pientä,
että sitä on vaikea erottaa muista lähteistä.
Hillamon mukaan voimalaitoksen piippu
ei siis käy saasteen symboliksi, sillä savun nä-
kyvin osa on pääasiassa vesihöyryä.
Myös pelletti syyniinHelsingin Energia on tehnyt Ilmatieteenlai-
toksen ja Helsingin yliopiston kanssa laajaa
yhteistyötä hiukkaspäästöjen saralla jo vuo-
sia. Modernit mittalaitteetkin ovat Helsin-
gin Energian lahjoittamia.
Martti Hyvönen sanoo, että yrityksellä
on myös oma lehmä ojassa. Tutkimuksilla
haluttiin selvittää pienhiukkaspitoisuudet
ja kertoa helsinkiläisille, mistä ne oikeas-
ti ovat peräisin.
Toisaalta hankkeilla valmistaudutaan
myös biopolttoaineiden käytön lisäämi-
seen osana Kohti hiilineutraalia tulevai-
suutta -ohjelmaa.
Syksyllä Hanasaaren voimalaitoksella
poltettiin kivihiilen joukossa koemielessä
525 tonnia pellettiä. Kokeet jatkuvat tänä
vuonna. Uudet mittalaitteet ovat nuuski-
neet myös seospolton savukaasuja. Hanke
jatkuu edelleen.
– Alustavien tulosten mukaan 5–10
prosentin pellettiosuus ei aiheuta suu-
ria muutoksia ympäristövaikutuksiin, jos
sitä vertaa sataprosenttiseen hiilen polt-
toon. Lisäkokeita tarvitaan vielä jatkossa-
kin muun muassa ilmastovaikutuksista,
Hyvönen sanoo.
– Lähivuosina Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla kehitetään muun muassa puhdistusjärjestelmiä, ilman- suojeluinsinööri Anna Häyrinen kertoo.
22 helen Toukokuu 2013
TEKSTI Susanna Haanpää | KUVAT Kaukomarkkinat, Tommi Tuomi, Arto Wiikari ja iStockPhoto
Säästöä sähkölaskuunSähkölämmitteisessä
pientalossa ei välttämättä tarvita isoja investointeja
energiankulutuksen vähentämiseksi. Yllättävän
suuria vaikutuksia syntyy pelkästään käyttötapojen
muutoksilla.
Elvari-hankkeessa on tutkittu
sähkölämmitteisten pienta-
lojen energiankäytön tehosta-
mista vuodesta 2008. Tulokset
ovat olleet yllättäviä: sähkön-
kulutus voi pienentyä jopa 40 prosenttia
vain käyttötapoja muuttamalla.
Säästöä syntyy, kun aloittaa seuraa-
malla lämpötiloja ja sähkönkulutusta.
Tärkein säästökohde on huonetilojen
lämmitys: tyypillisesti sähkölämmittei-
sessä pientalossa siihen kuluu 50, talous-
sähköön puolestaan 30 ja käyttöveden
lämmitykseen 20 prosenttia koko kodin
sähkönkulutuksesta.
Pientaloasukkaan onkin hyvä ensin
järkeistää omia käyttötapojaan ennen
kuin ryhtyy suunnittelemaan suuria in-
vestointeja lämmitysjärjestelmiinsä.
Tarkkaile lämpötilaaSähkölämmittäjän kannattaa seurata
pikemminkin säätietoja kuin kalente-
Ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää ensi- sijaisena lämmittimenä.
Aseta ilmalämpöpumpun lämpötila-asetus halutulle huonelämpötilatasolle ja
muiden lämmittimien 4–5 astetta alemmaksi.
helen 23
Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 21–22 celsiusastetta, makuuhuoneissa pari astetta vähemmän. Pesutiloissa kannattaa ylläpitää 23–24 celsiusasteen lämpötilaa, mutta varastotiloissa ja autotalleissa riittää 10–15 celsiusastetta.
ria: Keväällä lattialämmitys on hyvä kyt-
keä pois niistä tiloista, joissa sitä ei vält-
tämättä tarvita, kuten tuulikaappi tai
kodinhoitohuone. Myös pesutilojen lat-
tialämmitys kannattaa säätää mahdolli-
simman pienelle.
Syksyllä lämmityskauden alussa ei
ole välttämättä tarpeen kytkeä kaikkia
lämmittimiä heti päälle, vaan lämmittää
tarpeen mukaan. Sähköpattereilla säätö
onnistuu energiatehokkaammin kuin
lattialämmityksellä. Myös termostaattien
toimivuus on syytä tarkistaa.
Kun sisälämpötilan alentamiseen
yhdistää tulisijan käytön, on säästö en-
tistäkin suurempi. Jo ennen klapien sy-
tyttämistä takkaan kannattaa pudottaa
sisälämpötilaa ja etenkin lattialämmi-
tyksen käyttöä.
Säätäminen kannattaa Sisälämpötilojen säätöön kannattaa uh-
rata tovi. Esimerkiksi autotallin tai va-
raston lämpötilaksi riittää 10–15 cel-
siusastetta 20:n sijaan. Tämä pienentää
sähkölaskua usealla prosentilla.
Pesutilojen ovet on syytä pitää kiinni,
jottei lämpö karkaa sieltä muihin tiloi-
hin. Koska tuulikaapissa puolestaan on
järkevä pitää alempaa lämpötilaa kuin
muissa huonetiloissa, myös sen molem-
mat ovet kannattaa pitää suljettuina.
Sisälämpötilaa on hyvä seurata ja säätää
sitä tarvittaessa huoneittain. Esimerkik-
si tyhjien huoneiden lämpötilaa kannat-
taa alentaa. Myös lomien aikana kaikkien
huonetilojen sisälämpötila on hyvä pudot-
taa alemmas.
On tärkeätä myös huolehtia riittävästä
ilmanvaihdosta mutta tarkistaa, että sekin
on säädetty pientalon tarpeiden mukaan.
Ylimitoitettuna ilmanvaihto voi kasvattaa
energiankulutusta huomattavasti.
Hyötyä pumpusta ja tulestaParas hyöty saadaan, kun muun lämmityk-
sen taso säädetään 4–5 astetta ilmalämpö-
pumpun lämpötila-asetusta alemmaksi.
Näin ilmalämpöpumppua käytetään en-
sisijaisena lämmittimenä. Tämä perustuu
siihen, että ilmalämpöpumpun hyötysuh-
de on parempi kuin muilla lämmittimillä,
kuten sähköpattereilla ja lattialämmityk-
sillä. Kun ilmalämpöpumpun teho ei yksin
riitä, nostetaan kaikkien lämmittimien läm-
pötila-asetuksia, myös ilmalämpöpumpun.
Tehokas varaavan takan tai leivinuu-
nin käyttö voi kattaa parhaimmillaan jopa
30 prosenttia lämmitysenergian tarpeesta.
Tärkeätä on polttaa kuivaa puuta, tuoda
ne ennen polttoa lämpenemään sisätiloihin
ja pitää huoneiden ovet auki, jotta lämpö
leviää mahdollisimman laajalle.
Mikä Elvari?Motivan koordinoima yhteistyöhanke
tavoitteena löytää keinoja, joilla tehostetaan
sähkölämmitteisten pientalojen energian-
käyttöä 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä
pilottikohteita tutkittu jo vuodesta 2008
hankkeessa mukana Helsingin Energia, Ener-
giapolar-ryhmä, Energiateollisuus ry, JE-
Siirto Oy, Ryhmä 4, Ensto Oy, Glen Dimplex
Nordic Oy, Scanoffice Oy ja STUL ry
Lisää tietoa: motiva.fi/koti ja asuminen-> näin säästät energiaa -> sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari
Termostaatit on hyvä tarkistaa
esimerkiksi joka syksy.
Tehokas varaavan takan käyttö
voi kattaa 30 prosenttia
lämmitysenergian tarpeesta.
24 helen Toukokuu 2013
1201 0704 1002 0805 1103 0906 13
VU
OSI
9
7
5
3
c/kWh
TEKSTI Susanna Haanpää | KUVAT Jussi Partanen ja Helsingin Energia
SÄHKÖÄ YMPÄRISTÖN
HYVÄKSIYmpäristöpennisähkö maksaa 1,71 euroa kuukaudes-
sa enemmän kuin normaalisähkö. Tämän summan
Helsingin Energia tuplaa, ja rahat laitetaan Ympäristö-
pennitilille.
Varoja on tähän mennessä kertynyt yli kaksi mil-
joonaa euroa. Varojen käyttöä ohjaavaan Ympäristö-
penniraatiin kuuluu edustajat HSY:ltä, Aalto-yliopis-
tosta, Energiateollisuudesta, Motivasta ja Helsingin
Energiasta. Raadin tekemän periaatepäätöksen mu-
kaisesti varoja kohdennetaan erilaisiin uusiutuvan
energian hankkeisiin.
Raati kokoontui viimeksi maaliskuussa. Silloin pää-
tettiin jatkaa sopivan merituulihankkeen etsimistä ja
selvittää sopivaa aurinkosähköhanketta.
Ympäristöpennivaroja käytettiin 300 000 euroa
Raahen tuulipuistoon vuonna 2009. Samana vuon-
na lahjoitettiin 30 000 euroa Lasten Päivän Sää-
tiölle tuulimyllyn hankkimiseksi Linnanmäelle.
Parissa vuodessa Ympäristöpennisopimusten
määrä on kasvanut 20 prosenttia, ja tällä hetkellä
niitä on noin 7 000.
Edullista energiaa
LÄHDE Energiamarkkinavirasto
Vertailussa näkyy hintakehitys eri vuosina, kun vuosikäyttö on 2 000 kWh (hinta sis. alv). Kerrostaloasukkaan sähkön myyntihinta
HELSINGIN ENERGIA KOKO MAA
helen 25
Elina Jokimäki muutti miehensä kanssa uu-
teen kotiin Vantaalle viime lokakuussa, jol-
loin myös sähkösopimuksen uusiminen oli
ajankohtaista.
Kun muuton ajankohta lähestyi, Jokimä-
ki tutki erilaisia sähkösopimuksia. Helsingin
Energia oli tuttu, sillä Jokimäki avomiehen-
sä kanssa ovat olleet asiakkaina vuodesta
2004 asti.
– Ajattelin, että voisin kokeilla Plussasäh-
köä, sillä siitä kertyvät K-Plussa-pisteet hou-
kuttelivat.
Jokimäki teki sähkösopimuksen puhelimit-
se, mikä onnistui nopeasti. Tämä oli tarpeen,
sillä muutto siirtyi aikaisemmaksi kuin mitä
pariskunta oli alun alkaen kaavaillut.
Kun sopimuksen teosta oli kulunut muu-
tama kuukausi, Jokimäki sai yllättävän yh-
teydenoton.
– Huomasin, että päivän aikana minulle
oli tullut puhelu numerosta, jota en tunnista-
nut. Tarkistin, kenelle numero kuuluu ja selvi-
si, että soitto oli tullut Helsingin Energiasta.
Ensin säikähdin, että olenko unohtanut mak-
saa sähkölaskuni muuttokiireen keskellä, Jo-
kimäki hymyilee.
Siltä istumalta hän soitti takaisin. Yllätys oli
melkoinen, kun toisesta päästä tulikin iloiset
onnittelut Plussasähkön Miljoonakisan voitos-
ta. Tiedon sulatteluun meni hetki, mutta sitten
asiasta piti kertoa jo työkavereille.
– Osa tarkisti, ettei kai vain ollut kyse pila-
puhelusta, ja toiset kehottivat pistämään lot-
torivin vetämään, Jokimäki naurahtaa.
Palkinnon hän otti lopulta rahana tilille
valitakseen, mihin kaikkeen voittosumman
käyttäisi.
– 5 000 eurolla saamme mukavasti kesä-
lomamatkan Eurooppaan. Rahareikiä ovat toki
myös vasta remontoitu uusi koti ja asuntolai-
na, eli palkinto tuli hyvään saumaan, voittaja
iloitsee.
Helsingin Energian toistaiseksi voimassa oleva sähkön hinta on kaikkien Suomen sähköyhtiöiden keskiarvohintoja edullisempi.
KU
VA
To
mm
i Tu
om
i
Palkinnolla reissuunMiljoonakisan voittaja luuli unohtaneensa maksaa sähkölaskun, mutta tienasikin mojovasti rahaa lomamatkaa varten.
Tukuittain Plussaa PLUSSASÄHKÖ on Helsingin
Energian ja K-Plussan yhtei-
nen sähkötuote, jonka voi tilata
kaikkialle Suomeen. Plussasäh-
kön Miljoonakisa käynnistyi tou-
kokuussa 2012. Sen palkintona
oli miljoona LisäPlussa-pistettä,
joiden arvo on 5 000 euroa.
Arvontaan osallistuivat auto-
maattisesti kaikki, jotka tilasi-
vat viime vuonna Plussasähköä.
TEKSTI Susanna Haanpää | KUVITUS Matias Teittinen
FACEBOOK facebook.com/helsinginenergia UUTTA VOIMAA blogi.helen.fi TWITTER twitter.com/Energianeuvoja
MITEN TARKASTI LUIT LEHDEN?
Etsi oikea vastaus alla olevaan kysymykseen
tämän lehden sivuilta ja voita tehosekoitin!
Voimalaitoksen piipusta nousevan savun näkyvin osa on
a) nokea
b) vesihöyryä
c) elohopeaa
VASTAUSOHJEKäy vastaamassa kilpailuun 11.6.2013 mennessä osoitteessa
www.helen.fi. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla
osoitteella Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN.
Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi.
Energiavisa on myös netissä osoitteessa helen.fi. Uudet palkinnot arvotaan joka kuukausi!
PALKINTOAlumiinirunkoinen Kenwoodin
tehosekoitin kuuluu valmistajan
kMix-tuoteperheeseen. Tehosekoitin
sekoittaa, murskaa ja hienontaa
kerralla suurempiakin määriä 1,6 litran
lasikannussa. Tehosekoittimessa on
neljä esiasetettua ohjelmaa, ja sen
teho on 800 wattia.
Arvomme neljä kMix-tehosekoitinta.
Yhden palkinnon arvo on 179 euroa.
ONNEA VOITTAJILLEHelenin 1/13 lukijakilpailu on arvottu.
Bionaire-ilmanpuhdistimen voittivat
Leo Kemppi, Aija Ohra-Aho ja Esko
Paavola Helsingistä sekä Nina
Saaristo Lohjalta ja Pertti Salorinne
Lieksasta. Onnittelut!
Energiavisa
PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedotHELSINGIN ENERGIA Vaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.fi
ASIAKASPALVELUPISTE, 3. krs ma–pe 8.30–17 Puhelinpalvelu ma–pe 8–18Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 [email protected]
VIKAILMOITUKSET Sähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173
Reaaliaikaiset tiedot jakeluhäiriöistä netissä www.helen.fi
Helsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan.
PUHELUHINNAT 010-alkuisiin numeroihin:
liittymistä 8,35 c/puhelu + 6 c/min
liittymistä 8,35 c/puhelu + 17,17 c/min. Hinnat sisältävät alv 24 �%. Maksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi
NEUVONTAPALVELUT Energiatori 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon-, desibeli- ja valaistus-voimakkuusmittarin lainaus: [email protected]
KAUKOLÄMPÖ Kaukolämpöön liittyminen 09 617 2213 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2976 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856