l a m m i - k i v i ta lo j e n l e h t i

LammiKoti2013

I D E O I TA S U U N N I T T E L U U N , R A K E N TA M I S E E N & S I S U S TA M I S E E N

RIPAUS LUKSUSTAAsuntomessujen helmi Villa Ilo

VÄRIROISKEITA Parkanolaisperheen järvenrantakoti

SYDÄMELLÄ SUUNNITELTU Arkkitehti antaa kodille sielun

NAVETASTA TALOTEHTAAKSI Lammi-Kivitalojen tie menestykseen

SISUSTA TALOSTA KOTISuunnittelijaTomi Kouvolan vinkit

Talotarinoita

EKOLOGISUUS • LAATU • AJATTOMUUS •

AIT

OUS •

SE ON SIINÄ,SANOI SEPPÄ.

Kaskipuu Oy yhdisti perinteisen puusepän, uusimman tekniikan ja ulkonäön. Syntyi täysin uusi puuovimallisto. Jykevä toimivuus ja hivelevä näyttävyys ovat nyt samassa ovessa. Malliston ovet ovat saatavilla nyt myös Lammi-Kivitaloihin.

TUTUSTU UUTEEN MALLISTOON

WWW.KASKIPUU.FI

LAMMIKOTI – 3

TATUN PÄÄKIRJOITUS & VALINNATLammi-Kivitalojen toimitus-johtajan Tatu Jokisalon sana & vapaa-ajan elämyksetlu e l is ä ä .......................... 04

VÄRIROISKEITAParkanolaisen järvenrantako-din luonnonläheistä sisustusta maustavat vekkulit väritlu e l is ä ä ........................... 08

RIPAUS LUKSUSTAJenni Ahola-Keskinen on ko-tiutunut asuntomessujen hel-meen, palkittuun Villa Iloonlu e l is ä ä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

ONNISTUNUT KOTIOmakotitalon rakentaminen on monivaiheinen prosessi, jos-sa apuna kannattaa käyttää am-mattilaisia lu e l is ä ä .......................... 36

HERRA TALOTEHTAILIJALammi-Kivitalojen tarina alkoi 56 vuotta sitten. Aarne Töykkä-lä, 81, on luotsannut yrityksen menestykseenlu e l is ä ä ......................... 42

TALO ANTOI JUURETSipe Santapukin Santaranta on viimein valmis. Muusikolla on nyt uniikki koti, johon palata keikkareissuiltalu e l is ä ä ......................... 46

SYDÄMELLÄ SUUNNITELTUArkkitehtipariskunta Tuomo Nakarin ja Tiina Vimparin

suunnittelema Villa Hesse on talo, jossa yhdistyvät taide, kauneus ja toimiva arki. Arkkitehdille tärkeintä on tarjota koti, joka koskettaa.

PÄÄTOIMITTAJA: Tatu Jokisalo TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Henna Helne ULKOASU: Jesper Vuori, Heli Ranta TUOTTAJA: Tarja Sinervo KIRJOITTAJAT: Jenny Belitz-Henriksson, Susanna Björklund, Henna Helne, Hannele Koskinen, Elina Kujala, Anu Kylvén, Marja-Terttu Pulliainen KUVAAJAT: Antti Vettenranta, Raija Kolehmainen,Jari Lifländer, Tiiu KaitaloPAINO: ForssaPrint JULKAISIJA: Lammi-Kivitalot OyKUSTANTAJA: Markkinointiviestintä Dialogi Oy

Lammi-Kivitalot Oy on Suomen laadukkain talomerkki ja kivitalo-toimittajien markkina-johtaja*. Yritys on osa vuonna 1956 perus-tettua Lammin Betoni -konsernia, joka on Suomen vanhin ja suurin beto-nisten rakennuskivien valmistukseen keskittynyt yritys. *RTS-tutkimus

Kansi: Villa Ilo, kuva: Mainoskuva HKL Oy

LammiKoti 2013

30

Pääkirjoitus

Tervetuloa uuden LammiKoti-lehden pariin! Pääsemme jäl-leen kurkistamaan persoonallisiin koteihin ja kuulemaan mie-lenkiintoisia tarinoita siitä, mitä rakentaminen ja asuminen Lammi-kivitalossa asiakkaillemme merkitsevät. Iso kiitos, että saamme kertoa uusille rakentajaperheille kokemuksia jo toteu-tetuista hankkeista.

Ilmastonmuutos, ekologisuus ja sitä kautta energiatehok-kuuden kehittäminen ovat talonrakentamisen suuria haastei-ta lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 talojen tulee olla lähes 0-energiataloja. Tämä tarkoittaa sitä, että talon tulee tuottaa energiaa jokseenkin saman verran kuin se kuluttaa. Me Lam-mi-Kivitaloissa olemme ratkaisseet asian siten, että tarjoamme asiakkaillemme myös talotekniikkaratkaisut kokonaisuutena suunnittelusta asennukseen.

Rakentamisen ja asumisen laatu, yksilöllisyys, turvallisuus ja vaivattomuus ovat Lammi-Kivitaloille tärkeitä ja kehitys-tä ohjaavia arvoja. Tämän vuoksi olemme vahvasti mukana ke-hittämässä TaloTalo-konseptia sekä TaloTalo-Hankinta- ja Ta-loTalo-Projekti -nettisovelluksia muiden alan johtavien toi-mijoiden kanssa. Konsepti tuo yksilöllisen talonhankinnan ja -rakentamisen tasolle, jonka laatutietoiset asiakkaamme an-saitsevat. Lue lisää aiheesta sivulta 26.

Antoisia hetkiä lehtemme parissa – suosittelen tutustu-maan jokaiseen, uniikkiin talotarinaan!

PS tutustu myös Facebook-sivuihimme

t a t u j o k i s a l oToimitusjohtajaLammi-Kivitalot Oy

Laatu. Yksilöllisyys. Turvallisuus.

4 – LAMMIKOTI

Kuva

Amph

ion/ J

aakk

o Suv

ala

Kuva

4Run

ners

LAMMIKOTI – 5

JUOKSULENKKI Juokseminen on pa-rasta liikuntaa silloin, kun mie-li tarvitsee tuuletusta ja ajatuk-

set selkeyttä. Kunnon 7–16 kilometrin hiki-lenkki antaa myös sopivasti virtaa ja potkua arjen haasteiden kohtaamiseen.

LOIMULOHI Kodin terassin ta-kassa kypsynyt loimulohi toi-mii hyvänä tunnelmanluoja-

na, kun perhe tai ystävät kokoontuvat syömään yhdessä. Herkullinen ruoka-laji on paitsi yksinkertainen valmistaa, vie myös joka kerta kielen mennessään.

ESPRESSO Manuaalisella keittimel-lä itse jauhetuista pavuista val-mistettu kupillinen espressoa he-

rättää hellästi ja antaa nautinnollisen star-tin uuteen päivään. Kyytipoikana toimii saaristolaisleipä ja uutiset iPadista.

MUSIIKKI Musiikki sopii jokai-seen tilanteeseen: se luo tun-nelmaa. Musiikki soi kotona

ja työmatkoilla, musiikki kulkee aina mukana.

Tatu Jokisalon valinnat

Toimitusjohtajan hyvä arki syntyy pienistä ja suurista elämyksistä.

ASENNE Ajattele positiivisesti: omalla suhtautumisella ei voi vai-kuttaa siihen, mitä asioita kohtaa,

vaan siihen, miten niihin suhtautuu.

1

2

43

5

6 – LAMMIKOTI

VALOAIndustrial-henkeä kotiin tuo Muuton

E 27 lamppu. Mattias Ståhlbomin suunnittelemaa valaisinta löytyy useassa eri värissä. 59 e, Design Forum.

LUONNOLLISTATintit-tyynynpäällinen on paksua puuvillaa.

16 e, Finlayson. Alla kaunis hamppumatto 60x90. 79 e, Artek.

RULLALLALapuan Kankureiden

shaali on Gotlannin villaa. 99,90 e, Stockmann. Teräskori taipuu moneksi.Alkaen 110 e, Artek.

PYÖREÄÄHollantilainen Piet Hein Eek suunnittelee

myös kaunista, puhdaslinjaista keramiikkaa. Lautaset alk. 15 e, munakupit 7 e, Artek.

TIEDUSTELUT: Akateeminen kirjakauppa (09) 1211 Artek (09) 6132 5277 Formverk (09) 6129550Design Forum (09) 6220 8132Stockmann (09) 1211Finlayson (020) 7213 500

AITOA & AJATONTA

4

1

3

2

T Y Y L I H E N N A H E L N E • K U VA A N T T I V E T T E N R A N TA

LAMMIKOTI – 7

TUMMA PAAHTO Bialetin klassinen mutteripannu

keittää parhaimmat sumpit. alk. 38 e, Formverk.

VISERTÄJÄPuinen Kay Bojesenin

lintu sopii sirkuttamaan lapsenmieliseen kotiin.73 e, Artek.

HETKI LYÖ Sveitsiläinen Mondaine-kaunotar

ansaitsee itselleen aitiopaikan kodissa. 189 e, Artek.

KANTOONAjattomaan Tapio Anttilan

Mixrack-telineeseen sopivat niin polttopuut kuin lehdet. 60 e, Design Forum.

5

SUUSSASULAVAAKloonaa suomalaisten huippukokkien

reseptit kotikäyttöön. Suomalaista kotiruokaa, 34,90, Akateeminen kirjakauppa.

7

9

6

8

8 – LAMMIKOTI

Talon tarina

LAMMIKOTI – 9

Väriroiskeita Parkanolaisten Minna Kytölän ja Janne Kannoston kivitalossa yhdistyvät toimiva arki ja mökkielämä. Järvenrantakodin tyyli on luonnonläheinen ripauksella vekkuleita värejä. T E K S T I M A R J A -T E R T T U P U L L I A I N E N   •   K U VAT J A R I L I F L Ä N D E R   •   T Y Y L I K I R S I V I R R A N TA L O

10 – LAMMIKOTI

teisessä käy tohina. Chihuahua Hugo ei malttaisi odottaa, että emmi-tyttö saa vedettyä lenkki-tossut jalkaansa. Sitten kaksikko suhahtaa ovesta ulos ja lenkille.

Parkanolaisen kodin tilavuu-den huomaa jo eteisessä, mut-ta talon ilmavuus pääsee oike-uksiinsa peremmällä. Avarassa ja valoisassa olohuone-keittiös-sä katse nauliutuu maisemaan:

suurista ikkunoista avautuu upea näkymä kauniille Kirkkojärvelle.

Niemessä sijaitseva koti on minna ky-tölän ja janne kannoston toteutunut unelma toimivan arjen ja mökkielämän yh-distelmästä. Kesäisin perhe soutelee järvellä joutsenia ihastellen. Talvisin rantaan aura-taan luistelukenttä ja hiihdellään pitkin jää-

tä. Silti luonnonläheinen koti on lähellä pal-veluja, mikä sopii vauhdikasta arkea elävälle nelihenkiselle perheelle.

”Tämä on unelmieni paikka, jossa sie-lu lepää. Maisemat vaihtuvat, ja jokaisena vuodenaikana näkymä on yhtä ihana”, Min-na Kytölä sanoo.

Talon emäntä muistaa hyvin ensivierai-lun tontilla seitsemän vuotta sitten. Vastas-sa oli komea kukkaketo, jolla Minna pyöri kumisaappaissaan ympyrää ja toisteli itsel-leen: ”tähän uusi talomme tulee”. Jotta tilava kivitalo saisi arvoisensa paikan, pariskunta päätti ostaa myös viereisen tontin.

”Paikka tuntui oikealta ja näytti upealta. En silti osannut kuvitella kuinka kauniis-ti maisema avautuisi sisälle valmiiseen ko-tiin, ja miten hyvin talo istuisi ympäröivään luontoon”, Minna kertoo.

Talon tarina

LAMMIKOTI – 11

Perhe asui aikaisemmin Kirkkojärven toisella puolella kolmikerroksisessa puuta-lossa. Vaikka koti oli remontoinnin jälkeen mieluinen, haaveissa oli silti unelmien talo järven rannalla.

”Haaveilimme kivitalosta, koska se olisi kestävä, yksinkertainen, kaunis ja tyylikäs. Pidimme Lammi-Kivitalon arvokkuudesta ja siitä, että se myös säilyttää arvonsa.”

RAKENTAMINEN ALOITETTIIN kaksi vuotta tontti-kauppojen jälkeen. Sisustuksesta kiinnostu-nut Minna oli ehtinyt kokoamaan leikekan-sion inspiroivista talo- ja sisustuskuvista, jotka hän oli löytänyt lehdistä ja netistä. Pa-riskunnalla oli muutenkin selkeä visio: He tahtoivat yksitasoisen, L-kirjaimen muotoi-sen kodin, jossa keittiö ja olohuone olisivat samaa tilaa, ja saunaosasto sijaitsisi omassa

siivessään. Kodissa tulisi olla tilavat huoneet ilman ainuttakaan hukkaneliötä.

Alusta saakka oli myös selvää, että kodin rakentamisessa käytettäisiin apuna ammat-tilaisia. Arkkitehtien, tiina vimparin ja tuomo nakarin , ansiosta monitahoinen, 12-kulmainen talo istuu maisemaan täydel-lisesti. Arkkitehtien ehdotuksesta talo nos-tettiin visiosta poiketen kahteen tasoon niin, että makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa. Yksikerroksisena vaikutelma olisi jäänyt lii-an tasapaksuksi.

”Tuntuu hyvältä, että koti on alusta asti meitä varten suunniteltu ja tehty”, Minna toteaa.

KOSKA MINNA JA JANNE tiesivät, että rakennus-projektista tulisi rankka, he eivät halunneet asettaa valmistumiselle aikarajaa. Yrittäjänä

Suuret ikkunat päästävät upean järvimaiseman sisään ja tuovat luonnonvaloa avaraan olohuoneeseen ja keittiöön. Myös valaistukseen panostettiin. Päivänvalolamppujen ansiosta valaisimien valkoinen valo muistuttaa keskipäivän valoa.

12 – LAMMIKOTI

Talon tarina

Yläkerran lastenhuoneista haluttiin pirteät. Veetin huoneesta tehtiin turkoosi ja Emmin huoneesta iloinen pinkin ja limenvihreän sekoitus. Huoneet on helppo pitää siisteinä, kun vaatteille ja leluille on riittävästi säilytystilaa. Aulan savimaalattu seinä on lämpimän ruskea.

LAMMIKOTI – 13

7FAKTAA

Talo Kytölä- Kannosto

Asukkaat: Minna Kytölä, 40, Janne Kannosto, 41, Veeti, 8, Emmi, 12, ja chihuahua Hugo, 3

Valmistumis-vuosi: 2010

Pinta-ala: 250m2

Huoneisto-ala: 217m2

Tilat: 3 ma-kuuhuonetta, työ-huone, olohuone, keittiö, kodinhoi-tohuone, viher-huone, 3 kylpy-huonetta, 2 wc:tä ja sauna

Arkkitehdit: Tiina Vimpari ja Tuomo Nakari

Sisustus-suunnittelu: Kirsi Virrantalo

työskentelevä Janne huhki silti pitkää päi-vää yrityksessä ja rakennustyömaalla. Perhe asui rakennusajan vuokralla, ja rakennuk-sella tukikohtana toimi vanha asuntovau-nu. Lapsille tämä tarjosi suuren seikkailun.

”Yövyimme välillä asuntovaunussa, mikä oli lapsista jännittävää. He rakensivat ma-jaa ja leikkivät rannalla. Itse muistan mon-ta onnistumisen hetkeä, kuten sen, kun kii-pesin ensimmäistä kertaa yläkertaan ja kat-selin sieltä avautuvaa ihanaa järvimaisemaa. Silloin haukoin henkeäni.”

SISUSTUSSUUNNITTELIJA kirsi virrantalo kutsuttiin mukaan jo alkumetreillä, vaik-ka haluttu tyyli – yksinkertaisuutta ja ai-kaa kestävää tyylikkyyttä, pintoihin valkais-tua tammea, mustaa, valkoista ja harmaata – olikin jo tiedossa

”Kirsi teki materiaaleista, väreistä, pin-noista ja huonekaluista kokonaisuuden, jo-hon en olisi itse pystynyt. Hän osasi nähdä ennalta, mikä sopii minnekin”, Minna sanoo.

Arvokkaan ja luonnonläheisen tyylin kes-kellä pilkahtaa siellä täällä vekkuleita väri-läiskiä. Hugo-koiran peti olohuoneessa on kuin kirkkaankeltainen muffinssivuoka. Niin ikään keltainen viltti ja keltakuviolli-set tyynyt piristävät sohvaryhmää. Yläker-ran lastenhuoneissa on runsaammin värejä.

Emmin huoneessa pinkkiä ja limenvihreää, veetin valtakunnassa turkoosia.

”Värit toivat kodikkuutta ja lämpöä”, Minna kiittää.

NYT, VAJAAT KOLME VUOTTA muuton jälkeen, per-heen arki kodissa soljuu vaivatta. Riittäviin säilytystiloihin kannatti panostaa. Jääkiek-koa ja salibandya pelaava Veeti ja pesäpalloa pelaava Emmi saavat harrastuskamppeen-sa kuivumaan heti ulko-ovesta sisään astut-tuaan: eteisessä portaiden alle on kätevästi toteutettu teknisen tilan ja säilytystilan yh-distelmä, mihin mahtuvat myös kengät. Liu-kuoven takana se on katseilta piilossa.

Kotiin ovat tervetulleita myös lasten ka-verit, ja usein Veeti lämäilee kavereineen kiekkoa talon pihalla.

”Koti on tehty elämää ja nautintoa var-ten. Se palvelee meitä kaikkia, ja jokaiselle perheenjäsenelle on tilaa.”

Pariskunta teki kivitalonsa sillä ajatuk-sella, että he asuvat siinä lopun elämäänsä. Siksi myös yksityiskohdat haluttiin viilata viimeisen päälle. Samasta syystä he ovat an-taneet puutarhan laiton vielä odottaa.

”Olemme antaneet itsellemme luvan aja-tella, että omakotitalossa on aina puuhaa. Kaiken ei tarvitse olla heti valmista.”

1. Alakerran tyylikkään mustavalkoinen wc saa ripauksen väriä tekstiileillä. Lattian kivimo saiikki antaa kaivattua kontrastia ja rosoisuutta pieneen tilaan.

2. Alakerran viherhuoneeksi ristitty huone toimii oleskelua ja lasten kavereiden yökyläilyä varten.

3. Porraskäytävän korkeat ikkunat tarjoavat valoisuuden lisäksi kurkistusikkunan perheen Hugo-koiralle.

4. Luonnonvalkoinen, beige ja ruskea tuovat lämmintä tunnelmaa vanhempien makuuhuoneeseen.

1. 3.

4. 2.

14 – LAMMIKOTI

”Muistan monta onnistumisen hetkeä, kuten sen, kun kiipesin ensimmäistä kertaa yläkertaan ja katselin sieltä avautuvaa ihanaa järvimaisemaa. Silloin haukoin henkeäni.”

Kytölä-Kannos-tot valitsivat Lammi-Kivita-lon koska:

Laadukkuuden mielikuva toteu-tuu myös käytän-nössä. Talo on ra-kennettu aidoista ja kestävistä ma-teriaaleista: ki-vestä, raudasta ja betonista, jo-ten kivitalo on pit-käikäinen valinta

Kivitalon raken-tamista voi verrata legotalon rakenta-miseen: modulira-kenne mahdollis-taa suunnitelmien muuttamisen vie-lä rakennusvai-heessa

Kivitalo on energiateho-kas: se on talvella lämmin ja kesäl-lä viileä

Kivitalo on ää-netön massiivi-sen rakenteensa vuoksi

Sisäpuolelta ki-vitalo on valmista pintaa tasoittami-sen ja maalaami-sen jälkeen. Ulko-seiniä ei tarvitse huoltaa, joten ki-vitalo on puuta-loa helppohoitoi-sempi

Kivitalo säilyt-tää arvonsa

Talon tarina

6PARASTA

LAMMIKOTI – 15

”Satsasimme laatuun"1. Lammi-Kivitalo sopii pohjoismaisesta, yksin-

kertaisesta, ajattomasta designista pitäville. Laatuun satsaaminen kannattaa.

2. Upeaa kivitaloa ei kannata rakentaa liian pie-nelle tontille. Maaseudulla isoja tontteja on hyvin tarjolla, ja myös tuplatontin ostamista kannattaa harkita.

3. Arkkitehti- ja sisustussuunnitteluavun palk-kaaminen on pieni osa ko-konaisbudjettia, mut-ta tuo suuren edun. Ammattilaiset hah-mottavat kokonai-suuden ja loppu-tuloksen, vaikka suunnitelmat ovat vasta paperilla.

4. Normaalia korkeampi huoneiden kerroskorke-us tuo lisää tilan tuntua.

5. Miettikää pistorasioiden ja valokatkaisimien paikat hyvin suunnitteluvaiheessa. Niiden li-sääminen myöhemmin on työlästä.

6. Rakentaminen kannattaa aloittaa autotallista. Se toimii rakennustarvikkeiden säilytystilana ja keittiönä rakennusmiehille ja myöhemmin ensimmäisenä huoneena.

7. Tieto kiviharkkojen 20 cm:n modulimitoituk-sesta helpottaa arkkitehtejä suunnitteluvai-heessa. Myös ikkuna- ja oviaukot kannattaa mitoittaa 20 cm:n modulimitalle. Talon toteu-tusvaiheessa modulimitoitus taas helpottaa ki-vien leikkausta ja latomista.

KUVA

RAI

JA K

OLEH

MAI

NEN

Minnan ja Jannen vinkit Lammi-Kivitaloa suunnitteleville:

16 – LAMMIKOTI

RipausluksustaAsuntomessujen jälkeen Jenni Ahola-Keskinen perheineen elää Villa Ilossa aktiivista arkea pienen ylellisyyden kera. Parasta uudessa kodissa on silti sen toimivuus.T E K S T I A N U K Y LV É N • K U VAT M A I N O S K U VA H K L O Y

Talon tarina

LAMMIKOTI – 17

18 – LAMMIKOTI

Talon tarina

Oleskelutilan lattia on kiiltävää laattaa. Laatat laitettiin paikoilleen käsityönä yksi kerrallaan.

jenni ahola-keskinen siirtää paperi-pinkkaa keittiön pitkällä pöydällä. Edellisen viikonlopun muotinäytöksen laskutus pitää saada valmiiksi. Kunhan uuden talon kel-larikerroksen sähkötyöt valmistuvat, yrittä-jä kantaa kaikki kansionsa työhuoneeseen. Kuntosali työhuoneen vieressä on jo käytös-sä. Kun ville-isä juoksee iltaisin matolla, lapset saattavat touhuta mukana – mukamas itsekin jumppaamassa.

Tilaa ja lääniä on ihan eri malliin kuin perheen entisessä kerrostalokodissa Tampe-reen keskustassa.

”Vuoreksen alue Tampereen ja Lempää-län rajalla tuntui hyvältä, ja onnistuimme saamaan toivomamme tontin pienen kadun päästä, läheltä järvenrantaa”, Jenni ja Ville kertovat.

Ville työskentelee Tampereen Messujen myyntijohtajana, ja työpaikalle on uudes-ta kodista kymmenen minuutin ajomatka. Jennikin pääsee Kolmostietä nopeasti Pro-model-mallitoimistolleen Tampereen kes-kustaan.

”Sijainti on täydellinen, vaikka tykkään-kin keskustan vilinästä ja siitä, että palvelut ovat lähellä”, Jenni sanoo.

NELIHENKINEN PERHE on asunut uudessa kodis-saan syksystä lähtien. Villa Ilon sydämeksi on vakiintunut alakerran valtava oleskelutila.

Keittiö, ruokailutila ja olohuone muodosta-vat kokonaisuuden, jossa perhe viihtyy iltai-sin. Kun vanhemmat kotiutuvat töistä ja lap-set tarhasta, laitetaan yhdessä ruokaa. Vii-meksi herkuteltiin tacoilla.

Ruoan jälkeen klaudia ja kristian kirmailevat pitkin avaraa tilaa. Yläkertaan ja kellariin vievien portaiden portit pysyvät kiinni, jotta puolitoistavuotias Kristian ei joudu vaaratilanteisiin.

Kun leikit väsyttävät, muhkealla sohvalla on hyvä levähtää. Sohvalla on oma tarinansa.

Muutama vuosi sitten Ville ja Jenni mat-kailivat Milanossa ja huomasivat hotellin loungessa kauniin sohvan. Siinä oli korkea selkänoja, pitkä istuinsyvyys ja jämäkkä is-tuintyyny. Irtotyynyt olivat pehmeitä ja iso-ja, ja sohvassa oli täydellistä istua. Masku Kalustetalojen pia hillgren-pöyhö-nen piirsi sohvan pariskunnan muistikuvi-en mukaan.

”Kodissamme on paljon yksilöllisiä huo-nekaluja. Suurin osa tuli Masku Kalusteta-loilta, kuten Pohjanmaan Kalusteen valmis-tama sohva. Se on niin tärkeä huonekalu, että halusimme määritellä itse mitat, kan-kaat ja oikean harmaan sävyn.”

Vitivalkoisen, vaalean hiekan ja suklaan-ruskean sävyt toistuvat joka puolella taloa.Yhtenäinen sisustus ja värimaailma liittävät huoneet kokonaisuudeksi. Lastenhuoneet

LAMMIKOTI – 19

Kodissa on valoisuutta ja loftmaista avoimuutta.

20 – LAMMIKOTI

8FAKTAA

Villa Ilo Asukkaat:

Jenni Ahola-Kes-kinen, Ville Keski-nen, Klaudia, 4, ja Kristian 1,5 Valmistumis-vuosi: 2012

Huoneisto-ala: 237 m2 (il-man kellaria)

Kokonaisala: 495 m2

Tilat: Yhdis-tetty keittiö ja oleskelutila, ko-dinhoitohuone, takkahuone, sau-na, kylpyhuone, 2 wc:tä, makuuhuo-ne, lasten huo-neet, 20 neliön parveke, Jennin työhuone, kunto-sali, vierashuonevieraiden wc- ja suihkutilat

Arkkitehti: Susanna Nabb

Sisustus-suunnittelija:Pia Hillgren-Pöy-hönen, Maskun Kalustetalo Oy

Palkinnot:Villa Ilo voittiTampereen asun-tomessuilla 2012 kävijä-äänestyk-sessä Paras talo ja Paras sisustus -kategoriat

Talon tarina

Makuuhuone ja lasten huoneet sijaitsevat yläkerrassa. Isoon kylpyhuoneeseen mahtuu vaikka koko perhe yhtä aikaa iltatoimille.

LAMMIKOTI – 21

Muhkean sohvan esikuva oli milanolaisen hotellin loungessa.

erottuvat väripilkkuina: Kristianin huonees-sa hehkuvat limenvihreä ja turkoosi, Klaudi-an huoneessa punaisen sävyt. Nurkassa vah-tii Klaudian vaaleanpunainen mäyräkoira-patsas. Koira on Jennin ja Villen omistaman vaateliikkeen vanhaa rekvisiittaa.

Omalle seinälleen tytär halusi ehdotto-masti ison Hello Kitty -kuvan – ja äiti myön-tyi.

”Heijastin kuvan piirtoheitinkalvolta ja maalasin sen itse. Kittyn hiuskukassa ja sil-missä kimaltelevat Swarovskit”, Jenni näyttää.

VAIKKA VILLA ILOSSA näyttää nyt täydelliseltä, rakentaminen ei sujunut ongelmitta. Aika-taulut mutkistuivat, kun tonttipohja havait-tiin liian kosteaksi. Perheelle esitettiin aino-aksi vaihtoehdoksi porapaalutusta. Se olisi maksanut 97 000 euroa ja tuntui liian hur-jalta lisältä valmiiksi kalliiseen projektiin. Lopulta Tampereen kaupunki syvätiivisti korttelin tontit omalla kustannuksellaan.

”Aikaa tuhrautui sen verran, että jäimme kolme kuukautta jälkeen aikataulusta. Sitä ei rakennusvaiheessa helposti kiritä”, Jenni muistelee.

Mutta toisin kävi. Kun Vuoreksen asun-tomessut heinäkuussa alkoivat, Villa Ilo oli valmis.

VILLA ILO on Lammi-Kivitalojen uniikkiko-ti. Jenni ja Ville eivät edes pohtineet muita vaihtoehtoja talotoimittajaksi.

”Lammi on markkinajohtaja, ja meillä oli yritykseen vahva luotto. Lammi-Kivitalojen puolesta puhuivat vuosien todistama laatu ja vakiintuneet toimintatavat.”

Samantyyppiset tavoitteet tekivät yhteis-työstä luontevaa. Sekä Ahola-Keskiset että Lammi tahtoivat saada aikaan jotakin suur-ta ja näyttävää, mutta samalla ilmavaa ja aja-tonta. Myös messuvieraat pitivät näkemäs-tään: Villa Ilo voitti kävijä-äänestyksessä Pa-ras talo ja Paras sisustus -kategoriat.

Tuhannen neliön tontista talo ja autotalli haukkaavat noin 250 neliötä. Vielä ei ole sel-vinnyt, miten paljon hoitoa suuri piha vaatii. Kiireinen emäntä toivoo, ettei liiaksi.

”Pienten rikkaruohojen nyppiminen tie-tysti on kivaa: pääsee ulos puuhailemaan ja haukkaaman raitista ilmaa.”

Jenni odottaa jo talvisia pulahduksia sau-nan terassille tehtyyn porealtaaseen. Villa Ilossa on ulkoaltaan lisäksi paljon luksusta henkiviä yksityiskohtia, jotka huomaa vas-ta lähietäisyydeltä. Esimerkiksi peikonoksat eteisen ruukussa on blingattu ruskeilla Swa-rovskin kristalleilla.

Parasta luksusta lapsiperheelle on silti ko-din toimivuus.

22 – LAMMIKOTI

Kumppani

TERASSIKAUSI PIDEMMÄKSIToimitusjohtaja Sampo Katainen Avodea Oy

”Terassi on kodissa tärkeä paikka, ja sii-tä halutaan nauttia mahdollisimman monena päivänä ympäri vuoden. Te-rassin lasitus, johon olemme Avodeas-sa erikoistuneet, pidentää tilan käyttö-aikaa ja suojaa sitä lumelta, siitepölyl-tä sekä sateelta. Lasitettu terassi näyttää tyylikkäältä, ja sen ansiosta kalusteet voi jättää paikalleen talven ajaksi.

Terassilasitus on Lammi-kivitalopa-kettien uutuustuote, jonka voi vaivatta yhdistää muuhun toimituskokonaisuu-teen. On kätevää, kun terassilasitukset voi valita jo rakennusurakan alussa. Uu-diskohteiden lisäksi tarjoamme lasituk-sia myös jo rakennettuihin taloihin.

Tavarantoimittajina käytämme Schücoa ja Coverglobalia – molemmat laadukkuudestaan tunnettuja yrityksiä. Lasitukset teemme tehtaallamme Nas-tolassa, ja hoidamme myös asennuspal-velut itse. Olemme lanseeranneet hil-jattain myös erilaisia terassin oheistuot-teita, kuten auringonsuojakaihtimia, ikkunanpesureita, hyttyssuojaverkkoja ja lämmittimiä. Meille on tärkeää, että asiakas saa mahdollisimman laadukas-ta ja kokonaisvaltaista palvelua saman katon alta."

LAMMIKOTI – 23

KATTOJA KOTIMAISITTAINMaajohtaja Kim Henriksson Monier Oy

”Kattotiileltä vaaditaan Suomessa pal-jon: sen on kestettävä paitsi pakkasta, myös muita säätilan vaihteluita. Moni talonrakentaja tai -korjaaja valitsee ko-tiinsa kotimaisen katon. Avainlipputuot-teemme, perinteinen kaksiaaltoinen Or-max-betonikattotiili, valmistetaan teh-taallamme Orimattilan Pennalassa. Se on Suomen hankituin kattotiili. Olemme jo pitkään toimittaneet kat-toja myös Lammi-kivitalopaketteihin. Asiakkaamme arvostavat kotimaisuu-den lisäksi sitä, että pystymme tarjoa-maan markkinoiden laajimman tiilikat-tovalikoiman.

Nykypäivän talonrakentaja haluaa katoltaan myös modernia linjakkuutta. Suosittu vaihtoehto on sileä ja selkeälin-jainen savitiilikatto. Savikattotiilet saa-puvat meille Saksasta, joten nekin ovat eurooppalaista laatutyötä.

Myös uusin savikattotiilimallimme Turmalin on noussut trendituotteeksi. Sitä on saatavilla niin pinnoittamatto-mana kuin kahdella erilaisella pinnoit-teella: enkopoituna ja lasitettuna. Vä-rivaihtoehtoja on kaikkiaan seitsemän. Poltettu savikattotiili kestää aikaa ja so-pii pohjoismaisiin olosuhteisiimme.”

A: Funkkista

TEKS

TI J

ENNY

BEL

ITZ-

HENR

IKSS

ON ·

KUV

AT A

NTTI

VET

TENR

ANTA

24 – LAMMIKOTI

Kumppani

OVI ON KÄYNTIKORTTIVaratoimitusjohtaja Marko Kallunki Kaskipuu Oy

”Hyvä ovi eristää lämpöä, kestää aikaa, on helppokäyttöinen ja juuri kyseiseen taloon sopiva – sellaisia ovia toimittam-me myös Lammi-Kivitaloihin. Kaski-puu on 35-vuotias, toisen polven perhe-yritys ja johtava ovivalmistaja Suomes-sa. Puuovimallistomme valmistetaan kotimaisesta oksattomasta männystä Ylikiimingissä ja Haapajärvellä.

Monessa Euroopan maassa on jo pit-kään panostettu ulko-ovien laatuun ja muotoiluun. Myös kotimaiset kuluttajat ovat alkaneet arvostaa paitsi näyttäviä myös ekologisia ulko-ovia taloissaan.

Sen lisäksi, että tahdomme palvel-la asiakkaitamme parhaamme mukaan, haluamme myös toimia edelläkävijä-nä ovimarkkinoilla. Alkuvuodesta 2012 lanseerasimme puuovimalliston, jonka uutuutena ovat trendikkäät kuultovärit: harmaa, musta ja valkoinen. Myös de-sign-ovimallistomme, josta löytyy uniik-keja malleja, päivittyi 15 uudella ovimal-lilla. Viime aikoina erityisesti kokola-siovet ovat olleet suosittuja näyttävissä kivitaloissa.

Kaskipuu on edelläkävijä myös eris-tävien ulko-ovien kehittäjänä. Valmis-tamiamme thermo-ovia käyttää esimer-kiksi jo yli 50 prosenttia uudisraken-tajista. Oviamme suunnittelevat niin arkkitehdit kuin muotoilijatkin, kuten risto-matti ratia ja tomi pauk-kunen ."

26 – LAMMIKOTI

Kauppapaikka

1. Lammi-Kivitalot on

edelläkävijä, joka haluaa tuoda jatkuvasti uutta

rakentamiseen. Siksi olemme mukana myös maaliskuussa 2012 avautuneessa TaloTalo-

pilottihankkeessa.

3. TaloTalo palvelee arkisin

klo 10–18. Suosittelemme ajan varaamista, jolloin voimme keskittyä tarpeisiisi parhaiten.

4. TaloTalossa rakentaja

voi tutustua demotalon lisäksi ovi- ja ikkunamalleihin sekä

keittiökalustekokonaisuuksiin. Saatavilla on myös kaikki muu

tarpeellinen aina tulisijoista LVI-ratkaisuihin.

2. TaloTalon tiloihin on

rakennettu laadukas Lammi-Kivitalojen demotalo, jossa

pääsee tutustumaan oikeaan Lammi-Kivitaloon.

Talonrakentaja tai remontoija löytää lähes kaiken tarvittavan TaloTalo-konseptimyymälästä Vantaalta. Suomen suosituin kivitalovalmistaja Lammi-Kivitalot on yksi TaloTalossa toimivista yrityksistä. T E K S T I J E N N Y B E L I T Z- H E N R I K S S O N • K U VAT A N T T I V E T T E N R A N TA

T A L O S S A

5. Talonrakentaja löytää

lähes kaiken tarvitsemansa saman katon alta. Luotettavat

toimijat tekevät TaloTalossa saumatonta yhteistyötä ja

palvelevat asiakasta yksilöllisesti.

6. TaloTalossa järjestetään

teemailtoja asiakkaille esimerkiksisisustuksen

parissa.

7. Vantaalla sijaitseva

TaloTalo on ensimmäinen konseptin toimipiste. Toimintaa

on tarkoitus laajentaa myös muualle Suomeen.

VA N TA A

H E L S I N K I , K E S K U S TA 1 7 K M

T U R K U , 1 6 0 K M

P O R I , 2 2 0 K M

VA R I S T O

H Ä M E E N K Y L Ä

K E H Ä l l l

KEHÄ l ll

V IHD INT IE

VA R I S T O N Y R I T Y S A L U E

P E T I K KO

R I I H I T O N T U N T I E 1

28 – LAMMIKOTI

TALOTALON UUTUUS talon rakentajille ovat netti-pohjaiset projektinhallinta- ja kustannusturval-lisuussovellukset. Ensimmäiset asiakkaat, joilla on tontti, mutta ei vielä rakennussuunnitelmaa, ovat jo ottaneet sovellukset käyttöön: ne helpot-tavat rakennusurakkaa monella eri tapaa. Mak-suttomia sovelluksia voi käyttää joko asiakas itse tai esimerkiksi hänen talonsa projektinjohtajak-si palkattu henkilö.

”Sovellusten avulla rakentaja saa realistisen ku-van rakennusprojektin kustannuksista jo heti alus-sa. Asiakas myös opastetaan kaikkien rakentami-seen liittyvien vaiheiden läpi. Sovelluksesta voi esimerkiksi lukea, mitä naapurien kuulemisel-

la tarkoitetaan, ja tulostaa myös tähän tarvittavan lomakkeen”, tatu jokisalo, Lammi-Kivitalot Oy:n toimitusjohtaja kertoo.

USEIN RAKENNUSPROJEKTIN aikataulut sakkaavat, mikä vaikeuttaa eri toimijoiden työskentelyä, ja vai-kuttaa myös materiaalien toimituksiin. Sovelluksen ansiosta kaikki hankkeessa mukana olevat toimi-jat pääsevät rakennusurakan aikatauluihin käsiksi. Pientalotyömaalla informaatio kulkee joskus nih-keästi, mutta sovelluksen ansiosta kaikilla mukana olevilla on tieto kaikesta. Kaikki dokumentit myös tallentuvat ohjelmaan, joten tarvittaessa niiden et-siminen käy vaivatta.

Kauppapaikka

REALISTISTA RAKENTAMISTA

LAMMIKOTI – 29

11FAKTAA

TaloTalossa toi-mivät yritykset:

Lammi-Kivitalot Domus Tulikivi Sami-talot Hilkos

Consulting Cadpool Hifi Studio Pukkila Rakennusliike

Florström Onninen

Lisäksi rakenta-jalle on tarjolla sa-tojen yhteistyöto-imijoiden palvelut verkostosovelluk-sen kautta

TaloTalo-projekti ja TaloTalo-hankinta -nettisovellukset helpottavat omakotitalorakentajaa. Asiakkaat saavat sen maksutta käyttöönsä.

30 – LAMMIKOTI

Sydämellä suunniteltu

Tamperelaisessa Villa Hessessä yhdistyvät taide, kauneus ja toimiva arki. Arkkitehdit Tuomo Nakari ja Tiina Vimpari toivovat, että koti

koskettaa ihmistä.

T E K S T I E L I N A K U J A L A • K U VAT M A I N O S K U VA H K L O Y

Talon tarina

LAMMIKOTI – 31

32 – LAMMIKOTI

alo ja tila ovat ensimmäi-siä asioita, jotka huomaa astuessaan Villa Hessen kynnyksen yli. Kirkkaana päivänä keittiö, olohuone ja ruokailutila suorastaan kylpevät valossa: se tulee sisään kahdeksan metriä leveästä lasisesta liuku-oviseinästä, joka avautuu isolle terassille. Arkkiteh-

tuurissa korostuvat selkeys, pelkistetty tyyli ja modernit linjat, mutta lämmöllä ja luon-nonläheisesti.

”Villa Hesse on idea kodista. Se on kuin tarkasti harkittu luonnos, josta asukkaat tekevät itsensä näköisen”, sanoo arkkiteh-ti tuomo nakari, Villa Hessen pääsuun-nittelija.

”Halusimme suunnitella ehjän kokonai-

suuden ja välttää itsestään selviä ratkaisuja. Jos aina tekee samalla tavalla kuin ennen, ei koskaan löydä mitään uutta”, lisää arkkitehti tiina vimpari , Villa Hessen toinen suun-nittelija ja Tuomo Nakarin puoliso.

Villa Hesse sijaitsee vihreässä, vesistö-jen ympäröimässä Vuoreksessa Tampereen asuntomessualueella.

”Villa Hessen teemoiksi nousivat vaalea, hillitty värimaailma, luonnonmateriaalit sekä minimalistinen viiva, joka kulkee halki koko talon ja läpi huoneiden niin tammiovis-sa, seinissä ja valaistuksessa kuin kylpyhuo-neen laatoituksessa ja olohuoneen isossa ta-kassa”, kuvailee Nakari.

VILLA HESSE TUNTUU kodilta. Luonnonmateri-aalit luovat sinne lämpimän ja rouheanrehel-lisen tunnun. Sisään kuljetaan liuskekivien pinnoittamaa pihatietä, aidassa on käytetty

Talon tarina

LAMMIKOTI – 33

kaunista kuusipuuta, jonka mustaksi maa-latuissa ja kuorituissa rangoissa syyt ja sä-leet erottuvat. Olohuoneen mattapintainen betonilattia tuntuu jalan alla sileältä ja läm-pimältä.

”Kivi saa näyttää kiveltä, betoni betonil-ta ja rauta raudalta. Talon kaikki rakenteet ja yksityiskohdat täytyy suunnitella ja tehdä niin hyvin, että niitä ei tarvitse yrittää peittää ja vuorata piiloon”, Tiina Vimpari selittää.

KULKIESSAAN TALOSSA HUOMAA, että Villa Hesse osaa myös yllättää. Keittiö-olohuoneesta löy-tää kiiltävänmustan seinän, joka toimii muu-ten vaaleassa talossa kokoavana elementti-nä. Eteisen betonilattiassa kulkevat häiväh-dykset hevosenkengistä – tamman ja varsan jäljet. Leveästä lehtikuusilankusta rakenne-tun terassin ylle levittäytyy ilmava, näyttävä purjekatos.

6FAKTAA

Villa Hesse Asukkaat:

Rakennuttaja Aar-no Perttuli. Talo on suunniteltu ne-lihenkiselle per-heelle Valmistumis-vuosi: 2012

Pinta-ala: 181m2

Kerrosala: 242 m2

Tilat: Yhtenäi-nen keittiö-, ruo-kailu- ja olohuone, 3 makuuhuonetta, vaatehuone, ko-dinhoitohuone, 2 wc:tä, pukuhuo-ne, kylpyhuone, sauna

Sisustussuun-nittelu: Kiinteä sisustus Tiina Vimpari. Kaluste-sisustus: Santa-niemi Interior De-sign Oy Juhani Grönberg

”Talo on yhdistelmä virtaviivaista ark-kitehtuuria, yllättäviä yksityiskohtia ja or-gaanisia materiaaleja. Taloon tulijoilla on mahdollisuus huomata ja oivaltaa itse. Vil-la Hesse on tarinoiden talo”, sanoo Tuomo Nakari.

Talon suunnitellut pariskunta rakastaa taidetta ja kirjallisuutta, ja tuttavapiiriin kuuluu laaja kirjo eri alojen taiteilijoita. Tari-nat ja kädentaidot ovatkin Villa Hessen ydin. Ne tuovat taloon lämpöä ja läheisyyttä, tun-nun henkilökohtaisesta. Taloa olivat asunto-messuilla sisustamassa Ikaalisten käsi- ja tai-deteollisuusoppilaitoksen opiskelijat.

”Halusimme integroida taiteen alusta asti taloon ja tuoda esiin nimenomaan paikallis-ta, pirkanmaalaista osaamista”, kertovat Na-kari ja Vimpari.

Olohuoneen mustassa seinässä katseen kiinnittää heikki matinkarin suoraan

Olohuoneen yleisilme on moderni, mutta kodikas. Varaava takka on valoisan tilan lämmin sydän.

34 – LAMMIKOTI

Talon tarina

Arkkitehtien 5 vinkkiä: Näin sisustat taiteella

1. Taide ei ole vain tauluja seinällä. Sisustukseen voi hakea vaikutteita, ideoita ja inspiraatiota myös kirjallisuudesta, musiikista, valokuvista tai lasitaiteesta

2. Mieti, minkä alan osaajia omassa lähipiirissäsi on. Taiteesta tulee henkilökohtaista, kun sinulla on jokin side työn tekijään

3. Grafiikka on helppo ja edullinen tapa aloittaa taiteen kerääminen. Katsasta myös paikallisen taidelainaamon tarjonta

4. Iso ikkuna voi korvata kuvan: maisema on aina taideteos

5. Taiteessa ei ole olemassa hyvää tai huonoa, tyylikästä tai tyylitöntä. Luota omaan makuusi ja osta sitä, mikä miellyttää

Ylhäällä: Punatiiliaita ja kerrokselliset istutukset tuovat pihaan ripauksen englantilaisen puutarhan henkeä. Suuren terassin päälle levittyy purjekatos.

Vasemmalla: Arkkitehtipariskunta inspiroitui Hermann Hessen teoksista. Alueen kadut on nimetty Nobel-kirjailijoiden mukaan.

Oikealla: Tiina Vimpari ja Tuomo Nakari tekivät Villa Hessestä kauniin ja toimivan talon.

LAMMIKOTI – 35

seinään kaivertama taideteos Rosshalde, jos-sa harju ja painauma luovat hauskan, kiin-nostavan optisen harhan. Se on saanut ni-mensä hermann hessen teoksen mu-kaan.

Asuntomessujen aikana Villa Hessessä oli esillä myös esimerkiksi vesa varre-lan lasitaidetta, jyrki rönkön valoku-via ja iina vilénin rautalangasta muotoi-lemia hevospatsaita.

Tuomo Nakari muistuttaa, että taide voi elää myös talon rakenteissa ja käyttöesineis-sä.

”Villa Hessessä on mustalla seinällä kau-niit tammiovet, joiden lasiviillosta valo ka-jastaa. Ulko-ovi taottuine ovenkahvoineen on mittatilaustyö juuri tähän taloon. Ne ovat jo itsessään taideteoksia”.

Myös kirjallisuudella on talolle oma tär-keä merkityksensä. Vuoreksen asuntomes-sualueen kadut ja aukiot on nimetty Nobel-palkittujen kirjailijoiden mukaan. Villa Hes-se sijaitsee tietenkin Hessenkujalla.

VAIKKA VILLA HESSESSÄ on panostettu kauneu-teen, tärkeää on myös toimiva arki.

”Arki on ihmisen elämässä tärkeintä ai-kaa, sen pitää sujua. Asukkaiden arki on aina otettava suunnittelussa huomioon”, korostaa Vimpari.

Valkoisessa, modernissa keittiössä on in-tegroidut kodinkoneet ja paljon säilytystilaa syvissä, leveissä laatikoissa. Kodinhoitohuo-ne on viihtyisä ja tilava paikka, jonka isos-ta ikkunasta voi pyykkiä lajitellessa katsel-la ulos. Kunnollinen kurasyvennys on saanut kiitosta. Kodinhoitohuoneesta on myös suo-ra yhteys tilavaan vaatehuoneeseen ja vaate-huoneesta edelleen makuuhuoneeseen. Au-tokatoksesta talon taakse, kodinhoitohuo-neen sisäänkäynnille, johtaa katettu korkea ja valoisa käytävä. Se tuo mieleen italialais-kaupunkien tunnelmalliset pikkukujat.

”Kun puhutaan ihmisistä ja heidän ko-deistaan, kaikkein tärkein asia on tunne. Aina ei tarvitse hätkähdyttää. Syvällisempää on, kun koti koskettaa”, toteaa Vimpari.

Talon takana kulkee korkea käytävä. Se on kuin italialai-sen pikkukaupungin kuja.

36 – LAMMIKOTI

Suunnittelu

LAMMIKOTI – 37

Onnistunut koti – monen asian summa

Omakotitalon rakentamisessa on monta vaihetta: suunnittelun, työn tekemisen ja valvonnan

on oltava ammattimaista ja järjestelmällistä. Asiantuntijoiden avulla vältät pahimmat karikot.

T E K S T I H A N N E L E KO S K I N E N • K U VAT M A I N O S K U VA H K L O Y

38 – LAMMIKOTI

ieni, punainen jalkapal­lomaali suuren omako­titalon pihakiveyksellä paljastaa, että komeas­sa talossa eletään lapsi­perheen arkea. Sisään as­tuessa voi vain huokaista hillitysti: neljä vuotta sit­ten valmistunut Lammi­Kivitalo on kauttaaltaan

tyylikkään valkoinen, avarat tilat tulvivat va­loa ja tunnelma on lämpimän kodikas.

”Tiesimme, mitä halusimme, mutta teim­me arkkitehdin kanssa tiivistä yhteistyötä, ja otimme vaatimuksissa ja ratkaisuissa huomi­oon ammattilaisen näkemykset”, nelihenki­sen perheen äiti sanoo.

Hän myöntää, että valkoiset pinnat ovat lapsiperheessä haastavia, mutta vakuuttaa, että myös naapurin lapset ovat oppineet vie­raisille tullessaan käymään käsipesulla.

Espoolaistalon kokonaispinta­ala on 290

ja huoneistoala 214 neliömetriä. Neliöt ovat tehokkaassa käytössä, sillä pariskunnan toi­veena oli selkeä, suoraviivainen tilaratkaisu.

”Emme halunneet sokkeloisia käytäviä, joista ei tiedä, minne ne johtavat. Tilavas­ta eteisestä, jossa mahtuu pukemaan ja rii­sumaan päällysvaatteensa vaikka koko per­he yhtä aikaa, pääsee talon kaikkiin tiloihin”, rouva sanoo.

Suorakaiteen muotoisen, pitkänomai­sen rakennuksen valkoinen kokonaisuus saa sävyjä ja vaihtelua porrastuksista. Alakerta on asukkaan mukaan sosiaalista tilaa: olo­huone, keittiö ja sauna tilavine kylpyhuonei­neen ovat vain muutaman askeleen ja por­taan päässä toisistaan, mutta selkeästi omi­na osastoinaan. Yläkerrassa on vanhempien makuuhuoneen lisäksi lasten huoneet ja ava­raa hallitilaa yhteisille leikeille.

TALON RAKENTAMISTA ja rakennushankkeen suunnittelua siivitti hallittu projektinjoh­

Suunnittelu

LAMMIKOTI – 39

to, joka oli järjestelmänä tuolloin vasta ke­hitteillä. Kerrostalo­ ja julkisrakentamisesta tuttu project management ­tyyppinen mal­li vie myös pientalon rakennushanketta ja rakentamisprosessia ammattimaisempaan suuntaan.

”Asiantuntijan avulla on mahdollista teh­dä oikeita valintoja ja välttää virheet”, espoo­laistalon arkkitehtisuunnittelusta vastannut tom hilkos sanoo. Nykyään hän toimii pientalojen rakennushankkeiden projek­tinjohtoon, valvontaan, kiinteistökehityk­seen ja kustannuslaskentaan erikoistuneen Hilkos Consulting Oy:n toimitusjohtajana. Hilkos huomauttaa, että espoolaistalo toimi suunnitteluvaiheessa demonstraationa kus­tannuslaskentaohjelman toimivuutta testat­taessa.

”Toteutuneissa ja lasketuissa kustannuk­sissa ei juuri ollut eroa: ne osuivat 5000 eu­ron sisään.”

Hilkos Consulting vastasi Espoon koh­

teessa hankkeen suunnittelusta, teknisestä toteutuksesta sekä seurannasta. Arkkitehto­nisen ja tyylikkään valkoisen lopputuloksen ohella hankkeessa syntyi nyt käytössä oleva projektinjohtomalli. Sen kehitystä edesaut­toi Hilkoksen mukaan merkittävästi se, että kohteen rakennuttajapariskunta oli kaikissa vaiheissa tiiviisti mukana hankkeessa.

VUOSIEN MYÖTÄ karttuneen kokemuksen myö­tä Hilkos ihmettelee edelleen sitä, kuinka pienin eväin ihmiset saattavat ryhtyä elä­mänsä suurimpaan hankkeeseen. Hänen mukaansa monilla rakentajilla on täysin vää­rä käsitys hinnoista ja projektin kustannuk­sista.

”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei ole tavatonta, että 700 000 euron arvoiseksi ar­vioitu talo tulee lopulta maksamaan miljoo­nan”, hän sanoo.

Espoolaistalon rakennuskustannuksien haltuunottoa helpotti se, että talo suunnitel­

Valkoinen kivitalo on suuri, näyttävä ja linjakas. Rakennus on suunniteltu rakennuspaikan vaatimukset huomioiden: julkisivu mukailee loivan rinnetontin muotoja.

40 – LAMMIKOTI

Suunnittelu

Talon tyylikäs sisustus on valkoinen, mutta silti vivahteikas ja yksivärisyydestä huolimatta eloisa ja kodikas. Yksi talon suunnittelun lähtökohdista on ollut valoisuus: päivänvalo pääsee pujahtamaan sisään aina jostakin ikkunasta. Valon ja varjojen leikkiä syntyy myös huonetilojen porrastuksesta.

Olohuone, keittiö ja saunaosasto sijaitsevat alakerrassa, makuuhuoneet yläkerrassa, jossa on myös lasten leikeille varattu avara halli.

LAMMIKOTI – 41

Suuri, osin katettu terassi on kuin olohuoneen jatke: tilaa riittää kokoontumiseen isollakin porukalla. Monimuotoinen julkisivu tarjoaa luontevasti ja hienovaraisesti suojan ohikulkevien uteliailta katseilta.

tiin nimenomaan kyseiselle rakennuspaikal­le. Tontti sai sanella omat ehtonsa.

”Rakennus noudattaa arkkitehdin suo­situksesta maaston muotoa. Alemman ker­roksen tilat on porrastettu loivan rinneton­tin mukaisesti”, talon rouva esittelee pihaa.

Lasten leikkejä on leppoisa seurata te­rassilta, jossa mahtuu istuskelemaan myös isommalla porukalla.

”Kotimme suunnittelun lähtökohtana oli läpinäkyvyys”, rouva sanoo ja paljastaa sa­malla talon valoisan tunnelman salaisuuden: päivänvalo pääsee aina sisään jostakin ikku­nasta. Läpinäkyvää tunnelmaa lisää se, ettei verhoja tarvitse vetää naapureilta suojak­si. Iso piha takaa yksityisyyden, mutta myös arkkitehtoniset ratkaisut tarjoavat luonte­vasti suojaa olemiselle ja elämiselle.

”Meillä on tosin oikein mukavat naapu­rit, eikä mitään, mikä pitäisi piilottaa”, rou­va hymyilee.

”RAKENTAMINEN ON aina monen tekijän yhteen sovittamista”, Tom Hilkos sanoo.

Onnistuneen lopputuloksen kannalta on Hilkoksesta tärkeää, että rakentamaan ryh­tyvälle on tarjolla tukea ja neuvontaa, joka kattaa hankkeen laidasta laitaan.

”Ihmiset ovat kiireisiä, eivätkä välttämät­tä ehdi tai halua olla rakennushankkees­sa mukana yhtään enempää kuin on pakko. Sitä paitsi pientalojen tekniset ominaisuudet

ja niille asetetut vaatimukset saattavat men­nä yli tavallisen ihmisen ymmärryksen; myös viranomaisten ja lain asettamat vaatimukset ja viranomaisille annettavat selvitykset voi­vat olla vaikeasti tulkittavia.”

Pientalohankkeen johtaminen ja organi­sointi vie Tom Hilkoksen mukaan normaa­listi noin 800 työtuntia. Hilkos Consulting tarjoaa projektinjohtopalveluja viidessä eri­laisessa paketissa.

”Se, kuinka paljon rakennuttaja itse halu­aa osallistua ja kykenee projektiin osallistu­maan, määrittelee paketin kokoa. Kaikkiin sisältyy vastaavan työnjohdon palvelut.”

Hilkoksen mielestä ykkösasia hallitussa, tarkasti dokumentoidussa rakennushank­keessa on se, että sekä teknisistä että raken­teellisista ratkaisuista, materiaaleista ja te­kotavoista jää pitävä merkintä aikakirjoihin. Myös espoolaistalon suunnitteluvaiheen ete­nemistä, talon rakentamista sekä eri osien valmistumista voi tarkastella ”talokirjasta”. Kaikki tapahtumat laatoituksen tekemisestä talotekniikan asentamiseen on kirjattu päi­vämäärän tarkkuudella.

”Tällä on merkitystä silloin, kun taloa ryhdytään remontoimaan tai peruskorjaa­maan, tai kun se siirtyy uudelle omistajalle. On hyvä juttu nähdä myöhemminkin, miten talo on tehty,” Tom Hilkos sanoo.

5VINKKIÄ

Tee kun-nollinen han-kesuunni-telma, jossa arvioit toteut-tamismah-dollisuudet ja toteutusvaih-toehdot. Käytä apuna esimer-kiksi projek-tinjohtajaa

Käytä riit-tävästi aikaa suunnitteluun. Työmaalla teh-tävät muutok-set maksavat paljon

Laadi kus-tannusar-vio jo luon-nosvaiheessa: 85 prosent-tia kustannuk-sista lyödään lukkoon suun-nittelun alku-metreillä

Tee urakois-ta aina kirjalli-nen sopimus ja pyydä tekijöil-tä tilaajavas-tuulain mukai-set selvitykset ja todistukset

Tarkista, että kaikilla hankkeeseen osallistuvilla, sekä suunnit-telijoilla että urakoitsijoilla, on riittävät ja voimassaole-vat vastuuva-kuutukset

42 – LAMMIKOTI

Talotehtailija

Navetasta tuli kattotiilitehdas ja tehtaasta suomalainen menestystarina. Lammin Betonin perustaja Aarne Töykkälä tietää, että kivitalon

arvo säilyy.

T E K S T I E L I N A K U J A L A • K U VAT A N T T I V E T T E N R A N TA

TÄNÄ PERJANTAIAAMUNA Lammin Beto-nin toimistossa nauretaan. Työhuo-neiden ovet ovat auki, joku naputtelee sähköpostia päätteen ääressä, toisessa huoneessa palaveerataan pohjapiir-rosten äärellä. Kahvihuoneessa tuok-suu pulla. Lammin keskustan kupees-sa sijaitseva jykevä toimistorakennus on Lammin Betonin omaa tuotantoa. Myös viereisessä tehtaassa aamu on alkanut täydellä tohinalla: siellä val-mistuu Lammi-Kivitalojen rakennus-materiaali.

TOIMISTON ETEISESSÄ tulee vastaan van-hempi herrasmies, joka auttaa vie-raalta takin pois, katsoo lämpimästi silmiin ja kättelee jämäkästi.

”Täällä tulee käytyä aika usein morjenstamassa vanhoja työkave-reita”, aarne töykkälä naurah-taa, kaataa kahvia kuppeihin ja sipai-see ohimennen villatakin rinnuksilta muutaman murusen. Tyylikäs, har-maa neule on syntymäpäivälahja teh-taan väeltä.

Aarne Töykkälän tuntevat täällä kaikki: 81-vuotias Töykkälä on mies,

joka perusti Lammin Betonin 56 vuotta sitten. Nykyään hän on eläk-keellä, mutta istuu vielä yrityksen hal-lituksessa ja seuraa tiiviisti nuorem-man polven työtä.

”Synnyin Huittisissa yhdeksänlap-siseen perheeseen. Isälläni oli mylly, saha ja verstas, joten kipinä yrittämi-seen syntyi jo lapsuudenkodissa.”

Teinivuosista saakka Töykkälälle oli kuitenkin selvää, että omalle per-heelle leipä täytyy hankkia jostakin muualta. Hän oli jo nuori perheenisä, naimisissa helenansa kanssa ja pa-rivuotiaan Eskon isä, kun silmiin osui kiinnostava ilmoitus.

”Vuonna 1956 huomasin Helsin-gin Sanomissa pienen ilmoituksen, jossa Lammin kunta tarjosi vuokralle Hakkalan kartanon vanhaa navettaa.

”Muutimme Lammille ja perus-timme navettaan kattotiilitehtaan. Lammi oli hyvä paikka betonialan yrittäjälle, sillä ympärillä elävä maa-talous tarvitsi tuotteitamme.”

Lammin Betoni teki ensin kattotii-liä, sitten myös muita betonituottei-ta: renkaita, putkia ja siiloja. Töykkä-

Herra

LAMMIKOTI – 43

44 – LAMMIKOTI

lä naurahtaa, että hän on tehnyt be-tonista melkein kaikkea mitä siitä voi kuvitella valmistettavan. Betonialan asiantuntija on selvästi viehtynyt ma-teriaaliinsa.

”Sementti on ikivanha keksintö. Raaka-aine on pysynyt vuosisadat sa-mana, mutta minulla on tapana sa-noa, että betoni taipuu moneksi.”

LAMMIN BETONI KASVOI vähitellen. 1960-70 -lukujen taitteessa se muutti Palk-kisiltaan, jossa tehdas edelleen toi-mii. Jo 50-luvulta alkaen tehtaalla kehiteltiin myös betoniharkkoa, jos-ta haluttiin rakentaa isompia koko-naisuuksia: taloja. Ensimmäiset har-koista tehdyt rakennukset valmistui-vat 1960-luvun alussa. Harkkoa ja kivitalotuotetta kehitettiin hitaasti ja varmasti. Se kannatti. Lammin Beto-ni selvisi lamasta. 1990-luvun lopus-sa Lammi-Kivitalojen myynti kasvoi reipasta tahtia, ja nyt 2000-luvulla yritys on yksi Suomen johtavista ta-lomerkeistä.

”Olemme kehittäneet ja keskitty-neet siihen, mitä parhaiten osaamme. Se mitä tehdään, täytyy tehdä hyvin.

Se toimitetaan, mitä on luvattukin toimittaa. Asiakkaan tyytyväisyys on kaikkein tärkeintä”, Töykkälä toteaa. AARNE TÖYKKÄLÄSSÄ ON poikamaista eloisuutta ja intoa, kun hän kertaa elämänsä vaiheita. Töissä Töykkälä tunnettiin tuttujen kesken pelle pelot-tomana, joka keksi alati jotakin uutta ja pohti jatkuvasti, kuinka asiat voi-si tehdä paremmin ja tehokkaammin.

”Tuotesuunnittelu ja -kehitys ovat yrityksen menestymisen kannalta kai-ken A ja O. Se, mikä tänään on uutta ja hienoa, on kymmenen vuoden ku-luttua jo vanhaa. Takataskussa täytyy aina olla jokin uusi idea.”

Johtajana Töykkälä on aina tun-tenut olevansa enemmänkin yksi työ-mies muiden joukossa. Omaa esimie-hen rooliaan hän ei halua korostaa, mutta sanoo, että yrityksessä on val-linnut hyvä, avoin ilmapiiri, ja työn-tekijät ovat viihtyneet talossa pitkään.

UUDEN KEKSIMINEN ja yrityksen ke-hittäminen pitivät toimitusjohtajan työvuosina niin kiireisenä, että hän harmittelee kodinhoidon ja lasten-

Lammin Betonin perustaja Aarne Töykkälä sanoo, että tär-keintä on tyytyväinen asiakas. Menestyvä talotehdas on ehdot-toman luotettava ja katsoo aina tulevaisuuteen.

LAMMIKOTI – 45

kasvatuksen jääneen pitkälti Helena-vaimon harteille. Perheelle ja harras-tuksille on nyt eläkkeellä enemmän aikaa, mutta vieläkään Töykkälää ei tapaa kiikkustuolista menneitä muis-telemasta.

”Olin päättänyt jo hyvissä ajoin, että sitten kun jään eläkkeelle, ryh-dyn keilaamaan.” Töykkälä onkin yksi Lammin Keilan perustajajäsenistä, ja käy kerran viikossa keilaamassa Hä-meenlinnassa. Ennätys on 250 pis-teen paikkeilla.

Keilailun lisäksi Aarne Töykkä-lä kalastaa, hiihtää, matkailee kevät-hangille Lappiin, ampuu silloin täl-löin ilmapistoolilla ja tekee puutöitä. Hänen käsissään on syntynyt muun muassa kaksi komeaa, kumeaäänistä kaappikelloa.

”Yksi kummallekin lapselle, ettei tule riita”, eskon ja anna-maijan isä sekä viiden lapsen isoisä virnistää.

KAHVIT ON JUOTU. Töykkälä tahtoo esi-tellä vieraalle Lammin kivikirkosta kuulua keskustaa. Sitten saavumme Aarnen ja Helenan kotitalolle. Töyk-kälöiden talo on ensimmäinen Lam-

mi-Kivitalo. Se rakennettiin vuonna 1962. Töykkälä on ollut taloonsa aina tyytyväinen. Helenaa ilahduttaa eri-tyisesti kaunis puuliesi, joka on var-ta vasten hänen pyynnöstään asen-nettu keittiöön. Palvelut ovat lähel-lä, ja olohuoneen suurista ikkunoista avautuu näkymä puistoon. Pöydän kulmalla on lapsenlapsen lähettämä kortti Sambiasta, ja vieraalle tarjo-taan liköörikonvehteja kauniista la-simaljasta.

”Nykypäivän kivitalo on komea ja massiivinen, mutta silti kodikas ja viihtyisä. Kylminä vuodenaikoina se on lämmin, kuumalla säällä viileä. Ki-vitalon arvo säilyy. Se on elämänikäi-nen koti”, sanoo Töykkälä seistessään omassa olohuoneessaan.

Diplomaattisesti Lammin Beto-nin entinen toimitusjohtaja lisää, että mieltymyksiä on tietenkin monia. Jos joku haluaa rakentaa puutalon, niin hänellä on siihen oikeus.

”Mutta kivitalo on kyllä parempi”, Töykkälä ei malta olla ilkikurisesti hy-myillen lisäämättä. Hän tietää, että ne, jotka valitsevat Lammi-Kivitalon kodikseen, tekevät hyvän valinnan.

Aarne ja Helena Töykkälän koti Lammin keskustassa on en-simmäinen Lammi-Kivitalo. Vii-sikymmentä vuotta talossa asunut perhe on edelleen tyyty-väinen kotiinsa.

Talon tarina

46 – LAMMIKOTI

Santarannan siimeksessäOrgaaninen talo levollisessa maisemassa on Sipe

Santapukille enemmän kuin koti: se on oppimisprosessi ja tarina, joka on vasta alussa.

T E K S T I S U S A N N A B J Ö R K L U N D · K U VAT M A I N O S K U VA H K L O Y

LAMMIKOTI – 47

HEINOLALAISESSA JÄRVIMAISEMASSA seisoo luon-toon sulautuneena erikoinen talo. Toista sa-mannäköistä ei tule vastaan Suomessa, ei edes koko Euroopassa. Kolmivuotinen ra-kennusprojekti on viimein ohi, ja muusikko sipe santapukin Santaranta-huvilaa ym-päröi seesteinen hiljaisuus.

Edellisessä LammiKoti-lehdessä esiteltiin keskeneräinen projekti. Nyt tyytyväinen isän-tä asuu toteutuneen unelmansa keskellä.

”Rakentamiseen meni aikaa sen verran kuin siihen oli tarvetta. Nyt talo on valmis ja seisoo toivottavasti tässä pitkään. Pidän aja-tuksesta, että talot ovat pitkäikäisempiä kuin ihmiset”, Sipe toteaa.

Nykyinen rakennus oli alunperin suunni-teltu vierastaloksi. Tontilla on edelleen optio isommalle päärakennukselle, jolle myös pii-rustukset ovat valmiina.

”Poikamiehelle 90 neliötä riittää kuiten-kin enemmän kuin hyvin, ainakin toistaiseksi.”

Sipe on juuri palannut Washingtonista, missä hän avasi Suomen lähetystössä caro-line russon valokuvanäyttelyn, jonka ai-heena oli hänen oma talonsa. Santaranta on jo alkanut elää omaa elämäänsä.

TALON TARINA ALKOI vuonna 2007, kun Sipe lä-hetti sähköpostiviestin maailmankuululle arkkitehdille, eric lloyd wrightille,

48 – LAMMIKOTI

frank lloyd wrightin pojanpojal-le, joka on jatkanut suvun orgaanisen arkki-tehtuurin linjaa. Lloyd Wright tuli käymään Suomessa, kiinnostui projektista ja suunnit-teli muusikolle hänen unelmiensa kodin.

”Ihailin jo lapsena Lloyd Wrightin talo-ja, orgaaniset muodot kiinnostivat. Jossain vaiheessa harkitsin arkkitehdin uraa itsekin. Unelma omasta talosta taisi syntyä jo tuolloin.”

7 000 neliömetrin kokoinen tontti löytyi jo vuosia sitten. Sipellä oli myös selkeä aja-tus siitä, että ekologinen talo rakennettaisiin luonnon ehdoilla.

”Pyysin vain, ettei talosta tulisi liian pröystäilevää. Muuten annoin Ericille toi-meksiannon suunnitella juuri sellaisen ta-lon, jonka hän halusi.”

AIKATAULUA EI OLLUT, ei myöskään budjettia. Toki alusta saakka oli selvää, ettei Sipe pys-tyisi yksityishenkilönä maksamaan maail-manluokan arkkitehtihintoja. Eric Lloyd Wrightille tämä oli samantekevää, hän oli yhtä innostunut projektista kuin Sipekin. Lloyd Wright on suunnitellut myös suurim-man osan rakennuksen huonekaluista sa-

moin kuin kaikki kiintokalusteet. Yleisilme on vaalea ja pehmeälinjainen.

Perinteisenkin talon rakentaminen on pitkä ja työläs projekti, puhumattakaan ra-kennuksesta, jossa kaikki ratkaisut ovat uniikkeja. Rakentaminen oli oppimispro-sessi, jonka myötä Sipe kokee tulleensa kär-sivällisemmäksi ihmiseksi.

”Mystisyys on hävinnyt talon rakentami-sesta. En ollut aiemmin tehnyt mitään ra-kentamiseen viittaavaakaan, nyt tiedän mi-ten talo syntyy. Tein osan kivitöistä itse, ja olen jälkeenpäin auttanut myös kavereiden rakennushommissa.”

TALON RUNKO RAKENNETTIIN Lammi-Kivitalojen saumattomasta seinärakenteesta, joka va-lettiin täyteen betonia. Haasteena oli muoto: talon kaikki kulmat ovat 120 astetta. Nurk-karatkaisut valettiin paikan päällä. Kaikki työt on tehty pieteetillä, Sipe kiittää etenkin Pohjanmaalta tullutta muurari antti pie-nimäkeä . Talkoolaisilla, joihin lukeutuvat niin sukulaiset kuin ystävät, oli myös iso roo-li rakentamisessa.

”Yllättävintä projektissa on ollut byrokra-

tian määrä, lukuisat työtunnit ja se, että kaik-ki maksaa jokaisesta leimattamisesta lähtien.”

EKOLOGINEN AJATTELU on ollut rakentamisessa jatkuvasti läsnä. Energian lähteeksi Sipe har-kitsi tuulivoimaa, mutta ei saanut kaupungil-ta lupaa. Aurinkopaneeleja on tarkoitus lisätä katolle jossain vaiheessa. Talo on energiapihi, ja lämmitys hoidetaan vesikiertona. Projek-tissa on myös käytetty kierrätysmateriaaleja aina kun se on ollut mahdollista. Esimerkik-si saunan tiilinä on käytetty Virenojan vanho-ja orimattilalaisia tiiliä.

Hiljattain rantaan valmistui kaunis ran-tasauna. Seuraavaksi vuorossa on autotal-lisiipi.

”Parasta projektissa on ollut Eric Lloyd Wrightin kanssa syntynyt ystävyys ja silta eri sukupolvien välillä. Olemme edelleen sähkö-postitse yhteydessä.”

Sipe myöntää, että talon rakentamiseen liittyi myös ajatus juurtumisesta. Toisaal-ta muusikon koti on myös maantiellä: kun keikkabussin ovi menee kiinni, rauhaton sie-lu on tyytyväinen. Nyt reissuilta voi kuiten-kin palata toisenlaiseen kotiin.

Sipen vinkit talonrakenta-jalle:

Kannattaa hankkia työmaa-kontti: kaikki ma-teriaalit saa suo-jaan sateelta ja talvelta. Kontista pääsee aina eroon myöhemmin

Hanki pätevä työnjohtaja, pys-tyt itse tarvittaes-sa rentoutumaan ja pitämään lo-maa. Voit luottaa siihen, että hom-mat etenevät ja hoituvat

Tee kaikes-ta kirjalliset sopi-mukset ja vaadi viivästymissakko

Hanki luotetta-va palkanlaskija, joka pitää projek-tin ajan tasalla ja on yhteydessä ra-kentajiin

Pidä huolta sii-tä, että savupii-pun veden ja kos-teuden hallinta on kunnossa

5VINKKIÄ

1. Kaunis tulisija on avonaisen olohuoneen sydän. 2. Vaalea sävymaailma toistuu läpi talon. Talon kaikki kulmat ovat haasteelliset 120 astetta.

3. Sipe Santapukki tunnetaan Apulannan rumpalina. 4. Sipe on itse tehnyt osan orgaanisen saunan kivitöistä.

1.

2.

3.

4.

tatu jokisaloToimtusjohtajaLammi Kivitalot Oy

LAMMIKOTI – 49

Kolumni

Vierailin jokin aika sitten tuttavani uudessa paritaloasunnossa. Mie-lenkiinnosta kävin ensin tutustumassa naapurissa vielä myynnissä ol-leeseen identtiseen, kalustettuun malliasuntoon. Ei liene vaikeaa ar-vata kumpi asunnoista oli kutsuvampi. Tuttava oli tehnyt asunnosta kodin omalla, rohkealla tyylillään. Huonekalujen rytmi, mielenkiintoi-set väri- ja materiaaliyhdistelmät sekä sisustuksessa huomioon otetut asukkaiden työ ja harrastukset tekivät kodista persoonallisen.

KUN OLET tilanteessa, jossa pääset vaikuttamaan valmistumassa olevan kotisi materiaaleihin ja pohjaratkaisuun, muista, että lattian, laattojen, keittiökalusteiden ja seinävärien tulisi kestää aikaa ja luoda kaunis yh-tenäinen pohja muulle kalustukselle. On paljon helpompaa vaihtaa no-jatuolia tai yhden seinän tapettia kuin muuttaa kylpyhuoneen laatoi-tusta tai kiintokomeroiden paikkaa. Pidä siis suunnitteluvaiheessa pää kirkkaana materiaalien suhteen – persoonallinen ilme syntyy kotiisi projektin edetessä.

Uuden kodin pohjapiirros tekee kalustamisesta usein haastavaa. Vanhat huonekalut eivät ehkä sovi uuteen asuntoon mittasuhteiden-sa tai tyylinsä takia, tai kalusteita on vain liian vähän. Olohuoneen seu-rusteluryhmästä saa kutsuvan hyvällä rytmityksellä. Sohva, nojatuo-lit, televisio ja takka olisi hyvä sijoittaa siten, että ne muodostavat ikään kuin ympyrän, jossa kaikki näkevät toisensa, mutta myös mahdollisen television ja avautuvan maiseman. Sohvapöydät, jalka- ja pöytävalai-simet sekä reilun kokoinen matto viimeistelevät oleskelutilan onnistu-neen rytmityksen.

KOTI TUNTUU kodilta silloin, kun se kertoo asukkaittensa elämästä. Van-ha lipasto, piano, peritty ryijy tai vaikkapa näyttävä taulu voivat olla mausteita, joilla kotisi herää eloon. Kun valitset uusia kalusteita, luota vaistoosi: jos pidät kaupassa jostain huonekalusta, nautit varmasti sen olemassaolosta myös kotonasi.

Rumia värejä ei ole olemassakaan, on vain huonosti tehtyjä väriyh-distelmiä. Ole rohkea sisustuksesi yksityiskohdissa. Koristetyynyt, la-kanat, pyyhkeet ja keittiön pienesineet voivat olla väritykseltään yllät-täviä huomiopisteitä kotonasi, vaikka muu sisustus olisikin hillittyä. Pienillä asioilla saat muutettua kotisi tunnelmaa helposti, nopeasti ja edullisesti. Rohkeutta!

Kodikkuus merkitsee ihmisille erilaisia asioita. Eikä kaikesta tar-vitse tehdä niin monimutkaista: jos olet onnellinen kotonasi ja viihdyt siellä, olet mielestäni onnistunut tekemään kodistasi kodikkaan.

Lue lisää Tomin sisustusvinkkejä Lammi-Kivitalojen Facebook-sivuilta

Asunnosta tuli koti

Tomi Kouvola on turkulaisen Sisustuksen Koodi -sisustusliikkeen toinen omistaja. Hän tekee työkseen myös sisustussuunnitelmia koteihin ja yrityksille. Tomi on toiminut useiden vuosien ajan MTV 3:n T.I.L.A- ja Pientä Pintaremonttia -ohjelmissa sisustussuunnittelijana.

50 – LAMMIKOTI

KEITTOJEN MIESLammi-Kivitalossa asuva uutisank-kuri keijo leppänen kokkailee Nixi-keittiössään lähinnä lapsilleen.

MINKÄLAINEN ON KEITTIÖSI? Meillä on kolme lasta, jotka tulevat ja menevät kavereineen. Ruokahuol-lon on pelattava. Keittiömme ei ole ensisijaisesti edustustila, vaan toi-miva paikka, jossa on tarpeeksi säi-lytystilaa.

KUKA TEILLÄ TEKEE RUOKAA? Myönnän, että vaimoni on meidän perheen ruokavastaava. Minä olen hyvä työmies – peesaan hyvin, var-sinkin kun puhutaan kulinarismista, ja nautin hyvästä ruuasta. Hoidan myös enemmän kuin oman osuuteni keittiön siisteydestä. En itse ole mi-kään superkokki, vaan teen perus-ruokaa: nakkisoppaa, jauhelihakeit-toa tai makaronilaatikkoa.

MITÄ LAPSET TYKKÄÄVÄT ISÄN RUUISTA?Lapset ovat lojaaleja, enkä ole saa-nut moitteita ruuistani. Varmaan he ajattelevat, että keitokseni ovat pa-rempia kuin kouluruoka. Ruoka-ni on aina maittanut myös naapu-rin lapsille.

MITÄ RUUANLAITTO SINULLE MERKITSEE?Ihmiset pöydän ääressä ovat minul-le tärkeämpiä kuin ruoka, mitä heil-le tarjotaan. Olen siirtymävaiheessa: toisella puolella on kulinarismi ja toisella puolella se, että ruokaa teh-dään ja syödään nälän pitämisek-si loitolla.

MIKÄ ON TUTUIN KEITTIÖKONE?Käytän tiskikonetta päivittäin, ja se on minulle huomattavasti tutum-pi kuin liesi. Olen myös taitava kah-vinkeittäjä.

TEKSTI JA KUVAT TIIU KAITALO

Keittiössä

KEIJON NAKKISOPPA

1 l vettä2 lihaliemikuutiota6 perunaa1 pkt nakkeja1 pss pakastevihanneksia1 sipuli Persiljaa

• Kuori ja pilko perunat ja laita kiehu-maan lihaliemeen. Keitä 10 min.

• Lisää keittovihannekset ja keitä 5 min. Paloittele nakit ja lisää keittoon, kuu-menna kiehuvaksi.

• Lisää persiljaa pinnalle. Tarkista maku ja tarjoile leivän kera.

TURMALIN – vaivatonta eleganssiaElegantti ja hienopiirteinen, laattamainen savikattotiili Turmalin on kehitetty moderniin muotokieleen ja pelkistettyyn arkkitehtuuriin. Nykyaikaisena savikattotiilenä Turmalin on kotonaan niin monimuotoisilla kuin modernin pelkistetyllä pulpettimaiselle katolla. Turmalinin värit ja pintakäsittelyt on suunniteltu nykyarkkitehtuurin vaatimusten mukaan. Väri- ja pinnoitevaihtoehtoja on seitsemän vaaleasta enkopoidusta harmaasta puhtaaseen savitiilenpunaiseen ja lasitettuun mustaan. Turmalinilla rakennetaan modernin ajaton, tyylikäs, pitkäikäinen ja äänetön katto.

monier.fiwww.monier.se