foresight friday 9.12.2016: miltä näyttää demokratian tulevaisuus?

1

MILTÄ NÄYTTÄÄ DEMOKRATIAN TULEVAISUUS?Foresight Friday 9.12.

www.helsinki.fi/yliopisto

Demokratian murtumia: Mitä USA:n vaalit kertovat meille demokratian

tulevaisuudesta?Sitra Foresight Friday, Helsinki, 9.12.2016

Tutkimusjohtaja Juhana AunesluomaEurooppa-tutkimuksen verkosto

Helsingin yliopisto

03.05.2023Network for European Studies / Juhana Aunesluoma 2


Mitä vuoden 2016 tapahtumat kertovat demokratiakehityksestä?

Mitkä ovat toimivan demokratian ehdot ja edellytykset tämän päivän maailmassa?

Mitä voidaan oppia Yhdysvaltojen demokratiakehityksestä?

Teemoja

03.05.2023NES / Juhana Aunesluoma

3


Hieman alle puolet maailman väestöstä elää demokratioiksi luokiteltavissa maissa, mutta demokratian laajentuminen on pysähtynyt 2000-luvulla

Vakiintuneissa demokratioissa demokratian laatu on asetettu kyseenalaiseksi (esim. keskustelut päätöksenteon jumiutumisesta tai demokratiavajeesta)

Demokratian vaihtoehdoista käydään aktiivista keskustelua tai niitä kokeillaan. Muita malleja kehitetään monissa autoritaarisissa maissa (esim. Kiina) tai nimellisesti demokraattisissa maissa (Venäjä)

Demokratia puolustuskannalla

03.05.2023NES / Juhana Aunesluoma

4

03.05.2023 5


Vetääkö demokratia väliaikaisesti henkeä ja etsii keinoja ja välineitä sopeutua globaalimuutoksiin (demografia, resurssit, teknologia)?

Onko kyse tyypillisestä demokratiakehitykseen liittyvästä kriisivaiheesta ja aaltomaisesta etenemisestä (mm. demokratian ns. kolme aaltoa), minkä jälkeen kehitys jatkuu entiseen suuntaan?

Vai onko demokratia filosofisena katsomuksena hyvästä poliittisesta ja sosiaalisesta järjestyksestä muuttumassa perusteiltaan tai korvautumassa muilla katsomuksilla?

Onko kyse kausivaihtelusta vai suuremmasta käänteestä?

03.05.2023 6


Demokratia on kehittynyt kriiseissä ja kriisien kautta ensimmäisestä maailmansodasta eteenpäin

Eliitit ovat toistuvasti pelänneet demokratian tuhoutuvan yhteiskunnallisessa kuohunnassa ja kriiseissä (1918, 1933, 1947, 1962, 1974, 1989, 2008)

Aluksi välinpitämätön suhtautuminen demokratian ongelmiin ja ylitsevuotava luottamus demokratiakehitykseen

=> mikä korvautuu äärimmäisellä pessimismillä demokratian mahdollisuuksiin

=> mistä palataan kriisien kautta luottamukseen demokratian mahdollisuuksiin

David Runciman: ”the confidence trap” (2013)

03.05.2023 7


Taipumus lykätä vaikeiden ongelmien

ratkaisua, mikä pahentaa niitä

Ennen pitkää joudutaan

vakavaan kriisiin, josta demokratiat kuitenkin selviävät toteuttamalla niin pieniä uudistuksia kuin mahdollista

Demokratioissa on voimakas luottamus

järjestelmän kriisinsietokykyyn

(resilience)

”Runcimanin kehä”

03.05.2023 8


1) Hyvät mahdollisuudet osallistua

2) Esitettyjen näkökohtien tasapuolinen huomioiminen

3) Asioiden ymmärtäminen ja läpinäkyvyys

4) Vaikutusmahdollisuudet asialistaan

5) Tasa-arvon toteutuminen

Demokratian ideaali (R. Dahl 1989)

03.05.2023 9


Perustuslaki ja valtiosääntö1) Vapaat ja vilpittömät vaalit

2) Ilmaisun vapaus

3) Kansalaisten tasavertaisuus lain edessä

4) Yksilöiden muut perusoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet

Instituutiot ja niiden toiminta5) Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ja edustavuus

6) Toimiva hallinto

7) Pääsy julkisuuteen ja julkiseen keskusteluun

8) Pääsy tiedon äärelle ja kansalaisten kyky ymmärtää käsiteltäviä kysymyksiä

Demokratian ehdot

03.05.2023 10

Democracy Index 2012 (The Economist Intelligence Unit)

03.05.2023 11

Sijoitus Valtio Yhteensä Vaalit ja vaihtoehtojen runsaus

Hallinnon toiminta

Poliittinen osallistuminen

Kansalaisoikeudet

1. Norja 9.93 10.00 9.64 10.00 10.00 2. Ruotsi 9.73 9.58 9.64 9.44 10.00 3. Islanti 9.65 10.00 9.64 8.89 9.71 5. Uusi Seelanti 9.26 10.00 9.29 8.89 10.00 7. Sveitsi 9.09 9.58 9.29 7.78 9.41 9. Suomi 9.06 10.00 9.64 7.22 9.71 14. Saksa 8.34 9.58 8.21 6.67 9.12 16. Iso-Britannia 8.21 9.58 7.50 6.11 9.12 18. Uruguay 8.17 10.00 8.93 4.44 10.00 20. Etelä-Korea 8.13 9.17 8.21 7.22 8.53 21. Yhdysvallat 8.11 9.17 7.50 7.22 8.53 34. Viro 7.61 9.58 7.14 5.00 8.82 49. Unkari 6.96 9.17 6.07 4.44 8.24 72. Namibia 6.24 5.67 5.00 6.67 8.24


Finland & USA 2006-2015

03.05.2023Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 12

Democracy Index - Economist Intelligence Unit 2006-2015 *Key: Deterioration - Red; Improvement - Green

Country and categories 2006 2008 2010 2011 2012 2013 2014 2015FinlandRank 6 6 7 9 9 9 8 8Overall score 9.25 9.25 9.19 9.06 9.06 9.03 9.03 9.03I Electoral process and 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00II Functioning of Government 10.00 10.00 9.64 9.64 9.64 8.93 8.93 8.93III Political participation 7.78 7.78 7.22 7.22 7.22 7.78 7.78 7.78IV Political culture 8.75 8.75 9.38 8.75 8.75 8.75 8.75 8.75V Civil liberties 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71 9.71United States of AmericaRank 17 18 17 19 21 19 19 20Overall score 8.22 8.22 8.18 8.11 8.11 8.11 8.11 8.05I Electoral process and 8.75 8.75 9.17 9.17 9.17 9.17 9.17 9.17II Functioning of Government 7.86 7.86 7.86 7.50 7.50 7.50 7.50 7.50III Political participation 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22 7.22IV Political culture 8.75 8.75 8.13 8.13 8.13 8.13 8.13 8.13V Civil liberties 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.53 8.24

The Economist: ”What’s gone wrong with democracy” (1 March 2014)

03.05.2023 13


1) ”Age of anxiety”: suurten ihmisjoukkojen henkilökohtaisesti ja yhteiskunnan tasolla kokema epävarmuus ja pelot. Riskien kokeminen uhkina.

2) Eliittien tuntema yhteyden menetys laajempaan yleisöön ja keskinäisen luottamuksen heikentyminen.

3) Poliittisen polarisaation kärjistyminen. Elämänpiirien voimakas eriytyminen.

4) Viestintäteknologian mahdollistama populismi ja perinteisen median ohittaminen.

5) Pääpuolueiden ideologinen ”napaisuuden” vaihdos

Vuoden 2016 tapahtumat USA:ssa



1) ”Post-ideological triangle”: Siirtyminen ”kolmipuoluejärjestelmään” (Dem, GOP, Trump), jonka sisällä vaihtelevia ad hoc -koalitioita

2) ”The Republican Moment”: Konservatiivisen lainsäädäntöagendan vauhdittuminen

3) ”Washington Supergridlock”: Nykyisen Washingtonin päätöksenteon takalukon kärjistyminen entisestään

4) ”The Decline and Fall of American Democracy”: presidentti-instituution muuttuminen autoritaarisen hallintotavan ja teknokraattisen transaktionalismin keskukseksi

Tulevaisuuden vaihtoehtoja



1) Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän toiminta rakentuu jatkuvuudelle ja toisiaan tasapainottaville valtioelimille. Donald Trumpin kyky toimia muutosvoimana on vielä näkemättä.

2) Yhdysvaltojen poliittisen kentän polarisaatio on vahvistunut. Trump sekoittaa kuitenkin ideologisia jakolinjoja. Jatkossa nähdään onko polarisaatiossa kyllästymispiste jo saavutettu.

3) Mittakaavan merkitys: maailman menestyksekkäimmät demokratiat ovat yleensä pieniä valtioita. Vahvimmat muutos- ja uudistusprosessit ovat kuitenkin suurissa toimijoissa (Intia, USA, Latin. Amerikka)

4) Ylitulkintojen vaara. Tosiasialliset siirtymät äänestyskäyttäytymisessä olivat suhteellisen pieniä. Vähäinen osallistuminen uhkaa silti edelleen järjestelmän hyväksyttävyyttä.

5) Kriisit ja äkilliset tapahtumat eivät välttämättä uhkaa demokratiaa. Ne voivat olla demokratian uudistumisen ja kehityksen välttämätön ehto. Kriisien vakavuutta ei kuitenkaan voi tietää etukäteen.

USA:n vaalivuoden opetuksia

03.05.2023 16


Kiitos

03.05.2023 17

Teknologinen murros ja julkinen keskusteluForesight Friday Hannu-Pekka Ikäheimo 9.12.2016

• Elämmekö totuuden jälkeistä aikaa? Väitteitä puolesta ja vastaan

• Kommunikaatioympäristön teknologinen murros ja sen vaikutukset julkisuun keskusteluun

• Uudet uhkakuvat: valeuutiset, somekuplat, kaikukammiot, trollit ja botit

• Mahdollisia askelia kohti reilumpaa verkkoa

19Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •

Esityksen sisältö

Näin filosofi Georg Henrik von Wright ennakoi teknosysteemin* leviämisen vaikutuksia vuonna 1996:

”Uskon, että vanhojen kansallisvaltioiden rapautuminen jatkuu. Ne menettävät yhä enemmän aikaisemmasta suvereenisuudestaan, hajoavat ehkä alueiksi, ”provinsialisoituvat”. Niiden keskinäinen kilpailu ei ilmene – kuten vanhassa Euroopassa – taisteluna ylivallasta tai kilpajuoksuna siirtomaihin maapallon kaukaisissa kolkissa. Sitä vastoin niissä rehottaa paikallinen, populistinen pikemminkin kuin patrioottinen nationalismi, joka ravitsee epäluuloisuutta ja vihaa muukalaisia kohtaan.”

*Teknosysteemi= taloudelliset, teolliset ja teknologiset voimat (intressit), jotka johtavat maailman kehitystä. Poliittisen järjestelmän vastakohta.

Lähde: ”Viimeisestä ajoista – Ajatusleikki”


Ennakoinnista puheen ollen…


Totuudenjälkeinen, post truth, vuoden 2016 sana

• Humpuukia… faktat ja totuus ovat aina olleet politiikassa tulkinnanvaraisia määreitä kultaista totuuden aikakautta ei ole koskaan ollutkaan ei ole olemassa pitkän aikavälin dataa, jolla voitaisiin arvioida eri aikakausia

totuudellisuuden valossa oman totuutensa on ennenkin voinut valikoida seuraamalla vain omia

ajatusmaailmoja tukevia julkaisuja (Somen aikakausi ei juuri eroa esim. puoluelehtien kultakaudesta)

• Pohtimisen arvoinen asia… Internetin ja sosiaalinen median nousun myötä tietojenvaihto- ja

kommunikaatioympäristö totaalisesti muuttunut Perinteisen median rooli tiedon portinvartija on muuttunut Uudet kommunikaatioympäristöt ovat ennen näkemättömän laajoja ja

globaaleja. Niissä leviävän informaation vaikutukset eivät myöskään pysähdy valtion rajoille.


Väite totuuden jälkeisestä ajasta on

• Facebookilla ja Youtubella on yli miljardi käyttäjää, Twitterillä yli 300 miljoonaa

• Niillä on ennen näkemätön valta vaikuttaa algoritmeillaan ihmisten todellisuuskäsityksien muotoutumiseen


Teknologinen murros: Sosiaalisesta mediasta on kasvanut aikamme valtamedia


Sosiaalisesta mediasta on tulossa aikamme valtamedia myös uutistenjakelukanavana


Perinteinen media on putoamassa puusta

• Levikit laskevat• Kulutus eriytyy• Luottamus laskee Kenellä on intressi pitää huolta

sisältöjen paikkansa pitävyydestä?


Valeuutiset: Mikä on Facebookin vastuu uudenlaisena mediayhtiönä?

Kyseenalaisissa kenttäkokeissa on havaittu, että Facebook sisältöjä manipuloimalla voidaan vaikuttaa mm. • Äänestämiseen• Tunnetiloihin


Tutkimukset vahvistavat sosiaalisen median vaikutuksen


Vahvistavatko algoritmit keskustelujen eriytymistä?


Trollit ja botit hämmentävät keskusteluja Atlantin molemmin puolin

• Digital wildfires in a hyperconnected world – World Economic Forum


WEF jo vuonna 2013: Disinformaation leviäminen yksi suurimmista globaaleista uhkista


Avoimuus ja itsesääntely ensimmäiset askeleet kohti reilumpaa verkkoa?

• Yhteiskuntien muuttuminen kompleksisemmaksi tekniikan kehityksen myötä on ennenkin vaatinut valvonnan tehostamista.

• Viktor Mayer-Schönberger ja Kenneth Cukierin esittävät, että algoritmien valvontaan luotaisiin kokonaan uusi ammattikunta, algoritmikot.

• Sosiaalisen median osalta algoritmikkojen päätehtävänä olisi suojella julkisen edun toteutumista.

• Oikeusasiamiesten tavoin ne voisivat myös käsitellä kuluttajilta tulleita valituksia.


Algoritmikot valvomaan sosiaalisen median ylilyöntejä?


Oppivatko ihmiset ajan myötä vastuullisemmiksi sosiaalisen median käyttäjiksi vai vaaditaanko myös järeämpiä toimia?

• sitra.fi

• Facebook.com/SitraFund• @SitraFund

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea

35

(T)VIITTAA,JOS HALUAT KYSYÄ JOTAIN!#FsightFriday #ennakointi

foresight friday 9.12.2016: miltä näyttää demokratian tulevaisuus?

News & Politics