1

E S P E R A N T O L E H T IEsperanta Finnlando Esperantobladet

Elokuu w Augusto 4/1999

E-aranøoj øis la jaro 2001, p. 14-17

¢

2

EsperantolehtiEsperanta Finnlando w Esperantobladet ISSN: 0787-8206Kielipoliittinen aikakauslehti. Suomen esperantoliitto ry:n äänenkannattaja.

Språkpolitisk tidskrift. Organ för Finlands Esperantoförbund.Lingvopolitika perioda¼o. Organo de Esperanto-Asocio de Finnlando.

Perustettu/Grundad/Fondita 1918. Esperantolehti ekde/från 1989 lähtien.Esperanta Finnlando 1918-23, 1948-53, 1959-1987.

Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Utkommer sex gånger i året. Aperas sesfoje jare.

Toimitus/Redaktion/Redaktejo: Aimo RantanenPL 2, 40801 Vaajakoski. ( (014) 261 438 : esperantolehti@esperanto.fiTaitto/Layout/Enpaøigo: Ilkka SanttilaTollinpolku 1 B 21, 00410 Helsinki. (7 (09) 530 1804 : ilkka.santtila@esperanto.fi

Tilaushinta/Prenumerationspris/Abonprezo: 80 mk/vuosi/år/jaro;Jäsenille/ För medlemmar/ Por membroj: 60 mk; Baltio 60 mk, aliaj landoj 80 mk.

Tilaukset, osoitteenmuutokset/Abonoj, adresþanøoj:Suomen Esperantoliitto, Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki. ( (09) 715 538Prenumerationer, adressförändringar: EAF, Broholmsgatan 15 C 65, 00530 Helsingfors.Postisiirtotili/Postgirokonto/Poþtøirkonto: 800017-230825.

Julkaisija/utgivare/eldonanto: Suomen Esperantoliitto – Esperanto-Asocio de Finnlando.Painosmäärä/Eldonkvanto: 400

Esperanto-Asocio de Finnlando w Suomen EsperantoliittoFondita/Perustettu/Grundad: 1907

Prezidanto/Puheenjohtaja: Jukka LaaksonenUudenkylänkuja 2 B 11, 33530 Tampere. ( (03) 255 4724; (050) 5829 248; työ/laboro: (03) 249 4313

Vicprezidanto/Varapuheenjohtaja: Jukka PietiläinenNyyrikintie 4 H 47, 33540 Tampere. ( (03) 261 7871 : jukka.pietilainen@esperanto.fi

Sekretario/Sihteeri: Päivi SaarinenRuorimiehenkatu 5 C 23, 02320 Espoo. ( (09) 813 3217 : paivi.saarinen@iki.fi

Aliaj estraranoj / Hallituksen muut jäsenet:Anna-Liisa Ali-Simola, Friskinkatu 2 A 33, 20360 Turku. ( (02) 238 7767Kimmo Hakala, 72300 Vesanto. ( (017) 648 831 : khakalat@nettilinja.fiSeija Kettunen, Keihäsmiehenkatu 3, 40630 Jyväskylä. ( (014) 254 609Anna Ritamäki, Dragsfjärdsvägen 690, 25700 Kimito. ( (02) 423 146 7 (02) 423 246 : aritamak@ra.abo.fi

Vicestraranoj/Varajäsenet:Jussi Jäntti, Huuhankatu 14 B 8, 70600 Kuopio. ( (0400) 859 641Markku Saastamoinen, Siukolantie 9 H 12, 33470 Ylöjärvi. ( (03) 348 4245Ritva Sabelli, Pietarinkatu 10 D 27, 00140 Helsinki. ( (09) 635 902 : ritva.sabelli@sfs.fi

Rahastonhoitaja/Kasisto: Antti MikkolaRuorimiehenkatu 5 C 23, 02320 Espoo. ( (09) 813 3217 : antti.mikkola@orion.fiPostisiirtotili/Poþtøirkonto: 800017-230825.

Toimisto/Oficejo: Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki, avoinna tiistaisin klo 17-19.( (09) 715 538 (puh.vastaaja/aýtomata respondilo). Malfermita: marde 17-19-a horo.

UEA:n pääedustaja / Æefdelegito de UEA: Heta KesäläKalamiehenkuja 3 D 32, 04300 Tuusula. (7 (09) 275 5528Postisiirtotili/Poþtøirkonto: 800029-19438647 (maksut UEA:lle/ pagoj por UEA).

Internet: http://www.esperanto.fi

3

De la redaktoro

Æu esperantologiaj retstudoj iam?

La Malferma universitato de Helsinki ofert-as retkursojn, en kiuj oni povas konsultiøisub la gvido de universitata instruisto, parto-preni en diskutekzercoj kaj ekzameniøi tuteæe propra komputilo. La studentkandidatopovas eæ aliøi al kursoj kaj tiel al la Mal-ferma universitato de Helsinki en la ret-adreso: <www.avoin.helsinki.fi>. Ankaý lastudentasocio en la Malferma universitatode Helsinki havas ligilon sur la sama TTT-paøo por aliøo. Tiel senpenan aliøadon kajstudadon mia generacio povis nur prirevi enla sepdekaj jaroj. Por buøeto de plejmultemalriæaj studentoj tiatipa malrigida formode universitato signifas þparojn. La studentone devas elspezi al vojaøoj studloken kajofte ankaý la studmaterialo troviøas en laReto. Interaktiva kunlaboro kun la instruistofaras la studadon pli aktiva ol la antaýa sid-ado en lekcihalo. Oni eæ faras antaý kursostudplanon, kadre de tiu la studento horarassian æiutagon.

Multaj esperantistoj ofte scias nur mal-multon ekzakte pri tio, kion la lingvo Espe-ranto kaj Esperanto-movado povas oferti alne-esperantisto. Multkaze tiuj scioj estas enla vesto de mitoj aý simpligitaj reklamslo-ganoj. Ankaý ordinaraj esperantistoj bezon-as pripensitajn, sciencajn sciojn pri nia afe-ro. Speciale nun, kiam nia movado sub laKampanjo 2000 estas iom malfermiøanta al

ekstera mondo. Ankaý funkciuloj de lokajE-kluboj devas havi profunde studitajn sci-ojn pri Esperanto kaj nia movado en kon-takto kun lokaj aýtoritatuloj. Kiel finno mine pensas, ke studoj en universitato aý mal-ferma universitato estas nur por personoj,kiuj havos salajritan E-postenon aý kiuj ins-truos Esperanton. Esperantologiaj studojestu poseda¼o demokratie de æiu esper-antisto, kiu havas intereson profundigi siajnpensojn, sciojn kaj ideojn pri nia afero.

Esperantologion oni instruas universitateen Nederlando, Pollando, Usono, Æinio kajHungario. Estus donaco al tuta esperantist-aro, se tiuj institutoj aranøus internacianmalfermuniversitatan retinstruon ekzemplepri baza E-literaturo, scienca E-gramatikokaj historio de Esperanto kaj aliaj planling-voj. Ofte tiajn kursojn partoprenas homoj,kiuj havas nur øeneralan intereson kaj nevolas ekzameniøi je universitata grado porkvalifiko en iu profesio. Al pligrandigo devidpunkto je jam konata afero tiuj unuopajekzamenitaj kursoj sufiæas. La aranøado detiutipa internacia retinstruado estas devigoal tiuj institutoj, kiuj jam havas esperanto-logiajn studojn en programo. Retkursoj nurpligrandigus ilian programon. Mi pensas keel nenio tiuj kursoj ne kreigeblas.

Aimo Rantanen

4

De la prezidanto

Lingva situacio en Eýropa UnioLastatempe ni povis legi en tagaj ¼urnalojpri nova episodo en la lingva aplikado deEýropa Unio: Germanio kaj Aýstrio decidisbojkoti kelkajn EU-kunvenojn pro tio, ke lagermana ne estis uzata kiel interpretatalaborlingvo dum ili.

Nia æefministro Lipponen poste eksplikis,ke Finnlando kun Svedio intencas proponi,ke poste restu nur unu laborlingvo, la angla.

La okazinta estas tre klara ekzemplo pritio, kiel politikistoj solvas problemojn. Sur-baze de la traktatoj de EU la egaleco de launiaj lingvoj estis grave minacata – nur protio, ke ne troviøis sufiæe da spaco por inter-pretistaj budoj. Tiusence la reago de la ger-manlingvaj landoj estis tute rajtigata.

La tendenco al malpli multaj laborlingvojen EU estas ankaý en si mem saøa, sed laýnia opinio neniu homo, kiu sufiæe konaslingvajn aferojn kaj internacian politikon,povas kredi je unu sola nacia lingvo kiellaborlingvo en internacia organiza¼o. Kvan-kam Svedio (kio ne estas kredeble) kunla-borus kun Finnlando kiel lando, kiu oficiale

volas subiøi al la hegemonio de angla-lingvanoj, ni certas, ke la propono de niaæefministro neniam povus ricevi la subtenonde ekz. Germanio, Francio, Italio kaj Hispa-nio, kio estus necesa por akceptigi øin.

Kvankam ni scias, ke tradukado kaj inter-pretado en EU kaýzas enormajn elspezojnkaj laboron, ni esperantistoj ne povas akcep-ti la metadon de iu ajn unia lingvo antaý iuajn alia. Tio estas ankaý kontraý la spiritode Deklaracio pri homaj rajtoj. Kiam Finn-lando øis nun klopodis montri sin modelalando, kiu obeas æiun alineon de æiuj direk-tivoj de EU, estas maløusta maniero nun kielprezidanta lando montri sian povon atakanteunue kontraý la principo de lingva egalecoen la unio. Tio ne donas bonan imagon al laaliaj landoj, eble nur pli ridindigas Finn-landon.

Mi esperas, ke esperantistoj en EU sukce-sus kune kaj kun UEA reagi kontraý tiajelpaþoj.

Jukka Laaksonen

Taivalkosken kunnan Metsäkylällä on va-kaa aie pitää itsensä asuttuna mm. matkai-lun ja esperanton avulla. 1.8.1999 Horsmantuulimyllyn luona korkealla vaaralla olijuhlavissa maisemissa kotiseutujuhla, ns.Myllyjuhla, jossa noin 100 kyläläiselle esi-teltiin, mitä esperanto on ja miten se liittyyEU:n tukemaan Helmi-Poro -projektiin.Projektissa on mukana myös Pudasjärvi ja

Iinattijärvi. ”Helmi” viittaa Korvuanjoenhyödyntämiseen melontareittinä ja sen hel-misimpukkakannan elvyttämiseen. ”Poro”viittaa alueen porotalouteen, vaellusreittei-hin ja pohjoisen metsäluonnon matkailu-käyttöön. Sitomalla esperanton ja Helmi-Poron yhteen saadaan ainoalaatuinen tuote,jota on jo pohjustanut O. Bullerin, R. Dobry-zýnskin ja J. Heikkisen vuonna 1991 teke-

Raikas ja rohkea Helmi-Poro -projekti

5

De la prezidanto

Saluto al la malkovra festenode la memorstono de Joel VilkkiHyvät kutsuvieraat, arvoisat naiset ja her-rat. Suomen Esperantoliiton puolesta, voi-matta kuitenkaan osallistua tilaisuuteennehaluan esittää teille lämpimän tervehdyksenisekä sydämelliset kiitokseni varsinkin So-meron kaupungille ja Somero-seuralle erin-omaisesta ideasta kunnioittaa rehtori JoelVilkin työtä. Vilkki on edelleenkin erässuomen tunnetuimmista esperanton käyttä-jistä, ihminen, joka työskenteli vuosikym-meniä ahkerasti tehdäkseen esperanton jasen pohjana olevan kansainvälisen ystävyy-den aatteen tunnetuksi oppilailleen, kolle-goilleen ja kanssaihmisilleen.

Maailmanlaajuisessa esperantistien jou-kossa Somero on Vilkin ansiosta tunnetuinyksittäinen paikkakunta Suomessa vielä yli30 vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin.Muistuttakoon tämä paljastettu muistomerk-ki ja Joel Vilkin kirjasto meitä ja tuleviapolvia lämminsydämisestä, ahkerasta jaaatteilleen uskollisesta ihmisestä.

Estimataj honoraj gastoj, gesinjoroj. En lanomo de Esperanto-Asocio de Finnlando, nepovante mem æeesti, mi sendas varmajnsalutojn al vi kaj elkorajn dankojn aparte alla urbo Somero kaj Somero-societo pro labonega ideo montri honoron al rektoro JoelVilkki. Joel Vilkki estas unu el la plej kona-taj finnlandaj esperantistoj, homo, kiu mult-jare kaj diligente laboris kaj faris la inter-nacian lingvon kaj ties ideon pri internaciaamikeco konata al siaj gelernantoj, kolegojkaj konatuloj.

Inter la tutmonda esperantistaro Someroestas pere de Vilkki la plej konata unuopaloko en Finnlando ankoraý nun, post pli ol30 jaroj de lia morto. La starigita memor-stono kaj la libraro de Vilkki memorigu ninkaj estontajn generaciojn pri homo varm-kora, diligenta kaj fidela je siaj ideoj.

Tampereella 26.7.1999Jukka Laaksonen

puheenjohtaja

mä 25-min. video ”Reveno al Finnlando”.Metsäkylästä oli 2 opiskelijaa Tampereel-

la esperanton kesäkurssilla Helmi-Poro-projektin lähettäminä. He antavat innok-kaan panoksensa Helmi-Poro -projektiin.Kunnan yläasteelle koetetaan saada espe-rantokurssi ja aikuisille iltaopetusta. Alus-tavasti heillä on käytössään Mazi-video.

R.P.

6

Koulutus

Esperanto-opettajien kansainvälinen liittoILEI on luonut hyvät mahdollisuudet tutus-tua toisten maiden lapsiin ja nuoriin ja hei-dän elämäänsä. Hankkeen nimi on Inter-kulturo ja sen toteuttamisessa on mukanaRooman 3. yliopiston opetustieteen laitos javalvojina on osallistuvien maiden yliopis-tojen tiedemiehiä ja professoreita.

Interkulturo-hanke pyrkii suomaan erimaiden koululaisille mahdollisuuden tehdäyhteistyötä ikään kuin he olisivat samassakoulussa. Tämä ”sama koulu” löytyy jo nytinternetistä. Oppilaitten työ siellä alkaasyyskuussa -99 ja jatkuu vuoden 2001 elo-kuuhun. Mukana on luokkia noin 30 maas-ta ympäri maapalloa: Suomen Lapista, Pata-goniasta, Japanista, Nepalista, Kanadasta,

Uusi hanke maailman kouluihinTogosta... Koulun esperantonkielisenä ni-menä on Kvazaýa Lernejo Tibor Sekelj* jasuomenkielisenä Tibor Sekeljin virtuaali-koulu. WWW-sivut on rakentanut suurim-maksi osaksi ILEI:n puh.joht. Mauro LaTorre, mutta tästä eteenpäin oppilaat itserakentavat niitä ja päättävät niiden sisällön.Koulun kieleksi on valittu esperanto merk-kinä siitä että kansat ja kulttuurit ovat tasa-arvoisia ja koska se yksinkertaisuutensa jasäännöllisyytensä ansiosta on kohtalaisennopea oppia. Jo puolen vuoden kuluttuaoppilaat toivottavasti käyttävät sitä yhtey-denpidossaan. Oppikirjoiksi opettajat erimaissa saavat valita mitä vain, mutta koulusuosittelee kirjoja Tendaraj tagoj, Okuloj jaMazi en Gondolando.

7

Koulutus

Virtuaalikoulussa on ”luokkahuoneita”,joissa on luokkalaisten kuvat, lukusali, näyt-telyhalli ja kirjasto, joissa voi tutkia oppi-laiden tekemiä lehtiä ja muita töitä, nuortenoma ilmoitustaulu ja kielistudio, jossa voitreenata esperanton taitoaan. Koulussa liiku-taan tietysti useimmiten tietokoneen hiirellä.

Parin vuoden kuluessa hankkeeseen osal-listuvat lapset ja nuoret oppivat vertaile-maan toinen toistensa elinoloja, ilmaisu-tapoja ja näkemyksiä. Heidän maailmanku-vansa tarkentuu ja monipuolistuu maantie-teellisesti ja kulttuurillisesti, ja he pystyvätainakin jossain määrin vapautumaan itse-keskeisestä maailmankatsomuksesta.

Tämä kaikki lähtee alkuun pienin, konk-reettisin askelin: käsitellään päivän aterioi-ta kunkin perheessä ja koulussa, puhutaanruuan tuottamisesta eri maissa, maanvilje-lyksestä. Toiset ottavat aiheekseen viestin-nän eri muodot omassa ympäristössään.Voidaan tutustua kieliin, tervehdyksiin jakussakin maassa käytettyihin etunimiin. Jot-kut oppilaat kertovat maansa juhlista, perin-teistä tai vaikkapa kalenterista, jotkut toisettaas säästä, vaatteista ja muodista. Joillekinparas aihe on eläimet, niin koti- kuin villi-ja turkiseläimet tai ravinnoksi käytetyt. Har-rastustensa mukaan voi valita muitakin ai-heita: musiikki, elokuvat, taide, ammatit.Samaan aikaan vapaaehtoiset opettajat ko-

koavat oppilaita varten perustiedot kustakinmaasta ja toimivat postinvälittäjinä sellai-sille luokille, joilla ei ole käytössään inter-nettiä ja/tai tietokoneita.

Interkulturo-hankkeen tueksi on perustet-tu UEA-tili, jonne ILEI:hin kuuluva Suo-men osasto ELFI lahjoitti avaussummanonnitteluna 50 vuotta täyttävälle Esperan-to-opettajien kansainväliselle liitolle.

M.La Torren tiedotteen pohjaltaRaita Pyhälä, ELFI

*Tibor Sekelj oli jugoslavialainen tutkimus-matkailija (1912-1988), joka tutustui kau-kaisten seutujen oloihin ja kansoihin. Hänasui mm. 15 vuotta Etelä- ja Keski-Ameri-kassa. Hänen kirjojaan on julkaistu 20 kie-lellä. Hän oli myös elokuvaohjaaja, muse-on johtaja ja kansainvälisen maantieteelli-sen seuran puheenjohtaja. Jos haluat nähdätarkemmin, mitä virtuaalikoulussa tehdään,niin poikkea sinne heti osoitteeseen http://lps.uniroma3.it.kler. Napsauta pääovella japääset Neuvontaan, josta saa tietoja muil-lakin kielillä kuin esperantoksi.

ILEI:n kotisivuilta näkee mm. missä kaik-kialla maailmassa esperantoa opiskellaan,osoite http://www.uniroma3.it/lps/esp.ilei,mutta Suomen tiedot siellä ovat kohdassa”Suomujo”.

eæ propono pri Fenujo, Fenio, Fenlando. Mine plu scias, kiel skribi mian adreson kaj enkiu lando mi loøas.

Tute konfuziteSaliko

En julio -99 deko da seriozaj esperantistojinterdiskutis pri la nomo de nia lando en lainterreto. Aperis pluraj alternativoj por lakutima ”Finnlando”, nome Finlando, Fin(n)-io, Fin(n)ujo, Suomio, Suomujo kaj videblis

Kara lando havas multajn nomojn

8

Recenze

Finfine vivhistoriode William AuldWilliam Auld. 75 jaroj.Aýtobiografio, Poemoj, Bibliografio.Redaktis: Aleksander Kor¼enkov.Jekaterinburg: Sezonoj 1999.48 paøoj + 8 fotopaøoj (17 fotoj).Prezo 4 eýroj.Legante ”La pajleroj kaj stoploj” de WilliamAuld, mi pensis, kia persono vere la aýtoroestas. Mi þatas lian sekan humursenton lite-raturistan, min impresas lia majesta legant-eco de esperanta kaj nacilingva literaturo,mi admiras lian stilon majstran. Þajnas, keli verkis pri æio kio estis kaj estas esenca ennia kulturo. Ne estas mia eraro, ke mi nemulton sciis pri la personeco William Auld.En la ”Prefaco” de la libreto ”William Auld.75 jaroj” la aýtoro konfesas, ke li pensas”esti malakurata korespondanto kaj kielhoma karaktero sufiæe seninteresa”, kiu ”nepovas ripozi en paco, se li scius, ke serioz-mienaj esplorantoj trafosas liajn aferojn –leterojn, taglibrojn, poemojn, artikolojn”.

Dum la 84a Universala Kongreso en Ber-lino la Esperanta PEN-centro decidis en siakunveno proponi denove William Auld kielNobel-premioton en literaturo. Øusta elektoricevi tiun omaøon. Lastan fojon la komitatopor elekto de Nobel-premiitoj en literaturoplendis pri tio, ke la verkoj de William Auldne haveblas en la sveda. Facile þanøeblaafero. La libreto ”William Auld. 75 jaroj”havas specimenojn el poemoj de la aýtoro.Tiel øi estas por novulo enkonduko en lalegadon de la verkaro de Auld. Plaæa enkon-duko.

AR

ViileriSupra nomo apartenas al la nova kompakt-disko de la juna kanteloludisto Timo Vää-nänen. Li estas studinta en la departementode la popolmuziko en Sibelius-Akatemia,kaj tiu æi disko estas la finverko de liajstudoj. Timo Väänänen estis elektita kiel lajuna artisto de Finland Festivals en la jaro1997, kaj li estas doninta koncertojn kaj en-kaj eksterlande. Li ludas kantelon en popol-muzikensembloj Loituma kaj Á tre, kajantaý sia solverko li estas ludinta jam surkvar aliaj popolmuzikdiskoj. Viileri estasbonega ekzemplo – unue pri la alta artanivelo de la artisto mem, kaj due pri la eblec-oj de kantelo en ludado de diversaj muzik-stiloj.

Kial la verko estas speciale interesa el laesperanta vidpunkto? La disko Viileri en-havas CD-ROM-parton, kiu rigardeblas perkomputilo (per Windows 95, aý per Mac-intosh 7.1 aý pli malfrua versio). Tiu æimultimedia parto donas informojn pri 11kompona¼oj de la disko kaj pri kantelo en 9diversaj lingvoj: en la finna, angla, germana,franca, japana, esperanta, estona, latva kajlitova lingvoj. Pri tradukoj zorgis 12 traduk-istoj; esperantlingvan tradukon estas farintaHarri Laine.

El la kompona¼oj la kvar unuaj, La EtajPetoluloj (de Otto Hotakainen), Valso deBlinda Kalle, Polko de la Tuta Mondo kajHambo reprezentas pelimanni-stilon, kiuapartenas al la pli nova tavolo de la tradiciapopolmuziko. Pecoj kiel La Preøejaj Sono-riloj kaj aliaj verkoj por eta kantelo repre-zentas la pli malnovan flankon de la popol-muziko, tn. kalevala-muzikkulturon. AlKerenski-peco donis inspirojn rusa gusli-

9

EAF: n Syyspäiviä vietetään 4.-5. syys-kuuta 1999 Turun saaristossa. Jos oletaikeissa osallistua niihin, alkaa olla vii-meinen tilaisuus. Ilmoittautumismaksuon nyt 120 mk. Syyspäiväpaketti mak-saa 360 mk. Lisäksi on mahdollisuusosallistua bussikuljetukseen Jyväskyläs-

tä (200 mk) tai Tampereelta (100 mk).Myös muualta Jkl-Tre-Tku -linjalla ote-taan kyytiin, mutta asiasta pitää ilmoit-taa erikseen. Tee pikainen ilmoittautumi-sesi Päivi Saariselle, puh. (09) 813 3217,tai s-postitse: sekretario@esperanto.fi

Viimeinen mahdollisuus ilmoittautua syyspäiville!

Irma Heikkilä

Omaøo al Irma HeikkiläDum la 80-a jarfesto Steleto memoris sianmultjaran asistanton. Kiel laýdon pro longa,sindona kaj merithava laboro la estraro dela finna Federacio de Vidhandikapitoj (Nä-kövammaisten Keskusliitto) laý peto deSteleto aljuøis al Irma Heikkilä la arøentanhonorsignon. Bedaýrinde þi ne povis æeestila feston, þi ricevos la honorsignon pli poste.

Irma Heikkilä senpage redaktis kaj legisSonrevuon kaj sindone estis je la disponode Steleto en aliaj surbendigaj taskoj. Þi sur-bendigis ekzemple lernolibrojn de Esperan-to kaj dum lastaj jaroj legis refera¼ojn elprotokoloj de la komitato de UEA. Dum 20jaroj Irma admirinde prizorgis la informa-don al vidhadikapitoj.

Kiel individua membro de UEA kaj EAFkaj kiel aktiva esperantisto þi havas la plejbonajn eblecojn por utiligi diversajn inform-fontojn. En þi unuiøas kiel ideala manierola vastaj scioj pri esperanta movado, bonalingvoscio kaj klara prononcado same kielsindona perado de þiaj kapabloj al vidhandi-kapitaj esperantistoj.

Dankeme kaj dezirante inspiron kaj fort-ojn en la Esperantujo!

Ritva Sabelli

ludilo. Kanto estas ludata per parencalatva muzikilo, kokles.

Viileri estas publikigata de FinlandiaRecords, kaj øi apartenas al la surdiskigaserio (numero 20) de la departemento dela popolmuziko de Sibelius-Akatemia.

10

Junularo

Vojaøraporto de la Rimina IJFLa æi jara Internacia Junulara Festivalo oka-zis en Bellaria, en proksimeco de Rimini,fama feriourbo ankaý por multaj finnoj. Nialvenis Italujen jam du tagojn antaý lakomenco de IJF, æar ni volis sperti Bolonjondumvoje. Ni havis eblecon konatiøi kunlokaj samideanoj kaj viziti la esperanto-klubon “Achille Tellini“. Signoro MarioAmadeo, la æefdelegito de UEA en Italiovolonte ciceronis nin tra la malnova partode la urbo. Æie estis videbla riparado de mal-novaj konstrua¼oj. Bolonjo estas unu el lakulturaj æefurboj de Eýropo en la jaro 2000.Renkontinte aliajn eksterlandajn esperant-istojn, kiuj ankaý intencis vojaøi al IJF, niprenis saman trajnon al Rimino.

La IJF-ejo troviøis en la hotelo Ambascia-tori, inter multegaj aliaj samaspektaj hotelojæe la marbordo. Ni estis verþajne la unuajuzantoj de nia æambro post la vintro æar lalito estis malvarma kaj malseketa. Feliæe nikunportis niajn dormosakojn, en kiuj ni dor-mis la sekvontajn noktojn. Mi partoprenisla interkonan vesperon, bedaýrinde mi me-moras vizaøojn pli facile ol nomojn – nom-þildojn oni tamen uzis.

La sekvontan tagon okazis post oficialainaýguro duontaga ekskurso al San Marino.Vere interesa urboþtato øi estis, propraetosa,rigardante la æirkauan mondon el sia mont-pinto. Nin gvidis la eksministrino de ekster-landaj rilatoj kaj þia ciceronado estis esper-antigita. En la urbo loøis almenaý unu sam-ideanino, kiu pendigis la esperanto-flagonal la gardrelo de sia balkono. Ni fotografiisunu la alian. Æie estis videbla ke turismoestas grava metio por sanmarinanoj kaj trov-iøis multe da suvenir- kaj alkohola¼vendejoj.

Ni grimpis øis la plej alta kastelo, apud kiutroviøis agrabla verda montarbaro, kion miaedzino multe þatis.

La AIS, akademio de internaciaj sciencojokazigis tri studsesiojn en Bellaria. KarloMinnaja prelegis pri la historio de esperantaliteraturo kaj Renato Corsetti pri psikoling-vistiko. Ambaý ege interesaj, mi kiel novaesperantisto rimarkis kiel malmulte mi sciispri la originala esperanta literaturo. Nun minepre volas konatiøi kun la poezio de Kalos-cay. Je mia øojo mi havis neniujn malfacil-a¼ojn kompreni enhavon de prelegoj kajpovis ankaý konversacii kun æeestantoj. Mikonvinkiøis pri la taýgeco de Esperanto kielankaý scienca komunikilo.

Mia edzino partoprenis la bazan kursonde Esperanto, sed plendis ke la kurso iomsuferis pro la alveno kaj deiro de lernantojdume. La prelego de s-ro Corsetti pri psiko-lingvistiko kaj lingvoakirado interesis min,æar mi mem klopodas lerni la rusan lingvon.

11

Junularo

Þajne infanoj kapablas tre rapide akiri novanlingvon uzatan de la æirkaýa¼o eæ se parencojkontraýas tiun lingvon. En IJF-ejo ludis kajinterbatalis kelkaj etaj denaskaj esperantistojkiel vivantaj ekzemploj de lingvoakirado.Poste mi partoprenis ekzamenon kaj ricevisateston de la kurso kun naý poentoj el mak-sima dek.

La tria AIS-studsesio estis pri æifrado kajlegitimado en komunikado de komputilajretoj. Prelegis Reinhard Foessmeier, sedbedaýrinde mankis tempo partopreni tiunstudsesion, æar ni volis viziti la urbocentronde Rimini. Krom prelegoj la festivala prog-ramo estis multfaceta: oni ricevis instruadonen ¼onglado, masaøado, en itala kaj rusalingvoj. Oni povis aýskulti paskan mesonesperantlingvan kaj prelegojn. Ni spektisteatra¼ojn en Esperanto, sed estis tro lacajpor ankoraý spekti la noktajn filmojn. Tage

dekkvingrada marakvo ofertis sian freþigansinon al laciøinta festivalano. La turismasezono ankoraý ne komenciøis kaj sur lasablobordo troviøis multe da spaco. Dum latuta semajno funkciis gufujo, la nefumatrankvila te-ejo (ne tre bone, æar kutimemankis gufujisto), libroservo, kafejo-trink-ejo kaj diskoteko. Kelkaj samideanoj, kiujloøis en la unua etaøo malbone dormis. Enkrokodilejo oni devis uzi iun alian lingvonol Esperanton aý sian gepatran por parolikun aliaj æeestantoj.

Italan kapuæinon ni vere øuis. Ni kutimetag- kaj vespermanøis en la apuda hotelo,mi þatis spageton sed kompatindaj vegetar-anoj ricevis nur teleron da fromaøo tagonpost tago. Paske ni manøis paskajn oveg-ojn kiel deserto, kutime glacia¼on. En la finola kelneroj jam parolis kelkajn frazojn esper-antajn. En la multgenta tablo estis intereseesplori kiel diferencas manøkutimoj interdiversaj landoj. Ekzemple ni norduloj ko-mencis per salato, sed italoj manøis øin postla æefa manøo. Mi estis avertita ke mia mani-ero verþi vinon povus ege ofendi iun sud-italon. Nun mi pli saøas kaj verþas vinonøuste.

La milito en Jugoslavio ¼etis sian ombronsur nia renkontiøo kaj ekscitis nin æiuj, kiujæiuvespere televidis senfinajn vicojn de fuø-intaj kosovanoj. Okazis diskutforumoj tagepri la milito, kaj oni sendis solidaran ret-poþton al jugoslavaj samideanoj. Nokte mividis lumojn de kelkaj militaviadiloj flug-antaj super la Adria maro.

La internacia vespero finis la IJF-on kunøuindaj teatra¼oj, muzika¼oj kaj komunakantado. Ni adiaýis niajn amikojn kaj ek-vojaøis hejmen frue en la sekvonta mateno.

Jukka Vaijärvi

12

Anja Karkiainen premiitaPost Vieno, Budapeþto, Sviþtovo kaj Beo-grado la 5an Danuban E-rendevuon gastigis4-6 junio 1999 Razgrad (Bulgario). DER-5kaj la samtempa krea E-renkontiøo Abri-tus’99 estis kunorganizitaj de la urba E-istaDomo de Kulturo (EDK) kaj LF-koop.

En la filharmonio oni øuis E-koncertonkaj premiadon de la laýreatoj de EKRA-99.Anja Karkiainen el Finnlando gajnis kunDanka Delæeva la duan premion per poemo”En mia mondo ena”.Sukcesa ekspozicioen Vammala 2.-3.7.La Esperanto-ekspozicio kadre de Tagoj dela malnova literaturo en Vammala bone suk-cesis. La standon de EAF vizitis pluraj dekojda interesitoj, kiuj volis scii pri Esperantokaj ties literaturo, diskuti pri lingvaj aferojaý aæeti librojn. Konklude la aranøo estascerte partopreninda kvankam eble ne æiu-jare. Dankon pro la kunlaboro al Jussi Jänt-ti, Jorma Toropainen, Markku Saastamoinenkaj Terhi Laaksonen.

Jukka LaaksonenFinnoj en la84-a UK en BerlinoEn la æefkunveno de IPTEA (poþtistoj) laprezidanto Veikko Mäki-Luopa raportis, keen lia hejmlando ekzistas plej multe daradiotelefonoj kompare kun la loøantaro,nome 60 %.

Pri fakaj temoj en la 65a Internacia Kong-reso de Blindaj Esperantistoj rilatis la kultu-ran servon de la Finna Blindulligo RaimoTanskanen kaj influon de sociala kaso de

Eýropa Unio al dungado de blinduloj ArvoKarvinen.

En la Belartaj Konkursoj la duan premionAhn Song-san pri kanto ricevis Anja Karki-ainen (teksto) kaj Vesa Pölkki (muziko) prola kanto ”Kiam la folioj flavas”.Pro krokodilemooni devas pagiEn E-festivalo Aroma Jalto (Krimeo), la 1-9an de majo 99 en la ripozejo Niva, kienkolektiøis æ. 60 partoprenintoj el Rusio,Ukrajnio kaj Svedio. Organizantoj de lafestivalo daýrigis realigi la principon pri lamonperlaboro pro la mal-krokodilado. Kielestis promesita antaý la festivalo, 20 %-ojde sufiæe granda organiza kotizo estis uzitajpor fondi monpremiojn al plej malkrokodil-emaj gesamideanoj. Rezulte oni havis eblec-on duonigi la elspezojn por loøado kajpartopreno.

Interesa estas ukrajnia-svedia junularaprojekto. Julja Hordjenko (Ukrajnio) kajLovisa Gustafsson (Svedio) propagandasEsperanton kaj øiajn ideojn en junularajgrupoj. Dum tri monatoj (januaro-aprilo) ililaboris en Svedio kaj jam pasas agado enUkrainio.

* Korespondi dezirasOgu Innocent, 22-jara, kun finnlandaj esper-antistoj, aý kun esperantistoj el najbarlandojde Finnlando. Li þatokupas legi revuojn kaj¼urnalojn, kutimas viziti historiajn lokojn,aýskultas radioelsendojn (Pola, Aýstria kajVatikana) kaj vizitas sportajn aranøojn.

Ogu Innocent, Box 345 Nkwogwu,ABOH MBAISE L.G.A. Imo State, NIGE-RIA.

13

Hemmo TietinelämäkertaEri puolilta Suomea ovat esperantistit alka-neet kirjoittaaa muistitietoa edesmenneestäHemmo Tietistä. Tulevaisuudessa julkaista-vaa Hemmon elämäkertaa varten pyydänlähettämään häntä koskevaa materiaalia:muisteluksia, lehtiartikkeleita ja vaikkapakasetille koottua tietoa Aimo Rantaselle, os.PL2, 40801 Vaajakoski. Hemmo Tietinmuisto ansaitsee perusteellisesti laaditunelämäkerran.PSI 16. kerranSt. AndreasbergissäHuhtikuun 17.–24. pvä vietetään Kansain-välistä kevätviikkoa (PSI) St. Andreas-bergissä, Harz-vuoristossa, teemalla ”Eu-rooppa 2000 – idän ja lännen sukupolvienyhteiselämää”. Tämä pääsiäistapaaminen,jonka järjestää Saksan esperantoliitto, onperinteinen koko perheen yhteenkokoontu-minen. Ohjelmassa on keskusteluryhmiä jaluentoja, kursseja, kielikursseja aloittelijoil-le ja pitemmälle ehtineille sekä lapsille,Mazi-kurssi lapsille, kansallisten kieltenpikakursseja, taidekäsityötä, vierailuja,elokuvatunti, tori, iltaohjelmaa, esimerkik-si ruotsalaisen Personen konsertti, sekä kah-vila ja rupattelupaikka, koko päivän auki.Lähempiä tietoja saat Wolfgang Bohrilta,Johannes-Kirschweng-Str 11, D-53474 Badneuenahr – Ahrweiler, Deutschland. PSIesitellään Internetissä: www.esperanto.de/psi S-postia voit lähettää: psi@esperanto.de

TavataankoHimalajalla?Nepalin Esperantoliitto järjestää 26.2–7.3.2000 Katmandussa 3. Kansainvälisen Hima-laja-tapaamisen, jonka aikana tutustutaanmaan luontoon, kansaan ja kulttuuriin mat-kustamalla Katmandun ympäristössä Nepa-lin suuressa laaksossa, Pokharassa. Nelipäi-väinen kiertopatikka Himalajan vuoristonjuurella, lentomatka Øomsomiin ja kumi-lauttasoutu Triþuli-joella kuuluvat oleelli-sina osina Himalaja-tapaamiseen. Nopeim-min saat tietoa tästä tapaamisesta s-postit-se: sosierra@wlink.com.np

KIRJAUUTUUS!

Proverbaro – Nia Komuna Hereda¼osisältää tuhansia sananlaskuja esperan-toksi kaikkialta maailmasta. 202 sivua,nelivärikansi, piirroksia. Toimittanut jakääntänyt Erkki Röntynen.Hinta 87 mk + lähetyskulut 12 mk.Kirjan voi tilata joko Suomen Espe-rantoliitosta, Siltasaarenkatu 15 C 65,00530 Helsinki tai suoraan tekijältä,Törmäntie 1, 90830 Haukipudas, puh.(08) 5471 703. Kirjaa välittää myösUEA:n kirjapalvelu.

«

14

E-aranøoj øis la jaro 2001Æi-tiu kalendaro estas legebla kaj elþuteblaankaý en la retadreso: http://hungary.net/esperanto20-27. aýgustoTria renkontiøo de Esperanto en Pluezek. Inf: Roger Eon, 5Kervilin Izelan, FR-22470 Plouezec, Francio. Tel/fakso: +33-296-227717. Rete: rogeon@club-internet.fr21-26. aýgusto68-a Itala Kongreso de Esperanto, Riva del Garda (Trento).Inf: 68-a IKE, Segreteria Palacongressi, Parco Lido, IT-38066Riva del Garda (TN), Italio. Tel: +39-0464-520000, fakso:+39-0464-55525522-25. aýgusto2-a Azia Kongreso de Esperanto en Hanojo. Inf: LKK, 105Astr. Quan Thánh - Ha Noi - Vietnam. Tel: +84-48-454547,fakso: +84-48-43275623-29. aýgustoKafoklaæa Internacia Somera RenkontiøO (KISO), Marburg.Inf: Marburga Esperanto-Grupo (MEG), Afföllerstr. 19, DE-35039 Marburg/Lahn, Germanio. Rete: kiso@esperanto.nu23-31. aýgusto5-a Internacia Arkeologia Laborbrigado, Blera (Viterbo). Inf:Pier Luigi Cinquantini, via Dante Alighieri n. 2, IT-01010Blera (Viterbo), Italio. Tel/fakso: +39-0761-479503, port: +39-335-492337. Rete: pcinqua@tin.it25. aýgusto - 03. septembroAntaýkongresa (BEA) Æemara Feriado, Burgas. Inf: Esper-inform, p/a Bo¼idar Leonov, p.k.44. BG-4300 Karlovo,Bulgario26-28. aýgustoKoboldoj en folkloro - seminario, Iisalmi. Inf: Tuula Laati-kainen, Kultura Centro de Iisalmi, Pl. 5. FI-74101 Iisalmi.Finnio. Tel: +358-17-8301511, tel/fakso: +358-17-8301558.Rete: tuula.laatikainen@iisalmi.fi aý reino.eriksson@iisalmi.fi28. aýgusto - 04. septembro25-a Internacia Semajno æe Mediteraneo, Sète. Inf: Esperan-to, 5 rue docteur Roux, FR-34040 Montpellier, Francio. Fakso:+33-46754154329. aýgusto - 03. septembro21-a Sanmarina Universitata Sesio (SUS-21), Rimini kaj San-Marino. Inf: Akademio de la Sciencoj, Kleinenberger Weg16b, DE-33100 Paderborn, Germanio02-05. septembroMikologia seminario, Poprad. Inf: Esperanto - RegionaSocieto, Sobotské nám. 36, SK-05801 Poprad, Slovakio. Tel/fakso: +421-92-7769302. Rete: milanzvara@hotmail.com03-05. septembro50-a Kongreso de Bulgara Esperanto-Asocio en Vraca. Inf:

BEA, p.k. 26, BG-3000 Vraca, Bulgario. Rete: sukceso@yahoo.com kaj esperanto-vraca@yahoo.com03-07. septembro13-a Kongreso de Itala Katolika Esperantista Unuiøo,L’Aquila, Inf: Serio Boschin, Via Eritrea 8, IT-31100 Trevisio,Italio04-05. septembroAýtunaj tagoj de EAF, insularo de Turku. Inf: SuomenEsperantoliitto ry, Siltasaarenkatu 15 C 65, FI-00530 Helsin-ki, Finnio04-10. septembro7-a Internacia Turisma semajno, Valletta. Inf: Malta Esperan-to-Societo, P.O.Box 142, Valletta CMR-01, Malto. Tel: +356-486260, fakso: 356-523071. Rete: maltaesp@global.net.mt05-12. septembroPostkongresa (BEA) Æemara Feriado, Burgas. Inf: Esper-inform, p/a Bo¼idar Leonov, p.k. 44. BG-4300 Karlovo,Bulgario08-13. septembroBerlina Arbara Renkontiøo apud Bad Münder. Inf: CorneliaTennstaedt, Eberswalder Str. 23, DE-10437 Berlin, Germanio.Rete: h0444ymy@rz.hu-berlin.de10-12. septembroEsperanta Malgrandkarpata Renkonto, Bratislava. Inf: Mgr.Alica Komlóþiová - ESO, Rovníková 6, SK-82102 Bratisla-va, Slovakio. Tel: +421-7-29160410-12. septembro1-a Vinbera Semajnfino, Edenkoben. Inf: Mirjam LarissaWalter, DE-67071 Ludwigshafen, Germanio. Rete: Mirjam.Walter@esperanto.de10-17. septembroLa esperanta literaturo ekde 1952, Bouresse. Inf: Kvinpetalo,Esperanto-Centro, FR-86410 Bouresse, Francio. Tel/fakso:+33-549.42807410-17. septembroVizitado de rumanaj monakejoj kaj delto de Danubo, Braþov-Suceava-Danubodelto. Inf: Rumana Esperantista FervojistaAsocio, str. Politehnicii 1, RO-2200 Braþov, Rumanio. Fakso:+40-68-15157917-19. septembroSurpriza Semajnfino, bieno Njegus, Hraþæina-Trgoviþæe. Inf:Orbis Pictus de Viþnja Brankoviæ, Via Leghissa 6, IT-34131Trieste, Italio. Tel/fakso: +39-040-767875. Rete: orbispictus@iol.it17-19. septembroFaulhaber Semajnfino 1999, feriejo Mennorode. Inf: Hans tenHagen, Middenweg 587, NL-1704 BH Heerhugowaard,Nederlando.19. septembroXIIa Esperanto-tago en Pardubice. Inf: Esperanto-klubo deStanisla Schulhof, Na Okrouhliku 953/21, CZ-530 03

15

Pardubice, Æehio19-24. septembroUnua sesio de Lingvistika Instituto, Poznan. Inf: Ilona Koutny,Lingvistika Instituto UAM, Miedzichodzka 5. PL-60-371Poznan, Tel/fakso: +48-61-8618572. Rete: ikoutny@amu.edu.pl23-26. septembro10-a Montkabana Renkontiøo (MKR) Felseralm. Inf: AýstriaEsperanto-Junularo, Pf. 804. AT-8011 Graz, Aýstrio24-25. septembroTurisma sesio: Esperanto - Lingvo de eduka turismo, Waszawa.Inf: Esperanto-Klubo æe Muzeo pri Azio kaj Pacifiko, str.Solec 25, PL-00-403 Warszawa, Polio. Tel/fakso: +48-22-621947024-26. septembro15-aj Artaj Konfrontoj en Esperanto, ARKONES-99, Poznan.Inf: Zbigniew Kornicki, Osiedle Boleslawa Smialego 7/22, PL-60-682 Poznan, Polio25-29. septembro25-a Internacia Forumo pri Turismo, Edukado kaj Kulturo,Bydgoszcz. Inf: Monda Turismo, str. M. Sklodowskiej-Curie10, PL-85-094 Bydgoszcz, Polio. Tel/fakso: +48-52-3415744aý 3460082. Rete: andreo@rubikon.net.pl26. septembroTrilanda Renkontiøo de SENLIME en Vaals. Inf: Trude Sinno,In ’t Oord 45, NL-6291 VN Vaals, Neerlando. Rete: sinno@ibac.rwth-aachen.de30. septembro - 03. oktobro11-a Alp-Adria Esperanto Konferenco, Medulin/Pula. Temo:Kulturaj rajtoj de etnaj malplimultoj en la alp-adria komun-umo. Inf: Kroata Esperantista Unuiøo, p/a Sveti Duh 130, HR-10000 Zagreb, Kroatio. Tel: +385-1-3745052, rete: hes@esperanto.nu01-03. oktobroTurisma aýtuno en Malá Fatra. Inf: Esperanto-MEL. Pf. 152,SK-01241 Zilina, Slovakio. Tel: +421-89-5215201-05. oktobro(provizora dato) Scienc-Teknika konferenco kun sekcio ”Es-peranto en scienco kaj tekniko”, Vladivostoko. Inf: AleksandrB. Titajev, Puþkinskaja 10, RU-690600 Vladivostok, Rusio.Tel: +7-4232-268769, fakso: +7-4232-261689. Rete: espero@pub.marine.su02-09. oktobro7-a Internacia Esperanto-Semajno de Kulturo kaj Turismo,Cambrils. Inf: H.F.E.A, apartado 15027, ES-08080 Barcelo-na, Hispanio. Tel: +34-(9)3-7253421, +34-(9)3-7275021,fakso: +34-(9)3-7836511. Rete: luis_serrano@mixmail.com06-12. oktobroGastama Hungario Inf: Vojaøoficejo Espertur, Tátra u. 4, HU-1136 Budapest, Hungario. Tel: +36-1-2680306, fakso: +36-1-2680331. Rete: esperantohea@mail.c3.hu

08-11. oktobro53-a Argentina Kongreso de Esperanto, San Carlos deBariloche. Inf: Alejandro Cossavella Lilinquén 309, Pinar deFesta, AR-8400 S. C. de Bariloche, Río Negro, Argentina.Rete: hostlnostros@infovia.com.ar08-11. oktobroInternacia Amikeca Renkontiøo, The Friars’ Aylesford, Britio.Inf: S-ino Page, tel: +44-1732-45691609-11. oktobroInternacia Semajnfino Esperantista en Ludlow, Vermonto,Usono. Inf: Esperanto-Societo Kebekia, 6358-A, rue deBordeaux, Montreal QC H2G 2R8, Kanado. Rete: esperan-to@ sympatico.ca16-16. oktobro5-a Kolombia Kongreso de Esperanto en la urbo Ibagué. Inf:s-ro Ruben Torres, Carrera 85 # 15-68 Cali, Kolombio. Rete:rdtorres@teletulua.com.co aý rdtorres@colombianet.net15-17. oktobro86-a Japana Esperanto-Kongreso, Motizuki Nagano. Inf:Japana Esperanto-Instituto, Waseda-mati 12-3, Sinzyuku-ku,Tokyo-to, 162, Japanio. Tel: +81-3-32034581, fakso: +81-3-32034582. Rete: jei@mre.biglobe.ne.jp15-17. oktobro9-a kongreso de ÆEA en Tabor (suda Bohemio). Inf: ÆehaEsperanto-Asocio, pk. 1069. CZ-111 21 Praha 1, Æehio. Tel:+420-653-611823, fakso: +420-02-803608. Rete: cea@tnet.cz16-17. oktobroZERo-99, Zmijiv. Inf: Alina Þljahova, ul. Kalinina 11, UA-313720 Zmijiv, Ukrainio. Tel: +38-5747-3749923. oktobroKonferenco ”La loko de esperanto en la scienco, kulturo kajarto”, Razgrad. Esperantista Domo de Kulturo, str. Sv. KlimentEK-3, BG-7200 Razgrad, Bulgario. Tel: +359-84-3269426-29. oktobro3-a Internacia Studenta Esperanto-Kongreso de Azi-Paciifikajlandoj, Vladivostok. Inf: Aleksander B. Titajev, TeknikaUniversitato, Puþkinskaja 10, RU-390600 Vladivostok, Rusio.Rete: espero@pub.marine.su29. oktobro - 01. novembro5-a Mediteranea Konferenco de Esperantologio, Sète, Francio.La esperanta fonetiko kun Daniele Vitali. Inf: LF-Koop, C. P.928, CH-2301 La Chaux-de-Fonds, Svisio30. oktobro - 01. novembro29-a Kataluna kaj 2-a Transpirenea Kongreso de Esperanto,Mansesa. Inf: Kataluna Esperanto-Asocio, Apartat 290, ES-08280 Sabadell (Katalunio), Hispanio. Tel/fakso: +34-93-7163633. Rete: kea@stel.net05-09. novembro1-a Internacia Konferenco pri Agrikulturo kaj medio, Xi’an.Inf: Vicio, Jian-Gong-Lu 3, CN-710043 Xi’an, Æinio. Tel/fakso: +86-29-2232952. Rete: vicio@esperanto.nu aý

16

agrikultura@esperanto.nu06-07. novembro10-a Kongreso de Ukrainia Esperanto-Asocio, Kijiv. Inf: Vla-dimir Hordijenko, p.k. 35, UA-252133 Kijiv, Ukrainio. Tel:+38-44-295701, fakso: +38-44-2952870. Rete: lnp@un.kiev.ua13-15. novembro10-a Sudbrazila Esperanto-Renkontiøo kaj 5-a InternaciaKonferenco pri instruado, Florianópolis. Inf: Esperanto-Asociode Santa Catarina, C. P. 469, BR-88010-970 Florianópolis -SC, Brazilio21. novembro12-a Esperanta Renkontiøo de Okcidenta Regiono, Rio de Ja-neiro. Inf: Esperanta Kunfratiøo de Okcidenta Regiono -EKOR, Strato Cel. Agostinho 126, Fundos, Campo Grande,BR-23050-360 Rio de Janeiro, Brazilio21. decembro - 04. januaro12-a IKEK-Konferenco, Havano Kubo. Inf: Vilhelmo Luter-mano, rete: VLutermano@aol.com03-05. decembroAntaýkristnaska renkontiøo, Bratislava. Inf: Mgr. AlicaKomlóþiová - ESO, Rovníková 6, SK-82102 Bratislava,Slovakio. Tel: +421-7-29160403-05. decembroRenkontiøo okaze de Sankt-Nikolaa Festo, Murzasichle(Polio) Inf: Esperanto - Regiona Societo, Sobotské nám. 36,SK-05801 Poprad, Slovakio. Tel/fakso: +421-92-7769302.Rete: milanzvara@hotmail.com04. novembro12-a Konferenco de Internacia Komunista Kolektivo, Havano.Inf: Luis Serrano Pérez, Font Nova 32, ES-08202 Sabadell,Hispanio. Tel: +34-9-37275021. Rete: luis_serrano@mixmail.com09-15. decembroZamenhofaj tagoj, Razgrad. Esperantista Domo de Kulturo,str. Sv. Kliment EK-3, BG-7200 Razgrad, Bulgario. Tel: +359-84-3269410-15. decembroZamenhofa semajno, Bouresse. Inf: Kvinpetalo, Esperanto-Centro, FR-86410 Bouresse, Francio. Tel/fakso: +33-549.42807422. decembro - 04. januaro12-a Konferenco de IKEK Internacia Komunista EsperantistaKolektivo en Havano. Inf: IKEK Fe del Valle, Calle 10, no106 Vedado (Havano), Kubo. Tel: +33-(0)148926379, Rete:esperant@worldnet.fr23. decembro - 03. januaroNovjara Feriado ”Karlova Vintro ’99", Karlovo. Inf: Esper-inform, p/a Bo¼idar Leonov, P.k. 44. BG-4300 Karlovo,Bulgario

27. decembro - 03. januaro16-a Internacia Festivalo (IF), Münster. Inf: Hans-Dieter Platz,Pf. 1148, DE-34303 Niedenstein, Germanio. Tel/fakso: +49-5624-8007, poþ-tel: +49-171-496455827. decembro - 03. januaro42-a Internacia Seminario, Wetzlar. Inf: Germana Esperanto-Junularo, Grellstr. 36, DE-10409 Berlin, Germanio. Tel/fakso+49-30-42857899 Gunnar.Fischer@notes.uni-paderborn.de29. decembro - 02. januaroBudapeþta Silvestro. Inf: Vojaøoficejo Espertur, Tátra u. 4,HU-1136 Budapest, Hungario. Tel: +36-1-2680306, fakso:+36-1-2680331. Rete: esperantohea@mail.c3.hu29. decembro - 02. januaroSilvestro en Budapeþto. Inf: Movilo, Soroksári út 117D, HU-1095 Budapest, Hungario. Tel: +36-1-378279330. decembro - 02. januaroSilvestra balo kaj vintraj ekskursoj, Poprad. Inf: Esperanto -Regiona Societo, Sobotské nám. 36, SK-05801 Poprad, Slova-kio. Tel/fakso: +421-92-7769302. Rete: milanzvara@hotmail.com31. decembroInternacia Silvestra Festo, Hamburg. Inf: Hamburga Esperan-to-Societo, Klaus-Groth-Str. 95, DE-20535 Hamburg,Germanio. Tel/fakso: +49-40-250306531. decembro - 01. januaroNovjarfesto en Karpatoj. Inf: Jaroslav Zaharija, B. Hmel-nickogo str. 82/4-8, UA-284006 Ivano-Frankivsk, Ukrainio.Tel: +38-3422-62241

– 2000 –15-22. januaro41-a Interacia Fevojista Esperanto-Skisemajo en St FrancoisLongchamp. Inf: Hubert Peyrouth, 6 villa du progres, FR-94230 Cachan, Francio27. aprilo - 01. majo4-a Eýrop-Unia Esperanto-Kongreso, Oostende. Inf: Esperan-to-grupo ”La Konko”, Elisabethlaan 295, BE-8400 Oostende,Belgio. Tel: +32.59-502708 aý +32-59-70291427. junio - 02. julio10-a Internacia Esperanto-Kongreso, Istanbul. Inf: EnverYalæin, P.k. 1328, TR-34438 Sirkeci-Istanbul, Turkio. Tel:+90-212-5896397, fakso: +90-212-5884286. Rete: minimaksi@telmarcom.tr21-23. apriloInaýgura Kongreso de AIS-filio Meksikio en Celaya(Guanajuato). Inf: R. Feldman Gonzalez Rete: 103163.3356@compuserve.com01-09. majoAroma Jalto 2000, Jalto. Inf: Volodimir Hordijenko, p.k. 35,UA-252133 Kijiv 133, Ukrainio. Tel. +38-295-1701. Rete:ukrea@esperanto.nu

17

13-19. majo52-a Kongreso de Internacia Fervojista Esperanto-Federacio(IFEF), Budapest. Inf: LKK de 52-a Kongreso de IFEF, Pf. 7.HU-1378 Budapest, Hungario20-23. majoPostkongreso de IFEF, Sopron. Inf: LKK de 52-a Kongresode IFEF, Pf. 7. HU-1378 Budapest, Hungario26. junio - 02. julio10-a Internacia Esperanto-Kongreso, Burgas-Istanbul-Kapa-dokio (BG-TR-GR). Inf: Esperantotur, str. M. Sklodowskiej-Curie 10, PL-85-094 Bydgoszcz, Pilio.05-09. julioKultura Arta Festivalo, Tuluzo. Inf: EUROKKA, FR-31450Donneville, Francio. Tel/fakso: +33-561.81.95.95. Rete:eurokka@esperanto.org aý arno@esperanto.org25. julio - 01. aýgusto85-a UK de Esperanto en Tel-Aviv. Inf: LKK, pk. 1289, IL-61012 Tel Aviv, Israelio05-12. aýgustoHungaria Esperantista Semajno. Inf: Vojaøoficejo Espertur,Tátra u. 4, HU-1136 Budapest, Hungario. Tel: +36-1-2680306,fakso: +36-1-2680331. Rete: esperantohea@mail.c3.hu12-18. aýgusto40-a Internacia Somerlernejo æe Wedgwood Memorial Col-lege. Inf: Derek Tatton, Wedgwood Memorial College, StationRoad, Barlaston, Stoke-on-Trent, Britio, ST12 9DG. Rete:wedgwood.college@staffordshire.gov.uk13-20. aýgustoKultura Esperanto-Festivalo KEF, Finnlando. Inf: aritamak@ra.abo.fi16-22. aýgusto16-a Internacia Simpozio pri Esperanto-Turismo, Budapest.Inf: Movilo, Soroksári út 117D, HU-1095 Budapest, Hungario.Tel: +36-1-378279318-20. aýgusto40-jariøo de Internacia Somerlernejo æe Wedgwood MemorialCollege. Inf: Derek Tatton, Wedgwood Memorial College,Station Road, Barlaston, Stoke-on-Trent, Britio, ST12 9DG.Rete: wedgwood.college@staffordshire.gov.uk10-13. novembroKAEST 2000: Kolokvo Aplikoj de Esperanto en scienco kajtekniko. Inf: KAVA-PECH, Petro Chrdle, Anglická 878, CZ-25229 Dobrichovice, Æehio. Rete: chrdle@kava-pech.cz

– 2001 –21-28. julio86-a Universala Kongreso de Esperanto, Zagreb, Kroatio

Muutokset ja lisäykset osoitteistoon AimoRantaselle, PL 2, 40801 Vaajakoski, s-postiesperantolehti@esperanto.fi mieluummin kir-jallisena.Suomen Esperantoliiton paikallisyhdistyksettoimivat:w Helsingissä: Helsingin Esperantoseura /Esperanto-klubo de Helsinki,Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki.: Sakari Kauppinen, sakari@skau.pp.fiw Iisalmessa: Iisalmen Esperantoklubi /Esperantoklubo de Iisalmi, (Onni Kauppinen)Uudispihantie 298, 74100 Iisalmiw Jyväskylässä: Jyväskylän Esperantokerho /Esperantoklubo de Jyväskylä, (Aimo Rantanen)PL 2, 40801 Vaajakoski ( (014) 261 438: esperantolehti@esperanto.fiw Lahdessa: Lahden Esperantokerho /Esperantoklubo de Lahti, (Martti Pennanen)Kalliomaankatu 10, 15150 Lahti.: martti.pennanen@pp.phnet.fiw Mikkelissä: Mikkelin Esperantokerho /Esperantoklubo de Mikkeli, (Elli Husso)Porrassalmenkatu 27 B 51, 50100 Mikkeli.w Oulussa: Oulun Esperantoseura /Esperantosocieto de Oulu, (Allan Mehtonen)Valtatie 6-8 B 15, 90500 Ouluw Salossa: Salon Esperantokerho / Esperanto-klubo de Salo (Matti Wallius) Eräpolku 1,25130 Muurla : matti.wallius@pp.inet.fiw Tampereella: Tampereen EsperantoseuraAntaýen / Esperantosocieto Antaýen,(Jukka Laaksonen) Uudenkylänkuja 2 B 11,33530 Tampere. ( (050) 5829 248: laakju@koti.tpo.fiw Turussa: Turun Esperanto-yhdistys ry. /Esperanto-societo en Turku, (Tiina Oittinen)Puutarhakatu 26 A 11, 20100 Turku.: tiina.oittinen@orion.fiw Lappeenrannassa esperanton harrastajilla eiole järjestöä, vaan “esperantoryhmä”, jolle voilähettää postia osoitteeseen (Irja Miettinen)Esperantogrupo de Lappeenranta, Yrjönkatu6-8 A 1, 53600 Lappeenranta.

Suomen esperantoliitonjäsenjärjestöt

ð

18

Kielinurkka

w Sokeiden esperanto-yhdistys Steleto. (RitvaSabelli) Pietarinkatu 10 D 27, 00140 Helsinki.: Ritva.Sabelli@sfs.fi, 7 (09) 660 651Useiden paikkakuntien puhelinluettelosta haku-sanan “Esperanto” kohdalta löytyy paikallistenharrastajien puhelinnumeroita.

Lalla laa – artikkeliasiaa

Lisäksi Suomen Esperantoliittoon kuuluuw Suomen opettajien esperantoliitto, Jykyrintie3, 69440 Lestijärvi. :raita.pyhala@lesti.kpnet.fi ( (06) 8637 351w Suomen nuorten Esperantoliitto / FinnlandaEsperantista Junulara Organizo (FEJO)Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki

Jossain opiskelun alkuvaiheessa meille sanot-tiin, että voimme jättää käyttämättä esperantonmääräisen artikkelin ”la”, jos emme mielestäm-me osaa sitä käyttää, ja epämääräisestä artikke-lista sanottiin, että sitä ei esperantossa edes ole.Mikä helpotus! Kun kieltenopettajana ajattelenenglannin ja ranskan artikkeleja koskevien kieli-oppisivujen määriä ja kun tiedän, että määräisenja epämääräisen muodon käyttö ei suinkaan jokakielessä ole samanlaista, niin tunnen suurtamyötätuntoa ja ymmärrystä niitä kohtaan, jotkapainivat artikkeliongelmien kanssa ja erityises-ti niitä kohtaan, jotka yrittävät pitää eri kieltentavat erillään ja uhraavat valtavasti aikaa ja vai-vaa artikkelisääntöjen oppimiseen ja harjoittele-miseen. Jotkut tutkijat ovat todenneet, että esim.suomalaisten englannin opiskelijoiden kirjoitel-missa suurin osa virheistä (90%) on artikkeli-virheitä.

Vaikka esperantossa ei epämääräistä artikke-lia ole, niin sellaisten kielien puhujat joissa seon, pyrkivät esperantossakin käyttämään sano-ja ”unu” ja ”iu” epämääräisinä artikkeleina.”Unu” kuitenkin on vain lukusana ”yksi” ja ”iu”on tarpeen vain jos korostamme sävyä ”joku”,”muuan”. Älä anna vierasmaalaisten esperan-tistien sekoittaa itseäsi. Suomalaisten esperan-toon nuo sanat eivät pyrikään leviämään. Meil-le on luonnollista, ettei artikkelia ole, vaikka joi-denkin puhekieleen kyllä pyrkii ”yks”.

Suomalaisilla ja monilla slaavilaisilla eimyöskään ole määräistä artikkelia. Siksi se tah-too unohtua meiltä/heiltä tai käytämme sitäväkinäisesti ja väärin. Esperantossa määräinen

artikkeli ”la” on hyödyllinen ja tarpeellinentäsmentäjä, johon kannattaa vähitellen tutustuaeri kielioppien ja erilaisten tekstien pohjalta. Senkäytössä ei kuitenkaan tarvitse mennä liialli-suuksiin, kuten mielestäni tekevät esim. rans-kalaiset. Ranskalainen sanoo ”la vie” (elämä),”le café” (kahvi), ”l’amour” (rakkaus) artikke-lin kanssa, kun taas englantilainen useimmitenkäyttää abstraktikäsitteitä ja ainesanoja ilmanartikkelia: life, coffee, love. Tässä asiassa espe-rantossa molemmat tavat ovat oikein, ja se nä-kyy esim. sananlaskuissa: La vivo staras sur lakarto; Vivo glate ne fluas, æiam batas kaj skuas(Zamenhof). Vertaa kuitenkin esperanton mer-kityseroja tässä: Donu al mi panon! (anna mi-nulle leipää, mitä tahansa leipää mistä tahan-sa), mutta pöydässä istuttaessa sanotaan: Bon-volu doni al mi la panon! (antaisitko leipää/leipäkorin).

Hienoudet sikseen! Tarvitsemme määräisenartikkelin, kun puhumme jostain asiasta sekäitsellemme että kuulijoille/lukijoille tuttuna.Jokainen tietää, mitä aurinkoa/kuuta/taivasta/maailmaa tarkoitamme, kun sanomme la suno/la luno/ la æielo/ la mondo. Kurjaa on se, ettänoita samoja sanoja VOI käyttää hieman erimerkityksessä, jolloin ne eivät koskekaan sitäkaikille yhteistä tavallista kohdettaan. Voimmesanoa jostain erikoisesta ihmisestä: Li vivas entute alia mondo (hän elää aivan toisessa maail-massa), jolloin ”mondo” tarkoittaa hänen elin-ja kokemistapaansa, joita tietysti eri ihmisilläon erilaisia. Joku taidemaalari tai lapsi voi maa-lata punaisen kuun vihreälle taivaalle, ja silloin

19

Kielinurkka

sanoisimme: Li pentris ruøan lunon sur verdanæielon. Taiteilijallehan taivas kappaleineen voiolla muutakin kuin se minkä me kaikki arkipäi-väisesti näemme.

Artikkeli ”la” vastaa usein puhekielemme sa-noja ”se” ja ”ne”. Li estas la viro = Hän on semies (josta oli puhe/jonka näimme/jota tässä nytajattelimme). Kie estas la sukero? = Missä sesokeri on? (se jonka äsken toit kaupasta tai semeidän perheen sokeriastia). Jen la knabinojkiujn ni renkontis hieraý = Tuolla on ne tytötjotka eilen tavattiin. Nun mi volas legi la gaze-ton = Nyt haluan lukea (tämän päivän) lehden(joka meille aina tulee). Mutta junassa voisi sa-noa joistain matkustajista, että mies lukee leh-teä ja nainen kirjaa, jolloin ei ole väliä sillä mitälehteä tai kirjaa he lukevat: Li legas gazeton kajþi libron.

On sanoja jotka merkityksensä puolesta vaa-tivat artikkelin eteensä. Sellaisia ovat esim. sa-nat ”ainoa”, ”viimeinen”, ”koko”, ”ensimmäi-nen” ja muut järjestysluvut, superlatiivi eli muo-dot sellaiset kuin ”paras”, ”huonoin”, ”hitain”,”kaunein” sekä ilmansuunnat. Ne aiheuttavatsen, että niiden perässä tuleva asia on vahvastirajattu ja määritelty, joten sanotaan: La solahomo kiu komprenas min. (Ainoa ihminen jokaminua ymmärtää), la lasta fojo (viimeinen ker-ta), la tuta familio (koko perhe), la unua mond-milito (ensimm. maailmansota), je la oka horo(kello kahdeksalta), Aleksandro la dua (Alek-santeri toinen), la plej bona libro (paras kirja),la nordo, la norda poluso (pohjoisnapa). Kui-tenkin artikkeli voi olla näistäkin poissa esim.otsikoissa, joissa pyritään lyhyyteen. Dua leci-ono (toinen oppitunti). Sana ”tuta” ilman artik-kelia merkitsee ”kokonainen”: Mi ne povusmanøi tutan panon (En voisi syödä kokonaistaleipää).

Toisaalta on sanoja, jotka jo siltään korvaa-vat artikkelin, ja niiden kanssa ei ”la” -sanaasaa olla. Tällaisia ovat taulukkosanat (æiu, tiu,kiu), possessiivipronominit (mia,via,lia jne*)sekä sana ”ambaý” (molemmat): miaj libroj

(kirjani), æiuj homoj (kaikki ihmiset), tiu æi kan-to (tämä laulu), ambaý virinoj (molemmat nai-set).

Jos sinulla on luettelo, niin artikkeli riittää en-simmäiseen kohtaan. Sitä ei tarvitse toistaa: Lasuno, luno, steloj kaj kometoj æiam interesashomojn.

Jos sanaa käytetään lajinsa edustajana, niinsillä voi olla ”la”-artikkeli, vaikka ketään/mi-tään yhteisesti tunnettua yksilöä ei tarkoiteta-kaan: La homo havas du piedojn (ihmisellä onkaksi jalkaa). Tässä se yleisesti ja yhteisesti tun-nettu on mielikuvamme ihmisestä lajina.NimetYleensä nimet ovat ilman artikkelia: Zamenhof,Doktoro Zamenhof, Esperanto, Sankta Luæia,sinjoro Lang, fraýlino Miozoto, Afriko, Medi-teraneo (Välimeri), Danubo (Tonava), Kristnas-ko/Julo, Epifanio (Loppiainen), Pentekosto(Helluntai), mutta pääsiäisestä näkee sekä ”Pas-ko” että ”la Pasko”.

Jos maantieteellisen nimen eteen tulee poh-jois-, etelä tms, niin voi käyttää esimerkiksimuotoja Nordafriko, Sudeýropo ilman artikke-lia tai la norda Afriko, la suda Eýropo, näkyypäsellaisiakin kuin Nord-Afriko, Sud-Eýropo.

Jos nimen eteen tulee lisäkkeitä (kaunis, kuu-luisa, rohkea tms.), niin artikkelikin ilmestyy:la bela Francujo, la genia doktoro Zamenhof,la facila Esperanto, la blua Mediteraneo, la Ek-vatora Afriko (päiväntasaajan vierustoilla ole-va A.), la æarma fraýlino Miozoto (ihastuttavaneiti M.).

Jotkut nimet on tehty sanoista, jotka eivätalunperin ole nimiä, ja niiden kanssa on artik-keli: la Ruøa Maro, la Nigra Maro (punainenja musta eivät viittaa veden väriin näissä meris-sä).

* kuitenkin artikkeli yleensä on mallissa: Øiestas la mia (se on minun/sinun/hänen jne) jos-sa ei enää seuraa substantiivia pronominin jäl-keen.

SulatteluterveisinSaliko

20

2------------------

Pica-Paino Oy, Jyväskylä 1999

Seuraava numero w Venonta NumeroSeuraava numero ilmestyy lokakuussa. Jutut 15.9 mennessä Aimo Rantaselle, PL 2, 40801 Vaajakos-ki, puh. (014) 261 438. Venonta numero aperos en la komenco de oktobro. Artikoloj øis 15.9 al AimoRantanen, PL 2, FI-40801 Vaajakoski, tel. (014) 261 438.

Palautusosoite: EsperantoliittoSiltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki

Muut lehdet

Nuori voima -lehdessä 1/99 oli ”Ihanat nai-set rannalla”-menestysromaanin kirjoitta-neen kirjailija Monica Fagerholmin haastat-telu otsikolla ”Rakastu suomenruotsalai-seen”. ”Meitä kumpaakin alkaa säälittäävolapükin kohtalo, pohtii haastattelija, ru-noilija Silja Hiidenheimo. Emme tiedä tuos-ta kadonneesta kielestä juuri mitään. Vainsen, että sen keksi joku saksalainen hiemanennen esperantoa ja että se hyvän alun jäl-keen hävisi kamppailun suosiosta ja unoh-tui. Elämä on vääryyksiä täynnä. Voimmevain kuvitella (sillä arvokasta on kuvitellaja luulla, kuten Monica sanoo) kuinka tä-män keksityn kuolleen maailmankielenmuutamat sinnikkäät kannattajat pitävätedelleen sapekkaita kokouksia, jossa käy-vät läpi esperanton heikkouksia ja sättivättoisiaan volapükin semanttisesta runtelustaja liiasta lainasanojen omaksumisesta.

Säälimme myös volapükin keksijän vai-moa. Kuinka usein hän joutuukaan kuule-maan: Meidän kotona puhutaan sitten vainvolapükia. Ryhdistäydymme ja päätämmealkaa kannattaa kaikkia kuolleita keksittyjämaailmankieliä. (Sittemmin opin interne-tistä, että volapükin keksijä oli [katolinen,selibaatissa elänyt, toim. huom.] pappi, jokaoli ryhtynyt maailmankielen keksimiseenJumalan neuvosta, ja että volapük todella-kin oli aikoinaan muutaman vuoden voimis-saan, ja että sen kannattajat järjestivät jopakolme kansainvälistä konferenssia [kongres-sia, toim.huom.]. Kaksi ensimmäistä sujuihyvin, kun konferenssi- [kongressi- toim.huom.] kielenä käytettiin saksaa. Kolman-nessa puhuttiin volapükia – se oli kielellekuolinisku.)”