4

ALKUSANAT TEKIJÄLTÄ

Pitelet käsissäsi Finanssi ry:n Valmennuskurssin itseopiskelumateriaalia vuodelta 2012. Tänä

vuonna materiaali on jaettu kahteen osaan, tiivistelmäosaan sekä koe- ja tehtäväosaan.

Tiivistelmäosa sisältää Opintopsykologiharjoittelijan kirjoittaman osuuden jossa käsitellään

mm. jännittämistä sekä muistiinpanojen merkitystä. Lue tämä osio ajatuksella läpi ja tee

siihen kuuluvat tehtävät. Ne saattavat aluksi tuntu a raskailta, mutta voin kokemuksen syvällä

rintaäänellä sanoa että niistä on varmasti sinulle hyötyä! Sinun kannattaa panostaa erityisesti

lukusuunnitelman tekoon, sillä se on yksi tärkeimpiä työkalujasi tänä keväänä.

Psykologisen osuuden jälkeen löydät tiivistelmät kaikista viidestä kirjasta, samassa

järjestyksessä kuin kysymykset valintakokeessa. Käytä näitä tiivistelmiä apunasi

opiskellessasi isoja kokonaisuuksia, sekä kerratessasi jo oppimaasi asiaa. Muista kuitenkin

että kaikki kysymykset tulevat kirjasta. Tiivistelmää kannattaa alkaa lukemaan vasta siinä

vaiheessa kun kirjojen lukeminen tuntuu liian raskaalta. Mitä sotkuisempi tiivistelmä, sitä

paremmin opit! Kirjoita tiivistelmän marginaaleihin tarkennuksia, ja koeta tehdä se

ulkomuistista. Käytä mindmappeja, muistilappuja tai ihan mitä tahansa lisäapuna. Itse

opettelin laskentatoimen kaavat kirjoittamalla post-it lapun päälle kaavan nimen ja alle

kaavan. Sitten liimailin lappuja ympäri kotiani ja aina ohikulkiessani koetin muistaa kaavan.

Saattaa kuulostaa hassulta, mutta nyt ovat kaikki k einot sallittuja!

Itse jouduin hakemaan yliopistoon kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla olin juuri kirjoittanut

ylioppilaaksi, enkä aivan täysin ymmärtänyt kuinka paljon panostusta hakeminen vaatii.

Ensikertalaisena jännitin koetta turhan paljon ja pilasinkin liialla jännittämisellä koko

homman. Muistan, että onnistuin ensimmäisenä vuotenani unohtamaan puhelimen äänille

kokeen ajaksi, ja totta kai se alkoi soida kesken kokeen. Voi sitä häpeää! ; ) Toisena vuonna

lähdin järjen kanssa liikenteeseen. Tein realistisen lukusuunnitelman, otin lomaa töistä

kahdeksi kuukaudeksi ja aloin lukea. Onnekseni osa kirjoista oli säilynyt samana, ja minulla

oli tuoreessa muistissa edellisen vuoden lukurytmi. Toimiva lukusuunnitelma minulle oli n.

7h omatoimista lukemista per päivä, 30min kerrallaan ja 3,5h kohdalla ruokatauko. Illalla

kävin valmennuskurssilla tai kertasin tekemällä tehtäviä tai mindmappeja. Säästin osan

illoista ja melkein kaikki viikonloput urheilulle ja ystävien kanssa olemiselle. Ensimmäisenä

vuonna en osannut rentoutua tehdessäni jotain muuta kuin opiskellessani. Sellainen väsyttää!

Ei saa potea huonoa omaatuntoa siitä että välillä viettää aikaa kavereiden kanssa tai käy

vaikkapa salilla. Vapaa-ajan viettäminen on jaksamisesi kannalta erittäin

tärkeää, kunhan löydät sen kultaisen keskitien opiskelun ja huvittelun

välillä.

Älä epäröi ottaa yhteyttä, olen nyt sinua varten!

Onnea ja jaksamista luku-urakkaan!

Terveisin,

Anni Seiteri,

Valmennuskurssivastaava

5

HYVÄ OPISKELUTAITO & TEKNIIKKA

Östman Lauri

6

ALKUSANAT

Hyvä pääsykokeisiin valmistautuva,

Tämä valmennuskurssimateriaalin osuus käsittelee pääsykokeisiin valmistautumista hyvän

opiskelutaidon ja -tekniikan näkökulmasta. Tarkoituksena on tukea sinua oppimaan,

muistamaan ja onnistumaan.

Opas jakaantuu neljään alaosioon. Ensimmäisessä käydään lyhyesti läpi motivaatiota,

opiskelukykyysi ja jaksamiseesi liittyviä elämänhallinnallisia asioita, minäkuvaasi oppijana ja

mahdollisia sudenkuoppiasi valmistautumisessa, erityisesti taipumusta lykätä toimeen

ryhtymistä eli vitkastelua. Toinen alaosio keskittyy ajankäytön suunnitteluun. Kolmannessa

alaosiossa tarkastellaan varsinaista valmistautuessasi tekemääsi työtä käymällä läpi erilaisia

lukemisen ja opiskelun tekniikoita. Lopuksi neljännessä alaosiossa käsitellään vielä lyhyesti

mahdollista pääsykoejännitystä.

Lukemisen lisäksi alaosioihin sisältyy myös useita tehtäviä. Pelkkä tieto hyvästä tavasta

toimia ei yleensä vielä tuota muutoksia toimintaan vaan sitä täytyy lisäksi harjoitella oikeasti

tekemällä. Tämä onkin yksi kognitiiviseksi käyttäytymispsykologiaksi kutsutun psykologian

suuntauksen perusajatuksista. Tuloksia saavutetaan vain ryhtymällä töihin asian eteen.

Huomaat, että sama pätee myös pääsykokeisiin opiskeluun – se vaatii ajan panostamista ja

työtä.

Yksittäiset tehtävät eivät vie kovin paljoa aikaa. Voit tehdä kaikki tai vain osan; kuulostele

itseäsi, mitä tarvitset, mitä haluat kokeilla tai mistä ajattelisit voivasi hyötyä. Alaosiot ja

tehtävät on kirjoitettu seuraamaan toisiaan loogisessa järjestyksessä niin, että saat

suurimman hyödyn edetessäsi alusta loppuun, mutta voit halutessasi myös lukea vain osia.

Valmistautumisintoa pääsykokeisiin toivottaen,

Lauri Östman opintopsykologiharjoittelija

7

1. ALKUUN

Motivoi itseäsi. Monilla pääsykokeisiin valmistautumisen aloittavilla on motivaatio korkealla,

sillä opiskelupaikka on haluttu ja tavoiteltu opiskeluala kiinnostava. Pääsykoekirjatkin

vaikuttavat mielenkiintoisilta, ovathan ne sinun tavoittelemaltasi alalta. Tähän olet aina

halunnut keskittyä. Raskaan luku-urakan edetessä innokkaankin hakijan motivaatio ja

määrätietoisuus joutuvat kuitenkin koetelluksi ja saatat pikkuhiljaa alkaa laistaa

tavoitesuunnitelmastasi, ellet ole varuillasi.

Toisilla oma ala ei ole niin varma vielä pääsykoevaiheessa tai omat käsitykset omasta

lukemisen taidosta tai oppimisen kyvystä voivat heikentää alkumotivaatiota. Tällöin on hyvä

kiinnittää erityistä huomiota omaan valmistautumismotivaatioon.

Motivaatio ei iske pelkästään kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olet varmasti kokenut monta

kertaa niinkin käyvän - jokin asia vain innostaa sinua miltei kuin automaattisesti ja tuntuu

helpolta, vaivattomalta, hauskalta tai kiinnostaval ta. Mutta jos odotat motivaation tulevan

jostakin ja ottavan sinut valtaasi ennen kuin ryhdyt johonkin tehtävään, voit joutua

odottamaan kauan.

Innostuneisuuden tunteet ja motivaatio vaihtelevat luonnostaan, joskus ne liitävät

korkeammalla ja joskus sukeltavat matalalentoon tai ovat välillä jopa täysin kateissa.

Todennäköisesti tulet kokemaan molempia pitkän valmistautumisen aikana. Siksi

motivaation vaihteluun kannattaa varautua. Tunteet ja motivaatio eivät ole maagisesti

tyhjästä ilmestyviä, vaan niihin voi vaikuttaa. Tunteet vaikuttavat usein käyttäytymiseemme

(esimerkiksi vihastumme ja tulemme sen takia puhuneeksi riitaisasti), mutta yhteys toimii

yhtä lailla myös toisinpäin: päättämällä käyttäytyä tietyllä tavoin tunnetilamme voi vaihtua

myös (ala puhua riitaisasti ja kirosanoja huudellen, todennäköisesti mieleesi nousee nopeasti

esimerkiksi muistoja ihmisistä, jotka ärsyttävät sinua, ja alat tuntea itsesi ärtyneemmäksi).

Onkin hyvä muistaa, että tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen yhteyksiin voit vaikuttaa

mitä tahansa niistä muuttamalla. Älä anna tunteides i tai ajatustesi viedä käyttäytymistäsi

silloin, kun ne johdattavat sinua pois tavoitteestasi, vaan ryhdy toimeen ja anna

käyttäytymisesi samalla muuttaa fiilistäsi ja ajatuksiasi.

Aluksi on hyvä pohjustaa motivaatiota pitkää luku-u rakkaa varten kirkastamalla itsellesi, miksi luet pääsykoekirjaa. Miksi pääsykoekirjojen lukeminen on sinulle hyödyllistä ja merkityksellistä?

Tehtävä 1. Miksi pääsykokeissa onnistuminen ja opiskelupaikan saaminen on tärkeää

sinulle? Kuvittele tilannetta, jossa olet läpäissyt kauppatieteiden pääsykokeet ja olet

nyt yliopistossa opiskelijana. Ota esille paperia ja käytä 15 minuuttia kirjoittaaksesi,

mitä kaikkea ihanaa ja positiivista opiskelu pitää sisällään sinulle. Älä välitä

muotoilusta. Voit kirjoittaa kokonaisina lauseina tai vaikka ranskalaisina viivoina,

miten koet parhaaksi. Tärkeintä on vain saada kaikki ajatuksesi paperille talteen.

Kirjoitat vain itseäsi varten.

Käytä seuraavaksi 15 minuuttia kuvitellaksesi ja kirjoittaaksesi, miten opiskelupaikan

saaminen vaikuttaa myöhempään, opiskeluajan jälkeiseen elämääsi. Millaista se on?

Miten kauppatieteistä valmistuminen näkyy siinä? Mieti ja kirjoita taas positiivisia

piirteitä – miten se on tehnyt elämästäsi paremman

8

Kirjoitettuasi voit vielä lukea läpi molemmat kirjoituksesi. Puuttuuko jotain

olennaista, joka nyt tulee mieleesi? Jos puuttuu, lisää se. Unelmoinnin jälkeen on aika

kääriä hihat ja ryhtyä töihin haaveilemiesi asioiden saavuttamiseksi. Laita siis

kirjoituksesi talteen ja aloita pääsykokeisiin valmistautuminen. Pidä kirjoituksesi

motivaatiopapereinasi, joita voit palata lukemaan aina, kun luku-urakka alkaa tuntua

ylivoimaiselta ja motivaatiosi laskea.

Perusasiat kuntoon. Oppiminen sujuu parhaiten, mikäli muut elämänalueesi ovat

tasapainossa. Riittävä liikkuminen ja lepo, oikeanlainen ravinto, palkitsevat sosiaaliset

suhteet ja sopiva määrä mieleistäsi vapaa-aikaa tukevat paitsi mielialaasi ja yleistä

energisyyttäsi, myös pääsykokeisiin valmistautumistasi. Varaa aikaa perusasioista

huolehtimiselle.

• Liikunta. Säännöllinen liikunta antaa energiaa, parantaa keskittymiskykyä, kohottaa itsetuntoa ja säännöllisesti sopivalla rasitusasteella harjoitettuna tuottaa vireän hyvän olon tunteen. Mikä on sinulle sopiva liikkumisen tapa? Lenkkeily, uiminen, kuntosaliharjoittelu, jooga, jumppa, joukkuelajit? Aamulla, päivällä vai iltaisin? Yksin vai kaverin kanssa?

• Syöminen. Aivot tarvitsevat tehokkaaseen oppimiseen energiaa ja ravintoaineita. Säännöllinen, terveellinen ja monipuolinen syöminen tukevat muistiasi ja keskittymiskykyäsi. Herkuttelua silloin tällöin unohtamatta.

• Lepo. Opiskelukyvyn kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä levontarpeen täyttämisestä. Tämä merkitsee huolehtimista riittävästä unen määrästä, sopivasta vuorokausirytmistä ja tauoista päivän aikana.

• Sosiaaliset suhteet. Sosiaalinen tuki on tutkitusti tehokkaimpia stressin lievittäjiä. Toimivat sosiaaliset suhteet sallivat sinulle myös mielenrauhan keskittyä pääsykokeisiin. Toisaalta riitaisat tai ristiriitoja sisältävät suhteet voivat kuluttaa mittavasti energiaa ja rasittaa mielialaa. Miten sinun sosiaalinen tilanteesi voisi parhaiten tukea myös pääsykoeprosessiasi?

• Vapaa-aika. Varaa kohtuullisessa määrin myös mieluisaa vapaa-aikaa. Tee asioita, jotka rentouttavat sinua tai antavat sinulle energiaa. Tee niitä asioita, joista nautit eniten.

o Tehtävä 2. Perusasioista huolehtiminen. Katso yllä olevaa listaa ja anna

itsellesi arvosana (1-10) jokaiselle osa-alueelle, kuinka hyvin mielestäsi

huolehdit tällä hetkellä tuosta alueesta. Anna sitten itsellesi tavoitearvo (1-

10), kuinka hyvin haluaisit huolehtia, jos tämänhetkisiä esteitä (ajanpuute,

jaksaminen, viitseliäisyys, sosiaalinen jännittäminen…) ei olisi. Huomasitko

listassa sellaisia osa-alueita, joihin olet tällä hetkellä tyytymätön ja joista

haluaisit huolehtia paremmin?

27

JOHTAMINEN & ORGANISAATIOT

Tienari Janne & Meriläinen Susan

Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa

28

ALKUSANAT

Johtamisen pääsykoekirjana on kolmatta vuotta Janne Tienarin ja Susan Meriläisen teos

“Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa”. Kirja on selkeästi jäsennelty

kokonaisuus, jonka sisältöä kuvataan kootusti esimerkiksi kuvassa 4 (s. 170). Ensimmäinen

puolisko kirjasta on varsin helppolukuista – jälkimmäinen puolisko on haastavampi

erityisesti käsitteellisesti.

Tähän tiivistelmään on koottu pääsykoekirjan keskeiset asiat. Tiivistelmä on suhteellisen

kattava, mutta se on kuitenkin tarkoitettu lukemisen avuksi, ei kirjan korvaajaksi.

Tiivistelmän marginaaleihin kannattaakin kirjoittaa omia selventäviä ja tarkentavia

kommentteja. Erityisesti kohdista, jotka eivät aukea tiivistelmästä sellaisinaan, on tarkoitus

lukea tarkemmin kirjasta.

Tiivistelmässä viitataan kirjan kuvioihin ja taulukoihin sivunumeroin, jotta varmasti luet

kirjaa – kysymyksethän tulevat kirjasta, eivätkä materiaalista!

Tiivistelmään on kursivoitu keskeisiä aiheita ja tärkeimmät ”must know” -asiat on lisäksi

tummennettu. Kertaamisessa suosittelen käyttämään hakemistoa (s. 189–194). Sieltä

löytyvät käsitteet ovat potentiaalisia pääsykoekysymyksiä.

Useat asiat olisi voitu esittää tiivistelmässä yleistajuisemmin. Asioita ei ole kuitenkaan

kirjoitettu auki, jotta johtamisen ja organisoinnin alan kieli tulee tutuksi. Pääsykoetehtävissä

käytetään kirjassa käytettyä alan kieltä.

Tsemppiä lukemiseen ja onnea pääsykokeeseen!

Outi Kettu

29

I JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI

UUSISSA KEHYKSISSÄ

• Kirja käsittelee johtamista uusissa kehyksissä eli globaalissa taloudessa

• Johtaminen on liiketaloustieteen oppiaine, joka tarkastelee ja pyrkii ymmärtämään

erityisesti ihmisten välistä vuorovaikutusta

• Liiketaloustieteen eri oppiaineiden rajat ovat hämärtyneet

• Johtajat ja johdettavat määrittelevät johtamisen toiminnaksi, jossa tehdään valintoja

ja päätöksiä, asetetaan tavoitteita ja ohjataan muita tavoitteiden saavuttamiseksi

• Organisointi koetaan johtamisen osa-alueeksi, jossa tehdään ratkaisuja siitä, miten

ihmisten yhteinen tavoitteellinen toiminta järjestetään

• Johtamisen ja organisoinnin tutkimuskenttää kutsutaan yleisesti liikkeenjohto- ja

organisaatiotutkimukseksi

TALOUDEN MERKITYKSEN KASVU

• Yritysten omistajien ja johtajien vaikutusvalta kasvanut

• Valtioiden ja yritysten välinen suhde jatkuvassa muutostilassa

• Talouden merkityksen kasvu vaikuttaa:

o Kuluttajiin

� Kuluttajat mieltävät itsensä länsimaissa yhä enemmän kuluttajiksi ja

sijoittajiksi demokraattisen yhteiskunnan kansalaisen sijaan

� Tarjousten, elämysten, kommunikaation ja esim. pääoman tuoton

merkityksen kasvu

o Julkisen sektorin toimintaan

o Kolmanteen sektoriin (esim. kansalaisjärjestöihin)

� Rajat sektoreiden (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori) sekä talouden eri

ulottuvuuksien (taloudellinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen) välillä ovat

hämärtymässä

30

• Yritysten kytkeytyminen globaaliin talouteen heijastuu myös politiikkaan

• Jatkuva kilpailu tullut määrittäväksi tekijäksi use issa yhteyksissä

• Talouden logiikkaa (mitattavia kustannuksia ja tuottoja) tuodaan uusi lle

elämänalueille, kuten päiväkoteihin, taiteeseen, jne.

• Talous ja markkinat esitetään ihmisen kaltaisena toimijana, joka reagoi, panikoi tai

piristyy

• Talouden järjestelmän muutos globaaliksi

• Uusi globaali talous = toimintaympäristö, jossa liiketoimintaa nykyisin harjoitetaan ja

jossa kilpailu, mitattavuus, kustannukset ja tuotot tunkeutuvat ihmisen elämän eri

alueille

• Syrjäyttänyt kansallisen teollisen talouden

Kirjassa johtamista ja organisointia tarkastellaan länsimaista käsin

BISNEKSEN MAAILMA

• Johtamisen eettiset ja moraaliset kysymykset nousivat keskusteluun Yhdysvaltojen

2000-luvun alun laajojen yritysskandaalien jälkeen

• Vuodesta 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut lama ovat johtaneet

keskusteluun globaalin talouden perustasta ja muodoista

• Vaikutukset bisneskoulujen tarjoamaan koulutukseen

� Ks. kirjan sisällöstä tarkemmin sisällysluettelo (ja sivut 11-12)

68

LASKENTATOIMI

Ikäheimo Seppo & Laitinen Erkki K & Laitinen Teija & Puttonen

Vesa

Laskentatoimi ja rahoitus

69

LASKENTATOIMI – LASKENTATOIMI JA

RAHOITUS

ALKUSANAT Pääsykoekirja on tänä vuonna vaihtunut uuteen Laskentatoimi ja rahoitus nimellä kulkevaan

kirjaan. Kirja noudattelee aihealueiltaan viime ja toissa vuoden kirjaa, mutta koostuu tällä

kertaa viidestä luvusta. Aiheet eivät tarjoa niinkään matemaattisia haasteita, mutta sisältöä

kirjassa riittää runsaasti ja haasteeksi nouseekin siis yksityiskohtaisen tiedon omaksuminen

ja esimeriksi kaavojen opettelu. Käsittelyssä on pääsykokeeseen osallistujan onneksi vain

kunkin osa-alueen perusasiat ja oppimisen avuksi on lisätty havainnollistavia esimerkkejä.

Ensimmäinen luku tutustuttaa lukijan aluksi kirjanp idon perusteisiin ja tämän jälkeen

tilinpäätöksen laadintaan. Luvun lopussa jokainen tilinpäätökseen kuuluva osio liitteineen

esitellään. Toinen luku keskittyy siihen, mitä tietoa tilinpäätös tarjoaa tulkitsijalleen.

Keskeinen tulkitsemiseen käytetty työkalu tilinpäätösanalyysi esitellään ja sen osa-alueita

käydään läpi. Tilinpäätösanalyysin käytännön toteuttamista havainnollistetaan tutkimalla

kahden Helsingin pörssissä noteeratun yrityksen tilinpäätöksiä.

Kahden ensimmäisen luvun keskittyessä ulkoisen laskentatoimen tehtäviin, kolmas ja neljäs

luku siirtyvät sisäisen laskentatoimen tehtävien kuvailuun. Kolmas luku syventyy yrityksen

kustannuslaskentaan ja neljäs luku kustannuslaskelm ien pohjalta tehtäviin suunnittelu- ja

päätöksentekolaskelmiin. Viides ja viimeinen luku keskittyy sekä yrityksen sisäisen

rahoituksen suunnitteluun että yrityksen toimintaan rahoitusmarkkinoilla.

Tähän tiivistelmään on koottu pääsykoekirjan keskeiset asiat. Yrityksen laskentatoimi ja

rahoitus ovat niin laajoja ja paljon yksityiskohtaista tietoa vaativia aihealueita, ettei

tiivistelmään saa mahtumaan kaikkea pääsykokeessa tarvittavaa asiaa. Tiivistelmällä et siis

pysty korvaamaan pääsykoekirjan lukemista.

Toisaalta kirjan yksityiskohtaisten aihepiirien ulkoa opettelu osoittautuu varmasti erittäin

haastavaksi. Kirjan selättäminen kannattaakin aloittaa ensin suurien linjojen

hahmottamisella, jonka jälkeen yksityiskohtia on helpompi yhdistää asioihin. Tiivistelmän

avulla voit helposti löytää ja ymmärtää lukujen tärkeimmät asiat, sillä joka sanan ulkoa

opetellun sijaan asiat jäävät paremmin mieleen, kun asiat myös ymmärtää.

Asiakokonaisuuksien ja olennaisen hahmottamiseen tiivistelmä tarjoaa siis oivan avun.

Tarmoa opiskeluun ja onnea pääsykokeeseen!

Niko Pieniniemi

70

1.TILINPÄÄTÖS

1.1 JOHDANTO

1.1.1 TILINPÄÄTÖKSEN OSAT

• Tase - Tilinpäätöspäivän taloudellinen asema

• Tuloslaskelma - Tilinpäätöksen tuloksen muodostuminen

• Rahoituslaskelma - Selvitys varojen hankinnasta ja käytöstä

• Liitetiedot – Täydentää ja erittelee taseen ja tuloslaskelman tietoja

LISÄKSI:

• Toimintakertomus - toiminnan kehittymistä koskevat asiat

• Tilintarkastuskertomus - tilintarkastajan kannanotto tilinpäätöksen oikeellisuuteen

1.1.2 KIRJANPITOVELVOLLISUUS

• Jokainen liike- ja ammattitoimintaa harjoittava on kirjanpitovelvollinen

• Tilinpäätöksen esittämistarkkuus vaihtelee yhtiömuodon ja yrityksen koon mukaan

• Pieni kirjanpitovelvollinen

o Vapautettu rahoituslaskelman ja toimintakertomuksen laadinnasta

o Pienimmät yritykset vapautettu myös tilintarkastuksesta

• Suomalaisia yrityksiä säätelevät kirjanpitolaki, kirjanpitoasetus,

kirjanpitolautakunnan yleisohjeet ja lausunnot ja yleislainsäädäntö

• Pörssiyritystä koskevat myös esimerkiksi kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS)

ja arvopaperimarkkinalaki

71

1.2 KIRJANPIDON YLEISET PERIAATTEET • Tilinpäätös perustuu tilikauden aikana suoritettuun juoksevaan kirjanpitoon, johon

kirjanpitovelvollisen on kerättävä liiketapahtumina

o menot

o tulot

o rahoitustapahtumat

• Kahdenkertainen kirjanpito - Liiketapahtuma merkitään kahden tilin eri puolille

o Rahan käyttö ja lähde

• Suoriteperusteinen kirjanpito

o Menot ja tulot syntyvät kirjanpitoon, kun yritys luovuttaa tai vastaanottaa

suoritteen (esim. tavara tai palvelu)

o Rahoitustapahtumat ovat yleensä seurausta menoista ja tuloista

• Liiketapahtumien kuvaamiseen käytetään meno- tulo- ja rahoitustilejä

o Menotilien kolme perussääntöä

1. Menot menotilin debet puolelle

2. Menoja vähentävät kirjaukset menotilin kredit puolelle

3. Menokirjauksen vastakirjaus usein rahoitustilin kredit puolella

esim. 1 Yritys ostaa käteisellä 50 hyödykettä 2 euroa/kpl, yhteensä 100 euroa. Kirjaus:

Vientilausekkeena: Per Ostot an Kassa 100 euroa

Kredit

Rahan lähde

An

Debet

Rahan käyttö

Per

Tili

Ostot (menotili) Kassa (rahoitustili)

1. 100 - - - - - - - - - - - - - - - 3. 100

72

o Tulotilien perussäännöt

1. Tulot kirjataan tulotilin kredit-puolelle

2. Tuoleja vähentävät kirjaukset debet puolelle

3. Vastakirjaus usein rahoitustilin debet puoli

esim. 2 Yritys myy 100 euron arvoisen hyödykkeen ja saa maksun käteisellä

o Rahoitustilien kirjaukset riippuvat tilin luonteesta

1. Raha- ja saatavatilien alkusaldo ja lisäykset merkitään debet-puolelle

ja vähennykset kredit puolelle

2. Oman ja vieraan pääoman tilien alkusaldo sekä lisäykset merkitään

kredit puolelle ja vähennykset vastaavasti debet puolelle

Esim. 3 1) Yritys ottaa lainaa 500 euroa

2) Yritys lyhentää lainaa 100 euroa

1.3 TILIKAUDEN PÄÄTTÄMINEN JA TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN • Tilikauden päättyessä jokainen tili päätetään tulos- tai tasetilille

o Jokaiselle tilille kertyneet tulot ja menot summattaan eli lasketaan tilin

loppusaldo

o Tili päätetään niin, että molempien puolien loppusaldoksi saadaan sama, ja

vastakirjaus tehdään tulos- tai tasetilille riippuen tilin luonteesta

o Tulostilin kredit puolelle kirjataan siis tuotot ja debet puolelle menot

o Tilikauden tulos selviää vertaamalla tuloslaskelman debet ja kredit puolen

yhteenlaskettuja summia

o Varoja ja rahoitustoimintaa kuvaavat tilit päätetään taseeseen.

� Varoja ja saamisia kuvaavat tilit päätetään taseen debet puolelle ja

yrityksen rahoitustoimintaa kuvaavat tilit päätetään kredit puolelle.

Vieras pääoma Pankkitili

1) 500 - - - - - - 500

2) 100 - - - - - - - - - - - - - - - - - 100

Myynnit (tulotili) Kassa (rahoitustili)

1. 100 - - - - - - 3. 100

103

KAAVAKOKOELMA YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYSMALLIT

Osinkopohjainen diskonttausmalli

�0 = �1(1 + ) + �2

(1 + )2 + �3(1 + )3 + �4

(1 + )4 … =� ��(1 + )�

∞

�=1

o vuodesta toiseen samana pysyvä osinko:

�0 =�1

o jatkuvasti kasvava osinko kasvuvauhdilla g:

�0 = �1 − �

Kassavirtapohjainen arvonmääritysmalli

�0 = �1(1 + ) + �2

(1 + )2 + �3(1 + )3 + �4

(1 + )4 … =� ��(1 + )�

∞

�=1

Lisäarvomalli

�0 = �0 �1 − × �0

(1 + ) +�2 − × �1(1 + )2 +�3 − × �2

(1 + )3 +�4 − × �3(1 + )4 …

= �0 +��� − × ��−1(1 + )�

∞

�=1

TUNNUSLUKUANALYYSI

Kasvu

����� −% =���� −���� !"���� !"

× 100

Kannattavuus

#$$�%��$��� −% = #$$�%��$���#$$�%��$ℎ�� × 100

107

MARKKINOINTI

Tikkanen Henrik & Frösén Johanna

StratMark II: Strategisen markkinoinnin teho ja

tulokset

108

MARKKINOINTI – STRATMARK II: STRATEGISEN

MARKKINOINNIN TEHO JA TULOKSET

Ihan ensimmäiseksi haluan onnitella sinua siitä, että päätit osallistua

valmennuskurssillemme. Olitpa sitten varsinaiselle kurssille osallistuja tai vain

itseopiskelumateriaalin tilaaja, sinulla on merkittävä kilpailuetu verrattuna niihin, jotka eivät

käy läpi valmennuskurssia valmistautuessaan pääsykokeeseen. Suosittelen ottamaan kaiken

mahdollisen irti niin oppitunneista, tiivistelmistä kuin harjoitustehtävistäkin, tällöin otat

suuren harppauksen kohti opiskelupaikkaa kauppakorkeakoulussa.

Henrikki Tikkasen ja Johanna Frösénin ”StratMark II: Strategisen markkinoinnin teho ja

tulokset ” on tänä vuonna ensimmäistä kertaa pääsykoekirjana. Kuten jo nimestäkin voi ehkä

päätellä, on kyseessä jatko-osa aikaisemmalla ”StratMark – Strateginen

markkinointiosaaminen” kirjalle. Myös tämä ensimmäinen osa oli markkinoinnin

pääsykoekirjana vuonna 2010.

Kirja pohjautuu vuosina 2008 ja 2010 StratMark-tutkimushankkeen yhteydessä toteutettuun

Markkinoinnin tila –kyselytutkimukseen. Tästä syystä kirjassa keskitytäänkin suurelta osin

tarkastelemaan tutkimuksessa saatuja tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä erilaisia tilastoja.

Kirjan alkupuolella käydään läpi Suomen liiketaloudelliseen osaamiseen liittyvää historiaa.

Niin kilpailuedun lähteet, markkinoinnin kehitysvaiheet kuin muutkin taloudelliset

yleispiirteet on syytä olla hallussa erittäin hyvin. Kirjan keskivaiheilla siirrytään

käsittelemään markkinoinnin roolia suomalaisyrityksissä ja siihen liittyviä haasteita. Tämä

jälkeen tarkastelussa ovat markkinoinnin vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyvät asiat.

Kirjan lopussa taas käydään läpi tulevaisuuden strategisen markkinointiosaamiseen liittyviä

asioita sekä itse StratMark-manifesti.

Kirjassa on paljon tutkimustulosten pohjalta tehtyjä kuvioita ja tilastoja. Vaikka tässä

tiivistelmässä näitä ei käsitellä kovinkaan tarkasti, niin nämä on syytä olla hallussa todella

hyvin, sillä edellisestäkin kirjasta kysyttiin pääsykokeessa pitkälti juuri näihin tilastoihin

liittyviä kysymyksiä.Pääsykoe on yleensä vaikeustasoltaan erittäin vaativa ja asioita voidaan

kysyä hyvinkin pikkutarkasti. Ahkeralla harjoittelulla on kuitenkin mahdollista luoda hyvät

lähtökohdat onnistumiselle. Mielestäni tärkeintä on ensin oppia hahmottamaan ja

ymmärtämään kirjan sisältämät isommat kokonaisuudet. Tämän jälkeen on vasta syytä

siirtyä ottamaan haltuun pienimmätkin yksityiskohdat.

Tämän tiivistelmän tarkoituksena on toimia eräänlaisena lyhennelmänä kirjasta, jonka avulla

voit suhteellisen nopeasti käydä läpi kaikki kirjassa olevat olennaiset asiat. On kuitenkin

syytä muistaa, että varsinainen pääsykoekirja on se, missä on aina ne oikeat vastaukset ja

sanamuodot. Käänny aina sen puoleen, mikäli jokin asia askarruttaa. Suosittelen myös omien

tiivistelmien ja tukisanalistojen tekoa, nämä nopeuttavat asioiden omaksumista ja palvelevat

muutenkin hyvin oppimisprosessia.

Vili Koistinen

109

1.SUOMALAINEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ JA

KAUPALLISTAMISOSAAMINEN (S. 13–29)

1.1 SUOMEN TALOUDEN KEHITYS JA ERITYISPIIRTEET

Suomen talouskasvu on viimeisten sadan vuoden ajan ollut poikkeuksellisen nopeaa. Syksyllä

2010 Suomi valittiin maailman parhaaksi maaksi elää yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa

vertailtiin koulutus- ja terveyspalvelujen, poliittisten olojen sekä vireyden suhteen.

Suomi tunnetaan maailmalla erityisesti:

1) tehokkaasta taloudesta

2) vahvasta hyvinvointipolitiikasta

3) kehittyneestä koulutusjärjestelmästä

4) talouden kilpailukyvystä

5) alhaisesta korruptioasteesta

Kansainvälisesti menestyneitä suomalaisyrityksiä ovat esimerkiksi Nokia, Kone, Stora Enso,

UPM, Metso ja Amer. Näistä kuitenkin ainoastaan Nokia on globaalisti tunnettu

yritysbrändi, muut yritykset toimivat B2B-markkinoilla. Suomalainen kansainvälinen

markkinointiosaaminen onkin hyvin B2B-painotteista. Myös markkinoinnin tutkimus

painottuu B2B-markkinoinnin ja teollisuuden asiakassuhteiden ja verkostojen tutkimiseen.

Suomen liike-elämän evoluutio koostuu neljästä eri vaiheesta:

1) Merkantilismin aikakausi (1600 – 1900)

• kaupankäynti rakentui pienten perheyritysten ympärille

• henkilökohtaiset liikesuhteet ja myyntityön tärkeys niin koti- kuin ulkomaankaupassa

korostuivat

• tähdättiin pitkäaikaisten kauppasuhteiden ja – verkostojen luomiseen

• tuotanto keskittyi raaka-aineiden ja puolivalmisteiden, kuten turkisten, kalan, tervan

ja puutavaran ympärille

• tuotantohyödykkeiden jalostusarvo oli pieni � kauppa tuotti vaurautta vain

rajallisesti

• Suomelta puuttui ainutlaatuinen tuote, kuten keskiajalla englantilainen villa

110

2) Teollisen kapitalismin aikakausi (1850 - 1950)

• nopea teollistuminen ja talouskasvu

• perheomisteiset osakeyhtiöt

• metsäteollisuus edelleen johtava toimiala

• raaka-aineiden ja puolivalmisteiden rinnalle teolliset puutuotteet, sahatavara, sellu ja

paperi sekä tekstiili- ja metalliteollisuus

• kartellit mahdollistivat kilpailijoiden erittäin hyvän tuntemuksen (Finnpap)

• kiinteän pääoman muodostusta ja siitä kertyvää pääomaa pidettiin taloudellisen

kasvun perusedellytyksenä

• Julkinen valta kehitti teollisuutta tarjoamalla rahoitusta alhaisilla koroilla sekä

perustamalla valtionyhtiöitä keskeisille toimialoille

3) Finanssikapitalismin aikakausi (1900 - 1995)

• rahoituslaitokset keskeisessä roolissa

• Sotakorvaukset ja jälleenrakentaminen edesauttoivat teollisuuden ja

rakennustoiminnan nopeaa kehitystä

• Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus- ja koneteollisuus, nousi

metsäteollisuuden rinnalle

• Monialaistuminen hylättiin, yritykset keskittyivät ydinkyvykkyyksiin ja yksittäisiin

toimialoihin (Nokia)

• Osakeyhtiöt yleistyivät yhtiömuotona

• Keskeinen osaaminen liittyi teknologiaan, tuotantotalouteen ja kustannuslaskentaan

4) Globaalinen kapitalismin aikakausi (1985-)

• monikansallistuminen, toiminnan perustaminen ja siirtäminen ulkomaille

• Ulkomaankauppaa ovat vauhdittaneet:

o rahoitusmarkkinoiden vapautuminen

o valtio-omisteisten yritysten yksityistäminen

o kartellien kieltäminen lailla

o Suomen EU-jäsenyys

• rajallisten luonnonvarojen takia Suomi on ollut aina riippuvainen ulkomaankaupasta

• kansainvälistyminen on pakottanut investoimaan koulutukseen ja

innovaatiotoimintaan

• liiketoiminta painottuu vielä teolliseen teknologialiiketoimintaan

• Suomi on ollut hidas kääntämään osaamista tieto- ja palveluyhteiskunnan markkina-

ja asiakassuuntautuneiden liiketoimintamallien suuntaan, esimerkiksi erinomaista

tutkimus- ja kehitysosaamista ei ole osattu hyödyntää kaupallisesti

141

KANSANTALOUSTIEDE

Pohjola Matti

Taloustieteen oppikirja

142

ALKUSANAT

Taloustieteen eli kansantaloustieteen tarkoituksena on selittää ihmisten taloudellista

toimintaa. Sille tyypillistä on analyyttinen lähestymistapa ja erilaisten ilmiöiden

mallintaminen matemaattisesti. Taloustieteen pyrkimyksenä on eri teorioiden ja

menetelmien soveltaminen yhteiskunnan ja talouselämän ongelmien ratkaisussa.

Pystyäksemme reagoimaan esimerkiksi suhdannevaihteluihin on taloustieteillä paljon

annettavaa.

Kansantaloustieteen pääsykoekirjana on Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirja. Siinä

esitellään tärkeitä taloustieteen perusperiaatteita ja niiden laaja-alaisia sovelluskohteita.

Kirjassa korostuu taloustieteen käyttökelpoisuus yhteiskunnallisten kysymysten

ymmärtämisessä. Ymmärtäminen onkin tämän pääsykoekirjan opiskelussa tärkeää, sillä

pienten yksityiskohtien ulkoa opettelu ei välttämättä riitä tehtävien ratkaisemisessa.

Olennaista on ymmärtää idea ja mekanismi eri muuttujien, kuten esimerkiksi inflaation ja

työttömyyden, välillä.

Tässä tiivistelmässä käydään läpi pääsykoekirjan olennaiset asiat selkeästi ja lyhyesti

esitettyinä. Tiivistelmän tarkoitus ei ole korvata oppikirjaa, eikä se selitä kaikkia asioita yhtä

kattavasti. Lue siis kirja ainakin kerran läpi ennen tiivistelmään syventymistä ja käytä sitä

myöhemmin tukena lukiessasi pääsykoekirjaa. Niin kirjaa kuin tiivistelmääkin lukiessa

kiinnitä erityisesti huomiota kuvioihin, koska taloustieteelle on tyypillistä esittää talouden

käyttäytymistä niiden avulla. Ymmärtäessäsi kuvion idean, asioiden muistaminenkin

helpottuu huomattavasti! Myös kaavojen sisäistäminen erilaisia harjoitustehtäviä tekemällä

on tärkeää. Harjoitustehtäviä löytyy niin itseopiskelumateriaalin kuin pääsykoekirjankin

lopusta. Lisäksi esimerkkitehtäviin liittyen on suositeltavaa, lukemisen lisäksi, laskea tehtävät

uudelleen itsenäisesti.

Sanonta ”kertaus on opintojen äiti”, kuvaa osuvasti tämän tiivistelmän yhtä tärkeintä

käyttötarkoitusta. Tiivistelmän avulla pystyt hiomaan keskeisimpien asioiden muistamista

näppärällä tavalla. Lue tiivistelmää ennen ja jälkeen oppikirjan sekä oppituntien!

Tänä vuonna kansantaloustieteen osio toteutetaan aineistokokeena. Vaikka kyseessä onkin

aineistokoe, jossa kysymykset rakennetaan aineistoon pohjautuen, ei voi olla korostamatta

liikaa pääsykoekirjan tarkkaa opettelua. Aineistokokeessa mitataan etenkin taitoja soveltaa

pääsykoekirjassa esitettyjä asioita! Kansantaloustieteen aineistokokeelle on tyypillistä

kuvioiden tulkinta ja taulukoissa annettujen tietojen soveltaminen eri tunnuslukuja

laskettaessa.

Mukavia ja motivoituneita lukuhetkiä!

Enni Ruokamo

165

MONOPOLI

Epätäydellisen kilpailun tärkeimpänä syynä ovat suurtuotannon edut. Monilla

tuotannonaloilla yksikkökustannukset pienenevät tuotannon laajetessa. Suurilla yrityksillä on

kilpailuetu, joka johtaa keskittymiseen. Ääritapauksessa jäljelle jää vain yksi yrittäjä. Tällöin

on syntynyt monopoli. Tällaista suurtuotannon kustannuseduista syntyvää monopolia

kutsutaan luonnolliseksi monopoliksi.

Monopoliyrityksen voidaan olettaa tuntevan oman tuotteensa kysyntäkäyrän, jolloin se voi

valita siltä itselleen sopivan pisteen. Jos se asettaa hinnan, kuluttajat päättävät kuinka paljon

ostavat. Jos se valitsee tuotetun määrän, niin kysyntäkäyrältä voi lukea mihin hintaan sen saa

kaupaksi.

Kuten täydellisen kilpailun yritys, myös monopoli maksimoi voittonsa tuottamalla määrän,

jolla rajakustannus on yhtä suuri kuin rajatulo. Monopolille rajatulo on kuitenkin

myyntihintaa pienempi.

166

Hinnan ja rajakustannusten eroa voidaan käyttää monopolivoiman mittarina, sillä täydellisen

kilpailun markkinoilla toimiva yritys myy hinnalla, joka on yhtä suuri kuin rajakustannukset.

Monopolimarkkinoilla tarjonta ja kysyntä ovat pienempiä kuin kilpailullisilla markkinoilla,

joiden aiemmin osoitettiin olevan tehokkaita yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Monopoli

rikkoo markkinoiden tehokkuusehdon seuraavalla tavalla:

Hinta ei enää paljasta tuotannosta yhteiskunnalle aiheutuvia rajakustannuksia. Kun

yhteiskunnan rajahyöty ylittää rajakustannuksen, pitäisi tuotantoa lisätä. Monopoli tuottaa

liian vähän yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

HINTADISKRIMINOINTI

Hintadiskriminointi tarkoittaa saman hyödykkeen myymistä eri hinnoilla eri kuluttajille tai

markkinoille, edellyttäen että hintojen ero ei johdu kustannusten eroista.

Hintadiskriminointi on mahdollista, jos yritys voi jakaa asiakkaat maksuhalukkuudeltaan

erilaisiin ryhmiin niin, etteivät halvemmalla saavat asiakkaat pysty välittämään tuotetta niille,

jotka joutuisivat maksamaan siitä muutoin enemmän.

KARTELLIN HOUKUTUS

Kartelli on Suomessa laiton, yritysten välinen hintoja ja/tai markkinaosuuksia koskeva

sopimus. Kun tuottajat sopivat keskenään tuotannon määrän aiempaa vähäisemmäksi, hinta

nousee ja tuottajien voitot kasvavat. Näin kartellissa toimivat yritykset saavuttavat

monopolimaisen edun verrattuna kilpailulliseen tilanteeseen.

OLIGOPOLI

Oligopolistisilla markkinoilla on muutamia suuria yrityksiä, joiden varjossa saattaa toimia

suurikin määrä pieniä yrityksiä. Tällöin suurilla yrityksillä on huomattavasti markkinavaltaa

ja niiden asettama hinta ylittää rajakustannukset. Eli oligopolissa yrityksillä on samaan

tapaan hinnoitteluvoimaa kuin monopolissakin.

Peliteoria soveltuu hyvin oligopolin analysointiin. Sillä tarkoitetaan päätöksentekijöiden

strategisen vuorovaikutuksen analyysiä tilanteessa, jossa kunkin pelaajan saama tulos on

riippuvainen kaikkien pelaajien toimista pelin aikana.

Tarkastellaan seuraavanlaista kahden autovalmistajan duopolia:

211

MATEMATIIKKA

Kallio Markku & Korhonen Pekko & Salo Seppo

Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä

212

ALKUSANAT

Vaikealta kalskahtavasta nimestä huolimatta ei kannata säikähtää tätä kirjaa.

Pääsykoekirjana jo useampana vuonna ollut ”Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin

taloustieteessä” on toivottavasti tämän materiaalin ja varsinkin valmennuskurssin avulla

helpompi juttu, kuin miltä aluksi vaikuttaa. Mahdollisena tulevana taloustieteilijänä onkin

hyvä opetella todennäköisyys-, differentiaali- ja optimointilaskennan sekä lisäksi

tilastotieteen perusteet.

Pääsykoekirjan opiskelua vaikeuttaa se, että jokaisen osuuden on kirjoittanut eri henkilö,

joten esitystapa vaihtelee ja punainen lanka puuttuu. Perusasiat on hyvä olla hanskassa, eli

joitain alla mainittuja asioita kannattaa ehkä kertailla myös lukion matematiikan kirjoista..

Olen myös laittanut tähän tiivistelmään joitakin selventäviä esimerkkejä ja laskusääntöjä.

Johdantolukua en ole tiivistänyt, mutta se kannattaa silti lukea kirjasta.

Luvussa 2 on lähinnä peruslaskentaa, mikä ainakin lukiossa pitkän matematiikan

suorittaneille ei pitäisi tuottaa suuria ongelmia. Kappale sisältää tuttuja käsitteitä, erityisesti

funktioista ja derivaatasta. Tärkeimpinä osioina voidaan pitää taloustieteellisiä sovelluksia ja

laskulakeja. Useimmille uusina asioina tulevat funktion jousto ja LP-ongelman duaali.

Näidenkin opettelemisessa auttaa differentiaalien ja yhtälönratkaisun perushallinta..

Valitettavasti kirjan esimerkeissä on oikaistu monia välivaiheita, mutta toivottavasti tämä

materiaali selventää asioita.

Luku 3 on laskennallisesti suhteellisen helppo, ja kaavoista löytyy selvä logiikka. Monet

käsitteet ovat tuttuja etenkin pitkästä lukion matematiikasta, mutta myös lyhyestä on apua

tähän. Koska pääsykokeessa saa käyttää vain nelilaskinta, huolimattomuusvirheille on sijaa.

Laskurutiinin kehittyessä nekin saadaan karsittua minimiin. Maalaisjärjen käyttö on myös

sallittua.

Luvussa 4 on paljon esimerkkejä ja uusia termejä, jotka lopulta ratkaistaan tietokoneella.

Aikaisempina vuosina on luvusta 4 ollut kysymyksiä yksi tai kaksi, joten luvussa esille tulevat

termit kannattaa opetella hyvin ja kerätä muutama ilmainen piste. Tähän tiivistelmään olen

koonnut joitakin tärkeitä termejä, jotka on hyvä hallita.

Kaiken kaikkiaan tätä kirjaa ei kannata säikähtää pääsykoekirjana, sillä siitä on tarjolla

helpohkoja pisteitä ilman käsittämättömien muistilistojen opettelemista. Loogisella

päättelyllä pärjää jo melko pitkälle. Nähdään valmennuskurssilla!

Satu Remes

220

2.4 LINEAARISET YHTÄLÖT JA EPÄYHTÄLÖT

LINEAARINEN FUNKTIO

Lineaarinen funktio on muotoa:

f (x1,x2,…,xn) = a1x1+a2x2+…+anxn,

missä luvut ai ovat vakioita.

LINEAARINEN YHTÄLÖ JA EPÄYHTÄLÖ

Lineaarinen yhtälö on muotoa: a1x1+a2x2=b

Muuttujat x1 ja x2 toimivat samoin kuin x ja y. Voidaan siis piirtää vastaavasti (x1,x2)-

koordinaatisto. Myös yhtälö ax+cy=b on siis lineaarinen.

Lineaarinen epäyhtälö on esimerkiksi muotoa: �1�1 + �2�2 ≤ �

Esimerkki: Esitä graafisesti alue:

−� + � ≤ 2

�2 ≤ 4

�1, �2 ≥ 0

221

Kuvaan piirretty rajoitinsuorat −� + � = 2 ja �2 = 4, sekä rajattu alue vielä x1- ja x2-

akseleilla.

2.5 LINEAARISEN OHJELMOINNIN ONGELMA

Lineaarisen ohjelmoinnin ongelmat ovat maksimointi- tai minimointitehtäviä. Niitä kutsutaan

myös optimointitehtäviksi.

Maksimoinnin tai minimoinnin kohteena olevaa funktiota kutsutaan tavoitefunktioksi.

Tehtävän muuttujia kutsutaan päätösmuuttujiksi ja niiden tulee olla ei-negatiivisia.

Päätösmuuttujien arvoille asetettuja ehtoja kutsutaan rajoitusehdoiksi.

Rajoitusehtojen ratkaisujen joukko = käypä joukko.

KAHDEN MUUTTUJAN LP-ONGELMAN GRAAFINEN RATKAISU

Kahden muuttujan LP-ongelma on helpoin ratkaista graafisen esityksen avulla:

1) Esitä rajoitusehdot graafisesti

2) Ratkaise ne rajoitusehtojen leikkauspisteet, jotka kuuluvat käyvään alueeseen (ts.

kaikki rajoitusehdot toteutuvat)

3) Laske, missä leikkauspisteessä tavoitefunktio saa

a) pienimmän arvonsa, jos kyseessä minimointitehtävä

b) suurimman arvonsa, jos kyseessä maksimointitehtävä

c)

Esimerkki: Ratkaise lineaarisen ohjelmoinnin ongelma:

Maksimoi: � = � + 2�

ehdoin �1 + 3�2 ≤ 4

�1 ≤ 2

�1, �2 ≥ 0.

Ratkaisu: (Huom. Tämä on vaihtoehtoinen tapa ratkaista LP-ongelma, joka poikkeaa

hieman kirjan tavasta. Tätä tapaa olette saattaneet käyttää lukiossa.)

Piirretään tilanteesta graafinen esitys ja tutkitaan rajoitinsuorien leikkauspisteet A, B ,C ja D.

222

Piste A on rajoitusehtosuorien leikkauspiste. Saadaan yhtälöpari:

=

=+

2

43x

1

21

x

x

→ ( )

=−⋅=−=

=

3

2)24(

3

14

3

1

2x

12

1

xx

Pisteen A koordinaatit ovat siis �2, 23�. Se on yksi käypä ratkaisu. Tavoitefunktion arvo

tässä pisteessä on

� = 2 + 2 ∙ 23 =103

Rajoitusehdon 1 ja koordinaattiakselien leikkauspisteet B ja C ovat:

=+

=

43

0x

21

1

xx →

=

=

3

4

0x

2

1

x ja

=+

=

43

0x

21

2

xx →

=

=

4

0x

1

2

x

Piste (4,0) on rajoitusehtojen ulkopuolella, mutta piste (0, 4/3) täyttää rajoitusehdot,

joten se on käypä ratkaisu.

Pisteessä (0, 4/3) tavoitefunktio saa arvon:

� = 0 + 2 ∙ 43 =83

255

TEHTÄVIEN RATKAISUT

KAPPALE 2

2.1

2.2

( )

( )( )

aa

a

a

a

aaaaaa

b

ca

c

ba

c

ba

-

--

x

xxxx

x

-

-

-

,-,

==

===

⋅

==

−+

+

−−

31

21

3131

2121

3

3

33

42

1

3

22

3

2

23

2

13

2

25051

c)

b)

a)

2.3

( )

( ) nnmn

m

mnmmn mmnmnmnm

nmnm n aaaaa d) aaaaaa

aaaaaaaa

aaaaa

=====−=−

=−

===

=

⋅=⋅

===

=

⋅+

⋅⋅

111111

1

33

1

5

1

3

55

1

3

21

5

1

3

25 3 2

44

1

3

1

4

133

1

4

133 4 3

0 c)

b)

a)

( )

( )( )

101010

10

10

10

0010

010c)

222

2

2

2

4

b)

13333279

1327

9

13 a)

2

1

3

3

13

2

32

31

23

13

1

3

4

6

2

3

4

3

4

3

12

2

1

03

2

3

2

3

2

3

23

2

3

2

3

23

2

3

2

====

===

===⋅=

⋅⋅=⋅

⋅

−−

−

−

−

−−

−−−−

--

,

,

6

TEHTÄVÄSARJA 1 – JOHTAMINEN

1. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa?

a. Taylorismissa tarkastellaan, miten organisaatioiden toiminta voidaan saada mahdollisimman tehokkaaksi.

b. Byrokratiassa tarkastellaan, miten organisaatiot toimivat ja miksi ne toimivat kuten toimivat.

c. Liikkeenjohtoajattelussa tarkastellaan, mitä johtaminen on ja mitä johtajat tekevät.

d. Jälkibyrokratiassa tarkastellaan, miten ja miksi organisaatiossa kehittyy erilaisia yhteisesti jaettuja toimintatapoja ja käsityksiä.

2. Mikä seuraavista ei kuulu viiden kilpailuvoiman malliin?

a. Työntekijöiden markkinavoima. b. Vaihtoehtoisten hyödykkeiden uhka. c. Uusien kilpailijoiden uhka. d. Toimialan nykyinen kilpailu.

3. Mikä seuraavista johtajuutta koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa?

a. Jaettuun johtajuuteen kuuluu moniäänisyys ja erilaisuuden kohtaaminen. b. Koivunen esittelee auditiivisen johtajuuskulttuurin, joka korostaa

läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä. c. Sauerin mukaan tunteet ovat olennainen osa johtajuuden tekemistä ja

kokemista. d. Naisia suomalaisten yritysten ylimmässä johdossa on noin 12 prosenttia.

4. Missä opissa organisaatio analysoidaan purkamalla se osiin kuin kone ja kunkin

osan tehokkuus arvioidaan ja järjestellään uudelleen prosesseiksi?

a. BRP. b. BSC. c. Fayolismi. d. CMS.

5. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa?

a. Tunnetyöllä tarkoitetaan työtä, jota ihminen tekee täyttääkseen työrooliinsa liittyvät, tunteiden esittämistä koskevat odotukset.

b. ”Tolkun tekeminen” (sensemaking) on Weickin (1995) käsite. c. Maslowin tarvehierarkia selittää motivaation lähteitä. d. Mayo tarkastelee inhimillisyyden hyödyntämistä: kuinka työntekijöiden

persoonallisuutta voidaan pyrkiä muuttamaan psykologisen tutkimustiedon avulla.

26

TEHTÄVÄSARJA 1 – LASKENTATOIMI

1. Mikä seuraavista tilinpäätöksen laatimista koskevista väittämistä pitää

paikkansa?

a. Tilikaudelle kuuluvat tulot päätetään tulostilin debet puolelle

b. Raha- ja saatavatilit päätetään taseen kredit puolelle

c. Tulostilin kredit puolen ollessa suurempi on yritys tuottanut voittoa

d. Tilikaudelta syntyneen voiton vastakirjaus on taseen debet puolella

2. Mikä seuraavista toimintakertomusta koskevista väittämistä ei pidä

paikkaansa?

a. Toimintakertomus ei ole osa varsinaista tilinpäätöstä

b. Toimintakertomus keskittyy sekä tilikauden että tuleviin tapahtumiin

c. Toimintakertomus sisältää selvityksen yrityksen tutkimus- ja

kehitystoiminnan laajuudesta

d. Toimintakertomus sisältää selvityksen yrityksen

kustannuslaskentajärjestelmistä

3. Yritys arvioi myyvänsä 400 kappaletta tuotetta. Tuotteen muuttuva

yksikkökustannus on 100 euroa ja kiinteät kustannukset 6 000 euroa. Mikä on

tuotteen omakustannusarvo (OKA)?

a. 85 euroa

b. 100 euroa

c. 115 euroa

d. 130 euroa

4. Edellisen kysymyksen tietojen perusteella: Mikä täytyisi olla tuotteelle

asetettava voittolisä, jotta tuote tuottaisi 10 000 tuloksen?

a. 20 euroa

b. 25 euroa

c. 30 euroa

d. 35 euroa

5. Kahden edellisen tehtävän tietojen perusteella: Mikä on tuotteen

nettomyyntihinta, kun voittolisän lisäyksen jälkeen?

a. 105 euroa

b. 125 euroa

c. 130 euroa

d. 140 euroa

38

9. Nettotulosprosentti lasketaan..?

a. jakamalla liikevaihto nettotuloksella

b. jakamalla nettotulos taseen koko pääomalla

c. jakamalla taseen koko pääoma nettotuloksella

d. jakamalla nettotulos liikevaihdolla

10. Tuotteen minimiomakustannusarvo (MOKA) lasketaan..?

a. kriittisen pisteen avulla

b. tuotteen muuttuvat kustannukset laskemalla

c. muuttuvien ja kiinteiden yksikkökustannusten sekä voittolisän

summana

d. kohdistettujen välillisten ja välittömien kustannusten summana

TEHTÄVÄSARJA 7 - LASKENTATOIMI

1. Taseen vastattavaa puolelle kirjataan oma ja vieras pääoma

a. oikein

b. väärin

2. Tuloslaskelma voidaan esittää kululaji- tai toimintokohtaisena

a. oikein

b. väärin

3. Tilintarkastuskertomus on harvoin vakiomuotoinen eli tilintarkastajalla on

melkein aina jotain huomautettavaa yrityksestä

a. oikein

b. väärin

4. Tilinpäätösanalyysi antaa mahdollisimman kattavan kuvan yrityksen

toimialasta, strategiasta ja muusta toiminnasta

a. oikein

b. väärin

5. Investoinnin hankintameno on 90 000, jonka jälkeen sen odotetaan tuottavan

viitenä vuotena 20 000 euron nettotulon. Korkokanta on 10 %. Investointi

kannattaa suorittaa nettonykyarvomenetelmän perusteella.

a. oikein

b. vääriin

77

TEHTÄVÄSARJA 10 – MARKKINOINTI

1. Vähiten käytetty markkinoinnin tuloksellisuuden mittari oli kirjan mukaan

sekä vuonna 2008 että vuonna 2010

a. Uusien käyttäjien lukumäärä

b. Koettu laatu/ arvostus

c. Liikevoitto/ kannattavuus

d. Loppukäyttäjiltä tulevien valitusten määrä

2. Seuraavat väittämät käsittelevät myynnin ja markkinoinnin suhdetta

A. Myynnin ja markkinoinnin suhde on säilynyt suunnilleen samana

taloudellisista suhdannevaihteluista huolimatta.

B. Taantumalla oli merkittävä vaikutus myynnin ja markkinoinnin

suhteeseen.

C. Noin 10 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että markkinointi ja

myynti ovat toisistaan täysin erilliset toiminnot.

D. 85 prosenttia yrityksistä ilmoitti myynnin ja markkinoinnin

vähintäänkin tekevän yhteistyötä useimmilla alueilla.

a. Väittämä A on oikein; väittämät B, C ja D ovat väärin.

b. Väittämät B ja C ovat oikein; väittämät A ja D ovat väärin.

c. Väittämät A ja D ovat oikein; väittämät B ja C ovat väärin.

d. Väittämät B, C ja D ovat oikein; väittämä A on väärin.

3. Seuraavat väitteet liittyvät suhdannevaihteluihin. Mikä alla olevista ei pidä

paikkaansa?

a. Talouden elpyminen laman jälkeen on pakottanut suomalaisyritykset

kyseenalaistamaan toimintamallejaan ja pohtimaan kilpailuetunsa

lähteitä.

b. Taantumassa B2B-kaupan volyymin putoaa usein nopeasti.

c. 1930-luvun maailmanlaman myötä lisääntynyt protektionismi antoi

teknologiateollisuudelle tarvittavaa kasvusuojaa.

d. Suhdanteiden vaihtelua voidaan pyrkiä tasaamaan esim. asiakassuhde

johtamisen avulla

78

4. Miltä toimialalta Markkinoinnin tila – kyselytutkimukseen vastasi vähiten

yrityksiä?

a. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

b. Rakentamisen

c. Majoitus- ja ravitsemistoiminta

d. Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous

5. Alla on lueteltu Suomen liike-elämän evoluution aikakaudet

A. Teollisen kapitalismin aikakausi

B. Globaalinen kapitalismin aikakausi

C. Merkantilismin aikakausi

D. Finanssikapitalismin aikakausi

Mikä alla olevista vaihtoehdoista pitää paikkansa, kun yllä olevat liike-elämän

evoluution aikakaudet A, B, C ja D asetetaan nousevaan järjestykseen siten,

että vanhin aikakausi on ensimmäisenä ja uusin aikakausi on viimeisenä?

a. CBDA

b. CADB

c. BCDA

d. DCAB

6. Markkinaorientaation perusteella suomalaisyritykset voidaan jakaa neljään eri

ryhmään. Brittiyritysten joukosta tunnistettiin vielä viideskin ryhmä, mikä

ryhmä tämä oli?

a. Ei-markkinaorientoituneet

b. Toiminnoiltaan koordinoidut

c. Asiakasorientoituneet

d. Täysin markkinaorientoituneet

7. Mitkä olivat kolme keskeisintä kilpailukeinoa suomalaisessa liiketoiminnassa

vuonna 2010?

a. Toiminnallinen tehokkuus, mainostaminen ja tuotteiden

laadunvalvonta

b. Kokenut/koulutettu henkilökunta, toiminnallinen tehokkuus ja maine

toimialan sisällä

c. Tuotteiden laadunvalvonta, mainostaminen ja uusien tuotteiden

kehittäminen

d. Uusien tuotteiden kehittäminen, innovatiivisuus tuotantoprosesseissa

ja toiminnallinen tehokkuus

91

TEHTÄVÄSARJA 4 – KANSANTALOUSTIEDE

1. Yrityksen työn rajatuottavuutta (MP) kuvaa funktio MP = 20 – L/8, missä L on

työtuntien määrä. Kuinka monta tuntia työtä yritys valitsee, jos tuotteen hinta on 16

euroa ja työstä koituvat kustannukset ovat 18 euroa?

a. 95

b. 100

c. 101

d. 105

2. Työvoiman tarjontakäyrä siirtyy kun a. minimipalkka nousee.

b. vapautetaan kauppojen sunnuntai aukioloaikoja

c. tuotantokustannukset muuttuvat.

d. Kaikki vaihtoehdot ovat vääriä.

3. Mikä seuraavista ei ole syy markkinoiden epäonnistumiseen a. julkishyödykkeet ja yhteiset resurssit

b. epätäydellinen kilpailu

c. ihmisten itsekkyys

d. ulkoisvaikutukset

4. Oletetaan, että hyödykkeen kysyntä määräytyy funktion X = 240 -2(P+T) mukaisesti, missä T kuvaa valtion asettamaa veroa. Mikä on markkinoiden

tasapainohinta, jos vero on 10 ja tarjonta määräytyy funktion Q = 100 + 4P mukaisesti?

a. 10 euroa

b. 20 euroa

c. 30 euroa

d. 40 euroa

5. Mikä seuraavista ei pidä paikkaansa? a. verotuksessa horisontaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi kutsutaan

tilannetta, jossa samassa asemassa olevat maksavat yhtä paljon

b. proportionaalinen tuloverojärjestelmä tukee verotuksen vertikaalista

oikeudenmukaisuus periaatetta

c. verotuksella ei voida vaikuttaa tehokkuuden lisääntymiseen

d. huonosti suunnitellut verot voivat johtaa kannustinongelmiin

6. Mitä seuraavista ei lasketa bruttokansantuotteeseen a. kotityö

b. harmaa talous

c. lopputuotteisiin käytetyt välituotteet

d. ei mitään yllä olevista

92

7. Reaalinen bruttokansantuote lasketaan a. kertomalla nimellinen bruttokansantuote inflaatiovauhdilla

b. jakamalla bkt-deflaattorilla käypähintaisella bruttokansantuotteella

c. kertomalla käypähintainen bruttokansantuote bkt-deflaattorilla

d. jakamalla käypähintainen bruttokansantuote bkt-deflaattorilla

8. Taloudessa yksityinen kulutus on 500, julkinen kulutus 300, yksityinen ja julkinen pääoma kasvoivat yhteensä 250 kun taas varastojen arvo laski 50. Tuonti ulkomailta ylitti viennin 100 eurolla. Kotitaloustyön määräksi arvioitiin 150. Mikä on yksityisen

kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta? a. 43%

b. 45%

c. 50%

d. 56%

9. Maksutase jakaantuu kahteen osaan. Ovatko ne a. vaihtotase ja rahoitustase

b. vaihtotase ja palvelutase

c. kauppatase ja palvelutase

d. rahoitustase ja valuuttatase

10. Yksi Philipsin sähköhammasharja maksaa Yhdysvalloissa 85,75 dollaria ja euroalueella 62,37 euroa. Ostovoimapariteetin mukainen kurssi olisi siten

a. 0,73

b. 1,37

c. 9,60

d. ei voida laskea annetuilla tiedoilla

TEHTÄVÄSARJA 5 – KANSANTALOUSTIEDE

1. Mikä seuraavista ei ole työn tuottavuuden Y/L kasvun lähde

a. kasvanut pääoman käyttö

b. välimäärän lisääntyminen

c. työvoiman koulutuksen kasvu

d. teknologian kehitys

106

TEHTÄVÄSARJA 1 – MATEMATIIKKA

1. Seuraavassa on kaksi väittämää A) Potenssifunktio n

x , n on negatiivinen kokonaisluku, on määritelty kaikilla x > 0 B) Funktio 0

x ei ole määritelty, kun x = 0. 0x = 1 (vakio) kaikilla 0 x ≠

a. Molemmat vaihtoehdoista A ja B ovat oikein b. Molemmat vaihtoehdoista A ja B ovat väärin c. B on oikein ja A on väärin d. A on oikein ja B on väärin

2. Seuraavassa on lueteltu 10 henkilön kuukausipalkat euroissa: 500, 2100, 2100, 2400, 20000, 2900, 2300, 500, 1750, 500. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa? (Valintakoekysymys vuodelta 2009)

a. Kuukausipalkkojen moodia ei voi määrittää, koska moodi ei ole yksikäsitteinen yllä olevassa aineistossa.

b. Kuukausipalkkojen aritmeettinen keskiarvo > mediaani > moodi yllä olevassa aineistossa.

c. Kuukausipalkkojen mediaani = 1925 € yllä olevassa aineistossa. d. Kuukausipalkkojen mediaani on suurempi kuin kuukausipalkkojen

aritmeettinen keskiarvo yllä olevassa aineistossa.

3. Etsi ratkaisu/ratkaisut yhtälölle 27 3x-x

2

=

a. 2

131±

b. 2

121±

c. 2

3- tai

2

5

d. Yhtälö on identtisesti epätosi