erja tengvall leikkaus- ja anestesia- hoitajan …...eikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillinen...
TRANSCRIPT
Publications of the University of Eastern Finland
Dissertations in Health Sciences
isbn978-952-61-0225-2
Publications of the University of Eastern FinlandDissertations in Health Sciences
Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edel-
lytetään erittäin korkeaa ammatillista
pätevyyttä. Tutkimuksessa kehitetty
ammattipätevyysmalli selkiyttää leik-
kaus- ja anestesiahoitajan ammatin
sisältöä sekä lisäkoulutuksen kehittä-
mistä. Leikkaushoitajien toiminnassa
korostuu aseptinen ja turvallisuus-
toiminta, anestesiahoitajilla aneste-
sia- ja lääkehoidon toiminta. Hoitotyön
toimintojen toteutumisessa ilmeni
kehittämistarpeita. Tehtäväsiirtoja
lääkäreiltä sairaanhoitajille ehdo-
tetaan muutamia. Lisäksi esitetään
valtakunnalliset kriteerit täyttävää
lisäkoulutusta.
dissertatio
ns | 032 | E
rja Ten
gva
ll | Leikkau
s- ja anestesiah
oitajan am
matillin
en p
ätevyys. Kyselytu
tkimu
s leikkaus...
Erja TengvallLeikkaus- ja anestesiahoitajan
ammatillinen pätevyys.Kyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille,
anestesiologeille ja kirurgeille Erja Tengvall
Leikkaus- ja anestesia-hoitajan ammatillinen pätevyysKyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille,
anestesiologeille ja kirurgeille
Kopijyvä Oy
Kuopio, 2010
Sarjan toimittajat:
Professori Veli-Matti Kosma, LT
Lääketieteen laitos, Patologia
Terveystieteiden tiedekunta
Professori Hannele Turunen , TtT
Hoitotieteen laitos
Terveystieteiden tiedekunta
Jakelu:
Itä-Suomen yliopiston kirjasto/ Julkaisujen myynti
PL 1627, 70211 Kuopio
puh. +358 40 355 3430
http:/ / www.uef.fi/ kirjasto
ISBN: 978-952-61-0225-2 (print)
ISBN: 978-952-61-0226-9 (pdf)
ISSN: 1798-5706 (print)
ISSN: 1798-5714 (pdf)
ISSNL: 1798-5706
Tekijän osoite: Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
Hoitotieteen laitos PL 1627 70211 KUOPIO Tel: +358 40 355 2274 Fax: +358 17 162 632
Ohjaajat: Professori Kerttu Tossavainen, THT Terveystieteiden tiedekunta
Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Professori Hannele Turunen, TtT Terveystieteiden tiedekunta
Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Esitarkastajat: Dosentti Hannele Lukkarinen, TtT Terveystieteiden laitos
Oulun yliopisto Dosentti Markku Hynynen, LKT
Anestesia- ja leikkausyksikkö Jorvin sairaala Helsingin yliopistollinen sairaala Vastaväittäjä: Professori Helena Leino-Kilpi, THT
Hoitotieteen laitos Turun yliopisto
V Tengvall, Erja. Professional competence of perioperative and anesthetist nurse. A question-naire research to perioperative and anesthetist nurses, anesthesiologists and surgeons. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 32. 2010, 147 pp. ISBN: 978-952-61-0225-2 (print) ISBN: 978-952-61-0226-9 (pdf) ISSN: 1798-5706 (print) ISSN: 1798-5714 (pdf) ISSNL: 1798-5706
ABSTRACT Background of the research: There is little international and domestic, scientifically r e-searched knowledge of intraoperative nursing and nurse’s interventions. There is a need for precision of the professional content of perioperative and anesthetist nurse. Also the task transfers planned from physicians to nurses add to pressures for charting the competence requirements of nurses. The purpose of the study: The aim of the study was to monitor professional competence of perioperative and anesthetist nurses. The content of professional competence was described as well as the implementation of required professional competence with background factors was described . In addition the views of the answerers on task transfers from physicia ns to perioperative and anesthetist nurses and the prerequisites of these transfers were clarified. Based on the research results the aim was to create a model of professional competence in intraoperative nursing for perioperative and anesthetist nurses. Material and methods: The target group of the study consisted of the five special fields (coronary and hematological surgery, neurosurgery, orthopedics and traumatology, gastr o-enterology and plastic surgery) perioperative and anesthetist nurses and anesthes iologists and surgeons (n = 589) in University Hospitals (HUH, KUH, OHH, TaUH, TUH). The mat e-rial was sampled by with a questionnaire in January-May 2009 and the answering percentage was 82. The material was analyzed with statistic methods using frequencies, percentages, averages, cross tabulators, khi square test, factor analysis and content classification in analy z-ing open questions. Results: The professional competence presumed of perioperative and anesthetist nurses proved very high in its standards and it included both strong, common and specialized , sp e-cific sections of professional competence. In professional competence presumed of perioper a-tive nurses asepsis, safety, communication, documentation and technical interventions were very well emphasized . In professional competence presumed of anesthetist nurses anaesth e-sia and medical care, starting, communication and safety anaesthesia interventions were e m-phasized in anaesthesia care. The tasks suggested to be transferred from physicians to nurses were mainly tasks attached to local anaesthetized patients whereas tasks transfers from do c-tors to perioperative nurses were not considered current. The model of professional comp e-tence of perioperative and anesthetist nurses clarified the professional contents of intraopera-tive nursing and it can be used in developing familiarizing, daily intraoperative nursing and education. Conclusions and recommendations: A high professional competence is demanded of p e-rioperative and anesthetist nurses. Familiarizing shall be intensive, target-oriented and in-clude the demands of special fields. The possible change of d ivision of labour between do c-tors and nurses in part of task transfers, the perioperative and anaesthetic nurses shall get professional further education, the written definitions of responsibility areas and permit practices shall be clarified and they shall receive payment that corresponds to the demands of their work. The model of professional competence of perioperative and anesthetist nurses describes the central sections of professional competence, the nursing interventions and d e-mand levels attached to them as well as the factors attached to professional competence. The model can be used in planning professional specialization, further and complementary st ud-ies. National Library of Medicine Classification: WY 161 Medical Subject Headings (MeSH): Professional Competence; Clinical Competence; Perioperative nursing; Perioperative nurse; Anesthetist nurse; Questionnaires.
VI
VII Tengvall, Erja. Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys. Kyselytutkimus leik-kaus- ja anestesiahoitajille, anestesiologeille ja kirurgeille . Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Health Sciences 32. 2010, 147 s. ISBN: 978-952-61-0225-2 (print) ISBN: 978-952-61-0226-9 (pdf) ISSN: 1798-5706 (print) ISSN: 1798-5714 (pdf) ISSNL: 1798-5706 TIIVISTELMÄ
Tutkimuksen tausta: Kansainvälistä ja kotimaista hoitotieteellistä tutkimustietoa intraoper a-tiivisesta hoitotyöstä on vähän. Suomalaiset intraoperatiivisen hoitotyön tutkimukset ovat kohdentuneet lähinnä terveydenhuollon järjestelmään, johtamiseen sekä potilaiden kok e-muksiin ja ohjaukseen. Myös lääkäreiltä sairaanhoitajille suunnitellut tehtäväsiirrot luovat tarvetta tutkia sairaanhoitajien ammatillista pätevyyttä ja osaamisvaatimuksia. Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää leikkaus- ja anestesiahoita-jan ammatillista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Tutkimuksessa kuvattiin leik-kaus- ja anestesiahoitajalta edellytettyä ammatillista pätevyyttä ja sen toteutumista. Lisäksi tarkasteltiin vastaajien näkemyksiä tehtäväsiirroista lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä siirtojen edellytyksiä. Tavoitteena oli luoda tutkimuksen tulosten pohjalta leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa hoitotyössä. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat yliopistollisten sairaalo i-den (HYKS, KYS, OYS, TaYS, TYKS) viiden erikoisalan (sydän - ja verisuonikirurgia, neuroki-rurgia, ortopedia ja traumatologia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksikö i-den leikkaus- ja anestesiahoitajat sekä anestesiologit ja kirurgit (n = 589). Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeilla tammi-toukokuussa 2009, ja vastausprosentti oli 82. Aineisto ana-lysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja, ristiintaulu-kointia, khin neliö-testiä, faktorianalyysia ja avoimen kysymyksen vastausten analyysissä sisällön erittelyä. Tulokset: Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetty ammatillinen pätevyys oli vaatimusta-soltaan erittäin korkeaa ja sisälsi vahvat, yhteiset sekä eriytyneet, spesifit ammatillisen pät e-vyyden osa-alueet. Leikkaushoitajalta edellytetyssä ammatillisessa pätevyydessä korostui aseptinen, turvallisuus-, kommunikointi-, dokumentointi- ja tekninen toiminta. Anestesia-hoitajalta edellytetyssä ammatillisessa pätevyydessä korostui anestesia - ja lääkehoidon, anes-tesiahoidon aloitus-, kommunikointi- ja turvallisuustoiminta. Hoitotyön toimintojen toteu-tumisessa ilmeni sekä leikkaus- että anestesiahoitajien osalta kehittämistarpeita . Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden toteutumisen kriittisimpiä arvioijia olivat a m-mattiryhmistä anestesiologit ja työkokemuksen perusteella 6–10 vuotta leikkausyksikössä työskennelleet. Sairaaloittain oli myös eroja arvioinneissa. Lääkäreiltä anestesiahoitajille sii r-rettäviksi esitetyt tehtävät olivat pääosin puudutetun potilaan hoitoon liittyviä tehtäviä. Leikkaushoitajille siirrettäviksi ehdotet tiin vain yksittäisiä tehtäviä. Siirtojen edellytyksinä esitettiin leikkaus- ja anestesiahoitajien valtakunnalliset kriteerit täyttävää ja sisällöltään sp e-sifiä koulutusta sekä vastuu - ja lupakäytänteiden selkiyttämistä ja työn vaativuutta vastaa-vaa palkkausta. Tutkimuksessa kehitetty leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyys-malli selkiytti leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatin sisältöä intraoperatiivisessa hoitotyös-sä. Johtopäätökset ja suositukset: Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetään korkeaa ammattipätevyyttä. Pätevyyden mah-dollistaa osaltaan intensiivinen ja tavoitteellinen perehdytys, joka rakentuu ammatillisen pätevyyden osa-alueista. Pätevyyden takaamiseksi tarvitaan säännöllistä tietojen ja taitojen päivittämistä. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmallia voidaan käyttää pohja-na suunniteltaessa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisia erikoistumis- ja jatko-opintoja. Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA): Ammatillinen pätevyys; perioperatiivinen hoito; intraoperatiivinen hoito; sairaanhoitaja; leikkaushoitaja; anestesiahoitaja; tehtäväsiirrot; kyse-lytutkimus.
VIII
IX
Esipuhe
Unelmat kuuluvat jokaisen ihmisen elämään – ja ne antavat Sinulle siivet! Intraoperatiiviseen, leikkaus- ja anestesiahoitoon perehtyminen alkoi kohdallani ke-sällä 1983, kun aloitin leikkaushoitajan urani Kuopion yliopistollisen sairaalan kes-kusleikkausyksikössä. Ensi hetkestä lähtien tiesin, että tämä on minun polkuni. Tule-va työni sairaanhoitajana, erikoissairaanhoitajana ja opettajana antoi minulle mah-dollisuuden vaikuttaa perioperatiivisen hoidon koulutukseen sekä leikkaus- ja anes-tesiahoitajien ammatillisen pätevyyden kehittämiseen. Sairaanhoitajien, varsinkin leikkaus- ja anestesiahoitajien, ammatillisen pätevyyden määrittelylle on nyt selkeä tarve. Intraoperatiiviseen hoitoon ja sairaanhoitajien toimintaan kohdistuneet kasva-vat vaatimukset kannustivat minua tutkimaan tätä aluetta .
Savonia ammattikorkeakoulun terveysalan koulutusyksikön opettajat ja henkilökunta sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan eri leikkausyksikköjen leikkaus- ja anestesiahoitajat sekä lääkärit ovat innostaneet ja kannustaneet minua tässä tutk i-mustehtävässäni – siitä kiitos heille kaikille. Sydämelliset kiitokseni annan varsinkin PEH- ja ETA-tiimin jäsenille, jotka jaksoivat vuosien ajan ”virkistää ja voimauttaa” minua! Mentorilleni Leena Pulkkiselle olen erityisen kiitollinen – kaikesta!
Lämpimät kiitokseni haluan osoittaa työni ohjaajille professori Kerttu Tossavaiselle ja professori Hannele Turuselle perusteellisesta väitöskirjatyöni ohjaa-misesta. Ohjaajieni kannustava ja positiivinen suhtautuminen on vahvistanut valin-tojani tutkimustyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Väitöskirjatutkimukseni esitar-kastajat, dosentti Hannele Lukkarinen ja dosentti Markku Hynynen esit tivät käymis-sämme keskusteluissa merkittäviä huomioita ja kehittämisehdotuksia. Kiitän mo-lempia esitarkastajia arvokkaasta panoksesta väitöskirjani hyväksi. Tilastollisiin asi-oihin liittyvistä neuvoista kiitän Itä-Suomen yliopiston tilastopalveluiden henkilös-töä. Lisäksi kiitän Maija Pellikkaa siitä, että hän jaksoi auttaa kaikissa ongelmatilan-teissa.
Kiitän Sairaanhoitajien koulutussäätiötä, Sairaanhoitajaliittoa ja Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat r.y.:tä saamastani taloudellisesta tuesta. Tuet mah-dollistivat täysipäiväisen työskentelyni väitöskirjatutkimuksen ääressä. Esitän myös kiitokseni lehtori Ulla Nissille käsikirjoitukseni kieliasun tarkastuksesta.
Lähipiirini, erityisesti äitini ja isäni, on myötäelänyt tutkijan arkea ja o l-lut hengessä mukana joka hetki. Nöyrimmät kiitokseni siitä heille.
Lopuksi haluan kiittää tyttäriäni, Rosaa ja Miraa, siitä erittäin aktiivisesta
työpanoksesta ja ”pienistä, ahkerista sormista”, kun he osallistuivat tutkimukseni eri vaiheissa käytännön toimien toteuttamiseen. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin avio-miehelleni Jukalle, joka on kaikkina yhteisinä vuosinamme järkähtämättä ja vakaan rauhallisesti mahdollistanut minulle itseni ja unelmieni toteuttamisen! Kuopiossa 20.10.2010 Erja Tengvall
X
XI
Sisältö
1 JOHDANTO ………………………………………………………………………… 1
2 SAIRAANHOITAJIEN AMMATILLINEN PÄTEVYYS INTRAOPERA-
TIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ ……………………………………………………. 5
2.1 Intraoperatiiviseen hoitotyöhön vaikuttavat tekijät ……………………………. 5
2.1.1 Hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön moninaisuus leikkausyksikössä ………… 5
2.1.2 Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet …………………………………….. 7
2.1.3 Leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvat ………………………………… 9
2.2 Sairaanhoitajien ammatillisen pätevyyden osa-alueet ……………………....... 11
2.2.1 Yhteistyö- ja tiimitaidot …………………………………………………….….…12
2.2.2 Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot …………………………… 14
2.2.3 Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta ……………………………………………...15
2.2.4 Tilannehallinta ja päätöksentekokyky ………………………………………….16
2.3 Tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille ………………………. 17
2.4 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista …………………………………………..18
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ……………. 21
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ……………………………………………….….... 23
4.1 Tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat ……………………………….…..... 23
4.2 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto …………………………………………..…....... 24
4.2.1 Mittarin kehittäminen …………………………………….…..…………………. 24
4.2.2 Aineiston hankinta ………………………………………………………….…….27
4.2.3 Aineiston analysointi ……………………………………………………….…….29
4.3 Tutkimuksen eettiset kysymykset ………………………………………….……. 32
5 TULOKSET ………………………………………………………………………. … 33
5.1 Vastaajien taustatiedot ………………………………………………………. …… 33
5.2 Leikkaushoitajalta edellytetyn ammatillisen pätevyyden osa-alueet
ja niiden toteutuminen………………………………………………………….…….. 37
5.2.1 Aseptiikka ja turvallisuus ………………………………………………………. 39
5.2.2 Dokumentointi ja kommunikointi ………………………………………………47
5.2.3 Leikkaushoidon tekniikka ………………………………………………………. 55
5.2.4 Lääke- ja anestesiahoito …………………………………………………………..57
5.2.5 Hoitovalmistelut …………………………………………………………………..61
5.2.6 Hoidon yksilöllisyys ……………………………………………………….……..64
5.2.7 Äkilliset erityistoiminnot ………………………………………………….……..66
5.2.8 Leikkausasennot ……………………………………………………..…………....68
XII
5.3 Anestesiahoitajalta edellytetyn ammatillisen pätevyyden osa-alueet
ja niiden toteutuminen……………………………………………………….………… 70
5.3.1 Anestesia- ja lääkehoito …………………………………………………………..72
5.3.2 Kommunikointi ja turvallisuus ………………………………………………… 83
5.3.3 Hoitovalmistelut …………………………………………………………………. 88
5.3.4 Anestesiahoidon aloitus …..……………………………………………………. 91
5.3.5 Yhteistehtävät ……………………………………………………………………..94
5.3.6 Tiimi- ja ohjeistustaidot …………………………………………………………. 95
5.3.7 Yhteisvastuutaidot ………………………………………………………………. 98
5.3.8 Erityistoiminnot …………………………………………………………………..100
5.4 Tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille
ja niiden edellytykset………………………………………………………………….. 102
5.5 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa
hoitotyössä .……………………………………………………………………………... 104
6 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT …………………………………………….……… 111
6.1 Tutkimuksen luotettavuus ……………………………………………………….. 111
6.2 Tutkimustulosten tarkastelu ……………………………………………………… 115
6.2.1 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yhteiset ja
erilliset osa-alueet …………………………………………….….. …………………… 116
6.2.2 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli.......………………….. 125
6.2.3 Ehdotetut tehtäväsiirrot ja niiden edellytykset …………. ….…………………126
6.2.4 Johtopäätökset …………………………. ……………………….………………. 127
6.2.5 Kehittämisehdotukset …………………………………………….…………….. 130
6.2.6 Tutkimuksen merkitys ja jatkotutkimusehdotukset ………….……….……. 131
LÄHTEET ………………………………………………………………………………. 135
LIITTEET ………………………………………………………………………………. 148
LIITETAULUKOT
XIII KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista. Kuvio 2. Mittarin kehittämisen vaiheet. Kuvio 3. Tutkimusaineiston keruu. Kuvio 4. Ammattiryhmät ikäluokittain. Kuvio 5. Vastaajien (%) työkokemus vuosina nykyisessä työyksikössä. Kuvio 6. Ammattiryhmittäin työkokemus vuosina nykyisessä työyksikössä. Kuvio 7. Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen
toteutuminen aina (%). Kuvio 8. Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 9. Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toimintojen
toteutuminen aina (%). Kuvio 10. Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen
toteutuminen aina (%). Kuvio 11. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 12. Hoidon yksilöllisyys -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 13. Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen
toteutuminen aina (%). Kuvio 14. Leikkausasennot-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 15. Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen (1-31) toteutuminen aina (%). Kuvio 16. Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen
toteutuminen aina (%). Kuvio 17. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 18. Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toimintojen
toteutuminen aina (%). Kuvio 19. Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 20. Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toimintojen
toteutuminen aina (%). Kuvio 21. Yhteisvastuutaidot-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 22. Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 23. Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa hoit o-
työssä. TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Englannin- ja suomenkielisten intraoperatiiviseen hoitotyöhön, leikkaus- ja
anestesiahoitajiin sekä pätevyyteen liittyvien käsitteiden hakutulokset Pu b-Med-, OvidSH-, Cinahl-, Arto- ja Medic- ja Linda-tietokannoista (30.8.2009).
Taulukko 2. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toimintoja mittaavat muuttujat aikaisempien tutkimusten pohjalta muokattuina.
Taulukko 3. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toimintoja mittaavat muuttujat aikaisempien tutkimusten pohjalta muokattuna.
Taulukko 4. Tutkimusaineisto ammattiryhmittäin ja organisaatioittain. Taulukko 5. Analyysimenetelmät tutkimuskysymyksittäin. Taulukko 6. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavat faktorit. Taulukko 7. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutuminen (1 = ei
koskaan, 2 = harvoin, 3 = joskus, 4 = usein, 5 = aina) faktoreittain summamuu t-tujien keskiarvojen sekä minimi- ja maksimiarvojen mukaan.
Taulukko 8. Leikkaushoitaja tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan Taulukko 9. Leikkaushoitaja desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti
-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 10. Leikkaushoitaja tietää steriiliyden vaatimukset -toiminnon toteutuminen tau s-
tamuuttujien mukaan.
XIV Taulukko 11. Leikkaushoitaja korjaa virheellisen aseptisen menettelyn -toiminnon toteutu-
minen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 12. Leikkaushoitaja valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa -
toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 13. Leikkaushoitaja tietää potilaalle tehtävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun
-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 14. Leikkaushoitaja tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja lai t-
teet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 15. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan lämpötaloudesta -toiminnon toteutuminen
taustamuuttujien mukaan. Taulukko 16. Leikkaushoitaja kirjaa ja dokumentoi potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat to-
tuudenmukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 17. Leikkaushoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä
-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 18. Leikkaushoitaja toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuks i-
en mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m ukaan. Taulukko 19. Leikkaushoitaja kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti
-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 20. Leikkaushoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan
potilaan saman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon toteu-tuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 21. Leikkaushoitaja osaa hoitotyön sähköisen kirjaamisen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 22. Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, kun havaitsee leikkaus- tai anestesiahoita-jan tekevän virheen -toiminnon toteutuminen taustamuuttu jien mukaan.
Taulukko 23. Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin tai kirurgin tekevän virheen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 24. Leikkaushoitaja huolehtii instrumenttipöydän steriiliydestä ja järjestyksestä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 25. Leikkaushoitaja kontrolloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja instrumentit -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 26. Leikkaushoitaja tunnistaa mahdolliset hätätilanteet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 27. Leikkaushoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen taustamuuttuji-en mukaan.
Taulukko 28. Leikkaushoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 29. Leikkaushoitaja varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän h e-räämisen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 30. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 31. Leikkaushoitaja priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan -toiminnon toteutu-minen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 32. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan intimiteettisuojasta -toiminnon toteutumi-nen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 33. Leikkaushoitaja on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii pot i-laan turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 34. Leikkaushoitaja osallistuu anestesian aloitukseen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 35. Leikkaushoitaja tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 36. Leikkaushoitaja arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m u-kaan.
Taulukko 37. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavat faktorit. Taulukko 38. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutuminen (1 = ei
koskaan, 2 = harvoin, 3 = joskus, 4 = usein, 5 = aina) faktoreiden summamuu t-tujien keskiarvojen sekä minimi- ja maksimiarvojen mukaan (n = 589).
Taulukko 39. Anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
XV Taulukko 40. Anestesiahoitaja osaa toimia hätätilanteessa -toiminnon toteutuminen tausta-
muuttujien mukaan (n = 589). Taulukko 41. Anestesiahoitaja tietää eri anestesiamuodot, niiden edut, haitat ja vasta-aiheet ja
pystyy hyödyntämään tietoa toiminnassaan -toiminnon toteutuminen tausta-muuttujien mukaan.
Taulukko 42. Anestesiahoitaja hallitsee potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen m u-kaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m ukaan.
Taulukko 43. Anestesiahoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen taustamuuttuji-en mukaan.
Taulukko 44. Anestesiahoitaja huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri men etelmiä käyttäen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 45. Anestesiahoitaja varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden -toiminnon toteu-tuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 46. Anestesiahoitaja hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen mukaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 47. Anestesiahoitaja tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 48. Anestesiahoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annost e-lun -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 49. Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 50. Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden haitta - ja sivuvaikutukset -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 51. Anestesiahoitaja hallitsee tarkan kirjaamisen ja raportoinnin -toiminnon toteu-tuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 52. Anestesiahoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon toteutumi-nen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 53. Anestesiahoitaja kirjaa/ dokumentoi toteutuneet hoitotapahtumat -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 54. Anestesiahoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 55. Anestesiahoitaja tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 56. Anestesiahoitaja toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 57. Anestesiahoitaja kerää tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksis-ta, joilla on merkitystä potilaan anestesian kannalta -toiminnon toteutuminen taustamuuttu jien mukaan.
Taulukko 58. Anestesiahoitaja haastattelee potilasta selvittääkseen mahdolliset perussaira u-det, yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan ja muut anestesiaan ja toimenpitee-seen vaikuttavat tekijät -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 59. Anestesiahoitaja tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaa anestes i-an aikana käytettävät lääkkeet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m u-kaan.
Taulukko 60. Anestesiahoitaja ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa muka i-sesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 61. Anestesiahoitaja toteuttaa sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 62. Anestesiahoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 63. Anestesiahoitajan toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaa t-teet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 64. Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun huomaa leikkaus/ anestesiahoitajan tekemän virheen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Taulukko 65. Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun huomaa anestesiologin/ kirurgin tekemän virheen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m ukaan.
Taulukko 66. Anestesiahoitaja tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa ja osaa suhteuttaa sen p o-tilaan kokonaistilanteeseen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m u-kaan.
XVI Taulukko 67. Anestesiahoitaja lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi potilaan leikkaussalissa
-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 68. Leikkaushoitajan hoitotyön toimintojen jakautuminen ammatillisen
pätevyyden tasoihin. Taulukko 69. Anestesiahoitajan hoitotyön toimintojen jakautuminen ammatillisen
pätevyyden tasoihin. LIITETAULUKKOLUETTELO Liitetaulukko 1. Kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia (1999–2008) sairaanhoita-
jan, leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatilliseen pätevyyteen liit-tyvistä tekijöistä teemoittain.
Liitetaulukko 2. Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemysten mukaan.
Liitetaulukko 3. Leikkaushoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anes-tesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemysten mukaan.
Liitetaulukko 4. Leikkaushoitajan osattavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anes-tesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemysten mukaan.
Liitetaulukko 5. ASEPTIIKKA JA TURVALLISUUS -osa-alueen hoitotyön toimin-tojen toteutuminen (25 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 6. DOKUMENTOINTI JA KOMMUNIKOINTI -osa-alueen hoito-työn toimintojen toteutuminen (17 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja ki-rurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 7. LEIKKAUSHOIDON TEKNIIKKA -osa-alueen hoitotyön toimin-tojen toteutuminen (17 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 8. LÄÄKE- JA ANESTESIAHOITO -osa-alueen hoitotyön toiminto-jen toteutuminen (16 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 9. HOITOVALMISTELUT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteu-tuminen (9 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvio i-mana.
Liitetaulukko 10. HOIDON YKSILÖLLISYYS -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (4 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leik-kaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 11. ÄKILLISET ERITYISTOIMINNOT -osa-alueen hoitotyön toimin-tojen toteutuminen (2 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien , anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 12. LEIKKAUSASENNOT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutu-minen (3 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arv ioi-mana.
Liitetaulukko 13. Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavat toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemys-ten mukaan.
XVII Liitetaulukko 14. Anestesiahoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja
anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemys-ten mukaan.
Liitetaulukko 15. Anestesiahoitajan osattavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anes-tesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemysten mukaan.
Liitetaulukko 16. ANESTESIA- JA LÄÄKEHOITO -osa-alueen hoitotyön toiminto-jen toteutuminen (31 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 17. KOMMUNIKOINTI JA TURVALLISUUS -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (16 toimintoa) intraoperatiivisessa ho i-totyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgi-en (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 18. HOITOVALMISTELUT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteu-tuminen (8 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvio i-mana.
Liitetaulukko 19. ANESTESIAHOIDON ALOITUS -osa-alueen hoitotyön toiminto-jen toteutuminen (9 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 20 YHTEISTEHTÄVÄT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutum i-nen (6 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioi-mana.
Liitetaulukko 21. TIIMI- JA OHJEISTUSTAIDOT -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (6 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leik-kaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.
Liitetaulukko 22. YHTEISVASTUUTAIDOT-osa-alueen hoitotyön toimintojen to-teutuminen (4 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikka-us- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) a r-vioimana.
Liitetaulukko 23. ERITYISTOIMINNOT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutu-minen (7 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvio i-mana.
Liitetaulukko 24. Anestesiologilta tai kirurgilta leikkaushoitajalle siirrettävät tehtä-vät vastaajien (n = 589) näkemysten mukaan.
Liitetaulukko 25. Anestesiologilta tai kirurgilta anestesiahoitajalle siirrettävät teht ä-vät vastaajien (n = 589) näkemysten mukaan.
XVIII
1
1 Johdanto
Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen ja pätevyys on ajankohtainen tutkimuskohde Suomessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa 2000-luvulla ammatillista pätevyyttä on tar-kasteltu kompetenssin näkökulmasta. Kompetenssit sisältävät kuvaukset tiedois ta, tai-doista ja asenteista sekä pätevyyden riittävän tason kuvauksen. (Redfern ym. 2002; Eraut 2004.) Leikkaus- ja anestesiahoitajat työskentelevät leikkausyksikössä potilaan intraop e-ratiivisen hoitotyön asiantuntijoina. Kansainvälistä hoitotieteellistä t utkimustietoa intra-operatiivisesta hoitotyöstä ja sairaanhoitajien toiminnasta on vähän. Suomalaiset intra-operatiivisen hoitotyön tutkimukset ovat kohdentuneet lähinnä terveydenhuollon järje s-telmään, johtamiseen ja potilaiden kokemuksiin sekä ohjaukseen, ja näissä tu tkimuksissa on käytetty pääosin laadullisia tutkimusmenetelmiä (Nivalainen ym. 2009).
Association of Perioperative Registered Nurses (AORN 2009) on julkaissut intraoperatiivista hoitotyötä koskevat standardit eli laatuvaatimukset , ja näiden laatu-vaatimusten perustana on potilaan oikeus yksilölliseen, turvalliseen, kunnioittavaan ja laadullisesti korkeatasoiseen hoitoon. Laatuvaatimusten avulla kehitetään leikkausyks i-kössä työskentelevien leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista osaamista. Potilaskes-keinen intraoperatiivinen hoitotyö pohjautuu lakisääteisiin, eettisiin ja moraalisiin ohjeis-tuksiin. Vähäiset leikkaus- ja anestesiahoitajien osaamista koskevat tutkimustulokset osoittavat, että moniammatillinen tiimityöskentely, tilanne- ja hoitotoimien hallinta sekä tietoteknologinen osaaminen korostuvat (Hankela 1999; Leinonen 2002; Silén -Lipponen ym. 2002, 2004b; Junttila 2005). Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden täsmällisemmälle määrittelylle intraoperatiivisessa hoitotyössä on selkeä ja ajankohtai-nen tarve. Spesifejä leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden sisältöjä ja hoitotyön toimintoja ei ole kuvattu, ja varsinkin määrällistä tutkimusta tarvitaan la a-jemman ja kattavamman näytön saamiseksi.
Intraoperatiivisessa hoitotyössä kaiken keskipisteenä on potilas, ja hoidon tavoitteena on potilaalle paremman terveydentilan saavuttaminen , nykyisen terveyden-tilan säilyttäminen tai kärsimysten lievittäminen, sekä erityisesti potilaan turvallisuuden takaaminen (Beyea 2009; Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Tämä edellyttää leikkaus- ja anestesiahoitajilta monipuolista ammatillista osaamista ja pätevyyttä (FORNA 2007; AORN 2009; IFPN 2009). Korkeatasoinen intraoperatiivinen hoitotyö vaatii sellaisia te r-veydenhuollon organisaatioita, jotka mahdollistavat potilaan hoidon toteutuksen. Ter-veydenhuollon organisaatioiden järjestämässä leikkaustoiminnassa on kuitenkin ongel-mia, kuten hoitokustannusten kasvu, leikkausjonot eri erikoisaloilla sekä hoitohenkilö s-tön saannin vaikeus (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a, 2007b; Torkki ym. 2007). Hoi-toon pääsyn turvaamiseksi on terveydenhuollon lainsäädäntöä täsmennetty (L 785/ 1992; L 559/ 1994; L 879/ 1998; L 1225/ 2003; ETENE 2008). Hoitotakuulainsäädännön vaikutus on näkynyt tiettyjen erikoisalojen hoitojaksojen lisääntymisenä. Potilaiden ja hoitojakso-jen määrällä mitattuna kirurgia on selvästi suurin erikoisala. Suomessa vuoden 2009 lo-
2
pussa leikkausta, hoitoa tai toimenpidettä odotti yli 70 000 potilasta. Kirurgian erikois-alalla oli huhtikuussa 2010 kuusi kuukautta leikkausta odottaneita potilaita vajaa 2000. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010.) Vuonna 2008 kirurgian ja neurokirurgian er i-koisaloilla toteutui 260 459 leikkausjaksoa, joista päivystystoimenpiteitä oli noin kol-mannes. Yliopistollisten sairaaloiden leikkausjaksojen lukumäärät olivat 22 000–31 000, poikkeuksena Helsingin yliopistollinen keskussairaala, jossa leikkausjaksoja oli lähes 78 000 (Forsström & Pelanteri 2010).
Erikoissairaanhoidossa operatiivisten hoitotoimen piteiden ja -menetelmien laaja-alaisuuden sekä henkilöstö- ja resurssikuormittavuuden painottuminen sydän- ja verisuonikirurgiaan, ortopediaan ja traumatologiaan, gastroenterologiaan, neurokirurg i-aan ja plastiikkakirurgiaan (Kansanterveyslaitos 2007, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009) on perusteena myös tämän tutkimuksen kohderyhmän valinnalle. Näillä erikois-aloilla leikkaus- ja anestesiahoitajien työ on vaativaa sekä määrällisesti että laadullisesti. Potilaille tehtävät toimenpiteet ovat usein myös päivystysluontoisia, jolloin toimenpitei-tä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina ja potilaiden riskiluokitus on korkea. (Suomen kirurgiyhdistys 2007; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) Hoitohenkilöstön osaamis- ja pätevyysvaatimukset ovat korkeat spesifien hoitotoimenpiteiden ja -menetelmien ta-kia.
Toimenkuvien jatkuva muuttuminen (Vallimies-Patomäki ym. 2003), tek-nologian nopea kehittyminen ja sen käytön lisääntyminen (esim. Scrub Nurse Robots 2007), tieto- ja viestintätekniikan laajentuminen (Ensio 2001, Jauhiainen 2004.), potilaiden kulttuuritaustojen moninaisuus (Sainola-Rodriguez 2009) ja suunnitellut tehtäväsiirrot lääkäriltä hoitajille lisäävät paineita ammatillisen pätevyyden, osaamisalueiden ja -vaatimusten kartoittamiselle ja täsmentämiselle (Hätönen 2004). Myös sosiaali- ja terve-ysministeriö (2006) edellyttää yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla työnjaon kehittämistä. Kansallisen terveyshankkeen (Suomen Kuntaliitto 2004) työnjakopilotit (mm. Sariola 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006; Haapiainen ym. 2007) selvittivät lääkärien ja sairaanhoitajien työnjakoa vastuukysymysten, lainsäädännöllisten muuto s-ten ja tehtävien siirtoon liittyvän lisäkoulutustarpeen määrittelemiseksi (Kukkola & Snellman-Tenhunen 2002; Leiwo ym. 2002b; Kärkkäinen ym. 2003a, 2003b, 2006; Rimpelä 2004). Sairaaloiden linjaorganisaatiot aiheuttavat epäselvyyttä lääkärien ja hoitajien va l-lan sekä vastuun rajoihin (Virtanen & Kovalainen 2006). Työnjaon kehittämisen esteenä voivat olla hoitohenkilökunnan pula, henkilökunnan lisääntyneet työpaineet ja tervey-denhuollon yhä kiristyvät säästövelvoitteet. Toisaalta työnjaon uudistaminen ja tehtäv ä-siirrot voivat johtaa kuormituksen tasaisempaan jakautumiseen eri ammattiryhmien välillä. (Kärkkäinen ym. 2006; Peltonen 2009.)
Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen professorin Kerttu Tossavaisen johtamaa kansainvälistä terveysalan koulutuksen ja työelämän ‖Ev a-luation and development of theoretical and clinical nursing education and working life actions: cultural comparison‖ -tutkimushanketta. Tämä osatutkimus käsittelee kliinistä hoitotyötä ja sen tarkoituksena on täsmentää leikkaus- ja anestesiahoitajalta edellytettä-viä ammatillisen pätevyyden sisältöjä intraoperatiivisessa hoitotyössä hoitajien toimiessa
3
hoitotyön asiantuntijana viidellä eri erikoisala lla viidessä yliopistollisessa sairaalassa. Tässä tutkimuksessa ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan tietojen, taitojen ja asente i-den osaamisen kokonaisuutta sekä hoitotyön toimintojen hallintaa ja am matillista käyt-täytymistä. Lisäksi tässä kyselytutkimuksessa kuvataan leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisältöjen toteutumista, luodaan leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli sekä kartoitetaan tehtäväsiirtoja lääkäreilt ä hoitajille leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien arvioimana.
4
5
2 Sairaanhoitajan ammatillinen
pätevyys intraoperatiivisessa hoito-
työssä
2.1 INTRAOPERATIIVISEEN HOITOTYÖHÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
2.1.1 Hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön moninaisuus leikkausyksikössä
Perioperatiivinen hoitotyö sisältää toimenpiteeseen/ leikkaukseen tulevan potilaan pre -, intra- ja postoperatiivisen hoitovaiheen, ja toiminta pohjautuu kokonaisvaltaiseen , holis-tiseen näkemykseen ihmisestä. Preoperatiivinen hoito koskee ennen toimenpidettä t a-pahtuvaa (esim. preoperatiivinen käynti potilaan luona), intraoperatiivinen toimenp i-teen aikaista leikkausyksikössä tapahtuvaa ja postoperatiivinen välittömästi toimen pi-teen jälkeistä hoitotyötä. (Korte ym. 1996; McGarvey ym. 2000; AORN 2009.) Tämä tu t-kimus kohdentuu leikkausyksikössä ja leikkaussalissa tapahtuvaan, leikkaus - ja anes-tesiahoitajien toteuttamaan potilaan intraoperatiiviseen hoitotyöhön ja hoitotyön toimin-toihin, joista muodostuu leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden sisältö.
Leikkausyksiköissä työskentelee monen ammattiryhmän edustajia, ja joka i-sen työpanos vaikuttaa potilaan hoidon lopputulokseen. Leikkausyksikössä sairaanhoi-tajana työskentelevällä on kansainvälisesti tarkastellen monia erilaisia nimikkeitä, kuten perioperative nurse, operating room nurse, theatre nurse, registered nurse (RN), a d-vanced practitioner nurse (APN), advanced scrub practitioner (ASP), clinical nurse spe-cialist (CNS), anesthetist nurse, certified registered nurse anesthetist (CRNA), circulating nurse, scrub nurse, registered nurse first assistant (RNFA), anesthetic assistant, anaesth e-sia technologist and technicians, certified medical assistant, certified nursing assistant, surgical technologist ja surgical assistant nurse. (Mm. Daigle ym. 1996; Wood 2002; McGarvey ym. 2004; Reynolds & Timmons 2005; Newhouse ym. 2005; Baylis ym. 2006; Glower ym 2006; Kingdon & Halvorsen 2006; Adams ym. 2007; Al-Hasmani 2007; Egger & Schubert 2008; Smith & Rawling 2008). Saksassa ja Sveitsissä käytetään puolestaan nimikkeitä operationsschwester, anästhesieschwester, schangli, springer, technische op e-rationsassistent (TOA) (Debrand -Passard & Wunderle 2006). Kaikilla näillä henkilöillä ei ole kuitenkaan sairaanhoitajan koulutusta, ja varsinkin instrumentoivilla henkilöillä on toisistaan poikkeavat koulutustaustat, tehtävät ja valtuudet toimia leikkausyksikössä. Suomessa sairaanhoitajia, jotka työskentelevät leikkausyksiköissä, nimitetään leikkaus-osaston sairaanhoitajiksi, anestesiasairaanhoitajiksi, anestesiahoitajiksi, leikkaushoitajik-si, leikkaussalisairaanhoitajiksi, instrumentoiviksi hoitajiksi, valvoviksi hoitajiksi ja ark i-
6
kielessä jopa instrumenttihoitajiksi ja passareiksi riippuen siitä, missä tehtävissä he toi-mivat. Intraoperatiivisessa vaiheessa anestesiahoitaja on omassa tehtävässään anestesio-login työparina ja leikkaushoitajat toimivat yhteistyössä kirurgin kanssa joko valvovan hoitajan tai instrumentoivan hoitajan tehtävässä. (Virtanen 2005; Tuusvuori 2006.)
Leikkausyksikön toimintatapoihin ja intraoperatiivisen hoitotyön sisältöön vaikuttaa voimakkaasti se, onko kyseessä yhden tai useamman vaativan erikoisalan to i-menpideyksikkö. Myös päivystystoiminta nostaa hoitohenkilöstön ja hoitotyön toiminto-jen vaatimustasoa. Erikoisalat, joiden hoitotoimenpiteissä ja -menetelmissä korostuu laaja teknisen osaamisen vaatimus, luovat osaltaan paineita hyvän potilashoidon toteu t-tamiselle. Leikkausyksiköiden toimintakulttuuriin liittyviä käyttäytymistapoja on tutkit-tu jonkin verran. Lindwall ja von Post (2008) jakoivat leikkausyksikössä ilmenevät käy t-täytymistavat kolmeen: eettisiä arvoja korostavat tavat (esim. kunnioittava suhtautumi-nen potilaisiin ja toisiin), suoriutumista ja toimintaa korostavat tavat (potilas on ‖tapaus‖
eikä kollegiaalisuutta juuri esiinny) sekä perinnettä korostavat tavat (kätketyt voimasu h-teet, nopea, tehokas tulos). Kunkin toimintakulttuurin tunnistaminen ja sen kehittäm i-nen yhä parempaan suuntaan ovat potilaan kokonaishoidon ja johtamisen haasteita myös leikkausyksiköissä.
Intraoperatiiviseen hoitotyöhön ja ammatilliseen pätevyyteen liittyv ä kirjal-lisuus kerättiin Pubmed-, Ovid-, Cinahl-, Arto-, Medic- ja Linda-tietokannoista. Näistä tietokannoista valitu t tutkimusaineistot rajattiin koskemaan vuosina 1999–2008 julkaistu-ja englannin- ja suomenkielisiä tutkimusartikkeleita (40), väitöskirjoja (12) ja yhtä opin-näytettä (ylempi ammattikorkeakoulu), jotka liittyivät leikkaus- ja anestesiahoitajan to-teuttaman intraoperatiivisen hoitotyön kontekstin kuuteen teema-alueeseen. Nämä tee-ma-alueet olivat hoitoympäristö- ja työskentelyolosuhteet, leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvat, yhteistyö- ja tiimitaidot, dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot, tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta sekä tilannehallinta - ja päätöksentekokyky. (Liitetau-lukko 1.)
Hakutuloksista (taulukko 1) ilmenee, kuinka vähän on julkaistu tietoa leik-kaus- ja anestesiahoitajien ammatillisesta osaamisesta ja pätevyydestä intraoperat iivises-sa hoitotyössä. Yleisimmin tutkimukset ja artikkelit käsittelivät johonkin erikoisalakoh-taiseen kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvää toimintaa. Myös leikkausyksikössä toimiv i-en hoitohenkilöiden ammattinimikkeiden ja koulutustaustojen kirjavuus kansainvälisis-sä julkaisuissa hankaloitti suomalaiseen järjestelmään sopivan ja yhtenäisen leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä kuvaavan sisällön kartoittamista.
7
Taulukko 1. Englannin- ja suomenkielisten intraoperatiiviseen hoitotyöhön, leikkaus- ja anestesiahoitajiin sekä pätevyyteen liittyvien käsitteiden hakutulokset PubMed -, OvidSH-, Cinahl-, Arto- ja Medic- ja Linda-tietokannoista (30.8.2009).
Hakusana: englanninkielinen/suomenkielinen PubMed Ovid Cinahl Arto Medic
Linda
Operating room nursing 6488 168 44 - - -
Perioperative nursing/ perioperatiivinen hoitotyö 12601 214 9045 1 99 34
Intraoperative nursing / intraoperatiivinen hoitotyö
1024 84 23 0 48 1
Theatre nursing 888 74 125 - - -
Perioperative care 71629 1950 2901 - - -
Intraoperative care 21894 294 2301 - - -
Perioperative phase/ Perioeratiivinen vaihe 956 96 16 0 0 0
Intraoperative phase/ Intraoperatiivinen vaihe 164 168 13 0 0 0
Perioperative period/ perioperatiivinen jakso 9676 3782 327 0 0 0
Intraoperative period/intraoperatiivinen jakso 20030 649 404 0 0 0
Competence/ kompetenssi 87476 12337 26067 33 723 125
Osaaminen - - - 970 12 2496
Professional competence/ Ammatillinen kompetenssi
62093 440 5771 1 541 2
Ammatillinen osaaminen - - - 65 32 271
Ammatillinen pätevyys - - - 21 541 86
Clinical competence/ Kliininen kompetenssi 51045 982 11929 0 224 0
Perioperative competence 581 21 39938 - - -
Professional competence and intraoperative 484 4 4 - - -
Intraoperative competence 561 1 0 - - -
Perioperative nurse / Perioperatiivinen sairaanhoi-taja
2674 1243 217 0 14 0
Intraoperative nurse 548 7 2 - - -
Theatre nurse 521 41 81 - - -
Circulating nurse / Valvova hoitaja 331 799 27 0 0 0
Scrub nurse / Instrumentoiva hoitaja 164 306 28 0 0 0
Leikkaushoitaja - - - 0 5 0
Anesthetist nurse / Anestesiasairaanhoitaja 1350 32 23 0 0 0
Circulating nurse and competence 0 60 0 - - -
Scrub nurse and competence 13 18 0 - - -
Anesthetist nurse and competence 38 3 2 - - -
Circulating nurse and skills 1 - 0 - - -
Scrub nurse and skills 5 - 1 - - -
Anesthetist nurse and skills 34 - 1 - - -
First assistant 945 663 138 - - -
First assistant and competence 54 70 4 - - -
First assistant and skills 44 - 8 - - -
RNFA (registered nurse first assistant) 39 331 47 - - -
RNFA and intraoperative nursing 5 7 0 - - -
Advanced scrub practitioner ( ASP) 3 2 6 - - -
Advanced scrub practitioner and competence 2 1 3 - - -
Technical assistant and intraoperative nursing 0 0 0 - - -
The Surgical assistant nurse 162 2 0 - - -
Teamwork and surgery/Tiimityö ja kirurgia 439 2166 166 0 0 912
Teamwork and intraoperative nursing/ Tiimityö ja intraoperatiivinen hoito
5 5 0 0 2 1
2.1.2 Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet
Leikkausyksikkö ja leikkaussali hoitoympäristönä ja siellä vallitsevat työskentelyolosu h-teet vaikuttavat leikkaus- ja anestesiahoitajien toimintaan. Potilaalle leikkaussali on ho i-toympäristönä usein outo ja pelottava. Leikkauspelon aiheuttajina potilaat mainitsevat turvattomuuden kokemuksen, teknisen ympär istön, kivun, anestesian, leikkaustoimen-piteen tai tunteen, että ‖jokin menee pieleen‖. Tällöin hoitohenkilökunnan asiallinen
käyttäytyminen ja ammatillinen toiminta korostuvat. Teknisesti pätevä, ystävällinen ja pirteä hoitohenkilökunta sekä henkilökunnan luottamusta herättävä sanaton viestintä on
8
koettu parhaaksi ehkäisykeinoksi pelkoa vastaan. Samoin rauhallinen ilmapiiri, sujuva yhteistoiminta ja turvallisuuden tunteen luominen ehkäisivät pelk oja. (Kiviniemi 2006; Strechi 2007.) Kun hoitohenkilökunta on näin onnistunut lievittämään potilaiden pelkoa, potilaat ovat olleet tyytyväisempiä leikkaussalissa hoitohenkilökunnalta saamaansa koh-teluun ja henkilökunnan ammattitaitoon (Niskanen ym. 2008). Hoitajille työskentelyolo-suhteet leikkaussalissa ovat usein psyykkisesti stressaavia ja fyysisesti ei-optimaalisia. Leikkaussalin olosuhteet, korkeahko lämpötila, koneellinen ilmanvaihto ja -virtaus sekä ilman kosteus, vaikuttavat jaksamiseen. Pitkät, tauottomat ja erityistä keskittymistä va a-tivat leikkaukset ovat psyykkisesti hyvin kuluttavia. Päivystysluontoisuus ja äkkitilan-teisiin varautuminen vaativat hoitajilta jatkuvaa epävarmu uden ja stressinsietokykyä sekä joustavuutta. Myös leikkauksessa tai anestesiassa toiminta on usein ergonomisesti hankalaa ja fyysistä voimaa vaativaa. (Martinez ym. 2003; Gerbrands ym. 2004; Kingdon & Halvorsen 2006). Leikkausyksikön koolla on vaikutusta leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäviin ja hoitotyön toimintoihin. Suurissa leikkausyksiköissä hoitajat pystyvät keski t-tymään erikoisalakohtaisiin toimintoihin, mutta pienet yksiköt edellyttävät sekä leikk a-us- että anestesiahoitajilta enemmän joustavuutta ja monien eritasoisten hoitotyön to i-mintojen hallintaa (Meeusen ym. 2008).
Leikkausyksikössä työskentelyolosuhteisiin sekä potilaan hyvän hoitopro-sessin mahdollistamiseen vaikuttavat myös organisaation hallinnon eri tahot. Leikkau s-yksikön osastonhoitajalta edellytetään vankkaa, ihmisläheistä johtamistaitoa, teknistä ja näkemyksellistä osaamista sekä tulevaisuuden visiointitaitoja (mm. Kondrat 2001). Ny-kyisin hoitotyöntekijältä vaaditaan ammattialueen laaja -alaista hallintaa, eettistä toimin-taa, vuorovaikutus-, verkosto- ja yhteistyötaitoja, päätöksentekokykyä, ohjaustaitoja, hoitotyön sähköisen kirjaamisen taitoja, tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttötaitoja, tietojärjestelmien ja -sovellusten käyttötaitoja, tietosuojan ja -turvan hallintaa sekä asen-teellisia valmiuksia tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, jatkuvan oppimisen taitoja, tie-to- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän hoitotyön kehittämistaitoja ja tutkimustaitoja (mm. Jauhiainen 2004). Nämä hoitohenkilöstön osaamisvaatimukset sekä leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetty ammatillinen pätevyys on tiedostettava henkilöstöpoliti i-kassa myös päivittäisen toiminnan tasolla. Leikkausyksikön rakenteelliset tekijät ja käyt-täytymistekijät vaikuttavat leikkaustiimin jäsenten sitoutumiseen. Sitoutumiseen vaiku t-tavien tekijöiden, kuten potilaan hoitoprosessin, välineiden, varusteiden ja tilojen hyvä suunnittelu vähentää osaltaan hoidossa tapahtuvia virheitä. (Kondrat 2001; Clancy 2007; Baumgart ym. 2009.)
Henkilöstön mielestä yhtenäisten toimintatapojen soveltaminen, johdolta saatu tiedollinen tuki ja sitoutuminen pitkäjänteiseen toimintaan sekä autoritaarisuuden vähentäminen vaativat edelleen kehittämistä (Watson ym. 2002; Hintsala 2005; Löfman 2006; Heikkilä ym. 2007; Masursky ym. 2008). Johtajat puolestaan arvioivat työyhteisön, ammattitaidon ja toiminnan eettisyyden tärkeimmiksi hoidon laadun edistäjiksi (mm. Kvist 2004). Hoitohenkilöstö korostaa puolestaan henkilökohtaisia voimavaroja, amma t-titaidon ylläpitoa, työyhteisöä, työtä ja kiireetöntä ilmapiiriä. Näiden tekijöiden lisäksi intraoperatiivisessa hoidossa korostuu turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutuminen,
9
potilaiden subjektiivinen hyvinvointi ja turvallisuuden kokeminen. (Mm. Hankela 1999; Leinonen 2002.)
Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkausyksikössä sekä psyykkiset että fyysiset työskentelyolosuhteet vaikuttavat merkittävästi leikkaus- ja anestesiahoitajien toimintaan. Hyvät olosuhteet, potilaan hoitoprosessin sujuva eteneminen ja selkeät, y h-teiset toimintatavat mahdollistavat potilaan intraoperatiivisen hoitotyön korkeatasoisen toteutumisen.
2.1.3 Leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvat
Intraoperatiivisessa hoidossa eri erikoisaloilla kirurgisten toimenpiteiden teknistyminen, monien anestesiamuotojen kirjo ja hoitotyön toimintojen jakaantuminen yhä pienempiin, spesifimpiin osiin vaativat leikkaustiimin jäseniltä yhä tarkempaa tehtäväjakoa. Leikk a-us- ja anestesiahoitaja on hoitotyön asiantuntija, joka toimii itsenäisesti hoitaessaan pot i-laita ja toteuttaa samalla lääkärin ohjeiden mukaista potilaalle määrättyä lääketieteellistä hoitoa (Opetusministeriö 2006, 63). Leikkaus- ja anestesiahoitajan osaamisen määrit te-lyyn ja tehtäväkuvien sisältöön vaikuttavat laki ja asetus terveydenhuollon ammattihe n-kilöistä (L 559/ 1994, A 564/ 1994) sekä opetusministeriön (2006) määrittämät sairaanho i-tajan osaamisvaatimukset. Ne koskevat eettistä toimintaa, terveyden edistämistä, h oito-työn päätöksentekoa, ohjausta ja opetusta, yhteistyötä, tutkimus- ja kehittämistyötä sekä johtamista, monikulttuurista hoitotyötä, yhteiskunnallista toimintaa, kliinistä hoit otyötä ja lääkehoitoa.
Leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtävien pätevä toteutus edellyttää selkeää, etukäteen kaikkien tiedossa olevaa strategiaa siitä, mitkä potilaan hoitotyön toiminnot ja tekniset taidot ovat kunkin vastuulla (Healey ym. 2006a; Zarnitz & Malone 2006; Richardson-Tench 2008). Leikkaus- ja anestesiahoitaja saatetaan mieltää vieläkin tehtä-väkeskeiseksi suorittajaksi tai lääkärin assistentiksi, vaikka hänellä on tärkeä tehtävä hoitotyön asiantuntijana ja toiminnan vastuullisena tarkkailijana (Blegeberg ym. 2008). Tehtävien pirstaleisuuden hallinnassa on tärkeä ammatillisen pätevyyden edellytys leik-kauspotilaan hoidon ymmärtäminen perioperatiivisena kokonaisuutena. Vaikka leikk a-us- ja anestesiahoitaja työskentelisi pelkästään intraoperatiivisen hoidon vaiheessa leik-kausyksikössä, kuuluu hänen ammatilliseen pätevyyteensä perioperatiivisen hoitopro-sessin toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi anestesia - tai leikkaushoita-jan tekemä preoperatiivinen käynti potilaan luona ennen toimenpidettä, potilaaseen t u-tustuminen, haastattelu ja tiedon jakaminen sekä saaminen , mahdollistaa potilaan yksi-löllisen ja turvallisen intraoperatiivisen hoidon. Samalla muodostetaan hyvä, luottamu k-sellinen hoitaja-potilassuhde, jolloin on mahdollista tunnistaa myös potilaan hengellisen huolenpidon tarve (Rudolfsson 2007; Griffin & Yancey 2009).
Suomessa leikkaus- ja anestesiahoitajan tehtäväkuvaan vaikuttavat useat tekijät koulutuksesta, kirurgian erikoisalasta, sairaalasta ja leikkausyksiköstä alkaen. Anestesiahoitaja toimii työparina anestesiologin kanssa vastuualueinaan potilaalle a n-
10
nettavan anestesian valmistelut ja aloittam inen, valvonta sekä hoito. Leikkaushoitajat toimivat yhteistyössä kirurgin kanssa joko valvovan hoitajan tai instrumentoivan hoit a-jan tehtävässä kulloisenkin potilaan hoidossa. Tehtävää vaihd etaan työvuoron aikana, ja tehtävän valintaan vaikuttavat potilaalle tehtävä toimenpide, erikoisala, potilaan anam-neesi, hoitajan oma kokemus ja ammattitaito sekä työvuorot tai muut organisatoriset tekijät, jotka vaihtelevat päivittäin (Firlit ym. 2002; McGarvey ym. 2004; Glover ym. 2006; Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2006; Tuusvuori 2006; Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 2007). Myös kirurgi ja hänen toimintatapansa saattavat joissakin tila n-teissa vaikuttaa siihen, missä tehtävässä leikkaushoitaja toimii toimenpiteen aikana (vrt. myös Robinson & McIntosh 2002; Asbridge 2006; Baylis ym. 2006; Riley & Manias 2006). Valvovan ja instrumentoivan hoitajan tehtäväkuvat poikkeavat toisistaan. Valvovan ho i-tajan vastuulla on potilaan turvallisuuden takaaminen, ja hän koordinoi toimintaa sekä avustaa koko leikkaustiimiä. Instrumentoivan hoitajan vastuualueina ovat välineellinen valmius, instrumentaatio ja assisteeraus sekä aseptisesta ja steriilistä toiminnasta huoleh-timinen. (mm. Firlit ym. 2002; Kuhmola 2007.) Leikkaus- ja anestesiahoitajat toimivat myös uuden työntekijän, opiskelijoiden ja kollegoiden, kuten myös uusien kirurgien ja anestesiologien perehdyttäjinä, mentoreina ja ohjaajina joko virallisesti tai epävirallisesti. Näissä tehtävissä toimiminen päivittäisen potilaan hoidon ohella on erittäin vastuullista ja aiheuttaa usein stressiä. (Mm. Young 2009.)
Kansainvälisesti leikkausyksikössä työskentelevillä hoitotyöntekijöillä on erilaisia pohja- ja erikoistumiskoulutuksia. Suomessa leikkaus- ja anestesiahoitajat ovat kaikki koulutukseltaan sairaanhoitajia. Erikoistumiskoulutuksissa on suuriakin eroja. Esimerkiksi anestesiahoitajan erikoistumiskoulutus muissa Pohjoismaissa poikkeaa huomattavasti suomalaisesta koulutuksesta. Yhteistä on se, että erikoistumisopinnot voidaan aloittaa vasta sairaanhoitajan tutkinnon jälkeen. Tällä hetkellä Suomessa ei ku i-tenkaan vaadita kyseisen alan työkokemusta ennen ammatilliseen lisäkoulutu kseen tai erikoistumaan hakeutumista. Muissa Pohjoismaissa anestesiahoitaja antaa ‖itsenäisesti‖
yleisanestesioita hyväkuntoisille ASA (I-II) -riskiryhmän potilaille. Suomessa yleisanes-tesian anto, puudutusten laitto ja suonten kanyloinnit, paitsi perifeerisen laskimon kan y-lointi, kuuluvat lääkärille. Eniten eroja anestesiahoitajan ja anestesiologin välis essä työn-jaossa on havaittu niissä toimenpiteissä, joissa paikallisin järjestelyin ja erilliskoulutuksin anestesiahoitajat hoitavat sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla, ekst u-boivat heräämössä ja tekevät potilaan siirtopäätöksen heräämöstä v uodeosastolle. (Nis-kanen ym. 2004; Rosenberg 2009.) Pohjoismaissa leikkaushoitajien tehtäväkuvat on su h-teellisen samankaltaiset. Leikkaushoitajien pohjakoulutuksessa suurimmat erot ovat e u-rooppalaiseen käytäntöön, jossa instrumentoiva henkilö ei ole välttämättä sairaanhoitaja, vaan hän on suorittanut esimerkiksi kolmevuotisen teknisen assistentin koulutuksen eikä hän voi toimia sairaanhoitajan tehtävissä leikkausyksikössä. Valvovat hoitajat ovat yleensä sairaanhoitajakoulutuksen käyneitä. (Niskanen ym. 2004; Rosenberg & Alahuhta 2006; Opetusministeriö 2007.)
11
Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuva hoitotyön asiantuntijana sisältää spesifejä ja monipuolisia hoitotyön toimintoja sekä edellyttää ho i-tajilta korkeatasoista, muunneltavaa ammatillista pätevyyttä potilaan vaatiman hoidon mukaisesti (ks. Ruohotie & Honka 2003).
2.2 SAIRAANHOITAJIEN AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN OSA-ALUEET
Suomalaisessa kirjallisuudessa ja tutkimuksissa ammatillisen osaamisen ja pätevyyden käsitteissä on kirjavuutta. Esimerkiksi sairaanhoitajan ammatillista osaamista on kuvattu kvalifikaatioiden (Pelttari 1997; Jauhiainen 2004), osaamisalueiden (Nurminen 2000; Leiwo ym. 2002a; Tuomi 2008), osaamisen (Räisänen 2002; Paloposki ym. 2003; Kuokk a-nen 2003, 2005; Paltta 2005; Opetusministeriö 2006), ammatillisen pätevyyden (Hilden 2002; Hintsala 2005), ammattipätevyyden (Meretoja 2003; Mäkipeura ym. 2007), asian-tuntijuuden (Naumanen-Tuomela 2001), ammattitaidon (Kvist 2004) sekä hoitotyön toi-mintojen hallinnan (Räisänen 2002) avulla. Työn hallinnalla on tarkoitettu työntekijän mahdollisuutta vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja työolosuhteisiin sekä osallistua ja vaikuttaa työtään koskevaan päätöksentekoon (Vahtera ym. 2002). Työntekijälle aset e-tuista vaatimuksista sekä ammatin ja työn sisältöä määrittävistä tekijöistä on käytetty myös käsitteitä kvalifikaatiovaatimus (Pelttari 1997) ja ammattitaitovaatimus (Jaroma 2000).
Vastaavasti kansainvälisissä tutkimuksissa ammatillista osaamista on ku-vattu kompetenssi-käsitteen avulla. Kompetenssin tarkka määritteleminen ja mittaam i-nen on vaikeaa. (Pearson ym. 2002; Watson ym. 2002; Eraut 2004; Tilley 2008). Redfernin ym. (2002) mukaan kompetenssit ovat havaittavissa ja mitattavissa olevaa sairaanhoit a-jan toimintaa, johon liittyvät olennaisesti myös asenteet, arvot, oikeudenmukaisuus sekä persoonalliset ominaisuudet. Perioperatiiviseen kompetenssiin liitetään teknisen ja v ä-lineellisen tieto-taidon hallinnan lisäksi kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä koroste-taan hyvän, ihmisläheisen johtajuuden merkitystä (mm. Silén -Lipponen ym. 2005; Sto-binski 2008; Tilley 2008; Gillespie & Hamlin 2009). Myös päämäärähakuinen teoreett i-nen, käytännöllinen, tilannesidonnainen ja esteettinen tietotaito, erittäin hyvät komm u-nikointitaidot tiimin jäsenten kesken sekä päivittäiset johtamis- ja koordinaatiotaidot ovat perioperatiivisen kompetenssin sisältöjä (Gillespie ym. 2009).
Ammatillinen pätevyys kehittyy koulutuksen ja työuran aikana. Sairaan-hoitajan pätevöitymiseen tarvittava aika amm attiuramallin kriteerien mukaan on keski-määrin 3 vuotta, ja sairaanhoitajan kehittymistä on kuvattu aloittelevasta suoriutuvaksi, päteväksi ja taitavaksi sairaanhoitajaksi (Benner 1995; Meretoja ym. 2004a, 2004b). Erity i-sesti leikkausyksiköissä työskentelevien sairaanhoitajien itse arvioimat ammattipäte-vyysprofiilit (VAS Scale 0-100) erosivat muiden sairaanhoitajien pätevyysprofiileista. Leikkaus- ja anestesiahoitajat arvioivat oman ammattipätevyytensä lähes kaikilla tasoilla (auttaminen: 65.0, tarkkailuteh tävä: 62.0, työrooli 62.0, hoitotoimen hallinta: 58.8, opet-taminen-ohjaaminen: 57.8, laadun varmistus: 51.2) alhaisemmiksi kuin osastojen, päivy s-
12
tysyksikön ja teho-osaston sairaanhoitajat. Ainoastaan tilannehallinta (VAS: 71.2) leikk a-us- ja anestesiahoitajien arvioimana oli toiseksi korkein keskiarvoltaan, mutta edelleen päivystysyksikön sairaanhoitajat arvioivat oman tilannehallintansa paremmaksi. (Mer e-toja 2003; Meretoja ym. 2004a.) Koposen ym. (2007) mukaan leikkaus- ja anestesiahoitaji-en omat osaamisodotukset muodostuivat tavoitetasoiltaan korkeammiksi ja eri tavoin profiloituviksi kuin poliklinikan sairaanhoitajilla. Intraoperatiivisen hoitotyön katsottiin sisältävän enemmän hätätilanteita, ja tilannehallintaa pidettiinkin ydinosaamisena. To i-saalta leikkaus- ja anestesiahoitajat itse arvioivat oman osaamisensa matalammaksi kuin heidän osastonhoitajansa. Vastaavassa neurokirurgisen hoitotyön sairaanhoitajien osa a-misen kartoituksessa (Kotila ym. 2009) leikkaus- ja anestesiahoitajien itsearvioitu osaa-minen oli edelleen alhaisempaa auttamisen, tarkkailutehtävien ja hoitotoimien hallinna s-sa sekä laadun varmistuksessa kuin neurokirurgisten vuodeosastojen ja teho-osaston sairaanhoitajien. Vahvimpia leikkaus- ja anestesiahoitajat olivat tilannehallinnassa sekä opettamisessa ja ohjaamisessa. On kuitenkin oletettavaa, että leikkaus- ja anestesiahoita-jien erittäin kriittinen asennoituminen osaamiseen ja ammatilliseen pätevyyteen sekä korkean vaatimustason asettaminen itselleen vaikuttivat heidän arviointeihinsa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että aikaisemmat sairaanhoitajan ammatilli-sen osaamisen ja pätevyyden osa-alueisiin pohjautuvat tutkimukset eivät anna selkeää kuvaa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisesta pätevyydestä ja sen osa -alueista, vaan tarvitaan täsmällisempää tutkimusta, joka ottaa huomioon intraoperatiivisen hoit o-työn luonteen ja erityispiirteet sekä leikkaus- ja anestesiahoitajien hoitotyön toimintojen sisällön. Tässä tutkimuksessa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan tietojen, taitojen ja asenteiden osaamisen kokonaisuutta sekä hoitotyön to i-mintojen hallintaa ja ammatillista käyttäytymistä. Leikkausyksiköissä tapahtuvaa intr a-operatiivista hoitotyötä toteuttavat sairaanhoitajat ovat leikkaushoitajia ja anestesiahoita-jia. Anestesiahoitaja toimii työparina anestesiologin kanssa ja leikkaushoitajat, valvova - ja instrumentoiva hoitaja, yhdessä kirurgin kanssa. He muodostavat moniammatillisen työryhmän eli leikkaustiimin. (Mm. Firlit ym. 2002; McGarvey ym. 2004; Silén-Lipponen ym. 2004a; Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. 2006; Adams ym. 2007; Suomen leikk a-usosaston sairaanhoitajat ry. 2007.)
2.2.1 Yhteistyö- ja tiimitaidot
Sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden yhtenä osa -alueena olevat yhteistyö- ja tiimi-taidot ovat välttämättömiä intraoperatiivisessa hoidossa, jota toteuttaa moniammatill i-nen leikkaustiimi (Tanner & Timmons 2000; Reynolds & Timmons 2005; Adams ym. 2006; Makary ym. 2006). Ammattitaitoiset tiimit ovat kyvykkäitä ja halukkaita yhteisty ö-hön hoidollisen osaamisen, persoonallisen taitavuuden sekä sosiaalisten ja teknisten ta i-tojen osalta. Tiimin jäsenten kyky havaita riskejä ja ohjata toisten tiimin jäsenten työsken-telyä ylläpitää leikkauspotilaan turvallisuutta. (Silén-Lipponen ym. 2002, 2004a, 2004c, 2005.) Leikkaus- ja anestesiahoitajilla on positiivisempi asenne yhteistyöhön kuin kiru r-
13
geilla ja anestesiologeilla, ja anestesiahoitajat arvioivat omat yhteistyöta itonsa selvästi paremmiksi kuin anestesiologit (Jones & Fitzpatrick 2009; Taylor 2009). Leikkaushoitajat mainitsivat yhtenä vastuutehtävänään velvoitteen ‖huolehtia kirurgista‖ ja ‖pitää kiru r-gi tyytyväisenä leikkauksen ajan‖. Tämä näkyi osaltaan leikkaushoitajien toiminnassa ja
puhetyylissä. Mieshoitajat eivät nähneet tätä tehtäväkseen. Leikkaus- ja anestesiahoitajat eivät hyväksy enää liian autoritaarista ja dominoivaa kirurgia. Tähän lienee vaikuttanut kirurgien ja anestesiologien ‖naisistuminen‖ ja hoitajien ‖miehistyminen‖ (Rafferty ym. 2001; Timmons & Tanner 2005; Strechi 2007; Undre ym. 2007).
Tiimityötä puolestaan vaikeuttavat epävarmuus, jatkuvat muutokset tiimin kokoonpanossa, tarve ylitöihin, täydellisyyden tavoittelu sekä ongelmat vuorovaikutu k-sessa (Begat ym. 2005; Healey ym. 2006b; Kingdon ym. 2006; Kuhmola 2007). Leikkau s-saleissa saattaa ilmetä epäasiallista käyttäytymistä, häirintää, vähättelyä, tiedon pan t-taamista ja työnteon hankaloittamista eri keinoilla (mm. Kirchner 2009). Vesseyn ym. (2009) mukaan epäasiallinen, ns. häirintäkäyttäytyminen onkin vaiettu ongelma leikk a-usyksiköissä. Brogmus ym. (2007) kehottavat leikkaustiimin jäsenten tiimityöskentelyta i-tojen kehittämiseen. Tiimin jäsenten on omaksuttava rakentavan palautteen antota ito, ja palautteen avulla on puututtava jokaisen tiimin jäsenen virheelliseen toimintaan.
Intraoperatiivisessa hoitotyössä virheitä saattaa aiheutua kokemattomu u-den, puutteellisen neuvonnan, liiallisten tehtävien ja väärän päätöksenteon vuoksi. Li-säksi väärinymmärrykset tiimin jäsenten välillä, monien toimintojen yhtäaikainen suori t-taminen, sopimattomien välineiden käyttö, väärä orientaatio hoitotapahtumaan sekä väsymys voivat aiheuttaa virheellisen toiminnon. (Silén -Lipponen 2008; Chard 2010.) Tekniset virheet saattavat lisääntyä, jos tilannehallinnassa ja vuorovaikutuksessa on va i-keuksia (Catchpole ym. 2008). Watsonin (2009) mukaan leikkaus- ja anestesiahoitajalla on eettinen ja laillinen vastuu potilaan turvallisen hoidon mahdollistajana, ja hänen ve l-vollisuutensa on heti ilmoittaa havaitsemansa virheellinen toiminta. Hyvänä apukeinona virheellisen toiminnan estämiseksi Stainles (2009) suosittelee tarkistuslistan (Surgical Safety Chechlist: WHO 2008a, 2008b) käyttöä, jolloin leikkausyksikössä täytetään joka i-sen potilaan hoidosta tarkistuslomake, joka jakautuu kolmeen vaiheeseen: alkutarkistus (Sign in) ennen anestesiaa, aikalisä (Time out) ennen viiltoa ja lopputarkistus (Sign out) ennen potilaan siirtymistä heräämöön. Suomessa tarkistuslista on jo käytössä osassa yl i-opisto- ja keskussairaaloita. Tarkistuslistan käytön keskeisenä tavoitteena on potilast ur-vallisuuden lisääminen ja infektioiden vähentäminen. Listan käyttö onkin parantanut usean tarkistettavan tapahtuman suorittamista. (Pauniaho ym. 2009; Sosiaali- ja terve-ysministeriö 2009; Ikonen & Pauniaho 2010).
Hyvällä yhteistyöllä ja kommunikaatiotaidolla on todettu olevan merkittä-vä vaikutus toimenpiteen tekniseen sujuvuuteen ja potilaan hoidon lopputulokseen (Mitchell 2008; McCulloch ym. 2009). Yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja koskevien asen-teiden parantamiseksi suositellaan leikkaustiimin jäsen ten kouluttamista yhdessä, esi-merkiksi simulaatiokoulutuksena (mm. Niemi-Murola 2005). Voidaankin todeta, että hyvät yhteistyö- ja tiimitaidot sekä tilanteen mukainen kommunikointitaito ja toiminta ovat leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden merkittävä sisältö.
14
2.2.2 Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot
Hoitotyössä dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot korostuvat yhä enemmän sairaanhoitajan osaamisvaatimuksina. Potilaan kannalta merkityksellisiä ovat kirjaam i-sen vaikutukset potilasturvallisuuden edistämiseen ja luottamuksellisen hoitosuhteen kehittymiseen. Tietoturvan ja tietosuojan merkitys sekä käytettyjen menetelmien arvioin-ti hoidon dokumentaatiossa on tärkeää. (Jauhiainen 2004; Saranto & Ikonen 2007.)
Suomessa kansallisen perioperatiivisen hoitoisuusluokituksen sekä p e-rioperatiivisen hoitotyön rakenteellisen kirjaamismallin kehittäminen aloitettiin 2005. Sähköisenä kirjaamismenetelmänä leikkaus- ja anestesiahoitajat käyttävät Operaa, leik-kaustoiminnan ohjaus-, raportointi- ja laskutusjärjestelmää, jolla tehdään muun muassa potilaan toimenpideilmoitus, dokumentoidaan toimenpidepäivän tapahtumat sekä val i-doidaan tietoja leikkauksen jälkeen (Kiviniemi ym. 2007). Junttilan (2005) ja Kiviniemen ym. (2007) mukaan intraoperatiivisessa kirjaamisessa korostuvat merkinnät, jotka liitt y-vät potilaan fysiologisten toimintojen, kuten verenkierron ja hengityksen tarkkailuun ja turvaamiseen. Yleisimmin kirjattuja hoitotoimintoja ovat potilaan lämpötasapainon sä i-lyttäminen ja kivunhoitomenetelmät, leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden ehkäisy, nestetasapainon ja verenvuodon tarkkailu ja hoito, lääkehoito, aseptiikan tote u-tumisesta huolehtiminen sekä anestesiasta ja toimenpiteestä tiedottaminen ja kirjaam i-nen.
Intraoperatiivisen hoitotyön dokumentoinnissa, kirjaamisessa, saattaa esiintyä puutteita. Potilaan hoitotapahtumamerkinnöissä voi olla epätarkkuutta ja tu l-kinnanvaraisuutta. Leikkaus- ja anestesiahoitajien tekemät kirjaukset keskittyvät pot i-laan fyysiseen ja aseptiseen turvallisuuteen, ja kirjaamisen motiivina korostuu potilaan ja henkilökunnan oikeusturvan toteutuminen. (Timmons 2003; Junttila 2005; Saranto ym. 2007; Tiusanen ym. 2009.) Anestesialomakemerkinnät ovat vajavaisempia verrattuna sähköiseen rekisteröintiin, ja esimerkiksi puudutuksen leviämisestä sekä voimakkuudes-ta on niukasti merkintöjä (Rosenberg 2009). Jauhiaisen (2004) mukaan sähköisen kirja a-misen taidot, eri tietojärjestelmien käyttötaidot, tietosuojan ja -turvan hallinta sekä kehit-tämis- ja tutkimustaidot tulevat korostumaan hoitotyössä. Leikkaus- ja anestesiahoitajien työ edellyttää jo nyt näitä taitoja. Hoitohenkilöstön mukaan dokumentointiin ja kirja a-mismenetelmiin liittyvä tiedottaminen vaatii kehittämistä (Watson ym. 2002; Löfman 2006; Al-Hasmeni 2007; Heikkilä ym. 2007).
Leikkausyksikössä käytetyt henkilöiden väliset viestintätavat ovat myös vaikuttamisstrategioita. Viestintätaitoihin kuuluu myös huumorin käyttö, jolla on tode t-tu olevan hyviä vaikutuksia sekä potilaaseen että tiimin jäseniin. Hyvä potilaan ja hoita-jien välinen huumori nostaa potilaan kivun sietokykyä, parantaa hengitystä ja lihasten toimintaa. Hyvällä huumorilla on myös terapeuttinen vaikutus. Tiimissä huumorin käy t-tö vähentää hierarkisuutta ja lisää yhteenkuuluvuutta. Leikkaus- ja anestesiahoitajat käyttävät huumoria toimimattoman välineen, osaamattoman työtoverin, vihamielisen
15
potilaan tai epäammatillisesti käyttäytyvän lääkärin aiheuttamaa vihastumista kompe n-soimaan. (Buxman 2008.)
Moniammatillisessa toiminnassa viestintäkeinona saatetaan käyttää hiljai-suutta. Hiljaisuuden muotoja ovat usein puheen puuttuminen, pyyntöihin tai vaatimu k-siin reagoimattomuus sekä hiljaa puhuminen. Näillä keinoilla leikkaustiimin jäsenet saattavat pyrkiä käyttämään valtaa toisiaan kohtaan. Toisaalta leikkaustiimin jäsenten välinen hiljaisuus voi olla myös osoitus yhteisymmärryksestä ja sujuvasta toiminnasta. (Mm. Gardezi ym. 2009.) Espin ja Lingaardin (2001) mukaan kirurgit yleensä viestivät kysymällä ja toteamalla. Sairaanhoitajat puolestaan enimm äkseen totesivat, eivätkä juuri esittäneet kysymyksiä. Hoitajat käskyttivät enemmän kuin kirurgit. Kielteisen palautteen molemmat ammattiryhmät esittivät nuhteluna. Äänen sävy tai muu sanaton viestintä saattoi muuttaa asiallisen, sanallisen kommentin merkityksen aivan päinvastaiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että intraoperatiivisen hoitotyön ja potilaan hoidon kirjaaminen sekä lomakkeelle että sähköisesti eri tietojärjestelmiin edellyttää leikkaus- ja anestesiahoitajilta monipuolisia tietoteknisiä ja v iestintätaitoja, jotka ovat myös jurid isesti merkittäviä ja vaativia ammatillisen pätevyyden sisältöjä.
2.2.3 Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta
Potilaan intraoperatiivinen hoitovaihe sisältää satoja yksityiskohtaisia hoitotyön toimin-toja, jotka ovat leikkaus- ja anestesiahoitajan vastuualuetta. Potilaalle yksilöllisen ja tu r-vallisen hoidon takaaminen vaativat leikkaus- ja anestesiahoitajilta monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Erikoisalakohtaisten hoitotoimien ja tarkkailun hallinta, kliininen osaaminen (Leiwo ym. 2002a, Luotola ym. 2003; Paltta 2005; Holmlund ym. 2007) sekä toimenpiteeseen ja anestesiaan liittyvä erityisosaaminen (mm. Firlit ym. 2002; Palese & Infanti 2006) korostuvat leikkaus- ja anestesiahoitajien pätevyysvaatimuksissa. Lisäksi leikkaus- ja anestesiahoitajilta hoitotoimien yhteyteen liittyviä vaadittavia taitoja ovat faktatietoihin perustuva kriittinen ajattelu - ja arviointikyky (Voight 2009). Hoitotyön toimintojen hallintaa on myös potilaan kanssa vuorovaikutteinen kommunikaatio. Poti-laiden mielestä preoperatiivisella käynnillä tutuksi tulleen anestesiahoitajan kohtaam i-nen vastaanottotilanteessa ja hänen läsnäolonsa leikkaussalissa auttaa potilasta rento u-tumaan ja kokemaan psyykkistä turvallisuutta. (Rudolfsson ym. 2003a.) Myös leikkaus- ja anestesiahoitajat kokivat tärkeäksi hoitosuhteen luomisen mahdollisimman varhaise s-sa vaiheessa. Potilaasta saadut ennakkotiedot, myös hänen aikaisempia kokemuksiaan koskevat, ja hoitotapahtumiin varautuminen edesauttoivat hoitajia hyvän intrao peratii-visen hoidon turvaamisessa ja hoitotyön toimintojen yksilöllisessä toteuttamisessa. (Ru-dolfsson ym. 2003b.)
Hoitotyön toimintojen hallintaa ovat myös laite-, sähkö- ja kaasutekninen osaaminen, välineiden käytön (koneiden, laitteiden ja instrumenttien) hallinta ja käsittely sekä potilaan hoitotoimiin (puuduttaminen, nukuttaminen, asennon laittaminen, leikk a-usalueen desinfioiminen, instrumentaatio, assisteeraus) liittyvä yksilöllinen ja ammatti-
16
taitoinen ohjaus. Samoin infektioiden torjuntaan liittyvä toiminta on leikkaus- ja anes-tesiahoitajan perusosaamista intraoperatiivisessa hoidossa. (Parsons & Newcomb 2007, Mitchell & Flin 2008; Stobinski 2008; Pear & Williamsson 2009.) Potilaan hoitoon sisält y-vät tarkkailutehtävät, kuten potilaan voinnin analysointi monipuolisesti, muun henkilö-kunnan ohjaaminen tarkkailuvälineistön käytössä ja oman erikoisalansa hoito - ja tarkkai-lutoiminnan kehittäminen edellyttävät erittäin hyviä tietoja anatomiasta, fysiologiasta ja farmakologiasta. (Begat ym. 2005; Perry 2005; Kingdon ym. 2006; Kuhmola 2007; Mit-chell & Flin 2008). 2.2.4 Tilannehallinta ja päätöksentekokyky
Potilaan riskikartoituksessa, komplikaatioiden ennaltaehkäisyssä ja lääkehoidon ratka i-suissa on leikkaus- ja anestesiahoitajilla todettu olevan vaikeuksia (Kingdon ym. 2006; Voight 2009). Tilannehallinta ja päätöksentekokyky ovat kuitenkin leikkaus - ja anes-tesiahoitajan toiminnan perusedellytyksiä. Tilannehallintaan kuuluvat hengenvaaralli s-ten tilanteiden varhainen tunnistaminen, toiminnan joustava priorisoiminen tilanteen mukaan, hätätilanteissa toimiminen tilanteen vaatimalla tavalla, työtovereiden ohjaam i-nen nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinnassa, välineistön toimintavalmiuden ylläp i-täminen, yhteistyön edistäminen nopeasti muuttuvissa tilanteissa sekä nopeaan ongel-manratkaisuun kykeneminen (Begat ym. 2005; Kingdon ym. 2006; Coopmans & Biddle 2008; Voight 2009). Anestesiahoitajat korostavat tarvitsevansa koulutusta ja lisäpätevyy t-tä potilaan riskikartoituksesta (ks. Paakkonen 2008), hoidon turvallisuuden ennaltaeh-käisystä sekä spesifien anestesiamuotojen käytöstä ja erityisesti lääkehoidosta (Goni & Perez 2009). Koulutus näyttää lisäävän hoitajien itseluottamusta elvytystaitojen hallin-nassa, mutta ei kuitenkaan vähennä jännitystä eikä epävarmuutta omaa r ooliaan koh-taan (Mäkinen ym. 2009).
Hintsalan (2005) mukaan sairaanhoitajista naiset korostavat päätöksenteos-sa oikeudenmukaisuutta, vastuuta potilastyöstä sekä päätöksentekovaltaa työyhteisöis-sä, kun taas miehet päätöksenteon itsenäisyyttä. Lisäksi naiset korostavat koulutuksen arvostusta ja aktiivista tiedonhankintaa, miehet taas vaikutusvaltaa. Tilannehallintaan liittyy myös intuitio, merkityksiin ja vuorovaikutukseen perustuva toiminta (Nurminen 2000). Tilannehallinta edellyttää vankkaa teoriatiedon hallintaa sekä perustelemisen tai-toja (Oikarinen 2003; Timmons 2003; Meretoja ym. 2004a; Leinonen 2007; Mitchell & Flin 2008). Leikkausyksikön kanssa samankaltaisessa hoitoympäristössä työskentelevien t e-hostetun hoidon osaston sairaanhoitajien tärkeimpiä kvalifikaatiovaatimuksia ovat ääne-tön ammattitaito ja intuitiivisuus, itsenäisyys ja päätöksenteko hoitotyössä, erityisalan tieto ja tiedon soveltaminen sekä muutoksenhallinta (Luotola ym. 2003; Parsons & New-comb 2007; Salonen ym. 2007). Intuitioon, merkityksiin ja vuorovaikutukseen perustuva toiminta on yksi merkittävä leikkaus- ja anestesiahoitajan osaamisalue. Sen todentam i-nen ja tutkiminen on kuitenkin vaikeaa. Tutkittavan henkilökohtainen kokemus intuiti i-visesta toiminnasta ilman, että hän jälkeenpäin kykenee sanomaan tarkasti, mikä sai ai-
17
kaan toiminnon, voi olla hyvin erilainen. Harva pystyy kuvaamaan, mihin tekijöihin, syihin, tietoihin tai vaistoon hänen reaktionsa perustuivat. (Nurminen 2000.)
Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkaus- ja anestesiahoitajat tarvitsevat vankkaa leikkaus- ja anestesiahoitoon liittyvän hoitotieteellisen ja lääketieteellisen tiedon hallintaa, laajaa kokemusta erilaisista potilastilanteista sekä harjaantumista päätöksent e-ossa, jotta he pystyvät nopeasti muuttuvissa tilanteissa toteuttamaan potilaan turvallista intraoperatiivista hoitotyötä.
2.3 TEHTÄVÄSIIRROT LÄÄKÄREILTÄ LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOI-
TAJILLE
Terveydenhuollon ammatinharjoittamisesta on säädetty laissa (559/ 1994) ja asetuksessa (564/ 1994). Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat laillistettuja ammattihenkilöitä, ja laissa mää-ritellään ammattihenkilöiden yleiset velvollisuudet sekä lääkärien erityiset oikeudet ja velvollisuudet. Lääkäreitä lukuun ottamatta laissa ei ole tarkemmin määritelty eri a m-mattihenkilöiden tehtäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät työtä oman kou-lutuksensa ja ammattitaitonsa mukaisella ammattivastuulla. (Sosiaali- ja terveysministe-riö 2004, 2005, 2006.) Tehtäviensiirto lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä edellyttää, että sairaanhoitajalla on tehtävien suorittamiseen riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito ja että potilasturvallisuuden takaamiseksi sairaanhoitajan osaaminen varmistetaan asianmukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a, 2009; Peltonen 2009.)
Uudistuvat tai muuttuvat tehtäväkuvat edellyttävät uusia, täsmennettyjä ammatillisia osaamis- ja pätevyysvaatimuksia. Erityisesti haasteena on hoitohenkilöstön, kuten leikkaus- ja anestesiahoitajien, riittävän laaja-alaisen, mutta kuitenkin spesifin osaamisen ja pätevyyden ylläpitäminen ja varmistaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 2009; Lahti 2006; Kunnallinen työmarkkinalaitos 2009.) Toisaalta lääkäreidenkin ammatillisen osaamisen laajentamiseen on tarvetta. Heillä lääketieteellisen tiedon hallin-nan rinnalla korostuu myös muu asiantuntijuus, joka liittyy oppimis- ja viestintätaitoi-hin, yhteisötaitoihin sekä toimintojen ohjaukseen ja hallintaan. Yhteistyöta itoihin kuuluu tieto muiden ammattilaisten toiminnan tavoitteista, toimintamalleista ja osaamise sta. (Patja ym. 2009.) Sosiaali- ja terveysministeriö (2006) edellyttää yliopistollisten sairaalo i-den erityisvastuualueilla työnjaon kehittämistä. Kansallisen terveyshankkeen työnjak o-pilotit (Sariola 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006; Haapiainen ym. 2007) kartoittivat lääkärien ja sairaanhoitajien työnjakoa, ja näiden pilotointien tarkoituksena oli selventää vastuukysymyksiä sekä lainsäädännöllisten muutosten ja tehtävien siirtoon liittyvän lisäkoulutuksen tarvetta (Kukkola & Snellman -Tenhunen 2002; Leiwo ym. 2002b; Kärk-käinen ym. 2003a, 2003b, 2006; Rimpelä 2004). Terveydenhuollon yksiköissä toteutetut hallinnolliset linjaorganisaatiot saattavat aiheuttaa epäselvyyttä lääkäreiden ja sairaa n-hoitajien vallan sekä vastuun rajoissa (Virtanen & Kovalainen 2006).
18
Anestesiologien puute aiheutti keskustelua lääkäreiden ja anestesiahoitajien välisestä työnjaosta 2000-luvun alussa. Tuolloin eri sairaaloissa anestesiologien ja anestesiahoitaji-en työnjako oli melko yhtenäinen. Yleisanestesian anto, puudutusten laitto ja suonten kanyloinnit, lukuun ottamatta perifeerisen laskimon kanylointia, kuuluivat anestesiolo-geille. Eniten eroavuutta esiintyi työnjaossa, joka koski sedaatiota puudutusten yhtey-dessä eri lääkeaineilla sekä ekstubaatiota heräämössä. Vain osa halusi kehittää työnjakoa niin, että anestesiahoitaja hoitaisi yleisanestesian alusta loppuun ilman lääkärin läsn ä-oloa. Anestesiatoiminnasta vastuussa olevat henkilöt pitivät silloista työnjakoa melko toimivana. (Niskanen ym. 2004). Kirurgien ja leikkaushoitajien välistä ty önjakoa koske-via tutkimuksia on niukasti. Leiwon ym. (2002b) mukaan kirurgisista toimenpiteistä sa i-raanhoitajille siirrettäviksi esitettiin pienten luomien poistamista sekä pintahaavojen ompelua. Myös Paakkosen (2008) mukaan pienten haavojen ompelu voisi o lla sairaan-hoitajan tehtävä.
Niskasen (2006) mukaan työnjakoa voidaan kehittää paikallisestikin, mutta kehittämiseen tarvitaan myös valtakunnallisia, yhdessä sovittuja toimintamalleja ja ko u-lutusta. Tehtäväsiirroissa on huomioitava työskentelykulttuuri, joka vaihtelee työyksi-köittäin. Yhdessä yksikössä toimiva menettely ei toimikaan toisessa. Leikkausyksiköissä on runsaasti erikoisalakohtaisia toimintatapoja . Lisäksi yksiköiden toiminnanohjausjär-jestelmät ovat osoittautuneet vanhanaikaisiksi. Näin ollen leikkausyksiköissä on tarvetta selkeyttää toiminnanohjauksen työnjakoa ja vastuuta lääkäreiden ja hoitajien välillä. Toimenkuvat ja valtasuhteet tulisi olla kirjallisessa muodossa. (Niskanen 2006; Marjamaa 2007.)
Yhteenvetona voidaan todeta, että lääkäreiden ja leikkaus- ja anestesiahoi-tajien työnjaon kehittämiselle ja tehtäväkuvien tarkentamiselle on tarvetta. Samalla teh-täväsiirtojen edellytyksiä on tarkasteltava laajasti. Leikkaus- ja anestesiahoitajien amma-tillisen pätevyyden sisältöä on täsmennettävä ja vastuukysymykset selkiytettävä ennen mahdollisia tehtäväsiirtoja.
2.4 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDISTA
Tutkimus käsittelee kliinistä hoitotyötä ja leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä sekä tehtäväsiirtoja lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja tausta pohjautuvat sairaa n-hoitajan ammatilliseen pätevyyteen ja intraoperatiiviseen hoitotyöhön (kuvio 1). Tässä tutkimuksessa leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan heiltä edellytettyä tietojen, taitojen ja asenteiden osaamisen kokonaisuutta sekä hoit o-työn toimintojen hallintaa ja ammatillista käyttäytymistä. Intraoperatiivisella hoitotyöllä tarkoitetaan potilaan toimenpiteen aikaista leikkausyksikössä tapahtuvaa leikkaus- ja anestesiahoitajien toteuttamaa hoitotyötä. Leikkaus- ja anestesiahoitajien amm atillista pätevyyttä määrittävät sairaanhoitajan yhteistyö- ja tiimitaidot, dokumentointi-, tieto-tekniikka- ja viestintätaidot, tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta, tilannehallinta ja päätök-
19
sentekokyky sekä intraoperatiiviseen hoitotyöhön liittyvät tekijät, kuten hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet sekä leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvat.
Intraoperatiivista hoitotyötä ja leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä käsittelevää kotimaista tutkimusta on vähän. Aikaisemmat tutkimukset käsit-televät lähinnä potilaan kokemuksia ja ohjausta, tiimityöskentelyä tai hoitotyön kirja a-mista (Leinonen 2002; Silén-Lipponen ym. 2004b; Junttila 2005). Kansainvälisiä intraop e-ratiivista hoitotyötä ja hoitohenkilöstöä koskevia tutkimuksia (mm. Tanner & Timmons 2000; Firlit ym. 2002; Clancy 2007; Egger & Schbert 2008; Gillespie ym. 2009) tarkastelt a-essa on huomioitava erot hoitotyöntekijöiden koulutustaustojen, organisatoristen toimin-tatapojen sekä hoitotyön toimintojen ja tehtäväkuvien välillä.
Kuvio 1. Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
INTRAOPERA- TIIVISEEN HOI-TOTYÖHÖN VAI-KUTTAVAT TEKI-JÄT: Hoitoympäristö- ja työskentely-olosuhteet Leikkaus- ja anes-tesiahoitajien tehtäväkuvat
SAIRAANHOITAJAN AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN OSA-ALUEET: Yhteistyö- ja tiimitaidot Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta Tilannehallinta ja päätöksentekokyky
TEHTÄVÄ-SIIRROT: Lääkäreiltä leikkaus- ja/tai anestesia- hoitajalle siirrettävät tehtä-vät
LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOITAJAN AMMATILLINEN PÄTEVYYS INTRAOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ
20
21
3 Tutkimuksen tarkoitus ja tutki-
muskysymykset
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatil-lista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Tutkimuksessa kuvataan viiden yliopis-tollisen sairaalan viidellä eri erikoisalalla (neurokirurgia , sydän- ja verisuonikirurgia, ortopedia ja traumatologia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) työskentelevältä leik-kaus- ja anestesiahoitajalta edellytettyä ammatillista pätevyyttä ja vaaditun ammatillisen pätevyyden toteutumista, kun hän toimii hoitotyön asiantuntijana leikkausyksikössä yhtenä leikkaustiimin jäsenenä. Ammatillisen pätevyyden arvioijina ovat leikkaus- ja anestesiahoitajat, anestesiologit ja kirurgit. Lisäksi selvitetään vastaajien näkemyksiä tehtäväsiirroista lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä siirtojen edellytyksiä. Tavoitteena on luoda tämän tutkimuksen tulosten perusteella leikkaus- ja anestesiahoita-jan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa hoitotyössä. Ammattipätevyysmallissa kuvataan keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Tutkimuskysymykset: 1. Millaista ammatillista pätevyyttä edellytetään leikkaushoitajalta intraoperatiivisessa hoitotyössä ja miten se toteutuu eri ammattiryhmien (leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien) arvioimana sekä tarkasteltuna sairaaloittain ja työkokemu k-sen mukaan? 2. Millaista ammatillista pätevyyttä edellytetään anestesiahoitajalta intraoperatiivisessa hoitotyössä ja miten se toteutuu eri ammattiryhmien (leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien) arvioimana sekä tarkasteltuna sairaaloittain ja työkokemuk-sen mukaan? 3. Mitä tehtäviä vastaajat esittävät siirrettäviksi lääkäreiltä leikkaus - ja anestesiahoitajille ja mitä nämä tehtäväsiirrot edellyttävät? 4. Millainen on leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli?
22
23
4 Tutkimuksen toteutus
4.1 TUTKIMUKSEN TIETEENFILOSOFISET LÄHTÖKOHDAT
Tutkimuksen lähestymistapa muodostuu ontologiasta, epistemologiasta ja metodolog i-asta sekä filosofisista olettamuksista, jotka ohjaavat tutkijan ajattelua ja toimintaa (Rau-nio 1999; Niiniluoto 2002; Alastalo 2005).
Ontologialla, opilla olevaisuudesta, pyritään vastaamaan kysymykseen tutkittavan ilmiön perusluonteesta ja ihmisen perimmäistä olemuksesta. Ontologisesti maailmaa voi hahmottaa joko todellisuuden suhteella ihmisen käsityksiin tai todellisu u-della sinällään, yksilöstä riippumatta. Todellisuus koostuu empiirisesti havaittavista kokemuksista ja aktuaalisesta todellisuudesta, joka ympäröi ihmistä, sekä reaalisesta toiminnasta. (Raunio 1999.) Tämä tutkimus kohdentuu suomalaisten yliopistollisten sa i-raaloiden viiden eri erikoisalan leikkausyksiköihin ja koostuu leikkaus - ja anestesiahoita-jien, anestesiologien ja kirurgien omista kokemuksista ja näkemyksistä, joita heillä on leikkaus- ja anestesiahoitajan toiminnasta ja ammatillisesta pätevyydestä intraoperatiiv i-sessa hoitotyössä leikkausyksikössä. Tutkijan oma työkokemus vastaavasta todellisu u-desta vaikutti tutkittavan ilmiön valintaan.
Ihmistieteissä ontologiaan sisältyy ihmiskäsitys, jolla tarkoitetaan niitä ole-tuksia, joita tutkijalla on tutkimuskohteena olevasta ihmisestä. Indeterministinen ihmis-käsitys olettaa ihmisellä olevan tietoisuuden ja vapaan tahdon, jonka kautta ihminen myös toimii. (Raunio 1999.) Tutkijan omaa ihm iskäsitystä ohjaa oletus ihmisen vapaasta tahdosta ja tiedosta, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksellisessa suhteessa ympäristöön. Tutkijan ihmiskäsityksessä on yhtenevyyttä myös holist iseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on kokonaisuus (Rauhala 1990, 2005; Lehtovaara 1992). Tutkimuksen kohteena olevat leikkaus- ja anestesiahoitajat, anestesiologit ja kirurgit ovat vapaasta tahdostaan ja tietoisesti työskentelemässä vaativilla erikoisaloilla toteuttaakseen m o-niammatillista, laadullisesti hyvää potilaan intraoperatiivista hoitoa. Tutkija olettaa, että he edellyttävät myös leikkaus- ja anestesiahoitajilta korkeaa ammatillista pätevyyttä sekä holistista, kokonaisvaltaista suhtautumista potilaaseen. Holistinen lähestymistapa kuvaa leikkaus- ja anestesiahoitajien toteuttamaa intraoperatiivisen hoitotyön todellisuutta. Holistinen hoitaja ottaa huomioon potilaan bio-psyko-sosiaaliset, kulttuuriset ja hengel-liset osa-alueet toiminnassaan. (AHNA 2009; Sharoff 2009.) Intraoperatiivisen hoitotyön kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, kun nämä osat ymmärretään leikkaus- ja anestesiahoitajien toteuttamina hoitotyön toimintoina ja osat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa tietyssä ympäristössä, tässä tapauksessa leikkausyksikössä.
Tutkimuksen epistemologia, tieto-oppi, tutkii tiedon alkuperää ja luonnet-ta, tiedon rajoja sekä tutkijan suhdetta tietoon. Tutkittavan ilmiön epistemologiset peru s-teet tarkoittavat sitä, mistä ja miten tutkija hankkii tietonsa ja miten pätevää tieto on. Empiristinen näkemys pohjautuu ajatukseen, että kaikki tieto alkaa havainnoista ja ete-
24
nee teorioihin. Havainnot kerätään yleensä määrällisellä tu tkimusmenetelmällä, kuten tässä tutkimuksessa kyselylomakkeella. Ihmisen tietäminen on sidoksissa kokemukseen, eikä tieto voi olla riippumatonta. Tietäminen tapahtuu aina jossakin ympäristössä, tie-tyistä lähtökohdista ja tiettyjä päämääriä varten. Tieto on inhimillistä, subjekti ivista sekä arvosidonnaista, ja se on sidoksissa ihmisen kokonaismaailmaan. (Niiniluoto 2002; Ra u-nio 1999; Alastalo 2005.) Tässä tutkimuksessa tietoa kerättiin ensisijaisesti hoitotyön asi-antuntijoilta, leikkaus- ja anestesiahoitajilta, sillä he ovat varsinaisia asiantuntijoita mä ä-rittelemään leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä. Lisäksi haluttiin leik-kaustiimin jäsenten, anestesiologien ja kirurgien lääketieteellinen näkemys antamaan lisänäkökulmaa hoitajien ammatilliseen pätevyyteen. Saatu tieto on subjektiivista ja s i-doksissa vastaajan kokemukseen ja ymp äristöön.
4.2 TUTKIMUSMENETELMÄ JA-AINEISTO
Tutkimuksen ontologia ja epistemologia ohjaavat myös tutkimusmenetelmien valintaa. Tässä tu tkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmetodologiaa ja tutkimus on survey-tutkimus. Aineiston hankintamenetelmä oli kyselylomake (liite 1). Kyselyllä sa a-vutettiin ne suomalaiset asiantuntijat, joilla oli kompetenssia määritellä leikkaus - ja anes-tesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisältö . Otos käsitti kaikki leikkaus- ja anestesia-hoitajat, anestesiologit ja kirurgit, jotka työskentelivät viidessä yliopistollises sa sairaalas-sa viiden erikoisalan (sydän- ja verisuonikirurgia, neurokirurgia, ortopedia ja traumato-logia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksiköissä ja olivat läsnä yksikk ö-jen meeting-tilaisuuksissa, joissa kyselylomakkeet jaettiin. Kyselytutkimuksen etuna oli suuren kohdejoukon ja laajan kysymysmäärän mahdollistuminen. Valmiit vastausvaih-toehdot olivat helppoja vastaajille ja kysely oli edullinen tapa hankkia aineistoa. Laaja kyselyaineisto mahdollisti myös monipuoliset tilastolliset analyysimenetelmät. (Ks. Alasuutari 2001; Ahola ym. 2002; Alastalo 2005; Burns & Grove 2005; Hirsjärvi ym. 2007.)
Muuttujat jaoteltiin taustamuuttujiin ja tutkimusmuuttujiin , jotka tässä tu t-kimuksessa olivat leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä kuvaavia hoito-työn toimintoja. Yleisempää tietoa antavat taustamuuttujat (Grönroos 2003; Karjalainen 2004; Heikkilä 2005) olivat ikä, sukupuoli, toimipaikka ja yksikkö, nimike päätoimessa, työkokemuksen pituus, työsuhteen vakinaisuus sekä erikoisala.
4.2.1 Mittarin kehittäminen
Mittarin teoreettisena lähtökohtana käytettiin sairaanhoitajan ammatilliseen pätevyyteen ja osaamiseen liittyviä aikaisempia kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia vuosilta 1999–2008 (liitetaulukko 1), opetusministeriön (2006) laatimia sairaanhoitajan ammatilli-sen osaamisen sisältöjä (kliininen osaaminen, lääkehoito), anestesiasairaanhoitajille la a-
25
dittuja osaamisvaatimuksia (Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2006) sekä leikkaushoi-tajille laadittuja osaamisvaatimuksia (Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 2007). Kyselylomake kehitettiin tätä tutkimusta varten.
Tässä tutkimuksessa muodostettiin ensin leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet edellä mainittujen lähteiden sisällön perusteella induktiivisesti luokitellen. Muodostetut osa-alueet nimettiin seuraavasti: hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet, leikkaus- ja anestesiahoitajan tehtäväkuva, yhteistyö- ja tiimi-taidot, dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot, tarkkailu - ja hoitotoimien hal-linta sekä tilannehallinta ja päätöksentekokyky (liitetaulukko 1).
Kukin osa-alue koostui hoitotyön toiminnoista, joista muodostettiin väit-tämiä. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kartoitettiin 93 väittämän avulla (taulukko 2) ja anestesiahoitajan 91 väittämän avulla (taulukko 3). Jokaisen väit-tämän kohdalla kysyttiin erikseen sen tärkeyttä (1–5) ja toteutumista (1–5). Taulukko 2. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toimintoja mittaavat muuttujat. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet
Leikkaushoitajan hoitotyön toimintoväittämät osa-alueittain
1. Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet (12 muuttujaa)
136,137,138,139,140,146, 149,161,170,180,181, 185
2. Leikkaushoitajan tehtäväkuva (15 muuttujaa)
107,108,109,110,115,129,130,132,134,141,142,155,174,178, 192
3 Yhteistyö- ja tiimitaidot (12 muuttujaa)
131,143,144,150,151,152,186, 187,188,189,190,191
4. Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot (10 muuttujaa)
101,104,105,106,128,133,157,158,159,193
5. Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta (27 muuttujaa)
116,117,118,121,123,145,153,154,160,162,163,164,165,166, 167,168,169,171,172,173,175, 176,177,179,182,183,184
6 . Tilannehallinta ja päätöksentekokyky (17 muuttujaa)
102,103,111,112,113,114,119,120,122,124,125,126,127,135,147, 148,156
Taulukko 3. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toimintoja mittaa-vat muuttujat.
Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet
Anestesiahoitajan hoitotyön toimintoväittämät osa-alueittain
1. Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet (8 muuttujaa)
17,18,19,20,43,55,77,97
2. Anestesiahoitajan tehtäväkuva (17 muuttujaa)
21,22,30,31,32,49,67,68,69,70, 73,74,75,76,92,93,95
3. Yhteistyö- ja tiimitaidot (9 muuttujaa)
72,78,79,80,81,88,89,90,98
4. Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot (9 muuttujaa)
10,11,13,64,71,82,83,84,96
5. Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta (33 muuttujaa)
15,16,23,33,34,35,40,41,42,44,45,46,47,48,50,51,52, 56,57, 58,59,60,61,62,63,66,85,86,87,91,94,99,100
6. Tilannehallinta ja päätöksentekokyky (15 muuttujaa)
12,14,24,25,26,27,28,29,36, 37,38,39,53,54,65
26
Lisäksi kartoitettiin vastaajien näkemyksiä tehtäväsiirroista lääkäreiltä leikkaus- tai anes-tesiahoitajille. Yksi avoin kysymys koski mahdollisten tehtäväsiirtojen edellytyksiä.
Mittari sisälsi 225 muuttujaa ja yhden avoimen kysymyksen. Likert -asteikkoa käytetään mitattaessa asenteita, arvoja sekä mielip iteitä, ja vastaajat vastaavat kysymyksiin sen mukaan, mitä he todella asiasta ajattelevat. Henkilöt itse arvioivat omaa käsitystään väitteen sisällöstä. (Metsämuuronen 2003; Heikkilä 2005.) Muuttujia määriteltäessä huomioitiin, että muuttujien ja havaintojen määrä on riittävä esimerkiksi faktorianalyysin käytölle (Leskinen & Kuusinen 1991; Metsämuuronen 2003; Rasi & Kanninen 2007; Rasi ym. 2007).
Mittarin valid iteetilla tarkoitetaan sen pätevyyttä mitata juuri sitä, mitä sen on tarkoitus mitata kattavasti ja tehokkaasti. Sisältövalid iteetin takaamiseksi tutkimu k-sessa käytetty käsite on operationalisoitava oikein mitattavaksi. Hyvä sisällön valid iteetti on edellytys mittarin muille validiteeteille. Käsitevalid iteetti ilmaisee, missä laajuudessa mittari mittaa tarkasteltavaa käsitettä. (ks. Alkula ym. 1994; Alastalo 2005; Burns & Gr o-ve 2005.)
Tässä tutkimuksessa mittarin sisältö- ja käsitevalid iteetin takaamiseksi asi-antuntijaryhmä, johon kuului kaksi anestesiahoitajaa, kaksi leikkaushoitajaa, kaksi osa s-tonhoitajaa, ylihoitaja, kirurgi ja anestesiologi, arvioi mittaria seuraavien kriteerien po h-jalta: vastaamiseen liittyvät ohjeet, selkeys, ymmärrettävyys, helppous, lomakkeen sisä i-nen johdonmukaisuus, väittämien selkeys ja ymmärrettävyys, ajankohtaisuus ja yksi-tyiskohtaisuus. Asiantuntijaryhmä arvioi kyselylomakkeen täyttöohjeet ja sisäisen joh-donmukaisuuden selkeiksi. Taustatietoihin tarkennettiin kahta muuttujaa ja keskuste l-tiin siitä, miksei koulutusta kysytä. Anestesia- ja leikkaushoitajia koskeviin väittäm iin tuli useita käsitetarkennuksia ja järjestyksiä muutettiin. Neljä väittämää poistettiin pää l-lekkäisyyden takia ja kaksi lisättiin. Tehtäväsiirtoihin tuli kaksi lisäystä. Myös loma k-keen ulkoasu arvioitiin selkeäksi. Väittämien kokonaismäärä oli suuri, mu tta toisaalta väittämät kohdentuivat oleellisiin asioihin ja etenivät loogisesti. Onnistuneen operatio-nalisoinnin tuloksena on validi mittari (Alastalo 2005; Nummenmaa 2006; Hirsjärvi ym. 2007).
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa reliabiliteetilla tarkoite taan mittarin joh-donmukaisuutta eli se mittaa aina, kokonaisuudessaan samaa asiaa. Mittarin reliabil i-teettia voidaan tarkastella mittarin pysyvyyden, vastaavuuden ja sisäinen johdonmuka i-suuden avulla. (Nummenmaa 2006; Hirsjärvi ym. 2007.) Tässä tutkimuksessa mittarin reliabiliteetin takaamiseksi mittari testattiin vastaavalla kohdejoukolla (n = 60). Esitesta-uksen perusteella saatiin tietoa mittarin psykometrisista ominaisuuksista, kuten mittarin luotettavuudesta, pätevyydestä ja herkkyydestä sekä pystyttiin tekemään tarvittavat muutokset lopulliseen mittariin.
Esikyselyyn osallistujia pyydettiin myös arvioimaan mittaria itseään seu-raavien kriteerien pohjalta: tutkimuskohteen kattavuus (=kohdepätevyys), satunnaisista tekijöistä johtuvat virhevaikutukset, mittariin vastaamisen helppous ja käytetty aika, väittämien lukumäärä ja ymmärrettävyys sekä mittarin yleinen selkeys ja ohjeiden y m-
27
märrettävyys. Testauksen jälkeen mittari muokattiin lopulliseen muotoonsa. Mittarista poistettiin kaksi väittämää sisällön päällekkäisyyden takia. Väittämien määrä oli suuri, mutta vastaaminen koettiin suhteellisen helpoksi. Vastausohjeita pidettiin selkeinä ja ymmärrettävinä.
Lopullinen mittari koostui taustamuuttujista (1–9), anestesiahoitajan (10–
100) ja leikkaushoitajan (101–193) ammattipätevyyden tärkeyttä ja toteutumista koske-vista muuttujista sekä hoitotoimien siirtoa (194–225) koskevista väittämistä. Yksi avoin kysymys käsitteli edellytyksiä siirtojen toteutumiselle. (Kuvio 2.)
Kuvio 2. Mittarin kehittämisen vaiheet
4.2.2 Aineiston hankinta
Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat yliopistollisten sairaaloiden (HYKS, KYS, OYS, TaYS, TYKS) viiden erikoisalan (sydän - ja verisuonikirurgia, neurokirurgia, ortopedia ja traumatologia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksiköiden leikkaus- ja anestesiahoitajat sekä anestesiologit ja kirurgit. Nämä viisi operatiivista erikoisalaa ovat vaativia, toimenpiteiltään pitkälle erikoistuneita ja potilasaineistoltaan riskialttiita.
Mittarin rakentamisen teoreettiset lähtökohdat Aikaisemmat tutkimukset ja osaamisvaatimukset Ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja niiden nimeäminen: 1. Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet
2. Leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuva 3. Yhteistyö- ja tiimitaidot 4. Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot 5. Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta 6. Tilannehallinta- ja päätöksentekokyky
Kyselylomakkeen kehittäminen ja esitestaus:
Ammatillisen pätevyyden osa-alueita koskevat muuttujat mittarin sisältö: Asiantuntijaryhmä: mittarin sisältö- ja käsitevaliditeetin arviointi (lokakuu 2008) Kyselylomakkeen esitestaus: mittarin reliabiliteetin arviointi (marraskuu 2008)
lopullinen kyselylomake:
1. Leikkaushoitajan ammatillinen pätevyys: hoitotyön toimintojen tärkeys ja toteutuminen (93 muuttujaa) 2. Anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys: hoitotyön toimintojen tärkeys ja toteutuminen (91 muuttujaa) 3. Tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille (29 muuttujaa + 1 avoin kysymys)
28
Yleensä leikkaus- ja anestesiahoitajat toim ivat vain jommassakummassa työtehtävässä näillä erikoisaloilla. Lisäksi leikkaus- ja anestesiahoitajien kasvava puute, raskaille er i-koisaloille hakeutumisen vähentyminen ja työn päivystysluonteisuus vaikuttivat kyse i-sen kohderyhmän valintaan. Näillä erikoisaloilla leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatil-liseen pätevyyteen kohdistuu erityisiä vaatimuksia. Tutkija sopi sähköpostitse tai puhelimitse marras-joulukuussa 2008 yliopis-tosairaaloiden johtavien ylilääkäreiden, ylihoitajien ja osastonhoitajien kanssa meeting-ajankohdat. Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeella, joka jaettiin kunkin ammatt i-ryhmän meeting-kokouksissa läsnä olleille leikkaus- ja anestesiahoitajille, anestesiolo-geille ja kiru rgeille (N = 718). Tutkija esitteli lyhyesti tutkimuksen ja kyselylomakkeen sekä vastasi esitettyihin kysymyksiin. Leikkaus- ja anestesiahoitajat täyttivät kyselylo-makkeen heti meetingissä ja tutkija keräsi lomakkeet. Anestesiologit ja kirurgit saivat meetingissä lomakkeet itselleen palautuskuorissa, vastasivat lomakkeeseen myöhemmin ja palauttivat lomakkeet postitse tutkijalle. Aineiston keruu tapahtui 26.1.2009 – 25.5.2009, ja tutkija oli läsnä yhteensä 28 meetingissä.
Yliopistosairaaloiden ylihoitajat ja ylilääkärit ilmoittiv at kyseisten erikois-alojen leikkausyksiköiden arvioiduksi henkilömääräksi kokonaisuudessaan 908 leikka-us- ja anestesiahoitajaa, anestesiologia ja kirurgia. Tutkimuksen otokseksi määriteltiin meeting-kokouksissa läsnä olleet henkilöt (N = 718). Kyselylomakkeen palautti 590 vas-taajaa, joista leikkaushoitajia oli 256, anestesiahoitajia 184, anestesiologeja 76 ja kirurgeja 64. Vastanneista 10 ei ollut ilmoittanut organisaatiotaan (n = 4) ja/ tai ammattiryhmäänsä (n = 9). Leikkaushoitajien vastausprosentti oli 94, anestesiahoitajien 85, anestesiologien 64 ja kirurgien 58. Uusintakyselyä ei toteutettu hyvän vastausprosentin takia. Palautu-neista lomakkeista hylättiin vain yksi lomake. Näin ollen lopullinen aineisto oli 589 lo-maketta. Vastausprosentti oli 82. (Kuvio 3, Taulukko 4.)
Kohderyhmä Otos (N = 718): Leikkaushoitajat (n = 272), anestesiahoitajat (n = 216), anestesiologit (n = 119) ja kirurgit (n = 111), jotka työskentelivät yliopistollisten sairaaloiden (HYKS, KYS, OYS, TaYS, TYKS) viiden eri erikoisalan (neurokirurgia, sydän- ja verisuonikirurgia, ortope-dia ja traumatologia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksiköissä.
Tutkimusaineiston hankinta:
Meeting-kokouksissa (28) kyselyyn vastaaminen tai vastaaminen myöhemmin ja palautus postitse Ajankohta: tammikuu-toukokuu 2009
Vastausprosentti: 82 % (n = 589)
29
Kuvio 3. Kohderyhmä ja tutkimusaineiston hankinta Taulukko 4. Tutkimuksen kohderyhmä (n) ammattiryhmittäin ja organisaatioittain.
ORGANISAATIO AMMATTIRYHMÄT Leikkaus- Anestesia- Anestesiologit Kirurgit Yhteensä
hoitajat hoitajat n n n n n %
HYKS Ilmoitetut 90 70 50 40 250 Meetingissä 86 68 40 28 222 Vastanneet 84 57 31 19 192 32 KYS Ilmoitetut 60 40 15 26 141 Meetingissä 58 35 10 15 118 Vastanneet 57 31 8 10 106 18 OYS Ilmoitetut 46 44 30 40 160 Meetingissä 42 40 15 22 119 Vastanneet 39 32 3 12 86 15 TaYS Ilmoitetut 86 46 35 30 197 Meetingissä 45 45 26 20 136 Vastanneet 45 41 12 4 102 17 TYKS Ilmoitetut 60 30 30 40 160 Meetingissä 41 28 28 26 123 Vastanneet 31 23 22 19 95 16
Yhteensä Ilmoitetut 342 230 160 176 908 Meetingissä 272 216 119 111 718 Vastanneet 256 184 76 64 580 Tieto organisaatiosta ja/ tai ammattiryhmästä puuttui 10 2 ------------------------------------------------- Yhteensä 590 Hylätyt lomakkeet - 1 ------------------------------------------------- Lomakkeet Yhteensä 589 100 %
4.2.3 Aineiston analysointi
Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 14.0 for Windows -ohjelmalla. Ana-lyysimenetelmät on esitetty tutkimuskysymyksittäin taulukossa 5. Analyysi aloitettiin jakaumien tarkastelulla ja muuttujien normaalijakautuneisuutta tutkittiin graafisesti. Suurin osa jakaumista oli vinoja. Vastausten jakautuminen esitettiin frekvenssi- ja pro-senttijakaumilla. Taustamuuttujien ja ammatillista pätevyyttä kuvaavien muuttujien välistä yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoinnilla ja epäparametrisella khiin neliö testillä. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden tärkeyttä kuvaavista muuttujis-ta laskettiin keskiarvot, joiden perusteella muodostettiin kolme ammatillisen pätevyyden osa-alueiden vaatimustasoa.
Monimuuttujamenetelmänä tutkimuksessa käytettiin faktorianalyysiä. Tutkimusaineiston suuruus ja Likert-tyyppiset ammatillista pätevyyttä kuvaavat muu t-tujat mahdollistivat faktrorianalyysin käytön, jonka tarkoituksena oli muodostaa sisällö l-tään täsmällisiä leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä kuvaavia osa-alueita sekä paljastaa piileviä muuttujia. Ennen faktorianalyysin toteuttamista muuttuji-
30
en keskinäiset korrelaatiot tarkastettiin Spearmannin korrelaatiotestillä, koska faktor i-analyysissä oletetaan, että muuttujien välillä on aitoja korrelaatioita. Muuttujat korrelo i-vat hyvin keskenään. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden tärkeyttä kuvaavat muuttujat analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysillä käyttäen Varimax-rotaatiota. Rotatoinnin tavoitteena on maksimoida yksittäisen muuttujan lataukset y h-teen faktoriin. Faktorianalyysissa faktoreiden tulkinta tehdään tarkastelemalla muuttuji-en saamia latauksia eri faktoreille. (Nunnaly & Bernstein 1994; Metsämuuronen 2003; Burns & Grove 2005; Nummenmaa 2006.)
Kaikki leikkaushoitajien ammatillisen pätevyysosa-alueiden tärkeyttä kos-kevat muuttujat (93) sekä anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden osa-alueiden tär-keyttä koskevat muuttujat (89) otettiin faktorianalyysiin. Muuttujien korrelaatiomatrii-sissa Kaiserin testi oli suurempi kuin 0,9 ja Barlettin sväärisyystestissa p < 0,001, joten korrelaatiomatriisi soveltui hyvin faktorianalyysiin (Nummenmaa 2006; Heikkilä 2005; Holopainen & Pulkkinen 2008). Kommunaliteettien vaihteluväli oli 0,3–0,8. Kommunali-teetti kertoo, kuinka paljon faktorit selittävät muuttujien vaihtelusta (Metsämuuronen 2003). Sekä leikkaushoitajien että anestesiahoitajien osalta muodostetut 8 faktoria selitti-vät 65 % muuttujien vaihtelusta. Faktoreiden muuttujista muodostettiin summamuutt u-jat, joiden keskiarvoja tarkasteltiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisten päte-vyysosa-alueiden osalta.
Tehtäväsiirtoa koskevien vastausten jakautuminen esitettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumilla. Taustamuuttujien ja tehtäväsiirtoja kuvaavien muuttujien välistä yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoinnilla. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Sisällön analyysissä analysoidaan dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti (Tuomi & Sarajärvi 2002; Alastalo 2005; Burns & Grove 2005). Tässä tutkimuksessa tehtäväsiirtojen edellytyksiä koskeva analyysi tehtiin leikk a-us- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien vastauksista lähtien, induktiivisesti luokitellen.
Lisäksi luotiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli, jossa ammatillisen pätevyyden osa-alueet sekä niiden keskinäinen järjestys muodostettiin fak-toroinnin tuloksista. Ammattipätevyysmallilla tarkoitetaan leikkaus- ja anestesiahoitaji-en ammatillista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä kuvaavaa kokonaisuutta, jossa ilmenevät keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineiston muuttujamuunnokset: Leikkaushoitajan ammatillista pätevyyttä mittaavia muuttujia oli 93. Anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä mittaavista muuttujista jätettiin kaksi muuttujaa pois, koska ne käsittelivät samaa hoitotyön toimintoa, jolloin jäljelle jäi 89 muuttujaa. Yksikkökohtaist a henkilöstömäärää kysyttäessä vastaajat olivat arvioineet hoitohenkilöstömäärän niin sattumanvaraisesti, että vastauksia ei voinut luotettavasti käyttää.
Aineiston tilastollisia analyysejä varten taustamuuttujien luokkia yhdiste t-tiin. Vastaajien ikä luokiteltiin neljäluokkaiseksi: 1. alle 35-vuotiaat, 2. 35–43-vuotiaat, 3.
31
44–53-vuotiaat ja 4. yli 53-vuotiaat. Leikkausyksikkötyökokemus luokiteltiin kuusiluok-kaiseksi: 1. alle 6 vuotta työskennelleet, 2. 6–10 vuotta työskennelleet, 3. 11–15 vuotta työskennelleet, 4. 16–20 vuotta työskennelleet, 5. 21–25 vuotta työskennelleet ja 6. yli 25 vuotta työskennelleet. Ammattiryhmistä yhdistettiin leikkaushoitajana (n = 239) ja leik-kaus- ja anestesiahoitajana (n = 17) toimivat sairaanhoitajat yhdeksi ryhmäksi: leikkaus-hoitajaksi (n = 256).
Ristiintaulukointia varten sekä leikkaus- että anestesiahoitajan ammatilli-sen pätevyyden hoitotyön toimintojen toteutumisvaihtoehdoista yhdistettiin vastau s-vaihtoehdot ‖ei koskaan‖ ja ‖harvoin‖ yhdeksi luokaksi. Muut vastausvaihtoeh dot (jos-kus, usein, aina) säilytettiin alkuperäisinä, koska haluttiin korostaa sitä, että leikkauss a-lissa on hoidettavana vain yksi potilas kerrallaan ja hoitotyön toimintojen toteutuminen tämän yhden potilaan kohdalla on merkityksellistä.
Khiin neliötestillä testattiin taustamuuttujittain (ammattiryhmä, organisaa-tio ja työkokemuksen pituus) vastaajien näkemysten ja hoitotyön toimintojen toteutum i-sen välistä riippuvuutta. Hoitotyön toimintojen toteutumista koskevien muuttujien va s-tausvaihtoehdot luokiteltiin kaksiluokkaiseksi (ei koskaan, harvoin, joskus, usein = 1 ja aina = 2) teoreettisten frekvenssien suurentam iseksi, koska khiin neliötesti olettaa, että tutkittavat muuttujat ovat kategorisia ja että kaikki havaitut frekvenssit ovat suurempia kuin 5 (Nummenmaa 2006; Holopainen & Pulkkinen 2008).
Taulukko 5. Analyysimenetelmät tutkimuskysymyksittäin.
Tutkimuskysymys
Muuttujat
Analyysimenetelmät
1. Millaista ammatillista pätevyyttä edellytetään leikkaushoitajal-ta intraoperatiivisessa hoitotyössä ja miten se toteutuu eri ammattiryhmien (leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiolo-gien ja kirurgien) arvioimana sekä tarkasteltuna sairaaloittain ja työkokemuksen mukaan?
2. Millaista ammatillista pätevyyttä edellytetään anestesiahoita-jalta intraoperatiivisessa hoitotyössä ja miten se toteutuu eri ammattiryhmien (leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiolo-gien ja kirurgien) arvioimana sekä tarkasteltuna sairaaloittain ja työkokemuksen mukaan? 3. Mitä tehtäviä vastaajat esittävät siirrettäviksi lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille ja mitä nämä tehtäväsiirrot edel-lyttävät? 4. Millainen on leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipäte-vyysmalli?
1–9 101–193 1–9 10–100 194–225 226 10–193
Frekvenssi ja prosenttijakaumat Ristiintaulukointi , Faktorianalyysi Khiin neliötesti Frekvenssi ja prosenttijakaumat Ristiintaulukointi, Faktorianalyysi Khiin neliötesti Frekvenssi ja prosenttijakaumat Ristiintaulukointi Sisällön analyysi Prosenttijakaumat, Faktorianalyysi
32
4.3 TUTKIMUKSEN EETTISET KYSYMYKSET
Tutkimuksen eettiset kysymykset liittyvät aiheen, tutkimuskysymysten ja -menetelmän sekä kohderyhmän valintaan, kyselylomakkeen laatimiseen, aineiston keruuseen ja k ä-sittelyyn, tulosten luotettavuuden arviointiin ja tulosten julkaisemiseen. (Polit & Hungler 2004; Kuula 2006; Vehviläinen-Julkunen 2006; ETENE 2007; TENK 2007, 2008; Itä-Suomen yliopisto 2010). Tämän tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa noudatettiin yleisiä tieteellisiä ja hoitotieteellisiä tutkimu seettisiä periaatteita.
Tutkimusta varten tehdyt kirjallisuushaut toteutettiin yleisten tutkimu s-käytänteiden mukaisesti ja prosessin eteneminen raportoitiin ohjaajille säännöllisin v ä-liajoin ohjauskeskusteluissa. Kyselylomaketta arvioi asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä olivat kaksi anestesiahoitajaa, kaksi leikkau shoitajaa, kaksi osastonhoitajaa, ylihoitaja, anestesiologi ja kirurgi yliopistollisesta sairaalasta. Heitä jokaiselta pyydettiin sähköpo s-titse suostumus. Suostumusten jälkeen tutkija lähetti asiantuntijaryhmän jäsenelle postit-se saatekirjeen arviointikriteereineen ja kyselylomakkeen lokakuussa 2008. Samalla s o-vittiin yhteinen tapaamisajankohta. Arviointiaikaa jäsenille jäi 2 viikkoa. Asiantuntija-ryhmä kokoontui 2 kertaa (2 x 90 min), jolloin kaikki jäsenet antoivat lausuntonsa mitta-rista. Asiantuntijaryhmän lausunnon mukaisesti mittaria muokattiin. Mittarin esitesta a-mista varten tutkija anoi tutkimusluvan kohdesairaalasta sairaalan tutkimuslupaohje i-den (Laatikainen 2008) mukaisesti ja esitestaus tapahtui marraskuussa 2008. Saadusta esiaineistosta tutkija teki tarvittavat tilastolliset ajot mittarin muokkaamiseksi vielä l o-pulliseen muotoonsa. Lopullinen kyselylomake liitettiin mukaan tutkimuslupa-anomuksiin.
Varsinaisten tutkimuslupien anomisessa viidestä yliopistosair aalasta tutki-ja noudatti kunkin sairaalan www -sivuillaan julkaisemia toimintaohjeita. Virallisesti hyväksytty tutkimussuunnitelma liitettiin tutkimuslupapyyntöihin ja tutkimusluvat l ä-hetettiin sairaalan ohjeiden mukaisesti liitteineen luvan myöntävälle hen kilölle tai henki-löille. Kaikista viidestä yliopistollisesta sairaalasta tuli myönteiset tutkimuslupapäätö k-set. Tämän jälkeen tutkija sopi kunkin yliopistosairaalan johtavan ylilääkärin, ylihoitajan ja osastonhoitajan kanssa henkilökohtaisesti ajankohdat, jolloin tutkija osallistuisi mee-ting-tilaisuuksiin tutkimusaineiston keräämiseksi.
Tutkimukseen osallistuville annettiin riittävästi tutkimusta ja sen tarkoitu s-ta koskevaa tietoa (ks. Bowling 2002). Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista eikä vastaajien nimitietoja kysytty. Tällä varmistettiin tutkimukseen osallistuneiden anonymiteetti (ks. Burns & Grove 2005). Leikkaus- ja anestesiahoitajat täyttivät lomak-keet meeting-tilaisuudessa ja anestesiologit ja kirurgit saivat kyselylomakkeen palautu s-kuoressa itselleen, täyttivät lomakkeet myöhemmin ja palauttivat ne postitse tutkijalle. Tutkija koodasi palautuneet lomakkeet numeroin. Aineiston tallensi kesä -heinäkuussa 2009 SPSS:lle Itä-Suomen yliopiston tietotekniikkakeskuksen tietojenkäsittelijä. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten ja se käsitellään Itä -Suomen yliopiston arkistointiohjei-den mukaisesti tutkimuksen valmistuttua.
33
5 Tulokset
5.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT
Kyselytutkimukseen vastanneet (n = 589) työskentelivät leikkaushoitajina, anestesiahoi-tajina, anestesiologeina tai kirurgeina viidessä yliopistosairaalassa (HYKS, KYS, OYS, TaYS, TYKS), viidellä eri erikoisalalla (sydän - ja verisuonikirurgia, ortopedia ja traum a-tologia, gastroenterologia, plastiikkakirurgia ja neurokirurgia).
Vastaajien keski-ikä oli 40 vuotta ja heistä yli kaksi kolmasosaa (73 %) oli naisia ja yli neljännes (27 %) miehiä. Leikkaus- ja anestesiahoitajista miehiä oli 15 %. Vas-taajista anestesiahoitajana toimi 31 % (n = 184), leikkaushoitajana 44 % (n = 256), anes-tesiologina 13 % (n = 76) ja kirurgina 11 % (n = 64). Noin 1 % oli jättänyt vastaamatta ammattiryhmää koskevaan kysymykseen.
Leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien jakautuminen eri ikäluokkiin on esitetty kuviossa 4. Ikäluokkaan 1 kuulu ivat 22–34-vuotiaat (34 % vastaajista), 2. ikäluokkaan 35–43-vuotiaat (28 % vastaajista), 3. ikäluokkaan 44–53-vuotiaat (28 % vastaajista) ja 4. ikäluokkaan 54–65-vuotiaat (10 % vastaajista).
Leikkaushoitajista 38 % (n = 94) ja anestesiahoitajista 40 % (n = 74) sijoittui nuorimpaan ikäryhmään. Leikkaushoitajista yli neljännes (28 %) ja anestesiahoitajista lähes neljännes (24 %) kuului toiseen ikäryhmään. Kolmanteen ikäryhmään kuului lähes neljännes (23 %) leikkaushoitajista ja yli neljännes (28 %) anestesiahoitajista. Vanhim-paan ikäryhmään kuului 11 % leikkaushoitajista ja 8 % anestesiahoitajista. Anestesiolo-geista yli kolmannes (36 %) kuului 2. ikäryhmään ja vain 12 % vanhimpaan ikäryhmään. Kirurgeistakin yli kolmannes (36 %) kuului 3. ikäryhmään ja 17 % vanhimpaan ikäryh-mään. (Kuvio 4.)
Vakinaisessa työsuhteessa vastaajista oli lähes neljä viidestä (78 %), määr ä-aikaisessa 17 % ja sijaisena vain 4 %. Noin 1 % jätti vastaamatta työsuhdetta koskevaan kysymykseen.
34
Kuvio 4. Ammattiryhmät (n) ikäluokittain Yliopistollista sairaaloista (HYKS, KYS, OYS, TaYS ja TYKS) kyselyyn vastanneista lähes kolmannes (32 %, n = 191) työskenteli HYKS:n eri yksiköissä, 18 % (n = 106) KYS:ssa, 15 % (n = 86) OYS:ssa, 18 % (n = 107) TaYK:ssa ja 16 % (n = 95) TYKS:ssa. Noin 1 % oli jättä-nyt vastaamatta organisaatiota koskevaan kysymykseen. Enemmistössä leikkausyks i-köistä hoidettiin useamman erikoisalan potilaita. Vain HYKS:n eri yksiköissä oli yhden tai kahden erikoisalan potilaita.
Terveydenhuoltoalalla työkokemusta alle 10 vuotta oli lähes kolmanneksel-la (31 %) vastaajista. Kaikkiaan työkokemusta 10 vuotta tai alle oli vajaalla puolella (43 %) vastaajista, 11–20 vuotta työkokemusta on yli neljänneksellä (28 %) vastaajista, 21–30 vuotta vajaalla neljänneksellä (23 %) ja yli 30 vuotta 6 % vastaajista. Keskimäärin tervey-denhuoltoalan työkokemuksen pituus oli 15 vuotta.
Vastaajista lähes 12 % oli työskennellyt nykyisessä työyksikössä alle vu o-den ja yli kaksi viidestä (42 %) oli työskennellyt enintään 5 vu otta. Neljännes (25 %) vas-taajista oli työskennellyt 6–10 vuotta, 11–15 vuotta 9 %, 16–20 vuotta 13 %, 21–25 vuotta 6 % ja yli 25 vuotta vain 5 % vastaajista. Keskimäärin työkokemuksen pituus oli 9 vuotta.
94 74 71 63 51 44 27 27 23 23 17 18 12 15 9 11 74
54–63-vuotiaat 44–53-vuotiaat 35–43-vuotiaat 22–34-vuotiaat Ammattiryhmät ikäluokittain
100
80
60
40
20
0
He
nk
ilö
mää
rä (
n)
(n)
Kirurgit Anestesiologit Leikkaushoitajat Anestesiahoitajat
35
Työvuosissa näkyy huiput 10 vuoden (n. 12 %), 20 vuoden (n. 8 %) ja 30 vuoden (n. 7 %) työvuosien kohdalla. (Kuvio 5.)
Kuvio 5. Vastaajien (%) työkokemus vuosina nykyisessä työyksikössä Leikkaus- ja anestesiahoitajien työkokemuksen pituus nykyisessä työyksikössä oli v ä-häinen (kuvio 6). Leikkaushoitajista kaksi viidestä (42 %) ja anestesiahoitajista jopa pu o-let (50 %) olivat työskennelleet nykyisessä työyksikössä enintään 5 vuotta. Leikkausho i-tajista kaksi kolmesta (66 %) ja anestesiahoitajistakin yli kaksi kolmesta (68 %) oli työs-kennellyt enintään 10 vuotta nykyisessä työyksikössä.
Yli 21 vuoden työkokemus oli vain joka kymmenennellä leikkaushoitajista (12 %) ja anestesiahoitajista (10 %). Anestesiologeista yli kolmanneksella (38 %) ja kiru r-geista lähes neljäsosalla (22 %) oli enintään 5 vuoden työkokemus nykyisessä työyksi-kössä. Yli 21 vuoden työkokemus oli 12 % anestesiologeista ja 9 % kirurgeista. (Kuvio 6.)
38 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Vastaajien työkokemus vuosina nykyisessä yksikössä
12
10
8
6
4
2
0
36
KirurgitAnestesiologitLeikkaushoitajatAnestesiahoitajat
Ammattiryhmittäinen työkokemus vuosina nykyisessä
työyksikössä
120
100
80
60
40
20
0
He
nk
ilö
mä
ärä
(n
) a
mm
att
iry
hm
ittä
in
26-38 vuotta
21-25 vuotta
16-20 vuotta
11-15 vuotta
6-10 vuotta
0-5 vuotta
Nykyisessä
työyksikössä
työkokemus vuosina
Kuvio 6. Ammattiryhmittäinen (n) työkokemus vuosina nykyisessä työyksikössä
37
5.2 LEIKKAUSHOITAJALTA EDELLYTETYN AMMATILLISEN PÄTEVYY-
DEN OSA-ALUEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN
Kyselyyn vastanneiden (n = 589) vastausten pohjalta muodostettiin ensin leikkaushoita-jalta edellytetyt ammatilliseen pätevyyteen sisältyvät hoitotyön toimintojen (93) vaat i-vuustasot sen mukaisesti, miten vastaajat olivat arvioineet hoitotyön toiminnon tärkey t-tä. Toimintojen tärkeyttä kuvaavista muuttujista laskettiin keskiarvot (vaihteluväli 1,58–
4,78) ja niiden perusteella muodostettiin kolme luokkaa, jotka kuvasivat leikkaushoita jal-ta edellytetyn pätevyyden tasoa. Korkeat keskiarvot osoittavat vastaajien näkemysten mukaisesti, että hoitotyön toiminnoista muodostettu leikkaushoitajien ammatillinen p ä-tevyys on vaativa. Nämä luokat nimettiin vaativuustason p erusteella:
A-taso: Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot
(ka 4,5–5,0; 37 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 2), B-taso: Leikkaushoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot
(ka 4,0–4,49; 34 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 3) ja C-taso: Leikkaushoitajan osattavat hoitotyön toiminnot
(ka alle 4; 29 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 4) Seuraavaksi muodostettiin leikkaushoitajan hoitotyön toimin tojen tärkeyttä kuvaavista muuttujista (93) eksploratiivisella faktorianalyysilla leikkaushoitajan ammatillista pät e-vyyttä kuvaavat faktorit. Näitä faktoreita muodostui kahdeksan , ja ne selittivät 65 % ko-konaisvaihtelusta. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alueita intraoperatii-visessa hoitotyössä kuvaavat faktorit nimettiin seuraavasti:
Faktori 1) Aseptiikka ja turvallisuus (25 hoitotyön toimintoa) Faktori 2) Dokumentointi ja kommunikointi (17 hoitotyön toimintoa) Faktori 3) Leikkaushoidon tekniikka (17 hoitotyön toim intoa) Faktori 4) Lääke- ja anestesiahoito (16 hoitotyön toimintoa) Faktori 5) Hoitovalmistelut (9 hoitotyön toimintoa) Faktori 6) Hoidon yksilöllisyys (4 hoitotyön toimintoa) Faktori 7) Äkilliset erityistoiminnot (2 hoitotyön toimintoa) Faktori 8) Leikkausasennot (3 hoitotyön toimintoa)
Näiden kahdeksan osa-alueen avulla pystyttiin selkeämmin hahmottamaan ja kuvaa-maan leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden sisältöä intraoperatiivisessa hoitotyö s-sä. Samalla muodostettiin täsmällisempi kuva siitä, millais ista leikkaushoitajan hoito-työn toiminnoista rakentuu potilaan kokonaishoito intraoperatiivisessa vaiheessa.
Ensimmäinen faktori ‖aseptiikka ja turvallisuus‖ muodostui steriilistä to i-minnasta, desinfektiosta ja potilashoidon turvallisuudesta. Toiseen fakto riin ‖dokumen-tointi ja kommunikointi‖ kuuluivat viestintä, ohjaaminen, palautteen anto ja kirjaaminen
eri menetelmillä. Kolmanteen faktoriin ‖leikkaushoidon tekniikka‖ sisältyivät instr u-
38
mentaatioon, laitteisiin, välineisiin ja hoitotarvikkeisiin liittyvät hoitotyön toiminnot. Neljäs faktori ‖lääke- ja anestesiahoito‖ muodostui potilaan anestesiamuodosta, sen ho i-dosta ja potilastarkkailusta. Viides faktori ‖hoitovalmistelut‖ käsitteli potilaan taustatie-toja, leikkaushoitosuunnitelmaa ja varautumista. Kuudes faktori ‖hoidon yksilöllisyys‖
sisälsi potilaan siirtotapahtumaan ja anestesian aloitukseen kuuluvia hoitotyön toimint o-ja. Seitsemäs faktori ‖äkilliset erityistoiminnot‖ muodostui potilaan elintoimintojen tu r-vaamisesta. Kahdeksannen faktorin ‖leikkausasenn ot‖ sisältönä oli jokaiselle potilaalle
tehtävään leikkausasentoon liittyvät hoitotyön toiminnot. Faktorit on kuvattu taulukossa 6.
Taulukko 6. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavat faktorit.
Aseptiikka Dokumen- Leikkaus- Lääke- ja Hoito- Hoidon Äkilliset Leikkaus- ja turvalli- tointi ja hoidon anestesia valmis- yksilölli- erityis- asennot suus kommunikointi tekniikka hoito telut syys toiminnot
Alfa-arvo ,971 ,894 ,921 ,905 ,850 ,779 ,810 ,789 Muuttujat (n) 25 17 17 16 9 4 2 3 Muuttuja- ,885- ,683- ,695- ,749- ,609- ,646- ,365- ,448- kohtaiset ,426 ,406 ,347 ,308 ,352 ,404 ,311 ,317 lataukset (max/min) Faktorin 21 12 10 10 6 3 2 2 selittämä osuus (%) kokonaisvaihtelusta 8 faktorin ratkaisu selittää 65 % kokonaisvaihtelusta
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavista faktoreista muodos-tettiin summamuuttujia. Summamuuttujien sisältämistä leikkaushoitajan hoitotyön to i-mintojen toteutumista kuvaavista muuttujista laskettiin keskiarvot, joita verrattiin to i-siinsa. Parhaiten leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alueista toteutui asep-tiikka ja turvallisuus -osa-alue (4,4) ja leikkaushoidon tekniikka -osa-alue (3,9). Heikoiten leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueista toteutuivat leikkausasennot (2,8) ja hoitovalmistelut (2,9) (taulukko 7). Kunkin ammatillisen pätevyyden osa-alueen sisällä olevat leikkaushoitajan hoitotyön toiminnot on esitetty niiden faktoroinnissa saamien latauksien mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
Taulukko 7. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutuminen (1 = ei kos-kaan, 2 = harvoin, 3 = joskus, 4 = usein, 5 = aina) faktoreittain summamuuttujien keskiarvojen, minimi- ja maksimiarvojen mukaan.
Tunnus- luvut Aseptiikka Dokumentointi Leikkaus- Lääke- Hoito- Hoidon Äkilliset Leikkaus- ja turvalli- ja kommuni- hoidon ja anestesia- valmistelut yksilölli- erityis- asennot suus kointi tekniikka hoito syys toiminnot
Keskiarvo 4,4 3,7 3,9 3,0 2,9 3,3 3,6 2,8 Minimiarvo 3,7 2,4 1,6 1,7 2,1 3,1 3,5 2,4 Maksimiarvo 4,8 4,3 4,6 3,7 3,8 3,5 3,7 3,0
39
5.2.1 Aseptiikka ja turvallisuus
Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueeseen sisältyi 25 leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa intraoperatiivisessa hoitotyössä, joista 20 kuului leikkaushoitajan ehdottomasti hallitt a-viin ja 5 hallittaviin hoitotyön toimintoihin.
Osa-alueen toteutumista tarkastellaan kahdessa osassa : ensin aseptiikka- ja sitten turvallisuusosa-alueen sisältöä. Aluksi tarkastellaan hoitotyön toimintojen toteu-tumista kokonaisuudessaan vastaajien (n = 589) näkemysten mukaan , ja hoitotyön toi-minnot on esitetty muuttujakohtaisten latausten (0,885–0,426) mukaisessa suuruusjärjes-tyksessä (liitetaulukko 5). Seuraavaksi tarkastellaan keskeisimpien hoitotyön toimintojen toteutumisessa ilmenneitä eroavuuksia ammattiryhmien, organisaatioiden ja leikkausyk-sikkötyökokemuksen pituuden välillä.
Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueeseen kuuluvista leikkaushoitajan hoito-työn toiminnoista yli puolet (52 %) toteutui yli 90 %:sti joko aina tai usein (liitetaulukko 5). Tämän osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 7.
40
Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%): 1. Käsien kirurgisen desinfektion hallinta (91 %) 2. Steriilin pukeutumisen leikkausvaatteisiin hallinta (93 %) 3. Steriilien käsineiden pukemisen ja käytön hallinta (93%) 4. Potilaan toimenpidealueen steriilisti peittäminen (86 %) 5. Potilaan toimenpidealueen varmistaminen (puolisuus, paikka) (74 %) 6. Käsidesinfektion hallinta (75 %) 7. Eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukainen toiminta (68 %) 8. Virheellisen aseptisen menettelyn korjaaminen (43 %) 9. Toimenpiteessä tarvittavien instrumenttien ym. tietäminen (40 %) 10. Steriiliyden vaatimusten tietäminen (57 %) 11. Toimenpiteessä tarvittavien sidetarvikkeiden, neulojen ym. laskeminen (86 %) 12. Instrumenttien ym. varaaminen ennen toimenpidettä (74 %) 13. Aseptiikan toteutumisen valvominen kaikessa toiminnassa (46 %) 14. Kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun tietäminen (31 %) 15. Potilaan ihon desinfioiminen aseptiikan sääntöjä noudattaen (58 %) 16. Instrumenttien ym. toiminnan tarkistaminen ennen toimenpidettä (57 %) 17. Potilaalle optimaalisen leikkausasennon laittaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa (66 %) 18. Uusimman aseptisen tiedon tietäminen ja toiminta (44 %) 19. Välineellisestä toimintavalmiudesta huolehtiminen (38 %) 20. Leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden ehkäisy (23 %) 21. Peittelymateriaaleista ym. aiheutuvien ihokomplikaatioiden ehkäisy (25 %) 22. Potilaan lämpötasapainosta huolehtiminen (15 %) 23. Leikkausyksikössä käytössä olevien sterilointimenetelmien hallinta (27 %) 24. Eristyskäytäntöjen hallinta (24 %) 25. Leikkaussalissa toimenpiteen loputtua aseptisesti oikein toimiminen (40 %)
Kuvio 7. Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%)
Aseptiikka-osa-alueen hoitotyön toiminnot
Aseptiikkaan liittyvissä hoitotyön toimintojen toteutumisessa, joissa leikkaushoitaja ti e-tää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti, tietää steriliyyden vaatimukset, korjaa virheellisen aseptisen menettelyn, desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti sekä valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa, oli vastaajien mie-lestä puutteita (liitetaulukko 5).
Leikkaushoitajan, sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan , ehdotto-masti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. Vastaajista 93 %:n mielestä toiminto toteutui joko aina tai usein (liite-taulukko 5). Leikkaushoitajista yli puolet (54 %) ja anestesiahoitajista vajaa puolet (45 %),
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
ine
n a
ina
(%
)
(%)
41
mutta kirurgeista vain kolmannes (33 %) ja anestesiologeista ainoastaan viidennes (20 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja tietää ja toimii itse aina uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. OYS:ssa työskentelevistä yli kahden kolmasosan (67 %), mutta TaYS:ssa työskentelevistä vain kolmanneksen (33 %) mielestä leikkaushoitaja tiesi ja toimi itse aina uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennel-leistä lähes kaksi kolmesta (62 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain kolmannes (33 %) oli sitä mieltä, että toiminto toteutui aina. (Taulukko 8.)
Taulukko 8. Leikkaushoitaja tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin
n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 4 2 10 5 87 47 83 45 184 100 Leikkaushoitaja 1 0 11 4 106 41 138 54 256 100 Anestesiologi 5 7 6 8 50 66 15 20 76 100 Kirurgi 1 2 2 3 40 63 21 33 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 3 2 15 8 99 52 74 39 191 100 KYS 0 0 2 2 50 47 54 51 106 100 OYS 1 1 3 4 24 28 58 67 86 100 TaYS 5 5 5 5 62 58 35 33 107 100 TYKS 3 3 4 4 54 57 34 36 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 9 4 11 5 110 45 116 47 246 100 6–10 vuotta 2 1 10 7 86 59 48 33 146 100 11–15 vuotta 0 0 2 4 25 49 24 47 51 100 16–20 vuotta 0 0 6 7 43 53 32 40 81 100 21–25 vuotta 1 3 0 0 12 35 21 62 34 100 yli 25 vuotta 0 0 0 0 13 45 16 55 29 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat oman aseptisen tietonsa ja toimintansa me r-kittävästi paremmaksi kuin anestesiologit (p = 0,000, df = 3). Sairaaloittain tarkasteltuna OYS:ssa työskentelevät arvioivat leikkaushoitajan tiedon ja toiminnan paremmaksi kuin TaYS:ssa työskentelevät (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen pituuden perusteella vaihte-lua oli siten, että ne, joilla oli 6–10 vuoden työkokemus arvioivat leikkaushoitajan asepti-sen tiedon ja toiminnan heikommaksi kuin ne, joilla oli yli 21 vuotta työkokemusta (p = 0,010, df = 5).
Intraoperatiivisessa hoitotyössä potilaan ihon desinfiointi kuului leikkau s-hoitajan, valvovana hoitajana toimiessaan, ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toiminto i-hin. Vastaajista yli puolen (58 %) mielestä leikkaushoitaja desinfioi aina potilaan ihon aseptisten sääntöjen mukaisesti (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista yli kaksi kolmasosaa (70 %) ja anestesiahoitajistakin yli puolet (61 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja desin-fioi aina potilaan ihon aseptisten sääntöjen mukaisesti. Kirurgeista vajaa puolet (45 %), mutta anestesiologeista ainoastaan yli neljännes (28 %) oli samaa mieltä. OYS:ssa työs-kentelevistä yli kolme neljästä (78 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä alle puolet (44 %) arvioi leikkaushoitajan desinfioivan aina potilaan ihon aseptisten sääntöjen mukaisesti.
42
Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä 85 %, mutta 6–10 vuotta työskennelleis-tä vain alle puolen (42 %) mielestä toiminto toteutui aina. Alle 6 vuotta työskennelleistä lähes kaksi kolmesta (63 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 9.)
Taulukko 9. Leikkaushoitaja desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 5 3 3 2 64 35 112 61 184 100 Leikkaushoitaja 4 2 6 2 67 26 179 70 256 100 Anestesiologi 4 5 1 1 50 66 21 28 76 100 Kirurgi 2 3 0 0 33 52 29 45 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 1 1 3 2 75 39 112 59 191 100 KYS 0 0 2 2 35 33 69 65 106 100 OYS 1 1 1 1 17 20 67 78 86 100 TaYS 7 7 4 4 46 43 50 47 107 100 TYKS 7 8 0 0 46 48 42 44 95 100 Leikkausyksikkö: työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 8 3 3 1 79 32 156 63 246 100 6–10 vuotta 5 4 2 1 78 53 61 42 146 100 11–15 vuotta 1 2 0 0 15 29 35 69 51 100 16–20 vuotta 1 1 5 6 34 42 41 51 81 100 21–25 vuotta 1 3 0 0 4 12 29 85 34 100 yli 25 vuotta 0 0 0 0 10 35 19 66 29 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat anestesiologeja useammin desinfioivansa potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti (p = 0,000, df = 3). Sa iraaloittain tarkastel-tuna TYKS:ssa työskentelevät arvioivat leikkaushoitajan desinfioivan potilaan ihon asep-tiikan sääntöjen mukaisesti harvemmin kuin OYS:ssa työskentelevät (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen mukaan vaihtelua oli siten, että kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat leikkaushoitajan desinfioivan potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti merkittävästi useammin kuin ne, joilla oli 6–10 vuoden työkokemus (p = 0,000, df = 5).
Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän tietää steriiliyden vaatimukset. Vastaajista yli puolen (57 %) mielestä leikkaushoitaja tiesi aina steriiliyden vaatimukset (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista lähes kolme neljästä (70 %) ja anestesiahoitajista reilusti yli puolet (61 %), mutta anestesiologeista ainoastaan nel-jännes (26 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja tiesi aina steriiliyden vaatimukset. OYS:ssa työskentelevistä kaksi kolmesta (74 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain vajaa puolet (46 %) oli sitä mieltä, että toiminto toteutui aina. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli kolme neljästä (77 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain alle puolen (43 %) mielestä leikkaushoitaja tiesi aina ster iiliyden vaatimukset. (Taulukko 10.)
43
Taulukko 10. Leikkaushoitaja tietää steriiliyden vaatimukset -toiminnon toteutuminen taustamuut-tujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja tietää steriiliyden vaatimukset -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 5 3 3 2 64 35 112 61 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 5 2 71 28 180 70 256 100 Anestesiologi 4 5 0 0 52 68 20 26 76 100 Kirurgi 0 0 1 2 38 59 25 39 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 2 1 4 2 84 44 101 53 191 100 KYS 0 0 2 2 33 31 71 67 106 100 OYS 0 0 0 0 22 26 64 74 86 100 TaYS 6 6 1 1 45 42 55 51 107 100 TYKS 2 2 2 2 47 50 44 46 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 7 3 3 1 79 32 157 64 246 100 6–10 vuotta 2 1 4 3 78 53 62 43 146 100 11–15 vuotta 0 0 1 2 17 33 33 65 51 100 16–20 vuotta 0 0 1 1 42 52 38 47 81 100 21–25 vuotta 1 3 0 0 7 21 26 77 34 100 yli 25 vuotta 0 0 0 0 8 28 21 72 29 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan tiedot ster iiliyden vaatimuk-sista merkittävästi huonomm iksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3). Sairaaloit-tain tarkasteltuna OYS:ssa työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan steriilin tietämisen paremmaksi kuin TYKS:ssä työskennelleet (p = 0,000, df = 4). Kokeneet, yli 21 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat leikkaushoitajan steriilin tietämisen paremmaksi kuin lyhyemmän, 6–10 vuoden, ajan työskennelleet (p = 0,000, df = 5).
Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän korjaa virheellisen aseptisen menettelyn. Vastaajista vain alle puolen (43 %) mielestä t ä-mä hoitotyön toiminto toteutui aina (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista yli puolet (53 %) ja anestesiahoitajista vajaa puolet (44 %), mutta anestesiologeista ainoastaan vajaa vi i-dennes (16 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja korjasi aina virheellisen aseptisen m e-nettelyn. Kirurgeista 94 %:n mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui joko aina tai usein. Anestesiologeista kaksi viidestä (41 %) oli jopa sitä mieltä, että t ämä toteutui vain joskus. (Taulukko 11.)
Yli puolet OYS:ssa (59 %) ja KYS:ssa (52 %) työskennelleistä, mutta TYKS:ssa ja TaYS:ssa työskennelleistä vain kolmannes (33 %) oli sitä mieltä, e ttä leikka-ushoitaja korjasi aina virheellisen aseptisen menettelyn. Leikkausyksikössä 6–10 vuotta työskennelleistä vain vajaan kolmanneksen (30 %) mielestä leikkaushoitaja korjasi aina virheellisen aseptisen menettelyn. Lähes puolet (47 %) a lle 6 vuotta ja 11–15 vuotta työs-kennelleistä oli samaa mieltä. Lähes kolmannes (32 %) 6–10 vuotta työskennelleistä ja neljäsosa (25 %) 16–20 vuotta työskennelleistä oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja korjasi virheellisen aseptisen menettelyn vain joskus. (Taulukko 11.)
44
Taulukko 11. Leikkaushoitaja korjaa virheellisen aseptisen menettelyn -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja korjaa virheellisen aseptisen menettelyn -toiminnon toteutumi-nen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 6 3 32 17 66 36 80 44 184 100 Leikkaushoitaja 2 1 35 14 84 33 135 53 256 100 Anestesiologi 5 7 31 41 28 37 12 16 76 100 Kirurgi 0 0 4 6 36 56 24 38 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 2 1 37 19 75 39 77 40 191 100 KYS 1 1 13 12 37 35 55 52 106 100 OYS 1 1 8 9 26 30 51 59 86 100 TaYS 6 6 21 20 45 42 35 33 107 100 TYKS 4 4 29 31 31 33 31 33 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 8 3 33 13 89 36 116 47 246 100 6–10 vuotta 4 3 47 32 52 36 43 30 146 100 11–15 vuotta 1 2 6 12 20 39 24 47 51 100 16–20 vuotta 0 0 20 25 29 36 32 40 81 100 21–25 vuotta 1 3 1 3 13 38 19 56 34 100 yli 25 vuotta 0 0 1 3 11 38 17 59 29 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat itse arvioivat korjaavansa virheellisen menettelyn merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3). Vaihtelua oli myös sairaaloittain, siten että TYKS:ssa ja TaYS:ssa työskennelleet arvioivat puolestaan leikkaushoitajan korjaavan virheellisen menettelyn harvemmin kuin OYS:ssa työsken-nelleet (p = 0,000, df = 4). Ne, joilla oli 6–10 vuoden työkokemus arvioivat virheellisen menettelyn korjaamisen harvemm in tapahtuvaksi kuin kokeneet, yli 21 vuotta työsken-nelleet työntekijät (p = 0,002, df = 5).
Aseptiikan toteutumisen valvonta on leikkaushoitajan sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto. Vastaajista vain vajaan puolen (46 %) mielestä leikkaushoitaja valvoi aina aseptiikan toteutumista (liit e-taulukko 5). Leikkaushoitajista yli puolen (59 %) ja anestesiahoitajista vajaan puolen (48 %) mielestä leikkaushoitaja valvoi aina aseptiikan toteutumista. Kirurgeista lähes ko l-mannes (31 %), mutta anestesiologeista ainoastaan vajaa viidennes (17 %) oli samaa mie l-tä. OYS:ssa työskentelevistä lähes kaksi kolmannesta (62 %), mutta TYKS:ssa työskent e-levistä vajaa kolmannes (31 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja valvoi aina aseptiikan toteutumista. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä kaksi kolmesta (65 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain yksi kolmesta (32 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. (Taulukko 12.)
45
Taulukko 12. Leikkaushoitaja valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 5 3 12 7 79 43 88 48 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 6 2 99 39 151 59 256 100 Anestesiologi 6 8 4 5 53 70 13 17 76 100 Kirurgi 0 0 3 5 41 64 20 31 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 1 1 10 5 95 50 85 45 191 100 KYS 0 0 1 1 43 41 62 59 106 100 OYS 1 1 1 1 31 36 53 62 86 100 TaYS 5 5 6 6 55 51 41 38 107 100 TYKS 5 6 9 10 52 55 29 31 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 8 3 12 5 104 42 122 50 246 100 6–10 vuotta 3 2 12 8 85 58 46 32 146 100 11–15 vuotta 0 0 2 4 21 41 28 55 51 100 16–20 vuotta 0 0 1 1 42 52 38 47 81 100 21–25 vuotta 1 3 0 0 11 32 22 65 34 100 yli 25 vuotta 0 0 0 0 13 45 16 55 29 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan aseptiikan valvonnan toteu-tumisen merkittävästi heikommaksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3). TYKS:ssa työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan aseptiikan valvonnan toteutumisen heikommaksi kuin OYS:ssa työskennelleet (p = 0,000, df = 4). Vaihtelua oli myös työk o-kemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna siten, että kokeneet, yli 21 vuotta työskennel-leet työntekijät arvioivat leikkaushoitajan aseptiikan valvonnan toteutumisen puolestaan paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,001, df = 5).
Turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden turvallisuusosa -alueen hoitotyön toiminnois-ta käsitellään tarkemmin niitä hoitotyön toimintoja, joissa leikkaushoitaja tietää potilaalle tehtävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun, tietää toimenpiteessä tarvittavat instru-mentit, välineet ja laitteet sekä huolehtii potilaan läm pötaloudesta.
Leikkaushoitajan, sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan , ehdotto-masti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän tietää potilaalle tehtävän kirurgisen to i-menpiteen ja sen kulun. Vastaajista vain vajaan kolmanneksen (31 %) mielestä tämä toi-minto toteutui aina (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista yli kolmannes (35 %) ja anes-tesiahoitajista kaksi viidestä (42 %), mutta kirurgeista ainoastaan vajaa kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja tiesi aina potilaalle tehtävän kirurgis en toimenpiteen ja sen kulun. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (53 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain 15 %:n mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. Alle 6 vuotta työskennelleistä lähes kaksi viidestä (39 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 13.)
46
Taulukko 13. Leikkaushoitaja tietää potilaalle tehtävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja tietää potilaalle tehävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 5 3 23 13 78 42 78 42 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 24 9 142 55 90 35 256 100 Anestesiologi 3 4 5 7 58 76 10 13 76 100 Kirurgi 2 3 9 14 48 75 5 9 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 6 2 13 5 132 54 95 39 246 100 6–10 vuotta 4 3 26 18 94 64 22 15 146 100 11–15 vuotta 0 0 7 14 25 49 19 37 51 100 16–20 vuotta 0 0 13 16 50 62 18 22 81 100 21–25 vuotta 1 3 2 6 13 38 18 53 34 100 yli 25 vuotta 0 0 1 3 16 55 12 41 29 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat leikkaushoitajan tiedot potilaalle tehtävästä kirurgisesta toimenpiteestä ja sen kulusta merkittävästi paremmiksi kuin kirurgit (p = 0,000, df = 3). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna havaittiin, että 6–10 vuot-ta työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan tietävän potilaalle tehtävän kirurgisen to i-menpiteen ja sen kulun huonommin kuin kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).
Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet. Vastaajista 97 %:n mielestä tämä toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista yli kolmannes (38 %) ja anestesiahoitajista yli puolet (54 %) oli sitä mieltä, että leikkausho i-taja tiesi aina toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet. Kirurgeista s a-maa mieltä oli yli neljännes (27 %) ja anestesiologeistakin yli viidennes (22 %). (Taulukko 14.)
Taulukko 14. Leikkaushoitaja tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet - toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 4 2 1 1 79 43 100 54 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 3 1 155 61 98 38 256 100 Anestesiologi 3 4 0 0 56 74 17 22 76 100 Kirurgi 1 2 7 11 39 61 17 27 64 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat leikkaushoitajan tietävän toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet merkittävästi paremmin kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3).
47
Potilaan lämpötaloudesta huolehtiminen oli leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuuluva. Vastaajista vain 15 %:n mielestä leikkaushoi-taja huolehti aina potilaan lämpötaloudesta (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista vajaa viidennes (24 %), mutta anestesiahoitajista vain joka kymmenes (11 %), ja anestesiolo-geistakin ainoastaan 3 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja huolehti aina potilaan lä m-pötaloudesta. (Taulukko 15.)
Taulukko 15. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan lämpötaloudesta -toiminnon toteutuminen ammat-tiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja huolehtii potilaan lämpötaloudesta - toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 19 10 59 32 86 47 20 11 184 100 Leikkaushoitaja 2 1 30 12 163 64 61 24 256 100 Anestesiologi 10 13 49 65 15 20 2 3 76 100 Kirurgi 5 8 11 17 40 63 8 13 64 100
Ammattiryhmistä anestesiologien mielestä leikkaushoitaja huolehti potilaan lämpöt a-loudesta merkittävästi harvemmin kuin leikkaushoitajien itsensä mielestä (p = 0,000, df = 3).
5.2.2 Dokumentointi ja kommunikointi
Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueeseen sisältyi 17 leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa, joista 3 kuului ehdottomasti hallittaviin ja 14 hallittaviin hoitotyön toimintoi-hin. Osa-alue sisälsi viestintään, ohjaamiseen, palautteen antoon sekä kirjaamiseen eri menetelmillä liittyviä leikkaushoitajan hoitotyön toimintoja. Leikkaushoitaja hallitsi useimmiten vuorovaikutustaidot, joskin palautteen antamisessa oli kehitettäv ää. (Liite-taulukko 6.)
Dokumentointiosa-alueen ehdottomasti hallittavista hoitotyön toiminnoista käsitellään niitä, joissa leikkaushoitaja kirjaa/ dokumentoi hoitotiedot ja -tapahtumat totuudenmukaisesti, toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsen enä sekä toi-mii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti. Dokumentoin-nin hallittavista hoitotyön toiminnoista selvitetään tarkemmin ne, joissa leikkaushoitaja kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti sekä kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapaht u-mat. Kommunikointiosa-alueen leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin ku u-lui, että hän puuttuu toimintaan, jos havaitsee leikkaus-anestesiahoitajan, anestesiologin tai kirurgin tekemän virheen. Tämän osa-alueen toiminnosta kuusi toimintoa toteutui yli 80-prosenttisesti joko aina tai usein. (Liitetaulukko 6.) Dokumentointi- ja kommunikoin-tiosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 8.
48
Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %) : 1. Luottamusta herättävän non-verbaalisen (sanattoman) kommunikaation osaaminen (8 %) 2. Leikkaustiimin jäsenten ohjaaminen tarvittaessa (11 %) 3. Ohjaustaitojen hallinta (10 %) 4. Toimintaan puuttuminen, jos havaitsee leikkaus/anestesiahoitajan tekevän virheen (20 %) 5. Eettisten lähtökohtien ja hoitotyön periaatteiden näkyminen toiminnassa (20 %) 6. Toimintaan puuttuminen, jos havaitsee anestesiologin/kirurgin tekevän virheen (11 %) 7. Vuorovaikutustaitojen ja sujuvan yhteistyön hallinta (13 %) 8. Muun henkilöstön tiedottaminen ja ohjaaminen salitilanteesta (17 %) 9. Potilaan leikkausasennon purkaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa (62 %) 10. Palautteen antaminen leikkaustiimin jäsenille (7 %) 11. Lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukainen toiminta (40 %) 12. Tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön hallinta (22 %) 13. Potilaan hoitoprosessin kirjaaminen niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat (35 %) 14. Moniammatillisen työryhmän jäsenenä aktiivinen toiminta (38 %) 15. Hoitotyön sähköisen kirjaamisen osaaminen (28 %) 16. Hoitotietojen ja -tapahtumien totuudenmukainen kirjaaminen/dokumentointi (50 %) 17. Tarkka ja johdonmukainen kirjaaminen ja raportointi (23 %)
Kuvio 8. Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%)
Dokumentointiosa-alueen hoitotyön toiminnot
Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän kirjaa ja dokumentoi potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat totuud enmukaisesti. Vastaajista 93 %:n mielestä tämä toteutuu joko aina tai usein (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista lähes kaksi kolmasosaa (63 %) ja anestesiahoitajistakin yli puolet (56 %), mutta kirurgeista vain neljäsosa (25 %) ja anestesiologeista ainoastaan yli kymmenesosa (15 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja kirjaa ja d okumentoi aina potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat totuu-denmukaisesti. (Taulukko 16.)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
49
Taulukko 16. Leikkaushoitaja kirjaa ja dokumentoi potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat totuuden-mukaisesti -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja kirjaa ja dokumentoi potilaan hoitotiedot ja –tapahtumat totuu-denmukaisesti -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 10 5 6 3 65 35 103 56 184 100 Leikkaushoitaja 3 1 4 2 88 34 161 63 256 100 Anestesiologi 7 9 6 8 52 68 11 15 76 100 Kirurgi 3 4 3 4 42 67 16 25 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat kirjaavansa ja dokumentoivansa potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat tapah-tuvan (p = 0,000, df = 3).
Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Vastaajista lähes kaksi viidestä (38 %) oli sitä mieltä, että tämä toiminto toteutui aina (liitetaulukko 6). Leikka-ushoitajista yli puolet (54 %) ja anestesiahoitajistakin yli kolmannes (37 %), mutta ainoa s-taan joka kymmenes kirurgi (11 %) ja anestesiologi (13 %) oli sitä mieltä, että leikkausho i-taja toimi aina aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Kirurgeista jopa kaksi viidestä (41 %) oli sitä mieltä, että tämä toiminto toteutui vain joskus. (Taulukko 17).
KYS:ssa työskentelevistä lähes puolen (48 %), mutta TYKS:ssa työskentele-vistä vain neljänneksen (26 %) mielestä leikkaushoitaja toimi aina aktiivisesti moniam-matillisen työryhmän jäsenenä. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli pu o-len (56 %) ja 6–10 vuotta työskennelleistä yli neljänneksen (27 %) mielestä leikkaushoitaja toimi aina näin. Alle 6 vuotta työskennelleistä yli kaksi viidestä (42 %) oli sitä mieltä, että tämä toiminto toteutui aina, kun taas lähes viidennes (19 %) 6–10 vuotta työskennelleistä oli sitä mieltä, että toiminto toteutu i vain joskus. (Taulukko 17.)
50
Taulukko 17. Leikkaushoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 7 4 18 10 91 50 68 37 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 16 6 103 40 137 54 256 100 Anestesiologi 4 5 8 11 54 71 10 13 76 100 Kirurgi 1 2 26 41 30 47 7 11 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 1 1 33 17 84 44 73 38 191 100 KYS 1 1 6 6 48 45 51 48 106 100 OYS 2 2 6 7 40 47 38 44 86 100 TaYS 5 5 7 7 61 57 34 32 107 100 TYKS 4 4 17 18 49 52 25 26 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 7 3 20 8 117 48 102 42 246 100 6–10 vuotta 2 1 28 19 76 52 40 27 146 100 11–15 vuotta 1 2 4 8 24 47 22 43 51 100 16–20 vuotta 1 1 12 15 43 53 25 31 81 100 21–25 vuotta 2 6 3 9 10 29 19 56 34 100 yli 25 vuotta 0 0 2 7 13 45 14 48 29 100
Ammattiryhmistä kirurgit arvioivat leikkaushoitajan toiminnan moniammatillisen ty ö-ryhmän jäsenenä merkittävästi huonommksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3). Sairaaloittain tarkasteltuna KYS:ssa työskennelleet arvioivat puolestaan leikkaushoitajan toiminnan paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,010, df = 4). Työkokemuk-sen pituuden mukaan vaihtelua oli siten, että kokeneet, yli 21 vuotta työskennelleet ar-vioivat leikkaushoitajan toiminnan merkittävästi paremmaksi kuin 6–10 vuotta työsken-nelleet (p = 0,006, df = 5).
Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös, että hän toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukai-sesti. Vastaajista 92 %:n mielestä tämä toteutuu joko aina tai usein (liitetaulukko 6). Leik-kaushoitajista yli puolet (52 %) ja anestesiahoitajista lähes kaksi viidestä (38 %), mutta anestesiologeista vain alle viidennes (18 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja toimi aina lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (53 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain neljänneksen (25 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. Alle 6 vuotta työs-kennelleistä lähes puolet (48 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 18.)
51
Taulukko 18. Leikkaushoitaja toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksi-en mukaisesti -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 7 4 14 8 93 51 70 38 184 100 Leikkaushoitaja 1 0 5 2 116 45 134 52 256 100 Anestesiologi 7 9 6 8 49 65 14 18 76 100 Kirurgi 3 5 4 6 42 66 15 23 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 13 5 8 3 107 44 118 48 246 100 6–10 vuotta 3 2 10 7 96 66 37 25 146 100 11–15 vuotta 0 0 4 8 25 49 22 43 51 100 16–20 vuotta 0 0 4 5 53 65 24 30 81 100 21–25 vuotta 2 6 3 9 11 32 18 53 24 100 yli 25 vuotta 1 3 0 0 14 48 14 48 29 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat oman toimintansa lainsäädännön, asetuks i-en ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti merkittävästi paremmaksi kuin anestesio-logit arvioivat (p = 0,000, df = 3). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna vaih-telua oli siten, että kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat leikkau s-hoitajan toiminnan lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti merkittävästi paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).
Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti. Vastaajista vain vajaan neljänneksen (23 %) mie-lestä tämä toteutuu aina (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista yli kolmanneksen (34 %) ja anestesiahoitajista yli viidenneksen (21 %), mutta kirurgeista vain vajaan kymmenesosan (9 %) ja anestesiologeista ainoastaan 3 %:n mielestä leikkaushoitaja kirjasi ja raportoi aina tarkasti ja johdonmukaisesti.. Anestesiologeista jopa lähes puolen (47 %) mielestä tämä toiminto toteutui vain joskus. KYS:ssa työskentelevistä yli kolmannes (35 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain joka kymmenes (10 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja kirjasi ja raportoi aina tarkasti ja johdonmukaisesti. (Taulukko 19.) Taulukko 19. Leikkaushoitaja kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 16 9 28 15 101 55 39 21 184 100 Leikkaushoitaja 8 3 12 5 148 56 88 34 256 100 Anestesiologi 8 11 36 47 30 40 2 3 76 100 Kirurgi 8 13 8 13 42 65 6 9 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 6 3 33 17 109 57 43 22 191 100 KYS 0 0 10 9 59 56 37 35 106 100 OYS 7 8 11 13 43 50 25 29 86 100 TaYS 7 7 19 18 61 57 20 19 107 100 TYKS 21 23 14 15 51 54 9 10 95 100
52
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan kirjaamisen ja raportoinnin toteutumisen merkittävästi huonommaksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3). Vaihtelua oli myös sairaaloittain tarkasteltuna siten, että KYS:ssa työskennelleet arvio i-vat leikkaushoitajan kirjaam isen ja raportoinnin toteutumisen merkittävästi paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,000, df = 4).
Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös, että hän kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyi toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat. Vastaajista yli kolmanneksen (35 %) mielestä tämä toteutui aina (liitetaulukko 6).
Leikkaushoitajista lähes puolet (45 %) ja anestesiahoitajistakin kaksi viides-osaa (41 %), mutta kirurgeista vain joka kymmenes (14 %) ja anestesiologeista vain 5 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja kirjasi aina potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pys-tyi toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat. Anes-tesiologeista jopa lähes puolen (49 %) mielestä leikkaushoitaja kirjasi harvoin tai ei ko s-kaan potilaan hoitoprosessia näin. KYS:ssa työskentelevistä lähes p uolet (49 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain vajaa viidennes (16 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. TYKS:ssa työskentelevistä yli neljänneksen (27 %) mielestä tämä toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 20.)
Taulukko 20. Leikkaushoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan poti-laan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon toteutuminen taustamuuttu-jien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon to-teutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 17 9 33 18 58 32 76 41 184 100 Leikkaushoitaja 7 3 17 7 118 46 114 45 256 100 Anestesiologi 37 49 8 11 27 36 4 5 76 100 Kirurgi 10 16 7 11 38 59 9 14 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 19 9 26 14 83 44 63 33 191 100 KYS 3 3 3 3 48 45 52 49 106 100 OYS 10 12 7 8 38 44 31 36 86 100 TaYS 17 16 13 12 37 35 40 37 107 100 TYKS 26 27 16 17 38 40 15 16 95 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat oman kirjaamisensa potilaan hoitoprosessis-ta niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat merkittävästi paremmaksi kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000 ,df = 3). KYS:ssa työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan kirjaamisen toteutumisen merkittävä s-ti paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,000, df = 4).
Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin sisältyi myös hoito-työn sähköinen kirjaaminen. Vastaajista 85 % mielestä tämä toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista lähes kaksi viidestä (38 %) ja anestesiahoitajista vajaa kolmannes (28 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja osasi aina hoitotyön sähköisen ki r-
53
jaamisen. Kirurgeista viidesosa (20 %) ja anestesiologeista ainoastaan 5 % oli samaa miel-tä. KYS:ssa ja TaYS:ssa työskentelevien yli kahden viidesosan (42 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain joka kymmenennen mielestä tämä toiminto toteutui aina. OYS:ssa ja TYKS:ssa työskentelevistä jopa joka kymmenes (12 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoi-taja osasi harvoin tai ei koskaan hoitotyön sähköistä kirjaamista. (Taulukko 21.)
Taulukko 21. Leikkaushoitaja osaa hoitotyön sähköisen kirjaamisen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja osaa hoitoyön sähköisen kirjaamsien -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 22 12 16 9 94 51 52 28 184 100 Leikkaushoitaja 13 5 13 5 133 52 97 38 256 100 Anestesiologi 8 11 4 5 60 79 4 5 76 100 Kirurgi 2 3 6 9 43 67 13 20 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 19 10 19 10 111 58 42 22 191 100 KYS 0 0 1 1 61 58 44 42 106 100 OYS 10 12 5 6 50 58 21 24 86 100 TaYS 6 6 1 1 55 51 45 42 107 100 TYKS 11 12 13 14 58 61 13 14 95 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat osaavansa hoitotyön sähköisen kirjaamisen merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3). Vaihtelua oli myös sairaaloittain tarkasteltuna siten, että KYS:ssa ja TaYS:ssa työskennelleiden mieles-tä leikkaushoitaja osasi hoitotyön sähköisen kirjaamisen paremmin kuin TYKS:ssa työs-kennelleiden mielestä (p = 0,000, df = 4). Kommunikointiosa-alueen hoitotyön toiminnot
Kommunikointiin intraoperatiivisessa hoitotyössä kuului virheelliseen toimintaan puu t-tuminen. Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin sisältyi, että hän puuttuu toimintaan, jos havaitsee leikkaus- tai anestesiahoitajan, anestesiologin tai kirurgin te-kemän virheen.
Vastaajista vain viidesosan (20 %) mielestä leikkaushoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsee leikkaus- tai anestesiahoitajan tekemän virheen (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista lähes kolmannes (30 %) ja anestesiahoitajista vajaa viidennes (16 %), mutta kirurgeista ja anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsee leikkaus- tai anestesiahoitajan tekemän virheen. Anestesiahoitajista jopa viidesosan (20 %) mielestä tämä toiminto t o-teutui harvoin tai ei koskaan. Yli puolet anestesiologeista (58 %) ja kirurgeist a (53 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puuttuu virheelliseen toimintaan vain jo skus. (Taulukko 22.)
54
Taulukko 22. Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, kun havaitsee leikkaus- tai anestesiahoitajan tekevän virheen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan kun havaitsee leikkaus- tai anestesiahoita-jan tekevän virheen -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 38 20 56 30 61 33 29 16 184 100 Leikkaushoitaja 23 10 60 23 97 38 76 30 256 100 Anestesiologi 12 16 44 58 13 17 7 9 76 100 Kirurgi 5 8 34 53 19 30 6 9 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat puuttuvansa leikkaus- tai anestesiahoitajan tekemään virheelliseen toimin taan merkittävästi useammin kuin anestesiologit ja kiru r-git arvioivat (p = 0,000, df = 3).
Myös kirurgin tai anestesiologin tekemään virheeseen puuttuminen kuului leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Vastaajista vain joka kymmenes (11 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsee kirurgin tai anestesiologin tekemän virheen (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista lähes viidennes (17 %), mutta anestesiahoitajista vain joka kymmenes (8 %) ja anestesiologeista ainoastaan 1 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsee kirurgin tai anestesiologin tekemän virheen. Anestesiologeista kaksi kolmesta (61 %) ja kirurgeist a-kin lähes puolet (49 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puut tui harvoin tai ei koskaan toimintaan, jos havaitsee anestesiologin tai kirurgin tekemän virheen. Samaa mieltä oli lähes kaksi viidestä (38 %) anestesiahoitajista ja lähes neljäsosa (23 %) leikkaushoitajista. (Taulukko 23.)
Taulukko 23. Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin tai kirurgin tekevän virheen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin tai kirurgin tekevän virheen -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 70 38 42 23 58 32 14 8 184 100 Leikkaushoitaja 60 23 66 26 86 34 44 17 256 100 Anestesiologi 46 61 20 26 9 12 1 1 76 100 Kirurgi 31 49 19 30 10 16 4 6 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajien mielestä he puuttuivat anestesiolog in tai kirurgin tekemään virheeseen useammin kuin anestesiologien mielestä (p = 0,000,df = 3).
55
5.2.3 Leikkaushoidon tekniikka Leikkaushoidon tekniseen osa-alueeseen sisältyi 17 leikkaushoitajan hoitotyön toimin-toa, joista 7 kuului ehdottomasti hallittaviin, 6 hallittaviin ja 4 osattaviin hoitotyön toi-mintoihin. Osa-alueeseen kuuluvat välineelliseen valmiuteen, kuten instrumentaatioon, laitteisiin, välineisiin ja hoitotarvikkeisiin sekä kontrollointiin liittyvät leikkaushoitajan toiminnot. Näistä toiminnoista 7 (41 %) toteutui yli 90 -prosenttisesti joko usein tai aina (liitetaulukko 7). Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutum i-nen aina on esitetty kuviossa 9.
Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %) : 1. Instrumenttipöydän steriiliydestä ja järjestyksestä huolehtiminen (57 %) 2. Tarvittaessa assistenttina toimiminen toimenpiteen aikana (32 %) 3. Toimenpiteen aikaisen kudoskäsittelyn ja instrumenttien oikean käyttökohteen hallinta (29 %) 4. Implanttien, proteesien, siirteiden ym. oikean käsittelyn hallinta (36 %) 5. Toimenpiteen instrumentaation hallinta (22 %) 6. Ommelaineiden ominaisuuksien ja käyttöindikaatioiden hallinta (26 %) 7. Haavanpeittäminen aseptisten sääntöjen mukaisesti (56 %) 8. Erilaisten dreenien käytön ja merkitsemisen hallinta (36 %) 9. Sidetarvikkeiden tarkistuslaskennan tekeminen ontelon sulkemisen yhteydessä (77 %) 10.Instrumenttien, välineiden ja laitteiden oikean käsittelyn hallinta toimenpiteen jälkeen (39 %) 11. Toimenpiteessä käytettyjen tarvikkeiden ja instrumenttien kontrolloiminen (65 %) 12. Leikkaussalin (lämpö, kosteus, ilmanvaihto) valmisteleminen toimenpidettä varten (26 %) 13. Toimenpiteen aikana tapahtuvien muutosten itsenäinen ennakoiminen ja tilanteen mukainen toimiminen (19 %) 14. Potilasnäytteiden oikein käsitteleminen (41 %) 15. Toimenpiteen aikaisen vuodon seuraaminen ja sen määrästä informoiminen (43 %) 16. Kirurgin kutsuminen saliin (31 %) 17. Ihohaavan sulkeminen ommelaineita (synteettinen, orgaaninen, metalli) käyttäen (3 %)
Kuvio 9. Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavista hoitotyön toiminnoista tarkastelleen toimin-toja, joissa hän huolehtii instrumenttipöydän ster iiliydestä ja järjestyksestä, kontrolloi
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
56
toimenpiteessä käytettävät tarvikkeet ja instrumentit sekä peittelee haavan aseptisten sääntöjen mukaisesti.
Leikkaushoitajan lähinnä instrumentoivan hoitajan ehdottomasti hallitta-viin hoitotyön toimintoihin sisältyi, että hän huolehtii instrumenttipöydän steri iliydestä ja järjestyksestä. Vastaajista yli puolen (57 %) mielestä tämä toteutui aina (liitetaulukko 7). Lähes kaksi kolmesta leikkaushoitajista (62 %) ja anestesiahoitajista (60 %), mutta k i-rurgeista ainoastaan kolmannes (34 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja huolehti aina instrumenttipöydän steriiliydestä ja järjestyksestä. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työs-kennelleistä yli kolme neljästä (77 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain yli kol-mannes (37 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. (Taulukko 24.)
Taulukko 24. Leikkaushoitaja huolehtii instrumenttipöydän steriliyydestä ja järjestyksestä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja huolehtii instrumenttipöydän steriliyydestä ja järjestyksestä -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 4 2 2 1 68 37 110 60 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 2 1 96 38 158 62 256 100 Anestesiologi 5 7 0 0 28 37 43 57 76 100 Kirurgi 1 2 1 2 40 63 22 34 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 7 3 2 1 72 29 165 67 246 100 6–10 vuotta 3 2 0 0 89 61 54 37 146 100 11–15 vuotta 0 0 0 0 24 47 27 53 51 100 16–20 vuotta 0 0 1 1 36 44 44 54 81 100 21–25 vuotta 1 3 1 3 6 18 26 77 34 100 yli 25 vuotta 0 0 1 3 9 31 19 66 29 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat huolehtivansa instrumenttipöydän ster iiliy-destä ja järjestyksestä merkittävästi paremmin kuin kirurgit arvioivat (p = 0,001, df = 3). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna vaihtelua oli siten, että kokeneet , 21–25 vuotta työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan huolehtivan instrumenttipöydän ster ii-liydestä ja järjestyksestä paremmin kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).
Leikkaushoitajan, sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan, ehdotto-masti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän kontrolloi toimenpiteessä käy-tetyt tarvikkeet ja instrumentit. Vastaajista vain 65 % mielestä tämä toteutui aina (liite-taulukko 7). Leikkaushoitajista ja kirurgeista lähes kolme neljästä (72 %) ja anestesiaho i-tajista kaksi kolmesta (65 %), mutta anestesiologeista vain kolmannes (36 %) oli sitä mie l-tä, että leikkaushoitaja kontrolloi aina toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja instrumentit. (Taulukko 25.)
57
Taulukko 25. Leikkaushoitaja kontrolloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja instrumentit -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja kontroloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja instrumentit -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 5 3 1 1 59 32 119 65 184 100 Leikkaushoitaja 1 0 3 1 68 27 184 72 256 100 Anestesiologi 6 8 0 0 43 57 27 36 76 100 Kirurgi 1 2 1 2 16 25 46 72 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat ja kirurgit arvioivat leikkaushoitajan toteuttavan ta r-vikkeiden ja instrumenttien kontrollointia merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3).
5.2.4 Lääke- ja anestesiahoito
Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueeseen sisältyi 16 leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa, joista 2 kuului ehdottomasti hallittaviin, 2 hallittaviin ja 12 osattaviin hoitotyön toimin-toihin. Osa-alueeseen kuuluvat potilaan anestesiamuotoon ja -hoitoon sekä potilastark-kailuun liittyvät hoitotyön toiminnot. (Liitetaulukko 8.)
Intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaushoitaja tekee yhteistyötä anestesia-hoitajan kanssa, mutta tämän osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutumisessa näkyy leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvien eriytyminen ja leikkaushoit ajan keskittymi-nen pääasiassa potilaan leikkaushoitoon. Näillä viidellä erikoisalalla korostuu useimm i-ten leikkaus- ja anestesiahoitajien keskinäinen, ennalta määritelty tehtäväjako , eivätkä leikkaushoitajat ole useinkaan perehtyneet potilaan vaativaan anestesia- ja lääkehoitoon.
Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavista hoitotyön toiminnoista käsite l-lään niitä, joissa leikkaushoitaja tunnistaa mahdolliset hätätilanteet sekä hallitsee elv y-tyksen. Leikkaushoitajan hallittavista hoitotyön toiminnoista tarkastellaan niitä, joissa leikkaushoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun sekä varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen. Leikkausho i-tajan osattaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän h uolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta. (Liitetaulukko 8.) Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toi-mintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 10.
58
Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Erilaisten lääkkeiden antoreittien ja annostelulaitteiden tunteminen ja hallinta (3 %) 2. Eri anestesiamuotojen (edut, haitat, vasta-aiheet ja riskit) tunteminen (2 %) 3. Potilaan perussairauksiin käytettävien lääkkeiden tunteminen (1 %) 4. Anestesiassa käytettävien lääkkeiden tunteminen (3 %) 5. Perifeerisen suoniyhteyden avaaminen (0 %) 6. Luvan ja valmiuksien omaaminen suonensisäisten lääkkeiden antoon (15 %) 7. Hätätilanteiden hoitoon käytettävien lääkkeiden ja annostelun tunteminen (8 %) 8. Potilaan tilan tarkkaileminen ja arviointi ilman valvontalaitteita (9 %) 9. Kirurgisissa toimenpiteissä käytettävien lääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksien tietäminen (7 %) 10. Vuodon korvausperiaatteiden tietäminen (8 %) 11. Kirurgisissa toimenpiteissä käytettävien lääkkeiden käyttöaiheiden ja vaikutusmekanismien tietäminen (12 %) 12. Toimenpiteessä käytettävien laitteiden tuottaman tiedon tulkitseminen ja sen suhteuttaminen potilaan kokonaistilan-teeseen (10 %) 13. Mahdollisten hätätilanteiden tunnistaminen (16 %) 14. Nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen varmistaminen (11 %) 15. Elvytyksen hallinta (17 %) 16. Potilaan psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen (8 %)
Kuvio 10. Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Mahdollisten hätätilanteiden tunnistaminen kului leikkaushoitajan ehdottomasti halli t-taviin hoitotyön toimintoihin. Vastaajista 70 %:n mielestä tämä toiminto toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 8). Leikkaushoitajista lähes neljännes (23 %) ja yli joka kym-menes anestesiahoitajista (14 %) ja kirurgeista (11 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 4 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja tunnisti aina mahdolliset hätätilanteet. Yli puolen anestesiologeista (51 %) ja anestesiahoitajista viidenneksen (21 %) mielestä tämä hoit o-työn toiminto toteutui vain joskus. (Taulukko 26.)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
59
Taulukko 26. Leikkaushoitaja tunnistaa mahdolliset hätätilanteet -toiminnon toteutuminen ammat-tiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja tunnistaa mahdolliset hätätilanteet -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 13 7 38 21 108 59 25 14 184 100 Leikkaushoitaja 1 0 37 14 158 62 60 23 256 100 Anestesiologi 10 13 39 51 24 32 3 4 76 100 Kirurgi 6 9 25 39 26 41 7 11 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat tunnistavansa mahdolliset hätätilanteet merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3).
Elvytyksen hallinta sisältyi myös leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Vastaajista neljänneksen (25 %) mielestä leikkaushoitaja ei ha l-linnut elvytystä ollenkaan tai hallitsi sen harvoin. Vain vajaan viidenneksen (17 %) mie-lestä leikkaushoitaja hallitsi aina elvytyksen. (Liitetaulukko 8.)
Leikkaushoitajista lähes neljännes (23 %) ja kirurgeista vajaa viidennes (16 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 5 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja hallitsi aina elvytyksen. Anestesiologeista jopa yli puolen (51 %) ja kirurgeistakin lähes puolen (48 %) mielestä leikkaushoitaja hallitsi elvytyksen harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 27.)
Taulukko 27. Leikkaushoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mu-kaan.
Tausta- Leikkaushoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 43 23 51 28 63 34 27 15 184 100 Leikkaushoitaja 30 12 48 19 118 46 60 23 256 100 Anestesiologi 39 51 22 29 11 15 4 5 76 100 Kirurgi 31 48 8 13 15 23 10 16 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat hallitsevansa elvytyksen merkittävästi p a-remmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,002, df = 3).
Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun. Vastaajista vain lähes joka kymmenes (8 %) oli sitä mieltä, että tämä toteutui aina. Jopa yli neljänneksen (27 %) mielestä leikkaushoitaja tunsi harvoin tai ei koskaan hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun. (Liitetaulukko 8.)
Leikkaushoitajista yli joka kymmenes (12 %), mutta anestesiahoitajista vain 4 % oli sitä mieltä, leikkaushoitaja tunsi aina hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun. Leikkaushoitajista joka kymmenes (13 %), anestesiahoitajista kol-mannes (32 %) ja anestesiologeista jopa yli puolet (58 %) oli sitä mieltä, että tämä hoit o-työn toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 28.)
60
Taulukko 28. Leikkaushoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annos-telun -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 58 32 54 29 64 35 8 4 184 100 Leikkaushoitaja 33 13 94 37 99 39 31 12 256 100 Anestesiologi 44 58 23 30 9 12 0 0 76 100 Kirurgi 17 27 33 52 9 14 5 8 64 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajien hätätilanteiden hoitoon kä y-tettyjen lääkkeiden ja annostelun tuntemuksen heikommaksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,001, df = 3).
Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös, että hän varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen. Vastaajista vain joka kymmenes (11 %) oli sitä mieltä, että näin tapahtu i aina. Lähes kolmanneksen (29 %) mielestä leikkaushoitaja varmisti nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän herää-misen harvoin tai ei koskaan. (Liitetaulukko 8.)
Leikkaushoitajista vajaan viidenneksen (18 %), mutta anestesiahoitajista a i-noastaan 6 %:n mielestä leikkaushoitaja varmisti aina nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen. Anestesiologeista (51 %) ja kirurgeista (58 %) yli puolen mie-lestä leikkaushoitaja varmisti nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 29.)
Taulukko 29. Leikkaushoitaja varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän he-räämisen -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 51 28 78 42 44 24 11 6 184 100 Leikkaushoitaja 39 15 58 23 112 44 47 18 256 100 Anestesiologi 39 51 30 40 5 7 2 3 76 100 Kirurgi 37 58 16 25 9 14 2 3 64 100
Ammattiryhmistä anestesiologit ja kirurgit arvioivat leikkaushoitajan varmistavan nuk u-tetun potilaan rauhallisen ja kiireettömänä heräämisen merkittävästi harvemmin kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3).
Leikkaushoitajan osattaviin hoitotyön toimintoihin kuului, et tä hänen tulee osaltaan huolehtia potilaan psyykkisestä turvallisuudesta. Vastaajista vain vajaan ky m-menesosan (8 %) mielestä tämä toteutui aina (liitetaulukko 8).
Leikkaushoitajista yli joka kymmenes (12 %) ja anestesiahoitajista joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja huolehti aina potilaan psyykkisestä turvallisuudesta. Anestesiologeista neljäsosan (25 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. Lähes pu olet (48 %) anestesiahoitajista oli sitä mieltä, että
61
leikkaushoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta ainoastaan joskus. (Ta u-lukko 30.)
Taulukko 30. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutu-minen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 24 13 89 48 54 29 17 9 184 100 Leikkaushoitaja 11 4 98 38 117 46 30 12 256 100 Anestesiologi 19 25 47 62 10 13 0 0 76 100 Kirurgi 12 19 25 39 25 39 2 3 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat huolehtivansa potilaan psyykkistä turvall i-suudesta paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,005, df = 3). 5.2.5 Hoitovalmistelut
Hoitovalmistelut osa-alueeseen sisältyi 9 hoitotyön toimintoa, joista 2 kuului hallittaviin ja 7 osattaviin hoitotyön toimintoihin. Osa-alueeseen kuuluivat potilaan taustatietoihin, leikkaushoitosuunnitelmaan ja varautumiseen liittyviä hoitotyön toimin toja. (Liitetau-lukko 9.)
Leikkaus- ja anestesiahoitajien keskinäinen tehtäväjako näkyy myös näiden toimintojen toteutumisessa. Leikkaushoitaja toteuttaa harvoin tai ei koskaan potilaan haastattelua etukäteen näillä viidellä erikoisalalla. Samoin leikkausho itosuunnitelman tekeminen yhdessä kirurgin kanssa ei juuri toteudu. Leikkaushoitajan hallittavina hoito-työn toimintoina tarkastellaan niitä, joissa leikkaushoitaja priorisoi toimintaansa tila n-teen mukaan sekä huolehtii potilaan intimiteettisuojasta. Hoitov almistelut osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 11.
62
Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Potilaan haastattelu perussairauksien, yliherkkyyksien, potilaan henkisen tilan ym. selvittämiseksi (4 %) 2. Potilaalle määrätyn esilääkityksen antotavan tarkistaminen ja annon varmistaminen (5 %) 3. Tietojen kerääminen: kliin.tutkimukset, lab.vastaukset jne., joilla on merkitystä toimenpiteen kannalta (4 %) 4. Ennalta potilaan taustatietoihin ja terveydentilaan tutustuminen potilaskertomuksen avulla (7 %) 5. Leikkaushoitosuunnitelman tekeminen yhdessä kirurgin kanssa potilaan taustatietojen, toivomusten, kliinisen tutkimuk-sen ja laboratoriotulosten perusteella (3 %) 6. Potilaan tulevan anestesiamuodon tarkistaminen (15 %) 7. Potilaan intimiteettisuojasta huolehtiminen (23 %) 8. Toimintansa priorisoiminen tilanteen mukaan (27 %) 9. Röntgen-, laser- ym. laitteiden käyttäminen tarvittaessa (14 %)
Kuvio 11. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaushoitajan sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan on priorisoitava toimintaansa tilanteen mukaan. Vastaajista yli neljänneksen (27 %) mielestä leikkaushoitaja priorisoi aina toimintaansa tilanteen mukaan (liitetaulukko 9). Leikkaushoitajista kaksi viidestä (41 %) ja anestesiahoitajista yli viidesosa (22 %), mu t-ta anestesiologeista ainoastaan 8 % oli myös sitä mieltä, että leikkaushoitaja priorisoi aina toimintaansa tilanteen mukaan. Anestesiologeista yli puolen (54 %) ja kirurgeistakin lähes puolen (45 %) mielestä leikkaushoitaja priorisoi vain joskus toimintaansa tilanteen mukaan. (Taulukko 31.) Taulukko 31. Leikkaushoitaja priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan. Tausta- Leikkaushoitaja priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan -toiminnon toteutumi-
nen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 9 5 47 26 88 48 40 22 184 100 Leikkaushoitaja 1 0 50 20 101 39 104 41 256 100 Anestesiologi 6 8 41 54 23 30 6 8 76 100 Kirurgi 3 5 29 45 23 36 9 14 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat priorisoivansa toimintaansa tilanteen mu-kaan merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3).
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
ine
n a
ina
(%
)
63
Leikkaushoitajan valvovana hoitajana toimiessaan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän huolehtii potilaan intimiteettisuojasta. Vastaajista lähes neljännek sen (23 %) mielestä leikkaushoitaja huolehti aina potilaan intimiteettisuojasta (liitetaulukko 9).
Leikkaushoitajista lähes kolmannes (32 %) ja anestesiahoitajista noin vii-dennes (22 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja huolehti aina potilaan intimite et-tisuojasta. Anestesiologeista lähes puolen (47 %) mielestä tämä toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. OYS:ssa työskentelevistä yli kolmanneksen (35 %) ja TYKS:ssa työskente-levistä vain vähän yli joka kymmenennen (12 %) mielestä leikkaushoitaja huoleh ti aina potilaan intimiteettisuojasta. TaYS:ssa ja TYKS:ssa työskentelevistä 15 %:n mielestä to i-minto toteutui harvoin tai ei koskaan. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli kaksi viidestä (44 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain 13 % oli sitä mieltä, leikkaushoitaja huolehti aina potilaan intimiteettisuojasta. (Taulukko 32.)
Taulukko 32. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan intimiteettisuojasta -toiminnon toteutuminen taus-tamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja huolehtii potilaan intimiteettisuojasta -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 6 3 49 27 88 48 41 22 184 100 Leikkaushoitaja 1 0 36 14 138 54 81 32 256 100 Anestesiologi 36 47 19 25 19 25 2 3 76 100 Kirurgi 7 11 26 41 23 36 8 13 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 17 9 50 26 81 42 43 23 191 100 KYS 3 3 24 23 51 48 28 26 106 100 OYS 4 5 9 11 43 50 30 35 86 100 TaYS 16 15 20 19 52 49 19 18 107 100 TYKS 14 15 31 33 39 41 11 12 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 19 8 40 16 128 52 59 24 246 100 6–10 vuotta 20 14 49 34 58 40 19 13 146 100 11–15 vuotta 4 8 12 24 22 43 13 26 51 100 16–20 vuotta 7 9 26 32 32 40 16 20 81 100 21–25 vuotta 3 9 2 6 14 41 15 44 34 100 yli 25 vuotta 1 3 5 17 13 45 10 35 29 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat huolehtivansa potilaan intimiteettisuojasta merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3). OYS:ssa työs-kennelleet arvioivat leikkaushoitajan huolehtivan potilaan intimiteettisuojasta paremmin kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,002, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan tar-kasteltuna pitkään, yli 21 vuotta työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan toiminnan paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,001, df = 5).
64
5.2.6 Hoidon yksilöllisyys Hoidon yksilöllisyys osa-alueeseen sisältyi neljä leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa, joista yksi kuului hallittaviin ja kolme osattaviin hoitotyön toimintoihin. Nämä hoitotyön toiminnot liittyivät potilaan siirtotapahtumaan ja anestesian aloitukseen (liitetaulukko 10). Hoidon yksilöllisyys osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 12.
Hoidon yksilöllisyys osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Potilaan vastaanotto leikkausyksikkössä ja läsnäolo raporttitilanteessa (15 %) 2. Mukanaolo potilaan siirrossa leikkaussaliin ja potilaan turvallisuudesta huolehtiminen (29 %) 3. Anestesian aloitukseen osallistuminen (16 %) 4. Potilaan ohjaaminen ja tukeminen hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti (14 %)
Kuvio 12. Hoidon yksilöllisyys osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Leikkaushoitajan valvovana hoitajana toimiessaan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii potilaan turva l-lisuudesta. Vastaajista yli neljänneksen (29 %) mielestä leikkaushoitaja oli aina mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehti potilaan turvallisuudesta (lii tetaulukko 10).
Leikkaushoitajista vajaa puolet (43 %) ja anestesiahoitajista vajaa viidennes (23 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 5 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja oli aina mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehti potilaan turva llisuudesta. Anes-tesiahoitajista lähes kolmanneksen (29 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui ha r-voin tai ei koskaan. OYS:ssa työskentelevistä yli puolet (54 %) ja TYKS:ssa työskentele-vistä vain 7 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja oli aina muk ana potilaan siirrossa leik-kaussaliin ja huolehti potilaan turvallisuudesta. KYS:ssa työskentelevistä puolen (50 %) mielestä toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työs-
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. Hoidon yksilöllisyys osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (%
)
65
kennelleistä yli kaksi viidestä (44 %), mutta 6–10 vuotta ja 16–20 vuotta työskennelleistä vain viidenneksen (20 %) mielestä leikkaushoitaja oli aina mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehti potilaan turvallisuudesta. (Taulukko 33.)
Taulukko 33. Leikkaushoitaja on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii potilaan turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Tausta- Leikkaushoitaja on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii poti-
laan turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 53 29 27 15 61 33 43 23 184 100 Leikkaushoitaja 50 20 33 13 62 24 111 43 256 100 Anestesiologi 14 18 20 26 38 50 4 5 76 100 Kirurgi 29 45 8 13 13 20 14 22 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 36 19 27 14 48 25 80 42 191 100 KYS 53 50 21 20 24 23 8 8 106 100 OYS 7 8 3 4 30 35 46 54 86 100 TaYS 22 21 9 8 46 43 30 28 107 100 TYKS 29 31 31 33 28 30 7 7 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 35 14 38 15 84 34 89 36 246 100 6–10 vuotta 54 37 28 19 35 24 29 20 146 100 11–15 vuotta 12 24 10 20 14 28 15 29 51 100 16–20 vuotta 35 43 8 10 22 27 16 20 81 100 21–25 vuotta 5 14 4 12 10 29 15 44 34 100 yli 25- vuotta 6 21 3 10 12 41 8 28 29 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan mukanaolon potilaan siirro s-sa ja potilaan turvallisuudesta huolehtimisen toteutuvan merkittävästi harvemmin kuin leikkaushoitajat itse arvioivat (p = 0,000, df = 3). OYS:ssa työskennelleet arvioivat leikk a-ushoitajan toiminnan merkittävästi paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,000, df = 4). Vaihtelua oli työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna siten, että kok e-neet, 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat leikkaushoitajan toiminnan p a-remmaksi kuin 6–10 tai 16–20 vuotta työskennelleet (p = 0,002, df = 5).
Leikkaushoitajan varsinkin valvovan hoitajan osattava hoitotyön toiminto oli, että hän osallistuu anestesian aloitukseen. Vastaajista ainoastaan alle viidenneksen (16 %) mielestä tämä toteutui aina (liitetaulukko 10). Leikkaushoitajista lähes neljännes (24 %) ja anestesiahoitajista joka kymmenes (12 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 4 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja osallistui aina anestesian aloitukseen. Anestesiolo-geista yli kolmanneksen (37 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. HYKS:ssa työskentelevistä yli neljänneksen (28 %), mutta KYS:ssa työskentele-vistä ainoastaan 2 %:n mielestä toiminto toteutui aina. (Taulukko 34.)
66
Taulukko 34. Leikkaushoitaja osallistuu anestesian aloitukseen -toiminnon toteutuminen tausta-muuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja osallistuu anestesian aloitukseen -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 80 43 40 22 42 23 22 12 184 100 Leikkaushoitaja 58 23 44 17 92 36 62 24 256 100 Anestesiologi 28 37 13 17 32 42 3 4 76 100 Kirurgi 40 63 6 9 12 19 6 9 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 54 28 20 11 64 34 53 28 191 100 KYS 56 53 31 29 17 16 2 2 106 100 OYS 19 22 11 13 37 43 19 22 86 100 TaYS 38 36 22 21 36 34 11 10 107 100 TYKS 40 42 23 24 26 27 6 6 95 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan osallistuneen anestesian aloi-tukseen merkittävästi harvemmin kuin leikkaushoitajat itse arvioivat (p = 0,000, df = 3). Sairaaloittain tarkasteltuna KYS:ssa työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan osallistu-neen anestesian aloitukseen merkittävästi harvemmin kuin OYS:ssa työskennelleet a r-vioivat (p = 0,000, df = 4). 5.2.7 Äkilliset erityistoiminnot
Äkillisten erityistoimintojen osa-alueeseen sisältyi vain kaksi leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa: hengenvaarallisten tilanteiden tunnistaminen sekä itsenäisesti havainnoimalla saamansa tiedon arvioiminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen (liitetaulukko 11). Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuv i-ossa 13.
67
Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Hengenvaarallisten tilanteiden tunnistaminen (20 %) 2. Itsenäisesti havainnoimalla saamansa tiedon arvioiminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen (12 %)
Kuvio 13. Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän tu n-nistaa hengenvaaralliset tilanteet. Vastaajista viidenneksen (20 %) mielestä tämä toteutui aina. Hallittava hoitotyön toiminto oli, että leikkaushoitaja arvioi itsenäisesti havainno i-malla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vastaajista yli joka ky m-menes (12 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui aina (liitetaulukko 11).
Leikkaushoitajista yli neljänneksen (29 %) ja anestesiahoitajista vajaan vii-denneksen (15 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 3 %:n mielestä leikkaushoitaja tunnisti aina hengenvaaralliset tilanteet. Anestesiologeista kolmanneksen (34 %) ja k i-rurgeista lähes puolen (48 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 35.)
Taulukko 35. Leikkaushoitaja tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet -toiminnon toteutuminen am-mattiryhmien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580) Anestesiahoitaja 10 5 62 34 84 46 28 15 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 49 19 132 52 75 29 256 100 Anestesiologi 5 7 17 22 52 68 2 3 76 100 Kirurgi 4 6 31 48 20 31 9 14 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat tunnistavansa hengenvaaralliset tilanteet merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3).
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (%
)
68
Leikkaushoitajan sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan hallittaviin hoitotyön toi-mintoihin sisältyi, että hän arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenp iteisiin. Leikkaushoitajista yli viidennes (21 %) ja anestesiahoitajista vajaa joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja arvioi aina itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyi tarvittaviin toimenpiteisiin. Anestesiahoitaji s-ta yli kolmanneksen (38 %) ja anestesiologeista yli puolen (58 %) mielestä, tämä toteutui vain joskus. Leikkausyksikössä 11–15 vuotta työskennelleistä yli neljänneksen (26 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä ainoastaan 8 %:n mielestä leikkaushoitaja arvioi aina itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyi tarvittaviin toimenpiteisiin. (Ta u-lukko 36.)
Taulukko 36. Leikkaushoitaja arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvit-taviin toimenpiteisiin -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Leikkaushoitaja arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 23 13 69 38 75 41 17 9 184 100 Leikkaushoitaja 6 3 67 26 129 50 54 21 256 100 Anestesiologi 11 15 44 58 21 28 0 0 76 100 Kirurgi 9 14 17 27 36 56 2 3 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 28 11 69 28 120 49 29 12 246 100 6–10 vuotta 9 6 68 47 57 39 12 8 146 100 11–15 vuotta 4 8 13 26 21 41 13 26 51 100 16–20 vuotta 7 9 40 49 28 35 6 7 81 100 21–25 vuotta 2 6 8 24 16 47 8 24 34 100 yli 25 vuotta 2 7 3 10 20 69 4 14 29 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat arvioivansa saamaansa tietoa ja ryhtyvänsä toimenpiteisiin merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3). Lyhyemmän aikaa, 11–15 vuotta työskennelleiden mielestä leikkaushoitajan toiminta oli parempaa kuin 16–20 vuotta työskennelleiden mielestä (p = 0,006, df = 5). 5.2.8 Leikkausasennot Intraoperatiivisessa hoitotyössä jokaiselle potilaalle tehdään leikkausasento ennen to i-menpidettä. Aikaisemmin esitetyssä turvallisuusosa-alueessa leikkaushoitajan ehdotto-masti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon yhteistyössä muun tiimin kanssa (taulukko 14). Yleisin käytäntö onkin, että potilaan leikkausasennon tekevät leikkaus- ja anestesiahoitajat yhdessä lääkintävah-timestarin kanssa. Vain joissakin erikoisaloilla kirurgi on mukana potilaan asennon la i-tossa. Yleisintä tämä on neurokirurgiassa. Tähän leikkausasennot-osa-alueeseen sisältyi kolme leikkaushoitajan, lähinnä valvovan hoitajan , hoitotyön toimintoa. Potilaalle leik-
69
kausasennon laittaminen yhteistyössä kirurgin kanssa oli leikkaushoitajan hallittava hoi-totyön toiminto, muut olivat osattavia hoitotyön toimintoja.
Vastaajista yli kolmanneksen mielestä (37 %) kirurgi oli harvoin tai ei kos-kaan laittamassa potilaan leikkausasentoa yhdessä leikkaushoitajan kanssa. Lähes kah-den kolmasosan (62 %) mielestä kirurgi ei ollut myöskään purkamassa potilaan leikk a-usasentoa yhdessä leikkaushoitajan kanssa. (Liitetaulukko 12.) Leikkausasennot -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 14.
Leikkausasennot-osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Potilaalle optimaalisen leikkausasennon laittaminen yhteistyössä kirurgin kanssa (15 %) 2. Potilaan leikkausasennon purkaminen yhteistyössä kirurgin kanssa (6 %) 3. Ortopedisten vetolaitteiden käytön hallinta (7 %)
Kuvio 14. Leikkausasennot-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. Leikkausasennot-osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
70
5.3 ANESTESIAHOITAJALTA EDELLYTETYN AMMATILLISEN PÄTEVYY-
DEN OSA-ALUEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN
Kyselyyn vastanneiden (n = 589) vastausten pohjalta muodostettiin myös anestesiahoita-jalta edellytetyt ammatilliseen pätevyyteen sisältyvät hoitotyön toimintojen (89) vaat i-vuustasot sen mukaisesti, miten vastaajat olivat arvioineet kunkin hoitotyön toiminnon tärkeyttä. Toimintojen tärkeyttä kuvaavista muuttujista laskettiin keskiarvot (vaihteluv ä-li 1,58–4,78) ja niiden perusteella muodostettiin kolme luokkaa, jotka kuvasivat anes-tesiahoitajalta edellytettyä pätevyyden tasoa. Korkeat keskiarvot osoittavat, ett ä hoito-työn toiminnoista muodostettu anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys on vaativa. Nämä luokat nimettiin vaativuustason mukaisesti:
A-taso: Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot
(ka 4,5–5,0; 32 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 13) B-taso: Anestesiahoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot
(ka 4,0–4,49; 46 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 14) C-taso: Anestesiahoitajan osattavat hoitotyön toiminnot
(ka alle 4; 22 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 15) Seuraavaksi muodostettiin, kuten leikkaushoitajien kohdalla, anestesiahoitajan hoitotyön toimintojen tärkeyttä kuvaavista muuttujista (89) eksploratiivisella faktorianalyysilla anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä kuvaavat faktorit. Näitä faktoreita muodostui kahdeksan, ja ne selittivät 65 % kokonaisvaihtelusta. Anestesiahoitajan ammatillisen p ä-tevyyden osa-alueita intraoperatiivisessa hoitotyössä kuvaavat faktorit nimettiin seuraa-vasti:
Faktori 1) Anestesia- ja lääkehoito (31 hoitotyön toimintoa) Faktori 2) Kommunikointi ja turvallisuus (18 hoitotyön toimintoa) Faktori 3) Hoitovalmistelut (7 hoitotyön toimintoa) Faktori 4) Anestesiahoidon aloitus (9 hoitotyön toimintoa) Faktori 5) Yhteistehtävät (6 hoitotyön toimintoa) Faktori 6) Tiimi- ja ohjeistustaidot (6 hoitotyön toimintoa) Faktori 7) Yhteisvastuutaidot (4 hoitotyön toimintoa) Faktori 8) Erityistoiminnot (7 hoitotyön toimintoa)
Näiden kahdeksan osa-alueen avulla pystyttiin selkeyttämään anestesiahoitajan amm a-tillisen pätevyyden sisältöä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Samalla hahmottui kuva siitä, millaisista anestesiahoitajan hoitotyön toiminnoista potilaan kokonaishoito rake n-tuu intraoperatiivisessa vaiheessa.
Ensimmäinen faktori ‖anestesia- ja lääkehoito‖ muodostui anestesialääk-keistä, nestehoidosta, verivalmisteista, lääkkeen antomuodoista sekä elintoimintojen ylläpidosta. Toinen faktori ‖kommunikointi ja turvallisuus‖ sisäl ti kirjaamiseen, ohjauk-
71
seen, puhtausluokkiin sekä potilaan turvalliseen hoitoon liittyvät toiminnot. Kolmas faktori ‖hoitovalmistelut‖ muodostui anestesiahoitoon varautumisesta ja anestesiahoit o-suunnitelmasta. Neljäs faktori ‖anestesiahoidon aloitus‖ käsitteli potilaan vastaanottoa, hoidon seurantaa ja välineellistä valmiutta. Viidenteen faktoriin ‖yhteisteh tävät‖ sisältyi
verityhjiön tekoon, erilaisiin lääkitysreitteihin ja laitteisiin liittyvät toiminnot. Kuudes faktori ‖tiimi- ja ohjeistustaidot‖ muodostui yhteistyöstä, lainsäädännöstä ja eettisyydes-tä. Seitsemäs faktori ‖yhteisvastuutaidot‖ sisälsi anestesiahoitajan toimintaan kuuluvan
potilaan ‖asianajajana‖ toiminnan. Kahdeksanteen faktoriin ‖erityistoiminnot‖ kuului
spesifejä anestesiahoidon toimintoja, joihin liittyy lisäkoulutus ja lupakäytänteet. Fakto-rit on kuvattu taulukossa 37.
Taulukko 37. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavat faktorit.
Anestesia- Kommuni- Hoito- Anestesia- Yhteis- Tiimi- ja Yhteis- Erityis- ja lääke- kointi ja valmis- hoidon tehtävät ohjeistus vastuu- toiminnot hoito turvallisuus telut aloitus taidot taidot
Alfa-arvo ,946 ,919 ,812 ,844 ,835 ,816 ,771 ,924 Muuttujat (n) 31 18 7 9 6 6 4 7 Muuttuja- kohtaiset ,825- ,672- ,603- ,464- ,589- ,444- ,392- ,883- lataukset ,324 ,430 ,329 ,309 ,404 ,339 ,305 , 395 (max/min) Faktorin 26 16 5 4 4 3 1 5 selittämä osuus (%) kokonaisvaihtelusta 8 faktorin ratkaisu selittää 65 % kokonaisvaihtelusta
Faktoreista muodostettiin summamuuttujia, joiden avulla verrattiin anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden eri osa-alueiden toteutumista keskiarvojen perusteella. Parhai-ten toteutui anestesiahoidon aloitus -osa-alue (4,3) ja anestesia- ja lääkehoidon osa-alue (4,1). Heikoiten anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alueista toteutuivat eri-tyistoiminnot (2,2) sekä hoitovalmistelut (3,0) (taulukko 38). Kunkin ammatillisen päte-vyyden osa-alueen sisällä olevat anestesiahoitajan hoitotyön toiminnot on esitetty niiden faktoroinnissa saamien latauksien mukaisessa suuruusjä rjestyksessä.
Taulukko 38. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutuminen (1 = ei kos-kaan, 2 = harvoin, 3 = joskus, 4 = usein, 5 = aina) faktoreiden summamuuttujien keskiarvojen, minimi- ja maksimiarvojen mukaan (n = 589).
Tunnus- Faktorit: luvut Anestesia- Kommuni- Hoito- Anestesia- Yhteis- Tiimi- ja Yhteis- Erityis- ja lääke- kointi ja valmistelut hoidon tehtävät ohjeistus- vastuu- toiminnot hoito turvallisuus aloitus taidot taidot
Keskiarvo 4,1 3,6 3,0 4,3 3,4 3,9 3,3 2,2 Minimiarvo 3,3 3,2 1,2 3,2 2,4 3,4 2,9 1,6 Maksimiarvo 4,7 4,0 3,5 4,6 4,1 4,1 3,8 3,5
72
5.3.1 Anestesia- ja lääkehoito
Anestesia- ja lääkehoito-osa-alueeseen sisältyi 31 anestesiahoitajan hoitotyön toimintoa, joista 22 oli ehdottomasti hallittavia, 8 hallittavia ja yksi osattava hoitotyön toiminto. Tämän osa-alueen toimintojen toteutumista tarkastellaan kahdessa osassa : ensin anes-tesiahoidon ja sitten lääkehoidon sisältöä. Anestesiahoitajan työssä nämä hoitotyön toi-minnot ovat toisiinsa sidoksissa eikä niitä voida käytännön potilashoidossa erottaa to i-sistaan. Aluksi tarkastellaan hoitotyön toimintojen toteutumista kokonaisuudessaan va s-taajien (n = 589) näkemysten mukaan. Hoitotyön toiminnot ovat taulukoitu muuttuja-kohtaisten latausten (0,825–0,324) mukaisessa suuruusjärjestyksessä. (Liitetaulukko 16.)
Seuraavaksi selvitetään tarkemmin niitä anestesiahoitajalta vaadittavia keskeisiä hoitotyön toimintoja, jotka sisältyivät anestesiahoitajan ehdottomasti hallitta-viin hoitotyön toimintoihin. N iistä tarkastellaan toteutumisen eroavuuksia ammattiryh-mien, organisaatioiden ja leikkausyksikkötyökokemuksen pituuden välillä.
Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnoista 35 % (11 toi-mintoa) toteutui yli 90-prosenttisesti joko aina tai usein. Esimerkiksi vastaajista 94 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen m u-kaisesti joko aina tai usein. Vastaajista 85 %:n mielestä anestesiahoitaja tunnisti potilaan tilan ja toimenpiteen anestesialle asettamat vaatimukset joko aina tai usein. (Liitetaulu k-ko 16.) Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 15.
73
Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Lääke- ja nestehoidon toteutuksen hallinta lääkärin ohjeen mukaisesti (63 %) 2. Anestesian aikana tapahtuvien muutoksien itsenäinen ennakointi (30 %) 3. Lääkkeiden antoreittien ja annostelulaitteiden tunteminen (41 %) 4. Verivalmisteiden käytön hallinta (42 %) 5. Hätätilanteissa toiminnan osaaminen (32 %) 6. Hätätilanteiden hoitoon käytettävien lääkkeiden ja annostelun tunteminen (34 %) 7. Suonensisäisten lääkkeiden antoa varten luvan ja valmiuksien omaaminen (81 %) 8. Epiduraalisten lääkkeiden antoa varten luvan ja valmiuksien omaaminen (53 %) 9. Veren tarkistaminen ja verensiirron aloittaminen (62 %) 10. Eri anestesiamuotojen tunteminen ja tiedon hyödyntäminen toiminnassa (30 %) 11. Anestesian ylläpidon hallinta lääkärin ohjeen mukaan (50 %) 12. Elvytyksen hallinta (37 %) 13. Anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksien tietäminen (31 %) 14. Anestesialääkkeiden käyttöaiheiden ja vaikutusmekanismien tietäminen (39 %) 15. Anestesiassa käytettävien muiden lääkkeiden tietäminen ja hallinta (27 %) 16. Potilaan tilan ja toimenpiteen asettamien vaatimusten tunnistaminen anestesialle (22 %) 17. Eri anestesiamuotojen, niiden etujen, haittojen, vasta-aiheiden ja riskien tietäminen (31 %) 18. Vaativan invasiivisen monitoroinnin hallinta (32 %) 19. Eri valvonta- ja anestesialaitteiden käytön hallinta (50 %) 20. Käsien desinfektion hallinta (49 %) 21. Potilaan tilassa tapahtuvien muutoksien tunnistaminen ja suhteuttaminen potilaan tilanteeseen (22 %) 22. Potilaan lämpötasapainosta huolehtiminen eri menetelmiä käyttäen (33 %) 23. Kivunhoidossa käytettävien lääkkeiden ja hoitomenetelmien tietäminen (31 %) 24. Nestetasapainon ja nestekorvauksen laskemisen hallinta (20 %) 25. Perussairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden tunteminen (8 %) 26. Potilaan tilan tarkkaileminen ja arviointi ilman valvontalaitteita (23 %) 27. Saamansa tiedon itsenäinen arviointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen (24 %) 28. Potilasnäytteiden tietäminen ja oikea ottaminen (42 %) 29. Induktion aikaisen hiljaisuuden varmistaminen (11 %) 30. Leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden ehkäisy (12 %) 31. Kipumittarien ja niiden käytön tunteminen (27 %)
Kuvio 15. Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen (1–31) toteutuminen aina (%)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot 1-15
To
teu
tum
ine
n a
ina (
%)
(%)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot 16-31
To
teu
tum
ine
n a
ina (
%)
(%)
74
Anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot
Anestesiahoitoon kuuluvista anestesiahoitajan hoitotyön toiminnoista tarkastellaan seu-raavia: anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaan, osaa toimia hätätilanteissa, tietää eri anestesiamuodot; niiden edut, haitat ja vasta-aiheet ja pystyy hyödyntämään tietoa toiminnassaan, hallitsee anes-tesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan, hallitsee elvytyksen, huolehtii potilaan lämp ö-tasapainosta eri menetelmiä käyttäen ja varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden.
Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaises-ti. Vastaajista 88 %:n mielestä tämä toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 16). Anes-tesiahoitajista lähes puolen (45 %) ja leikkaushoitajista lähes kolmanneksen (28 %), mutta anestesiologeista vain 8 %:n mielestä anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian a i-kana tapahtuvia muutoksia ja toimi aina tilanteen mukaisesti. OYS:ssa työskentelevistä kaksi viidestä (41 %) ja TYKS:ssa työskentelevistä vain viidesosa (20 %) oli sitä mieltä, että tämä toiminto toteutui aina. Leikkausyksikössä 6–10 vuotta työskennelleistä vajaa viidennes (18 %), mutta 21–25 vuotta työskennelleistä lähes kaksi viidestä (38 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimi tilanteen mukaisesti aina. (Taulukko 39.) Taulukko 39. Anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 2 1 10 5 89 48 83 45 184 100 Leikkaushoitaja 11 4 26 10 147 57 72 28 256 100 Anestesiologi 2 3 7 9 61 80 6 8 76 100 Kirurgi 7 13 5 8 43 67 8 13 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 4 2 17 9 121 63 49 26 191 100 KYS 5 5 9 9 56 53 36 34 106 100 OYS 6 7 5 6 40 47 35 41 86 100 TaYS 5 5 9 8 64 60 29 27 107 100 TYKS 3 3 11 12 62 65 19 20 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 12 5 15 6 130 53 89 36 246 100 6–10 vuotta 5 3 20 14 95 65 26 18 146 100 11–15 vuotta 1 2 3 6 30 59 17 33 51 100 16–20 vuotta 2 2 9 11 56 69 14 17 81 100 21–25 vuotta 1 3 4 12 16 47 13 38 34 100 yli 25 vuotta 2 7 0 0 16 55 11 38 29 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat ennakoineensa ja toimivansa tilanteen m u-kaan merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Työkok e-muksen pituuden mukaan tarkasteluna vaihtelu a oli siten, että kokeneet, yli 21 vuotta
75
työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan ennakoivan ja toimivan tilanteen mukaan useammin kuin 16–20 vuotta työskennelleet arvioivat(p = 0,000, df = 5).
Ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin sisältyi anestesiahoitajan kyky toimia äkillisissä tilanteissa. Vastaajista lähes kolmanneksen (32 %) mielestä anes-tesiahoitaja osasi toimia hätätilanteessa aina ja lähes puolen (49 %) mielestä usein (liit e-taulukko 16). Yli kolmannes anestesiahoitajista (36 %) ja leikkaushoitajista (38 %), mutta anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (12 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja osasi aina toimia hätätilanteessa (Taulukko 40).
Taulukko 40. Anestesiahoitaja osaa toimia hätätilanteessa -toiminnon toteutuminen ammattiryh-mien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja osaa toimia hätätilanteessa - toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 14 8 103 56 67 36 184 100 Leikkaushoitaja 9 4 49 19 102 40 96 38 256 100 Anestesiologi 2 3 4 5 61 80 9 12 76 100 Kirurgi 5 8 23 36 20 31 16 25 64 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat anestesiahoitajan osanneen toimia hätätilan-teissa merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4).
Ehdottomasti anestesiahoitajan hallittava hoitotyön toiminto oli, että anes-tesiahoitaja tietää eri anestesiamuodot niin, että pystyy hyödyntämään tätä tietoa to i-minnassaan. Anestesiahoitajista lähes puolet (45 %), yli kolmannes leikkaushoitajista (35 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 7 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi aina eri anestesiamuodot niin, että pystyi hyödyntämään tätä tietoa toiminnassaan. (Taulu k-ko 41.)
KYS:ssa työskentelevistä kaksi viidestä (43 %), mutta TYKS:ssa työskente-levistä vajaa viidennes (17 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi aina eri anestesia-muodot niin, että pystyi hyödyntämään tätä tietoa toiminnassaan. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä kahden viidestä (44 %) mielestä anestesiahoitaja tiesi aina eri anestesiamuodot, kun 6–10 vuotta työskennelleistä vajaa viidennes (17 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 41.)
76
Taulukko 41. Anestesiahoitaja tietää eri anestesiamuodot; niiden edut, haitat ja vasta-aiheet ja pystyy hyödyntämään tietoa toiminnassaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja tietää eri anestesiamuodot ja pystyy hyödyntämään tietoa toiminnassaan - toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 1 1 9 5 92 50 82 45 184 100 Leikkaushoitaja 13 5 23 9 130 51 90 35 256 100 Anestesiologi 3 4 11 15 57 75 5 7 76 100 Kirurgi 9 14 6 9 42 66 7 11 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 5 3 17 9 107 56 62 33 191 100 KYS 4 4 9 9 47 44 46 43 106 100 OYS 6 7 6 7 44 51 30 35 86 100 TaYS 7 7 10 9 61 57 29 27 107 100 TYKS 4 4 7 7 68 72 16 17 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 14 6 18 7 122 50 92 37 246 100 6–10 vuotta 4 3 20 14 97 66 25 17 146 100 11–15 vuotta 3 6 1 2 30 59 17 33 51 100 16–20 vuotta 1 1 8 10 47 58 25 31 81 100 21–25 vuotta 1 3 2 6 16 47 15 44 34 100 yli 25 vuotta 3 10 1 3 16 55 9 31 29 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan tietämyksen anestesiamu o-doista merkittävästi heikommaksi kuin anestesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4). TYKS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan tietämyksen heikommaksi kuin KYS:ssa työs-kennelleet (p = 0,001, df = 4). Vaihtelua oli työkokemuksen pituuden mukaan siten, että 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan tietämyksen heikommaksi kuin kokeneet 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät (p = 0,001, df = 5).
Anestesiahoitaja toimii intraoperatiivisessa hoitotyössä anestesiologin ty ö-parina. Anestesiahoid on osa-alueen yksi anestesiahoitajan ehdottomasti hallittava hoito-työn toiminto oli, että hän hallitsee potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen muka i-sesti. Anestesiahoitajista kaksi kolmesta (64 %), leikkaushoitajista puolet (50 %), mutta anestesiologeista vajaa neljännes (24 %) ja kirurgeista yli neljännes (27 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja hallitsi aina potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaise s-ti. Leikkausyksikössä alle 6 vuotta ja 11–15 vuotta työskennelleistä yli puolen (57 %) mie-lestä anestesiahoitaja hallitsi aina potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen muka i-sesti, kun 6–10 vuotta työskennelleistä vain reilu kolmannes (38 %) oli samaa mieltä. Yli 25 vuotta työskennelleistä yli puolen (55 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. (Taulukko 42.)
77
Taulukko 42. Anestesiahoitaja hallitsee potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja hallitsee anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 2 1 2 1 63 34 117 64 184 100 Leikkaushoitaja 11 4 7 3 103 40 135 53 256 100 Anestesiologi 2 3 1 1 55 72 18 24 76 100 Kirurgi 8 13 2 3 37 58 17 27 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 12 5 6 4 89 36 139 57 246 100 6–10 vuotta 4 3 4 3 83 57 55 38 146 100 11–15 vuotta 1 2 1 2 20 39 29 57 51 100 16–20 vuotta 2 2 2 2 44 54 33 41 81 100 21–25 vuotta 2 6 0 0 16 47 16 47 34 100 yli 25 vuotta 2 7 0 0 11 37 16 55 29 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arv ioivat hallitsevansa potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna vaihtelua oli siten, että alle 6 vuotta ja 11–15 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan hallinneen potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan useammin kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,004, df = 5).
Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavissa hoitotyön toiminnoissa elv y-tyksen hallinta nousi ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi vaatimukseksi. Vastaajista 82 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi elvytyksen joko aina tai usein (liitetaulukko 16). Anes-tesiahoitajista vajaan puolen (44 %) ja leikkaushoitajista yli kolmanneksen (39 %), mutta anestesiologeista vain 15 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi elvytyksen aina. Leikka-usyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (53 %) mielestä anestesiahoitaja hallitsi aina elvytyksen, mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain neljännes (27 %) oli sa-maa mieltä. Heistä neljänneksen (25 %) mielestä anestesiahoitaja hallitsi elvytyksen ain o-astaan joskus. (Taulukko 43.)
Taulukko 43. Anestesiahoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mu-kaan.
Tausta- Anestesiahoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 12 7 91 50 81 44 184 100 Leikkaushoitaja 9 4 35 14 123 48 99 39 256 100 Anestesiologi 4 5 33 43 28 37 11 15 76 100 Kirurgi 5 8 7 11 29 45 23 36 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 8 3 24 10 118 48 96 39 246 100 6–10 vuotta 4 3 37 25 65 45 40 27 146 100 11–15 vuotta 2 4 2 4 26 51 21 41 51 100 16–20 vuotta 2 2 22 27 31 38 26 32 81 100 21–25 vuotta 0 0 3 9 13 38 18 53 34 100 yli 25- vuotta 2 7 1 3 13 45 13 45 29 100
78
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan elvytyksen hallinnan merkit-tävästi heikommaksi kuin anestesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen p i-tuuden mukaan vaihtelua oli siten, että 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat anestesia-hoitajan elvytyksen hallinnan heikommaksi kuin kokeneet, yli 21 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,036, df = 5).
Anestesiahoidossa potilaan elintoimintojen turvaaminen ja tasapainottam i-nen on hyvän anestesian edellytys. Potilaan lämpötasapainon merkitys sekä leikkauksen aikana että potilaan toipum isen kannalta on erittäin suuri. Anestesiahoitajan tehtävänä on potilaan lämpötasapainon turvaaminen. Vastaajista 90 %:n mielestä anestesiahoitaja huolehti joko aina tai usein potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen (liiteta u-lukko 16).
Anestesiahoitajista lähes puolen (48 %) ja leikkaushoitajista kolmanneksen (33 %), mutta kirurgeista ja anestesiologeista vajaan joka kymmenennen (9 %) mielestä anestesiahoitaja huolehti aina potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä puolen (50 %), mutta 6–10 vuotta työs-kennelleistä vain viidesosan (20 %) mielestä toiminto toteutui aina. (Taulukko 44.)
Taulukko 44. Anestesiahoitaja huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen - toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 6 3 89 48 89 48 184 100 Leikkaushoitaja 9 4 14 5 141 55 92 36 256 100 Anestesiologi 3 4 6 8 60 79 7 9 76 100 Kirurgi 7 11 11 17 40 63 6 9 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 10 4 10 4 124 50 102 42 246 100 6–10 vuotta 4 3 19 13 94 64 29 20 146 100 11–15 vuotta 1 2 3 6 28 55 19 37 51 100 16–20 vuotta 0 0 3 4 58 72 20 25 81 100 21–25 vuotta 0 0 3 9 14 41 17 50 34 100 yli 25 vuotta 4 14 2 7 15 52 8 28 29 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat huolehtivansa potilaan lämpötasapainosta merkittävästi useammin kuin anestesiologit ja kirurgit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Työ-kokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna kokeneet , 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan huolehtineen potilaan lämpötasapainosta useam-min kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,000, df = 5).
Anestesiahoitoon liittyy myös rauhallisen, miellyttävän ja tasapainoisen nukahtamisen turvaaminen potilaalle. Tämän edellytys on anestesian aloituksessa tote u-tuva induktion aikainen hiljaisuus. Vastaajista vajaan pu olen (46 %) mielestä anestesia-hoitaja varmisti joko aina tai usein indu ktion aikaisen hiljaisuuden (liitetaulukko 16). Anestesiahoitajista lähes viidennes (16 %) ja leikkaushoitajista joka kymmenes (10 %), mutta anestesiologeista vain 4 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja varmisti aina indu k-
79
tion aikaisen hiljaisuuden. Anestesiahoitajista (16 %) leikkaushoitajista (17 %) vajaan viidenneksen mielestä hiljaisuuden varmistus toteutui harvoin tai ei koskaan Leikkau s-yksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli neljännes (27 %), mutta 6–10 vuotta työsken-nelleistä ainoastaan 8 % ja yli 25 vuotta työskennelleistäkin vain 3 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja varmisti aina induktion aikaisen hiljaisuuden. (Taulukko 45.)
Taulukko 45. Anestesiahoitaja varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden -toiminnon toteu-tuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 29 16 40 22 86 47 29 16 184 100 Leikkaushoitaja 44 17 94 37 93 36 25 10 256 100 Anestesiologi 7 9 56 74 10 13 3 4 76 100 Kirurgi 16 25 28 44 15 23 5 8 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 29 13 85 35 106 43 26 11 246 100 6–10 vuotta 34 23 66 45 35 24 11 8 146 100 11–15 vuotta 7 14 20 39 17 33 7 14 51 100 16–20 vuotta 20 25 29 36 24 30 8 10 81 100 21– 5 vuotta 2 6 11 32 12 35 9 27 34 100 yli 25- vuotta 4 14 12 41 12 41 1 3 29 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan varmistaneen induktion a i-kaisen hiljaisuuden harvemmin kuin anestesiahoitajat itse arvioivat (p = 0,011, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna erittäin kokeneiden , yli 25 vuotta työs-kennelleiden työntekijöiden mielestä anestesiahoitaja varmisti induktion aikaisen hilja i-suuden harvemmin kuin 21–25 vuotta työskennelleiden mielestä (p = 0,027, df = 5).
Lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot
Lääkehoitoon kuuluvista anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavista hoitotyön toimin-noista intraoperatiivisessa hoitotyössä keskitytään niihin, joissa anestesiahoitaja halli tsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen mukaan, tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet, hallitsee käsien desinfektion, tuntee hätätilanteiden ho i-toon käytettävät lääkkeet ja annostelun sekä tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit sekä haitta- ja sivuvaikutukset.
Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Vas-taajista 63 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi aina lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti (liitetaulukko 16).
Anestesiahoitajista yli kaksi kolmesta (71 %) ja anestesiologeistakin kaksi kolmesta (68 %), mutta kirurgeista vain kolmannes (34 %) o li sitä mieltä, että anestesia-
80
hoitaja hallitsi aina lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin antamien ohjeiden muka i-sesti. (Taulukko 46.) Taulukko 46. Anestesiahoitaja hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen mukaan
-toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen mukaan -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 0 0 53 29 131 71 184 100 Leikkaushoitaja 11 4 8 3 81 32 156 61 256 100 Anestesiologi 3 4 2 3 19 25 52 68 76 100 Kirurgi 7 11 2 3 32 50 23 36 64 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat hallitsevansa lääke- ja nestehoidon toteu-tuksen merkittävästi paremmin kuin kirurgit arvioivat (p = 0,000, df = 4).
Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet intraoperatiivisessa hoidossa. Anestesiahoitajista yli puolet (57 %) ja leikkaushoitajista vajaa puolet (45 %), mutta anestesiologeista vain 13 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tunsi ja hallitsi aina lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet. (Taulukko 47.)
OYS:ssa työskentelevistä yli puolet (51 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain neljännes (25 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tunsi ja hallitsi erilaiset lääkke i-den antoreitit ja annostelulaitteet aina. Alle 6 vuotta työskennelleistä vajaan puolen (48 %) ja 6–10 vuotta työskennelleistä noin neljänneksen (27 %), mutta yli 25 vuotta työsken-nelleistä kuitenkin yli puolen (55 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. (Taulukko 47.) Taulukko 47. Anestesiahoitaja tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Tausta- Anestesiahoitaja tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet
-toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 1 1 78 42 105 57 184 100 Leikkaushoitaja 11 4 6 2 125 49 114 45 256 100 Anestesiologi 4 5 6 8 56 74 10 13 76 100 Kirurgi 8 13 3 5 41 64 12 19 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 4 2 5 3 102 53 80 42 191 100 KYS 5 5 4 4 46 43 51 48 106 100 OYS 7 8 3 4 32 37 44 51 86 100 TaYS 4 4 3 3 57 53 43 40 107 100 TYKS 3 3 2 2 66 70 24 25 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 11 5 7 3 109 44 119 49 246 100 6–10 vuotta 4 3 5 3 97 66 40 27 146 100 11–15 vuotta 1 2 0 0 26 51 24 47 51 100 16–20 vuotta 4 5 3 4 47 58 27 33 81 100 21–25 vuotta 1 3 2 6 14 41 17 50 34 100 yli 25 vuotta 2 7 0 0 11 38 16 55 29 100
81
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat tuntevansa ja hallitsevansa lääkkeiden an-toreitit ja annostelulaitteet merkitsevästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). OYS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan toiminnan paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,004, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan vaihtelua oli siten, että pitkään, yli 25 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitaja tunteneen ja hallinneen lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet merkitsevästi paremmin kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,000, df = 5).
Käsien desinfektio kuului anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavana ho i-totyön toimintona lääkkeiden käsittelyyn. Vastaajista vajaan puolen (49 %) mielestä anestesiahoitaja hallitsi käsien desinfektion aina. Vastaajista jopa 12 %:n mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui ainoastaan joskus (liitetaulukko 16).
Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavien hoitotyön toimintojen toiseksi tärkein toiminto oli, että anestesiahoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lää k-keet ja annostelun. Kaksi viidestä anestesiahoitajasta (41 %) ja leikkaushoitajasta (39 %), mutta anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiaho i-taja tunsi hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun aina. (Tau-lukko 48.)
Taulukko 48. Anestesiahoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annostelun -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 12 7 96 52 76 41 184 100 Leikkaushoitaja 11 4 43 17 103 40 99 39 256 100 Anestesiologi 2 3 29 38 38 50 7 9 76 100 Kirurgi 8 13 2 3 36 56 18 28 64 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan hätätilanteiden hoitoon kä y-tettävien lääkkeiden ja annostelun tuntemuksen merkittävästi heikommaksi kuin ane s-tesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4).
Ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että anestesiahoi-taja tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit. Anestesiahoitajista yli puolet (55 %) ja leikkaushoitajista kaksi viidestä (41 %), mutta anestesiologeista ain o-astaan joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi aina anestesialääk-keiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit. KYS:ssa työskentelevistä vajaan puolen (48 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain viidenneksen (21 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (59 %) mielestä anestesiahoitaja tiesi aina anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit, kun taas 6–10 vuotta työskennelleistä vain reilu neljäsosa (27 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 49.)
82
Taulukko 49. Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 1 1 2 1 79 43 102 55 184 100 Leikkaushoitaja 13 5 10 4 129 50 104 41 256 100 Anestesiologi 2 3 13 17 54 71 7 9 76 100 Kirurgi 8 13 7 11 34 53 15 23 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 4 2 11 6 97 51 79 41 191 100 KYS 4 4 7 7 44 42 51 48 106 100 OYS 8 9 2 2 39 45 37 43 86 100 TaYS 4 4 6 6 54 50 43 40 107 100 TYKS 4 4 6 6 65 68 20 21 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 11 5 17 7 111 45 107 44 246 100 6–10 vuotta 4 3 7 5 95 65 40 27 146 100 11–15 vuotta 2 4 2 4 24 47 23 45 51 100 16–20 vuotta 3 4 5 6 47 58 26 32 81 100 21–25 vuotta 1 3 1 3 12 35 20 59 34 100 yli 25 vuotta 3 10 0 0 13 45 13 45 29 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat oman anestesialääketietonsa merkittävästi paremmiksi kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). KYS:ssa työskennelleet ar-vioivat anestesiahoitajan anestesialääkkeiden käyttöaiheisiin ja vaikutusmekanismeihin liittyvän tiedon paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,001, df = 4). Vaihtelua oli työkokemuksen pituuden mukaan siten, että kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan anestesialääketiedon paremmaksi kuin 6–10 vuotta työsken-nelleet (p = 0,002, df = 5).
Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutusten tietäminen. Anestesiahoitajista kaksi viidestä (42 %), leikkaushoitajista kolmannes (34 %) ja kirurgeista viidennes (19 %), mu t-ta anestesiologeista vain 7 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi aina anestesialää k-keiden haitta- ja sivuvaikutukset. KYS:ssa työskentelevistä kaksi viidestä (43 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain 17 % oli sitä m ieltä, että toiminto toteutui aina. Leikkau s-yksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (53 %), mutta 6–10 vuotta työskennel-leistä vain noin viidenneksen (22 %) mielestä anestesiahoitaja tiesi aina anestesialääkkei-den haitta- ja sivuvaikutukset. (Taulukko 50.)
83
Taulukko 50. Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Tausta- Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset - toimin-
non toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 3 2 104 57 77 42 184 100 Leikkaushoitaja 14 5 17 7 138 54 87 34 256 100 Anestesiologi 2 3 15 20 54 71 5 7 76 100 Kirurgi 8 13 24 38 20 31 12 19 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 4 2 18 9 107 56 62 33 191 100 KYS 4 4 8 8 49 46 45 43 106 100 OYS 8 9 5 6 42 49 31 36 86 100 TaYS 5 5 15 14 59 55 28 26 107 100 TYKS 3 3 13 14 63 66 16 17 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 11 5 24 10 135 55 76 31 246 100 6–10 vuotta 4 3 17 12 93 64 32 22 146 100 11–15 vuotta 2 4 5 10 23 45 21 41 51 100 16–20 vuotta 3 4 11 14 46 57 21 26 81 100 21–25 vuotta 1 3 0 0 15 44 18 53 34 100 yli 25 vuotta 3 10 2 7 11 38 13 45 29 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat tietävänsä anestesialääkkeiden haitta - ja sivuvaikutukset merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Sairaaloittain eroja oli siten, että KYS:ssa työskennelleet arvioivat an estesiahoitajan tie-tämyksen anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksista paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,001, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan vaihtelua oli siten, että kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan tiedon paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,002, df = 5). 5.3.2 Kommunikointi ja turvallisuus
Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueeseen sisältyy 16 anestesiahoitajan hoitotyön toimintoa, joista kaksi on ehdottomasti hallit tavia, 11 hallittavia ja kolme osattavia hoito-työn toimintoja. Aluksi tarkastellaan hoitotyön toimintojen toteutumista kokonaisuude s-saan vastaajien (n = 589) näkemysten mukaan. Ne on taulukoitu muuttujakohtaisten latausten (0,672–0,430) mukaisessa suuruusjärjestyksessä. (Liitetaulukko 17.) Seuraavaksi selvitetään kommunikointiin keskittyviä hoitotyön toimintoja, kuten kirjaamista, rapor-tointia ja potilaan ohjausta. Lopuksi tarkastellaan turvallisuuteen liittyvää anestesiaho i-tajan toimintaa. Osa-alueen hoitotyön toiminnoista puolet (8) toteutui yli 70-prosentisesti joko aina tai usein. Vastaajista 94 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi tarkan kirjaamisen ja raportoinnin joko aina tai usein. (Liitetaulukko 17.) Kommunikointi- ja turvallisuus-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 16.
84
Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %):
1. Luottamusta herättävän non-verbaalisen kommunikoinnin osaaminen (9 %) 2. Toteutuneiden hoitotapahtumien (esim. pistokerrat) kirjaaminen ja dokumentointi (23 %) 3. Ohjaustaitojen hallinta (9 %) 4. Muun henkilöstön tiedottaminen ja ohjaaminen salitilanteesta (9 %) 5. Hoitotyön sähköisen kirjaamisen hallinta (28 %) 6. Leikkaustiimin jäsenille palautteen antaminen (7 %) 7. Potilaan intimiteettisuojasta huolehtiminen (14 %) 8. Potilaan psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen (14 %) 9. Nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen varmistaminen (15 %) 10. Puudutetun potilaan tilan varmistaminen ennen siirtoa (35 %) 11. Tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön hallinta (22 %) 12. Eri puhtausluokan toimenpiteissä ohjeiden mukainen toimiminen (21 %) 13. Eristyskäytäntöjen hallinta (12 %) 14. Uusimman aseptisen tiedon mukainen toimiminen (23 %) 15. Tarkan kirjaamisen ja raportoinnin hallinta (40 %) 16. Potilaan hoitoprosessin kirjaaminen niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon ja päätöksiin johtaneet tapahtumat (38 %) 17. Potilaan ihon desinfektion tietäminen ja toteuttaminen (21 %) 18. Ihokomplikaatioiden ehkäiseminen (9 %)
Kuvio 16. Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului tarkan kirja a-misen ja raportoinnin hallinta. Anestesiahoitajista yli puolet (53 %), leikkaushoitajista kaksi viidestä (40 %) ja kirurgeista vajaa kolmannes (30 %), mutta anestesiologeista vajaa viidennes (16 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja hallitsi aina tarkan kir jaamisen ja raportoinnin. HYKS:ssa työskentelevistä lähes puolen (46 %) ja TYKS:ssa työskentelevis-tä noin neljänneksen (23 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. (Taulukko 51.)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
ine
n a
ina
(%
)
(%)
85
Taulukko 51. Anestesiahoitaja hallitsee tarkan kirjaamisen ja raportoinnin -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Tausta- Anestesiahoitaja hallitsee tarkan kirjaamisen ja raportoinnin -toiminnon toteu-
tuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 0 0 86 47 98 53 184 100 Leikkaushoitaja 10 4 7 3 132 52 107 42 256 100 Anestesiologi 3 4 5 7 56 74 12 16 76 100 Kirurgi 7 11 2 3 36 56 19 30 64 100 Organisaatio (n=585) : HYKS 3 2 4 2 96 50 88 46 191 100 KYS 3 3 0 0 56 53 47 44 106 100 OYS 6 7 2 2 41 48 37 43 86 100 TaYS 4 4 6 6 56 52 41 38 107 100 TYKS 4 4 2 2 67 71 22 23 95 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat hallitsevansa tarkan kirjaamisen ja rapor-toinnin merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Tarka s-teltuna sairaaloittain havaittiin, että HYKS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan tarkan kirjaamisen ja raportoinnin hallinnan paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,004, df = 4).
Potilaan intraoperatiivisen hoitoprosessin yksityiskohtainen ja huolellinen kirjaaminen kuului anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Anestesiahoitajista yli puolet (57 %) ja leikkaushoitajista kaksi viidestä (41 %), mutta anestesiologeista vain 5 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja kirjasi aina potilaan hoit o-prosessin niin, että siitä pystyi toteamaan potilaan sekä saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat (Taulukko 52.) Taulukko 52. Anestesiahoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan poti-laan hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mu-kaan.
Tausta- Anestesiahoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 6 3 73 40 105 57 184 100 Leikkaushoitaja 13 5 18 7 119 46 106 41 256 100 Anestesiologi 5 6 5 6 62 82 4 5 76 100 Kirurgi 9 14 5 8 44 69 6 9 64 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan kirjaavan hoitoprosessin toteutumisen merkittävästi heikommin kuin anestesiahoitajat itse arvioivat (p = 0,000, df = 4).
Kommunikointiosa-alueen hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului vaa-timus, että anestesiahoitaja kirjaa ja dokumentoi kaikki toteutuneet hoitotapahtumat, kuten esimerkiksi pistokerrat. Vastaajista vajaan neljänneksen (23 %) mielestä tämä t o-teutui aina (liitetaulukko 17). Anestesiahoitajista yli neljänneksen (29 %) ja leikkaushoita-jista neljänneksen (25 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 5 %:n mielestä anestesiahoi-
86
taja kirjasi/ dokumentoi aina toteutuneet hoitotapahtumat. Leikkaushoitajista ja ane s-tesiologeista jopa 13 %:n mielestä anestesiahoitaja kirjasi/ dokumentoi harvoin tai ei kos-kaan toteutuneet hoitotapahtumat. HYKS:ssa työskentelevistä vajaa kolmannes (30 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä joka kymmenes (11 %) oli sitä mieltä, että tämä hoit o-työn toiminto toteutui aina. (Taulukko 53.) Taulukko 53. Anestesiahoitaja kirjaa/dokumentoi toteutuneet hoitotapahtumat -toiminnon toteutu-minen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja kirjaa/dokumentoi toteutuneet hoitapahtumat -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 16 9 26 14 88 48 54 29 184 100 Leikkaushoitaja 32 13 39 15 117 46 68 27 256 100 Anestesiologi 10 13 39 51 23 30 4 5 76 100 Kirurgi 17 27 9 14 32 50 6 9 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 11 6 30 16 93 49 57 30 191 100 KYS 11 10 18 17 54 51 23 22 106 100 OYS 22 26 15 17 30 35 19 22 86 100 TaYS 17 16 27 25 39 36 24 22 107 100 TYKS 13 14 27 28 45 47 10 11 95 100
Ammattiryhmistä anestesiologien mielestä anestesiahoitaja kirjasi ja dokumentoi toteu-tuneet hoitotapahtumat merkittävästi harvemmin kuin anestesiahoitajien itsensä miele s-tä (p = 0,000, df = 4). Sairaaloittain tarkasteltuna TYKS:ssa työskennelleiden mielestä anestesiahoitaja kirjasi ja dokumentoi harvemmin kuin HYKS:ssa työskennelleiden mie-lestä (p = 0,009, df = 4).
Potilaan psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen on yksi anestesiaho i-tajan hoitotyön toiminnoista. Anestesiahoitajista yli viidenneksen (22 %) ja leikkaushoita-jista yli joka kymmenennen (14 %), mutta anestesiologeista ja kirurgeista ainoastaan 3 %:n mielestä anestesiahoitaja huolehti aina potilaan psyykkisestä turvallisuudesta. Ane s-tesiologeista vajaan kahden kolmesta (61 %) ja leikkaushoitajista noin kolmanneksen (32 %) mielestä anestesiahoitaja huolehti ainoastaan joskus potilaan psyykkisestä turvall i-suudesta. (Taulukko 54.)
Taulukko 54. Anestesiahoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteu-tuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 1 1 33 18 109 59 41 22 184 100 Leikkaushoitaja 12 5 83 32 124 48 37 14 256 100 Anestesiologi 7 9 46 61 21 28 2 3 76 100 Kirurgi 9 14 9 14 44 69 2 3 64 100
87
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat huolehtineensa potilaan psyykkisestä tu r-vallisuudesta paremmin kuin anestesiologit ja kirurgit arvioivat (p = 0,000,df = 4).
Turvallisuusosa-alueen hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että anestesiahoitaja tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. Vastaajista vajaan neljänneksen (23 %) mielestä anestesiahoitaja tiesi ja toimi aina uusimman aseptisen tie-don mukaisesti (liitetaulukko 17). Anestesiahoitajista kolmannes (32 %) ja leikkaushoit a-jista viidennes (20 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi ja toimi aina uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. Leikkaushoitajista kolmanneksen (33 %) mielestä anestesia-hoitaja tiesi ja toimi ainoastaan joskus uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. (Taulukko 55.) Taulukko 55. Anestesiahoitaja tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 2 1 35 19 89 48 58 32 184 100 Leikkaushoitaja 10 4 85 33 110 43 51 20 256 100 Anestesiologi 3 4 3 4 57 75 13 17 76 100 Kirurgi 8 13 4 6 40 63 12 19 64 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat oman aseptisen tietonsa ja toimintansa merkittävästi paremmaksi kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös toiminta eri puhtau s-luokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti. Anestesiahoitajista yli neljännes (26 %), mutta anestesiologeista vajaa joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja toimi aina eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti. Leikkaushoitajista ja kirurgeista kolmasosan (33 %) mielestä anestesiahoitaja toimi näin ainoastaan joskus. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli kolmasosan (35 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain 12 % mielestä anestesiahoitaja toimi aina eri puhtausluokki-en toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti. Leikkausyksikössä 6–10 vuotta työskennelleistä jopa kolmanneksen (33 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui ainoa staan joskus. (Taulukko 56.)
88
Taulukko 56. Anestesiahoitaja toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 1 1 29 16 106 58 48 26 184 100 Leikkaushoitaja 17 7 84 33 104 41 51 20 256 100 Anestesiologi 4 5 12 16 53 70 7 9 76 100 Kirurgi 9 14 21 33 21 33 13 20 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 16 7 54 22 119 48 57 23 246 100 6–10 vuotta 10 7 48 33 71 49 17 12 146 100 11–15 vuotta 1 2 9 18 25 49 16 31 51 100 16–20 vuotta 0 0 23 28 44 54 14 17 81 100 21–25 vuotta 0 0 8 24 14 41 12 35 34 100 yli 25 vuotta 4 14 7 24 14 48 4 14 29 100
Ammattiryhmistä anestesiologien mielestä anestesiahoitajan toiminta eri puhtausluokki-en toimenpiteissä oli heikompaa kuin anestesiahoitajien itsensä mielestä (p = 0,000, df = 4) . Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna 6–10 vuotta työskennelleiden mie-lestä anestesiahoitajan toiminta eri puhtausluokkien toimenpiteissä oli heikompaa kuin kokeneiden, 21–25 vuotta työskennelleiden työntekijöiden mielestä (p = 0,003, df = 5).
5.3.3 Hoitovalmistelut
Hoitovalmistelut-osa-alueeseen sisältyi kahdeksan anestesiahoitajan hoitotyön toimin-toa, joista kolme oli hallittavia ja viisi osattavia hoitotyön toimintoja. Hoitotyön toimin-not on taulukoitu muuttujakohtaisten latausten (0,603–0,329) mukaisessa suuruusjärjes-tyksessä. Nämä hoitotyön toiminnot koskevat muun muassa potilaasta ennakkoon sa a-tavan tiedon koontia eri menetelmillä. (Liitetaulukko 18). Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 17.
89
Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot ( toteutuminen aina %): 1. Potilaan taustatietoihin ja terveydentilaan tutustuminen ennalta potilaskertomuksen avulla (17 %) 2. Kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista tietojen kerääminen, joilla on merkitystä anestesian kannalta (20 %) 3. Potilaalle anestesiahoitosuunnitelman tekeminen yhdessä anestesiologin kanssa potilastietojen perusteella (9 %) 4. Potilaan haastatteleminen mahdollisten perussairauksien, yliherkkyyden, potilaan henkisen tilan ym. anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavien tekijöiden selville saamiseksi (21 %) 5. Esilääkkeen määrääminen (0 %) 6. Anestesiologin kutsuminen leikkaussaliin (14 %) 7. Leikkaussalin (lämpö, kosteus, ilmanvaihto) valmisteleminen toimenpidettä varten (14 %) 8. Potilaalle määrätyn esilääkityksen ja antotavan tarkistaminen sekä esilääkkeen annon varmistaminen (21 %)
Kuvio 17. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että anestesiahoitaja kerää kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne potilasta koskevat tiedot, joilla on merkitystä potilaan anestesian kannalta. Anestesiahoitajista lähes neljänneksen (23 %) ja leikkaushoitajista neljänneksen (25 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 1 %:n mielestä anestesiahoitaja keräsi aina tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista. Neljännes (25 %) kirurgeista ja 13 % anestesiologeista oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja
keräsi harvoin tai ei koskaan kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne tie-dot, joilla on merkitystä anestesian kannalta. (Taulukko 57.)
OYS:ssa työskentelevistä yli kolmannes (35 %), mutta TYKS:ssa työskente-levistä ainoastaan joka kymmenes (11 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja keräsi aina tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista. Leikkausyksikössä 21–25 vuot-ta työskennelleistä yli kolmasosan (35 %) ja 16–20 vuotta työskennelleistä vain joka kymmenennen (10 %) mielestä toiminto toteutui aina. Toisaalta 16–20 vuotta työskennel-leistä viidesosa (20 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja keräsi harvoin tai ei koskaan kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne tiedot, joilla on merkitystä anes-tesian kannalta. (Taulukko 57.)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
90
Taulukko 57. Anestesiahoitaja kerää kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne tiedot, joilla on merkitystä potilaan anestesian kannalta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mu-kaan.
Tausta- Anestesiahoitaja kerää kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne tiedot, joilla on merkitystä potilaan anestesian kannalta -toiminnon toteutumi-nen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 23 13 41 22 77 42 43 23 184 100 Leikkaushoitaja 52 20 49 19 90 35 65 25 256 100 Anestesiologi 10 13 40 61 19 25 1 1 76 100 Kirurgi 16 25 11 17 28 44 9 14 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 27 14 46 24 76 40 42 22 191 100 KYS 21 20 24 23 40 38 21 20 106 100 OYS 11 14 10 12 25 29 30 35 86 100 TaYS 20 19 36 34 35 32 16 15 107 100 TYKS 13 14 34 36 38 40 10 11 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 35 14 52 21 96 39 63 26 246 100 6–10 vuotta 30 21 53 36 46 32 17 12 146 100 11–15 vuotta 11 22 12 24 19 37 9 18 51 100 16–20 vuotta 18 22 26 32 29 36 8 10 81 100 21–25 vuotta 5 15 3 9 14 41 12 35 34 100 yli 25 vuotta 4 14 5 17 11 38 9 31 29 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat anestesiahoitajan keränneen tiedot potilaan kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista merkittävästi paremm in kuin anes-tesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). OYS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan tietojen keräämisen paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,001, df = 4). Työ-kokemuksen mukaan vaihtelua oli siten, että kokeneet , yli 25 vuotta työskennelleet työn-tekijät arvioivat anestesiahoitajan tietojen keräämisen merkittävästi paremmaksi kuin 16–20 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).
Potilaan haastattelu kuului hoitovalmistelujen osa-alueen hallittaviin hoito-työn toimintoihin. Vastaajista yli viidesosan (21 %) mielestä anestesiahoitaja haastatteli aina potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet ja yliherkkyydet, potilaan hen-kisen tilan sekä muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät. Yli neljäsosa (28 %) vastaajista oli ku itenkin sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. (Liitetaulukko 18.)
Anestesiahoitajista viidesosa (21 %) ja leikkaushoitajista lähes neljännes (24 %), mutta kirurgeista ainoastaan joka kymmenes (14 %) oli sitä mieltä, et tä anestesiahoi-taja haastatteli aina potilasta. Anestesiahoitajista ja leikkaushoitajista yli neljännes (28 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. Leikkausy k-sikössä 21–25 vuotta työskennelleistä lähes kolmanneksen (32 %), mutta 16–20 vuotta työskennelleistä ainoastaan joka kymmenennen (9 %) mielestä anestesiahoitaja haastatt e-li aina potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet ja yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan sekä muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät. (Taulukko 58.)
91
Taulukko 58. Anestesiahoitaja haastattelee potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet, yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan ja muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja haastattelee potilasta -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 51 28 51 28 44 24 38 21 184 100 Leikkaushoitaja 72 28 38 15 84 33 62 24 256 100 Anestesiologi 15 20 20 26 30 40 11 15 76 100 Kirurgi 24 38 23 36 8 13 9 14 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 58 24 43 18 83 34 62 25 246 100 6–10 vuotta 47 32 47 32 35 24 17 12 146 100 11–15 vuotta 14 27 9 18 13 26 15 29 51 100 16–20 vuotta 33 41 27 33 14 17 7 9 81 100 21–25 vuotta 6 18 4 12 13 38 11 32 34 100 yli 25 vuotta 6 21 5 17 10 35 8 28 23 100
Ammattiryhmistä leikkaushoitajien mielestä anestesiahoitaja haastatteli potilasta merki t-tävästi useammin kuin kirurgien mielestä (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan vaihtelua oli siten, että 21–25 vuotta työskennelleiden työntekijöiden mielestä anestesiahoitaja haastatteli potilasta useammin kuin 16–20 vuotta työskennelleiden mie-lestä (p = 0,000, df = 5).
5.3.4 Anestesiahoidon aloitus Anestesiahoidon aloitus -osa-alueeseen sisältyi yhdeksän anestesiahoitajan hoitotyön toimintoa, joista neljä oli ehdottomasti hallittavia, neljä hallittavia ja yksi osattava hoito-työn toiminto. Näistä hoitotyön toiminnoista seitsemän toteutui yli 60-prosenttisesti ai-na. Hoitotyön toiminnot on esitetty muuttujakohtaisten latausten (0,464–0,309) mukai-sessa suuruusjärjestyksessä. Vastaajista 95 %:n mielestä anestesiahoitaja vastaanotti aina potilaan leikkausyksikköön ja oli läsnä raporttitilanteessa. Myös 90 %:n mielestä anes-tesiahoitaja asetti perusseurantalaitteet joko aina tai usein potilaalle. (Liitetaulukko 19.) Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 18.
92
Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Potilaan kutsuminen leikkausyksikköön (11 %) 2. Mukanaolo potilaan siirrossa leikkaussaliin ja potilaan turvallisuudesta huolehtiminen (65 %) 3. Potilaalle perusseurantalaitteiden(RR, Ekg, SaO2) asettaminen (68 %) 4. Anestesiavälineiden ja -laitteiden varaaminen ja tarkistaminen (72 %) 5. Tarvittavien anestesia-aineiden valmisteleminen anestesiamuodon mukaisesti (61 %) 6. Tulevan anestesiamuodon tarkistaminen ja lääkkeiden varaaminen (63 %) 7. Potilaan vastaanottaminen leikkausyksikköön ja läsnäolo raporttitilanteessa (74 %) 8. Potilaan ohjaaminen ja tukeminen hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (31 %) 9. Mukanaolo potilaan siirrossa jatkohoitopaikkaan (68 %)
Kuvio 18. Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului potilaalle t u-levan anestesiamuodon tarkistaminen ja anestesian aikana käytettävien lääkkeiden v a-raaminen. Anestesiahoitajista neljä viidestä (82 %), kirurgeista kaksi kolmesta (67 %) ja leikkaushoitajista yli puolet (59 %), mutta anestesiologeista ainoastaan kolmannes (32 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tarkisti aina potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varasi anestesian aikana käytettävät lääkkeet. Leikkausyksikössä yli 25 vuotta työsken-nelleistä lähes neljän viidestä (79 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain puolen (50 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. (Taulukko 59.)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
93
Taulukko 59. Anestesiahoitaja tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaa anestesian aikana käytettävät lääkkeet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja tarkistaa anestesiamuodon ja varaa lääkkeet -toiminnon toteu-tuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 3 2 2 1 28 15 151 82 184 100 Leikkaushoitaja 19 7 7 3 79 31 151 59 256 100 Anestesiologi 2 3 3 4 47 62 24 32 76 100 Kirurgi 10 16 0 0 11 17 43 67 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 15 6 5 2 55 22 171 70 246 100 6–10 vuotta 8 6 2 1 63 43 73 50 146 100 11–15 vuotta 2 4 0 0 10 20 39 77 51 100 16–20 vuotta 5 6 5 6 26 32 45 56 81 100 21–25 vuotta 2 6 0 0 13 38 19 56 34 100 yli 25 vuotta 2 7 0 0 4 14 23 79 29 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat tarkistaneensa potilaalle tulevan ane s-tesiamuodon ja varanneensa anestesian aikana käytettävät lääkkeet merkittävästi use-ammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Tarkasteltuna asiaa työkok e-muksen pituuden mukaan havaittiin, että erittäin kokeneet , yli 25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan tarkistavan potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaavan anestesian aikana käytettävät lääkkeet merkittävästi useammin kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).
Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului potilaan oh-jaaminen ja tukeminen. Anestesiahoitajista kaksi viidestä (42 %), leikkaushoitajista ko l-mannes (31 %) ja kirurgeista viidennes (20 %), mutta anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja ohjasi ja tuki aina potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Puolet (50 %) sekä anestesia- että leikkaushoitajista oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui usein. (Taulukko 60.) Taulukko 60. Anestesiahoitaja ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja ohjaa ja tukee potilasta -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 3 2 12 7 91 50 78 42 184 100 Leikkaushoitaja 11 5 38 15 127 50 80 31 256 100 Anestesiologi 2 3 12 16 55 72 7 9 76 100 Kirurgi 10 16 22 34 19 30 13 20 64 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan ohjanneen ja tukeneen pot i-lasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti merkittävästi harvemmin kuin anes-tesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4).
94
5.3.5 Yhteistehtävät Yhteistehtävät-osa-alueeseen sisältyi kuusi anestesiahoitajan hoitotyön toimintoa, joista kolme oli hallittavia ja kolme osattavia hoitotyön toimintoja. Hoitotyön toiminnot on esitetty muuttujakohtaisten latausten (0,589–0,404) mukaisessa järjestyksessä. Osa toi-minnoista liittyi vain tiettyyn er ikoisalaan. Vastaajista 82 %:n mielestä anestesiahoitajalla oli lupa ja valmiudet epiduraalisten lääkkeiden antoa varten joko aina tai usein. Myös vastaajista 67 %:n mielestä anestesiahoitaja lisäsi joko aina tai usein lääkettä epiduraali- ja spinaalikatetriin. Yli puolet (57 %) vastaajista oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja myös avasi perifeerisen suoniyhteyden joko aina tai usein. (Liitetaulukko 20.) Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 19.
Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina): 1. Potilaalle verityhjiön laittaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa (7 %) 2. Epiduraali- ja spinaalikatetriin lääkkeen lisääminen (33 %) 3. Luvan ja valmiuksien omaaminen epiduraalisten lääkkeiden antoa varten (53 %) 4. Sedaation toteuttaminen puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla (38 %) 5. Röntgen-, laser- ym. laitteiden käytön osaaminen (1 %) 6. Perifeerisen suoniyhteyden avaaminen (7 %)
Kuvio 19. Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului potilaalle sedaation toteu t-taminen puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla. Vastaajista 88 %:n mielestä anes-tesiahoitaja toteutti sedaatiota puudutuksen yhteydessä joko aina tai usein (liitetaulukko 20).
Anestesiahoitajista lähes puolet (46 %), kirurgeista yli puolet (55 %) ja leik-kaushoitajista kolmannes (33 %), mutta anestesiologeista vain viidennes (20 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja toteutti aina sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkea i-
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
95
neilla. KYS:ssa työskentelevistä yli pu olen (51 %), mutta OYS:ssa työskentelevistä vain yli neljäsosan (27 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. (Taulukko 61.) Taulukko 61. Anestesiahoitaja toteuttaa sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja toteuttaa sedaatiota puudutuksen yhteydessä -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 2 1 14 8 84 46 84 46 184 100 Leikkaushoitaja 17 7 20 8 135 53 84 33 256 100 Anestesiologi 2 3 4 5 55 72 15 20 76 100 Kirurgi 9 14 3 5 17 27 35 55 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 6 3 13 7 92 48 80 42 191 100 KYS 4 4 6 6 42 40 54 51 106 100 OYS 10 12 8 9 45 52 23 27 86 100 TaYS 6 6 3 3 64 60 34 32 107 100 TYKS 4 4 11 12 50 53 30 32 95 100
Ammattiryhmistä kirurgien mielestä anestesiahoitaja toteutti sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla merkittävästi useammin kuin anestesiologien mielestä (p = 0,000, df = 4). Sairaaloittain tarkasteltuna havaittiin, että KYS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan toteuttaneen sedaatiota useammin kuin OYS:ssa työskennelleet (p = 0,0002, df = 4).
5.3.6 Tiimi- ja ohjeistustaidot
Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueeseen sisältyi kuusi anestesiahoitajan hoitotyön toimin-toa, joista yksi oli ehdottomasti hallittava ja viisi hallittavia toimintoja. Toiminnot koski-vat yhteistyötä, lainsäädäntöä sekä eettisyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Hoit o-työn toiminnot on esitetty muuttujakohtaisten latausten (0,444–0,339) mukaisessa suu-ruusjärjestyksessä. Vastaajista 86 %:n mielestä anestesiahoitaja toimi joko usein tai aina lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti. (Liitetaulukko 21.) Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 20.
96
Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Aktiivinen toiminta moniammatillisen työryhmän jäsenenä (34 %) 2. Kirurgisen toimenpiteen kulun tietäminen (4 %) 3. Toimenpiteen kannalta tarkoituksenmukaisen, potilaalle turvallisen toimenpideasennon toteuttaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa (21 %) 4. Lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistusten mukaisesti toimiminen (39 %) 5. Välineellisestä valmiudesta huolehtiminen (37 %) 6. Eettisten lähtökohtien ja hoitotyön periaatteiden näkyminen toiminnassa (22 %)
Kuvio 20. Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin toimintoihin kuului aktiivinen toiminta m o-niammatillisen työryhmän jäsenenä. Anestesiahoitajista lähes puolet (47 %), leikkaushoi-tajista viidennes (21 %), mutta anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (13 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja toimi aina aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsen e-nä. Leikkaushoitajista vajaan viidenneksen (19 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto t o-teutui joskus. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä lähes puolen (47 %), mu t-ta 6–10 vuotta työskennelleistä vain viidenneksen (20 %) mielestä anestesiahoitaja toimi aina aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä. (Taulukko 62.)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6.
Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
97
Taulukko 62. Anestesiahoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 12 7 86 47 86 47 184 100 Leikkaushoitaja 12 5 48 19 106 41 90 35 256 100 Anestesiologi 4 5 25 33 37 49 10 13 76 100 Kirurgi 9 14 26 41 18 28 11 17 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 12 5 22 9 112 46 100 41 246 100 6–10 vuotta 4 3 51 35 62 43 29 20 146 100 11–15 vuotta 3 6 9 18 16 31 23 45 51 100 16–20 vuotta 1 1 27 33 31 38 22 27 81 100 21–25 vuotta 1 3 3 9 14 41 16 47 34 100 yli 25 vuotta 4 14 2 7 15 52 8 28 29 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat toimineensa moniammatillisen työryhmän jäsenenä merkittävästi aktiivisemmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen p ituuden mukaan tarkasteltuna vaihtelua oli siten, että kokeneet 21–25 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan toimineen moniammatillisen työry h-män jäsenenä merkittävästi aktiivisemmin kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,000, df = 5).
Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin sisältyi vaatimus, että anestesiahoitajan toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet. Va s-taajista 78 %:n mielestä toiminto toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 21). Anes-tesiahoitajista kolmannes (33 %) ja leikkaushoitajista viidennes (21 %), mutta anes-tesiologeista vain 3 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitajan toiminnassa näkyivät aina eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet. (Taulukko 63.)
Taulukko 63. Anestesiahoitajan toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitajan toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaat-teet -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 3 2 18 10 102 55 61 33 184 100 Leikkaushoitaja 11 4 50 20 142 55 53 21 256 100 Anestesiologi 5 7 27 36 42 55 2 3 76 100 Kirurgi 10 16 9 14 35 55 10 16 64 100
Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat eettisten lähtökohtien ja hoitotyön periaatte i-den näkymisen anestesiahoitajan toiminnassa merkittävästi heikommaksi kuin ane s-tesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4).
98
5.3.7 Yhteisvastuutaidot Yhteisvastuutaidot-osa-alueeseen kuului neljä anestesiahoitajan hallittavaa hoitotyön toimintoa, jotka sisältävät anestesiahoitajan toiminnan potilaan ‖asianajajana‖. Hoit o-työn toiminnot ovat muuttujakohtaisten latausten (0,392–0,305) mukaisessa suuruusjär-jestyksessä. Vastaajista vain kaksi viidestä (39 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja va l-voi aseptiikan toteutumista ja korjasi virheellisen menettelyn joko usein tai aina. Kolmen neljästä vastaajan (75 %) mielestä anestesiahoitaja hallitsi vuorovaikutu staidot ja sujuvan yhteistoiminnan joko usein tai aina. (Liitetaulukko 22.) Yhteisvastuutaidot -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 21.
Yhteisvastuutaidot-osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Aseptiikan toteutumisen valvominen ja virheellisen menettelyn korjaaminen (12 %) 2. Toimintaan puuttuminen, kun huomaa leikkaus/anestesiahoitajan tekemän virheen (15 %) 3. Toimintaan puuttuminen, kun huomaa anestesiologin/kirurgin tekemän virheen (9 %) 4. Vuorovaikutustaitojen ja sujuvan yhteistoiminnan hallinta (16 %)
Kuvio 21. Yhteisvastuutaidot-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan ammatilliseen ja eettiseen käyttäytymiseen kuului puuttuminen v ir-heelliseen toimintaan. Vastaajista vain 15 %:n mielestä anestesiahoitaja puuttui aina toi-mintaan, jos havaitsi anestesia- ja/ tai leikkaushoitajan tekevän virheen (liitetaulukko 22).
Anestesiahoitajista lähes neljännes (24 %) ja leikkaushoitajista yli joka kymmenes (13 %), mutta anestesiologeista vajaa joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsi anestesia- ja/ tai leikkaushoitajan tekevän virheen. Leikkaushoitajista lähes neljänneksen (23 %) ja kirurgeis ta yli neljän-neksen (28 %) mielestä anestesiahoitaja puuttui harvoin tai ei koskaan toimintaan, jos havaitsi anestesia- ja/ tai leikkaushoitajan tekevän virheen. (Taulukko 64.)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. Yhteisvastuutaidot-osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
99
Taulukko 64. Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun huomaa leikkaus/anestesiahoitajan teke-män virheen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun havaitsee leikkaus/anestesiahoitajan tekemän virheen -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 15 8 57 31 68 37 44 24 184 100 Leikkaushoitaja 58 23 93 36 71 28 34 13 256 100 Anestesiologi 9 12 41 54 19 25 7 9 76 100 Kirurgi 18 28 26 41 16 25 4 6 64 100
Ammattiryhmistä kirurgit arvioivat anestesiahoitajan puuttuneen leikkaus - ja/ tai anes-tesiahoitajan tekemään virheeseen merkittävästi harvemmin kuin anestesiahoitajat itse arvioivat (p = 0,000, df = 4).
Vastaajista joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja puu t-tui aina toimintaan, jos havaitsi anestesiologin tai kirurgin tekevän virheen. Toisaalta vastaajista yli kolmanneksen (39 %) mielestä anestesiahoitaja puuttui harvoin tai ei ko s-kaan anestesiologin tai kirurgin tekemään virheeseen. (Liitetaulukko 22.)
Anestesiahoitajista lähes viidenneksen (16 %) ja leikkaushoitajista joka kymmenennen (9 %) mielestä anestesiahoitaja puuttui aina anestesiologin tai kirurgin tekemään virheeseen. Kukaan anestesiologeista ei ollut tätä mieltä. Anestesiologeista lähes puolet (47 %), leikkaushoitajista yli kolmannes (34 %) ja kirurgeista jopa kaksi ko l-mesta (69 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja puuttui harvoin tai ei koskaan toimin-taan, jos havaitsi anestesiologin/ kirurgin tekevän virheen. (Taulu kko 65.) Taulukko 65. Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun huomaa anestesiologin/kirurgin tekemän virheen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun havaitsee anestesiologin/kirurgin tekemän virheen -toiminnon toteutuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 50 27 51 28 54 29 29 16 184 100 Leikkaushoitaja 89 35 80 31 65 25 22 9 256 100 Anestesiologi 36 47 24 32 16 21 0 0 76 100 Kirurgi 44 69 6 9 11 17 3 5 64 100
Ammattiryhmistä anestesiologien mielestä anestesiahoitaja puuttui anestesiologin tai kirurgin tekemään virheeseen merkittävästi harvemmin kuin anestesiahoitajien itsensä mielestä (p = 0,000, df = 4).
100
5.3.8 Erityistoiminnot
Erityistoimintojen osa-alueeseen sisältyi seitsemän anestesiahoitajan osattavaa toimintoa intraoperatiivisessa hoitotyössä. Näihin toimintoihin sisältyy yleensä lisäkoulutusvaati-muksia ja lupakäytänteitä ja ne ovat erikoisalakohtaisia. Toiminnot on esitetty muuttuja-kohtaisten latausten (0,883–0,395) mukaisessa suuruusjärjestyksessä (liitetaulukko 23). Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toim intojen toteutuminen aina on esitetty kuvi-ossa 22.
Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Keuhkovaltimon kiilapaineen mittaaminen (5 %) 2. Sydämen minuuttivirtauksen mittaaminen (8 %) 3. Tahdistimen kynnysarvon mittaaminen (4 %) 4. Autotransfuusiolaitteen käyttäminen (10 %) 5. Potilaan intubointi (0 %) 6. Laitteiden tuottaman tiedon tulkitseminen ja suhteuttaminen potilaan kokonaistilanteeseen (20 %) 7. Yleisanestesian lopettaminen ja potilaan ekstubointi leikkaussalissa (1 %)
Kuvio 22. Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Vastaajista ainoastaan viidesosan (20 %) mielestä anestesiahoitaja tulkitsi aina laitteiden tuottamaa tietoa ja osasi suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen (liitetaulukko 23). Anestesiahoitajista yli neljännes (28 %) ja leikkaushoitajista lähes neljännes (24 %), mutta kirurgeista vajaa joka kymmenes (8 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tulkitsi aina laitteiden tuottamaa tietoa ja osasi suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen. Anes-tesiologeista viidesosan (20 %) mielestä anestesiahoitaja tulkitsi harvoin tai ei koskaan laitteiden tuottamaa tietoa ja suhteutti sen potilaan kokonaistilanteeseen. (Taulukko 66.)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
100 %
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toiminnot
To
teu
tum
inen
ain
a (
%)
(%)
101
Taulukko 66. Anestesiahoitaja tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa ja osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 18 10 41 22 74 40 51 28 184 100 Leikkaushoitaja 32 13 41 16 118 46 61 24 256 100 Anestesiologi 15 20 45 59 16 21 0 0 76 100 Kirurgi 11 17 14 22 34 53 5 8 64 100
Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat tulkitsevansa laitteiden tuottamaa tietoa ja suhteuttavansa sitä potilaan kokonaistilanteeseen merkittävästi paremmin kuin anes-tesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4).
Erityistoimintoihin kuului potilaan intubaatio yleisanestesiassa, joka oli anestesiahoitajan osattava toiminto, johon liittyy lisäkoulutus ja lupakäytänteet. Potilaan intubaatio on anestesiologin tehtävä. Vastaajista joka kymmenennen (11 %) mielestä anestesiahoitaja intuboi potilaan joskus. Yleisanestesian lopettaminen ja potilaan ek stu-baatio ovat myös anestesiologin tehtäviä. Vastaajista kuitenkin 3 %:n mielestä anestesia-hoitaja lopetti yleisanestesian ja ekstuboi potilaan joko usein tai aina (liitetaulukko 23).
Leikkausyksikössä 11–15 vuotta työskennelleistä lähes neljänneksen (24 %) ja yli 25 vuotta työskennelleistä yli neljänneksen (28 %) mielestä anestesiahoitaja lopetti yleisanestesian ja ekstuboi potilaan joskus. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennel-leistä 15 %:n mielestä anestesiahoitaja lopetti yleisanestesian ja ekstuboi potilaan leikka-ussalissa joko usein tai aina. (Taulukko 67.)
Taulukko 67. Anestesiahoitaja lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi potilaan leikkaussalissa -toiminnon toteutuminen työkokemuksen pituuden mukaan.
Tausta- Anestesiahoitaja lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi potilaan -toiminnon toteu-tuminen
muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 208 85 34 14 4 2 0 0 246 100 6–10 vuotta 140 96 11 8 2 1 2 1 146 100 11–15 vuotta 36 71 12 24 3 6 0 0 51 100 16–20 vuotta 68 84 13 16 0 0 0 0 81 100 21–25 vuotta 24 71 5 15 2 6 3 9 34 100 yli 25 vuotta 21 72 8 28 0 0 0 0 29 100
Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna vaihtelua oli siten, että 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan lopettaneen yleisanestesian ja eks-tuboineen potilaan leikkaussalissa useammin kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,000, df = 5).
102
5.4 TEHTÄVÄSIIRROT LÄÄKÄREILTÄ LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOI-TAJILLE JA NIIDEN EDELLYTYKSET Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden sisällön määrittelyyn vaikutt a-vat mahdolliset työnjaon muutokset ja tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoi-tajille. Tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien näkemyksiä 29 tehtävän siirtomahdolli-suuksista. Vastaajien (n = 589) mielestä suurinta osaa tehtävistä (21) ei koskaan tai ha r-voin (> 90 %) voida siirtää leikkaushoitajalle. Vastaajista yli viidenneksen (22 %) mielestä perifeerisen laskimon kanyloinnin voisi joko usein tai aina siirtää leikkau shoitajalle. Leikkaushoitajista viidennes (20 %), kirurgeista vajaa joka kymmenes (9 %), mutta ane s-tesiahoitajista vain 2 % ja anestesiologeista vain 1 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja voisi aina kanyloida perifeerisen laskimon. (Liitetaulukko 24.)
Veren tarkistaminen ja verensiirron aloittaminen olisi yli neljänneksen (29 %) mielestä leikkaushoitajalle usein tai aina mahdollinen tehtävä. Lähes kaksi viidestä (39 %) vastaajasta oli sitä mieltä, että verityhjiön purkaminen laskimopuudutuksessa olisi myös leikkaushoitajan toimi joko usein tai aina. Kolmanneksen (33 %) mielestä ihon sulku metallihakasilla voisi kuulua leikkaushoitajan toimiin joko usein tai aina ja ihon sulku synteettisellä tai orgaanisella ommelaineella olisi vastaajista lähes neljänneksen (24 %) mielestä joko usein tai aina leikkaushoitajalle siirrettävä tehtävä. Vastaavaa mieltä oli vajaa viidennes (18 %) leikkaushoitajista ja kolmannes (32 %) kirurgeista. Joka kymm e-nes (13 %) esitti luomen poistoa paikallispuudutuksessa leikkaushoitajan mahdolliseksi tehtäväksi. Tietojärjestelmään diagnoosin kirjaamisen siirtäisi leikkaushoitajalle aina neljännes (25 %) vastaajista. Vajaan puolen (48 %) mielestä tehtävää ei koskaan tai ha r-voin voisi siirtää leikkaushoitajalle. (Liitetaulukko 24.) Lisäksi muutamat yksittäiset vas-taajat (n = 7) mainitsivat leikkaushoitajalle mahdollisesti siirrettävinä tehtävinä mm. g a-daver-ihon kiinnittämisen, pad-näytteiden pyyntöjen tekemisen tietojärjestelmään sekä ihopuudutukset leikkaushaavan ympärille leikkauksen lopussa.
Tehtävien siirtämisessä lääkäreiltä anestesiahoitajille vastaajat (n = 589) ar-vioivat kahdeksan tehtävää sellaisiksi, joita ei koskaan tai harvoin (≥ 90 %) voida siirtää
anestesiahoitajalle. Osan tehtävistä (29) anestesiahoitaja tekee jo joissakin yksiköissä lisä-koulutuksen jälkeen. Vastaajista yli puolen (59 %) mielestä verien tarkistaminen ja v e-rensiirron aloittaminen voisi aina olla anestesiahoitajan tehtävä. Anestesiahoitajista va s-taavaa mieltä oli 73 %. Kolmasosan (33 %) mielestä myös sedaatio puudutuksen yhtey-dessä midatsolaamilla tai d iatsepaamilla voisi aina olla anestesiahoitajan tehtävä. Ane s-tesiahoitajista lähes puolet (45 %) oli samaa mieltä. Neljä viidestä (82 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja voi aina tai usein hoitaa potilaan sedaation puudutuksen yhteydes-sä opiaatilla. Anestesiahoitajista 88 % oli samaa mieltä. Lähes kolmanneksen (29 %) mie-lestä perifeerisen laskimon kanylointi olisi aina anestesiahoitajan tehtävä. Myös viide s-osa (22 %) vastaajista oli sitä mieltä, että ASA III -potilaan anestesian ylläpito lääkärin ohjeen mukaan olisi aina anestesiahoitajan tehtävä. Vastaajista lähes puolen (45 %) mie-lestä tietojärjestelmään diagnoosin kirjaaminen ei koskaan tai harvoin voi olla anestesi a-hoitajan tehtävä, kun taas neljäsosan (26 %) mielestä se voisi aina olla anestesiahoitajan
103
tehtävä. (Liitetaulukko 25.) Muutamat yksittäiset vastaajat (n = 7) mainitsivat anestesia-hoitajalle mahdollisesti siirrettävinä tehtävinä muun muassa kipupumpun täytön ja sä ä-döt sekä solunpesijälaitteen käytön sekä intubaation lisäkoulutuksen jälkeen.
Tehtäväsiirtojen edellytyksiä kysyttiin vastaajilta avoimella kysymyksellä. Vastaajista 69 % (408) mainitsi ensimmäisenä ja tärkeimpänä edellytyksenä ammatillisen lisäkoulutuksen, joka toteutettaisiin joko er ikoistumiskoulutuksena ammattikorkeakou-lujen koulutusyksiköissä ja sairaaloissa oppisopimustyyppisesti ja niin, että työnantaja maksaisi palkkaa, tai yksilöllisenä työpaikkakoulutuksena. Vastaajien mielestä sairaa n-hoitajaksi valmistumisen jälkeen kahden vu oden leikkausyksikkötyökokemus olisi edel-lytyksenä lisäkouluttautumiselle perioperatiiviseen hoitotyöhön. Ammatillisen lisäkou-lutuksen tulisi olla riittävän valvottua ja sisällöltään kontrolloitua ja siinä tulisi olla mahdollisuus painottaa joko leikkaushoitoa tai anestesiahoitoa yhtenäisen perioperatii-visen sisällön lisäksi. Koulutukseen ja tehtäviin yleensäkin esitettiin valtakunnallisia ohjeita ja menettelytapoja.
Vastaajat totesivat sairaanhoitajan peruskoulutuksen sisällöltään liian yle i-seksi, että se palvelisi perioperatiivisen hoitotyön osaamista. Peruskoulutukseen pitäisi kuitenkin sisältyä perioperatiivisen hoitotyön opintojakso, joka valtakunnallisesti olisi samanpituinen kaikille sairaanhoidon opiskelijoille. Koulutukseen haluttiin pienryhm ä-opetusta, simulaatioita ja ped -side-tyyppistä opetusta sekä riittävän pitkää käytännön harjoittelua leikkausyksikössä. Oppiaineina korostuivat anatomia ja fysiologia, kemia ja fysiikka sekä kliininen farmakologia.
Leikkausyksikössä aloittavien sairaanhoitajien perehdyttäminen intraop e-ratiiviseen hoitotyöhön haluttiin tavoitteellisemmaksi. Perehdytyksessä olisi käytössä kirjalliset sopimukset, portaittainen eteneminen, kontrolloinnit ja tasokokeet sekä mää-räaikainen, jatkuva osaamisen arviointi. Hoitotoimintoja koskevat lupakäytänteet, kuten kirjalliset, henkilökohtaiset luvat ja velvoitteet , tulisi selkiyttää. Leikkausyksikössä jo työskenteleville sairaanhoitajille hoitotoimien siirron edellytyksinä esitettiin taitojen y l-läpidon kontrollointia erikoisaloittain ja sairaaloittain, näyttökokeita määräajoin sekä käytännön harjoittelua kokeneen asiantuntijasairaanhoitajan, kirurgin tai anestesiologin ohjauksessa. Mentor-kouluttajan kanssa harjaannuttaisiin muun muassa syy-seurausyhteyksien ymmärtämiseen sekä riskikartoitukseen. Leikkausyksiköissä tulisi olla käytössä jatkuva työpaikkakouluttautuminen , ja ehdotettiin esimerkiksi toimenpid e-tenttejä.
Lisäkoulutuksen rinnalla vastaajat edellyttivät selkeää ja tarkkaa vastuun ja oikeuksien määrittämistä. Sairaanhoitajien lup ien ja velvoitteiden jurid inen selvittäm i-nen on edellytys tehtävien siirroille. Se parantaisi vastaajien mielestä leikkaus- ja anes-tesiahoitajien oikeusturvaa.
Vastaajista yli puolet (58 %) edellytti tehtäväsiirtojen vuoksi palkkauksen tarkistamista. Mikäli lisäkoulutuksen jälkeen lääkärin tehtäviä siirretään leikkaus- tai anestesiahoitajalle, olisi heille maksettava erillistä henkilökohtaista palkanlisää. Lisäksi peruspalkkaukseen esitettiin korotuksia työn vaativuuden perusteella.
104
Nykyistä työmäärää luonnehdittiin haasteelliseksi ja osittain liialliseksi. Vastaajien mie-lestä leikkausyksikössä tietojärjestelmiin kirjaaminen vie paljon aikaa ja sen miellettiin olevan pois potilaan hoidosta. Vastaajat esittivät myös tehtäväsiirtoina, että anestesiolo-git osallistuisivat enemmän potilaan anestesiahoitoon eikä vain anestesian aloitukseen ja lopetukseen. Lisäksi kirurgeilta edellytettiin osallistumista potilaan asennon laittoon.
5.5 LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOITAJAN AMMATTIPÄTEVYYSMALLI
INTRAOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ
Tässä tutkimuksessa keskeiset ammatillisen pätevyyden osa -alueet muodostettiin ja n i-mettiin leikkaus- ja anestesiahoitajien hoitotyön toimintojen tärkeyttä kuvaavista muu t-tujista faktoroinnin tuloksina. Muuttujien keskiarvojen perusteella muodoste ttiin amma-tillisen pätevyyden tasot, joihin leikkaus- ja anestesiahoitajien yksittäiset hoitotyön toi-minnot sijoittuivat (taulukko 68 ja 69). Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyys intraoperatiivisessa hoitotyössä sisältää ne hoitotyön toiminnot, jotka koskivat tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuutta, ammatillisten tavoitteiden mukaista hoitotyön to i-mintojen hallintaa ja ammatillista käyttäytymistä. Ammatilliseen pätevyyteen vaikutt a-vina tekijöinä olivat leikkaus- ja anestesiahoitajan ikä, leikkausyksikkötyökokemuksen pituus, organisaatio ja erikoisala sekä leikkaustiimi.
Taulukko 68. Leikkaushoitajan hoitotyön toimintojen jakautuminen ammatillisen pätevyyden tasoi-hin Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden Ammatillisen pätevyyden tasot osa-alueet ja niihin sisältyvät A-taso B-taso C-taso hoitotyön toiminnot (n) Ehdottomasti Hallittava Osattava hallittava (%) (%) (%)
Leikkaushoitajan hoitotyön toiminnot (93) 37 34 29 Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alue (25) 80 20 0 Dokumentointi- ja kommunikointi (17) 18 82 0 Leikkaushoidon tekniikka (17) 47 35 18 Lääke- ja anestesiahoito (16) 13 12 75 Hoitovalmistelut (9) 0 22 75 Hoidon yksilöllisyys (4) 0 25 75 Äkilliset erityistoiminnot (2) 50 50 0 Leikkausasennot (3) 0 33 67
Taulukko 69. Anestesiahoitajan hoitotyön toimintojen jakautuminen ammatillisen pätevyyden ta-soihin Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden Ammatillisen pätevyyden tasot osa-alueet ja niihin sisältyvät A-taso B-taso C-taso hoitotyön toiminnot (n) Ehdottomasti Hallittava Osattava hallittava (%) (%) (%)
Anestesiahoitajan hoitotyön toiminnot (89) 32 46 22 Anestesia- ja lääkehoito (31) 68 29 3 Kommunikointi ja turvallisuus (18) 11 72 17 Hoitovalmistelut (8) 0 38 62 Anestesiahoidon aloitus (9) 44 44 12 Yhteistehtävät (6) 0 50 50 Tiimi- ja ohjeistustaidot (6) 17 83 0 Yhteisvastuutaidot (4) 0 100 0 Erityistoiminnot (7) 0 0 100
105
Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden tasot, ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja niihin yhteydessä olevat tekijät intraoperatiivisessa hoitotyössä voidaan kuvata ammattipätevyysmallin (kuvio 23) avulla. Aikaisemmissa tutkimuksissa sairaan-hoitajien osaaminen ja pätevyys on kuvattu yleisimmillä, yhteisillä osa-alueilla eikä niis-sä ole huomioitu intraoperatiivisen hoitotyön luonnetta ja erityispiirteitä. Toisaalta aikai-semmissa tutkimuksissa ei ole myöskään mallinnettu sairaanhoitajien yleisten ja leikka-us- ja anestesiahoitajien ammattispesifisten osaamisalueiden välisiä yhteyksiä. ( Meretoja 2003; Opetusministeriö 2006; ARENE 2007;Tuomi 2008.)
Kuvio 23. Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa ho i-totyössä
LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOITAJAN AMMATTILLINEN PÄTEVYYS
INTRAOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ
LEIKKAUSHOITAJAN AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN OSA-ALUEET: 1. ASEPTIIKKA JA TURVALLISUUS 2. DOKUMENTOINTI ja KOMMUNIKOINTI 3. LEIKKAUSHOIDON TEKNIIKKA 4. LÄÄKE- JA ANESTESIAHOITO 5. HOITOVALMISTELUT 6. HOIDON YKSILÖLLISYYS 7. ÄKILLISET ERITYISTOIMINNOT 8. LEIKKAUSASENNOT
ANESTESIAHOITAJAN AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN OSA-ALUEET:
1. ANESTESIA- JA LÄÄKEHOITO
2. KOMMUNIKOINTI JA TURVALLISUUS 3. HOITOVALMISTELUT 4. ANESTESIAHOIDON ALOITUS 5. YHTEISTEHTÄVÄT 6. TIIMI- JA OHJEISTUSTAIDOT 7. YHTEISVASTUUTAIDOT 8. ERITYISTOIMINNOT
AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN TASOT A, B ja C:
A = Ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot B = Hallittavat hoitotyön toiminnot C = Osattavat hoitotyön toiminnot Leikkaushoitajan hoitotyön toiminnot (93): Anestesiahoitajan hoitotyön toiminnot (89): A-taso: 37 % hoitotyön toiminnoista A-taso: 32 % hoitotyön toiminnoista B-taso: 34 % hoitotyön toiminnoista B-taso: 46 % hoitotyön toiminnoista C-taso: 29 % hoitotyön toiminnoista C-taso: 22 % hoitotyön toiminnoista
Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatilliseen pätevyyteen yhteydessä olevat tekijät:
- ikä, sukupuoli, leikkausyksikkötyökokemuksen pituus - organisaatio/leikkausyksikkö/erikoisala, leikkaustiimi
106
Sairaanhoitajan ammatillista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä tarkastellaan erikseen leikkaushoitajan ja anestesiahoitajan hoitotyön toimintojen kannalta. Potilaan perioperatiivinen hoitoprosessi jakautuu kolmeen, pre- , intra- ja postoperatiiviseen hoi-tovaiheeseen. Potilaan kannalta jokainen vaihe on eripituinen ja -sisältöinen. Sydän- ja verisuonikirurgian, neurokirurgian, ortopedian ja traumatologian, gastroenterologian ja plastiikkakirurgien erikoisaloilla potilaan hoidon painopiste on intraoperatiivisessa ho i-dossa, eli leikkausyksikössä tapahtuvassa hoitovaiheessa. Näillä erikoisaloilla työskente-leviltä leikkaus- ja anestesiahoitajilta vaaditaan spesifiä osaamista ja korkeatasoista a m-matillista pätevyyttä.
Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet täyden-tävät toisiaan, jolloin potilaan hoidon osista muodostuu hyvän, yksilöllisen ja laadu k-kaan intraoperatiivisen hoitotyön kokonaisuus. Nimetyissä osa-alueissa ja hoitotyön toiminnoissa on osittain leikkaus- ja anestesiahoitajille yhteisiä hoitotyön toimintoja, jo t-ka ovat tulleet esille myös aikaisemmissa sairaanhoitajan osaamista selvittävissä tutk i-muksissa (mm. Meretoja 2003; Tuomi 2008). Suurin osa leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyyden osa-alueista ja hoitotyön toiminnoista on kuitenkin sisällö l-tään eriytyneitä johtuen näiden erikoisalojen käytännöstä, sillä leikkaus- ja anestesiahoi-tajat toimivat pääasiassa omissa työtehtävissään. Leikkaus- ja anestesiahoitajien yhtei-seen ammatilliseen pätevyyteen sisältyvät potilaan hoidon valmisteluun , hoidon doku-mentointiin sekä kommunikointiin ja tiimityöskentelyyn liittyvät hoitotyön toiminnot. (Kuvio 23.) Leikkaus- ja anestesiahoitajan yhteinen ammatillinen pätevyys
Potilaan hoidon valmistelu un kuuluvat hoitotyön toiminnot ovat yhteistä leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä ja se luo pohjan tulevalle yksilölliselle poti-lashoidolle leikkausyksikössä. Sekä leikkaus- että anestesiahoitajat selvittävät erikoisalan ja organisaation toimintatapojen mukaisesti potilaan taustatietoja eri menetelmillä. Taus-tatiedot mahdollistavat sekä leikkaus- että anestesiahoidon etukäteissuunnittelun ja va-rautumisen intraoperatiivisen vaiheen hoitoon. Tutkitulla viidellä erikoisalalla ennakko-tietojen hankinta potilaasta on kuitenkin suhteellisen niu kkaa.
Leikkaus- ja anestesiahoitajien yhteiseen osaamiseen ja ammatilliseen päte-vyyteen sisältyy myös potilaan hoidon dokumentaatio. Intraoperatiivisessa hoidossa potilaan hoitotapahtumien dokumentointi tapahtuu muun muassa manuaalisesti anes-tesialomakkeelle ja leikkaushoidon toteutuslomakkeelle tai tarkistuslistalle sekä sähköi-sesti erilaisiin tietojärjestelmiin, jolloin viestintä- ja tietotekniikkatiedot ja -taidot koros-tuvat. Dokumentoivat tiedot kirjataan erikseen leikkaus- ja anestesiahoidosta. Osa tie-doista on yhteisiä, mutta suurin osa on kuitenkin selkeästi vain joko leikkaus- tai anes-tesiahoitoon liittyviä. Kommunikaatio- ja tiimityöskentelytaidot ovat myös yhteistä am-matillista pätevyyttä, vaikka niissäkin painottuu eri hoitotyön toiminnot riippuen siitä , työskenteleekö sairaanhoitaja leikkaus- vai anestesiahoitajana. Nämä hoitotyön toimin-not liittyvät viestintään, ohjaamiseen ja palautteen antoon. Kyky yhteistyöhön ja siihen
107
sisältyvään yhteisvastuuseen velvoittaa kaikkia leikkaustiimin jäseniä, myös leikkaus- ja anestesiahoitajia. Leikkaus- ja anestesiahoitajat toimivatkin potilaan ‖asianajaja-roolissa‖, jolloin heillä on ammatillinen vastuu taata lainsäädännön toteutuminen ja ho i-tamisen eettisyys. Ammatillisen pätevyyden osa-alueiden yhteisten sisältöjen edelle nousevat kuitenkin sekä leikkaushoitajan että anestesiahoitajan omat, erityiset ammatil-lisen pätevyyden osa-alueet ja niihin sisältyvät hoitotyön toiminnot.
Leikkaushoitajan ammatillinen pätevyys
Intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaushoitajan ammatillisessa pätevyy dessä ensisijai-sesti korostuu aseptiikan ja turvallisuuden hallinta. Tämä osa -alue sisältää potilaan hoi-toon ja hoitovälineistöön kuuluvat, steriiliin toimintaan ja desinfektioon liittyvät tiedot, taidot ja asenteet. Tähän osa-alueeseen kuuluu myös potilaan hoidon turvallisuuden takaaminen, kuten komplikaatioiden ehkäisy, välineistön tarkistaminen, leikkauksessa käytettävien instrumenttien ja välineiden kon trolointi sekä toimintavalmiuden ylläpito.
Toinen tärkeä leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alue on leik-kaushoidon tekniikka. Tähän osa-alueeseen kuuluu leikkaussalin valmisteleminen pot i-lasta varten, toimenpiteen sujuva instrumentaatio ja hallittu kudoskäsittely sekä v ä-lineellinen valmius ja toiminnan ennakointi. Lisäksi tähän kuuluu toimenpiteessä käytet-tyjen sidetarvikkeiden ja ommelaineiden tarkistuslaskennan hallinta. Leikkaushoidon tekniikan hallinta edellyttää kirurgisen toimenpiteen kulun ymmärtämistä, hyvää an a-tomian ja fysiologian tietämystä sekä sovelluskykyä.
Leikkaushoitajan ammatilliseen pätevyyteen kuuluu myös lääke- ja anes-tesiahoidon osaaminen, johon sisältyvät potilaan anestesiamuotoon liittyvät tiedot ja taidot sekä yhteistyö anestesiahoitajan kanssa. Erilaisten lääkkeiden käytön hallinta ja farmakologinen tietämys on myös leikkaushoitajan ammatillista pätevyyttä. Potilaan anestesiahoidon vaikutusten ymmärtäminen ja yhdistäminen leikkaushoitoon on leikk a-ushoitajan osattaviin hoitotyön toimintoihin kuuluva alue. Erityisesti elvytyksen hallinta ja osaltaan potilaan psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu tähän osa-alueeseen.
Potilaan hoidon yksilöllisyyden huomiointi on osa leikkaushoitajan amm a-tillista pätevyyttä, joskin siinä näkyvät erikoisalakohtaiset toteutuskäytänteet. Esimer-kiksi leikkaushoitajan osallistuminen potilaan vastaanottoon ja raporttiin on organisaa-tio- ja yksikkökohtainen toiminto. Useimmiten leikkaushoitajat ovat sillä hetkellä leikk a-ussalissa valmistautumassa leikkaushoitoon. Tähän osa -alueeseen sisältyy myös leikka-ushoitajan, valvovana hoitajana toimiessaan, osallistuminen anestesian aloitukseen yh-teistyössä anestesiahoitajan ja anestesiologin kanssa.
Äkilliset erityistoiminnot ovat yksi leikkaushoitajan ammatillisen pätevy y-den osa-alue. Leikkaushoitajan on tunnistettava sekä potilasta että leikkaustiimiä koske-vat hengenvaaralliset tilanteet ja kyettävä itsenäiseen tilannearviointiin ja toimintak y-kyyn. Tämä edellyttää vankkaa tietämystä sekä potilaan elintoiminnoista, anestesiasta ja
108
leikkauksesta että ympäristöön liittyvistä tekijöistä, kuten sähkö- ja kaasuturvallisuudes-ta.
Erittäin tärkeä, spesifi leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alue on leikkausasennot. Potilaan leikkausasennon laittavat pääosin valvova hoitaja yhteis-työssä anestesiahoitajan ja lääkintävahtimestarin kanssa. Tämä edellytt ää leikkaushoita-jalta tietoa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta sekä kirurgisen toimenpiteen ja ane s-tesiamuodon asettamista vaatimuksista potilaan asennolle. Leikkausasento laitetaan jo-kaiselle potilaalle, ja leikkaushoitajan vastuulla on osaltaan erilaisten komplikaatioiden ehkäisy optimaalisen ja yksilöllisen leikkausasennon avulla. Anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys
Intraoperatiivisesa hoitotyössä anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden tärkein osa-alue on anestesiahoito- ja lääkehoito. Tähän osa-alueeseen sisältyvät kaikki potilaan anestesiamuotoon liittyvät hoitotyön toiminnot. Potilaan lääke- ja nestehoito on tär-keimpiä ammatillisen pätevyyden sisältöjä. Nämä toiminnot edellyttävät anestesiahoit a-jalta erittäin hyvää farmakologian ja ihmisen fysiologian tieto- ja taitoperustaa, sillä poti-laan elintoimintojen ylläpitoon liittyvä toiminta korostuu. Lääketietämys eli anestesiassa käytettävien lääkkeiden käyttöaiheiden, vaikutusmekanismien, haitta- ja sivuvaikutus-ten, annostuksien ja kontraindikaatioiden tietäminen on keskeinen anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden alue.
Toinen ammatillisen pätevyyden osa-alue on anestesiahoidon aloitus. Tä-hän kuuluu potilaan vastaanotto leikkausyksikköön ja raportin kuuleminen. Anestesia-hoitaja huolehtii leikkaussalin välineellisestä valmiudesta ennen potilaan tuloa. Hoito-työn toimintoihin sisältyy myös potilaan elintoimintojen seurannan aloittaminen ja pot i-laan ohjaaminen sekä tukeminen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden yhteistehtävät-osa-alueeseen kuuluvat spesifit lääkityksen an-toreitteihin, perifeeriseen, epiduraaliseen ja spinaaliseen antoreittiin liittyvät hoitotyön toiminnot. Myös leikkaustiimin jäsenten kanssa yhteistyössä tehtävät hoitotyön toimin-not, kuten potilaalle verityhjiön laittaminen ja erilaisten laitteiden käyttäminen ovat osa -alueeseen kuuluvia.
Erityistoiminnot ovat eriytynyttä anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä , ja ne edellyttävät yleensä lisäkoulutusta ja henkilökohtaisia lupakäytänteitä . Tämän osa-alueen hoitotoiminnot liittyvät muun muassa erilaisiin mittauksiin ja potilaan intubaat i-oon sekä potilaan yleisanestesian lopettamiseen ja potilaan ekstubaatioon leikkaussali s-sa. Usein nämä toiminnot ovat myös organ isaatio- ja erikoisalakohtaisia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatil-linen pätevyys koostuu osittain yhteisistä hoitotyön toiminnoista, kuten potilaan hoidon ja ympäristön valmistelusta, hoidon dokumentaatiosta, kommunikaatiosta ja tiimityö s-kentelystä. Tämän lisäksi sekä leikkaushoitajilla että anestesiahoitajilla ovat omat, eri t-täin vaativat ja spesifit ammatillisen pätevyyden osa -alueet ja hoitotyön toiminnot, jotka linkittyvät kiinteästi toisiinsa potilaan intraoperatiivisessa hoitovaiheessa. Le ikkaus- ja
109
anestesiahoitajien ammatilliseen pätevyyteen ja sen kehittymiseen vaikuttavat leikkaus- ja anestesiahoitajan ikä, leikkausyksikkötyökokemuksen pituus, organisaatio ja erikoi s-ala sekä leikkaustiimi itsessään.
110
111
6 Pohdinta ja päätelmät
6.1 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
Tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan aluksi validiteetin eli pätevyyden kannalta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa valid iteettia arvioidaan sekä mittarin että mittaamisen luotettavuuden avulla. Mittarin validiteetilla tarkoitetaan mittarin kykyä mitata sitä, mitä sen tulisikin mitata. Mittarin käsitevaliditeetti puolestaan ilmaisee, missä laajuude s-sa mittari mittaa tarkasteltavaa käsitettä. (Burns & Grove 2005; Vehviläinen -Julkunen & Paunonen 2006.) Tutkimuksessa käytettiin tätä tutkimusta varten laadittua mittaria , ky-selylomaketta. Kyselylomakkeen teoreettisena lähtökohtana käytettiin sairaanhoitajan ammatilliseen pätevyyteen ja osaamiseen liittyviä aikaisempia kansainvälisiä ja kotimai-sia tutkimuksia vuosilta 1999–2008 (liitetaulukko 1), opetusministeriön (2006) laatimia sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen sisältöjä (kliininen osaaminen, lääkehoito), ane s-tesiasairaanhoitajille laadittuja osaamisvaatimuksia (Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2006) sekä leikkaushoitajille laadittuja osaamisvaatimuksia (Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 2007).
Saatu aineisto leikkaus- ja anestesiahoitajan osaamisesta luokiteltiin käytet-tyjen käsitteiden ja sisältöjen perusteella kuuteen osa-alueeseen: hoitoympäristö ja työs-kentelyolosuhteet, leikkaus- ja anestesiahoitajan tehtäväkuva, yhteistyö- ja tiimitaidot, dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot, tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta sekä tilannehallinta- ja päätöksentekokyky. Kunkin osa-alueen leikkaus- ja anestesiahoitajan hoitotyön toimintoja kuvattiin väittämillä (Likert 1–5), joiden tärkeyttä ja toteutumista kysyttiin. Lisäksi kyselylomake sisälsi tehtävien siirtoa lääkäreiltä leikkaus - ja anestesia-hoitajille koskevia väittämiä (29) sekä yhden avoimen kysymyksen tehtäväsiirtojen edel-lytyksistä.
Mittarin sisältövalid iteetti tarkoittaa, että tutkijan käyttämä käsite on op e-rationalisoitu mitattavaan muotoon (Burns & Grove 2005; Vehviläinen -Julkunen & Pau-nonen 2006). Mittarin sisältövalid iteetin parantamiseksi käytettiin asiantuntijaryhmää, joka arvioi koko mittaria sovittujen kriteerien pohjalta. Mittarin käsitevalid iteettia voi-daan arvioida käsiteanalyysin, faktorianalyysin ja aikaisempien tutkimustulosten tarka s-telun avulla (vrt. Burns & Grove 2005). Tässä tutkimuksessa käytetyt käsitteet pohjautu i-vat aikaisempien tutkimusten perusteella muodostettuihin käsitteisiin. Asiantuntijaryh-män mukaan tutkimuksessa käytetyt käsitteet oli operationalisoitu selkeästi mitattavaan muotoon. Ryhmän antaman palautteen perusteella taustatietoihin tarkennettiin muuta-mia muuttujia. Anestesia- ja leikkaushoitajia koskeviin väittämiin tuli käsitetarkennuksia ja järjestyksiä muutettiin. Kolme väittämää poistettiin ja kaksi lisättiin. Tehtäväsiirtoihin tuli muutama lisäys. Lomakkeen ulkoasu ja täyttöohjeet arvioitiin myös selkeiksi. Väit-tämien kokonaismäärä oli suuri, mutta toisaalta väittämät kohdentuivat oleellisiin asio i-hin ja olivat loogisessa järjestyksessä.
112
Lisäksi mittarin sisältövalid iteettia arvioi esitestauksen kohderyhmä (n = 60). Heidän palautteensa mukaan käsitteet oli operationalisoitu selkeiksi. He antoivat palautteen myös mittarin luotettavuudesta ja herkkyydestä tunnistaa tutkimuskohde. Mittari kattoi tutkimuskohteen laajasti, jolloin mittarin kohdepätevyys oli hyvä. Mittariin vastaaminen oli helppoa väitteiden loogisen järjestyksen takia. Vaikka väittämiä oli lukumääräisesti paljon, ne olivat ymmärrettäviä ja nopeita vastata. Mittari oli yleisesti selkeä ja täyttöo h-jeet selkeät. Mittarin sisäinen johdonmukaisuus oli hyvä (Cronbachin alfa-arvot 0,98), ja se tukee osaltaan mittarin käsitevaliditeettia. Esitestauksessa mittarin muuttujien välisis-sä korrelaatioissa havaittiin muutama alhainen arvo ja ongelma korjattiin poistamalla kaksi väittämää. Esitestauksen jälkeen mittari muokattiin lopulliseen muotoonsa. Lopu l-linen mittari koostui taustamuuttujista (1–9), anestesiahoitajan (10–100) ja leikkaushoita-jan (101–193) ammattipätevyyden tärkeyttä ja toteutumista koskevista muuttujista sekä tehtäväsiirtoja (194–225) koskevista väittämistä. Yksi avoin kysymys käsitteli edellyty k-siä tehtäväsiirtojen toteutumiselle.
Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan myös suhteessa tuloksiin, jolloin puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta validiteetista. Sisäisesti validissa tu t-kimuksessa tulokset johtuvat tutkimusasetelmasta eivätkä sekoittavista tekijöistä. Sisäi-sen valid iteetin uhkia ovat muun muassa henkilöiden valikoituminen tutkimukseen, testauksen vaikutus ja aineistosta tapahtuvat poistumat. Tutkimuksen sisäiseen valid i-teettiin kuuluu myös teoreettisten johtopäätösten ja käsitteiden johdonmukaisuus sekä mittauskohde. Sisäisen valid iteetin turvaamiseksi on ehkäistävä ns. sekoittavien tekijö i-den vaikutus. (Vehviläinen-Julkunen & Paunonen 2006; Holopainen & Pulkkinen 2008.) Tutkimustulosten luotettavuuteen saattaa vaikuttaa tutkimukseen osallistuvien valiko i-tuminen tu tkimukseen. Valikoitumisen estämiseksi aineiston keräämisessä tutkija sopi jokaisen yliopistollisen sairaalan kanssa yhtenevän menettelyn. Tutkija sopi sähköpostit-se tai puhelimitse yliopistosairaaloiden johtavien ylilääkäreiden, ylihoitajien ja osasto n-hoitajien kanssa viittä erikoisalaa koskevat meeting-ajankohdat. Tutkimusaineisto koot-tiin kunkin ammattiryhmän meeting-kokouksissa kyselylomakkeella, joka jaettiin läsnä olleille leikkaus- ja anestesiahoitajille, anestesiologeille ja kirurgeille (N = 718). Tutkija esitteli lyhyesti tutkimuksen ja kyselylomakkeen sekä vastasi esite ttyihin kysymyksiin. Leikkaus- ja anestesiahoitajat täyttivät kyselylomakkeen heti meetingissä ja tutkija keräsi lomakkeet. Anestesiologit ja kirurgit saivat meetingissä lomakkeet itselleen palautu s-kuorissa, vastasivat lomakkeeseen myöhemmin ja palauttivat lomakkeet postitse tutkija l-le. Aineiston keruu tapahtui 26.1.2009 – 25.5.2009 ja tutkija oli läsnä yhteensä 28 meetin-gissä. Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi tutkijan henkilökohtainen läsnäolo meeting -kokouksissa, koska kohdehenkilöt saivat heti vastauksen kysymyksiinsä. Lisäksi tutkijan läsnäolo motivoi vastaajia vastaamaan kyselyyn.
Tutkimusaineiston käsittelyn luotettavuuden takaamiseksi aineiston tallen-si Itä-Suomen yliopiston tietotekniikkakeskuksen tietojenkäsittelijä kesällä 2009. Tutk i-muksen suunnittelussa ja toteutuksessa, kuten myös aineiston käsittelemisessä, ana-
113
lysoinnissa ja tulosten tulkinnassa tutkija hyödynsi Itä-Suomen yliopiston tilastollisia asiantuntijapalveluja.
Ulkoinen valid iteetti kuvaa tutkimustulosten yleistettävyyttä. Tähän liittyy otoksen edustavuus, sen kyky edustaa perusjoukkoa ja tutkimuksen laajuus sekä se, m i-ten hyvin tutkimuksen käsitteet ja olettamukset ovat siirrettävissä toiseen tilanteeseen. (Burns & Grove 2005. Vehviläinen - Julkunen & Paunonen 2006.) Tutkimuksen otos oli 718 henkilöä. Kyselylomakkeen palautti 590 leikkaus- ja anestesiahoitajaa, anestesiologia ja kirurgia. Vastanneista 10 ei ollut ilmoittanut joko organisaatiotaan (4) ja/ tai ammatti-ryhmäänsä (9). Lääkäreiden vastausinnokkuutta vähensi se, että he täy ttivät meetingissä saamansa lomakkeen omalla ajallaan ja joutuivat palauttamaan sen postitse tutkijalle. Toisaalta otoksen lääkäreistä (230) kuitenkin 60 % vastasi kyselyyn, jolloin heidän näk e-myksensä leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisällöstä ja toteut u-misesta antoi sen lisänäkökulman, jota tutkija ajoi takaa kohderyhmää valitessaan. Tu-loksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava organisaatiokohtaiset erot vastaajamä ä-rissä.
Leikkaushoitajien vastausprosentti oli 94, anestesiahoitajien 85, anestesio-logien 64 ja kirurgien 58. Lopullinen vastausprosentti oli 82. Uusintakyselyä ei toteutettu hyvän vastausprosentin takia. Palautuneista lomakkeista hylättiin vain yksi lomake. Lo-pullinen aineisto oli 589 lomaketta. Aineiston koko vahvisti tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollisti tilastollisesti merkitsevien erojen tulkinnan. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä vastaavanlaiseen perusjoukkoon.
Tutkimuksessa mittarin reliabiliteettia arvioidaan mittarin kykynä antaa tu-loksia, jotka eivät ole sattumanvaraisia. Mittarin reliabiliteettia voidaan tarkastella kol-mesta näkökulmasta: mittarin pysyvyys, vastaavuus ja sisäinen johdonmukaisuus. (Burns & Grove 2005; Vehviläinen-Julkunen & Paunonen 2006; Holopainen & Pulkkinen 2008.) Tässä tutkimuksessa mittarin sisäistä johdonmukaisuutta ja mitt arin konsistenssia, yhtenäisyyttä, arvioitiin käyttämällä Cronbachin alfakertoimia, jotka perustuvat väitt ä-mien välisiin korrelaatioihin. Mittarin esitestauksessa leikkaushoitajan to imintojen osa-alueita kuvaava Cronbachin kokonaisalfa arvo oli 0,95 ja anestesiahoitajien 0,94. Lopulli-sessa aineistossa faktoroinnin jälkeen leikkaushoitajan ammatillisia pätevyysvaatimuks i-en kokonaisalfakerroin oli 0,98 ja anestesiahoitajien samoin 0,98. Alfakertoimet olivat erittäin hyviä ja osoittivat mittarin sisäistä johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä sekä tu-kivat osaltaan mittarin käsitevalid iteettia.
Tutkimuksessa luotiin kuvaileva leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattip ä-tevyysmalli käyttäen tilastollisena monimuuttujamenetelmänä faktorianalyysiä. Eksplo-ratiivisen faktorianalyysin pyrkimyksenä on selittää muuttujajoukon riippuvuussuhteita ilman ennakkokäsityksiä faktorien määrästä. (Nunnally & Bernstein 1994; Nummenmaa 2006.) Faktorianalyysiä käytetään usein ihmistieteiden tutkimuksessa ja se on saanut kritiikkiä menetelm ään liittyvästä subjektiivisuudesta. Tässä tutkimuksessa faktoroinnin luotettavuutta takaa se, että tutkimusaineisto ja havaintojen määrä oli suuri. Faktorian a-lyysin eri vaiheet, tuloksien tulkinta ja faktoreiden nimeäminen suoritettiin huolellisesti. Tutkimuksen aineisto olisi tosin mahdollistanut muutkin monimuuttujamen etelmät,
114
mutta tässä tutkimuksessa päädyttiin kuvailevan ammattipätevyysmallin muodostam i-seen.
Tutkimusmenetelmänä käytetty kysely mahdollisti suuren kohdejoukon, laajan aineiston sekä monipuolisten tilastollisten analyysimenetelmien käytön. Toisaalta kyselylomakkeen käytöllä on omat heikkoutensa. Valmiit vastausvaihtoehdot rajaavat vastaajien mahdollisuutta vastata, kun taas avoimiin kysymyksiin vastaaminen saattaa perustua vastaajan mieli- tai muistikuviin eikä tarkkaan tietoon (Metsämuuronen 2003; Heikkilä 2005). Esimerkiksi tässä tutkimuksessa leikkausyksikkötyökokemuksen pituu t-ta kysyttäessä vuosina, vastauksissa oli suuret kertymät 10 ja 20 vuoden kohdalla. Saat-taa olla, että vastaajat pyöristivät työkokemuksensa pituuden lähimpään täyteen ky m-meneen muistinvaraisesti eivätkä vastanneet tarkkoina vuosina.
Kyselytutkimuksen sijaan hoitotyön toimintojen toteutumista tutkittaessa menetelmänä olisi voinut käyttää havainnointia. Havainnoinnin etuna on, että tällöin saadaan välitöntä ja suoraa tietoa yksilöiden toiminnasta ja käyttäytymisestä. Tutkija voi havainnoida toimintaa luonnollisessa ympäristössä ja havainnointi olisi erinomainen menetelmä vuorovaikutuksen tutkimiseen. Toisaalta havainn ointi, varsinkin jos tutkija toteuttaa osallistuvaa havainnointia, saattaa häiritä tilannetta ja muuttaa sen tai henk i-löiden toimintaa. Tutkimuksen kohteena olevat henkilöt saattavat korostaa toimintaansa olemalla esimerkiksi erityisen huolellisia. ( Alastalo 2005; Nummenmaa 2006; Hirsjärvi ym. 2007.) Havainnointi olisi saattanut tuottaa luotettavampaa tietoa hoitotyön toimint o-jen toteutumisesta, mutta tutkija päätyi yhden menetelmän, kyselyn, käyttöön saada k-seen laajan, viittä erikoisalaa koskevan aineiston kerralla käyttöönsä. Toisaalta tutki-muksen luotettavuuteen saattoi vaikuttaa se, että aineisto kerättiin yhden kerran eikä uusintakyselyä järjestetty. Päätös siitä ettei uusintakyselyä toteuteta, tehtiin vasta ainei s-ton keräämisen jälkeen, kun vastausprosentti osoittautui hyväksi. Uusintakysely olisi saattanut tuottaa lisätietoa, varsinkin lääkäreiden osalta.
115
6.2 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä, sen osa-alueita sekä niiden toteutumista intraoperatiivisessa hoitotyössä vi i-den yliopistollisen sairaalan viidellä erikoisalalla. Lisäksi kartoitettiin tehtäväsiirtoa lä ä-käreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä näiden siirtojen edellytyksiä. Tutkimukseen osallistui 256 leikkaushoitajaa, 184 anestesiahoitajaa, 76 anestesiologia ja 64 kirurgia . Täs-sä tutkimuksessa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden ensisijaisia asiantuntijoita olivat leikkaus- ja anestesiahoitajat itse. Anestesiologien ja kirurgien, leik-kaustiimin jäsenten, näkemys toi lisänäkökulmaa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatil-lisen pätevyyden määrittelyyn. Ammattiryhmien näkemyksissä ei ollut eroja leikkaus - ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisältöjä ja vaatimustasoja määriteltäessä, mutta eroja ilmeni hoitotyön toimintojen toteutumista tarkasteltaessa.
Vastaajista yli neljännes ja leikkaus-anestesiahoitajistakin 15 % olivat mie-hiä. Miesten osuus oli suhteellisen suuri verrattaessa aikaisempiin sairaanhoi tajia koske-viin tutkimuksiin (mm. Meretoja 2003; Timmons & Tanner 2005; Tuomi 2008).
Eri työsuhteissa olleiden arvioinneissa ammatillisen pätevyyden osa -alueiden muodostumisen ja hoitotyön toimintojen toteutumisen suhteen ei ollut eroja. Tulos poikkeaa aikaisemmista (mm. Mäkipeura ym. 2007) tuloksista, joiden mukaan vakituisessa toimessa olevat arvioivat toimintansa paremmaksi kuin sijaisuudessa to i-mivat. Tutkimuksessa ei ilmennyt, oliko joku vastaajista yksityisen välitysfirman tai o s-topalvelutoiminnan henkilöstöä. Organisaatioittain vastaajat jakautuivat sangen tasaises-ti, joskin HYKS:ssä työskenteleviä oli aineistossa eniten, koska siellä erikoisalat olivat eriytyneet omiin yksikköihinsä ja näissä yksiköissä oli oma hoitohenkilöstönsä.
Vastaajista yli kolmannes oli suhteellisen nuoria, alle 34-vuotiaita. Vastaa-jista yli kaksi viidestä oli työskennellyt nykyisessä työyksikössä enintään 5 vuotta ja hei s-täkin yli neljännes vain kaksi vuotta tai alle. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat verrattain nuoria ja heillä oli pääosin erittäinkin lyhyt työkokemus nykyisessä työyks i-kössään. Tulokset poikkeavat aikaisemmista (Strechi 2007; Thompson 2007; Tuomi 2008) tuloksista, joiden mukaan sairaanhoitajilla oli keskimäärin pitempi työkokemus . Tutki-muksissa työkokemusta oli kartoitettu 10 vuoden jaksoissa. Toisaalta tulokset vastaavat Koposen ym. (2007) tuloksia, jossa leikkaus- ja anestesiahoitajista neljännes oli työsken-nellyt leikkausyksikössä vasta kolme vuotta tai alle.
Tutkimuksessa analysoitiin vastaajien näkemyksiä leikkaus- ja anestesia-hoitajien hoitotyön toimintojen tärkeydestä. Kaikki neljä ammattiryhmää edellyttivät leikkaus- ja anestesiahoitajilta erittäin korkeatasoista ammatillista pätevyyttä. Tulos on samansuuntainen kuin Koposen ym. (2007) tulokset, joissa leikkaus- ja anestesiahoitajien itselleen asettamat osaamisodotukset olivat tavoitetasoltaan korkeammat kuin muilla sairaanhoitajilla. Ammatillisen pätevyyden eri osa -alueiden hoitotyön toiminnot luoki-teltiin kolmeen vaativuusluokkaan: ehdottomasti hallittavat, hallittavat ja osattavat hoi-totyön toiminnot. Vastaavanlaista useamman osaamistason määrittelyä ovat tehneet mm. Meretoja ym. (2004b) ja Paakkonen (2008) tutkimuksissaan.
116
Vastaajien nuoruus ja lyhyt työkokemus lienee vaikuttanut siihen, m illaisia hoitotyön toimintoja he edellyttivät leikkaus- ja anestesiahoitajilta ja millä tasolla heidän mieles-tään nämä hoitotyön toiminnot oli hallittava sekä kuinka ne toteutuivat. Näyttäisi siltä, että lyhyen työkokemuksen omaavat olivat merkittävästi kr iittisempiä omaa toimintaan-sa kohtaan ja arvioivat ammatillisen pätevyyden eri osa-alueiden hoitotyön toimintojen toteutumisen matalammaksi kuin pitemmän työkokemuksen omaavat. Tulos on sama n-suuntainen Meretojan ym. (2004a) tuloksen kanssa, jonka mukaan työkokemuksen p i-tuus vaikutti positiivisesti itse arvioituun osaamistasoon. Kuitenkin erityisesti 6–10 vuot-ta työskennelleet olivat erittäin kriittisiä hoitotyön toimintojen toteutumista arvioide s-saan. Kriittisyyteen saattaa vaikuttaa se, että työskenneltyään yli viisi vuotta he tunsivat stressaavan alun jälkeen selviytyvänsä päivittäisestä potilaan hoidosta ja olevansa r u-tinoituneempia erikoisalojen hoitotyöhön ja odottivat, että he pystyisivät kokeneempina parantamaan ja kehittämään yksittäisen potilaan hoidon laatua. Kun tätä ei tapahtunu t-kaan vaan päivittäinen selviytyminen vain jatkui ja työn kuormittavuus jopa lisääntyi, he kokivat yleistä tyytymättömyyttä omiin mahdollisuuksiinsa toteuttaa laadukasta ja yksilöllistä potilaan hoitotyötä.
6.2.1 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yhteiset ja
erilliset osa-alueet
Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden osa-alueissa oli havaittavissa sisällöltään yhteisiä alueita, kuten potilaan hoidon valmistelua, hoidon doku mentointia ja kommunikaatiota sekä tiimityöskentelyä koskevia hoitotyön toimin toja. Osa-alueiden sisällössä oli vastaavuutta myös opetusministeriön (2006) määrittelemiin sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin. Erityisesti lääkehoito, päätöksenteko, ohjaus ja yhteistyö korostu i-vat myös leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueissa. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yhteiset osa-alueet
Potilaan hoidon valmisteluun sekä leikkaus- että anestesiahoitajien pätevyysvaatimuksi-na kuuluivat potilaan taustatietoihin perehtyminen ja potilastietojen kerääminen eri m e-netelmillä sekä potilaan haastattelu. Nämä hoitotyön toiminnot sijoittuivat ammattiry h-mien arvioimina hallittaviin ja osattaviin hoitotyön toimintoihin. Näyttäisi siltä, että näi-tä hoitotyön toimintoja ei koeta niin tärkeiksi, koska ne mielletään kuuluviksi preoper a-tiiviseen hoitovaiheeseen. Arviointiin saattaa vaikuttaa myös se, tehdäänkö yksikössä preoperatiivista käyntiä potilaan luona. Tutkituilla viidellä erikoisalalla toteutettavan leikkaus- ja anestesiahoitajien työnjaon vuoksi potilaan taustatietoihin perehtyminen ja haastattelu ovat pääasiassa anestesiahoitajan toimintaa. Yli puolet anestesiahoitajista toteutti lähes aina potilaan taustatietojen keruun eri men etelmillä sekä haastattelemalla
117
potilasta vastaanoton yhteydessä. Leikkaushoitajista vain viidennes toimi näin. Tulos kertoo työyksiköissä toteutuvasta leikkaus- ja anestesiahoitajien työnjaosta.
Leikkaus- ja anestesiahoitajat arvioivat toteuttamansa tietojen keruun pa-remmaksi kuin anestesiologit. Myös ne, joilla oli pitkä työkokemus, arvioivat tietojen keruun toteutumisen paremmaksi kuin ne, joiden työkokemus oli 6–10 vuotta. Pääosin tiedon keruu potilaasta oli kuitenkin suhteellisen niukkaa. Tulos on sam ansuuntainen Leinosen (2002, 2007) tulosten kanssa. Toisaalta potilaasta kerättyä tietoa käytettiin ku i-tenkin yhteisesti intraoperatiivisen hoidon vaiheessa siten, että anestesiahoitaja raportoi suullisesti leikkaustiimin muille jäsenille potilasta koskevan oleellisen tiedon. Tällä on merkittävä vaikutus myös potilaan turvallisuudentun teeseen, koska vastaanottotilan-teessa tai leikkaussalissa tapahtuvan hoitajien välisen raportoinnin kuuleminen vähentää huomattavasti potilaiden kokemaa leikkauspelkoa (ks. Kiviniemi 2006).
Tulosten mukaan potilaalle ei etukäteen tehty kirjallista leikkaushoito - tai anestesiahoitosuunnitelmaa yhdessä kirurgin tai anestesiologin kanssa vaan leikkaus- ja anestesiahoitajat toimivat suullisesti raportoidun ja sähköiseen leikkauslistaan kirjatun tiedon pohjalta. Leikkaustiimin jäsenten yhdessä tekemä potilaan leikkaus- tai anestesia-hoitosuunnitelma on edelleen harvinainen, myös kansainvälisesti (vrt. Khoshbin ym. 2009).
Potilaan hoidon valmisteluun kuului potilaalle annetun esilääkkeen ja tule-van anestesiamuodon tarkistaminen. Lähes kolme neljästä leikkaushoitajasta ja kolme viidestä anestesiahoitajasta tarkisti useimmiten potilaalle annetun esilääkkeen sekä tul e-van anestesiamuodon. Näyttäisi olevan niin, että leikkaushoitajan ja anestesiahoitajan keskinäinen, tiukka tehtäväjako aiheuttaa sen, ettei tämä leikkaushoitajankin toimintaan kuuluva tehtävä toteudu täysin.
Leikkaus- ja anestesiahoitajien yhteistä ammatillisen pätevyyden ydinaluet-ta oli potilaan hoidon dokumentaatio. Potilaan hoitotapahtumat leikkaus- ja anestesia-hoidon osalta kirjataan yleensä sekä manuaalisesti että sähköisesti. Näillä erikoisaloilla käytetään sekä erillisiä anestesialomakkeita, leikkaushoidon toteutuslomakkeita ja ta r-kistuslistoja että sähköisiä tieto- ja rekisteröintijärjestelmiä, joihin tallennetaan yksityis-kohtaisesti potilaan leikkaus- ja anestesiahoitoa koskevat hoitotiedot ja -tapahtumat. Po-tilaan hoitotietojen ja -tapahtumien kirjaaminen ja dokumentointi totuudenmukaisesti tapahtui leikkaushoitajilla lähes aina ja anestesiahoitajilla useimmiten. Tämä hoitotyön toiminto kuului molempien ammattiryhmien ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimin-toihin. Leikkaushoitajat ja anestesiahoitajat arvioivat oman kirjaamisensa paremmaksi kuin anestesiologit ja kirurgit. Tulokset poikkeavat Junttilan (2005), Timmonsin (2003) ja Rosenbergin (2009) tuloksista, joiden mukaan kirjaamisessa esiintyi hoitotapahtuma-merkintöjen epätarkkuutta, tulkinnanvaraisuutta ja puutteita. Voidaankin todeta, että potilaan hoitotietojen ja -tapahtumien kirjaaminen ja dokumentointi eri menetelmillä toteutui hyvin sekä leikkaus- että anestesiahoitajan työssä.
Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto kirjata ja ra-portoida tarkasti ja johdonmukaisesti toteutui lähes aina. Yli puolet anestesiahoitajista arvioi tämän toteutuvan aina, kun anestesiologeista vain vajaa viidennes arvioi samoin.
118
Anestesiologit osallistuvat potilaan siirron aikaiseen raporttitilanteeseen suhteellisen harvoin, joten heidän näkemyksensä lienee kohd entunut kirjaamiseen. Tarkka ja joh-donmukainen kirjaaminen ja raportointi oli leikkaushoitajan osattava hoitotyön toimin-to, ja se toteutui useimmiten. Tämä johtunee anestesia - ja leikkaushoitajien välisestä työnjaosta, jolloin leikkaushoitaja antaa potilaasta raportin suhteellisen harvoin.
Anestesiahoitajalta edellytettiin ehdottomasti hallittavana hoitotyön to i-mintona, että hän kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat , ja tämä toteutui lähes aina. Tulos on samansuuntainen Timmonsin (2003) ja Sarannon ja Ikosen (2007) tulosten kanssa. Näyttäisi siltä, että kirjaamisessa painottuu potilaan ja henkilökunnan oikeusturvan k o-rostuminen. Anestesiahoitajat arvioivat kirjaamisen toteutuvan huomattavasti paremmin kuin anestesiologit. Vastaava hoitotyön toiminto oli myös leikkaushoitajan osattaviin hoitotyön toimintoihin kuuluva, ja se toteutui jokseenkin usein.
Tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttö ja sähköisen kirjaamisen hallinta olivat sekä leikkaus- että anestesiahoitajilla hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuuluvia, ja nämä toteutuivat useimmiten. Sähköisen kirjaamisen hallinta on yhä enemmän sa i-raanhoitajalta edellytettyä osaamista (vrt. Jauhiainen 2004). Tulosten perusteella voidaan todeta, että leikkaus- ja anestesiahoitajat hallitsevat sen hyvin.
Leikkaus- ja anestesiahoitajien sisällöltään yhteistä ammatillisen pätevy y-den ydinaluetta oli kommunikaatio. Leikkausyksikössä leikkaustiimin jäsenten keskinä i-seen ja potilaan kanssa tapahtuvaan kommunikointiin vaikuttavat monet intraoperatiivi-sen hoidon erityispiirteet. Leikkaustiimin pukeutuminen, leikkausmaskien käyttö, pot i-laan esilääkitys ja saliolosuhteet vaikuttavat käytettäviin kommunikointitapoihin (mm. Undre ym. 2007). Luottamusta herättävä nonverbaalinen kommunikointi kuului leikka-us- ja anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Tämä eleisiin, ilmeisiin, kos-kettamiseen ym. perustuva kommunikointitapa toteutui usein. Leikkaus - ja anestesia-hoitajat arvioivat hallitsevansa useimmiten hoitotyön toimintoihin sisältyvät vuorova i-kutustaidot, sujuvan yhteistyön sekä ohjaustaidot. Tulos poikkeaa jonkin verran aika i-semmista (Begat ym. 2005; Healey ym. 2006b) tuloksista, joiden mukaan leikkaustiimin jäsenillä on ongelmia vuorovaikutuksessa, mikä osaltaan on syynä huonoon tiimityös-kentelyyn. Toisaalta vain joka kymmenes leikkaushoitajista ohjasi aina tarvittaessa jo-kaista leikkaustiimin jäsentä. Myös palautteen anto leikkaustiimin jäsenille oli niukkaa : vain kolmannes hoitajista antoi palautetta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että leik-kaus- ja anestesiahoitajat olivat erittäin kriittisiä arvioidessaan omien yhteistyö - ja ohja-ustaitojensa toteutumista.
Hyvät kommunikaatiotaidot ovat edellytys tuloksekkaalle ja korkea tasoi-selle tiimityöskentelylle, joka oli leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yhteistä ydinaluetta. Tämä edellyttää tiimin jäseniltä myös yhteisvastuullisuutta. Leik-kaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden ehdottomasti hallitt ava hoitotyön toiminto oli aktiivinen toimiminen moniammatillisen työryhmän jäsenenä, joka toteutui useimmiten, leikkaushoitajilla hieman paremmin kuin anestesiahoitajilla. Leikkaushoit a-jista yli puolet ja anestesiahoitajistakin lähes puolet arvioi toimivansa aina näin, kun taas
119
anestesiologeista ja kirurgeista vain reilu joka kymmenes arvioi samoin. Näyttää siltä, että leikkaus- ja anestesiahoitajat arvioivat oman aktiivisuutensa huomattavasti parem-maksi kuin lääkärit. Arviointiin vaikuttanee se, mitä kukin ammattiryhmä ymmärtää aktiivisuudella, ja lääkärien näkemyksen perusteella olisikin toivottavaa, että leikkaus- ja anestesiahoitajat rohkeasti lisäisivät omaa osallistumistaan ja aktiivisuuttaan tiimityö s-kentelyssä. Ne, joilla oli pitkä, yli 21 vuoden työkokemus, arvioivat aktiivisen toimintan-sa tiimin jäsenenä paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet. Lienee niin, että työko-kemus lisää varmuutta ja uskoa omaan ammattitaitoon sekä lisää uskallusta kommun i-koida ja toimia aktiivisemmin tiimin jäsenenä. Myös Silén-Lipposen (2005) mukaan am-mattitaitoiset tiimin jäsenet ovat halukkaampia aktiiviseen yhteistyöhön.
Leikkaushoitajien ja anestesiahoitajien lainsäädännön, asetuksien ja vira n-omaisten ohjeistuksien mukainen toiminta toteutui useimmiten. Leikkaus- ja anestesia-hoitajat ja pitkään, yli 21 vuotta työskennelleet arvioivat näiden hoitotyön toiminnon toteutumisen paremmaksi kuin lääkärit ja 6–10 vuotta työskennelleet. Tulos vastaa osit-tain Hintsalan (2005) tuloksia, joiden mukaan naispuoliset hoitajat korostivat oikeu-denmukaisuutta, vastuuta, tiedonhankintaa ja koulutusta.
Leikkaus- ja anestesiahoitajista neljällä viidestä näkyi useimmiten toimin-nassaan eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet, varsinkin turvallisuus ja jatkuvuus. Toisaalta leikkaus- ja anestesiahoitajat eivät useinkaan puutuneet toimintaan, jos havait-sivat toisen hoitajan tekemän virheen. Vain noin puolet hoitajista puuttui virheeseen. Vielä harvemmin hoitajat puuttuivat anestesiologin tai kirurgin tekemään virheeseen. Vain kolmannes leikkaus- ja anestesiahoitajista toimi näin. Kirurgeista puolet ja anes-tesiologeista jopa enemmän arvioivat, ettei leikkaushoitaja koskaan puutu heidän teke-miinsä virheisiin. Näyttäisi siltä, että vaikka hoitajat itse arvioivat toimivansa eettisesti oikein ja turvallisuuden periaatetta noudattaen, heillä ei kuitenkaan ole riittävää rohk e-utta puuttua virheelliseen menettelyyn. Hoitajakollegan toiminnan korjaaminen on va i-keaa, ja varsinkin lääkärin virheeseen puuttuminen voidaan nähdä arvovaltaan ja hie-rarkiaan liittyvänä asiana. Vastaava hoitajien käyttäytyminen näkyi myös Raffertyn ym. (2001), Timmonsin ja Tannerin (2005) sekä Strechin (2007) tuloksissa, joiden mukaan hoi-tajat pitivät tehtävänään ‖huolehtia kirurgista ja pitää hänet tyytyväisenä eikä aiheutt aa hankalia tilanteita‖. Myös Khoshbin ym. (2009) tulokset ovat samansuuntaisia : mahdolli-sia virheitä ja hoito-ongelmia pidettiin vaikeina keskusteluaiheina ja niitä välteltiin. Ku i-tenkin potilaan turvallisen hoidon takaaminen lienee kaikkien leikkaustiimin jäsenten tavoite. Sujuva tiimityöskentely sekä siihen sisältyvä yhteisva stuullinen kommunikaatio on edellytys potilaan hyvälle intraoperatiiviselle hoidolle.
Yhteenvetona leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yh-teisistä ydinalueista voidaan todeta, että potilaan hoidon valmistelua, hoidon dokumen-tointia, kommunikaatiota ja tiim ityöskentelyä koskevat hoitotyön toiminnot sisältyvät kaikilta sairaanhoitajilta edellytettäviin osaamisalueisiin (mm. Opetusministeriö 2006; Tuomi 2008), joskin niiden yksityiskohtaiset sisällöt poikkeavat ja painottuvat eri tavalla eri erikoisaloilla. Myös leikkaus- ja anestesiahoitajan kohdalla nämä osa-alueet sisältävät toisistaan hyvinkin poikkeavia ja spesifejä hoitotyön toimintoja ja siksi ne esitellään leik-
120
kaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmallissa erillisinä osa -alueina. Leikkaushoita-jalla ja anestesiahoitajilla on yhteisen alueen lisäksi omat, erityiset ammatillisen pät e-vyyden osa-alueet, ja intraoperatiivisessa hoitotyössä potilaan leikkaus- ja anestesiahoito rakentuu pienistä, limittäin ja rinnakkain sijoittuvista hoitotyön toiminnoista, joista muodostuu potilaan kokonaishoito leikkausyksikössä. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden erilliset osa-alueet
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi ilmeni aseptiikka ja turvallisuus. Tähän osa-alueeseen kuuluvat hoitotyön toiminnot olivat ehdottomasti hallittavia. Potilaan leikkaushoidon keskeinen perusta on kaikkien tiimin jäsenten toteu t-tama turvallinen ja korkeatasoinen aseptinen toiminta. Leikkaushoitaja hallitsi lähes aina desinfektioon, steriiliin pukeutumiseen ja potilaan peittelyyn liittyvät hoitotyön toimin-not. Leikkaushoitajan toiminta eri puhtausluokkien toimenpiteissä oli hallittua ja asep-tiikan toteutumisen valvonta toteutui lähes aina. Tämän perusteella voidaankin todeta, että leikkaushoitajalla on korkea ammatillinen pätevyys näiden keskeisten aseptiikkaan liittyvien hoitotyön toimintojen hallinnassa. Vastaavan tuloksen saivat Parsons ja New-comb (2007) ja Mitchell ja Flinin (2008).
Pitkään, yli 25 vuotta työskennelleet arvioivat aseptiikan toteutumisen val-vonnan toteutuvan huomattavasti paremmin kuin 6–10 vuotta työskennelleet. Pitkä työ-kokemus tehostanee hoitajan kykyä havaita ja ennakoida kriittisiä tilanteita, varsinkin aseptiikan kannalta. Firlitin ym. (2002) ja Kuhmolan (2007) tuloksiin verrattuna asepti-sesta ja steriilistä toiminnasta huolehtiminen ja vastuunkanto tämän tutkimuksen m u-kaan olivat hyvin leikkaushoitajan hallinnassa. Lisäksi leikkaushoitaja oli perillä uusim-masta aseptista tiedosta ja toimi itse useimmiten sen mukaisesti. Leikkaushoitajista yli puolet, mutta anestesiologeista vain neljännes arvioi leikkaushoitajan toimivan aina u u-simman aseptisen tiedon mukaisesti. Tässäkin tulee esille anestesiologien kriittinen su h-tautuminen hoitotyön toimintojen toteutumiseen. Voidaan kuitenkin olettaa, että leikk a-ushoitajat päivittävät aseptiset tietonsa vastuullisesti.
Leikkausyksikössä käytössä olevien sterilointimenetelmien ja leikkaussalin eristyskäytäntöjen hallinnassa oli puutteellisuuksia. Ainoastaan neljännes leikkaushoit a-jista hallitsi aina nämä hoitotyön toiminnot. Tulos poikkeaa mm. Stobinskin (2008) ja Tilleyn (2008) tuloksista, joiden mukaan teknis-välineellinen tieto-taito, johon sisältyi sterilointimenetelmät ja eristyskäytännöt, olivat leikkaushoitajien hallinnassa hyvin. Voidaankin olettaa, että keskitetyn välinehuollon toimiessa leikkaushoitaja joutuu ster i-loimaan leikkausyksikössä vain poikkeustilanteissa, kuten päivystysaikana tai kun v ä-linehuoltajia ei ole käytettävissä. Näin rutiinia ei pääse kehittymään. Samoin eristyskäy-täntöjen toteuttaminen saatetaan kokea vaikeaksi leikkaussalissa, jossa jo noudatetaan leikkauksen puhtausluokituksen mukaista toimintaa.
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden turvallisuus-osa-alueen yksi hoitotyön toiminto oli potilaan toimenpidealueen, paikan ja puolisuuden (oikea/ vasen) varmistamisen, joka kuului ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Se toteutui
121
lähestulkoon aina. Potilasturvallisuus edellyttää toimenpiteessä tarvittavien instrumen t-tien, välineiden ja laitteiden kontrollointia, ja tämä toteutui lähes aina. Näyttää siltä, että leikkaushoitajat hallitsivat nämä turvallisuuteen liittyvät hoitotyön toiminnot erittäin hyvin.
Leikkaushoitajalta edellytetään kirurgisen toimenpiteen kulun tietämistä. Vain kolmannes leikkaushoitajista arvioi aina tietävänsä toimenpiteen kulun , ja kirur-geistakin vain joka kymmenes arvioi samoin. Voidaan olettaa, että kirurgeilla on vahva näkemys instrumentoivan hoitajan tiedoista, koska tieto toimenpiteen kulusta tulee esille instrumentaation sujuvuutena. Mikäli instrumentoiva hoitaja ei ole tietoinen tai varma toimenpiteen kulusta, ei hän pysty joustavaan, tilannekohtaiseen ja oikeaan instrume n-taatioon. Toisaalta pelkkä toimenpiteen kulun tietäminen ei takaa sujuvaa instrumenta a-tiota, kuten Catchpolen ym. (2008) tuloksissa tulee esille. Toimenpiteen tekniseen suju-vuuteen vaikuttaa hoitajan tietotaidon lisäksi sekä hoitajan että kirurgin tila nnehallinta ja hyvä kommunikaatiokyky.
Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavia hoitotyön toimintoja olivat komplikaatioiden, joko leikkausasennosta, käytetyistä peittelymateriaaleista tai laitteista johtuvien, ehkäisy. Vastaajista vain neljänneksen mielestä tämä toteutui aina. Kuitenkin Junttilan (2005) mukaan leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden ehkäisy oli kirja-tuimpien hoitotoimien joukossa. Komplikaatioiden ehkäisy edellyttää leikkaushoitajalta kriittistä ajattelua ja faktatietoihin perustuvaa arviointikykyä (Voight 2009). Voidaan todeta, että komplikaatioiden ehkäisyssä on kehitettävää ja leikkaushoitajat tarvitsevat enemmän tietoa leikkausasennon ja potilaan elintoimintojen, ääreishermojen ym. vaik u-tuksista toisiinsa, peittelymateriaaleista ja liimoista sekä käytett ävistä sähkö-, kaasu- ja laserlaitteista.
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden toiseksi tärkein osa -alue oli do-kumentointi ja kommunikointi, jonka hoitotyön toimintoja käsiteltiin jo edellä leikkaus- ja anestesiahoitajien yhteisenä alueena.
Leikkaushoitajan kolmanneksi tärkeimmäksi osa-alueeksi todettiin leikka-ushoidon tekniikka. Toimenpiteen instrumentaatio, kudosten oikeaoppinen käsittely sekä instrumenttien oikean käyttökohteen hallinta toteutui vain reilun neljänneksen mie-lestä aina. Tuloksissa näkyy kyseisten viiden erikoisalan toimenpiteiden kirurgisen k u-lun vaativuus ja spesifisyys. Leikkaushoitajalta vaaditaan erittäin hyvää anatomian, fy-siologian ja erikoisalakohtaisen kirurgian tuntemusta sekä kirurgikohtaisten variaatio i-den tietämistä, että hän pystyy hallitsemaan yksittäisen potilaan kirurgisen toimenpiteen instrumentaation. Leikkaushoitajan teknisiin hoitotyön toimintoihin ku ului leikkaussalin valmistelu potilasta varten eli tarvittavien välineiden ja laitteiden varaaminen sekä salin ilmastoinnin, lämmön ja kosteuden tarkistaminen, ja tämä toteutui usein. Tulokset tuke-vat Martinezin ym. (2003) tuloksia, joissa korostettiin turvallisen hoidon edellytyksenä leikkausteknisten toimintojen huolellista toteutumista.
Teknisiin hoitotyön toimintoihin sisältyi myös toimenpiteessä käytettyjen sidetarvikkeiden ja ommelaineiden tarkistuslaskennat. Lähes kolme neljästä leikkausho i-tajasta, anestesiahoitajasta ja kirurgista arvioi tämän tapahtuvan aina. Käytettyjen ta r-
122
vikkeiden ja isntrumenttien kontrolointi on potilasturvallisuuden kulmakivi, ja voidaan-kin todeta, että leikkaushoitajalla nämä hoitotyön toiminnot ovat hyvin hallinnassa. Tu-los vastaa Parsonsin ja Newcombin (2007) tulosta tarkistuslaskennan hyvästä toteutum i-sesta.
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden neljännessä osa-alueessa lääke- ja anestesiahoito korostuivat ehdottomasti hallittavina hoitotyön toimintoina elvytyksen hallinta sekä hätätilanteiden tunnistaminen. Kuitenkin vain vajaan viidenneksen miele s-tä leikkaushoitaja hallitsi elvytyksen sekä tunnisti mahdolliset hätätilanteet. Lähes nel-jännes leikkaushoitajista arvioi hallitsevansa elvytyksen aina, kun taas anestesiologeista yli puolet arvioi, ettei leikkaushoitaja hallitse koskaan elvytystä. Noin kolmannes leikk a-ushoitajista ei tuntenu t anestesiassa käytettäviä lääkkeitä eikä hätätilanteiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä eikä niiden annostelua. Näyttäisi siltä, että leikkaushoitajat halli t-sevat huonosti elvytykseen ja hätätilanteisiin liittyvät hoitotyön toiminnot. Tulos poik-keaa Begatin ym. (2005) ja Kingdonin ja Halversenin (2006) tuloksista, joiden mukaan hätätilanteiden tunnistaminen ja niissä toiminta on leikkaushoitajan perusosaamista. Leikkaushoitajat saattavat olla myös epävarmoja omasta roolistaan elvytystilanteessa, kuten todettiin Mäkisen ym. (2009) tutkimuksessa, jonka mukaan hoitajille annettu elvy-tyskoulutus aiheutti jopa enemmän epävarmuutta työnjaosta ja tehtävistä elvytystila n-teessä.
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden viides osa -alue oli hoitovalmis-telut, jonka hoitotyön toimintoja käsiteltiin jo edellä leikkaus- ja anestesiahoitajien yhtei-senä ydinalueena.
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden kuudennen osa -alueen hoidon yksilöllisyyden sisältö muodostui potilaan vastaanottoon, raporttiin ja siirtoon liittyvistä hoitotyön toiminnoista. Leikkaushoitaja oli harvoin mukana potilaan vastaanottotila n-teessa. Leikkaushoitajista kuitenkin lähes puolet arvioi olevansa aina mukana potilaan siirrossa, anestesiahoitajista vain viidennes arvioi samoin. Tulos on mielenkiintoin en, koska useimmiten valvova hoitaja on leikkaussalissa intrumentoivan hoitajan apuna antamassa leikkauksessa tarvittavia välineitä, kun anestesiahoitaja on va staanottamassa potilasta. Tässä on kuitenkin yksikkökohtaisia toimintaeroja. Yliopistollisten sai raaloiden välillä leikkaushoitajan läsnäolossa potilaan vastaanottotilanteessa esiintyi suuria eroja, mikä johtunee leikkaus- ja anestesiahoitajien eriytyneistä tehtäväkuvista.
Leikkaushoitajan osattava hoitotyön toiminto oli, että hän osallistuu anes-tesian aloitukseen. Neljäsosa leikkaushoitajista arvioi olleensa aina mukana anestesian aloituksessa, mutta toiset ammattiryhmät arvioivat mukanaolon heikommaksi. Tulokset osoittavat osaltaan leikkaus- ja anestesiahoitajien välisessä yhteistyössä ja koordinoinnis-sa puutteita, mikä tukee osittain Gloverin ym. (2006) tulosta, jonka mukaan leikkaus - ja anestesiahoitajien yhteisiä ja erillisiä tehtäviä on täsmennettävä, ei kuitenkaan yhteisty ö-tä huonontamalla.
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden seitsemänteen osa-alueeseen, äkillisiin erityistoimintoihin , sisältyi leikkaushoitajan itsenäisesti havainnoimalla saadun tiedon arviointi ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen, joka toteutui vastaajista vain
123
joka kymmenennen mielestä aina. Ammattiryhmien välillä oli suuri näkemysero. Voi-daan ajatella, että tulokseen on vaikuttanut instrumentoivan hoitajan ja kirurgin tiivis yhteistoiminta leikkauksen aikana, jolloin instrumentoivalla hoitajalla ei ole juurikaan mahdollisuutta itsenäisiin havaintoihin. Toisaalta valvovalla hoitajalla on tilaisuus tehdä koko ajan itsenäisiä havaintoja, koska hän on koko toiminnan tarkkailija. Hengenvaara l-listen tilanteiden tunnistamisessa leikkaushoitajat arvioivat toimintansa selkeästi p a-remmaksi kuin anestesiologit. Tulosten peru steella voidaan todeta, että leikkaushoitajilla ei ole vankkaa hoitotyön toimintojen hallintaa äkillisissä erityistoiminnoissa. Kuitenkin leikkaushoitajalta edellytetään hyvää anatomian, fysiologian ja potilaan elintoimintojen tuntemusta (Mitchell & Flin 2008) sekä kykyä havaita riskejä (Silén-Lipponen 2005).
Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden kahdeksanteen osa -alueeseen, leikkausasentoihin , sisältyi yhteistyön tekeminen kirurgin kanssa. Tulosten mukaan k i-rurgi oli harvoin tai ei koskaan laittamassa leikkausasentoa yhteistyössä leikkaushoita-jan, lähinnä valvovan hoitajan kanssa. Myös leikkausasennon purkuun kirurgi ei juur i-kaan osallistunut yhteistyössä leikkaushoitajan kanssa. Voidaankin todeta, että tuloksi s-sa näkyi perinteinen suomalainen käytäntö, jossa hoitohenkilöstö laittaa potilaalle leik-kausasennon ja kirurgi tulee leikkaussaliin vasta, kun potilas on peitelty ja valmiina to i-menpidettä varten. Erikoisaloista yleensä neurokirurgit poikkeavat tästä käytännöstä. Tämä saattaa selittyä sillä, että kirurgit määrittelevät yhteistyön eri tavalla kuin hoitajat (Makary ym. 2006). Olisi toivottavaa, että kirurgit osallistuisivat potilaan asennon lai t-toon alusta asti. Tämä saattaisi osaltaan ehkäistä myös leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden syntyä potilaalle. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden erilliset osa-alueet
Anestesiahoitajalla on leikkaushoitajan kanssa yhteisen alueen lisäksi myös omat, erity i-set ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toiminnot. Näistä ammatillisen p ä-tevyyden osa-alueista tärkeimmäksi muodostui anestesia- ja lääkehoito. Enemmistö tä-hän kuuluvista hoitotyön toiminnoista oli anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavia. Tulosten mukaan anestesiahoitaja tiesi eri anestesiamuodot, niiden edut, haitat ja vasta -aiheet useimmiten. Lähes puolet anestesiahoitajista arvioi tietämisen toteutuvan aina, kun vastaavasti alle joka kymmenes anestesiologeista arvioi samoin. Työparin näkemy s-ten välillä oli merkittävä ero. Näyttäisi siltä, että anestesiahoitajien nuoruus ja erit täin lyhyt työkokemus vaikuttivat heidän tietotasoonsa eri anestesiamuotojen, ni iden etujen, haittojen ja vasta-aiheiden osalta. Pitkään, yli 21 vuotta, työskennelleet arvioivat anes-tesiahoitajan tiedot selkeästi paremmiksi kuin lyhyemmän ajan, alle 10 vuotta työsken-nelleet, mikä tukee edellä esitettyä.
Vain kolmannes anestesiahoitajista tiesi aina anestesialääkkeiden käyttöa i-heet ja vaikutusmekanismit sekä anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset. Vain yli neljännes anestesiahoitajista tiesi aina an estesiassa käytettävät muut lääkkeet. Toisaalta kaksi kolmasosaa anestesiahoitajista hallitsi aina lääke- ja nestehoidon toteutuksen lää-kärin ohjeen mukaan sekä kaksi viidestä tunsi ja hallitsi aina lääkkeiden antoreitit ja a n-
124
nostelulaitteet. Lisäksi anestesiahoitaja tiesi useimmiten kivunhoidossa käytettävät lää k-keet ja hoitomenetelmät. Aikaisempien tutkimusten (mm. Begat ym. 2005; Voight 2009) mukaan anestesiahoitajalta edellytetään kuitenkin erittäin hyvää tie topohjaa anestesia- ja lääkehoidosta. Lääkehoidon hallinta on myös yleinen sairaanhoitajan osaamisvaatimus (Opetusministeriö 2006). Voidaankin todeta, että anestesiahoitajan anestesia - ja lääke-hoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot eivät toteutuneet parhaalla mahdollisella tavalla ja anestesiahoitajilla on selkeä kehittämistarve anestesia- ja lääkehoitoon liittyvien hoito-työn toimintojen hallinnassa.
Anestesiahoitajista vain reilu kolmannes hallitsi aina elvytyksen. Anes-tesiahoitajat arvioivat elvytyksen hallintansa selkeästi paremmaksi kuin anestesiologit. Hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annostelun hallitsi aina vain kolmannes anestesiahoitajista. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tulosten (Begat ym. 2005; Paakkonen 2008; Mäkinen ym. 2009) kanssa, joissa todettiin hoitajilla pu utteita hä-tätilanteisiin ja elvytykseen liittyvässä teoreettisen tiedon, erityisesti luonnontieteellisen ja farmakologisen tiedon hallinnassa sekä peruselintoimintoihin liittyvien ongelmien havaitsemisessa ja reagoimisessa niihin. Näyttäisi siltä, että näiden hoitotyön toimintojen heikko toteutuminen johtuu osaltaan anestesiahoitajien nuoruudesta ja työkokemuksen niukkuudesta. Anestesiahoitajistahan jopa puolet oli työskennellyt yksikössä enintään 5 vuotta, ja heistä 40 % oli alle 34-vuotiaita, joten heille ei todennäköisesti ole kertynyt ko-kemusta hätätilanteista ja elvytyksestä kovinkaan paljon.
Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden toiseksi tärkein osa -alue oli kommunikointi ja turvallisuus, jota käsiteltiin jo edellä leikkaus- ja anestesiahoitajien yhteisenä alueena kuten anestesiahoitajan kolmatta ammatillisen pätevyyden osa-aluetta, hoitovalmisteluja ja niihen kuuluvia hoitotyön toimintoja.
Anestesiahoitajan ammatillisten pätevyyden neljäs osa -alue oli anestesia-hoidon aloitus, jonka hoitotyön toiminnot olivat ehdottomasti hallittavia. Potilaan tule-van anestesiamuodon tarkistaminen ja lääkkeiden varaaminen sekä anestesiavälineiden ja -laitteiden varaaminen ja tarkistaminen toteutui miltei aina. Anestesiologeista vain kolmannes, mutta anestesiahoitajista neljä viidestä oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tarkistaa aina potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaa anestesian aikana käytettävät lääkkeet. Työparin näkemysten välillä oli merkittävä ero. Voidaan olettaa, että taustalla vaikuttaa potilastietojen puutteellisuus ja informaatiokatkokset, jolloin anestesiahoitaja ei ole saanut tarvittavaa tietoa ennen kuin suoraan anestesiologilta leikkaussalissa.
Anestesiahoitaja vastaanotti potilaan leikkausyksikköön ja oli läsnä rapor t-titilanteessa lähes aina. Samoin perusseurantalaitteiden asettaminen potilaalle toteutui lähes aina. Nämä hoitotyön toiminnot ovat yleisesti anestesiahoitajan perustehtäviin kuuluvia (vrt. Rudolfsson ym. 2003b; Parsons & Newcomb 2007), ja ne toteutuivat erit-täin hyvin.
Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden viidenteen osa-alueeseen, yh-teistehtäviin, sisältyi lääkkeiden käsittely epiduraali- ja spinaalipuudutuksissa sekä poti-laan sedaatio puudutusten yhteydessä. Nämä hallittavat hoitotyön toiminnot toteutuivat usein. Anestesiahoitajista lähes puolen mielestä anestesiahoitaja toteutti aina sedaatiota
125
puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla, kun anestesiologeista vain viidennes arvioi samoin. Puudutuksen hoito ja potilaan sedaatio ovat kuitenkin anestesiahoitajan perus-osaamiseen liittyviä hoitotyön toimintoja Mitchellin ja Flinin (2008) mukaan.
Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden kahdeksas osa -alue, erityistoi-minnot, sisälsi vaatimustasoltaan anestesiahoitajan osattavia toimintoja, joihin kuuluu yleensä lisäkoulutus ja henkilökohtaisen lupakäytänteet. Nämä toiminnot liittyivät pot i-laan elintoimintojen mittaamiseen eri erikoisaloilla. Myös potilaan intubaatio ja ekst u-baatio sisältyivät tähän ammatillisen pätevyyden osa -alueeseen. Tulosten mukaan anes-tesiahoitaja intuboi tai ekstuboi potilaan leikkaussalissa harvoin tai ei koskaan. Tulos on samansuuntainen Niskasen (2006) tulosten kanssa. Nämä toiminnot liittyvät tehtäväsii r-toihin lääkäriltä leikkaus- ja anestesiahoitajille ja niitä käsitellään myöhemmin luvussa 6.2.3.
6.2.2 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli Tutkimustulosten perusteella laadittiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipäte-vyysmalli intraoperatiivisessa hoitotyössä (kuvio 23, sivu 103). Mallissa kuvataan keskei-set leikkaushoitajan ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden vaatimustasot, osa -alueet ja niihin sisältyvät hoitotyön toiminnot sekä ammatilliseen pätevyyteen yhteyde s-sä olevat tekijät.
Sairaanhoitajan ammatillista pätevyyttä eri erikoisalojen ja potilasryhmien erityispiirteiden mukaisesti ei ole juuri tarkasteltu aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutki-mukset ovat keskittyneet sairaanhoitajan yleiseen osaamiseen tai eri alojen sairaanhoit a-jien osaamista on tarkasteltu yleisten osaamisvaatimusten pohjalta. (Ks. Meretoja 2003; Opetusministeriö 2006; ARENE 2007.) Sairaanhoitajan ammatillista osaamista lasten ho i-totyössä on tutkittu sairaanhoitajien itsensä ja hoitotyön johtajien arvioimina keskus - ja yliopistollisten sairaaloiden lastenosastoilla ja poliklinikoilla (Tuomi 2008). Nämä osa a-misalueet olivat pääasiassa yhtenevät opetusministeriön (2006) sairaanhoitajien osaa-misvaatimusten kanssa. Tuomen (2008) tutkimuksessa sairaanhoitajan yhtenä uudem-pana osaamisalueena oli muutoksen- ja stressinhallinta sekä motivaatio.
Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmallissa on kuvattu sekä leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden kahdeksan osa-aluetta: aseptiikka ja turvalli-suus, dokumentointi ja kommunikointi, leikkaushoidon tekniikka, lääke- ja anestesiahoi-to, hoitovalmistelut, hoidon yksilöllisyys, äkilliset erityistoiminnot ja leikkausasennot että anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden kahdeksan osa -aluetta: anestesia- ja lää-kehoito, kommunikointi ja turvallisuus, hoitovalmistelut, anestesiahoidon aloitus, y h-teistehtävät, tiimi- ja ohjeistustaidot, yhteisvastuutaidot ja erityistoiminnot. Nämä osa -alueet sisältävät kolmen eri vaatimustason hoitotyön toimintoja: ehd ottomasti hallittavia, hallittavia ja osattavia hoitotyön toimintoja. Ammatillisen pätevyyden osa-alueisiin sisäl-tyy leikkaus- ja anestesiahoitajille yhteisiä ydinalueita, kuten potilaan hoidon valmist e-luun, hoidon dokumentointiin, kommunikointiin ja tiimityöskentelyyn liittyviä hoit o-
126
työn toimintoja sekä erillisiä, spesifejä vain joko leikkaus- tai anestesiahoitajalta edelly-tettyjä hoitotyön toimintoja.
6.2.3 Ehdotetut tehtäväsiirrot ja niiden edellytykset Lääkäreiltä leikkaushoitajalle siirrettäviksi esitetyistä 29 tehtävästä jopa 21 tehtävää ei esitetty ollenkaan siirrettäväksi leikkaushoitajalle. Ainoastaan perifeerisen la skimon ka-nylointia, verien tarkistamista ja verensiirron aloittamista, verityhjiön purkamista lask i-mopuudutuksessa, autotransfuusiolaitteen käyttöä, luomen poistoa paikallispuudutu k-sessa ja potilaan haavan sulkua eri materiaaleilla sekä tietojärjestelmään diagnoosin kir-jaamista esitettiin joissakin tapauksissa leikkau shoitajan tehtäviksi. Aikaisempia tuloksia kirurgilta tai anestesiologilta leikkaushoitajalle tapahtuvist a tehtäväsiirroista ei juuri ole. Toisaalta esitetyistä tehtävistä pääosa liittyi voimakkaammin anestesiahoitoon, mikä lienee vaikuttanut siihen, että kyseisillä viidellä erikoisalalla ei näitä tehtäviä esitetty siirrettäviksi leikkaushoitajalle. Nykyisten hoitotyön toimintojen runsaus ja niissä va a-dittava hallinnan taso on leikkaushoitajalle riittävä ammatillinen haaste, varsinkin kun hoitotyön toimintojen toteutumisessa tulosten mukaan on kehitettävää. Leikkaushoitajan tehtäväkuvan laajentaminen tulisikin kohdentaa potilaan pre- ja postoperatiivisen hoito-työn toimintoihin, jolloin pystyttäisiin toteuttamaan yksilöllisempää ja turvallisempaa intraoperatiivista hoitoa.
Lääkäreiltä anestesiahoitajalle esitettyjä tehtäväsiirtoja oli enemmän ja vain kahdeksan tutkimuksessa kysytyn tehtävän siirtoa ei esitetty. Perifeerisen laskimon ka-nylointi ja sedaatio puudutusten yhteydessä eri lääkeaineilla esitettiin useimmiten sii r-rettäväksi tehtäväksi. Puolet vastaajista siirtäisi anestesiahoitajalle ASA III-potilaan anes-tesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan. Vastaavanlaisia tuloksia on esitetty Niskasen (2006) tehtäväsiirtoja koskevassa kartoituksessa. Yli puolet vastusti anestesiahoitajan toteuttamana ASA IV-potilaan anestesian ylläpitoa lääkärin ohjeen mukaisesti ja ainoa s-taan 5 % anestesiologeista ja anestesiahoitajista viidennes (20 %) oli sitä mieltä , että anes-tesiahoitaja voisi aina toteuttaa ASA IV-potilaan anestesian ohjeen mukaan toimimalla. Tämä poikkeaa aikaisemmasta tuloksesta (Niskanen 2006), jonka mukaan anestesiolo-geista lähes puolet (49 %) ja anestesiahoitajista 72 % suhtautui myönteisesti anestesiahoi-tajan toteuttamaan ASA IV-potilaan anestesian ylläpitoon lääkärin ohjeen mukaan. Näyttäisi siltä, että anestesiahoitajan tehtäväkuva sisältää jo paljon anestesiologin kanssa limittäin tapahtuvaa toimintaa. Niinpä mahdollisia tehtäväsiirtoja esitettiin suhteellisen runsaasti. Toisaalta anestesiahoitajan nykyinen tehtäväkuva lienee riittävän haastava, kun tavoitteena on laadullisesti korkeatasoinen potilaan intraoperatiivinen hoito, sillä tuloksien mukaan anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden ja hoitotyön toimintojen toteutumisessa ilmeni kehitettävää.
Tehtäväsiirtojen ehdottomana edellytyksenä esitettiin ammatillisen perus -, erikois- ja lisäkoulutuksen kehittämistä ja toteuttamista. Lisäkoulutuksen tulisi olla sisä l-löltään laaja-alaista, mutta samalla spesifiä ja kontrolloitua, valtakunnallisesti yhtenäiset
127
kriteerit täyttävää. Lisäkouluttautumiseen liitettiin henkilökohtaiset lupakäytänteet ja palkkaus. Leikkaus- ja anestesiahoitajien hyvä perehdyttäminen, jatkuva kouluttautum i-nen ja määräaikaiset osaamisen näytöt sekä vastuukysymysten selkiyttäminen olisivat tehtäväsiirtojen edellytyksenä. Tulokset vastaavat pääpiirteittäin aikaisempia suosituksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005; Kunnallinen työmarkkinala itos 2009).
Voidaankin todeta, että nykyiset leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatilli-sen pätevyyden ja siihen liittyvien hoitotyön toimintojen vaatimustaso ja kuormittavuus on jo erittäin korkea. Leikkaus- ja anestesiahoitajalta vaaditaan jatkuvaa, itsekriittistä ja monipuolista kouluttautumista jo nyt, että he pystyisivät toteuttamaan päivittäin hyvää potilaan intraoperatiivista hoitoa, joten tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus - ja anestesia-hoitajille eivät liene ajankohtaisia. Mikäli tehtäväsiirtoja joko valtakunnallisesti tai pai-kallisesti harkitaan, vaatii se kaikkien osapuolten vankkaa yhteistyötä ja tässäkin tutk i-muksessa esitettyjen edellytysten toteutumista. 6.2.4 Johtopäätökset
Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisesta pätevyydestä, ammatillisen pätevyyden osa-alueiden hoitotyön toimintojen toteutumisesta sekä tehtäväsiirroista ja niiden edelly-tyksistä esitetään tutkimustulosten perusteella seuraavat johtopäätökset: Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillinen pätevyys on vaatimustasoltaan erittäin
korkea. Leikkaus- ja anestesiahoitajat, anestesiologit ja kirurgit määrittelivät leikkaus - ja anes-tesiahoitajilta edellytettävät ammatillisen pätevyyden osa-alueet erittäin vaativiksi. Ammattiryhmien näkemykset hoitotyön toimintojen tärkeydestä olivat yhtenevät. Hoi to-työn toiminnot jakautuivat ehdottomasti hallittaviin, hallittaviin ja osattaviin hoitotyön toimintoihin.
Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillinen pätevyys sisältää vahvat, yhteiset osa-
alueet ja hoitotyön toiminnot. Leikkaus- ja anestesiahoitajilta vaadittaviksi yhteisiksi ammatillisen pätevyyden sisä l-löiksi muodostuivat potilaan hoidon valmisteluun sekä hoidon dokumentointiin, kom-munikointiin ja tiimityöskentelyyn kuuluvat hoitotyön toiminnot.
Leikkaushoitajalta edellytetyssä ammatillisessa pätevyydessä korostuu aseptinen,
turvallisuus-, kommunikointi-, dokumentointi- ja tekninen toiminta. Ammattiryhmien näkemysten mukaan leikkaushoitajien ammatillinen pätevyys mu o-dostui kahdeksasta osa-alueesta, joista tärkeimmäksi nousi aseptiikka ja turvallisu us. Enemmistö osa-alueen hoitotyön toiminnoista arvioitiin ehdottomasti hallittaviksi. Kommunikointi- ja dokumentointiosa-alue sijoittui toiseksi. Leikkaushoidon tekniikka oli kolmanneksi tärkein osa-alue, ja puolet sen hoitotyön toiminnoista arvioitiin eh dot-
128
tomasti hallittaviksi. Yhteistyön merkityksen korostuminen näkyi leikkaushoitajan lä ä-ke- ja anestesiahoidon osa-alueessa. Anestesiahoitajalta edellytetyssä ammatillisessa pätevyydessä korostuu anestesia- ja
lääkehoidon, anestesiahoidon aloitus-, kommunikointi- ja turvallisuustoiminta. Anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys muodostui niin ikään kahdeksasta osa -alueesta, joista tärkeimmäksi todettiin anestesia- ja lääkehoito. Suurin osa siihen kuulu-vista hoitotyön toiminnoista arvioitiin ehdottomasti ha llittaviksi. Dokumentointi- ja aseptiikkaosa-alue sijoittui toiseksi, ja suurin osa sen hoitotyön toiminnoista arvioitiin hallittaviksi toiminnoiksi. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot luokiteltiin lähinnä osattaviksi. Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toiminnoista lähes puolet arvioitiin ehdottomasti hallittaviksi. Yhteistehtävät, tiimi- ja ohjeistustaidot sekä yhteisvastuutaidot arvioitiin hallittaviksi hoitotyön toiminnoiksi. Leikkaushoitajan ammatillinen pätevyys toteutuu erittäin hyvin aseptiikan, turvalli-
suuden ja teknisen toiminnan osalta, mutta anestesia- ja lääkehoito, erityisesti hätäti-
lanteisiin liittyvät hoitotyön toiminnot ja yhteistyö toteutuvat huonosti. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoito-työn toiminnot toteutuivat lähes aina. Kuitenkin sterilointimenetelmien, eristyskäytänt ö-jen, kirurgisen toimenpiteen kulun tietämisen sekä komplikaatioiden ehkäisemisen ha l-linnassa oli kehitettävää. Myös leikkaushoidon teknisen osa -alueen hoitotyön toiminnot toteutuivat lähes aina. Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen toteu-tumisessa oli parannettavaa, varsinkin elvytyksen ja hätätilanteiden hallintaan liittyvissä hoitotyön toiminnoissa. Hoidon yksilöllisyyteen liittyvät hoitotyön toiminnot toteutuivat melko hyvin, mutta äkillisten erityistoimintojen toteutumisessa oli puutteita. Leikkau s-asennot osa-alueen hoitotyön toiminnoissa näkyi kirurgian ja leikkaushoitajan yhteis-työn puuttuminen. Anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys toteutuu erittäin hyvin anestesiahoidon
aloitustoiminnan ja dokumentoinnin osalta, mutta anestesia- ja lääkehoitoon liittyvis-
sä hoitotyön toimintojen toteutumisessa on puutteita. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden anestesia - ja lääkehoito-osa-alueen hoitotyön toiminnot toteutuivat melko hyvin. Anestesiahoitajien ja anestesiologien näkemyksissä esiintyi eroja anestesiamuotoihin ja anestesialääkkeisiin liittyvän tietoperustan hallinnan arvioinnissa. Anestesialääkkeiden käyttöaiheita, vaiku tusmekanismeja sekä haitta- ja sivuvaikutuksia koskevassa tietoperustuksessa arvioitiin olevan puutteita. Myös elv y-tyksen hallinnan toteutumisessa oli keh itettävää. Dokumentointi- ja aseptiikkaosa-alueen hoitotyön toiminnot toteutuivat pääasiassa hyvin. Varsinkin potilaan hoitopro-sessin kirjaaminen toteutui lähes aina. Anestesiahoidon aloitus osa -alueen hoitotyön toiminnot toteutuivat miltei aina. Yhteistehtävät toteutuivat myös usein. Erityistoimin-not liittyivät erikoisalakohtaisiin toimintatapoihin , ja niiden toteutuminen oli yksikkö-kohtaista.
129
Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden toteutumisen kriittisimpiä
arvioijia olivat 6–10 vuotta leikkausyksikössä työskennelleet, anestesiologit ja
TYKS:ssä työskennelleet. Leikkausyksikössä 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat hoitotyön toimintojen toteutu-misen useimmiten heikommaksi kuin pidem pään työskennelleet. Anestesiologit arvioi-vat hoitotyön toimintojen toteutumisen sekä leikkaus- että anestesiahoitajien työssä hei-kommaksi kuin hoitajat itse. Kirurgien arvioinneissa ei ollut niin suuria poikkeamia. TYKS:ssä työskentelevät suhtautuivat kaikista kriittisimmin leikkaus- ja anestesiahoitaji-en hoitotyön toimintojen toteutumiseen. OYS:ssa työskentelevät sen sijaan arvioivat to i-mintojen toteutumisen positiivisimmin. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli selkiyttää ja täsmentää leikka-
us- ja anestesiahoitajan ammatin sisältöä intraoperatiivisessa hoitotyössä.
Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa ho itotyössä selkiyttää leikkaus- ja anestesiahoitajien hoitotyön sisältöä sekä siihen liittyviä hoitotyön toimintoja, ja siinä korostuu ammatillisen pätevyyden osa-alueiden keskinäinen järjestys. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmallia voidaan hyödyntää sekä sairaan-hoitajien peruskoulutuksessa että kehitettäessä leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillis-ta lisäkoulutusta. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli antaa myös evä i-tä kommunikaation, yhteistyön ja tiimityöskentelyn parantamiseen leikkaustiimin jäsen-ten kesken. Lääkäreiltä anestesiahoitajille siirrettäväksi esitetyt tehtävät ovat pääosin puudutetun
potilaan hoitoon liittyviä tehtäviä, kun taas tehtäväsiirtoja lääkäriltä leikkaushoitajil-
le ei esitetty. Tehtäväsiirtoja lääkäreiltä leikkaushoitajille ei juuri esitetty. Lääkäreiltä anestesiahoitajil-le mahdollisesti siirrettäviä tehtäviä esitettiin enemmän. Useimmiten siirrettäväksi esite t-tiin perifeerisen laskimon kanylointia, sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkea i-neilla, lääkkeen lisäämistä epiduraali- ja spinaalikatetriin, huonokuntoisen paikallispu u-dutuspotilaan hoitoa ja ASA III-potilaan anestesian ylläpitoa lääkärin ohjeen mukaan. Anestesiologit suhtautuivat kriittisemmin siirtoihin kuin anestesiahoitajat. Tehtäväsiirtojen edellytyksenä ovat leikkaus- ja anestesiahoitajien valtakunnalliset
kriteerit täyttävä ja sisällöltään riittävän täsmällinen koulutus sekä vastuu- ja lupa-
käytänteiden selkiyttäminen ja työn vaativuutta vastaava palkkaus . Tehtäväsiirtojen edellytyksinä kaikki ammattiryhmät esittivät ammatillista lisäkoulutu s-ta, joka toteutettaisiin joko erikoistumiskoulutuksena ammattikorkeakoulun ja sairaalo i-den yhteistyönä tai yksilöllisenä työpaikkakoulutuksena. Koulutukseen kaivattiin sekä yhteisiä valtakunnallisia sisältöjä että spesifejä, paikallisia sisältöjä. Sairaanhoitajan p e-ruskoulutus arvioitiin liian suppeaksi ja puutteelliseksi perioperatiivisen hoitotyön osa l-
130
ta ja esitettiin valtakunnallisesti kaikille sairaanhoidon opiskelijoille peruskurssia p e-rioperatiivisesta hoitotyöstä. Tehtäväsiirtojen edellytyksinä esitettiin selkeämpiä vastuu - ja lupakäytäntöjä. Leikkaus- ja anestesiahoitajat esittivät tärkeänä edellytyksenä palkka-uksen kehittämisen kannustavampaan suuntaan. 6.2.5 Kehittämisehdotukset
Tutkimustulosten ja johtopäätösten pohjalta esitetään kehittämisehdotuksia leikkaus - ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden takaamiseksi: ¤ Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetään vaatimustasoltaan erittäin korkeaa amm a-tillista pätevyyttä. Leikkaus- ja anestesiahoitajille tulee järjestää työyksiköissään valvottu ja näyttöihin perustuva perehdyttäminen, joka rakentuu ammatillisen pätevyyden osa -alueista, niihin sisältyvistä hoitotyön toiminnoista sekä edellytetystä hallinnan tasosta. Perehdytyksen vastuuhenkilöinä ovat nimetty, kokenut sairaanhoitaja (mentor) sekä kirurgi tai anestesiologi. Perehdytyksen tulee olla riittävän intensiivistä ja tavoitteellista. Perehdytyksessä on huomioitava erikoisalakohtaiset vaatimukset. Hyvällä, yhteistyössä toteutetulla perehdytyksellä sitoutetaan leikkaus- ja anestesiahoitaja työyksikköön ja -yhteisöön. ¤ Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatilliseen pätevyyteen sisältyy vahvat, yhteiset osa-alueet. Leikkausyksikössä jo työskenteleville leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä anes-tesiologeille ja kirurgeille tulisi järjestää yhteistä toimipaikka - ja erikoisalakohtaista kou-lutusta. Koulutuksen tulisi keskittyä kommunikointi- ja viestintätaitoihin, yhteistyöhön ja tiimityöskentelyyn sekä eri leikkaus- ja anestesiahoitotyön toimintojen hallintaan ja ohjaukseen. Koulutus toteutettaisiin erikoisalakohtaisesti leikkaustiimeittäin. ¤ Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillinen pätevyys sisältää erilliset, täsmälliset osa -alueensa, joihin sisältyvät hoitotyön toiminnot ovat erittäin vaativia. Tämä edellyttää säännöllistä tietojen ja taitojen päivittämistä. Käytännön hoitotyön ja sen arvioinnin tulisi pohjautua näyttöön perustuviin tietoihin. Tietojen ja taitojen päivittämiseen tulee varata aikaa. Myös leikkaus- ja anestesiahoitajien työn ja leikkausyksikön toiminnan suunnitte-lussa tulee huomioida hoitotyön toimintojen toteutumisen edellytykset. Ammatillisen pätevyyden eri osa-alueiden hallinta tulee varmistaa ja ylläpitää säännöllisen koulutu k-sen sekä mentortoiminnan ja lääkäriohjauksen avulla. ¤ Sairaanhoitajien ammatillisia perus- ja jatko-opintoja tulee kehittää soveltuvammiksi ja paremmin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisältöjä vastaaviksi. Valtakunnallinen leikkaus- ja anestesiahoitajien amm atillinen lisäkoulutus tulee yhte-näistää. Koulutuksen sisällön tulee rakentua yhteisestä, perioperatiivisen hoitotyön sisä l-
131
löstä sekä erityisasiantuntijuusalueista , ja siinä pitää painottaa esimerkiksi intraoperatii-visessa hoitotyössä joko leikkaushoitoa tai anestesiahoitoa. Koulutus koostuisi teo-riaopinnoista, käytännön harjoittelusta ja näyttökokeista. Koulutussisällön tulee täyttää valtakunnalliset, yhteisesti hyväksytyt kriteerit. Yhteisen osion jälkeen leikkaus - ja anes-tesiahoitajalla tulisi olla mahdollisuus keskittyä hankkimaan erityispätevyyttä haluamas-taan alueesta. Koulutuksen tulee rakentua erisisältöisistä ja -pituisista osioista, joista koulutuksen käynyt saa näyttöön perustuvan todistuksen sekä henkilökohtaiset, määr ä-aikaiset luvat. Ammatillinen lisäkoulutus tulee järjestää ammattikorkeakoulujen ja ter-veysalan organisaatioiden yhteistyönä. Koulutuksen yhteyteen olisi mahdollista rake n-taa paikalliset tarpeet huomioon ottavat erityissisällöt. Ammatillisen lisäkouluttautum i-sen tulee näkyä leikkaus- ja anestesiahoitajan palkkauksessa henkilökohtaisina palkanli-sinä. ¤ Tehtäväsiirtojen edellytyksenä esitettiin ammatillista lisäkoulutusta, vastuun selkiyt-tämistä ja lisäpalkkausta. Lääkäreiden ja leikkaus- sekä anestesiahoitajien välisen työnja-on mahdollisesti muuttuessa, erityisesti tehtäväsiirtojen vuoksi, tulee leikkaus- ja anes-tesiahoitajille järjestää valvottu, yhtenäinen ammatillinen lisäkoulutus sekä selkeyttää kirjallisia vastuualueiden määrittelyjä ja lupakäytänteitä.
6.2.6 Tutkimuksen merkitys ja jatkotutkimusehdotukset
Tämä kyselytutkimus kuuluu hoitotieteen tutkimusalueeseen ja käsittelee kliinistä hoit o-työtä. Tutkimuksessa tarkasteltiin leikkaus- ja anestesiahoitajalta edellytettyä ammatillis-ta pätevyyttä ja sen toteutumista intraoperatiivisessa hoitotyössä sekä selvitettiin tehtä-väsiirtoja lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä niiden edellytyksiä. Lisäksi tu t-kimuksessa luotiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli. Tutkimuksen laajempi merkitys lähinnä hoitotieteelle on kliinistä hoitotyötä ja leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä koskevan uuden tiedon tuottaminen. A m-mattipätevyysmalli kuvaa suomalaisen leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyy-teen sisältyvien hoitotyön toimintojen vaatimu stasot sekä nimeää yksilöidymmin amm a-tillisen pätevyyden osa-alueet intraoperatiivisessa hoitotyössä. Ammattipätevyysmallia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien koulutuksen ja perehdytyksen sekä potilaan päivi t-täisen intraoperatiivisen hoitotyön kehittämisessä. Hoitotieteellisen tutkimuksen näkö-kulmasta ammattipätevyysmalli antaa pohjan laajemman ja kattavamman perioperati i-visen hoitotyön, potilaan intraoperatiivisen hoidon ja sairaanhoitajien toiminnan tutk i-mukselle. Tulosten mukaan leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetty ammatillinen pätevyys oli vaatimustasoltaan erittäin korkea. Leikkaushoitajan ammattipätevyydessä korostui ase p-tinen, turvallisuus-, kommunikointi-, dokumentointi- ja tekninen toiminta. Anestesiahoi-
132
tajan ammattipätevyydessä puolestaan korostui anestesia- ja lääkehoidon, anestesiahoi-don aloitus-, kommunikointi- ja turvallisuustoiminta. Ammattipätevyyden eri osa -alueisiin kuuluvien hoitotyön toimintojen toteutumisessa oli sekä leikkaushoitajan että anestesiahoitajan työssä jonkin verran puutteita. Tutkimuksen toivotaan antavan ainek-sia leikkaus- ja anestesiahoitajien toteuttamien hoitotyön toimintojen ja intraoperatiiv i-sen hoitotyön kehittämisen tutkimukseen ja täydennyskoulutukseen. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös moniammatillisen t iimityöskentelyn kehittämisessä sekä sa i-raanhoitajien ja lääkäreiden lisäkoulutuksen suunnittelussa. Tutkimus tuotti uutta, ajankohtaista tietoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välisistä teht ä-väsiirroista. Lääkäreiltä anestesiahoitajille siirrettäviksi esitetyt tehtävät koskivat pääosin puudutetun potilaan hoitoa. Leikkaushoitajille siirrettäviä tehtäviä ei juuri esitetty. Leik-kaus- ja anestesiahoitajat arvioivat nykyisen työnsisällön ja vaativuuden olevan riittävän suuri. Tulosten mukaan mahdollisten teh täväsiirtojen edellytyksenä ovat valtakunnalli-set kriteerit täyttävä ja sisällöltään täsmällinen koulutus sekä vastuu - ja lupakäytäntei-den selkiyttäminen ja työn vaativuutta vastaava palkkaus. Saatua tietoa voidaan hy ö-dyntää suunniteltaessa lääkäreiden ja sairaanhoitajien työnjakoa sekä kehitettäessä uusia toimintatapoja leikkausyksiköihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimus tuotti uutta ja ajankohtaista hoitotieteellistä tietoa intraoperatiivisen hoitotyön kehittämiseksi. Tutkimustulosten, johtopä ätösten ja kehittämisehdotusten pohjalta esitetään seuraavat jatkotutkimusehdotukset:
¤ Tämä tutkimus kohdentui yliopistollisten sairaaloiden viidelle erikoisalalle, joissa lei k-kaus- ja anestesiahoitajilta edellytettävät ammatillisen pätevyyden osa -alueiden vaati-mukset olivat erittäin korkeat. Vastaava tutkimus muilla erikoisaloilla sekä keskus- että aluesairaalatasoisissa leikkausyksiköissä antaisi laajemman kuvan leikkaus - ja anestesia-hoitajalta edellytettävästä ammatillisesta pätevyydestä eri toimintaym päristöissä. ¤ Tutkimustulosten perusteella luotiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyys-malli intraoperatiivisessa hoitotyössä. Mallin toimivuutta tulisi arvioida ja testata myös muilla erikoisaloilla. Lisäksi on tarvetta laajentaa tutkimus kohdentumaan sekä pre- että postoperatiiviseen vaiheeseen leikkaus- ja anestesiahoitajien hoitotyön toimintojen n ä-kökulmasta.
¤ Tätä tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake suomalaisten leikkaus- ja anestesiahoi-tajien ammatillisen pätevyyden mittaamiseen ja arviointiin. Kyselylomakkeen jatkotes-taamiselle ja kehittämiselle on tarvetta. Lomaketta voi hyödyntää esimerkiksi hoitotyön toimintojen havainnointitu tkimuksessa. ¤ Tutkimusten tulosten mukaan sekä leikkaus- että anestesiahoitajilla oli kehittämistar-peita tietyissä ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutumisessa. Vastaava tutkimus
133
eri sairaaloiden eri erikoisaloilla selkiyttäisi kokonaiskuvaa leikkaus- ja anestesiahoitaji-en ammatillisen pätevyyden toteutumisesta. ¤ Koulutuksen kehittämisen näköku lmasta olisi selvitettävä, kuinka leikkaus- ja anes-tesiahoitajien ammatillisen pätevyyden osa-alueiden ja hoitotyön toimintojen hallinta on mahdollista saavuttaa sairaanhoitajakoulutuksessa tai ammatillisessa lisäkoulutuksessa. ¤ Mielenkiintoista olisi tutkia, miten eri sairaalat suhtautuvat ja ovat valmiita erilaisin palkka- ja työjärjestelyin kannustamaan leikkaus- ja anestesiahoitajia hankkimaan am-matillista lisäkoulutusta. Myös tehtäväsiirtoihin liittyvän lisäkoulutuksen ja palkkajärje s-telyjen kartoittaminen olisi tärkeää.
134
135
Lähdeluettelo Adams, W.E., Baylis, O.J. & Fraser, S.G. 2007. Does the Scrub Nurse Matter? Eye 21, 116 -118. AHNA 2009. The American Holistic Nurses Association. http:/ / www.ahna.org/ whatisHolisticNursing. Viitattu 12.12.2009 Ahola, A., Godenhjelm, P. & Lehtinen, M. 2002. Kysymisen taito. Surveylaboratorio lo-maketutkimusten kehittämisessä. Tilastokeskus. Katsauksia 2/ 2002. Helsinki. Alastalo, M. 2005. Metodi- suhdanteiden mahti. Lomaketutkimus suomalaisessa sosiolo-giassa 1947 -2000. Tampere: Vastapaino. Alasuutari, P. 2001. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Gaudeamus Kirja. Oy Yliopistokustannus University Press Finland.
Al-Hashemi, J. 2007. The role of the advanced scrub practitioner . Journal of Periopera-tive Practice 17(2):76-80.
Alkula,T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetel-mät. Helsinki: WSOY.
AORN 2009. Perioperative Standards and Recommended Practices. http:/ / www.aorn.org/ Practice Resources/ AORN Standards and Recommended Prac-tices/ Viitattu 8.8.2009. ARENE. 2007. Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä. Ammattikorkeakoulujen osallis-tuminen eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Projektin loppuraportti. Helsinki: Ed i-ta. http:/ / www.ncp.fi/ ects. Viitattu 7.11.2008 Asbridge J. 2006. New roles, new titles and the role of regulation. Journal of Periope-rioperative Practice 16(6): 278-282. Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/ 1994. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ laki/ alkup/ 1994/ 19940564. Viitattu 27.5.2008. Baumgart, A., Dentz, C., Bender, H . & Schleppers, A. 2009. How Work Context Affects Operating Room Processes: Using Data Mining and Computer Simulation to Analyze Facility and Process Desing. Quality Management in Health Care 18(4): 305-314. Baylis, O.J., Adams, W.E., Allen, D. & Scott, G. 2006. Do variations in the theatre team have an impact on the incidence of complications? BMC Ophthalmology 6:13.
Bégat, I., Ellefsen, B. & Severinsson, E. 2005. Nurses' satisfaction with their work envi-ronment and the outcomes of clinical nursing superv ision on nurses' experiences of well-being -- a Norwegian study. Journal of Nursing Management 13(3):221- 230. Benner, P., Tanner, C.A. & Chesla, C.A. 1995. Asiantuntijuus hoitotyössä. Hoitotyö, päät-telykyky ja etiikka. Helsinki:WSOY. Blegeberg, B., Bloomberg, A. & Hedelin, B. 2008. Nurses conceptions of the professional role of operation theatre and psychiatric nurses. Nordic Journal of Nursing Research & Clinical Studies 28(3):9-13. Beyea, S. 2009. Patient Safe Coals: A Perioperative Nursing Priority. AORN Journal 88(3):459-462.
136
Bowling, E. 2002. Research methods in health: investigating health and health services. Philadelphia: Open University Press. Brogmus, G., Leone,W., Butler, L. & Hernandez, E. 2007.Best practices in OR suite layout and equipment choices to reduce slips, trips, and falls. AORN Journal 86(3):384-394. Burns, N. & Grove, S.K. 2005. The Practice of Nursing Research: Conduct, Critique and Utilization. 5.edit. Philadelphia: Elsevier Saunders. Buxman, K. 2008. Humor in the OR: A Stitch in Time? AORN Journal 88(1):67-77. Catchpole, K., Mishra, A., Handa, A. & McCulloch,P. 2008. Teamwork and Error in the Operating Room: Analysis of Skills and Roles. Annals of Surgery 247(4):699-706. Chard , R. 2010. How Perioperative Nurses Define, Attribute Causes of, and React to Intraoperative Nursing Errors. AORN Journal 91(1):132-145. Clancy, CM. 2007.TeamSTEPPS: Optimizing Teamwork in the Perioperative Setting . AORN Journal 86(1):18, 20, 22. Coopmans, V. & Biddle, C. 2008. CRNA performance using a handheld, computerized , decisionmaking aid during critical events in a simulated environment: a methodologic inquiry. AANA Journal 76(1):29-35. Daigle, S. & Doyon, O. 1996. Operating Room Assastance; an Innovative Practice. Canadian Nurse 92(1):42-45. Debrand-Passard , A. & Luce-Wunderle, G. 2006. Klinikleitfaden OP-Pflege. München: Elsevier Urban & Fischer. Egger, H . & Schbert, A. 2008. Staffing the Operating Room Suite: Perspectives from Europe and North America on the role of d ifferent anaesthesia personal. Anesthesiology Clinics 26 (4):637-663. Ensio, A. 2001. Hoitotyön toiminnan mallintaminen. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 89. Väitöskirja. Eraut, M. 2004. Develop ing Professional Knowledge and Competence. 2. painos. Lontoo: Falmer. Espin, SL. & Lingard , LA. 2001. Time as a catalyst for tension in nurse-surgeon commu-nication. AORN Journal 74(5):672-682. ETENE. 2007. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta. http:/ / www.etene.org/ yleista.shtml. Viitattu 31.10.2007. ETENE 2008. ETENE:n lausunto terveydenhuoltolaista. http:/ / www.etene.org/ dokumentit/ terveydenhuoltolakilausunto.pdf. Viitattu 5.2.2009. Firlit, B.M., Collier, N., Spera, P. & Fogg,D. 2002. Registered Nurse First Assistant Com-petencies. AORN Journal 76(4):671-679. FORNA.2007. Finnish Operating Room Nurses Association. http:/ / www.forna.org/ index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=36. Viitattu 11.11.2007. Forsström, J. & Pelanteri, S. 2010. Somaatinen erikoissairaanhoito 2008. Tilastoraportti 5. http:/ / www.stakes.fi/ tilastot/ tilastoteidotteet/ 2010/ liitetaulukot/ Tr05_10_liitetaulukot.pdf . Viitattu 22.3.2010.
137
Gardezi, F., Lingard , L., Espin, S., Whyte, S., Orser, B. & Baker, GR. 2009. Silence, power and communication in the operating room. Journal of Advanced Nursing 65(7):1390-1399. Gerbrands, A., Albayrak, A. & Kazemier, G. 2004. Ergonomic evaluation of the work area of the scrub nurse. Minimally Invasive Therapy & Allied Technologies 13(3):142-146. Gillespie, B. & Hamlin, L. 2009. A Synthesis of the Literature on ―Competence‖ as it A p-plies to Perioperative nursing. AORN Journal 90(2):245-258. Gillespie, B., Chaboyer, W., Wallis, M., Chang, H. & Werder, H . 2009. Operating theatre nurses´perceptions of competence: a focus group study. Journal of Advanced Nursing 65 (5):1019-1028. Glover, D.E. , Newkirk, L.E. , Cole, L.M. , Walker, T.J. & Nader, K.C. 2006. Perioper ative Clinical Nurse Specialist Role Delineation: A Systematic Review. AORN Journal 84(6):1017-1030. Goni, L.E. & Perez de Albeniz, C.M. 2009. Anaesthesia nurses´ self assesment of comp e-tence. Revista Espanola de Anestesiologia y Raenimasion 56 (3):147-162. http:/ / www.ncbi.nlm.nih.gov/ pubmed/ 19408781?dopt=Abstract. Viitattu 19.1.2010 Griffin, A.T. & Yancey, V. 2009. Spiritual dimensions of the perioperative experience. AORN Journal 89 (5):875-882. Grönroos, M. 2003. Johdatus tilastotieteeseen; Kuvailu, mallit ja päättely. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab. Haapiainen, R., Haglund, C., Hirvensalo, E., Kirvelä, O., Konttila, L., Perhoniemi, V., Siren, J., Sjöholm, R., Tuokko, A. & Valin, E. 2007. Kirurgian toimialan jononpurku: m i-ten se kannattaa toteu ttaa? Suomen Lääkärilehti 62(5):423- 426. Hankela, S. 1999. Intraoperatiivinen hoitotyö. Empiiriseen aineistoon perustuvan teorian kehittäminen. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 664. Väitöskirja. Healey, AN., Undre, S. & Vincent, CA. 2006a. Defining the technical skills of teamwork in surgery. Quality & Safety in Health Care 15(4):231-234. Healey, AN., Undre, S., Sevdalis, N., Koutantji, M. & Vincent, CA. 2006b. The Complex-ity of measuring interprofessional teamwork in the operating th eatre. Journal of Inter-professional Care 20(5):485-495. Heikkilä, A., Ahola, N., Kankkunen, P., Meretoja, R. & Suominen,T. 2007. sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys sisätautien, kirurgian ja psykiatrian toimintaympäristössä. Hoit o-tiede 19(1):3-12. Heikkilä, T. 2005. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy. Hilden, R. 2002. Ammatillinen osaaminen. Tampere: Tammi. Hintsala, A. 2005. Autonomia ammatista poistumisen ennekoijana hoitotyössä - Nais- ja mieshoitajien arviointia ja vertailua päätöksen teosta, pätevyydestä, työn tärkeydestä ja johtamisesta hoitotyössä. kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 117. Väitö s-kirja. Hirsjärvi, S., Remes P. & Sajavaara P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13. painos. Helsinki: Tammi. Holopainen, M. & Pulkkinen, P. 2008. Tilastolliset menetelmät. 5-6.painos. Helsinki: WSOY.
138
Holmlund, L., Kankkunen, P., Kopone, L., Eriksson, U. & Suominen, T. 2007. Osaston-hoitajien itsearviointi osaamisestaan tuloskortin (BSC) näkökulmien mukaan. Hoitotie-de19 (3):128-139. Hätönen, H. 2004. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. Educa-instituutti Oy. Helsinki: Edita Prima Oy. IFPN. 2009. International Federation of Perioperative Nurses.. Guideline for Developing Standards. Patient Safety – Our Primary Goal. http:/ / www.ifpn.org.uk/ Viitattu 2.10.2009. Ikonen, T., S. & Pauniaho, S-L. 2010. Leikkaustiimin tarkistuslista. Finnanest 43(2):108-111. Itä-Suomen yliopisto 2010. Tutkimusetiikka. http:/ / www.uef.fi/ uef/ tutkimusetiikka. Viitattu 13.3.2010 Jaroma, A. 2000. Koulutus- ja tuleva toiminta hoityössä: kysely kätilö-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 83. Väitöskirja. Jauhiainen, A. 2004. Tieto- ja viestintätekniikka tulevaisuuden hoitotyössä. Asiantuntija-ryhmän näkemys hoitotyön skenaarioista ja kvalifikaatioista vuonna 2010. Kuopion yl i-opiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 113. Väitöskirja. Jones, T.S. & Fitzpatrick, J.J. 2009. CRNA- physician collaboration in anesthesia. AANA Journal 77(6):431-436. Junttila, K. 2005. Perioperatiivisen hoitotyön kirjaaminen Suomessa – Perioperative Nur-sing Data Set- sanaston validointi suomalaisessa perioperatiivisessa hoitotyössä. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D 647. Väitöskirja. Junttila, K., Salanterä, S. & Hupli, M. 2005. Perioperative nurses´ attitudes toward the use of nursing d iagnoses in documentation. Journal of Advanced Nursing 52(3):271-280. Karjalainen, L. 2004. Tilastomatematiikka. 8. täysin uudistettu painos. Ristiina:Pii-Kirjat Ky. Kansanterveyslaitos. 2007. Kansanterveyslaitos. Terveys ja sairaudet. http:/ / www.ktl.fi/ portal/ suomi/ tietoa_terveydesta/ terveys_ja_sairaudet/ Viitattu 19.9.2007. Khoshbin,A., Lingard .L. & Wright, J. 2009. Evaluation of preoperative and perioperative operating room briefings at the hospital for Sick Children. Canadian Journal of Surgery 52(4):309-315. Kingdon, B. & Halvorsen, F. 2006. Perioperative Nurses' Perceptions of Stress in the Workplace. AORN Journal 84(4):607-614. Kirchner, B. 2009. Safety: Addressing Inappropriate Behavior in the perioperative Wor k-place. AORN Journal 90(2):177-180. Kiviniemi, K. 2006. Are you anxious, afraid or tense? Perioperative Anxiety and Empo w-ering Nursing Prior, During and After planned Caesarean Delivery. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D, 704. Turku. Kiviniemi, K., Junttila, K., Leinonen, T. & Ruonamo, M. 2007. Rakenteinen kirjaaminen perioperatiivisessa hoitotyössä -kehittämisprojekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiris-sä. Teoksessa: Hopia, H . & Koponen, L. 2007. Hoitotyön kirjaaminen. Hoitotyön vuosi-kirja 2007. Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. Kondrat, B. 2001. Operating Room Nurse Managers- Competence and Beyond. AORN Journal 73(6):1116-1130.
139
Koponen, L., Meretoja, R., Uusitalo, T., Blixt, M-K., Kuhmola, K., Mattila, L-R., Salmen-perä, R., Sävelkoski, L. & Virta-Helenius, M. 2007. Sairaanhoitajien osaamisen tavoiteta-son määrittely – menetelmän kehittäminen ja käyttö osaamisen johtamisessa. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti 22.5.2007. HUS TKK-projekti M9095KO168. HYKS Hoitotyön kehittämiskeskus. Korte,R., Rajamäki, A., Lukkari,L. & Kallio, A. 1996. Perioperatiivinen hoito. Helsinki: WSOY. Kotila, J., Salmenperä, R. & Meretoja, R.2009. Sairaanhoitajien osaamiskartoitukset neu-rokirurgisessa hoitotyössä. Sairaanhoitaja 11(82):32-35. Kuhmola, K. 2007. Sairaanhoitajan osaamisen tavoitetason m äärittely leikkaus- ja anes-tesiaosastolla. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Sosiaali- ja terveysala, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto: opinnäytetyö Kukkola, S. & Snellman-Tenhunen, P.-L. 2002. Sairaanhoitajat terveyspalvelujen saata-vuuden turvaajina. Sairaala 10:24-26. Kunnallinen työmarkkinalaitos. 2009. Tehtävien ja työnjaon muutokset – Opas tervey-denhuollon ja työelämän kehittämiseen. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Kuokkanen, L. 2003. Nurse empowerment. A Model on Individual and Environmental Factors. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D 558. Helsinki: Yliopistopaino. Väitöskirja. Kuokkanen, L. 2005. Sairaanhoitajan tehtävät ja osaaminen. Mitä viime vuosien suom a-lainen tutkimus kertoo? Tutkiva hoitotyö 3(4):18-24. Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineiston hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vasta-paino Oy. Kvist, T. 2004. Hoidon laatu - potilaiden ja henkilöstön yhteinen asia? Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 111. Väitöskirja. Kärkkäinen, O., Tuominen, J., Seppälä, A. & Karvonen, J. 2003a. Selvitys lääkärien ja hoi-tajien välisestä työnjaosta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Suomen Lääk ä-rilehti 58 (12):1457-1460. Kärkkäinen, O., Tuominen, J., Seppälä, A. & Karvonen, J. 2003b. Lääkärien ja hoitajien välinen työnjako erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoitaja 76(9):8-10. Kärkkäinen, O., Tuominen, J., Seppälä, A. & Karvonen, J. 2006. Lääkärien ja hoitajien välisen työnjaon kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä. Suomen Lääkärilehti 61(24):2647-2652. Laatikainen, K. 2008. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Hoitotyön tutkimuslupaohjeet ja -hakemus. http:/ / www.pkssk.fi/ index.asp . Viitattu 27.5.2008 Lahti, H . 2006. Sairaanhoitajat työnsä rajapinnalla – Toimenkuvan laajentamisesta hyviä kokemuksia. Sairaanhoitaja 4/ 2006.http:/ / www.sairaanhoitajaliitto.fi/ ammatilli-set_urapalvelut/ julkaisut/ sairaanhoitajalehti/ 4_2006/ ajankohtaiskirjoitus . Viitattu 11.8.2008. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/ 1992. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ -laki/ alkup/ 1992/ 19920785. Viitattu 27.5.2008. Laki potilasvahinkolain muuttumisesta 879/ 1998. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ -laki/ alkup/ 1998/ 19980879. Viitattu 27.5.2008. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994 / 559. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ -laki/ alkup/ 1994/ 19940559. Viitattu 27.5.2008.
140
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin k o-keilusta annetun lain muuttamisesta 1225/ 2003. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ -laki/ alkup/ 2003/ . Viitattu 28.5.2008. Lehtovaara, M. 1992. Subjektiivinen maailmankuva kasvatustieteellisen tutkimuksen kohteena: Kasvatuksen filosofian pohdintaa ja kasvatustieteen filosofian kehittelyä Lauri Rauhalan eksistentiaalisen fenomenologian pohjalta erityisesti silmälläpitäen minäkäs i-tystutkimuksia. Tampere: Tampereen yliopiston julkaisuja Ser. A. Acta Universitatis Tamperensis 338. Väitöskirja. Leinonen, T. 2002. The Quality of Perioperative Care. Developing a Patient -Oriented Measurement Tool. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D 481. Väitöskirja. Leinonen, T. 2007. Perioperatiivisen hoitotyön laatu – miten määritellään ja kuinka mita-taan? Pinsetti 3:5-7. Leiwo, L. , Heikkilä, J. & Matilainen, M. 2002a. Hoitotyön osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi. Hoke-hankkeen loppuraportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 16. Jyväskylä. Leiwo, L., Papp, I. & Heikkilä, J. 2002b. Terveydenhuollon johtajien ja esimiesten näke-myksiä tehtävien siirtämisestä lääkäreiltä hoitajille. Suomen Lääkärilehti 57(8):932- 933. Leskinen, E. & Kuusinen, J. 1991. Faktorianalyysin käytöstä kasvatustieteellisessä tutk i-muksessa. Kasvatus, 22:289-297. Lindwall,L.& von Post,I. 2008. Habits in Perioperative Nursing Culture. Nursing Ethics 15(5):670-681. Luotola, V., Koivula, M., Munukka, T. & Åstedt-Kurki, P. 2003. Tehosairaanhoitajien ammatillinen pätevyys ja kvalifikaatiovaatimukset. Hoitotiede 15(5):233- 243. Löfman, P. 2006. Itsemääräämisen edistäminen: osallistuvan toimintamallin kehittäm i-nen reumapotilaiden hoitotyöhön. kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntateiteet 134. Väitöskirja. Makary, M., Sexton, J., Freischlag, J., Holzmueller, C., Millman, E., Rowen, L. & Prono-vost, P. 2006. Operating room teamwork among physicians and nurses: teamwork in the eye of the beholder. Journal Am Coll Surgery 202(5):746-752. Marjamaa, R. 2007. Kohti leikkaussalin tuloksellista toiminnanohjausta. Helsingin yli-opisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Helsinki: Yliopistopaino. Väitöskirja. Martínez, M., Madrigal de Torres, F., Ruíz García, M. & Salinas M. 2003. Improving the quality of work life. Awkward and strained postures among scrub nurses. Rev Enferm. 26(4):50-54. Masursky, D., Dexter, F. & Nussmeier,NA. 2008. Operating room nursing direc-tors´influence on anaesthesia group operating room productivity. Anesthesia and Ana l-gesia 107(6):1989-96. McCulloch, P., Mishra, A. & Handa, A. 2009. The Effects of an Aviation -style Non-technical Skills Training on Technical Performance and Outcome in the Operating Thea-tre. Quality Saf Health Care 18:109-115. McGarvey, H.E., Chambers, M.G. & Boore, J.R. 2000. Development and definition on the role of the operating department nurse: a review. Journal on Advanced Nursing 32:1092-1100. McGarvey, H.E., Chambers, M.G. & Boore, J.R. 2004. The influence of context on role behaviors of perioperative nurses. AORN Journal 80(6):1103-1114, 1117-1120.
141
Meeusen, V., Brown-Mahoney, C., Van Dam, K., Van Zundert, A. & Knape, J. 2008. Dis-criminating work context factors in the working environment of Dutch nurse anesth e-tists. Acta Anaesthesiologica Belgica 59(4):233-240. Meretoja, R. 2003. Nurse competence scale. Turun yliopiston julkaisusarja D 578. Helsin-ki: Yliopistopaino. Meretoja, R., Leino-Kilpi, H . & Kaira, A-M. 2004a. Comparison of nurse competence in d ifferent hospital work environments. Journal of Nursing Management 12:329-336. Meretoja, R., Leino-Kilpi, H . & Isoaho, H. 2004b. Nurse Competence Scale: Development and Psykometric testing. Journal of Advanced Nursing 47(2):124-133. Metsämuuronen , J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: International Methelp. Mitchell, L. 2008. The non-technical skills of theatre nurses. Journal of Perioperative Prac-tice 18(9):378-379. Mitchell, L.& Flin, R. 2008. Non-technical skills of the operating theatre scrub nurse: lit-terature review. Journal of Advanced Nursing 63(1):15-24. Mäkinen, M., Niemi-Murola, L., Kaila, M. & Castren M. 2009. Nurses´attitudes towards resuscitation and national rasuscitation quidelines- nurses hesitate to start CPR-D. Re-suscitation 80(12):1399-1404. Mäkipeura J., Meretoja T., Virta-Helenius M., Hupli M. 2007. Sairaanhoitaja neurologi-sessa toimintaympäristössä. Amm atillinen pätevyys, toiminnan tiheys ja täydennyskou-lutuksen haasteet. Hoitotiede 19(3):152-162. Naumanen-Tuomela, P. 2001. Työterveyshoitajan asiantuntijuus työikäisten terveyden-edistämistyössä muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteis-kuntatieteet 88. Väitöskirja.
Newhouse, R.P., Johantgen, M., Pronovost, P.J. & Johnson E. 2005. Perioperative nurses and patient outcomes—mortality, complications, and length of stay. AORN Journal 81(3):508-509, 513-516, 518, 520-522, 525-528.
Niemi-Murola,L. 2005. Ryhmästä tiimiksi- vuorovaikutusta leikkaussalissa. Suomen Lääkärilehti 60(3):305-308. Niiniluoto, I. 2002. Johdatus tieteenfilosofiaan. Käsitteen – ja teorian muodostus. Helsin-ki: Otava. Niskanen, M. 2006. Anestesialääkäreiden ja -hoitajien työnjako. Esitelmä 17.3.2006. htpp:/ / www.sash.fi/ images/ esitelmä/ opintopäivät/ tyonjako%20Niskanen.ppt#9. Vii-tattu 11.11.2007. Niskanen, M., Purhonen, S. & KYS:n operatiivisten tukipalveluiden ja tehohoidon t u-losyksikön laatumittariston kehittämistyöryhmä. 2008. Onko leikkauspotilaan tyytyväi-syydellä väliä? Finnanest 41(2):150-153. Niskanen, M., Vakkuri, A., Meretoja, O. & Alahuhta, S. 2004. Anestesialääkärin ja –sairaanhoitajan välinen työnjako. Suomen Lääkärilehti 59(20):2153-2157. Nivalainen, J., Junttila, K., Kiviniemi, K. & Leinonen, T. 2009. Katsaus perioperatiivista hoitotyötä koskeviin yliopistollisiin opinnäytetöihin Suomessa vuosina 1987-2007. Hoi-toitede 21(4):304-316. Nurminen, R. 2000. Intuitio ja hiljainen tieto hoitoyössä. Kuopion yliop iston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 80. Väitöskirja. Nummenmaa, L. 2006. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tampere: Tammi.
142
Nunnally, J. & Bernstein, I. 1994. Psychometric theory. 3. painos. New York: McGraw -Hill. Oikarinen, K. 2003. Terveydenhuoltohenkilöstön valmiudet terveyden edistämisessä: koulutuksen tehtävä. Teoksessa: Koivisto Taru, Muurinen Seija, Peiponen Arja, Rajalahti Elina (toim.) Hoitotyön vuosikirja 2003; Terveyden edistäminen. Hygieia. Helsinki: Ku s-tannusosakeyhtiö Tammi. Opetusministeriö. 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Koulutus- ja tiedepoliitti-nen osasto. Opetusministeriö 2007. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ laki/ ajantasa/ 2003/ 20030352#a16.6.2004-497. Viitattu 26.11.2007 Paakkonen, H. 2008. The Contemporary and Future Clinical Skills of Emergency De-partment Nurses. Expert´s Perceptions Using Delphi-Technique. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 163. Väitöskirja. Palese, A. & Infanti, S. 2006. The experiences of nurses who participate in awake cran i-otomy procedures. AORN Journal 84(5):811-826. Paloposki, S., Eskola, N., Heikkilä, J., Miettinen, M., Paavilainen, E. & Tarkka, M-T. 2003. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sairaanhoitajein arvio teoreettisesta ja käytä n-nöllisestä osaamisesta. Hoitotiede 15(4):155-165. Paltta, H . 2005. Työelämän osaam isvaatimukset sairaanhoitajakoulutuksen lähtökohta-na–kehittämistehtävän raportti. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 21. Turun a m-mattikorkeakoulu. Turku. Parsons, ML & Newcomb, M. 2007. Developing a healthy OR workplace. AORN Journal 85(6):1213-1214, 1216-1220, 1222-1223. Patja, K., Litmanen, T., Helin-Salmivaara, A. & Pasternack, A. 2009. Lääkärin ammatilli-sen osaamisen laajentaminen. Duodecim 125(21):2365-2372. Pauniaho, S-L., Lepojärvi, M., Peltomaa, K., Saario, I., Isojärvi, J., Malmivaara, A. & Iko-nen, T. S. 2009. Leikkaustiimin tarkistuslista lisää potilasturvallisuutta. Suomen Lääkäri-lehti 49(64):4249- 4254. Pear, SM. & Williamson, TH. 2009. The RN first assistant: an expert resource for surgical site infection prevention. AORN Journal 89(6):1093-1097. Pearson, A., Fitzerald , M., Walsh, K& Borbasi,S. 2002. Continuing competence and the regulation of nursing practice. Journal of Nursing Management 10(6):357-364. Peltonen, E. 2009. Lääkäreiden ja hoitajien työpari- ja tiimityö vastaanottojen toiminta-malleina perusterveydenhuollossa- vertaileva tutkimus. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 168. Pelttari, P. 1997. Sairaanhoitajan työn nykyiset ja tulevaisuuden kvalifikaatio vaatimuk-set. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja. Perry, T. 2005. The certified registered nurse anesthetist: occupational responsibilities, perceived stressors, coping strategies, and work relationships. AANA Journal 73(5):351-356. Polit, D. & Hungler, B. 2004. Nursing Research principles and methods. Philadelphia: JP Lippincott Company.
143
Rafferty, A.M., Ball, J. & Aiken, L.H. 2001. Are teamwork and professional autonomy compatible, and do they result in improved hospital care? Quality in Health Care 10 (II):32-i37. Rasi, I. & Kanniainen, A. 2007. SPSS for Windows Menetelmät. Oulun yliopisto. Tietohal-linto. Oulun yliopistopaino. Rasi, I., Lepola, E., Muhli, A. & Kanniainen, A. 2007. SPSS 15 for Windows Perusteet. Oulun yliopisto. Tietohallinto. Oulun yliopistopaino. Rauhala, L. 1990. Humanistinen psykologia. Helsinki: Yliopistopaino. Rauhala, L. 2005. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino. Raunio, K. 1999. Positivismi ja ihmistiede. Sosiaalitutkimuksen perustat ja käytän nöt. Helsinki: Tammi. Redfern, S., Norman, J., Calman, L., Watson, R. & Murrells, T. 2002. Assessing comp e-tence to practise in nursing: a review of the literature. Research Papers in Education 17(1):51-77. Reynolds, A. & Timmons, S. 2005. The doctor-nurse relationship in the operating thea-tre. British Journal of Perioperative Nursing 15(3):110-115. Richardson-Tench, M. 2008. The Scrub nurse: basking in reflected glory. Journal of Advanced Perioperative Care 3(4):125-31. Riley, R. & Manias, E. 2006. Governing time in operating rooms. Journal of Clinical Nur-sing 15(5):546- 553. Rimpelä, M. 2004. Lääkäreiltä on siirtynyt hoitajille runsaasti tehtäviä. Dialogi 3,16-17. Robinson, R. & McIntosh, S. 2002. The scrub practitioner and the first assistant role . Bri-tish Journal of Perioperative Nursing 12(11):409-413. Rosenberg, P. & Alahuhta, S. 2006. Anestesiologia ja tehohoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Rosenberg, P. 2009. Millä tarkkuudella kirjaat regionaalisen anestesian suorituksen ja sen aikaiset tapahtumat anestesialomakkeeseen? Finnanest 42(1):13-15. Rudolfsson, G. 2007. Den perioperative d ialogen – en gemensam värld . Åbo Akademi. Enheten för vårdvetenskap, Vasa. Oy Arkmedia Ab. Doktorsavhandlingen. Rudolfsson, G., Hallgerg, L.-M., Ringsberg, K. C. & von Post, I. 2003a. The nurse has time for me: the perioperative d ialogue from the perspective of patients. Journal of Advanced Periopearative Care 1(3):77-84. Rudolfsson, G., Ringsberg, K.C. & von Post, I. 2003b. A source of strength – nurses´ per-spective of the perioperative d ialogue. Journal on Nursing Management 11,250-257. Ruohotie, P. 2002. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatus-sarja. Helsinki: WSOY. Ruohotie, P. & Honka, J. 2003. Ammatillinen huippuosaaminen. Kompetenssi-tutkimuksen avaama näkökulma huippuosaamiseen, sen kehittämiseen ja johtamiseen. Helsinki: Finn Lectura Oy. Räisänen, A. 2002. Hoitotyöntekijöiksi valmistuvien osaaminen. Vertailututkimus opis-toasteelta ja ammattikorkeakoulusta valmistuvien hoitotyöntekijöiden hoitotyön toimin-tojen hallinnasta sekä opetuksen ja opiskelun painotuksista. Turun yliopiston julkais u-sarja C osa 178. Turku.
144
Sainola-Rodriquez, K. 2009. Transnationaalinen osaaminen. Uusi terveydenhuoltohenk i-löstön osaamisvaatimus. Kuopion yliopiston julkaisuja E. yhteiskuntatieteet 172. Väitös-kirja. Salonen, A., Kaunonen, M., Meretoja, R. & Tarkka, M-L. 2007. Competence profiles of recently registered nurses working in intensive and emergency settings. Journal of Nur-sing Management 15:1-9. Saranto, K. & Ikonen, H. 2007. Kirjaaminen hoidon laatutekijänä. Teoksessa: Saranto, K., Ensio, A., Tanttu, K. & Sonninen, A.L. Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. Helsin-ki: WSOY. Sariola, S. 2006. Lääkärien ja hoitajien työnjaosta valmistellaan suositusta. Suomen Lää-kärilehti 61(20):2199. Scrub Nurse Robots (2007). http:/ / ieeexplore.ieee.org/ xpl/ freeabs_all.jsp?arnumber= 1512454. Viitattu 20.11.2007. Sharoff, L. 2009. The Power of Metaphors: Images of Holistic Nurses. Holistic Nursing Practice 23(5):267-275. Silén-Lipponen, M., Turunen, H. & Tossavainen, K. 2002. Collaboration in the operating room: The nurses´perspective. Journal of Nursing Administration 32(1):16-19. Silén-Lipponen, M., Tossavainen, K. & Turunen, H. 2004a. Käsiteanalyysi tiimistä – sovellutuksena leikkaushoitotyön tiimi (A concept analysis of team – applied in operat-ing room team). Hoitotiede 16(4):188-200. Silén-Lipponen, M., Tossavainen, K., Turunen, H. & Smith, A. 2004b. Learning about teamwork in operating room clinical placement. British Journal of Nursing 13(5):244-253. Silén-Lipponen, M., Tossavainen, K., Turunen H., Smith, A. & Burdett, K. 2004c. Team-work in operating room nursing as experienced by Finnish, British and American nurses. Diversity in Health and Social Care 1(2):127-137. Silén-Lipponen, M. 2005. Teamwork in operating room nursing – conceptual perspective and Finnish, British and American nurses´ and nursing students´experiences. Kuopio University Publications E. Social Sciences 123. Väitöskirja. Silén-Lipponen, M., Tossavainen, K., Turunen, H. & Smith, A. 2005. Potential errors and their prevention in operating room teamwork as experienced by Finnish, British and American nurses. International Journal of Nursing Practice 11(1):21-32. Silén-Lipponen, M. 2008. Virheet leikkaustiimityössä: suomalaisten, amerikkalaisten ja englantilaisten hoitajien kokemuksia. Hoitotiede 20(3):138-150. Smith, B. & Rawling, P. 2008. Anaesthetic assistant competencies: our experience. Journal of Perioperative Practice 18(5):190-192. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Hoitoon pääsyn turvaaminen. Tiedote 10/ 2004. http:/ / www.stm.fi/ Resource.phx/ publishing/ documents/ 2686/ index.htx. Viitattu 31.8.2007. Sosiaali – ja terveysministeriö. 2005. OECD: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä hyv ä-tasoinen – Järjestö kannustaa Suomea rakenteellisimpiin uudistuksiin. Tiedote 527/ 2005. http:/ / www.stm.fi/ Resource.phx/ publishing/ dokuments. Viitattu 12.9.2007. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2006. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat- kohti sosiaali-sesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:14. http:/ / www.stm.fi/ julkaisut/ nayta/ _julkaisu/ 1067373. Viitattu 31.8.2007
145
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007a. Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään. Esitteitä 6/ 2007. http:/ / www.stm.fi/ Resource.phx/ publishing/ documents/ 11903/ index.htx. Viitattu 31.8.2007. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007b. Sairaaloiden yli kuuden kuukauden mittaiset hoito-jonot lyhentyneet edelleen. Tiedote 213/ 2007; http:/ / www.stm.fi/ Resource.phx/ publishing/ documents/ 11863/ index.htx. Viitattu 31.8.2007. Sosiaali – ja terveysministeriö. 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä: suomala i-nen potilasturvallisuus strategia 2009-2013. Sosiaali- ja terveysmunisteriön julkaisuja 2009:3. Helsinki http:/ / www.stm.fi/ sosiaali_ja_terveyspalvelut/ terveyspalvelut/ potilasturvallisuus . Viitattu 19.1.2010 Staines, R. 2009. How theatre nurses can make surgery safer. Nursing Times Net. http:/ / www.nursingtimes.net/ nursing-times-this -week-issue/ how-theatre-nurses-acn-make-surgery-safer. Viitattu 19.1.2010 Sterchi, S. 2007. Perceptions that affect physician -nurse collaboration in the perioperative setting. AORN Journal 86(1):45-46, 48-52, 54-57. Stobinski, J. 2008. Perioperative Nursing Competency. AORN Journal 88(3):417-436. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2006. Anestesiasairaanhoitajan osaamisvaatimukset. http:/ / www.sash.fi/ images/ anestesiasairaanhoitajan%20osaamisvaatimukset.doc. Tu-lostettu 28.8.2007. Suomen Kirurgiyhdistys. 2007. Elektiivisen kirurgian työnjako ja alueellinen integrointi. Suomen Lääkärilehti 62(37),3325- 3330. Suomen Kuntaliitto. 2004. Kansallinen terveyshanke. http:/ / www.kunnat.net/ k_perussivu.asp?path=1;29;65;353;13558 Viitattu 11.11.2007 Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 2007. http:/ / www.forna.org/ index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=36. Viitattu 11.11.2007. Tanner, J. & Timmons, S. 2000. Backstage in the theatre . Journal of Advanced Nursing 32(4):975–980. Taylor, C.L. 2009. Attitudes toward physician-nurse collaboration in anesthesia. AANA Journal 77(5):343-348. TENK. 2007. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. http:/ / www.protsv.fi/ tenk/ Ajankohtaista/ Tiede_yhteiskunnassa_ja_tu tkimuksen_eettinen_arviointi_2007.ppt#48. Viitattu 31.10.2007. TENK. 2008. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. http:/ / www.tenk.fi/ HTK/ index.htm . Tulostettu 2.2.2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010. Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa. Tilanne 30.4.2010. http:/ / www.stakes.fi/ tilastot/ tilastotiedotteet/ 2009/ Hoitoonpääsy/ Viitattu 27.9.2010 Thompson, J. 2007. Why Work in Perioperative Nursing? Baby Boomers and Generation Xers Tell All. AORN Journal 86(4):564-587.
Tilley, SD. 2008. Competence in Nursing: a Concept Analysis. Journal of Continuing Education Nursing 39(2):58-64.
Timmons, S. 2003. Nurses resisting information technology. Nursing Inquiry 10(4):257-269.
146
Timmons, S. & Tanner, J. 2005. Operating theatre nurses: emotional labour and the host-ess role. Int Journal of Nursing Practice11(2):85-91. Tiusanen, T., Junttila, K., Leinonen, T. & Salanterä, S. 2009. Perioperatiivisen hoito työn kirjaamisen arviointi. Hoitotiede 21(4):269-281. Torkki, P., Peltokorpi, A., Alho, A., Aitamurto, J., Hynynen, M., Sjöberg, J., Tapper, A-M., Vuorinen, J. & Seitsalo, S. 2007. Leikkaustoiminnan tehokkuutta tulisi mitata panos-tuotossuhteen avulla. Suomen Lääkärilehti 62(41):3765-3768. Tuomi, S. 2008. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen lasten hoitotyössä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 156. Väitöskirja. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki: Tam-mi. Tuusvuori, J.S. 2006. Hyviin käsiin – leikkaushoitajan tie vanhasta uuteen perioperatiiv i-suuteen. Helsinki; Tammi. Undre, S., Koutantji, M., Sevdalis, N ., Gautama, S., Selvapatt, N ., Williams, S., Sains, P., McCulloch, P., Darzi, A. & Vincent, C. 2007. Multid isciplinary Crisis Simulations: The Way Forward for Training Surgical Teams. World Journal on Surgery 31(9):1843-1853. Young, LE. 2009. Mentoring new nurses in stressful times. Canadian Operating Room Nursing Journal 27(2):6-7,14-15,28-30. Vahtera, J., Kivimäki, M. & Virtanen, P. (toim.) 2002. Työntekijöiden hyvinvointi kunnis-sa ja sairaaloissa; tutkittua tietoa ja haasteita. Helsinki: Työterveyslaitos. Vallimies-Patomäki, M., Perälä, M-L.& Lindström, E. 2003. Miten sairaanhoitajan tehtä-väkuvien laajentuminen on onnistunut? Systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva hoitotyö 2:10-15. Vehviläinen-Julkunen, K. 2006. Hoitotieteellisen tutkimuksen etiikka. Teoksessa Paun o-nen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K. (toim.) Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Helsinki: WSOY. 26-34. Vehviläinen-Julkunen, K. & Paunonen, M. 2006. Kvantitatiivisen tutkimuksen luotett a-vuus. Teoksessa Paunonen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K. (toim.) Hoitotieteen tutki-musmetodiikka. Juva: WSOY Kirjapainoyksikkö. 26-34. Vessey, JA., Demarco, RF., Gaffney, DA. & Budin, WC. 2009. Bulling of staff registered nurses in the workplace: a preliminary study for developing personal and organizational strategies for the transinformation of hostile to healthy workplace environments. Journal of Professional Nursing 25(5):299-306. Virtanen, J. & Kovalainen, A. 2006. Lääkärien ja hoitajien linjaorganisaatiot käytännön johtamisen näkökulmasta. Suomen Lääkärilehti 61(33):3247-3251. Virtanen, R. 2005. Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 118. Väitöskirja. Voight, P. 2009. Our Value as Nurses. AORN Journal 89(5):821-822. Watson, D. 2009. The Code of Silence. AORN Journal 90(5):761-763. Watson, R., Stimpson, A., Topping, A. & Porock, D. 2002. Clinical competence assess-ment in nursing: A systematic review of the litterature. Journal on Advanced Nursing 39 (5):421-431.
WHO 2008a. WHO Guidelines for Safe Surgery. http:/ / www.who.int/ patientsafety/ safesurgery/ knowledge_base/ WHO_Guidelines_Safe_Surgery_finalJun08.pdf. Viitattu 12.12.2009
147
WHO 2008b. WHO Surgical Safety Checklist. http:/ / www.who.int/ patientsafety/ safesurgery/ tools_resources/ SSSL_Checklist_finalJUn08.pdf. Viitattu 12.12.2009
Wood, J. 2002. Scrub nurse practice. An ethical viewpoint. British Journal of Perioper a-tive Nursing 12(2):64-67.
Zarnitz, P. & Malone, E. 2006. Surgical nurse p ractitioners as registered nurse first as-sists: the role, historical perspective, and educational training. Military Medicine 171(9):875-878.
Liite 1(1/12) Kuopion yliopisto SAATE Hoitotieteen laitos ARVOISA LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOITAJA, ANESTESIOLOGI JA KIRURGI Tässä tutkimuksessa ”Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillinen pätevyys
intraoperatiivisessa hoidossa” tarkastellaan leikkaus-anestesiahoitajien ammatillisia pätevyysvaatimuksia ja mahdollisia tehtäväsiirtoja. Tutkimusaineisto kootaan kyselylomakkeella viid en yliopistollisen sairaalan (HYKS, TYKS, TaYS, KYS, OYS) viiden eri erikoisalan (sydän- ja verisuonikirurgia, ortopedia ja traumatologia, neurokirurgia, gastroenterologinen kirurgia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksiköistä leikkaus- ja anestesiahoitajilta, anestesiologeilta sekä kirurgeilta (N=800). Pyydän nyt Teitä vastaamaan mittarin kaikkiin kohtiin kriittisesti ja rehellisesti. Vastaan mielelläni esiin tulleisiin kysymyksiin. Terveisin Erja Tengvall (THM, terveydenhuollon lehtori; leikkaus- ja anestesiahoito, ensihoito) TtT -jatko-opiskelija Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos p. 050-5234 041 e-mail: [email protected] Työn ohjaajat: Professori Kerttu Tossavainen (THT). Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos. Ma. professori, dosentti Hannele Turunen (TtT). Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos.
1
L
iite
1(2
/12)
KU
OP
ION
YL
IOP
IST
O
15.1
.200
9
Hoitotiete
en laitos
KY
SE
LY
TU
TK
IMU
S L
EIK
KA
US
- J
A A
NE
ST
ES
IAH
OIT
AJIE
N A
MM
AT
TIP
ÄT
EV
YY
DE
ST
Ä J
A K
LIIN
ISE
ST
Ä O
SA
AM
ISE
ST
A IN
TR
AO
PE
RA
TII
VIS
ES
SA
HO
IDO
SS
A
Vasta
usohje
et:
Pyydän S
inua v
asta
am
aan k
aik
kii
n k
ysym
yksiin
om
an n
äkem
yksesi peru
ste
ella
. K
ysely
lom
ake k
oostu
u t
austa
tiedois
ta ja a
mm
att
ipäte
vyytt
ä
sekä o
saam
ista
kuvaavis
ta v
äittä
mis
tä.
Ym
pyrö
i om
aa n
äkem
ystä
si parh
aiten k
uvaava v
aih
toehto
tai kir
joit
a k
ysytt
y t
ieto
sitä v
art
en v
ara
ttuun t
ilaan.
Vasta
aja
n t
au
sta
tied
ot:
1.
Ikä:
_
__
___
__
__ v
uott
a.
2.
Sukupuo
li:
1. N
ain
en
2.
Mie
s
3.
Toim
in p
ääsä
äntö
isesti:
1.
Aneste
sia
hoitaja
na
2.
Leik
kaushoitaja
na
3
. S
ekä a
neste
sia
- että le
ikkaushoitaja
na
4.
Aneste
sio
log
ina 5
. K
irurg
ina
4. O
rga
nis
aatio, jo
ssa
työ
skente
len:
1
. H
YK
S 2
. K
YS
3. O
YS
4. T
AY
S
5. T
YK
S
5. H
oitohe
nkilö
stö
määrä
yksik
össäni: _
__
___
__ (
noin
10 h
enkilö
n tark
kuudella
) 6. T
yökokem
us terv
eyde
nhuo
lto
ala
lla:
_
___
__
__
vu
otta.
7. T
yökokem
us n
ykyis
essä t
yö
yksik
össä
: ___
___
__
vuo
tta.
8. T
yösuh
de t
ällä
hetk
ellä
:
1.
Vakin
ain
en
2
. M
äärä
aik
ain
en
3
. S
ijais
uus 4
. M
uu, m
ikä:_
___
___
___
___
__
____
___
___
__
___
___
___
_____
___
___
__
9.
Min
kä e
riko
isala
n p
otila
ita leik
kausyksik
össäsi hoid
eta
an?
Ym
pyrö
i ta
rvitta
essa u
seam
pi erikois
ala
.
1. N
euro
kirurg
ia
2. S
yd
än-
ja/ta
i verisu
on
i- ja/ta
i th
ora
xkirurg
ia
3. G
astr
oen
tero
log
ia
4. O
rtope
dia
ja/ta
i tr
aum
ato
log
ia
5. P
lastiik
kakirurg
ia
6. G
yn
ekolo
gia
7. U
rolo
gia
8. Laste
nkirurg
ia
9.
Yle
iskirurg
ia
10. M
uu, m
ikä: _____
__
__
____
___
___
__
___
___
__
__
____
___
___
__
___
___
___
_____
_
Cop
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
2
L
iite
1(3
/12)
Seura
avassa o
n A
NE
ST
ES
IAH
OIT
AJ
AN
am
mattip
äte
vyyte
en ja
osaam
iseen liit
tyviä
intr
ao
pera
tiiv
ista
, le
ikkausyksik
össä tapahtu
va
a h
oitoa k
oskevia
vä
ittä
miä
.
Arv
ioi om
an n
äkem
yksesi m
ukais
esti a
lla o
levie
n v
äittä
mie
n a
vulla
, ku
inka u
sein
ko. väittä
mä tote
utu
u t
äll
ä h
etk
ellä
työ
yksik
össä
si. L
isäksi arv
ioi, k
uin
ka t
ärk
eän
ä p
idät
kyse
istä
am
mattip
äte
vyytt
ä ja o
saam
ista
kuvaavaa v
äittä
mää.
Ym
pyrö
i vasta
usn
um
ero
. Jos e
t tied
ä v
äittä
män t
ote
utu
mis
ta, jä
tä k
o.k
ohta
tyhjä
ksi va
in s
iinä
ta
pau
ksessa.
A
NE
ST
ES
IAH
OIT
AJ
AN
am
matt
ipä
tev
yytt
ä ja o
saam
ista
ko
skevat
väit
täm
ät:
T
OT
EU
TU
MIN
EN
ty
öyk
sik
ös
sä
T
ÄR
KE
YS
E
i
H
arv
oin
Joskus U
sein
A
ina
Ei la
inkaan
V
ähän M
elk
o T
ärk
eä E
rittäin
koskaan
t
ärk
eä
tärk
eä t
ärk
eä
t
ärk
eä
1
2 3
4
5
1
2
3
4 5
AN
ES
TE
SIA
HO
ITA
JA
10.T
utu
stu
u e
nnalta p
otila
an
tausta
tie
toih
in ja
terv
eydentila
an
potila
skert
om
uksen a
vulla
1 2
3
4
5
1
2
3
4
5
11.K
erä
ä tie
dot klii
nis
istä
tutk
imuksis
ta ja
la
bora
torio
vasta
uksis
ta,
joill
a o
n m
erk
itystä
aneste
sia
n k
annalta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
12.H
aasta
ttele
e p
otila
sta
selv
ittä
äkseen m
ahdo
lliset peru
ssairaudet, y
liherk
kyydet,
1
2 3
4
5
1
2
3
4
5
p
otila
an h
enkis
en tila
n ja m
uut aneste
sia
an ja
toim
enpite
eseen v
aik
uttavat te
kijä
t 13.P
otila
an t
austa
tie
toje
n, to
ivom
uste
n, klii
nis
en tutk
imuksen ja la
bora
torio
tulo
ste
n p
eru
ste
ella
tekee
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
p
otila
alle
aneste
sia
hoitosuunnitelm
an y
hdessä a
neste
sio
login
kanssa
14.T
ark
ista
a p
otila
alle
määrä
tyn e
silä
äkityksen ja
anto
tavan s
ekä v
arm
ista
a e
silä
äkkeen a
nnon
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
15.
Määrä
ä e
silä
äkkeen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
16.
Tie
tää e
ri a
neste
sia
muodot, n
iiden e
dut,
haitat, v
asta
-aih
eet ja
ris
kit
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
17.
Valm
iste
lee t
arv
itta
vat
aneste
sia
-ain
eet
aneste
sia
mu
odon m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
18.
Ta
rkis
taa p
otila
alle
tule
van a
neste
sia
muodon ja v
ara
a a
neste
sia
n a
ikana k
äyte
ttävät lä
äkkeet
1
2
3 4
5
1
2
3
4
5
19.
Valm
iste
lee le
ikkaussalin
(lä
mp
ö,
koste
us, ilm
anvaih
to)
toim
enpid
ett
ä v
art
en
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
20.
Vara
a ja
tark
ista
a a
neste
sia
välin
eet
ja –
laitte
et
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
21.
Kuts
uu p
otila
an le
ikkausyksik
köön
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
22.
Vasta
anott
aa p
otila
an leik
kausyksik
köön ja
on lä
snä r
aport
titila
nte
essa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
23.
On m
ukana p
otila
an s
iirro
ssa leik
kaussalii
n ja
huole
htii potila
an turv
alli
suud
esta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
24.
Ohja
a ja
tukee p
otila
sta
hänen y
ksilö
lliste
n t
arp
eitte
nsa m
ukais
esti
1
2 3
4
5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
25.
Asettaa p
otila
alle
peru
sseura
nta
laitte
et
( R
R, E
kg, S
aO
2)
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
26.
Tie
tää a
neste
sia
lääkke
iden k
äytt
öaih
eet ja
vaik
utu
sm
ekanis
mit
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
27.
Tie
tää a
neste
sia
lääkkeid
en
haitta
- ja
siv
uvaik
utu
kset
.
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
28.
Tie
tää ja h
alli
tsee a
neste
sia
ssa k
äyte
ttävät m
uut lä
äkkeet
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
29.
Tu
nnis
taa p
otila
an tila
n ja
toim
enpiteen a
sett
am
at
vaatim
ukset
aneste
sia
lle.
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
30.
Kuts
uu a
neste
sio
login
le
ikkaussalii
n
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
Cop
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
200
9
3
L
iite
1(4
/12)
AN
ES
TE
SIA
HO
ITA
JA
N a
mm
att
ipä
tev
yytt
ä ja o
saam
ista
ko
skevat
väit
täm
ät:
T
OT
EU
TU
MIN
EN
ty
öyksik
ös
sä
T
ÄR
KE
YS
Ei
Harv
oin
Joskus U
sein
A
ina
E
i la
inkaan
V
ähän M
elk
o T
ärk
eä E
ritt
äin
koskaan
tä
rkeä
tärk
eä t
ärk
eä
tärk
eä
1
2 3
4
5
1
2
3 4
5
AN
ES
TE
SIA
HO
ITA
JA
31.T
unte
e p
otila
an p
eru
ssairauksie
n h
oitoon k
äyte
ttävät
lääkkeet
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
32.O
maa lu
van ja
valm
iudet suone
nsis
äis
ten lä
äkkeid
en a
nto
on
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
33.A
vaa p
erife
erisen
suoniy
hte
yden
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
34.O
maa lu
van ja
valm
iudet
epid
ura
alis
ten lä
äkkeid
en a
nto
a v
art
en
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
35.T
unte
e ja h
alli
tsee e
rila
iset lä
äkkeid
en a
nto
reitit ja
annoste
lula
itte
et
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
36.O
saa toim
ia m
ahdolli
sis
sa h
ätä
tila
nte
issa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
37.T
unte
e h
ätä
tila
nte
iden h
oitoon k
äyte
ttävät
lääkkeet
ja a
nnoste
lun
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
38.H
alli
tsee e
lvyty
ksen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
39.E
nnakoi itsenäis
esti a
neste
sia
n a
ikana tapahtu
via
mu
uto
ksia
ja
toim
ii tila
nte
en m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
40.H
alli
tsee p
otila
an
neste
tasapain
on ja
neste
korv
auksen laskem
isen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
41.H
alli
tsee v
erivalm
iste
iden k
äytö
n,
vuodon k
orv
auksen ja n
iiden d
okum
ento
innin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
42.H
alli
tsee lä
äke
- ja
neste
hoid
on tote
utu
ksen lä
äkärin a
nta
mie
n o
hje
iden m
ukaan
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
43.H
alli
tsee e
ri v
alv
onta
- ja
aneste
sia
laitte
iden k
äytö
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
44.T
ietä
ä ja
tote
uttaa p
otila
an ih
on d
esin
fektio
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
45.T
ietä
ä ja
toim
ii uusim
man a
septisen t
iedon m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
46.H
alli
tsee k
äsie
n
desin
fektio
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
47.H
alli
tsee v
aativan in
vasiiv
isen m
onitoro
innin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
48.T
ark
ista
a v
ere
n ja
alo
itta
a v
ere
nsiir
ron
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
49.V
arm
ista
a in
duktio
n a
ikais
en h
iljais
uuden
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
50.I
ntu
boi potila
an
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
51.H
alli
tsee p
otila
an a
neste
sia
n y
lläpid
on lä
äkärin
ohje
en m
ukaan
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
52.L
aitta
a v
erity
hjiö
n p
otila
alle
yhte
isty
össä m
uun tiim
in k
anssa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
53.T
ote
uttaa s
edaatiota
puudutu
ksen y
hte
ydessä e
ri lä
äkeain
eill
a
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
54.L
isää lä
äkettä e
pid
ura
ali-
ja
spin
aalik
ate
triin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
Cop
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
4
L
iite
1(5
/12)
AN
ES
TE
SIA
HO
ITA
JA
N a
mm
att
ipä
tev
yytt
ä ja o
saam
ista
ko
skevat
väit
täm
ät:
T
OT
EU
TU
MIN
EN
ty
öyksik
ös
sä
T
ÄR
KE
YS
E
i
H
arv
oin
Joskus U
sein
A
ina
E
i la
inkaan
V
ähän M
elk
o T
ärk
eä E
ritt
äin
k
oskaan
tä
rkeä
tärk
eä t
ärk
eä
tärk
eä
1
2 3
4
5
1
2
3
4 5
AN
ES
TE
SIA
HO
ITA
JA
55.K
äytt
ää a
uto
transfu
usio
laitett
a
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
56.M
itta
a s
ydäm
en m
inuuttiv
irta
usta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
57.M
itta
a k
euhkovaltim
on k
iila
pain
een
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
58.M
itta
a tahdis
tim
en k
ynnysarv
on
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
59.T
ulk
itsee la
itte
iden t
uottam
aa t
ieto
a ja
osaa s
uhte
uttaa s
en p
otila
an k
okonais
tila
nte
eseen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
--
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
60.T
ark
kaile
e ja a
rvio
i potila
an tila
a ilm
an v
alv
onta
laitte
ita
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
61.A
rvio
i itsenäis
esti h
avain
noim
alla
saam
aansa tie
toa ja
ryhty
y t
arv
itta
viin
toim
enpiteis
iin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
62.T
unte
e e
ri a
neste
sia
mu
odot; n
iiden e
dut,
haitat, v
asta
-aih
eet sekä r
iskit
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
63.T
unnis
taa p
otila
an tila
n ja t
oim
en
piteen a
sett
am
at
vaatim
ukset
aneste
sia
lle
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
64.H
alli
tsee tark
an k
irja
am
isen ja
raport
oin
nin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
65.T
unnis
taa p
otila
an v
oin
nis
sa tapahtu
vat m
uuto
kset ja
osaa s
uhte
utt
aa n
e p
otila
an tila
nte
eseen.
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
66.T
ote
uttaa toim
enpiteen k
anna
lta t
ark
oituksenm
ukais
en,
potila
alle
turv
alli
sen toim
enpid
easennon
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
yhte
isty
össä m
uun tiim
in k
anssa
67.H
uole
htii potila
an p
syykkis
estä
tu
rvalli
suudesta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
68.H
uole
htii potila
an intim
iteett
isuoja
sta
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
69.T
unte
e k
ipum
itta
rit ja
niid
en k
äytö
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
70.T
ietä
ä k
ivunhoid
ossa k
äyte
ttävät
lääkkeet
ja h
oitom
enete
lmät
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
71.K
irja
a p
otila
an h
oitopro
sessin
niin
, ett
ä s
iitä p
ysty
y t
ote
am
aan p
otila
an s
aam
an h
oid
on s
ekä
päätö
ksiin
jo
hta
neet ta
pahtu
ma
t
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
72.T
oim
ii aktiiv
isesti m
onia
mm
atilli
sen t
yöry
hm
än jäsenenä
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
73.T
oim
ii la
insäädännön, asetu
ksie
n ja
viranom
ais
ten o
hje
istu
ste
n m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
74.T
oim
innassa n
äkyy e
ettis
et lä
htö
kohdat
ja h
oitoty
ön p
eria
att
eet
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
75.T
ietä
ä k
irurg
isen t
oim
enpiteen k
ulu
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
76.H
uole
htii potila
an läm
pöta
sapain
osta
eri m
enete
lmiä
käytt
äen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
77.H
uole
htii v
älin
eelli
sestä
toim
inta
valm
iudesta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
78.A
nta
a le
ikkaustiim
in jä
senill
e p
ala
ute
tta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
Cop
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
5
L
iite
1(6
/12)
AN
ES
TE
SIA
HO
ITA
JA
N a
mm
att
ipä
tev
yytt
ä ja o
saam
ista
ko
skevat
väit
täm
ät
T
OT
EU
TU
MIN
EN
ty
öyksik
ös
sä
T
ÄR
KE
YS
E
i
Harv
oin
Joskus U
sein
A
ina
E
i la
inkaan
V
ähän M
elk
o T
ärk
eä E
ritt
äin
koskaan
tä
rkeä
tä
rkeä tärk
eä
t
ärk
eä
1
2
3 4
5
1
2
3
4 5
AN
ES
TE
SIA
HO
ITA
JA
79.P
uuttuu t
oim
inta
an,
jos h
avaitsee a
neste
sio
login
/kiru
rgin
tekevän v
irheen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
80.P
uuttuu t
oim
inta
an,
jos h
avaitsee a
neste
sia
hoitaja
n/le
ikkaushoitaja
n t
ekem
än v
irheen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
81.V
alv
oo a
septiik
an tote
utu
mis
ta ja
huom
auttaa/k
orja
a v
irheelli
sen m
enett
ely
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
82.K
irja
a /dokum
ento
i to
teutu
neet hoitota
pahtu
mat
(esim
. pis
tokerr
at)
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
83.H
alli
tsee h
oitoty
ön s
ähköis
en k
irja
am
isen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
--
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
- 84.H
alli
tsee tie
to-
ja v
iestin
täte
kniik
an p
eru
skäytö
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
85.O
saa r
öntg
en,
lase
r ym
. la
itte
iden k
äytö
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
86.
Ehkäis
ee
mahdolli
set
leik
kausasennosta
jo
htu
vat kom
plik
aatiot
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
87.
Ehkäis
ee
ih
okom
plik
aatio
t
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
88.H
alli
tsee v
uoro
vaik
utu
sta
idot
ja s
uju
van y
hte
isto
imin
nan
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
89.H
alli
tsee o
hja
usta
idot
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
90.O
saa lu
ott
am
usta
herä
ttävän n
on
- verb
aalis
en k
om
munik
oin
nin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
91.T
ietä
ä ja
ottaa tarv
itta
vat potila
snäytt
eet
oik
ein
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
92.V
arm
ista
a n
ukute
tun p
otila
an r
auhalli
sen ja k
iireett
öm
än h
erä
äm
isen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
93.V
arm
ista
a p
uudute
tun p
otila
an tila
n e
nnen s
iirto
a
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
94.L
opett
aa y
leis
aneste
sia
n ja
ekstu
boi potila
an le
ikkaussalis
sa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
95.O
n m
ukana p
otila
an s
iirro
ssa jatk
ohoitopaik
kaan
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
96.A
nta
a r
aport
in v
asta
anott
avalle
hoitohenkilö
kunnalle
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
97.H
alli
tsee v
älin
eid
en, lä
äkkeid
en ja
la
itte
iden o
ikean k
äsitte
lyn t
oim
enpiteen lo
puttua
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
98.T
iedott
aa ja
ohja
a m
uuta
henkilö
stö
ä s
alit
ilante
esta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
99.H
alli
tsee e
risty
skäytä
nnöt
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
100.
To
imii
eri p
uhta
uslu
okkie
n toim
enpiteis
sä o
hje
iden m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
Cop
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
6
L
iite
1(7
/12)
Seura
avassa o
n
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
AN
(sekä V
AL
VO
VA
NA
että I
NS
TR
UM
EN
TO
IVA
NA
hoitaja
na to
imie
ssaan)
am
mattip
äte
vyyte
en ja o
saam
iseen liit
tyviä
intr
aopera
tiiv
ista
, le
ikkausyksik
össä tapahtu
vaa h
oitoa k
oskevia
vä
ittä
miä
. A
rvio
i om
an n
äkem
yksesi m
ukais
esti a
lla o
levie
n v
äittä
mie
n a
vulla
, ku
ink
a u
sein
ko. väittä
mä tote
utu
u t
äll
ä h
etk
ell
ä
työ
yksik
össäsi. L
isäksi arv
ioi, k
uin
ka t
ärk
eän
ä p
idät kyseis
tä a
mm
attip
äte
vyytt
ä ja o
saam
ista
kuvaa
vaa v
äittä
mää.
Ym
pyrö
i vasta
usnu
mero
. Jos e
t tiedä
väittä
män
tote
utu
mis
ta, jä
tä k
o.k
ohta
tyhjä
ksi va
in s
iinä ta
pauksessa.
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
AN
am
matt
ipäte
vyytt
ä ja o
saam
ista
ko
skeva
t väit
täm
ät:
TO
TE
UT
UM
INE
N
työ
yksik
ös
sä
T
ÄR
KE
YS
E
i
H
arv
oin
Joskus U
sein
A
ina
E
i la
inkaan
V
ähän M
elk
o T
ärk
eä E
ritt
äin
koskaan
tä
rkeä
tärk
eä t
ärk
eä
tärk
eä
1
2
3
4
5
1
2
3
4 5
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
A
101.T
utu
stu
u e
nnalta p
otila
an
tausta
tie
toih
in ja t
erv
eydentila
an
potila
skert
om
uksen a
vulla
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
102.K
erä
ä t
iedot klii
nis
istä
tutk
imuksis
ta ja la
bora
torio
vasta
uksis
ta, jo
illa v
oi olla
merk
itystä
toim
enpiteen
kannalta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
103.H
aasta
ttele
e p
otila
sta
selv
ittä
äkseen m
ahdo
lliset peru
ssairaudet,
ylih
erk
kyydet,
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
p
otila
an h
enkis
en tila
n ja m
uut
aneste
sia
an ja
toim
enpiteeseen v
aik
utt
avat te
kijä
t
104.P
otila
an t
austa
tie
toje
n, to
ivom
uste
n, klii
nis
en tutk
imuksen ja la
bora
torio
tulo
ste
n p
eru
ste
ella
tekee
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
p
otila
alle
le
ikkaushoitosuun
nitelm
an y
hdessä k
irurg
in k
anssa
105.T
ark
ista
a p
otila
alle
määrä
tyn e
silä
äkityksen ja
anto
tavan s
ekä v
arm
ista
a e
silä
äkkeen a
nnon
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
106.T
ark
ista
a p
otila
alle
tule
van
aneste
sia
muodon
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
107.V
asta
anott
aa p
otila
an le
ikkausyksik
köön ja
on läsnä r
aport
titila
nte
essa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
108.O
n m
ukana p
otila
an s
iirro
ssa le
ikkaussalii
n ja
huole
htii potila
an turv
alli
suudesta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
109.O
hja
a ja
tukee p
otila
sta
hänen y
ksilö
lliste
n t
arp
eitte
nsa m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
110.O
salli
stu
u a
neste
sia
n a
loitukseen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
111.E
nnakoi itsenäis
esti t
oim
enpiteen a
ikana tapahtu
via
muuto
ksia
ja t
oim
ii tila
nte
en m
ukais
esti
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
112.T
ietä
ä k
irurg
isessa t
oim
enpiteessä k
äyte
ttävie
n lä
äkkeid
en
käyttöaih
eet
ja v
aik
utu
sm
ekanis
mit
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
113.T
ietä
ä k
irurg
isessa toim
enpiteessä k
äyte
ttävie
n lä
äkkeid
en h
aitta
- ja
siv
uvaik
utu
kset
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
114.T
ietä
ä a
neste
sia
ssa k
äyte
ttävät
lääkkeet
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
115.T
unte
e p
otila
an p
eru
ssairauksie
n h
oitoon k
äyte
ttävät
lääkkeet
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
116.O
maa lu
van ja v
alm
iudet suonensis
äis
ten lä
äkkeid
en a
nto
on
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
117.A
vaa p
erife
erisen s
uoniy
hte
yden
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
118.T
unte
e ja h
alli
tsee e
rila
iset lä
äkkeid
en a
nto
reitit ja
annoste
lula
itte
et
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
119.T
unnis
taa m
ahdolli
set
hätä
tila
nte
et
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
120.T
unte
e h
ätä
tila
nte
iden h
oitoon k
äyte
ttävät lä
äkkeet ja
annoste
lun
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
Cop
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
7
L
iite
1(8
/12)
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
AN
am
matt
ipäte
vyytt
ä ja o
saam
ista
ko
skevat
väit
täm
ät:
TO
TE
UT
UM
INE
N
työ
yksik
ös
sä
T
ÄR
KE
YS
Ei
Harv
oin
Joskus U
sein
A
ina
Ei la
inkaan
V
ähän M
elk
o T
ärk
eä E
ritt
äin
k
oskaan
tä
rkeä
tärk
eä t
ärk
eä
tärk
eä
1
2 3
4
5
1
2
3
4 5
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
A
121.H
alli
tsee e
lvyty
ksen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
122.T
ulk
itsee to
imenpiteessä k
äyte
ttävie
n la
itte
iden t
uottam
aa t
ieto
a ja
osaa s
uhte
uttaa s
en
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
potila
an k
okonais
tila
nte
eseen
123.T
ark
kaile
e ja a
rvio
i potila
an tila
a ilm
an v
alv
onta
laitte
ita
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
124.S
eura
a t
oim
enpiteen a
ikais
ta v
uoto
a ja
in
form
oi sen m
äärä
stä
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
125.T
ietä
ä v
uodon k
orv
ausperia
atte
et
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
126.A
rvio
i itsenäis
esti h
avain
noim
alla
saam
aansa tie
toa ja
ryhty
y tarv
itta
viin
toim
enpiteis
iin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
127.T
unte
e e
ri a
neste
sia
mu
odot; n
iiden e
dut, h
aitat,
vasta
-aih
eet sekä r
iskit
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
128.K
irja
a ja r
aport
oi ta
rkasti ja
johdonm
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
129.H
uole
htii potila
an
psyykkis
estä
turv
alli
suudesta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
130.H
uole
htii potila
an intim
iteettis
uoja
sta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
131.T
oim
ii aktiiv
isesti m
onia
mm
atilli
sen t
yöry
hm
än jäsenenä
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
132.T
oim
ii la
insäädännön, asetu
ksie
n ja v
iranom
ais
ten o
hje
istu
ksie
n m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
133.K
irja
a p
otila
an h
oitopro
sessin
niin
, ett
ä s
iitä p
ysty
y t
ote
am
aan p
otila
an s
aam
an h
oid
on s
ekä
päätö
ksiin
jo
hta
neet ta
pahtu
mat
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
134.T
oim
innassa n
äkyy e
ettis
et lä
htö
kohdat ja
hoitoty
ön p
eria
atteet
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
135.T
ietä
ä p
otila
alle
tehtä
vän k
irurg
isen t
oim
enpiteen ja
sen k
ulu
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
---
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
136.T
ietä
ä toim
enpiteessä tarv
itta
vat
instr
um
entit, v
älin
eet ja
la
itte
et
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
137.V
alm
iste
lee le
ikkaussalin
(lä
mp
ö,
koste
us, ilm
anvaih
to)
toim
enpid
ett
ä v
art
en
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
138.V
ara
a t
arv
itta
vat
instr
um
entit, t
arv
ikkeet. v
älin
eet ja
la
itte
et ennen t
oim
enpid
ett
ä v
alm
iiksi
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
139.T
ark
ista
a t
arv
itta
vie
n in
str
um
entt
ien, välin
eid
en ja la
itte
iden toim
innan e
nnen t
oim
enpid
ett
ä
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
140.L
askee t
oim
enpiteessä t
arv
itta
vat
sid
eta
rvik
keet, n
eula
t ym
.
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
141.H
uole
htii p
otila
an läm
pöta
sapain
osta
eri m
enete
lmiä
käyttäe
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
142.K
uts
uu k
irurg
in le
ikkaussalii
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
143.L
aitta
a p
otila
alle
optim
aalis
en le
ikkausasennon
yhte
isty
össä k
irurg
in k
anssa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
144.L
aitta
a p
otila
alle
optim
aalis
en le
ikka
usasennon y
hte
isty
össä m
uun t
iimin
kanssa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
C
op
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
8
L
iite
1(9
/12)
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
AN
am
matt
ipäte
vyytt
ä ja o
saam
ista
ko
skevat
väit
täm
ät:
TO
TE
UT
UM
INE
N
työ
yksik
ös
sä
T
ÄR
KE
YS
E
i
H
arv
oin
Joskus U
sein
A
ina
E
i la
inkaan
V
ähän M
elk
o T
ärk
eä E
ritt
äin
k
oskaan
tä
rkeä
tä
rkeä tärk
eä
t
ärk
eä
1
2
3
4
5
1
2
3
4 5
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
A
145.E
hkäis
ee le
ikkausasennosta
johtu
vat
kom
plik
aatiot
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
146.H
alli
tsee le
ikkausyksik
össä k
äytö
ssä o
levat ste
rilo
intim
enete
lmä
t
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
147.T
unnis
taa h
en
genvaara
lliset tila
nte
et
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
148.P
rio
risoi to
imin
taansa tila
nte
en m
ukaan
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
149.H
uole
htii välin
eelli
sestä
toim
inta
valm
iudesta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
---
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
---
150.A
nta
a le
ikkaustiim
in jä
senill
e p
ala
ute
tta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
151.P
uuttuu t
oim
inta
an,
jos h
avaitsee a
neste
sio
login
/kirurg
in tekevän v
irheen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
152.P
uuttuu t
oim
inta
an,
jos h
avaitsee a
neste
sia
hoitaja
n/le
ikkaushoitaja
n t
ekem
än v
irheen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
153.T
ietä
ä ja
toim
ii itse u
usim
man a
septisen t
iedon m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
154.V
alv
oo a
septiik
an tote
utu
mis
ta k
aik
essa toim
innassa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
155.T
ietä
ä s
teriili
yyden v
aatim
ukset
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
156.K
orja
a v
irheelli
sen a
septisen m
enett
ely
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
157.K
irja
a /dokum
ento
i hoitotie
dot – ja
tapahtu
mat
totu
udenm
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
158.O
saa h
oitoty
ön s
ähköis
en k
irja
am
isen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
159.H
alli
tsee tie
to-
ja v
iestin
täte
kniik
an p
eru
skäytö
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
160.V
arm
ista
a
potila
an t
oim
enpid
ealu
een (
puolis
uus,
paik
ka)
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
161.K
äytt
ää t
arv
itta
via
röntg
en, la
ser
ym
. la
itte
ita
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
162.E
hkäis
ee
peitte
lym
ate
ria
ale
ista
ym
. aih
eutu
via
ih
okom
plik
aatio
t
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
163.D
esin
fioi potila
an
ih
on a
septiik
an s
ääntö
jä n
oudattaen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
164.H
alli
tsee k
äsid
esin
fektio
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
165.H
alli
tsee k
äsie
n k
irurg
isen d
esin
fektio
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
166.H
alli
tsee s
teriili
n p
ukeutu
mis
en le
ikkausvaatt
eis
iin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
167.H
alli
tsee s
teriili
en k
äsin
eid
en p
ukem
isen ja k
äytö
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
168.T
oim
ii eri p
uhta
uslu
okkie
n
toim
enpiteis
sä o
hje
iden m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
169.P
eitte
lee p
otila
an
to
imenpid
ealu
een s
teriili
sti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
C
op
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
9
L
iite
1(1
0/1
2)
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
AN
am
matt
ipäte
vyytt
ä ja o
saam
ista
ko
skevat
väit
täm
ät:
TO
TE
UT
UM
INE
N
työ
yksik
ös
sä
T
ÄR
KE
YS
Ei H
arv
oin
Joskus U
sein
A
ina
E
i la
inkaan
V
ähän M
elk
o T
ärk
eä E
ritt
äin
koskaan
tä
rkeä
tä
rkeä tärk
eä
t
ärk
eä
1
2
3
4
5
1
2 3
4
5
LE
IKK
AU
SH
OIT
AJ
A
170.H
uole
htii in
str
um
enttip
öydän s
teriili
ydestä
ja jä
rje
sty
ksestä
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
171.H
alli
tsee k
o. to
ime
npiteen instr
um
enta
atio
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
172.H
alli
tsee e
risty
skäytä
nnöt
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
173.T
ekee s
ideta
rvik
keid
en t
ark
istu
sla
skun o
nte
lon s
ulk
em
isen y
hte
ydessä
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
174.T
oim
ii ta
rvitta
essa a
ssis
tenttin
a t
oim
enpiteen a
ikana
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
175.H
alli
tsee toim
enpiteen a
ikais
en k
udoskäsitte
lyn
ja in
str
um
enttie
n o
ikean k
äyttökohte
en
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
176.H
alli
tsee o
mm
ela
ineid
en o
min
ais
uudet ja
käytt
öin
dik
aatiot
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
177.H
alli
tsee o
rtopedis
ten v
eto
laitte
iden k
äytö
n
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
178.K
äsitte
lee p
otila
asta
ote
ttuja
näytt
eitä o
ikein
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
179.H
alli
tsee e
rila
iste
n d
reenie
n k
äytö
n ja
merk
itsem
isen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
180.H
alli
tsee im
pla
nttie
n, pro
teesie
n,
siir
teid
en ym
. oik
ean k
äsitte
lyn
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
181.K
ontr
olo
i to
ime
npiteessä k
äyte
tyt
tarv
ikkeet
ja instr
um
entit
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
182.S
ulk
ee ih
ohaavan o
mm
ela
inetta
(synte
ett
inen,
org
aanin
en, m
eta
lli)
käytt
äen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
183.P
eitte
lee h
aavan a
septiste
n s
ääntö
jen m
ukais
esti
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
184.T
oim
ii le
ikkaussalis
sa a
septisesti o
ikein
toim
enpiteen lo
puttua (
roskat, p
yykit y
m.)
1
2
3
4
5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
185.H
alli
tsee instr
um
entt
ien,
välin
eid
en ja
la
itte
iden o
ikean k
äsitte
lyn t
oim
enpiteen jä
lkeen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
186.H
alli
tsee v
uoro
vaik
utu
sta
idot
ja s
uju
van y
hte
isto
imin
nan
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
187.H
alli
tsee o
hja
usta
idot
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
188.O
saa lu
ott
am
usta
herä
ttävän n
on
- verb
aalis
en k
om
munik
oin
nin
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
189.O
hja
a t
arv
itta
essa jo
kais
ta le
ikkaustiim
in jäsentä
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
190.P
urk
aa p
otila
an le
ikkausasennon y
hdessä k
irurg
in k
anssa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
191.P
urk
aa p
otila
an leik
kausasennon y
hdessä m
uun tiim
in k
anssa
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
192.V
arm
ista
a n
ukute
tun p
otila
an r
auhalli
sen ja k
iireett
öm
än h
erä
äm
isen
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
193.T
iedott
aa ja
ohja
a m
uuta
henkilö
stö
ä s
alit
ilante
esta
1
2
3
4 5
1
2
3
4
5
C
op
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
10
Lii
te 1
(11
/12)
Seura
avassa o
n lu
ete
ltu
an
este
sio
log
in ja/t
ai kirurg
in t
ehtä
viä
/hoitoto
imia
. M
itkä n
iistä
on m
iele
stä
si sii
rrett
äv
issä
leik
kaus-
ja /ta
i a
neste
sia
hoitaja
lle?
Y
mp
yrö
i näkem
ystä
si vasta
ava v
asta
usn
um
ero
. V
asta
a k
aik
kiin
kohtiin
. T
eh
täv
ät/
ho
ito
toim
et:
AN
ES
TE
SIA
HO
ITA
JA
LL
E
L
EIK
KA
US
HO
ITA
JA
LL
E
E
i ko
ska
an
H
arv
oin
U
se
in
Ain
a
E
i ko
skaan
H
arv
oin
U
sein
A
ina
1
2
3
4
1
2
3
4
194.P
erife
eri
sen laskim
on k
an
ylo
inti
1
2
3
4
1
2
3
4
195.V
eri
en t
ark
ista
min
en ja
vere
nsiir
ron a
loitta
min
en
1
2
3
4
1
2
3
4
196.L
ääkkeen lis
ääm
inen e
pid
ura
ali-
ja s
pin
aalik
ate
triin
1
2
3
4
1
2
3
4
197.S
ed
aatio p
uu
dutu
ksen y
hte
yd
essä o
pia
atilla
1
2
3
4
1
2
3
4
198.S
ed
aatio p
uu
dutu
ksen y
hte
yd
essä m
idats
ola
am
illa
/dia
tsepa
am
illa
1
2
3
4
1
2
3
4
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
199.S
ed
aatio p
uu
dutu
ksen y
hte
yd
essä p
ropofo
lilla
1
2
3
4
1
2
3
4
200.V
eri
tyhjiö
n p
urk
am
inen
laskim
opuudu
tuksessa
1
2
3
4
1
2
3
4
201.A
SA
I-I
I potila
an
yle
isa
neste
sia
n h
oito a
lusta
lo
pp
uun
1
2
3
4
1
2
3
4
202.A
SA
III
-potila
an a
neste
sia
n y
lläp
ito
lä
äkärin o
hje
en m
ukaan
1
2
3
4
1
2
3
4
203.A
SA
IV
-potila
an a
neste
sia
n y
lläpito lääkärin o
hje
en m
ukaan
1
2
3
4
1
2
3
4
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
204.H
uon
okunto
ise
n p
aik
alli
spu
udu
tuspotila
an h
oito
1
2
3
4
1
2
3
4
205.A
rteri
akan
yylin
laitta
min
en
1
2
3
4
1
2
3
4
206.K
urk
unpää
naam
arin a
settam
inen
1
2
3
4
1
2
3
4
207.K
urk
unpää
naam
arin p
ois
tam
inen
1
2
3
4
1
2
3
4
208.I
ntu
baatio
putk
en laitta
min
en
1
2
3
4
1
2
3
4
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
209.Y
leis
aneste
sia
n lop
etu
s ja intu
baatio
putk
en p
ois
tam
inen
1
2
3
4
1
2
3
4
210.S
yd
äm
en m
inuuttiv
irta
uksen
mitta
us
1
2
3
4
1
2
3
4
211.A
uto
transfu
usio
laitte
en
kä
ytt
ö
1
2
3
4
1
2
3
4
212.K
eu
hkovaltim
on k
iilap
ain
een m
itta
us
1
2
3
4
1
2
3
4
Cop
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
11
Lii
te 1
(12
/12)
Teh
täv
ät/
ho
ito
toim
et
A
NE
ST
ES
IAH
OIT
AJ
AL
LE
L
EIK
KA
US
HO
ITA
JA
LL
E
Ei
ko
ska
an
H
arv
oin
U
sein
A
ina
E
i ko
skaan
H
arv
oin
U
se
in
Ain
a
1
2
3
4
1
2
3
4
213.K
eu
hkovaltim
okate
trin
kärjen p
aik
an m
uuttam
inen
1
2
3
4
1
2
3
4
214.T
ahd
istim
en k
ynn
ysarv
on m
itta
us
1
2
3
4
1
2
3
4
215.L
askim
opuudutu
ksen laitto
1
2
3
4
1
2
3
4
216.V
ärt
tinä
va
ltim
on k
an
ylo
inti
1
2
3
4
1
2
3
4
217.K
eskusla
skim
on k
an
ylo
inti
1
2
3
4
1
2
3
4
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
----
--
218.R
eis
iva
ltim
on k
an
ylo
inti
1
2
3
4
1
2
3
4
219.I
hon
sulk
u s
ynte
ett
isill
ä/o
rgaa
nis
illa o
mm
ela
ineella
1
2
3
4
1
2
3
4
220.I
hon
sulk
u m
eta
llih
akasill
a
1
2
3
4
1
2
3
4
221.L
uom
en p
ois
to p
aik
alli
spuudu
tuksella
1
2
3
4
1
2
3
4
222.T
ieto
järj
este
lmään d
iagnoosin
kirja
am
inen
1
2
3
4
1
2
3
4
223.M
uu,
mik
ä: ____
___
__
____
___
___
__
___
___
___
_____
___
___
__
__
1
2
3
4
1
2
3
4
224.M
uu,
mik
ä:
____
___
__
____
___
___
__
___
___
___
_____
___
___
__
__
1
2
3
4
1
2
3
4
225.M
uu,
mik
ä: ____
___
__
____
___
___
__
___
___
___
_____
___
___
__
__
1
2
3
4
1
2
3
4
Jos e
dellä
esittä
miä
si te
htä
väsiir
toja
tote
ute
taan, m
itä s
e m
iele
stä
si ed
ell
ytt
äis
i le
ikk
au
s-
ja/t
ai an
este
sia
ho
itaja
lta:
K
IIT
OS
VA
ST
AU
KS
ES
TA
NN
E!
Cop
yri
ght ©
Erj
a T
engvall
2009
Liit
eta
ulu
kko
1 (
1/1
4)
L
iite
tau
lukko
1. K
otim
ais
ia ja
ka
nsa
invä
lisiä
tu
tkim
uksia
(1
99
9 -
20
08)
sa
ira
an
ho
ita
jan,
le
ikka
us-
ja a
neste
sia
ho
ita
jan a
mm
atilli
se
en p
äte
vyyte
en
lii
ttyvis
tä t
ekijö
istä
te
em
oitta
in (
Ho
ito
ym
pä
ristö
ja
työ
ske
nte
lyo
losu
hte
et,
Le
ikka
us-
ja a
neste
sia
ho
ita
jien
te
htä
vä
ku
va
, Y
hte
isty
ö-
ja t
iimita
ido
t,
Do
kum
ento
inti-,
tie
tote
kn
iikka
- ja
vie
stin
täta
ido
t, T
ark
ka
ilu-
ja h
oito
toim
ien h
alli
nta
, T
ilann
eha
llin
ta-
ja p
ää
tökse
nte
ko
kyky).
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
HO
ITO
YM
PÄ
RIS
TÖ
JA
T
YÖ
SK
EN
TE
LY
OL
OS
UH
TE
ET
Bégat, I., E
llefs
en, B
. &
S
everinsson, E
. 2005.
Nurs
es'
satisfa
ctio
n w
ith t
heir w
ork
environm
ent and t
he o
utc
om
es o
f clin
ical nurs
ing s
uperv
isio
n o
n
nurs
es' e
xperie
nces o
f w
ell-
bein
g
-a N
orw
egia
n s
tudy.
Journ
al of N
urs
ing M
anagem
ent
13(3
):221-
230.
Sairaanhoitaja
t (n
=71)
2 s
airaala
a.
Kysely
tutk
imu
s:
Ta
usta
tie
dot,
WE
Q-m
itta
ri (
Th
e w
ork
Environm
ent
Questio
nnaire),
MS
Q-m
itta
ri (
Th
e M
ora
l S
ensitiv
y Q
uestio
nnaire).
Vasta
us 5
3
%. K
uvaile
vat tila
sto
lliset m
enete
lmät,
fa
kto
ria
naly
ysi.
Hoitajie
n työkokem
us k
a.
9.3
v. ja
ikä k
a 3
5 v
. P
sykososia
alis
een
työym
päristö
ön tyyty
väis
yyte
en v
aik
uttiv
at
(fakto
rit)
: -
työstr
essi ja
ahdis
tuneis
uus, kolle
goje
n v
älis
et suhte
et,
yhte
isty
ö ja
hyvä k
om
munik
oin
tita
ito
, m
otivoiv
a työ, ty
ön
vaativuus ja
am
matilli
nen k
ehitty
min
en
M
ora
alis
een h
erk
kyyte
en v
aik
uttiv
at
(fakto
rit)
: -
toim
innan p
ohja
tie
dot,
eett
iset konflik
tit,
hoitam
isen a
rvot,
-
itsenäin
en p
otila
s-lä
htö
inen h
oito, halu
kehittä
ä k
ork
eata
sois
ta
hoitoa
Hoitajie
n h
yvin
voin
tiin
vaik
uttiv
at
(fakto
rit)
: -
fyysis
et
oireet
ja a
hdis
tus, tu
nne, ett
ei ole
kontr
olo
ituna
,
innostu
s ja m
otivaatio
sekä n
ukkum
ishäiriö
t
Eettis
et konflik
tit aih
euttavat
sairaanhoitajil
le t
yöstr
essiä
ja
ahdis
tuneis
uutt
a. O
sasto
nhoitaja
n
tuella
on p
ositiiv
inen v
aik
utu
s h
oitajie
n
hyvin
voin
tiin
. P
sykososia
alis
ella
ty
öskente
ly-y
mpäristö
llä o
n v
aik
utu
sta
hoitajie
n k
okem
aan k
ontr
olo
ituna
ole
mis
een s
ekä m
otivaatio
on ja
ro
hkeute
en.
Bro
gm
us, G
., Leone, W
., B
utle
r,
L.
& H
ern
andez E
. 2007.B
est
pra
ctices in
OR
suite la
yout
and
equip
ment choic
es t
o r
educe
slip
s, tr
ips, and f
alls
. A
OR
N
Journ
al 86(3
):384-3
94.
Kirja
llisuuskats
aus leik
kausyksik
öis
sä
tapahtu
neis
ta h
enkilö
kunnan
tapatu
rmis
ta 2
005. S
isällö
n a
naly
ysi.
Leik
kaussalis
sa k
aatu
mis
et, h
orjahdukset ja
lip
sahdukset
aih
eutt
avat
20 %
henkilö
kunnan tapatu
rmis
ta. T
apatu
rma v
oi
aih
eutt
aa p
otila
svahin
gon, häiritä toim
enpiteen k
ulk
ua, jo
hta
a
kirurg
isiin
virheis
iin, viiv
ästy
ttää toim
enpid
ett
ä ja
päiv
än
leik
kauslis
taa.
Ehkäis
ykein
oin
a t
apatu
rmill
e:
min
imoid
a liu
kastu
min
en
, m
aksim
oid
a
näkyvyys ja
vala
istu
s,
varm
ista
a s
alin
tila
, kontr
olo
ida k
onta
min
aatio
t,
varm
ista
a le
ikkaustiim
in t
ehokkuus ja
toim
ivuus, m
inim
oid
a s
attum
a ja
suunnitella
tila
t hyvin
Gerb
rands,
Alb
ayra
k &
Kazem
ier.
2004.
Erg
onom
ic e
valu
atio
n o
f th
e w
ork
asea o
f th
e s
cru
b n
urs
e.
Min
im I
nvasiv
e T
he A
llie
d
Te
chnolo
gy 1
3(3
):142-1
46.
Instr
um
ento
iva h
oitaja
n toim
inta
( n
=10)
Havannoin
titu
tkim
us.
Instr
um
ento
ivan h
oitaja
n työskente
ly-y
mpäristö
ei ole
optim
aalin
en.
Selk
ä ja
nis
ka o
ngelm
at, jo
tka jo
htu
vat
työskente
lystä
toim
enpid
ealu
eella
, in
str
um
enttie
n k
uro
ttelu
t,
huono a
sento
, näkyvyyden y
lläpito,
tuolie
n ja p
öytie
n h
uono
erg
onom
ia, m
onitorila
itte
iden s
ijain
ti. K
äsie
n, ja
lkoje
n ja
vats
analu
een r
asitukset
johtu
en h
uonosta
instr
um
enttip
öydästä
ja
sen s
ijain
nis
ta, sta
att
isesta
seis
om
isesta
.
Hoitajie
n työolo
suhte
ita ja y
mpäri
stö
ä
on k
ehitett
ävä e
rgonom
isesti
optim
aalis
em
paan s
uunta
an,
että
vältytä
än p
itkäaik
ais
ilta f
yysis
iltä
rasituksilt
a ja
ongelm
ilta.
Kin
gdon, B
.& H
alv
ors
en, F
. 2006.
Perio
pera
tive N
urs
es'
Perc
eptio
ns o
f S
tress in
the
Work
pla
ce.
AO
RN
Journ
al 8
4
(4),
607-6
14.
Sairaanhoitaja
t (n
=36)
Kysely
tutk
imus
(Nort
heast
Flo
rid
a H
ospital) .
Tila
sto
lliset analy
ysim
enete
lmät.
Hoitajil
le v
oim
akasta
str
essiä
aih
eutt
avia
: potila
an k
uole
ma 4
8 %
,
kiir
e 4
1 %
, in
str
um
entti/välin
e e
i to
imi 41 %
, ristiriitain
en
info
rmaatio 3
8 %
, työto
verin
osaam
att
om
uus 3
8 %
, p
otila
alla
vere
nkie
rron h
äiriö
34 %
, e
päasia
llin
en k
om
munik
oin
ti 2
8 %
H
oitajil
le jo
nkin
verr
an s
tressiä
aih
eutt
ivat m
m. :
vuoro
vaik
utu
s
johta
jan k
anssa 6
9%
, u
uden työnte
kijä
n p
ere
hdyty
s 5
9%
ja
ro
olim
uuto
s ty
öte
htä
vään 5
2 %
Leik
kausyksik
kö t
yöym
päristö
nä o
n
str
essaava. Jatk
uva s
tressi vaik
uttaa
hoitajie
n terv
eydentila
an ja
käytt
äyty
mis
een. S
tressitila
nte
essa
potila
an t
urv
alli
suus v
aara
ntu
u:
viim
e
hetk
en m
uuto
kset
aih
eutt
avat
poik
keam
ia r
utiin
issa ja
tärk
eä
yksityis
kohta
jä
ä v
arm
ista
ma
tta.
Tu
tkim
uksia
on k
ohdennett
ava s
tressiä
aih
eutt
aviin
tekijö
ihin
, käyttäyty
mis
een
ja t
iimityöskente
lyyn.
Liit
eta
ulu
kko
1 (
2/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Kiv
inie
mi, K
. 2006. A
re y
ou
anxio
us,
afr
aid
or
tense?
Perio
pert
ive A
nxie
ty a
nd
Em
pow
erin
g N
urs
ing P
rio
r,
Durin
g a
nd A
fter
Pla
nned
Caesare
an D
eliv
ery
. T
uru
n
ylio
pis
to. V
äitöskirja
.
Havain
nonti (
n =
6);
vid
eoid
ut
keis
arile
ikkaukset;
sis
ällö
n a
naly
ysi.
Kysely
(n=
216),
synnytt
äjä
t; t
ilasto
lliset
menete
lmät; t
unnuts
luvut, t
-testi,
one-
wa
y A
NO
VA
, to
istu
vie
n m
itta
uste
n
AN
OV
A ja P
ears
onin
korr
ela
atio
kerr
oin
.
Merk
ittä
vim
pin
ä le
ikkauspelo
n lä
hte
enä o
livat
turv
attom
uuden
kokem
us,
lapsen terv
eys ja
norm
aali
kehitty
min
en, kip
u,
aneste
sia
(n=
85%
), le
ikka
usto
imen
pide
( n=
75%
), ‖ j
okin
men
ee
piel
een‖
, lap
sen
hoita
min
en, i
met
täm
isen
onn
istu
min
en ja
keis
arile
ikkauksen turv
alli
suus s
ynnyty
sm
uoto
na. A
hdis
tuksen,
pelo
n ja
jä
nnityksen m
itta
rit
osoitta
utu
ivat
luote
ttavik
si m
itta
reik
si.
Nais
ten k
okem
us (
tote
utu
min
en)
saadusta
perio
pera
tiiv
isesta
hoid
osta
ja
hoitajis
ta:
-lu
ott
am
usta
herä
ttävä n
on
-verb
aalin
en k
om
munik
oin
ti : 1
00%
-t
eknis
esti p
äte
vä h
oitohenkilö
kunta
: 100 %
-y
stä
välli
nen ja
pirte
ä h
enkilö
kunta
: 1
00 %
-s
uju
va y
hte
isto
imin
ta: 99 %
-r
auhalli
nen ilm
apiir
i: 9
9 %
-t
urv
alli
suuden t
unne:
98 %
-t
unne,
että s
uhta
uduta
an v
akavasti p
otila
aseen : 9
8%
-a
idosti k
iinnostu
nut: 9
7 %
-k
yky r
eagoid
a ä
kill
isiin
tila
nte
isiin
: 9
7 %
-y
ksityis
yyden s
uoja
us: 97 %
-h
oitajie
n v
älin
en r
aport
oin
ti: 96 %
-m
ielly
ttävä le
ikka
usasento
: 9
6 %
-ja
tkuva m
onitoro
inti ja
tark
kailu
: 9
6 %
Voim
avara
ista
van h
oitoty
ön o
dotu
ksia
ja
kokem
uksia
mitta
avaa
kysely
lom
aketta o
n k
ehitettävä
edelle
en.
Hoitajie
n k
äytt
äyty
mis
ellä
on m
erk
ittä
vä
vaik
utu
s p
otila
an k
okem
aan
turv
alli
suute
en.
Mart
ínez,
M.R
., M
adrig
al de
To
rres, F
., R
uíz
Garc
ía,
M.J
.&
Salin
as,
M. R
. 2003. Im
pro
vin
g
the q
ualit
y o
f w
ork
life. A
wkw
ard
and s
train
ed p
ostu
res a
mo
ng
scru
b n
urs
es.
Revis
ta d
e
Enfe
rmeria 2
6(4
):50-4
.
Kirja
llisuuskats
aus, S
isällö
n a
naly
ysi
Tila
sto
tutk
imu
s (
2 s
airaala
a;
24
leik
kaussalin
sairaanhoitaja
t) s
airaala
n
tie
tokannasta
: re
kis
terö
idyt
pois
saolo
t.
Tila
sto
lliset m
enete
lmät.
Työskente
lyolo
suhte
iden h
uonous ja
onnettom
uudet
leik
kausyksik
össä a
iheutt
avat in
str
um
ento
ivalle
hoitaja
lle fyysis
iä
ongelm
ia ja
terv
eyshaitto
ja. S
elk
ära
ngan ja
lih
aksis
ton o
ngelm
at
ovat
yle
isiä
. T
yöskente
lyasennot, s
taattin
en s
eis
om
inen ja
ra
skaid
en k
orie
n, pakkie
n k
anta
min
en r
asitta
a s
elk
ää..
Instr
um
ento
ivie
n h
oitajie
n
työolo
suhte
ita o
n p
ara
nnettava.
Org
anis
aatio
ita k
ehote
taan la
atim
aan
ennalta e
hkäis
evät säännöt,
toim
inta
ohje
et, jo
iden m
ukaan h
oitajie
n
työ s
uunnitella
an, pois
teta
an r
iskitekijä
t ja
mahdolli
ste
taan o
ptim
aalin
en
instr
um
enta
atio.
Pars
ons,
M.L
. ym
. 2007.
Develo
pin
g a
healthy O
R
work
pla
ce.
AO
RN
Journ
al 85(6
):
1213-1
214,
1216-1
220,
1222-
1223.
3 s
airaala
n leik
kausyksik
öt; n
iiden
tule
vais
uuden t
utk
imussuunnitelm
at
ja
toim
inta
suunnitelm
at:
sis
ällö
n a
naly
ysi.
Hoitohenkilö
kunta
la
ati M
ind M
ap
-te
kniik
alla
tule
vais
uuden v
isio
n (
P
ars
ons´T
heore
tical M
odel) :
käsiteanaly
ysi
1)
Hoitoto
imin
toje
n la
adulli
set sta
ndard
it:
aseptiik
kaa,
kontr
olli
laskenta
a, le
ikkaussalin
vaih
toa, in
str
um
enttie
n k
äytt
öä
koskie
n. Leik
kaustiim
in jä
seniä
koskevat sta
ndard
it
(kom
pete
nssit, päte
vyys, saata
vuus)
2)
Potila
an h
oitopro
sessin
sta
ndars
it: klii
nin
en h
oito, aik
ata
ulu
ttam
inen, te
knis
et
apupro
sessit, yhte
isty
ön s
uju
min
en e
ri o
sasto
ihin
. 3
)Te
hokas
henkilö
kunta
järje
ste
lmä s
tandard
it: koulu
tetu
t sairaanhoitaja
t,
kom
pete
nssit, m
inim
ivahvuus h
enkilö
stö
ssä,
hyvä p
ere
hdyty
s ja
jatk
uva k
oulu
tus. 4)
Tiim
ityöskente
lyä k
oskevat sta
ndard
it:
käytt
äyty
mis
norm
it, kom
munik
oin
tita
idot, y
hte
isty
öta
idot, a
vun
pyytä
min
en,
ystä
välli
nen k
äytö
s, kolle
gia
alin
en t
ukem
inen
5)
To
imiv
an y
mpäristö
n s
tandard
it: le
ikkaussali,
varu
ste
et,
välin
eet,
mu
ut to
imiv
at tila
t. 6
)Roole
ja k
oskevat sta
ndard
it:
roolie
n s
elk
eytt
äm
inen ja ju
rid
iikan t
äsm
entä
min
en,
koulu
tusta
usta
vaatim
ukset.
Th
e A
me
rican A
ssocia
tio
n o
f C
ritical
Care
Nurs
es (
AA
CN
) sekä
Th
e
Nurs
ing O
rganiz
atio
ns A
llia
nce (
the
Alli
ance)
ovat
julk
ais
seet sta
ndard
it
terv
eelli
stä
työskente
ly-y
mpäristö
ä
koskie
n, jo
tka k
äsitte
levät ta
itavaa
kom
munik
oin
tia
, to
delli
sta
yhte
isty
ötä
, vaik
utt
avaa p
äätö
ksente
koa, sopiv
aa
henkilö
stö
ä, ta
rkoituksenm
ukais
ta
tunnusta
mis
ta ja
aute
ntt
ista
jo
hta
juutt
a.
Liit
eta
ulu
kko
1 (
3/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
LE
IKK
AU
S-
JA
A
NE
ST
ES
IAH
OIT
AJ
AN
T
EH
TÄ
VÄ
KU
VA
Al-H
ashem
i. J
. 2007.T
he r
ole
of
the a
dvanced s
cru
b
pra
ctitio
ner(
AS
P).
Journ
al of
Perio
pera
tive P
ractice
17(2
):76-
80.
Code o
f P
rofe
ssio
nal C
onduct (
UK
CC
1992),
Code o
f P
rofe
ssio
nal C
onduct
(NM
C 2
004):
Sis
ällö
n a
naly
ysi
Instr
um
ento
ivan h
oitaja
n (
AS
P)
roolin
kehittä
min
en:
kokonais
hoid
on k
ehittä
mis
en, am
matilli
ste
n taitoje
n ja
tie
toje
n
kehittä
mis
en s
isällö
t.
Hoitaja
n a
uto
nom
isuuden,
hoitovelv
olli
suuksie
n,
lain
säädäntö
ön
liittyvie
n a
sio
iden ja
am
matilli
sen
itsenäis
yyden t
äsm
entä
min
en o
n
tarp
eelli
sta
.
Baylis
O.J
., A
dam
s W
.E., A
llen
D.&
Scott,
G.
2006.
Do v
aria
tio
ns
in t
he theatr
e team
have a
n
impact
on the incid
ence o
f com
plic
atio
ns?
BM
C O
phth
alm
olo
gy 6
:13.
200 t
oim
enpid
ett
ä (
B / k
ontr
olli
)+ 1
00
kom
plis
oitunutt
a t
oim
enpid
ett
ä(A
/ koe).
R
etr
ospektiiv
inen tapaustu
tkim
us.
Hoitaja
t A
(ty
ökokem
us k
a. 7.6
v.)
H
oitaja
t B
( t
yökokem
us k
a.8
.0 v
.):m
uun
henkilö
stö
n v
aik
utu
s k
om
plik
aatio
iden
esiin
tym
iseen.
Henkilö
stö
n e
nnalta s
uunnitte
lem
att
om
alla
pois
tum
isella
salis
ta
oli
vaik
utu
sta
koejo
ukossa (
kom
plis
oituneet)
26 %
ja
kontr
olli
joukossa (
ei kom
plis
oitunut)
17 %
tapauksis
ta.
Ennalta s
uunnitte
lem
ato
n
leik
kaussalis
ta p
ois
tum
inen v
aik
uttaa
huom
att
avasti le
ikkauslis
tan
suju
vuute
en ja
le
ikkauksen k
ulk
uun.
Täm
ä e
ste
tään t
oim
enpiteen
huole
llisella
suunnitte
lulla
ja
vara
utu
mis
ella
.
Ble
geberg
,B.,
Blo
om
berg
,A. &
H
edelin
, b. 2008.
Nurs
es
conceptio
ns o
f th
e p
rofe
ssio
nal
role
of
opera
tio
n t
heatr
e a
nd
psychia
tric
nurs
es.
Nord
ic J
ourn
al
of
Nurs
ing R
esearc
h &
Clin
ical
Stu
die
s 2
8(3
):9
-13.
Sairaanhoitajie
n ja
opis
kelij
oid
en
näkem
ys le
ikkausosasto
n
sairaanhoitajie
n ja
psykia
tris
ten
sairaanhoitajie
n a
mm
atilli
sesta
roolis
ta.
Haasta
ttelu
tutk
imus (
n=
16).
Laadulli
nen,
fenom
enolo
gin
en
menete
lmä.
Leik
kausosasto
n s
airaanhoitajie
n a
mm
atilli
nen r
ooli
jakautu
i kolm
een teem
aan:
- lä
äkärin
assis
tentin r
ooli
- vastu
ulli
sen tark
kaili
jan r
ooli
- te
htä
väkeskeis
en t
oim
ijan r
ooli
Sairaanhoitajie
n p
eru
skoulu
tuksessa
teore
ett
iste
n o
pin
toje
n ja
käytä
nnön
harjo
itte
lun a
ikana s
aatu
in
form
aatio
vaik
utt
aa m
erk
itsevästi s
iihen, m
ikä
kuva le
ikkausosasto
n s
airaanhoitaja
n
toim
innasta
(ro
olis
ta)
muodostu
u.
Gill
espie
,B., C
haboyer,
W.,
Walli
s,M
., C
hang,H
. &
Werd
er,
H.
Opera
tin
g t
heatr
e
nurs
es´p
erc
eptio
ns o
f com
pete
nce: a focus g
roup s
tudy.
2009.
Journ
al of A
dvanced
Nurs
ing
65 (
5):
1019
-1028.
Haasta
ttelu
tutk
imus, le
ikkausosasto
n
sairaanhoitaja
t (n
= 2
7)
kolm
e s
airaala
a
Queensla
nd, A
ustr
alia
. S
isällö
n
analy
ysi, teem
at.
Leik
kausosasto
n s
airaanhoitajie
n m
iele
stä
kom
pete
nssi
(päte
vyys)
koostu
u k
olm
esta
teem
asta
: -
pääm
äärä
hakuin
en, te
ore
ett
inen, käytä
nnölli
nen,
tila
nnekohta
inen ja
este
ett
inen t
ieto
taito teknis
essä y
mpäristö
ssä
-
kork
easti k
eh
itty
nyt
kom
munik
aatio
taito t
iimin
jä
sente
n k
esken
- päiv
ittä
isen toim
innan k
oord
inoin
ti ja jo
hta
min
en
Näm
ä k
om
pete
nssit o
vat yhte
ydessä
aie
mm
in e
sitettyih
in k
om
pete
nssi
sta
ndard
eih
in, m
utta a
utt
avat
tark
em
man k
om
pete
nssim
itta
rin
kehittä
mis
essä le
ikkausosasto
n
sairaanhoitajil
le.
Glo
ver,
D. E
. , N
ew
kirk, L. E
. ,
Cole
, L.M
. , W
alk
er,
T. J. ,&
N
ader,
K. C
. 2006. P
erio
pera
tive
Clin
ical N
urs
e S
pecia
list
Role
D
elin
eatio
n: A
Syste
matic
Revie
w.
AO
RN
Journ
al 8
4 (
6),
1017-1
030.
Kirja
llisuuskats
aus 1
990
-2005,
art
ikkele
ita 6
374, jo
ista
13 %
(859)
täytt
ivät krite
erit perio
pera
tiiv
isen
hoitaja
n (
leik
kaushoitaja
n)
roolia
koskie
n. A
sia
ntu
ntija
ryhm
ä:
deduktiiv
inen a
naly
ysi avain
sanoje
n
avulla
. T
iimin
jä
senet: Induktiiv
inen
analy
ysi te
em
oje
n a
vulla
.
Vain
muuta
mia
art
ikkele
ita lö
yty
i, jotk
a täsm
älli
sesti k
oskiv
at
perio
pera
tiiv
isen h
oitaja
n (
leik
kaushoitaja
n)
roolia
ja t
oim
inta
a
leik
kausyksik
össä.
Leik
kaushoitaja
n r
oolia
on täsm
ennett
ävä
vars
inkin
le
ikkausyksik
össä t
apahtu
van h
oid
on
(in
traopera
tiiv
isen)
osalta. P
re-
ja p
osto
pera
tiiv
isesta
hoid
osta
ja
hoitaja
n r
oolis
ta o
n t
ieto
a e
nem
män.
Hoitaja
toim
ii tä
llöin
joko
koulu
ttaja
n, t
ote
uttaja
n, tu
tkija
n, konsultin
tai halli
nnolli
sessa
roolis
sa. A
neste
sia
hoitaja
lla (
CR
NA
) on s
pesifi ro
oli
ja
osaam
isvaatim
ukset sekä k
rite
erit.
Leik
kaushoitaja
lta p
uuttuvat
osaam
isvaatim
ukset. R
oolie
n ja
tehtä
vie
n e
päselv
yys a
iheuttaa
sekaannusta
am
matt
inim
ikkeid
en ja t
ehtä
vie
n ilm
ais
ussa y
li 50
osavaltio
ssa,
uudis
tusta
olla
an tekem
ässä (
17.2
.2006).
Org
anis
aatio
iden o
n s
elv
itettävä
, m
onta
ko le
ikkaushoitaja
a e
ri
koulu
tuspohjil
la o
n t
yöskente
lem
ässä
leik
kausyksik
öis
sä ja
mitä h
eid
än
tehtä
viin
sä k
uulu
u.
Tutk
imusty
ötä
on
kohdennett
ava e
rio
pera
tiiv
isen h
oid
on
osalta o
tila
stu
rvalli
suute
en
leik
kausyksik
össä ja
hoitajie
n
(le
ikkaushoitajie
n)
toim
inta
an s
iellä
. H
oitokusta
nnuste
n jatk
uva n
ousu
pakott
aa t
utk
ima
an le
ikkausyksik
öis
sä
tapahtu
van n
äytt
öön p
eru
stu
van h
oid
on
kusta
nnuste
hokkuutt
a.
Liit
eta
ulu
kko
1 (
4/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Kondra
t, B
. 2001. O
pera
tin
g
Room
Nurs
e M
anagers
-C
om
pete
nce a
nd B
eyond. A
OR
N
Journ
al 73(6
), 1
116-1
130.
Syste
ma
attin
en k
irja
llisuuskats
aus,
Kysely
tutk
imu
s (
Nurs
e M
anager
Questio
nnaire ; 5
3 ite
ms;
1994)
, jo
iden
pohja
lta k
ysely
lom
ake (
Th
e O
pera
tin
g
Room
Nurs
e M
anager
Questionnaire)
. R
andom
isoitu k
ohdejo
ukko:
osasto
nhoitaja
t (n
=300),
jotk
a v
alit
tu
US
A:s
ta o
sasto
nhoitajis
ta (
N=
4185).
V
asta
uspro
sentt
i 40 %
. T
ilasto
lliset
menete
lmät.
Osato
nhoitajie
n o
saam
inen o
li para
sta
ihm
iste
n jo
hta
mis
essa (
M
3,5
93).
Ta
loudelli
nen o
saam
ine
n (
M=
3,4
40),
teore
ettin
en(
3,3
27)
ja t
eknin
en (
3,3
67)
osaam
inen o
livat
huonom
paa.
Hoitoty
ön
sta
ndard
it ja
infe
ktio
iden torju
nta
menete
lmät oliv
at hyvin
halli
nnassa.
K
aik
ki osasto
nhoitaja
t oliv
at sitä m
ieltä, että 2
4 v
äittä
mää 5
3:s
ta
kuvasi hyvin
osasto
nh
oitaja
n o
saam
ista
. V
anhem
mat
osasto
nhoitaja
t m
erk
itsiv
ät osaam
isensa k
ork
eam
maksi kuin
nuore
mm
at. T
ulo
kset
ovat vasta
avat kuin
1994 tehdyssä
tutk
imuksessa. M
onet
osasto
nhoitaja
t ovat
usein
vastu
ussa
uuden h
enkilö
kunnan p
ere
hdyty
ksestä
, jo
lloin
heid
än o
ma
teknin
en o
saam
inensa s
äily
y. T
alo
udelli
nen o
saam
inen
(kusta
nnuste
hokkuus)
on k
oro
stu
nut
nykyis
in ja t
arv
etta s
en
kehittä
mis
een o
n. P
äätö
ksente
ossa ja
ongelm
ien r
atk
ais
ussa o
n
edelle
en o
ngelm
ia. N
ykyis
illä o
sasto
nhoitajil
la o
n s
ekä
kokem
usta
että k
oulu
tuksen k
autta s
aatu
a t
ieto
a talo
udesta
, jo
ka
näkyy t
ulo
ksis
sa. O
sasto
nhoitajie
n k
ork
eam
pi koulu
tusta
so
vaik
utt
aa p
ositiiv
isesti o
saam
iseen.
Ihm
iste
n jo
hta
min
en ja
henkilö
kohta
inen jo
hta
juus o
vat tä
rkeitä
osaam
isalu
eita o
sasto
nhoitajil
le. T
ätä
osaam
ista
on e
de
lleen k
ehitett
ävä
koulu
tuksen ja
harjo
itte
lun a
vulla
. T
eknis
tä ja
teore
ett
ista
jo
hta
mis
ta
tarv
itaan m
yös. T
äm
ä k
oro
stu
u
vars
inkin
hoitajie
n ja
lä
äkäre
iden
välis
en y
hte
isty
ön k
ohdalla
. O
sasto
nhoitajie
n o
salli
stu
min
en a
lansa
koulu
tuksiin
, kirja
llisuuden ja
tu
tkim
uste
n lu
kem
inen p
ara
nta
vat
johta
mis
osaam
ista
.
Kvis
t, T
. 2004.
Hoid
on la
atu
- potila
iden ja h
enkilö
stö
n y
hte
inen
asia
. K
uopio
n y
liopis
to.
Väitöskirja
.
Potila
skysely
(n=
1538)
ja
Henkilö
stö
kysely
(n=
1093),
Ih
mis
lähein
en h
oito
-mitta
ri
Analy
ysim
enete
lmä
t: F
rekvenssi,
keskia
rvo, keskih
ajo
nta
, nonpara
metr
iset te
stit,
ryhm
itte
lyanaly
ysi, k
onfirm
ato
rin
en
fakto
ria
naly
ysi, r
egre
ssio
analy
ysi,
sis
ällö
n e
ritt
ely
Potila
at
arv
ostivat
henkilö
stö
n a
mm
attitaitoa, m
ielly
ttävää
kohte
lua, avun s
aantia
tarp
eis
iinsa, m
utt
a o
livat ty
yty
mättöm
iä
mahdolli
suute
en o
salli
stu
a o
ma
an h
oitoonsa, tie
don s
aantiin
, kiir
eeseen ja
riit
täm
ättöm
ään h
enkilö
kunta
mä
ärä
än.
Henkilö
stö
koro
sti h
enkilö
kohta
isia
voim
avaro
ja,
am
mattitaid
on
yllä
pitoa, ty
öyhte
isöä, ty
ötä
ja k
iireetö
ntä
ilm
apiir
iä h
oid
on la
atu
a
edis
tävin
ä tekijö
inä. Johta
jat arv
ioiv
at
työyhte
isön,
eett
iset asia
t ja
am
matt
itaid
on tärk
eim
mik
si hoid
on la
adun e
dis
täjik
si.
Henkilö
stö
arv
ioi kaik
ki hoid
on la
adun o
sa
-alu
eet tä
rkeäm
mik
si
kuin
ne tote
utu
ivat. K
uitenkin
henkilö
stö
on a
mm
attitaitois
ta,
motivoitunutt
a, itsensä ja o
man m
iele
nsä jo
hta
jia.
Johta
jien o
n t
ark
aste
ltava k
riittisesti
johta
mis
toim
inta
ansa ja k
eskityttävä
henkilö
stö
n v
oim
avaro
jen
vahvis
tam
iseen t
yöelä
mässä.
Sairaalo
iden o
n h
uole
hditta
va
henkilö
stö
n k
ork
easta
am
mattitaid
osta
ja
sen y
lläpitäm
isestä
. A
lusta
van m
alli
n
hoid
on la
adusta
ja
tkokehittä
min
en.
Löfm
an, P
. 2006.
Itsem
äärä
äm
isen e
dis
täm
inen.
Osalli
stu
van toim
inta
malli
n
kehittä
min
en r
eum
apotila
an
hoitoty
öhön. K
uopio
n y
liopis
to.
Väitöskirja
.
Osalli
sta
va toim
inta
tutk
imus;
reum
apotila
at (
n=
20)
teem
ahaasta
ttelu
,
hoitohenkilö
kunta
( n
=21)
ryhm
ähaasta
ttelu
, tu
tkija
n p
äiv
äkirja
. M
äärä
llin
en a
naly
ysi ja
la
adulli
nen
sis
ällö
n a
naly
ysi.
Itsem
äärä
äm
isen e
delly
tykset
hoitohenkilö
kunnan m
iele
stä
oliv
at:
lain
säädännön t
unte
mus,
eett
iste
n p
eria
att
eid
en n
oudatt
am
inen,
yhte
näis
ten toim
inta
malli
en s
oveltam
inen, tie
dolli
nen t
uki ja
potila
an t
ukem
inen k
oko h
oitoja
kson a
jan. Itsem
äärä
äm
istä
edis
täviä
tekijö
itä o
livat osalli
suus h
oitoty
ön k
ehittä
mis
een,
sitoutu
min
en p
itkäjä
nte
iseen toim
inta
an ja
jo
hdolta s
aatu
tuki.
Kehittä
mis
tä v
aativat
hoitoty
ön k
äytä
nnöt,
tie
dottam
inen ja
yhte
isty
ö h
oitohenkilö
kunnan v
älil
lä s
ekä a
uto
rita
arisuuden
vähentä
min
en.
To
isaalta a
sia
ntu
ntiju
us, yhte
isty
ö ja t
yössä
jaksam
inen lis
äänty
ivät
toim
inta
tutk
imuksen a
ikana.
Hoitohenkilö
kunnan h
alu
mu
uto
kseen,
jousta
vuus ja
kriittin
en a
rvio
inti s
ekä
johdolta s
aatu
tuki oliv
at hoitoty
ön
kehittä
mis
tä e
dis
täviä
asio
ita.
Mitchell,
L.&
Flin
,R.
2008. N
on
-te
chnic
al skill
s o
f th
e o
pera
tin
g
theatr
e s
cru
b n
urs
e: lit
tera
ture
re
vie
w.
Journ
al of A
dvanced
Nurs
ing
63(1
):15
-24.
Kirja
llisuuskats
aus: In
str
um
ento
ivie
n
hoitajie
n e
i-te
knis
ten t
aitoje
n k
art
oitus.
Julk
ais
uja
(n=
424),
jo
ista
13 ju
lkais
ulle
yksityis
kohta
inen s
isällö
nanaly
ysi.
10 ju
lkais
ua k
äsitte
li kom
munik
aatiota
, ja
niis
tä 8
myö
s tiim
ityötä
. 11 ju
lkais
ua k
äsitte
li tiim
ityötä
ja y
ksi niis
tä h
oitajie
n
tila
nnehalli
nta
a, tiim
ityötä
ja
kom
munik
aatiota
. Y
ksik
ään ju
lkais
u
ei käsitelly
t in
str
um
ento
ivan h
oitaja
n p
äätö
ksente
kokykyä ja
jo
hta
juutt
a.
Ei-te
knis
ten taitoje
n k
art
oitta
mis
elle
on
suuri t
arv
e instr
um
ento
ivie
n h
oitajie
n
toim
innassa.
Myös k
oulu
tuksessa o
n
pain
ote
ttava m
uitakin
kuin
teknis
iä
taitoja
.
L
iite
tau
lukko
1 (
5/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
New
house,
R.P
.,
Johantg
en,
M.,
P
ronovost, P
.J. &
Johnson, E
. 2005.
Perio
pera
tive n
urs
es a
nd
patie
nt
outc
om
es—
mort
alit
y,
com
plic
atio
ns,
and le
ngth
of sta
y.
AO
RN
Journ
al 81(3
): 5
08
-509,
513-5
16,
518,
520
-522,
525-5
28.
Perio
pert
iivis
et
johta
jat ja
osasto
nhoitaja
t (
n=
44)
Kysely
tutk
imus
(Th
e O
R M
anager
Surv
ey,
Th
e
Opera
tin
g R
oom
Directo
rs S
urv
ey).
V
asta
uspro
sentt
i 76 %
. P
otila
stie
dot
(n=
1894)
32 e
ri s
airaala
sta
vuosilt
a 2
000
-2002 (
pot:
vats
a-a
lueen a
neyry
sm
a,
aort
ta-f
em
ora
alin
en b
ypass).
T
ilasto
lliset analy
ysim
enete
lmät:
S
PS
S
10.0
for
Win
dow
s,
ST
AT
A 6
.0.
Logis
tin
en r
egre
ssio
analy
ysi ja
m
alli
nta
min
en
Potila
iden k
eski-
ikä 6
8 v
. E
niten p
otila
iden k
uole
mia
aih
eutti
perife
erin
en v
erisuonis
airaus (
84%
), k
ork
ea v
ere
npain
e (
59%
),
kro
onin
en k
euhkosairaus (
35%
) ja
neste
- ja
ele
ktr
oly
ytti-
epäta
sapain
o (
25
%).
Vakavia
kom
plik
aatioita a
iheutt
i ia
trogeenin
en h
ypote
nsio
(4,9
1%
), p
osto
pera
tiiv
inen in
fektio
(1
,64 %
) ta
i vahin
gossa t
ehty
punktio
(1.1
6%
). S
airaalo
ista
90
%:s
sa o
li yksi sairaanhoitaja
toim
enpid
ett
ä k
ohti.
Heis
tä 1
9 %
oli
sert
ifio
inti p
erio
pera
tiiv
iseen h
oitoon.
6 %
oli
tila
päis
iä tai
määrä
aik
ais
ia h
oitajia
, välit
ett
yjä
hoitajia
. 56 %
sairaalo
ista
oli
yövuoro
. K
om
plik
aatio
iden m
äärä
ja s
airaala
ssa o
loaik
a e
ivät
olle
et tila
sto
llisesti m
erk
ittä
viä
vert
ailt
aessa v
älit
ettyje
n h
oitajie
n
läsnäolo
a. potila
skuolle
isuus n
ousi 10 %
, kun k
äyte
ttiin
v’
älity
stoi
mis
ton
kaut
ta s
aatu
ja h
oita
jia. K
ompl
ikaa
tioita
oli
vähem
män n
iissä s
airaalo
issa, jo
issa e
i ollu
t yövuoro
toim
inta
a..
Pie
nem
mis
sä s
airaalo
issa e
i ole
yle
ensä y
övuoro
n a
ikais
ta
leik
kausto
imin
taa. T
äm
ä o
n
talo
udelli
nen p
äätö
s. H
eill
ä o
n m
yös
vähem
män r
iskia
lttiita
potila
ita.M
erk
ittä
vä t
ulo
s p
otila
s-
kuolle
isuuden ja
välit
ysto
imis
ton k
autt
a
tulle
iden h
oitajie
n v
älil
lä o
n y
llätt
ävä.
Se s
elit
tyy k
uiit
enkin
sill
ä,
ett
ä k
o.
hoitajil
la e
i ole
välttä
mä
ttä
perio
pera
tiiv
ista
erikois
osaam
ista
. O
sasto
nhoitaja
t ovat vastu
ussa s
iitä,
ett
ä v
älit
yksen k
autt
a t
ule
vill
a h
oitajil
la
on r
iittä
vä k
om
pete
nssi. T
yöhön
pere
hdytt
äm
inen k
uulu
u m
yös
välit
yksen h
oitajil
le.S
ert
ifio
innill
a
hoitaja
t hakevat
henkilö
kohta
ista
arv
oa,
tois
ten a
rvostu
sta
ja a
mm
atilli
sta
arv
oa.
Heill
ä o
n k
ork
eam
pi itsetu
nto
, henkilö
kohta
iset saavutu
kset,
am
matilli
nen a
senne ja k
asvava
tie
tom
äärä
erikois
alu
eesta
. M
yös
osasto
nhoitaja
t arv
osta
vat heitä
kork
eam
malle
kuin
tois
ia.
Ric
hard
son
-Te
nch,M
. 2008. T
he
Scru
b n
urs
e:
baskin
g in r
eflecte
d
glo
ry.
Journ
al of A
dvanced
Perio
pera
tive C
are
3(4
):125
-31.
Haasta
ttelu
tutk
imus; le
ikkausosasto
n
sairaanhoitaja
t (n
=18)
Melb
ourn
e,
Austr
alia
. S
isällö
n a
naly
ysi.
Sairaanhoitaja
t kokiv
at ristiriitais
ena r
oolin
sa toim
iessaan
instr
um
ento
ivana h
oitaja
na;
rooli
hoitaja
na v
ai te
knis
enä taitaja
na
oli
häm
mentä
vä. I
nstr
um
ento
ivana h
oitaja
na o
lem
inen k
oettiin
‖e
litis
tisek
si‖,
lähe
llä k
irurg
in s
tatu
sta
olev
ana.
Toi
saal
ta s
iinä
roolis
sa h
oitaja
oli
kork
ein
teknin
en e
kspert
ti.
Sairaanhoitajie
n o
n,
riip
pum
att
a s
iitä,
mis
sä r
oolis
sa h
e työskente
levätk
in,
keskitytt
ävä p
otila
an p
arh
aan
mahdolli
sen h
oid
on t
ote
uttam
iseen.
Tim
mons, S
. &
Ta
nner,
J.2
005.
Opera
tin
g t
heatr
e n
urs
es:
em
otio
nal la
bour
and t
he h
oste
ss
role
. Journ
al of
Nurs
ing P
ractice
11(2
):85-
91.
Sairaanhoitaja
t (n
=17),
teknis
et
assis
tentit
(n=
3)
Havain
noin
titu
tkim
us (
9
kk)
ja h
aasta
ttelu
tutk
imus
(puolis
truktu
roitu lom
ake)
Sis
ällö
n
analy
ysi ja
käsiteanaly
ysi
Nais
hoitajie
n m
iele
stä
yksi heid
än v
astu
ute
htä
vänsä o
n h
uole
htia
kirurg
ista
, jo
lloin
he t
oim
ivat
ikää
nkui
n ―e
män
nän‖
rool
issa
. Täm
ä ro
oli
sis
ältää 2
toim
into
a: pitää k
irurg
i ty
yty
väis
enä ja k
irurg
in
mie
ltä e
i saa p
ahoitta
a. E
sim
erk
eis
sä tä
tä k
uvattiin
sanoje
n ja
tekoje
n k
autta. M
iespuolis
et hoitaja
t eiv
ät nähneet
tätä
osana
työt
ään.
‖Em
ännä
n ro
oli‖
on tu
ntei
siin
liitt
yvää
toim
inta
a, jo
ta
esiin
tyy y
hte
isty
ötila
nte
issa , e
i kuitenkaan p
otila
sta
kohta
an.
Tu
nte
elli
nen h
uole
htija
– r
ooli
on
voim
akkaasti s
idoksis
sa s
ukupuole
en,
nais
hoitajii
n. S
itä v
oi kuts
ua m
yös
sentim
enta
alis
eksi säännöksi
YH
TE
IST
YÖ
- J
A T
IIM
ITA
IDO
T
Adam
s, W
.E., B
aylis
, O
.J.&
F
raser
,S.G
. 2006.
Does t
he
scru
b n
urs
e m
att
er?
Eye 2
1, 116-
118.
100 k
om
plis
oitunutta t
oim
enpid
että/
uusin
tale
ikkaus v
. 2001
-2003;
Retr
ospektiiv
inen tapaustu
tkim
us/
poik
kile
ikkaus: hoitajie
n t
yökokem
uksen
pituus (
sairaala
n tie
tokanta
).
Instr
um
ento
ivan h
oitaja
n työkokem
uksella
on v
aik
utu
sta
kom
plik
aatio
iden e
siin
tym
iseen ja
uusin
tale
ikkaukseen: K
okenut
hoitaja
( >
10v.)
: 14 %
toim
enpiteis
tä u
usin
tale
ikkaukseen,
vähem
män k
okenut (<
7v.)
hoitaja
: 31 %
toim
enpiteis
tä
uusin
tale
ikkaukseen.
Kokenut hoitaja
vaik
utt
aa k
irurg
in
kykyyn s
uoritt
aa toim
enpid
e ilm
an
kom
plik
aatio
ita. K
okenut hoitaja
reagoi
tehokkaam
min
, vaik
uttavam
min
kom
plis
oituneis
sa tila
nte
issa. H
oitaja
n
kokem
us v
aik
utt
aa s
uora
an
toim
enpiteen s
uju
vaan k
ulk
uun.
Liit
eta
ulu
kko
1 (
6/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Catc
hpole
,K., M
ishra
,A., H
anda,
A. &
McC
ullo
ch,P
. 2008.
Te
am
work
and e
rror
in t
he
opera
tin
g r
oom
:analy
sis
of skill
s
and r
ole
s. A
nnals
of S
urg
ery
247(4
):699-7
06.
Havannoin
titu
tkim
us: la
paro
skooppin
en
chole
kyste
kto
mia
(n=
26)
ja c
aro
tic
endart
ere
kto
mia
(n=
22):
Leik
kaustiim
in
jäsente
n tiim
ityöskente
lyta
itoje
n
vaik
utu
s t
oim
enpiteen t
eknis
een
tote
utu
kseen.
Havain
not ja
ettiin
4
dim
ensio
on ja
pis
teyte
ttiin
: -
johta
min
en ja
toim
inta
(LM
) -
tiim
ityöskente
ly ja
yhte
isty
ö
- ongelm
anra
tkais
u ja
päätö
ksente
ko
- tila
nnehalli
nta
T
oim
enpid
eaik
a, te
knis
et
virheet, m
uut
toim
inta
häiriö
t m
itattiin
eri p
ara
metr
eill
ä
jokais
esta
toim
enpiteestä
. N
äm
ä k
äsiteltiin
tila
sto
llisesti
varia
nssia
naly
ysill
ä ja
lin
eaarisella
re
gre
ssio
analy
ysill
ä
Johta
mis
ella
ja
toim
innan s
uju
mis
ella
(LM
) oli
merk
ittä
vä, m
utta
vasta
kkain
en v
aik
utu
s toim
enpiteen a
ikaan: aik
a p
iteni
merk
ittä
västi, kun a
neste
sio
logit s
aiv
at
kork
eat
pis
teet LM
:stä
. V
asta
avasti a
ika lyheni, k
un k
irurg
eill
a o
li kork
eat
LM
-pis
teet.
Kirurg
isill
a, te
knis
illä v
irheill
ä o
li voim
akas y
hte
ys
tila
nnehalli
nta
an.
Muut to
imin
nan o
ngelm
at
ja v
irheet
liittyiv
ät
hoitajie
n L
M-t
aitoih
in.
Tiim
ityöskente
lyn p
ara
nta
mis
ella
ja
kom
munik
aatio
taitoje
n k
ehittä
mis
ellä
on m
erk
ittä
vä v
aik
utu
s toim
enpiteen
kirurg
iseen, te
knis
een t
ote
utu
kseen ja
potila
alle
tehtä
vän t
oim
enpiteen
onnis
tum
iselle
.
Cla
ncy,
C.M
. 2007.T
eam
ST
EP
PS
: optim
izin
g
team
work
in
the p
erio
pera
tive
settin
g. A
OR
N J
ourn
al 86(1
): 1
8,
20,
22.
Th
e A
gency f
or
Healthcare
Researc
h
and Q
ualit
y (
AH
RQ
), T
he U
S
Depart
ment
of
Defe
nse (
DoD
):
Te
am
ST
EP
PS
. A
OR
N´s
Patie
nt S
afe
ty F
irst P
rogra
m
2002 :
Asia
ntu
ntija
ryhm
ä/ S
isällö
n
analy
ysi
Te
am
ST
EP
PS
- ohje
lma a
nta
a n
äytt
öön p
eru
stu
van t
yövälin
een
suunnitella
, to
teuttaa ja k
ehittä
ä h
oitoty
ön t
oim
into
ja ja
potila
stu
rvalli
suutt
a tiim
ityöskente
lyn a
vulla
. T
ehokkaalla
ja
to
imiv
alla
tiim
ityöskente
lyllä
on v
aik
utu
sta
potila
stu
rvalli
suute
en.
Leik
kausyksik
ön h
enkilö
stö
n tyyty
väis
yys p
ara
ni 19 %
toim
ivan
tiim
ityön a
nsio
sta
.
Aik
ais
em
min
odote
ttiin
henkilö
stö
ltä
virheetö
ntä
työtä
. N
yt
ym
märr
etä
än,
ett
ä e
rehty
min
en o
n in
him
illis
tä.
Te
hokas, to
imiv
a t
iimityöskente
ly
ennaltaehkäis
ee v
irheitä, puuttuu
virheis
iin h
eti, m
inim
oi virheid
en
seura
ukset
heti ja
mahdolli
sta
a p
otila
an
turv
alli
sen h
oid
on.
Holm
lund,
L., K
ankkunen, P
.,
Koponen,
L., E
riksson, U
. &
S
uom
inen, T
. 2007.
Osasto
nhoitajie
n its
earv
ioin
ti
osaam
isesta
an tulo
skort
in (
BS
C)
näkökulm
ien m
ukaan. H
oitotie
de
19 (
3),
128-1
39.
HU
S:n
eri t
oim
ialo
illa työskente
levät
osasto
nhoitaja
t (n
=160)
touko
-kesäkuun 2
005 a
ikana
kysely
lom
akkeella
, jo
ka p
eru
stu
i H
US
:n
osasto
nhoitajie
n ja
ylih
oitajie
n (
n=
50)
tuott
am
aan la
adulli
seen a
ineis
toon
osasto
nhoitajie
n o
saam
isalu
eis
ta.
Lom
aketta k
ehitett
iin e
delle
en
kirja
llisuuden p
eru
ste
ella
. V
asta
uspro
sentt
i 74 %
(n=
119).
Osasto
nhoitajie
n a
rvio
innin
tulo
kset:
P
rosessin
äkökulm
an m
ukaan:
- str
ate
gin
en o
saam
inen h
yvää,
osaavat suunnitella
osasto
n t
oim
inta
a, kehittä
ä
toim
inta
pro
sesseja
, vasta
ta t
oim
inta
pro
sessie
n s
uju
vuudesta
, heik
oiten h
alli
ttiin
osasto
n p
itkän a
ikavälin
toim
innan s
uunnitte
lu,
parh
aiten h
oitoty
ön a
sia
ntu
ntija
na toim
imin
en, heik
oin
ta
osalli
stu
min
en la
atu
työn p
roje
kte
ihin
.
Asia
kasnäkökulm
an m
ukaan:
- vahvin
osaam
inen o
sasto
n
potila
sry
hm
ien h
oid
on p
eria
atteid
en h
alli
nnassa, heik
oin
ta
näytt
öön p
eru
stu
vat hoitoty
ön k
ehittä
min
en
-
parh
ain
ta o
saam
ista
henkilö
stö
resurs
sie
n k
ohdenta
min
en
vasta
am
aan p
otila
an h
oid
on tarv
etta.
T
alo
usnäkökulm
an m
ukaan:
- heik
oin
ta o
saam
ista
osasto
n
talo
uden s
uunnitte
lu,
vahvin
ta b
udje
ttio
saam
iseen liit
tyvä o
sasto
n
toim
innan s
uunnitte
lu
- vahva o
saam
inen o
sasto
n la
itekannasta
vasta
am
inen
- hyvä o
saam
inen h
enkilö
stö
resurs
sie
n k
ohdenta
mis
essa.
H
enkilö
stö
näkökulm
an m
ukaan:
- vahvaa o
saam
ista
säädöste
n
ja s
opim
uste
n h
uom
ioon o
ttam
inen,
hyvää o
ngelm
atila
nte
iden
käsitte
ly,
- vahvin
osaam
inen k
oulu
tussuunnitelm
ien tekem
isessä
ja k
ehityskeskuste
luis
sa,
hyvä o
saam
inen p
ere
hdyty
sohje
lman
syste
ma
attis
essa tote
uttam
isessa o
sasto
lla.
Tu
loksia
voi hyödyntä
ä
pere
hdyty
sohje
lman ja
kehittä
mis
keskuste
luje
n s
uunnitte
lussa
ja t
ote
utt
am
isessa.s
ekä
osasto
nhoitajie
n ja
lä
äkäre
iden
yhte
isty
ön tehosta
mis
essa
työparity
öskente
lyä h
yödyntä
en.
Jatk
otu
tkim
uksena s
elv
itett
ävä,
mill
ais
ta o
saam
ista
osasto
nhoitajil
ta
odote
taan e
sim
. org
anis
aatio
n taholta.
L
iite
tau
lukko
1 (
7/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Makary
, M
.A., S
exto
n,
J.B
.,
Fre
ischla
g, J.A
., H
olz
muelle
r,
C.G
., M
illm
an, E
.A., R
ow
en,
L. &
P
ronovost, P
.J. 2006. O
pera
tin
g
room
team
work
am
ong
physic
ians a
nd n
urs
es: te
am
work
in
the e
ye o
f th
e b
ehold
er.
Journ
al o
f A
merican C
oll
Surg
ery
202(5
): 7
46-7
52.
Sairaalo
iden (
n=
60)
leik
kausyksik
köje
n
kirurg
it, aneste
sio
logit,
aneste
sia
hoitaja
t ja
le
ikkaushoitaja
t.
Kysely
tutk
imu
s (
Safe
ty A
ttitudes
Questio
nnaire).
Tila
sto
lliset
analy
ysim
enete
lmät. V
asta
uspro
sentt
i 77.1
%
Kirurg
it ja a
neste
sio
logit m
ääritteliv
ät
tiim
ityön v
aatim
ukset
eri
tavalla
kuin
hoitaja
t. Y
hte
isty
ön la
atu
ja
kom
munik
oin
tita
idot oliv
at
hoitajie
n m
iele
stä
tärk
eim
piä
. K
irurg
it p
itiv
ät
om
aa y
hte
isty
ötä
än
kirurg
ien k
anssa 8
5 %
eritt
äin
kork
eala
atu
isena. H
oitajis
ta 4
8 %
piti tiim
ityöskente
lyä k
irurg
ien k
anssa k
ork
eata
sois
ena. K
irurg
ien
mie
lestä
heid
än tiim
ityöskente
lyta
itonsa o
vat hyvät.
Lääkärit m
äärittele
vät
om
at
tiim
ityöta
itonsa t
ois
ten k
anssa y
leensä
hyvik
si, k
un t
aas h
oitajie
n m
iele
stä
lä
äkäre
iden t
aid
ot
ovat keskin
kert
ais
et.
Te
rveydenhuollo
n o
rganis
aatio
iden o
n
tutk
itta
va t
iimityöskente
lyä tie
teelli
sesti
valik
oid
uin
me
nete
lmin
ja t
unnuste
ttava
kom
munik
aatio
n ja y
hte
isty
ön t
ärk
eys
potila
stu
rvalli
suuden takaaja
na.
Masurs
ky,D
., D
exte
r, F
. &
N
ussm
eie
r,N
A.
2008.
Opera
tin
g
room
nurs
ing d
irecto
rs´in
flu
ence
on a
naesth
esia
gro
up o
pera
tin
g
room
pro
ductivity. A
nesth
esia
and
Analg
esia
107 (
6):
1989
-96.
Aneste
sia
ryhm
än tuottavuuden y
hte
ys
leik
kausyksik
ön jo
hta
jan
johta
mis
tapaan, palk
kaan ja
yksik
ön
budje
ttiin
.
Leik
kausosasto
n jo
hta
jia k
oskevat
kirje
et (n
= 1
64);
sis
ällö
n a
naly
ysi sekä
kysely
tutk
imus (
n=
303)
johta
jien
palk
kaa ja
yksik
ön b
udje
ttia
koskie
n.
Hyöty
ja
tuottavuus o
livat
yhte
ydessä t
ois
iinsa. H
yvä s
uhde
henkilö
stö
ön (
johta
mis
tapa)
lisäsi tu
ott
avuutt
a.
Tila
sto
llisesti
merk
itsevä tulo
s o
li yksik
ön b
udje
tin,
johta
jan p
alk
an ja
aneste
sia
ryhm
än t
uott
avuuden v
älil
lä.
Hyvällä
jo
hta
mis
tavalla
on m
erk
itystä
aneste
sia
ryhm
än t
yöpanokseen ja
tuott
avuute
en. J
ohta
jan k
annusta
va ja
kilp
aile
ma
an k
ehott
ava o
te v
aik
uttavat
positiiv
isesti t
uott
avuute
en.
Reynold
s, A
. &
Tim
mons, S
. 2005.
Th
e d
octo
r-nurs
e
rela
tio
nship
in
the o
pera
tin
g
theatr
e.
British J
ourn
al of P
erio
pera
tive
Nurs
ing
5(3
):110-1
15.
Syste
ma
attin
en k
irja
llisuuskats
aus:
sis
ällö
n a
naly
ysi.
Henkilö
kohta
inen k
okem
us (
n=
1);
dokum
ento
nti ja s
isällö
n a
naly
ysi.
Lääkäri-h
oitaja
suhde le
ikkausyksik
össä p
oik
kesi vasta
avasta
osasto
illa.
Leik
kausyksik
össä s
uhde o
li ystä
välli
nen,
info
rmatiiv
inen ja
vaik
uttava,
tehokas tunnelm
altaan.
Leik
kausyksik
ön ilm
apiir
illä ja
tiim
ityöllä
on v
aik
utu
sta
lä
äkäri
-hoitaja
suhte
eseen.
Sile
n-L
ipponen,
M. 2005.
Te
am
work
in
Opera
tin
g R
oom
N
urs
ing.
Conceptu
al P
ers
pective
and F
innis
h, B
ritish a
nd A
me
rican
Nurs
es´
and N
urs
ing S
tudents
´ E
xperie
nces. K
uopio
n y
liopis
to.
Väitöskirja
.
Laadulli
nen t
utk
imu
s ;
Haasta
ttelu
;
suom
ala
iste
n,
engla
ntila
iste
n ja
am
erikkala
iste
n h
oitajie
n ja
hoitoty
ön
opis
kelij
oid
en m
erk
itykselli
set
tapahtu
mat: k
uvaile
va f
enom
enolo
gin
en
menete
lmä ja
la
adulli
nen s
isällö
n
analy
ysi.
Tiim
i-käsitte
en m
äärittely
kirja
llisuuden
peru
ste
ella
käsiteanaly
ysill
ä.
Am
mattitaitois
et tiim
it o
livat kyvykkäitä ja h
alu
kkaita y
hte
isty
öhön
hoid
olli
sen o
saam
isen, pers
oonalli
sen t
aitavuuden ja
sosia
alis
ten
ja t
eknis
ten taitoje
n o
salta.
Tiim
in jä
sente
n k
yky h
avaita r
iskejä
ja
ohja
ta t
ois
ten tiim
in
jäsente
n työskente
lyä y
lläpiti le
ikkauspotila
an turv
alli
suutt
a.
Pie
net
yksik
öt
oliv
at
jousta
vam
pia
ja
mie
llytt
äväm
piä
sekä s
iellä
oli
help
om
pi olla
tois
ille a
vuksi, k
om
munik
oid
a ja t
ehdä p
äätö
ksiä
. T
iimityötä
vaik
euttiv
at: e
pävarm
uus, ja
tkuvat m
uuto
kset tiim
in
kokoonpanossa, ta
rve y
litöih
in, tä
ydelli
syyden t
avoitte
lu, pulm
at
vuoro
vaik
utu
ksessa. V
asta
-alk
aja
t ja
iäkkäät ty
önte
kijä
t kokiv
at
työn le
ikkaustiim
eis
sä s
tressaavaksi.
Opis
kelij
at kokiv
at le
ikkausosasto
n o
ppim
isym
päristö
nä
hankala
ksi seura
avis
ta s
yis
tä: vain
muuta
ma
n v
iikon m
itta
inen
harjo
itte
luja
kso,
ohja
aja
n k
ieltein
en t
ai ylis
uoje
leva a
senne,
teknis
en toim
innan k
oro
stu
min
en, virheid
en k
ieltäm
inen
Tiim
ityötä
on t
arp
een s
elk
iytt
ää
työnte
kijö
iden t
oim
innan e
ttä
leik
kauspotila
iden turv
alli
suuden o
salta.
Leik
kaustiim
in h
enkis
tä ilm
apiir
iä o
n
kehitett
ävä.
Leik
kausyksik
öid
en talo
udelli
sta
ja
toim
innalli
sta
org
anis
oin
tia o
n
selv
itettävä jatk
ossa e
sim
. ylit
öid
en
järje
stä
mis
en k
annalta.
L
iite
tau
lukko
1 (
8/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Ste
rchi, S
. 2007. P
erc
eptio
ns t
hat
aff
ect
physic
ian-n
urs
e
colla
bora
tio
n in
the p
erio
pera
tive
settin
g
AO
RN
Journ
al 86(1
): 4
5-4
6,
48-
52,
54-5
7.
Leik
kausyksik
öid
en (
n=
16)
hoitaja
t ja
lä
äkärit (
n=
137)
3 v
iikon a
ikana/
Kysely
tutk
imu
s (
Jeffers
on S
cale
of
Attitudes T
ow
ard
Physic
ian
-Nurs
e
Colla
bora
tio
n)
Vasta
uspro
sentt
i:
lääkärit 90 %
, hoitaja
t 71 %
. T
ilasto
lliset
analy
ysim
enete
lmät.
(SP
SS
; M
, S
D,
AN
OV
A,
Hoitajie
n a
sennoitum
inen y
hte
isty
ötä
kohta
an o
li kork
eam
pi kuin
lä
äkärie
n.
Lääkäre
iden k
ohdalla
työkokem
uksen p
ituus v
ahvis
ti
yhte
isty
öhön a
sennoitum
ista
, k
un taas h
oitajil
la työkokem
uksen
pituus v
ähensi asennett
a y
hte
isty
öhön.
Päiv
äkirurg
iassa
toim
ivie
n h
oitajie
n a
senne o
li positiiv
isem
pi yhte
isty
öhön.
Fa
kto
rit
(ka: hoitaja
t / lä
äkärit)
-D
om
inoiv
a lä
äkäri (
5,6
8/ 4,8
0)
-Hoitaja
n a
uto
nom
isuus (
11,6
9/1
1,1
8)
- Jaettu k
oulu
tus ja
tiim
ityö
(25,6
8 /
24,0
8)
, -
Välit
täm
inen. (
10,9
3 /
10,2
3)
Lääkäre
ihin
verr
att
una h
oitajil
la o
li positiiv
isem
pi asenne p
otila
an
hoitoa k
oskevaan p
äätö
ksente
koon,
orie
nta
atio
koulu
ttautu
mis
een ja
am
mattik
untien v
älis
een y
hte
isty
öhön,
psykososia
alis
een ja
koulu
tukselli
seen o
tteeseen p
otila
an
hoid
ossa.
Lis
äksi hoitajil
la o
li voim
akkaam
pi vastu
stu
s
dom
inoiv
aa lä
äkäriä
kohta
an k
uin
lääkäre
illä
its
ellä
än.
Hoitajie
n ja lä
äkäre
iden ilm
ais
em
assa
suhta
utu
mis
essa y
hte
isty
öhön o
li m
erk
ittä
vää e
roa.
Hoitaja
t suhta
utu
ivat
yhte
isty
öhön p
ositiiv
isem
min
kuin
lä
äkärit.Lääkäre
iden p
itkä t
yökokem
us
autt
oi heitä y
mm
ärt
äm
ään p
are
mm
in
hoitaja
n r
oolin
ja
tehtä
vät, jo
lloin
he
suhta
utu
ivat m
yönte
isem
min
yhte
isty
öhön. V
asta
avasti p
itkä
kokem
us v
ähensi hoitajie
n
suhta
utu
mis
ta y
hte
isty
öhön,
tausta
lla
vaik
utt
am
assa s
aattaa o
lla k
okem
us
huonosta
kom
munik
oin
nis
ta ja
ale
nta
vasta
kohte
lusta
.Tiim
ityöskente
lyä ja
kom
munik
oin
tia
on t
utk
itta
va lis
ää
leik
kausyksik
össä. Y
hte
isty
ön
suju
min
en le
ikkaustiim
issä o
n
ole
elli
nen o
sa p
otila
an t
urv
alli
sta
hoitoa.
Ta
nner,
J. &
Tim
mons, S
. 2000.
Backsta
ge in t
he t
heatr
e
Journ
al of A
dvanced N
urs
ing 3
2
(4):
975–9
80.
Havannoin
titu
tkim
us le
ikkaussalis
sa
:tila
-analy
ysi (G
offm
an: T
he
Pre
senta
tio
n o
f S
elf in
Every
day L
ife.)
Henkilö
kunnan k
äyttäyty
mis
tä p
ysty
ttiin
selit
täm
ään k
äytt
äm
ällä
tila
-analy
ysiä
apuna. Leik
kaussalis
sa o
n k
äytö
ssä v
oim
akas
‖näy
ttäm
önta
kain
en‖ a
lue.
Tila
-analy
ysiä
voi käytt
ää m
yös
leik
kausyksik
össä jo
hta
mis
en
tutk
imis
een.
DO
KU
ME
NT
OIN
TI-
, T
IET
OT
EK
NII
KK
A-
JA
V
IES
TIN
TÄ
TA
IDO
T
Ensio
, A
.2001. H
oitoty
ön
toim
innan m
alli
nta
min
en. S
uom
i.
Kuopio
n y
liopis
to. V
äitöskirja
.
Induktiiv
is-d
eduktiiv
inen
lähesty
mis
tapa: S
airaanhoitaja
t ja
peru
shoitaja
t : hoitoty
ön
toim
into
kuvaukset: s
isällö
n a
naly
ysi +
H
HC
C-lu
okitte
lu. A
sia
ntu
ntija
ryhm
ä:
Shtl-t
estivers
io M
irandaan. P
otila
iden
hoitosuunnitelm
at M
iranda-o
hje
lma
an;
toim
ivuuden a
rvio
inti.
Hoitohenkilö
kunta
arv
ioi lu
okituksen k
äytö
n e
nsin
kankeaksi,
myös o
hje
lmis
ton k
äyttö o
li hid
asta
. K
okeilu
n e
dete
ssä
kokem
ukset m
uutt
uiv
at positiiv
isem
mik
si. L
uokituksen h
yvä
hoitoty
ön t
oim
innan k
attavuuus r
ohkais
ee s
en h
yödyntä
mis
tä
potila
an h
oid
on k
irja
am
iseen k
oko p
otila
an h
oitoketju
n a
ikana.
Tu
loksia
void
aan k
äytt
ää a
tk-p
ohja
ista
n h
oid
on
dokum
ento
intijä
rjeste
lmie
n k
ehittä
mis
een.
Ele
ktr
onin
en p
otila
an h
oid
on
kirja
am
inen o
nnis
tuu, m
ikäli
tie
tote
knis
esti p
ysty
ttään k
ehittä
mä
än
potila
skert
om
usohje
lmia
, jo
tka tukevat
käytä
nnön t
oim
innan tote
uttam
ista
ja
potila
an h
oitoon o
salli
stu
vie
n
asia
ntu
ntijo
iden työtä
. S
truktu
roitu
dokum
enta
atio
mahdolli
sta
a h
oitoty
ön
toim
innon v
ert
aile
van
jälk
ikäte
ista
rkaste
lun ja
toim
inna
n
kehittä
mis
en. K
äsitte
iden k
äytö
n
yhte
nevyys ja
selk
eys p
ara
nta
vat
näytt
öön p
eru
stu
van h
oitoty
ön
tote
uttam
ista
ja
lis
äävät potila
an h
oid
on
laatu
a.
Gard
ezi,F
., L
ingard
,L., E
spin
, S
.,
Whyte
, S
., O
rser,
B. &
Baker,
G
R.2
009. S
ilence,
pow
er
and
com
munic
atio
n in t
he o
pera
tin
g
room
. Journ
al of A
dvanced
Nurs
ing
65(7
):1390
-9.
Havannoin
titu
tkim
us; 700 t
oim
enpid
ett
ä
vuosin
a 2
005
-2007.
Sairaanhoitajie
n ja
kirurg
ien v
älin
en k
om
munik
aatio
. K
riittin
en e
tnogra
fin
en m
enete
lmä.
Kom
munik
aatio
ssa ilm
eni kolm
ea e
ri h
ilja
isu
uden m
uoto
a:
- kom
munik
aatio
n p
uute
-
pyyntö
ihin
ja
vaatim
uksiin
vasta
am
att
om
uus
- hilj
ais
ella
äänellä
puhum
inen
Hilj
ais
uutt
a k
äyte
ttiin
vaik
utt
am
isstr
ate
gia
na ja
valla
nkäytö
n
välin
eenä.
Hilj
ais
uus o
n tehokas v
alla
nkäytö
n
välin
e ja
aih
euttaa r
istiriitais
ia tila
nte
ita
yhte
isty
ön s
uju
mis
essa.
Kom
munik
aatio
taid
ois
sa ja
yhte
isty
össä o
n k
ehitett
ävää
leik
kaustiim
in jäsente
n k
esken.
Liit
eta
ulu
kko
1 (
9/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Jauhia
inen, A
.2004.: T
ieto
- ja
vie
stin
täte
kniik
ka tule
vais
uuden
hoitoty
össä. A
sia
ntu
ntija
ryhm
än
näkem
ys h
oitoyön s
kenaario
ista
ja
kvalif
ikaatio
ista
vuonna 2
010.
Kuopio
n y
liopis
to. V
äitöskirja
.
Tu
levais
uudentu
tkim
us;
Delfim
enete
lmä
; asia
ntu
ntija
ryhm
ä
(n=
81),
jo
nka m
uodostivat
terv
eyden
huollo
n k
äytä
nnön,
koulu
tuksen,
halli
nnon, tu
tkim
uksen,
kehittä
mis
en ja t
erv
eydenhuollo
n
tie
tote
kniik
an tehtä
vis
sä t
yöskente
levät
am
mattila
iset sekä m
aalli
kkojä
senin
ä
potila
at.
I kysely
: kvalit
atiiv
inen a
voin
kysely
: sis
ällö
n a
naly
ysi.
II ja
III k
ysely
: str
uktu
roid
ut kysym
ykset:
tila
sto
lliset m
enete
lmät
ja F
isherin
ta
rkka t
esti.
Tie
to-
ja v
iestin
täte
kniik
kaa k
äyte
tään in
him
illis
en t
oim
innan
tukena h
oitoty
ön tote
uttam
isessa ja k
ehittä
mis
essä v
uonna
2010.T
ule
vais
uuden 3
hoitoty
ön s
kenaario
ta: hoitoty
ön
tie
donhalli
nta
ja
kehittä
min
en,
asia
kaslä
htö
isyys ja its
ehoito s
ekä
tekniik
ka v
ai ih
min
en.
Tu
levais
uuden h
oitoty
önte
kijä
n k
valif
ikaatio
iksi m
uodostu
ivat:
-h
oitam
isen o
saam
inen (
am
mattia
lueen la
aja
-ala
inen h
alli
nta
, eett
iset vaatim
ukset, v
uoro
vaik
utu
s-,
verk
osto
- ja
yhte
isty
öta
idot,
päätö
ksente
kokyky, ohja
usta
idot, h
oitoyön s
ähköis
en k
irja
am
isen
taid
ot)
, -h
oitoty
ön tie
donhalli
nta
(tieto
- ja
vie
stintä
tekniik
an
peru
skäytt
öta
idot, tie
tojä
rjeste
lmie
n ja
–sovellu
ste
n k
äytt
öta
idot,
tie
tosuoja
n ja –
turv
an h
alli
nta
), -
mu
uto
ksen h
alli
nta
ja
kehittä
min
en (
asente
elli
set valm
iudet
tieto
- ja
vie
stin
täte
kniik
an
käytt
öön, ja
tkuvan o
ppim
isen t
aid
ot,
tie
to-
ja v
iestintä
tekniik
kaa
hyödyntä
vän h
oitoty
ön k
ehittä
mis
taid
ot,
tutk
imusta
idot)
Tä
rkeim
mik
si kvalif
ikaatio
vaatim
uksik
si arv
ioitiin
: -t
ieto
suoja
n ja
–tu
rvan m
ukain
en toim
inta
-k
iinnostu
s ihm
isestä
kokonais
uudessaan
-y
hte
isty
ö-
ja t
iimityöta
idot m
onia
mm
atilli
sta
työskente
lyä v
art
en
-vahva e
ett
inen s
itoutu
min
en työhön
-m
yönte
inen a
sennoitum
inen tie
to-
ja v
iestintä
tekniik
an k
äytt
öön
ja
verk
osto
ituvaan työskente
lyta
paan
Tu
levais
uuden h
oitoty
ö e
delly
ttää
hoitajie
n h
oitoty
ön tie
donhalli
nnan
osaam
isen k
art
oitta
mis
ta, henkilö
stö
n
täydennys-
ja lis
äkoulu
tusta
sekä
pere
hdytt
äm
istä
uusiin
tie
tojä
rje
ste
lmiin
ja
asia
kaslä
htö
isiin
työkäytä
ntö
ihin
.
Junttila
, K
. 2005. P
erio
pera
tive
dokum
enta
tio
n in F
inla
nd.
Valid
atin
g t
he P
erio
pera
tive
Nurs
ing D
ata
Set in
Fin
nis
h
Perio
pera
tive N
urs
ing. T
uru
n
ylio
pis
to. V
äitöskirja
.
Kysely
(n=
171);
leik
kaus-
ja
aneste
sia
hoitaja
t,
Kirja
am
islo
makkeet
(n=
53)
;sis
ällö
n
analy
ysi.
PN
DS
-sanasto
; delp
hi-
tutk
imus.
Kysely
(n=
414);
perio
pera
tiiv
isen
hoitoty
ön d
iagnoosie
n t
ärk
eys.
Perio
pera
tiiv
iste
n a
rtik
kelie
n (
n=
134);
sis
ällö
n a
naly
ysi.
Kysely
( n
=146);
hoitajie
n a
senne
dia
gnoosie
n k
äytt
öä k
ohta
an.
Kirja
am
isessa h
avaittiin
puuttein
a e
päsäännölli
syys,
päälle
kkäis
yys,
rin
nakkais
uus,
epäta
rkkuus ja
tulk
innalli
suus.
Kirja
ukset keskitty
ivät
potila
an fyysis
een ja
aseptiseen
turv
alli
suute
en. K
irja
am
isen m
otiiv
ina k
oro
stu
i potila
an ja
henkilö
kunnan o
ikeustu
rvan t
ote
utu
min
en.
PN
DS
:n d
iagnoosit ja in
terv
entiot vasta
siv
at
hyvin
suom
ala
ista
perio
pera
tiiv
ista
hoitoty
ön k
ulttu
uria.
Hoitaja
t eiv
ät kuitenkaan
nähneet
hoitoyön d
iagnoosie
n k
äytt
öä tarp
eelli
sena,
vaik
ka
tunnis
tivatk
in d
iagnoosin
asett
am
isen e
nsim
mäis
enä v
aih
eena
tärk
eänä k
oetu
ssa h
oitoyön p
rosessis
sa.
Kym
menen y
leis
intä
perio
pera
tiiv
ista
hoitoto
imin
taa:
-potila
an läm
pöta
sapain
on s
äily
ttäm
inen
-p
otila
an k
ivunhoitom
enete
lmä
t -le
ikkausasennosta
jo
htu
vie
n k
om
plik
aatioid
en e
hkäis
y
-neste
tasapain
on t
ark
kailu
ja h
oito
-vere
nvuo
don t
ark
kailu
ja h
oito
-ih
onkom
plik
aatio
iden e
hkäis
y
-potila
an t
ukem
inen ja
yhte
isty
ö
-lä
äkehoito
-aseptiik
an tote
utu
mis
esta
huole
htim
inen
-aneste
sia
sta
ja t
oim
enpiteis
tä t
iedott
am
inen ja
kirja
am
inen
PN
DS
- sanasto
n s
uurim
mat
puutteet
liittyvät
sen lu
ettelo
nom
ais
een
rakente
eseen ja
term
ien
epäjo
hdonm
ukais
een a
bstr
aktio
tasoon.
Sanasto
a v
oid
aan k
uitenkin
käytt
ää
suom
ala
isen p
erio
pera
tiiv
isen h
oitoty
ön
kirja
am
isen s
tandard
oituna k
iele
nä.
Sanasto
a o
n tark
iste
ttava k
äytä
nnön
hoitoty
ön ja
sähköis
en k
äyte
ttävyyden
näkökulm
asta
.
L
iite
tau
lukko
1 (
10/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Khoshbin
,A., L
ingard
.L. &
Wrig
ht,
J. 2009. E
valu
atio
n o
f pre
opera
tive a
nd p
eriopera
tive
opera
tin
g r
oom
brie
fin
gs a
t th
e
hospital fo
r S
ick C
hild
ren.
Canadia
n J
ourn
al of
Surg
ery
52(4
):309-3
15.
To
ronto
lais
essa s
airaala
ssa, la
ste
n
leik
kausyksik
össä t
ote
ute
ttavat
leik
kaustiim
ien
keskuste
lu/p
uin
tip
ala
verit ennen
potila
an s
alii
n tulo
a (
n=
159)
ja
toim
enpiteen a
ikana t
apahtu
vana
(n=
232):
Ain
eis
tonkeru
um
enete
lmät:
-
havannoin
ti
- kysely
lom
ake
- henkilö
kohta
iset haasta
ttelu
t
Pre
-pala
vere
issa k
irurg
it (
35 %
) ja
aneste
sio
logit (
50%
) eiv
ät
osalli
stu
neet pala
vere
ihin
, hoitaja
oli
pois
sa v
ain
yhdestä
. V
aik
eita k
eskuste
luaih
eita o
li m
ahdolli
set vir
heet ta
i hoito
-ongelm
at. H
oitajie
n m
iele
stä
pala
verit
lisäsiv
ät m
erk
ittä
västi
turv
alli
suuden tunnett
a k
oskie
n p
otila
an h
oitoto
imia
sekä
mahdolli
stivat tu
rvalli
sen h
oid
on tote
utu
ksen. N
äkem
ykset
ero
siv
at tiim
ityöskente
lyn s
uju
mis
esta
. P
ala
verie
n
‖hyö
dylli
syyd
en‖ k
okem
ises
sa o
li er
oja;
kiru
rgit
eivä
t vie
lä
nähneet
niit
ä m
erk
ittä
vin
ä.
Hoitohenkilö
kunta
on s
isäis
tänyt
pala
verie
n m
erk
ityksen p
otila
an h
oid
on
turv
aam
iseksi, m
utta lä
äkärit eiv
ät vie
lä
suhte
udu n
iihin
positiiv
isesti.
V
ielä
on o
lem
assa p
eru
sta
vaa la
atu
a
ole
via
ero
ja lä
äkäre
iden ja h
oitajie
n
välis
essä a
sem
assa,
arv
ovalla
ssa,
sukupuole
ssa, to
imin
nassa ja p
otila
an
hoitoon liit
tyvis
sä v
astu
ukysym
yksis
sä.
Eritt
äin
tärk
eää o
lisi le
ikkausyksik
öis
sä
kannusta
a t
iimin
jä
seniä
avoim
em
paan
kom
munik
aatio
on.
Tim
mons S
. 2003.
Nurs
es
resis
tin
g info
rmatio
n t
echnolo
gy.
Nurs
ing I
nq.
10(4
):257-2
69.
Sairaanhoitaja
t (n
= 3
1)
kolm
essa e
ri
sairaala
ssa. P
uolis
truktu
roitu
haasta
ttelu
tutk
imus
Hoitajie
n v
astu
stu
sta
tie
tokoneita ja n
iiden k
äytt
öä k
ohta
an
kart
oitettiin
haasta
ttele
malla
: vastu
stu
sta
ei suora
nais
esti ilm
ais
tu
syste
em
iä k
ohta
an, m
utt
a h
oitaja
t vasta
siv
at
hyvin
monenla
isia
kie
rtoilm
ais
uja
käytt
äen v
astu
stu
ksensa;
halu
na m
inim
oid
a ja
‖laitt
aa p
ois
pääl
tä‖ s
yste
emi j
a se
n kä
yttö
, krit
iikki
nä s
yste
emin
to
imiv
uutta k
ohta
an, lis
äty
ölli
stä
vänä m
enete
lmä
nä ja
mu
ina
vars
inais
ta t
yötä
hankalo
itta
vin
a m
ain
into
ina.
Sairaanhoitaja
t kokevat tie
tote
kniik
an
työtä
lis
äävänä m
enete
lmänä.
Tie
tote
kniik
an p
ere
hdyty
kseen
panoste
ttava e
nem
män.
Undre
, S
., K
outa
ntji, M
., S
evdalis
, N
., G
auta
ma, S
., S
elv
apatt
, N
.,
Will
iam
s, S
., S
ain
s, P
.,
McC
ullo
ch, P
., D
arz
i, A
. &
V
incent ,C
. 2007.
Multid
iscip
linary
C
risis
Sim
ula
tio
ns:
Th
e W
ay
Fo
rward
for
Tra
inin
g S
urg
ical
Te
am
s.
World
Journ
al on S
urg
ery
31(9
):
1843-1
853.
20 le
ikkaustiim
iä, jo
ssa k
irurg
i,
aneste
sio
logi, h
oitaja
t (n
=80)
Kriis
itila
nte
et (v
aik
ea intu
baatio
, vere
nvuoto
, in
fark
ti)
sim
ula
atio
ina:
testa
ttiin
teknis
iä ja
ei-te
knis
iä t
aitoja
(jo
hta
min
en,k
om
munik
oin
ti, tiim
itaid
ot,
päätö
ksente
ko,
valp
paus).
A
sia
ntu
ntija
ryhm
ät / S
isällö
nanaly
ysi
(Te
chnic
al and H
um
an F
acto
rs R
atin
g
Scale
)
Te
knis
ten taitoje
n o
salta tiim
it t
yöskente
livät te
hokkaasti. H
oitaja
t ylia
rvio
ivat
om
at te
knis
et ta
itonsa.
Ei-te
knis
issä taid
ois
sa jo
hta
min
en ja
päätö
ksente
ko o
livat
huonom
pia
kuin
kom
munik
aatio, tiim
itaid
ot
ja v
alp
paus. K
irurg
it
oliv
at
huonom
pia
kom
munik
aatiossa ja t
iimitaid
ois
sa k
uin
hoitaja
t. K
irurg
it ja a
neste
sio
logit o
livat
johta
mis
essa h
uonom
pia
kuin
hoitaja
t.
Ei-te
knis
ten taitoje
n k
ehittä
min
en o
n
tärk
eää ja lis
ätu
tkim
usta
tarv
itaan tältä
alu
eelta. T
ule
vais
uudessa o
n
keskitytt
ävä tiim
ityöskente
lyyn ja s
iihen
liittyvie
n t
aitoje
n o
pettelu
un ja
kehittä
mis
een turv
alli
sen k
irurg
isen
hoid
on t
akaam
iseksi.
TA
RK
KA
ILU
- J
A
HO
ITO
TO
IMIE
N H
AL
LIN
TA
Firlit
, B
. ym
. 2002.
Regis
tere
d
Nurs
e F
irst A
ssis
tant
(RN
FA
) C
om
pete
ncie
s. A
OR
N J
ourn
al
76(4
): 6
71-6
79.
Kirja
llisuuskats
aus (
revie
w),
jo
sta
asia
ntu
ntija
ryhm
ä (
I) s
isällö
nanaly
ysill
ä
kom
pete
nssit. A
sia
ntu
ntija
ryhm
ä (
II
/RN
FA
) valid
oin
tip
rosessi; k
rite
erit
kom
pete
nsseill
e.
RN
FA
:lle
muodoste
ttiin
osaam
isvaatim
ukset
(6)
ja n
iille
krite
erit
O
saam
isvaatim
uste
n ja k
rite
erie
n
avulla
täsm
ennetä
än R
NF
A:n
( s
uom
. in
str
um
ento
ivan h
oitaja
n)
toim
inta
a ja
te
htä
väkuvaa
Hankela
, S
. 1999.
Intr
aopera
tiiv
inen h
oitoty
ö.
Em
piir
iseen a
ineis
toon
peru
stu
van t
eoria
n k
ehittä
min
en.
Tam
pere
en y
liopis
to. V
äitöskirja
.
Haasta
ttelu
(n=
60);
lo
nkan
tekoniv
elle
ikkauspotila
at,
V
ideoin
ti (
6 h
); le
ikkausta
pahtu
ma.
Gro
unded t
heory
- m
enete
lmä
Intr
aopera
tiiv
isen h
oitoty
ön lähtö
kohta
na o
n p
otila
iden
subje
ktiiv
inen h
yvin
voin
ti: tu
rvalli
suuden k
okem
inen, jo
lla o
li yhte
ys p
otila
iden s
elv
iyty
mis
kein
oje
n v
alin
taan, tu
nte
iden
halli
nta
an ja p
otila
an r
oolii
n.
perio
pera
tiiv
iste
n s
airaanhoitajie
n tuki (
toim
inta
tapa ja t
oim
innot)
id
entifio
itui potila
iden le
ikkauksen a
ikais
eksi
selv
iyty
mis
voim
avara
ksi. P
otila
at arv
ostivat sairaanhoitajie
n
inst
rum
enta
alis
ta tu
kea
( esi
m. t
ekni
set t
oim
inno
t). ‖H
eikk
ojen
‖ potila
iden s
elv
iyty
mis
tä a
utt
oi em
otio
naalin
en t
uki, k
un ta
as
‖vah
voja
‖ aut
toi i
nfor
mat
iivin
en ja
kog
nitii
vine
n tu
ki.
Intr
aopera
tiiv
isen h
oitoty
ön
lisäm
äärity
kselle
on t
arv
ett
a, sam
oin
in
traopera
tiiv
ista
hoitoyötä
koskevie
n
käsitte
iden s
isällö
n lis
äm
ääritt
ely
lle.
Tu
levais
uuden t
utk
imusaih
eita:
potila
at
osana m
onia
mm
atilli
sta
le
ikkaushoitory
hm
ää (
leik
kaustiim
iä).
L
iite
tau
lukko
1 (
11/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Kuhm
ola
, K
. 2007.
Sairaanhoitaja
n o
saam
isen
tavoiteta
son m
ääritt
ely
le
ikkaus-
ja a
neste
sia
osasto
lla.
Hels
ingin
am
mattik
ork
eakoulu
Sta
dia
. Y
lem
pi am
k-o
pin
näyte
.
Hels
ingin
ylio
pis
tolli
sen s
airaala
n y
hden
toim
iala
n k
ehittä
mis
hanke:
Asia
ntu
ntija
ryhm
ä(
n=
8;
aneste
sio
logi,
kirurg
i, y
lihoitaja
, 2 o
sasto
nhoitaja
a,
2
sairaanhoitaja
a).
D
elfi-te
kniik
ka:
1)S
ähköin
en k
ysely
2)S
ähköin
en k
ysely
( N
CS
-mitta
ri)
3)
Asia
ntu
ntija
paneeli.
S
isällö
n a
naly
ysi ja
tila
sto
lliset
menete
lmät.
Sairaanhoitaja
n o
saam
isen tärk
eim
mät osa
-alu
eet:
Autt
am
inen (
mu
okkaa h
oitosuunnitelm
aa p
otila
an tila
nte
en
mukaan, päätö
ksente
koa o
hja
a e
ett
inen a
rvoperu
sta
) O
pett
am
inen ja
ohja
am
inen (
pitää a
ktiiv
isesti h
uolta o
ma
sta
am
mattitaid
osta
an, kehittä
ä o
maa v
astu
ualu
ett
aan y
ksik
össä,
kehittä
ä u
usie
n t
yönte
kijö
iden p
ere
hdyty
stä
yksik
össä).
T
ark
kailu
tehtä
vä (
analy
soi potila
an v
oin
tia
mo
nip
uolis
esti, oh
jaa
muuta
henkilö
kunta
a tark
kailu
välin
eis
tön k
äytö
ssä).
T
ilannehalli
nta
( t
unnis
taa h
engenvaara
lliset tila
nte
et
varh
ain
, prio
risoi to
imin
taa jo
usta
vasti tila
nte
en m
ukaan,
toim
ii hätä
tila
nte
issa tila
nte
en v
aatim
alla
tavalla
, ohja
a työto
vere
ita
nopeasti m
uutt
uvie
n t
ilante
iden h
alli
nnassa, yllä
pitää v
älin
eis
tön
toim
inta
valm
iutta, edis
tää y
hte
isty
ötä
nopeasti m
uutt
uvis
sa
tila
nte
issa).
H
oitoto
imie
n h
alli
nta
( s
uunnitte
lee o
maa toim
inta
a jo
usta
vasti
tila
nte
en m
ukaan,
pitää a
jan tasalla
ohje
kansio
ita).
T
yöro
oli
( tu
nnis
taa o
man jaksam
isensa r
aja
t, p
itää h
uolta
om
asta
jaksam
isesta
, hyödyntä
ä tie
tote
kniik
kaa h
oitoty
össä,
anta
a t
yöto
vere
ille
rakenta
vaa p
ala
ute
tta, kehittä
ä
työym
päristö
ä).
A
sia
ntu
ntija
t koro
stivat m
yös y
hte
isty
ön m
erk
itystä
m
onia
mm
atilli
sessa t
yöry
hm
ässä.
Tu
levais
uudessa o
dote
taan m
yös
valm
iuksia
tutk
imustie
don
käytt
äm
isessä ja h
oitokäytä
nte
iden
kehittä
mis
essä,
positiiv
ista
asennett
a
tekniik
an k
ehitty
mis
en s
uhte
en s
ekä
kykyä o
maksua u
utta ja s
opeutu
a
työym
päristö
ssä t
apahtu
viin
muuto
ksiin
sekä h
yvää k
ielit
aitoa.
Lein
onen,
T. 2002. T
he Q
ualit
y o
f P
erio
pera
tive C
are
. D
evelo
pin
g a
P
atie
nt-
orie
nte
d M
easure
ment
To
ol. T
uru
n y
liopis
to. V
äitöskirja
.
Kirja
llisuuskats
aus; 97 a
rtik
kelia
, sis
ällö
n a
naly
ysi.
Kysely
I: potila
at
(n=
246).
K
ysely
II: p
otila
at
(n=
874)
ja
sairaanhoitaja
t (n
= 1
43).
T
ilasto
lliset m
enete
lmät ja
sis
ällö
n
analy
ysi
Potila
at
ja s
airaanhoitaja
t arv
ioiv
at yle
isesti h
oid
on
leik
kausosasto
lla h
yväksi. M
ole
mm
at
arv
ioiv
at fy
ysis
en h
oid
on ja
hoitohenkilö
kunnan o
min
ais
uudet erin
om
ais
iksi, o
ngelm
ia o
li tie
donsaannis
sa. P
otila
at
arv
ioiv
at om
ato
imis
uuden t
ukem
isen ja
jä
nnityksen lie
vittä
mis
en v
ähem
män o
nnis
tuneeksi kuin
sairaanhoitaja
t. H
oitajie
n k
ritiik
ki kohdis
tui kiir
eis
een ilm
apiir
iin,
potila
alle
annetu
n a
jan n
iukkuute
en ja
potila
iden p
itkiin
odotu
saik
oih
in. M
erk
ittä
vim
mät
potila
iden h
oitokokem
uksiin
vaik
utt
aneet ta
usta
tekijä
t oliv
at ik
ä,
työelä
män t
ilanne, siv
iilis
ääty
, koulu
tus, aik
ais
em
mat le
ikkaukset, a
neste
sia
muoto
, m
uis
tikuvie
n
selk
eysle
ikkausosasto
lla o
losta
, le
ikkauksen s
uoritt
am
ien
päiv
ysty
s-
tai ele
ktiiv
isenä toim
enpiteenä,
pre
opera
tiiv
inen
tapaam
inen k
irurg
in ja a
neste
sia
lääkärin
kanssa s
ekä le
ikkausta
ja
aneste
sia
a k
oskevan tie
don m
äärä
.
Perio
pera
tiiv
isen h
oitoty
ön la
adun
mitta
am
inen ja
arv
ioim
inen s
ekä
potila
an o
salli
stu
min
en t
ähän
pro
sessiin
.
Luoto
la, V
. , K
oiv
ula
, M
.,
Munnukka T
., &
Åste
dt-
Kurk
i P
.2003. T
ehosairaanhoitajie
n
am
matilli
nen p
äte
vyys ja
kvalif
ikaatio
vaatim
ukset.
Hoitotie
de 1
5(5
): 2
33
-243.
Str
uktu
roitu k
ysely
kahden
ylio
pis
tolli
sen s
airaala
n t
eho
-osasto
jen
sairaanhoitajil
le (
n=
112).
Mitta
ri
muokattu H
ildenin
(1999)
kehittä
mästä
m
itta
rista
tehohoitoty
öhön s
oveltuvaksi.
Tä
rkeim
mät kvalif
ikaatio
vaatim
ukset:
-e
ett
isyys,
-äänetö
n a
mm
attitaito ja in
tuitiiv
isuus
-arv
ot
ja a
sente
et, -
itsenäis
yys ja p
äätö
ksente
ko h
oitoty
össä
-erity
isala
n tie
to ja
tie
don s
oveltam
inen
-k
onta
ktit
potila
an ja
om
ais
ten k
anssa
-muuto
ksenhalli
nta
ja
ohja
usta
idot
Te
hosairaanhoitajie
n a
mm
atilli
nen
päte
vyys s
isältää e
rity
isiä
, ala
lle
om
inais
ia k
valif
ikaatio
vaatim
uksia
.
L
iite
tau
lukko
1 (
12/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Mere
toja
, R
. 2003.
Nurs
e
Com
pete
nce S
cale
. T
uru
n
ylio
pis
to. V
äitöskirja
.
Syste
ma
attin
en k
irja
llisuuskats
aus;
755
art
ikkelia
, K
ysely
t (n
=122);
sairaanhoitaja
t, o
sasto
nhoitaja
t,
ylih
oitaja
t ja
(n=
26);
hoitoty
ön
asia
ntu
ntija
t; s
isällö
n a
naly
ysi.
Tila
sto
lliset m
enete
lmät.
Indik
aattorie
n s
isältövalid
iteetti;
asia
ntu
ntija
ryhm
ä (
n=
12,
n=
5)
NC
S (
Nurs
e c
om
pete
nce s
cale
)-m
itta
ri,
Six
-Dim
ensio
ns S
cale
of N
urs
ing
Perf
orm
ance
-mitta
ri,
Sairaanhoitaja
t ja
osasto
nhoitaja
t arv
ioiv
at
sairaanhoitajie
n
am
mattip
äte
vyyden h
yväksi. K
ork
eat
päte
vyysarv
ot
tuliv
at
Tila
nte
iden h
alli
nnassa, A
utt
am
is-
ja t
ark
kailu
tehtä
vässä, m
ata
lin
am
mattip
äte
vyys L
aadun v
arm
istu
ksen a
lueella
.
Erity
isesti leik
kaussale
issa t
yöskente
levie
n s
airaanhoitajie
n ja
heid
än o
sasto
nhoitajie
nsa a
rvio
imat
am
mattip
äte
vyyspro
fiili
t ero
siv
at m
uis
ta r
yhm
istä
: H
e a
rvio
ivat
om
an
am
mattip
äte
vyyte
nsä k
aik
illa
tasoill
a (
auttam
inen, tila
nnehalli
nta
, ta
rkkailu
tehtä
vä,
työro
oli,
hoitoto
imen h
alli
nta
, opett
am
inen-
ohja
am
inen,
laadun v
arm
istu
s)
alh
ais
em
mik
si kuin
muut.
Erity
isesti tark
kailu
tehtä
vä ja
opettam
inen
-ohja
am
inen o
livat
mata
lam
pia
verr
att
una m
uih
in.
Mitta
ri o
n h
elp
po ja
käytt
ökelp
oin
en
apuvälin
e s
airaanhoitaja
n
am
mattip
äte
vyyden a
rvio
innis
sa.
Sairaanhoitajie
n a
mm
att
ipäte
vyyd
en
kehittä
mis
en e
delly
tys o
n,
että
arv
ioin
nis
sa k
äyte
tään t
iete
elli
sesti
testa
ttuja
arv
ioin
tivälin
eitä ja
arv
ioin
nis
sa o
vat m
ukana s
ekä
sairaanhoitaja
t että e
sim
iehet.
Leik
kaus-a
neste
sia
sairaanhoitajie
n
roolin
ja
am
mattip
äte
vyyden t
utk
imis
ta
on lis
ätt
ävä.
Mäkip
eura
, J., M
ere
toja
, R
., V
irta
-H
ele
niu
s, M
. &
Hupli,
M.
2007.
Sairaanhoitaja
neuro
logis
essa
toim
inta
ym
päristö
ssä.
Am
matilli
nen p
äte
vyys, to
imin
nan
tih
eys ja t
äydennyskoulu
tuksen
haaste
et. H
oitotie
de 1
9 (
3),
152
-162.
Sairaanhoitaja
t (n
=75)
kysely
tutk
imus
,2004. V
asta
uspro
sentt
i 65%
( n
=49).
A
mm
attip
äte
vyysm
itta
ri (
NC
S),
jossa
käyte
ttiin
VA
S-a
ste
ikkoa 0
-100.
Tila
sto
llin
en a
naly
soin
ti; S
PS
S
Win
dow
s 1
1.0
-ohje
lma
lla, fr
ekvenssit,
pro
sentt
ijakaum
at, t
unnuslu
vut.
Sum
mam
uuttuja
t, v
aria
nssia
naly
ysi
(AN
OV
A),
Kru
skall-
Walli
s-t
esti
(merk
itsevyys).
Sairaanhoitaja
t arv
ioiv
at
am
matilli
sen p
äte
vyyte
nsä k
eskim
äärin
hyväksi.
- parh
ain
päte
vyys t
ark
kailu
tehtä
vis
sä
- eritt
äin
hyvä p
äte
vyys p
otila
an v
oin
nin
analy
soim
isessa ja
potila
an h
enkis
en t
uen tarp
een t
unnis
tam
isessa
- eritt
äin
hyvää e
ett
isen a
rvoperu
sta
n o
hja
tessa p
äätö
ksente
koa
-
kohta
lais
en h
yvää t
utk
imustie
don h
yödyntä
mis
essä
-h
eik
oin
ta la
adunvarm
istu
ksessa
Opis
to-a
ste
en tutk
innon s
uorittaneet sairaanhoitaja
t arv
ioiv
at
päte
vyyte
nsä p
are
mm
aksi kaik
illa
am
mattip
äte
vyyden o
sa
-alu
eill
a k
uin
terv
eysala
n a
mm
attik
ork
eakoulu
tutk
innon
suoritt
aneet. V
akituis
essa t
oim
essa o
levat
arv
ioiv
at m
yös
pare
mm
aksi itsensä k
uin
toim
ensija
isuudessa o
levat.
Työkokem
uksella
ei ollu
t selv
ää y
hte
ytt
ä a
mm
atilli
sen
päte
vyyden t
asoon.
Tu
loste
n lu
ote
ttavuute
en s
aattaa
vaik
utt
aa s
airaanhoitajie
n o
man
arv
ioin
nin
subje
ktiiv
isuus. K
uitenkin
ty
öelä
mässä toim
ievie
n
sairaanhoitajie
n a
mm
atilli
nen p
äte
vyys
on h
yvää ja
la
aja
-ala
ista
. T
äydennyskoulu
tusto
iveet ja
kautu
ivat
kaik
ille
am
matilli
sen p
äte
vyyden o
sa
-alu
eill
e. P
äte
vyysta
son a
rvio
inti a
utt
aa
täydennyskoulu
tusta
rpeen
täsm
entä
mis
essä s
ekä
kehityskeskuste
luje
n p
ohja
na.
Jatk
otu
tkim
uksia
kohdennettava
henkilö
stö
n täydennyskoulu
tukseen,
sen v
aik
utu
ksiin
oppim
istu
loksin
a s
ekä
potila
shoid
on la
atu
un.
Nurm
inen, R
.2000. In
tuitio
ja
hilj
ain
en t
ieto
hoitoty
össä.
Kuopio
n y
liopis
to. V
äitöskirja
.
Te
em
akysely
ja
haasta
ttelu
(n=
153)
sairaanhoitaja
a, kätilö
ä,
terv
eydenhoitaja
a.
Gro
unded t
heory
-menete
lmä
; ja
tkuva
vert
aile
va a
naly
ysi.
Kuvaile
va m
alli
hoitoty
ön t
iedosta
, jo
ka jäsensi in
tuitio
n, sen
merk
ityksen, m
erk
itysyhte
ydet ja
luote
ttavuuden h
oitoty
össä.
Intu
itio
on s
isäis
en t
unte
en k
autt
a s
aavute
ttu v
älit
ön t
ieto
isuus ja
hilj
ais
uus, jo
ka jo
hta
a u
ute
en m
erk
itykselli
seen tie
toon. S
e o
n
subje
ktiiv
ista
, erila
iste
n a
sio
iden y
htä
aik
ais
ta k
äsittä
mis
tä ja
ym
märt
äm
istä
, jo
ka s
ynty
y ihm
isen k
ohta
am
isessa ja
konkre
ettis
essa h
oitoty
ön toim
innassa.
Tie
toa v
oid
aan h
yödyntä
ä h
oitoty
ön
suoritu
svaatim
uste
n ja
hoitajie
n
am
matilli
sen k
ehitty
mis
en
määritt
äm
isessä ja a
rvio
innis
sa.
Pale
se, A
.& In
fanti ,S
. 2006.
Th
e
Experie
nces o
f N
urs
es w
ho
part
icip
ate
in
aw
ake c
ranio
tom
y
pro
cedure
s.
A
OR
N J
ourn
al 84(5
):811
-826.
Instr
um
ento
ivat hoitaja
t (n
=9)
Phenom
enolo
gin
en t
utk
imus; hoitajie
n
kirjo
itta
mat
dokum
entit
om
asta
kokem
uksesta
toim
enpiteestä
, jo
ssa
taju
issaan o
levalle
potila
alle
tehdään
cra
nio
tom
ia (
ka
llon a
vaus).
S
isällö
n a
naly
ysi.
Here
illä
ole
van p
otila
an h
oito toim
enpiteen a
ikana o
li haaste
elli
sem
paa k
uin
nukute
tun p
otila
an.
Leik
kausasento
on
kiin
nitettiin
enem
män h
uom
iota
. O
salli
stu
min
en toim
enpiteeseen
vaati e
nem
män o
saam
ista
ja v
aik
utt
i em
otio
naalis
esti
voim
akkaam
min
kuin
perin
tein
en m
enete
lmä.
Leik
kauste
kniik
oid
en k
ehitty
min
en
edelly
ttää instr
um
ento
ivilt
a h
oitajil
ta
yhä v
aativam
paa a
mm
atilli
sta
päte
vyytt
ä.
Rile
y,
R. &
Mania
s, E
. 2006.
Govern
ing t
ime in
opera
tin
g
room
s. Journ
al of
Clin
ical
Nurs
ing.
2006;1
5(5
):546
- 553.
Austr
alia
.
Leik
kaushoitaja
t (n
=11)
Etn
ogra
finen
tutk
imus; kahden v
uoden a
ikana 3
eri
leik
kausyksik
köstä
: havannoin
ti,
haasta
ttelu
, päiv
äkirja
me
rkin
nät:
Sis
ällö
n a
naly
ysi.
Hoitaja
t käyttiv
ät
henkilö
kohta
ista
tie
toaan y
ksittä
isen k
irurg
in
tavois
ta s
elv
itäkseen ja k
ontr
olo
idakseen toim
inta
a. H
oitaja
t aja
tteliv
at kirurg
eja
aik
aan s
idotu
in t
erm
ein
ja
mu
okkasiv
at
hyväksym
istä
än toim
enpiteeseen k
äyte
tyn a
jan m
ukais
esti.
Hoitajil
la o
n e
nem
män v
altaa le
ikkausyksik
öis
sä k
uin
on k
uviteltu,
kie
rtote
itse h
e k
äyttävät sitä.
Te
hokas t
iimityöskente
ly v
aatii
jokais
elta t
iimin
jä
seneltä p
are
mpaa
tois
en t
yön y
mm
ärt
äm
istä
.
L
iite
tau
lukko
1 (
13/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Robin
son,
R. &
McIn
tosh, S
.2002.
Th
e s
cru
b p
ractitio
ner
and t
he
firs
t assis
tant
role
.
British J
ourn
al of P
erio
pera
tive
Nurs
ing 1
2(1
1):
409-4
13.
Ta
ysid
e U
niv
ers
ity H
ospitals
Tru
st. T
he
Univ
ers
ity o
f D
undee:
Asia
ntu
ntija
ryhm
än tekem
ä a
uditoin
ti
Instr
um
ento
ivan h
oitaja
n tehtä
viä
hoitaa m
onen e
ri k
oulu
tuksen
saaneet
henkilö
t. K
oulu
tusta
usta
ei ole
vert
ailu
kelp
oin
en
keskenään.
Henkilö
stö
n r
oolie
n s
elk
iyttäm
ien ja
tehtä
vie
n t
äsm
entä
min
en o
n t
ärk
eää.
Instr
um
ento
ivan h
oitaja
n
tausta
koulu
tus o
n s
elk
iyte
ttävä.
TIL
AN
NE
HA
LL
INT
A-
JA
P
ÄÄ
TÖ
KS
EN
TE
KO
KY
KY
Coopm
ans, V
. &
Bid
dle
, C
. 2008.
CR
NA
perf
orm
ance u
sin
g a
handheld
, com
pute
rized,
decis
ionm
akin
g a
ir d
urin
g c
ritical
events
in a
sim
ula
ted
encvironm
ent: a
me
thodolo
gic
in
quiry.
AA
NA
Journ
al 76(1
): 2
9-
35.
Kokeelli
nen h
avain
noin
titu
tkim
us; 4
aneste
sia
hoitaja
a k
äyttiv
ät kahdessa e
ri
sim
ulo
idussa a
neste
sia
tila
nte
essa
apuna t
ieto
koneavuste
ista
päätö
ksente
ko
-ohje
lma
a(C
AD
M
/Com
bute
r-assis
ted d
ecis
ion m
akin
g):
tila
nte
et arv
ioitiin
hoitajie
n k
äytt
äm
än
aja
n ja
hoitopäätö
ste
n s
uhte
en
Yksi hoitajis
ta k
äytt
i vähem
män a
ikaa o
ikean d
iagnoosin
ja
hoitopäätö
ksen tekoon C
AD
M:n
kanssa, to
iset kolm
e h
oitaja
a
enem
män k
uin
ilm
an C
AD
M:ia
.
Sim
ula
atio
tila
nne v
aik
utt
i hoitajie
n a
jan k
äyttöön.
Aneste
sia
hoitajie
n k
äyttäm
ää
tie
tokoneavuste
ista
päätö
ksente
ko-
ohje
lmaa s
uositella
an testa
ttavaksi
aute
ntt
isis
sa o
losuhte
issa o
ikeid
en
potila
iden k
anssa.
Hin
tsala
, A
.2005. A
uto
nom
ia
am
matista
pois
tum
isen
ennakoija
na h
oitoty
össä. N
ais
- ja
m
ieshoitajie
n a
rvio
intia
ja
vert
ailu
a p
äätö
ksente
osta
, päte
vyydestä
, ty
ön t
ärk
eydestä
ja
jo
hta
mis
esta
hoitoty
össä.
Väitöskirja
.
Sairaanhoitaja
liito
n jäsenet; o
sitettu
satu
nnais
oto
s (
n=
1200).
Kysely
; tila
sto
llin
en k
äsitte
ly (
fre
kvenssit, %
-lu
vut,
keskia
rvot, P
ears
onin
korr
ela
atio
kerr
oin
, pääkom
po
nenttia
naly
ysi, lo
gis
tin
en
regre
ssio
, t-
testi, khiin
neliö
-testi.
Answ
erT
ree
-analy
ysi (p
äätö
ksiin
vaik
. kriittiset ta
itekohdat)
Kaksi kolm
asosaa k
oki ole
vansa r
iippum
att
om
ia m
uis
ta
hoitoty
önte
kijö
istä
päätö
ksiä
tehdessään.
Päätö
ksente
ossa:
- nais
ten o
min
ais
uus:
oik
eudenm
ukais
uus, vastu
u p
otila
sty
össä,
päätö
ksente
kovalta t
yöyhte
isöis
sä
- m
ieste
n o
min
ais
uus:
itsenäis
yys p
otila
sty
ön p
äätö
ksente
ossa,
itsenäis
yys p
äätö
ksiin
vaik
uttam
isessa t
yöyhte
isöis
sä
H
oitoty
ön t
ärk
eäksi kokem
isessa:
- nais
ten o
min
ais
uus:
palk
itseva p
otila
an a
nta
ma
pala
ute
, epäta
sa-a
rvois
uus t
yönte
kijä
nä (
nais
et arv
ioiv
at m
ieste
n
pääsevän h
elp
om
malla
) -
mie
ste
n o
min
ais
uus: sis
äin
en t
asapain
o
Am
matilli
nen p
äte
vyys:
- nais
ten o
min
ais
uus: koulu
tuksen a
rvostu
s,
aktiiv
inen
tie
donhankin
ta,
- m
ieste
n o
min
ais
uus:
vaik
utu
svalta
A
uto
nom
inen jo
hta
min
en:
- nais
en o
min
ais
uus:
tyyty
väis
yys o
rganis
aatio
n jo
hta
mis
een
- m
ieste
n o
min
ais
uus:
lähijo
hta
jan tuki
Am
matin
vaih
toa o
li hark
innut kolm
asosa n
ais
- ja
lä
hes p
uole
t m
ieshoitajis
ta. K
riittisim
mät te
kijä
t oliv
at
työn tärk
eäksi
kokem
inen, jo
hta
min
en, ik
ä,
itsenäis
yys h
oitoty
össä,
työn
innostu
s, koulu
tuksen a
rvostu
s,
am
mattitaid
on p
äiv
itys,
työsuhte
en m
äärä
aik
ais
uus ja
ura
lla e
tenem
inen.
Nais
hoitajie
n a
uto
nom
iapro
fiili
on
epäselv
em
pi ja
haja
utu
neem
pi kuin
m
ieste
n. N
ais
ille h
oitoty
ö n
äyttäis
i lii
ttyvän e
läm
änte
htä
vään. P
otila
an
hoitoa k
oskevis
sa p
äätö
ksis
sä
auto
nom
ia e
i ole
heill
e t
ärk
ein
tä.
Mie
het
ovat
itsenäis
em
piä
, lä
hem
pänä
halli
nto
a ja h
eid
än t
oim
inta
ansa o
hja
a
ura
suunta
utu
neis
uus ja
ura
lla
ete
nem
inen.
Mere
toja
, R
., L
ein
o-K
ilpi, H
. &
K
aira, A
.M. 2004.
Com
parison o
f nurs
e c
om
pete
nce in d
iffe
rent
hospital w
ork
environm
ents
.
Journ
al of N
urs
ing M
anagem
ent.
12(5
):329-3
36.
Vuodeosasto
jen, päiv
ysty
syksik
ön,
teho-o
sasto
n ja le
ikkausyksik
ön
sairaanhoitaja
t (
n=
593).
Kysely
tutk
imus
(7 k
om
pete
nssi-
alu
ett
a ; V
AS
-skaala
.)
Tila
sto
lliset analy
ysim
enete
lmät.
Hoitajie
n n
äkem
ys o
masta
kom
pete
nssis
taan o
li hyvää.
Para
sta
osaam
ista
heid
än m
iele
stä
än o
li tila
nte
iden h
alli
nnassa,
auttam
is-
ja t
ark
kailu
tehtä
vis
sä (
VA
S k
a 6
8-6
9)
ja h
uonoin
ta la
adun
halli
nnassa (
VA
S-k
a 5
6).
Leik
kaus-
ja a
neste
sia
hoitaja
t m
erk
itsiv
ät itselle
en a
lem
pia
kom
pete
nssia
rvoja
kuin
muut
hoitaja
t. K
orr
ela
atio
iä
n,
työkokem
uksen p
ituuden ja its
earv
ioid
un
osaam
ista
son v
älil
lä o
li positiiv
inen.
Kom
pete
nssie
n a
rvio
innis
sa o
n e
roja
yksik
öitte
n v
älil
lä.
Hoitaja
n s
pesifi te
oria
tieto
ja s
iihen
peru
stu
va k
om
pete
nssi to
delli
sen
hoitoty
ön s
isällö
stä
selk
eytt
ää h
oid
on
laadun k
ehittä
vis
tä.
L
iite
tau
lukko
1 (
14/1
4)
TE
EM
A /
Tu
tkim
us
Ain
eis
tot
ja m
en
ete
lmät
Keskeis
et
tulo
kset
Jo
hto
päätö
kset
Nis
kanen,M
., V
akkuri, A
.,
Mere
toja
,O. &
Ala
huhta
, S
. 2004.
Aneste
sia
lääkärin
ja –
sairaanhoitaja
n v
älin
en työnja
ko.
Lääkärile
hti 5
9(2
0):
2153
-2157.
Kysely
tutk
imu
s: A
neste
sia
lääkärit
(n=
76)
ja o
sasto
nhoitaja
t (n
=32)
45 e
ri
sairaala
sta
. T
ilasto
lliset
analy
ysim
enete
lmät.
Aneste
sia
toim
innan h
enkilö
stö
resurs
sit: aneste
sia
lääkärivaje
on
suure
mpi kuin
aneste
sia
hoitaja
vaje
. T
yönja
on n
ykykäytä
ntö
melk
o y
hte
näin
en,
ylil
ääkärie
n ja
osasto
nhoitajie
n n
äkem
yksis
sä e
roja
aneste
sia
hoitaja
n
suoritt
am
inen tehtä
vie
n s
uhte
en. V
ain
harv
a h
alu
si, e
ttä
aneste
sia
hoitaja
hoitais
i yle
isaneste
sia
n a
lusta
lo
ppuun ilm
an
aneste
sia
lääkärin lä
snäolo
a.
Aneste
sia
toim
innasta
vastu
ussa o
levat
pitävät
nykyis
tä t
yönja
koa m
elk
o
toim
ivana. A
neste
sia
hoitajie
n k
oulu
tus
koeta
an r
iittä
mä
ttöm
äksi eik
ä
sairaanhoitaja
n toim
ivaltuuksie
n
lisääm
iseen o
le t
arv
etta.
Perr
y,
T. 2005. T
he c
ert
ifie
d
regis
tere
d n
urs
e a
nesth
etist:
occupatio
nal re
sponsib
ilities,
perc
eiv
ed s
tressors
, copin
g
str
ate
gie
s, and w
ork
re
latio
nship
s. A
AN
A J
ourn
al
73(5
):351-3
56.
Laadulli
nen k
ysely
: sis
ällö
n a
naly
ysi.
Aneste
sia
hoitaja
t (C
RN
A,n
=20)
ja
työparit
(n=
15).
Työperä
iset str
essitekijö
itä o
livat potila
an h
oitotila
nne,
aneste
sia
hoitoty
ö y
leensä, ty
öpaik
an h
enkilö
suhte
et, r
iittä
mä
tön
valm
ista
utu
min
en o
pera
atio
on, le
ikkaussaliy
mpäristö
ja f
yysis
et
str
essitekijä
t.
Selv
iyty
mis
kein
oin
a m
ain
ittiin
keskitty
min
en p
otila
an h
oitoon,
huum
orin k
äyttö, huole
naih
eid
en e
siin
tuonti, om
at
henkilö
kohta
iset
harr
astu
kset.
Työnanta
jien o
n p
yrittävä v
ähentä
mään
str
essitekijö
itä e
ri k
ein
oin
. E
sim
. A
neste
sia
hoitajil
le t
ehtä
viä
str
essim
itta
uksia
suositeltiin
.
Sto
bin
ski, J
. 2008. P
erio
pera
tive
Nurs
ing C
om
pete
ncy. A
OR
N
Journ
al 88(3
):417
-436.
Kirajll
isuuskats
aus ja s
isällö
n a
naly
ysi
Perio
pera
tiiv
iste
n s
airaanhoitajie
n
koulu
tusohje
lmis
ta (
n=
13).
Ohje
lmie
n
sis
ällö
n s
uhde k
oulu
tuksen p
ituute
en,
klii
nis
een k
okem
ukseen (
harjo
itte
luun)
ja h
oitajie
n p
äte
vyyte
en.
Yhte
istä
sis
ältöä o
petu
ssuunnitelm
issa e
i ole
. V
ain
3 k
oulu
tusohje
lma
a n
oudatti A
OR
N:n
suositte
lem
aan ja
sta
ndard
oim
aa p
erio
pera
tiiv
isen h
oitoty
ön la
atu
vaatim
uksia
ja
käytä
nte
itä.
Yhte
isen t
eore
ettis
en tausta
n ja
hoitoty
ön o
rie
nta
atio
n p
uute
vaik
eutt
aa
perio
pera
tiiv
iste
n s
airaanhoitajie
n
päte
vöitym
istä
. K
liin
isen k
okem
uksen
ja a
mm
atilli
sen p
äte
vyyden y
hte
yttä o
n
selv
itettävä lis
ää.
LIITETAULUKKO 2. Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien
ja kirurgien (n=589) näkemysten mukaan.
Leikkaushoitajan Ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot (34; ka 4,5 – 5.0) pätevyysosa-alueet ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Tarkkailu- ja - hallitsee käsien kirurgisen desinfektion hoitotoimien hallinta (15) - hallitsee steriilin pukeutumisen leikkausvaatteisiin - hallitsee steriilien käsineiden pukemisen ja niiden oikean käytön - peittelee potilaan toimenpidealueen steriilisti - ehkäisee peittelymateriaaleista ym. aiheutuvia ihokomplikaatioita - varmistaa potilaan toimenpidealueen (puolisuus, paikka) - hallitsee ko. toimenpiteen instrumentaation - tekee sidetarvikkeiden tarkistuslaskun ontelon sulkemisen yhteydessä - peittelee haavan aseptisten sääntöjen mukaisesti - desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjä noudattaen - hallitsee käsidesinfektion - toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti - tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti - valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa - hallitsee elvytyksen Hoitoympäristö ja - tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet työskentelyolosuhteet - varaa tarvittavat instrumentit, tarvikkeet, välineet ja laitteet ennen toimenpidettä valmiiksi (8) - tarkistaa tarvittavien instrumenttien, välineiden ja laitteiden toiminnan ennen toimenpidettä - huolehtii välineellisestä toimintavalmiudesta - huolehtii instrumenttipöydän steriliyydestä ja järjestyksestä - laskee toimenpiteessä tarvittavat sidetarvikkeet, neulat ym. - kontroloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja isntrumentit - hallitsee instrumenttien, välineiden ja laitteiden oikean käsittelyn toimenpiteen jälkeen Tilannehallinta- ja - korjaa virheellisen aseptisen menettelyn päätöksentekokyky (5) - tietää potilaalle tehtävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun - tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet - tunnistaa mahdolliset hätätilanteet - seuraa toimenpiteen aikaista vuotoa ja informoi sen määrästä Leikkaushoitajan - tietää steriliyyden vaatimukset tehtäväkuva (3) - toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti - käsittelee potilaasta otettuja näytteitä oikein Yhteistyö- ja - laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon yhteistyössä muun tiimin kanssa tiimitaidot (2) - toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä Viestintä- ja - kirjaa / dokumentoi hoitotiedot ja – tapahtumat totuudenmukaisesti tietotekniikkataidot sekä dokumentaatio (1)
LIITETAULUKKO 3. Leikkaushoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien
(n=589) näkemysten mukaan.
Leikkaushoitajan Hallittavat hoitotyön toiminnot (32; ka 4 – 4,49) pätevyysosa-alueet ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteistyö- ja - laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon yhteistyössä kirurgin kanssa tiimitaidot (9) - antaa leikkaustiimin jäsenille palautetta - puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin/kirurgin tekevän virheen - puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiahoitajan/leikkaushoitajan tekevän virheen - hallitsee vuorovaikutustaidot ja sujuvan yhteistoiminnan - hallitsee ohjaustaidot - osaa luottamusta herättävän non-verbaalisen kommunikoinnin - ohjaa tarvittaessa jokaista leikkaustiimin jäsentä - purkaa potilaan leikkausasennon yhdessä muun tiimin kanssa Tarkkailu- ja - ehkäisee leikkausasennosta johtuvat komplikaatiot hoitotoimien hallinta (6) - hallitsee eristyskäytännöt - hallitsee toimenpiteen aikaisen kudoskäsittelyn ja instrumenttien oikean käyttökohteen - hallitsee ommelaineiden ominaisuudet ja käyttöindikaatiot - hallitsee erilaisten dreenien käytön ja merkitsemisen - toimii leikkaussalissa aseptisesti oikein toimenpiteen loputtua (roskat, pyykit ym.) Viestintä- ja - kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti tietotekniikkataidot - kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan sekä dokumentaatio saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat (5) - osaa hoitotyön sähköisen kirjaamisen - hallitsee tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön - tiedottaa ja ohjaa muuta henkilöstöä salitilanteesta Leikkaushoitajan - on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii potilaan turvallisuudesta tehtäväkuva (5) - huolehtii potilaan intimiteettisuojasta - toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet - huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen - varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen Tilannehallinta- ja - ennakoi itsenäisesti toimenpiteen aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaan päätöksentekokyky (4) - tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annostelun - arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin - priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan Hoitoympäristö ja - valmistelee leikkaussalin (lämpö, kosteus, ilmanvaihto) toimenpidettä varten työskentelyolosuhteet - hallitsee leikkausyksikössä käytössä olevat sterilointimenetelmät (3) - hallitsee implanttien, proteesien, siirteiden ym. oikean käsittelyn
LIITETAULUKKO 4. Leikkaushoitajan osattavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien
(n=589) näkemysten mukaan.
Leikkaushoitajan Osattavat hoitotyön toiminnot (27; ka alle 4) pätevyysosa-alueet ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tilannehallinta- ja - kerää tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista, päätöksentekokyky (8) joilla voi olla merkitystä toimenpiteen kannalta - haastattelee potilasta selvittääkseen mahdolliset perus- sairaudet, yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan ja muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät - tietää kirurgisessa toimenpiteessä käytettävien lääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit - tietää kirurgisessa toimenpiteessä käytettävien lääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset - tietää anestesiassa käytettävät lääkkeet - tulkitsee toimenpiteessä käytettävien laitteiden tuottamaa tietoa ja osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen - tietää vuodon korvausperiaatteet - tuntee eri anestesiamuodot; niiden edut, haitat, vasta-aiheet sekä riskit Leikkaushoitajan - vastaanottaa potilaan leikkausyksikköön ja on läsnä raporttitilanteessa tehtäväkuva (7) - ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti - osallistuu anestesian aloitukseen - tuntee potilaan perussairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet - huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta - kutsuu kirurgin leikkaussaliin - toimii tarvittaessa assistenttina toimenpiteen aikana Tarkkailu- ja - omaa luvan ja valmiudet suonensisäisten lääkkeiden antoon hoitotoimien hallinta (6) - avaa perifeerisen suoniyhteyden - tuntee ja hallitsee erilaiset lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet - tarkkailee ja arvioi potilaan tilaa ilman valvontalaitteita - hallitsee ortopedisten vetolaitteiden käytön - sulkee ihohaavan ommelainetta (synteettinen, orgaaninen, metalli) käyttäen Viestintä- ja - tutustuu ennalta potilaan taustatietoihin ja terveydentilaan potilaskertomuksen avulla tietotekniikkataidot - potilaan taustatietojen, toivomusten, kliinisen tutkimuksen ja laboratoriotulosten sekä dokumentaatio perusteella tekee potilaalle leikkaushoitosuunnitelman yhdessä kirurgin kanssa (4) - tarkistaa potilaalle määrätyn esilääkityksen ja antotavan sekä varmistaa esilääkkeen annon - tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon Yhteistyö- ja - purkaa potilaan leikkausasennon yhdessä kirurgin kanssa tiimitaidot (1) Hoitoympäristö ja - käyttää tarvittavia röntgen, laser ym. laitteita työskentelyolosuhteet (1)
LIITETAULUKKO 5. ASEPTIIKKA- JA TURVALLISUUS – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (25 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- hallitsee käsien kirurgisen desinfektion 8 1 1 0 42 7 538 91 589 100 - hallitsee steriilin pukeutumisen 8 1 1 0 32 5 548 93 589 100 leikkausvaatteisiin - hallitsee steriilien käsineiden pukemisen 9 2 1 0 32 5 547 93 589 100 ja käytön - peittelee potilaan toimenpidealueen 8 1 2 0 75 13 504 86 589 100 steriilisti - varmistaa potilaan toimenpidealueen 11 2 13 2 132 22 433 74 589 100 (puolisuus, paikka) - hallitsee käsidesinfektion 10 2 7 1 133 23 439 75 589 100 - toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä 10 2 5 1 171 29 403 68 589 100 ohjeiden mukaisesti - korjaa virheellisen aseptisen menettelyn 14 2 108 18 215 37 252 43 589 100 - tietää toimenpiteessä tarvittavat 9 2 12 2 335 57 233 40 589 100 instrumentit, välineet ja laitteet - tietää steriliyyden vaatimukset 10 2 9 2 232 39 338 57 589 100 - laskee toimenpiteessä tarvittavat 11 2 4 1 66 11 508 86 589 100 sidetarvikkeet, naulat ym. - varaa tarvittavat instrumentit, tarvikkeet, 10 2 8 1 134 23 437 74 589 100 välineet ja laitteet ennen toimenpidettä valmiiksi - valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa 12 2 27 5 277 47 273 46 589 100 toiminnassa - tietää potilaalle tehtävän kirurgisen 11 2 62 11 331 56 185 31 589 100 toimenpiteen ja sen kulun - desinfioi potilaan ihon aseptiikan 16 3 10 2 221 38 342 58 589 100 sääntöjä noudattaen - tarkistaa tarvittavien instrumenttien, 11 2 21 4 219 37 338 57 589 100 välineiden ja laitteiden toiminnan ennen toimenpidettä - laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon 10 2 37 6 153 26 389 66 589 100 yhteistyössä muun tiimin kanssa - tietää ja toimii itse uusimman aseptisen 12 2 29 5 290 49 258 44 589 100 tiedon mukaisesti - huolehtii välineellisestä toiminta- 14 2 54 9 300 51 221 38 589 100 valmiudesta - ehkäisee leikkausasennosta 20 3 78 13 356 60 135 23 589 100 johtuvat komplikaatiot - ehkäisee peittelymateriaaleista ym. 13 2 86 15 343 58 147 25 589 100 aiheutuvia ihokomplikaatioita - huolehtii potilaan lämpötasapainosta 37 6 154 26 307 52 91 15 589 100 eri menetelmin - hallitsee leikkausyksikössä käytössä 54 9 73 12 306 52 156 27 589 100 olevat sterilointimenetelmät - hallitsee erityskäytännöt 17 3 67 11 362 62 143 24 589 100 - toimii leikkaussalissa aseptisesti oikein 18 3 49 8 289 49 233 40 589 100 toimenpiteen loputtua (roskat, pyykit ym.)
LIITETAULUKKO 6. DOKUMENTOINTI JA KOMMUNIKOINTI – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (17 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- osaa luottamusta herättävän non- 25 4 185 31 330 56 49 8 589 100 verbaalisen kommunikaation - ohjaa tarvittaessa jokaista leikkaustiimin 53 9 251 43 218 37 67 11 589 100 jäsentä - hallitsee ohjaustaidot 29 5 149 25 352 60 59 10 589 100 - puuttuu toimintaan, jos havaitsee leikkaus/ 82 14 197 33 191 32 119 20 589 100 anestesiahoitajan tekevän virheen - toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat 24 4 105 18 341 58 119 20 589 100 ja hoitotyön periaatteet - puuttuu toimintaan, jos havaitsee 214 36 147 25 165 28 63 11 589 100 anestesiologin/kirurgin tekevän virheen - hallitsee vuorovaikutustaidot ja sujuvan 15 3 131 22 366 62 77 13 589 100 yhteistyön - tiedottaa ja ohjaa muuta henkilöstöä 30 5 167 28 290 49 102 17 589 100 salitilanteesta - purkaa potilaan leikkausasennon 12 2 21 4 190 32 366 62 589 100 yhteistyössä muun tiimin kanssa - antaa leikkaustiimin jäsenille palautetta 53 9 313 53 185 31 38 7 589 100 - toimii lainsäädännön, asetuksien ja 19 3 29 5 307 52 234 40 589 100 viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti - hallitsee tieto- ja viestintätekniikan 34 6 43 7 382 65 130 22 589 100 peruskäytön - kirjaa potilaan hoitoprosessin nin, että 75 13 65 11 245 42 204 35 589 100 siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat - toimii aktiivisesti moniammatillisen 13 2 69 12 284 48 223 38 589 100 työryhmän jäsenenä - osaa hoitotyön sähköisen kirjaamisen 46 8 39 7 337 57 167 28 589 100 - kirjaa/dokumentoi hoitotiedot ja 24 4 19 3 254 43 292 50 589 100 –tapahtumat totuudenmukaisesti - kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdon- 41 7 87 15 325 55 136 23 589 100 mukaisesti
LIITETAULUKKO 7. LEIKKAUSHOIDON TEKNIIKKA – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (17 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- huolehtii instrumenttipöydän steriliyydestä 11 2 5 1 237 40 336 57 589 100 ja järjestyksestä - toimii tarvittaessa assistenttina 121 21 77 13 201 34 190 32 589 100 toimenpiteen aikana - hallitsee toimenpiteen aikaisen kudos- 15 3 91 15 311 53 172 29 589 100 käsittelyn ja instrumenttien oikean käyttökohteen - hallitsee implanttien, proteesien, siirteiden 24 4 117 20 238 40 210 36 589 100 ym. oikean käsittelyn - hallitsee toimenpiteen instrumentaation 12 2 28 5 419 71 130 22 589 100 - hallitsee ommelaineiden ominaisuudet 27 5 156 27 256 44 150 26 589 100 ja käyttöindikaatiot - peittelee haavan aseptisten sääntöjen 19 3 15 3 224 38 331 56 589 100 mukaisesti - hallitsee erilaisten dreenien käytön 18 3 115 20 244 41 212 36 589 100 ja merkitsemisen - tekee sidetarvikkeiden tarkistuslaskennan 12 2 29 5 93 16 455 77 589 100 ontelon sulkemisen yhteydessä - hallitsee instrumenttien, välineiden ja laitteiden 15 3 29 5 316 54 229 39 589 100 oikean käsittelyn toimenpiteen jälkeen - kontroloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet 14 2 5 1 189 32 381 65 589 100 ja instrumentiti - valmistelee leikkaussalin (lämpö, kosteus, 31 5 134 23 270 46 154 26 589 100 ilmanvaihto) toimenpidettä varten - ennakoi itsenäisesti toimenpiteen aikana 51 9 181 31 247 42 110 19 589 100 tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaisesti - käsittelee potilasnäytteitä oikein 20 3 16 3 312 53 241 41 589 100 - seuraa toimenpiteen aikaista vuotoa ja 17 3 88 15 232 39 252 43 589 100 informoi sen määrästä - kutsuu kirurgin saliin 110 19 59 10 235 40 185 31 589 100 - sulkee ihohaavan ommelaineita 511 87 50 9 12 2 16 3 589 100 (synteettinen, orgaaninen, metalli) käyttäen
LIITETAULUKKO 8. LÄÄKE- JA ANESTESIAHOITO– osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (16 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- tuntee ja hallitsee erilaiset lääkkeiden 237 40 247 42 89 15 16 3 589 100 antoreitit ja annostelulaitteet - tuntee eri anestesiamuodot; niiden edut, 188 32 258 44 130 22 13 2 589 100 haitat, vasta-aiheet ja riskit - tuntee potilaan perussairauksiin 330 56 185 31 67 11 7 1 589 100 käytettävät lääkkeet - tietää anestesiassa käytettävät lääkkeet 211 36 252 43 109 19 17 3 589 100 - avaa perifeerisen suoniyhteyden 496 84 83 14 8 1 2 0 589 100 - omaa luvan ja valmiudet suonensisäisten 272 46 152 26 77 13 88 15 589 100 lääkkeiden antoon - tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät 157 27 205 35 183 31 44 8 589 100 lääkkeet ja annostelun - tarkkailee ja arvioi potilaan tilaa ilman 148 25 221 38 167 28 53 9 589 100 valvontalaitteita - tietää kirurgisissa toimenpiteissä käytet- 169 29 187 32 192 33 41 7 589 100 tävien lääkkeiden haitta-, sivuvaikutukset - tietää vuodon korvausperiaatteet 160 27 221 38 161 27 47 8 589 100 - tietää kirurgisissa toimenpiteissä käytettävien 82 14 220 37 215 37 72 12 589 100 lääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit - tulkitsee toimenpiteessä käytettävien laitteiden 87 15 259 44 183 31 60 10 589 100 tuottamaa tieota ja osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen - tunnistaa mahdolliset hätätilanteet 32 5 114 24 318 54 95 16 589 100 - varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen 170 29 185 31 171 29 63 11 589 100 ja kiireettömän heräämisen - hallitsee elvytyksen 148 25 130 22 210 36 102 17 589 100 - huolehtii potilaan psyykkisestä 67 11 266 45 207 35 49 8 589 100 turvallisuudesta
LIITETAULUKKO 9. HOITOVALMISTELUT – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (9 toimintoa) intraoperatiivisessa
hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- haastattelee potilasta selvittääkseen 363 62 121 21 81 14 24 4 589 100 mahdolliset perussairaudet, yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan ja muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät - tarkistaa potilaalle määrätyn esilääkityksen 327 56 108 18 127 22 27 5 589 100 ja antotavan sekä varmistaa esilääkkeen annon - kerää tiedot kliinisistä tutkimuksista ja 299 51 161 27 105 18 24 4 589 100 laboratoriovastauksista, joilla voi olla merkitystä toimenpiteen kannalta - tutustuu ennalta potilaan taustatietoihin ja 221 38 143 24 183 31 42 7 589 100 terveydentilaan potilaskertomuksen avulla - potilaan taustatietojen, toivomusten, kliinisen 407 69 99 17 66 11 17 3 589 100 tutkimuksen ja laboratoriotulosten perusteella tekee potilaalle leikkaushoitosuunnitelman yhdessä kirurgin kanssa - tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon 162 28 126 21 214 36 87 15 589 100 - huolehtii potilaan intimiteettisuojasta 54 9 134 23 268 46 133 23 589 100 - priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan 20 3 171 29 238 40 160 27 589 100 - käyttää tarvittaessa röntgen-, laser- ym. laitteita 98 17 181 31 228 39 82 14 589 100
LIITETAULUKKO 10. HOIDON YKSILÖLLISYYS –osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (4 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja 147 25 91 15 178 30 173 29 589 100 huolehtii potilaan turvallisuudesta - vastaanottaa potilaan leikkausyksikköön 195 33 151 26 157 27 86 15 589 100 ja on läsnä raporttitilanteessa - osallistuu anestesian aloitukseen 207 35 108 18 181 31 93 16 589 100 - ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten 97 17 197 33 213 36 82 14 589 100 tarpeittensa mukaisesti
LIITETAULUKKO 11. ÄKILLISET ERITYISTOIMINNOT – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (2 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet 20 3 163 28 291 49 115 20 589 100 - arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa 52 9 201 34 263 45 73 12 589 100 tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
LIITETAULUKKO 12. LEIKKAUSASENNOT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (3 toimintoa) intraoperatiivisessa
hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- purkaa potilaanleikkausasennon yhteistyössä 366 62 119 20 70 12 34 6 589 100 kirurgin kanssa - laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon 217 37 150 26 132 22 90 15 589 100 yhteistyössä kirurgin kanssa - hallitsee ortopedisten vetolaitteiden käytön 149 25 210 36 190 32 40 7 589 100
LIITETAULUKKO 13. Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavat toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja
kirurgien (n=589) näkemysten mukaan.
Anestestesiahoitajan Ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot (31 toimintoa ; ka 4,5-5,0) pätevyysosa-alueet --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tilannehallinta- ja - hallitsee elvytyksen päätöksentekokyky (10) - tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annostelun
- osaa toimia mahdollisissa hätätilanteissa - tunnistaa potilaan voinnissa tapahtuvat muutokset ja osaa suhteuttaa ne potilaan tilanteeseen - ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaisesti - tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit - tietää anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset - tunnistaa potilaan tilan ja toimenpiteen asettamat vaatimukset anestesialle - asettaa potilaalle perusseurantalaitteet
- tietää ja hallitsee anestesiassa käytettävät muut lääkkeet Tarkkailu- ja - hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti hoitotoimien hallinta (9) - hallitsee potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaisesti
- hallitsee käsien desinfektion - tarkistaa veren ja aloittaa verensiirron - tuntee ja hallitsee erilaiset lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet - tuntee eri anestesiamuodot niin, että pystyy hyödyntämään tätä tietoa toiminnassaan - tietää eri anestesiamuodot, niiden edut, haitat, vasta-aiheet ja riskit - on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii potilaan turvallisuudesta - hallitsee verivalmisteiden käytön, vuodon korvauksen ja niiden dokumentoinnin
Anestesiahoitajan - omaa luvan ja valmiudet suonensisäisten lääkkeiden antoon tehtäväkuva (4) - vastaanottaa potilaan leikkausyksikköön ja on läsnä raporttitilanteessa
- huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen - tietää kivunhoidossa käytettävät lääkkeet ja hoitomenetelmät
Hoitoympäristö ja - varaa ja tarkistaa anestesiavälineet ja – laitteet työskentelyolosuhteet - hallitsee eri valvonta- ja anestesialaitteiden käytön (3) - tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaa anestesian aikana käytettävät lääkkeet Viestintä- ja - hallitsee tarkan kirjaamisen ja raportoinnin tietotekniikkataidot - kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan sekä sekä dokumentaatio saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat (3) - antaa raportin vastaanottavalle hoitohenkilökunnalle Yhteistyö- ja - toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä tiimitaidot ( 1 )
LIITETAULUKKO 14. Anestesiahoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien
(n=589) näkemysten mukaan.
Anestestesiahoitajan Hallittavat hoitotyön toiminnot (40 toimintoa ; ka 4,0– 4,49) pätevyysosa-alueet ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tarkkailu- ja - omaa luvan ja valmiudet epiduraalisten lääkkeiden antoa varten hoitotoimien hallinta - hallitsee potilaan nestetasapainon ja nestekorvauksen laskemisen (13) - tietää ja toteuttaa potilaan ihon desinfektion
- tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti - hallitsee vaativan invasiivisen monitoroinnin - tarkkailee ja arvioi potilaan tilaa ilman valvontalaiteita - arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin - toteuttaa toimenpiteen kannalta tarkoituksenmukaisen, potilaalle turvallisen toimenpideasennon yhteistyössä muun tiimin kanssa - ehkäisee mahdolliset leikkausasennosta johtuvat komplikaatiot - ehkäisee ihokomplikaatiot - tietää ja ottaa tarvittavat potilasnäytteet oikein - hallitsee eristyskäytännöt - toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti
Anestesiahoitajan - varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden tehtäväkuva (10) - huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta
- huolehtii potilaan intimiteettisuojasta - tuntee kipumittarit ja niiden käytön - toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti - toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet - tietää kirurgisen toimenpiteen kulun - varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen - varmistaa puudutetun potilaan tilan ennen siirtoa - on mukana potilaan siirrossa jatkohoitopaikkaan
Yhteistyö- ja - puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin/kirurgin tekevän virheen tiimitaidot (5) - puuttuu toimintaan , jos havaitsee anestesia-/leikkaushoitajan tekevän virheen
- valvoo aseptiikan toteutumista ja huomauttaa/korjaa virheellisen menettelyn - hallitsee vuorovaikutustaidot ja sujuvan yhteistoiminnan - osaa luottamusta herättävän non-verbaalisen kommunikoinnin
Viestintä- ja - tutustuu ennalta potilaan taustatietoihin ja terveydentilaan potilaskertomusten tietotekniikkataidot avulla sekä dokumentaatio - kerää tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista, joilla on (5) merkitystä anestesian kannalta
- kirjaa/dokumentoi toteutuneet hoitotapahtumat (esim. pistokerrat) - hallitsee hoitotyön sähköisen kirjaamisen - hallitsee tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön
Tilannehallinta- ja - haastattelee potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet ja päätöksentekokyky yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan sekä muut anestesiaan ja (4) toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät
- ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti - toteuttaa sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla - lisää lääkettä epiduraali- ja spinaalikatetriin
Hoitoympäristö ja - valmistelee tarvittavat anestesia-aineet anestesiamuodon mukaisesti työskentelyolosuhteet - huolehtii välineellisestä toimintavalmiudesta (3) - hallitsee välineiden, lääkkeiden ja laitteiden oikean käsittelyn toimenpiteen loputtua
LIITETAULUKKO 15. Anestesiahoitajan osattavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien
(n=589) näkemysten mukaan.
Anestestesiahoitajan Osattavat hoitoyön toiminnot (20 toimintoa ; ka alle 4) pätevyysosa-alueet ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tarkkailu- ja - avaa perifeerisen suoniyhteyden hoitotoimien hallinta - tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa ja osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen (10) - laittaa verityhjiön potilaalle yhteistyössä muun tiimin kanssa - määrää esilääkkeen - intuboi potilaan - mittaa sydämen minuuttivirtausta - mittaa keuhkovaltimon kiilapaineen - mittaa tahdistimen kynnysarvon - osaa röntgen, laser ym. laitteiden käytön - lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi potilaan leikkaussalissa Yhteistyö- ja - antaa leikkaustiimin jäsenille palautetta tiimitaidot (3 ) - hallitsee ohjaustaidot - tiedottaa ja ohjaa muuta henkilökuntaa salitilanteesta Anestesiahoitajan - kutsuu potilaan leikkausyksikköön tehtäväkuva (3 ) - kutsuu anestesiologin leikkaussaliin - tuntee potilaan perussairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet Hoitoympäristö ja - valmistelee leikkaussalin (lämpö, kosteus, ilmanvaihto) toimenpidettä varten työskentelyolosuhteet (2) - käyttää autotransfuusiolaitetta Tilannehallinta ja - tarkistaa potilaalle määrätyn esilääkkeen ja antotavan sekä varmistaa esilääkkeen annon päätöksentekokyky (1) Viestintä- ja tietotekniikka- - tekee potilaalle anestesiahoitosuunnitelman yhdessä anestesiologin kanssa taidot sekä dokumentaatio (1)
LIITETAULUKKO 16. ANESTESIA- JA LÄÄKEHOITO osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (31 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Anestesiahoitajan Toimintojen toteutuminen toiminto Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen 21 4 15 3 185 31 368 63 589 100 lääkärin ohjeen mukaisesti - ennakoi itsenäisesti anestesian aikana 23 4 51 9 343 58 172 30 589 100 tapahtuvia muutoksia - tuntee lääkkeiden antoreitit ja annostelu- 23 4 17 3 305 52 244 41 589 100 laitteet - hallitsee verivalmisteiden käytön 23 4 63 11 256 44 248 42 589 100 - osaa toimia hätätilanteissa 16 3 91 15 292 50 190 32 589 100 - tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät 21 4 92 16 274 47 202 34 589 100 lääkkeet ja annostelun - omaa luvan ja valmiudet suonensisäisten 21 4 4 1 86 15 478 81 589 100 lääkkeiden antoon - omaa luvan ja valmiudet epiduraalisten 75 13 34 6 170 29 310 53 589 100 lääkkeiden antoa varten - tarkistaa veren ja aloittaa verensiirron 34 6 15 3 178 30 362 62 589 100 - tuntee eri anestesiamuodot; niiden edut, haitat, vasta-aiheet ja pystyy hyödyntämään 23 4 30 5 361 61 175 30 589 100 tietoa toiminnassaan - hallitsee anestesian ylläpidon lääkärin 23 4 13 2 263 45 290 50 589 100 ohjeen mukaan - hallitsee elvytyksen 18 3 89 15 267 45 215 37 589 100 - tietää anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset 24 4 59 10 323 55 183 31 589 100 - tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit 24 4 32 5 302 51 231 39 589 100 - tietää ja hallitsee anestesiassa käytettävät muut lääkkeet 27 5 129 22 272 46 161 27 589 100 - tunnistaa potilaan tilan ja toimenpiteen asettamat vaatimukset anestesialle 23 4 70 12 368 63 128 22 589 100 - tietää eri anestesiamuodot , niiden edut ja haitat, vasta-aiheet ja riskit 26 4 50 9 328 56 185 31 589 100 - hallitsee vaativan invasiivisen monitoroinnin 41 7 66 11 294 50 188 32 589 100 - hallitsee eri valvonta- ja anestesialaitteiden 19 3 11 2 267 45 292 50 589 100 käytön - hallitsee käsien desinfektion 25 4 68 12 207 35 289 49 589 100 - tunnistaa potilaan voinnissa tapahtuvat muutok- set ja osaa suhteuttaa ne potilaan tilanteeseen 21 4 38 7 402 68 128 22 589 100 - huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen 19 3 40 7 334 57 196 33 589 100 - tietää kivunhoidossa käytettävät lääkkeet ja hoitomenetelmät 24 4 35 6 345 59 185 31 589 100 - hallitsee nestetasapainon ja nestekorvauksen laskemisen 28 5 138 23 308 52 115 20 589 100 - tuntee perussairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet 135 23 140 24 266 45 48 8 589 100 - tarkkailee ja arvioi potilaan tilaa ilman valvontalaitteita 55 9 207 35 191 32 136 23 589 100 - arvioi itsenäisesti saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin 26 4 116 20 307 52 140 24 589 100 - tietää ja ottaa potilasnäytteet oikein 25 4 48 8 207 35 246 42 589 100 - varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden 96 16 223 38 206 35 64 11 589 100 - ehkäisee mahd. leikkausasennosta johtuvat komplikaatiot 57 10 183 31 281 48 68 12 589 100 - tuntee kipumittarit ja niiden käytön 67 11 97 17 269 46 156 2 589 100
LIITETAULUKKO 17
LIITETAULUKKO 18.
LIITETAULUKKO 19. ANESTESIAHOIDON ALOITUS osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (9 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Anestesiahoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- kutsuu potilaan leikkausyksikköön 133 23 206 35 184 31 66 11 589 100 - on mukana potilaan siirrossa leikkaus- 30 5 22 4 153 26 384 65 589 100 saliin ja huolehtii potilaan turvallisuudesta - asettaa potilaalle perusseurantalaitteet 18 3 6 4 167 28 394 68 589 100 (RR, Ekg, SaO2) - varaa ja tarkistaa anestesiavälineet 24 4 8 1 135 23 422 72 589 100 ja –laitteet - valmistelee tarvittavat anestesia-aineet 31 5 23 4 174 30 361 61 589 100 anestesiamuodon mukaisesti - tarkistaa tulevan anestesiamuodon 34 6 12 2 171 29 372 63 589 100 ja varaa lääkkeet - vastaanottaa potilaan leikkausyksikköön 24 4 5 1 123 21 437 74 589 100 ja on läsnä raporttitilanteessa - ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten 26 4 86 15 296 50 181 31 589 100 tarpeidensa mukaisesti - on mukana potilaan siirrossa 46 8 20 4 125 21 398 68 589 100 jatkohoitopaikkaan
LIITETAULUKKO 20. YHTEISTEHTÄVÄT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (6 toimintoa) intraoperatiivisessa
hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Anestesiahoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- laittaa potilaalle verityhjiön yhteistyössä 236 40 169 29 145 25 39 7 589 100 muun tiimin kanssa - lisää lääkettä epiduraali- 91 15 99 17 202 34 197 33 589 100 ja spinaalikatetriin - omaa luvan ja valmiudet epiduraalisten 75 13 34 6 170 29 310 53 589 100 lääkkeiden antoa varten - toteuttaa sedaatiota puudutuksen 30 5 41 7 297 50 221 38 589 100 yhteydessä eri lääkeaineilla - osaa röntgen-, laser- ym. laitteiden käytön 321 55 210 36 52 9 6 1 589 100 - avaa perifeerisen suoniyhteyden 76 13 178 30 292 50 43 7 589 100
LIITETAULUKKO 21. TIIMI- JA OHJEISTUSTAIDOT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (6 toimintoa)
intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Anestesiahoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- toimii aktiivisesti moniammatillisen 25 4 114 19 251 43 199 34 589 100 työryhmän jäsenenä - tietää kirurgisen toimenpiteen kulun 76 13 197 33 291 49 25 4 589 100 - toteuttaa toimenpiteen kannalta 38 7 139 24 288 49 124 21 589 100 tarkoituksenmukaisen, potilaalle turvallisen toimenpideasennon yhteistyössä muun tiimin kanssa - toimii lainsäädännön, asetuksien ja 28 5 53 9 278 47 230 39 589 100 viranomaisten ohjeistusten mukaisesti - huolehtii välineellisestä valmiudesta 27 5 41 7 305 52 216 37 589 100 - toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat 29 5 106 18 327 56 127 22 589 100 ja hoitotyön periaatteet
LIITETAULUKKO 22. YHTEISVASTUUTAIDOT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (4 toimintoa) intraoperatiivisessa
hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Anestesiahoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- valvoo aseptiikan toteutumista 121 21 241 41 159 27 68 12 589 100 ja korjaa virheellisen menettelyn - puuttuu toimintaan, kun huomaa 105 18 219 37 176 30 89 15 589 100 leikkaus/anestesiahoitajan tekemän virheen - puuttuu toimintaan, kun huomaa 227 39 161 27 147 25 54 9 589 100 anestesiologin/kirurgin tekemän virheen - hallitsee vuorovaikutustaidot ja 24 4 126 21 345 59 94 16 589 100 sujuvan yhteistoiminnan
LIITETAULUKKO 23. ERITYISTOIMINNOT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (7 toimintoa) intraoperatiivisessa
hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.
Anestesiahoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %
- mittaa keuhkovaltimon kiilapaineen 367 62 110 19 84 14 28 5 589 100 - mittaa sydämen minuuttivirtausta 362 62 94 16 88 15 45 8 589 100 - mittaa tahdistimen kynnysarvon 450 76 52 9 61 10 26 4 589 100 - käyttää autotransfuusiolaitetta 324 55 103 18 103 18 59 10 589 100 - intuboi potilaan 518 88 65 11 4 1 2 0 589 100 - tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa ja 80 14 146 25 244 41 119 20 589 100 osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen - lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi 489 83 84 14 11 2 5 1 589 100 potilaan leikkaussalissa
LIITETAULUKKO 24. Anestesiologilta tai kirurgilta leikkaushoitajalle siirrettävät tehtävät vastaajien (n=589) näkemysten mukaan.
Tehtävä Tehtävän siirtämismahdollisuus leikkaushoitajalle Ei koskaan/ Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n %
194.Perifeerisen laskimon kanylointi 456 77 119 20 14 2 589 100 195.Verien tarkistaminen ja verensiirron aloittaminen 416 71 141 24 32 5 589 100 196.Lääkkeen lisääminen epiduraali- ja 572 97 15 3 2 0 589 100 spinaalikatetriin 197.Sedaatio puudutuksen yhteydessä opiaatilla 575 98 13 2 1 0 589 100 198.Sedaatio puudutuksen yhteydessä 574 98 14 2 1 0 589 100 midatsolaamilla /diatsepaamilla 199.Sedaatio puudutuksen yhteydessä propofolilla 580 99 8 1 1 0 589 100 200.Verityhjiön purkaminen laskimopuudutuksessa 357 61 136 23 96 16 589 100 201.ASA I-II potilaan yleisanestesian hoito 584 99 2 0 3 1 589 100 alusta loppuun 202.ASA III-potilaan anestesian ylläpito lääkärin 587 100 2 0 0 0 589 100 ohjeen mukaan 203.ASA IV-potilaan anestesian ylläpito lääkärin 587 100 2 0 0 0 589 100 ohjeen mukaan 204.Huonokuntoisen paikallispuudutuspotilaan hoito 572 97 15 3 2 0 589 100 205.Arteriakanyylin laittaminen 588 100 1 0 0 0 589 100 206.Kurkunpäänaamarin asettaminen 588 100 1 0 0 0 589 100 207.Kurkunpäänaamarin poistaminen 581 99 7 1 1 0 589 100 208.Intubaatioputken laittaminen 588 100 1 0 0 0 589 100 209.Yleisanestesian lopetus ja 586 99 3 1 0 0 589 100 intubaatioputken poistaminen 210.Sydämen minuuttivirtauksen mittaus 583 99 5 1 1 0 589 100 211.Autotransfuusiolaitteen käyttö 511 87 58 10 20 3 589 100 212.Keuhkovaltimon kiilapaineen mittaus 581 99 6 1 2 0 589 100 213.Keuhkovaltimokatetrin kärjen paikan 586 99 3 1 0 0 589 100 muuttaminen 214.Tahdistimen kynnysarvon mittaus 576 98 10 2 1 0 589 100 215.Laskimopuudutuksen laitto 588 100 1 0 0 0 589 100 216.Värttinävaltimon kanylointi 589 100 0 0 0 0 589 100 217.Keskuslaskimon kanylointi 589 100 0 0 0 0 589 100 218.Reisivaltimon kanylointi 586 100 2 0 1 0 589 100 219.Ihon sulku synteettisillä/orgaanisilla 444 76 125 21 20 3 589 100 ommelaineella 220.Ihon sulku metallihakasilla 385 67 166 28 31 5 589 100 221.Luomen poisto paikallispuudutuksella 510 87 67 11 12 2 589 100 222.Tietojärjestelmään diagnoosin kirjaaminen 283 48 158 27 148 25 589 100
LIITETAULUKKO 25. Anestesiologilta tai kirurgilta anestesiahoitajalle siirrettävät tehtävät vastaajien (n=589) näkemysten
mukaan.
Tehtävä Tehtävän siirtämismahdollisuus anestesiahoitajalle Ei koskaan/ Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n %
194.Perifeerisen laskimon kanylointi 41 7 376 64 172 29 589 100 195.Verien tarkistaminen ja verensiirron aloittaminen 42 7 202 34 345 59 589 100 196.Lääkkeen lisääminen epiduraali- ja 124 21 315 54 150 25 589 100 spinaalikatetriin 197.Sedaatio puudutuksen yhteydessä opiaatilla 109 18 304 52 176 30 589 100 198.Sedaatio puudutuksen yhteydessä 94 16 300 51 195 33 589 100 midatsolaamilla /diatsepaamilla 199.Sedaatio puudutuksen yhteydessä propofolilla 208 35 259 44 122 21 589 100 200.Verityhjiön purkaminen laskimopuudutuksessa 260 44 225 38 104 18 589 100 201.ASA I-II potilaan yleisanestesian hoito alusta 421 72 109 18 59 10 589 100 loppuun 202.ASA III-potilaan anestesian ylläpito lääkärin 257 44 203 34 129 22 589 100 ohjeen mukaan 203.ASA IV-potilaan anestesian ylläpito lääkärin 348 59 147 25 94 16 589 100 ohjeen mukaan 204.Huonokuntoisen paikallispuudutuspotilaan hoito 279 47 236 40 74 13 589 100 205.Arteriakanyylin laittaminen 532 90 49 8 8 2 589 100 206.Kurkunpäänaamarin asettaminen 516 88 62 10 11 2 589 100 207.Kurkunpäänaamarin poistaminen 338 57 194 33 57 10 589 100 208.Intubaatioputken laittaminen 524 89 61 10 4 1 589 100 209.Yleisanestesian lopetus ja 488 83 89 15 12 2 589 100 intubaatioputken poistaminen 210.Sydämen minuuttivirtauksen mittaus 368 63 159 27 62 10 589 100 211.Autotransfuusiolaitteen käyttö 353 60 135 23 101 17 589 100 212.Keuhkovaltimon kiilapaineen mittaus 367 62 163 28 59 10 589 100 213.Keuhkovaltimokatetrin kärjen paikan 519 88 56 10 14 2 589 100 muuttaminen 214.Tahdistimen kynnysarvon mittaus 495 84 67 11 27 5 589 100 215.Laskimopuudutuksen laitto 552 94 28 5 9 1 589 100 216.Värttinävaltimon kanylointi 561 96 22 3 6 1 589 100 217.Keskuslaskimon kanylointi 583 99 4 1 2 0 589 100 218.Reisivaltimon kanylointi 583 99 4 1 2 0 589 100 219.Ihon sulku synteettisillä/orgaanisilla 572 97 14 2 3 1 589 100 ommelaineella 220.Ihon sulku metallihakasilla 569 97 16 2 4 1 589 100 221.Luomen poisto paikallispuudutuksella 574 97 12 2 3 1 589 100 222.Tietojärjestelmään diagnoosin kirjaaminen 263 45 169 29 157 26 589 100
Publications of the University of Eastern Finland
Dissertations in Health Sciences
isbn978-952-61-0225-2
Publications of the University of Eastern FinlandDissertations in Health Sciences
Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edel-
lytetään erittäin korkeaa ammatillista
pätevyyttä. Tutkimuksessa kehitetty
ammattipätevyysmalli selkiyttää leik-
kaus- ja anestesiahoitajan ammatin
sisältöä sekä lisäkoulutuksen kehittä-
mistä. Leikkaushoitajien toiminnassa
korostuu aseptinen ja turvallisuus-
toiminta, anestesiahoitajilla aneste-
sia- ja lääkehoidon toiminta. Hoitotyön
toimintojen toteutumisessa ilmeni
kehittämistarpeita. Tehtäväsiirtoja
lääkäreiltä sairaanhoitajille ehdo-
tetaan muutamia. Lisäksi esitetään
valtakunnalliset kriteerit täyttävää
lisäkoulutusta.
dissertatio
ns | 032 | E
rja Ten
gva
ll | Leikkau
s- ja anestesiah
oitajan am
matillin
en p
ätevyys. Kyselytu
tkimu
s leikkaus...
Erja TengvallLeikkaus- ja anestesiahoitajan
ammatillinen pätevyys.Kyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille,
anestesiologeille ja kirurgeille Erja Tengvall
Leikkaus- ja anestesia-hoitajan ammatillinen pätevyysKyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille,
anestesiologeille ja kirurgeille