Erilaiset oppijat työpaikalla

Ihminen oppii

– 20 % kuulemalla– 30 % näkemällä– 50 % kuulemalla ja näkemällä– 70 % puhumalla, kuulemalla ja näkemällä

– 90 % tekemällä, puhumalla, kuulemalla ja näkemällä

Selosta, näytä, anna opiskelijan itse kokeilla, perustele, kertaa.

Monta tapaa oppia• tekemällä ja

kokeilemalla • liikkumalla • näkemällä • kirjoittamalla • kuulemalla ja

kuuntelemalla • puhumalla • lukemalla

• väreillä ja muodoilla • rytmillä ja musiikilla • ryhmässä tai yksin • hitaammin tai

nopeammin • paloina tai

kokonaisuuksina • aamulla tai illalla

Hyvän oppimisen edellytykset• oppiminen koetaan mielekkääksi• sisäinen motivaatio• oppiminen tarjoaa onnistumisen

kokemuksia• oppimisprosessiin kuuluu soveltamista• oppiminen on aktiivista• opitaan kokonaisuuksia

5

OPPIMISTYYLIT

VISUAALINENoppii näkemällä

TAKTIILINENoppii käsin tekemisen ja koskemisen kautta

KINESTEETTINENoppii liikkeen ja tekemisen kauttaAUDITIIVINEN

oppii kuulemalla

Oppimistyylit ja ohjaus http://www.tenviesti.fi/test2.htm

Aktiivinen osallistuja Harkitseva tarkkailija Looginen päättelijä Kokeileva toteuttaja

OSALLISTUJA oppii parhaiten... saamalla mahdollisimman paljon uusia

kokemuksia ja oppimistilaisuuksia toimimalla välittömästi, "tässä ja nyt -

periaatteella" toimimalla työryhmässään johtavassa roolissa saamalla mahdollisimman suuret

toimintavapaudet uusien ideoiden kehittelemiseksi

käymällä käsiksi suoraan toimeen toimimalla ryhmässä yhdessä muiden kanssa.

TARKKAILIJA oppii parhaiten... saamalla riittävästi aikaa ja tilaisuuksia asioiden

pohdiskelemiseksi pysyttelemällä taka-alalla tapahtumien keskipisteestä saamalla tilaisuuden ajatella ensin ja toimia vasta

sitten pohdiskelemalla erilaisia vaihtoehtoja tuottamalla tarkkaan mietittyjä raportteja vaihtamalla ajatuksia ja mielipiteitä muiden ihmisten

kanssa toimimalla oman aikataulunsa mukaan, ilman tiukkoja

aikarajoja.

PÄÄTTELIJÄ oppii parhaiten... työskentelemällä järjestelmien, mallien, konseptien ja

teorioiden parissa saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä

tutkimustapoja toimimalla älyllisesti vaativassa ympäristössä työskentelemällä tarkoin strukturoitujen,

rakenteellisten menettelytapojen mukaisesti tilanteissa, joissa vaaditaan loogisuutta ja

rationaalisuutta saamalla tilaisuuden tehdä selvityksiä onnistumisten ja

epäonnistumisten syistä ja taustoista käsittelemällä monimutkaisia tilanteita tai ongelmia.

TOTEUTTAJA oppii parhaiten... tilanteissa, joissa on mahdollista selkeästi erottaa

ongelmat ja niiden ratkaisut saamalla riittävästi opastusta erilaisten tekniikoiden

ja ratkaisumallien käytöstä saamalla välitöntä palautetta kokeiluistaan omien

erikoisalojensa huipputaitajilta saamalla opastusta tekniikoista ja ratkaisumalleista,

joita voi itse soveltaa omalla tavallaan saamalla tilaisuuden soveltaa oppimaansa

käytäntöön painottumalla käytännön asioihin.

Opiskelijoille tyypillisiä tapoja tulkita ympäristöä ja toimia sen pohjalta

Tehtäväorientaatio Riippuvuusorientaatio Minädefensiivinen orientaatio Omistautunut orientaatio

Tehtäväorientaatio

• ottaa itselleen vastuun tehtävän hallinnasta

• keskittyy ja paneutuu opintoihin ja yltää hyviin tuloksiin

• kiinnostuneempi asiasta kuin opettajan/ohjaajan reaktiosta tai muista seurauksista

Riippuvuusorientaatio

• tavoitteena saavuttaa ympäristön sosiaalinen hyväksyntä

• pyrkii aktiivisuudellaan ja opettajaa miellyttävillä vastauksilla saamaan hyväksynnän

• merkittävässä asemassa henkilö, jonka odotuksia opiskelija pyrkii täydentämään

Minädefensiivinen orientaatio

• kokee tehtävän uhkaavana ja puolustautuu

• epäonnistumisen pelko• ei kykene keskittymään itse asiaan, vaan pyrkii selviämään stressaavasta tilanteesta

• energia ei kohdistu oppimistilanteeseen, vaan tilanteen hallintaan

Omistautumaton orientaatio• ei koe opiskelua mielekkäänä ja reagoi siihen häiriten tai vetäytyen

• opiskelun tavoitteet eivät tarjoa omakohtaista mielekkyyttä

• omistautumaton orientaatio voi kohdistua koko opiskeluun tai johonkin aineeseen

• Voi esiintyä provosoivana käyttäytymisenä tai vetäytymisenä.

Ohjauskeskustelun välineet Ongelman konkreettinen määrittely

Mistä tiedät, että..?

Poikkeuskysymys Mikä silloin on toisin, kun..? Kun ongelma on ratkaistu, mistä sen huomaat? Mistä tiedät, että ongelmasi on ratkaistu Milloin ongelmaa ei esiinny? Kun ongelmaa ei esiinny, mikä silloin on toisin?

Kartta Itselle tärkeät asiat Oman sosiaalisen verkoston määrittäminen Vuorovaikutusverkostosta ja sen solmukohdat

Asteikkokysymykset Miten tyytyväinen olet elämääsi tällä hetkellä asteikolla 4-10? Mitä pitäisi tapahtua, että tyyty-väisyytesi nousisi yhden pykälän? Arvioi mahdollisuuksia onnistua asteikolla 4-10.

Plussat ja miinukset Tunnistetaan itsestä, tilanteesta, toisista hyviä ja huonoja puolia.

Päinvastoin Vaihdetaan rooleja esim. kiusaaja on kiusattu jne.

Ihmekysymys Kuvittele, että yöllä olisi tapahtunut ihme ja ongelmasi olisi ratkennut. Mistä sen tietäisit? Mikäolisi toisin?

Kotitehtävä Pohdinta-, tarkkailu- tai käytöstehtävä, joita oppilas suorittaa tapaamisten välisenä aikana.

Analogiat eli vastaavuudet Mikä on muuttunut..? Mitä eroa..? Jos..?

Kristallipallokysymys Siirry tulevaan aikaan, jolloin ongelmasi on ratkennut. Mitä olet tehnyt ongelman ratkeamisen eteen? Millaista elämäsi on silloin, kun ongelmaa ei enää ole?

Verkko-ohjauksen välineet