KKoonnsseepp GGaanngggguuaann JJiiwwaa IIssttiillaahh yyaanngg ddiippaakkaaii ddllmm PPPPDDGGJJ tteennttaanngg kkoonnddiissii ppaarraa ppaassiieenn ddookktteerr jjiiwwaa aaddaallaahh ggaanngggguuaann jjiiwwaa aattaauu ggaanngggguuaann

mmeennttaall ((mmeennttaall ddiissoorrddeerr)) bbuukkaann ppeennyyaakkiitt jjiiwwaa ((mmeennttaall iillllnneessss//mmeennttaall ddiisseeaassee))..

Konsep gangguan jiwa tersebut ada 2 versi, yaitu:

1. Menurut PPDGJ II: Gangguan jiwa adalah sindrom atau perilaku tertentu atau kondisi psikologis seseorang

yang secara klinis cukup bermakna, dan secara khusus berkaitan dengan distress (gejala penderitaan) dan

disability (keterbatasan kemampuan normal pada aktivitas normal pada tingkat personal*).

2. Kata DSM IV: Gangguan jiwa itu adalah perilaku penting yang signifikan secara klinis atau sindrom

psikologis atau pola acuan tertentu yang terjadi pada individu yang dihubungkan dengan kondisi distress

dan disability atau dihubungkan dengan peningkatan resiko untuk menderita nyeri, disability, hilangnya

kemampuan bergerak bebas, bahkan kematian.

* definisi disabilitas ini sumbernya ICD 10. Sedangkan yang dimaksud aktivitas dalam tingkat personal adalah

aktivitas hidup sehari-hari yang diperlukan untuk kelangsungan hidup juga untuk perawatan diri, yaitu hal yang biasa

dilakukan seperti: mandi, BAB, BAK, makan, berpakaian, dll..

Butir-butir pada konsep gangguan jiwa:

1. Ada gejala klinis bermakna berupa:

Bisa sindrom perilaku atau bisa pola perilaku tertentu.

Bisa sindrom psikologis atau bisa pola psikologis tertentu.

2. Gejala klinis tersebut menimbulkan penderitaan (distress) contohnya: nyeri, tidak nyaman, tidak tenteram,

dll..

3. Gejala klinis tersebut menimbulkan disabilitas (penjelasannya sudah tadi ..)

PPrroosseess DDiiaaggnnoossiiss GGggnn JJiiwwaa PPrroosseess ddiiaaggnnoossiiss ggggnn jjiiwwaa mmeennggiikkuuttii pprroosseedduurr kklliinniiss yygg llaazziimm ppaaddaa ppeemmeerriikkssaaaann mmeeddiiss yyaaiittuu mmeelliippuuttii llaannggkkaahh--

llaannggkkaahh bbeerriikkuutt iinnii ::

11.. AANNAAMMNNEESSIISS ((ddeennggaann mmeennaannyyaakkaann))

-- aallaassaann bbeerroobbaatt

-- rriiwwaayyaatt ggaanngggguuaann sseekkaarraanngg

-- rriiwwaayyaatt ggaanngggguuaann ddaahhuulluu

-- rriiwwaayyaatt ppeerrkkeemmbbaannggaann ddiirrii

-- llaattaarr bbeellaakkaanngg ssoossiiaall,, kkeelluuaarrggaa,, ppeennddiiddiikkaann,, ppeekkeerrjjaaaann,, ddllll

22.. PPEEMMEERRIIKKSSAAAANN mmeelliippuuttii

-- FFiissiikk

-- SSttaattuuss mmeennttaall

-- LLaabb

-- RRaaddiioollooggiikk

-- EEvvaalluuaassii ppssiikkoollooggiikk

-- LLaaiinn--llaaiinn

33..DDIIAAGGNNOOSSIISS ddeennggaann ddaassaarr aakkssiiss,, yyaaiittuu ::

-- AAkkssiiss II :: KKlliinniiss

-- AAkkssiiss IIII :: KKeepprriibbaaddiiaann

-- AAkkssiiss IIIIII :: KKoonnddiissii mmeeddiikk

-- AAkkssiiss IIVV :: PPssiikkoo ssoossiiaall

-- AAkkssiiss VV :: TTaarraaff ffuunnggssii

44.. TTEERRAAPPII

-- FFaarrmmaakkootteerraappii

-- PPssiikkootteerraappii

-- TTeerraappii ssoossiiaall

-- TTeerraappii ookkuuppaassiioonnaall

-- TTeerraappii llaaiinnnnyyaa

DDggnn rruummuussaann mmaatteemmaattiiss ddpptt ddiissiimmppuullkkaann::

LLaannggkkaahh22 tteerrsseebbuutt hhaarruuss uurruutt 11--22--33--44.. TTeerruuss ttiinnddaakk llaannjjuutt llaannggkkaahh--llaannggkkaahh tteerrsseebbuutt ::

-- EEvvaalluuaassii tteerraappii

-- EEvvaalluuaassii ddiiaaggnnoossiiss

-- llaaiinn--llaaiinn

DIAGNOSIS MULTIAKSIAL Kata DSM IV, sistem multiaksial merupakan sistem yang terdiri dari 5 aksis, 5 aksis tersebut berfungsi untuk

menilai pasien. Aksis I dan 2 terdiri dari semua klasifikasi gangguan mental. Aksis 3 tentang kondisi medis umum

(fisik) yang muncul bersamaan dengan gangguan mental. Aksis 4 tentang masalah psikososial dan lingkungannya,

sedang aksis 5 tentang penilaian fungsi-fungsi secara global.

Metode diagnosis dengan pendekatan multiaksial ini pertama kali dipakai oleh Swedia dengan mengacu

pada proposal Essen Moller. Sistem baru yang memakai metode multiaksial adalah sistem DSM III dan DSM IV

(DSM= Diagnostic & Statistical manual of Mental disorder) yang dipakai oleh American Psychatric Association (APA),

juga ICD 10 yang dikeluarkan oleh WHO-yang merupakan acuan diagnostik di seluruh dunia.

Tujuan Diagnosis Multiaksial 1. Membantu dalam perencanaan terapi dan meramalkan prognosis ..mengingat cakupan informasinya yang

komprehensif.

2. Membantu dalam :

- menata dan mengomunikasikan informasi klinis

- menangkap komplesitas situasi klinis

- menggambarkan heterogenitas individual dengan diagnosis klinis yang sama

..mengingat formatnya yang mudah dan sistematis

3. Memacu penggunaan model biopsikososial dalam klinis, pendidikan, dan penelitian

HHuubbuunnggaann DDSSMM--IIVV && IICCDD--1100

DDSSMM--IIVV ddiiddeessaaiinn uunnttuukk mmeennddaammppiinnggii IICCDD--1100,, ddiissuussuunn ppaaddaa ttaahhuunn 11999922.. PPdd wwaakkttuu iittuu tteerrddaappaatt kkoonnsseennssuuss yygg kkuuaatt

bbhhww ssiisstteemm ddiiaaggnnoossiiss ddii UUSSAA hhrrss sseessuuaaii ddggnn kkllaassiiffiikkaassii ppeennyyaakkiitt iinntteerrnnaassiioonnaall ((IICCDD--1100)) sseeddaannggkkaann IICCDD--1100 mmrrppkk

ssiisstteemm kkllaassiiffiikkaassii tteerrttiinnggggii yygg ddiigguunnaakkaann ddii EErrooppaa && nneeggaarraa--nneeggaarraa llaaiinn ddii dduunniiaa.. SSeemmuuaa kkaatteeggoorrii yygg

ddiigguunnaakkaann ddllmm DDSSMM--IIVV ddiitteemmuukkaann ddllmm IICCDD--1100,, tteettaappii ttddkk sseemmuuaa kkaatteeggoorrii IICCDD--1100 aaddaa ddaallaamm DDSSMM--IIVV..

MMeennuurruutt DDSSMM--IIVV ssiisstteemm mmuullttiiaakkssiiaall ttddrr aattaass 55 aakkssiiss && mmeenniillaaii ppaassiieenn ddrr 55 aakkssiiss ttssbb..

AAkkssiiss II && IIII tteerrddiirrii ddaarrii sseelluurruuhh kkllaassiiffiikkaassii ggaanngggguuaann mmeennttaall.. DDllmm bbeerrbbaaggaaii kkeeaaddaaaann ppaassiieenn ddpptt mmeemmiilliikkii 11 aattaauu

lleebbiihh ggaanngggguuaann,, bbaaiikk ddllmm aakkssiiss II && IIII.. CCoonnttoohh:: PPaassiieenn ddaappaatt mmeemmiilliikkii ggaanngggguuaann ddeepprreessii bbeerraatt ppaaddaa aakkssiiss II ddaann

ggaanngggguuaann kkeepprriibbaaddiiaann nnaarrssiissttiikk ppaaddaa aakkssiiss IIII..

AAKKSSIISS II

AAkkssiiss II

TTddrr aattaass sseelluurruuhh ggggnn mmeennttaall kkeeccuuaallii yygg tteerrddaaffttaarr ddllmm aakkssiiss IIII,, ddaann kkeeaaddaaaann llaaiinn yygg mmeerruuppaakkaann ffookkuuss ppeerrhhaattiiaann

kklliinniiss.. YYaanngg tteerrmmaassuukk ddii ddaallaammnnyyaa yyaaiittuu ::

GGaanngggguuaann MMeennttaall ppdd IICCDD--1100 ((PPaaddaa PPPPDDGGJJ--IIIIII)) yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii ::

FF00.. GGggnn MMeennttaall OOrrggaanniikk ((tteerrmmaassuukk ggaanngggguuaann mmeennttaall ssiimmppttoommaattiikk))..

EEttiioollooggii ddaassaarrnnyyaa ggaanngggguuaann ffiissiikk // kkoonnddiissii yygg mmeelliibbaattkkaann kkeerruussaakkaann//ddiissffuunnggssii oottaakk..

KKeelloommppookk II:: tteerrddaappaatt ggaanngggguuaann ffuunnggssii kkooggnniittiiff ssbbgg ggaammbbaarraann yygg jjeellaass.. TTmmsskk ddii ddaallaammnnyyaa ddeemmeennssiiaa

((aallzzhheeiimmeerrss,, vvaasskkuulleerr,, bbeerrhhuubb ddggnn ppeennyykk llaaiinn && YYTTTT)),, ssiinnddrroomm aammnneessiiaa oorrggaanniikk ddaann ddeelliirriiuumm bbuukkaann aakkiibbaatt zzaatt

ppssiikkooaakkttiiff..

KKeelloommppookk IIII :: ttddpptt mmaanniiffeessttaassii nnyyaattaa ppaaddaa ppeerrsseeppssii ((hhaalluussiinnaassii)),, ppiikkiirraann ((ddeelluussii)),,

mmoooodd ((ddeepprreessii //mmaanniikk)),, bbeerrbbaaggaaii ggaanngggguuaann eemmoossiioonnaall ((cceemmaass,, ddiissoossiiaassii,, ddaann

kkeepprriibbaaddiiaann))

FF11.. GGggnn MMeennttaall && PPeerriillaakkuu AAkkiibbaatt PPeenngggguunnaaaann ZZaatt PPssiikkooaakkttiiff

YYaanngg ddiiggoolloonnggkkaann ddii ssiinnii aaddaallaahh sseemmuuaa ggaanngggguuaann mmeennttaall yygg bbeerrhhuubbuunnggaann ddggnn ppeenngggguunnaaaann zzaatt ppssiikkooaakkttiiff

PPrroosseess DDiiaaggnnoossiiss && ppeennggkkooddeeaann ddiimmuullaaii ddggnn iiddeennttiiffiikkaassii zzaatt yygg tteerrlliibbaatt.. ((mmiiss:: aallkkoohhooll,, ooppiiooiidd,, kkaannaabbiiooiidd,,

sseeddaattiiff,, hhiippnnoottiikk,, kkookkaaiinn,, ssttiimmuullaannssiiaa llaaiinn,, hhaalluussiinnooggeenniikk,, tteemmbbaakkaauu,, llaarruuttaann vvoollaattiill,, zzaatt llaaiinn && kkoommbbiinnaassiinnyyaa))

IIddeennttiiffiikkaassii kkooddee bbeerriikkuuttnnyyaa mmeelliippuuttii ::

kkoonnddiissii kklliinniiss,,

iinnttookkssiikkaassii aakkuutt,,

ppeenngggguunnaaaann yygg mmeerruuggiikkaann,,

ssiinnddrr kkeetteerrggaannttuunnggaann,,

kkeeaaddaaaann ppuuttuuss zzaatt,,

ggggnn ppssiikkoottiikk,,

ssiinnddrr aammnneessttiikk,,

ggggnn ppssiikkoottiikk rreessiidduuaall && oonnsseett llaammbbaatt

ggggnn mmeennttaall llaaiinn // YYTTTT

FF22.. SSkkiizzooffrreenniiaa,, SSkkiizzoottiippaall && GGggnn WWaahhaamm

MMeelliippuuttii SSkkiizzooffrreenniiaa,, yyaaiittuu ggggnn yygg ddiicciirriikkaann oolleehh ppeennyyiimmppaannggaann ddrr ppiikkiirraann,, ppeerrsseeppssii && aaffeekk iinnaapppprroopprriiaattee//aaffeekk

ttuummppuull..

YYgg mmeennaarriikk ddrr kkllppkk iinnii aaddll ggggnn ppssiikkoottiikk aakkuutt && sseemmeennttaarraa;; yygg mmeelliippuuttii ppoolliimmoorrffiikk aakkuutt ddggnn aattaauu ttaannppaa ggeejjaallaa

sskkiizzooffrreenniiaa,, lliirr sskkzzffrr aakkuutt && llaaiinnnnyyaa,, yygg ssrrgg ddiillaappoorrkkaann ddii NNeeggaarraa iinndduussttrrii bbeerrkkeemmbbaanngg..

FF33.. GGaanngggguuaann MMoooodd ((AAffeekkttiiff)) GGggnn uuttaammaa aaddll:: ppeerruubbhhnn mmoooodd//aaffeekk,, bbiiaassaannyyaa mmeelliibbaattkkaann ddeepprreessii aattaauu eellaassii,, sseerriinngg bbeerrhhuubbuunnggaann ddggnn

ppeerruubbaahhaann ttiinnggkkaatt aakkttiivviittaass..

TTmmsskk ddii ssiinnii aaddaallaahh:: eeppiissooddee mmaanniikk,, ggggnn aaffeekkttiiff bbiippoolleerr,, eeppiissooddee ddeepprreessii,, ddeepprreessii bbeerruullaanngg,, ggggnn mmoooodd

mmeenneettaapp llaaiinnnnyyaa ((ssiikklloottiimmiiaa,, ddiissttiimmiiaa)),, ggggnn mmoooodd YYTTTT

FF44.. GGggnn NNeeuurroottiikk,, SSoommaattooffoorrmm && TTeerraakkaaiitt SSttrreess

KKllppkk iinnii bbeerrddaassaarr kkoonnsseepp nneeuurroossiiss yygg mmrrppkk ppeerrppaadduuaann ssiimmppttoomm uummuumm..

TTmmsskk ddii ssiinnii :: aannxxiieettaass ffoobbiikk ddaann ggggnn aannxxiieettaass llaaiinnnnyyaa,, ggggnn oobbsseessiiff kkoommppuullssiiff ((mmiissaall --kkaattaa bbaappaakk -- oorraanngg

sseerriinngg ggaa yyaakkiinn wwuudduunnyyaa ttrruuss wwuudduu bbeerruullaanngg22)),, rreeaakkssii tthhdd ssttrreess bbrrtt && ggggnn ppeennyyeessuuaaiiaann,, ggggnn ddiissoossiiaattiiff &&

kkoonnvveerrssii,, ggggnn ssoommaattooffoorrmm,, ggaanngggguuaann nneeuurroottiikk llaaiinnnnyyaa ((mmiiss :: nneeuurraasstteenniiaa,, ssiinnddrr ddeeppeerrssoonnaalliissaassii--ddeerreeaalliissaassii))

FF55.. SSiinnddrroomm PPeerriillaakkuu yyaanngg BBeerrhhuubbuunnggaann DDggnn GGggnn FFiissiioollooggiiss ddaann ffaakkttoorr FFiissiikk

TTeerrmmaassuukk ddiissiinnii aaddaallaahh::

ggggnn mmaakkaann

ggggnn ttiidduurr nnoonn oorrggaanniikk

disfungsi sexual

gangguan mental yg berhubungan dgn masa nifas YTK

faktor psikologis yg berpengaruh pd ggn fisik

ppeennyyaallaahhgguunnaaaann zzaatt yygg ttddkk mmeennyyeebbaabbkkaann kkeetteerrggaannttuunnggaann ((ccoonnttoohhnnyyaa aannttiiddeepprreessaann,, hhoorrmmoonn,, aannaallggeettiikk

&& oobbaatt llaaiinnnnyyaa))

FF88.. GGggnn PPeerrkkeemmbbaannggaann PPssiikkoollooggiiss

DDiiggaammbbaarrkkaann ssbbbb ::

aa.. OOnnsseett bbeerrvvaarriiaassii sseellaammaa mmaassaa bbaayyii // kkaannaakk--22..

bb.. AAddaannyyaa hheennddaayyaa//kkeellaammbbaattaann ppeerrkkeemmbb ffuunnggssii--22 yygg bbeerrhhuubb ddggnn kkeemmaattaannggaann bbiioollooggiiss ssuussuunnaann ssrrff ppuussaatt..

cc.. BBeerrllaannggssuunngg ssccrr tteerruuss mmeenneerruuss ttaannppaa aaddaannyyaa rreemmiissii && kkeekkaammbbuuhhaann yygg kkhhaass ppaaddaa ppeennddeerriittaa ggggnn jjiiwwaa..

FF99.. GGaanngggguuaann PPeerriillaakkuu && EEmmoossiioonnaall ddggnn OOnnsseett BBiiaassaannyyaa PPaaddaa MMaassaa KKaannaakk && RReemmaajjaa

KKeellaass iinnii mmeelleennggkkaappii FF77 && FF88..

GGaanngggguuaann ddeennggaann oonnsseett ppdd aannaakk--aannaakk mmeelliippuuttii::

>> ggaanngggguuaann hhiippeerrkkiinneettiikk yygg ddiikkaarraakktteerriissttiikkkkaann ddggnn oonnsseett aawwaall

>> oovveerr aakkttiiff

>> bbeerrkkuurraannggnnyyaa ppeerrhhaattiiaann..

YYgg ttmmsskk ddllmm kkllss iinnii :: ggaanngggguuaann eemmoossiioonnaall,, ffuunnggssii ssoossiiaall,, ttiicc,, && ggggnn llaaiinn..

AAKKSSIISS IIII

AAkkssiiss IIII tteerrddiirrii ddaarrii ggaanngggguuaann kkeepprriibbaaddiiaann,, rreettaarrddaassii mmeennttaall,, ddaann mmeekkaanniissmmee

ppeemmbbeellaaaann.. YYaanngg tteerrmmaassuukk ddii ddaallaammnnyyaa aaddaallaahh ::

FF66.. GGggnn KKeepprriibbaaddiiaann && PPeerriillaakkuu MMaassaa DDeewwaassaa

MMeennccaakkuupp kkoonnddiissii kklliinniiss yygg bbeerrmmaakknnaa && ppoollaa ppeerriillaakkuu yygg cceennddeerruunngg mmeenneettaapp..

MMeerruuppaakkaann eekksspprreessii ddaarrii :: ppoollaa hhiidduupp yygg kkhhaass ddaarrii sseesseeoorraanngg && ccaarraa bbeerrhhuubbuunnggaann aannttaarraa ddiirriinnyyaa ddggnn ddiirrii

sseennddiirrii mmaauuppuunn oorrgg llaaiinn

KKaatteeggoorrii iinnoovvaattiiff aaddll ppeerruubbhh kkeepprriidd yygg bbeerrllaannggssuunngg llaammaa yygg ttddkk ddiiaakkiibbaattkkaann oolleehh kkeerruussaakkaann // ppeennyyaakkiitt oottaakk,,

bbiiaassaannyyaa mmuunnccuull sseetteellaahh tteerrjjaaddiinnyyaa kkaattaassttrrooffiikk // ppeennyyaakkiitt ppssiikkiiaattrrii

KKeellaass iinnii mmeelliippuuttii ggggnn iimmppuullss,, iiddeennttiittaass jjeenniiss kkeellaammiinn,, pprreeffeerreennssii sseekkssuuaall,, ggggnn ppeerrkkeemmbbaannggaann && oorriieennttaassii

sseekkssuuaall..

CCoonnttoohhnnyyaa:: FF6600..00 GGggnn KKeepprriibbaaddiiaann PPaarraannooiidd

FF 6600..11 GGggnn KKeepprriibbaaddiiaann SSkkiizzooiidd

FF77.. RReettaarrddaassii MMeennttaall

MMeerruuppaakkaann ssaallaahh ssaattuu rriiwwaayyaatt kkllaassiiffiikkaassii ppssiikkiiaattrrii yygg ppllgg llaammaa,, yyaaiittuu ssuuaattuu kkeeaaddaaaann ppeerrkkeemmbbaannggaann jjiiwwaa yygg

tteerrhheennttii //ttddkk lleennggkkaapp,, tteerruuttaammaa ddiittaannddaaii oolleehh tteerrjjaaddiinnyyaa hheennddaayyaa ((ddii sslliiddee ddaann hhsscc 22000011 ttuulliissaannnnyyaa eemmaanngg

bbeeggiinnii,, aaddaa yyaanngg ttaauu aarrttiinnyyaa??)) KKeettrraammppiillaann sseellaammaa mmaassaa ppeerrkkeemmbbaannggaann..sshhgg bbeerrppeennggaarruuhh ppdd ttiinnggkkaatt

kkeecceerrddaassaann ssccrr mmeennyyeelluurruuhh,, mmiiss:: kkeemmaammpp kkooggnniittiiff,, bbaahhaassaa,, mmoottoorriikk,, && ssoossiiaall..

SSuubb kkaatteeggoorriinnyyaa ddiibbaaggii bbeerrddaassaarr ttiinnggkkaatt kkeeppaarraahhaann::

FF 7700.. RRMM rriinnggaann

FF 7711.. RRMM sseeddaanngg

FF 7722.. RRMM bbeerraatt

FF 7733.. RRMM ssaannggaatt bbeerraatt

FF 7788.. RRMM llaaiinnnnyyaa

FF 7799.. RRMM YYTTTT

AAKKSSIISS IIIIII TTeerrddiirrii ddaarrii ggaanngggguuaann ffiissiikk//mmeeddiiss yygg mmuunnccuull bbeerrssaammaaaann ddggnn ggggnn mmeennttaall..

KKoonnddiissii ffiissiikk tteerrsseebbuutt ddpptt kkaauussaattiiff ((eexx:: ggaaggaall hhaattii mmeennyyeebbaabbkkaann ddeelliirriiuumm)),, iinntteerraakkttiiff ((eexx:: ggaassttrriittiiss aakkiibbaatt

kkeetteerrggaanntt aallkkoohhooll)),, && aakkiibbaatt ((eexx:: ddeemmeennssiiaa && iinnffeekkssii HHIIVV ddpptt mmeennyyeebbaabbkkaann ppnneeuummoonniiaa))..

KKeettiikkaa kkoonnddiissii mmeeddiiss bbeerrhhuubbuunnggaann sseeccaarraa kkaauussaall ddggnn ggaanngggguuaann mmeennttaall,, ggaanngggguuaann mmeennttaall ttssbb ddiimmaassuukkkkaann

ddllmm aakkssiiss II && kkoonnddiissii mmeeddiiss yygg bbeerrkkaaiittaann ddiimmaassuukkkkaann ddllmm aakkssiiss IIIIII

CCoonnttoohh PPeennyyaakkiitt ddaallaamm aakkssiiss IIIIII ::

AA0000 BB9999 :: PPeennyykk iinnffeekkssii && ppaarraassiitt tttttt

CC0000 DD4488 :: NNeeooppllaassmmaa

EE0000 GG9900 :: PPeennyykk eennddookkrriinn,,nnuuttrriissii && mmeettaabboolliikk

GG0000 GG9999 :: PPeennyykk ssuussuunnaann ssrrff,, ddllll

AAKKSSIISS IIVV

AAkkssiiss IIVV ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeemmbbeerrii kkooddee ppaaddaa mmaassaallaahh ppssiikkoollooggiiss && lliinnggkkuunnggaann yyaanngg sseeccaarraa bbeerrmmaakknnaa bbeerrppeerraann

ppaaddaa ppeerrkkeemmbbaannggaann// eekkssaasseerrbbaassii ggaanngggguuaann yyaanngg sseekkaarraanngg

MMaassaallaahh yyaanngg ddiiccaakkuupp :: kkeelluuaarrggaa ((pprriimmaarryy ssuuppppoorrtt ggrroouupp)),, lliinnggkk ssoossiiaall,, ppeennddiiddiikkaann,, ppeekkeerrjjaaaann,, ppeerruummaahhaann,,

eekkoonnoommii,, aakksseess kkee llaayyaannaann kkeesseehhaattaann,, hhuukkuumm//kkrriimmiinnaall,, ppssiikkoossoossiiaall && lliinnggkkuunnggaann llaaiinnnnyyaa..

AAKKSSIISS VV AAddaallaahh sskkaallaa ppeenniillaaiiaann gglloobbaall tteerrhhaaddaapp ffuunnggssii--sseerriinngg--ddiisseebbuutt GGAAFF ((GGlloobbaall AAsssseessmmeenntt ooff FFuunnccttiioonniinngg)) ddii

mmaannaa ddookktteerr mmeemmppeerrttiimmbbaannggkkaann kkeesseelluurruuhhaann ttiinnggkkaatt ffuunnggssiioonnaall ppaassiieenn sseellaammaa ppeerriiooddee wwaakkttuu tteerrtteennttuu ((mmiiss::

ssaaaatt ppeemmeerriikkssaaaann // ttiinnggkkaatt ffuunnggssiioonnaall ppaassiieenn tteerrttiinnggggii uunnttuukk sseekkuurraannggnnyyaa 11 bbllnn sseellaammaa 11 ttaahhuunn tteerraakkhhiirr))..

FFuunnggssiioonnaall ddiiaarrttiikkaann ssbbgg kkeessaattuuaann ddrr 33 bbiiddaanngg uuttaammaa yyaaiittuu ffuunnggssii ssoossiiaall,, ffuunnggssii ppeekkeerrjjaaaann,, ffuunnggssii ppssiikkoollooggiiss..

FFuunnggssii bbeerruuppaa sskkaallaa ddggnn 110000 ppooiinn.. 110000 mmeenncceerrmmiinnkkaann ttiinnggkkaatt ffuunnggssii tteerrttiinnggggii ddllmm sseemmuuaa bbiiddaanngg..

GGAAFF SSccaallee

110000 9911 :: bbeerrffuunnggssii mmaaxx,, ggaa aaddaa mmaassaallaahh yyaanngg ttiiddaakk tteerrttaanngggguullaannggii

9900 8811 :: ggeejjaallaa mmiinniimmaall ((mmiissaall :: cceemmaass aakkaann uujjiiaann)),, bbeerrffuunnggssii bbaaiikk,, ttddkk lleebbiihh ddaarrii mmaassaallaahh hhaarriiaann bbiiaassaa

mmaassiihh tteettaapp ppuuaass ddeennggaann kkeehhiidduuppaannnnyyaa..

8800 7711 :: ggeejjaallaa sseemmeennttaarraa && ddpptt ddiiaattaassii,, ddiissaabbiilliittaass rriinnggaann ddllmm ssoossiiaall,, ppeekkeerrjjaaaann,, sseekkoollaahh ((mmiissaall :: kkuurraanngg

kkoonnsseennttrraassii uunnttuukk ppeekkeerrjjaaaann llaaiinn aakkiibbaatt cceemmaass aakkaann mmeenngghhaaddaappii uujjiiaann))

7700 6611 :: bbeebbeerraappaa ggeejjaallaa rriinnggaann && mmeenneettaapp ((mmoooodd tteerrddeepprreessii bbiissaa,, iinnssoommnniiaa jjuuggaa bbiissaa)),, ddiissaabbiilliittaass rriinnggaann

ddllmm ffuunnggssii ssoossiiaall,, ppeekkeerrjjaaaann,, aattaauu sseekkoollaahh..

misal : mencuri, membolos pelajaran) tapi secara umum fungsinya masih cukup baik.

6600 5511 :: ggeejjaallaa sseeddaanngg ((mmiissaall sseerraannggaann mmaanniikk ddaann aaffeekk ddaattaarr)),, ddiissaabbiilliittaass sseeddaanngg ddaallaamm ffuunnggssii ssoossiiaall,,

ppeekkeerrjjaaaann aattaauu sseekkoollaahh ((mmiissaall :: sseeddiikkiitt tteemmaann,, kkoonnfflliikk ddeennggaann tteemmaann sseebbaayyaa aattaauu tteemmaann kkeerrjjaa))

5500 4411 :: ggeejjaallaa bbeerraatt ((iiddee bbuunnuuhh ddiirrii,, rriittuuaall oobbsseessiioonnaall)),, ddiissaabbiilliittaass bbeerraatt ddaallaamm ffuunnggssii ssoossiiaall,, ppeekkeerrjjaaaann

aattaauu sseekkoollaahh ((mmiissaall :: ttiiddaakk ppuunnyyaa tteemmaann,, ttiiddaakk mmaammppuu bbeekkeerrjjaa))

4400 3311 :: bbeebbeerraappaa ddiissaabbiilliittaass ddaallaamm bbeerrhhuubbuunnggaann ddggnn rreeaalliittaass && kkoommuunniikkaassii ((mmiissaall:: bbiiccaarraa kkaaddaanngg ttiiddaakk

jjeellaass,, ttiiddaakk rreelleevvaann)),, ggaanngggguuaann yyaanngg lleebbiihh bbeerraatt llaaggii ddaallaamm kkeehhiidduuppaann ssoossiiaall,, ppeekkeerrjjaaaann,, ddaann

sseekkoollaahh.. mmiissaall :: oorraanngg ddeepprreessii yyaanngg mmeenngghhiinnddaarrii tteemmaann,, mmeenneellaannttaarrkkaann kkeelluuaarrggaa ddaann ttiiddaakk

mmaammppuu bbeekkeerrjjaa,, aannaakk sseerriinngg mmeemmuukkuull aannaakk yyaanngg lleebbiihh kkeecciill,, mmeennyyiimmppaanngg ddii rruummaahh,, ggaaggaall ddii

sseekkoollaahh..

3300 2211 :: ddiissaabbiilliittaass bbeerraatt ddllmm kkoommuunniikkaassii && ddaayyaa nniillaaii,, ttddkk mmaammppuu bbeerrffuunnggssii hhaammppiirr sseemmuuaa bbiiddaanngg ((mmiissaall::

pprreeookkuuppaassii bbuunnuuhh ddiirrii,, ttiinnggggaall ddii tteemmppaatt ttiidduurr sseeppaannjjaanngg hhaarrii ttaannppaa ppeekkeerrjjaaaann))

2200 1111 :: tteerrddaappaatt bbaahhaayyaa mmeenncceeddeerraaii ddiirrii // OOrraanngg LLaaiinn ((mmiissaall :: uussaahhaa bbuunnuuhh ddiirrii ttaannppaa hhaarraappaann yyaanngg jjeellaass

aakkaann kkeemmaattiiaann,, sseerriinngg mmeellaakkuukkaann kkeekkeerraassaann,, mmaanniikk)),, ddiissaabbiilliittaass aammaatt ssaannggaatt bbeerraatt ddllmm

kkoommuunniikkaassii ((mmiissaall :: sseebbaaggiiaann bbeessaarr mmeemmbbiissuu && mmeenngguurruuss ddiirrii (( mmiissaall mmeenngguussaapp--uussaapp ffeesseess))

1100 0011 :: bbaahhaayyaa sseeppeerrttii ddii aattaass ttaappii ppeerrssiisstteenn && lleebbiihh sseerriiuuss ((mmiissaall kkeekkeerraassaann rreekkuurreenn,, ttiinnddaakkaann bbuunnuuhh ddiirrii

yyaanngg sseerriiuuss ttaannppaa hhaarraappaann aakkaann kkeemmaattiiaann yyaanngg jjeellaass))..

00 :: iinnffoorrmmaassii ttiiddaakk aaddeekkuuaatt..

PPEEMMEERRIIKKSSAAAANN MMUULLTTII AAKKSSIIAALL

IInnggaa!!!! iinnii bbaahhaassaann uuttaammaa kkiittaa,, jjaaddii bbuuaatt nnggiinnggaattiinn,, nniihh ddiiuullaannggiinn aakkssiiss--aakkssiiss iittuu ........

AAKKSSIISS II tteennttaanngg :: -- GGaanngggguuaann kklliinniiss

-- KKoonnddiissii kklliinniiss yygg mmggkk mmjjdd ppuussaatt ppeerrhhaattiiaann kklliinniiss

AAKKSSIISS IIII :: -- GGaanngggguuaann KKeepprriibbaaddiiaann

-- RReettaarrddaassii MMeennttaall

AAKKSSIISS IIIIII :: -- KKoonnddiissii MMeeddiiss UUmmuumm

AAKKSSIISS IIVV :: -- MMaassaallaahh ppssiikkoossoossiiaall && lliinnggkkuunnggaann

PPeerriikkssaa mmaassaallaahh yyaanngg bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann kkeelloommppookk ppeenndduukkuunngg pprriimmeerr,, mmaassaallaahh yyaanngg bbeerrhhuubbuunnggaann

ddeennggaann lliinnggkkuunnggaann ssoossiiaall,, mmaassaallaahh kkeeppeenndduudduukkaann,, mmaassaallaahh ppeekkeerrjjaaaann,, mmssllhh ppeerruummaahhaann,, mmssllhh eekkoonnoommii,, mmssllhh ddggnn

aakksseess ppeellaayyaannaann kkeesseehhaattaann,, mmaassaallaahh bbeerrkkaaiittaann ddggnn ssiisstteemm hhuukkuumm // kkrriimmiinnaall,, mmaassaallaahh ppssiikkoossoossiiaall && lliinnggkkuunnggaann llaaiinn..

AAKKSSIISS VV :: -- GGlloobbaall AAsssseessmmeenntt ooff FFuunnccttiioonniinngg SSccaallee

CCaattaattaann ::

AAnnttaarraa aakkssiiss II,, IIII,, IIIIII ttiiddaakk sseellaalluu hhaarruuss aaddaa hhuubbuunnggaann eettiioollooggiikk aattaauu ppaattooggeenneessiiss

HHuubbuunnggaann aannttaarraa aakkssiiss II,,IIII,,IIIIII ddaann IIVV ddpptt ttiimmbbaall bbaalliikk ssaalliinngg mmeemmppeennggaarruuhhii

FFiinnaallllyy,, ccoonnttoohh ppeennccaattaattaann ddiiaaggnnoossiiss mmuullttiiaakkssiiaall ttuu kkaayyaakk ggiinnii ::

((iinnii ddaarrii sslliiddee,, sseemmooggaa bbiissaa bbaannttuuiinn kkeeffaahhaammaannnnyyaa)) ^^__^^

AAkkssiiss II :: FF3322..22 EEppiissooddee ddeepprreessiiff bbeerraatt ttaannppaa ggeejjaallaa ppssiikkoottiikk

FF1100..11 PPeenngggguunnaaaann aallkkoohhooll yygg mmeerruuggiikkaann ((hhaarrmmffuull))

AAkkssiiss IIII :: FF6600..77 GGaanngggguuaann kkeepprriibbaaddiiaann ddeeppeennddeenn

SSeerriinngg mmeenngggguunnaakkaann mmeekkaanniissmmee ddeeffeennssee mmeennoollaakk ((ddeenniiaall))

AAkkssiiss IIIIII :: TTiiddaakk aaddaa ddiiaaggnnoossiiss ((nnoonnee))

AAkkssiiss IIVV :: AAnnccaammaann kkeehhiillaannggaann ppeekkeerrjjaaaann

AAkkssiiss VV :: GGAAFF 6600 5511 ((mmuuttaakkhhiirr))

!!""!!

##$$

$$ %%&&''&&''$$&& $$&&$$(($$

))))))