Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintojen rahoitus
omaehtoisessa koulutuksessa Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus
Näyttötutkintomestari -koulutus, 25opPetja Sairanen
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Luennon sisältö Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Perittävät maksut ammatillisessa
peruskoulutuksessa Perittävät maksut ammatillisessa
lisäkoulutuksessa Eri rahoituslähteet ammatillisessa
aikuiskoulutuksessa Omaehtoinen koulutus ja sen rahoitus Opiskelijatyövuosi / opiskelijatyöpäivä
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillinen peruskoulutus
Tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus)
Tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus)
Erityistehtävät Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen
valmistava koulutus Vieraskielisen koulutuksen järjestäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus
(ammattistartti) Muuta
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Kotitalousopetus
Ammatillinen lisäkoulutus
Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona ilman valmistavaa koulutusta
Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot
Ei tutkintoon johtava lisäkoulutus (esim. hygieniapassi, @-ajokortti…)
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillinen peruskoulutus perittävät maksut
Paljonko ammatillinen peruskoulutus maksaa opiskelijalle?
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillinen peruskoulutus Perittävät maksut Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 37§
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus on opiskelijalle maksutonta.
Edellä 27 §:n 4 momentissa tarkoitetulta opiskelijalta voidaan kuitenkin periä maksuja (ns. yksityisopiskelijana)
Erityisestä syystä asianomainen ministeriö voi antaa luvan periä opiskelijoilta maksuja muissakin tapauksissa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980630
§
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillinen lisäkoulutus perittävät maksut
Paljonko ammatillinen lisäkoulutus maksaa opiskelijalle?
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillinen lisäkoulutus, perittävät maksut 631 / 1998 17§(9.12.2005 / 1013)
Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona ilman valmistavaa koulutusta
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631 / 1998 (9.12.2005 / 1013)
Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelumaksuista on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 §:n 1 momentissa säädetään Koulutus on siis maksutonta Tutkintomaksu (nyk. 58€) veloitetaan
§
Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091705HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillinen lisäkoulutus, perittävät maksut
631 / 1998 17§(9.12.2005 / 1013) Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot
Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä muussa lisäkoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu.
Maksulla katetaan koulutuksen ja tutkintoon valmistavassa koulutuksessa myös tutkinnon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.
Miten määritellään kohtuullisuus , kuka määrittelee?
§
Finlex
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillinen lisäkoulutus, perittävät maksut631 / 1998 17 §(9.12.2005 / 1013)
Näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkintomaksu. Tutkintomaksu määrätään siten, että maksut vastaavat tutkintotoiminnasta aiheutuvia kustannuksia
Maksuksi on 1.3.2011 lukien opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (180/2011) säädetty 58 €/tutkinto.
Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon osallistuvalta, joka suorittaa tutkinnon ilman siihen valmistavaa koulutusta, voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon järjestämisestä
(esim. Marata-alan tutkintotoimikuntien ohje kohtuullisuudesta on 500€/tutkinnon osa, kysytään perusteluja jos on yli tämän)
§
FinlexHH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tutkintomaksujen suorittaminen ja tilittäminen631 / 1998 17a §(9.12.2005 / 1013)
Mihin tutkintomaksu käytetään?
Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksun näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää tutkintomaksut opetushallitukselle.
Opetushallitus antaa tarvittaessa maksujen tilittämistä koskevia määräyksiä
Määräys tutkintomaksujen tilittämisestä DNO 6/011/2011
http://www.oph.fi/download/144699_Tutkintomaksujen_tilittaminen_-maarays_22.3.2011_ajantasaisena_19.11.2012.pdf
§
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tutkinnon järjestäjän saama rahoitus
Paljonko oppilaitos saa rahaa opiskelijoista?§§§§§
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Rahoitusta koskevat lainkohdat631 / 1998 18§
Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen käyttökustannusten ja ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen kustannusten rahoituksesta on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. (9.12.2005/1013)
2 momentti on kumottu L:lla 22.12.2005/1073. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää
hanke- ja kehittämisavustusta järjestämisluvassa mainitun työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen sekä muuta kehittämisavustusta valtion talousarvioon otettujen määrärahojen rajoissa. (9.12.2005/1013)
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998 on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009.
§
Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091705HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091705
Finlex
§
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnatL 1705 / 2009 25§
TuloksellisuusrahoitusL 1705 / 2009 25§
Rahoituksen laskemisessa käytettävien suoritteiden
määrän vahvistaminen, L 1705 / 2009 49§ lisäkoulutuksen yksikköhinnat ja kertoimet
Rahoitusta määrittävät muuttujat
Laskentapäivät Opiskelijatyöpäiv
ät
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766 / 2009
Laskentapäivät
21§Opiskelijamäärän laskenta, ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat
Ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.
Finlex
§
Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766 / 2009
Opiskelijatyövuosi
30§ Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosi Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 §:n 1
momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden
Näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta
49§ Näyttötutkintoina ilman valmistavaa koulutusta suoritettavat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot otetaan, sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, huomioon vahvistettaessa 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien määrää
§
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tietoa rahoituksesta Opetushallituksen sivulta
Paljonko oppilaitos saa rahoitusta?
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tietoa eri oppilaitosten rahoitusosuudesta löytyy OPH:n sivuiltahttp://www.oph.fi/rahoitus/valtionosuudet/raportit
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/paatos13.html
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tulosrahoitus
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tutkinnon järjestäjän saama rahoitus
Paljonko oppilaitos saa rahaa opiskelijoista?
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillinen aikuiskoulutus jako rahoituslähteiden mukaan Omaehtoinen ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen
lisäkoulutus Rahoittajana Opetus- ja kulttuuriministeriö
Työvoimapoliittinen koulutus Rahoittajan työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöstökoulutus Rahoittajana yritykset ja organisaatiot
Oppisopimuskoulutus Rahoittajana Opetus- ja kulttuuriministeriö
Omaehtoisen koulutuksen rahoitus Omaehtoinen ammatillinen peruskoulutus Omanehtoinen ammatillinen lisäkoulutus (AT & EAT)
Opiskelija hakeutuu itse omaehtoiseen koulutukseen, hän voi saada opintotukea tai työttömyysetuutta (omaehtoinen koulutus kokopäiväiseen opiskeluun työttömyysetuudella)
Markkinointivelvoite, pitää olla tietoa saatavilla Yrityksille suunnattu henkilöstökoulutus mahdollista Tutkinnon suorittaja maksaa tutkintomaksun / vain yksi
maksu yhtä tutkintoa kohti
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus
Koulutuksen järjestäjälle maksettavan hinnan perusteena on opiskelijamäärä kahtena vuosittaisen laskentapäivänä (20.1 & 20.9)
Opiskelija huomioidaan laskennassa niin kauan, kuin hänen henkilökohtaistamista koskeva asiakirjansa mukainen opiskelu voi päätoimisesti kestää
Opintojen etenemistä on seurattava Opiskelussa voi pitää taukoa, mikä on päätoimisuutta
laskettaessa huomioitava Rahoitus kattaa kulut kaikkiin kolmeen henkilökohtaistamisen
vaiheeseen Aikaisemmin hankittu/osoitettu osaaminen on dokumentoitava ja
huomioitava koulutuksen aikaan määriteltäessä Rahoitus katkeaa tutkinnon suoritukseen Määräajan ylittäneet opiskelijat ilmoitetaan laskennassa, mutta
heistä ei saa rahoitustaHH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus henkilökohtaistaminen
Tutkinnon järjestäjä saa rahoitusta yksittäisestä opiskelijasta niin kauan, kuin opiskelu päätoimisesti kestää. (vtr. iltaopiskelu)
Rahoitusta ei saa useammasta koulutuksesta samanaikaisesti Rahoitusta ei saa, jos tutkinnon suorittaja suorittaa toista
tutkintoa toisessa oppilaitoksessa Hakeutumisvaiheessa on tunnistettava aikaisempi osaaminen ja
siten määriteltävä, paljonko valmistavaa koulutusta tarvitaan rahoitusta voi käyttää vain tarvittavaan koulutukseen
henkilökohtaistaminen korostuu Jos osaamista on paljon, ohjataan suorittamaan tutkintoa ilman
valmistavaa koulutusta Opiskelija kuuluu tällöin ammatillisen lisäkoulutuksen piiriin (myös PT)
Yksikköhinnat tarkistetaan neljän vuoden välein Yksikköhinta kerrotaan kertoimella HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niihin valmistava koulutus PT, AT ja EAT ilman valmistavaa koulutusta Muut kuin tutkintoon valmistavat koulutukset (esim.
erillispätevyydet, mainittava markkinoinnissa)
Rahoitusperusteena on opiskelijatyövuodet ja yksikköhinta Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta määritellään euroina
opiskelijatyövuotta kohden Valtionosuusrahoitus on on 85,6% tästä yksikköhinnasta Yksikköhinnat vaihtelevat hintaryhmittäin koulutusalakohtaisesti Hinnassa huomioidaan erityyppisistä koulutuksista aiheutuvat
kustannukset (esim. tekniikka, koneet ja laitteet) Hinnassa huomioidaan järjestäjäkohtainen tuloksellisuus (maks.
3%)HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Hinta-ryhmä
Koulutus Kertojana käytettävä luku
Yksikköhinta (alv:ton)
1 näyttötutkintoon valmistava koulutus humanistisella ja kasvatusalalla
0,9 10 018,05
2 näyttötutkintoon valmistava koulutus kulttuurialalla 1,0 11 131,17 3 näyttötutkintoon valmistava koulutus
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 0,8 8 904,94
4 näyttötutkintoon valmistava koulutus luonnontieteiden alalla
0,9 10 018,05
5a näyttötutkintoon valmistava koulutus tekniikan ja liikenteen alalla(myös hintaryhmä 5d.näyttötutkintoon valmistava koulutus, liikenneopettajakoulutus)
1,0 11 131,17
5b puutavaran autonkuljetuksen, maarakennusalan, ajoneuvonosturinkuljettajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, linja-autonkuljettajan sekä lentoasemapalvelujen ja ammattisukeltajan näyttötutkintoon valmistava koulutus.
1,8 20 036,11
6a näyttötutkintoon valmistava koulutus luonnonvara- ja ympäristöalalla
1,1 12 244,29
6b metsäkoneenkuljettajan tutkintoon valmistava koulutus 1,8 20 036,11
7a näyttötutkintoon valmistava koulutus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla
0,9 10 018,05
7b kuntoutus- ja liikunta-alan sekä sairaankuljettajan, optiikkahiojan, jalkojenhoidon, puhevammaisten tulkkipalvelun ja kipsimestarin näyttötutkintoon valmistava koulutus
1,0 11 131,17
8 näyttötutkintoon valmistava koulutus, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla
0,9 10 018,05
9 muu kuin näyttötutkintoon valmistava koulutus 0,8 8 904,94 erityisopetus 0,5 5 565,59
Ammatillisen lisäkoulutuksen hintakertoimet v.2012
http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/rahjulk13/06_AMMATILLINEN_LIS%C3%84KOULUTUS.pdf
Ammatillisen lisäkoulutuksen hintakertoimet v.2012
Esimerkki: matkailu-, ravitsemis- ja talousalan valtionosuus rahoitus opiskelijatyövuotta kohden lasketaan seuraavasti: Yksikköhinta (taulukosta) 10 018,05€ kerrotaan 0,9 saadaan
9016,25€ Josta 85,6 % saadaan 7717,90€ joka on valtionosuusrahoitus
Henkilöstökoulutuksessa valtionosuus on 47,23% koulutusalakohtaisesta yksikköhinnasta Loput kuluista jäävät yrityksen osuudeksi Koulutus voi olla tutkintoon johtavaa tai tutkintoon
johtamatonta ammatillista lisäkoulutusta Myös pelkkiä tutkintotilaisuuksia voi järjestää
henkilöstökoulutuksenaHH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Opiskelijatyövuosi Opiskelijatyövuosi lasketetaan henkilökohtaistamisasiakirjan
mukaisesti Hakeutumisvaihe, mahdollinen valmistava koulutus, etäopiskelu, työssä
oppiminen ja tutkintotilaisuudet Opiskelijatyövuosi on 190 seitsemän tunnin mittaista työpäivää Opiskelijatyövuosi on laskennallinen yksikkö
Koulutus voidaan toteuttaa esim. neljä tuntia kerrallaan iltaopetuksena 1120 tuntia kestävän koulutuksen opiskelijatyövuodet 1120/7 = 160
opiskelijatyöpäivää Opiskelijatyövuosiksi se saadaan 160 / 190 = 0,84 opiskelijatyövuotta yhtä
opiskelijaa kohti Rahoitus lasketaan kullekin tutkinnon suorittajalle se mukaisesti,
paljonko hän tarvitsee valmistavaa koulutusta/työssä oppimista tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Rahoitus tutkintotilaisuuksiin ilman valmistavaa koulutusta
Rahoitus kattaa hakeutumisvaiheen ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät kustannukset
Jos tutkinnon suorittaja ei tarvitse lainkaan valmistavaa koulutusta, on rahoitus kutakin suoritettavaa tutkinnon osaa kohden 8 % hintaryhmän hinnasta
Opiskelijatyöpäivissä tämä on 15,2 opiskelijatyöpäivää / tutkinnon osa
Esim. neljään tutkinnon osaan saadaan rahoitusta 60,8 opiskelijatyöpäivältä (0,32 opiskelijatyövuotta)
Jos järjestämissuunnitelmassa tutkinnon osan hinnaksi määritellään 250€ / saa oppilaitos siis lisäksi valtionosuusrahoitusta
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tulosrahoitus
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
TulosrahoitusKoulutuksen järjestäjille lasketaan tulosindeksi ja tuloskerroin seuraavien indikaattorien perusteella: Ammatillinen peruskoulutus (PT)
Koulutuksen läpäisyaste Työllistyminen Siirtyminen korkea-asteen jatko-opintoihin Keskeyttämisen vähentyminen Opetushenkilöstön kelpoisuus Henkilöstön kehittäminen
Ammatillinen lisäkoulutus (AT, EAT) (ja PT ilman valmistavaa koulutusta) Suoritettuja tutkintoja opitontyövuotta kohden (toistaiseksi vain koko
tutkinnot) Suoritetun tutkinnon hinta
Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuutta seurataan kolmen edellisen vuoden toteuman perusteella
Lisäkoulutuksen seurantajakso on kaksi vuottaHH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tulosrahoitus
http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/tulosr13/Ammatillisen_lis%C3%A4koulutuksen_tuloksellisuusrahoitus_2013.pdf
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tulosrahoitus
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Tulosrahoitus
Kun rahoitusta leikataan, on tehostettavan tutkinnon suorituksia opiskelijatyövuotta kohden
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Muut rahoitusmuodot Oppisopimuskoulutus (PT, AT, EAT) Oppisopimuskoulutus /Valtion talousarvio 2012
(Hallitusneuvos Merja Leinonen, OKM /30.8.12) valtionosuus 140 463 000 euroa enimmäismäärä 28 805 opiskelijaa
Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen leikkaukset / kehyspäätökset 2012: 24 M€ vuonna 2013 31 M€ vuonna 2014 (n 20%)
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen
Muut rahoitusmuodot jatkuu… Työvoimapoliittinen koulutus, ammatillinen koulutus, valmentava
koulutus Kilpailutusta koskeva lainsäädäntö Tarjouskierrokset vuosittain, ennakoidaan alueellisia
koulutustarpeita Ostajina ELY
Rintamakoulutus, volyymikoulutukset, yhteishankintakoulutukset, yksittäispaikat
Rekry-, täsmä- ja muutoskoulutukset yhteistyössä työnantajan kanssa
Muut rahoituslähteet Yritykset, työnantajat (henkilöstökoulutus) Opiskelija / tutkinnon suorittaja itse Vakuutusyhtiöt, KELA Eri hankkeet ja projektit
Kiitos!
HH AMK AOKK/ Petja Sairanen