2/13

TEEMA: OSATTOMUUS

Debatti. Miekkaa terävämpi.Debatti on sosialidemokraattinen mielipidelehti, jota julkaisee Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry. Debatti ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1991, ja sen edel­täjänä voidaan pitää vuosina 1982–1991 ilmestynyttä Punakynää. Kirjoittajatiimimme koostuu demariopiskelijoiden lisäksi vierailevista tähdistä.

Debatti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.Vuonna 2013 Debatin päätoimittajana toimii helsinkiläinen valtiotieteiden ylioppilas Siiri Saastamoinen, 22.

Löydät meidät myös netistä!facebook.com/debatti.lehtisonk.fi/politiikka/debatti

Lehti lähetetään automaattisesti kaikille SONKin jäsenille, mutta sen voi myös tilata Kultti ry:n nettisivuilta osoitteesta kultti.net/tilaus/16

Tiedustelut toimitussihteeriltä ja päätoimittajalta,paasihteeri@sonk.fisiiri.saastamoinen@gmail.com

SISÄLLYSPääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Siiri Saastamoinen

Anteeksi pyytämättä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Debatti ennen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Teema: Osattomuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Kun AIDS tuli Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Pauliina Painilainen

Turvattomuus johtaa osattomuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Noora Luukka

Työttömien ja syrjäytyneiden työväenluokka? . . . . . . . . . . . . . 12 Elina Saario

Osattomuutta Etelä-Afrikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Rami Lindström

Osaton saa kakkua mutta ei osaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Johannes Niemeläinen Haudanvakavaa ulkoistamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Antti Koskela

Uusliberalismin kronologia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Tommi Heino

Yksi lasillinen gender balancea eurooppa laisittain, kiitos! . . . . . . 20Tuulia Pitkänen

Puheenjohtajan palsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Anette Karlsson

En gropig och slingrig väg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Anette Karlsson

SONK ennen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Puheenjohtajien vinkit kesään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Tiina Vesa

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Toimintakalenteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

PäätoimittajaSiiri Saastamoinen

ToimitussihteeriAnni Lahtinen

KirjoittajatTommi HeinoAnette KarlssonAntti KoskelaRami LindströmNoora LuukkaJohannes NiemeläinenPauliina PainilainenTuulia PitkänenElina SaarioSiiri SaastamoinenTiina Vesa

YhteystiedotSosialidemokraattisetOpiskelijat SONK rySaariniemenkatu 600530 Helsinkiwww.sonk.fi

Graafinen ulkoasuFredrik Bäckwww.fredrikback.fi

PainoErweko Oywww.erweko.fi

Ilmoitusten myyntiAnni LahtinenPuh. 045 277 5070paasihteeri@sonk.fi

PÄÄkIrjoItuS ram

i lin

dst

röm

4 | PÄÄKIRJOITUS

oSattomuuS SYntYY YkSInÄISYYdeStÄ

Narinkkatorin aukiolla tyhjä pah-vinen kahvikuppi, jonka pohjalla muutama lantti. Huumeklinikalla puhtaita neuloja hakeva narkomaani. Avuton nuori sosiaaliasemalla täyt-tämässä toimeentulotukihakemusta. Asunnoton etsimässä yösijaa roska-laatikoista.

Osattomuus ei vain ole osattomuutta taloudellisesta vauraudesta tai yhteis ­kunnallisesta osallistuvuudesta. Se on osattomuutta koko inhimillisestä elämästä, kuten terveydestä ja ih­missuhteista. Osattomuus on muu­takin kuin köyhyyttä tai sosiaalisia ongelmia. Osattomuus on tunne sii­tä, että ihminen on yksin, vastassaan kylmä byrokratia.

Tänä päivänä termi osattomuus kytkeytyy yhteiskunnallisessa kes­kustelussa vahvasti nuorten syrjäy­tymiseen. Nuorisotakuu on tullut voimaan vuoden alusta, mutta sen mahdolliset vaikutuksen näkyvät

vasta tulevaisuudessa. Nähtäväksi myös jää se, miten presidentti Nii-nistön lanseeraama kampanja Ihan tavallisia asioita onnistuu ehkäise­mään nuorten syrjäytymistä.

Kampanjan internet­sivuille on koottu uutisia lähinnä siitä, mitä yri­tyksillä on annettavana nuorten syr­jäytymisen ehkäisyyn. Esimerkiksi Turku Energia otti osaa presidentin kampanjaan tarjoamalla hiihto­lomalla yhden ilmaisen uimahalli­päivän muutamassa eri uimahallissa.

Onneksi syrjäytymiskeskuste­lun tuotoksena on syntynyt oikeaa empiiristä materiaaliakin aiheesta. Virpi Suutarin dokumentti Hilton! Täällä ollaan elämä! kuvaa työttä ja opiskelupaikatta olevien nuorten aikuisten arkea pääasiassa itähel­sinkiläisessä vuokrataloyhtiössä. Suutarin mukaan dokumentin piti alkujaan kuvata osattomuuden tun­netta nuorten keskuudessa, mutta aihe kääntyikin ystävyyden ja yhtei­

söllisyyden voiman kuvaamiseksi.Nämä nuoret eivät välttämättä

mieltäneet itseään syrjäytyneiksi, olihan heillä toisensa, vaikkei kou­lutus­ tai työpaikkaa, aineellista vaurautta tai luottotietojakaan juuri ollut. Miksi sitten media ja me kut­summe näitä ihmisiä syrjäytyneiksi? Koska meidän on saatava nimetä se joukko, joka ei tuota verovaroja yh­teiskuntaan, vaan syö niitä. Ja koko ”ongelmakin” pyritään korjaamaan (mahdollisimman vähällä) rahalla, esimerkiksi tarjoamalla alle minimi­palkan työtä ja maksamalla erityis­tukia nuoren palkkaavalle yritykselle.

Rahalla ei kuitenkaan voi ostaa puhdasta omaatuntoa, eikä rahalla voi ostaa yhteiskunnallista solidaa­risuutta.

Siiri Saastamoinenpäätoimittaja

anteekSI PYYtÄmÄttÄ

Professori kohahdutti Lontoossa: ”Pankkikriisin syynä pankkiirien koka­iinin käyttö” Ison-Britannian hallituksen entinen huumeasiantuntija David Nutt, Uusi Suomi

Suomi Euroopan turvallisimmaksi maaksi alkoholin hintaa korottamalla Päivi Räsänen, Aamulehti

Koskinen arvelee, että syy viime viikonlopun keskustelun viriämiseen oli siinä, että ihmisillä oli liikaa vapaa­aikaa.Jari Koskinen (kok) pinnalla olevasta lohikeskustelusta

Fiilikset meni. Antti Kaikkonen (kesk) eroamisestaan suuren valiokunnan varapuheenjohtajan paikalta

Ajatelkaa niitä pieniä itkeviä lapsia niiden työttömien turkistarhaajien kodeissa, jotka ovat ilman työtä ja syr­jäytyvät. Ajatelkaa niitä itkeviä pieniä lapsia. Kimmo Sasi (kok) eduskunnan lähete-keskustelussa, jossa oli käsittelyssä aloite turkistarhauksen kieltämisestä

ANTEEKSI PYYTÄMÄTTÄ | 5

Perustuuko talouskuri tutkijoiden Excel­kämmiin? Taloussanomat

Ei toimeentulotukea nuorille.Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofes-sori Heikki Hiilamo Kuntalehdessä

Opettajilta kiellettiin punakynän käyttö – ”Voi järkyttää oppilaita” Aamulehti

6 | DEBATTI ENNEN

debattI ennen

Vuoden 2006 ensimmäisen Debatin teema oli solidaarisuus. Teema on hyvin läheinen tämän numeron tee­maa, osattomuutta. Osattomuutta voidaan ajatella myös solidaarisuu­den puutteena.

Mutta onko sittenkään niin, että osattomuus on vääjäämättä seuraus­ta juuri yksilöllistymiskehityksestä ja solidaarisuuden puutteesta?

”Solidaarisuuden käsitteelle pitäisi tehdä arvon palautus.”

”Solidaarisuus on murtunut myös urbanisoitu-misen ja yksilöllistymisen myötä, kun perin-teiset yhteisöllisyyttä luovat instituutiot kuten perhe ja sukulaiset, uskonto tai kansallis valtio aikaisemmin määrittelivät ihmisten sijoit-tumista yhteiskuntaan, yksilölliset valinnat ja identiteetin rakentaminen ovat nykyisin keskeisiä yksilöiden suuntaa ja tekoja ohjaavia tekijöitä.”

teema:

OSATTOMUUSWiki:

Osaton: joka on (lopullisesti) vailla osuutta jostakin edusta, hyvästä asiasta tms. Jäädä osattomaksi voitosta, rakkaudesta. Köyhät ja osattomat kovaosaiset.

Lähde: Kielitoimiston sanakirja

TEEMA | 7

8 | TEEMA

Sosialidemokraattinen HLBT­yhdis­tys Pinkkiruusu ry, SONK ja Demari­nuoret järjestivät aids­ilmiön histo­riaa käsittelevän teemaseminaarin Sosiaalifoorumin yhteydessä.

Teemaseminaari keräsi parisen­kymmentä aiheesta kiinnostunut­ta kuulijaa. Tämä on hyvin iloinen uutinen, sillä noin 30 vuotta sitten Suomesta todettiin ensimmäinen aids­tapaus. Löytö johti yleiseen pa­niikkiin ja isoon mediakohuun. Suo­messa homoseksuaalit päätyivät ilta­päivälehdistön sensaatiohakuisen uutismyllyn keskipisteeksi. Aidsin ja hivin päällä leijuva stigma ei ole vielä kään laantunut.

enSImmÄInen SaIraS-taPauS SuomeSSa

Suomen ensimmäinen aidstapaus todettiin vuonna 1983 kun Sirkka-Liisa Valle teki tutkimusta homo­seksuaalisten miesten sukupuoli­taudeista aihetta käsittelevää väitös­kirjaansa varten. Valle oli kerännyt testattavakseen Setan avustuksella ryhmän seksuaalisesti aktiivisia homo miehiä, joilla oli myös ollut ta­vallista enemmän irtosuhteita.

Jo ennen ensimmäistä Suomessa todettua sairastapausta aidsista oli kirjoiteltu lehdistössä sensaatioha­kuiseen tapaan. Suomen ensimmäi­

Kun AIDS tuli Suomeen

nen aids­potilas lähetettiin Auroran sairaalaan – muut Helsingin sairaa­lat eivät suostuneet ottamaan häntä vastaan. Aurorassa potilasta alettiin hoitaa ja mediakohu haluttiin vält­tää. Joku kuitenkin vuosi asian leh­distölle jo samalla viikolla ja lehdistö aloittikin aidspaniikin lietsomisen.

Ajan kuluessa Vallen ja Setan välit tulehtuivat, sillä Setan mielestä esi­merkiksi tutkittavien anonymiteetin suojaamisessa oli Setan näkemyksen mukaan huomattavia ongelmia.

HomovIHa kaSvaa

Seta oli tutkimusryhmää kootessaan toivonut, ettei tutkimuksen tieto­ja yleistettäisi koskemaan kaikkia Suomessa olevia homoseksuaaleja. Tauti oli jo saanut ”homoruton” lei­man kansainvälisessä lehdistössä ja osa uutisoinnista oli hyvin vihamie­listä sekä ilmeisen homovastaista. Osa innokkaista moralisteista vetosi raamattuun, osa luonnonvalintaan. Auroran sairaalassa taudin alkuai­koina apulaisylilääkärinä toiminut Juhani Lähdevirta toteaa verkko­lehti Finnqueerissä 5.1.2009: ”En­simmäiset potilaat olivat miehiä ja homoseksuaaleja. Toinen toistaan kammottavammilla lööpeillä jäte­paperin markkinointi toimi hyvin. Se ei hiipunut sittenkään, kun naisia

ja heteroseksuaaleja rupesi sairastu­maan.”

Sittemmin on selvinnyt, että tauti levisi Yhdysvaltoihin Haitin kautta, jonne se taas oli tullut Afrikasta. Pian jouduttiin myös myöntämään, ettei kyseessä ole pelkästään homosek­suaalien keskuudessa leviävä tauti. Taudin leimaantuminen oli kuiten­kin jo tapahtunut.

aIdS-krIISIStÄ aIdSPeLkoon

Aidsin vaikutus suomalaiseen HLBT ­yhteisöön oli suuri. Alussa taudin aiheuttajaa ei tunnettu ja lääkärit pystyivät hoitamaan vain taudin seurannaistauteja, kuten hiiva­infektioita, keuhkokuumetta ja veri­suonikasvaimia. Alussa aids aiheutti pelkoa juuri sen takia, että siihen sai­rastuminen johti vääjäämättä kuo­lemaan. Tehokas yhdistelmälääkitys yleistyi vasta 90­luvulla. Alkuaikoina lääkäri saattoi joutua hyvinkin han­kalaan tilanteeseen, mikäli hänen piti soittaa tautiin kuolleen omaisille ja olla samalla kertomatta siitä, että taudin saanut oli homoseksuaali ja että kuoleman syynä oli aids. Koska mitään parisuhdelainsäädäntöä ei ollut, jäivät menehtyneen kumppa­nit usein perinnöttömiksi, eikä heitä välttämättä haluttu paikalle hauta­jaisiinkaan. Aidspelko johti mielen­

TEEMA | 9

terveysongelmien lisääntymiseen ja valitettavasti myös itsemurhiin.

Myös monet heterot menivät ”aids paniikkiin”. Kansalaiset löysi­vät itsestään aidsin oireita, ja Setan perustama päivystyspuhelin soi yötä päivää. Vaikka jo hyvin varhaisessa vaiheessa tiedettiin, että tauti leviää vain veriteitse, niin monet kansa­laiset pelkäsivät niin vessan pöntön kansia kuin lumeen syljettyjä räkä­klimppejäkin.

PakkokeInot juLkI-SeSSa keSkuSteLuSSa

Vuoden 1987 Ylen eduskuntavaali­tentissä puolueiden edustajilta ky­syttiin heidän mielipidettänsä pakol­lisista aidstesteistä. Yllättävän moni vaikutti kannattavan niitä ja osa kan­natti niitä vain ulkomaalaisille. Esi­merkiksi Seta vastusti alusta pitäen

laajoja testejä ja painotti tes tauksen vapaaehtoisuutta, jolloin vältyttäi­siin turhan pelon leviämiseltä. Aids­kriisin alkuvaiheessa esitettiin myös sairastuneiden eristämistä muista kansalaisista sekä normaalista elä­mästä. Suomessakin tämä ajattelu sai kannatusta tiettyjen tahojen kes­kuudessa.

aIdS-tukIkeSkuk-Sen SYntYmInen

Setassa tiedostettiin, että lääkintö­hallitus oli liian hidas tartuntoja en­naltaehkäisevän valistuksen aloitta­misessa, sillä lääkintöhallituksessa vallitsi pitkään tulkinta, jonka mu­kaan tauti ei koskettanut ”valtaväes­töä”. Seta oli monella tapaa mukana asiallisen tiedon levityksessä ja Se­taan perustettiin jopa oma terveys­työryhmä organisoimaan tiedotusta.

Setan aloitteellisuus ja sinnikäs työ johti aids­tukikeskuksen perustami­seen vuonna 1986. Tukikeskuksen toiminta saatiin aloitettua jo seuraa­vana vuonna. Aids­tukikeskuksen perustaminen mahdollisti täysin anonyymit testit, mikä varmasti osaltaan alensi testiin menemisen kynnystä.

PakkoaborttI?

Myöhemmin 90­luvulla on joudut­tu käymään keskustelua mm. siitä, pitäisikö raskaana oleva hiv­posi­tiivinen nainen pakottaa aborttiin, vai voidaanko taudin siirtymisen riskiä ehkäistä jollakin muulla ta­valla. Pelkona on ollut esimerkiksi hiv­positiivisten vanhempien lasten orpoutuminen. Jotkut ovat myös kyseenalaistaneet, pystyisikö tartun­nan äidiltään saanut lapsi elämään onnellista elämää. Suomessa on kui­tenkin syntynyt yli 60 lasta hiv­posi­tiiviseksi todetuille äideille, eikä yh­delläkään näistä lapsista ole todettu tartuntaa. Tämä on ollut mahdollista modernin yhdistelmälääkehoidon sekä asiantuntevan raskauden ja sen jälkeisen hoidon ansiosta. Esimer­kiksi Afrikan maissa tilanne on aika­lailla toinen.

onko PuHdaS ruISku rIkokSentekovÄLIne?

1990­luvulla Suomessa puhkesi hiv­epidemia suonensisäisten huumei­den käyttäjien keskuudessa, joka saatiin kuitenkin osittain hallintaan sen ansiosta, että huumeiden käyt­täjille pystyttiin jakamaan puhtaita ruiskuja huumepoliisin sinnikkäästä

Brasilia, Maailman aids-päivä 2007

ag

ênc

ia br

asi

l

10 | TEEMA

vastustuksesta huolimatta. Huumei­den käyttäjien suhteen hivin hoitoon piti ottaa uusi asenne: ennalta sovit­tujen lääkärikäyntien sijasta otettiin käyttöön uusia matalan kynnyksen palveluita ja tuotiin päiväkeskuksien palvelut käyttäjien saataville.

StIgma ja tIedotta-mISen ongeLma

Hiv on edelleen osalle suomalaisista tabu, kuten muutkin suojaamatto­massa sukupuoliyhteydessä tarttu­vat taudit. En väitä, että hiviä pitäisi vähätellä, mutta avoimuudella voi­taisiin vähentää ennakkoluuloja. Asiallisen tiedon levittämisen on­gelma onkin juuri siinä, että miten voi samalla kertoa, ettei tauti enää ole hengenvaarallinen kehittynei­den lääkkeiden ansiosta, mutta sa­malla saada hiv­negatiiviset vakuut­tuneeksi siitä, ettei heidän kannata vaarantaa omaa terveyttään ja altis­taa itseään taudille.

eroon ennakkoLuuLoISta

Ennakkoluuloja osaltaan vahvista­vat melko kovat ja lehdistössä pal­jon huomiota saaneet tuomiot, joita taudin levittämisestä on langetettu.

Suomessa vastuu taudin leviämises­tä jää oikeudellisesta näkökulmasta täysin taudin kantajalle. Esimer­kiksi Sveitsissä korkein oikeus on jo todennut, ettei hivin tartuttami­nen tai tartunnalle altistaminen ole välttämättä enää vakavana pidettävä rikos, sillä hiv on kehittyneen lääki­tyksen ansiosta krooninen sairaus ja tartunnan saaneen elinajanodote on käytännössä sama kuin muul­lakin väestöllä. Kuitenkin samaan aikaan joissain maissa, esimerkiksi Venäjällä, on edelleen käytössä hiv­positiivisten matkustus­ tai oleskelu­rajoituksia.

Ennakkoluulojen poistaminen vaati asenteenmuutosta meiltä kai­kilta. Hiv­positiivisiin on ajan myö­tä totuttu suhtautumaan sorrettuna väestön osana, jota on aina pitänyt nousta puolustamaan. Heikomman puolustamisen sijaan meidän on kohdattava hiv­positiiviset yksilöinä, joilla vain sattuu olemaan krooninen sairaus, johon täytyy taata asianmu­kainen ja asiantunteva hoito myös tulevaisuudessa.

teksti: Pauliina PainilainenKirjoittaja on sosialidemokraattisen HLBT-yhdistyksen Pinkkiruusu ry:n puheenjohtaja.

Lisää aiheesta:

www.hivtukikeskus.fiwww.positiiviset.fiwww.finnqueer.net

”Aidskriisin alkuvaiheessa esitettiin myös sairastuneiden eristämistä muista kansalaisista sekä normaalista elämästä.

Suomessakin tämä ajattelu sai kannatusta tiettyjen tahojen keskuudessa.”

| 11 TEEMA | 11

Turvattomuus johtaa osattomuuteen

Jäämme historian vangeiksi, jos emme kykene ottamaan historiasta oppia. Me muistamme, kuinka työttö ­myys ja työtätekevän kansanosan heikot elinolot ovat horjuttaneet yhteiskuntajärjestystä ja johtaneet lopulta aseellisiin konflikteihin ja sisällissotaan, myös Suomessa. Nyt Euroopan nuoret maksavat muiden tekemistä virheistä.

Väitän, että tänä päivänä suurin yhteiskuntajärjestystämme horjut­tava tekijä on nuorisotyöttömyys. Työttömyys luo osattomuuden tun­netta Euroopan nuorille, tunteen siitä, että yhteiskunta ei ole kiinnos­tunut meistä eikä yhteiskunta enää kannattele. Näköalaton tulevaisuus ei herätä luottamusta yhteiskuntaan. Tämän vuoksi talouskriisin myötä olemme Euroopassa myös demo­kratian kriisissä. Usko järjestelmään horjuu, kun valtiot ovat selkeästi korruptoituneita ja Euroopan unioni on enemmän kiinnostunut pankkien kuin ihmisten pelastamisesta.

Kestävä kehitys on suurin tulevai­suuden haasteemme myös turvalli­suuden osalta. Ilmastonmuutos on nimenomaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskysymys, sillä mitä kauemmin toimenpiteitä veny­tetään, sitä suuremmat ovat ympä­

ristön tuhot ja seuraukset meitä seuraaville sukupolville. Jokainen ymmärtää, että jos maailman isoim­mat saastuttajat USA ja Kiina ovat il­mastosopimuksien ulkopuolella, on sopimusten käytännön vaikutukset riittämättömiä.

LISÄÄ SoSIaaLISta eurooPPaa ja maaILmaa

Samoin ihmisoikeuskysymyksissä maailmanlaajuisten sitoumusten pitäisi olla automaattisesti kaikkia maita sitovia. Me elämme yhteisessä maailmassa ja meillä on vain tämä yksi maailma. Kaikkien maail man valtioiden pitäisi siis pystyä sitou­tumaan rauhan ja kestävän kehi­tyksen edistämiseen maailmassa. Kun näiden kriisien myötä tiettyjen yhteiskunnan toimijoiden vastaus on vetäytyminen ja eristäytyminen, meidän vasemmistolaisten toimi­joiden vastausten pitää olla päinvas­tainen: me tarvitsemme lisää sosi­aalista Eurooppaa, me tarvitsemme laajan Euroopan laajuisen sopimuk­sen kansalaisten työllisyyden ja toi­meentulon turvaamiseksi, ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi ja rau­han ja demokratian takaamiseksi.

Sukupuoleen liittyvät kysymykset

ovat keskeisiä kaikissa rauhaa ja demokratiaa edistävissä hankkeis­sa. Kuten todettu, naiset kärsivät kriisi­ ja köyhyystilanteissa aina ensimmäisinä. Naisiin kohdistuva sukupuolittunut väkivalta kasvaa aina sotatilanteissa, ja naiset ovat usein sotien näkymättömiä kärsi­jöitä. Esimerkiksi kansainvälisen seksikaupan suuret aallot ovat syn­tyneet sotien yhteydessä ja naisten kokemat ihmisoikeusloukkaukset kuten murhat, pahoinpitelyt ja kan­salaisoikeuksien rajoitukset kasva­vat räjähdysmäisesti sodan sytyttyä. Merkittävää on, että kunniamurhista on viimeinkin alettu puhua sukupuo­littuneena väkivaltana.

Meidän täytyy löytää kauaskan­toisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, työllisyyden takaa­miseksi ja demokraattisen ja kan­sanvaltaisen yhteiskunnan säilyttä­miseksi. Vain näin vasemmisto voi lunastaa nuorten luottamuksen siitä, että me kykenemme turvaamaan tu­levaisuuden.

teksti: Noora LuukkaKirjoittaja on jyväskyläläinen SONK-in liittohallituksen jäsen.

”Kansainvälisen seksikaupan suuret aallot ovat syntyneet

sotien yhteydessä”

12 | 12 | TEEMA

Työttömien ja syrjäytyneiden työväenluokka?

Iso-Britanniassa julkaistiin huhti­kuun alussa tutkimus, jossa todettiin kolmen perinteisen yhteiskuntaluo­kan muuttuneen seitsemäksi. Eliitti ja prekariaatti muodostivat uusien luokkien ääripäät. Näiden väliin oli sijoitettu perinteinen työväki, pal­velutyöntekijät, uusien alojen va­rakkaat työntekijät, teknisen alan työntekijät (tutummin nörttiluokka) sekä vakiintunut keskiluokka. Saari­valtion kaltaisessa vakiintuneessa luokkayhteiskunnassa tutkimus sai odotetun runsaasti huomiota.

Tutkimuksessa luokkia jaoteltiin muun muassa varallisuuden, harras­tusten ja sosiaalisten piirien mukaan. Erityisesti varallisuuden ja tulojen merkitystä luokan määräytymisessä arvosteltiin. Lehtien kommenteissa käyty keskustelu kuitenkin vahvisti tutkimuksen olennaisimman annin; luokkarajoja on yhä vaikeampi mää­rittää toisaalta sosiaalisen liikkuvuu­den ja toisaalta työelämän murros­ten takia. Keskusteluissa pohdittiin myös sitä, ketkä todella kuuluvat nyky­Britannian alaluokkaan. Pre­kariaattiin kuuluviksi ehdotettiin pätkätyöläisten lisäksi erityisesti työttömiä.

Tutkimusta arvosteltiin myös sii­tä, ettei se ottanut huomioon luok­kien välisiä suhteita. Keskiluokkien

keskinäiset tuloerot ovat pienempiä kuin erot prekariaattiin tai eliittiin. Toisaalta perinteinen työväenluok­ka eroaa tutkimuksessa keskiluo­kasta pikemmin harrastusten ja sosiaalisten piirien kuin tulotason perusteella. Uudenlaiset ammatit ja omistajuuden siirtyminen anonyy­meille sijoittajille hämmentää osal­taan luokkajakoa.

Tuotanto on siirtynyt suurelta osin ulkomaille, ja yritykset tekevät työntekijöitä koskevat päätökset osakekurssien mukaan. Niihin vai­kuttaminen on vaikeaa niin keski­ kuin työväenluokallekin. Poliittinen valta saattaa olla aivan yhtä kaukana

| 13 TEEMA | 13

keskiluokkaiselta konsultilta kuin tehdastyöläiseltä. Lisäksi yleinen vaurastuminen on johtanut tilan­teeseen, jossa massalla menee lo­pulta aivan hyvin. Tilanne tulee toki muuttumaan, jos tuloerot jatkavat kasvuaan.

Varallisuus ei ehkä olekaan mer­kittävin luokkaeroja selittävä tekijä. Kyse on rahan lisäksi mahdollisuu­desta vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Työväki on edel­leen järjestäytynyt ammattiyhdis­tyksiin, mutta prekariaatti pärjää yksin.

oSattomIen Luokka

Suomi on tuskin koskaan ollut aivan Iso­Britannian kaltainen luokka­yhteiskunta. Kasvavien tuloerojen aikakaudella on kuitenkin taas ajan­kohtaista pohtia sitä, millaiset mah­dollisuudet eri ryhmillä on yhteiskun­nassa vaikuttaa. Vaikka luokka erot eivät Suomessa perustu vuosisatai­

siin sukukohtaloihin, päädytään eri­laisista lähtökohdista edelleen erilai­siin yhteiskunnallisiin asemiin.

Jos luokkajakoa pohtii yhteis­kunnallisen vaikutusvallan kautta, alimpaan kastiin eli prekariaattiin lie Suomessa sijoitettava työttömät, toimeentulotuella elävät ja ainakin osa niin kutsutuista syrjäytyneistä. Opiskelijoita voi tuskin tähän ryh­mään laskea, sillä he ovat järjestel­mässä sisällä ja heillä on vahvat etu­järjestönsä. Sama pätee eläkeläisiin. Sen sijaan työttömät ja ne, joiden ajankäytölle ei löydy selvää katego­riaa, ovat järjestelmän ulkopuolella tai pikemmin sen armoilla.

Kiinnostava piirre alimpaan luok­kaan putoavissa on se, että status voi äkkiä muuttua työn tai opiskelu­paikan saannin myötä. Kuitenkin niin kauan kuin henkilö ei ole yh­teiskunnan tuottava osa, hän on sen ulkopuolella. Sosiaaliturvan varassa elävää hallitaan tarkemmin kuin muita. Tärkeintä on päästä johonkin

”Sosiaaliturvan varassa elävää hallitaan tarkemmin kuin muita.”

hyväksyttyyn kategoriaan, oli se sit­ten pitkäaikaistyötön tai työkyvyt­tömyyseläkeläinen. Prekariaatti on muiden armoilla, eikä sillä ehkä ole­kaan muuta yhteistä kuin rajatut osallistumismahdollisuudet.

Luokat onkin nähtävä valtataiste­lun osapuolina. Pelkän varallisuuden tai erilaisten kulttuuriharrastusten perusteella saadaan vain pinnalli­nen kuva siitä, minkälaisia intressejä ryhmillä yhteiskunnassa on. Työ­väen ja ylemmän keskiluokan edut eivät välttämättä osu yksiin, mutta prekariaatti on yksin kaikkia muita vastaan. Tuotantosuhteet eivät enää pysty määrittämään työväkeä eikä tulotaso keskiluokkaa. Suurin luokka ­jako tuntuukin nyt kulkevat yhteis­kuntaan kuuluvien ja kuulumatto­mien välillä.

Teksti: Elina SaarioKirjoittaja on ROSO:n sihteeri, joka onnistui tämänkin jutun kirjoittami-sen ajan välttelemään graduaan.

14 | TEEMA

Marraskuussa 2012 International Federation of Workers’ Education Associations järjesti nuorten glo­baalikoulun Etelä­Afrikassa. Tarkoi­tuksena oli tutustuttaa pohjoismai­set nuoret ammattiyhdistysaktiivit afrikkalaisen ammattiyhdistys­ ja kansalaisjärjestötoiminnan kautta polttaviin ihmisoikeuskysymyksiin – kuten osattomuuteen.

Vaikka rotuerottelu Etelä­Afri­kassa on päättynyt jo kohta kaksi­kymmentä vuotta sitten, on luokka­jako edelleen selvästi näkyvissä. Suuret tuloerot luovat turvatto­muutta, eikä pirstaleinen työelämä tarjoa minkäänlaista suojaa työnte­kijälle. Ammattiliitot sekä kansalais­järjestöt taistelevat sydämellä kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa, mutta päättäjien tuki on niukkaa. Silti toivo paremmasta elää.

Kurssin lopputyönä syntyi ete­läisen Afrikan työ­ ja elinoloista kertova valokuvanäyttely, joka tulee kiertämään tänä vuonna puolueen yliopistoseminaareja sekä muita tapahtumia. Näyttelyä saa tilattua myös osastojen omiin tapahtumiin. Valokuvat on tarkoitus huutokau­pata loppuvuodesta ja niiden tuotto lahjoitetaan afrikkalaiseen järjestö­työhön.

Teksti ja kuvat: Rami Lindström

Osattomuutta Etelä-Afrikassa

Suuri osa etelä-afrikkalaisesta työvoimasta on epävirallisen talou-den piirissä . Heitä ei koske mitkään työntekijää suojele-vat työelämän lait . Hänen päivätyönsä on paistaa kahdella eurolla ostettu-ja vuohenpäitä avotulella ja myydä ne kypsennettyinä ja halkaistuina tupla-hintaan .

Khayelitsha town-ship . Nämä pelti-hökkelit ovat kotina monelle mustalle ja värilliselle ihmiselle .

TEEMA | 15

←← Kapkaupungin slummeissa asutaan tiiviisti . Tässäkin huoneessa asui useampi perhe .

← Monesti naisten toimeentulo syntyy käsitöiden myyn-nistä .

Kurjista oloista ja jatkuvasta epävar-muudesta huolimatta etelä-afrikkalaiset jaksavat iloita elämästään . Niin tämäkin tarjoilija .

Tummaihoinen . Tyttö . Syntynyt slummissa . Hänen elämänsä ei tule olemaan helppoa .

16 | 16 | TEEMA

Usein puhutaan yhteiskunnan huono-osaisista. Mutta osaton. Mitä se tar-koittaa?

Kakkuvertaus on ehkä tunnetuim­pia yhteiskunnasta ja tulonjaosta käytettyjä vertauksia. ”Kakku pitää jakaa tasaisemmin”, toiset sanovat. ”Kakkua pitää ensin kasvattaa, että sitä voidaan jakaa”, toiset vastaavat.

Kakun voi jakaa erikokoisiin osiin. Tätä teemaa viljeltiin Helsingin yli­opiston ylioppilaskunnan edustajis­tovaaleissa.

Opiskelijoiden sosialidemokraat­tisen yhdistyksen vaaliteemana oli toki jakaa HYY­kakkua tarvitseville. Oikealta viuhui mielipiteitä, joiden mukaan kakku on paisunut liian suu­reksi.

Osa kaikille, vai vähemmän osia, ja niitä harvemmille? Siitähän on kyse, kun puhutaan yhteiskunnan hyvä­ ja huono­osaisista.

Taustalla on ajatus yhteiskunnasta kokonaisuutena. Toiset ovat saaneet siitä paremman osan kuin toiset. Sekä hyvä­ että huono­osaisilla on kuitenkin osansa.

Osaton on henkilö, jolla ei ole osaa. Sitähän kakkuvertaus ei tunnista.

omatunto PuHtaakSI raHaLLa

Kakkuvertauksessa on kyse tulon­jaosta. Siitä, kuinka paljon kukin ih­minen tai ihmisryhmä saa tiettynä ajanhetkenä yhteiskunnan tuotta­masta taloudellisesta hyvinvoinnista.

Kakkuvertaus sulkee ulos yhteis­kunnallisen osallisuuden. Sen, ke­nellä on paikka tässä maailmassa muiden kanssa.

The Wire ­televisiosarja luotiin David Simonin ja Ed Burnsin The Corner ­kirjan pohjalle. Huumekul­mien arkea kuvanneen journalistisen mestariteoksen yksi keskeisistä huo­mioista oli, että huumeongelma tus­kin koskaan ratkeaa, koska kulmien

Osaton saa kakkua mutta

ei osaa

| 17 TEEMA | 17

kasvateilla ei ole muuta paikkaa yh­teiskunnassa.

Simonin ja Burnsin mukaan ame­rikkalainen yhteiskunta on ostanut omantuntonsa puhtaaksi lahjoitta­malla moniongelmaisille kuukausit­tain pienen toimeentulotuen. Kakku on jaettu, kaikki ovat sitä saaneet.

The Wiren kulmien kasvatteja ei kaivata muualle yhteiskuntaan. Tais­telu edes huono­osaiseksi on vaikeaa.

Hyvä­ ja huono­osaisilla on mo­lemmilla paikkansa yhteiskunnassa. Osattomilla ei. Heitä kukaan ei kai­paa reservityövoimaksi, äänestä­mään tai muuallekaan.

Suomessa osattomia on toistaisek­si vielä suhteellisen vähän. Siitä pitää huolen yhteiskunnan asenne, jossa ketään ei katsota turhaksi.

Yhteiskunnan asenteissa on kui­tenkin paljon korjattavaa. Yhteis­kunnallista osallisuutta ei jaeta yhtä helposti kuin rahaa. Onpa Suomessa havaittavissa myös puheenvuoroja, jotka muistuttavat Simonin ja Burns­in kuvailemasta ”osta omatunto puh­taaksi” ­teesistä.

Kun kotona leikataan pyöreää syntymäpäiväkakkua, kaikille kahvi­pöydän ympärillä riittää pala. Joku rohmuaa isomman palan, toinen ni­pistää kakun keskiosasta.

Kakun muruilla voi elää, tai lei­vonnasta ylijääneillä jauhoilla. Entä jos kukaan ei halua edes mukaan is­tumaan pöydän ympärille?

teksti: Johannes NiemeläinenKirjoittaja on entinen SONKin vara-puheenjohtaja.

Kun palveluita ulkoistetaan tai yksi­tyistetään, yrittäjällä on pääsääntöi­sesti kaksi tapaa haalia voittoja. Joko kustannuksia karsitaan, tai palvelun tilaaja saadaan houkuteltua mak­samaan aiempaa korkeampi hinta. Palvelun ulkoistaminen tai yksityis­täminen itsessään ei hyödytä ketään.

Malliesimerkki epäonnistumisesta on parin vuoden takainen hirtehinen tapahtumasarja Kuopiosta. Kaupun­gin seurakuntayhtymä oli päättänyt vuonna 2011 ulkoistaa hautojen kai­vuun ISS Palvelut –nimi selle yksi­tyiselle toimijalle. Oletus oli, että yksityinen yritys kykenee kaivautta­maan haudat halvemmalla ja tehok­kaammin kuin seurakuntayhtymä. Sosialidemokraattihan arvaa miten tapauksessa kävi.

Yksittäisen haudan urakkahinta sovittiin tarkastettavaksi vuosittain. Heti sopimusta seuraavana vuonna (2012) ISS Palvelut ilmoitti syvän haudan kaivamisen kallistuneen 198 eurolla. Vastaavasti matala hauta kallistui 180 eurolla. Prosentuaali­

Haudanvakavaa ulkoistamista

sesti korotukset olivat 182 ja 220 prosenttia. Kuopiolaisen haudan hinta siis nousi kolminkertaiseksi. Firma perusteli hinnoitteluaan hau­dankaivuun yllättävällä vaikeudella ja kalleudella.

Seurakuntayhtymä olikin kyennyt kaivauttamaan haudat halvemmalla kuin yksityinen yritys, mikä on joil­lekuille kahdeksas maailmanihme. Julkisen sektorin tehokkuudenhan piti olla kuin veden kantamista kai­voon.

Kuopion kirkkoneuvosto päätti vuonna 2012 purkaa sopimuksen ISS:n kanssa ja hoitaa haudankai­vuun jatkossa itse – vanhalla hinta­tasolla.

Mitä kuopiolaiset tästä oppivat? – Eivät mitään. Kokoomuksen kan­natus nousi kaupungissa parilla pro­senttiyksiköllä vuodesta 2011 kun­nallisvaaleihin 2012.

teksti: Antti KoskelaKirjoittaja on Itäkeskuksen sosiali-demokraattien puheenjohtaja

18 | 18 | TEEMA

Uusliberalismin kronologia

Andrew GlynCapitalism UnleashedOxford University Press 2006

Vaikka vanhan totuuden mukaan politiikkaa tulee tehdä ajassa, niin historian tuntemus on välttämätön­tä, jotta kattava kuva nykypäivän yhteiskunnasta ja sen epäkohdista ja ongelmista voidaan muodostaa. Yhteiskunnalliset ilmiöt eivät synny tyhjästä tai katoa tyhjyyteen, vaan niiden vaikutus ja tulokset näkyvät usein pitkien aikojen päähän. Jokai­sen parempaa tulevaisuutta rakenta­van tulisi siis olla perillä myös men­neisyydestä.

Uusliberalistisesta käänteestä tai uusliberalismin vallankumouksesta on puhuttu niin politiikassa kuin mediassakin 1980­luvulta lähtien. Monille termi on kuitenkin jäänyt varsin etäiseksi, ja sen varjolla on selitetty aika kirjavakin joukko eri­laisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Brittiläinen kirjailija sekä politiikan ja talouden tutkija Andrew Glyn on viimeiseksi jääneessä kirjassaan Capitalism Unleashed (Oxford Uni­versity Press, 2006) tarttunut aihee­seen ja valottaa seikkaperäisesti uus­liberalistisen käänteen syitä, taus toja ja vaikutuksia.

kuLtaISeStI kaudeSta markkInoIden aIkaan

Glyn tarkastelee kirjassaan muutosta eri teemojen kautta. Näitä ovat muun muassa valtion rooli taloudessa,

ammattiyhdistysliikkeen asema, ta­louden globalisaatio, kasvu ja vakaus sekä eriarvoisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Näiden kautta hän rakentaa kokonaiskuvaa siitä 1970­luvulta alkaneesta muutoksesta, jonka vaikutukset ovat vahvasti läs­nä myös tämän päivän politiikassa ja yhteiskunnassa.

Toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat läpi koko län­tisen Euroopan hyvinvointivaltion rakentamisen kulta­aikaa. 1930­luvun suuri lama ja sitä seurannut fasismin nousu valtaosassa Eurooppaa sekä sitä seurannut maailmapalo osoitti­vat konkreettisella tavalla tarpeen valtion aktiivisemmalle roolille yh­teiskunnassa. Julkisen terveyden­huollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja aktiivisen työllistämispolitiikan avulla haluttiin parantaa kansalais­ten oloja ja lievittää yhteiskunnalli­sia jännitteitä.

Niin kutsuttua kapitalismin kulta­kautta kesti 1940­luvun lopulta 1970­luvun alkuun, jolloin poliitti­sen käänteen ensimmäiset merkit alkoivat olla ilmassa. Lähes täystyöl­lisyyden ajan ammattiliikkeen neu­votteluvoima ja palkkavaatimukset sekä niitä seurannut ja öljykriisin ruokkima inflaatio ja samanaikainen talouden taantuminen saivat valtiot etsimään talouspolitiikkaansa to­tutun keynesiläisen viitekehyksen

ulkopuolelta. Milton Friedmanin monetarististen oppien myötä val­tion roolia taloudessa haluttiin alkaa vähentää, ja inflaation vas­tainen taistelu muodostui hallitse­vaksi talouspolitiikan periaatteeksi täystyölli syyden sijaan.

1980­luvun konservatiivien val­taannousun myötä niin Isossa­Bri­tanniassa kuin Yhdysvalloissakin vanhat politiikkasuositukset alkoi­vat olla yhä enemmän vastatuulessa, ja kollektiivinen hyvinvointimalli alettiin nähdä yhä enemmän rasit­teena kilpailukyvylle ja talouden kasvulle. Samoihin aikoihin tapahtu­nut finanssisäätelyn vähentäminen ja pääomien vapaan liikkuvuuden lisääminen merkitsivät edelleen politiikan siirtymää hyvinvointival­tiosta kohti kilpailuvaltiota. Valtiot vastasivatkin nopeasti lisääntynee­seen kilpailuun ja muuttuneeseen ympäristöön omia toimiaan yksityis­tämällä ja markkinaehtoistamalla.

Valtion roolin väheneminen ja politiikan markkinaehtoistuminen ovat Glynin mukaan johtaneet paitsi suurempiin taloudellisiin heilah­teluihin ja työttömyyteen, mutta myös lisääntyneeseen sosiaaliseen turvattomuuteen, eritoten niissä maissa, joissa yhteiskunnallinen eri­arvoisuus oli jo valmiiksi ollut suurta. Samoin ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvoiman väheneminen on

Uskoisin, että Debatin historian ai­kana on jokaisessa sen numerossa kä­sitelty tavalla tai toisella osattomuu­den tematiikkaa. Olisi häpeällistä, ellei näin ole.

Usein termi osattomuus yhdiste­tään aineelliseen puutteeseen. De­batissa on kuitenkin katsottu aihetta laajemmasta näkökulmasta. Noora Luukka yhdistää osattomuuden ar­tikkelissaan muun muassa naiseu­teen ja ympäristöasiaan.

Elina Saario taas kirjoittaa uudes­ta osattomien yhteiskuntaluokasta, joka onneksi suomalaisessa yhteis­kunnassa ei ole niin vahvasti läsnä.

Niin Saario kuin Johannes Nie-meläinenkin näkevät osattomuutta myös yhteiskunnallisen osallistu­

Jälkipääkirjoitus

TEEMA | 19

vuuden puutteena. Kakkua jakaessa ei osaton pääse edes pöydän ääreen.

Osattomuuden ongelma tuntuu siis monimutkaistuvan ja kriisiyty­vän pikku hiljaa. Päätöksiä ei tule tehdä ylhäältä käsin, sillä silloinhan osattomuuden ongelma ei poistu minnekään; osattomien äänet on saatava kuuluviin.

Siiri SaastamoinenDebatin vastaava toimittaja

näkynyt palkkakuilun repeämisenä työntekijöiden ja johtoportaan välil­lä sekä suurempina eroina myös eri ammattiryhmien välillä.

Taustalla ei kuitenkaan ole vain poliittisen oikeiston ja vasemmiston välinen oppiriita, vaan isompi muu­tos yhteiskunnallisessa ajattelussa läpi koko poliittisen kentän sekä vahva toimintaympäristön mullistus siirtymässä kansallisvaltioista to­delliseen globaaliin talouteen. Tänä päivänä puheita vientiteollisuutta tukevasta palkkamaltista ja sosiaali­turvan kannustavuudesta puhutaan niin oikeiston kuin vasemmistonkin suulla. Kilpailu investoinneista on ohittanut ihanteen yhteiskunnalli­sesta tasa­arvosta.

mIHIn Suuntaan tÄStÄ?

Vaikka Glyn kirjoittaakin vasemmis­tolaisesta näkökulmasta, ei hän silti osoita oikeistopoliitikkoja syyttävällä sormella, vaan tyytyy ennemmin analyyttisempaan otteeseen kuvates­sa toteutetun politiikan vaikutuksia. Hän ei myöskään esitä laajamittaista muutosohjelmaa, mutta nostaa poh­joismaisen mallin selkeästi jalustalle. Siinä on Glynin mielestä markkina­vaikutuksista huolimatta edelleen pystytty ylläpitämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja pieniä tulo­eroja.

Kirjaa lukiessa myös tämän päivän politiikan suuret kysymykset hah­mottuvat lukijalle paremmin ja ne asettuvat osaksi laajempaa poliittista jatkumoa. Kirjan vahvuutena on en­nen kaikkea kattavan aineiston käyt­tö ja käsittelyn laajuus, jota tukee kirjoittajan taito osoittaa eri tekijöi­den vaikutukset ja punoa ne yhteen. Kirja toimiikin ennen kaikkea histo­riallisena muistutuksena meille sii­tä, että toisenlainen yhteiskunta on mahdollinen.

teksti: Tommi HeinoKirjoittaja on entinen SONK:in varapuheenjohtaja ja työskentelee kansanedustajan avustajana.

20 | YES

Terveisiä Brysselistä! SONKin Eu­roopan laajuinen kattojärjestö Young European Socialists – YES ko­kosi taas huhtikuun alussa kymme­niä eri maiden nuoria vuosittaiseen Winter University ­tapahtumaansa. Ohjelma sisälsi laajalti niin laaduk­kaita puheenvuoroja, loputtomia eurovaalikeskusteluja kuin pitkiä illallisiakin. Päivät venyivät kaksi­toistatuntisiksi ja europarlamentissa tarjottu suomalaiseen suuhun paha kahvi kävi tutuksi.

Korkean tason puhujista huoli­matta yksi tapahtuman kiinnosta­vimmista anneista löytyi YESissa vaalitusta keskustelukulttuurista ja sen sukupuolitasapainonäkökulmas­ta. Siinä missä Suomessa – näiden asioiden mallimaassa – tasa­arvo­keskustelu on ajoittain uupunutta ja keskittyy yhteiskunnallisiin ra­kenteisiin, nostetaan YESissa kissa pöydälle heti seminaarin avajaisissa.

Kissalla ei tässä yhteydessä viitata viehättävään nuoreen naiseen, sillä moisen kaksimielisen viittauksen käyttö on juuri niitä asioita, joista keskustelukulttuurin huomioimisella koetetaan päästä eroon.

Sukupuolitasapainotettu keskus­telukulttuuri tarkoittaa sitä, että naisten on käytettävä vähintään puolet keskustelun puheenvuorois­ta. Tämä ei suinkaan ole aina itses­tään selvää, vaikka tapahtuman osal­listujien sukupuolijakauma olisikin tasainen. Käytännössä keskustelun puheenjohtaja siis kehottaa naisia säännöllisesti puhumaan rohkeam­min. Jos kehotukset eivät toimi, voi tilanne äärimmilleen mennessään johtaa siihen, ettei keskustelu jat­ku ennen kuin nainen on puhunut. Kankeaa, mutta toimii kuin lasten pukeminen toppahaalareihin – jos ei hyvällä niin sitten pahalla.

Käytäntö tuli seminaarissa tarpee­

seen, vaikka toki kaikki toivomme sen käyvän joskus turhaksi. Oli myös sykähdyttävää huomata, miten kes­kustelu usein ikään kuin valuu tiet­tyjen puhujien dominoimaksi, eivät­kä hiljaisemmat osallistujat meinaa millään saada mielipidettään esiin käytännöistä huolimatta.

Kyseessä on ilmiö, jonka voimme huomata vasta tiedostettuamme sen. Tietoisuutta erilaisista keskustelu­kulttuurin tasapainottamiseen täh­täävistä käytännöistä tulisi kasvattaa myös Suomessa. SONKin liittoko kou­kseen järjestettiin viime vuonna tasa­ arvotarkkailija, mutta onko meillä kanttia viedä käytäntöä pidemmälle? Sitä sietää miettiä.

teksti: Tuulia Pitkänen Kirjoittaja on SONKin liittohallituk-sen varajäsen ja OSYn puheenjohtaja.

YkSI LaSILLInen gender baLancea eurooPPa LaISIttaIn, kIItoS!

”Sukupuolitasapainotettu keskustelu kulttuuri toimii kuin

lasten pukeminen toppahaalareihin – jos ei hyvällä niin sitten pahalla.”

PUHEENJOHTAJAN PALSTA | 21

joiden keskuudessa. Ennen kehys­riihtä maaliskuun 20. päivänä opinto­tukimielenosoituksessa Helsingissä oli yli 5 000 opiskelijaa, sonkkilaisia mukaan lukien. Opintotuen suhteen ei tapahtunut suuria muutoksia, muutama parannus ja kiristys. Mitä opintotuen suhteen tehdyt päätökset käytännössä tarkoittavat? Sitä, että uudistus koskee niitä, jotka aloitta­vat korkeakouluopinnot 1.8.2014 tai sen jälkeen. Toisen asteen opinto­tuen vanhempien tulorajoja korote­taan portaittain 2014 ja 2017, tämä parantaa toisen asteen itsenäisesti asuvien tilannetta. Korkeakoulu­opiskelijoiden opintotuki säilyy opintorahapainotteisena ja laina­osuuden valtiontakausta korotetaan sadalla eurolla. Uudistuksella halu­taan kannustaa päätoimiseen opis­keluun, jonka johdosta opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen, mikäli hän opiskelee alle 20 opintopistettä

aLkuvuoden tuuLIa ja tuLevaISuuden nÄkYmIÄ

vuodessa. Opintotukikuukausia on tällä hetkellä jokaisella korkeakou­luopiskelijalla maksimissaan 70, jat­kossa niitä on vain 64. Opintolainan suhteen otetaan käyttöön opintolai­nahyvitys, jonka tarkoitus on paran­taa opintolainan käyttökelpoisuut­ta. Myönnettävän lainahyvityksen määrä on 40 prosenttia lainansaa­jalla olevan hyvitykseen oikeuttavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Myös opintovelan korko­jen verovähennysoikeudesta luovu­taan vuonna 2015. Ja pitkään tavoit­teenamme ollut indeksi toteutuu, sillä opintotuki sidotaan indeksiin 1.8.2014 lukien.

Me demariopiskelijat olemme myös pohtineet paljon sosialidemo­kraattisen aatteen ja sen luoman hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Yhteiskunnassamme on paljon epä­kohtia, joihin on löydettävä ratkai­suja mahdollisimman pian. Olemme nostaneet keskusteluun esiopetuk­sen tärkeyden, vanhempainvapaa­järjestelmän uusimisen, terveyden­huoltopalvelut, koulutuksen laadun, työhyvinvoinnin ja eläkeasioita. Demariopiskelijoiden varapuheen­johtaja Otto Köngäs vetää SONKin sosiaaliturvamallin uudistustyöryh­mää. Sinullakin on mahdollisuus osallistua sosiaaliturvan kehittämi­seen lähettämällä sähköpostia Otol­le, otto.kongas@helsinki.fi.

Tavoitteena oikeudenmukainen, solidaarinen ja tasa­arvoinen tule­vaisuus. Nähdään!

SONK är en tvåspråkig organisati­on och man kan prata svenska på alla evenemang. Välkommen med!

Aurinkoisin terveisin,Anette!

SONK täyttää 50 vuotta, joten vuonna 2013 järjestetään viisi teema­seminaaria. Juhlavuoden kunni­aksi SONK on järjestänyt jo kaksi menes tyksekästä teemaseminaaria. Teemaseminaareissa on käsitelty oi­keudenmukaisuutta, hyvinvointia ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Mo­lempiin teemaseminaareihin osal­listui nelisenkymmentä henkilöä. Seuraava teemaseminaari, jossa kä­sitellään sivistystä ja sen merkitystä, on Turussa 18.5.

Kesälomailun jälkeen, 7.9., ko­koonnumme Tampereelle SONKin neljänteen teemaseminaariin, joka järjestetään puolueen 110­vuotis­juhlaseminaarin yhteydessä. Vii­meisenä, mutta ei vähäisimpänä, on Vaasan teemaseminaari, 28.9., jolloin vieraillaan turkistarhalla ja pohdi­taan solidaarisuutta ja eettisyyttä.

Keväällä oli hallituksen kehysriihi, joka herätti paljon vilinää opiskeli­

22 | SONK

Jag vill berätta för er om min, inte så vanliga, karriärväg. Ensidig är den inte och man kan inte kalla den för   någon ”tunnelexamen”. Inte för det att det är fel att gå igenom en så­dan. Det viktigaste tycker jag är att man kan utföra ett arbete man trivs med då man är vuxen. Då arbets­tagaren trivs med sitt jobb, mår hon bättre på sin arbetsplats och detta förlänger arbetskarriären.

Jag började min bana i en liten  svenskspråkig grundskola och fick avgångsbetyg från nian med mycket svaga vitsord. Gymnasiet var ingen möjlighet för mig, inte med mitt be­tyg. Med min mors hjälp hittade jag en finskspråkig yrkesskola, där man kunde studera konst och grafisk de­sign.

I den gemensamma elevantag­ningen efter högstadiet hade jag som andra alternativ tiondeklassen, eftersom min studiehandledare sagt till mig att jag aldrig kommer att bli något. Till min stora förvåning kom jag in i yrkesskolan där jag avlade examen som medieassistent. Då för­stod jag plötsligt att min framtid skulle innebära ett arbete vid datorn 24/7, och det ville jag inte. Vad skall jag göra nu, undrade jag.

Sedan fick jag genom arbetskrafts­byrån praktik på ett lågstadium. Där arbetade jag som skolgångsbiträde i ett halvt år. Där märkte jag att jag trivdes med människor och gil­lade att arbeta med dem. Lyckligtvis märkte jag detta när jag var 20 år

en groPIg ocH SLIngrIg vÄg

gammal, fast jag som 16­åring inte hade haft en aning om det.

Med hjälp av praktiktiden på låg­stadiet fick jag ett vikariat på ett dag­hem. Där kom jag till den slutsatsen att jag vill arbeta med barn när jag blir ”stor”. Då märkte jag plötsligt också att jag hade fått motivation att läsa och plugga. Nu ville jag skri­va studenten. Alla sade till mig att man inte kan skriva studenten utan att  först gå gymnasiet – men de miss­tog sig.

Med slutexamen från yrkesskola kan man i Finland skriva studenten, utan att gå i gymnasiet. Och det gjor­de jag. Jag avlade prov i åtta ämnen och fick mitt studentbetyg med vits­orden A–E.

Efter detta sökte jag mig till barn­ledarutbildning. Jag hade goda betyg från yrkesskolan och  den nyligen avlagda studentexamen hjälpte mig att komma in. Efter allt detta, var jag fortfarande osäker. Är daghem faktiskt den plats där jag vill arbeta resten av mitt liv?

Kanske jag kunde vidga mina kun­skaper inom det sociala området ge­nom yrkeshögskolestudier, var föl­jande tanke. Nästa steg på min bana var således en studieplats inom den sociala sektorn i yrkeshögskola.

Under det första året kom jag med i studerandekåren och fick höra om studerandenas intressebevakning. Jag hittade min ”grej” – jag vill dri­va studerandenas frågor. I följande sväng blev jag invald till Förbundet

för studerandekårer vid yrkeshög­skolorna i Finland – SAMOK rf:s sty­relse, där jag verkade i ett år.

Nu är jag ordförande för Social­demokratiska Studerande – SONK rf, och jag känner att jag hittat hem. Jag har hittat mitt parti och mitt dröm yrke. Jag vill arbeta med po­litik och vara med om att förbättra vårt samhälle. Utföra ett arbete med människor och för människor.

Min karriär är inte klar än. Jag är inte framme, men riktningen är den rätta. Med min berättelse vill jag uppmuntra alla unga att följa sitt hjärtas röst och pröva olika saker när de är unga. Man behöver inte veta vad man vill i livet när man är 16 el­ler 20 år gammal. Det viktigaste är att man inte ger upp och tappar hoppet, då allt inte ser ljust ut. Man måste bara våga försöka och hitta sin egen väg som leder till drömyrket.

Text: Anette Karlsson Ordförande för Socialdemokratiska Studerande – SONK rf och styrelse-medlem i Finlands Svenska Social-demokrater – FSD.

| 23 SONK | 23

Tulossa vielä SONKin 50­vuotisjuhlateemaseminaarit: 

7.9. SONK&SDP, Tampere28.9. Solidaarisuus ja eettisyys, Vaasa sekä15.–16.11. Juhlaliittokokous sekä 50­vuotisjuhla, Tampere.

SONK:n vaalijulis-teet tehtiin kesälei-rillä 1979 . kuvassa vasemmalla Jukka Nurminen .

SONK:n kesäleiri 1987 . Menossa mu-kana I-C Björklund, Harald Olausen, Tanja Sippola ja Pekka Nurminen .

Sonk ennen

työ

väen

ark

isto

työ

väen

ark

isto

24 | SONK

PuHeenjoHtajIen vInkIt keSÄÄn

ylärivissä Tuulia Pitkänen, Hanna Huumonen, Hannu Mällinenkeskellä Essi Virtanen, Lauri Hietala, Eetu Ahonen, Antti Elolähdealarivissä

Kai Alajoki, Noora Kettunen

SONK | 25

Kysyimme SONKin osastojen pu­heenjohtajilta viisi kesäistä kysymys­tä. Osalta utelimme myös poliittisia lukuvinkkejä riippumattoon. Vaikka suurin osa opiskelijoista työskente­leekin kesäisin, on Suomen suvessa myös mahdollista viettää vapaa­ aikaa toveriseurassa. Lähde ihmette­lemään vaikka yötöntä yötä  Lappiin tai lue Platonin Valtio kesämökin huussissa. Kauneinta ja punaisinta kesää kaikille SONKilaisille!

1. Omat kesäsuunnitelmat?2. Parasta Suomen/ oleskelu-maan kesässä?3. Lempijäätelösi?4. Mitä tapahtumia osastollasi on kesällä?5. Suosittele jotain kesätapahtu-maa/paikkaa, jonne kannattaa mennä, ja kerro miksi.BONUS: 6. Poliittinen kesälukemisvinkki

Eetu Ahonen OODI1. Kesätöissä Aalto­yliopiston teknil­lisen fysiikan laitoksella, fuusioener­giatutkimuksen parissa. Juhannuk­sen tienoilla Lappiin vaeltamaan, ja luultavasti heinäkuussa on joitain opiskelijajärjestöjen kesäpäiviä.2. …3. Suklaa4. OODIlla ei varmaankaan kesällä ole toimintaa, sillä kaikki teekkarit ovat kuitenkin kesätöissä/kotikotona.5. Lappiin kannattaa mennä vaelta­

maan, pääsee hetkeksi pois kaupun­gin hektisestä ilmapiiristä.

Hannu Mällinen ROSO1. Lomailua, opiskelua ja varmaan vä­hän töitäkin.2. Kesä ja kärpäset. Yötön yö. Mitä näitä nyt on.3. Jaa­a, melkein kaikki maistuu, mutta kai se vanilja on paras.4. ROSO osallistuu varmaan Rova­niemen markkinoille. Mahdollisesti jotain muutakin tempausluontoista myös, mutta siitä ei vielä tarkemmin tiedä.5. Jos on Pohjois­Suomessa liikkeel­lä, niin loppukesästä järjestettävä Ijahis Idja (”Yötön yö”), eli alkupe­räiskansojen musiikkifestari Ina­rissa on kyllä kokemisen arvoinen! Ainutlaatuinen tunnelmaltaan ja puitteiltaan.

Hanna Huumonen JSDN1. Aion kesän tehdä töitä ryhmälii­kunnanohjaajana ja jatkaa luotta­mustehtävieni parissa JYYn halli­tuksessa ja JSDN:n puheenjohtajana. Tarkoituksena on myös kirjoitella tekstiä syksyllä julkaistavaan Pätkä­työläiseen (JSDN:n äänenkantaja).2. Tähän pitäisi varmaankin vastata aurinko jne., mutta oikeasti odotan sitä, että saan rauhassa pelata kotona Pokémonia.3. Rommirusina.4. Työväen lenkkiä ollaan suunnitte­lemassa ja eiköhän me työväen tuo­

pillekin ehditä. Lisäksi osastomme jäseniä lähtee mukaan SONKin ke­sän tapahtumiin.5. Kannattaa käydä moikkaamassa äitiä, koska vanhemmat ovat tärkei­tä. Kesä ja lapsuuden kotikaupunki, niissä on jotakin maagista itse kulle­kin.6. Platonin Valtio on mulla vessa­lukemisena ehkä kymmenennettä kertaa.             

Essi Virtanen TOSY1. Opintoihin kuuluvan harjoittelun suorittaminen, ainakin yhdet festarit ja mielellään myös pieni visiitti Skot­lannin ylämaille.2. Hetket, jolloin sääolot ovat opti­maaliset (ei hullua hellettä eikä toi­saalta myöskään tarvetta villakerras­tolle) ja hyttysiä on vähän.3. Lakritsi.4. Pääasiassa lomailemme, mutta eiköhän muutama kesätapaaminen tule myös järjestetyksi.5. Suosittelen pikkiriikkistä Uuden­kaupungin Pyhämaata kaikille, jotka haluavat kokea idyllistä saaristo­tunnelmaa lähtemättä kuitenkaan saaristoon. Myös pyhämaalaisten yhteisöllisyys voi olla sydämensä ko­vettaneelle city­ihmiselle hämmen­tävä ja eksoottinen kokemus. Pyhä­maalaiset muun muassa järjestävät talkoovoimin monipäiväisen Luodol­la tuulee ­kesätapahtuman ja pyörit­tävät omaa kesäteatteria. Lisäksi olin ainakin vähän nuorempana täysin

26 | 26 | SONK

vakuuttunut, että Pyhämaassa pais­taa aina aurinko.6. Tämän kesän ensimmäinen oma lukuprojektini tulee olemaan Sami Moision väitöskirja Valtio, alue, politiikka: Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. Uskomattoman kuiva­kasta nimestä huolimatta kyseessä on kuulemma varsin pätevä katsa­us suomalaiseen aluepolitiikkaan. Viihteellisempää lukemista etsiville suosittelen J.K. Rowlingin Casual Vacancy ­romaania, jossa tehdään kunnallispolitiikkaa englantilaiseen tapaan.

Kai Alajoki ÅSS1. Sommaren går i arbetets tecken, men jag försöker också koppla av emellanåt och njuta av sommaren.2. De varma och ljusa nätterna.3. Choklad!4. Vi håller en paus i verksamheten över sommaren och samlar krafter

för höstens utmaningar.5. Den åboländska skärgården är de­finitivt värd att besöka. Det finns ing­et motsvarande ställe i världen och på sommaren är den som bäst.

Noora Kettunen JOSY1. Rentoilla ja viettää aikaa eksoot­tisessa Joensuussa kouluhommien parissa. Kesäsuunnitelmiin kuuluu myös kahden viikon reilimatka iki­ihanassa seurassa ympäri Eurooppaa.2. Lämmin tuulen vire, sopivasti su­laneen jäätelön syöminen auringon paisteessa, ruskettumista unohta­matta. Kesään kuuluu myös ehdot­tomasti piknikit, ihanat ystävät ja festarit!3. Ben & Jerry’s Caramel Chew Chew4. Osastomme toiminta hiljenee hiu­kan kesällä, mutta vietämme aikaa yhdessä edarivaaleja suunnitellen, piknikeillä, toverikaljoilla, juhannus­pippaloiden merkeissä sekä rentou­tuen.

5. Joensuussa on parasta kesällä Ilo­saarirock! Sieltä yleensä myös löy­tää ihania tovereita ihan virallisissa, mutta myös hengailun merkeissä. Iloinen saari rock herättää ihanaisen Joensuun kesäaikaan kuin lämmin tuulen vire ja koko kaupunki rokkaa! Kesällä kannattaa siis vaihtaa farkut verkkarihousuun ja tulla kokemaan Suomen parhaimmat festarit itäises­sä suomessa!6. Kesäisenä luettavana David Nichollsin One day on ihan ykkönen.

Antti Elolähde SOMA1. Aloitan kesäduunin kesäkuun alus­sa, vapaa­ajalla kirjoitan opinnäyte­työtä rannalla katsellen samalla kau­niita maisemia.2. Varmaankin tutut, työ ja terassit.3. Ingmanin päärynäjätski.4. Osa suuntaa Uudenmaan Demari­nuorten Punaiseen juhannukseen lataamaan akkuja syksyä varten. So­malaisia voi myös löytää Helsinki­

Seuraava debattI ILmeStYY eLokuuSSa!

Pridesta kesäkuun lopulla. 5. Punainen juhannus kuulostaa ki­valta tai OSNOn kesäpäivillä vierai­lu on suunnitelmissa (Siitä on aikaa kun kävin viimeks Oulussa).6. Sun Tzun The Art of War

Lauri Hietala OOSY1. Töitä ja opintojen viimeistelyä sekä tietenkin vähän matkustelua ja lomaa.2. Lämmin ilma, eloisa luonto verrat­tuna talveen ja valkeat yöt.3. Vanhanajan vanilja.4. Ainakin SONKin kesäpäivät järjes­tämme.5. OSNOn kesäpäivät. Tarvitseeko edes kehua?6. Sorsa K., 1974, Kansanvallan kysy-myksiä, Helsinki: Kustannusosake­yhtiö Tammi. Tämä on nyt itsellä työn alla.

Tuulia Pitkänen OSY 1. Kesällä aion lukea tenttikirjo­ja Esplanadin puistossa, veneillä vanhempieni kanssa ja matkustaa viikkotolkulla Välimerellä. Välime­ren­reissu päättyy Young European Socialists–YESin kesäleiriin, johon olen menossa vetämään työpajoja. Tule sinäkin sinne! 2. Helsingin jäätelötehtaan jäätelöt ja Helsingin terassit. 3. Ben & Jerry’sin Chocolate Fudge Brownie. 4. Politiikka­aiheisia terassikierrok­sia, jalkapalloa ja punavihreää puis­topiknikkiä. 5. Aiemminkin mainitsemani YESin kesäleiri on ainutlaatuinen tapa viet­tää lomaa laadukkaan ohjelman ja yli tuhannen muun nuoren parissa.

toimittanut: Tiina VesaKirjoittaja on SONKin liittohallituk-sen varajäsen, joka viettää kesänsä kiertäen Suomea, syöden Daim-jäätelöä, tehden opinnäytetyötä ja nauttien toverien kanssa olutta terassilla.

Sonkin toimisto

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry.Saariniemenkatu 600530 Helsinkisonk@sonk.fiwww.sonk.fi

Puheenjohtaja Anette Karlsson045 112 9299puheenjohtaja@sonk.fi

Pääsihteeri Anni Lahtinen045 277 5070paasihteeri@sonk.fi

Osoitteenmuutokset ja jäsenasiattoimisto@sonk.fi

joensuun Sosialidemokraattiset opiskelijat joSY

Sosialidemokratia on meidän tapamme pelastaa maailma ja tähän me haluamme sinut mukaan. Sivus­takatsojat eivät muuta maailmaa, mutta Demariopiskelijoiden jou­koissa sinullakin on mahdollisuus vaikuttaa niin kansainvälisellä kuin paikallisella tasollakin. Joensuussa pääset kanssamme väittelemään politiikasta, pohtimaan arvojasi kupposen ääressä, tai vaikkapa marssimaan punalipun alla.

Puheenjohtaja Noora Kettunennoora.kettunen1@gmail.comwww.facebook.com/JoensuunDemariopiskelijat

jyväskylän sosialidemokraatti­set nuoret ja opiskelijat jSdn

JSDN:ssä toimivat Jyväskylän ja lähiympäristön demariopiskelijat

ja nuoret. Tule mukaan aktiiviseen joukkoomme!

Puheenjohtaja Hanna Huumonenhanna.m.huumonen@student.jyu.fiwww.jsdn.fi

opiskelijoiden sosialidemo­kraattinen yhdistys oSY

OSYn jäsenet ovat pääosin Helsin­gin yliopiston opiskelijoita, mutta tervetulleita mukaan ovat kaikki so­sialidemokraattisen arvomaailman omaavat taustoihin katsomatta.

Puheenjohtaja Tuulia Pitkänentuulia.pitkanen@gmail.comwww.osy.fi

otaniemen opiskelijademarit oodI

Oodi kokoaa yhteen Aalto­yliopiston teknillisen korkeakoulun demari­henkiset ylioppilaat.

Puheenjohtaja Eetu Ahoneneetu.ahonen@aalto.fioodi.ayy.fi

oulun opiskelijoiden sosialidemo­kraattinen yhdistys ooSY

OOSY on iloisen värikäs joukko nuoria ja nuorehkoja opiskelijoita Oulusta sekä lähialueilta.

Puheenjohtaja Lauri Hietalaoosy.laurihie@gmail.com050 5576600

Jäsenvastaava Jaakko Huukijaakko.huuki@gmail.comoosy.sdp.fi

rovaniemen Sosialidemokraatti­nen opiskelijayhdistys roSo

Rovaniemellä tai muualla Lapin alueella opiskeleva demari löytää itsensä ROSOsta.

Puheenjohtaja Hannu Mällinenhmalline@ulapland.firosolaiset.blogspot.fi

Sosialidemokraattiset ammatti­korkeakouluopiskelijat Soma

SOMA on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia verkostona ja kokoojana demari­henkisille amk­opiskelijoille. SOMA kutsuu toimintaansa mukaan amk­taustaisia nuoria demarivaikuttajia. Tule mukaan verkostoon!

Puheenjohtaja Antti Elolähde aelolahde@gmail.comsoma.sdp.fi

tampereen sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys taSY

TASY on eräs SONKin perinteik­käimmistä osastoista. TASYssa toimii Tampereen yliopiston opiske­lijoiden lisäksi teekkareita, ammat­tikorkeakouluopiskelijoita sekä lukiolaisia Tampereen seudulta.

Puheenjohtaja Olavi Säkkinenolavi.sakkinen@uta.fitasyry.blogspot.com

turun opiskelijoiden sosiali­demokraattinen yhdistys toSY

TOSY on turkulaisten korkeakoulu­opiskelijoiden aktiivinen edunvalvo­

YHteYStIedot

28 | DEBATTI

toImInta- kaLenterI

Toukokuu:18.5. Teemaseminaari III: Sivistyskö suuntana? Turku19.5. Liittohallituksen kokous21.5. Kyse on arvoista –seminaari, Turku24.–26.5. YES:n bureaun kokous, Dublin25.–26.5. Maailma kylässä ­festivaali, Helsinki31.5.–2.6. FNSU:n konferenssi, Kööpenhamina

Kesäkuu:7.6. Liittohallituksen kokous24–30.6. Helsinki Pride 2013

Heinäkuu:14.–21.7. YES:n kesäleiri, Turkki

Elokuu:16.–18.8. Kesäleiri, Oulu18.8. Liittohallituksen kokous31.8. Yhteispoliittinen seminaari, Helsinki

Lisätietoa tapahtumista ja toiminnasta www.sonk.fi.

ja. Vaikutamme sekä yliopistolla että ammattikorkeakoulussa. Järjes­tämme runsaasti tapahtumia, joista osa on asiapitoisia ja osa keskittyy rentoon yhdessäoloon hyvässä tove­riseurassa.  Puheenjohtaja Essi Virtanen ess.virtanen@gmail.comwww.tosy.fi

vaasan sosialidemokraattiset opiskelijat vSdo

Pohjanmaan alueen demariopiskeli­jatoiminta on keskittynyt Vaasaan.

Puheenjohtaja Pekka Tuurituuri.pekka@gmail.comwww.facebook.com/VSDOry

Åbo Socialdemokratiska Studerande ÅSS

ÅSS är SONKs svenskspråkiga avdel­ning, vars medlemmar i huvudsak är studerande vid Åbo Akademi i Åbo och Vasa. ÅSS verksamhet baserar sig på socialdemokratiska värde­ringar. Socialdemokrati innebär att alla oberoende av bakgrund ges möjlighet att leva gott liv. Frihet för alla merborgare förutsätter ett jämlikt samhälle. Vi kämpar för stu­denternas välmående, ett humanare arbetsliv, de sexuella minoriteter­nas rättigheter och miljövänliga lösningar. ÅSS vill agera mot rasism, girighet och social orättvisa. Blev du intresserad? Kom med!

Ordförande Kai Alajokikai.alajoki@abo.fiwww.facebook.com/ SocialdemokratiskaStuderande

DEBATTI | 29

Lahjoitus lapsille on lahja tulevaisuudelle

Merkittävä osa Osuuskunnan yleishyödyllisistä lah-

joituksista on kohdistettu lasten hyväksi tehtävään

työhön. Olemme tukeneet jo vuosien ajan sekä Ensi- ja

turvakotien liiton että Parasta Lapsille ry:n toimintaa. Koh-

teina ovat olleet niin perheväkivaltaa kokeneiden lasten

aseman parantaminen kuin vähävaraisten lasten leirikes-

kustoiminnan tukeminen. Tällä tiellä jatkamme edelleen.

32 | D

EBATTI 2/2013 S

OS

IALID

EMO

KR

AATTIN

EN M

IELIPID

ELEHTI

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry

Tunnus 500310500003 Vastauslähetys

POSTIMAKSUMAKSETTU

A7 W1

ota YHteYttÄ!

Tilaan Debatin ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan tms.

Nimi ja syntymäaika

Lähiosoite

Puhelinnumero

Sähköposti

Oppilaitos

Päiväys ja allekirjoitus

JÄSENEKSI

TIETOA

TILAUS

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Demarinuorista.

Tilaan Debatin 30 euroa / vuosi.

En halua, että minulle lähetetään enää Debattia.

Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Haluan liittyä SONKin jäseneksi.

Haluan liittyä Demarinuorten jäseneksi.

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa SONKista.

Postinumero ja toimipaikka