Tapio Kuure & Helinä Perttu (toim.)

Arvot, arvostukset ja luottamus nuorten elämässä

© kirjoittajat

Graafinen suunnittelu ja toteutus: Juha Virkki, Comida Communication Oy

Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura,julkaisuja 74 (painettu)Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura,verkkojulkaisuja 11 (pdf)

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESLasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINETLiikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 197

ISBN 978-951-790-236-6 (painettu)ISBN 978-951-790-237-3 (pdf)

Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä 2007

Sisällys

Olli SaarelaLukijalle .................................................................................. 5

Esipuhe ................................................................................... 6

Tapio Kuure & Helinä PerttuJohdanto .................................................................................. 8

Helinä PerttuZest-ohjelma kannustaa nuoria arvostamaan itseään ........... 11

Kari UusikyläZest-ohjelma nuorten lahjakkuuden ja luovuuden kätilönä ................................................................ 18

Tapio KuureZest koulun, nuorisotyön ja -tutkimuksen kulminaatiopisteessä ............................................................. 25

Marko Raitanen”Aikuiset arvostavat nuorissa elämän arvoja, käytöstapoja ja muuta sälää” – Nuorisotutkimus yläkoulun nuorten arvoista ja arvostuksista ...........................................37

Teppo NieminenFountain Parkin verkkoavusteiset menetelmät ...................199

4

Heidi PeltonenIlon ja luottamuksen lähteillä .............................................203

Henkilögalleria .................................................................... 205

5

Lukijalle

Zest-tutkimus on tärkeä ikkuna yläluokkalaisten maailmaan. Se on ylittänyt kaikki odotukset. Suurissa sarjoissa tehdyt asi-

at kolahtavat harvoin yksittäiseen nuoreen – nyt kävi niin. Tut-kimus osoittaa, että Zestille oli ja on tilaus. Onnitteluni Suomen lasten ja nuorten säätiölle, kiitokseni Zest-tiimille ja suurkiitos Nokialle, jonka tuki oli sitä yrityskansalaisuutta, joka täydentää oivalla tavalla yhteiskunnan koulutustehtävää.

Suomen lasten ja nuorten säätiö on vakiinnuttamassa paik-kansa tärkeänä toimijana; uudet avaukset ovat tarpeellisia. Ke-hittäkäämme yhteistä peruskouluamme – se on kansallinen teh-tävämme ja suuri jatkuva haaste.

Kiitän tutkijoita ja Zest-väkeä tärkeästä työstä.

Nuorisoasiainneuvos Olli Saarela, opetusministeriö

6

Esipuhe

Arvot, arvostukset ja luottamus nuorten elämässä -teos sai alkunsa Zest-ohjelmasta, jonka Suomen lasten ja nuorten

säätiö on kehittänyt yhdessä Nokian kanssa. Zest on osa Nokian kansainvälistä nuoriso-ohjelmaa, jonka tavoitteena on nuorten kasvun tukeminen kolmella ulottuvuudella eli suhteessa itseen-sä, suhteessa muihin nuoriin ja suhteessa omaan yhteisöönsä.

Sanan Zest sanakirjamerkityksiä ovat into, innostus, elämän-halu ja elämänjano. Käännöksen kaikki vivahteet kuuluvat nuo-ruuteen, palavaan haluun purkaa nuoren ihmisen valtava ener-gia johonkin uuteen ja tulossa olevaan. Zest-ohjelma korostaakin nuoren lahjakkuuksien tunnistamista ja samalla myös lahjak-kuuksien eri muotojen tunnustamista.

Zest-ohjelma on tavoittanut vuodesta 2003 lähtien yli 120 000 nuorta Suomen yläkouluissa. Vuosien aikana kertynyt kokemus ja materiaali antavat ainutlaatuisen kuvan 7.–9.-luok-kalaisten koululaisten arvomaailmasta. Teoksen tavoitteena on esitellä Zestin taustalla olevia teorioita lahjakkuudesta ja arvioi-da ohjelman merkitystä nykyisessä keskustelussa kouluviihty-vyydestä. Nuorten oma ääni välittyy lukijalle tuoreesti teoksen lopussa esitettävässä analyysissa.

Haluamme lämpimästi kiittää tämän tutkimuksen mahdol-listaneita ja innostunutta yhteistyöverkkoamme. Kiitokset No-kian Martin Sandelinille, Kimmo Lipposelle, Susanna Hietalal-le, opetusministeriön Olli Saarelalle ja Opetushallituksen Heidi Peltoselle, Fountain Parkin Tuomo Lähdeniemelle ja Teppo Nie-

7

miselle, Helsingin yliopiston Kari Uusikylälle ja Helsingin nor-maalilyseon Raila Piriselle.

Helinä Perttu Kaarlo Laine Tapio KuureZest-projektipäällikkö yksikön johtaja tutkimusjohtajaSuomen lasten ja Linet/Likes Kuopion yliopisto/nuorten säätiö Mikkelin ammatti- korkeakoulu

8

Tapio Kuure & Helinä Perttu

Johdanto

Zest-ohjelman tavoitteena on auttaa nuorta ymmärtämään oman henkilökohtaisen panoksensa ja ponnistelunsa tär-

keys, niin yksilönä kuin osana suurempaa kokonaisuutta; luok-kaa, kaveri- ja harrastepiiriä, perhettä ja yhteiskuntaa.

Voidaan odottaa, että oppiessaan ymmärtämään omia kyky-jään, nuori oppii myös näkemään kavereidensa erilaisuuden ja arvostamaan sekä suvaitsemaan erilaisia vahvuuksia ihmisissä.

Ohjelma toimii käytännössä siten, että Zest-tiimiläiset vierai-levat kouluissa 7.–9.-luokkalaisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Tiimiin on valittu kahdeksan omalla urallaan ja elämäntaidois-saan menestynyttä nuorta suomalaista: Veikka Gustafsson, Heli Kruger, Samppa Lajunen, Mikko Leppilampi, Peter Nyman, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale ja Eva Wahlström. Vierailun aikana he kertovat omien henkilökohtaisten kokemustensa ja persoonal-listen näkemystensä pohjalta, miten jokainen nuori voi yrittää toteuttaa Zestin tavoitteita omassa elämässään. Vierailun lisäksi opettajille on tarjolla aiheen syventämiseen valmiita oppitunti-kokonaisuuksia sekä www-sivusto, joka tarjoaa nuorille mahdol-lisuuden löytää ja kehittää omia elämäntaitojaan ja luovuuttaan erilaisten testien, tekstien ja tehtävien avulla.

Ohjelma on tuottanut kolmen vuoden aikana laajan aineiston nuorten arvomaailmasta, joka on ollut mahdollista ottaa tar-kempaan analyysiin. Nyt käsillä oleva analyysi on monipuolisen yhteistyön tulos. Se on samalla esimerkki nykyisen suomalaisen

9

yhteiskunnan verkostoitumisesta ja tutkimukselle avautuvista uusista mahdollisuuksista ja haasteista.

Tutkimus sai alkunsa Suomen lasten ja nuorten säätiön ja Oy Fountain Park Ltd:n yhteistyöstä. Yhteistyö tuotti sovellutuk-sena verkkoavusteisen menetelmän, jonka avulla saatiin tietoa oppilaiden arvostuksista. Zest-ohjelman tuottaman materiaalin akateemisesta tutkimuksesta otti vastuun Liikunnan ja kansan-terveyden edistämissäätiön Lasten ja nuorten elämäntavan tut-kimusyksikkö Linet yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimus tehtiin Linetin ohja-uksessa ja tutkimusresursseilla. Tutkimustyön rahoitti Nokia ja opetusministeriön nuorisoyksikkö. Hankkeen koordinoijana toi-mi Suomen lasten ja nuorten säätiö.

Kirja koostuu kahdesta kokonaisuudesta eli taustoittavista ar-tikkeleista ja tutkimusraportista.

Kirjan alussa nuorisoasiainneuvos, opetusministeriön nuo-risoyksikön päällikkö Olli Saarela tuo tervehdyksensä Zest-oh-jelmalle. Opetusministeriön panos tutkimuksen rahoittajana ja henkisenä tukena oli merkittävä.

Suomen lasten ja nuorten säätiön Zest-projektipäällikkö, KM Helinä Perttu esittelee lukijalle Zest-ohjelman tavoitteet, toimin-nan ja oppilaiden antamat arviot ohjelman toteutumisesta.

Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen profes-sori Kari Uusikylä valaisee Zestin taustalla olevia lahjakkuusteorioi-ta sekä lahjakkuuden suhdetta älykkyyteen ja luovuuteen. Zest-oh-jelman suomalainen toteuttamistapa, jossa yhdistyvät julkisuuden henkilöiden monimuotoiset lahjakkuudet ja kouluvierailut, perus-tuu professori Uusikylän ja valmentaja Ari Tammivaaran ideoihin.

Kuopion yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tutki-musjohtaja, valtio-opin dosentti Tapio Kuure asemoi Zest-ohjel-maa nykyiseen koulukeskusteluun ja vertailee ohjelmassa käy-tettyä verkkovälitteistä interaktiivista kyselyä perinteisempään yhteiskuntatutkimukseen.

10

Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö Linetin tut-kija, YTL Marko Raitasen tutkimusraportissa esitellään yksityis-kohtaisesti tutkimuksen kulku ja keskeiset tutkimustulokset.

Tutkimuksen esittelyn jälkeen Oy Fountain Park Ltd projekti-päällikkö Teppo Nieminen esittelee Zest-tutkimuksessa käytet-tyä verkkotyökalua. Tutkimuksessa käytetty menetelmä poikke-aa tavanomaisesta verkkohaastattelusta siten, että menetelmän avulla nuorten ääni saadaan autenttisemmin kuuluviin.

Lopuksi Opetushallituksen ylitarkastaja Heidi Peltonen välit-tää Opetushallituksen terveiset. Hän kiteyttää Zestin seuraavasti: ”Ohjelma on onnistunut raikkaalla tavalla tuottamaan välineitä hyvän käsittelyyn yhteisössä ja sen kautta tehnyt hyvän ja myön-teisen näkyväksi kouluyhteisön arjessa.”

Tutkimuksen mukaan perinteisinä pidetyt arvot ovat edelleen tärkeitä nuorille. Vaikka nuoret olettavat kaveripiirinsä arvosta-van eniten kykyä hauskanpitoon, liittyvät itselle tärkeimmät piir-teet luotettavuuteen ja rehellisyyteen. Elämä on parhaimmillaan silloin, kun onnistuu yhdistämään luottamuksen ja hauskanpi-don. Sanansa pitäminen ja nuoruusvaiheeseen kuuluviksi tulkit-tujen vapauksien ottaminen on yleissuomalainen arvo.

Keskeistä oppilaiden vastauksissa on luottamuksen erilainen rakentuminen sukupuolten kesken. Tytöille luotettavuus on erit-täin tärkeää ja siinä korostuvat kahdenkeskinen arvostaminen sekä kyky salaisuuksien säilyttämiseen. Pojat arvostavat lisäksi ennustettavuutta sekä asioiden tekemistä sovitulla tavalla. Rehel-lisyydellä molemmat viittaavat omana itsenään olemiseen. ”Kaks-naamaset pellet”, jotka esittävät yhdessä seurassa muuta kuin ovat toisessa, kohtaavat kaveripiirissä ilmeistä halveksuntaa.

Tutkimuksen tuloksilla ja koko hankkeen kokemuksilla on käyttöä mietittäessä suomalaisen kouluviihtyvyyden kehittä-mistä, oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Toivotamme kaikille koululaitoksemme kehittämisestä huolta kantaville mielenkiintoisia lukuhetkiä!

11

Helinä Perttu

Zest-ohjelma kannustaa nuoriaarvostamaan itseään

Zest-ohjelman tavoitteena on rohkaista nuoria löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan. Suomen lasten ja nuorten

säätiö on kehittänyt yhdessä Nokian, kasvatustieteen professori Kari Uusikylän ja valmentaja Ari Tammivaaran johdolla 7.–9.-luokkalaisille suunnatun nuorten tasapainoista kasvua tukevan Zest-ohjelman. Zest-ohjelmaa on esitelty nuorille Suomen ylä-kouluissa ja erilaisissa nuorisolle suunnatuissa tapahtumissa jo vuodesta 2003, ja ohjelma on tavoittanut yli 120 000 nuorta. Zest-ohjelmaa ovat tukeneet Nokian lisäksi Veritas, Folkhälsan ja Opetusministeriö.

Elämäntaitojen merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa

Zest-ohjelman tavoitteena on auttaa nuorta ymmärtämään oman henkilökohtaisen panoksensa ja ponnistelunsa tärkeys niin yksi-lönä kuin osana suurempaa kokonaisuutta eli luokkaa, kaveri- ja harrastepiiriä, perhettä ja yhteiskuntaa. Voidaan olettaa, että kun nuori oppii ymmärtämään omia kykyjään, hän oppii myös näkemään kavereidensa erilaisuuden ja arvostamaan sekä su-

12

vaitsemaan erilaisia vahvuuksia ihmisissä. Zest-tiimiläiset vierailevat kouluissa 7.–9.-luokkalaisille jär-

jestetyissä tilaisuuksissa. Zest-tiimiin on valittu kahdeksan omalla urallaan ja elämäntaidoissaan menestynyttä nuorta suo-malaista. He ovat Veikka Gustafsson, Heli Kruger, Samppa La-junen, Mikko Leppilampi, Peter Nyman, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale ja Eva Wahlström.

Vierailun aikana he kertovat omien henkilökohtaisten koke-mustensa ja näkemystensä pohjalta, miten jokainen nuori voi yrittää toteuttaa Zestin tavoitteita omassa elämässään. Vierailun lisäksi opettajille on tarjolla aiheen syventämiseen valmiita op-pituntikokonaisuuksia sekä www-sivusto, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden löytää ja kehittää omia elämäntaitojaan ja luo-vuuttaan erilaisten testien, tekstien ja tehtävien avulla.

13

Arvot ohjaavat nuorten päätöksentekoa

Yhteiskunnan tempo ja suorituskeskeisyys vaativat nykynuorilta tervettä itsetuntoa. Jatkuva kilpaileminen ja epäonnistumisen pelon tuottama paine kuluttavat voimavaroja ja heikentävät her-kästi minäkuvaa. Virikkeiden, vaatimusten ja vuorovaikutuksen tulvassa nuori joutuu jo varhain tekemään päätöksiä ja valinto-ja, jotka saattavat vaikuttaa ratkaisevasti koko hänen loppuelä-määnsä. Jokainen nuori joutuu vastaamaan kysymykseen ”Mitä haluan elämältäni?” Pystyäkseen tekemään mahdollisimman hyviä ratkaisuja, nuori tarvitsee asiantuntevaa ja rohkaisevaa tu-kea ympäristöltään sekä realistista käsitystä omista kyvyistään ja lahjakkuudestaan.

Halusimme lähteä tarkastelemaan tutkimuksen keinoin, min-kälaisia pohdintoja nuoret käyvät suhteessa oman itsensä arvos-tukseen ja ympäröiviin yhteisöihin. Työkaluksi valittiin nuorille luonteva tapa eli verkkopohjainen tutkimusympäristö, jossa nuo-ri sai vastata omin sanoin omaa elämää käsitteleviin aiheisiin. Tutkimuksen ensimmäisellä sivuilla pyysimme kommentoimaan yhdeksää väitettä, jotka koskivat suoraan Zest-ohjelmaa ja siihen liittyviä sisältöjä. Muu kerätty tutkimusmateriaali analysoidaan tutkija Marko Raitasen osiossa.

Taustamuuttujina on otettu huomioon sukupuoli ja vuosi-luokka. Vastauksia annettiin neliasteikolla: vahvasti samaa miel-tä, samaa mieltä, eri mieltä, vahvasti eri mieltä. Kyselyn kautta ei kerätty tietoa siitä, oliko opettaja hyödyntänyt Zest-vierailun jatkeeksi syventävää opetusmateriaalia opetuksessaan.

14

67 prosenttia vastaajista piti Zestiä tärkeänä juttuna

Zest lisäsi keskustelua kavereiden kanssa omista vahvuuksistani.Vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väitteen kanssa oli 30 % kaikista vastaajista. Selkeästi eniten keskustelua kavereiden kanssa oli herännyt 7.-luokkalaisten poikien keskuudessa, jossa prosentti luku oli 44. Vastaavasti 21 % 9.-luokkalaisista pojista oli väitteen kanssa vahvasti eri mieltä.

Zest laajensi käsitystäni lahjakkuudesta yleensä.Vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väitteen kanssa oli 60 % kaikista vastaajista. 7.-luokkalaisista tytöistä 64 % arvioi ole-vansa samaa mieltä ja 9.-luokkalaisista 65 %. 7.-luokkalaisista pojista väitteen kannalla oli 64 %, ja vähiten samaa mieltä olivat 9.-luokkalaiset pojat, joista 56 % oli yhtä mieltä väitteen kanssa.

Zest antoi minulle yhteistyötaitoja.Vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väitteen kanssa oli 60 % kaikista vastaajista. Eniten yhteistyötaitoja olivat omasta mieles-tään saanet 7.-luokkalaiset pojat, joista 44 % oli väitteen kanssa vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä.

Zest selkiinnytti käsityksiäni omista vahvuuksistani.Puolet väitteeseen vastanneista nuorista olivat vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä omien vahvuuksien selkiintymisestä. Vastaajien joukosta erottuivat 7.-luokkalaiset pojat, joista peräti 74 % vastasi myönteisesti väitteeseen. Vastaava prosenttiluku 7.-luokkalaisilla tytöillä oli 57.

15

Zestin ansiosta ymmärrän paremmin vastuuni muista.Tähän väitteeseen sekä tytöt että pojat vastasivat hyvin saman-tyyppisesti iästä riippumatta. Kaikista vastaajista 44 % oli vah-vasti samaa mieltä tai samaa mieltä väitteen vastuun ymmärtä-misen suhteen.

16

Zest ja sitä seuranneet keskustelut syvensivät itsetuntemustani.Kaikista vastaajista 35 % oli sitä mieltä, että oma itsetuntemus oli syventynyt keskustelujen myötä. Vahvimmin eri mieltä oli 22 % 9.-luokkalaisista pojista. Tähän kysymykseen olisi ollut mielen-kiintoista saada taustamuuttujaksi tietoa siitä, käytettiinkö ope-tuksessa Zest-oppitunteja, joiden aikana on mahdollisuus käydä syventäviä keskusteluja.

Keskustelin vanhempieni kanssa Zestin herättämistä ajatuksista.Tämä väite poikkesi vastauksiensa osalta selkeästi muista väit-teistä. Jopa 72 % kaikista vastaajista oli eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väitteen kanssa. Vain 15 % kaikista vastaajista ilmoit-ti keskustelleensa vanhempiensa kanssa aiheesta. Kiinnostavaa olisi ollut tehdä jatkokysymys, kuinka paljon nuoret yleensäkin käyvät keskusteluja vanhempiensa kanssa tällaisista aiheista.

Pojat vastasivat keskustelleensa vanhempiensa kanssa hie-man enemmän kuin tytöt. Eniten keskusteluja olivat käyneet 7.-luokkalaiset pojat, joista 23 % oli samaa tai vahvasti samaa mieltä väitteen kanssa. Vastaava luku oli 7.-luokkalaisilla tytöillä ainoastaan 16 %.

Zest sai minut pohtimaan omia vahvuuksiani.Vahvuuksiaan oli alkanut pohtia 57 % vastanneista yläkoululai-sista. Eniten omia vahvuuksiaan olivat ryhtyneet pohtimaan 9.-luokkalaiset tytöt (64 %) sekä 7.-luokkalaiset pojat (61 %). Vä-hiten omia vahvuuksiaan ryhtyivät miettimään 9.-luokkalaiset pojat, joista 21 % oli vahvasti eri mieltä väitteen kanssa.

Zest on tärkeä juttu.Kaikista vastaajista yhteensä 67 % oli vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä Zest-ohjelman tärkeydestä. 9.-luokkaisista tytöistä Zestiä tärkeänä juttuna piti 79 % ja samanikäisistä pojista 55 %.

17

Nuoret ovat halukkaita pohtimaan omia vahvuuksiaan ja elämäntaitojaan

Vastaukset tutkimuksen kysymyksiin vahvistivat palautetta, jota olemme saaneet nuorilta itseltään koko Zest-ohjelman toiminta-vuosien aikana. Nuoret pitävät tärkeänä, että koulu tarjoaa mah-dollisuuden pysähtyä pohtimaan omia vahvuuksiaan, sosiaalisia taitoja sekä tavoitteenasettelua omalle tulevaisuudelle.

”Oisin vaa kysyny et joskus jos teillä vaan on aikaa nii tulisit-te uudestaa käymään meidän koululle koska se oli tosi iso jut-tu ja kaikki puhu siitä koko loppupäivän! :D Yleensä mikää ei kiinnitä erityistä huomiota meidän koulus mut tää teidän Zest- juttu oli kyl iha jotai ainutlaatusta! :) KIITTI!!!! :D” Henna 8. lk

Kouluista tullut palaute kertoo myös siitä, että nuoret kuunte-levat Zest-tiimiläisten kertomuksia kiinnostuneina ja peilaavat niitä omaan kokemusmaailmaansa. Kiitoksia tulee nuorilta ja myös opettajilta sekä vanhemmilta siitä, että julkkiksilla on ai-kaa ja halua tulla kouluun kannustamaan ja kertomaan avoimes-ti omista henkilökohtaisista valinnoistaan.

Lisätietoja Zest-ohjelmasta: www.zest.fi

18

Kari Uusikylä

Zest-ohjelma nuorten lahjakkuuden ja luovuuden kätilönä

Zest-ohjelman yksi päätehtävä on auttaa yläkouluikäisiä nuo-ria löytämään omat erityislahjansa ja luovuutensa. Zest-

lähettiläiden kouluvierailut antavat tähän alkusysäyksen. Lä-hettiläät kertovat omia kokemuksiaan ja rohkaisevat oppilaita löytämään rohkeasti omat vahvuutensa. Lisäksi opettajille, van-hemmille ja oppilaille on tarjolla materiaalia Zestin kotisivuilla internetissä. Sieltä löytyy esimerkiksi testi, jonka avulla jokainen löytää omat lahjansa.

Lahjojen ja luovuuden merkitystä elämässä ei tarvinne laa-jemmin perustella. On selvää, että lasten, nuorten ja koko suo-malaisen yhteiskunnan kannalta on hyvin tärkeää, että jokainen löytäisi lahjakkuutensa ja luovuutensa lähteet. Näin elämä voi saada mielekästä sisältöä, joku löytää ehkä oman ammattinsa, pätevyyden ja onnellisuuden tuntemukset lisääntyvät.

Monikasvoinen lahjakkuus

Ranskalainen psykologi Alfred Binét kehitti ensimmäiset älyk-kyystestit vuonna 1905. Niiden avulla oli tarkoitus etsiä heik-kolahjaisia erityisopetukseen. Saksalainen psykologi William Stern otti vuonna 1912 käyttöön ”älykkyysosamäärän” käsitteen,

19

johon amerikkalainen lahjakkuustutkimuksen isäksi mainittu älykkyystestien kehittäjä Lewis M. Terman hanakasti tarttui. Älykkyysosamäärästä on vähitellen tullut melkein lahjakkuuden synonyymi.

Asiantuntijoiden tekemät älykkyystestit ovat luotettavia. Älyk-kyysosamäärien keskiarvo on 100. Väestöstä noin 68 prosentin älykkyysosamäärä sijoittuu yleisimmin käytetyissä testeissä välille 84–116, kaksi prosenttia yltää älykkyysosamäärään 132 ja yksi mil-joonasta saavuttaa älykkyysosamäärän 176. Älykkyys on kuitenkin vain yksi arvokas lahjakkuuden alue, joten älyltään keskitasoinen oppilas voi olla hyvinkin lahjakas omalla erityisalallaan.

Eri alojen lahjakkuus on osittain synnynnäistä. Synnynnäisiä kykyjä pitää kuitenkin kehittää. Ilman harjoittelua ja opiskelua synnynnäiset kyvyt eivät muutu ”talenteiksi”, erityislahjakkuuk-siksi. Sisäisen motivaation lisäksi tarvitaan hyvää opetusta.

Yhdysvaltalainen Leta S. Hollingworth kiinnitti jo 1920-lu-vulla huomiota huippuälykkäisiin lapsiin. Yleisesti uskottiin, että nämä olivat ongelmattomia ja tasapainoisia. Koulussa huippuälykkäitä syytettiin usein laiskuudesta ja suulaudesta. Hollingworth totesi, että lapset olivat ikävystyneitä ja halusivat kyselemällä ottaa asioista selvää. Tätä pidettiin sopimattomana nenäkkyytenä. Monet oppilaat oppivat kouluissa laiskoiksi, kos-ka eivät saa riittävästi haasteita.

Parin viime vuosikymmenen aikana on kehitetty uusia lah-jakkuuden malleja, joilla on pyritty laajentamaan lahjakkuuden käsitettä. Etenkin amerikkalaiset Robert J. Sternberg ja Howard Gardner ovat kritikoineet älykkyystestejä niiden keinotekoisuu-desta, kulttuurisidonnaisuudesta ja kapea-alaisuudesta.

Eri kulttuureissa arvostetaan erilaista lahjakkuutta. Gardner määrittelee ”älykkyyden” kyvyksi ratkaista sellaisia ongelmia, joita pidetään tärkeinä ainakin jonkun kulttuurin piirissä. Hä-nen teoriansa mukaan voidaan erottaa ainakin kahdeksan eril-listä älykkyyttä:

20

• loogis-matemaattinen • kielellinen• spatiaalinen eli avaruudellinen hahmotuskyky • musiikillinen• kehollis-kinesteettinen (urheilijoilla, käsityöläisillä) • interpersoonallinen (kyky tulla toimeen muiden kanssa) • intrapersoonallinen (kyky ymmärtää omia motiiveja ja tunteita).• naturalistinen (luonnon ymmärtäminen)

Daniel Goleman on korostanut ”tunneälyä”, sitä millainen mer-kitys tunteilla, niiden hallinnalla ja hyväksikäytöllä on yksilöiden ja yhteisöjen elämässä.

Tunneälyn puute on vakava ongelma ihmisyhteisöissä. Sen korjaaminen on yksi koti- ja koulukasvatuksen tärkeimpiä teh-täviä. Yksilön olisi opittava jo pienestä pitäen ottamaan huomi-oon itsensä lisäksi muut ihmiset, opittava siirtämään itsekästä tarpeentyydytystään tuonnemmaksi. Zest-ohjelman toinen pää-alue, elämäntaito-osio, liittyy tunneälyyn ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen.

Luova yksilö, luova yhteisö

Luovuustutkijat ovat melko yksimielisiä luovuuden neljästä osa-tekijästä, jotka ovat luova persoona, prosessi, produkti ja luo-vuutta tukeva tai estävä ympäristö.

Luova persoona

Luovaa persoonallisuutta on tutkittu paljon. Luova yksilö on ennen kaikkea riippumaton ja rohkea. Hän on usein myös oma-

21

peräinen riskinottaja, energinen, intuitiivinen ja epävarmuutta sietävä. Luova yksilö kykenee liikkumaan joustavasti persoonal-lisuusulottuvuuksilla. Hän voi olla tarpeen tullen sekä masku-liininen että feminiininen, leikkisä ja rationaalinen, näennäisen laiska ja pian taas äärimmäisen ahkera, naiivi ja kriittisen terävä, vetäytyvä ja sosiaalinen.

Tutkijat korostavat tiedemiesten tasapainoisuutta ja harkin-takykyä verrattuna taiteilijoihin, joiden persoonallisuudessa ko-rostuvat usein herkkyys ja haavoittuvuus.

Jotkut perheet suorastaan ruokkivat lasten henkistä epätasa-painoa. Ne lapset, jotka perivät niukasti patologisia piirteitä, jää-vät keskinkertaisuuksiksi, kun taas ne, joiden kohdalla palaset loksahtavat paikoilleen, saattavat horjua koko ikänsä kuilun reu-nalla ja jättää taakseen loistavia taideteoksia, kirjoja, keksintöjä, sävellyksiä tai tieteellisiä teorioita.

Luova prosessi

Luovuus lähtee ongelmien löytämisestä. Kasvatus ja koulutus tähtäävät yleensä valmiiden ongelmien ja yhden ainoan oikean ratkaisun löytämiseen. Ollaan olennaisesti eri tilanteessa, jos yk-silön on itse löydettävä sekä ongelma että menetelmät sen rat-kaisemiseksi. Tällöin ei kukaan tiedä mikä on niin sanottu oikea ratkaisu. Parhaat tiedemiehet pystyvät työskentelemään tällai-sessakin tilanteessa, astumaan rajojen yli, ottamaan riskejä.

Jos jo pikkulapsena on opittu siihen, että viivan yli värittä-misestä tulee moitteita ja koulussa on pakko ratkoa vain muiden antamia ongelmia yhdellä ainoalla oikealla tavalla, on epätoden-näköistä, että kovin monen luovuus myöhemmin puhkeaisi kuk-kaan.

Olennaista luovan prosessin onnistumisen kannalta on yksi-lön halu ja kyky suunnata energiaansa tiettyyn kohteeseen. Luo-

22

valta yksilöltä vaaditaan kestävyyttä, jotta hän kykenisi keskitty-mään pitkään samaan asiaan.

Luova prosessi etenee Wallasin jo 1920-luvulla esittämän kaavan mukaisesti neljän vaiheen kautta: ongelman löytäminen, hautomisvaihe, ratkaisun keksiminen ja ratkaisun todentaminen. Luovuus vaatii aikaa ja kypsyttelyä, näennäistä laiskuutta. Jokai-nen laiskuri ei ole luova nero. Olisi kuitenkin vakavasti pohditta-va onko koulussa ja työpaikoilla aika ajatella, kypsytellä ja luoda jotain uutta ja arvokasta vai haudataanko luovuus näennäiste-hokkaan hosumisen ja tuottamisen alle, kenties lopullisesti.

Luovuus ja ympäristö

Luovuutta edistävät tai ehkäisevät sosiaalipsykologiset tekijät on tärkeä, mutta melko vähän tutkittu luovuuteen vaikuttava teki-järyhmä. Mihaly Csikszentmihalyi neuvoo kysymään ”Missä on luovuutta?” pikemmin kuin ”Kuka on luova?” Tietty erityisala (bisnes, tekniikka, käsityö, kuvataide, kirjallisuus, musiikki, ma-tematiikka) ja sillä työskentelevät ihmiset (kenttä) ovat olemassa ennen kuin yksilö pyrkii alalle.

Jokainen koulu ja koululuokka muodostavat sen kentän, jol-la luovat opettajat ja oppilaat yrittävät toimia. Jos kenttä torjuu luovuuden, on yksilön joko sopeuduttava, kätkettävä luovuuten-sa tai vaihdettava ympäristöä

Tutkimustulosten mukaan palkkiot ja muut kiihokkeet saat-tavat lyhyellä tähtäyksellä nostaa työn tuloksellisuutta, mutta ai-don kestävän luovan työskentelyn ylläpitäjäksi niistä ei ole. Mitä kiihkeämmin haluamme luoda jotain, sitä hankalammaksi se yleensä tulee. Kilpailu, kontrolli, tiukat aikapaineet ja rajoitetut valinnan mahdollisuudet laskevat yleensä syntyvän produktin omaperäisyyttä laatua. Vapaus on luovuuden olennainen edelly-tys. Jos halutaan, että ihmiset ovat todella luovia, heitä ei pidä

23

kahlita tiukoin määräyksin. Vaikka useimmat ihmiset lamautuvatkin ulkoisista paineis-

ta ja pakon ilmapiirissä, on myös niitä, jotka kestävät paineita. Palkkiot ja työn laadun kontrollointi voivat saada jotkut ryhmät työskentelemään tehokkaasti ja luovasti. Olennaista on kuiten-kin se, että kilpailu on reilua ja tulosten arviointi asiantuntevaa ja oikeudenmukaista. Ovatko koulut luovuutta tukevia laitoksia? Luovan organisaation piirteitä ovat järkevä riskinotto, vapauden ilmapiiri, sopivan vaativat haasteet, rakentavat konfliktit ja ylei-nen luottamus ihmiseen.

Opettaja ja vanhemmat voivat tukea koululaisen luovuutta seuraavin toimin:

• Rohkaise tekemään asiat uudella tavalla.• Korosta uusien yksilöllisten yritysten ja ratkaisujen arvoa.• Luo avoin, hyväksyvä ilmapiiri, jossa on turvallista erehtyä.• Anna oppilaiden tehdä itse päätöksiä.• Anna riittävästi aikaa ongelmien hautomiseen ja ratkaisemiseen.• Löydä keskinkertaisten ja heikkojenkin oppilaiden luovat kyvyt.• Anna oppilaiden työskennellä halutessaan myös yksin.• Auta oppilaita kestämään epävarmuutta. Aina ei tarvitse keksiä yhtä nopeasti oikeaa ratkaisua.• Kannusta oppilaita järkevään riskinottamiseen.• Arvosta oppilaiden leikillisyyttä, huumorintajua ja kokeilumieltä.

Opettaja voi estää oppilaiden luovuuden kehittymistä leimaamal-la heidän ajatuksensa oudoiksi ja typeriksi tai luokittelemalla op-pilaan ideat vanhoiksi tai toteuttamiskelvottomiksi. Koska luova prosessi vaatii aikaa kypsyttelyyn ja ajattelemiseen, on myös op-pilaan työllistäminen rutiinitöillä tehokasta rokotusta luovuutta

24

vastaan. Luovuus syntyy usein sisäisestä pakosta, mutta se elää vapaudessa.

Kirjallisuus

Uusikylä, Kari. 1994. Lahjakkaiden kasvatus. WSOY: Helsinki.Uusikylä, Kari. 1996. Isät meidän. Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. Atena: Jyväskylä.Uusikylä, Kari & Jane Piirto. 1999. Luovuus. Taito löytää, rohkeus toteuttaa. Atena: Jyväskylä.

25

Tapio Kuure

Zest koulun, nuorisotyön ja -tutkimuksen kulminaatiopisteessä

Koulun, nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen välisten suhtei-den kehittäminen muodostaa yhden nuorisotyön niin sa-

notuista ikuisista ongelmista. Paljon puhutun win–win-suhteen muodostaminen, missä jokainen osapuoli tuntee voittavansa ja on motivoitunut yhteistyöhön, on vaikeaa. Käytännössä tutki-mustyö tuntuu usein tutkijoiden kriittiseltä interventiolta koulu-maailmaan ja siitä saatavat hyödyt vähäisiltä opettajien näkökul-masta. Koulun ja nuorisotyön suhteiden problemaattisuus liittyy puolestaan kahden ammattikunnan väliseen työnjakoon ja työ-kulttuurien erilaisuuteen.

Zest-ohjelman koulussa tekemää työtä voidaan pitää sekä nuorisotyönä että koulun opetus- ja kasvatustyönä. Ohjelman myötä on tuotettu myös nuorisotutkimusta. Tulokset vaikuttavat myönteisiltä ja eri osapuolet tyytyväisiltä. Zest-ohjelman arvi-oinnin yhteydessä tehty tutkimus löi läpi suomalaisessa medias-sa poikkeuksellisen kattavasti sekä television pääkanavilla ja val-talehdistössä että hyvin kattavasti myös maakuntalehdistössä. Pohdin tässä artikkelissa sitä, mikä tekee Zestistä onnistuneen ja niin monia kiinnostavan ja miten ohjelmaan liittyvää tutkimusta voidaan edelleen kehittää.

26

Onnistunut temaattinen ajoitus – timing

Ajoitukseltaan Zest osui suomalaisesta koululaitoksesta käytä-vän keskustelun ytimeen 2000-luvun alussa. Kansainvälisen vertailevan Pisa-tutkimuksen myötä Suomi alkoi näyttäytyä oppimisen mallimaana, jonka saavutuksia tultiin paikan päälle havainnoimaan ja oppimaan. Samaan aikaan kouluviihtyvyyttä kuvaavat kansainväliset vertailut osoittivat päinvastaista. Oppi-laamme eivät viihdy koulussa.

Kouluviihtyvyyttä mittaavien kansainvälisten vertailujen tu-loksia voidaan aiheellisesti kritisoida. Kouluviihtyvyyden vertai-leminen 13–16-vuotiaiden eri kulttuureissa elävien murrosikäis-ten välillä vaatii mittavälineiltä huomattavaa herkkyyttä, mikä useimmiten puuttuu. Kuitenkin suomalaista kulttuuria leimaa vahva yksin pärjäämisen eetos, joka epäilemättä lyö leimansa myös oppilaiden työskentelyyn koulussa. Osallistumista yhteis-ten asioiden päättämiseen ei pidetä tärkeänä ja miellyttävänä tehtävänä, vaan enemmänkin ikävänä velvollisuutena. Äänestys-ikään päästäessä kehitys kulminoituu nuorten äänestysprosent-tien alhaisuutena (Kuure 2007).

Samalla nuoret kuitenkin janoavat osallisuutta ja mukana olemista erilaisissa yhteisöissä. Viihtyvyys ja onnellisuus eivät synny yksilöstä vaan hänen suhteestaan yhteisöön. Yksilö mittaa onnistumistaan sekä suhteessa ikäisiinsä että suhteessa muihin sukupolviin. Zestin temaattisella ytimellä, joka muodostuu omi-en vahvuuksien tunnistamisesta, oikeasta itsetunnosta, erilai-suuden kunnioittamisesta ja yhteisöstä välittämisestä, on Suo-messa sosiaalinen tilaus. Ydinteemoissa yhdistyvät yksilöllisyys, yhteisö ja sukupolvien välinen kohtaaminen.

27

Metodologinen innovatiivisuus

Zest-tutkimuksen metodologinen innovatiivisuus perustuu ny-kyiseen käsitykseen tiedon konstruktionistisesta luonteesta eli rakentuneisuudesta. Koulumaailmassa tällainen tietokäsitys on näkyvimmin esillä erilaisissa oppilaskeskeisissä menetelmissä. Niiden mukaan oppimisessa ei ole kysymys pelkästään mekaani-sesta tiedon siirtämisestä opettajalta oppilaalle, vaan tieto raken-tuu opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutussuhteessa.

Tavanomaisten kyselylomakkeiden taustalla vaikuttava tie-tokäsitys olettaa tiedon siirtyvän mekaanisesti tutkittavalta tut-kijan laatimalle kyselylomakkeelle. Arkkisosiologi kommunikoi ihmisten kanssa kyselylomakkeen välityksellä.Yksiselitteisten kysymysten kohdalla tämä onnistuukin, minkä voimme nähdä muun muassa vaaligallupeissa ja vaalien jälkeisissä ovensuuky-selyissä.

Sen sijaan laajemmissa vaalikäyttäytymistä koskevissa kyse-lyissä vastaajat usein valehtelevat siihen suuntaan, minkä arve-levat olevan kulttuurisesti hyväksyttävää. Esimerkiksi nuorten vaaliosallistumista mittaavissa kyselyissä tutkijat ovat arvioineet nuorten todellisen äänestysprosentin olevan 15–20 prosenttia alhaisempi kuin nuoret ovat itse ilmoittaneet (Paakkunainen 2003, 151). Myös kysymyksen sijainti kyselylomakkeessa vaikut-taa vastaajan tapaan reagoida kysymykseen. Sama kysymys eri yhteydessä antaa erilaisen vastauksen (Kivivuori, Karvonen & Rimpelä 2001).

Tavanomaiset kyselylomakkeet toimivat virtuaalimaailmassa samalla tavalla kuin paperille painettuinakin. Lomake muodos-tuu yleensä useammasta kokonaisuudesta eli taustoittavista ky-symyksistä, mielipideasteikolla tehdyistä kysymyksistä (samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä jne.) sekä asenteita ja arvoja mittaavista väittämistä.

28

Valmiille vaihtoehdoille rakentuvia kysymyksiä täydennetään useimmiten avoimilla kysymyksillä, joiden käytölle lomakkeiden nykyiset verkkopohjaiset sovellutukset ovat antaneet lisää tilaa. Verkkopohjaisten kyselyiden etuna on niiden nopeus sekä kyse-lyvaiheessa että aineiston analysointivaiheessa, koska tiedot ovat helposti siirrettävissä tilastolliseen analyysiin. Menetelmällä saadaan huomattavan nopeasti kerättyä laajojakin aineistoja.

Zest-tutkimuksessa käytetty verkkopohjainen kysely ei nou-data edellä esitettyä survey-tutkimuksen logiikkaa. Menetelmä esitellään yksityiskohtaisemmin tämän julkaisun lopussa, joten esitän tässä vain verkkokyselyn metodologisen taustan.

Zest-kyselyssä vastaajan tehtävänä on määritellä ensin otsi-konomaisesti, missä asioissa hän pitää itseään hyvänä, sen jäl-keen mitä asioita kaverit arvostavat ja lopuksi mitä vanhemmat arvostavat. Otsikon muodostamisen jälkeen vastaajalla on mah-dollisuus kertoa laveammin, mitä kullakin vastauksella tarkoit-taa. Esimerkiksi nuori, joka ilmoittaa olevansa hyvä kalastukses-sa, voi sen jälkeen kertoa laajemmin kalastuksensa kontekstin. Toiselle kalastaminen voi olla intohimoinen harrastus kuten perhokalastus, toisella puolestaan se voi liittyä vanhempien tai isovanhempien kanssa vietettyyn aikaan.

Menetelmä tuottaa vastausvaihtoehdot kyselyn seuraavaa vai-hetta varten. Samalla laveammin kerrottu vastaus tuottaa kvali-tatiivista aineistoa. Lisäkysymyksillä eli herätteillä (aided recall) saadaan sekä lisämuuttujia että kvalitatiivista aineistoa uudes-sa kontekstissa. Kyselyn toisessa vaiheessa vastaaja pääsee siis valitsemaan vaihtoehdoista, jotka ovat vastaajien itsensä tuotta-mia, ei tutkijan edeltä käsin määräämiä.

Luonnehdin kuvattua menetelmää puoliavoimeksi konstruk-tioksi (vrt. Jaatinen 1995, 99–126). Laajennan Jaatisen kvalita-tiiviseen haastatteluun liittämän määritelmän tässä yhteydessä koskemaan koko sosiaalitutkimuksen haastattelumetodia.

29

Tavanomaista strukturoitua lomaketta voidaan luonnehtia suljetuksi konstruktioksi, koska tutkija määrittelee lomakkeen edeltä käsin kokonaisuudessaan. Tutkimuksen tärkein vaihe on tällöin kyselylomakkeen mahdollisimman tarkka muotoilu. Lop-puosa tutkimuksesta kulkee systemaattisesti suorien jakaumien ja ristiintaulukointien kautta kohti monimuuttujamenetelmiä ja tunnuslukujen tulkintaa.

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa paljon käytettyä teemahaas-tattelulomaketta voidaan puolestaan luonnehtia puoliavoimeksi konstruktioksi samaan tapaan kuin Zest-tutkimuksessa käytet-tyä verkkokyselyä. Puoliavoimessa konstruktiossa tutkija muo-toilee pääteemat, mutta keskusteluun voidaan tuoda myös uusia teemoja prosessin kuluessa. Prosessia ei lyödä lukkoon edeltä käsin.

Täysin avoimena konstruktiona voidaan pitää erilaisia syvä-haastattelun menetelmiä, joissa teemoja ei edeltä käsin mää-ritellä. Tutkija avaa haastatteluprosessin ja etenee prosessin tuottaman materiaalin mukaan eteenpäin käyttäen tarvittaessa useita haastattelukertoja. On huomattava, että myös kvalitatii-viset haastattelut voivat olla suljettuja. Haastattelu voi kulkea eteenpäin siten, että tutkija keskustelutilanteessa sulkee keskus-telun vaihtoehdot.

Markkinatutkimuksen metodologisesta traditiosta – focus interview

Zest-tutkimuksessa käytettyä verkkotyökalua on sovellettu hen-kilöstöhallinnossa ja markkinatutkimuksessa. Sen erityisenä tavoitteena markkinatutkimuksessa on niin sanottujen heikko-jen signaalien identifiointi. Markkinatutkijaa ei kiinnosta eletty historia vaan vielä elämätön tulevaisuus. Tulevaisuuteen liitty-

30

vät myös passé-tyyppiset, muodista pois jäämässä olevat ilmiöt, joilla ei ole tulevaisuutta. Niiden tulevaisuutta voisi luonnehtia poissaolona tulevaisuudesta. Heikkojen signaalien tajuaminen on siten tärkeää sekä tulevien että menevien muoti-ilmiöiden nä-kökulmasta, mikäli yritys aikoo olla ajan tasalla tai mieluummin askeleen edellä kilpailijoita.

Miten markkinatutkimus liittyy kouluviihtyvyyden tutkimi-seen? Kouluviihtyvyyden kuten myös työpaikkojen viihtyvyyden tutkimista ja markkinatutkimusta yhdistävät kiinnostus ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Jos tiedämme jotain ihmisten arvoista ja asenteista, tiedämme myös millainen viesti menee läpi. Tavoit-teemme on tunnistaa mahdollisimman varhain uusi tulollaan oleva asia tai ilmiö, joka ei ole vielä ehtinyt hahmottua.

Työmarkkinoilla kykyjen etsijät eli headhunterit yrittävät esittää, että he kykenevät tunnistamaan iduillaan olevat lahjak-kuudet massoista. Television Idols-ohjelma on puolestaan ohjel-maformaattina kyennyt tekemään heikkojen signaalien tunnis-tamisesta interaktiivisen ohjelman ja kansanhuvin. Ohjelman kiinnostavuus perustuu paljolti siihen, että näemme raakileiden kasvavan tähdiksi. Kuka osaa nähdä tähden ensisilmäyksellä?

Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perinteessä markkinatut-kimus ei ole akateemisten tutkijoiden kaihtama peikko tai uusi postmodernin yhteiskunnan tuote vailla traditiota. Yllättävää kyllä, sosiologisen markkinatutkimuksen traditio liittyy oleelli-sesti kvalitatiivisen tutkimuksen traditioon.

Sosiologian klassikoista Robert K. Mertonia voidaan pitää tämän epäpyhältä kuulostavan liiton avainhenkilönä (Merton 1990). Erityisesti Mertonin klassikoksi kohonnut teos Focus Interview vuodelta 1956 vaikutti suomalaisen kvalitatiivisen yhteiskuntatutkimuksen metodologiaan. Sen myötä valmiiksi rakennetun kysely- ja haastattelulomakkeen hegemonia alkoi murtua ja eri tyyppisiin kohderyhmiin suuntauneet teemahaas-tattelut alkoivat yleistyä. Merton itse oli tutustunut kohderyh-

31

mäajatteluun aikaisemmissa töissään markkinatutkimuksen parissa, jonka jälkeen hän sovelsi menetelmää laajemmin sosio-logiseen tutkimukseen.

Zest-tutkimuksessa kohderyhmänä on luokallinen oppilaita suomalaisessa peruskoulussa. Nykyinen informaatioteknologia tarjoaa Mertoniin aikoihin verrattuna huomattavasti enemmän mahdollisuuksia tutkimusasetelman laatimiseen. Verkko ei rajaa maantieteellistä tilaa, vaan kohderyhmänä olevat luokat voidaan valita mistä tahansa Suomesta. Tarjotut herätteet voidaan tuottaa verkon välityksellä ja saatu aineisto on nopeasti analysoitavissa sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tärkein ero suhteessa Mertonin kohderyhmäajatteluun on tutkimusastelman vuoro-vaikutteisuus. Oppilaat voivat itse vaikuttaa asioihin, joihin he ottavat kantaa ja he voivat olla reflektiivisemmin mukana tutki-musprosessin rakentamisessa.

Zest koulun kasvatustyössä

Peruskoulun yläluokilla on jatkuva arvokeskustelun paikka. ”Koulutilassa kohtaavat erilaiset maailmat: institutionaalinen koulu säädöksineen sekä opettajien ja oppilaiden sosiaaliset taustat ja kulttuurit” (Tolonen 2001, 256). Monikulttuuristuvas-sa yhteiskunnassa koulu muodostaa arvokeskustelulle nykyisin entistä tärkeämmän areenan. Aikamme suuren kertomuksen muodostaa yksilön suhde globaaliin maailmaan ja lähiyhtei-söönsä. Suhteen tärkein sisältö on jatkuva valintojen tekeminen ja eettinen pohdinta. Teinkö oikean valinnan? Teinkö oikein? – I did the right thing!

Usein väitetään, että niin sanotut suuret kertomukset ovat kuolleet, mutta jos tarkastelee nykyisiä nuorison kestosuosikke-ja, kuten Taru sormusten herrasta tai Harry Potter, voisi väit-tää päinvastaista. Jokainen sukupolvi luo omat suuret kertomuk-

32

sensa, tekee omia eettisiä ratkaisujaan ja luo oman käsityksensä todellisuudesta – nykyisin tietoisemmin kuin ennen, koska vir-tuaalitodellisuus tuo aikaisemmin nuorilta salassa pidetyt asiat vääjäämättä esille.

Tässä julkaisussa mukana oleva Zest-tutkimus tuo erinomai-sen hyvin esille eettisten ja moraalisten kysymysten ajankohtai-suuden peruskoulun yläluokkalaisten elämässä. Siirtymä lapsuu-desta nuoruuteen tapahtuu edelleenkin peruskoulun ylimmillä vuosiluokilla, jolloin kasvetaan eettisten ja moraalisten kysymys-ten käsittelyyn. Vastausten perusteella aikuisuuden merkitys ei näytä suurestikaan himmentyneen, koska omia arvostuksia ja moraalia peilataan erityisesti suhteessa aikuisiin.

Suomalaisista aikuisuuteen siirtymisen initiaatioriiteistä eh-dottomasti tärkein on rippikoulu, johon jokaisen 15-vuotiaan perhe joutuu ottamaan kantaa. Rippikoulun käy runsaat 90 pro-senttia maamme nuorista. Rippikoululaisen kiinnostusta käydä rippikoulu luonnehtivat nykyisellään enemmän maailmankat-somukselliset asiat ja kaveruussuhteet kuin tunnustuksellinen uskonnollisuus (Niemelä 2002, 9, 173–174). Rippikoululaisten määrät ja rippikoulun nykyinen sisältö osoittavat, että peruskou-lun yläluokkalaiset ovat iässä, jossa ihmisen olemisen peruskysy-mykset ovat pinnalla. Zest voi toimia koulussa erinomaisen hy-vin välineenä, jolla olemassa oleva arvokeskustelun potentiaali realisoidaan keskusteluksi opetustilanteissa.

Zestissä mukana olevien julkkisten merkitys koulun kasvatus-työlle perustuu kolmeen toisiinsa liittyvään seikkaan. Tuodes-saan mediavälitteisesti tunnetun henkilön koululaiselle tuttuun tilaan opetustilanne toimii kriittisenä mediakasvatuksen väli-neenä. Tätä vaikutusta lisää käynnin jälkeinen verkkovälitteinen kysely, joka liittyy koululaisen välittömään kokemukseen ja jota kyselyä hän itse pääsee muokkaamaan. Julkkikset toimijoina ko-rostavat yhteiskuntamme yksilöllisyyttä. He liittävät kuitenkin oman yksilöllisyytensä ympärillä olevaan yhteisöön. Opettajan

33

näkökulmasta vierailussa ja sen jälkeisessä verkkokyselyssä ei ole kysymys tutkijatyyppisestä interventiosta tai tuotteen mark-kinoinnista vaan resurssista, jota voidaan käyttää koulun arvo-keskustelussa hyväksi.

Mikä tekee arvokeskustelusta tärkeän? Arvokeskustelu jää harvoin pelkäksi keskusteluksi. Useimmiten se johtaa yhteisöä koskeviin toiminnallisiin johtopäätöksiin: miettimään sitä, mitä voisimme tehdä paremmin. Otan esimerkin päivälehdestä. Päi-välehtitiedon mukaan tanskalaisia pidetään maailman onnelli-simpana kansana (Aamulehti 19.1.2007). Onnellisuutta ei selitä olut, tanskalaiset voileivät tai maan sijainti, vaan tanskalaisten kyky ja kiinnostunut osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Sa-maa seikkaa on onnellisuustutkimuksissa pidetty myös suoma-laisten ja suomenruotsalaisten tärkeimpänä eroavaisuutena. Ero on suomenruotsalaisten eduksi. Tämä voi kuulostaa mekaa-niselta mittarilta, mutta joka tapauksessa on tosiasia, että sekä aikuisten että nuorten äänestysprosentit ovat Suomessa huomat-tavasti alhaisemmat kuin muissa Pohjoismaissa (Kuure 2007; Ungdomsstyrelsen 2004).

Arvokeskustelua kehittävät ohjelmat ja menetelmät lisäävät sekä kouluviihtyvyyttä että viihtyvyyttä yleensä, koska yksilö näkee paremmin omat mahdollisuutensa vaikuttaa asioiden kulkuun. Vaikuttamisen tunne on välttämätön, koska huoli tu-levaisuudesta on globaali ja huolta tulee ruudun täydellä 7/24-aikataululla olohuoneeseen. Vaikuttamista ja yhteisten asioiden ajamista kutsutaan usein käsitteellä politiikka, joka kuuluu länsi-maisen ihmisen elämisen perusominaisuuksiin. Homo economi-cuksen rinnalla zoon politikon on ihmisenä olemisen ulottuvuus yhteiskunnassa ja yhteisön jäsenenä (Arendt 1958).

Poliittisen kulttuurin muuttuessa on Suomessa alettu vähi-tellen uskoa siihen, että kansalaisia voidaan kasvattaa yhteisten asioiden ajamiseen jo koululaitoksessa pelkäämättä samalla sitä, että koulu ylipolitisoituu. Suomessa nuorten aktiivinen kansa-

34

laisuus on tuotu peruskoulujen opetussuunnitelmiin ja monet nuorten kansalaisuuteen liittyvät kokeilut ja käytännöt, kuten nuorisovaltuusto, on liitetty osaksi koulun toimintaa (ks. Nivala 2006, 97–99). Tässä onkin yksi koulun kasvatustyön ja nuoriso-työn kohtauspisteistä.

Zest nuorisotyön välineenä

Koulun kasvatustyön ja nuorten vapaa-aikaan liittyvän nuori-sotyön kosketuspinnat ovat lisääntyneet viime vuosien kuluessa huomattavasti. On oletettavaa, että kehitys jatkuu. Nuorisotyö on saanut enemmän jalansijaa koulujen moniammatillisissa tii-meissä, ja erilaiset aktiivista kansalaisuutta kehittävät kokeilut ja työmuodot ovat yleistyneet maamme kouluissa. Puhe kokonais-koulupäivästä on muotoutunut retoriikaltaan kehittyneemmäksi puheeksi eheytetystä koulupäivästä, jossa pohditaan vakavasti yhteiskunnan tuotantorakenteesta johtuvia haasteita koulupäi-välle ja opetussisällöille. Nonformaali ja informaali oppiminen koulun insituutiona tuottaman oppimisen rinnalla on ollut kes-keinen teema viime vuosien nuorisopoliittisessa keskustelussa Euroopan unionissa. Tässä keskustelussa on perätty nuorten vapaa-aikanaan kehittämien tietojen ja taitojen tunnustamista ja tunnistamista formaalin koulutodistuksen rinnalla. Zest tuo erinomaisen hyvin esille koulun ulkopuolisen ja vapaa-aikaan liittyvän tiedon merkityksen nuoren elämässä.

Zestin kehittämisestä tutkimusvälineenä

Tutkija Marko Raitanen esittää tämän julkaisun lopussa hyviä suosituksia Zest-tutkimuksessa käytetyn tutkimusmenetelmän kehittämisestä. Nuorisotutkimuksen sisällön tuottamisen väli-

35

neenä näkisin ohjelman kehittämiselle ainakin kaksi mahdollista suuntaa.

Ensiksikin nuoret itse voisivat olla rakentamassa kyselyä ny-kyistä enemmän. Herätekysymysten muotoilu nuorten itsensä kanssa voisi tuottaa kielellisesti osuvampia kysymyksiä. Tämä voisi tuottaa enemmän ja syvällisempiä tekstejä kvalitatiivista analyysia varten.

Toiseksi, enemmän tai vähemmän pitkän tähtäimen tavoite: Zest-tutkimuksen kaltainen koululaisten arvoja mittaava tut-kimus olisi mahdollista tehdä myös vertailevana tutkimuksena käyttäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista materiaalia. Työkaluna Fountain Park Oy:n kehittämä verkkoavusteinen kyselymenetelmä antaa vertailevalle tutkimukselle erinomaiset mahdollisuudet ja on menetelmänä tutkimustaloudellinen. Olisi mielenkiintoista verrata millaista aineistoa menetelmä tuottaisi vaikkapa Suomen, Ruotsin ja Venäjän lähialueiden välisessä ver-tailussa. Mielenkiintoisia tutkimustuloksia tuottavan pilottitut-kimuksen voisi tehdä suhteellisen pienelläkin aineistolla.

Kirjallisuus

Arendt, Hannah (1958): Human Condition. University of Chi-cago Press: Chicago.

Jaatinen, Jaana (1995): Alkoholiongelman avoimuus ja sulkeitu-neisuus. Teoksessa Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Pösö, Tarja, toim. (1995): Sosiaalityö, asiakkuus ja sosiaaliset ongelmat. Konstruktionistinen näkökulma. Sosiaaliturvan keskusliitto: Helsinki.

Kivivuori, Janne & Karvonen, Sakari & Rimpelä, Matti (2001): Nuorten rikoskäyttäytymisen yleisyys kyselyjen valos-sa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, tutkimustiedonantoja 54/2001.

36

Kuure, Tapio (2007): Suomalaisten ja ruotsalaisten nuorten vaaliosallistumisen eroista. Teoksessa Paakkunainen, Kari (toim.) Sukupolvipolitiikka. Nuoret ja eduskuntavaalit 2007. Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisoasian neuvottelukunta: Helsinki.

Merton, Robert K. with Marjorie Fiske & Patricia L. Kendall (1990): The Focused Interview: a Manual of Problems and Procedure. Free Press: New York. (alkup. 1956)

Niemelä, Kati (2002): Hyvä rippikoulu. Rippikoulun laatu ja vaikuttavuus. Kirkon tutkimuskeskus: Helsinki.

Nivala, Elina (2006): Kunnon kansalainen yhteiskunnan kasva-tuksellisena ihanteena. Teoksessa Kurki, Leena & Nivala, Eli-na (toim.): Hyvä ihminen ja kunnon kansalainen. Johdatus kansalaisuuden sosiaalipedagogiikkaan. Tampere University Press: Tampere.

Paakkunainen, Kari, toim. (2003): Politiikkaa ei enää ohiteta likaisena pelinä. Riskiyhteiskunnan nuoret rakentajat ja po-pulistit. Teoksessa Kari Paakkunainen (toim.): ”Kyllä politii-kalle, mutta...”. Nuoret ja eduskuntavaalit 2003. Nuorisotut-kimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 35.

Tolonen, Tarja (2001): Nuorten kulttuurit koulussa. Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Gaudeamus: Helsinki.

Ungdomsstyrelsens skrifter (2004): Ung 2004. Fjärde årets upp-följning av den nationella ungdomspolitiken 4. http://www.ungdomsstyrelsen.se/ad2/user_documents/Ung2004hela_webb.pdf (viitattu 20.12.2006).

Muut lähteet

Aamulehti 19.1.2007

37

Marko Raitanen

”Aikuiset arvostavat nuorissaelämän arvoja, käytöstapoja ja muuta sälää”

Nuorisotutkimus yläkoulun nuorten arvoista ja arvostuksista

Zest-ohjelman seurantaa varten on kehitetty verkkopohjai-nen kysely. Suurin osa kyselystä perustuu niin sanottuun

puoliavoimeen konstruktioon, jossa 7.–9.-luokkien oppilaat itse pääsevät luomaan kyselyn muuttujat. Oppilaat arvioivat sekä omia vahvuuksiaan että viiteryhmänsä ja aikuisten arvoja. Ky-sely tuottaa kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti analysoitavissa olevaa tietoa luokkahuoneessa vallitsevista arvoista ja moraalis-ta. Verkkopohjaisena kyselynä ja puoliavoimena konstruktiona kysely soveltuu erinomaisen hyvin nuorille, jotka ovat tottuneet mm. verkkopohjaisissa peleissä rakentamaan pelinsä itse verkon välityksellä. Lisäksi vastaaminen on nopeaa (Avg 00:11:22, Med 00:10:03) ja tulokset välittömästi nähtävissä.

Verkkopohjaiseen kyselyyn osallistumisesta annettiin tarkem-pi ohjeistus koululle noin kuukausi Zest-tiimiläisen vierailun jälkeen, jotta koulu ehtisi hyödyntää ohjelman valmiita tunti-suunnitelmia Zestin teemojen syventämiseen. Tutkimukseen osallistumista varten koululle luotiin koulukohtainen salasana,

38

jonka SLNS toimitti koulun yhteyshenkilölle sähköpostin kautta. Tutkimukseen osallistuminen oli kouluille vapaaehtoista.

Kaikkiaan koulukohtaisia salasanoja luotiin 50 kappaletta, joista 12 käytettiin. Kyselyyn osallistuneet koulut on jaoteltavissa neljään alueeseen.

Oulun seutu: Hannu Kranka, Oulainen, Rimminkangas,SiikajokiKuopion seutu: Ruukin koulu, Juhani Aho, KärsämäkiPääkaupunkiseutu: Norssi, Hakunila, Mankkaa, HyryläLounais-Suomi: Eura

Verkkopohjaisen kyselylomakkeen on avannut ja läpikäynyt 1011 koululaista. Vastausten määrä on kuitenkin vähäisempi (lii-te 1.). Muutamissa tapauksissa ero vastaajien ja vastausten mää-rän välillä on huomattava. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun 9. lk. pojista (37 kpl) vain neljä on kuvannut mitä heidän mielestään aikuiset arvostavat nuorissa. Toisaalta varsin tavallisia ovat kou-lukohtaiset, 50 prosenttia ylittävät vastausprosentit, mitä voinee pitää vähintäänkin kohtuullisena.

Arviointitauluihin on ottanut kantaa runsaat 70 prosenttia ky-selylomakkeen läpikäyneistä: korkein arviointimäärä (arviointi-tauluun sijoittamiset sekä roskakoriin siirtämiset yhteenlasket-tuna) koskettaa kaikille vastaajille arvioitavaksi tullutta väitettä ”Pärjään kaikessa: En anna periksi vaan haluan saavuttaa tavoit-teet. Tämä koskee niin koulusuorituksia, kuin muitakin elämän aloja.” Väitteeseen on ottanut kantaa 71 prosenttia vastaajista.

Kyselylomakkeiden läpikäyneiden jakauma sekä luokka-as-teen että sukupuolen mukaan on erittäin tasainen.

LUOKKA Seiska 360; 36%Kasi 308; 30%Ysi 343; 34%

39

SUKUPUOLI Tyttö 514; 51%Poika 497, 49%

Fountain Parkin (FP) kanssa vuonna 2003 toteutetusta evalu-aatiopilotista saatujen kokemusten perusteella arviointityökalu kehitettiin kolmiosaiseksi. Ensimmäisessä osiossa vastaajaa pyy-dettiin ottamaan kantaa yhdeksään väittämään Zest-ohjelmaan liittyen. Vastausvaihtoehdot olivat neliportaisella asteikolla (ks. Perttu tässä kirjassa, ks. sivu 13). Toisessa osiossa vastaaja siir-tyi kuvaamaan missä asioissa hän on hyvä, mitä ominaisuuksia kaverit arvostavat toisissa nuorissa sekä mitkä ominaisuudet nuorissa ovat tärkeitä aikuisille. Näissä kuvauksissa vastaajalle annettiin pienempi tila lyhyelle otsikolle sekä suurempi tila tar-kemmalle vastaukselle. Vastauksen syntyä helpottamaan ohjel-massa käytettiin ”aided recall”-menetelmää, eli herätteitä, joilla autetaan ja ohjataan vastauksen suuntautumista.

Kysymys Herätteet

Missä asi-oissa koet olevasi hyvä?

Osaan par-haiten...

Pärjään hyvin...

Olen hyvä... Olen taita-va...

Mitä omi-naisuuksia kaverini arvostavat toisissa nuorissa?

Suosituim-mat kave-rini ovat hyviä...

Kaverini arvostavat muissa nuorissa eniten...

Minun kavereilleni on tärkein-tä, että joku on...

Mitkä omi-naisuudet nuorissa ovat tärkeitä aikuisille?

Olen saanut kiitosta opettajalta-ni...

Aikuiset arvostavat nuorissa eniten...

Van-hempani arvostavat minussa...

Taulukko 1. Kysymykset ja niihin liittyvät herätteet.

40

Valtaosa vastaajista valitsi yhden herätteen, jonka jatkeeksi he kirjoittivat vastauksensa. Muutamat vastaajat jatkoivat useam-paa herätettä, kuten ohjeissa sanotaan:

”Jos haluat kirjoittaa useamman kuin yhden asian aiheesta, paina ”Tallenna vastaus” -painiketta. Kun et keksi enää yhtään, paina ”Jatka”-painiketta siirtyäksesi eteenpäin”.

Tämä vaikeuttaa vastanneiden tarkkojen prosenttiosuuksien laskemista. Esimerkiksi kysymykseen ”missä asioissa koet oleva-si hyvä” on Oulun seudun 9. lk. tytöt (71) tuottaneet enemmän kuvauksia (75) kuin mitä on vastaajia. Useaan kohtaan kirjoitta-neiden vastaukset ovat jossain määrin tunnistettavissa samojen yksityiskohtien toistolla tai viittauksella edellisen kohdan vasta-ukseen: ”No, kuten sanoin, olen kavereiden mielestä hyvä piirtä-mään—”.

Lukumääräisesti useaan herätteeseen tarttuneita on varsin vähän. Suurempi vaikutus vastausprosentin jakaumaan liittyy sellaisten vastausten poistamiseen, joissa vastaaja vaikuttaisi ai-noastaan nojanneen näppäimistöön. Tällaiset vastaukset voi tul-kita vastarinnaksi, aikuisyhteiskunnan järjestystä sohaisevaksi ja uhmaavaksi toiminnaksi. Vastaukset oli kuitenkin poistettava vastausajankohdan kuluessa, sillä niihin olisi muiden vastaajien ollut vaikea ottaa arviointitaulussa kantaa. Ne eivät myöskään sisältäneet tutkijalle kapinamielen osoittamisen lisäksi muuta informaatiota. Merkittävää on, että luonteeltaan tällaisia vas-tauksia oli varsin huomattava määrä, arviolta 15 prosenttia kai-kista vastauksista.

Vastattuaan kolmeen kysymykseen tarpeelliseksi katsomal-laan tavalla, avautui vastaajalle verkkopohjaisen kyselyn kolmas osio. Se koostuu kolmesta arviointitaulusta, joissa jokaisessa on 20 arvioitavaa laatikkoa. Jokaisessa laatikossa näkyy yksi otsik-ko, jota klikkaamalla tulee näkyviin tarkempi kuvaus aiheesta. Usein otsikko ei kuitenkaan vastaa lainkaan laatikon sisältöä:

”kotitaloudessa: Minun mielestä minä olen hyvä urheilussa”

41

”olen taitava jossain kouluaineissa ja vähän kaikessa... : en ole taitava missään...”

Tämä aiheuttaa ongelmia sekä vastausta arvioitaessa että aineis-toa tulkitessa.

Otsikon ja tarkemman kuvauksen lukemisen jälkeen vastaajan tulisi vetää hiirellä otsikkolaatikko sitä lähemmäksi arviointitau-lun keskipistettä, mitä tärkeämpänä hän pitää tätä ominaisuutta. Keskipisteessä arvioitu väite saa arvon 1, ja arvo kasvaa mitäau-emmaksi keskipisteestä vastaus siirretään. Jos asialla ei ole vas-taajalle mitään henkilökohtaista merkitystä, hänen tulisi vetää se taulun alapuolella olevaan roskakoriin.

Jos laatikkoon ei kosketa lainkaan, kirjaa arviointityökalu asi-an ”jätetty arvioimatta” -sarakkeeseen (ks. liite 2). Varsin usein on otsikkolaatikko jätetty avaamisen jälkeen liikuttamatta, jol-loin arviointi näkyy pisteenä sirontakuvion reunalla siinä koh-dassa mihin arviointityökalu on otsikkolaatikon arponut. Mikäli vastaaja ei ole avannut arviointitaulussa ainoatakaan laatikkoa, jättää arviointityökalu vastaajan huomioimatta. Tästä syystä arviointien, arvioimatta jättämisten ja roskakoriin siirtämisen yhteenlaskettu määrä on hieman alhaisempi kuin vastaajien ko-konaismäärä. Vastaajahävikki on tässä noin viisi prosenttia ja se kasvaa kyselyn edetessä.

Arviointitaulujen ansiosta aineistolla on ominaispiirteensä. Se ei noudata perinteistä surveyn logiikkaa, sillä vastaajilla ei ole keskenään samanlaisia vastausosioita. Tämän vuoksi arviointi-työkaluun päätettiin pilottihankkeen jälkeen, keväällä 2005, li-sätä vielä neljä pysyvää vastausparia mittamaan ennen kaikkea oppilaan suhdetta yhteisöön eri näkökulmista. Vastaukset muo-dostuvat neljästä arvoulottuvuudesta, joista kukin mittaa samaa ominaisuutta ikään kuin vastakohtien avulla. Tämän menettelyn tarkoituksena on lisätä arvioinnin uskottavuutta ja tulosten luo-tettavuutta. Jatkuvasti arvioinnissa mukana olevat ominaisuus-parit ovat:

42

1. Pärjääminen, suorittaminen – sosiaaliset taidot, huolenpito2. Tekeminen, osaaminen – arvot, moraali3. Hedonismi, hetkessä kiinni oleminen – tunnollisuus,ahkeruus4. Suvaitsevaisuus – suvaitsemattomuus

Ominaisuuspareihin liittyvät, ennalta määrätyt ja tutkijan laa-timat, vastaukset toistuivat kaikille. Vastausten muotoilu on mahdollisimman pitkälle poimittu nuorten omista vastauksista nuorten omaa kieltä käyttäen, ja ne on muotoiltu erikseen kaikil-le arvioinnin kolmelle tasolle – itse, muut nuoret, aikuiset. Vas-taajille jäi kussakin arviointitaulussa arvioitavaksi 12 aineiston-keruutyökalun arpomaa, nuorten itsensä kirjoittamaa vastausta.

Valittu pysyvien vastausten menetelmä yhtäältä mahdollistaa vertailun, toisaalta pysyvien ominaisuusparien ulkopuolelle jää-neisiin vastauksiin tulee erittäin vähän arviointeja. Aineistolle on tyypillistä, että ennalta määrätyt vastaukset saavat eniten ar-viointeja, jonka jälkeen arviointien määrä putoaa 95 prosenttia tai enemmän. Vähäinen määrä tarkoittaa, että nuorten itsensä muotoilemia vastauksia ei pysty luokittelemaan kuin joko suku-puolen tai luokka-asteen perusteella.

Nuorten itsensä kirjoittamat vastaukset, jotka ovat keränneet yli kymmenen arviointikertaa, vastaavat sisällöltään pysyviä vastauk-sia. Esimerkiksi rehellisyyttä ja luotettavuutta arvioiva pysyvä vas-taus kysymyksen ”mitä omaisuuksia kaverisi arvostavat toisissa nuo-rissa”, tiivistää vastaukset osuvasti – vain äärimmäisen harvoissa nuorten omissa vastauksissa samalla myös kyseenalaistetaan nämä keskeisimmät arvot, vaikkapa uuden mopon vetovoimalla.

Pysyvä vastaus: (arviointikertojen määrä – roskakoriin siirtä-misen määrä)Rehellisyys: Kaverini arvostavat muissa nuorissa luotettavuutta ja rehellisyyttä (541–91)

43

Nuorten omat vastaukset:

luottamus: luottamus ja rehellisyys että voi luottaa toiseen ih-niseen (19–1)luotettavuus: ettei ystävät puhu salattuja asioita selän takana (18–2)Että on luotettava ja rehellinen: Mutta tietenki esim. Uus mopo ja tällästen kautta saa lisää kavereita :D (18–3)Kaverini arvostavat rehellisyyttä ja luotettavuutta: On tär-keää voida kertoa ystäville kaikesta, ja että ystävät ei kerro asi-oita eteenpäin. Pitää pystyä luottamaan ystäviin aina. (17–0)rehellisyys, iloisuus: Näitä asioita ehkä arvostan kaikkein eni-ten. Rehellinen pitää olla että uskaltaa kertoa asioitaan ilman että saa kuulla niitä jostkain muualta. Iloinen ihminen on ilo silmälle :D (16–0)

Vastauksia ei ole tutkimusraporttiin korjailtu tai muotoiltu, vaan ne ovat alkuperäisasussa. Aineiston erityispiirteenä voikin pitää sitä, että kirjoitus- ja lyöntivirheet vaivaavat suurta osaa vasta-uksista. Kieli on hyvä väline erontekoon, joten pohdittavaksi jää, kuvaavatko lyöntivirheet yleistä tai kyselyyn kohdistuvaa huoli-mattomuutta vai tekevätkö vastaajat tällä tavoin eroa aineiston kerääjiin. Kenties kyseessä on tekstiviesteille ominainen tyylittely, jossa kieliopin säännöt eivät päde? Vain muutamissa vastauksissa pyritään alakulttuuripuheelle tyypilliseen salakieleen, joka yhdis-tää sisäpiirin ja jättää muut ulkopuolelle: ”käröily taitoja: myöskin häröily, nihtaus ja kismotusovat tärkeitaä ominaisuuksia”.

Aineisto koostuu pääosin lyhyistä vastauksista. Esimerkiksi poikien vastauksista pisimmät ovat useimmiten ensimmäisen ky-symyksen yhteydessä, ja silloinkin kahden tai useamman lauseen pituisia tarkentavia tekstejä on vain kuudesosa. Tytöt kirjoittavat huomattavasti pitempiä vastauksia, joskin yhden lauseen mittai-sia vastauksia on ensimmäiseen kysymykseenkin lähes puolet.

44

Molemmilla sukupuolilla vastausten merkkimääräinen pituus lyhenee kyselyn edetessä.

Lyhyiden vastausten kanssa on ylitulkinnan vaara alati läsnä. On houkuttelevaa nähdä vastauksessa jokin salattu merkitys. Toisaalta elää vahvana pelko, ettei tunnista vastauksista ironiaa tai sarkasmia. Vitsiksi tarkoitettu vastaus voi tulla tulkituksi hei-koksi signaaliksi, tai vakavissaan esitetty asia opittujen konventi-oiden haastamisena. Kun Oulun seudulta oleva seitsemäsluokka-lainen poika vastaa esimerkiksi olevansa hyvä ”kyntää peltooo: aina paras”, niin luultavasti kyse on maanviljelyn osa-alueesta, jossa hän kokee olevansa erityisen hyvä. Vaihtoehtoinen tulkinta liittyisi ”vaon kyntämiseen”, ”maaperän siementämiseen”, lyhy-esti sanoen seksiin. Oletan, että 13-vuotias ei tässä tapauksessa pelaa piilomerkityksillä, mutta virhetulkintojen mahdollisuus ilman laajempaa kontekstia olevien lauseiden kanssa on ilmei-nen.

Myös toinen mahdollinen virhetulkinnan paikka nousee ai-neiston ominaislaadusta. Vastaajia arviointitaulussa jakava vas-taus saattaa esiintyä vaikkapa vain yhdeksäsluokkalaisten kes-kuudessa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että kyseinen vastaus koskettaisi vain yhdeksäsluokkalaisia, vaan se on toden-näköisemmin kirjoitettu viimeisten vastaajien joukossa. Tällöin se on saattanut esiintyä arviointitaulussa vain muutamalle, jopa yhdelle ainoalle luokalle. On esimerkiksi mahdollista, että eura-lainen yhdeksäsluokkalainen poika todella kokee olevansa hyvä ”panemisessa: eipä siinä kai mitään erityisempiä yksityiskohtio tarvita”. Asia saattaa olla päällimmäisenä mielessä ja jopa ra-kentaa sekä vastaajan että muutaman vastausta arvioineen iden-titeettiä merkittävällä tavalla kyseisellä hetkellä. Toisaalta on mahdollista, että vastaaja vetää vastauksellaan rajan sovinnaisen ja normit sisäistäneen sekä itsensä välille. Näin tulkittuna vas-taaja ei kirjoittaisi itsestään vaan tulkitsisi kulttuurista koodia, jolla irtaudutaan lapsen asemasta.

45

Kolmas virhetulkinnan mahdollisuus liittyy arviointityökalun piirteeseen, jossa vastaus rekisteröidään arvioiduksi, kun otsi-kon lisäksi halutaan nähdä mahdollinen leipäteksti. Esimerkiksi edellä mainittu paneminen vaikuttaisi ensi silmäyksellä olevan merkityksellisessä asemassa, kun yhdeksäsluokkalainen miettii vahvuuksiaan. Vastaus on voinut ilmestyä arvioitavaksi enintään 39 vastaajalle, joista kymmenen on miettinyt kantaansa asiaan. Vastauksen sirontakuviosta on kuitenkin nähtävissä, että ”pane-mista” ei ole otsikon avaamisen jälkeen liikutettu arviointitau-lussa juuri muualle kuin roskakoriin. Asialla ei siis juuri näytä olevan henkilökohtaista merkitystä.

Vastaajaa ei aineistossa voi seurata, mikä asettaa rajoituksensa analyysille. Vastaajia ei käsitellä yksilöinä vaan ryhmänsä edus-tajana: aineiston voi jakaa sukupuolen, luokka-asteen ja koulun perusteella. Tämä tarkoittaa, että jakaumasta saadaan varsin yleisiä tietoja. Olisi poikkeuksellista, jos esimerkiksi tietyn oulu-laisen koulun tietty luokka, tai edes kyseisen luokan tytöt, olisivat yksimielisiä arvioissaan. Eri kysymyksiin kohdistuvia vastauksia ei voi myöskään yhdistää, sillä tunnistetietojen puuttuessa ei voi-da tietää kuinka vastaaja on muihin kysymyksiin vastannut.

Arviointityökalun hienouksiin kuuluvat helpot muunnokset valmiiksi Excel-taulukoiksi sekä yksinkertainen käyttöjärjestel-mä. Excel-muunnosta on hyödynnetty erityisesti aineistoa ana-lysoitaessa, vaikka ohjelmaa ei olekaan suunniteltu laadulliseen tutkimukseen. Sen avulla voi kuitenkin järjestää aineistoa arvi-ointien määrän, korkeimman ja matalimman arvon, mediaanin ja keskiarvon sekä keskihajonnan mukaan. Myös arviointityöka-lu itsessään mahdollistaa välittömän listausraportin, jossa asi-oiden järjestyssääntönä toimii vastauksen etäisyys arviotaulun keskipisteestä. Listausraportin saa joko nousevana tai laskevana käyttämällä suurinta tai pienintä annettua yksittäistä arvoa, kes-kiarvoa, mediaania tai keskihajontaa. Lisäksi arviointityökalulla on erittäin helppo luokitella aineistoa. Tuloksista voi eritellä tie-

46

tyn vastaajaryhmän tuloksia, tehdä vertailuja eri vastaajaryhmi-en tulosten välillä ja tutkia vastausjakaumaa.

Analyysissa on hyödynnetty myös arviointityökalun piirtämiä sirontakuvioita, jotka kertovat graafisesti mihin kohtaan arvioin-titaulua yksittäiset vastaukset asettuvat. Tämä arviointityökalun ominaisuus havainnollistaa arvioitavana olevan vastauksen ha-jontaa.

Kaikkia arviointityökalun hienouksia ei tässä tutkimuksessa ole voitu hyödyntää. Nelikentät, joita ohjelma rakentaa hajon-nan ja relevanssin avulla, osoittautuivat hankaliksi. Esimerkiksi rehellisyys mainitaan niin useassa vastauksessa, että se löytyy jokaisesta nelikentän lohkosta. Syynä on se, että osa vastauk-sista on voitu kirjoittaa viimeisten vastausten joukossa, jolloin sitä ei kenties ole arvioitu kertaakaan. Mahdollista on sekin, että vastaajat eivät ole kokeneet tarpeelliseksi vetää hiirellä arviointi-tauluun useita erillisiä, rehellisyyttä sisältäviä laatikoita. Tällöin samansisältöinen vastaus tulee nelikenttään sekä usein että har-voin arvioiduksi tai sekä arviointitaulun keskipisteeseen vede-tyksi että avaamisen jälkeen laidalle jätetyksi.

Myöskään arviointityökalun mahdollistamia matriisiraportte-ja ei ole analyysissa käytetty. Ohjelma mahdollistaisi etäisyyden keskiarvon ja etäisyyden keskihajonnan perusteella rakennetta-vat matriisiraportit. Sen sijaan analyysissa on jonkin verran hyö-dynnetty luokittelutyökalua, ”aided recall” -menetelmän vuoksi. On selvä, että esimerkiksi herätteellä ”olen saanut kiitosta opet-tajaltani…” saadaan tyypillisemmin koulukontekstissa pysyttele-vä vastaus, toisin kuin vastauksissa, jotka ovat jatkettu herättee-seen ”vanhempani arvostavat minussa…”. Toisaalta vastaukset ovat herätteistä huolimatta keskenään hyvin samansisältöisiä.

47

Arvotutkimuksen lyhyt tausta

Kenties laajakantoisin yhteiskuntatieteellinen hanke arvotut-kimuksen saralla on Shalom Schwartzin (1992) teoria arvojen yleismaailmallisesta rakenteesta. Schwartzin vertailuprojektiin on pyritty saamaan mukaan kaikki kulttuurit, esimerkiksi Suomi on ollut mukana tutkimuksen alusta lähtien. Oletuksena on, että arvoja kuvaavilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys ja että arvo sijoittuu samaan luokkaan eri kulttuureissa. Tämän sisällöl-lisen universaalisuuden lisäksi teoriassa oletetaan arvoluokkien suhteiden olevan eri kulttuureissa olevan samoja. Esimerkiksi kohteliaisuus viittaisi hyväntahtoisuuden ja yhdenmukaisuuden kautta yhteisöllisyyteen. Kunnianhimo tai kyvykkyys puolestaan viittaisi suoriutumisen kautta yksilökeskeisyyteen ja itsensä ko-rostamiseen. Täten yhteisökeskeiset arvot ovat kaukana yksilö-keskeisistä arvoista, ja ne pyrkivät arvokonflikteina sulkemaan toisensa pois.

Schwartzin tutkimuksessa esitetään vastaajille luettelo erilai-sista hyvistä asioista – kuten vapaus, tasa-arvo, rehellisyys ja koh-teliaisuus – ja pyydetään heitä arvioimaan 9-portaisella asteikolla niiden tärkeyttä heidän omaa elämäänsä ohjaavina periaatteina. Vastauksia arvioidaan arvokartassa, jossa perusulottuvuuksina on säilyttäminen–muutosvalmius ja itsensä korostaminen–it-sensä ylittäminen. Arvokarttaan valikoidut kymmenen perus-arvoa ovat osoittautuneet merkityksiltään yhdenmukaisiksi eri kulttuureissa, mikä kääntäen tarkoittaa sitä, että arvokartasta on jätetty pois ne perusarvot, joilla on eri merkitys eri kulttuureis-sa. Henkiset ja hengelliset arvot, työ, säästäväisyys, terveys sekä sankarillisuus ovat teoriasta karsiutuneiden ryhmässä.

Yleensä arvotutkimuksessa vastaajat pyritään jakamaan si-säisesti samanlaisiin, mutta toisistaan erottuviin ryhmiin. Tä-män vuoksi arvokonfliktitypologiassa määritetään ne vastaajien perusarvot, joita pidetään hallitsevina. Schwartzin arvoteoriaa

48

soveltaneen Matti Puohiniemen (1996) mukaan kymmenen pe-rusarvon mittaamisessa on käytettävä 56-osioista lomaketta. Tällaiseen tarkkuuteen ei Zest-tutkimuksen aineistolla pystytä. Lyhyet vastaukset muutamiin kysymyksiin eivät mahdollista niin tarkkaa arvomaailman analyysia, että voitaisiin sanoa tietyn ar-voalueen olevan hallitseva ja konfliktissa sille vastakkaisen arvo-alueen kanssa.

Hallitsevien arvojen lisäksi yksilöillä on luonnollisesti myös muita arvoja. Niiden merkitys ei vain ole vastaajan elämässä yhtä keskeinen. Ongelma lyhyiden vastausten kanssa on lähin-nä siinä, että vastaajan kirjoittaessa olevansa sosiaalinen – eikä muuta – hän ei välttämättä tarkoita, ettei hän muiden huomi-oinnin lisäksi voisi olla vaikka omaa nautintoaan korostava he-donisti tai turvallisuutta hakeva uusien asioiden torjuja. Yhden asian maininnalla ei vielä voi sulkea dikotomisesti vastakkaista arvoaluetta pois.

Tutkimalla pinnallista, äkillisesti mieleen juolahtanutta asiaa, voidaan kuitenkin päästä käsiksi asioihin, joita vastaaja pitää eri-tyisen tärkeinä (ks. Laine 1997, 30). Tästä näkökulmasta tarkas-teltuna voi arviointityökalua tulkita hyväksi avaukseksi tuottaa nopeasti analysoitavissa olevaa aineistoa ns. heikkojen signaa-lien havaitsemiseksi. Tällöin tarkastellaan arvoja nopeammin muuttuvia asenteita, mitä on tulossa ja mitä on poistumassa.

Yleisimmät tavat mitata asenteita ovat Likert-asteikko ja se-manttinen erottelu, jotka perustuvat ihmisten kuvauksiin omas-ta suhtautumisessaan tilanteessa, jossa he tietävät asenteitaan mitattavan. Zest-ohjelmasta huolimatta myös arviointityökalu törmää arvotutkimuksen ns. hyväksyttyjen vastausten peruson-gelmaan: asenteiden ja käytännön toimien vastaamattomuudesta on voitu päätellä, että vastaukset laaditaan odotuksia vastaavik-si. Arviointityökalun suhteen odotuksia voi olettaa luovan kolme tahoa: luokanvalvoja, muut nuoret sekä tietojen kerääjä.

On inhimillistä, että vastaajat haluavat antaa hyvän kuvan it-sestään, mikä heikkojen signaalien havaitsemisessa on tietenkin

49

harmillista. Tähän taipumukseen vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla viittaavat sekä rehellisyyden ja luotettavuuden korosta-minen että koulumenestykseen liittyvät lukuisat maininnat. Toi-saalta lukuisat lyöntivirheet antaisivat ymmärtää, että vastaajat ovat irrottautuneet koulukontekstista ja kokevat kyselylomak-keen koetilanteesta täysin poikkeavaksi tapahtumaksi.

Arviointityökalun rajoite vastaajan seuraamisessa asettaa rajoituksensa analyysille. Vaikka vastaajia ei käsitellä yksilöinä vaan ryhmänsä edustajana, on aineistosta kuitenkin muodostet-tavissa ryhmät kahden perusjännitteen mukaisesti. Ensinnäkin voidaan tarkastella keskittyykö vastaaja korostamaan vahvuuk-sissaan muiden huomioon ottamista vai korostaako hän omaa suoriutumistaan. Toiseksi voidaan tarkastella korostaako vastaa-ja vahvuuksissaan omien päämäärien valintaa ja halua kohdata haasteita vai pyrkiikö hän toimimaan totutuilla tavoilla. Näiden perusjännitteiden varaan rakentuvaan nelikenttään on sijoitetta-vissa arviointitaulun neljä pysyvää vastakohtaparia (ks. liite 3)

Puohiniemen analyysin mukaan lähes kaksi suomalaista kol-mesta on luokiteltavissa muita huomioiviksi altruisteiksi tai pe-rinteitä kunnioittaviksi säilyttäjiksi. Yhteistä näille ryhmille ovat kollektiivista intressiä palvelevat arvot. Muiden ihmisten hyväk-syntä ja huomiointi sekä yhteisössä vallitsevien perinteiden kun-nioitus ovat hallitsevia arvoja. Vajaa kolmannes suomalaisista on Puohiniemen mukaan luokiteltavissa ryhmiin, joissa hallitsevia ovat individualistisia intressejä palvelevat arvot. Näille ryhmille tärkeät arvot liittyvät suoriutumiseen, vaihtelunhaluun, hedonis-miin sekä itseohjautuvuuteen. Jäljelle jäävä kymmenys edustaa arvoiltaan eriytymättömien ryhmää. (Puohiniemi 1996, 39.)

Tässä tutkimuksessa samanlaisia ryhmiä ei ole mahdollis-ta muodostaa, sillä monissa – erityisesti tyttöjen vastauksissa – mainitaan useampi arvoulottuvuus, joita ei voi käsitellä toisi-aan poissulkevina. Luotettavuus, hauskanpito, suvaitsevaisuus ja ahkeruus voivat mahtua samaan vastaukseen. Tyttöjen vasta-usten sanamääräisen pituuden perusteella voitaneen silti tode-

50

ta, että he ovat poikia tunnollisempia vastaajia, ja siten heidän arvomaailmaansa leimaa tunnollisuus ja kuuliaisuus. Tyttöjen monipuolisempaa vastaussisältöä voidaan myös pitää merkkinä kulttuurissamme vallitsevasta naisia koskevasta ns. kaksoisstan-dardista, jossa pitää hoitaa sekä työ että koti. Tytöille ei riitä yh-den asian maininta – kuten pojille pääsääntöisesti riittää – vaan osaamista pitää olla useammalla alueella.

Mitä arvostan itsessäni ja toisissa ihmisissä

Nuorten tuottamia elämäntaidon malleja tutkittiin suoraviivai-sella kysymyksellä: ”Missä asioissa koet olevasi hyvä”. Kysymyk-sen muotoilu ohjaa vastaajat pohtimaan konkreettisia asioita, kun myöhemmissä kysymyksissä – muita nuoria ja aikuisten arvostuksia koskien – kysytään asioiden sijasta ominaisuuksia. Kysymyksen tavoitteena on saada tietoa siitä, minkälaisia taitoja nuoret uskovat tarvitsevansa sekä minkä asioiden varaan nuoret rakentavat identiteettiään. Rakentuvatko ilmaistut vahvuudet toiminnan ja tekemisen kautta vai korostuvatko normatiiviset ihmisenä olemisen elementit, kuten humaanisuus, toisista huo-lehtiminen, hyväksyminen ja kunnioitus, empatia, pyrkimys oi-keudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon?

Helena Helve (2002, 230) viittaa englantilaiseen sosiologiin Philip Browniin (1996) mainitessaan harrastusten merkityksen nousevan persoonallisen karisman kehittäjänä. Harrastukset eivät kehitä ainoastaan tiettyä taitoa tai opeta koulutuksen vaa-timaa pitkäjännitteisyyttä, vaan niillä on arvonsa myös nuoren hakiessa työtä. Työmahdollisuuksien vähentyessä ei pelkällä koulutuksella erottauduta. Tästä näkökulmasta katsoen vasta-usten harrastuspainottuneisuus on nähtävissä osoituksena kult-tuurisesta investoinnista, jossa vastaajat rakentavat itsestään erityistä.

51

Sosiaaliset taidot ja huolenpito

Tytöt näyttävät korostavan huomattavasti enemmän sosiaali-sia taitojaan kuin pojat. Tämä pätee kaikissa luokka-asteissa ja kaikilla alueilla. Tyttöjen keskuudessa sosiaalinen puoli kehittyy yhdeksännellä luokalla kuuntelemisesta aktiivisempaan autta-miseen ja piristämiseen sekä tulee useammin mainituksi (ks. taulukko 2). Seuraavassa tyttöjen kuvauksia omasta sosiaalisuu-destaan:

olen mielestäni sosiaalinen: huolehdin muista, ilmeisen tun-teitani, osaan nauraa itselleni, puhun hyvin englantiaolen hyvä leipomisessa ja sosiaalisissa tilanteissa: pidän lei-pomisesta ja olen siinä melko hyvä. Olen mielestäni melko hyvä puhumisessa ihmisten kanssa ja olen yleensä melko hyvä kuuntelija/lohduttajaolen hyvä kuuntelemaan muita ihmisiä: kuuntelen muiden ihmisten ongelmia ja koitan parhaani mukaan auttaaOlen hyvä urheilussa ja tulen hyvin juttuun ihmisten kanssa: Viihdyn ihmsten seurassa ja ihmiset pitävät minusta. Urhei-lu on minulle inspiraation lähde ja rakastan päästä urheilun huumaan.

Vastatessaan missä asioissa kokevat olevansa hyviä pojat jättävät sosiaalisen puolen mainitsematta lähes täysin (ks. taulukko 2). Pojilla sosiaalisen puolen maininta näyttäisi lisäksi vähenevän iän karttuessa, mutta tähän luultavasti vaikuttaa ikää enemmän se, että vastauksia on lukumääräisesti eniten seitsemäsluokkalai-silla. Suhteessa kaikkien vastausten määrään ei luokka-asteiden välillä ole juurikaan eroja. Seuraavassa esimerkkejä poikien ku-vaamasta sosiaalisuudestaan:

52

kiva kaveri: olen kiva kaveri ja aika hauska no vähän haisee oma kehuolemalla hyvä ystävä: olen hyvä kaveri koska tuen ystäviäni ja rohkaisen heitä jos heillä on ongelmiaMielestäni olen hyvä olemaan hauska: Minä osaan naurattaa kavereitani ja olemaan hauska. Olen kohtalaisen hyvä myös jalkapallossa jota harrastin ennen.Hyvä tulemaan toimeen muiden kanssa: Tulen muiden kans-sa hyvin toimeen olemalla ystävällinen ja tervehtimällä tuttuja ja joskus muitakin, paärjäät hyvin.

sosiaalisuuteen liittyvien

vastausten lukumäärä

sosiaalisuuteen liittyvien

vastausten osuus kaikista

vastauksista (%)

Tytöt

7. kl.

8. lk.

9. lk.

103

24

26

53

30

23

25

40

Pojat

7. lk.

8. lk.

9. lk.

17

8

6

3

7

8

8

5

Taulukko 2. Vahvuutena sosiaaliset taidot

Taulukosta 2 näkyy, että tyttöjen ja poikien käsitys omasta sosi-aalisuudestaan erityisenä vahvuutena on lähes vastakkain. Tyt-töjen vastauksissa mainitaan huolenpitona sekä eläinten- (12) että lastenhoito (13), joita poikien keskuudessa ei mainita ker-taakaan. Tyttöjen vastauksissa kiinnitytään myös jonkin verran sukuun, mitä poikien vastauksissa ei tehdä lainkaan. Vanhempi-en ja sisarusten maininta liittyy auttamisen lisäksi pohdintaan, ovatko omat vahvuudet perittyjä.

53

Tarkasteltaessa erikseen tyttöjen vastauksia alueittain huo-mataan, että Oulun seudulla sosiaalisuuteen liittyvät vastaukset ovat hieman muuta maata yleisempiä. Ero ei ole järin suuri ja selittyy pitkälti vastaajaluokkien pienestä koosta aiheutuvalla sattumalla.

sosiaalisuuteen

liittyvien vastausten

lukumäärä

sosiaalisuuteen

liittyvien vastausten

osuus kaikista

vastauksista (%)

Oulun seutu

Kuopion seutu

Pääkaupunkiseutu

Eura

47

17

31

8

34

24

32

20

Taulukko 3. Sosiaalisuuteen liittyvien vastausten alueellinen tarkastelu.

Oulun seudulla mainitaan myös kotitöissä auttaminen. Kotona tehtävää työtä ei mainita vahvuutena muilla alueilla. Kiinnosta-vaa on, että vaikka pojat eivät vastauksissaan mainitse kotitöitä, arvostavat he arviointitaulussa ”kotihommien” tekemistä kui-tenkin tyttöjä enemmän. Tämän voi yhtäältä tulkita osoitukseksi kotitöihin liittyvästä tasa-arvon lisääntymisestä tai merkiksi kas-vaneesta huolestumisesta vanhempien jaksamisesta. Nuorten mielestä vanhemmat ovat työpäivän jälkeen huonotuulisia, ja lähes puolet nuorista katsoo, etteivät vanhemmat jaksa väsymyk-sensä takia kiinnostua nuoren asioista (Rönkä 2006; ks. Sallinen ym. 2003). Toisaalta arviointitaulun keskipisteessä on teksti ”Ar-vostan tätä ominaisuutta ihmisissä”, eli kotihommien hoitami-sessa kyse ei ole välttämättä itsestä ja omasta osaamisesta.

54

Koti: Pärjään mielestäni kotona hyvin. Osaan tehdä kaikenlai-sia kotihommia ja niistäkin nauttii yleensä. Kotona kannattaa auttaa äitiä ja isää vaikka senkin takia että se vähentää heidän työtään. Tehdystä työstä saa aina kiitosta!Olen taitava yleensäkkin elämässä: Elämä kuljetaan läpi vaik-ka väkisin jos on pakko. Monesti tuntuu että on tullut vastaan ylitsepääsemättömiä esteitä, mutta nekin on rämmitty läpi, vaikkakin joskus tuntunut ettei jaksa enään. Pyrin auttamaan äitiäni aina kun hän tarvii apua, koulun yritän huolehtia läpi niin hyvin kuin jaksan, vaikka joskus on tietysti päiviä jollon ei jaksa kovin paljoa mitään hommailla. Elämä olisi helpointa jos jaksaisi vain hymyillä aina, niin myötä kuin vastoinkäymi-sissäkin. Jotain positiivista kaikilla ihmisillä on elämässään, ne pitää vaan löytää sydämmestään tai ympäriltään.kavereiden kanssa, kotitöissä,harrastuksissa.. :) : kaverei-den kanssa on kiva olla, ne ovat mulle tosi tärkeitä.. harrat-san salibandya,poikkihuilunsoittoa,jumppaa,lenkkeilyä ja ”chillailua” eli tykkään shoppailla kavereiden kanssa ja muu-tenkin.. sitten tykkään auttaa välillä vanhempia kotitöissä mm.keittiön siivous,oman huonees siivous, roskien vienti, imurointi jne.. :) olen hyvä kuuntelia kavereille. koulussa olen hyvä, musiikissa,liikunnassa, kotitaloudessa, ja äidinkielessä :) luulen että olen myös hyvä isosisko pikkusiskolle, ja hyvä pikkusisko isosiskolle.

Valtaosassa tyttöjen vastauksista tyydytään mainitsemaan sosi-aaliset taidot tai kerrotaan kuuntelemisen taidosta. Muutamissa vastauksissa on kuitenkin nähtävissä ristiriitoja. Esimerkiksi tär-keistä asioista keskusteleminen tai tulevaisuuden suunnitelmien tekeminen on tulkittavissa vastuunkantamisen kautta aikuisuu-den maailmaan astumiseksi ja ilmeisesti samalla jämähtämisek-si, sillä vastapainoksi korostetaan kykyä perjantai-illan hauskan-pitoon.

55

olen hyvä hieromaan ja minulla on sosiaalisia lahjoja: eli-kä, olen erittäin hyvä hieromaan ja älykäs nuori tyttö, jolla on suuret päämäärät, mutta osaan myös viettää aikaani hienosti muitten nuorten kanssa perjantai-iltaisin. Harrastan myöskin ahkerasti ja tunnen voivani mainiosti. Koulussa menestyn eri aineissa eri tasoisesti, vahvin aineeni on liikunta tai käsityö.

Kun sosiaalisessa elämässään erittäin aktiiviseksi tunnustautuva tyttö mainitsee hallitsevansa myös tietokoneet, haluaa hän tehdä eron ns. nörtteihin.

olen tosi hyvä hauskuttaja ja olen riitojen sopija ja amor: Niin kuin edellä mainitussa sanoin olen mahtava hauskutta-ja ja nauratan muita.huumorintajua löytyy. olen hiukan villi mikä ei ole hyvä puoli sinäänsä mutta minulle se on. kaikki ovat tottuneet siihe. olen myös hyvä riitojen sopija ja kun en itse pidä riidoista niin sovin niitä ja yleensä ollaan päätsty yh-teisymmärrykseen. olen vähän amorkin. pistän pareja yhteen en tietenkään väki pakolla mutta.. minulla on myös silmää muoti ja sisustus asioissa. tulen toimeen monien ihmisten seurassa ja varsinkin lasten. Atk:ssa olen aivan huippu. mutta tietokone nörttiä minusta ei kuitenkaan tule. olen hyvä monis-sa urheiluissakin.

Aina sosiaalisuutta ei koeta kahdensuuntaiseksi.

Hyvä kuuntelija: Kuuntelen kaverieni huolet ja murheet, mut-ta joskus olisi toisaalta kiva jos joku kuuntelisi muakin..

Poikien sosiaalisuutta käsittelevissä vastauksissa on toisenlai-nen, ironisempi sävy. Paineita aikuistumiseen liittyvien vastui-den kanssa tai mainintoja hauskanpidosta ei tarvita, kun vastaus jo itsessään ilmentää tiettyä varautuneisuutta.

56

Koulussa ja joissain käsityötaidoissa, sekä ”yhteistyössä”.Uusien ystävien saamisessa, urheilussa: Paineessa osaaan kiivetä vaikka pers’eellä puuhun.Uhrautumaan: Uhrautumaan kavereideni puolesta. Autan heitä ja jään odottamaan heitä, ilman vastapalveluksia. Kou-lussa yleensäkin

Myös Zest-ohjelmaa kommentoidaan nuoren vastatessa kysy-mykseen missä asioissa hän kokee olevansa hyvä. Miksi vastaaja haluaa käsitellä asiaa vielä tässä kyselyn osassa, tai kenelle hän vastauksensa osoittaa? Seuraavana kaksi toisistaan poikkeavaa arviota, joista ensimmäisessä sosiaalisuuden koetaan kehitty-neen Zest-ohjelman ansiosta. Jälkimmäisessä korostetaan ver-kossa olevien foorumien kehittäneen enemmän asioiden perus-telemisessa tarvittavia kykyjä.

zest on erittäin hyödyllinen nuorille: zest auttaa tuntemaan it-seään paremmin ja puhumaan ongelmista kavereiden kanssa..ainakin minulla vaikutus oli tämä.Väittely, argumenttien esittäminen, tunteiden ymmärrys: Vä-lilyönti ei toimi : ( Opin väittelemään foorumeilla. Lisäksi opin siellä näkemään asioita eritavalla, sekä esittämään ja perus-telemaan mielipiteeni asioista. Foorumi on kehittänyt minua huomattavasti enemmän kuin ZEST, jokae ei ole vaikuttanut mitenkään. Osaan siis väitellä. Pidän väittelystä. Osaan myös kirjoittaa melko hyvin. Olen empaattinen. Ymmärrän muiden tunteita. Lisäksi minun huumorintajuani arvostetaan´.

Muutamia vastauksia on vaikea luokitella muiden huomiointiin liittyväksi sosiaalisuudeksi, mutta toisaalta muut luokat eivät tunnu sen osuvammilta. Kun vastaaja kertoo hyväksi puolekseen kyvyn ilmaista tunteitaan, jää epäselväksi, onko kyse itsekkäästä tunteiden purkamisesta vai kenties hyvien tapojen ja yhdenmu-kaisuuden paineen haastavasta aidosta yksilöllisyydestä. Vastaa-

57

jan intentioiden uumoilu johtaa helposti harhaan, kuten Tommi Hoikkala toteaa (Hoikkala 1989, 43).

ilmaisen tunteitani: Osaan ilmaista tunteitani, kun minulla on hauskaa/mukavaa saatan hymyillä (hihitän) ja kun minua är-syttää myös kerron sen varsin suoraan.

Kaikissa kolmessa arviointitaulussa (itse, muut nuoret, aikuiset) vastaajat arvioivat kahdeksaa pysyvää väittämää, joista yksi kä-sitteli sosiaalisia taitoja, huolenpitoa ja kaveruutta. Lisäksi arvi-ointitaulussa oli 12 arviointityökalun arpomaa nuorten itsensä kirjoittamaa vastausta. Arviointitaulun otsikkona oli ”Mitä näis-tä asioista arvostat ihmisissä”.

Pysyvä sosiaalisuuteen liittyvä väittämä ensimmäisessä arvi-ointitaulussa oli: ”sosiaaliset taidot: Tykkään tutustua ihmisiin ja viettää aikaa heidän kanssaan. Haluan olla muille avuksi.” Kaik-kiaan väittämää arvioitiin 568 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 142 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 710 vas-taajaa (70%), joista viidennes ei pitänyt asiaa muissa ihmisissä henkilökohtaisesti merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

sosi-

aaliset

taidot

Tykkään

tutustua

ihmisiin ja

viettää ai-

kaa heidän

kanssaan.

Haluan

olla muille

avuksi.

568 143,

2887

94,5 121,

08

88

408 1 142

Taulukko 4. Sosiaalisuus, pysyvä väittämä.

58

Pojat, sosiaalisuus, pysyvä väittämä

Tytöt, sosiaalisuus, pysyvä väittämä

59

PojatARVIOITU: 246 kertaa(jätetty arvioimatta 119 kertaa, siirretty roskakoriin 95 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 149.20, Mediaani 105.50Keskihajonta 120.52, Pienin 1, Suurin 395

TytötARVIOITU: 322 kertaa(jätetty arvioimatta 116 kertaa, siirretty roskakoriin 47 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 138.78, Mediaani 86.50Keskihajonta 121.33, Pienin 1, Suurin 408

Keskiarvo, keskihajonta sekä suurin ja pienin yksittäinen arvo ovat pojilla ja tytöillä varsin samanlaiset. Myös sirontakuvioissa on paljon samaa, joskin tyttöjen vastaukset keskittyvät hieman enemmän keskustan tuntumaan. Pojat ovat arvioineet väitteen tyttöjä harvemmin, minkä lisäksi he ovat siirtäneet väittämän roskakoriin puolet useammin kuin tytöt, joten tyttöjen taulus-sa on enemmän arviointeja. Tulos on linjassa itse kirjoitettujen vahvuuksien kanssa: pojille muiden huomiointi ei ole niin tärke-ää kuin tytöille. Ero on kuitenkin pienempi kuin pelkästä itsear-viointien määrästä voisi päätellä.

Suorittaminen ja pärjääminen

Sosiaalisuuden ja huolenpidon vastinpariksi asetettiin pysyvä vastaus mittaamaan pärjäämistä ja suoriutumista. Kun pärjää-minen määritellään vastakohtana sosiaalisuudelle, on se ero-tettavissa osaamisesta ja tekemisestä. Pärjäämisessä kyse on henkilökohtaisen menestyksen tavoittelusta sekä arvostuksen

60

hankkimisesta, kun taas osaamisessa korostuu omien päämääri-en valinta, halu kohdata haasteita ja luominen.

Vaikka tytöt korostivat vastauksissaan poikia enemmän so-siaalisuutta, eivät pojat vaikuta korostavan arvomaailmassaan pärjäämistä tyttöjä enemmän. Poikien vastaukset kysymykseen ”missä asioissa olet hyvä” korostavat itse asiassa pärjäämistä tyt-töjen vastauksia harvemmin. Tämä pätee kaikilla alueilla ja kai-killa luokka-asteilla.

Tytöillekään pärjääminen ei ole keskeinen arvo. Tytöt mai-nitsevat pärjäämisen (29) usein herätteen jatkona, eräänlaisena synonyymina tekemiselle. Pärjäämistä käytetään terminä myös kuvattaessa odotuksia vastaavaa toimintaa, esimerkiksi sopuisaa perhe-elämää tai työelämän vaatimuksiin valmistautumista.

Koti: Pärjään mielestäni kotona hyvin. Osaan tehdä kaikenlai-sia kotihommia ja niistäkin nauttii yleensä. Kotona kannattaa auttaa äitiä ja isää vaikka senkin takia että se vähentää heidän työtään. Tehdystä työstä saa aina kiitosta!Mielestäni liikunnassa, ja se on minulle hyvin tärkeä juttu!: Liikuntaa on hyvä harrastaa, sillä sitä tarvitsee elämässä to-della paljon pärjätäkseen ja pysyäkseen kunnossa.Koulu: Pärjään koulussa mielestäni hyvin. Usein keskityn koulussa oppimaan uusia asioita koska siitä hyötyä myöhem-min elämässä.

Vain muutamissa tyttöjen vastauksissa näkyy kunnianhimo, suo-rittamisen paine tai itsekorostukselle ominainen egoismi. Tällai-sia vastaajia ovat esimerkiksi perfektionistit, jotka kuvaavat suo-rituksessaan olevan aina parantamisen varaa. Myös ne harvat vastaajat, jotka vertaavat suoritustaan muihin, ovat pärjäämistä korostavien ryhmässä.

Pärjääminen suorittamisena ja itsensä korostamisen element-tinä yhdistyy tyttöjen vastauksissa kahteen asiaan: harrastuksiin – erityisesti ratsastamiseen – sekä koulumenestykseen.

61

Esteratsastajan kilpa ura: olen aika hyvä ratsastamaan estei-tä ja toivoisin että isona minusta tulisi suomen maajoukkueen jäsen jos en pääse tuohon tavoitteeseen aion hakea lukion jäl-keen ypäjälle.Siellä minusta valmistuisi ratsastuksen opettaja ja voisin olla tekemisissä hevosten kanssa ja voisin jatkaa rat-sastustani esteratsastajana....Ratsastus: Olen hyvä oikeastaan kaikessa mistä itse pidän. Ratsastus ja sen kautta hevoset ja muut eläimet ovat erittäin lähellä sydäntä ja sen takia kai haluan panostaa rakkaaseen harrastukseeni.Ratsastus: Kilpailen kansallisellatasolla ja käyn säännöllisesti valmennuksissa Oulussa.

Ratsastaminen on selkeästi tyttöjen harrastus, jota pojat eivät maininneet ainoassakaan vastauksessa. Ratsastaminen on myös ilmeisen vaativa harrastus, johon paneudutaan ja jossa verrataan omaa suoritusta esimerkiksi kauemmin ratsastaneisiin. Usein muistetaan myös mainita, että omassakin suorituksessa on aina parantamisen varaa.

Koulussa pärjäämistä puolestaan korostetaan arvosanojen kautta. Koska arvosanojen tarkoituksena on suhteuttaa oma osaaminen muiden osaamiseen, voidaan vastauksia tulkita it-sensä korostamisena ja suoriutumisena. Huumori keventää osaa vastauksista.

kirjoittamaan: Olen hyvä kirjoittamaan, aineista saan aina 10-. Tykkään kirjoittamisesta.Olen omasta mielestäni hyvä kielissä esim ruotsi, englanti: Omasta mielestäni olen kielellisesti ihan lahjakas. Saan ko-keista kymppejä ja ysejä ja kielet ovat mielestäni helppoja. Osallistun aktiivisesti tunnilla.Olen hyvä koulussa: Todistukseni keskiarvo on kiitettävä.Olen hyvä fysiikassa: Sain viime kokeesta kympin! JEE! (oi-keastaan 10-) :(

62

Ulkonäköön liittyvät asiat mainitaan tyttöjen vastauksissa nel-jästi. Tällöinkään ei keskitytä oman sosiaalisen aseman tukemi-seen, vaan toimintaa kuvataan hauskuuden kautta, esimerkiksi kavereiden hiusten laittamisena. Oman ulkonäön nostaminen vahvuudeksi saattaa olla eräänlainen tabu, jopa bimboksi lei-mautumisen rasite. Toisaalta kysymyksen muotoilulla lienee suu-ri vaikutuksensa asiaan. Kun kysytään missä asioissa olet hyvä, viitataan voimakkaasti tekemiseen, ei ulkonäköön tai luonteen-piirteisiin.

Poikien vastauksissa pärjääminen (11) mainitaan harvoin, ja usein jatkona kysymyksessä annetulle herätteelle. Pääosin pär-jääminen suoriutumisena liittyy kahteen teemaan, kuten ty-töilläkin: harrastuksiin ja kouluun. Vain yhdessä vastauksessa pärjääminen liitetään laajempaan kontekstiin: ”Pärjään hyvin elämässä.”

Pärjään hyvin lumilautailussapitkillä juoksu matloilla: olen ruvennut pärjäämään kisoissa pitkillä juoksumatkoilla muutama vuosi sitten olen voittanut piirin mestaruuksia ja yhdesti kestävyysjuoksu karnevaaleilla 600metriä.karate: olen omasta mielestä hyvä karatessa. olen pärjännyt kisoissa ja minut on valittu nuortten maajoukkueeseen.Lentopallo ja salibandy: Salibandya pelaan itseäni 2 vuotta vanhempien kanssa samassa joukkueessa, Lentopallossa on todaella hyvät mahdollisuudet suomenmestaruuteen.jääkiekko: olen pelannut jääkiekkoa jo 11 vuotta. olin viime talvena maajoukkue leiri kartoituksessa. ja olen omasta mie-lestäni hyvä pelaamaan jääkiekkoa ja tavoitteeni on menestyä siinä..Urheilu: olen harrastanutt urheilua jo yli kymmenen vuotta ja olen kehittynyt siinä jo sm-tasolle asti ja olen aikonut jatkaa siinä niin pitkälle kuin mahdollista...

63

Jalkapallo: Olen harrastanut sitä 8 vuotta.Olen oppinut koko-ajan uutta. Haluaisin päästä pitkälle jalkapallo uralla, johon-kin hyvään joukkueeseen.Tällä hetkellä harjoittelen huiman mies joukkueessa, kun meidän ikäisillä loppui.. Tekninen työ ja jossakin määrin myös metallityö: Tekninen työ on minulle kuin toinen elämä, jossa pärjään varsinkin koulussa. Ja sen takia aion hakea jatko-opiskelemaan ammattikouluun jossa opiskelen puutöitä ja aion valmistua puusepäksi.Pärjään hyvin koulussa: Pärjään hyvin koulussa koska opis-kelen mielestäni hyvin.Pärjään hyvin kouluaineissa: Pärjään hyvin kouluaineissa ja tiedän paljon kaikenlaisista asioista

Muiden huomioinnin ja sosiaalisuuden vastapainona pärjäämi-nen tulee siis esille poikien vastauksissa todella harvoin. Itsensä korostaminen on vastauksissa harvinaista ja liittyy pikemminkin hedonismiin ja hauskuuteen kuin suoriutumista korostavaan pärjäämiseen. Rajanveto ei tosin ole aivan helppoa. Ratkaisevak-si tekijäksi jää se, viitataanko vastauksessa voimakkaasti haluun hallita elämäänsä, kuten alla:

mielestäni olen aika taitava urheilussa: joskus olen ollut ur-heilussa aika hyvä vaikka kuntoni on hieman laskenut mutta meinaan nostaa sen taas samaan kuin ennen. tästä päivästä on todella hyvä aloittaa todella hyvä aloittaa.

Pysyvä sosiaalisuuteen liittyvä väittämä ensimmäisessä arvioin-titaulussa oli: ”Pärjään kaikessa: En anna periksi vaan haluan saavuttaa tavoitteet. Tämä koskee niin koulusuorituksia, kuin muitakin elämän aloja.” Kaikkiaan väittämää arvioitiin 394 ker-taa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 320 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 714 vastaajaa (71%), joista kaksi viiden-nestä ei pitänyt asiaa muissa ihmisissä henkilökohtaisesti mer-kittävänä.

64

Taulukko 5. Pärjääminen, pysyvä väittämä

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Pär-

jään

kai-

kessa

En anna

periksi vaan

haluan

saavuttaa

tavoitteet.

Tämä

koskee niin

koulusuori-

tuksia kuin

muitakin

elämän-

aloja.

398 179,

4898

146,5 127

41

31

436 2 320

Pojat, pärjääminen, pysyvä väittämä

65

PojatARVIOITU: 197 kertaa(jätetty arvioimatta 125 kertaa, siirretty roskakoriin 138 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 169.44, Mediaani 116.00Keskihajonta 133.71, Pienin 4, Suurin 436

TytötARVIOITU: 197 kertaa(jätetty arvioimatta 106 kertaa, siirretty roskakoriin 182 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 189.54, Mediaani 184.00Keskihajonta 119.94, Pienin 2, Suurin 417

Tytöt, pärjääminen, pysyvä väittämä

66

Tytöt ja pojat ovat arvioineet väittämän yhtä monta kertaa, mutta pojat ovat jättäneet otsikkolaatikon hieman useammin koskematta. Suurimmat erot koskevat kuitenkin keskihajontaa ja mediaania, mikä on nähtävissä myös sirontakuvioista. Tytöt ovat lisäksi siirtäneet väittämän roskakoriin lähes kolmanneksen useammin kuin pojat. Tuloksen voi tulkita yhtäältä osoitukseksi pärjäämisen, ”sisun” hiipumisesta, toisaalta jääräpäisyyden vas-tustamiseksi. Tulos on joka tapauksessa hieman ristiriidassa itse kirjoitettujen vahvuuksien kanssa: pojille suoriutuminen vaikut-taisi arviointitaulun perusteella olevan tärkeämpää kuin tytöille – ainakin muille ihmisille osoitetun arvostuksen puitteissa. Ero johtunee pitkälti siitä, että pojat keskittyivät omissa lyhyissä vas-tauksissaan pitkälti yhteen asiaan, osaamisen korostamiseen.

Alueittain tarkasteltuna euralaiset ovat laittaneet väittämän vastausten määrään suhteutettuna useimmin roskakoriin. Myös arvioinneissa pysyvä vastaus merkitsee heille vähiten. Keskimää-rin arviointitaulun keskiosaa käytetään eniten Oulun seudulla. Luokka-asteiden välisiä eroja ei ole.

Tekeminen ja osaaminen

Osaaminen ja tekeminen korostuvat lukumääräisesti eniten sekä tyttöjen että poikien vastauksissa kysymykseen ”missä asiois-sa olet hyvä”. Osaamisen vastinpariksi on ennakkoon asetettu arvoja ja moraalia käsittelevä vastaus. Tällaisessa asetelmassa voidaan osaamisen avulla tarkastella kuinka suurelta osin omat vahvuudet ja itsearvostus määrittyvät toiminnan kautta. Seuraa-vassa esimerkkejä tyttöjen kuvaamasta osaamisestaan:

lumilautailussa ja muussa liikunnassa: lumilautailen joka-päivä slaidaan ja temppuilen.. harrastan muutenkin liikuntaa jokapäivä melkein kaikkia lajeja!

67

tanssissa: Koska käyn tanssimassa kerran viikossa ja olen tanssinut jo yli 2 vuotta.piirtämisessä: Piirrän kotona usein ja tykkään käyttää siinä mielikuvitustani. Olen piirtänyt koko ikäni ja pystyn keskitty-mään kuulemaani paremmin, kun piirrän tai teen jotain vas-taavaa..:)Olen hyvä matematiikassa :) : Matikka on vaan mulle help-poa :Pmusiikissa,urheilussa,kielissä,kaveripiireissä...: No minulla on tosi musikaalinen perhe, niin musiikista olen ollut aina in-noissani ja olen varsinkin laulamisessa aika hyvä, kun rakas-tan sitä! Harrastan tanssia ja telinevoimistelua, niin olen niis-sä ihan hyvä ja urheilussa. Olen energinen ja avoin...viihdyn monenlaisissa kaveripiireissa. Olen aika taitava kielissä, kun olen asunut pienestä pitäen Englannissa ja Italiassa!...

Pojilla vastaukset ovat huomattavasti lyhyempiä, kolmannes osaamiseen liittyvistä vastauksista koostuu pelkästä otsikosta. Lisäksi toinen kolmannes koostuu otsikon lisäksi yhdestä lau-seesta. Seuraavassa esimerkkejä poikien kuvaamasta osaamises-taan:

kädentyöt sähköalasählyssä,kaukalopallossa,kelkkailussa...Olen hyvä piirtämisessä: Piirtäminen on hauskaa ja olen huo-mannut olevani aika taitava.teknisessä työssä ja liikunnassa

Osaamisen kuvaaminen kattaa monenlaisia taitoja. Osittain vas-tauksissa on myös kyse totutusta vastaustavasta, jossa kysymyk-seen ”missä olet hyvä” haetaan jotain konkreettista esimerkkiä. Harrastukset saattavat tulla tällöin ensimmäisenä mieleen. Joka tapauksessa on selvää, että vastaajat rakentavat erityisyyttään

68

pääosin toiminnan kautta. Alueittain eroja ei ole, mutta luok-ka-asteittain on havaittavissa pientä vaihtelua. Sekä pojilla että tytöillä tekemisen kautta itsestä kertominen vähenee luokka-as-teelta toiselle siirryttäessä.

osaamiseenliittyvien vastausten

lukumäärä

osaamiseenliittyvien vastausten

osuus kaikista vastauksista (%)

Tytöt7. lk.8. lk.9. lk.

248937184

72886863

Pojat7. lk.8. lk.9. lk.

184875641

77857466

Taulukko 6. Toiminnan kautta vahvuutensa kuvaavat

Osaamisen voi jakaa myös teemoittain. Koska vastauksista ei useinkaan voi päätellä liittyykö osaaminen esimerkiksi seuratoi-mintaan vai onko se ”keilaamista yksin” (ks. Putnam 2000), on luokitusperuste karkeahko: luovat aineet, urheilu, koulu ja muut. Luovat aineet kattavat musiikin (soittaminen ja laulaminen) sekä piirtämisen, maalaamisen, valokuvauksen, savi- ja käsityöt, näyttelemisen sekä kirjoittamisen. Urheilu kattaa vastaukset, joissa osaamisen yhteydessä mainitaan urheilulaji. Koulu kattaa kouluaineen nimellä mainitun osaamisen (esim. kuvaamataito, kielet, matematiikka, kotitalous ja liikunta). Kohdassa muut on edellisiin luokituksiin sopimattomat osaamisen alat, kuten kou-luinstituution suunnasta tarkasteltuna epäkonventionaaliselta näyttäytyvä tietokoneella pelaaminen, mopolla ajaminen, meik-kaaminen, shoppaaminen ja ruoanlaitto.

69

Poikien vastauksissa korostuu urheilu. Sen sijaan taideaineita ei juuri harrasteta. Muutama poika kertoo vastauksessaan soit-tavansa pianoa, kitaraa tai rumpuja, tytöt pääasiassa pianoa tai huilua. Molemmat piirtävät, mutta vain tytöt mainitsevat kirjoit-tavansa tarinoita ja novelleja. Koulun ulkopuolisessa käsityöhar-rastuksessa tytöillä on nähtävissä luova panos, sillä he tekevät savitöitä tai ompelevat vaatteensa. Pojat korjaavat mopoja ja pol-kupyöriä. Pojat mainitsevat myös huomattavasti tyttöjä useam-min olevansa taitavia tietokoneiden kanssa: pelaamisessa, pelien tekemisessä ja ohjelmoinnissa. Tosin ainoa, joka mainitsi vah-vuutenaan www-sivujen suunnittelun, oli tyttö.

Osaamisen lajit näyttävät säilyvän luokka-asteittain. Alu-eittain ei eroja juuri ole. Tosin Oulun seudulta on poimittavis-sa muutamia erityisiä osaamisen alueita, joita ei muilla alueilla mainita: metsästys ja ampuminen, golf sekä autolla ja traktorilla ajaminen.

Taulukon 6 luvut eivät ole samoja kuin taulukossa 7, sillä osa vastaajista on taitava monissa asioissa. Luokitus ei myöskään

luovat aineet, vastausten lukumäärä sekä osuus

kaikista vas-tauksista (%)

urheilu, vastausten lukumäärä sekä osuus

kaikista vastauksista

(%)

koulu, vaustausten lukumäärä sekä osuus

kaikista vastauksista

(%)

muut, vastaus-ten luku-

määrä sekä osuus kaikista vastauksista

(%)

Tytöt7. lk.8. lk.9. lk.

85; 25 %30; 28 %26; 25 %29; 22 %

68; 20 %28; 26%18; 17%22; 17 %

65; 19 %20; 19 %25; 24%20; 15 %

19; 6 %6; 6 %4; 4 %9; 8 %

Pojat7. lk.8. lk.9. lk.

14; 6 %7; 7 %3; 4 %4; 6 %

82; 35 %44; 44 %22; 29 %16; 26 %

48; 20 %20; 20 %18; 24 %10; 16 %

54; 23 %23; 23 %16; 21 %15; 24 %

Taulukko 7. Osaamisen alueet

70

kerro muuta kuin varsin ylimalkaisen jakauman siitä, mitä vas-taajat uskovat osaavansa. Luokittelua on syytä tarkentaa katta-maan vain ne vastaukset, joissa korostuu toiminnan ja ajattelun vapaus: omien päämäärien valinta, halu kohdata haasteita ja uu-den luominen. Tällöin voidaan tarkastella sitä ryhmää, joka on valmis seuraamaan omia älyllisiä ja emotionaalisia yllykkeitään, vaikka tuloksista ei ole varmuutta. Tämän ryhmän vastapoolina ovat ne vastaajat, joille tärkeää on halu säilyttää olemassa oleva tilanne sekä suhteet läheisiin ihmisiin, instituutioihin ja perin-teisiin.

tanssimisessa, näyttelemisessä: koska olen tanssinu pienestä asti ja olen luova ja osaan eläytyä rooleihin joita minulle anne-taan. Osaan hauskuttaa ihmisiä.musta tuntuu et oon luovissa jutuis hyvä: oon aika hyvä ii-nassa ja piirtämisessä, mulla on kansio täynnä piirrustuksia :) oon myös aika hyvä auttamaan muita niiden ihamis suhde solmuissa (lähinnä poika kaverijutuissa) mutta sit ne ei itellä-ni mene hirveen hyvin, mutta mikäs hätä se tässä seiskal vielä on :) ymmärrän myös muita hyvin ja kuuntelen mielelläni jos heillä on jotain murheita yms.laulamisessa: tykkään laulaa, pysyn nuotissa ja olen ihan tai-tava. Pidän hevosten käsittelystä ja eläinten kanssa olemises-ta. Olen hyvä puhumaan ja kuuntelemaan ja löydän vastauksia kysymyksiini itse. Osan nauraa itselleni ja olen positiivinen. Luovissa töissä: Tykkään piirtää, suunnitella vaatteita, huo-neeni sisustuksia jnejne.Olen hyvä (omasta mielestäni) soittamaan kitaraa: Olen hyvä myös tekemään erillaisia koryja helmistä sun muista ja aika hyvä myös suunnitelemaan vaatteita.Ompelemisessa: Teen suurimman osan vaatteistani itse.kielet,ajattelukyky, luovuus, arviointi

71

Tyttöjen ja poikien vastaukset eroavat suuresti toisistaan, sillä yhtä vastausta lukuun ottamatta vain tytöt mainitsevat olevan-sa luovia. Oletettavasti kysymyksen muodosta johtuen ei pojille ominainen jännityksen etsintä myöskään ilmene vastauksissa. Sekä tyttöjen että poikien vastauksissa muutamassa on kapina-mentaliteettia, jolloin niissä mainitaan viinan juonti, tappelemi-nen ja vittuilu. Teemassa on havaittavissa sukupuolittainen ero, dikotomia poikien rehvakkuuden ja tyttöjen pahoittelun välillä.

Olen taitava vittuilussa: DSGDtappelussa: voitan ainalaiskottelussa, juomisessa, asoiden pilaamisessa...:en jaksa yleensä tehdä mitään. juon aina kun mahdollista kaljaa ja vii-naa. mokaan omissa asioissa usein enkä osaa lohduttaa ihmi-siä..:D :En koe olevani hyvä erityisesti missään. Tai no,osaan kyllä hankkiutua aika hyvin vaikeuksiin, v*ttuilla toisille, pakoilla epämiellyttäviä tilanteita, puhua kunnollisia ihmisiä ympäri, komennella, pyhittää keinoja ja niin edelleen. Eikö kuulosta-kin ihanalta? No, sellainen minä olen, ei voi mitään..

Aineisto olisi tältä osin ollut luultavasti rikkaampi, jos analyysi-työkalussa edellytettäisiin vastaamista ennen seuraavaan osioon siirtymistä. Muistettava kuitenkin on, että noin 15 prosenttia vas-tauksista poistettiin asiattomina, joten nuoret ovat mahdollisesti toteuttaneet tällä tavoin toiminnan vapauttaan. Lisäksi suuri osa kyselyn läpikäyneistä on jättänyt kokonaan vastaamatta, mitä voi tulkita tiettynä kapinan elementtinä.

Pysyvä osaamiseen liittyvä väittämä ensimmäisessä arvioin-titaulussa oli: ”osaan: Olen mielestäni taitava monessa asiassa ja teen paljon kaikenlaista.” Kaikkiaan väittämää arvioitiin 395 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 308 kertaa. Yh-teensä väitteeseen tarttui siis 703 vastaajaa (70%), joista kaksi

72

viidennestä ei pitänyt asiaa muissa ihmisissä henkilökohtaisesti merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Osaan Olen

mielestäni

taitava

monessa

asiassa ja

teen paljon

kaikenlais-

ta.

395 198,

162

168 127,

711

421 1 308

Taulukko 8. Osaaminen, pysyvä väittämä

Pojat, osaaminen, pysyvä väittämä

73

PojatARVIOITU: 192 kertaa(jätetty arvioimatta 121 kertaa, siirretty roskakoriin 147 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 186.22, Mediaani 135.50Keskihajonta 140.76, Pienin 6, Suurin 421

TytötARVIOITU: 203 kertaa(jätetty arvioimatta 121 kertaa, siirretty roskakoriin 161 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 209.45, Mediaani 186.00Keskihajonta 133.79, Pienin 1, Suurin 421

Sirontakuviosta näkee, että pojat käyttävät jälleen tiiviimmin arviointitaulun keskiosaa. Tytöt ja pojat ovat arvioineet pysyvän vastauksen lähes yhtä monta kertaa ja jättäneet otsikkolaatikon

Tytöt, osaaminen, pysyvä väittämä

74

yhtä useasti koskematta. Myöskään roskakoriin siirtämisessä ei juuri ole eroja. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että mo-nenlainen osaaminen ei toimi lainkaan heidän muihin ihmisiin suuntaamaansa arvostuksen mittarina. Osa nuorista arvostaa taitavuutta useassa asiassa ja aktiivisuutta usealla alalla, toiset kenties korostavat sitä ettei muihin kohdistuva arvostus edelly-tä tällaista aktiivista moniosaamista. Tulos on ristiriidassa sen kanssa, että omat vahvuudet kuvailtiin ylivoimaisesti useimmin juuri osaamisen kautta.

Rehellisyys ja luotettavuus

Osaamisen vastinpariksi on ennakkoon asetettu arvoja ja moraa-lia käsittelevä vastaus. Tällä tavoin asetettuna pyrittiin saamaan tietoa kuinka suurelta osin omat vahvuudet ja itsearvostus mää-rittyvät olemisen tai yhdenmukaisuuden kautta. Pysyvä vastaus kiinnitettiin rehellisyyteen, johon liittyviä nuorten vastauksia oli omia vahvuuksia pohtiessa varsin niukasti – toisin kuin vastauk-sissa kysymyksiin ”mitä ominaisuuksia kaverisi arvostavat toisis-sa nuorissa” ja ”mitä ominaisuuksia aikuiset arvostavat nuorissa” sekä kaikissa kolmessa arviointitaulussa.

Vaikka rehellisyys ja luotettavuus tarkoittavat termeinä eri asioita, liitetään ne vastauksissa lähes poikkeuksetta yhteen ja kytketään sosiaalisiin taitoihin. Itse käsittelen tämän vuoksi re-hellisyyttä yhdenmukaisuutena, jossa pidättäydytään teoista tai mieltymyksistä, jotka häiritsisivät murheensa toisille uskoneita tai muuten sotisivat yhteisöä koskevia normeja vastaan. Tul-kintaa tukee se, että salaisuuksien pitäminen liittyy lähipiirin ja oman elämän tasaisuuteen, harmoniseen jatkuvuuteen.

ehkä toisten ihamisten kuuntelussa ja rehellisenä olemises-sa: Pystyn kuuntelemaan ihmisiä ja jos minua rupeaa ärsyt-

75

tämään jokin tosi paljon, sanon sen suoraan. En jaksa katsoa jos jollakin on huono olo tai muuten vaan masentunut, vaan yritän aina auttaa, kun mahdollista. Osaan olla kuitenkin jos-kus aika ärsyttävä, jos joku pännii tosi paljon.kaveri: olen ihan hyvä kaveri (jokseenkin vähän outo), koska en haastaa riitaa tai elvistele. Ymmärrän toisia melko hyvin ja autan tarpeen tullen. Toisaalta voin joskus olla myös huono kaveri, silloin kun olen vihainen mutta jos olen epämiellyttä-vä, huomaan sen pian itsekkin ja pyydän anteeksi. Osaan parhaiten olla luotettava ystävä: Olen oppinut itse kantapään kautta kuinka tärkeää ystävyys suhteissa ja elämäs-sä muutenki on olla rehellinen ja luotettava. Yritän parhaa-ni mukaan auttaa ystäviäni kun heillä on vaikeaa. Kuuntelen heidän murheitaan ja olen olkapäänä kun maailma potkii vas-taan. En mistään hinnasta voisi rikkoa ystävyyttäni olemalla epärehellinen tai juoruamalla hänen asioitaan eteen päin. Asi-at mitä ystäväni kertovat minulle, pysyvät minun pienen pääni sisällä piilossa, enkä niitä muille ole edes ajatellut kertoa. Sen verran tärkeitä ystävät minulle ovat. Vaikkei niitä paljoa ole, mutta he ovat kultaakin kalliimpia.<33Hyväksi olen osoittautunut monissa asioissa! : Olen kohtalai-sen hyvä historian opiskelussa ja eläinten hoidossa olen myös urheilullisempi kuin monet muut ikäiseni nuoret.. Kaverini varmaan arvostavat rehellisyyttä ja luotettavuutta sekä rei-luutta.. Elämässäni olen osoittanutunut olemaan hyvä aikas mpnessa asiassa muissakin kuin kouluun liittyvissä aineissa.. Minä pidän kotitaloudesta ja olen opettajan mielestä siinä aika hyvä.. Olen monissa sellaisissa asioissa hyvä mistä pidän enkä piudä niistä vain sen takia koska olen niissä hyväKuuntelemaan: Olen hyvä kuuntelemaan ja minulla on paljon ystäviä. Useimmat ovat kertoneet minulle suuria salaisuuksia joita en saa ikinä kertoa eteenpäin. Kerron myös omista asiois-tani luotettaville ystäville.

76

Rehellisyys ja luotettavuus mainitaan vahvuuksina yhtä poik-keusta lukuun ottamatta vain tyttöjen vastauksissa. Havainto on yhdenmukainen sosiaalisuuden yhteydessä todetun muiden huomioinnin kannalta: pojat keskittyvät vastauksessaan itseen-sä ja kuvaavat joko osaamistaan tai omien tarpeidensa ensisijai-suutta.

Pysyvä arvoihin ja moraaliin liittyvä väittämä ensimmäisessä arviointitaulussa oli: ”Rehellisyys: Luotettavuus on tärkeää ja pyrin itse olemaan mahdollisimman rehellinen sekä itselleni että toisille”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 615 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 79 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 694 vastaajaa (69%), joista joka seitsemäs ei pitänyt asiaa muissa ihmisissä henkilökohtaisesti merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Rehel-

lisyys

Luotetta-

vuus on

tärkeää

ja pyrin

olemaan

mahdol-

lisimman

rehellinen

sekä itsel-

leni että

toisille.

615 130,

0455

72 128,

09

17

413 1 79

Taulukko 9. Rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

77

Pojat, rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

Tytöt, rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

78

PojatARVIOITU: 263 kertaa(jätetty arvioimatta 136 kertaa, siirretty roskakoriin 61 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 134.28, Mediaani 79.00 Keskihajonta 127.50, Pienin 2, Suurin 407

TytötARVIOITU: 352 kertaa(jätetty arvioimatta 115 kertaa, siirretty roskakoriin 18 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 126.88, Mediaani 66.00Keskihajonta 128.44, Pienin 1, Suurin 413

Rehellisyys ja luotettavuus on arvioitavista ulottuvuuksista kaik-kein korkeimmin arvostettuja. Tulos on ristiriidassa itse kirjoi-tettujen vastausten kanssa, joissa rehellisyyttä ja luotettavuutta ei juuri mainita. Tytöt ovat arvioineet väittämän huomattavasti poikia useammin ja siirtäneet roskakoriin äärimmäisen harvoin. Yksi selitys voisi olla, että pysyvässä vastauksessa esitetty mah-dollisimman rehellinen kaveri saatetaan poikien keskuudessa kokea varsin rasittavaksi, etenkin jos hän on ”altis avautumaan”. Tytöistä joka neljäs ja pojista lähes kolmannes on jättänyt otsik-kolaatikon avaamatta, mikä saattaa johtua joko kyselyyn paneu-tumattomuudesta tai mahdollisesti useamman rehellisyyteen viittaavan vastauslaatikon samanaikaisesta esiintymisestä arvi-ointitaulussa: tällöin kaikkia samansisältöisiksi tulkittuja laati-koita ei ole koettu arviointia vaativiksi.

79

Hauskanpito

Päivänjulkisuudessa nuoria pidetään pääsääntöisesti hedonistei-na, nautinnon etsiskelijöitä, jotka korostavat omien tarpeidensa ensisijaisuutta. Nuoruuden lumon oletetaan pitkälti perustuvan sen vastuuttomuuteen, elämysten ja hauskan korostumiseen. Tätä oletusta voimistaa mahdollinen pelko siitä, ettei ole riittävä ja kypsä aikuiseksi, vanhemmaksi (ks. Ketokivi 2004). Myös ns. uudessa taloudessa kritisoidaan tulevien menestyjien oleva kiin-nostuneita kaikesta olematta sitoutuneita mihinkään.

Arviointityökaluun liitettiin yhdeksi vastinpariksi yhtäältä het-kessä kiinni oleminen, hedonismi ja hauskanpito, toisaalta tun-nollisuus ja ahkeruus. Tällä tavoin pyrittiin selvittämään ennen kaikkea asennetta (koulu)työhön. Hauskanpitämistä korostavat vastaajat sijoittuvat arvokartassa pärjäämisen ja suorittamisen sekä omien päämäärien asettamisen välimaastoon, sillä hedo-nistit eivät yhtäältä pyri suoriutumaan nautinnon etsinnästään mahdollisimman hyvin, toisaalta hauskanpito on enemmän het-keen sidottua kuin päämäärähakuista.

Vastatessa kysymykseen ”missä asioissa olet hyvä” ilmenee hauskanpito vain harvoin. Tyttöjen vastuksissa 14 prosentissa, poikien vastauksissa vain 8 prosentissa viitataan hauskanpitoon. Pääasiassa kyse on harrastuksen perustelemisesta sillä, että se on hauskaa tai että vastaaja pitää tai tykkää siitä. Seuraavassa esimerkkejä tyttöjen vastauksista:

Liikunta on hauskaa: Yksi lempi kouluaineistani on liikunta. Harrastan sählyä, suunnistusta, nykytanssia ja käyn melko paljon luistelemassa. Olisi hauskaa olla isona jokin urheilija.Eläimet ja lapset: Hevosten kanssa on tosi hauskaa koska olen eläin rakas... Lasten kanssa tulen hyvin toimeen... Koiri-en kanssa myös...Kirjoittaminen: Tykkään kirjoitella. :D

80

Kirjoittaminen on kivaa: Pidän kirjoittamisesta ja omasta mielestäni olen aika hyvä siinä. Tykkään kirjoittaa tarinoita niin koulussa kuin kotonakin. Minulla on aika raju mieliku-vitus, joten tarinoistani tulee aina vähän omaperäisiä. Ja siitä olen kyllä ylpeä.tanssissa: tykkään tanssia ja omasta mielestäni olen ihan hyvä siinämelomisessa: tykkään meloa ja tekniikka on hallussa eli olen hyvä siinäOleminen: Pelailen, surffailen ja chattailen kavereitteni kans-sa.Empä muuta oikeastaan teekkään talvisin kun ei ole teke-mistä. Kesäisin pyöräilen joskus tai sitten luen.

Vain aivan muutamassa vastauksessa korostetaan hauskuutta itseisarvona.

Olen hyvä pitämään hauskaa: Minulla on monesti hauskaa ja saan ihmiset nauramaan hauskoilla jutuilla.olen hyvä olemaan laiska: olen paljon koneella, kun katson animea koneella tai kun kirjoitan tai kun hillun kavereiden kanssa galleriassa tai mesessä. ja sitten olen hyvä olemaan laiska sillä tavalla että piirrän ja luen ja kuuntelen musiikkia PALJON, tosin harrastan liikuntalajeja mutta muuten olen tosi laiska ja se on kivvaaaaaaa. Siitä että osaan pitää hauskaa ja nauttia siitä ^^: Miten tuo-ta voi perustella? :)Poissa olemisessa tunneilta: Minun on helppo viettää tylsillä tunneilla aikaa omissa maailmoissani. Uppoudun vaan haave-maailmaani, niin olen henkisesti poissa. ;D Easy. Mielestäni melko hyvä taito tuo, niin pääsee vähän irtaantumaan tästä kakasta koulusta ja muusta maailmasta.olen musikaalinen ja hyvä puhumisessa,kuuntelemisessa: osaan laulaa,tanssia, soittaa. Olen sosiaalinen, ja tykkään olla

81

ihmisten kanssa tekemisissä, tykkään puhua asioista, ja kuun-nella ihmisten ongelmia ja huolia, ja auttaa niissä heitä. Osaan pitää hauskaa ilman alkoholia. Osaan nauraa paljon, ja pitää hauskaa bailaten. Osaan nauttia nuoruudesta ja ylipäätänsä elämästä. Osaan harrastaa liikuntaa niin ettei tule ongelmia terveyden kanssa. Osaan harrastaa liikuntaa pitämällä haus-kaa. Osaan keksiä kaikista asioista jotain hyviä puolia. Osaan olla hylkäämättä ihmisiä heidän ulkokuorensa perusteella. Tulen hyvin toimeen monenlaisien ihmisten kanssa. Rakastan elämää, vaikka kaikki ei aina suju parhain päin!mie oon taitava jaliksessa: mie oonhyvä jaliksessa ja oon pe-lannu sitä 9 vuotta.. kaikki sannoo poikia myöte et oon siinä huippu ja en ota sitä vakavasti.. oon pelannu poikien kans ekat3 vuotta joten tykkäänpelata poikien kanssa koska niillä on hauskat jutut peli reissuilla :D tytöissä oon pelannu ja myö pärjättää hyvin, koska en pelaa juankoskelaisessa joukkueessa vua toisella paikkakunnalla.. jalaka meni kyllä paikoiltaa puol vuotta sitten, mut en ooo jaksanu ajatella sitä ja pellaan silti.. hauskan pito kavereiite kans on tärkeempee ku olla paras ja voittaa aina, vaikka myö voitettaa melekei aina..

Poikien vastauksissa ei hauskuudesta tai tykkäämisestä juuri mainita. Vastaukset ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja ilman selityk-siä, joten vastauksista ei motiiveja selville saa.

Mielestäni olen hyvä olemaan hauska: Minä osaan naurattaa kavereitani ja olemaan hauska. Olen kohtalaisen hyvä myös jalkapallossa jota harrastin ennen.hauskuuutta ja: aika hyväJalkapallo on minun pelini: On kiva pelata jalkapalloa. Se on hauskinta kavereiden kanssa pelatessa. Kesällä jalkapallo on parasta. Siitä voi nauttia samalla kun aurinko paistaakäsitöissä: se on hauskaa kun voi jutella tunnilla muiden kanssa.

82

pelaamaan korttia: Olen hyvä pelaamaan monenlaisia kortti-pelejä. Se on siitä hauskaa, kun voi pelata pelejä välkällä.

Muutamissa vastauksissa sekä tytöt että pojat pitävät hauskaa aineistonkeruun kustannuksella.

Olen hyvä nukkumaan: Nukun yleesä pää vasemmallepäin ja nukkumiseni on rauhallista. tyynyni on pehmeä ja uppoan sinne mukavasti. Käytän kahta peittoa jos vaikka sattuu tule-maan kylmä, en tiedä auttaako tämä zest minua mitenkää täs-sä nukkumisharrastuksessani =)Äidinkieli on mukavaa!!! :Äidinkielentunnilla on mukavaa, koska ymmärtää ne asiat mitä siella puhutaan.ülauantaikarkin täydellinen syönti: osaan syödä lauantaikarkin sillä lailla, että irroitan kehykset suussani erilleen ja sisuksen erilleen niin ettei kumpikaan mene rikki. :)lentäminen: osaan lentää koneessa jos joku muu ohjaa sitä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!olen hyvä syömään: syön joka päivä ihan sikana ruokaa

Pysyvä hetkessä kiinni olemiseen ja hedonismiin liittyvä väittämä ensimmäisessä arviointitaulussa oli: ”Hauskanpidossa: Osaan pitää hauskaa”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 574 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 97 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 671 vastaajaa (66%), joista joka seitsemäs ei pitänyt asiaa muissa ihmisissä henkilökohtaisesti merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Haus-

kanpi-

dossa

Osaan pitää

hauskaa

574 143,

6272

101 120,

91

47

430 2 97

Taulukko 10. Hauskanpito, pysyvä väittämä

83

Pojat, hauskanpito, pysyvä väittämä

Tytöt, hauskanpito, pysyvä väittämä

84

PojatARVIOITU: 265 kertaa(jätetty arvioimatta 140 kertaa, siirretty roskakoriin 55 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 147.40, Mediaani 101.00Keskihajonta 126.20, Pienin 4, Suurin 430

TytötARVIOITU: 309 kertaa(jätetty arvioimatta 134 kertaa, siirretty roskakoriin 42 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 140.39, Mediaani 101.00Keskihajonta 116.09, Pienin 2, Suurin 408

Tytöt ovat arvioineet väittämän hieman poikia useammin. Si-rontakuviot ovat muuten lähes identtiset. Kyky pitää hauskaa on sekä tytöille että pojille hyvin tärkeä ominaisuus – heti rehelli-syyden ja luotettavuuden jälkeen – muita ihmisiä arvioitaessa. Hauskanpito korostuu myös toisessa kysymyksessä eli ”mitä ominaisuuksia kaverisi arvostavat muissa nuorissa”. Sen sijaan aikuisten ei koeta arvostavan nuorissa kykyä hauskanpitoon.

Tunnollisuus ja ahkeruus

Hetkessä kiinni olemisen ja hedonismin vastinpariksi asetettiin tunnollisuus ja ahkeruus. Nämä kaksi arvoa sijoittuvat arvokar-tassa yhtäältä muiden huomioinnin eli sosiaalisten taitojen sekä toisaalta säilyttämisen eli yhdenmukaisuuden, hyvien tapojen ja kuuliaisuuden välimaastoon. Arkipuheessa nuoriin liitetään usein laiskuus ja asioiden tekemisen hauskuuden mukaan. Esi-merkiksi julkisuudessa yhä näkyvän uusavuttomuuspuheen voi nähdä alkaneen siitä huolesta, että joutilaina ja ”helppoon

85

elämään” tottuneet nuoret eivät enää kykenisikään työn vaati-maan säännölliseen elämään ja määrätietoiseen ponnisteluun. Toisaalta jo 1980-luvun alun jälkeen tehdyt lukuisat tutkimuk-set ovat onnistuneet pitkälti murtamaan edellisen kaltaisia ns. aikapommihypoteeseja. Tarkasteltaessa eri ikäryhmien asenteita työttömyyteen on osoitettu, että nuorilla on itse asiassa suurin työmotivaatio – päinvastoin kuin usein oletetaan (Ervasti 2004, 151–2).

Kysymykseen ”missä asioissa koet olevasi hyvä”, vastataan erit-täin harvoin viittaamalla ahkeruuteen ja tunnollisuuteen (tytöt ja pojat 5%). Kysymys ei kenties ole tässä suhteessa sensitiivinen. Tunnollisuus ilmenee jonkin verran koulun mutta pääasiassa harrastusten yhteydessä. Harrastukseen liittyvissä vastauksis-sa korostetaan harrastukseen käytettyjen vuosien määrää. Tätä voi tulkita ilmaukseksi itsekurista, joskin samalla liikutaan sekä osaamisen että suorittamisen arvoulottuvuuksilla. Muutamassa vastauksessa mainitaan tunnollisuus, ahkeruus ja huolellisuus. Jälkimmäistä on poikkeuksetta vain tyttöjen vastauksissa.

Olen hyvä ruotsinkielessä, koulussa ja urheilussa: Ymmär-rän ruotsinkieltä hyvin. Se on minulle helppoa ja osaan puhua ruotsia hyvin. Olen ahkera ja tunnollinen koulussa ja onnistun tavoitteissani hyvin koulun suhteen. Osaan olla sosiaalinen, kun sitä minulta vaatidaan ja erityisen hyvin olen sosiaalinen lasten kanssa. Tulen hyvin juttuun lapsien kanssa ja haluan isona tulla urheilu-uutisten lukijaksi, koska pidän urheilusta ja tykkään olla esillä.olen hyvä liikunnasssa, matemaattisissa aineis ja käsitöissä: harrastan tanssia ja olen mielestämni hyvä siinä, koska olen harrastanut baletti viisi ja puoli vuotta ja nyt show tanssia jo vuoden ja olen edistynyt nopeasti. matemaattisissa aineissa olen hyvä koska olen opiskellut niitä ahkerasti. käsitöissä olen hyvä ja luulen sen periytyneen molemmilta puolin. mummi-

86

ni oli ompelija ja toinen mummi teki myös vaatteita. äitini on hammaslääkäri ja siinä pitää olla tarkka.Vastuuntuntoinen aktiivi: Harrastuksieni kautta minusta on tullut vastuuntuntoinen ja tunnollinen. (ainakin yleensä ;D) Olen myös vanhempana oppinut olemaan parempi kuuntelija ja ystävä. teen kunnolla sen mihin olen ryhtynyt enkä luovu-ta (jos matikantehtäviä ei lasketa >__<) Koulunkäynti ei ole tuottanut ikinä ongelmia, ja niistä on vaikea mainita mitään erityistä.. Tahtoessani pystyn kannustamaan ja innostamaan muita.tanssiminen: Olen tanssinut jo 11 vuotta, olen siinä hyvä ja ra-kastan tanssimista.Lentopallo: Oletan ainakin että olisin edes vähän hyvä lento-pallossa kun sitä on tullut pelattua kahdeksan vuotta..Olen hyvin musikaalinen: Olen soittanut pianoa jo viisi vuotta ja olen mielestäni erittäin hyvä. Olen myös aina pitänyt laula-misesta ja on minulla myös ihan hyvä ääni. Musikaalisuuteni lisäksi olen kaveriedenikin mielestä hyvä näyttelemään

Poikien harvat tunnollisuutta ja ahkeruutta korostavat, harras-tusvuosiin kytketyt vastaukset liittyvät taideharrastuksiin, eivät kouluun. Myös ero urheiluharrastusten yhteydessä on poikien ja tyttöjen välillä selvä: poikien vastauksissa mainitaan pyrkimys jatkaa lajia mahdollisimman korkealle tasolle, jolloin liikutaan sekä kilpaurheilun alueella että suoriutumisen ja pärjäämisen arvoulottuvuudella. Tyttöjen vastauksissa samanlainen pyrki-mys liittyi yksinomaan ratsastamiseen.

Pysyvä tunnollisuuteen ja ahkeruuteen liittyvä väittämä en-simmäisessä arviointitaulussa oli: ”Ahkeruus: olen tunnollinen ja ahkera”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 532 kertaa, jonka li-säksi se laitettiin roskakoriin 147 kertaa. Yhteensä väitteeseen

87

tarttui siis 679 vastaajaa (66%), joista vajaa viidennes ei pitänyt asiaa muissa ihmisissä henkilökohtaisesti merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Ahke-

ruus

Olen tun-

nollinen ja

ahkera.

532 157,

1184

107,5 128,

36

68

423 4 147

Pojat, tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

Taulukko 11. Tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

88

PojatARVIOITU: 249 kertaa(jätetty arvioimatta 127 kertaa, siirretty roskakoriin 84 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 158.92, Mediaani 107.00Keskihajonta 133.63, Pienin 4, Suurin 423

TytötARVIOITU: 283 kertaa(jätetty arvioimatta 139 kertaa, siirretty roskakoriin 63 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 155.54, Mediaani 108.00Keskihajonta 123.53, Pienin 4, Suurin 421

Tytöt ovat arvioineet väittämän hieman poikia useammin, muu-ten eroja ei oikeastaan ole. Arvoa pidetään tärkeämpänä muiden ihmisten arvioinnissa kuin usean asian osaamista, tai pärjää-

Tytöt, tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

89

mistä ja suorittamista. Oletettavaa on nuorten omien vastausten perusteella, että tunnollisuus lähenee arvona luotettavuutta: se tehdään mikä luvataan.

Suvaitsevaisuus

Suvaitsevaisuus ”--- merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiin-ni omastaan. Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmi-sillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille.” (UNESCO 1995). Kyse on siis eri asiasta kuin vapaamielisyydestä sinänsä, joka ei anna minkäänlaista eettisesti kestävää arvopoh-jaa ratkaisuiden tekemiseen.

Tässä tutkimuksessa suvaitsevaisuuteen viittaaviksi tulkittiin ne vastaukset, joissa korostuvat erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen. Se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa, tulee tulkituksi passiivisempana ilmauksena sosiaalisuuden pii-riin, esimerkkinä alla oleva aineisto-ote.

mitä mä osaan..: omasta mielestä oon melko hyvä siinä, että tulen muitten kanssa hyvin toimeen, mutta mun on hieman vaikeampi uusiin ihmisiin tutustua.. eläinten kanssa tykkään todellakin olla, ja niitten kanssa koen olevani hyvä.

Suvaitsevaisuuden ja sosiaalisuuden luokat menevät jossain määrin päällekkäin. Lyhyessä vastauksessa voi olla elementtejä molemmista arvoulottuvuuksista, ja esimerkiksi otsikko voi ko-rostaa sosiaalisuutta ja teksti suvaitsevaisuutta. Muiden huomi-ointi erilaisuuden hyväksymisen kautta mainitaan joka tapauk-sessa varsin harvoin ja se ilmenee vain tyttöjen vastauksissa.

90

Esimerkkejä tyttöjen vastauksista:

Suvaitsevainen: Hyväksyn kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat oikeasti Kuuntelemisessa: Pystyn kuuntelemaan henkilöitä ja ymmär-tämään heitä. En tuomitse, vaan kuuntelen mitä toisella on sanottavaa. Pystyn keskustelemaan tärkeistä asioista, mutta myös pitämään hauskaa!nevotellu: no ei heti mene pinna jos joku on vaikka eri mieltä tai jos jokyu on erillai kun on minun m ielästä paras nii en heti tuomitseSosiaalisuus: Mielestäni tulen hyvin toimeen erilaisten ihmis-ten kanssa. Minulle ei ole merkitystä, onko keskustelutoverini samanlainen kuin minä. Hänellä saa olla erilaisia mielipiteitä, erilainen maku esim. musiikin tai vaatteiden valinnan suhteen. Kaikki pitää ottaa huomioon ja erilaisuutta pitää arvostaa!Osaan parhaiten ajatella myös toisten kannalta: Teen pää-tökseni yhteisen hyvän puolesta. Ja ennen päätöksen tekoa ajattelen asiaa myös toiten kannalta. On otettava toiset huo-mioon, että voisi elää tässä maailmassa!olen mielestäni hyvä sosiaalisissa taidoissa: Tulen hyvin toi-meen erilaisten ihmisten kanssa, ja hyväksyn kaikki sellaisena kuin he ovat. Viihdyn sekä lasten että vanhempien ihmisten seurassasympatia: muiden ihmisten ymmärtäminen

Tyttöjen vastauksissa suvaitsevaisuus ilmenee myös muuta kaut-ta kuin omien vahvuuksien ilmentymänä. Yhtäältä joukkueeseen mahtuu, jos osaa pelata. Peliaikaa ja hyväksynnän tunnetta saa itsenäisille, tavallisuudesta poikkeaville ratkaisuilleen, jos lunas-taa osaamisen kautta paikkansa. Toisaalta seurustelukumppanin vanhempien vakaumus voi ilmetä suhteen katkaisevana suvaitse-mattomuutena, mutta yhteydenpito voi tästä huolimatta jatkua.

91

liikunta: no olen mielestäni hyvä liikunassa, sillä pelaan poi-kien kanssa jääkiekkoa samassa joukkueessa ja saan peli aikaa hyvin. ja koulussakin olen valinnaisessa poikien liikunta ryh-mässä ja ei kukaan ole sanonut että en osaisi..!ihmissuhteissa: saan aika helposti kavereita ja yritän myös pitää niistä kiinni.... yleensä onnistuu... minulla on ollut pari suhdetta joista ensimmäinen ei ollut mistään kotoisin ja toi-nen oli erittäin hyvä suhde, joka kuitenkin loppui pojan van-hempien vakaumuksen takia... =( mutta olemme pojan kanssa erittäin hyvät ystävät. minulla on paljon kavereita, niin poikia kuin tyttöjäkin. äidin ja isän kanssa minulla on erittäin hyvät välit... ja jo täysiikäiset siskoni ja veljeni ovat minulle erittäin läheisiä! =)

Suvaitsevaisuutta laajempi käsite universalismi kattaa lisäksi ympäristönsuojelun, yhteyden luontoon ja pasifismin. Luonnon arvojen korostaminen ei ilmene tyttöjen vastauksissa muuta kuin eläinten hoitamisen muodossa. Hoitaminen ilmenee vastauksis-sa kuitenkin enemmän sosiaalisena huolenpitona kuin universa-listisena suvaitsevana arvona.

Olen hyvä monien oppiaineiden lisäksi eläinten hoidossa: Olen hyvä monissa koulun aineissa, paitsi kielissä. Olen hyvä eläinten hoidossa, siksipä kasvatankin gerbiileitä pienimuo-toisesti. Hoidan muös hyvin kaneja. Olen hyvä miettimään gerbiileiden genetiikan asijoita.eläinten kanssa toimeentulo...: ymmärrän aika hyvin eläimiä ja ne hyväksyvät minut!! :)

Poikien vastauksissa kysymykseen missä asioissa koet olevasi hyvä, ei suvaitsevaisuutta arvona juuri ilmene. Parhaimmillaan osataan ”melkein aina ottaa kaikki huomioon” tai hyväksytään muut ”tervehtimällä tuttuja ja joskus muitakin”.

92

olen vähan meluisa: olen kiva kaveri ja osaan melkein aina ottaa kaikki huomioon josku kun pääsen vauhtiin niin joku saa toppuutella jo minuaHyvä tulemaan toimeen muiden kanssa: Tulen muiden kans-sa hyvin toimeen olemalla ystävällinen ja tervehtimällä tuttuja ja joskus muitakin, paärjäät hyvin.

Pysyvä suvaitsevaisuuteen liittyvä väittämä ensimmäisessä arvi-ointitaulussa oli: ”Olen suvaitsevainen: Hyväksyn kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 523 ker-taa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 160 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 683 vastaajaa (68%), joista vajaa neljän-nes ei pitänyt asiaa muissa ihmisissä henkilökohtaisesti merkit-tävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Olen

su-

vait-

sevai-

nen

Hyväksyn

kaikki

ihmiset sel-

laisina kuin

he ovat.

523 146,

13

106 118,

52

81

417 1 160

Taulukko 12. Suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

93

Pojat, suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

Tytöt, suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

94

PojatARVIOITU: 223 kertaa(jätetty arvioimatta 141 kertaa, siirretty roskakoriin 96 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 153.50, Mediaani117.00Keskihajonta 122.49, Pienin 1, Suurin 417

TytötARVIOITU: 300 kertaa(jätetty arvioimatta 121 kertaa, siirretty roskakoriin 64 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 140.65, Mediaani102.00Keskihajonta 115.19, Pienin 1, Suurin 398

Suvaitsevaisuuteen keskittyvä pysyvä vastaus saa arviointitau-lussa hyvin samanlaisen kohtelun kuin sosiaalisuuteen liittyvä pysyvä vastaus. Keskiarvo, keskihajonta sekä suurin ja pienin yksittäinen arvo ovat pojilla ja tytöillä varsin samanlaiset. Myös sirontakuvioissa on yhteiset piirteensä, joskin tyttöjen vastauk-set keskittyvät hieman enemmän keskustan tuntumaan. Luokka-asteittain eroja ei poikien osalta ole, tyttöjen vastauksissa arvoa korostetaan aavistuksen verran enemmän luokka-asteelta seu-raavalle siirryttäessä.

Pojat ovat arvioineet väitteen harvemmin kuin tytöt, minkä lisäksi he ovat siirtäneet väittämän roskakoriin kolmanneksen useammin. Niinpä tyttöjen taulussa on enemmän arviointeja. Tulos kertoo, että pojat arvostavat muissa ihmisissä suvaitsevai-suutta, mutta eivät vastauksissaan liitä tätä arvoa omaksi erityi-seksi vahvuudekseen.

95

Suvaitsemattomuus

Suvaitsevaisuuden vastakohtana on suvaitsemattomuus, jolloin henkilö ei hyväksy, siedä tai suvaitse tapoja tai uskomuksia, joi-ta muilla ihmisillä on. Suvaitsemattomuus ilmenee esimerkiksi siten, ettei anneta muiden toimia tai ajatella eri tavalla kuin itse toimii tai ajattelee. Suvaitsemattomuus voi johtaa siihen, että ihmisiä kohdellaan epäreilusti etnisen taustan, seksuaalisuuden tai jopa vaatetuksen takia. Myös kansallinen turvallisuus luetaan arvotutkimuksissa suvaitsemattomuuden alaan, ja asiaan liittyy suomalaisten nuorten keskuudessa kiinnostava piirre. Nuoret, jotka kokevat kansallisen turvallisuuden yhdentekevänä suhtau-tuvat maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen kielteisemmin kuin ne nuoret, jotka kokevat kansallisen turvallisuuden tärkeäk-si (Harinen 2005, 101).

Ainoassakaan vastauksessa ei pidetty omana vahvuutena su-vaitsemattomuutta tai rasismia. Laajennettaessa suvaitsematto-muuden arvokartan mukaisesti säilyttämisen ja itsensä korosta-misen välimaastoon turvallisuushakuisuuden ja yhteiskunnan järjestyksen kautta, löytyi tyttöjen vastauksista kaksi mainintaa, joissa arvoa sivutaan. Tällöin kyse on kuitenkin aivan muusta kuin monikulttuurisuuden vastustamisesta tai vierauden pelos-ta. Pikemminkin kyse on omien suorituskeskeisten arvojen ko-rostamisesta tai oman henkisen alueen rajaamisesta.

Arvostan ihmistä joka yrittää vaikka ei onnistuisikaan heti: Noilla sanoilla tarkoitin että on joskus tosi turhauttavaa kuulla tai nähdä kun vieressä olija alkaa valittaa esim. kuvistunnil-la että ”Minä en osaa piirtää” tai ”En pidä tästä työstä, koska en osaa muovailla savea”. Se väsyttää vieressä olijaa ja pilaa eräällä tavalla tunnelman. Olen itse sanonut vieressä olijalle että ”Yritä parhaasi” tai ”Ei kaikki onnistu heti. Harjoittele” jne. Mielestäni ihmisen pitäisi ymmärtää että kaikki ei tapah-

96

du heti ja niitä taitoja joita on pitää yrittää harjoittaa. En halua siis arvostella toisia vaan antaa heille ymmärrystä että kyllä he osaavat jos harjoittavat taitojaan. =) Sosiaalisuus: Olen mielestäni erittäin sosiaalinen halutessa tutustua uusin ihmisiin mutten ole ollenkaan tuttavallinen. Olen sosiaalinen mutten niinkään tuttavallinen eli valitsen tarkoin kavereitani.

Pojat eivät mainitse suvaitsemattomuutta ja siihen liittyviä tee-moja lainkaan vastatessaan kysymykseen ”missä asioissa olen hyvä”. Ensimmäistä arviointitaulua tarkastellessa suvaitsemat-tomuutta mittaavaksi pysyväksi vastaukseksi asetettuun lausee-seen pojat suhtautuvat kuitenkin tyttöjä myönteisemmin.

Kaikkiaan vastausta ”Pidän samanlaisista ihmisistä kuin itse olen: En hyväksy erilaisuutta” arvioitiin 303 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin peräti 388 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 691 vastaajaa (69%), joista yli puolet ei pitänyt asiaa muissa ihmisissä henkilökohtaisesti merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Pidän

sa-

man-

lai-

sista

ihmi-

sistä

kuin

itse

olen.

En hyväksy

erilaisuutta.

303 163,

68

65

148 113,

35

62

398 3 388

Taulukko 13. Suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

97

Pojat, suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

Tytöt, suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

98

PojatARVIOITU: 169 kertaa(jätetty arvioimatta 133 kertaa, siirretty roskakoriin 158 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 143.41, Mediaani110.00Keskihajonta 109.37, Pienin 3, Suurin 386

TytötARVIOITU: 134 kertaa(jätetty arvioimatta 121 kertaa, siirretty roskakoriin 230 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 189.26, Mediaani 229.50Keskihajonta 113.12, Pienin 7, Suurin 389

Tyttöjen ja poikien väliset sirontakuviot ovat täysin toisistaan poikkeavat. Muista arviointitaulun pysyvistä vastauksista poi-keten pojat ovat arvioineet vastauksen tyttöjä useammin. Lähes kaikki otsikkolaatikon avanneet ovat siirtäneet vastausta jo-honkin suuntaan eli he ovat pohtineet vastausta keskimääräistä tarkemmin. Vaikka pojista lähes kolmasosa on siirtänyt otsikko-laatikon roskakoriin, on yksi kolmasosa arvioinut vastauksen ja pitää sitä varsin suuressa arvossa. Sama asia ilmenee tarkastel-taessa suvaitsemattomuutta kysymyksessä ”mitä ominaisuuksia kaverisi arvostavat toisissa nuorissa”.

Tytöistä noin puolet on siirtänyt suvaitsemattomuutta mittaa-van väitteen roskakoriin ja väitteen arvioineistakin vain viiden-nes on siirtänyt otsikkolaatikon arviointitaulun keskipisteen tun-tumaan. Tulos noudattaa Nuorisobarometrin 2005 huomioita, joiden mukaan nuoret naiset suhtautuvat nuoria miehiä myön-teisemmin monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin.

99

Muut

Luokassa muut ovat sellaiset vastaukset, joissa

ei tiedetä omaa vahvuutta (7) ”en tiedä: en oikein tiedä missä asiassa olen varsinaisesti hyvä :D”ollaan hyviä monessa asiassa tarkemmin määrittelemättä (2) ”olen monessakin asiassa hyvä”ollaan hyviä ihan kaikessa (9) ” Kaikessa: Kaikenkaikessa mei-naan ihan kaikess”ei olla hyviä yhtään missään (4) ” En missään: En ole missään hyvä”.

Kaikkiaan luokka muut on hyvin pieni ja kuvastaa valmiutta ker-toa vahvuuksistaan. Ainoastaan yhdeksäsluokkalaiset vastasivat, etteivät ole hyviä missään. Muuten luokka jakautuu varsin tasai-sesti sukupuolen, luokka-asteen ja alueen kesken.

Yhteenveto

Erityisesti pojat tuntuvat vastauksissaan keskittyvän lyhyeen toiminnan mainintaan. Kertoessaan lyhyesti missä asioissa ovat hyviä, mainitsevat pojat kolmessa tapauksessa neljästä olevansa hyviä jossakin aktiviteetissa. Luonteenomaista poikien vastauk-sille lisäksi on, että niistä kuvastuu yhden asian korostaminen, kun tyttöjen vastauksissa kuvataan useampaa arvoaluetta. Luon-teenpiirteet ja toisten huomiointi ovat sivussa, kun vastauksessa keskitytään itseen. Luokka-asteelta seuraaville siirryttäessä mui-den huomiointi vähenee entisestään poikien vastauksissa.

Myös tytöillä korostuu omien vahvuuksien kuvaaminen toi-minnan kautta. Omia vahvuuksiaan määritellessään silti reilu neljännes katsoo ottavansa toiset huomioon. Lukumääräisesti

100

yleisimmin sosiaalisuutta arvona korostavissa vastauksissa mai-nitaan kyky kuunnella. Luokka-asteelta seuraaville siirryttäessä muiden huomiointi muuttuu tytöillä toiminnallisempaan suun-taan.

Rehellisyys ja hauskanpito jakavat vähiten vastaajajoukkoa. Ne ovat ylivoimaisesti arvostetuimmat arvoalueet toisia ihmisiä arvioitaessa. Toisaalta pojat ovat siirtäneet rehellisyyttä ja luotet-tavuutta mittaavan väitteen kolme kertaa useammin roskakoriin kuin tytöt. Ero saattaa johtua siitä, että tytöt arvostavat rehel-lisyyttä ja luotettavuutta salaisuuksien säilyttämiseen liittyvänä ominaisuutena ja siirtävät sen roskakoriin äärimmäisen harvoin (18; 2 %). Tulkintaa tukee tyttöjen vastauksissa sosiaalisuuteen voimakkaasti kytketty kuuntelemisen eli luottamuksellisten asi-oiden vastaanottamisen taito.

Muiden ihmisten ominaisuuksia arviointitaulun avulla arvioi-taessa tulevat seuraavina arvoina sosiaalisuus, ahkeruus ja su-vaitsevaisuus, joiden keskinäiset erot koko vastaajajoukossa ovat marginaalisia. Sen sijaan tyttöjen ja poikien omia vahvuuksia kuvailevissa vastauksissa erot ovat erityisen merkittäviä. Sosi-aalisuuteen liittyvät maininnat ovat tyttöjen vastauksissa neljäs-tä kahdeksaan kertaan yleisempiä kuin poikien vastauksissa, ja ero kasvaa sitä suuremmaksi mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse.

Sukupuolten väliset erot toisia ihmisiä arvioitaessa kutistu-vat varsin pieniksi, kun tarkastellaan arviointitaulun kymmentä – nuorten itsensä kirjoittamaa – useimmin arvioitua ja roska-koriin siirrettyä vastausta otsikkotasoilla. Valmiista vastausvaih-toehdoista valitessaan myös pojat arvostavat sosiaalisia puolia, jotka eivät ilmeisesti ole aktiivisesti olleet mielessä omia kuva-uksia kirjoittaessa. Roskakoriin siirretyt asiat sen sijaan noudat-tavat itse arvioitujen vahvuuksien luetteloa. Tytöt eivät arvosta urheilua saati mopoilua, pojat puolestaan hylkivät ratsastusta ja musiikkia.

101

Tytöt, 10 eniten arvioituakiva kaveriolen mielestäni sosiaalinenkuuntelemaanuinnissamulle on helppo kertoo asioitahauskuuutta jayritän aina parhaani mukaan olla hyvä ystävä ystävilleniliikuntaajattelemaan positiivisestiPärjään hyvin koulussa.

Pojat, 10 eniten arvioituaolemalla hyvä ystävärehellinen ja luotettavaurheilussasellaisissa asioissa joita har-rastan.Olen hyvä saamaan ihmiset nauramaan.Kotirakentamaan ihmissuhteita?Kuunteleminenmatematemaattiset aineet, ur-heilu,Olen taitava kielissä.

Tytöt, 10 eniten roskakoriin siirrettyälentäminenhiihtoolen hyvä tekemään erilaisia itämaisia aseitamopoilussa.liikuntaen missään. olen onneton.kuvisvittuilussa, itserakkaudessaolen hyvä urheilussaOsaan parhaiten rullalautail-la.

Pojat, 10 eniten roskakoriin siirrettyäRatsastusjousiammunnassaolen hyvä ratsastuksessajääkiekossaOlen hyvä ratsastamaan ja laulamaa.olen hyvä ratsastuksessa........hiustenlaittoKoen olevani hyvä musiikissa ja näyttelemisessä.njaa. osaan melko hyvin soitta pianoaOlen perinyt musikaalista lah-jakkuutta

Taulukko 14. Arviointitaulun ”Mitä näistä asioista arvostat ih-misissä” kymmenen eniten arvioitua sekä roskakoriin siirrettyä vastausta.

102

Mitä ominaisuuksia kaverini arvostavat toisissa nuorissa

Ystävät koetaan nuoruusiässä usein tärkeämmäksi sosiaalisen tuen lähteeksi kuin vanhemmat. Ystäviltä opitaan perheen ul-kopuolista todellisuutta ja heidän odotetaan olevan lojaaleja ja aitoja toisilleen. Lisäksi ystävyyssuhteisiin liittyy läheisyyden aspekti: läheiset ystävät jakavat keskenään ajatuksia ja tunteita. Täten ystävät muovaavat toistensa itsearvostusta ja identiteettiä antamalla emotionaalista tukea ja neuvoja toisilleen sekä autta-malla.

Arviointityökalun toinen kysymys on muotoiltu ”Mitä ominai-suuksia kaverini arvostavat toisissa nuorissa?: Kerro millaiset asiat tekevät nuoresta suositun tai arvostetun sinun kavereide-si joukossa”. Kysymyksessä ei käytetä sanaa ystävä, vaan mer-kitykseltään väljempää sanaa kaveri, joka laajentaa vastuksen käsittämään sen ryhmän, jossa vastaaja toimii. Kaverisuhteet ovat lyhytkestoisempia kuin ystävyyssuhteet, joilla tarkoitetaan pysyviä, jopa läpi elämän kestäviä suhteita. Toisaalta erilaisiin konteksteihin liittyviä henkilöitä, kuten koulu- tai harrastuska-vereita, voidaan kutsua ystäviksi. Tällä tavoin miellettynä suu-ri ystävien joukko kertoisi lähinnä vuorovaikutuksen määrästä, ei niinkään saadusta tai koetusta sosiaalisesta tuesta. (Salmela 2006.)

Nuoruusiän ystävyyden määreillä – luokkatoveri, harjoituska-veri, läheinen ystävä, hyvä ystävä, paras ystävä, seurustelukump-pani – voi olla erilainen merkitys nuorelle eri konteksteissa. Jaa-na Salmela (2006, 39) korostaa myös kulttuurin huomioimista ystävyyden merkityksiä tarkasteltaessa. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, suomalaisessa kulttuurissa koettu läheisten ys-tävien tuki näyttäisi olevan tuen lähteenä voimakkaampi kuin luokkatovereilta saatu tuki (ks. myös Salmela 2000). Lisäksi su-kupuolten välillä on eroja, sillä yhtäältä tytöt kokevat saavansa

103

ystäviltä poikia enemmän tukea jo lapsuusiästä saakka ja toisaal-ta tytöillä sosiaalisen tuen puutteella on selkeämpi yhteys dep-ressiivisiin oireisiin kuin pojilla.

Vaikka kaverisuhteet viittaavat ystävyyttä laajempaan läheis-ten ihmisten piiriin, on kavereilla yleensä samansuuntaiset asen-teet ja käyttäytymismallit. Kaverit voivat erota toisistaan voimak-kaastikin psykologisilta luonteiltaan, kuten itsearvostukseltaan ja sosiaalisilta taidoiltaan, jolloin heitä voi yhdistää samanlainen käyttäytymismalli esimerkiksi alkoholin käytön suhteen. Kave-ripiirillä onkin voimakas merkitys nuoren suhtautumiselle mm. tupakointiin, alkoholin ja huumeiden käyttöön. Lisäksi tytöt ko-kevat vertaisten kontrollin ja paineen yhdenmukaiseen ja odo-tuksia vastaavaan käyttäytymiseen voimakkaampana kuin pojat, mikä näkyy esimerkiksi seurustelun aloittamisessa. (Salmela 2006, 38.)

Vastauksia kaveripiirien arvostusta koskevaan kysymykseen oli huomattavasti vähemmän kuin ensimmäiseen, mikä voi ker-toa kyllästymisestä, kysymyksen koetusta vaikeudesta tai kysy-myksen koetusta turhuudesta. Pojilla vastaukset lisäksi lyhenivät entisestään eli kahden tai useamman lauseen vastauksia oli vain 12 (8%).

Sosiaaliset taidot ja huolenpito

Poikien vastaukset kysymykseen mitä asioita kaverisi arvosta-vat toisissa nuorissa käsittelevät varsin vähän sosiaalisia taitoja, huolenpitoa tai ystävällisyyttä (13; 9%). Vastaukset ovat myös lyhyitä.

sosiaalisuus: kaverini arvostavat sosiaalisuuttasosiaalitaitojaauttavaisia ja huumorin tajuisia: en keksi tähän mitään

104

Sitä että auttavat toisia on tarve: Minusta se on toisen arvosta-mista että auttaa toista sydämmestään.Minä autan joka päivä kaveriani,jolla on tällä hetkellä parhaillaa käsi paketissa. AUT-TAKAA SIIS TOISIANNE NIIN KAIKILLA ON HYVÄ OLLA :)he auttavat kaveria hädässä: jos jokin kaveri on pulassa tai koulussa menee huonosti niin auttaa toista.Ystävällisyys: Ystävällisyys on tärkeintä kaveri piirissä.. mui-ta ominaisuuksia on kylläkin, mutta tämä menee kaiken edelle näissä asiossa.koulun käynti :jos jaksaa käydä koulussa on hyvä ja jos ei niin silloin kaverit saattavat sanoa jotain, että alkaisit käydä koulua tai jotain vastaavaa

Tyttöjen vastauksissa sosiaalisuutta käsitellään melko usein (37; 14%). Ystävällisyys sinänsä on näistä yleisimmin mainittu arvo: ”Ystäväni on ystävällinen..: rauhallinen, ja hän on hyvä kuunte-liija”. Sosiaalisuus arvona yhdistyy yhtäältä rehellisyyteen, luo-tettavuuteen ja suvaitsevaisuuteen sekä toisaalta laajaan kave-ripiiriin, ulkonäköön ja hyväntuulisuuteen. Tällaisen henkilön lienee helpompi tutustua muihin ja ottaa kuuntelijan lisäksi ak-tiivisempi rooli auttajana.

rehellinen,avoin,iloinen,huumorintajuinen,auttavainen...:No että on rehellinen, avoin, iloinen, luotettavainen,huumorintajuinen ja auttaa kaveria tarpeen mukaan, ei vahelehtele, ottaa osaa, jos kaverilla on paha mieli, lohduttaa... Hyvä kuuntelija, tukija:Kuuntelee huolet ja murheet, auttaa niissä myös. Ei välitä kaverin ulkonäöstä ja arvostaa ystävää.Suosituimmat kaverini ovat hyviä ymmärtämään muita: Suo-situimmat keverini ovat hyviä selvittämään ihmissuhdeongel-mia ja ymmärtämään ja auttamaan ja tukemaan kun on vai-keaa.

105

Sitä mitä he ovat: Ulkonäöllä ei loppujen lopuksi ole paljon merkitystä kunhan ihmiset ovat mukavia ja osaavat pitää hauskaa. Kuuntelevat kun on ”oikeaa” asiaa ja auttavat. Us-koisin että millään muulla ei ole niin paljon merkitystä kuin noilla.

Toisen arviointitaulun otsikkona oli: ”Mitä ominaisuuksia kave-risi arvostavat toisissa nuorissa?” Arviointitaulun keskipisteessä oli teksti: ”kaverisi arvostavat tätä ihmisissä”. Pysyvänä sosiaali-suuteen liittyvänä väittämänä toisessa arviointitaulussa oli: ”So-siaalisuus: Ystävyys. Kaveripiirissä tulee suosituksi tai arvoste-tuksi jos auttaa ystäväänsä silloin kun tämä tarvitsee apua.”

Kaikkiaan väittämää arvioitiin 524 kertaa, jonka lisäksi se lai-tettiin roskakoriin 115 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 639 vastaajaa (64%), joista runsas kuudennes ei henkilökohtai-sesti pitänyt asiaa kaveripiirissään merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Sosi-

aali-

suus.

Ystävyys.

Kaveripii-

rissä tulee

suosituksi

tai arvos-

tetuksi,

jos auttaa

ystäväänsä

silloin kun

tätä tarvit-

see apua.

524 141,

78

24

96 118,

821

429 5 115

Taulukko 15. Sosiaalisuus, pysyvä väittämä

106

Pojat, sosiaalisuus, pysyvä väittämä

Tytöt, sosiaalisuus, pysyvä väittämä

107

PojatARVIOITU: 222 kertaa(jätetty arvioimatta 139 kertaa, siirretty roskakoriin 78 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 157.08, Mediaani 107.00keskihajonta 128.20, Pienin 6, Suurin 425

TytötARVIOITU: 302 kertaa(jätetty arvioimatta 130 kertaa, siirretty roskakoriin 37 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 130.54, Mediaani 92.50Keskihajonta 110.08, Pienin 5, Suurin 429

Auttaminen ja huolenpito saavat arviointitaulussa huomattavas-ti keskeisemmän aseman kaveripiirin oletetussa arvomaailmas-sa kuin omissa vastauksissa. Luokka-asteittain ei systemaattisia eroja ole, yhtäältä seitsemäsluokkalaiset tytöt arvioivat väitteen tärkeämmäksi kuin muut, toisaalta he vetävät sen useammin roskakoriin kuin kahdeksas- tai yhdeksäsluokkalaiset tytöt. Alueittain eroja ei ole. Sirontakuva on varsin samanlainen en-simmäisen arviointitaulun sosiaalisuusväittämän kanssa. Vas-taukset keskittyvät arviointitaulun keskiosaan ja tytöille arvo on tärkeämpi kuin pojille. Jälleen pojat vetävät sosiaalisuuteen liittyvän pysyvän vastauksen puolet useammin roskakoriin kuin tytöt: sosiaalisuuden arvioidaan olevan myös kaveripiirissä vä-hemmän tärkeä arvo kuin tyttöjen vastauksissa.

Tulos ei ole yksiselitteinen, sillä pysyvän vastauksen muotoilu jättää tilaa tulkinnalle. Voi toki olla, että kaveri tai ystävä arvos-taa kovastikin, kun auttaa tätä hädässä. Roskakoriin siirto saat-taa kuitenkin olla looginen valinta. Auttaminen ei tarkoita kaikil-le, että auttamalla nousisi yhtäältä suosituksi eli toiset pitäisivät auttajan seuraa ensisijaisen tärkeänä tai toisaalta arvostetuksi eli toiset pitäisivät auttajaa jotenkin erityisenä.

108

Suorittaminen ja pärjääminen

Sekä poikien että tyttöjen vastauksissa suorittamiseen ja pärjää-miseen viitattiin vain muutamissa yksittäisissä vastauksissa, kun kysyttiin mitä ominaisuuksia kaverisi arvostavat muissa nuorissa.

tietoa: koska jos minä tiedän paljon, muut luokkani pojat tule-vat kysymään vastauksia.koulussa: saavat hyviä numeroita todistukseenKaverini arvostus: Kaverini arvostavat älyä, hyvää koulupär-jäämistä ja sitä, että heitä arvostetaan.Yrittäjyyttä.he arvostavat hyviä elämän tapoja: he eivät pidä tupakoitsi-joista ja arvostavat myös niitä jotka menestyvät koulussa tai jossain muualla.

Koulumenestykseen viitattiin erittäin harvoin, ja tällöinkin mai-ninnat jakautuivat kahtia. Muutamissa vastauksissa arveltiin, että kaverit arvostavat koulupärjäämistä, toisissa korostettiin, että koulun ”hoitaminen” on kavereille ihan samantekevää, kun-han on hyvä tyyppi.

että jokainen on oma persoona...:D: jokainen pukeutuu ja käyttäytyy omalla tavalla.. mikä on hyvä asia.. on ihan sa mi-ten kaveri hoitaa koulun tai perheen mutta kaverit ovat tärkei-tä juuri itsensä vuoksi..

Vain yhdessä vastauksessa viitattiin suoriutumiseen ja pärjää-miseen selviytymisen eetoksena, itsesäälin välttelynä.

uskollinen, rehellinen, auttavainen, ilonen, positiivinen.: Tot-takai ihmiset haluaa, että kaveri puhuu totta. On auttavainen, ja jos ystävällä on jotain ongelmaa ni sillä on joki joka sitä

109

kuuntelee. Kaveri ei saa hakea ns. itsesääliä liikaa. Pitää luot-taa itseen ja muihin.

Pysyvänä suorittamiseen ja pärjäämiseen liittyvänä väittämänä toi-sessa arviointitaulussa oli: ”Sitä, että pärjää. Koulussa ja muussa onnistuminen ja pärjääminen”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 379 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 280 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 659 vastaajaa (66%), joista kaksi viidennestä ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa kaveripiirissään merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Sitä

että

pär-

jää..

Koulussa ja

muussa on-

nistuminen

ja pärjäämi-

nen.

379 182,

88

92

160 121,

1671

404 8 280

Taulukko 16. Suorittaminen ja pärjääminen, pysyvä väittämä

Pojat, suorittaminen ja pärjääminen, pysyvä väittämä

110

PojatARVIOITU: 189 kertaa(jätetty arvioimatta 131 kertaa, siirretty roskakoriin 119 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 175.77, Mediaani 134.00Keskihajonta 125.42, Pienin 9, Suurin 395

TytötARVIOITU: 190 kertaa(jätetty arvioimatta 118 kertaa, siirretty roskakoriin 161 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 189.97, Mediaani 177.50Keskihajonta 116.35, Pienin 8, Suurin 404

Tulos on samansuuntainen kuin ensimmäisessä arviointitaulus-sa, jossa arvioitiin mitä vastaaja arvostaa muissa ihmisissä. Ka-veripiirin arvostuksissa vastaus vedetään useammin roskakoriin,

Tytöt, suorittaminen ja pärjääminen, pysyvä väittämä

111

mutta keskiarvoluvut asettuvat suunnilleen samoihin. Pojille pärjääminen ja suorittaminen ovat tärkeämpiä kuin tytöille. Toi-saalta molemmat liikuttavat vastauksen useasti roskakoriin eli asialla ei ole vastaajan arvion mukaan kaveripiirissään mitään merkitystä.

Alueittain tarkasteltuna poikien vastaukset asettuvat sitä lä-heisemmin keskipisteen tuntumaan, mitä pohjoisemmassa ol-laan, esimerkiksi keskiarvo liikkuu välillä 140 (Oulun seutu) – 226 (Eura) (md 86–243). Tyttöjen vastaukset vaihtelevat lähes päinvastaisesti: Eura ja Oulu edustavat jälleen ääripäitä, mutta Eurassa liikutaan lähempänä arviointitaulun keskipistettä kuin Oulussa (ka. 163–207). Kuopion seutu ja Etelä-Suomi saavat varsin samanlaiset jakaumat. Luokka-asteittain tarkasteltuna eroja ei juuri ole, vaan sirontakuviot ovat lähes identtiset, tyttö-jen osalta esimerkiksi keskiarvo liikkuu välillä 187–194.

Tekeminen ja osaaminen

Tekeminen ja osaaminen mainittiin runsaassa neljänneksessä poikien vastauksista ja noin kuudesosassa tyttöjen vastauksia. Jaottelevana tekijänä on sukupuoli, ei alue tai luokka-aste. Pieni osa vastaajista ei ole ymmärtänyt kysymystä, vaan kertoo edel-leen itsestään ja omista vahvuuksistaan, siitä mitä itse arvostaa muissa nuorissa tai että kaverit arvostavat muitakin:

harrastuksia: arvostan muissa nuorissa sitä, että heillä on kai-killa harrastuksia; moni pelaa jääkiekkoa, jalkapalloa tai ur-heilee muuten, ja hyvin moni myös urheilun ohella tai muuten harrastaa musiikkia.Kaverit arvostaa ihan hyvin toisia....

Poikien vastauksissa osaaminen jakautuu kolmeen teemaan: ur-heilu, tietokoneet ja muut. Urheilussa arvostetaan joko yleistä

112

liikunnallista lahjakkuutta tai sitten yksittäisen lajin, yleensä jää-kiekon hallintaa. Tietokone-teemassa arvostetaan ennen kaikkea kykyä pelata sekä tietoa peleistä. Teemassa muut on yhtäältä yksittäisiä mainintoja koulusta, mopoilusta ja kitaransoitosta. Toisaalta teemaan liittyvissä vastauksissa kavereiden koetaan arvostavan henkilöitä, jotka osaavat jotakin. Tätä pidetään itses-täänselvyytenä eikä osaamisen lajia mainita.

urheilu taitojaSuosituimmat kaverini ovat hyviä urheilussa: He arvostavat niitä jotka ovat hyviä urheilemaan.Jääkiekon peluu: Suunnilleen 9/10 niistä jotka pelaavat jäkis-tä ovat hyvin suosittuja koululla.taitavuutta jossain urheilu lajissa tai jossain pelissä: he ar-vostavat esim.jos osaa pelaa hyvin jalpapalloa tai lätkää tai cskaikenlaisten pelien pelaamisessa ja taidoissa: että kuinka hy-vin osaa niitä pelejä.Tieto mediasta ja vapaa-ajasta: Esimerkiksi peleistä keskus-telu ja eri mediakategorioista.kai sitä että on hyvä tietokonejutuissahe arvostavat pelaamista tietokoneella: pelaamme tietoko-neella melekin joka päivämopoilu taitoja: että osaa ajaa mopollasuositutuimmat kaverit ovat hyviä urheilusa ja koulusaemmävaan tiiä: kai ne arvostaa esim sätkän käärimis taitoa, kuinka nopeesti osaa vettää sätkän yms. yms.missä on hyvä: missä on pampi kuin muut tai tosi hyvä... ihme kysymysettä hekin ovat jossain jutussa hyviäjos on hyvä jossain jutussa

Tyttöjen vastauksissa tekemiseen ja osaamiseen liittyvät mainin-nat olivat vähäisiä jakautuen kolmeen teemaan: urheilu, koulu ja taide. Urheilussa arvostetaan yhtä ratsastusmainintaa lukuun

113

ottamatta yleistä liikunnallista kykyä. Kouluosaaminen kytkey-tyy suorittamiseen, erityisesti oman osaamisen väheksyntään. Taiteessa on yksittäisiä mainintoja piirtämisestä, musiikista ja laulusta.

Liikunnassa! Sillä me harrastamme melkein joka päivä: Käymme melkein joka päivä liikkummassa Mun kaverit on hyviä urheilussa: Kaverini harrastaa liikuntaa ja samoja myös kuin minä.Olen ylpeä heidän suorituksistaan.urheilullinen: hyvä kaikenlaisessa urheilussaHankalissa asioissa: Melkein kaikki kaverini ovat todella hy-viä sellaisissa aineissa jossa minä en menesty kovinkaan hy-vin.piirtämis taitoja, liikuntaa..: itse arvostan kavereitani jotka osaavat enkkua! minä oon toivottoman huono englannissapiirrustus taitoa yms.: .....................piirtämistä kannattaa harjoitella: mun kaverit arvostaa kun toinen osaa piirtää hyvin ja osaa suunnitella työt myös hyvin ja minä itse arvostan myös piirtämisen lahjakkuutta

Paria poikkeusta lukuun ottamatta vain tyttöjen vastauksissa mainittiin toiminnan yhdeksi teemaksi massasta erottautumi-nen, omien älyllisten ja emotionaalisten yllykkeiden seuraami-nen. Teema liittyy erittäin läheisesti rehellisyyteen omana itsenä olemisen kautta. Myös suvaitsevaisuuteen teema liittyy vahvasti, kenties kysymysmuodosta johtuen, eikä ole niistä erotettavissa: itsenäisille ajattelijoille ei anneta tilaa, vaan tilasta on uskalluk-sen kautta kamppailtava. Tyttöjen vastauksiin liittyy tässä eron-teossa läheisesti vaatetus ja tyyli.

Voimaasi kunnioitetaan jos osaat käyttää sitä: Tällä tarkoi-tan että kun tulet tai menet kaveripiiriiin tai yrität kaveerata älä ikinä, ikinä näytä heikouksiasi heti alkuun nimittäin silloin joudut epäsuosioon tai jopa kiusattavaksi. Sinun täytyy vain

114

mennä rohkeasti ja olla oma itsesi. Älä missään tilanteessa esi-täm, sekin voi tehdä suuria ongelmia kaverisuhteissa. Vaikka sana ”ole oma itsesi” kuulostaa helpolta sitä se kaikkein vähi-ten on! Olen itse kokenut tämän. Eikä minulla vieläkään ole sydän ystävää.kaikki vaikuttaa: no et onko kiva, minkä näkönen on aina eka jos ei tunne.... siinä voi tulla väärinkäsityksiä... omaa persoo-naa siis ettei yritä koko ajan matkia toista ja uskaltaa olla oma ihtesä.. yms...omalaatuinen nuori: Sellaiset nuoret, jotka osaavat olla oma itsensä, tai muuten vain osaavat fiksusti erottua joukosta (esi-merkiksi erilaisella pukeutumisella). Ei ole sellainen pulla-mössöteini, joka tekee kaiken mitä muutkin tekevät... vaikka ei itse haluais.. tms..on hauska: eivät puhu paskaa toisille ja oovat oma ihtesä ei-vätkä esitiä mittää.. en oo ite väleissä monien kans ku puhun kaikkee ja oon omanlaine ja muut inhoo :D mut jaksan olla oma ihteni ja kaikki tutut arvostaa sitä..omaa ajattelua: Kaverini (ja minä) arvostavat sitä että osaa ajatella itse, eikä vain ”kulje massan mukana”.Omana itsenä oleminen: Lähimmäiset kaverini arvostavat ih-misiä, jotka ovat oma itsensä. Omat mielipiteet ja mieltymyk-set ovat tärkeä asia. Ei tarvitse esittää toista mitä todella on ja sitä arvostan todella paljon.

Massasta erottautumiseen liittyy kiinteästi luonteen mainitsemi-nen. Luonteella viitataan yhtäältä toiminnan ja ajattelun vapau-teen sekä itsensä arvostamiseen, toisaalta rehellisyyteen ja luo-tettavuuteen. Poikien vastauksissa ei luonteeseen viitattu kuin muutaman kerran:

jos tietää mekaniikasta ja peleistä: Yleensä heidän taitojaan esim:piirtämistä mopo tuntemusta pelaamista ja niin edel-

115

leen. myös luonnetta onko kovis vai rauhallinenuskaltaa olaa erilasinenrispektiä: Pitää kerätä rispektiäomalaatuisuutta: Minun kaverini arvostavat muissa kavereis-sa omaperäisyyttä

Pysyvänä väittämänä tekemisen ja osaamisen suhteen oli toi-sessa arviointitaulussa: ”Pitää osata: Kaveriporukassa monesti kehutaan eri suorituksilla, joten on hyvä tehdä ja osata monia asioita.” Kaikkiaan väittämää arvioitiin 329 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 344 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 673 vastaajaa (67%), joista yli puolet ei henkilökohtaisesti pi-tänyt asiaa kaveripiirissään merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Pitää

osata

Kaveripo-

rukassa

monesti ke-

hutaan eri

suorituksil-

la, joten on

hyvä tehdä

ja osata mo-

nia asioita.

329 205,

82

07

197 126,

91

08

425 1 344

Taulukko 17. Tekeminen ja osaaminen, pysyvä väittämä

116

Pojat, tekeminen ja osaaminen, pysyvä väittämä

Tytöt, tekeminen ja osaaminen, pysyvä väittämä

117

PojatARVIOITU: 177 kertaa(jätetty arvioimatta 135 kertaa, siirretty roskakoriin 127 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 192.83, Mediaani 161.00Keskihajonta 129.50, Pienin 1, Suurin 410

TytötARVIOITU: 152 kertaa(jätetty arvioimatta 100 kertaa, siirretty roskakoriin 217 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 220.95, Mediaani 247.50Keskihajonta 122.10, Pienin 7, Suurin 425

Sirontakuviosta näkyy, kuinka pojat joko jättävät vastauslaati-kon avaamisen jälkeen siirtämättä tai sitten siirtävät vastausta arviointitaulun keskustan tuntumaan. Tytöistä vain harvat ar-vioivat vastauksen kaveripiirissään merkitykselliseksi. He ovat kuitenkin siirtäneet vastausta otsikkolaatikon avaamisen jälkeen useammin kuin pojat. Selvä ero on myös roskakoriin siirtämises-sä, jonne tytöt siirtävät vastauksen lähes kaksi kertaa useammin kuin pojat. Ero on merkittävä myös verrattuna muihin ihmisiin kohdistuvaan ensimmäiseen arviointitauluun.

Kun tarkastellaan kaikkia vastauksia arviointikertojen pe-rusteella, tekemisen ja osaamisen arvoihin kuuluvat vastaukset eivät mahdu 300 eniten arvioidun joukkoon. Sen sijaan roska-koriin siirretään runsaasti tekemiseen ja osaamiseen liittyviä vastauksia. Sukupuolen, luokka-asteen tai alueen perusteella ei eroja juuri ole: roskakoriin siirretään kaikista vastauksista eni-ten tietokoneisiin ja urheiluun liittyvään osaamiseen ja vähiten rehellisyyteen ja huumorintajuun liittyviä vastauksia.

118

Rehellisyys ja luotettavuus

Rehellisyys ja luotettavuus korostuvat vastauksissa, joissa poh-ditaan mitä ominaisuuksia kaverit arvostavat toisissa nuorissa. Poikien vastauksista yli neljännes ja tyttöjen vastauksista runsas puolet liittyi näihin arvoihin. Rehellisyys ja luotettavuus liitetään vastauksissa edelleen yhteen, kuten omia vahvuuksia käsittelevien vastausten yhteydessä, mutta nyt rehellisyydellä viitataan yhteisöä koskevien normien ohella myös omana itsenä olemiseen, ”luontee-seen”. Luotettavuus kytketään vastauksissa edelleen salaisuuksien säilyttämiseen sekä lupausten pitämiseen, jotka arvoina liittyvät lähipiirin ja oman elämän tasaisuuteen, harmoniseen jatkuvuu-teen. Seuraavassa esimerkkejä poikien vastauksista:

minu kavereilleni on tärkeintä että joku on luotettava: että ei kerro salaisia asioita eteenpäin ja levittele kaikkea mitä on kertonutrehellisyyttä: että ei valehtele ja kertoo aina tosi asiatrehellisyyttärehellinen: ei valehtele tai kerro salaisuuksia eteenpäin

Tyttöjen vastaukset ovat monisanaisempia kuin poikien vasta-ukset. Tosin rehellisyyden ja luotettavuuden yhteydessä myös tyttöjen vastauksissa esiintyy paljon pelkän otsikon tai otsikon ja yhden lauseen mittaisia vastauksia. Arvo näyttäytyy ilmeisen selvänä, eikä osa vastaajista koe sen vaativan enempiä selityksiä. Esimerkkejä tyttöjen vastauksista:

rehellisyytta ja huumorintajuisuutta: Kaverin pitää olla re-helklinen, koska muuten häntä vihataan. Ei muuta.rehellisyyttä: Nykyään on usein niin, että juorutaaan ja valeh-dellaan kaveripiirissä aika paljon. Luottaminen voi joskus olla vaikeaa, joten rehellisyys on minusta arvostettava piirre...

119

Minun kavereilleni on tärkeintä että osaa olla luotettava...: Minun kavereilleni on tärkeää että osaa olla luotettava ja ystä-vällinen ei niinkäään mikään muu piirre....huumorintajuinen,eikä suutu ilman syytä,eikä valehtele: on hauska,eikä ole sellainen joka suuttuu kun ei saa vaikka tah-toaan läpi tai jos ei saa muita tekemään sitä mitä haluaa,ja on tietenkin rehellinen ehdottomasti tärkein.

Vastauksissa arvellaan kaveripiirin arvostavan suorasukaisuutta. Valheita ei saa kertoa, mutta kaveria ei tarvitse muuten säästel-lä. Mahdollinen eriävä mielipide tulee ilmoittaa myös vastaajal-le, jotta kaveruuden perusta voidaan arvioida oikeassa valossa. Myös ”kaksnaamaset pellet”, jotka ovat yhdessä seurassa muuta kuin toisessa, kohtaavat kaveripiirissä ilmeistä halveksuntaa.

rehellisyyttä, huumorintajua: Huumorintaju on tärkeä asia kaveripiirissä. Ilman huumoria kaikki olisi ihan masiksessa koko ajan. Rehellisyys on myös tärkeää. Ei olisi kivaa jos paras kaveri puhuisi minusta paskaa kaikille muille, paitsi minulle. Parempi olisi jos se tulisi ja kertois oman mielipiteensä minul-lekkin, eikä ainoastaan muille.Yliarviointia: Monet luulevat olevansa suosittuja minun kave-ri joukossa vaikka todellisuudessa näin ei ole.Minusta on hir-veän oksettavaa ja vastenmielistä että monet luulevat olevan-sa parempi kuin toiset..Ulkonäkö (siistit vaatteet) ja rikkaat vanhemmat ei merkkaa sitä että olisi kunnon kaveri..monet valitsevat kaverinsa juuri sillä perusteella että on esim kova ja muka uskaltaa tehä kaikkee..se on lapsellista..kaveriin pitää luottaa..Se on tärkein mikä olisi hyvä että kaikki olisivat sella-sia.Eli ovat rehellisiä ja luotettavia.. Rehellisyys: Kaverit arvostaa muissa nuorissa rehellisyyttä. Kaksnaamaset pellet jotka vaan esittää ei kiinnosta loppujen lopuksi ketään. Pitää olla oma itsensä.

120

Rehellisyyden ja luotettavuuden arvossa viitataan kaveripiirin arvostuksia pohtivissa vastauksissa luonteeseen toisella tavalla kuin osaamisen ja tekemisen arvossa, jossa vastaaja pyrkii valit-semillaan teoilla osoittamaan omaa erityisyyttään. Nyt luonteel-la viitataan ihmisen sisällä olevaan ytimeen, sitä mitä ihminen ”aidosti” pinnan alla on. Saattaa olla jopa ”oksettavaa” huomata, että omassakin kaveripiirissä ulkonäkö ja (kovan) esittäminen ohittavat itsenä olemisen ja luotettavuuden.

Luonne: Ihmisen ulkonäöllä ei ole merkitystä. Vaan minkälai-nen se on sisimmiltään.joitan pikkusia kivoja juttuja.. :) : luonnetta ja miten muka-vase on jne.. ;)Suosituimmat kaverini ovat aitoja ihmisiä: Ihmiset, niin minä kuin kaverini, arvostavat rehellisyyttä ja aitoutta. En luokittele ystäviäni, parhaisiin ja ”tavallisiin” ystäviin. Heistä kaikki ovet minulle todella tärkeitä, aitoja ihmisiä, joiden seurassa on mu-kava olla... ja joden kanssa on mukava jutella.

Arvokartassa rehellisyyden ja luotettavuuden osoittama perusar-vo on säilyttäminen, johon lasketaan kuuluvaksi myös hyvät ta-vat. Sekä pojilla, että ennen kaikkea tytöillä on muutama hyviin tapoihin liittyvä vastaus, joskaan ei lainkaan samassa määrin kuin arvioitaessa mitä aikuiset arvostavat nuorissa. Nämä tavat liittyvät pääasiassa päihteisiin mutta myös yleisempään ”kunnol-la olemiseen”.

Luotettava, rento ja asiallinen: Kaverini arvostavat toisissa nuorissa sitä että he ovat asiallisia ja luotettavia, jotka ovat myös terveen elämän puolestaMinun kaverini arvostavat muissa iloisuutta: Minun kaveri-ni pitävät muissa ihmisissä sitä että on iloinen ja mukava. He myös ärvostavat sitä että osaa olla kunnolla.

121

Minun kavereilleni on tärkeintä että ei poltakaverini arvostavat muissa nuorissa eniten ettei ne tupakoi: kaverini arvostaa muita nuoria siksi ettei ne tupakoi.

Ei kiroilla: KAverini arvostavat toisissa ihmisissä sitä, että ei kiroilla. Se on aika kauhian kuulosta, kun joku latelee suus-taan törkeitä sanoja/asioita.Minun kavereilleni on tärkeätä että nuoret ovat mukavia: Minun kavereilleni on tärkeätä, että nuoret ovat hyvä käytök-sisiä. Eivät kiusaa ketään. Ovat hauskoja. Eivät polta tupakkaa tai käytä muita aineíta.Me pidämme nuorista jotka eivät polta eikä juo: Sitä, että he eivät kiusaa meitä vaan antavat meidän elää ja tehdä rauhassa kaikkea.MUN HYVÄT FRENDIT EI POLTA <3 : se on hyvä juttu ;Diloisuutta, hyvää seuraa, älykkyyttä ja mukavuutta: Lähim-missä ystävissä arvostetaan myös luotettavuutta, yhteisiä ta-pahtumia, piristävyyttä, ym. Hieman epäläheisimmissä ka-verisuhteissa tärkeätä on hauskanpito yhdessä, eikä niinkään syvälliset keskustelut, vaikka nekin ovat tärkeitä. Ystävissä arvostetaan myös KOHTELIAISUUTTA.

Pysyvänä väittämänä rehellisyyden ja luotettavuuden suhteen oli toisessa arviointitaulussa: ”rehellisyys: Kaverini arvostavat muissa nuorissa luotettavuutta ja rehellisyyttä”. Kaikkiaan väit-tämää arvioitiin 541 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 91 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 632 vastaajaa (63%), joista vain yksi seitsemästä ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa kaveripiirissään merkittävänä.

122

Taulukko 18. Rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Rehel-

lisyys

Kaverini

arvostavat

muissa

nuorikssa

luotetta-

vuutta ja

rehellisyyt-

tä.

541 135,

92

24

89 122,

01

27

429 2 91

Pojat, rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

123

PojatARVIOITU: 236 kertaa(jätetty arvioimatta 145 kertaa, siirretty roskakoriin 58 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 153.84, Mediaani 98.00Keskihajonta 130.44, Pienin 2, Suurin 420

TytötARVIOITU: 305 kertaa(jätetty arvioimatta 131 kertaa, siirretty roskakoriin 33 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 122.06, Mediaani 84.00Keskihajonta 113.14, Pienin 4, Suurin 429

Sekä sirontakuviosta että keskiarvon tunnusluvuista näkyy, että tytöt arvioivat kaveripiirinsä arvostavan rehellisyyttä ja luotetta-

Tytöt, rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

124

vuutta hieman enemmän kuin pojat. Rehellisyys ja luotettavuus ovat itse asiassa arvioitavista ulottuvuuksista tyttöjen kaveripii-rissä kaikkein korkeimmin arvostettuja. Poikien vastauksissa vielä korkeammalle arvostetaan hauskanpitoa.

Tytöt ovat arvioineet väittämän huomattavasti poikia useam-min ja siirtäneet roskakoriin harvoin, silti puolet useammin kuin ensimmäisessä arviointitaulussa eli omassa arviossaan muista ihmisistä. Reilu neljännes on jälleen jättänyt otsikkolaatikon avaamatta ja kokonaan vastaamatta on jättänyt noin joka kym-menes vastaajista.

Hauskanpito

Huumorintaju, hauskuus ja mukavuus olivat hyvin yleisiä mää-reitä vastauksissa kysymykseen mitä ominaisuuksia kaverini ar-vostavat toisissa nuorissa. Tyttöjen vastauksista kolmanneksessa ja poikien vastauksista neljänneksessä mainittiin hauskuuteen liittyviä arvoja. Poikien vastaukset ovat erittäin lyhyitä:

hyvä tyyppi, huuomoria: hyvä tyyppi et sen kans voi olla ..kiva hauska ja huumorintajuinenVitsailussa: Vitsailussahauskoja juttuja

Tytöillä hauskanpito esiintyy valtaosassa vastauksia luotettavuu-den ja rehellisyyden kanssa:

Minun kavereilleni on tärkeää että kaveri on mukava..: Mi-nun mielestäni on tärkeää että oma kaveri on kiva, mukava ja hauska. Kaverin kanssa täytyy olla hauskaa viettää aikaa, pela-ta, käydä liikuntakerhoissa ja olla vaan. Kaverille täytyy myös pystyä puhumaan useimmista omista asioista.

125

Luotettavuus ja hauskuus on valttia: Ai mitäkö kaverini ar-vostavat muissa... No se, että on luotettava on hyvä juttu. On joku johon todella voi luottaa... Ja toinen pitää salaisuudet. Ja onhan se kivaa kun on joku hauska tyyppi jonka kanssa voi naureskella, samalla vatsalihaksetkin kasvaa...Huumorintajua ja luotettavuutta: Eihän siinä mittää järkeä oo, jos ihmisten pittäis tulla muka toimeen toisten ihmisten kans jotka ei oo hauskoja ja luotettavia.Huumorintajua, luotettavuutta..: Huumorintaju on tärkeä osa ainakin silloin, kun muut on huumorintajuisia. Kaverini on ainakin huumorintajuisia. Luotettavuus on kait aika tärkeä osa kans. Jos ei voi luottaa toiseen niin huonompi homma.. Sitten tähän tulee varmaan vielä ne kaikki muut perus jutut. Luotettavuus, rehellisyys jnp.

Vain muutaman kerran mainittiin vastauksissa kaveripiirin ar-vostavan henkilöä, joka polttaa ja ryyppää.

sekopää---: semmonen joka polttaa ja ryyppää joka viikonlop-pu ja on semmonen.....

Pysyvänä väittämänä hauskanpidon suhteen oli toisessa arvioin-titaulussa: ”Hauskaa pitää olla: Kaverit arvostavat sitä, että osaa pitää hauskaa. Se on suurin asia, mikä tekee nuoresta suositun”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 551 kertaa, jonka lisäksi se laitet-tiin roskakoriin 91 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 642 vastaajaa (64%), joista vain yksi seitsemästä ei henkilökohtaises-ti pitänyt asiaa kaveripiirissään merkittävänä.

126

Taulukko 19. Hauskanpito, pysyvä väittämä

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Haus-

kaa

pitää

olla

Kaverit

arvostavat

sitä, että

osaa pitää

hauskaa.

Se on

suurin asia.

mikä tekee

nuoresta

suositun.

551 146,

90

56

109 115,

88

45

408 2 91

Pojat, hauskanpito, pysyvä väittämä

127

PojatARVIOITU: 257 kertaa(jätetty arvioimatta 132 kertaa, siirretty roskakoriin 50 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 147.64, Mediaani 90.00Keskihajonta 127.50, Pienin 2, Suurin 407

TytötARVIOITU: 294 kertaa(jätetty arvioimatta 134 kertaa, siirretty roskakoriin 41 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 146.27, Mediaani 117.50Keskihajonta 104.68, Pienin 4, Suurin 408

Pojat ovat arvioineet hauskanpitoon liittyvän pysyvän vastauk-sen toisesta arviointitaulusta kaikkein useimmin. Pojille se myös

Tytöt, hauskanpito, pysyvä väittämä

128

edustaa tärkeintä arvoa, jonka he arvioivat kaveripiirissään vai-kuttavan. Ne poikien vastaukset, joissa otsikkolaatikkoa on avaa-misen jälkeen liikutettu, on siirretty arviointitaulun keskipisteen tuntumaan. Tyttöjen arvioinnit hajautuvat myös arviointitaulun keskiosiin, mutta toisaalta lähes kaikki otsikkolaatikon avanneet ovat siirtäneet vastausta ainakin hieman. Myös tytöille hauskan-pito on tärkeä arvo kaveripiirissä, joskaan ei niin tärkeä kuin re-hellisyys ja luotettavuus.

Tunnollisuus ja ahkeruus

Nuorten omissa vastauksissa ei tunnollisuutta ja ahkeruutta ole-tettu kaveripiirissä arvostettavan. Poikien vastauksissa arvoon viitataan kerran: ” koulussa: saavat hyviä numeroita todistuk-seen”.

Myös tyttöjen vastauksissa tunnollisuuteen ja ahkeruuteen liittyvä arvo mainittiin erittäin harvoin.

ahkeruus: ystäväni arvostavat ahkeruuttaParhaat kaverit!!!: Parhaat kaverit ovat kuuliaisia, huumorin-tajuisia, ystävällisiä ja luotytamuksen arvoisia...he arvostavat hyviä elämän tapoja: he eivät pidä tupakoitsi-joista ja arvostavat myös niitä jotka menestyvät koulussa tai jossain muualla.Harrastuksia, taitoja ja muutenkin luonnetta: Pari hyvää ka-veriani on todella urheilullisia ja muutenkin liikkuvat paljon ja ovat samalla hyviä ystäviä.. He käyvät säännölisesti harrastuk-sissa ja pitävät niistä kiinni..

Pysyvänä väittämänä tunnollisuuden ja ahkeruuden suhteen oli toisessa arviointitaulussa: ”Ahkeruus: Kaikki arvostavat sitä, että hoitaa hommansa ahkerasti ja hyvin”. Kaikkiaan väittämää arvi-

129

oitiin 478 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 157 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 635 vastaajaa (63%), joista nel-jännes ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa kaveripiirissään mer-kittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Ahke-

ruus

Kaikki

arvostavat

sitä, että

hoitaa

hommansa

ahkerasti ja

hyvin.

478 167,

65

27

130,5 125,

185

423 1 157

Taulukko 20. Tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

Pojat, tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

130

PojatARVIOITU: 221 kertaa(jätetty arvioimatta 145 kertaa, siirretty roskakoriin 73 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 163.62, Mediaani 119.00Keskihajonta 129.26, Pienin 3, Suurin 406

TytötARVIOITU: 257 kertaa(jätetty arvioimatta 128 kertaa, siirretty roskakoriin 84 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 171.12, Mediaani 140.00Keskihajonta 121.46, Pienin 1, Suurin 423

Ahkeruuteen liitetty pysyvä vastaus arvostetaan korkealle sekä tyttöjen että poikien keskuudessa. Pojat vetävät vastauksen ros-

Tytöt, tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

131

kakoriin harvemmin kuin tytöt ja myös siirtävät otsikkolaatikon useammin keskipisteen tuntumaan. Tulos poikkeaa merkittäväs-ti nuorten omista vastauksista, joissa ahkeruuteen ei juuri vii-tattu. Yhtenä mahdollisena selityksenä voi olla, että ”homman hoitaminen hyvin” tulkitaan eräänlaiseksi työpätevyydeksi, joka kertoo työtaidoista ja siitä, onko nuori valmis tekemään työtä ja tekeekö hän työnsä hyvin. Vastausta saatetaan tulkita myös luo-tettavuudeksi: se tehdään mitä luvataan. Voi myös olla, että ahke-ruuteen liittyvä arvo ei ole päällimmäisenä mielessä kaveripiiriä miettiessä ja jää täten pois lyhyeksi kutistuneista vastauksista.

Suvaitsevaisuus

Poikien vastauksissa suvaitsevaisuus oli yhtäältä harvoin mainit-tu mutta toisaalta erittäin selväsanaisesti ilmaistu arvo.

he ymmärtävät että kaikki ovat erillaisia: he ymmärtävät että kaikki ovat erillaisia ja he antavat heidän olla yksilöitä omassa persoonassaanKaverini arvostavat...: ihmisiä jotka eivät kovistele, osallistu tyhmyyden tai ilkivallan tekemiseen. He arvostavat tervettä järkeä ja toisten huomioon ottamista.on hyvä arvostaa toisia: on hyvä arvostaa toisia ihmisiä vaik-ka ei olekkaan välttämättä itseään parempia jossakin asiassakaverin tunnistaa siitä miten hän käytäytyy: minun kaverit osoittavat kunnioitusta toista kohtaan ja siitä tiedän heidän orvostavan kavereitaanymmärtäväisyyttä: kaverit jotka ymmärtävät asioita ja niille voi kertoa tärkeitä asioita.

Parissa suvaitsevaisuuteen liittyvässä vastauksessa käsitellään kiusaamista: vähintäänkin pitää olla kiusaamatta, mielellään puuttua kiusaamiseen. Kiusaamista ei luultavasti kysymyksen

132

positiivisesta muodosta johtuen mainittu juuri lainkaan nuorten omissa vastauksissa, ja kaikkiaan aineisto tuntui liikkuvan kau-kana siitä väsymyksen, masennuksen ja uupumuksen instituuti-osta, jollaisena koulu päivän julkisuudessa usein esitetään.

Rehellisyyttä, hauskuutta ja sitä ettei kiusaa muita: Kaveri-ni pitävät rehellisyydestä, elikkä ettei valehtele kiperissäkään tilanteissa. Hauskuuson luku itsessään kaverissa, mutta se ei todellakaan ole pakollinen vaan plussa sinänsä.... kyllä vaka-vakin ihminen voi olla omalla tavallaan hauska... ja tärkeintä on ettei kaveri kiusaa muita ihmisiä, koska sellaisen kaverin kanssa ei ole aina niin hauska olla..Kaverini arvostavat...: ihmisiä jotka eivät kovistele, osallistu tyhmyyden tai ilkivallan tekemiseen. He arvostavat tervettä järkeä ja toisten huomioon ottamista.puolustamaan muita: eivät kiusaa ja puolustavat kiusattuja (sellaisia ei kyllä meidän koulussa ole)

Lyhyiden vastausten tulkitsemisessa ilmenevät vaikeudet kitey-tyvät seuraavassa suvaitsevaisuuteen liittyvässä pojan vastauk-sessa. Onko kyse monikulttuurisuuden etujen sisäistämisestä vai viittaako vastauksen lopussa oleva hymiö siihen, että on olemas-sa vastakkaisen sukupuolen edustajia?

Erilaisuutta: noh, erilaisuus on kuitenkin tärkeä asia, en kom-mentoi enempää ;D

Tyttöjen vastauksissa suvaitsevaisuus esiintyy useammin kuin poikien vastauksissa. Toisaalta lähes kaikki suvaitsemattomuu-teen liittyvät vastaukset ovat myös tyttöjen kirjoittamia.

Kun joku on ns. ”kaikkien kaveri”: Kaverini arvostavat sitä, kun he näkevät että joku henkilö pystyy olemaan kaikkien ka-veri, vaikka he olisivat todella erilaisia. On mukava nähdä että

133

hän tulee toimeen kaikkien kanssa eikä tuomitse ketään.kaverit arvostaa....: kaverit arvostaa kaikenlaisia ihmisiä... te-kivät he mitä vain kaikki on tasa-arvoisia.....Positiivisuus: Nuoret, ketkä tulevat toimeen monien ihmisten kanssa eivätkä puhu kenestäkään kakkaa.Luonteen piirteet..: Ystävällisyys, huumorintaju, ottaa muut huomioon, ei kiusaa ym.. Tulee toisten kaa toimeen..luotettavuutta...ymmärrystä...: mielestäni luotettavuus on hyvin tärkeä asia... ja sitä myös että ymmärtää toista ja toisen tavotteet yms.................... arvostan myös sellaista että osaa ot-taa huomioon toisen tavoittee. ja mielenkiinnot......Hyväksyy kaikki ihmiset: Hyväksyy ihmiset, vaikka he olisi-vat erilaisia, eivätkä mitään maailman täydellisimpiä ihmisiä.Hyvä kuuntelija, tukija: Kuuntelee huolet ja murheet, auttaa niissä myös. Ei välitä kaverin ulkonäöstä ja arvostaa ystävää.Erilaisuus!: Minulla ja kavereillani ei ole mitään yhteistä olemme kaikki täysin erilaisia, ulkoisesti ja sisäisesti, ja se pitää meidät yhdessä. Arvostamme sitä jos joku on löytänyt oman tyylinsä eikä kulje massan mukana. Jokainen on meistä on erilainen ja se tekee keskusteluistamme hauskoja kun jo-kaisella on oma mielipide ^^Paras ystäväni arvostaa ihmisiä juuri sellaisena kuin ovat: Esimerkiksi hän ei koskaan arvostele vaatteitani tai sitä mitä musiikkia kuuntelen. Jotkut ei niin hyvät kaverini joskus pilkkaavat minua, kun kuuntlen jotain sellaista mitä he eivät kuuntele.hyväsydämisyys luotettavuus: jokaisella ihmisellä on sydän mutta on eri asia kuka käyttää sitä ja miten...Hyväsydämisyys on tärkeää. erilaiset ihmiset pitää hyväksyä ja kaikissa on vir-heitä, mutta niitä ei voi aina muokata vaikka nuoriin vedotaan median kautta mitä erillaisten asioiden kautta...erilaisuus on tärkeää ja tosi IN ! :)yhteistyökykyinen, ystävällinen: pitää ainakin yrittää tulla kaikkien kanssa toimeen

134

Kvarit on tärkeitä!: Meindän kaveriporukassa ei pahemmin ulko-näköä katsota. Luonnetta ennemminkin. Ja ketään ei syrjitä jne. :DSellaisia että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on: Osaa pitää salaisuudet ja lupaukset. Ei valehtele, auttaa ja opastaa vaikeissa asioissa. Jos kaveri on erilainen kuin muut osaa hy-väksyä hänet niin kuin toisetkin.

Paria poikkeusta lukuun ottamatta vain tyttöjen vastauksissa mainitaan ulkonäkö. Suvaitsevainen kaveripiiri koostuu hen-kilöistä, jotka eivät välitä kaverin ulkonäöstä – ainakaan sitä ei ”pahemmin katsota”. Mainintoja ulkonäöstä on melko vähän verrattuna meneillään oleviin keskusteluihin ulkonäköpaineista ja tietoon, että nuoruusiässä ulkonäöllä on suuri merkitys minä-käsitykselle (ks. Aapola 2001; Välimaa 2001). Usein vertaisten hyväksyntää kuvaavat mm. nuoren tuntemukset siitä, kenestä on helppo pitää, kenellä on romanttista vetovoimaa ja kenellä on seurustelusuhde. Mielenkiintoista on, että kaveripiirin arvostuk-sia pohtiessa ei viitata vastakkaiseen sukupuoleen tai sen oletet-tuihin vaateisiin kuin pari kertaa.

ulkonäkö: jos nyt jätkistä puhutaan...!kunnon muotoja :D:D:D:D:D:D:D:DDXDXDXDXDXDXDXDluonnetta ja vähän ulkonäköä: luonne on tärkeä kaikkien mie-lestä. Eri ihmiset tykkää erilaisista ihmisistä. Mutta jotkut kat-sovat myös minkä näköinen henkilö on. Jos henkilö on kaunis niin sen kanssa halutaan enemmän olla ja pyritään suosioon. hyvännäköinen: jos joku on erittäin hyvänäköinen hän saa paljon kavereita ja paljon ihailijoita. Hänestä aletaan puhua paljon ja kohta hän on todella suosittu :)lihaksiaPelimies/Pelinainen: huumoria.hyvä beba. ja ymmärtää ystäviä.

Pysyvänä väittämänä suvaitsevaisuuden suhteen oli toisessa ar-viointitaulussa: ”Että on suvaitsevainen: Että antaa olla muiden

135

omanlaisiaan. Jotta kuuluu porukkaan ei tartte olla samanlai-nen”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 477 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 145 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 622 vastaajaa (62%), joista neljännes ei henkilökohtaisesti pitä-nyt asiaa kaveripiirissään merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Että

on su-

vait-

sevai-

nen

Että antaa

muiden olla

omanlaisi-

aan. Jotta

kuuluu

porukkaan,

ei tartte olla

samanlaia-

nen.

477 143,

46

54

108 109,

48

71

406 4 145

Taulukko 21. Suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

Pojat, suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

136

PojatARVIOITU: 196 kertaa(jätetty arvioimatta 151 kertaa, siirretty roskakoriin 92 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 148.67, Mediaani 108.00Keskihajonta 117.04, Pienin 5, Suurin 399

TytötARVIOITU: 281 kertaa(jätetty arvioimatta 135 kertaa, siirretty roskakoriin 53 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 139.84, Mediaani 108.00Keskihajonta 103.74, Pienin 4, Suurin 406

Suvaitsevaisuuteen keskittyvä pysyvä vastaus on kaveripiirin ar-vostuksiin keskittyvässä arviointitaulussa samansuuntainen kuin ensimmäisessä arviointitaulussa. Tytöt arvioivat vastauksen kol-

Tytöt, suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

137

manneksen useammin, siirtävät roskakoriin puolet harvemmin ja kaikkiaan vaikuttavat luovan suvaitsevaisemman ilmapiirin kuin pojat.

Suvaitsemattomuus

Suvaitsemattomuus viittaa arvona erilaisuuden hyljeksimiseen mutta myös turvallisuushakuisuuteen ja pakkoon olla samanlai-nen. Poikien vastauksista vain yhdessä korostettiin samanlaisuu-den arvoa: ”samanlainen kuin toiset”.

Tyttöjen vastauksissa on useita viittauksia suvaitsemattomuu-teen. Ensinnäkin vastauksissa esiintyy paineita olla samanlainen tai ”muodissa mukana”. Henkilön täytyy ja pitää olla jotakin, esi-merkiksi huumorintajuinen tai iloinen, tullakseen hyväksytyksi.

Ystävällinen: Täytyy olla ystävällinen muille.ulkonäköä,luonnetta,luotetavuutta: että on ”muodissa mukana”,täytyy olla kiva ja sosiaalinen, luotettava jos meinas ystävystyäHuumorintaju: Pitää olla huumorintajua että voi saada arvos-tusta kaveripiirissä (ainakin meidän).Kokoajan hauskaa: Pitää olla kokoajan hauskaa ei saa olla masentunut tai huonolla tuulella.. pitää olla mieliksi..

Toisekseen tyttöjen vastauksissa suvaitsemattomuus ilmenee sa-mankaltaisuuden vaateena, ”tyhmänä” olemista pitää ehdottomasti välttää. Esimerkiksi hillittömäksi paisuva hauskanpito tai huonot vitsit saattavat leimata ja saattaa herjaamisen kohteeksi. Kyse lie-nee vastaajien paheksumasta ”esittämisestä”, yrityksestä olla jotain muuta kuin mitä on: jos yrittää ja epäonnistuu, on tyhmä.

138

Ernut: Ns. ”kaverini” kait arvostavat jokseenkin samanlaisia ihmisiä kuin he itse ovat. Ainakin heidän piireihinsä pääsee tekemällä jotain heille tyypillistä, kuten katsomalla anime tms. Rupeamalla ”ernuksi” eli ns. erilaiseksi nuoreksi. Elikkä siis porukkaan pääseminen vaatii jonkinlaisia muutoksia itsessä.hauskanpitäminen: osaa pitää hauskaa, muttei oo tyhmäsamalaisuutta kuin he itse: jos he ovat itse muodikkaita niin he pitävät toisistakin nuorista jotka ovat muodikkaita tai jos itsellään on hyvä huumorintaju niin he pitävät nuorista joilla on kans hyvä huumorintajuno ne arvostaa luotettavuutta ja hauskuutta..: ei ne kauheesti katso ulkonäköä.. ainakin luulen niin, minä itse en niin hir-veästi välitä ulkonäöstä. tuntuu että eniten he arvostavat ih-mistä joka osaa olla avuksi ja ymmärtäväinen, ja no en tiedä onko se niin kyky olla hauska jne..hauskuus: että on hauska ja kiva ja ystävällinen. vitsejä kunni-oitetaan ja niille nauretaan. kannattaa muistaa ettei kerro tyh-miä vitsejä jolloin kunnioitus laskee ja aletaan haukkumaan.

Pysyvänä väittämänä suvaitsemattomuuden suhteen oli toisessa arviointitaulussa: ”Sitä että ei erotu joukosta: Olemalla saman-lainen niin semmoisilla on monesti paljon kavereita.”

Kaikkiaan väittämää arvioitiin 248 kertaa, jonka lisäksi se lai-tettiin roskakoriin peräti 426 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 674 vastaajaa (67%), joista lähes kaksi kolmesta ei henkilö-kohtaisesti pitänyt asiaa kaveripiirissään merkittävänä.

139

Taulukko 22. Suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Sitä

että ei

erotu

jou-

kosta.

Olemassa

samanlai-

nen niin

semmoisilla

on monesti

paljon

kavereita.

248 217,

88

31

249 117,

79

47

440 10 426

Pojat, suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

140

PojatARVIOITU: 133 kertaa(jätetty arvioimatta 127 kertaa, siirretty roskakoriin 179 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 201.89, Mediaani 219.00Keskihajonta 121.41, Pienin 11, Suurin 433

TytötARVIOITU: 115 kertaa(jätetty arvioimatta 107 kertaa, siirretty roskakoriin 247 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 236.37, Mediaani 264.00Keskihajonta 110.63, Pienin 10, Suurin 440

Suvaitsemattomuus ei arvona ole tyttöjen kaveripiireissä lain-kaan merkittävä. Vain äärimmäisen harva on siirtänyt vastauk-

Tytöt, suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

141

sen arviointitaulun keskipisteen tuntumaan. Se ydinjoukko, joka on sirontakuviosta havaittavissa ensimmäisessä arviointitaulus-sa, puuttuu nyt täysin. Roskakoriin siirtäneitä on tuplasti arvion tehneitä enemmän. Myös poikien arvioinneissa suvaitsematto-muus laitetaan usein roskakoriin. Vastauslaatikkoa siirtäneistä kuitenkin lähes neljäsosa arvioi kaveripiirinsä arvostavan sitä, ettei erotu joukosta. Tulos on ristiriidassa sekä itse kirjoitettujen että eniten roskalaatikkoon siirrettyjen vastausten kanssa (ks. taulukko 23).

Muut

Luokassa muut ovat sellaiset vastaukset, joissa ei pidetä kysy-mystä vastauksen arvoisena tai pilaillaan (18):

”suosituimmat siat on hyviä: joooo ei kiinnosta” ei tiedetä mitä kaveripiirissä arvostetaan (6): ”en oo kyselly”arvostetaan, että osaa jotain määrittelemättä tarkemmin mitä (4): ”jos on hyvä jossain jutussa”ei ymmärretä kysymystä (7), vaan kerrotaan edelleen omista vahvuuksista tai siitä mitä itse arvostaa muissa nuorissa

Yhteenveto

Arviointitaulussa vastaajat noudattavat johdonmukaisesti samaa linjaa kuin ensimmäisen arviointitaulun suhteen, eli rehellisyys ja luotettavuus sekä sosiaaliset taidot korostuvat. Pojat arvioivat kuitenkin kaveripiirissä arvostettavan eniten huumorintajua ja hauskuutta. Tyttöjen arvioinneissa hauskuus arvona tuli heti re-hellisyyden ja luotettavuuden jälkeen.

Poikien vastaukset ovat toisen tyylisiä kuin ensimmäisessä kysymyksessä. Tuolloin korostettiin omaa osaamista ja kerrot-

142

tiin vahvuuksista pääasiassa toiminnan ja tekemisen kautta. Nyt korostuvat osaamisen (27%) lisäksi luonteenpiirteet: rehellisyys ja luotettavuus (28 %) sekä huumorintaju, hauskuus ja muka-vuus (28%). Mainintoja saivat myös ulkonäkö, suvaitsevaisuus, savuttomuus ja terveet elämäntavat sekä katu-uskottavuus ja tupakanpoltto. Noin joka kymmenennessä vastauksessa asia lyötiin lekkeriksi, muutama ei ollut pohtinut asiaa tai se ei heitä kiinnostanut.

Tyttöjen vastaukset ovat jälleen poikien vastauksia monisanai-sempia ja tytöt ovat myös vastanneet poikia useammin. Tyttöjen vastauksissa osaamiseen viitattiin erittäin harvoin (14), jonka si-jasta korostuivat luonteenpiirteet: rehellisyys ja luotettavuus (52 %) sekä huumorintajua, hauskuutta ja mukavuutta (32 %). Ul-konäkö (10%) mainittiin vastaajien määrään suhteutettuna kol-me kertaa useammin kuin poikien vastauksissa. Puolessa näistä vastauksissa käsiteltiin tosin sitä, että ulkonäkö ei ole merkittävä tekijä kaveripiirin keskuudessa. Sisäinen kauneus ja erityisesti ”luonne” korostuivat tyttöjen vastauksissa: omana itsenä olemi-nen ja oman sekä muiden erilaisuuden kunnioittaminen maini-taan viidenneksessä tyttöjen vastauksista, vastausten määrään suhteutettuna neljä kertaa useammin kuin poikien vastauksissa.

Tarkasteltaessa arviointitaulun kymmentä – nuorten itsensä kirjoittamaa – useimmin arvioitua ja roskakoriin siirrettyä vas-tausta otsikkotasoillaan havaitaan, että rehellisyyttä ja luotet-tavuutta pidetään tärkeinä arvoina kaveripiirissä. Hauskuus ja huumori korostuvat erityisesti poikien arvioinneissa. Roskako-riin siirretyt asiat sen sijaan eroavat toisistaan suuresti: tytöt ar-vioivat ulkonäön ja pojat samankaltaisuuden olevan kaveripiiris-sä merkityksettömiä asioita. Poikien roskakoria leimaa kuitenkin yhtäläisyys eniten arvioituihin asioihin, esimerkiksi rehellisyys ja savuttomuus ovat hieman yllättäen sekä eniten arvioitujen että eniten roskakoriin vedettyjen joukossa.

143

Taulukko 23. Arviointitaulun ”Mitä ominaisuuksia kaverisi ar-vostavat toisissa nuorissa” kymmenen eniten arvioitua sekä roskakoriin siirrettyä vastausta.

Tytöt, 10 eniten arvioituaYstävän pitää osata kuunnellaKaverini arvostavat rehelli-syyttä ja luotettavuutta.luottamusrehellisyysuskollinen, rehellinen, autta-vainen, ilonen, positiivinen.kaverini arvostavat muissa nuorissa eniten rehellisyyttähuumorintajuinen, eikä suutu ilman syytä,eikä valehteleLuotettavuusrehellisyyttäystävällisyys

Pojat, 10 eniten arvioituarehellisyyttäEttä on luotettava ja rehelli-nenkohteliaisuutta!!iloinen ja huomaavainenHumoristisuutta :DMinun kavereilleni on tärkein-tä että ei polta.hauskuuskiva hauska ja huumorintajui-nenettä on mukava ihminenhyvä tyyppi, huuomoria

Tytöt, 10 enitenroskakoriin siirrettyäurheilijoitaUrheilijaantaminenUlkonäköä tietenkin.jokukareilu, nihtaussuosituimmat siat on hyviäkaunis/komeakai sitä että on hyvä tietokone-jutuissalihaksia

Pojat, 10 eniten roskakoriin siirrettyäsamanlainen kuin toisetSuosituimmat kaverinit ovat hyviä rehellisyydessä.ErnutKaverini arvostavat ystävälli-syyttä.SamankaltaisuusRikas, ei homo, osaa käyttää konetta, osaa pelata eri pelejäkaverini arvostavat muissa nuo-rissa eniten ettei ne tupakoisamalaisuutta kuin he itseSuosituimmat kaverini ovat hyviä kaikessano reheellisyyttä kai?

144

Mitkä ominaisuudet nuorissa ovat tärkeitä aikuisille

Nuoruudelle on asetettu erilaisia kehitystehtäviä. On irrottaudut-tava lapsuuden vanhemmista, jolloin on pohdittava ja kokeiltava itse omia asenteita, tietoja ja toimintamalleja. Tällöin vanhem-mat halutaan nähdä ripustautuneena luomaansa sääntö- ja arvo-maailmaan. On luotava uusia suhteita ikäkumppaneihin, jolloin on tärkeää kuulua johonkin kaveripiiriin tai olla ainakin jollekin tärkeä ystävä. Ikätoverit auttavat jäsentämään ja suhteuttamaan itseä muuhun maailmaan ja vastaamaan kysymykseen olenko riittävän hyvä. On hyväksyttävä oma fyysinen olemus ja omak-suttava sukupuoliroolit, jolloin muutosten seurauksena nuoresta kasvaa aikuinen. Kodin tärkein merkitys liittynee tähän: nuoren itsetunnon tukeminen, arvomaailman antaminen, kehityksen turvaaminen ja valvominen.

Aineistossa on varsin yhdenmukainen oletus aikuisten ja nuor-ten suhteesta. Aikuiset valvovat ja edellyttävät. Aikuisille tärkeää on vastaajien mukaan rehellisyys ja luotettavuus sekä kohtelias käytös. Samalla mahdollistetaan rajojen turvallinen tunnustele-minen ja venyttäminen. Aineistossa ei viitata juurikaan aikuisten tukeen, mikä saattaa johtua kysymysasettelusta. Eräs vastaaja ei ole ymmärtänyt kysymystä mutta päätyy silti kuvaamaan muita vastauksia vastaavan sisällön, toisesta näkökulmasta vain.

Huolehtivainen, ei liian tarkka, iloinen, osaa kiittää lasta: On kiva kuulla äidiltä jotain positiivista, eikä aina samaa: ’Sinun pitäisi vielä siivota huone ja tehdä läksytkin, etkä saisi aina vaan istua koneella jne..’ Toki äidiltä pyydetään huolehtimista, sillä nuori tarvitsee vielä aikuisen apua. Mutta liika nipottami-nen ärsyttää varmasti jokaista.

145

Kolmannen arviointitaulun otsikkona oli ”Mitä näistä asioista ai-kuiset arvostavat nuorissa”. Teksti arviointitaulun keskipisteessä oli: ”Tuntemani aikuiset arvostavat tätä nuorissa”. Koko arvioin-titaulun on jättänyt avaamatta jo 17 prosenttia pojista ja 12 pro-senttia tytöistä eli he eivät ole arvioineet ainoatakaan vastausta. Myös itse kirjoitettujen vastausten määrä on tytöillä hieman vä-hentynyt, mutta vastausprosentin putoaminen on huomattavasti vähäisempi kuin ensimmäisen ja toisen kysymyksen välillä. Poi-kien vastausten määrä on puolestaan noussut yhdellä.

Sosiaaliset taidot ja huolenpito

Sekä poikien että tyttöjen vastauksista kysymykseen ”mitkä ominaisuudet nuorissa ovat tärkeitä aikuisille” noin joka kym-menennessä mainittiin sosiaalisuus, ystävällisyys, huolenpito tai auttaminen.

auttaminen: Nuoret ovat hyviä pikku apulaisia äiteille ja iseil-le.Tytöt auttvat äitiä naisten hommissa ja meihet ovat isän apuna miesten hommissaavulias, rehellinen ja kohtelias: hän on auttavainen, ei puhu ”paskaa” ja on aika kohelias.suhteita muihinkäytös, hyvät tokarit, kokeet: vanhemmat pitää kun käyttäy-tyy hyvin ja auttaa eri askareissaauttavaisuusHuolehtimista: Osaan huolehtia asioistani itse ja myös sisa-rusteni asioistasosiaalisuus: osaa keskustella asiallisesti vanhemmen henki-lön kanssasosiaaline avoimuus

146

Tyttöjen vastauksissa sosiaalisuus mainitaan ainoastaan kol-mesti ja auttaminen muutaman kerran, mutta teemaan viitataan pääosin ystävällisyytenä. Pääosa tyttöjen vastauksista liittyy ah-keruuteen ja tunnollisuuteen sekä aivan erityisesti hyvään käy-tökseen sekä rehellisyyteen ja luotettavuuteen. Myös auttamiseen liittyvät maininnat kytkeytyvät vastauksissa lähes poikkeuksetta kohteliaisuuteen tai rehellisyyteen. Vain harvoissa tyttöjen vas-tauksissa sosiaalisuus ja ystävällisyys nousevat keskeisimmäksi arvoksi. Tyypillisempää on, että avuliaisuus ei vaikuta nousevan niinkään omasta auttamisen halusta kuin vanhempien edellyt-tämänä.

Huolehtivaisuus, kohteliaisuus, auttavaisuus: Aikuisten mie-lestä on kiva, että heitä auttaa ja että on kohtelias. Ja omista asiosta on huolehdittava hyvin.hyviä puolia: luotettava ja rehellinen, auttavainennuoret: luottamus ja että auttaa aina välillä pienissä asioissa ja tietysti myos rehellisyys..auttaminen ja rauhallisuus..: musta tuntuu että jos auttaisi vanhempia ja ottaisi heitä huomioon ja ei koko ajan olisi va-littamassa jostain vaikka että kun ei ole rahaa yms, ilman ettei ole sen eteen tehnyt sitten töitä..avuliaisuus: aikuisia pitää auttaa..Kiltteys, avuliaisuus ja rehellisyys: Olen itse huomannut, että ainakin oman lähipiirini aikuiset arvostavat: nuoria jotka eivät polta tai juo sekä niitä jotka auttavat toisia ja ovat rehellisiä aisioista.Sosiaalisuus ja auttavaisuus ovat aikuisille tärkeitä: Nuoren pitää osata keskustella aikuisen kanssa siististi ja kuunnella myös aikuista. Vanhemmat ihmiset tykkää kun niitä aute-taan..kaikkien kans toimeen tuleva ja vastuullinenrehellisyys: ystävällisyys, rehellisyys ja auttavaisuus

147

rehellisyys: avuliaisuusrehelisyyttä: Nuorten pitäisi auttaa ja olla kohteliaitaNuoret auttavat vanhempia ihmisiä..: Nuoret saavat vanhem-mat ihmiset tuntemaan itsensä nuoriksi ja auttavat heitä heille vaikeissa tilanteissa..

Aikuisten ja nuorten välille tuotetaan erontekoa myös muissa vastauksissa. Aikuiset patistelevat ja haluavat nuorten liikkuvan ”hyvässä seurassa”, välttäen ”huonoja kaveriporukoita”. Vaikka vastauksissa ymmärretään aikuisten haluavan ”nuorten parasta” ja odotusten olevan kohtuullisia, esiintyy vastauksissa tiettyä ky-seenalaistamista. Oikeanlainen kaveripiiri tai syrjään jääminen koetaan vastauksissa aikuisia huolestuttavaksi. Vain kahdessa vastauksessa mainittiin, että aikuiset arvostavat yhdessä vietet-tyä aikaa.

Ahkeria, tunnollisia ja muuta...: Aikuisista on tärkeää, että nuori on ahkera ja tunnollinen ja menestyy koulussa. Ainakin siksi ne patistaa lukemaan koulujuttuja. Vanhemmat tahtoo lapsesta sellaista kavereiden kesken suosittuakin, sillä he eivät jaksa katsoa lasta yksin. (Varmaan...) Luonnettakin aikuiset katsoo; tyypilliset valittaja teinit tympii, kunnolliset ahke-rat on hyvii. Musta tossa on jotain väärää, mutta en vaan tiiä mitä...urheilua ja viettää niittenkaa vapaa aikaaaei pelaa liikaa

Patistelemisen seurauksena sosiaalisuus lähestyy arvona tunnol-lisuutta. Kiltti, kunnioittava, sovinnollinen, myöntyvä, hiljainen, tottelevainen ja palvelevainen tulkitaan merkeiksi eräänlaisesta sopeutuvaisuudesta tai jopa alistumisesta. Sukupolvikuilua tai kapinaa eivät vastaukset kuitenkaan hengi, korkeintaan aikuis-ten suhtautuminen koetaan ärsyttäväksi.

148

”Kiltteyttä”: Olen ollut aina aika kiltti lapsi, en ole kiroillut, en kiusannut, yrittänyt aina parhaani koulussa, en kiukutellut vanhemmille. Tästä he ovat tosin luoneet ihan oman käsityk-sensä että olisin sopeutuvainen melkein jokaiseen heidän pää-hänpistokseensa, joka on toisinaan aika ärsyttävää.

Pysyvänä väittämänä sosiaalisten taitojen ja huolenpidon suh-teen oli kolmannessa arviointitaulussa: ”Sosiaalisuus: Ystävälli-syyttä ja muiden auttamista arvostetaan”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 514 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 79 ker-taa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 593 vastaajaa (59%), joista joka seitsemäs ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa aikuisten sil-missä merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Sosi-

aali-

suus

Ystävälli-

syyttä ja

muiden

auttamista

arvoste-

taan.

514 151,

90

66

107 119,

60

18

416 3 79

Taulukko 24. Sosiaaliset taidot ja huolenpito, pysyvä väittämä

149

Pojat, sosiaaliset taidot ja huolenpito, pysyvä väittämä

Tytöt, sosiaaliset taidot ja huolenpito, pysyvä väittämä

150

PojatARVIOITU: 219 kertaa(jätetty arvioimatta 140 kertaa, siirretty roskakoriin 54 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 158.07, Mediaani 105.00Keskihajonta 125.87, Pienin 3, Suurin 416

TytötARVIOITU: 295 kertaa(jätetty arvioimatta 134 kertaa, siirretty roskakoriin 25 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 147.33, Mediaani 111.00Keskihajonta 114.51, Pienin 4, Suurin 407

Sirontakuvioissa sukupuolten väliset erot ovat hyvin samanlaisia kuin ensimmäisessä arviointitaulussa, joka käsitteli vastaajien arvioita muista ihmisistä. Sosiaalisuuden koetaan olevan tärkeä arvo aikuisten arvioidessa nuorta. Tyttöjen ja poikien välinen ero on jälleen pieni. Erona ensimmäisen arviointitaulun sirontaku-vioon on pienempi roskakoriin siirtämisten määrä sekä tyttöjen arvioinnin hajonta keskipisteen tuntumassa. Yksi selitys voi liit-tyä vastaajakatoon. Tässä kyselylomakkeen vaiheessa ne vastaa-jat, jotka aiemmin siirsivät sosiaalisuuteen liittyvän vastauksen roskakoriin, ovat voineet jättää koko arviointitaulun koskematta (pojista 84, tytöistä 60).

Suorittaminen ja pärjääminen

Poikien vastauksista 21 prosentissa käsiteltiin menestymistä, ty-töillä vähemmän. Esimerkiksi koulumenestys liittyy tyttöjen vas-tauksissa enemmän ahkeruuteen ja tunnollisuuteen kuin menes-tymiseen ja kunnianhimoon. Aikuisten koetaan olevan myös tässä

151

suhteessa varsin maltillisia odotuksissaan. Muutamia poikkeuksia toki on. Seuraavassa on esimerkkejä poikien vastauksista.

no tottakai matikka sun muut: ei jumalauta mun vanhan ai-kaset vanhempani ajattelele mitään muuta ku sitä koulua.taito ja tietoettä on hyvä koulussakoulumenestystä: Vanhemmat arvostavat eniten koulume-nestystä.Menestyminen koulussa: Aikuisille ehkä yksi tärkeimmistä asioista lapsissa on koulussa menestyminen.. Ainaskin minun näkemyksestä...oppiminen: jos on hyvä koulussa aikuisetarvostavat sitä pal-jonpänttäämistä..: pänt..pänt..pänt..pänttäystä..Hyvistä koulunumeroistakuolu menestys: että saa kymppejäkoulunkäynti: 10 ka.Opiskelu: Vanhemmat kannustavat nuorta saamaan hyvän ammatin opiskelemalla..hyvä koulumenestyskouluarvosanatkoulu menestyttä: Aikuisten mielestä on tärkeää että nuori pärjää koulussa.

Lisäksi poikien vastauksissa mainitaan itsenäistyminen ja omien vahvuuksien löytäminen. Eräässä vastauksessa arvellaan aikuis-ten arvostavan ”rehtiä ja itsekästä”, mikä voi yhtä hyvin olla kir-joitusvirhe kuin signaali tulevasta.

Tyttöjen vastauksissa on pärjäämisen ja suoriutumisen suh-teen sama sävy kuin poikien vastauksissa. Koulumenestys koe-taan mittariksi, jota aikuiset edelleen seuraavat ja jonka pohjalta he tekevät päätelmiään nuorista.

152

Äly: Jos nei pärjää koulussa niin aikuiset aattelee että onpa turhanpäiväsiä ihmisiä.Että olisi ”kunnollinen”: Hoitaisi elämän ja koulut kunnialla ja vanhemmat myös arvostavat suuresti, jos lapsi menestyy elämässään, eikä heittäysy ranttaliksi. Mutta jokainen valitsee oman tiensä mitä elää. Ja käytöstavat ovat myös tärkeitä.hyvä koulussa: saa kokeista hyviä numeroita ja hyvän toikka-rin.nuorten halu menestyä on aikuisille hyvä juttu: kun nuori ha-luaa menestyä koulussa ja jatkaa peruskoulun jälkeen opinto-ja ja haluaa joksikin, se on aikuisten mielestä hyvä.vanhemmat arvostaa minussa koenumeroita: kun joskus tulee hyvä numero kokeessa niin ne arvostaa minua.rehellisyys, luotettavuus...: Vanhemmat haluavat että nuo-ret käyvät kunnolla koulua että pääsisivät hyvään ammattiin. Vanhemmat haluavat että heille ollaan rehellisiä ja että luotet-tavuus nuoreen säilyy.Kiltteys: Vanhempani arvostavat jos olen ”täydellinen” eli joka vanhempien unelma lapsi. Pitää olla hyvä koulussa.olla hyvä koulussa: mun vanhemmat ainakin haluu et nuoret on hyvii koulus ja et ne sais hyvii numeroit kokeist ja testeistVarmasti käytös merkitsee eniten: VAnhemmat ihmiset ar-vostavat, jos joku nykynuorisosta osaa vielä ykypäivänä ter-vehtiä tai tulee avaamaan ovea. Koulumenestys on edelleenkin aikuisille mittari hyvästä ihmisestä.Aikuisille on tärkeää, että lapsi on älykäs ja ystävällinen: Ai-kuiset haluavat lapsia, jotka pärjääävät koulussa ja heitä myös arvostetaan. Myös se että lapsi on ystävällinen ja kiltti muille on hyvä asia.

Tyttöjen vastauksissa on myös muutama maininta menestymi-seen ja kunnianhimoon liittyen.

153

urheilullinen: pärjää kilpailuissa ja jaksaa harjoitellaaktiivinen: on kiinnostunut harrastuksesta ja hyvä siinäesteratsastajan kilpauraAikuisille tärkeää on nuoren pärjääminen elämässä: Aikui-set arvostavat nuoressa omaa selviytymiskykyä, ja halua päih-teettömään elämään. Työpaikan saanti on tärkeätä, ja kertovat nuoren kasvamisesta aikuiseksi.

Pysyvänä väittämänä suorittamisen ja pärjäämisen suhteen oli kolmannessa arviointitaulussa: ”Pärjääminen: Aikuiset arvosta-vat koulumenestystä ja sitä, että on periksi antamaton ja suoriu-tuu hyvin annetuista tehtävistä.”

Kaikkiaan väittämää arvioitiin 510 kertaa, jonka lisäksi se lai-tettiin roskakoriin 97 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 607 vastaajaa (61%), joista joka kuudes ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa aikuisten silmissä merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Pär-

jäämi-

nen

Aikuiset

arvostavat

koulume-

nestystä ja

sitä, että

on periksi

antamaton

ja suoriu-

tuu hyvin

annetuista

tehtävistä.

510 160,

06

67

120 122,

56

61

420 4 97

Taulukko 25. Suorittaminen ja pärjääminen, pysyvä väittämä

154

Pojat, suorittaminen ja pärjääminen, pysyvä väittämä

Tytöt, suorittaminen ja pärjääminen, pysyvä väittämä

155

PojatARVIOITU: 230 kertaa(jätetty arvioimatta 124 kertaa, siirretty roskakoriin 59 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 169.15, Mediaani 127.00Keskihajonta 127.47, Pienin 4, Suurin 420

TytötARVIOITU: 280 kertaa(jätetty arvioimatta 136 kertaa, siirretty roskakoriin 38 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 152.61, Mediaani 114.50Keskihajonta 117.86, Pienin 4, Suurin 403

Tytöt arvioivat aikuisten arvostavan nuorissa suorittamista ja pärjäämistä enemmän kuin pojat. Molemmat ovat jättäneet suunnilleen yhtä usein otsikkolaatikon joko avaamatta tai sitten siirtämättä. Pojat ovat kuitenkin siirtäneet pysyvän vastauksen roskakoriin useammin kuin tytöt. Tulokseen saattaa vaikuttaa pysyvän vastauksen viittaus koulumenestykseen, mikä vaikuttaa sekä itse kirjoitettujen vastausten että muiden kouluun liittyvien arviointien valossa olevan tytöille keskeisempi aikuisten arvos-tuksen lähde kuin pojille. Toisaalta otsikko ohjaa pitkälti vas-tauksen tulkintaa ja oletettavaa on, että ainakin osa vastaajista arvioi aikuisten arvostavan periksi antamattomuutta.

Tekeminen ja osaaminen

Kun vastaajat pohtivat missä asioissa ovat hyviä, he tuottivat vahvuutensa pääasiassa tekemisen ja osaamisen kautta. Toisin on vastaajien pohtiessa mitä asioita aikuiset nuorissa arvostavat. Poikien vastauksissa osaamista käsittelee vain muutama vastaus

156

ja tuolloin keskitytään joko urheiluun tai kotitöihin. Esimerkkejä poikien vastauksista:

esim.kokkaaminen ja rehellisyys: he arvostavat jos osaa koka-ta hyvin ja jos on rehellinenosaan laittaa ruokaaon harrastuksiaurheileminenettä ne ei polta ja on hyviä jossain urheilu lajissa: aikuiset tyk-kää et nuoret pärjää urheilulajeissaurheilua: vanhempani arvostavat minun harrastusta!urheilullisuutta

Tyttöjen vastauksissa ei mainittu aikuisten arvostavan tekemistä ja osaamista. Ainoastaan muutamassa vastauksessa, joissa oli ns. ”aided recall” -menetelmän mukaisesti heräte opettajan kiitok-sista, todettiin osaamisen tuoneen arvostusta: ”Rauhallisuus, lii-kunta kyvyt: Olen saanut kiitosta opettajaltani hiihtotaidoista”.

Pysyvänä väittämänä tekemisen ja osaamisen suhteen oli kol-mannessa arviointitaulussa: ”Osaaminen: vanhemmat kiittelevät jos osaa monia asioita ja tekee paljon.”

Kaikkiaan väittämää arvioitiin 465 kertaa, jonka lisäksi se lai-tettiin roskakoriin 134 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 599 vastaajaa (60%), joista vajaa neljännes ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa aikuisten silmissä merkittävänä.

157

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Osaa-

minen

Vanhem-

mat kiittele-

vät, jos osaa

monia asi-

oita ja tekee

paljon.

465 166,

92

47

128 124,

1811

424 1 134

Taulukko 26. Tekeminen ja osaaminen, pysyvä väittämä

Pojat, tekeminen ja osaaminen, pysyvä väittämä

158

PojatARVIOITU: 216 kertaa(jätetty arvioimatta 133 kertaa, siirretty roskakoriin 64 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 166.99, Mediaani 114.00Keskihajonta 129.65, Pienin 1, Suurin 414

TytötARVIOITU: 249 kertaa(jätetty arvioimatta 135 kertaa, siirretty roskakoriin 70 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 166.87, Mediaani 138.00Keskihajonta 119.23, Pienin 2, Suurin 424

Tulos poikkeaa merkittävästi aiemmista arviointitauluista. Sekä toisten arvostamisessa että kaveripiirissä vallitsevassa arvomaa-

Tytöt, tekeminen ja osaaminen, pysyvä väittämä

159

ilmassa vierastettiin ajatusta monien asioiden hallitsemisen suo-masta arvonannosta. Tuolloin henkilökohtaisesti merkityksettö-mänä asiaa piti yli 300 vastaajaa. Nyt myös sukupuolten väliset erot ovat tasaantuneet asettuen sekä keskiluvuiltaan että vaih-teluväliltään varsin samoihin. Tulos on linjassa muiden aikuis-ten arvomaailmaan liittyvien arviointien kanssa: pohdittaessa aikuisten arvomaailmaa ovat pärjääminen ja suorittaminen sekä ahkeruus ja tunnollisuus puolet harvemmin roskakoriin siirret-tyjä sekä korkeammin arvostettuja kuin omissa tai kaveripiirin arvostuksissa.

Rehellisyys ja luotettavuus

Rehellisyys ja luotettavuus korostuvat vastauksissa, joissa poh-dittiin mitkä ominaisuudet nuorissa ovat tärkeitä aikuisille. Re-hellisyys ja luotettavuus liitetään vastauksissa usein yhteen, jos-kin muutamassa vastauksessa pohditaan ovatko ne kuitenkin eri asioita. Lähes puolet kaikista vastauksista liittyy säilyttämiseen arvona, joten tähän luokkaan voi lukea kuuluvaksi myös hyvien tapojen vaatimuksen. Kyse on yhdenmukaisuudesta ja jossain määrin perinteistä eli toiminnasta, jossa pidättäydytään sellai-sista teoista tai mieltymyksistä, jotka häiritsisivät toisia tai soti-sivat muuten yhteisön normeja vastaan.

Poikien vastauksista yhteensä kaksi viidesosaa on sellaisia, joissa arvioidaan aikuisten arvostavan rehellisyyttä, luotetta-vuutta ja hyviä tapoja. Rehellisyyteen liittyvät vastaukset ovat pääsääntöisesti hyvin lyhyitä ja niissä todetaan melko suoravii-vaisesti aikuisten arvostavan rehellisyyttä.

luotettavuusrehellisyysnuoren pitää olla rehellinen: nuoren pitää olla rehellinen.

160

Nuori on aikuisten mielestä parempi jos hän ei juopottele.rehellisyys, luotettavuus, keskustelukyky, terve itsetuntoLuotettavuus: Aikuisten on voitava luottaa nuoriin.Rehellisyys: on tärkeä että aikuinen voi luottaa nuorempaan ja toisin päin.Rehellisyyttä: Rehellisyys on mielestäni kaikkein arvostetuin-ta aikuisten keskuudessa.rehellisyys: vanhemmat luottaa rehellisiin nuoriin.He arvostavat rehellisyyttä: He arvostavat ihmisiä, jotka pu-huvat tosia.Ovat rehellellisiä: Auttaavt vanhempia ihmisiä ja sinuttelevat

Hyvää käytöstä poikien vastauksissa sekä arvostetaan että ky-seenalaistetaan. Erityisesti vanhuksille pitäisi vastausten mu-kaan olla kohtelias ja aikuisille tottelevainen. Tottelevaisuus sekä vaatimus käyttäytyä tietyllä tavalla, ”käskyjä noudattaen”, lähentyy arvona kuuliaisuutta. Tällöin aikuisille osoitetusta kun-nioituksesta ei välttämättä seuraa nuorten arvostamista, vaan pikemminkin nuorten sietämistä.

hyvä käytös: Nuoren pitää käyttäytyä hyvin aikuista kohti.Hyvä käytös: Hyvä käytös ainakihyvät tavatkäyttäytyminen: nuoret jotka käyttäytyvät hyvin aikuisille ovat hyviä nuoria.käyttäytyminen: kohteliaisuus ja kielen käyttöKohteliaisuus, kiroilemattomuus, ymmärtäväisyys: Nuoren on tärkeää olla aikuiselle kohtelias ja koiroilematon, jos hän haluaa saada aikuisten luottamuksen itselleen. Ja tärkeää on myös ym-märtäväisyys, esimerkiksi on tajuttava aikuisen näkökanta....tottelevaisuus: tottelevaisuuskunnioistus ja ystävällisyys: vanhemmat arvostavat nuoria jos heitä kunnioitetaan.

161

jos tottelee aikuisia eika auvvo päätä kokoajanKäytös :Kaiken maailman mummot ja papat haluaa että oltas jotain varajeesuksia, ihan tosissaan.pikku enkeli, ei polta tai käytä jotain aineit: (PIKKU-ENKELI)=ON KILTTI, KOULUSSA PÄRJÄÄVÄ, HARRAS-TAA JOTAIN JA EI VALITA MISTÄÄN

Tyttöjen vastauksista lähes puolet (43%) käsitteli rehellisyyttä ja luotettavuutta, minkä lisäksi tai ohella lähes kolmasosa (30%) vastauksista liittyi hyviin tapoihin. Seuraavassa on esimerkkejä tyttöjen vastauksista.

luotettavuus: aikuiset voivat luottaa nuoren sanaan ja auttaa tätä parhaiten, mikäli nuori kertoo asiat niin kuin ne ovat eikä valejtele.Aikuisille tärkeää on.......: Luotettavuus rehellisyys ja omatoi-misuus.luottamus: se että ollaan rehellisä ja luotettavia. ei valehdella.Vastuuntunto: Nuorten pitää ottaa vastuu tekemistään asiois-ta ja olla rehellinen aikuisille.Luotettavuus: Vanhemmat pitävät tärkeänä että nuoreen voi luottaa. Ilman luottamusta, elämästä tulee erittäin vaikeaa.

Muutamassa vastauksessa arvioitiin, että aikuiset arvostavat nuorissa sitä ”että on oma itsensä” ja ”että nuori pystyy olemaan oma itsensä”. Toisaalta tämän itselleen rehellisenä olemisen ei oletettu automaattisesti tuovan arvostusta.

aikuisille on tärkeetä: vain että me osattais käyttäytyä, niille on vain tärkeetä että oltais kaikki kunnolla. jos tykätään olla minkälaisia olla, niin ei meidän käytöstä voi muutta!kohteliaisuus: useimmat vanhemmat sanovat nuoria niin tör-keiksi kun he eivät tervehdi itseään vanhempia ihmisiä ja että

162

silloin he eivät kunnioita heitä. mutta minusta vika on van-hemmissa. nuori ei välttämättä uskalla tehdä aloitetta mutta lähes jokainen nuori jolle sanotaan hei tuskin pysyy tuppisuu-na.

Pysyvänä väittämänä rehellisyyden ja luotettavuuden suhteen oli kolmannessa arviointitaulussa: ”Rehellisyys: Aikuisille on tär-keintä että ollaan luotettavia ja rehellisiä.”

Kaikkiaan väittämää arvioitiin 537 kertaa, jonka lisäksi se lai-tettiin roskakoriin 65 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 602 vastaajaa (60%), joista vain kymmenesosa ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa aikuisten silmissä merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Rehel-

lisyys

Aikui-

sille on

tärkeintä,

että ollaan

luotettavia

ja rehellisiä.

537 143,

4711

90 125,

81

24

419 2 65

Taulukko 27. Rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

163

Pojat, rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

Tytöt, rehellisyys ja luotettavuus, pysyvä väittämä

164

PojatARVIOITU: 238 kertaa(jätetty arvioimatta 134 kertaa, siirretty roskakoriin 41 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 155.79, Mediaani 92.00Keskihajonta 135.03, Pienin 4, Suurin 408

TytötARVIOITU: 299 kertaa(jätetty arvioimatta 131 kertaa, siirretty roskakoriin 24 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 133.67, Mediaani 89.00Keskihajonta 117.04, Pienin 2, Suurin 419

Rehellisyys ja luotettavuus ovat arvioitavista ulottuvuuksista jälleen kaikkein korkeimmin arvostettuja. Tytöt ovat arvioineet väittämän poikia useammin ja siirtäneet roskakoriin harvemmin. Tytöt myös arvioivat poikia useammin aikuisten pitävän rehel-lisyyttä ja luotettavuutta tärkeämpänä, joskin mediaani asettuu poikien ääriarvoja suosivasta vastaustyylistä johtuen samaan.

Hauskanpito

Hauskuus ja huumorintaju sekä kyky hauskanpitoon olivat tär-keällä sijalla, kun vastaajat arvioivat mitä kaveripiiri arvostaa muissa nuorissa. Pohdittaessa mitä aikuiset arvostavat nuoris-sa, ei hauskanpitoa mainittu kuin kolmessa vastauksessa, ja sil-loinkin lähinnä vihjauksena. Nuorten kuuluu aiheuttaa harmaita hiuksia.

Se että nuoret tekevät parhaansa: Että nuoret käyvät kunnolla koulunsa loppuun ja menevät sellaisiin töihin mistä tykkäävät.

165

Ja se että nuoret aiheuttavat harmaita hiuksia tempuillaan.. vanhuus täytyy ansaita ^^Kai he arvostavat sitä, että osaa ottaa rauhallisesti? Jaa-a: Kai sellainen oppilas, joka on rauhallinen ja oppivainen on opettajallekkin ”helpompi” tapaus, kuin jokin punkkari jolle ei sitten tahdo kelvata mikään. Vanhemmat ehkä arvostavat sel-laisia kakaroita, jotka ovat kuunteliaisia, ystävällisiä ja rauhal-lisia, eivät hillu joka ilta kylällä tekemässä tuhmuuksia. Mutta eiköhän meillä nuorilla pidä joskus hauskaakin olla. Jeps.Vanhemmat tykkäävät: Yleensä aikuiset arvostavat nuorissa hyvääkäytöstä. He haluavat, että lapset käyttäytyvät melkein täydellisesti. Kuitenkaan aina ei tule käyttäydyttyä kunnolla ja siitä saa sitten kuullu. Mutta eikö joskus saisi toimia niin kuin itse haluaa ja pitää vähän hauskaakin?

Mikäli päihteet luetaan hauskanpidon välineiksi, muuttuu haus-kanpitoon viittaavien vastausten hieman. Tosin vastauksissa arvellaan aikuisten arvostavan nuorissa savuttomuutta ja raitti-utta. Näkökulmasta riippuen aikuisten oletettu päihdekielteisyys voidaan tulkita lain ja järjestyksen noudattamiseksi, pärjäämi-sen edellytysten ylläpidoksi, väärän kaveripiirin kitkemiseksi tai hyvien tapojen noudattamiseksi. Vastauksissa viljellään hymiöi-tä ja ironiaa, joilla annetaan ymmärtää, ettei todellisuus kenties vastaa kirjoitettua.

raittius: kun ei juo alkoholia, vanhemmat ovat tyytyväisiä lapseensa kun hän ei ole mennyt muiden mukana ja alakanut juomaan :)ettei ne tupakoi: aikuisille on tärkeää ettei nuoret tupakoiraitis: ei polta/juosavuttomuuttasitä kun en tupakoiKiltteys...: Tekee niinkuin aikuiset tykkää. Ei polta eikä juo. xP

166

Juopottelu: Ne ei anna mun juoda!!!! No onneksi salaa juomi-nen on keksitty... x)ettei vua polta ja juo alkoholia.. EI KÄYTÄ HUUMEITAettä ei juo eikä polta, on kotona melkein aina: vanhemmat ei välitä oikeastaan mistään muusta kunhan ovat kotona heidän lellikkejään eikä nuori tietenkään saa polttaa tai juoda.ei polta tai juo ja on rehellinen: ei polta tupakkaa, ei juo alko-holia.. ja että ei valehtele vaan on rehellinen omille vanhem-milleen.

Pysyvänä väittämänä hauskanpidon suhteen oli kolmannessa arviointitaulussa: ”Että on hauskaa: Että elää omaa elämää ja pi-tää hauskaa”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 407 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roskakoriin 206 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 613 vastaajaa (61%), joista yli kolmannes ei henkilö-kohtaisesti pitänyt asiaa aikuisten silmissä merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Että

on

haus-

kaa.

Että elää

omaa elä-

mää ja pitää

hauskaa.

407 184,

56

27

159 124,

09

54

416 9 206

Taulukko 28. Hauskanpito, pysyvä väittämä

167

Pojat, hauskanpito, pysyvä väittämä

Tytöt, hauskanpito, pysyvä väittämä

168

PojatARVIOITU: 194 kertaa(jätetty arvioimatta 127 kertaa, siirretty roskakoriin 92 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 184.94, Mediaani 142.50Keskihajonta 128.14, Pienin 9, Suurin 416

TytötARVIOITU: 213 kertaa(jätetty arvioimatta 127 kertaa, siirretty roskakoriin 114 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 184.22, Mediaani 170.00Keskihajonta 120.29, Pienin 13, Suurin 405

Vastaajat arvioivat, että ”oman elämän eläminen” ja hauskanpito ovat varsin vähän aikuisten arvostamia piirteitä nuorissa. Tyt-töjen ja poikien arvioinneissa ei tältä osin eroja juuri ole, joskin tytöt käyttävät hieman vähemmän taulun keskiosaa.

Tunnollisuus ja ahkeruus

Tunnollisuuteen ja ahkeruuteen liittyvät maininnat ovat sekä tyttöjen että poikien vastauksissa harvinaisempia kuin suoriu-tumiseen ja pärjäämiseen liittyvät maininnat. Tunnollisuuteen liittyvissä vastauksissa viitataan sekä poikien että tyttöjen vas-tauksissa joko ”koulun hoitamiseen” tai kotitöihin. Samansuun-taisina termeinä esiintyvät tottelevaisuus, huolellisuus, kunnolli-suus ja aktiivisuus. Esimerkkejä poikien vastauksista:

AhkeruusTottelevainen, auttavainen ja huolehtiiHe ovat näppäriä: nuoret ovat ahkeria

169

Raittius ja Ahkeruus: Se että opiskelee ahkerasti ja ei juo eikä polta ovat tärkeitä asioita aikuisilleHuolellisuus: Ainakin opettajat arvostavat oppilaissa huolelli-suutta ja rauhallista tapaa opiskella.ahkeruus ja urheilullisuus: tottelee aikuisia ja tekee kotitöitä niin aikuiset arvostavat sitä. kun on urheilullinen niin aikuiset tykkää käydä lenkillä lastensa kanssa ja viedä niitä harkkoi-hinKeskustelutaito, rehellisyys, tietty jämäkkyys: Asiat pitää hoitaa kunnolla, parempi kun tekee asiat kerralla selväksiOpiskelu: Jos nuorella on opiskelutahtoa ja haluaa oppia ja on innostunut käymään koulua.actiivisuus: on actiivinen tunneillase että he käyvät koulunsa hyvin: lukevat joka päivä ihan si-kana hissaa,matskuu,ruotsii,enkkuu yms.Koulu: Koulun käynti on tärkeää vanhemmille.Viittaamisesta: viittaamisesta.kuolu numeroita: kuolun hoitamista hyvin.että hoidan hommani hyvin: että hoidan koti työt mitä pitää tehdä ja kuolun myös.että he hoitavat kooulun: että hoitaa koulun ja ei polta tupak-kaa.

Tyttöjen vastauksissa korostuvat kotityöt useammin kuin poiki-en vastauksissa. Kaikkiaan tyttöjen vastauksista joka kymmenes liittyy tunnollisuuteen ja ahkeruuteen. Lisäksi tyttöjen vastauk-sissa mainitaan muutaman kerran oma-aloitteisuus sekä itses-tään ja asioistaan huolehtiminen, joiden näkökulmasta riippuen voisi mieltää kertovan myös suoriutumisesta pärjäämisen kautta tai osaamisesta itsenäisten valintojen kautta. Oma-aloitteisuu-teen liittyvät vastaukset ovat harvassa ja tuolloinkin ne henkivät vapaaehtoisuuden sijasta aikuisten esittämiä toiveita, joten vas-taukset näyttäytyvät esimerkkeinä tunnollisuudesta.

170

opiskelut, kiltteys, auttavaisuus: täytyy keskittyä opintaihin ”koska myöhemmin ehtii tehdä kaiken muun”,pitäs siivoilla, ei saa olla uhmaEi saa valittaa vastaan: Saa muuten selekään (ainahi melekeen), jos alkaa valittamaan jos pittää laskostaa pyykit tai siivota.Keskittyminen olennaiseen ja omatoimisuus: Koulussa oppi-laat saavat kiitosta omatoimisuudesta ja kotona vanhemmat ovat tyytyväisiä jos nuoret tekevät omatoimisesti kotitöitä. Opettajille on myös tärkeää että oppilaat seuraavat tunnilla ja ovat mukana aktiivisesti.Ahkeruus: pittiis auttaa porukoita aina kotitöissä ja mun duu-nina on huolehtii seiska v tytöstä ilta..ahkera: pitää tehdä paljon kotitöitä.tunnollisuus: kotiaikojen noudattaminen..lojaalisuus ja van-hempien kunnioittaminen.opiskelu: kun opiskelee kunnolla ja on muutenkin kunnolla.

Maininnat käskyjen noudattamisesta viittaavat kuuliaisuuteen, ja koska vastauksissa joskus viitataan samanaikaisesti sekä kohteliai-suuteen että kuuliaisuuteen, menevät nämä arvoulottuvuudet osin päällekkäin. Hyviin tapoihin kuuluvalla kohteliaisuudella ja totte-levaisuuden vaatimuksella on kuitenkin eroa. Kohteliaisuus kuu-luu myös täysivaltaisen elämään, kuuliaisuus osoittaa hierarkkista alemmuutta, pakkoa noudattaa ”mielivaltaisia käskyjä”. Toisaalta liian tottelevainen tai tunnollinen ei pidä olla, jotta välttäisi stressin.

kohteliasisuus: täytyy olla kuulianinen orja ja tehdä kaikki mitä aikuiset käskee mua tekemään.Eivät niskuroi: Nuorten täytyy totella vanhempiaan :DAikuisille tärkein ominaisuus on sokea tottelevaisuus: Ai-kuisten mukaan nuorten pitää olla kuuliaisia, hiljaisia ja en-nen kaikkea tottelevaisia. Heidän täytyy myös olla sisäsiistejä. Nuorten täytyy siivota huoneensa, totella myös mielivaltaisia käskyjä, pärjätä hyvin koulussa, olla riehumatta iltaisin kau-

171

pungilla ja syödä se mitä tarjotaan. Ja tietysti käydä tapaamas-sa ärsyttäviä sukulaisia vanhempiensa puolesta.Nuorien pitää olla: Aikuiset varmasti arvostavat nuoressa oma-aloitteisuutta ja vastuuntuntoisuutta. Mutta ei saa silti olla liian stressaava henkilö.

Pysyvänä väittämänä tunnollisuuden ja ahkeruuden suhteen oli kolmannessa arviointitaulussa: ”Ahkeruus: Aikuiset arvostavat ahkeruutta, tunnollisuutta jne...heille on tärkeätä että nuoret ovat ahkeria koulussa, harrastuksissa ja kotona.”

Kaikkiaan väittämää arvioitiin 536 kertaa, minkä lisäksi se lai-tettiin roskakoriin 75 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 611 vastaajaa (61%), joista vain joka kahdeksas ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa aikuisten silmissä merkittävänä.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Ahke-

ruus

Aikuiset

arvostavat

ahkretuut-

ta, tunnolli-

suutta jne...

heille on

tärkeä-

tä että

nuoret ovat

ahkeria

koulussa,

harras-

tuksissa ja

kotona.

536 146,

38

62

98 123,

79

74

420 2 75

Taulukko 29. Tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

172

Pojat, tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

Tytöt, tunnollisuus ja ahkeruus, pysyvä väittämä

173

PojatARVIOITU: 239 kertaa(jätetty arvioimatta 128 kertaa, siirretty roskakoriin 46 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 158.53, Mediaani 97.00Keskihajonta 134.00, Pienin 2, Suurin 420

TytötARVIOITU: 297 kertaa(jätetty arvioimatta 128 kertaa, siirretty roskakoriin 29 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 136.61, Mediaani 100.00Keskihajonta 114.00, Pienin 2, Suurin 420

Ahkeruuteen liitetty pysyvä vastaus arvostetaan korkealle sekä tyttöjen että poikien keskuudessa, vain hieman rehellisyyttä ja luotattavuutta alemmas. Tulos on jossain määrin samansuuntai-nen nuorten omien vastausten kanssa, joskin ahkeruuteen, huo-lellisuuteen ja tunnollisuuteen viitattiin arviointitauluun verrat-tuna varsin vähän. Osaksi syynä saattavat olla tulkintavaikeudet ahkeruuden ja pärjäämisen sekä tunnollisuuden ja hyvien tapo-jen välillä, sillä nämä arvot ovat aineistossa monessa suhteessa päällekkäisiä.

Suvaitsevaisuus

Suvaitsevaisuuteen viitattiin vain muutamassa vastauksessa, ei kuitenkaan suoraan suvaitsevaisuus-termiä käyttäen. Poikien vastauksista yhdessä viitattiin toisten ihmisten huomioon otta-miseen, tyttöjen vastauksissa pohdittiin aikuisten arvostavan, että oma lapsi ei ole kiusattu tai kiusaaja.

174

Minun mielestäni aikuiset arvostavat...: Aikuiset arvostavat nuorissa oikeudenmukaisuutta ja toisten ihmisten huomioon ottamista. Aikuiset arvostavat myöskin avoimuutta, eli sitä, että kyetään keskustelemaan kaikista asioita.kiltteys ja kunniallisuus: aikuisille on tärkeää että lapset ovat kilttejä ja elävät suhteellisen kunniallista elämää... vanhem-mille on myös tärkeää se, että lapset rakastavat vanhempia ja se että lapsella on kavereita ,eikä lasta kiusata... vanhempani antavat minulle oman mielipidevapauden ja kunnioittavat mi-nun mielipidettäni... ja toruvat silloin kun teen väärin.. tiedän ,että vanhempani rakastavat minua.Täytyy olla järkeä: Aikuiset arvostavat tietenkin sitä, että he voivat luottaa nuoriin ja kertoa heille asioita. Kaikki toivovat, että oma lapsi ei kiusaa eikä hauku muita, hänellä on ystäviä. Ihmisen täytyy siis osata olla muiden ikäistensä kanssa. Hä-nen kuuluu olla tunnollinen ja hoitaa pyydetyt asiat. Joskus tuntuu, että aikuiset haluaisivat meidän olevan joko liian lap-sia tai liian aikuisia. Ihmisen täytyy osata ajatella itse, eikä vain mennä porukan mukana tekemään jotain tyhmää.

Pysyvänä väittämänä suvaitsevaisuuden suhteen oli kolmannes-sa arviointitaulussa: ”Suvaitsevaisuutta, sen puolustamista: Että puolustaa kaikenlaisten ihmisten oikeutta olla omanlaisiaan”. Kaikkiaan väittämää arvioitiin 480 kertaa, minkä lisäksi se siir-rettiin roskakoriin 112 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 592 vastaajaa (59%), joista runsas viidennes ei henkilökohtaises-ti pitänyt asiaa aikuisten silmissä merkittävänä.

175

Taulukko 30. Suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Su-

vait-

sevai-

suutta,

sen

puo-

lusta-

mista

Että puo-

lustaa kai-

kenlaisten

ihmisten

oikeutta

olla oman-

laisiaan

480 141,

60

63

106,5 106,

08

31

367 1 112

Pojat, suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

176

PojatARVIOITU: 212 kertaa(jätetty arvioimatta 135 kertaa, siirretty roskakoriin 66 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 142.36, Mediaani 94.50Keskihajonta 110.90, Pienin 5, Suurin 367

TytötARVIOITU: 268 kertaa(jätetty arvioimatta 140 kertaa, siirretty roskakoriin 46 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 141.01, Mediaani 113.00Keskihajonta 102.10, Pienin 3, Suurin 364

Suvaitsevaisuuteen liittyvä pysyvä vastaus on arvioitu erittäin merkittäväksi. Vastaajat arvelevat tuntemiensa aikuisten arvos-

Tytöt, suvaitsevaisuus, pysyvä väittämä

177

tavan erilaisuuden aktiivista puolustamista, joskin rehellisyyteen ja ahkeruuteen verrattuna varsin monet ovat arvioineet, ettei asi-alla ole heille henkilökohtaista merkitystä. Luokka-asteittain tai alueittain ei eroja roskalaatikkoon vetäneillä juuri ole.

Suvaitsemattomuus

Suvaitsemattomuus ei edelleenkään arvona tule mainituksi kuin satunnaisesti: ”ei oo hoppari: ei käytä lökäpöksyjä eikä kuunte-le neekeri poppia”. Aikuisia itseään saatetaan vastauksissa pitää suvaitsemattomina, joskin kyse saattaa olla vanhempien huolen-pidosta:

Kuuntelu: nuorten täytyy kuunnella aikuisia, jotta he voisivat oppia jotain elämään tärkeitä asioita, vielä kun siihen on mah-dollisuus.pukeutuminen ja syönti: Söisivät nuoret terveellisemmin pu-keutuvat oikein eikä niin että jäätyy hengiltä myös että ei puhu rumia tai vastaavaa

Muutamassa tyttöjen vastauksessa pidettiin opettajia myös ky-kenemättöminä ymmärtämään nuorten käytöstä tai ulkonäköä, jopa käyttävän väärin arvosanan antamiseen liittyvää valtaansa. Asiallisuus, pirteys ja opettajan mielistely tuottavat paremmat numerot. Tämä on havaittavissa myös suositusta, mustaa huu-moria tihkuvasta opettajan päiväkirjasta (Kontula 2005).

Aikuisten pitäisi yrittää samaistua lapsiin: Tarkoittaa sitä että jos esim. opettajat tai vanhemmat huomaavan lapsessa riehumistä tai jotain muuta heidän ei pitäisi vain torua lasta ja sanella rangaistuksia vaan yrittää samaistua ja katsoa lap-sen kannalta. En tällä tarkoita itseäni vaan luokkaa jossa olen.

178

Kaikissa luokissa on varmasti vähintään yksi riehuja joihon opettajat ovat kyllästyneet. Opettajan pitäisi mielestäni otta asia oppilaan kannalta ja miettiä miksi oppilas riehuu tai nä-sävisastelee.arvostavat: Opettajat luulevat liikaa ja haluavat ja luulevat että kaikki oppilaat on kaikissa hyviä ja sitä mukaa sitten antavat numeron esim. jos meikkaa rajusti ja on omituinen nii opettaja heti antaa huonon numeron liikunasta vaikka se nuori olisikin hyvä liikunnassa..se on syrjintää..opettajat ja kaikkki arvostavat sitä että osaa kaikki asiat heti..Se on väärin..ei niin tehdä!Asiallinen Päivänsäde: Opettajille sekä muille aikuisille tun-tuu olevan tärkeää että on asiallinen, tilanteessa kuin tilantees-sa. Tärkeäähän tuo kyllä onkin. Toinen luonteenpiirre josta ai-kuiset pitävät on iloisuus ja positiivisuus. Jos koulussa jaksaa olla asiallinen sekä iloinen, saa varmasti hyviä numeroita.mielistely: opettajat tykkää kun esittää tykkäävänsä niiden ai-neista yms......................

Lisäksi suvaitsemattomuus tulee esille aikuisten suhteessa ul-konäköön: pitkätukkainen poika, lävistykset ja tatuoinnit eivät vastaajien mukaan miellytä vanhuksia. Nimenomaan vanhuksia pidetään suvaitsemattomina ulkonäköasioissa.

rehellisyyttä,kunioittaa vanhempia: autaa vanhoja ihmisiä, no siisti eikä mikään pitkälettinen poika,autaa kotitöissä,on avoin,arvostaa sitä mitä saa vanhemmilta,Ulkonäkö, kommunikointikyky, aika sama kuin nuorissa: Varsinkin vanhat ihmiset halveksivat nuoria, jotka pukeutuvat tai käyttäytyvät erilailla kuin lapsenlapsensa tai jonkun muun lapsenlapset. Vanha koira ei opi uusia temppuja, ei heitä pys-tytä pakottamaan pitämään esim. punk-henkisistä ihmisistä. Kompromissejakin on, esimerkiksi kaikki isovanhempani oli-vat hyvin järkyttyneitä nähdessään renkaan lävistäneen ala-

179

huuleni, mutta kyllä he ovat jo siihen tottuneet, uskoisin.Aikuiset arvostavat nuorissa kunnollisuutta: Minun mieles-täni aikuiset arvostavat nuoria jotka hankkivat/ovat hyvissä ammateissa, eivät ole täynnä tatuointeja ja ovat mukavia van-hoille ihmisillle.

Vähäinen suvaitsemattomuus on lievästi ristiriitainen suhteessa pysyvään väittämään, joka kolmannessa arviointitaulussa liittyy suvaitsemattomuuteen. Väite ”Sitä ettei puutu kiusaamiseen: Jos puuttuu kiusaamiseen tai on liian erilainen itselle tulee vain ongelmia” arvioitiin 287 kertaa, jonka lisäksi se laitettiin roska-koriin 363 kertaa. Yhteensä väitteeseen tarttui siis 650 vastaajaa (65%), joista kolme viidestä ei henkilökohtaisesti pitänyt asiaa aikuisten silmissä merkittävänä. Arvioinnin tehneistä pojista kolmannes ja tytöistä neljännes sijoittaa vastauslaatikon kuiten-kin arviointitaulun keskipisteen tuntumaan.

Short Long Evalu-ations

Mean Medi-an

Std-dev

High-est

Low-est

Re-cycled

Sitä

ettei

puutu

kiu-

saa-

mi-

seen

Jos puuttuu

kiusaami-

seen tai on

liian erilai-

nen, itselle

tulee vain

ongelmia.

287 190,

1498

190 123,

011

437 2 363

Taulukko 31. Suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

180

Pojat, suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

Tytöt, suvaitsemattomuus, pysyvä väittämä

181

PojatARVIOITU: 137 kertaa(jätetty arvioimatta 117 kertaa, siirretty roskakoriin 159 kertaa) ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 182.44, Mediaani 158.00Keskihajonta 124.17, Pienin 3, Suurin 437

TytötARVIOITU: 150 kertaa(jätetty arvioimatta 100 kertaa, siirretty roskakoriin 204 kertaa)ETäISYYS KESKIPISTEESTä: Keskiarvo 197.19, Mediaani 198.50Keskihajonta 121.52, Pienin 2, Suurin 424

Arviointitaulun ja sirontakuvion tulos viittaa siihen, että vastaa-jajoukko jakautuu kolmeen ryhmään sen perusteella, uskovatko he aikuisten arvostavan kiusaamiseen puuttumatta jättämistä. Sekä tytöistä että pojista suurempi osa on laittanut vastauksen otsikkolaatikon avaamisen jälkeen roskakoriin kuin jättänyt ar-viointitauluun. Ne, joille vastaus ei ollut henkilökohtaisesti mer-kittävä, muodostavat suurimman ryhmän.

Toisen ryhmän muodostavat vastaajat, jotka eivät ole tarttu-neet lainkaan otsikkolaatikkoon. Heille suvaitsevaisuus on joko yhdentekevä tai vaikeasti arvioitava arvo tai sitten he eivät ole lu-keneet arviointitaulun kaikkia otsikoita vaan kiirehtineet eteen-päin. Joka tapauksessa suvaitsemattomuutta mittaava pysyvä vastaus on jätetty kaikkein harvimmin arvioimatta.

Kolmannen ryhmän muodostavat ne vastaajat, noin kymmenen prosenttia kaikista vastaajista, jotka siirtävät vastauksen keskipis-teen tuntumaan. Heidän arvionsa mukaan läheiset aikuiset pitävät tärkeänä nuoressa sitä, ettei tämä mene väliin, puutu asioihin tai kiinnitä huomiota. Vaikka pysyvä väittämä on tulkinnanvarainen aktiivisen väliintulon vaatimuksineen sekä erilaisuuden korosta-

182

misineen, kertoo arvio käänteisesti jotain siitä ”mukavuuden” ja ”kiltteyden” tuottamasta tasapäisyyden odotuksesta, joita vastaa-jat olettavat aikuisten nuorissa arvostavan.

Luokka-asteittain eroja ei väittämään suhtautumisessa ole, sen sijaan alueella on pieni vaikutus. Oulun seudulla vastaus siirretään suhteellisesti useimmin roskakoriin, Kuopion seudulla eniten keskipisteen tuntumaan.

Muut

Pohdittaessa ominaisuuksia jotka nuorissa ovat tärkeitä aikuisil-le, jäi muutama vastaus luokitusten ulkopuolelle. Luokassa muut ovat sellaiset vastaukset, joissa

ei tiedetä mitä aikuiset arvostavat, mutta arvataan jotain (1) ”Enpä tiedä: En tiedä mitä ne arvostaa. varmaan liikkuvuutta tai jotakin semmosta.”epäillään, etteivät aikuiset arvosta mitään (4) ”Ei varmaan mikään: En ole huomannut kenenkään vanhempien vaativan lapsiltaan jotain kykyjä tai tapoja paitsi kotitöiden ja läksyjen tekeminen.”vastaus ei ole ymmärrettävä (10) ”grgreg: gregregre”; ”keski-tys..todistus”

Kaikkiaan luokka muut on erittäin pieni ja korostaa entisestään yhdenmukaisuutta aikuisten tärkeinä pitämistä asioista.

Yhteenveto

Tuloksissa on tiettyä yhdenmukaisuutta Markku Verkasalon ym. (1996) tekemiin havaintoihin 15-vuotiaiden koululaisten arvois-ta. Heidän tutkimuksessaan nuoret arvioivat ihanneoppilaan olevan rehellinen, vastuuntuntoinen, kuuliainen, kohtelias, ky-

183

vykäs, älykäs, kunnianhimoinen, viisas sekä kunnioittavan van-hempiaan ja ikääntyneitä. Rehellisyyden, kuuliaisuuden ja koh-teliaisuuden voidaan katsoa liittyvän säilyttäviin arvoihin, jotka arviointityökalulla kerätyssä aineistossa ovat myös keskeisessä asemassa tarkasteltaessa mitä ominaisuuksia aikuisten oletetaan nuorissa arvostavan.

Verkasalon ym. tutkimuksessa tarkasteltiin myös opettajien nä-kemystä ihanneoppilaasta. Opettajien mielestä ihanneoppilas on rehellinen, avarakatseinen ja hyvällä itsetunnolla varustettu. Li-säksi hän korostaa perheen, ystävien ja elämän merkitystä. Ero op-pilaiden näkemyksiin liittyy lähinnä perinteiden kunnioittamisen ja uudelle avautumisen välillä. Oletettavaa on, että myös arviointi-työkalulla kerätyt nuorten omat kuvaukset aikuisten arvostamista ominaisuuksista noudattavat samaa ihanneoppilaan kulttuurista kaavaa, joka keskeiseltä osaltaan ei välttämättä kohtaa aikuisten arvomaailmaa. Arvoakseli, jonka ääripäät muodostavat avoimuus muutoksille sekä säilyttäminen, saattaisivat erota myös tässä tut-kimuksessa, mikäli myös aikuisilta olisi kerätty vastauksia.

Arviointitaulussa korostuvat sekä tytöillä että pojilla rehelli-syys ja luotettavuus sekä kuuliaisuus ja kohteliaisuus. Pojat arvi-oivat kuitenkin tyttöjä useammin läheisten aikuisten arvostavan myös suoriutumista ja pärjäämistä.

Kun tarkastellaan arviointitaulun kymmentä – nuorten itsen-sä kirjoittamaa – useimmin arvioitua ja roskakoriin siirrettyä vastausta otsikkotasoillaan, havaitaan että aikuisten oletetaan arvostavan nuorten rehellisyyttä, luotettavuutta ja kohteliaisuut-ta. Kunnianhimo ja pärjääminen tulevat mainituiksi erityisesti poikien arvioinneissa. Roskakoriin siirretyt asiat sen sijaan eroa-vat toisistaan suuresti: tytöt siirtävät roskakoriin itselleen merki-tyksettöminä vastaukset, joissa hupaillaan. Poikien roskakorissa on puolestaan siirretty eniten arvioituja asioita. Esimerkiksi aut-tavaisuus ja hyvä käytös ovat pojilla sekä eniten arvioitujen että eniten roskakoriin vedettyjen joukossa.

184

Tytöt, 10 eniten arvioituakoulun käynti, kaveripiirit vai-kuttaa paljonkiltteys ja rehellisyysettä olen rehellinen heille ja arvostan heitä.rehellisyyspystyy luottamaan ja on rehel-linenrehellisyysKohteliaisuusrehellisyyttä,kunioittaa van-hempia,aikuiset arvostavat käytöstapojaLuotettavuus

Pojat, 10 eniten arvioitualahjakkuutta ja rehellisyyttäettä menee hyvin koulussakäyttäytyminenAsiallinen Päivänsädekäyttäytyminenrehellisyys, luotettavuus...KohteliaisuusVanhempani arvostavat mi-nussa kypsyyttä ja kunnianhi-moaTäytyy olla järkeä.Aikuisille tärkeää on nuoren pärjääminen elämässä

Tytöt, 10 eniten roskakoriin siirrettyäorjuuttajatheihei... olen kerkko juoksijan poikavanhepani arvostavat minussa salaperäisyyttäkismotus taitoen mistäänEi varmaan mikäänno ei ”murkkuja”minuaJuopottelematta oloarahasäiliö--

Pojat, 10 eniten roskakoriin siirrettyäen mistääntottelevainen, auttavainen ja huolehtiinothingpukeutuminen ja syöntiKäyttäydytkö hyvin?ei oo hoppariSosiaalisuus ja auttavaisuus ovat aikuisille tärkeitä.No... varmaan puhumisen taito.samanlaiset tavat kuin aikui-sillaliikunnalliset kyvyt

Taulukko 32. Arviointitaulun ”Mitkä ominaisuudet nuorissa ovat tärkeitä aikuisille” kymmenen eniten arvioitua sekä roska-koriin siirrettyä vastausta.

185

Päätelmät

Markkinatutkimuksissa on useaan kertaan osoitettu, että 15–24-vuotiaiden arvomaailmassa korostuu kolme asiaa erittäin voi-makkaasti. Hyväntahtoisuus kattaa ystävällisyyden, huolenpidon ja huomioon ottamisen. Hedonismi muodostuu mielihyvän ja nautintojen etsinnästä sekä itsensä hemmottelusta. Suoriutumi-nen pitää sisällään henkilökohtaisen menestymisen tavoittelun. Näiden ulottuvuuksien alle mahtuu vaihtelevia trendejä, kuten itseensä keskittyminen, auktoriteettiuskon pieneneminen, erot-tautuminen muista, vapauden pakko ja sitoutumisen pelko sekä kokemusten metsästäminen. On siis nuoria, jotka ottavat toiset huomioon etsiessään nautintoja ja halutessaan henkilökohtaista menestystä. He haluavat myös, että heidän menestyksensä huo-mataan. Tämä tuottaa arvoristiriidan kollektiivisten ja yksilöllis-ten arvojen välillä.

Tässä tutkimuksessa saatu erilainen tulos, jossa suoriutumi-nen on jäänyt varsin marginaaliseen osaan, selittynee pitkälti arvoristiriidan ratkaisuksi kehitetyllä tilannesidonnaisuudella. Nuoret käyttävät eri tilanteissa eri arvoja käyttäytymistä oh-jaavina kriteereinä. Oletettavaa on, että Zest-ohjelman jälkeen koululuokassa täytetty uudenlainen tietokonepohjainen kysely muodostaa tilanteen, jossa päällimmäisenä mielessä olevat ar-vostuksen kohteet tuottavat varsin yhdenmukaisia vastauksia: suorittamisen sijasta korostuvat luotettavuus ja rehellisyys sekä huolenpito ja hauskanpito.

Liitteen 4 leijakuviosta voi huomata, että tyttöjen vastauksissa on useampia arvoalueita kuin pojilla. Tästä huolimatta kuvioissa on tietty samanlaisuus. Sekä tyttöjen että poikien itse kirjoitta-missa vastauksissa vallitsee varsin jyrkkä ero itse koettujen vah-vuuksien, kaveripiirin arvioidun arvostuksen ja läheisten aikuis-ten arvostamien asioiden välillä.

186

Se, että omat vahvuudet on tulkittu toiminnaksi ja osaamisek-si perustuu pitkälti ajatukseen siitä, että nopeasti mieleen juo-lahtanut vastaus kertoo mitä päällimmäisenä on mielessä, miten kysymykseen on opittu vastaamaan. Kun kysytään asioita omi-naisuuksien sijaan, saadaan runsaasti toimintakuvauksia ja vä-hemmän toiminnan takana vaikuttavien arvojen pohdintaa. Va-litun toiminnan taustalla vaikuttavien ohjaavien arvojen päättely edellyttäisi lisäaineistoa. Esimerkiksi jääkiekkoilua harrastavan tarkoituksena on voinut olla osoittaa, että hänen arvomaailman-sa on suorituskeskeinen – tai hauskanpitoon liittyvä tai tunnol-lisuuteen ja ahkeruuteen perustuva. Nyt vastaus tulee tulkituksi sosiaalisen pääoman keräämisenä toiminnan kautta: tekemisen maininta on itsessään arvomaailmasta kertova valinta.

Tytöt olettavat kaveripiirinsä arvostavan enemmän rehelli-syyttä ja luotettavuutta kuin pojat, joiden mielestä kavereille tärkeämpää ovat tekeminen ja hauskanpito. Aikuisten katsotaan arvostavan ennen kaikkea rehellisyyttä, luotettavuutta ja hyviä tapoja. Lisäksi pojat arvioivat vastauksissaan, että heiltä odote-taan suoriutumista ja pärjäämistä enemmän kuin tytöiltä. Tyt-töihin oletetaan kohdistuvan runsaammin sosiaalisiin taitoihin ja huolenpitoon liittyviä odotuksia.

Alueelliset erot ovat hyvin vähäiset ja niiden merkitys on epä-selvä. Esimerkiksi kaveripiirin arvostuksissa suurimmat alueit-taiset vaihtelut liittyivät pärjäämiseen ja suorittamiseen: pojat olivat pohjoisessa suorituskeskeisempiä kuin etelässä, tytöt puo-lestaan päinvastoin. Eroa selittänee se, että aluejaon seuraukse-na vastaajaryhmät kutistuvat varsin pieniksi, jolloin sattuman merkitys kasvaa. Alueittaisen tarkastelun vaihtoehtona voisi tar-kastella kouluja koon mukaan, joskin tällä kertaa kaikki tutki-mukseen osallistuneet koulut olivat varsin samankokoisia.

Luokka-asteiden välillä ei ole merkittäviä eroja, mikä on hie-man yllättävää. Esimerkiksi seksuaalinen kypsyminen ei muutta-nut systemaattisesti käsitystä kaveripiirin arvostuksista. Vastak-

187

kaiseen sukupuoleen liittyvät maininnat jäivät kaikkiaan varsin vähäisiksi.

Tärkeimpänä jaottelevana tekijänä on sukupuoli. Tytöille taide-aineet ovat tärkeämpiä, pojille urheilu. Tytöt ovat sosiaalisuutta korostavia ja suvaitsevaisempia. Poikien vastauksissa sosiaali-suutta ei juuri ilmene, mutta arviointitaulun mukaan myös he ar-vostavat ihmisissä sosiaalisuutta. Tytöt ovat poikia tunnollisempia vastaajia: heidän vastausprosenttinsa on korkeampi kautta kyse-lyn, vastaukset merkkimääräisesti pitempiä ja monipuolisempia. Näyttää myös siltä, että tytöillä vastausprosentti kasvaa luokka-asteelta toiselle siirryttäessä, kun pojilla se vähenee.

Nuorten omat vastaukset ja arviointitaulu antavat usein varsin erityylisen kuvan siitä, mitä nuoret arvostavat tai uskovat kave-reidensa tai aikuisten arvostavan. Tämä pätee erityisesti poikiin, sillä heidän vastauksensa ovat pääsääntöisesti tyttöjen vastauk-sia suppeampia. Valmiista vastausvaihtoehdoista valittaessa erot arvoulottuvuuksien välillä tasoittuvat.

Uskonnollisista arvoista, kuten henkistymisestä, seurakun-tatoiminnasta tai elämän merkityksellisyydestä, ei mainita ai-noassakaan vastauksessa. Poliittista vaikuttamista sivutaan vain yhdessä vastauksessa. Taloudellisiin seikkoihin viitataan vain muutamassa vastauksessa, tuolloinkin lähinnä vitsailun muo-dossa: kaveripiirin koetaan arvostavan nuorta, joka jakaa rahaa, karkkia tai suklaata. Myös suvaitsemattomuuden arvoalueeseen kuuluvat yhteiskuntajärjestys tai rasismi puuttuvat vastauksista. Yhteiskunnan monikulttuuristumiseen ja sen vaikutukseen yh-teiskunnassamme ei vastauksissa otettu kantaa.

Tiettyä samankaltaisuuden painetta esiintyi erityisesti tyttö-jen vastauksissa ja he myös totesivat, että pysyäkseen mukana kaveripiirissä pitää jaksaa olla hyväntuulinen tai kuunnella mur-heita, vaikka ei itse tulisikaan samalla tavalla kuulluksi. Tyttöjen vastauksista on tosin aistittavissa kyllästyminen kiltteyden vaa-timukseen.

188

Kaikkiaan aineisto antaa kuvan yläkouluikäisestä nuorisosta, joka erottaa oikean ja väärän. Oikeaksi tulkitaan luottamuksen ja hauskanpidon yhdistelmä, jossa tärkeää on sanansa pitäminen ja tiettyjen nuoruusvaiheeseen kuuluvien vapauksien ottaminen. Luutnantti Koskelan sanoin voisi todeta, että ”asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat” (Linna 2005/1954). Näkemys sitoo nuoret vallalla olevaan luterilaiseen perintee-seen, jossa keskimääräinen työaika jatkaa vähenemistään. Kyse on – kalvinistisen työhulluuden sijasta – siitä, että työt tehdään palvelevalla mielellä niin hyvin kuin osataan, mutta on ihmisellä parempaakin tekemistä (ks. OECD 2006). Vääräksi puolestaan tulee tulkituksi ”porukoiden mukana tyhmien tekeminen”.

Kuten kahdeksasluokkalainen tyttö Hakunilasta kirjoittaa:

Luotettava humoristi: Tärkeintä ystävässä on luotettavuus. Jokaisella pitää olla joku jolle voi kertoa asioitaan pelkäämät-tä niiden leviävän. En usko että luotettavuus tekee suosituksi, mutta suosio ei minusta olekaan tärkeää. Jokaiselle löytyy täs-tä maasta ystävä, olisi sitten minkälainen tahansa, enkä usko että jotkut tietyt ominaisuudet tekevät kenestäkään kaikki-en toivomaa ystävää. Tietysti negatiivinen asenne, piikittely, epäluotettavuus ja sen sellainen karistaa muut luotaan, mutta kukaan tuskin on luonnostaan sellainen. Kun osaa kuunnella, nauraa, miettiä ja tukea, saa varmasti ystäviä.

Pohdinta

Arviointityökalu osoittautui käyttökelpoiseksi tutkimus- ja ke-hittämisvälineeksi. Erityisesti sen pyrkimys tuottaa aineistoa nuorten kautta on oivaltava. Arviointityökalu tarjoaa mahdol-lisuuksia tutkia arvoja uudella tavalla keskittymällä ilmeiseen, siihen mitä nuoret aiheesta nopeasti vastaten ajattelevat. Me-

189

netelmä on helposti tuotavissa koululuokkiin ja kehittämisväli-neenä se mahdollistaa luontevan keskusteluympäristön yksilön työstämiin arvopohdintoihin. Vastaaja pystyy vertaamaan omaa vastaustaan välittömästi muiden vastauksiin ja saamaan siten kaikupohjaa pohdinnoilleen. Lisäksi koulu saa tietoa oppilaiden arvomaailmasta, mikä itsessään voi tuottaa arvokkaita keskuste-lun avauksia ja uusia kiinnekohtia.

Tämän tutkimuksen pohjalta näyttää siltä, että arviointityö-kalulla on myös rajoituksensa. Esimerkiksi ryhmittely on hanka-laa, kun vastaajaa ei voi seurata. Jokainen vastaus on irrallinen, jolloin esimerkiksi heikkojen signaalien ja niin sanottujen mieli-pidevaikuttajien arvostusten tutkiminen on mahdotonta. Vaih-toehtoinen tapa toteuttaa tutkimus voisi edetä siten, että ensin tarkasteltaisiin, mitä asioita kaverit arvostavat muissa nuorissa. Luokittelun jälkeen tarkasteltaisiin, missä asioissa vastaaja ko-kee olevansa hyvä. Vastaajat siirrettäisiin edellä tehtyihin luok-kiin. Lopuksi katsottaisiin, mitä nämä eri teemojen arvostetut yksilöt ovat arviointitaulussa pitäneet tärkeänä ja mitä täysin merkityksettömänä.

Entä pitäisikö tutkimuksessa pitäytyä jatkossa arviointityö-kalun yleisessä käytännössä: valitaan jokin teema, johon syven-nytään? Esimerkiksi koulun ilmapiiriin liittyvää teemaa voisi arvostusten näkökulmasta tarkasteltuna lähestyä kolmiosaisella kyselyllä siten, että ensimmäisessä osassa pyydetään ottamaan kantaa siihen, millä tavalla yksittäinen oppilas voi vaikuttaa luokkansa ilmapiiriin. Toisessa osassa pyydetään arvioimaan hyvää ilmapiiriä tuottavia tekijöitä sen suhteen, miten järkeviä ne ovat koko koulun kannalta. Kolmannessa osassa voisi kysyä, mistä syntyy läpi koulu-uran kestävä hyvä ilmapiiri.

Kun tutkimus toistetaan tai tehdään kansainvälistä yhteistyö-tä, voi olla mielekästä miettiä ensimmäinen kysymys uusiksi si-ten, että vastauksissa ei korostettaisi toiminnan lajia sinällään, vaan toiminnan takana olevia arvoja. Lienee syytä myös pohtia,

190

pitäisikö arviointityökalussa asettaa vastaaminen pakolliseksi. Mikäli vain vastaamalla pääsisi kyselyssä eteenpäin, korkeam-mat vastausprosentit saattaisivat nostaa tutkimuksen yleistettä-vyyttä.

Kaikkiaan tutkimus on tuottanut kuvan varsin tavanomaisesta nuorisosta, joka tunnistaa globaalissa maailmassa suomalaisuu-delle ominaisina pidetyt perusarvot. On toki mahdollista, että yläkoululaiset on opetettu vastaamaan tietyllä tavalla, jolloin tutkija on ainoastaan kirjannut arkielämästä irrallaan olevia ste-reotypioita. Vastausten suuresta määrästä ja niissä elävästä yh-denmukaisuudesta johtuen päällimmäiseksi mieleen jää kuiten-kin kysymys: tarjoammeko sellaisen yhteiskunnan, joka vastaa nuorten odotuksia – olemmeko luottamuksen arvoisia?

Kirjallisuus

Aapola, Sinikka (2001) “Liian varhaisen” ruumiillisen kehityksen ongelma. Teoksessa Puuronen, A & Välimaa, R (toim.) Nuori ruumis. Gaudeamus. Helsinki. 30–44.

Brown, Peter (1996) Cultural capital and social exclusion: some observations on recent trends in education, employment and the labour market. Teoksessa Helve, H. & Bynner, .J (toim.) Youth and life management : Research perspectives. Yliopis-topaino. Helsinki. 17–43.

Ervasti, Heikki (2004) Työttömyys elämäntilanteena: ikäryhmit-täistä vertailua. Teoksessa Erola, J & Wilska,T-A (toim.) Yh-teiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus. Minerva Kustannus. Jyväskylä.139–159.

Harinen, Päivi (2005) Nuoret monikansallistuvassa ja -kulttuu-ristuvassa yhteiskunnassa. Teoksessa Wilska, T-A (toim.) Eri-laiset ja samanlaiset: Nuorisobarometri 2005. Nuorisotutki-musverkosto/Nuorisotutkimusseura. Helsinki.

191

Helve, Helena (2002) Arvot, muutos ja nuoret. Yliopistopaino. Helsinki.

Hoikkala, Tommi (1989) Nuorisokulttuurista kulttuuriseen nuo-ruuteen. Gaudeamus. Helsinki.

Ketokivi, Kaisa (2004) Pidentynyt nuoruus ja perheen perusta-minen individualistisen elämänorientaation jäljillä. Sosiolo-gia 41:2, 94–107.

Kontula, Aino (2005) Rexi on homo ja opettajat hullui!: opetta-jan päiväkirja. Ajatus. Helsinki.

Laine, Kaarlo (1997) Ameba pulpetissa: koulun arkikulttuurin jännitteitä. SoPhi. Jyväskylä.

Linna, Väinö (2005/1954) Tuntematon sotilas. WSOY. Helsinki. 61p.

OECD (2006) Employment Outlook: Boosting Jobs and In-comes. Average annual hours actually worked per person in employment. Saatavilla osoitteessa http://www.oecd.org/da-taoecd/53/15/36900060.pdf (luettu 10.8.2006)

Puohiniemi, Matti (1996) Suomalaisten arvot yhteiskunnallises-sa muutostilanteessa. Teoksessa Ahlqvist, K & Ahola, A (toim.) Elämän riskit ja valinnat: Hyvinvointia lama-Suomessa. Edi-ta. Helsinki. 30–54.

Putnam, Robert D. (2000) Bowling alone : the collapse and re-vival of American community. Simon & Schuster. New York.

Rönkä, Anna (2006) Lapset ja työelämä – tutkimustuloksia ja näkökulmia. Alustus X perhetutkimuksen päivillä. Jyväskylän yliopisto, Agora 6.4.2006.

Sallinen, Marjukka & Rönkä, Anna & Viheräkoski, Johanna (2003) Nuoret ja vanhempien työ. Nuorisotutkimus 21:4, 15–31.

Salmela, Jaana (2006) Koetun sosiaalisen tuen, pätevyyden, it-searvostuksen ja liikunnan yhteyksiä nuoruusiän kasvuvuo-sina. Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti. Kokkola.

192

Schwartz, Shalom (1992) Universals in the content and structure of values: Theory and empirical tests in 20 countries. Teok-sessa Zanna, M (toim.) Advances in experimental social psy-chology, vol. 25. Academic Press. San Diego. 1–65.

Unesco. Yleiskokouksen julistus 16.11.1995. Suvaitsevaisuuden periaatteiden julistus.

Verkasalo, Markku & Tuomivaara, Pauliina & Lindeman, Mar-jaana (1996) 15-year-old pupils’ and their teachers’ values, and their beliefs about the values of an ideal pupil. Educational Psychology 16: 1, 35–47.

Välimaa, Raili (2001) Nuoret ja ulkonäön merkitys. Teoksessa Puuronen, A. & Välimaa, R. (toim.) Nuori ruumis. Gaudea-mus. Helsinki. 89–106.

193

9lk. missä olen hyvä

mitä kaverini arvostavat

vanhempien arvostus

Pääkaupun-kiseutuTytöt 30 (vast%)Pojat 37 (vast%)

20 (66%)8 (22%)

12 (40%)5 (13%)

19 (63%)4 (11%)

Oulun seutuTytöt 71 (vast%)Pojat 65 (vast%)

75 (106%)28 (43%)

52 (73%)23 (35%)

51 (72%)22 (34%)

Kuopion seutuTytöt 53 (vast%)Pojat 49 (vast%)

29 (55%)15 (31%)

26 (49%)13 (27%)

16 (30%)12 (24%)

EuraTytöt 20 (vast%)Pojat 18 (vast%)

9 (45%)11 (61%)

6 (30%)7 (39%)

8 (40%)7 (39%)

Yhteensätytöt 174pojat 169

ka. 76%ka. 37%

ka. 55%ka. 28%

ka. 54%ka. 27%

Liite 1. Aineiston ryhmittely ja vastausprosentit

Taulukko 1. Yhdeksäsluokkalaisten kuvausten lukumäärä ja osuus vastaajien määrästä.

194

8lk. missä olen hyvä

mitä kaverini arvostavat

vanhempien arvostus

Pääkaupun-kiseutuTytöt 83 (vast%)Pojat 69 (vast%)

57 (69%)33 (48%)

50 (60%)15 (22%)

41 (50%)19 (28%)

Oulun seutuTytöt 32 (vast%)Pojat 41 (vast%)

16 (50%)26 (63%)

12 (38%)19 (46%)

13 (41%)20 (49%)

Kuopion seutuTytöt 22 (vast%)Pojat 18 (vast%)

11 (50%)7 (39%)

7 (32%)3 (17%)

8 (36%)3 (17%)

EuraTytöt 22 (vast%)Pojat 21 (vast%)

21 (96%)10 (48%)

11 (50%)7 (33%)

13 (59%)5 (24%)

Yhteensätytöt 159pojat 149

ka. 66%ka. 51%

ka. 50%ka. 29%

ka. 47%ka. 32%

Taulukko 2. Kahdeksasluokkalaisten kuvausten lukumäärä ja osuus vastaajien määrästä.

195

7lk. missä olen hyvä

mitä kaverini arvostavat

vanhempien arvostus

Pääkaupun-kiseutuTytöt 39 (vast%)Pojat 41 (vast%)

20 (51%)22 (54%)

20 (51%)13 (32%)

16 (41%)12 (29%)

Oulun seutuTytöt 78 (vast%)Pojat 86 (vast%)

49 (63%)45 (52%)

42 (54%)27 (31%)

39 (50%)27 (31%)

Kuopion seutuTytöt 46 (vast%)Pojat 35 (vast%)

31 (68%)30 (90%)

25 (54%)16 (46%)

24 (52%)17 (49%)

EuraTytöt 18 (vast%)Pojat 17 (vast%)

6 (33%)5 (29%)

4 (22%)6 (35%)

3 (17%)7 (41%)

Yhteensätytöt 181pojat 179

ka. 59%ka. 57%

ka. 50%ka. 35%

ka. 45%ka. 35%

Taulukko 3. Seitsemäsluokkalaisten kuvausten lukumäärä ja osuus vastaajien määrästä.

196

Liite 2. Kuva arviointitaulusta.

197

Liite 3. Arvokonfliktitypologia

198

Liite 4. Leijakuvio

POJAT

TYTÖT

Suvaitsevaisuus

Suvaitsevaisuus

Sosiaalisuus,

huolenpito

Sosiaalisuus,

huolenpito

Ahkeruus,

tunnollisuus

Ahkeruus,

tunnollisuus

Tekeminen,

osaaminen

Tekeminen,

osaaminen

Hauskanpito

Hauskanpito

Suorittaminen,

pärjääminen

Suorittaminen,

pärjääminen

Suvaitsemattomuus

Suvaitsemattomuus

Rehellisyys ja

luotettavuus

Rehellisyys ja

luotettavuus

Missä asioissa koet Mitä ominaisuuksia Mitkä ominaisuudetolevasi hyvä? kaverini arvostavat nuorissa ovat tärkeitä toisissa nuorissa? aikuisille?

199

Teppo Nieminen

Fountain Parkin verkkoavusteiset menetelmät

Zest-projektissa käytetyt Oy Fountain Parkin Ltd:n menetel-mät kehitettiin alkujaan organisaatioille toimintaympäristön

heikkojen signaalien keräämistä ja arviointia varten. Käyttöko-kemusten lisääntyessä ja ohjemistoalustan kehittyessä käyttö-alue on laajentunut hyvinkin monenlaisen strukturoimattoman kvalitatiivisen aineiston keräämiseen, arviointiin ja raportointiin noin 150 projektissa. Kehittämiämme verkkoavusteisia menetel-miä ovat käyttäneet mm. Tekes, Raha-automaattiyhdistys, Yle, VTT, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, A-Katsastus ja Alma Media.

Keskeisiä piirteitä menetelmässä on erotettavissa neljä. Ensimmäinen niistä on strukturoimattomuus. Se tarkoittaa,

että vastaajaa ohjataan mahdollisimman vähän, jotta saadaan kaikki teemaan liittyvät näkemykset talteen. Suomen Lasten ja Nuorten Säätiön tutkimuksessa kysymyksinä olivat konkreetti-set omiin ja nuoren kokemiin ympäristön arvostuksiin liittyvät asiat.

Toinen piirre on eri näkökulmien tuominen teemaan. Me-netelmässä vastaajalle voidaan esittää herätteitä, jotka auttavat vastaajaa löytämään uusia näkökulmia tai uusia mielleyhtymiä teemaan. Suomen Lasten ja Nuorten Säätiön tutkimuksessa esi-merkiksi muistutettiin herätteillä vastaajaa siitä, että häneen

200

voivat kohdistaa odotuksia vanhempien lisäksi esimerkiksi opet-tajat, valmentajat.

Kolmas piirteistä on anonyymius. Menetelmässä kukin vas-taaja toimii tunnistamattomana, useimmiten vielä siten, että raportoinnissakaan ei pystytä yhdistämään tiettyjä vastauksia tiettyyn vastaajaan. Vastaukset käytiin myös läpi ennen kuin ne päästettiin arvioitavaksi ja niistä poistettiin liian henkilökohtais-ta tietoa sisältävä aines.

Menetelmään osallistuminen on vastaajille vapaaehtoista. Tämä tarkoittaa, että se ei kuulu pakollisena osana Zest-ohjel-maan eikä muihin opetussuunnitelman tavoitteita toteuttavaan toimintaan.

Organisaatiosovelluksissa anonyymiudella on suuri merkitys siksi, että haettaessa vallitsevista kognitiivisista malleista poik-keavia näkemyksiä niiden esittäminen onnistuu parhaiten ano-nyymisti. Jos vastaaja arvioi olevansa tunnistettavissa, pitäytyy hän lähempänä sovinnaista ja yleisesti hyväksyttyä näkemystä ja potentiaaliset heikot signaalit jäävät havaitsematta.

Neljäs piirre on kvalitatiivisuuden ja kvantitatiivisuuden yh-distäminen. Jotta analysointi ei olisi pelkästään kvalitatiivisen aineiston varassa, menetelmään kuuluu myös arviointivaihe. Ar-viointivaiheessa vastaajat saavat arvioitavakseen aikaisempien vastaajien autenttisia vastauksia, ja arviointi voi tapahtua suh-teessa johonkin toiseen asiaan tai teemaan kuin millä vastaukset on kerätty.

Prosessin kulku

Tyypillisimmillään projektissa kerätään vaiheessa 2 vastaajilta kommentteja ja näkemyksiä valittuun aiheeseen kolmen eri ky-symyssivun avulla. Pääteema pysyy samana, mutta vastaajalle esitetään herätteinä uusia näkökulmia tai impulsseja, jotka aut-tavat häntä löytämään uusia ajatuksia.

201

Myös ensimmäinen ”top-of-mind”-asia otetaan talteen, koska se kertoo vastaajajoukossa vallitsevasta rationaalisesta mielen-mallista. Saman kysymyksen toistaminen ja uusien näkökulmien tuominen asiaan tekee tiedonkeruusta enemmän haastatteluno-maista, kun ei tyydytä ainoastaan mielen päällä olevaan itsestään selvimpään vastaukseen.

Vaiheessa 2 kerätyt näkemykset alistetaan saman tai laajen-netun vastaajajoukon arvioinnille. Vaiheet 2 ja 3 voivat tapahtua vastaajan näkökulmasta joko samalla käynnillä verkkotyökalus-sa tai sitten kahtena erillisenä tapahtumana. Arviointivaihe tuo esiin sen, mistä asioista vastaajajoukossa vallitsee yksimielisyys ja mistä asioista taas ollaan eri mieltä.

Analysoinnissa käytetään sekä kvalitatiivista analyysia että ar-viointitulosten hyödyntämistä erilaisilla painotuksilla projektin tavoitteesta riippuen. Tyypillisiä analysoitavia asioita ovat:

• Mitä asioita tulee esiin ensiksi teemasta kysyttäessä?• Minkä asioiden painoarvosta ollaan yksimielisiä eli mikä on vastaajajoukon vallitseva kognitiivinen malli?

Kuva 1. Tyypillisen projektin vaiheetKuva 1 Tyypillisen projektin vaiheet

Tyypillisimmillään projektissa kerätään vaiheessa 2 vastaajilta kommentteja ja näkemyksiä valittuun aiheeseen kolmen eri kysymyssivun avulla. Pääteema pysyy samana, mutta vastaajalle esitetään herätteinä uusia näkökulmia tai impulsseja, jotka auttavat häntä löytämään uusia ajatuksia. Myös ensimmäinen ”top-of-mind”-asia otetaan talteen, koska se kertoo vastaajajoukossa vallitsevasta rationaalisesta mielenmallista. Saman kysymyksen toistaminen ja uusien näkökulmien tuominen asiaan tekee tiedonkeruusta enemmän haastattelunomaista, kun ei tyydytä ainoastaan mielen päällä olevaan itsestään selvimpään vastaukseen. Vaiheessa 3 kerätyt näkemykset alistetaan saman tai laajennetun vastaajajoukon arvioinnille. Vaiheet 2 ja 3 voivat tapahtua vastaajan näkökulmasta joko samalla käynnillä verkkotyökalussa tai sitten kahtena erillisenä tapahtumana. Arviointivaihe tuo esiin sen, mistä asioista vastaajajoukossa vallitsee yksimielisyys ja mistä asioista taas ollaan eri mieltä. Analysoinnissa käytetään sekä kvalitatiivista analyysia että arviointitulosten hyödyntämistä erlaisilla painotuksilla projektin tavoitteesta riippuen. Tyypillisiä analysoitavia asioita ovat:

● Mitä asioita tulee esiin ensiksi teemasta kysyttäessä? ● Minkä asioiden painoarvosta ollaan yksimielisiä eli mikä on vastaajajoukon

vallitseva kongitiivinen malli? ● Missä asioissa on enemmän erimielisyyksiä, jolloin ne voidaan ottaa lähempään

tarkasteluun? ● Millä tavoin asioista puhutaan? ● Mistä asioista ei puhuta?

SLNS:n projektissa käytetty työkalu

202

• Missä asioissa on enemmän erimielisyyksiä, jolloin ne voi-daan ottaa lähempään tarkasteluun?• Millä tavoin asioista puhutaan?• Mistä asioista ei puhuta?

SLNS:n projektissa käytetty työkalu

Suomen Lasten ja Nuorten Säätiön projektissa käytetty työkalu poikkeaa jonkin verran edellä esitetystä. Koska kiinnostuksen kohteena olivat nuorten suhteet sekä itseensä, toisiinsa että ai-kuisten maailmaan, otettiin jokaiselle kolmesta kysymyssivusta uusi teema. Tämä ei mahdollistanut aivan samanlaista haastatte-lunomaisuutta, mutta toi näkemyksiä kaikista kolmesta elämän-piiristä. Koska näitä asioita ei olisi ollut tarkoituksenmukaista arvioida suhteessa samaan kiintopisteeseen, tarvittiin myös asi-oiden arviointia varten kolme erillistä sivua. Lopuksi kaikki lai-tettiin samalla käynnillä tehtäväksi, koska kouluissa vastaamisen organisointi ei olisi kouluissa onnistunut mikäli vastauskertoja olisi ollut kaksi (kysymys- ja arviointikerta).

Kyselystä tuli siis varsin pitkä, mikä selittää vastausten mää-rän putoamisen loppua kohti. Sama ilmiö olisi tapahtunut aikui-sillekin vastaajille, ellei vastaajajoukko olisi jostain syystä ollut aivan erityisen motivoitunutta osallistumaan hankkeeseen.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että verkkoavusteinen me-netelmä toimi hyvin ja vastaajien tuottaman materiaalin laatu oli meillekin myönteinen yllätys. Nuoremman polven vastaajille verkkotyökalut ovat luonnollisin tapa vastata erilaisiin kyselyi-hin, joten odotamme mielenkiinnolla mahdollisia jatkoyhteis-työmahdollisuuksia nuorisotutkijoiden kanssa.

203

Ilon ja luottamuksen lähteillä

Mistä syntyy ilo, luottamus omiin voimiin, usko tulevaisuu-teen ja siihen, että elämä kantaa?

Miten oppia jakamaan hyvää ja myönteistä maailmassa? Saamme joka päivä paljon enemmän tietoa pahoista kuin hyvis-tä asioista. Pahat asiat nähdään usein todellisimpina kuin hyvät: uutisissa oikeat asiat ovat onnettomuuksia, vaikeuksia ja pahoja tekoja. Hyvät asiat ovat oikeiden uutisten jälkeen tulevia keven-nyksiä. On aiheestakin kysytty, puuttuuko meillä yhteisöissä vä-lineitä käsitellä hyvää.

Zest-ohjelman toteutumista on ollut ilo seurata. Zest-tiimi-läisten kouluvierailut ovat avanneet ikkunoita erilaisiin kasvun ja kehityksen maailmoihin ja viestittäneet, että nämä erilaiset maailmat ovat kaikki arvokkaita. Ohjelman yhteistyökumppanit ja heidän kanssaan rakennetut toimintamallit ovat opettaneet, että asioita voidaan tehdään toisin kuin ennen. Ne ovat viestit-täneet voimavarojen ja selviytymisen taitojen moninaisuudesta. Terveyden edistämisen ydinteemoja kouluyhteisön arjessa. Tar-vitsemme myönteisyyttä ja toinen toistemme tukea. Ohjelma on onnistunut raikkaalla tavalla tuottamaan välineitä hyvän käsitte-lyyn yhteisössä ja sen kautta tehnyt hyvän ja myönteisen näky-väksi kouluyhteisön arjessa.

Kiitos kaikille Zest-tiimiläisille mukanaolosta. Haluan osaltani antaa viestikapulana eteenpäin itselleni tärkeän kohdan lempi-kirjastani Oi ihana Panama, jonka on kertonut Janosch. Kirjassa pikku karhu ja pikku tiikeri etsivät yhdessä unelmiensa maata, jossa kaikki on hyvin. He pohtivat seuraavaa:

204

”Meillä on kaikki hyvin, pikku tiikeri sanoi. Meillä on kaikkea, mitä suinkin voimme toivoa eikä meidän tarvitse pelätä mi-tään. Kaiken lisäksi me olemme vahvoja. Vai mitä, karhu?Tosi on, pikku karhu sanoi. Minä olen vahva kuin karhu ja sinä olet vahva kuin tiikeri. Se riittää.”

Ylitarkastaja Heidi Peltonen, Opetushallitus

205

Henkilögalleria

Zest-tiimiläisetVeikka Gustafsson, Heli Kruger, Samppa Lajunen, Mikko Leppi-lampi, Peter Nyman, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale ja Eva Wahl-ström.

Zest-taustavoimat

AsiantuntijaryhmäHelinä Perttu, Suomen lasten ja nuorten säätiö (puheenjohtaja)Heidi Lahti, Suomen lasten ja nuorten säätiöHanna Manninen, Suomen lasten ja nuorten säätiöKatja Hautoniemi, Veritas Susanna Hietala, NokiaTapio Kuure, Kuopion yliopisto/Mikkelin ammattikorkeakouluRaila Pirinen, Helsingin normaalilyseoKari Uusikylä, Helsingin yliopisto Ari Tammivaara, Mitteldeutsche Basketball

Zestin evaluointitutkimusTutkimuksen tieteellinen johtaja: Tapio Kuure, valtio-opin do-

sentti, Kuopion yliopisto/Mikkelin ammattikorkeakouluTutkija: YTL Marko Raitanen, Likes/Linet

206

Tutkimuksen ohjausryhmä Teppo Nieminen, projektipäällikkö, Oy Fountain Park LtdSami Myllyniemi, tilastosuunnittelija, NuorisotutkimusverkostoKari Uusikylä, kasvatustieteen professori, Helsingin yliopistoKaarlo Laine, YTT, yksikönjohtaja, Liikunnan ja kansantervey-

den edistämissäätiö Likes/Lasten ja nuorten elämäntavan tut-kimusyksikkö Linet

Heidi Peltonen, ylitarkastaja, OpetushallitusHelinä Perttu, Zest-projektipäällikkö, Suomen lasten ja nuorten

säätiö

Julkaisun kirjoittajatKuure, Tapio, valtio-opin dosentti. Tutkimusjohtajana Nuoriso-

kasvatuksen maisteriohjelmassa ja nuorisoalan korkeakoulu-tuksen rakenteiden kehittämisprojektissa, Kuopion yliopisto/Mikkelin ammattikorkeakoulu 2003–2006. Tutkimusteemoja nuorisopolitiikka, nuorisokulttuurit ja nuorten kansalaisuus.

Nieminen, Teppo, projektipäällikkö, Oy Fountain Park Ltd.Peltonen, Heidi, ylitarkastaja, Opetushallitus.Perttu, Helinä, Zest-ohjelman projektipäällikkö, Suomen lasten

ja nuorten säätiö.Raitanen, Marko, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, sosiaalige-

rontologi. Tutkijana Liikunnan ja kansanterveyden edistämis-säätiö Likes/Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö Linet, Jyväskylä, 2006. Tutkimusteemoja ikä- ja elämänvai-hetutkimus.

Uusikylä, Kari, kasvatustieteen professori, Soveltavan kasvatus-tieteen laitos, Helsingin yliopisto. Keskeisiä tutkimusteemoja lahjakkuus ja luovuus.

Saarela, Olli, nuorisoasiainneuvos, nuorisoyksikön päällikkö, opetusministeriö.