selevä paletti - loppuraporttikaste –ohjelma kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen...
Post on 30-May-2020
14 Views
Preview:
TRANSCRIPT
2011
Selevä Paletti -työtiimi
Päivi Lapiolahti, Hankekoordinaattori
Merja Hakola, Kehittäjätyöntekijä
Kaija Kulmala, Kehittäjätyöntekijä
Kauhajoen kaupunki / Varhaiskasvatus
Syyskuu 2011
Selevä Paletti - Loppuraportti
SELEVÄ PALETTI SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN
PALVELUKOKONAISUUS
KAUHAJOKI, TEUVA, ISOJOKI, KARIJOKI SEKÄ
SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
2
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
3
SISÄLLYSLUETTELO SIVU
1. JOHDANTO 7 KASTE –ohjelma Kasperi ja 11 osahanketta Selevä Paletti
2. TIIVISTELMÄ 8
3. HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI 9 3.1. Selevän Paletin hankesuunnitelma 9
3.2. Selevän Paletin arviointisuunnitelma 10
3.3. Selevän Paletin arviointi prosessina 12
3.4. Kehittämisprosessiin kohdistunut itsearviointi 12
3.4.1. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen vahvuudet
3.4.2. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen heikkoudet
3.4.3. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseita kehittämistoiminnan onnistumisia
3.4.4. Miten vastattiin itsearviointiprosessin kautta esiin nousseisiin kehittämistoiminnan uhkiin
3.4.5. Kolmannen sektorin mukana olon tukemisen kokemuksia
3.4.6. Kasperin hankerypästyöskentely arvioinnin tukena
3.5. Kehittämisprosessiin kohdistunut vertaisarviointi 16
3.5.1. Selevän Paletin ja Pirkan Perhepalvelujen vertaisarviointiprosessi
4. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 18 4.1. Suupohjan seutukunta 18
4.2. Selevä Paletti ja lapsiperhepalveluiden kehittäminen 18
4.3. Miten hanke resurssoitiin? 19
4.3.1. Hankkeen työntekijät
4.3.2. Hankkeen organisoituminen eri tasoilla
4.3.3. Hankkeen toimitilat
4.3.4. Miten huolehdittiin alueellisesta tasapainosta
4.3.4.1. Kehittämistyön periaatteet ja sisällön valinta
4.3.4.2. Ohjausryhmä
4.4. Hankkeen raportointi 21
4.5. Jatkuvaa ja monipuolista tiedottamista 22
4.6. Hyvien käytäntöjen levittämistä 23
4.6.1. Hankkeessa tuotettu Hyvä käytäntö –materiaali
4.7. Miten kehittämistyö asemoitui suhteessa perustyöhön? 25
4.8. Yhteistyö maakunnan muiden kehittäjien kanssa 25
4.8.1. Pohjanmaiden lapsikaste -hankkeet
4.8.2. Pohjanmaiden sosiaalialan kehittämiskeskus SoNETBotnia
4.9. Valtakunnallisia kaikuja ja linkkejä paikalliseen kehittämistoimintaan 28
4.10. Arviointia organisoitumisesta 28
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
4
SIVU
5. TAVOITEKOHTAINEN HANKKEEN TOTEUTUS 30 5.1. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 1: 30
PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN SEKÄ VANHEMMUUDEN JA OSALLISUUDEN TUKEMINEN
Pohjautuen KASTE –ohjelman tavoitteisiin: PERHEIDEN OSALLISUUS LISÄÄNTYY SEKÄ LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMINEN VÄHENEE HYVINVOINTI JA TERVEYS LISÄÄNTYVÄT, HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROT KAVENTUVAT
5.1.1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen 31
5.1.1.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet
5.1.1.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat
5.1.1.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet
5.1.2. Osallisuuden vahvistaminen 34
5.1.2.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet
5.1.2.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat
5.1.2.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet
5.1.3. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen 36
5.1.3.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet
5.1.3.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat
5.1.3.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet
5.1.4. Tavoitteisiin liittyvät tuotokset 38
5.1.4.1. Laajennettu perhevalmennus 39
5.1.4.1.1. Tiivistelmä
5.1.4.1.2. Miksi kehittää perhevalmennusta?
5.1.4.1.3. Miten kehittämistyö toteutettiin?
5.1.4.1.4. Suupohjan perhevalmennuksen polku
5.1.4.1.5. Arviointia ja palautetta
5.1.4.1.6. Evääksi eteenpäin
5.1.4.1.7. Uuden mallin vaikuttavuus
5.1.4.2. Kotiunikoulu 52
5.1.4.2.1. Tiivistelmä
5.1.4.2.2. Miksi kehittää kotiunikoulua?
5.1.4.2.3. Miten kehittämistyö toteutettiin?
5.1.4.2.4. Suupohjan kotiunikoulun polku
5.1.4.2.5. Arviointia ja palautetta
5.1.4.2.6. Eväitä jatkoon
5.1.4.2.7. Uuden mallin vaikuttavuus
5.1.4.3. Perhetupa Soffa 60
5.1.4.3.1. Tiivistelmä
5.1.4.3.2. Miksi kehittää avointa varhaiskasvatusta?
5.1.4.3.3. Miten kehittämistyö toteutettiin?
5.1.4.3.4. Perhetupa lapsiperheiden treffikeskus
5.1.4.3.5. Arviointia ja palautetta
5.1.4.3.6. Evääksi eteenpäin
5.1.4.3.7. Uuden mallin vaikuttavuus
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
5
SIVU
5.1.4.4. Neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö 66 5.1.4.4.1. Tiivistelmä 5.1.4.4.2. Miksi kehittää ennalta ehkäisevää perhetyötä? 5.1.4.4.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? 5.1.4.4.4. Neuvolan perhetyön kuvaus 5.1.4.4.5. Arviointia ja palautetta 5.1.4.4.6. Evääksi eteenpäin 5.1.4.4.7. Uuden mallin vaikuttavuus
5.1.4.5. Esi –ja alkuopetuksen nivelvaihe 70 5.1.4.5.1. Opettajien tutustumispäivät 5.1.4.5.2. Keinoja ryhmäytymiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen
kehittämiseen 5.1.4.5.3. Teuvan Kelpo-hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainilta 5.1.4.5.4. Evääksi eteenpäin
5.1.4.6. Palautetta työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta 71
5.2. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 2: 72
LAPSIPERHEPALVELUIDEN JOHTAMINEN SEKÄ HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN Pohjautuen KASTE –ohjelman tavoitteisiin: PALVELUJEN LAATU, VAIKUTTAVUUS JA SAATAVUUS PARANEVAT, ALUEELLISET EROT KAPENEVAT
5.2.1. Ennakoiva toimintatapa ja moniammatillinen lapsiperhepalveluiden johtaminen 73
5.2.1.1. Varhaiskasvatuksen johtajuus 5.2.1.2. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma -prosessi
5.2.2. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen 76
5.2.2.1. Voimaannuttava kehittämisote & voimaannuttavat koulutuspäivät 77 5.2.2.1.1. Miksi voimaantumista tarvittiin? 5.2.2.1.2. Miten koulutukset toteutettiin? 5.2.2.1.3. Illoista iloa monille 5.2.2.1.4. Arviointia ja palautetta 5.2.2.1.5. Pohdintaa vaikutuksista
5.2.2.2. Kasvatuskumppanuus 80 5.2.2.2.1. Miksi kehittää kaskua? 5.2.2.2.2. Mitä kasvatuskumppanuus on? 5.2.2.2.3. Miten kasvatuskumppanuuskoulutusta kehitettiin? 5.2.2.2.4. Arviointia ja palautetta 5.2.2.2.5. Koulutuksen vaikutukset 5.2.2.2.6. Pohdintaa tulevaisuuteen
5.2.2.3. Toimintamallien kehittämistä tukevat koulutukset 86
6. POHDINTA 87 Ajatuksia kehittämistyöstä 87
Jatkokehittämisehdotukset 88
LÄHDELUETTELO 89
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
6
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
7
JOHDANTO KASTE –ohjelma Kaste on Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Siinä määritellään
lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne
voidaan saavuttaa. Ohjelma antaa sekä kokonaiskuvan kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta että
nostaa esiin ne keskeisimmät toimenpiteet, joihin suunnataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) työterveyslaitoksen ja lääninhallituksen työpanosta sekä muita kehittämistoiminnan
resursseja.
Kasperi ja 11 osahanketta
Kasperi -hanke muodostuu yhdestätoista osahankkeesta, joissa osallisena on viiden maakunnan
alueelta yhteensä 66 kuntaa ja 4 sairaanhoitopiiriä. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, joka
ostaa hankekoordinaation ja –johtamisen Pikassos Oy:ltä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,8
miljoonaa euroa, josta valtionavustusta on noin 5,1 miljoonaa euroa.
Hanke sisältää neljä teema-aluetta, joihin osahankkeet voidaan jaotella:
Perhepalveluverkostot Erityinen tuki peruspalveluissa Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen tarpeen kasvun
vähentäminen Monialaiset palvelurakenteet ja osaamisen kehittäminen
Selevä Paletti -osahanke SELEVÄ PALETTI –hanke kehitti Suupohjan lapsiperhepalveluita ajalla 1.9.2009 – 31.10.2011.
Hanketta hallinnoi Kauhajoen kaupunki / varhaiskasvatus. Työtiimin muodostivat
hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti sekä kehittäjätyöntekijät Merja Hakola, Jenni Katajisto ja Kaija
Kulmala. Hankekumppaneina olivat Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat sekä Suupohjan perus-
palveluliikelaitoskuntayhtymä. Mukana toimijoina olivat kaikki Suupohjan 0-10-vuotiaiden lasten
kanssa töitä tekevät kuntien, liikelaitoksen ja seurakunnan työntekijät sekä lapsiperhejärjestöjen
toimijat ja aktiiviset pienten lasten vanhemmat. Valtion KASTE -ohjelmarahoitusta hanke sai
292.065€. Kuntien ja kuntayhtymän maksuosuus oli 97.355€.
SELEVÄN PALETIN VISIO
Ennakoiva, joustava ja oikea-aikainen, omatoimisuutta ja elämänmyönteisyyttä vahvistava matalan kynnyksen PALVELUPALETTI lähellä perhettä ja lapsen kasvuympäristöä.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
8
1. TIIVISTELMÄ
Selevä Paletti kehittämässä lasten ja perheiden hyvän elämän palettia
Lapsiperheiden tukiverkon maalaaminen on monisäikeistä työtä. Sopivaan sekoitukseen tarvitaan
monia toimijoita, arkea kirkastavia värejä niin julkiselta puolelta kuin kolmannelta sektoriltakin.
Suupohjaan luotu palvelupaletti on alle 10-vuotiaiden lasten ja perheiden palvelukokonaisuus, joka
kattaa sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä järjestöjen ja
seurakuntien palvelut. Perhekeskustoimintamallin tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja
kasvatuskumppanuutta. Palvelupaletista löytyy monenlaista apua ja vertaistukea. Ajatuksena on
maalata yhdessä Suupohjan lapsille iloinen alku elämälle.
SELEVÄ PALETTI -hanke kehitti Suupohjan lapsiperhepalveluita ajalla 1.9.2009 - 31.10.2011.
Kokonaistavoitteena oli mallintaa 0-10-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palveluista palvelupaletti
(mukaan lukien varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöjen ja
seurakuntien palvelut). Hankkeen aikana kehitetyistä palveluista muodostuikin yhdessä muiden
ennalta ehkäisevien lapsiperhepalveluiden kanssa Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti.
Kumppanuutta ja vuoropuhelua
Selevän Paletin tavoitteena oli, että Suupohjan 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palvelut
olisivat perheiden näkökulmasta ”selevä” palvelupaletti. Perheiden ääni tuotiinkin työssä vahvasti
esille ja kehitettiin palveluita lasten, perheiden, heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten
sekä päättäjien yhteistyön ja vuoropuhelun keinoin. Hankkeen aikana kuultiin myös herkällä
korvalla millaisia kokemuksia ja ajatuksia vanhemmilla ja muilla kasvattajilla on kumppanuudesta.
Kumppanuusajattelu on levittäytynyt työtavaksi niin perheiden, toimijoiden kuin päättäjienkin
yhteisessä työskentelyssä.
Pysyviä jälkiä
Vaikka Selevä Paletti -hanke päättyy, jäävät siinä kehitetyt toimintamallit sekä monialainen ja
monitasoinen yhteistyö elämään. Suupohjan perhevalmennusmalli, kotiunikoulutoiminta, neuvolan
ennalta ehkäisevä perhetyö sekä perhetupatoiminta ovat juurtuneet vahvasti osaksi lapsiperheiden
palveluita. Kaikilla näillä tavoitteena on lasten ja perheiden hyvä elämä vanhemmuutta,
parisuhdetta, vertaisuutta ja kumppanuutta tukien.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
9
2. HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI
2.1. Selevän Paletin hankesuunnitelma
Selevän Paletin hankesuunnitelma rakennettiin yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa.
Sen sisältö pohjautui kentältä tulleisiin toiveisiin ja kehittämisen tarpeisiin niin perustyötä tekevien
kuin toimialojen esimiestenkin näkökulmasta. Hankkeen suunnittelu pohjautui myös aikaisempaan
kehittämistoimintaan, jota seutukunnalla oli tehty yli kunta- ja sektorirajojen. Toimijoilla oli työhönsä
vahva kehittämisote, jonka myötä rakentui konkreettinen, lähellä perhettä oleva hankesuunnitelma.
SELEVÄN PALETIN toiminta-ajatuksena oli mallintaa 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden
palvelutarpeisiin ”selevä” palvelupaletti varhaiskasvatus-, perusopetus- ja Suupohjan liikelaitos-
kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluista. Hankkeessa nivellettiin perheiden palvelut toisiinsa
ylisektorisesti matalan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen arkityökäytänteillä.
Kulttuurissamme arvot ja asenteet välittävät lapsille ja lapsiperheille viestiä siitä, onko
yhteiskunnallinen ilmapiiri suotuisa lapsen oikeuksille, perheiden hyvinvoinnille ja niiden
toteuttamiselle. SELEVÄN PALETIN ideologiana oli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edellytysten ja
palvelutarpeiden kuuleminen ja määritteleminen sekä toimintatapojen kehittäminen näiden
tarpeiden pohjalta lasten, perheiden, heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten sekä
päättäjien yhteistyön ja vuoropuhelun keinoin. Kokonaistavoitteen mukaisesti syntyi SELEVÄ
palveluPALETTI, joka tukee lasten ja perheiden hyvän elämän paletin rakentamista.
SELEVÄN PALETIN TOIMINNAN ARVOT HANKESUUNNITELMAN MUKAAN
toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus
varhaisen tuen toimintatapa ja moniammatillinen johtaminen
perheiden ja heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten sekä päättäjien yhteistyö ja vuoropuhelu
palveluiden kehittämistä ja tuottamista leimaa lapsiperheiden osallisuus / lasten ja perheiden äänen kuuleminen
HANKESUUNNITELMAN MUKAAN SELEVÄN PALETIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
lisää lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta
mahdollistaa, että lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita
mahdollistaa, että lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
10
PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN KONKREETTISENA TOIMENPITEENÄ
PERHEKESKUS = lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuus
- lapsiperheiden palveluiden kehittäminen alueelliseksi varhaisen puuttumisen ja avoimen osallistumisen palvelumalliksi ja -verkostoksi
- peruspalveluliikelaitosky:n, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen palvelut ja järjestöjen toiminta ”saman katon alle”
o laajennettu perhevalmennus – lastenneuvola - varhaiskasvatuspalvelut – perhetyö – joustava koulunaloitus – koululaisten kerhotoiminta
o avoin päiväkoti, perheryhmät, perhepalvelujen tukipiste, lapsiparkki, perhekahvila, kerhotoiminta yms.
- kehitetään varhaisen tuen ylisektorista toimintamallia sekä lapsiperheiden palveluohjausta
- määritellään perhetyön eri muodot ja perhetyön paikka / paikat
o tavoitteena perhetyö asenteena myös kaikkien lapsiperhepalvelujen sisällä
SUUPOHJAN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEN TOIMINNALLISENA TAVOITTEENA OLI Seutukunnalle ennakkoluuloton ja matalan kynnyksen palvelujen toimintamalli, joissa yhdistyy aikuisten läsnäolo ja kannustava kiinnostus lasten toimintaan
o hyödynnetään jo kokeiltuja hyviä käytäntöjä sekä tehdään yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa
o viedään malli käytäntöön lasten kehitysympäristöissä niin kodeissa, päivähoidossa, koulussa kuin perhetyön, neuvolan, seurakunnan, järjestöjen ja vapaa-ajantoiminnoissa
Liitteenä Selevän Paletin hankesuunnitelma. Liite 1.
2.2. Selevän Paletin arviointisuunnitelma
Kasperin ohjeistuksen mukaan jokaisen osahankkeen arvioinnin kohteena tuli olla yhteisesti
sovitut, KASTE -ohjelmaan perustuvat arvioinnin kohteet. Arviointia voitiin toteuttaa monella tapaa:
prosessiarviontiin perustuvana itsearviointina, vertaisarviointina pilottikuntien ja –alueiden ja
valtakunnallisesti samansisältöisten hankkeiden kesken sekä / tai ulkoisena arviointina. Selevän
Paletin hankesuunnitelmaan kirjattiin, että hankkeessa laaditaan arviointisuunnitelma ja että
arviointia toteutetaan itsearviointina ja jatkuvan arvioinnin periaatteiden mukaisesti.
Suunnitelmassa varauduttiin myös ulkopuolisen asiantuntijan käyttöön. Ulkopuolisena Kasperin
osahankkeiden arvioijana on toiminut THL:n arviointitiimi ja sen palkkaama asiantuntija.
Selevä Paletti –hankkeen arvioinnin tarkoitus on ollut 1) tuottaa tietoa uusien palveluiden
kehittämiseksi ja olemassa olevien palveluiden parantamiseksi, 2) tukea ja suunnata
kehittämistoimintaa, 3) osoittaa mennäänkö hankkeessa oikeaan suuntaan, 4) tehdä hankkeen
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
11
toimenpiteet näkyväksi perheille, kehittäjätiimeille, verkostolle, päättäjille ja rahoittajille sekä 5)
tarkastella hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä siitä saatua hyötyä ja yleistettävyyttä.
Keskeisiä vaikuttavuusarvioinnin näkökulmia Selevässä Paletissa olivat 1) Lasten ja perheiden ja
heidän kanssaan työskentelevien osallisuus ja vaikuttaminen, 2) Hyvinvoinnin lisääntyminen /
ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuus, 3) Palveluiden saatavuus / selkeys perheen
näkökulmasta sekä 4) moniammatillisen, matalan hallinnon varhaisen tuen johtamisen toimivuus.
Selevän Paletin arviointisuunnitelma on hyväksytty Robsonin kaavion pohjalta hankkeen
ohjausryhmän kokouksessa 13.1.2010. Siinä keskeisiksi arviointikysymyksiksi nostettiin: 1) Miten
lapsiperheiden ääntä on kuultu / otettu huomioon kehittämistoiminnassa? 2) Millaisia ylisektorisia
toimintatapoja ja toimijoiden yhteistyötä on syntynyt? 3) Miten hyvinvointia tukevat ja
ennaltaehkäisevät palvelut ovat kohdentuneet? sekä 4) Miten palveluiden saatavuus ja selkeys on
lisääntynyt? Näiden kysymysten pohjalta on toteutettu niin hankkeen itsearviointia kuin
vertaisarviointia yhdessä Pirkan perhepalvelut –hankkeen kanssa.
Selevä Paletti –hankkeen ohjelmateoriana on, että 1) Suupohjan lapsiperheiden Selevässä
palveluPaletissa on otettu huomioon lapsiperheiden tarpeet, toiveet ja odotukset ja se lisää lasten
ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta, 2) Suupohjan varhaiskasvatus-, perusopetus-, sosiaali- ja
terveyspalvelut ovat toisiinsa kytkeytyvä kokonaisuus = palvelupaletti, jossa kaikki toimijat tuntevat
toistensa palvelut sekä toimivat yhteistyössä lasten ja perheiden parhaaksi, 3) lapsiperhepalvelut
ovat oikein kohdentuneita sekä 4) lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus
parantuvat.
Arviointisuunnitelma on ollut hankkeen toiminnan näkökulmasta riittävän selkeä ja yksinkertainen.
Robsonin kaavio on hyvä tapa hahmottaa hankesuunnitelman suhdetta tavoitteisiin sekä jäsentää
kehittämistyötä vaikuttavuuden näkökulmasta. Tätä helpotti se, että hankkeen tavoitteet olivat
selkeät. Suunnitelman mukaisesti arviointi on toiminut oivallisesti työkaluna koko hankkeen
kehittämistyön aikana. Kehittämistyöhön sisään rakennettu säännöllinen seuranta ja reflektoiva
pysähtyminen kehittämisen äärelle on ollut oleellinen osa Selevä Paletti –hankkeen arviointi-
prosessia. Jatkuva arviointi on antanut myös näkymiä ja tietoa tuotosten pidemmän aikavälin
vaikutuksista.
Liitteenä Selevän Paletin arviointisuunnitelma Robsonin kaavion mukaisena. Liite 2.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
12
2.3. Selevän Paletin arviointi prosessina
2.4. Kehittämisprosessiin kohdistunut itsearviointi
Projektityön arki on tuottanut jatkuvaa arviointimateriaalia, jonka pohjalta on ollut hyvä arvioida
kehittämisprosessien kulkua ja kehittämistyön onnistumista. Projektin aikana kerääntyy
monenlaisia dokumentteja, muistioita, mallinnuksia, koulutuspalautteita ja kokemustietoa niin
asiakkailta kuin toimijoiltakin. Selevä Paletti –hankkeen toiminnassa kantavana ideana on ollut
tiedonkeruu eri tasoilta ja tahoilta koko kehittämistyön ajan. Näin arviointitieto ja palautteet ovat
toimineet jatkuvana kehittämistyön välineenä ja niiden kerääminen on otettu sisäänrakennetuksi
käytännöksi mallinnettuihin toimintatapoihin. Kehittämistyön aikana on kehitetty asiakaspalaute-
kyselyjen toteuttamiseksi lomakkeita ja sovittu palautteen keräämisen käytännöistä. Näin voidaan
varmistua myös kehitettyjen toimintamallien pitkäkestoisesta arvioinnista ja sen toistettavuudesta.
Matkan varrella ohjausryhmä on pohtinut saatuja palautteita ja todennut, että hankkeen toiminta on
linjassa niin hankkeen tavoitteisiin kuin kentältä tulleisiin palautteisiinkin nähden. Jatkuva arviointi
on antanut täsmätietoa siitä miten hankkeessa on onnistuttu ja mihin sen toimintaa tulisi suunnata.
Konkreettisen kehittämistyön sisältöä pysähdyttiin väliarvioinnin kautta tarkemmin pohtimaan, kun
hankkeen resurssit oleellisesti muuttuivat työntekijän jäädessä sairaus- ja äitiyslomalle. Tällöinkin
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
13
arviointitiedot ja kyselyjen palautteet antoivat ohjausryhmälle tärkeää tietoa siitä, mihin
kehittämistoiminnassa kannattaa keskittyä ja mitä voi jättää pois tai vähemmälle huomiolle.
2.4.1. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen vahvuudet
Monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta
Hankkeella on ollut käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana olivat
kaikki alle 10-vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työskentelevät. Seutukunnassa on
hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen sekä toimijoilla on
kehittämismyönteinen ote. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut eri palveluiden ja sektorien sekä
päättäjien ja vanhempien edustus.
Monialaisten toimintatapojen kehittämisen näkökulmasta
Hankkeen kehittämiskohteena olevat palvelut ja toimintatavat perustuvat monialaiselle toiminnalle.
Seutukunnassa on innostuneet ja osaavat perhepalvelujen toimijat, joiden kehittämistyötä on
luotsannut innostunut, osaava ja innostava kehittäjätyöntekijä.
Osallisuuden lisäämisen näkökulmasta
Hankkeessa on työskennellyt hyvä, osaava ja innokas hanketiimi. Perhepalveluiden keskijohto on
hyvin sitoutunutta toimintatapojen kehittämiseen, samoin kuin eri sektorien työntekijät. Vanhempia
(äitejä) on ollut mukana toimintatapojen kehittämisessä.
2.4.2. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen heikkoudet
Monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta
Vaikkakin hanke on keskittynyt selkeästi yhdelle yhtenäiselle maantieteelliselle alueelle Suupohjan
seutukunnalle, on sillä ollut laaja hankesuunnitelma. Kokonaisuuden toteuttamista haittasivat
osittain rajalliset aika- ja henkilöresurssit, erityisesti pitkään jatkunut 1 henkilön työvajaus. Tämän
vuoksi jouduttiin kesken hanketoiminnan tekemään tarkennuksia ja supistuksia
hankesuunnitelmaan. Ylin virkamiesjohto on myös resurssien puutteesta johtuen ollut varsin
etäällä KASTE–kehittämistoiminnasta.
Monialaisten toimintatapojen kehittämisen näkökulmasta
Lyhyestä käytännön toiminta-ajasta johtuen käytännön kokeilut jäävät lyhyiksi ja siksi on vaikeaa
arvioida tuotosten pitkäkestoista vaikuttavuutta. Keskeisillä hankkeen kehittämistoimijoilla eli
perustyöntekijöillä on jatkuvasti kädet täynnä töitä eikä kehittämistyötä ei ole resurssoitu työaikaan.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
14
Osallisuuden lisäämisen näkökulmasta
Kaikissa kunnissa ei ole ollut tasapuolisesti hanketoimintaa työntekijöiden vähyyden tai puuttuvien
intressien vuoksi. Isät ovat puuttuneet kehittämistoiminnasta lähes kokonaan.
2.4.3. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseita kehittämistoiminnan onnistumisia
Monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta
Hankkeen toiminnan aikana ja erityisesti sen kytkeytyessä Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointi-
suunnitelman laatimisprosessiin löydettiin perheiden, työntekijöiden, johdon ja luottamus-
henkilöiden yhteinen näkymä ja visio perhepalveluiden tulevaisuudesta. Hanke on synnyttänyt /
vahvistanut kumppanuutta niin toimijoiden kesken kuin toimijoiden ja vanhempienkin kesken.
Monialaisten toimintatapojen kehittämisen näkökulmasta
Uusien toimintatapojen kehittämisen myötä perheille on pystytty tarjoamaan entistä parempia
palveluja. Ennaltaehkäiseviin ja avoimiin palveluihin satsaaminen edistää lasten ja perheiden
hyvinvointia. Perhekeskusideologian ja -toiminnan eteenpäin vieminen on onnistunut ja se on
saatu myös mukaan lapsiperhepalveluiden kehittämisstrategioihin Suupohjan lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman kautta.
Osallisuuden lisäämisen näkökulmasta
Perheet on saatu pysyvästi mukaan perhepalveluiden kehittämiseen. Hienoimmalla tavalla tämä
näkyy Suupohjan uudessa perhevalmennusmallissa. Myös osa lapsiperheiden järjestöistä on saatu
pysyvästi mukaan perhepalveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen, mm. Perhetupa Soffan
toiminnan kautta.
2.4.4. Miten vastattiin itsearviointiprosessin kautta esiin nousseisiin kehittämis-
toiminnan oletettuihin uhkiin
Monialaisen yhteistyön kehittämisessä uhkana ajateltiin, että johdon ja päättäjien aika ei riitä
asioihin perehtymiseen ja kehittämistyön ja hyvien yhteistyömuotojen jatkuvuutta ei voida taata
perhepalveluiden toimijoille. Tämä uhka on pyritty välttämään tiedottamalla aktiivisesti hankkeen
vaiheista niin johdolle kuin päättäjille kokousten, sähköpostitiedotteiden, kuntakierrosten ja
lehtijuttujen kautta. Hankkeen päättyessä tehdään vielä kuntakierrokset, joissa kerrotaan
saavutetuista tuloksista ja kehitetyistä toiminta-malleista.
Monialaisten toimintatapojen kehittämisessä uhkana nähtiin, että hankeaika ”loppuu kesken”, ei
ehditä juurruttamaan ja sopimaan hyvin onnistuneiden kokeilujen juurruttamisesta. Hankkeen
loppuvaiheessa pyrittiin jättämään mahdollisimman paljon aikaa kehitettyjen toimintamallien
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
15
juurtumisen varmistamiseen keskustelujen ja materiaalien avulla. Keskeisinä työvälineinä uusien
toimintatapojen elämään jäämisessä ovat myös henkilökunnan saama koulutus ja muu osaaminen,
vastuuhenkilöiden sopiminen sekä eri toimintamalleista tehdyt perehdyttämiskansiot.
Toimintatapojen kehittämisessä uhkana nähtiin myös, että perhepalveluiden toimijat uupuvat
työssään ja kehittämisinnostus siksi loppuu. Tämä uhka olikin melkoisen todellinen ja tuli vastaan
heti hankkeen alkuvaiheessa. Jalkauduttaessa kentälle kuulemaan toimijoiden sen hetkistä
tilannetta ja ajatuksia hankesuunnitelman sisällöistä, huomattiin kentällä olevan väen olevan
uupuneita. Syitä oli varmasti monia: ampumatragedia, sikainfluenssarokotusrumba, paljon
työpanoksia vaatineet isot hallinnolliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä
kunnilta liikelaitoskuntayhtymään jne. Tässä kohtaa päätettiin tehdä pysähtyminen ja lähteä
liikkeelle toimijoiden voimaannuttamisesta ja sitä kautta motivoinnista kehittämistyöhön. Tässä
onnistuttiin hienosti ja voimaannuttava kehittämisote onkin kulkenut hankkeen toimintatapana koko
hankeajan.
Osallisuuden lisäämisessä uhkana nähtiin se, että perheitä ei saada pidettyä mukana toiminta-
tapojen kehittämisessä, jos näkemyksiä ja mielipiteitä ei oteta huomioon. Perheiden kuulemisessa
oleellista on, että kuulemisesta seuraa myös toimenpiteitä. Hankkeen konkreettiset kehittämisen
kohteet valittiinkin sen pohjalta, millaisia tarpeita perheet ja toimijat nostivat esiin. Vanhemmat ovat
olleet myös mukana kehittäjinä kaikkien uusien toimintamallien luomisessa ja malleihin on
rakennettu sisään jatkuvan palautteen / arvioinnin myötä mahdollisuus jatkossakin vaikuttaa
toiminnan sisältöön.
Toinen osallisuuden uhka oli, että järjestöjen kanssa ei löydetä yhteistä näkemystä palveluiden
tuottamisesta. Tässäkin on toimintatapana käytetty osallisuutta ja kumppanuutta niin, että
järjestötoimijat ovat päässet vaikuttamaan kehitettyjen toimintojen sisältöihin sekä olemaan
mukana aktiivisina osallistujina ja tekijöinä.
2.4.5. Kolmannen sektorin mukana olon tukemisen kokemuksia
Niin järjestötoimijoiden kuin vanhempienkin näkökulmasta on ollut tärkeää luoda sellaiset
edellytykset, että on ollut helppo osallistua hankkeen toimintaan. Tämä tarkoittaa kokoontumis-
aikojen miettimistä muusta näkökulmasta kuin virka-ajan ehdoilla sekä vaikkapa kokouspaikan
miettimistä niin että esim. lastenhoito on helppo järjestää. On myös tärkeää mahdollistaa
osallistumista muullakin tavalla kuin kokouksissa mukana olemalla, esim. antamalla mahdollisuus
kommentoida asioita sähköpostitse tai käydä niitä läpi oman järjestön / toimijaryhmän palaverissa.
Mukanaolon motivoinnin kannalta on tärkeää muistaa antaa positiivista palautetta osallistumisesta
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
16
sekä palkita osallistumista esim. kahvien tai järjestetyn lastenhoidon muodossa. Pitää muistaa, että
kolmannen sektorin mukana olo on vapaaehtoistoimintaa, mutta erittäin arvokasta kokemus-
asiantuntijuutta. Pienikin panos on arvokas.
2.4.6. Kasperin hankerypästyöskentely arvioinnin tukena
Kasperin kautta taustatukea arviointisuunnitelmien tekemiseen ja arvioinnin toteuttamiseen on
tullut mm. yhteisten seminaarien, arviointityöpajojen, rypästyöskentelyn ja hankekohtaisten ohjaus-
käyntien muodossa. Kasperin hankerypästyöskentely toimi oman toiminnan tukena ja
vertaisparina. Monialaisen yhteistyön kehittämistä on edesauttanut ja hionut myös tiivis yhteistyö ja
kokemusten vaihto Kasperin muiden perhepalveluhankkeiden kanssa. Kasperin
hankerypästyöskentely on ollut onnistunutta ja kehittämistoimintaa eteenpäin vievää. Se tarjosi
peilin oman hankkeen kehittämistyölle. Kasperin perhepalveluryppään ansiota on hyvän
vertaisarviointi- ja kehittäjäkumppanin löytyminen Pirkan Perhepalveluista. Myös yhteistyö E-P:n
lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen kanssa on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Yhteistyössä
vietiin eteenpäin mm. ennaltaehkäisevän perhetyön mallintamista ja kasvatuskumppanuus-
kouluttaja –koulutuksen järjestämistä.
2.5. Kehittämisprosessiin kohdistunut vertaisarviointi
Kasperin osahankkeiden osalta sovittiin, että hankkeet tekevät keskenään vertaisarviointia
hankkeen prosesseista ja kehittämistoiminnan tuloksista. Selevän Paletin vertaisarviointipariksi
valittiin Pirkan Perhepalvelut -hanke. Pirkan Perhepalveluiden ja Selevän Paletin välillä tehtävän
vertaisarvioinnin tavoitteiksi valittiin selvittää 1) Monialaisen yhteistyön kehittäminen, 2)
Monialaisten toimintatapojen kehittäminen sekä 3) Osallisuuden lisääminen.
Vertaisarviointi hankkeiden kesken käynnistyi elokuussa 2010 ja jatkui lähes hankkeen loppuun
saakka. Vertaisarviointityöskentelyyn osallistuivat Selevän Paletin projektityöntekijät sekä Pirkan
Perhepalveluiden hankekoordinaattori Merja Nordling, Parkanon varhaiskasvatuksen päällikkö
Jenni Alppi ja Pälkäneen perhetyön ohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen.
Vertaisarviointi oli vuoden kestävä ja uppoutumista vaativa, mutta antoisa prosessi. Hyvän
vertaisarviointiprosessin toteutuminen edellyttää luottamusta vertaiskumppaneiden välillä ja että
toimijoilla ns. ”synkkaa yhteen”. Pahimmillaan vertaisarviointi voi olla ahdistava kokemus, mikäli
vertaiskumppani keskittyy ”etsimään virheitä”, syntyy kilpailutilanne tai molemmat eivät sitoudu
prosessiin. Meille onnistunut vertaisarviointiprosessi tuotti kokemusta vertaisuudesta, vertaistukea,
tsemppausta, uusia näkökulmia omaan hanketyöhön sekä uusia kehittämisideoita (mm.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
17
vanhempien osallisuus tiimeissä, esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö), uusien toimintamallien
oppimista molempiin hankkeisiin (mm. Kotiunikoulutoiminta, perhetyön käytännöt), osan valmista
arviointi- ja raportointimateriaalia sekä uusia näkökulmia ja keskustelun avauksia
ohjausryhmätyöskentelyyn.
Prosessin päätteeksi oli tarkoitus, että hankekumppani esittelee vertaisarviointiprosessin ja
vertaisarvioinnin analyysit hankekumppanin ohjausryhmälle. Tämä jäi kuitenkin toteutumatta
Pirkan Perhepalvelujen koordinaattorin siirtyessä toisiin tehtäviin ennen viimeistä hankesyksyä.
Ohjausryhmät saivat kuitenkin palautteen ja yhteenvedon vertaisarvioinnista omilta
hankekoordinaattoreiltaan.
2.5.1. Selevän Paletin ja Pirkan Perhepalveluiden vertaisarviointiprosessi
HYVÄ LÄHTÖTILANNE ON TÄRKEÄ
→ Rypästoiminta loi hyvän pohjan arviointiprosessin käynnistämiselle ja vertaisarviointiparin löytämiselle
osahankkeiden / pilottien sisällöt ja työntekijät olivat tuttuja
→ Käytännönläheinen perehdytys; vaikutusketjukortti avasi hyvin prosessia
tarve – panokset – toimenpiteet – tuotokset – tulokset – vaikutukset
→ Hyvä / kattava taustamateriaali hankekumppanista auttaa asiaan perehtymisessä
TAVOITTEET VERTAISARVIOINNILLE
→ Riittävän laajat tavoitteet, joiden alle mahtuu molempien kumppaneiden toiminta
→ Meillä yhteisinä tavoitteina:
1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen
2. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen
3. Osallisuuden lisääminen
→ Tavoitteet tarkentuvat ja avautuvat arviointikysymyksillä
VERTAISARVIOINNIN AIKATAULUTUS
→ Kumppanin valinta ja tavoitteet vertaisarvioinnille (9.6.2010)
→ Eka tapaaminen hankekumppanien kesken (24.8.2010)
Tavoitteiden ja mittarien täsmentäminen, aikataulutus koko prosessille
TAPAAMISTEN TOTEUTUS
→ Ollut 4 arviointitapaamista (12.10. ja 30.11.2010 sekä 26.1. ja 15.3.2011)
Itsearviointien läpikäyminen, hankekumppanin kysymyksiin vastaaminen, ideoiden ja käytännön kehittämis-
toimintojen jakaminen, arvioinnin tavoitteet, arviointikysymykset vs. Kasperi, riskit liittyen loppuhankeaikaan
Yksi hanke / tapaamiskerta on mahdollistanut keskittymisen, käytetty aika ollut 6-7 tuntia / kerta
→ Lopputapaaminen (10.5.2011) + Vierailut ohjausryhmissä (Huom. tämä jäi suunnitelmaksi)
Prosessin yhteenveto ja palaute, vertaisarvioinnin analyysit hankekumppanin ohjausryhmälle
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
18
4. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN
4.1. Suupohjan seutukunta
Isojoki –Karijoki – Kauhajoki – Teuva
Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Suupohjan seutukunta koostuu neljästä kunnasta: Isojoesta, Karijoesta, Kauhajoesta ja Teuvasta. Seutukunnassa oli 30.10.2010 yhteensä 24.152 asukasta, joista Kauhajoella asui yli 14.000, Teuvalla hieman yli 6.000, Isojoella n. 2.500 ja Karijoella n. 1.500. Suupohjan seutukunta on yhteispinta-alaltaan laaja alue. Aktiivista toimintaa on kuntakeskusten lisäksi myös pienissä kyläyhteisöissä.
Suupohjan kunnat ovat kuuluneet 1.1.2009 alkaen Suupohjan peruspalveluliikelaitos-
kuntayhtymään. Sen perustehtävänä on Kauhajoen kaupungin sekä Teuvan, Isojoen ja Karijoen
kuntien yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon,
eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelujen tuottaminen alueen asukkaille. Samaan
aikaan varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimen alaisuuteen ja jäi peruskuntien toiminnaksi.
Suupohjassa toimii aktiivinen kolmas sektori. Kuntien vapaa-ajantoiminta kattaa laajan kirjon lasten
ja nuorten ehkäisevästä päihdetyöstä taiteen perusopetukseen. Seurakunnat, Mannerheimin
lastensuojeluliitto, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys, Äippä ry., urheiluseurat ym.
yhdistykset tarjoavat monenlaisia virikkeitä ja tukea lapsille ja perheille.
4.2. Selevä Paletti ja lapsiperhepalveluiden kehittäminen
Selevän Paletin kehittämisjana
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
19
4.3. Miten hanke resurssoitiin?
4.3.1. Hankkeen työntekijät
Selevän Paletin työtiiminä toimi hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti sekä kehittäjätyöntekijät Merja
Hakola ja Jenni Katajisto (30.8.2010 saakka) ja Kaija Kulmala (13.9.2010 alkaen). Kaija teki töitä
osa-aikaisena niin, että hän oli vuorotellen kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa eläkkeellä.
Hanketyöntekijöiden esimiehenä on toiminut Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Kirsi
Koski-Säntti, jonka työpanosta on myöskin käytetty hankkeen toteuttamisessa.
Vaikka hankkeen kehittäjätyöntekijä vaihtui kesken hankkeen kiivaimman toteutusajan, hanke
pystyi jatkamaan toimintaansa hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Syksyllä 2010
ohjausryhmä piti työseminaarin, jossa tehtiin linjauksia ja valintoja siitä mihin hankkeen toiminta
loppuaikana keskittyy. Resurssien vähentyessä oli välttämätöntä pysähtyä miettimään mitkä asiat
ovat niitä tärkeimpiä.
Neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön kehittämiseen hanke osti kehittäjäperhetyöntekijän
työpanosta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä kolmen kuukauden ajan. Seinäjoen
AMK:n sosionomiopiskelija Marjo Puska oli hallinnon harjoittelussa Selevässä Paletissa syksyllä
2010 vkot 38-39 ja 44-50. Marjon harjoitteluun kuului hankkeen hallinnointiin ja organisointiin
tutustumisen lisäksi hänen opinnäytetyöhönsä (Perheiden kuuleminen ja palveluohjaus) liittyvän
kyselyn suunnittelu, toteuttaminen ja yhteenvedon tekeminen.
Työntekijäresurssien poikkeustilanteet hankkeen aikana
* Kasvatuskumppanuuskehittäjä Kaija Kulmala tuli hankkeeseen töihin 13.9.2010 alkaen (kehittäjätyöntekijä
Jenni Katajisto jäi sairauslomalla ennen äitiysloman alkamista). Kirsi Koski-Säntin työpanosta siirrettiin 25 %
hankkeelle ajalla 1.9. - 31.12.2010. Kirsi oli mukana jo väliarvioinnin koostamisessa kehittäjätyöntekijä Jenni
Katajiston ollessa kesästä alkaen sairauslomilla. Sivistysjohtaja Markku Viitasaari teki asiasta päätöksen:
”Hankkeen hallinnointiin ja väliarviointiin liittyviin tehtäviin siirretään hallinnoivan kunnan työntekijän Kirsi
Koski-Säntin työpanosta Selevä Paletti -hankkeelle 25 % ajalla 1.9. - 31.12.2010.”
* Hankeraportointiaikana hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti oli eduskuntavaalivapaalla ajalla 21.3. –
24.4.2011. Kirsi Koski-Säntin työpanosta siirrettiin 25 % hankkeelle ajalla 1.3. - 31.5.2011. Työpanoksen
siirrolla vahvistettiin hankkeen hallinnointia, hankekoordinaattorin ollessa eduskuntavaaliehdokkaana kevään
2011 vaaleissa. Sivistysjohtaja Markku Viitasaari teki asiasta päätöksen: ”Selevä Paletti –hankkeen
hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti on hakenut henkilökohtaisista syistä työlomaa ajalle 21.3.-24.4.2011
väliseksi ajaksi. Hankkeen arviointi-, hallinnointi- ja raportointitehtäviin tarvitaan edellä mainituista syistä
lisäresurssia. Hallinnoivan kunnan työntekijän Kirsi Koski-Säntin työpanoksesta siirrettään 25 % Selevä
Paletti -hankkeelle ajalla 1.3. - 31.5.2011.”
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
20
4.3.2. Hankkeen organisoituminen eri tasoilla
4.3.3. Hankkeen toimitilat
Selevän Paletin toimitilat ovat Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatustoimistossa. Kaikki hankkeen
kolme työntekijää ovat jakaneet saman työhuoneen. Työntekijöiden työalueena on ollut koko
Suupohjanseutu: Kauhajoen lisäksi Isojoki, Karijoki ja Teuva. Hankkeen kokouksia on pyritty
järjestämään tasapuolisesti eri kunnissa. Samaan pyrittiin tilaisuuksien ja koulutusten osalta.
4.3.4. Miten huolehdittiin alueellisesta tasapainosta?
4.3.4.1. Kehittämistyön periaatteet ja sisällön valinta
Selevä Paletti –hankkeen hankesuunnitelma laadittiin todellisten konkreettisten tarpeiden pohjalta
yhteistyössä monialaisen työryhmän kanssa. Tasapuolisuus on ollut hankkeelle tärkeä arvo niin
toiminnan suunnittelussa, seurannassa kuin arvioinnissakin. Kuntien ja kuntalaisten tasapuolisuus
on huomioitu hankkeen kehittämistoiminnoissa mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa hankkeen
kehittämisen kohteena olevista palveluista on kohdennettu kaikille suupohjalaisille lapsiperheille.
Kehittämiskohteita valittaessa kuultiin kaikkia seutukunnan lapsiperhepalveluiden toimijoita ja isoa
joukkoa lasten vanhempia. Kaikissa hankkeen kehittämisryhmissä on ollut monialainen edustus
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
21
niin lapsiperhepalveluiden toimijoita kuin järjestöjen edustajia ja vanhempia. Koko hankkeen
toiminnan ajan on tiedotettu aktiivisesti meneillään olevista kehittämistoimista mahdollisimman
laajasti.
4.3.4.2. Ohjausryhmä
Tasapuolisuudesta on pitänyt huolen myös monialainen, ylisektoraalinen ja kunnittain tasapuolinen
ohjausryhmä. Selevän Paletin ohjausryhmään ovat kuuluneet: peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi
(pj.), varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti (Kauhajoki), luokanopettaja, koulunjohtaja Ari-Jukka
Katajisto (Kauhajoki), erityisopetuksen rehtori Arto Taipalus (Kauhajoki), varhaiskasvatusjohtaja
Leena Kittilä (Teuva), luokanopettaja, alkuopetuksen ohjaava opettaja Satu Kallio-Kujala (Teuva),
rehtori Antti Oikarinen (Isojoki), esiopettaja Aino Rönnlund (Karijoki), lapsiperheiden sosiaalityön
johtava sosiaalityöntekijä Paula Uusi-Hakala (LLKY), neuvolan osastonhoitaja Seija Haavisto /
varalla Seijan virkavapaan aikana on ollut Arja Aromaa (LLKY), Anne-Mari Leppinen (Kauhajoen
varhaiskasvatusjohtokunta), projektijohtaja Juha Luomala (Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheet –
hanke, Kasperi), ohjelmajohtaja Riitta Viitala (STM, Kaste-ohjelma lapset, nuoret ja lapsiperheet) ja
Selevä Paletti –hankkeen hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti (sihteeri).
Ohjausryhmän kokoukseen on kutsuttu lisäksi: Selevän Paletin kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja
Jenni Katajisto / Kaija Kulmala, projektisihteeri Ulrika Kannas-Honkaniemi / Kirsi Mäkilä (Väli-
Suomen lapset, nuoret ja perheet –hanke, Kasperi) sekä kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi
(SONetBOTNIA). Kokouksista saavat tiedot myös kuntien ja LLKY:n johtavat viranhaltijat.
Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 14 kertaa seuraamaan, arvioimaan ja suuntaamaan
hankkeen toimintaa. Ohjausryhmälle tiedotettiin myös sähköpostilla hankkeen ajankohtaisista
asioista. Aiheena olivat mm. koulutukset, kokoukset, Kasperin tiedotteet sekä hankkeen
hallinnointiin liittyvät ajankohtaisasiat asiat.
4.4. Hankkeen raportointi
Kasperin osahankkeet raportoivat Kasperille toiminnastaan kolme kertaa vuodessa. Samassa
tahdissa hankkeet tekivät maksatushakemukset Tampereen kaupungille valtion- ja
kuntaosuuksistaan. Ja samalla syklillä haettiin myös kuntaosuusmaksatukset Suupohjan kunnilta
ja Suupohjan liikelaitoskuntayhtymältä. Kunnille ja liikelaitokselle lähetettiin tiedoksi myös
toimintaraportit. Hankkeen raportointiin kuului myös pykälä- ja esittelytekstien tekeminen hanketta
hallinnoineen Kauhajoen varhaiskasvatusjohtokunnan kokousasiakirjoihin vuosityösuunnitelmia tai
osavuosikatsauksia varten.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
22
Hankkeen loppuraportti Kasperille tehtiin yhtenäisellä pohjalla muiden osahankkeiden kanssa.
Loppuraportista tehdään tiivistetympi versio jaettavaksi hankekuntien luottamushenkilöille ja
johtaville viranhaltijoille.
4.5. Jatkuvaa ja monipuolista tiedottamista
Jatkuva ja monipuolinen tiedottaminen on ollut Selevän Paletin tiedottamisen punainen lanka.
Hankkeelle laadittiin tiedotussuunnitelma, joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeen
yleisesite ja powerpoint -esitys kertoivat lyhyesti ja ytimekkäästi sen mistä hankkeessa on kyse.
Materiaali palveli niin perhepalveluiden toimijoille, hankkeen yhteistyökumppaneille kuin päättäjille
tehtyjä esittelyä ja tilannekatsauksia. Esittelymateriaalia päivitettiin hankkeen etenemisen myötä,
jotta ko. tahoille voitiin antaa aina ajankohtaista tietoa. Hankkeiden tärkeänä esittelyfoorumina
toimivat myös nettisivut. Kaikista Kasperin osahankkeista löytyy hanke-esittely Pikassoksen
nettiportaalista. Hankkeen yhteystiedot ja hankesuunnitelma löytyivät myös Kauhajoen kaupungin
nettisivuilta varhaiskasvatuksen osiosta. Näille sivustoille toimitetaan myös hankkeen loppuraportti.
Selevä Paletti -hankkeen tiedottamisessa keskeistä on ollut jatkuva ja suora tiedottaminen
perheille, lapsiperhepalveluiden toimijoille ja päättäjille. Tässä tehokkaina välineinä ovat toimineet
eri tapahtumista, tapaamisista ja koulutuksista laaditut esitteet sekä aktiivinen esillä olo
paikallisissa lehdissä. Esitteitä ja kutsuja on lähetetty niin sähköpostina kuin suoraan
täsmäjakeluna kohderyhmille yhteistyöverkoston kautta. Keskeinen monialaisen toimijaverkoston
tiedottamisväline hankkeen toiminnasta ja tuotoksista oli Selevän Paletin oma hanketiedote. Myös
Kasperi otti käytännökseen tiedottaa osahankkeille yhteisistä asioista oman tiedotteen muodossa.
Tiedotteeseen saivat myös hankkeet lähettää omia kuulumisiaan muille hankkeille jaettavaksi.
Hankkeesta on ollut useita lehtijuttuja niin paikallisissa lehdissä (Kauhajoen kunnallislehti, Tejuka,
Suupohjan seutu ja Suupohjan Sanomat) kuin maakuntalehdessä (Ilkka) ja –radiossakin (radio
Pohjanmaa). Juttuja on ollut hanketoiminnasta yleensä sekä mm. kotiunikoulusta, perheiden
viikoista, perheparlamenteista, hyvinvointikyselyistä, kasvatuskumppanuudesta, Perhetupa
Soffasta ja perhevalmennuksesta.
Hanke on tiedottanut toiminnastaan lapsiperheille, päättäjille ja lapsiperhepalveluiden toimijoille
myös jalkautumalla perheiden pariin. Hanke oli mukana mm. Mll:n kirppistapahtumissa Teuvalla ja
Kauhajoella, vieraili perhekerhoissa ja –kahviloissa, oli järjestämässä Suupohjan lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman työverstaita. Keväällä 2010 järjestetyt Suupohjan Perheparlamentit,
Teuvalla ja Kauhajoella, olivat hankkeen iso julkinen ulostulo, joissa mukana oli niin toimijoita,
vanhempia kuin päättäjiäkin. Tilaisuuksien tavoitteena oli eri osapuolten kuuleminen, yhteisen
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
23
näkemyksen muodostaminen kehittämisen suunnasta sekä innostaminen mukaan hankkeen
toimintaan. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja Suupohjan perhepalveluiden toimijoiden
verkostoa tuotiin näkyvästi esille kaikille suupohjalaisille kaksi kertaa hankkeen aikana
järjestettyjen Suupohjan Perheiden viikkojen kautta. Hanke toimi viikkojen koordinoijana ja
tiedottajana.
Hankkeen työntekijät tekivät hankeaikana säännöllisesti kuntakäyntejä. Kuntatapaamisiin osallistui
niin työntekijöitä, esimiehiä kuin päättäjiäkin. Käynneillä käytiin läpi kuntien toiveita ja tarpeita,
kehittämisen kohteena olevia toimintamalleja sekä hankkeen aikaansaamia tuloksia. Hanketta
esiteltiin myös koulutus- / sivistyslautakunnissa, kunnan ja kaupunginhallituksissa, liikelaitoksen
yhteistoimintalautakunnassa sekä varhaiskasvatuksen johtokunnassa.
Hanke on tuottanut kehittämistään toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä niin vanhemmille kuin
toimijoillekin suunnattuja käsikirjoja, opasvihkosia ja muuta materiaalia. Konkreettisena käteen
jäävänä tiedonvälittäjänä toimii hankkeen tuottama Iloa perheeseen –esite, jossa tuodaan esille
kehitettyä Suupohjan lapsiperheiden palvelupalettia. Tämän lisäksi julkaistaan aikakauslehden
muodossa oleva juttumuotoinen ”loppuraportti” kaikkiin suupohjalaisiin koteihin jaettavaksi.
4.6. Hyvien käytäntöjen levittämistä
Hankekoordinaattori osallistui THL:n Hyvä käytäntö –tutorkoulutukseen Kasperin Perhepalvelu-
ryppään edustajana ja välitti näitä koulutuksen sisältöjä muille Kasperin hanketoimijoille. Hyvä
käytäntö –idean pohjalta kaikki Kasperin hankkeet loivat omat Hyvän käytännön KASTE –
abstraktit, jotka julkaistiin Kasvun kumppanit –seminaarissa syksyllä 2010 nimellä ”Mitä
KASTEessa kasvamassa” (THL:n julkaisu).
Pirkan Perhepalveluiden koordinaattori Merja Nordling ja Selevän Paletin hankekoordinaattori Päivi
Lapiolahti esittelivät Kasperin järjestämässä valtakunnallisessa Lapsikaste -seminaarissa Nokialla
hankkeiden vertaisarviointiprosessia. Koordinaatorit laativat käytännön esityksen lisäksi diasarjan
vertaisarvioinnista. Ko. diasarja on liitetty seminaarimateriaaleihin muidenkin hyödynnettäväksi.
Selevä Paletti ja Pirkan Perhepalvelut järjestivät ennaltaehkäisevän perhetyön ja kotiunikoulu-
toiminnan benchmarkkaustreffit. Treffeillä Pälkäneen ennaltaehkäisevän perhetyön malli esiteltiin
Suupohjan perhetyöntekijöille ja Suupohjan kotiunikoulumalli Pälkäneen perhetyöntekijöille ja
terveydenhoitajille. Kasperin toimesta Suupohjan kotiunikoulumalli oli esillä teemaseminaareissa
Hämeenlinnassa ja Seinäjoella, valtakunnallisten Neuvolapäivien ja Terve-SOS –messujen
esittelypöydässä Helsingissä ja Espoossa. Näiden tapahtumien jälkeen tuli muutama yhteydenotto
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
24
eri puolilta Suomea ja pyyntö lähettää vanhemmille suunnattu kotiunikouluesite pohjaksi toiminnan
käyttöön ottamiselle.
Kasperin perhepalveluryppään Kumppanina perhe -seminaarissa Hämeenlinnassa
kehittäjätyöntekijä Merja Hakola ja hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti toteuttivat yhdessä Pirkan
perhepalveluiden hankekoordinaattorin Merja Nordlingin kanssa yhden iltapäivän työpajoista
teemalla ”Kuuluuko ja näkyykö ääni? – Perheiden osallisuus palveluiden suunnittelussa”.
Työpajassa jaettiin hankkeiden kokemuksia lasten/nuorten ja perheiden osallisuudesta palveluiden
kehittämisessä.
Hankekoordinaattori ja kehittäjätyöntekijä ovat olleet kutsuttuina erilaisiin maakunnan työryhmiin
(mm. perhetyöntekijöiden ja keltojen tapaamiset, kuntoutustyöryhmät) esittelemään Selevän
Paletin kehittämistoimintoja. Erityisesti kiinnostusta ovat herättäneet perhevalmennusmalli,
kotiunikoulu, voimauttava kehittämisote sekä ennalta ehkäisevän perhetyön ryhmätoiminta.
Kasperin hankerypäspostereihin koottiin hankkeiden käytännön toimintaa ja kehitettyjä
toimintamalleja. Perhepalveluryppään posterin otsikoksi tuli Monialaiset peruspalvelut arjen
voimavaraksi perheille. Posterissa on kaiken kaikkiaan 12 väliotsikkoa kehittämissovelluksista tai
kehitetyistä uusista palveluista. Posterit ovat hyvä tapa kuvata ja koota hanketoiminnan moninaisia
saavutuksia. Hankeposterit saadaan myös hankekuntien / seutukuntien käyttöön auttamaan
hankkeiden tulosten esittelyä.
4.6.1. Hankkeessa tuotettu Hyvä käytäntö -materiaali
Selevä Paletti –hankkeessa tuotettiin alla olevat materiaalit, joilla sekä pyritään varmistamaan
kehitettyjen toimintojen käyttöönottoa että toimintojen toteuttamista. Materiaalit myös toimivat
perheiden infopaketteina joko yksittäisestä toimintamallista tai koko Suupohjan lapsiperheiden
palvelupaletista.
Iloa perheeseen –esite / Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti
Iloa perheeseen –lehti / kehittämisvirtaa Suupohjassa
Perhetupa Soffan esite
Kotiunikouluesite vanhemmille
Perehdyttämiskansiot kotiunikouluohjaajille / kotiunikoulumateriaali terveydenhoitajille
Perehdyttämiskansiot ja materiaalipaketit perhevalmennusryhmien vetäjille
Suupohjan perhevalmennuksen PP-esittely
Perhevalmennuskutsu ja –kortti vanhemmille
Kasvatuskumppanuuskouluttajan kansio ja materiaalipaketti
Selevä Paletti –hankkeen esittelymateriaali (esite, pp-esitys, käyntikortit)
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
25
4.7. Miten kehittämistyö asemoitui suhteessa perustyöhön?
Selevä Paletin hankesuunnitelma laadittiin lapsiperhepalveluiden toimijoiden perustyössä esiin
nousseiden kehittämistarpeiden pohjalta. Vahva kytkös perustyöhön pysyi myös yllä koko
hankeprosessin ajan, koska kehitettyjen toimintatapojen kehittäjinä, kokeilijoina ja käytännön
toimijoina olivat nimenomaan perustason työntekijät. Hankkeen työntekijät olivat koordinaattoreita
ja kehittämistoimintaa matkaan sysääviä ja sitä saattelevia työrukkasia. Kaikki kehitetyt uudet
toimintamallit toteutuvat ennalta ehkäisevissä lapsiperheiden peruspalveluissa käytännön arkityön
työkaluina.
4.8. Yhteistyö maakunnan muiden kehittäjien kanssa
4.8.1. Pohjanmaiden lapsikastehankkeet
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella toimii kolme lapsiKASTE –hanketta: Selevä Paletti,
koko E-P:n alueen kattava Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet –hanke sekä
Pohjanmaan maakunnan kattava Pohjanmaan Perhekaste. Hankkeet tekivät yhteistyötä paitsi
Kasperin koordinoimana niin myös oma-aloitteisesti seutukunnallisista ja maakunnallisista tarpeista
käsin. Hankeaikana pidettiin muutamia hanketapaamisia, joissa vaihdettiin hankekuulumisia,
suunniteltiin koulutuksia sekä pohdittiin raportoinnin ja arvioinnin kysymyksiä ym. ajankohtaisia
asioita.
Kaikilla Pohjanmaiden lapsiKASTE –hankkeilla oli yhteisenä teemana kasvatuskumppanuus.
Hankkeet järjestivät yhteistyössä kasvatuskumppanuuskoulutuksen, johon Selevän Paletin kautta
osallistui 4 koulutettavaa.
Selevä Paletti ja E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet –hanke tekivät käytännön yhteistyötä
isommassa mittakaavassa yhteisessä neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön pilotissa, jossa
hankkeet jakoivat kehittäjäperhetyöntekijän palkka-kustannukset pilotin aikana. E-P:n hankkeen
koordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari ja kehittäjätyöntekijä Auli Romppainen olivat mukana
Suupohjan ennaltaehkäisevän perhetyön pilotin kehittäjäryhmässä. Perhetyön kehittämisen
tiimoilta tehtiin myös yhteinen opintomatka Jyväskylään.
Yksi yhteistyön muoto olivat E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet –hankkeen asiantuntijatyöryhmät.
Selevän Paletin kehittäjätyöntekijä oli mukana verkkopohjaisen perhekeskuksen Kersanetin
kehittämistyöryhmässä. Merjan roolina oli mm. tuottaa Kersanetin sivustolle asiantuntijatietoa
Kotiunikoulusta. Perheiden palveluohjauksen kehittämiseen liittyen kehittäjätyöntekijä oli
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
26
tekemässä käsikirjoitusta E-P:n hankkeen tuottamaan Päivähoidon aloitus –videoon.
Hankekoordinaattori oli jäsenenä päivähoitopilotin asiantuntijaryhmässä. Lähinnä yhteistyötä tehtiin
varhaiskasvatuksen Kuvastin –työkalun tuotteistamisessa sekä perhe-valmennukseen ja
päivähoidon aloitukseen liittyvän palveluohjauksen suunnittelussa.
4.8.2. Pohjanmaiden sosiaalialan kehittämiskeskus SoNETBotnia
Hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti on ollut jäsenenä SoNETBotnian Varhaiskasvatuksen
kehittäjätyöryhmän alaisessa Kuvastin –työryhmässä. Kuvastin on itse- ja vertaisarviointi-
menetelmä, joka tekee näkyväksi sosiaalialan työn tavoitteellista toimintaa sekä sitä ohjaavia
käsityksiä ja työhön vaikuttavia reunaehtoja. Kuvastin soveltuu myös moniammatillisen työtavan
kehittämiseen. SONetBOTNIAn koordinoiman varhaiskasvatuksen ylimaakunnallisesta
kehittäjäryhmästä irrotettiin keväällä 2010 erityinen Kuvastin -työryhmä operoimaan / työstämään
tätä lähinnä sosiaalityön työkaluna aiemmin toiminutta työkalupatteristoa varhaiskasvatuksen
kielelle ja päivähoidon maailmaan soveltuvaksi. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden toiveena on
ollut jo pitkään saada käyttöön päivähoidon organisaatioihin soveltuva toimiva arviointityökalu.
Toimijoiden toiveena on kehittää Kuvastimesta työkalu, joka auttaa työntekijöitä ”kasvamaan
ammatillisesti”. Työryhmä sai hankkeen aikana varhaiskasvatuksen itse- ja vertaisarvioinnin
kehittämistyökalun valmiiksi. Varhaiskasvatuksen Kuvastin -kansion ”prototyyppi” esiteltiin
varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmälle joulukuussa 2010. Valmiin Kuvastin -työkalun esittely on
syksyllä 2011.
Kehittäjätyöntekijä Merja Hakola on ollut mukana SONetBOTNIAn koordinoiman
varhaiskasvatuksen ylimaakunnallisessa kehittäjäryhmässä. Merja on esitellyt ryhmässä
Suupohjan perhevalmennusmallia ja varhaiskasvatuksen merkitystä ja osuutta
perhevalmennuksessa.
SONetBOTNIA on koonnut muutenkin maakunnan kehittäjiä yhteen pohtimaan mm. alueen
varhaiskasvatuksen, perhetyön ja lastensuojelun kehittämistä sekä kehittäjien verkoistoitumista.
Lapsikaste –hankkeet toimivat yhteistyökumppanina maakunnallisen varhaiskasvatuksen
seminaaripäivän järjestelyissä. Pohjalaismaakuntien varhaiskasvattajat kokoontuivat kuulemaan
varhaiskasvatuksen valtakunnallisista kehitystrendeistä ja maakuntien alueella parhaillaan
tapahtuvasta kehittämistyöstä. Pohjanmaiden lapsiKASTE –hankkeet olivat myös mukana
SonetBotnian aluejohtoryhmässä kertomassa kentän näkemyksiä kehittämisestä. SONetBOTNIA
kokosi seutukuntien ja hankkeiden edustajat valmistelemaan maakunnallista hanketta Kaste II –
rahoituksen hakemiseksi E-P:n alueelle.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
27
Hankkeen näkemykset E-P:n Kasperi II valmisteluun
Nykyisessä KASPERIssa on mukana 11 osahanketta. Hankkeen Väli-Suomen ohjausryhmä on esittänyt,
että jatkokehittämistyössä alueelle tulisi 11 osahankkeen sijasta viisi maakunnallista hanketta (Etelä-
Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Päijät-Häme). Kasperi II -kokonaishankkeen
suunnitelman sekä rahoitushakemuksen kirjoittamisesta vastasi projektinjohtaja Juha Luomala
Pikassos Oy:n tuella. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen osalta Anne Saarijärvelle SONet BOTNIA:sta
osoitettiin hankevalmistelujen koordinoijan tehtävä. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -
kehittämishankkeen ja Selevä Paletti -hankkeen yhdistymisestä keskusteltiin hankkeiden
ohjausryhmien edustajien välisessä kokouksessa 23.8.2010. Kokouksessa päätettiin noudattaa
KASPERI -hankkeen ohjausryhmän linjausta hankkeiden yhdistymisestä.
Jatkovalmistelun osalta kokoontunut maakunnallinen työryhmä toimi KASPERI II:n
valmistelutyöryhmänä. Hankehautomoryhmä, jossa olivat Kaste I -osahankkeiden koordinaattorit
Sirpa Tuomela-Jaskari ja Päivi Lapiolahti sekä kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi SONet
BOTNIA:sta, valmisteli hankesuunnitelmaa yhteistyössä maakunnallisen työryhmän kanssa.
Hankehautomoryhmä kokoontui kaksi kertaa Seinäjoella. Sen lisäksi koordinaattorit osallistuivat
hankesisällön kirjalliseen tuottamiseen arviolta kolmen työpäivän verran. Hankesuunnitelma valmistui
marras-joulukuun 2010 vaihteessa.
Monialaisen ennaltaehkäisevän työn ylisektoraalinen johtaminen valittiin Suupohjan pilotiksi
mahdollisessa tulevassa hankkeessa. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä päätti osallistua
Kasperi II -osahankkeeseen 11.10.2010 tekemällään päätöksellä, joka kattaa Kauhajoen, Teuvan,
Isojoen ja Karijoen kokonaismaksuosuudet. Ministeriön rahoituspäätös Kasperi II –kokonaisuudelle
saatiin maaliskuun 2011 lopussa. Rahoitus toteutuu puolet haettua pienempänä, joten jokainen
osahanke joutui supistamaan hankkeen toteutussuunnitelmaa. E-P:n osalta tämä tarkoitti tulevan
hankkeen työntekijämäärän karsiutumista sekä kehittämistoiminnan radikaalia rajausta. Hankkeen
teema rajattiin koskemaan vain yhtä kehittämiskokonaisuutta, jonka otsikoksi tuli Monialaisen
palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä. Tästä muokatusta
hankesuunnitelmasta rajautui pois Suupohjan valitsema ylisektoraalisen johtamisen -pilotti.
4.8.3. Muu maakunnallinen yhteistyö
Maakunnan lapsikaste –hankkeiden koordinaattorit olivat mukana STKL:n Pohjalaismaakuntien
Järjestötoiminnan neuvottelupäivillä työpajojen ja ryhmäkeskustelujen vetäjinä. Aiheena oli
järjestötoiminnan ja hankkeiden yhteistyötarpeet.
Lapuan kristillisen opiston koulutussuunnittelija / hankekoordinaattori Sari Peltokangas kävi
tapaamassa Selevän Paletin työntekijöitä toiveenaan kuulla Suupohjan alueellisia koulutustarpeita,
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
28
pohtia mahdollista tulevaa hankeyhteistyötä Kasperi II:ssa ja ideoida Lapuan Perhekansan-
opistotoiminnan suunnittelua.
4.9. Valtakunnallisia kaikuja kehittämistoimintaan
Koska Kasteessa on kyse kansallisesta kehittämisohjelmasta, on ollut tärkeä asemoida ja kytkeä
oman hankkeen kehittäminen valtakunnalliseen kehittämiseen. Kehittämistyön viitekehys on näin
ollen ollut yhtä aikaa paikallinen, maakunnallinen, Väli-Suomen laajuinen ja valtakunnallinen.
Valtakunnallisissa Kaste –seminaareissa Turussa, Nokialla ja Helsingissä omaa kehittämistä on
voinut peilata muiden Kaste -alueiden kehittämistoimintaan. Moniammatillinen yhteistyö,
osallisuuden käsite ja merkitys, arviointi ja käytännön työ on paitsi saanut uusia ulottuvuuksia niin
myös tehnyt näkyväksi omia kehittämistyön kärkiä ja helmiä.
Ministeri Paula Risikon Lasten ja nuorten Kaste –kutsuseminaarissa 5.10.2010 julkaistiin THL:n
Mitä Kasteessa kasvamassa? –julkaisu, jossa on esittelyt kaikista valtakunnan lasten ja nuorten
Kaste-hankkeista. Julkaisusta löytyy siis myös Selevän Paletin KASTE -abstrakti.
Julkaisu löytyy sähköisenä linkistä: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7a5c36bd-8978-4017-ab8f-5332ea1d2e5a
Muita tärkeitä valtakunnallisia kaikuja kehittämistyöhön saatiin hankkeen aikana
Lapsiasiavaltuutetun 5-vuotisjuhlaseminaarista ”Kuka lasta kasvattaa” sekä Kuntaliiton
valtakunnallista Lapsiperheiden palveluiden johtaminen –seminaarista. Seminaareista saatiin
hyvää materiaalia / tietoa silloin tekeillä olleeseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä
johtajuuden kehittämisen miettimiseen.
4.10. Arviointia organisoitumisesta
Hankkeen organisoitumisen kannalta oli hyvä, että hankkeella oli konkreettinen hankesuunnitelma,
sen toimialue oli riittävän yhtenäinen ja hankkeeseen onnistuttiin rekrytoimaan hyvä kehittäjätiimi.
Tiivis, yhtenäinen alue ja lähellä perheitä ja työntekijöitä toimineet kehittäjät tekivät hankkeesta
helposti käytettävän työkalun Suupohjan lapsiperhepalveluiden kehittämisessä. Hanketiimin
monipuolinen osaaminen toi käytännön kehittämistyöhön monia ulottuvuuksia tiedottamisesta ja
markkinoinnista kouluttamiseen ja työntekijöiden mentorointiin sekä voimavaraistamiseen.
Hankkeen toiminnan kannalta oli myös luontevaa olla osa Kauhajoen varhaiskasvatustoimiston
työtiimiä lähellä hankkeen hallinnoinnista vastannutta varhaiskasvatuksen päällikköä.
Hanke kytkeytyi oman jalkautuvan ja toimijoita kuuntelevan kehittämistoiminnan sekä hyvinvointi-
suunnitelmaprosessin kautta osaksi seutukunnan toimijaverkostoa. Hanke ei ollut ”vain hanke”
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
29
vaan yksi lenkki palveluiden ja toimijoiden ketjussa. Hanketta osattiin käyttää työkaluna sekä oman
käytännön työn kehittämisessä että seutukunnallisten strategisten linjausten luomisessa.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
30
5. TAVOITEKOHTAINEN HANKKEEN TOTEUTUS
5.1. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 1:
Perhekeskustoimintamallin kehittäminen sekä vanhemmuuden ja osallisuuden vahvistaminen
Pohjautuen KASTE –ohjelman tavoitteisiin:
Perheiden osallisuus lisääntyy sekä lasten ja nuorten syrjäytyminen vähenee
Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat
Kasperin tavoitteet:
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen
- Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä
- Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti
Osatavoitteet 1:
Tuetaan perheitä ja luodaan peruspalveluissa hyvinvoinnin pohjaa koko elämän ajaksi
- lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi
- palvelut vastaavat perheiden tarvetta
Osatavoitteet 2:
Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita
- palvelut ovat helposti saavutettavissa
- selkeä ja yksinkertainen rakenne ja joustavat käytännöt tuottaa lapsiperheiden palveluita
- saumattomat ja eheät palvelukokonaisuudet hallintokunnista huolimatta
- mallinnettu uudenlainen tapa tuottaa lapsiperheiden palveluja sekä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia
Vaikutukset
- hyvä lapsuus ja aikuisuuden psykososiaalisten ongelmien ja laajamittaisen syrjäytymisen ehkäisy
- tarve lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle vähenee
- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-vuotiaiden määrän väheneminen
- asiakas- ja henkilöstöpalautteessa kerätty tyytyväisyys paranee
- palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvun hillintä, mm. erityisopetuksen ja avustajien tarpeen väheneminen
→ Suupohjan lapsiperheiden Selevässä palveluPaletissa on otettu huomioon lapsiperheiden tarpeet, toiveet ja
odotukset ja se lisää lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta
- Lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita
- Lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
31
Selevä Paletti -osahankkeen tavoitteena oli mallintaa 0-10-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden
palveluista SELEVÄ palveluPALETTI, vanhemmuutta ja vertaisuutta tukeva Suupohjan
perhekeskustoimintamalli. Toiminnan arvona ja toiminnan kehittämistä ohjaavana toimintatapana
oli toimijoiden sekä toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus, osaamisen ja
osallisuuden lisääminen sekä vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen. Lasten, nuorten ja
lapsiperheiden palveluja on uudistettu monialaisesti ja moniammattillisesti sektorirajat ylittäen.
Suupohjan lapsiperheiden Selevää palveluPalettia kehitettäessä on kuultu lapsiperheiden ääntä
sekä otettu huomioon tarpeet, toiveet ja odotukset. Tämä on lisännyt lasten ja perheiden
osallisuutta. Palveluiden kohdentaminen tarpeita vastaavaksi vaikuttaa myös perheiden
hyvinvointiin.
Konkreettisena toimenpiteenä perhekeskustoimintamallin kehittämisessä ja vanhemmuuden
vahvistamisessa olivat laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, avoimen varhaiskasvatuksen
perhetupatoiminta, neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
nivelvaiheen tutustumispäivät –käytäntö. Tuloksena syntyi ennakoiva ja moniammatillinen
palvelujen tuottamisen malli, joka vahvistaa lasten ja heidän vanhempien hyvinvointia ja terveyttä.
5.1.1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen
Selevä Paletti –hanke on omalta osaltaan pyrkinyt luomaan ja vahvistamaan lapsiperheiden
palveluiden tuottamiseen yhteistyön rakenteita. Kehittämisareenana on ollut kaikki alle 10-
vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä parissa työtä tekevät toimijat ja palvelut.
Selevän Paletin punaiseksi langaksi valittu kasvatuskumppanuus on lisännyt yhteistä visiota
monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsiperhepalveluiden toimijoiden kesken että toimijoiden ja
vanhempien välillä. Kasvatuskumppanuus ja siihen kuuluvat arvot ovat olleet iso mahdollisuus
monialaisen toiminnan kehittämiselle ja toisten tekemään työhön tutustumiselle.
Kasvatuskumppanuuskoulutus on toiminut monialaisen toiminnan kehittämisen ja yhteistyön
toteutumisen kantavana ja saattelevana voimana myös hankkeen jälkeiseen elämään.
Kasvatuskumppanuus liittyy sekä monialaiseen yhteistyöhön että vanhempien kanssa tehtävään
yhteistyöhön.
Kehittämistyöryhmien kokoamisessa otettiin huomioon monialainen toimijoiden edustus.
Vanhempien kutsuminen mukaan työryhmiin on tuonut uudenlaisen äänen kehittämistyöhön.
Monialainen yhteistyö on tarjonnut tilaisuuden nähdä toisten työkenttää ja osaamista. Se helpottaa
myös yhteistyön väylää arjessa tehtävään työhön. Työryhmissä toimiessa jokainen on toiminut
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
32
oman ammatillisen / henkilökohtaisen osaamisensa asiantuntijana ja tuonut siitä näkökulmasta
tärkeät ja oleelliset seikat esille. Tätä kautta yhteistyö antoi mahdollisuuden tarkastella laajemmin
palveluiden tarpeita ja toteuttamista. Käytännön kehittämistoiminnassa mukana olemisen kautta
syntyi hyvä vuorovaikutus eri toimijoiden välille. Jokainen koki hyötyvänsä yhteistyöstä.
Yhdessä tekeminen ja kehittäminen myös helpotti lapsiperheiden palveluiden kehittämistä ja
kohdentamista. Niin toimijoiden kuin vanhempien kuulemiset avarsivat ja suuntasivat toimintaa
tarpeita vastaavaksi. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus ilmaista omat tarpeensa suhteessa
palveluihin ja palvelun tuottajiin ja ne on voitu ottaa huomioon palveluiden kehittämisessä.
Vanhemmat olivat aktiivisesti mukana kehittämässä palveluiden sisältöjä. Yhteistyössä heidän
kanssaan kehitettiin myös palveluiden arvioinnin ja palautteen antamisen menetelmiä. Palveluiden
kehittämisen ja arvioinnin lisäksi on ollut tärkeää huomioida osallisuus myös palveluprosessin
aikana. Tätä välittömän, toimintaa suuntaavan palautteen antamisen mallia tullaan jatkamaan
esim. perhevalmennuksen jokaisella ryhmäkerralla. Ryhmään tultaessa kerrotaan odotuksista ja
ryhmän jälkeen annetaan palautetta vastasiko palvelu odotuksia / tarpeita. Perhevalmennusta
toteuttavat hyödyntävät palautetta seuraavia tapaamiskertoja miettiessään.
Järjestöjen ja seurakunnan vahva sitoutuminen kehittämistoimintaan (mm. perhevalmennus, avoin
toiminta) loi mahdollisuudet lapsiperhepalveluiden laaja-alaiselle yhteistyölle. Suupohjan
lapsiperheiden palvelupaletissa pyrittiin siihen, että kunnan, liikelaitoksen, järjestöjen ja
seurakuntien palvelut täydentävät toisiaan. Yhteistyön ja yhteisen palvelupaletin tuottamisen kautta
voidaan paremmin koordinoida toimintoja ja saadaan myös esille puuttuvat palvelut.
Vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen palveluiden kehittämisessä on edesauttanut tietoisuutta
toistensa palveluista ja työtehtävistä. Muiden työstä tietoiseksi tuleminen on edellytys
palveluohjauksellisen työotteen omaksumiseen. Se edesauttaa, että perheet saavat oikeaa
palvelua mahdollisimman oikea-aikaisesti. Seutukunnallisuus on ollut monialaisen yhteistyön
osalta paitsi haastava niin myös kiinnostava kehittämisympäristö.
Monialaisen yhteistyön kehittämistä edesauttoi ja hioi myös tiivis yhteistyö ja kokemusten vaihto
Väli-Suomen Lapsikaste –kokonaisuuden, Kasperin, muiden perhepalveluhankkeiden kanssa.
Kasperin hankerypästyöskentely oli onnistunutta ja kehittämistoimintaa eteenpäin vievää. Kasperin
perhepalveluryppään ansiota on myös hyvän vertaisarviointi- ja kehittäjäkumppanin löytyminen
Pirkan Perhepalveluista. Yhteistyö E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen kanssa on ollut
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
33
tiivistä ja hedelmällistä. Yhteistyössä vietiin eteenpäin mm. ennaltaehkäisevän perhetyön
mallintamista ja kasvatuskumppanuuskouluttaja –koulutuksen järjestämistä.
5.1.1.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet
→ Perhekeskusideologian eteenpäin vieminen
→ Perhepalveluiden näkyväksi tekeminen, uusien palveluiden kehittäminen
Selevä Paletti oli mukana Suupohjan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman
tekemisessä. Hankkeen tekemillä kyselyillä tuotettiin samalla tärkeää kokemustietoa hyvinvointi-
suunnitelmaan.
Hanke järjesti yhteistyössä Pohjanmaan LapsiKasteen ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja
lapsiperheet –hankkeen kanssa Kasvatuskumppanuuskouluttaja –koulutuksen. Selevästä Paletista
osallistuvat kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja Kaija Kulmala, Teuvan varhaiskasvatusjohtaja
Leena Kittilä ja luokanopettaja Petra Niemi. Koulutettavat sitoutuivat järjestämään Suupohjan
alueella kasvatuskumppanuuskoulutusta moniammatillisille ryhmille. Koulutuksia järjestettiin
viidessä ryhmässä yhteensä 62 henkilölle.
Tämän hetkiset kasvua ja kehitystä edistävät sekä kasvua tukevat varhaiskasvatus-, perusopetus-,
sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut koottiin hankkeen toimesta
Suupohjan lapsiperheiden palvelupalettia varten. Hankkeen toimesta kerättiin myös lasten ja
perheiden tilanteista sekä perheiden hyvinvoinnista kertovaa tilastotietoa, jotka jäävät
seurantatiedoiksi / -indikaattoreiksi Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on ollut mukana kaikessa Selevän Paletin
kehittämistoiminnassa. Toimintatapojen kehittämistä on tehty yhteistyössä kaikkien alle 10-
vuotiaiden lasten ja perheiden palveluiden toimijoiden kanssa; varhaiskasvatus, sosiaali- ja
terveystoimi, opetustoimi ja 3. sektori. Koulumaailman hankkeet; KELPO, Oppilashuolto- ja
oppilaanohjaushankkeet sekä Selevä Paletti sopivat yhteisiä kehittämisen kohteita, mm. opettajien
tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa sekä toiminnallisen vanhempainillan
mallintamisen lapsen ja perheen tukiverkostoista. Vanhemmat, järjestötoimijat ja seurakunnat
olivat mukana mm. laajennetun perhevalmennuksen ja avoimen varhaiskasvatuksen
kehittämisessä.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
34
5.1.1.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat
- Väli-Suomen hankekoordinaatio
- Kasperin onnistunut hankerypästyöskentely, joka toi näkymiä ja vertaisuutta omaan
kehittämistoimintaan
- Vertaisarviointiprosessi antoi tukea ja lisäpuhtia tekemiseen
- Kehittämiselle myönteinen hankeympäristö ja hankehallinnoijan kokemus hankkeista
- Käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana kaikki alle 10-
vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työtä tekevät
- Pohjalla jo hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen
- Myönteinen ja innostunut kehittämisen ote
- Hyvä hanketiimi
5.1.1.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet
Palveluohjauksellisen, neuvovan työtavan haltuun ottoon perhepalveluissa ei ole vielä ollut
mahdollisuuksia. Työntekijäresurssien vajavuus oli tähän keskeisin syy. Hankkeessa oli liian paljon
kehittämistoimenpiteitä todellisiin resursseihin nähden. Palveluohjauksellisen työtavan haltuunotto
vaatii omia kehittämispanoksia lähitulevaisuudessa.
5.1.2. Osallisuuden vahvistaminen
Toimintatapojen kehittäminen käynnistyi vanhempien ja lapsiperheiden toimijoiden kuulemisesta.
Kuulemisen perusteella valittiin kehittämisen kohteeksi joitakin lapsiperhepalveluja. Suupohjan
perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut kuuluvat pienten lasten
elämänkaaren kehitysympäristöihin. Kehitettäviä palveluja olivat laajennettu perhevalmennus,
kotiunikoulu, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminta, neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö
sekä opettajien tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa.
Selevä Paletti –hankkeen keskeisin tavoite oli luoda 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden
palveluista SELEVÄ palveluPALETTI. Tämä edellytti sekä tietoa lapsiperheiden tarpeista ja tilanteista,
että olemassa olevien palveluiden saavutettavuutta ja näkyväksi tekemistä perheiden
näkökulmasta. Kyseessä on iso kokonaisuus, joka toteutuessaan on edesauttanut lapsiperheiden
palveluiden kohdentamista, oikea-aikaisuutta sekä luonut välineitä ja käytäntöjä perheiden
osallisuuteen ja kuulemiseen. Selevä Paletti -hankkeen lyhyehköllä hankeajalla palvelupaletin
työstäminen saatiin hyvään malliin, mutta prosessit ja paletit vaativat vielä pidempijänteistä
kehittämistä. Perheiden palvelupaletin on tarkoitus jatkossa sisältää vahvemmin lapsiperheille
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
35
kohdennetun palveluohjauksen eri muodoissaan sekä työntekijöille ja muille lapsiperhetoimijoille
suunnatun työkalupakin perheiden palveluohjauksellisista työkäytännöistä.
Lapsiperhepalveluiden osallisuutta ja palveluiden saavutettavuuden helppoutta tukee aktiivinen
tiedottaminen siitä mistä palveluita saa. Hanke on pyrkinyt toimimaan aktiivisena tiedottajana niin
vanhempiin, lapsiperhepalveluiden toimijoihin kuin päättäjiinkin päin. Tapahtumien, tapaamisten,
tiedotteiden, kutsujen ja raporttien lisäksi lehtijuttuaktiivisuus toi kehitettäviä toimintoja ja toimijoita
näkyville. Hankkeen tuotoksena syntyi konkreettinen printtiversio Suupohjan lapsiperheiden
palvelupaletista. Tämä materiaali toimitetaan myös kaikkiin perheiden kohtaamispaikkoihin sekä
kuntien, liikelaitoksen kuin seutuportaalinkin nettisivustoille. Samalla luotiin ohjeistus palvelupaletin
päivittämis- ja tiedottamiskäytännöistä.
Hanke jättää myös jälkeensä toimijoiden työkalupakin, joka antaa välineet lapsiperheiden äänen
kuulemiseen, palveluiden kohdentamiseen, kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen. Suupohjan
lapsiperheiden palvelupaletti antaa myös suuntaa perhekeskus- ja palveluohjausmallin
jatkokehittämiseksi.
5.1.2.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet
→ Lapsiperhepalveluiden toimijoiden ja perheiden äänen kuuleminen
Lasten ja perheiden kuuleminen: Lapsiperheiden tarpeita, toiveita ja odotuksia kartoitettiin
hankkeen toimesta kyselyillä ja haastatteluilla. Perheiden ja perhepalveluiden toimijoiden ääntä
kuultiin pikkuparlamenteissa jalkautumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja tapaamisiin (mm. Mll:n kirpparit,
seurakunnan perhekerhot, ns:n äiti-lapsi -klubi) sekä toimijoiden kokouksiin ja
suunnittelupalavereihin. Laajempina kyselyinä hanke toteutti kaikille Suupohjan 4-luokkalaisille ja
heidän vanhemmilleen suunnatun hyvinvointikyselyn (keväällä 2010) sekä 3-8-vuotiaiden lasten
vanhemmille suunnatun palvelukyselyn (syksyllä 2010). Kyselyllä selvitettiin Suupohjan
lapsiperheiden palveluntarvetta, minkä verran vanhemmat ovat tietoisia lapsiperheille suunnattujen
palveluiden kokonaisuudesta ja tarjonnasta sekä minkälaisia palveluja vanhemmat toivoisivat
lapsiperheille suunnattavan. Tämän kyselyn toteutti hankkeessa hallinnon harjoittelussa ollut
sosionomiopiskelija omana opinnäytetyönään.
Vanhempia oli mukana hankkeen kehittämistyöryhmissä, mm. laajennetun perhevalmennuksen,
kotiunikoulun ja avoimen varhaiskasvatuksen suunnitteluryhmät. Ryhmien kautta vanhemmat olivat
tärkeässä roolissa kehitettävän ja kokeiltavan toiminnan arvioinnissa, mm. antamassa palautetta
kotiunikouluohjauksen tai perhevalmennuksen yksittäisen illan onnistumisesta.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
36
Selevän Paletin kehittämistoimista oli useita lehtijuttuja kaikissa paikallisissa sanomalehdissä sekä
maakuntalehdissä Ilkassa ja Pohjalaisessa. Monet sanoivatkin saaneensa ensimmäisen kontaktin
hankkeeseen lehtijuttujen kautta. Päättäjät saivat hanketietoa tiedotteiden ja lehtijuttujen kautta.
Heitä oli myös mukana Suupohjan perheparlamenteissa Teuvalla ja Kauhajoella. Hanke kävi
kertomassa matkan varrella kuulumisia Kauhajoen varhaiskasvatusjohtokunnalle, Teuvan
sivistyslautakunnalle, Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky:n yhteistoimintalautakunnalle, Isojoen
koulutuslautakunnalle ja Karijoen kunnanhallitukselle.
5.1.2.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat
- Hyvän vuorovaikutusyhteyden löytyminen järjestötoimijoiden ja vanhempien kanssa
jalkautumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja mielipiteiden kuuleminen
- Lapsiperhepalveluiden toimijoiden pariin jalkautuminen, toiveiden ja huolien kuuleminen
5.1.2.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet
Päätöksenteon tason kanssa käytävä vuoropuhelu jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Hankkeesta
riippumattomista syistä johtuen, hanke ei päässyt riittävästi esittäytymään luottamus-
henkilöjohdolle. Päättäjät ovat kuitenkin saaneet hanketietoa tiedotteiden, tapahtumien ja
lehtijuttujen kautta ja hankkeen kautta esiin tuotu perheiden ääni on päässyt näkyviin Suupohjan
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.
5.1.3. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen
Kaikki Suupohjan perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut ja toimintatavat
ovat monialaisesti toteutettavia: laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, perhetupatoiminta,
neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö sekä opettajien tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen
nivelvaiheessa. Niiden kehittämisessä oli mukana monialainen lapsiperhepalveluiden toimijajoukko
sekä vanhempia. Kehitetyt toimintatavat on esitelty tämän osion jälkeen, kohdassa 5.1.4.
5.1.3.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet
→ Suupohjan perhekeskustoimintamallin luominen
Vanhempien ja lapsiperhepalveluiden toimijoiden kuulemisen perusteella valittiin Suupohjan
perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitettäviksi palveluiksi:
- laajennetun perhevalmennuksen mallintaminen
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
37
- kotiunikoulutoiminta
- avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminta
- neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö.
- neuvolan perhetyön lisäksi pilotoidaan konsultoivaa perhetyötä varhaiskasvatuksessa
- esiopettajien ja opettajien tutustumispäivät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
nivelvaiheessa
Toimijoiden osaamista kehittämisen kohteiksi valittujen palveluiden osalta vahvistettiin
osallistumalla Väli-Suomen Kasperin perhepalveluiden rypästoimintaan, järjestämällä bench
marking –matkoja sekä aihealueisiin liittyvää koulutusta. Opintomatkoilla Ylöjärvelle, Nokialle,
Forssaan ja Heinolaan tutustuttiin perhepalveluiden sisältöihin ja kehittämiseen laajennetusta
perhevalmennuksesta alakoulun kerhotoimintaan. Painopisteenä bench marking –kohteiden
valinnassa oli vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen. Toimijoiden osaamista on vahvistettu
lisäksi käynnistämällä henkilöstön mentorointi- ja muutosprosessit moniammatillisella
voimaannuttavalla koulutuksella ja järjestämällä kehittämisosioihin liittyviä omia koulutuksia, kuten
Kotiunikoulun ohjaajakoulutus, Tunnekuohuisen asiakkaan kohtaaminen –koulutus
terveydenhoitajille, Laajennetun perhevalmennuksen merkitys –koulutus koko suunnitteluryhmälle.
Hanke myös mahdollisti työntekijöiden osallistumisen muiden järjestämiin koulutuksiin, jotka
liittyivät kehittämisen kohteena oleviin toimintatapoihin, mm. perhevalmennukseen liittyen
Parisuhde, haasteena kolmas –koulutus.
5.1.3.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat
- Kehittämiselle myönteinen ja innostunut toimijakenttä
- Käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana kaikki alle 10-
vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työtä tekevät
- Pohjalla oli jo hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen
- Hyvä hanketiimi
5.1.3.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet
Helposti käytettävien työkalujen löytyminen ja luominen Suupohjan perhekeskus- ja
palveluohjausmallin jatkuvan kehityksen ja seurannan välineeksi ja lapsiperheiden äänen
kuulemiseksi jäi kesken. Hankkeesta riippumattomista syistä johtuen kuulemiseen, osallisuuteen ja
arviointiin käytettävistä työkalu (Webropol-ohjelma) saatiin hankittua seutukunnan kuntien käyttöön
viimeisen hankevuoden aikana eikä hankkeen loppuvaiheessa ollut enää resursseja sen
käyttöönottoon.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
38
Ennakoivan varhaisen tuen toimintatavan ja moniammatillisen lapsiperhepalveluiden johtamisen
kokonaisuus on niin laaja, että ohjausryhmässä todettiin tämän vaativan oman hankkeen. Tästä
aiheesta Selevän Paletin kehittäjätiimi aikoo jättää lausunnon, joka kannustaa resurssoimaan
tulevaa kehittämistä ko. aihealueelle.
5.1.4. Tavoitteisiin liittyvät tuotokset KASVATUSKUMPPANUUDEN JA PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN IDEOLOGIAN MUKAISTEN PALVELUIDEN
KEHITTÄMINEN LAPSIPERHEIDEN JA LAPSIPERHEPALVELUIDEN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMASTA
→ Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti tukee vanhemmuutta ja vertaisuutta
VANHEMMUUDEN JA VERTAISUUDEN TUKEMINEN
Avoimen varhaiskasvatuksen, vanhempien vertaistuen sekä vanhemmuuden tukemisen tarve
nousi hankkeen tekemissä kyselyissä esiin yhtenä toivotuimpana ja tärkeimpänä kehittämisen
kohteena sekä vanhemmille että toimijoille tehdyissä kyselyissä. Vertaistukea toivottiin
vanhemmille tehdyissä kyselyissä 25 %:ssa vastauksista. Toiveena olivat mm. perhe- ja avoimet
kerhot saman ikäisten lasten vanhempien kanssa, vertaistuki neuvola-ajan jälkeenkin, muualta
muuttaneille toivottiin tukea sosiaalisen verkoston luomiseen sekä yhteistä tekemistä lapsille ja
vanhemmille. Vanhemmuuden tukemisen tarvetta osoittavina kysymyksinä nostettiin esiin mm.
”Olenko ainoa joka väsyy?” ”Miten huoltaa parisuhdetta?”.
Vanhempien vertaisryhmätoiminnan mahdollistaminen nähdään tärkeänä niin Suupohjan
laajennetussa perhevalmennuksessa, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminnassa kuin
neuvolan ennalta ehkäisevässä perhetyössä. Hanke järjesti laajennetun perhevalmennuksen ja
neuvolan perhetyön toimijoille sekä vertaisryhmien vetämisestä kiinnostuneille vanhemmille ja
kolmannen sektorin toimijoille Ohjausta vertaisryhmien vetämiseen –koulutuksen keväällä 2010.
Vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen liittyy oleellisesti kaikkiin Selevän Paletin
toimintakokonaisuuksiin. Niistä keskeisimmät toimintamuodot: Suupohjan laajennetun
perhevalmennuksen ja kotiunikoulutoiminnan mallit, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupa-
toiminta sekä neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö esitellään jokainen erikseen.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
39
5.1.4.1. Laajennettu perhevalmennus
Suupohjan perhevalmennuksen toimintamalli
5.1.4.1.1. Tiivistelmä
Suupohjaan on Selevä Paletti –hankkeen tuella luotu oma laajennettu perhevalmennusmalli.
Perhevalmennus on aikaisemmin ollut 5 illan paketti, joka nyt on kehitetty noin vuoden mittaiseksi
yhdeksän kerran kokonaisuudeksi. On syntynyt valmennusmalli, joka rakentuu kahdesta osasta,
toinen on suunnattu esikoistaan odottaville ja toinen nonstop-luentoina toteutettava osuus on
tarkoitettu kaikille lasta odottaville. Valmennukseen on lisätty vuorovaikutuksellisuutta,
vanhemmuuden ”herättelyä”, vanhempana olemisen tukemista sekä ajatuksena on
synnytyksenvalmennuksen lisäksi tarjota mahdollisuus vertaisuuden löytymiseen. Tavoitteena on
ollut monialainen kokonaisuus, jossa kunkin osa-alueen vetäjä toimii oman alansa asiantuntijana.
Suupohjan perhevalmennusmallista on tehty opaskirja perhevalmennusohjaajille. Oppaassa
annetaan vinkkejä mm. keskustelujen käynnistämiseen, eri sisältöalueiden käsittelyyn jne.
Opaskirjan on tarkoitus rohkaista vuorovaikutuksellisen toimintatavan käyttöön ottoa. Opaskirja
toimii myös uusien neuvolan terveydenhoitajien ja muiden perhevalmennukseen osallistuvien
perehdytyksenä perhevalmennusmalliin.
5.1.4.1.2. Miksi kehittää perhevalmennusta?
Perhevalmennus on osa lapsiperheiden ydinpalveluita. Se on myös osa neuvolan perustoimintaa.
Perhevalmennus on Suomessa alkanut äitiysvoimistelusta ja laajentunut siitä käsittämään
synnytystä, kivunlievitystä, vauvanhoitoa ja imetystä. Jo 1990 luvun alussa Vappu Taipale on
tuonut esille, että perhevalmennusta tulisi laajentaa koskemaan myös vanhemmuutta ja näin
kehittää ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
Perhevalmennuksen tavoitteena on valmentaa tulevia vanhempia odotukseen, synnytykseen ja
elämän muutokseen, jossa kaiken keskiössä on täysin vanhemmistaan riippuvainen vauva.
Odotusaikana vanhemmat ovat hyvin vastaanottavaisia uuden tiedon suhteen. He
vertauskuvallisesti imevät uutta tietoa ja elävät ikään kuin ”joulun aikaa”, odottavat milloin
lahjapaketin saa avata. Ajankohtansa takia perhevalmennuksen merkitys vanhemmuuden
syntymiseen ja vauvan hoidon ja huolenpidon tiedostamiseen on hyvin otollinen.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
40
Perhevalmennus on jatkuvasti kehitettävä toimintamuoto, jonka ilmentää vallitsevaa aikaa ja
kulttuuria ja vaatii sen vuoksi aika ajoin päivitystä niin toimintatapoihin kuin ohjelmasisältöihinkin.
Suupohjan alueella perhevalmennusta on aiemmin pidetty ensisynnyttäjille kahdella
paikkakunnalla. Teuvalla kokoontuivat Teuvan ja Karijoen odottavat perheet, Kauhajoella
Kauhajoen ja Isojoen odottavat perheet. Molemmilla paikkakunnilla on toteutettu omaa
valmennusohjelmaansa. Kuntien terveyspalveluiden siirtyminen yhteiseen peruspalveluiden
liikelaitoskuntayhtymään asetti paineita yhtenäistää myös neuvolapalveluita. Perhevalmennuksen
osalta yhtenäistäminen antoi mahdollisuuden kehittämiseen ja uudelleen tarkasteluun sekä
toisaalta myös edellytti valmennusohjelman yhtenäistämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa omalta osaltaan neuvolatoiminnan kehittämistä. Mm. uusi
neuvola-asetus antoi suuntaa uuden valmennusohjelman sisällön ja rakenteen suunnittelussa.
Asetuksessa korostetaan, että neuvolan tuki suunnataan koko perheelle, huomiota kiinnitetään
parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon olennaisena osana kuuluu isän rooli ja vastuu
vanhempana sekä, että ainakin ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä
moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta. Asetus perustuu oppaisiin ja suosituksiin (STM
2004, 2007) sekä uusiin tutkimustuloksiin. Keskeisenä linjauksena on koko perhe huomioiminen
sekä laaja näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin, jossa huomioidaan mielenterveys,
kehitysympäristöt, sosiaalinen tuki ja elintavat. Asetuksessa nousee keskeisesti esille myös
asiakkaiden näkökulma. Nämä em. asiat on otettu vahvasti huomioon Suupohjan uudessa
laajennetussa perhevalmennusmallissa.
Tavoitteena on ollut lisätä vuorovaikutuksellisuutta sekä monialaisuutta, jossa kunkin osa-alueen
vetäjä toimii oman alansa asiantuntijana. Se, että asiakkaan mielipiteet, huolet, voimavarat sekä
yksilölliset tarpeet ja osallisuus tulevat osaksi ohjelman rakennetta, on yksi suuri muutos vanhaan
ohjelmarakenteeseen.
Neuvola-asetuksessa linjataan myös terveysseurannan ja neuvonnan jatkumoa odotusajalta
työelämän kynnykselle saakka. Tätä linjausta todentamaan voisi kuvata perhevalmennuksen
jatkumisen siihen saakka kun lapsi on noin 8 kk ikäinen sekä vertaistuen jatkuminen myös sen
jälkeen.
Nämä perhevalmennuksen synnytyksen jälkeiset kerrat kohdennettiin tukemaan perheiden omia
voimavaroja ja vahvuuksia sekä vanhemmuuden, parisuhteen ja elämänmuutokseen tarvittavien
tietojen ja taitojen vahvistamista. Perusteita nimenomaan parisuhteen ja vanhemmuuden
vahvistamiselle löytyy myös tutkimuksista; vanhempien lämmin ja läheinen parisuhde edistää
lapsen kehitystä ja hyvinvointia ja näin koko perheen hyvinvointia. Repokarin tutkimusten mukaan
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
41
parisuhdetyytyväisyys useimmiten heikkenee lapsen syntymän jälkeen (Repokari, L. 2008, Belsky
ym. 1991), joten vanhemmuuden ja parisuhteen teemojen käsittely sekä ennen lapsen syntymää
että vauvan syntymän jälkeen lienee tarpeen.
Tavoitteena oli kehittää Suupohjan alueelle yhtenäinen perhevalmennusmalli, jossa asuinkunnasta
riippumatta odottavat perheet saavat yhtenäistä ja tasavertaista palvelua. Tavoitteena oli myös
mallintaa kokonaisuus, jossa vanhempien tarpeet ja toiveet sekä toimijoiden kokemus, osaaminen
ja resurssien tuomat haasteet on otettu huomioon. Perhevalmennuksen kehittämistyössä arvoina
kulkevat kunnioittava ja arvostava kohtaaminen.
5.1.4.1.3. Miten kehittämistyö toteutettiin?
Suupohjan alueella lähdettiin kehittämään perhevalmennusta toimijoiden ja vanhempien tarpeista
käsin. Tavoitteena oli päivittää ohjelmaa niin, että se vastaisi mahdollisimman hyvin alueen
lapsiperheiden tarpeita ja yleisesti valtakunnassa esiin tulleita vanhemmuuden tarpeita.
Luonnollisesti suunnittelutyössä oli vahvasti esillä myös THL:n suositukset sekä uusi neuvola-
asetus.
Perhevalmennuksen suunnittelutyö käynnistyi tarpeiden ja toiveiden selvityksellä. Selevä Paletti -
hanke teki useita kyselyitä lapsiperhepalveluista alueen vanhemmille kiertäen perhekerhoissa,
Kehittämisprosessin eteneminen
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
42
Mll:n kirpputoreilla, perhekahviloissa ym. tilaisuuksissa missä lapsiperheet kohtasivat.
Suupohjassa järjestettyjen Perheparlamentin palautteista, Suupohjan lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman työverstaiden muistioista, 4-luokkalaisten vanhemmille suunnatusta
hyvinvointikyselystä sekä mm. Äippä ry:n antamasta palautteesta saimme hyvää materiaalia
perhevalmennuksen suunnitteluun ja työstämiseen.
Perhevalmennuksen kehittämistyöhön koottiin työryhmä, joka toimi suunnittelun tukena.
Työryhmään kutsuttiin vanhempien edustajia nuorten äitien Äippä ry:n, Suupohjan Mll:n
paikallisosastojen sekä eri perhekerhojen kautta. Toimijoiden edustajiksi kutsuttiin Suupohjan
perheneuvolan edustaja, perheterapeutti, neuvolan terveydenhoitajia, kätilöitä, osastonhoitaja,
neuvolan kehittäjäperhetyöntekijä, varhaiskasvatuksen edustaja, fysioterapeutti sekä
lapsiperheiden johtava sosiaalityöntekijä. Lisäksi rakenteen vahvistuttua koottiin kunkin sisällön
suunnitteluun oma pieni asiantuntijatyöryhmä, joka valmisteli oman illan sisältöä. Prosessin aikana
päivitettiin myös ohjelman sisältöön liittyvä materiaali. Aiemmista piirtoheitinkalvoista päästiin pp-
esityksiin ja vhs-videoista dvd -levyihin.
Työryhmätyöskentelyn prosessia; Liikkeelle lähdettiin nykyisen tilanteen kartoituksesta sekä
uuden mallin mielikuvien, toiveiden ja odotusten esiin nostamisesta. Ensimmäisten tapaamisten
aikana käytiin läpi Suupohjassa toteutettavien nykyisten valmennusohjelmien mallit sekä THL:n
antama ohjeistus sekä uusi neuvola-asetus. Teuvalla oli toteutettu viiden illan ohjelmaa, jossa
teemoina olivat synnytys, kivunlievitys, imetys, lastenhoito ja psykologin luento vanhemmuudesta
ja äidin mielialan muutoksista. Myös Kauhajoella oli noudatettu viiden illan ohjelmaa, jossa
teemoina myöskin synnytys, kivunlievitys, imetys, lastenhoito sekä parisuhdeluennot / isäryhmä.
Molemmat viimeksi mainituista toimivat satunnaisesti ja olivat loppuneet vetäjän puutteen vuoksi.
Työryhmässä kartoitettiin unelmatyöskentelyllä toimijoiden mielikuvia, odotuksia ja tarpeita uudelle
valmennusohjelmalle sekä tutkittiin SeleväPaletti –hankkeen kautta saatujen kyselyjen tuloksia.
Mielikuvien, toiveiden ja tarpeiden purkaminen sanoiksi on tärkeää, sillä se auttoi meitä luomaan
yhteisen näkemyksen ja työmallin uudelle tulevalle ohjelmalle. Yhteisten toiveiden ja unelmien
keskusteluun nostamisen ja sanoittamisen kautta saimme myös yhteistä termistöä, sillä
ammattitermistö ei välttämättä ole tuttua kaikille. Näin vältimme varmasti useita
väärinymmärryksiä. Tarkastelimme myös millaisia erilaisia malleja Suomessa on käytössä,
vertasimme niitä meidän tarpeisiimme ja odotuksiimme. Sen pohjalta syntyi ensimmäinen
ehdotelma uudesta perhevalmennusmallista. Se sisälsi 10 kokoontumista, joissa vanhemmuus,
parisuhde, perhetilanteen muutos sekä varhainen vuorovaikutus saivat enemmän jalansijaa.
Ohjelma muuttui kokoontumisten myötä useamminkin kerran ja sai lopullisen muotonsa
loppuvuodesta 2010. Tässä uudessa kahdesta osasta muodostuvassa perhevalmennus-
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
43
ohjelmassa vanhempien ääni on vahvasti esillä. Erityisesti maininnan arvoista on vanhempien
ilmaisema vahva tarve saada perhevalmennusta myös uudelleensynnyttäjille. Uusioperheitä on
paljon, mutta myös perheitä joissa lasten ikäero on suuri ja edellisestä valmennuksesta paljon
aikaa. Näin ollen vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet, sen tukeminen ja hoitamisen tärkeys
nousevat myös heillä esille.
Suupohjan perhevalmennusmalli –kaavio liitteenä. Liite 3.
Perhevalmennuskertojen ohjelma liitteenä. Liite 4.
PP-esitys Suupohjan perhevalmennusmallista liitteenä. Liite 5.
Uuden toimintamallin käyttöönottamiseksi laadittiin perhevalmennuksen ohjaajan / vetäjän
opas, jossa käydään läpi ryhmänohjaamiseen liittyviä kysymyksiä ja pohdintoja, tilannekuvauksia
ja vertaisryhmän merkitystä sekä annetaan lisäksi vinkkejä mm. keskustelujen käynnistämiseen,
eri sisältöalueiden käsittelyyn jne. Opaskirjan on tarkoitus rohkaista vuorovaikutuksellisen
toimintatavan käyttöönottoa. Opaskirja toimii myös uusien neuvolan terveydenhoitajien ja muiden
perhevalmennukseen osallistuvien perehdyttämiskansiona. Näin myös täysin uusi työntekijä saa
tarvittavan perehdytyksen uuden valmennusohjelman työkäytäntöön.
Tarvittavan tuen ja toimenpiteiden kartoittaminen uuden mallin käyttöön ottamiseksi kartoitettiin
vetäjiä. Työryhmässä olleet tulevat perhevalmennuksen vetäjät miettivät millaista kannattelevaa
toimintaa, koulutusta tai tukea he kokevat tarvitsevansa ennen kokeiluvaiheen käynnistymistä.
Esille tuli uuden toimintamallin (reflektoivan työmenetelmän, ryhmäytymistä huomioivan ja
osallisuuden ja vaikuttamisen ulottuvuutta vahvistavan työmenetelmän) haasteellisuus ja siihen
tarvittava koulutuksellinen tuki. Myös parisuhteen ja vanhemmuuden esiin ottaminen
valmennuksessa koettiin haasteelliseksi.
Hanke järjesti koulutusta em. haasteiden osa-alueille seuraavasti:
Perhevalmennuksen merkitys –koulutuksen piti th. Hilkka Luomaranta Seinäjoelta.
Koulutus toimi neuvolan henkilöstölle käynnistävänä innoittajana ja motivointina tulevaan
muutokseen.
Haasteena kolmas -koulutustilaisuus Helsingissä keskittyi parisuhteen moninaisuuteen,
mm. kolmiosuhteeseen; miten parisuhde muuttuu kun vauva syntyy. Koulutukseen osallistui
2 terveydenhoitajaa.
Kaikille halukkaille järjestettiin Parisuhde perhevalmennuksessa –koulutus, jossa
kouluttajina olivat Väestöliiton kouluttajat Keijo Markova ja Lotta Heiskanen. Koulutus
keskittyi valmentamaan ryhmän vetäjää ottamaan parisuhteen asiat esille niin ryhmässä
kuin yksilökäynneilläkin.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
44
Kaikille halukkaille järjestettiin Tunnekuohuisen asiakkaan kohtaaminen –koulutus, jossa
kouluttajana toimi kehittäjätyöntekijä Merja Hakola. Koulutusiltapäivä keskittyi tunteiden
käsittelyyn ja kohtaamiseen hankalissa asiakastilanteissa / ryhmätilanteissa.
Ryhmän ohjaamiseen ohjaava koulutus järjestettiin kaikille perhevalmennusta ohjaaville.
Kouluttajana lehtori Pirjo Rantonen Seinäjoelta.
Keväällä 2011 perhevalmennusta pitäville järjestettiin työnohjauksellinen tapaaminen, jossa
oli mahdollisuus keskustella kokemuksesta vetää uudella mallilla perhevalmennusta. Heiltä
pyydettiin myös kirjallista palautetta uudesta valmennusmallista.
Osallisuuden ja vaikuttamisen näkökulma otettiin huomioon niin yksittäisen
perhevalmennusillan rakenteen suunnittelussa kuin koko ohjelmarakenteen suunnittelussakin.
Asiakkailta saatavaa palaute- ja arviointimenetelmää päivitettiin niin, että perinteiset käytössä
olleet ruutupaperipalautelaput jätettiin pois ja arviointi rakennettiin iltojen sisään jatkuvaksi
palautteeksi, jossa vanhemmat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan ohjelman sisältöön ja
rakenteeseen jatkuvasti. Lisäksi jokaisen illan jälkeen kerätään kirjallisena palautetta. Vuosittain
tehtävät palautekoosteet mahdollistavat perhevalmennusiltojen säännöllisen päivittämisen
osallistujien toiveita ja tarpeita vastaavaksi.
Rakenteellisilla muutoksilla ja toiminnallisilla menetelmillä luotiin edellytyksiä vertaistuelliselle
toiminnalle, joka voisi jatkua myös valmennuksen jälkeen. Vertaisryhmän kautta saatava tuki
toteutuu, kun perheet saavat mahdollisuuden tutustua, vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia samassa
elämäntilanteessa olevien kanssa. Tämä tarve nousi vahvasti esille hankkeen kyselyissä.
Suupohjan alueella kyselyjen mukaan vertaistuelle on havaittavissa selkeä tarve, toive ja tilaus .
Vaikka nykyvanhemmat käyttävät paljon tietokonetta ja nettipalveluita hyödykseen, se ei korvaa
vastatusten käytyä keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Moni nuori perhe elää irrallaan tai kaukana
sukuyhteisöstään, eikä heillä ole valmista verkostoa, josta arkipäivän apua olisi saatavilla. Tätä
taustaa vasten pehevalmennusohjelmaan liitettiin vahvasti vertaistuellinen ulottuvuus. Tämä uusi
vertaisuutta vahvistava työskentelymalli vaatii ohjaajalta uudenlaista valmistautumista ja pohdintaa
; miten luoda turvallinen ilmapiiri tutustumiselle, miten viedä keskustelua eteenpäin niin, että kukin
ryhmän jäsen voi ja uskaltaa ottaa mieltä askarruttavia asioita puheeksi sekä miten antaa riittävästi
tilaa vanhemmille, että heidän asiantuntijuutensa pääsee esille. Kun aikaisemmin vanhemmat
tulivat valmennukseen ikään kuin potilaan roolissa kuuntelemaan mitä sanottavaa asiantuntijalla
on, pyritään valmennuksessa nyt lähtemään konstruktiivisesta oppimiskäsityksestä jossa ihmisen
ajatellaan rakentavan uutta tietoa vanhan pohjalle. Valmennuksessa korostetaan oppijan oman
aktiivisuuden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä muutosprosesissa. Useissa
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
45
tutkimuksissa todetaan, että oman kokemuksen kautta rakennetut käsitykset ovat vahvempia ja
pysyvämpiä kuin ulkopuolisen (ohjaajan tai kirjan) välittämä suora tieto. Uusi valmennusmalli vaatii
ymmärrystä siitä, miksi vertaistuki on tärkeää, samalla se vaatii kypsyttelyä uudenlaiseen ohjaajan
rooliin, sillä vuorovaikutteisessa mallissa tilanteet ja kysymykset voivat vaihtua ja yllättää . Joskus
tilanteet voivat vaatia ohjaajalta kykyä sietää epämiellyttäviä tunteita tai epätietoisuuden
sietämistä, toisinaan ohjaajalta vaaditaan myös tilannetajua milloin olla hiljaa ja milloin äänessä
sekä taitoa olla kokonaisena läsnä, luonteva ja herkkä kuulemaan ja kysymään.
Uudesta Suupohjan mallista muodostui kokonaisuus, jossa yhdistyvät kokemukset, ajatukset ja
uusi tieto. Perhevalmennusillat ovat informaatiota, neuvontaa, ohjausta ja ennen kaikkea
vuoropuhelua, jossa osallistujat voivat halutessaan vaikuttaa illan kulkuun. Ohjaaja tuo illan aikana
oman ammatillisen osaamisensa kaikkien käyttöön ja osallistujia rohkaistaan tuomaan ryhmässä
esiin omia toiveitaan ja odotuksiaan sekä omaa kokemusta, näkökulmaa ja kysymyksiä.
Vuoropuhelussa vetäjällä on keskeinen rooli toimia vastuun jakajana huomioimalla vanhempia ja
ottamalla heidät mukaan illan teeman rakentamiseen kuuntelemalla, kyselemällä ja olemalla
lempeän utelias. Tämä työskentelymuoto edellyttää kyselevää ja tutkivaa suhtautumista,
tilannetajua, joustavuutta sekä kykyä ja uskallusta toimia spontaanisti.
5.1.4.1.4. Suupohjan perhevalmennuksen polku
Terveydenhoitaja kertoo äitiysneuvolassa ensimmäisten neuvolakäyntien yhteydessä
perhevalmennuksen rakenteen ja tulevat tapaamiset. Lisäksi kaikille odottaville lähetetään kotiin
kutsu perhevalmennukseen sekä annetaan perhevalmennuksen tueksi ja muistutukseksi
äitiyskortti, johon voidaan lisätä perhevalmennuskertojen aikataulut.
Kokonaisuudessaan uusi laajennettu perhevalmennusmalli koostuu kahdesta osasta; 1) kaikille
odottaville pareille tarkoitetuista nk. non-stop -illoista, joihin raskaana olevat voivat oman
aikataulunsa mukaisesti osallistua sekä 2) ensisynnyttäjille tarkoitetuista ryhmäytymistä
korostavista valmennusilloista.
Kaikille odottaville pareille tarjotaan kolme non-stop –luentoa. Ensimmäinen keskittyy fyysisen
hyvinvoinnin asioihin, toisessa keskitytään vanhemmuuden ja parisuhteen asioihin ja kolmannessa
vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteeseen sekä alueen lapsiperhepalveluiden esittelyyn.
Tavoitteena on tukea vanhempia, olivatpa he tulossa ensimmäistä tai neljättä kertaa vanhemmiksi.
Kun perhetilanne muuttuu , asettaa se omat haasteensa niin parisuhteelle, sisarussuhteille kuin
vanhemmuudellekin. Non Stop iltojen ryhmä muodostuu siis erilaisissa elämäntilanteissa olevista
perheistä. Erilaisten kokemusten huomioon ottaminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa näitä
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
46
tapaamisia. Näin ryhmä voi vahvistaa ja jakaa kokemustaan sekä olla moniäänisenä mukana
keskustelussa.
Ensisynnyttäjien ohjelma koostuu kuudesta tapaamisesta, jossa kaksi ensimmäistä keskittyy
synnytykseen valmistautumiseen, kaksi vauvan hoitoon ja kaksi viimeistä vanhemmuuteen ja
parisuhteeseen.
Perhevalmennuskutsu ja vanhempien kortti liitteinä. Liitteet 6. ja 7.
Kaiken kaikkiaan Suupohjan uusi perhevalmennus on ryhmämuotoista,
vuorovaikutuksellista ja voimavaralähtöistä valmennusta, jossa vanhemmuuden
tukemisella ja vertaisuuden vahvistamisella on merkittävä rooli. Valmennuksen toteutuksesta
vastaavat neuvola, varhaiskasvatus, perheneuvola, perhetyö sekä terveyskeskuksen fysioterapia.
Myös muut lapsiperhetoimijat ovat mukana tarvittaessa.
5.1.4.1.5. Arviointia ja palautetta
Niin kokemuksen kuin kyselyjenkin valossa voisi sanoa, että tietous ja kokemus osallisuuden,
vaikuttamisen ja vertaistuen merkityksestä osana perhevalmennusta on lisääntynyt. Kehittämistyö
on luonut uuden työmenetelmän, joka antaa enemmän tilaa osallisuudelle luomalla vanhemmille
mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa niin yksittäisen illan kuin koko valmennusohjelman
rakenteeseen ja sisältöön.
Vertaistuesta on sanottu, että yhteisyyden kokemus ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
Uudessa valmennusmallissa uskotaan, että muiden kokemukset ja ajatukset tarjoavat peilin oman
vanhemmuuden kehittymiselle. Samalla se voi myös hälventää omaa epävarmuuden ja
avuttomuuden tunnetta.
Uutta perhevalmennusohjelmaa ehdittiin toteuttaa synnytyksen ja lastenhoidon osioiden sekä non-
stop -kertojen osalta, mutta synnytyksen jälkeiset kerrat sijoittuivat syys- ja lokakuulle eli hankkeen
loppuraportin kirjoittamisen aikaan niitä ei oltu vielä käyty. Lienee selvää, että valmennusohjelma
tulee muotoutumaan vielä, sillä kokeiluaika jäi lyhyeksi ja palautteet kokonaisuudesta näin ollen
vaillinaiseksi.
Saimme kuitenkin mallinnettua toimivan ja uudenlaisen juuri Suupohjan alueelle kohdennetun
yhtenäisen, vanhempien tarpeita ja toimijoita palvelevan perhevalmennusmallin, jota toivottavasti
kehitetään edelleen. Toivottavaa olisi, että se säilyttäisi osallisuutta ja vertaisuutta vahvistavan
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
47
sekä kokemusasiantuntijuutta arvostavan asenteensa. Uskomme sen antavan myös perheelle
taitoja ja valmiuksia kohdata elämänmuutokset ja sitä kautta luoda vauvalle hyvä kasvualusta
tyytyväiseen ja myrskyjäkin kestävään onnelliseen lapsuuteen, nuoruusaikaan ja aikuisuuteen.
Vuorovaikutuksellinen perhevalmennusprosessi voimauttaa vanhemmuuteen jo ennen lapsen
syntymää kun vanhemmat voivat olla itse mukana määrittelemässä itseään kiinnostavia tai
huolestuttavia teemoja sekä osallistua keskusteluun niin omien voimavarojensa kuin pelkojensakin
kautta.
Valmennuskertoihin ehti osallistua yhteensä 291 vanhempaa. Osallistujamäärä jakautuivat niin,
että non-stop -osioihin osallistui yhteensä 94 vanhempaa ja ensisynnyttäjien osuuteen 197
vanhempaa.
Erityismaininnan ansaitsevat ne työryhmissä toimineet vapaaehtoiset vanhemmat, äidit, jotka
sinnikkäästi olivat valmiita järjestämään lastenhoidon että pääsivät kulkemaan kokouksiimme.
Äippä ry:n äideille suurkiitos mukana olosta ja kommentoinnista perhevalmennusmallin
suunnittelun etenemisessä. Näin saimme arvokasta tietoa vanhempien tarpeista, toiveista ja
odotuksista perhevalmennukselle.
Koko prosessin ajan kulkenut moniammatillinen työryhmätyöskentely oli antoisaa ja
mielenkiintoista, siitä kiitos innostuneelle ja sitoutuneelle ryhmälle ja uusille ajatuksille avoimelle
keskijohdolle. Työryhmän innostuneisuus, idearikkaus ja sinnikkyys jatkaa eteenpäin, ovat olleet
kantava ja motivoiva seikka valmennusohjelman onnistumiselle. Kuten työryhmätyöskentelyn
luonteeseen kuuluu, välillä on ollut hankala löytää sopivia kokousaikoja, löytää ratkaisuja miten
resurssit saadaan riittämään ja sovitella miten kaikkien ääni tulisi riittävästi kuulluksi.
Osallistujien ja toimijoiden arviointia ja palautetta perhevalmennusohjelmasta:
Asiakkaiden kokemus perhevalmennuksesta oli myönteinen ja antaa uskoa, että kehittämistyö on
ollut oikean suuntainen ja toimiva, mutta myös vanhempien tarpeisiin vastaava. Vanhempien
palautteissa korostui ryhmän keskustelevuus, materiaalit sekä riittävä ja asiantunteva sisällöllinen
tieto.
Toimijoiden palautteena erityisesti nousi esille rennompi, perhelähtöisempi malli, jossa on
keskustelua ja ryhmässä työskentelyä enemmän. Uusi malli koettiin hyvänä ja toimivana. Malli tuo
vanhemmat itse enemmän valmennuksen keskiöön ja heidän on helpompi kertoa tuntemuksistaan
ja mielipiteistään mm. kun ollaan välillä pienemmissä ryhmissä.
Vetäjät kokivat hankalana, kun joutuu organisoimaan ja lähettämään kahdet kutsut (uudelleen
synnyttäjille ja ensi synnyttäjille). Uusi malli koettiin myös aluksi jännittävänä ja haasteellisena,
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
48
koska tässä mallissa toimitaan eri tavalla kuin aiemmin. Mutta sitä ei silti koettu hankalana. Myös
se, ettei ole sitovia ilmoittautumisia, koettiin haasteelliseksi, kun ei voinut tietää montako henkilöä
iltaan osallistuu. Toisaalta koettiin, että illan pitäminen on helpottunut, kun on voinut jättää vanhan
materiaalin, mm. piirtoheitinkalvot pois ja saanut uudet ajanmukaiset materiaalit käyttöönsä. Myös
vanhempien myönteinen palaute on koettu motivoivana tekijänä.
Fysioterapian osuuksissa selkeä osallistujamäärien kasvu on koettu myönteisenä, myös muissa
non-stop -luennoissa on ilolla otettu vastaan uudelleensynnyttäjien osuus valmennuksessa. On
koettu, että kokemusten vaihto sekä illan ohjelman keskusteluun ohjaavuus on helpottanut
ryhmäytymistä.
Valmennuksen rakenteesta vetäjän näkökulmasta todettiin, että valmennusohjelma on
monipuolinen ja antaa valinnanvapautta enemmän ryhmäläisille. Valmennuksen rytmitys tuo
selkeyttä ja tavoittaa juuri ne perheet, joita kukin valmennuskerta koskee. Kokonaispalautteissa
mainittiin myös tyytyväisyys siihen, että saatiin uusi malli perhevalmennuksen vetämiseen.
Arvosanat toimijoiden näkökulmasta valmennusohjelmalle olivat kiitettävät (asteikolla 5
erinomainen – 1 en osaa sanoa). Viimeisessä arviointipalaverissa (9.9.2011) toimijoiden kanssa
uskoa mallin jatkumiseen vuoden päästä oli vahvasti ilmassa.
Kommentit vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta:
Hieno monialainen kehittäjäjoukko! Asiakkaiden mukaan ottaminen toimintakonseptin kehittelyyn
on mahdollistanut aitoa osallisuutta.
Haasteita
Teuvalla haasteita aiheutti pienet ryhmäkoot. Niinpä mm. parisuhdeosio yhdistettiin Kauhajoella
pidettävään ryhmään. Myös muissa osioissa pienten ryhmäkokojen takia ryhmiin jako on ollut
haasteellista tai jopa mahdotonta. Tästä seuraa kysymys miten motivoida vanhempia
osallistumaan jokaiseen perhevalmennukseen ja miten huomioida ne vanhemmat, jotka eivät
syystä tai toisesta osallistu lainkaan mihinkään valmennusosioon?
Kehittämisajatuksena edelliseen kysymykseen nousee voisiko valmennusohjelmasta tehdä
kokonaistietopaketin jaettavaksi niille vanhemmille, jotka eivät osallistu lainkaan valmennukseen?
Vastakysymyksenä nousee, viekö valmis materiaali asiakkaita pois ja pelkkä tieto paperilla ei
tarjoa vertaistuellista ja keskustelullista ulottuvuutta, joka uudessa valmennuksessa nousee
tärkeään rooliin.
Yksi tärkeä kysymys, joka nousee mieleen, on miten huomioida lisätuen tarve vetäjille, jos uuden
mallin toteuttaminen tuntuu työläältä ja motivoituminen nykyiseen työskentelymalliin hiipuu. Voisiko
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
49
apu ja tuki olla esim. työnohjauksellinen ryhmätoiminta tai ryhmänohjaamiseen motivoiva
jatkokoulutus?
5.1.4.1.6. Evääksi eteenpäin
Perhevalmennusmallin kehittämistyö toteutettiin työryhmissä. Kokosimme yhteen eri osa-alueilta
osaajat suunnittelemaan yksittäisiä iltoja sekä yhden ison työryhmän, joka kommentoi ja arvioi
koko suunnitelmaa. Toivottavaa olisi, että työryhmä kokoontuisi hankkeen jälkeenkin vuosittain
tarkastelemaan ja arvioimaan saatuja kokemuksia ja palautetta sekä pohtimaan palautteiden
pohjalta tarvittavia kehittämiskohteita. Myös palautteiden kautta tulleet kysymykset ja
muutosehdotukset on syytä ottaa esille joko neuvolan omassa työpalaverissa tai suuremmassa
työryhmässä.
Esiin nousi myös seuraavia kehittämisideoita perhevalmennuksen jatkoksi:
järjestettäisiin eri ikäisten lasten vanhemmille teema-iltoja jossa on mahdollisuus käydä
ikäkauteen liittyvien kysymysten käsittelyä ja pohdintaa
Asiakasraatityöskentelyn kehittäminen arvioinnin ja palautteiden käsittelyyn
Ryhmäneuvolakäyntien kehittäminen osaksi neuvolatyötä tai perhevalmennusta esim.
äitiysneuvola-käynnit tai 3 kk:n neuvolakäynti. Näiden avulla voitaisiin saada resurssien
säästöä ja samalla ylläpitää tai lisätä vertaistuellista ulottuvuutta.
Perhetyöntekijän / diakonin kotikäynti synnytyksen jälkeen niin uudelleen kuin ensisynnyttä-
jienkin luona
Palveluohjauksellisen neuvonnan jatkokehittäminen osaksi perhevalmennusta.
5.1.4.1.7. Uuden mallin vaikuttavuus
Uuden perhevalmennusohjelman vaikuttavuutta voisi tarkastella nostamalla valokeilaan kaksi
ratkaisevaa muuttunutta tekijää valmennuksessa; työmenetelmän muutos sekä rakenteiden ja
sisällön muutokset. Perhevalmennusohjelman vaikutuksia voi myös tarkastella niin vanhempien
kuin työntekijöidenkin näkökulmasta.
Työmenetelmän muutokset liittyvät uudenlaiseen toimintakulttuuriin ja reflektoivaan,
vuorovaikutteisempaan ryhmän ohjaamiseen, jossa vanhemmilla on aktiivinen ja merkittävä rooli.
Myös vertaistuen nostaminen esille ja sen merkityksen ymmärtäminen ovat oleellinen osa työtavan
sisäistä muutosta.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
50
Kun vanhemmalle tarjotaan myönteinen kokemus äänen kuulemisesta sekä osallisuuden
ja vaikuttamisen kokemus kunnioittavan ja arvostavan kohtelun kautta, sen oletetaan
lisäävän oman toiminnan ohjausta, havahtumista oman toiminnan merkityksestä ja
vaikutuksesta lapsen ja itsen sekä koko perheen hyvinvointiin. Oman roolin vaikutuksen ja
merkityksen tunnistaminen lienee yksi vanhemmuuden perustehtävistä. ”Harjoittelemalla”
valmennuskerroilla omien tarpeiden, odotusten ja toiveiden löytämistä / ilmaisua, se antaa
mahdollisuuden kantaa vastuuta illasta ja samalla laajemmin ja pidemmällä aikavälillä
antaa myös konkreettisia välineitä vuorovaikutustilanteisiin omassa perheessä ja omassa
vanhemmuudessa. Näin voimavarakeskeinen työtapa ohjaa myös vanhempia toimimaan
enemmän tarpeista kuin ongelmista käsin. Työntekijän näkökulmasta perinteisen
asiantuntijan roolista siirtyminen, kutsuttakoon sitä vaikkapa valmentajan rooliin, tuo
ryhmän ohjaajalle haasteita mutta myös monimuotoista, vaihtelevaa ja työhön motivoivaa
ulottuvuutta. Vanhempien myönteisen palautteen kautta oman työn arvostus, mielekkyys ja
merkitys lisääntyy.
Vertaistuen syntymisen merkitystä vanhemmuutta vahvistavana, yksinäisyyttä ennalta
ehkäisevänä sekä syrjäytymistä vähentävänä tekijänä on helppo ymmärtää. Pitkäaikaisista
vaikutuksista voi olettaa, että luottamuksellisen ryhmän synnyttyä, se voi jatkaa
kokoontumisiaan vuosikausia ja onnistuessaan toimia pitkäaikaisena peilinä omalle
vanhemmuudelle, ajatuksille ja odotuksille. Sen kautta voi saada elinpiiriinsä merkittäviä
arkea auttavia ihmisiä, kuulla tarinoita, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia, jotka
parhaimmillaan lisäävät perheen hyvinvointia vanhemmuuden vahvistamisen ja oman
epävarmuuden hälventymisen kautta.
Vaikuttavuudeltaan merkittävin sisällön muutos lienee se, että perhevalmennukseen on
sisällytetty vanhemmuuden ja parisuhteen asioiden käsittelyä sekä palveluohjauksellinen
ulottuvuus.
Tutkimusten mukaan pienten lasten vanhemmat johtavat erotilastoja. Mikäli pikkulasten
vanhempien parisuhteen vahvistamiseen löydetään keinoja, se edesauttaa koko perheen
hyvinvointia. Ero on aina iso kriisi niin vanhemmille kuin lapsillekin. Kun vanhemmuudesta
ja parisuhteen muutoksista puhutaan jo ennen vauvan syntymää, on vanhemmilla
mahdollisuus ennakoida tulevaa ja toisaalta tiedostaa riskit ja löytää keinoja ja välineitä
toimia hankalissa tilanteissa. Ennakoiva asenne, riittävä tieto ja asioiden
voimavarakeskeinen yhdessä pohtiminen antavat mahdollisuuden peilata omaa tilannetta,
löytää tarvittaessa tukea ja selvitä perheen haasteista. Myös perhevalmennuksessa
tehtävät ja kotiin annettavat pohdiskelutehtävät ohjaavat oman vanhemmuuden ja
parisuhteen tilanteen tarkasteluun.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
51
Kun valmennusta tarjotaan myös uudelleen synnyttäjille, laajentunut näkökulma tuo uutta
ulottuvuutta vanhemmuuteen ja sen läpikäymiseen ryhmässä. Voidaan olettaa, että
moniääninen joukko keskustelemassa samasta aiheesta laajentaa näkökulmaa sekä antaa
konkreettista tietoa, mutta myös rohkaisevaa näkökulmaa arjen moninaisiin tilanteisiin.
Ystävystyminen ryhmässä eri-ikäisten lasten vanhempiin omalla alueella tarjoaa vertaistuen
mahdollisuutta ja voi parhaimmillaan yhteisöllisenä toimintana auttaa lasta ja perhettä
selviämään myös murrosiän tuomiin haasteisiin. Yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen sekä
vertaistuellisuus ovat myös hyvä malli lapsille yhdessä toimimisesta ja yhteis-
vastuullisuudesta.
Alueen lapsiperhepalveluiden esittely yhtenä osana perhevalmennusta toimii
palveluohjauksellisena osiona. Kun vanhemmat tietävät alueen lapsiperhepalvelut
heidän on helpompi löytää itselleen ja perheelleen tarvittavat palvelut. Palveluiden tutuksi
tuleminen jo perhevalmennuksessa madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa. Tästä voisi mainita mm. ennalta ehkäisevän perhetyön.
Työntekijän näkökulmasta moniammattillisuus perhevalmennuksessa on tuonut vastuun
jakamista useammalle toimijalle ja samalla siirtänyt terveydenhoitajien resursseja itse
neuvolatyöhön. Kun eri alan ammattilaiset ”valmentavat” perhettä vanhemmuuden ja perhe-
elämän eri alueille, haasteisiin ja palvelureitteihin, helpottuu mm. vaikeiden asioiden esille
ottaminen neuvolakäynneillä.
Loppulauselmana voisi sanoa, että ryhmämuotoinen, voimavarakeskeinen ja vuorovaikutteinen
työskentelytapa, jossa myös vanhemmat ovat aktiivisia toimijoita, luo pohjaa yhteisen
ymmärryksen syntymiselle, antaa mahdollisuuden tutustumiselle ja vertaisuudelle, oman
näkökulman laajentumiselle ja sitä kautta tiedon sisäistämiselle. Tämä johtaa koko perheen
terveyden ja hyvinvoinnin huomioimiseen ja ylläpitämiseen, jopa parantumiseen. Vertaisuuden
vahvistaminen tarjoaa perheille, joilla ei ole suku tai ystäväverkostoa, väylän saada arjen asioihin
tukea ja hyvinvointia. Kun perheiden hyvinvointi lisääntyy, erityispalveluiden tarve vähenee ja
resursseja vapautuu peruspalveluiden tuottamiseen. Mallissa toteutuu osallisuuden ja
vaikuttamisen lisääntynyt ulottuvuus sekä palveluiden laajentaminen koskemaan kaikkia odottavia
perheitä, näin voidaan todeta että alueella raskaana olevien hyvinvoinnin ja terveyden erot
kaventuvat.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
52
5.1.4.2. Kotiunikoulu
- työmenetelmä unipulmien kanssa kipuilevien vauvaperheiden auttamiseksi
5.1.4.2.1. Tiivistelmä
Selevä Paletti –hankkeen avulla luotu ja kokeiltu Suupohjan kotiunikoulun toimintamalli on jäänyt
pysyväksi toimintamalliksi ja toimii nyt yhtenä seutukunnan neuvoloiden ja perhetyöntekijöiden
vanhemmuuden vahvistamisen ja tukemisen työkaluna. Toiminta on alkanut hyvin onnistuneilla
uniohjauksilla. Perhetyöntekijät sekä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat
kouluttautuneet uniohjaajiksi. Kotiunikoulusta on tehty vanhemmille suunnattu esite sekä omat
toimintaohjeet niin uniohjaajina toimiville perhetyöntekijöille kuin neuvolan terveydenhoitajille.
Kotiunikoulumalliin tuotettiin myös arvioinnin ja palautteen antamisen väylä (kyselylomakkeet),
jotka antavat arvokasta tietoa toiminnan onnistumisesta sekä eväitä sen kehittämiselle ja
päivittämiselle.
Unikoulutoiminnan kehittämisen tarve nousi esiin kuultaessa toimijoita ja vanhempia hankkeen
käynnistyessä. Kehitetyssä kotiunikoulumallissa vanhemman osallisuutta vahvistetaan ja lisätään
neuvolan ja perhetyön tuella. Kotiunikoulussa terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä sekä itse perhe
toimivat tiiviissä yhteistyössä. Vanhemman osallisuuden vahvistaminen tuetusti vaikeassa elämän
tilanteessa on aina samalla myös vanhemman omien toimintaresurssien vahvistamista.
Vanhemmalle tulee onnistumisen kokemuksia toimimisesta oman lapsen kanssa ja tämä
todennäköisesti vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä kiintymystä ja vuorovaikutusta.
Kotiunikouluesite vanhemmille. Liite 8.
5.1.4.2.2. Miksi kotiunikoulua?
Haasteellisten tilanteiden kohtaaminen ja niistä selviäminen, on merkittävä osa vahvan
vanhemmuuden kokemisessa. Vauvaperheiden arkea ovat lasten erilaiset yöheräilyt ja
nukahtamiseen liittyvät häiriöt ja hankaluudet. Usein ne ovat ohimeneviä ja liittyvät lapsen
kehitysvaiheisiin, mutta toisinaan perhe tarvitsee lisäapua vauvan uni-valverytmin muutokseen.
Pitkittyneisiin unipulmiin on hyvä tarttua heti, etteivät perheen voimavarat ehdi ehtyä. On havaittu,
että lapset joilla on unihäiriöitä joutuvat helpommin alttiiksi kaltoinkohtelulle. Pitkittyneet unipulmat
voivat myös lisätä äidin masennusta. Unen merkitystä on tutkittu paljon, lapsella unen merkitys
kasvuun ja kehitykseen on merkittävä, se vaikuttaa aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn ja
mielialaan, myös aikuisilla. Uniohjauksen saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on
todettu lisäävän vanhempien jaksamista ja näin ollen koko vauvaperheen hyvinvointia. Kun
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
53
voimaantuminen lisääntyy esim. väsymyksen vähentymisen myötä, omat resurssit lisääntyvät ja
kokemus selviämisestä auttaa jaksamaan myös uusien pulmien kanssa.
Tarve päivittää unikoulun toteutusta Suupohjan alueella syntyi lisääntyneestä uniohjauksen
tarpeesta sekä tarpeesta kohdistaa varhaiskasvatuksen resursseja perustyöhön. Myös tieto
uusista toimintamalleista antoi aihetta tarkastella käytäntöjä uudelleen.
Suupohjan alueella unihäiriöistä kärsivien lasten unikoulua oli aiemmin toteutettu
varhaiskasvatuksessa tai ohjattu perhe erikoissairaanhoidon puolelle. Kauhajoen
varhaiskasvatuksen vuorohoitopäiväkodissa Unituulessa uniohjausta sai vuosittain noin 10
perhettä. Keskimääräinen hoitojakso oli 6 yötä ja maksoi noin 1.400 € / lapsi (palkkakustannukset).
Perhe maksoi tästä 15 € / pv eli yhteensä 90 €. Keskussairaalassa toteutettavaa uniohjausta sai
vuosittain 5-6 kauhajokista perhettä. Keskimääräinen hoitojakso kesti noin 4-5 vrk / lapsi.
Uniohjauksen hinta keskussairaalassa on n. 600 € /vrk eli 2.373 € / lapsi / jakso.
Tarve toiminnan uudelleen tarkasteluun nousi esille hankkeen alkumetreillä ja siihen päätettiin
tarttua koska se liittyi oleellisesti hankkeen tavoitteisiin vahvistaa vanhemmuutta. Suunnittelutyön
johtotähtenä oli pyrkiä vähentämään laitoksessa järjestettävää uniohjausta ja lisäämään
vanhempien vastuuta sekä viemään toiminta lapselle tuttuun kehitysympäristöön – omaan kotiin.
5.1.4.2.3. Miten kehittämistyö toteutettiin?
Vauvaperheiden kotiunikoulua mallinnettiin Suupohjassa reilun vuoden verran. Syksyllä 2009
perustettiin työryhmä selvittämään uniohjauksen tilaa ja tarvetta. Varsinainen kotiunikoulukokeilu
lähti käyntiin syyskuussa 2010. Mukana suunnittelussa on ollut moniammatillinen tiimi, johon on
kuulunut peruspalvelujohtaja, Kauhajoen varhaiskasvatuksen päällikkö, Suupohjan lapsiperheiden
sosiaalipalvelujen esimies, ennaltaehkäisevän perhetyön perhetyöntekijä, neuvolan osastonhoitaja,
terveydenhoitajia, E-P:n ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja sekä Selevä Paletti –hankkeen
kehittäjätyöntekijä. Myös Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky:n toimitusjohtaja ja Kauhajoen
sivistystoimenjohtaja ovat olleet kutsuttuina sekä sähköpostikeskusteluiden ja muistioiden kautta
mukana suunnittelussa.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
54
Aluksi hankkeessa tehtiin kartoitusta erilaisista tavoista auttaa unihäiriöisiä perheitä. Unihäiriöiden
hoidosta käytetään yleisesti nimitystä unikoulu. Suomessa on käytössä monia menetelmiä, joissa
kaikissa on tavoitteena totuttaa lapsi ehdollisen oppimisen kautta siihen, että yö ja päivä erottuvat
selkeästi toisistaan. Mallit eroavat toisistaan siinä, miten paljon apua lapselle annetaan uuteen
rytmiin sopeutumisessa, kuka uniohjauksen toteuttaa ja missä ympäristössä se tehdään. Unikoulun
tavoitteena on löytää vauvalle sopiva unirytmi ja turvata vanhemmille riittävä lepohetki yöaikaan.
Espoossa, Seinäjoella ja Kyrönmaalla on toteutettu kotiunikoulua, hiukan eri tavoin joka kunnassa,
mutta kipinä Kotiunikoulu –menetelmään saatiin sieltä. Suupohjan oma malli kotiunikoulun
toteuttamisesta syntyi työryhmän tuotoksena keväällä 2010.
Yhteensä 23 perhetyön ammattilaista kävi uniohjaajakoulutuksen. Koulutusta olivat pitämässä
Laihialta MLL:n Äyskäri – hankkeesta Kirsi Kilpeläinen ja Suvi Tuomi. Laihialla on tuotettu MLL:n
hankkeen toimesta erittäin hyvä ohjaajan kansio, jota myös Suupohjassa käytetään.
Kotiunikoulusta on myös tehty oma esite, jota on jaettu vanhemmille niin neuvoloiden,
perhekerhojen ja perhetuvan kautta sekä muissa paikoissa, joissa vanhemmat kokoontuvat.
Kotiunikoulu on ollut myös esillä paikallisissa lehdissä. Näin idea ja ajatus uniohjauksesta kotona
omien vanhempien toteuttamana on saanut paljon hyvää julkisuutta.
Kotiunikoulu
Kotiunikoulussa korostetaan lapsen, mutta myös vanhemman tarvetta ja mahdollisuutta oppia uutta.
Kotiunikoulu on menetelmä, jonka psykologi Katja Rintala on tuonut Suomeen. Malli on kehitetty
Klaus Minden uniohjausmallista.
Siinä on tavoitteena ohjata ja auttaa lapsi rauhoittumaan yöunille sopivana ajankohtana sekä
vieroittaa lapsi yöheräilyä ylläpitävistä tottumuksista.
Ohjelma on tarkoitettu yli puolivuotiaille. Vasta silloin vauva on kehittynyt neurologisesti
unirytmin muutokseen.
Kotiunikoulun kehittämistyöryhmän toiminnan eteneminen
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
55
Mallissa molemmat vanhemmat vastuutetaan muutokseen.
Siinä luodaan selkeä vuorokausirytmi, jossa päiväsaikaan on runsaasti aktiivista
vuorovaikutusta.
Menetelmässä käytetään kosketusta, nk. tassuttelua, sillä tuntoaisti on yhteydessä lapsen
stressikeskukseen.
Yöaikaan aistiärsykkeiden ja palveluiden määrä pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena.
5.1.4.2.4. Suupohjan kotiunikoulupolku
Suupohjassa toteutettavassa Kotiunikoulussa toteutetaan kevyttä alkuohjausta, jossa avain-
henkilöinä toimivat lastenneuvolan terveydenhoitajat. Kun vanhempi kertoo vauvan ja perheen
unipulmasta, terveydenhoitaja tarkistaa, ettei pulmaan ole syynä terveydelliset, fyysiset tai
ympäristön aiheuttamat häiriöt. Ne tarkistettuaan, hän antaa uniohjaukseen tarkoitetun kirjallisen
ohjeistuksen sekä ohjeistaa vanhempaa kokeilemaan omatoimisesti uniohjausta kotona. Mikäli
vauvan unirytmi ei muutu ja unipulmat jatkuvat, vanhempia pyydetään olemaan uudelleen
yhteydessä terveydenhoitajaan, joka tekee lähetteen perhetyöntekijöille.
Lähetteen saavuttua perhetyöhön, perhetyöntekijä ottaa yhteyttä puhelimitse perheeseen ja tekee
alkuhaastattelun. Samalla hän sopii kotikäynnin, jossa kartoitetaan tilanne, sovitaan pelisäännöt ja
vanhemmat saavat ohjeistuksen unikouluun. Ensikäynti kestää tunnista kahteen. Perhetyöntekijä
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
56
pitää perheeseen kiinteästi yhteyttä koko unikoulun ajan puhelimitse (puheluiden kesto on ollut
noin 10-15 min / päivä).
Suupohjassa kotiunikoulu on alkuvaiheessa toteutettu parityönä, jolloin on ollut mahdollista yhteyden
pitäminen molempiin vanhempiin erikseen. Se on ollut hyvin merkittävää, sillä vanhempien
kokemukset ja pelisääntöjen noudattaminen sekä motivointi unikoulun rytmissä pysymiseen on hyvin
haasteellista ja vaatii säännöllistä ulkopuolisen tukea.
Kotiunikoulu kestää 4 - 6 vuorokautta, jonka jälkeen perhetyöntekijä on vielä yhteydessä
perheeseen noin reilu viikko unikoulun lopettamisen jälkeen ns. seuranta- ja arviointisoitolla.
Kotiunikouluprosessin päätyttyä perhetyöntekijä lähettää tiedon unikoulun päättymisestä ja
onnistumisesta neuvolan terveydenhoitajille.
5.1.4.2.5. Arviointia ja palautetta
Kotiunikoulun käyttöönoton edut on selkeästi tiedostettu. Varhainen puuttuminen auttaa
pääsemään nopeammin kiinni unipulmaan ja muuttamaan univalverytmiä kevyemmillä keinoilla.
Kun tuttu terveydenhoitaja on herkkä kuulemaan perheen unipulmat, perhe saa jo hyvin
varhaisessa vaiheessa tietoa unipulmien kanssa selviämisestä. Tarvittaessa perhe saa avun
perhetyöntekijöiden rinnalla kulkemisen kautta, eikä tarvita kallista sairaalahoitoa ja lapsi voi olla
tutussa ympäristössä, omassa kotonaan koko unikouluprosessin ajan. Uniohjaajana toimivat
lapselle tutut ihmiset, omat vanhemmat, eikä lasta tarvitse irrottaa kotoa ”korjattavaksi”
ammattilaisten käsiin. Vanhemmat toimivat muutoksessa aktiivisina toimijoina (myötäilee
kiintymyssuhdeteoriaa). Kun vanhempien väsymys helpottaa ja voimavarat lisääntyvät yhdessä
työskentelyn kautta, vanhempien välinen luottamus syvenee ja perheen hyvinvointi lisääntyy.
Kotiunikoulu antaa vanhemmille myös selkeän mallin toimia tulevissakin muutostilanteissa esim.
jos unirytmi myöhemmin muuttuu sairastelun, matkustelun tms. muuttuvien tilanteiden myötä.
Vanhemmille tarkoitetun kotiunikouluesitteen lisäksi hanke tuotti arviointi- ja palautelomakkeet,
joiden avulla pyrittiin kokeiluaikana selvittämään
kotiunikoulun hyötyä ja vaikuttavuutta eli nukkumisessa tapahtunutta muutosta
perheiden kokemusta menetelmästä
vanhempien voimavarojen tilaa ja siinä tapahtuvaa mahdollista muutosta
materiaalin ja lisäohjauksen tarvetta, merkitystä ja vaikutusta
kustannuksia verrattuna laitoksessa toteutettuun unikouluun
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
57
Selevä Paletin -hankkeen rooli oli toimia kehittävänä, kokoavana ja käynnistävänä tahona. Nyt
mallin kokeilun ja käyttöönoton jälkeen, toiminta on lähtenyt käyntiin ja elää itsenäisesti yhtenä
ennaltaehkäisevän perhetyön työmuotona.
Kotiunikoulussa oli kokeiluaikana mukana 5 perhettä. Samana aikana yhtään perhettä ei ole
tarvinnut lähettää erikoissairaanhoitoon eikä Unituulen päiväkotiin. Voitaneen siis sanoa että
Kotiunikoulu on ollut kaiken kaikkiaan toimiva ja resursseja säästävä toimintamalli, jolla on ollut
oleellinen rooli unihäiriöistä kärsivien perheiden auttamisessa.
Yksi merkittävä onnistumisen edellytys on ollut terveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden innostus
ja kiinnostunut asenne ottaa uusi toimintamalli käyttöön. Myös terveydenhoitajien kevyellä
uniohjauksella sekä kotiunikoulumateriaalin jakamisella suoraan vanhemmille on varmasti ollut
suuri merkitys ohjatun unikoulun vähentymiselle. Näyttäisi siltä, että vanhemmat ovat tulleet
tietoiseksi uudesta menetelmästä ja ovat voineet toteuttaa unikoulua itsenäisesti kotona.
Suupohjan Kotiunikoulumallin syntyminen on yksi hankkeen ennakoimaton tulos ja toimintamuoto,
jossa tarjoamalla selkeä toimintamalli vastattiin niin perheiden kuin toimijoidenkin tarpeeseen
auttaa vauvaperheitä heidän arjessaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vanhemmuutta
tukien. Aiemmin unikoulun toimintamalli oli Suupohjassa laitospainotteinen. Nyt kehitetyssä
kotiunikoulumallissa vanhemman osallisuutta vahvistetaan ja lisätään neuvolan ja perhetyön tuella.
Kotiunikoulussa terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä sekä itse perhe toimivat tiiviissä yhteistyössä.
Vanhemman osallisuuden vahvistaminen tuetusti vaikeassa elämäntilanteessa on aina samalla
myös vanhemman omien toimintaresurssien vahvistamisesta.
Vanhempien ja työntekijöiden kokemukset ovat olleet tehtyjen kyselyjen perusteella rohkaisevia.
Perhetyöntekijöiden palautteista voisi mainita, että työ kotiunikouluohjaajana on ollut palkitsevaa,
koska perheen hyvinvoinnin muutoksen voi huomata nopeasti, vanhemmat ovat olleet
motivoituneita muutokseen ja valmiita yhteistyöhön. Terveydenhoitajien palautteissa korostuu hyvä
työmuoto ja toimintamalli sekä ohjevihkosen ja ohjeistuksen käytännöllisyys. Kotiunikoulu
menetelmänä on koettu mielekkäänä ja palkitsevana. Siitä kertonee myös se, että vanhempien
tyytyväisyys tuli esille molempien toimijoiden palautteissa. Kun vanhemmat ovat tyytyväisiä ja
kokevat saavansa apua, työntekijän kokemus työssä onnistumissa kasvaa. Työ, jossa näkee
työnsä tuloksen, voimaannuttaa ja lisää työn merkitystä ja mielekkyyttä.
Vanhempien palautteista nousi esille, että kotiunikoulu toimintamallina koettiin nopeana tapana
saada muutos lapsen univalverytmiin. Tehdyn palautekeskustelun jälkeen kaikki kotiunikoulu-
ohjausta saaneet lapset nukkuivat 2 vkon kuluttua uniohjauksesta omassa sängyssään ja unirytmi
oli vanhempien mukaan muuttunut paremmaksi. Merkittävimmiksi muutoksiksi vanhemmat kokivat
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
58
sen, ettei heidän tarvitse enää heräillä yöllä, vauvan ruokahalu oli parantunut sekä itku- ja
raivokohtaukset vähentyneet. Näiden muutosten myötä vanhemmat kokivat voimavarojensa
lisääntyneen. Palautekeskustelussa kaikki perheet olivat valmiita käyttämään uudelleen samaa
menetelmää, jos lapsen unirytmi häiriintyy sairastelun tms. takia. Kaikki haastatellut olivat myös
valmiita suosittelemaan menetelmää muille perheille. Em. palaute kuvastanee tyytyväisyyttä
menetelmällä saavutettuun tulokseen.
Voitaneen sanoa, että uuden menetelmän käyttöön ottamisella Suupohjassa on säästetty niin
voimavaroja kuin selvää rahaakin. Kotiunikoulu toimii mitä suurenmassa määrin
ennaltaehkäisevänä työmuotona, jossa voidaan auttaa perhettä jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Uskomme että ennalta ehkäisevän perhetyön työntekijöiden toimiessa kotiunikouluohjaajina myös
ennalta ehkäisevä perhetyö on kirkastanut omaa profiiliaan matalan kynnyksen palveluna.
Kommentit vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta:
PIRKAN perhepalvelut –osahankkeesta Pälkäneen kunnan toimijat olivat tutustumassa
suupohjalaiseen kotiunikoulutoimintaan syksyllä 2010. Tämän tuotoksena Pälkäneelle on syntynyt
oma, hyvin samantyyppinen tapa kotiunikoulun toteuttamiseen. Hyvä käytäntö on siirtynyt näin
myös Pirkanmaalle.
5.1.4.2.6. Eväitä jatkoon
Toivottavaa olisi, että työmuoto voisi jatkua samanlaisena joko yhden tai kahden perhetyöntekijän
työmuotona ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Tärkeää on myös jatkaa palautteen ja arvioinnin
keräämistä uudesta toimintamallista. Näin voidaan nopeasti ja helposti päästä kiinni muutoskohtiin.
Myös palautekysymyksiä on syytä tarkastella aika ajoin.
5.1.4.2.7. Vaikutuksia ja odotettavissa olevia pitkäaikaisia vaikutuksia
Nukkumisen ja nukahtamisen häiriöt ovat yleisiä lapsiperheen arjen pulmia. Liian usein unipulmien
kanssa tuskaillaan niin kauan, että koko perhe väsyy. Unen merkitys on niin vauvan kuin
vanhemmankin hyvinvoinnille merkittävä, sillä riittävän unen saaminen vaikuttaa erityisesti lapsen
kehitykseen ja aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn ja mielialaan, mutta myös aikuisen mielialaan
ja kykyyn selvitä arjen pettymyksistä. Hankkeen kautta kehitetyllä polulla unihäiriöiden hoitoon
puututaan varhaisessa vaiheessa. Unihäiriöiden hoitaminen varhaisessa vaiheessa vähentää
äitien masennusta, ehkäisee vauvan riskiä joutua kaltoin kohdelluksi ja parantaa perheen sisäistä
vuorovaikutusta. Uniohjauksella pyritään löytämään vauvalle sopiva unirytmi ja näin turvataan
vanhemmalle riittävä lepohetki yöaikaan.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
59
Menetelmänä kotiunikoulun odotetaan vahvistavan vanhemmuutta ja onnistumisen kokemusta
selvitä hankalassa tilanteessa. Se valmentaa myös tuleviin pulmatilanteisiin ja antaa selkeitä
välineitä toimia sinnikkäästi ja suunnitelmallisesti tuloksia tuottaen. Menetelmän voidaan todeta
lisäävän perheen sisäistä vuorovaikutusta, luottamusta vanhempien välillä ja varmuutta omasta
vanhemmuudesta. Joskus vanhemmille riittää kevyempi ohjaus tai pelkkä tieto siitä, että vauvan
unirytmi on erilainen kuin aikuisen ja ettei vauva tahallaan herätä vanhempaa juuri syvimmän unen
hetkellä. Tiedon lisääntyminen lisää myös vanhempien ymmärrystä normaaliin vauvan uni-
valverytmiin sekä tietoisuutta siitä, milloin on hyvä aloittaa muutosprosessi uni-valverytmin
muuttamiseksi. Tämä varhainen tietämys auttaa vanhempia hakemaan apua riittävän ajoissa.
Vauvalle / lapselle kotona annettu uniohjaus tuttujen ja turvallisten aikuisten ohjaamana lisää
turvallisuuden kokemusta muutostilanteessa, se lisää myös kiintymyssuhteen syntymistä omaan
vanhempaan. Kiintymyssuhteen syntyminen ja vauvan tarpeisiin vastaaminen oikea aikaisesti on
nykyisen tietämyksen mukaan lapsen hyvän kasvun ja kehityksen edellytys.
Työntekijän näkökulmasta kevyt ennalta ehkäisevä työmenetelmä vapauttaa resursseja tiiviimpää
tukemista tarvittaviin asiakastilanteisiin. Samalla unihäiriöiden hoito mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa ennalta ehkäisee vahvempien toimenpiteiden tarvetta esim. lastensuojelussa.
Kotiunikoulun pidempiaikaista vaikuttavuutta kuvastaa jo nyt esiin tulleet tulokset vanhempien
kokemuksesta voimavaroja lisäävänä menetelmänä vauvan unihäiriötilanteessa. Kun vanhemmat
saavat varhaisessa vaiheessa apua ja tukea unihäiriöisen lapsen kanssa toimimiseen, he jaksavat
paremmin arjessa. Suupohjan alueella kotiunikoulumenetelmästä on kokeiluaikana tiedotettu
monella taholla, näin kymmenet perheet ovat voineet tutustua ja kokeilla itsenäisesti uniohjausta
kotona. Viisi kotiunikouluohjauksessa ollutta perhettä on saanut avun unihäiriöisen vauvan
nukkumisrytmiin eikä yhtään lähetettä erikoissairaanhoitoon ole tehty koeaikana, myöskään
Unituulen palveluita ei ole kokeiluaikana tarvittu.
Tulokset ovat lupaavia ja rohkaisevia. Kotiunikoulu menetelmänä on siis ollut merkittävä
Suupohjan alueen lapsiperheiden auttamisessa ja sen jatkuessa voidaan olettaa, että
erikoissairaanhoidon palveluiden käyttäminen unihäiriöiden hoidossa vähenee entisestään.
Toivottavaa olisi, että unipulmiin päästään puuttumaan kehitetyllä menetelmällä niin ajoissa ettei
jatkossa tarvita lainkaan erikoissairaanhoidon palveluita.
Kotiunikoulussa toteutuvat hankkeen yleiset tavoitteet, jossa vanhempien osallisuutta ja vastuuta
lisätään, palvelut tuodaan suoraan lapsen kehitysympäristöön, ne ovat helposti saatavilla ja näin
ollen voidaan olettaa että vauvaperheiden hyvinvointi alueella lisääntyy.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
60
5.1.4.3. Perhetupa Soffa - perheiden avoin kohtaamispaikka Kauhajoella
5.1.4.3.1. Tiivistelmä
Avoimen varhaiskasvatuksen ja vanhempien vertaistuen kehittämisen tarve nousi esiin sekä
vanhemmille että toimijoille tehdyissä kyselyissä. Erinomainen keino tukea pikkulapsiperheiden
vertaisuutta ja samalla tarjota mahdollisuutta saada ammattilaisen tukea vanhemmuuteen, on
järjestää kaikille avoimia kohtaamisen ja kokoontumisen paikkoja. Sekä Kauhajoella että Teuvalla
varhaiskasvatuspalvelut ovat tarttuneet tähän ja tarjonneet syksystä 2010 lähtien perheille ja
lapsille kohtaamispaikan. Teuvan avoin päiväkoti käynnisti toimintansa syyskuussa ja Kauhajoen
Perhetupa Soffa avasi ovensa marraskuussa. Syksystä 2011 lähtien myös Teuvan
varhaiskasvatuksen avoimesta toiminnasta käytetään perhetupa –nimitystä.
Kauhajoen avoimen toiminnan käynnistämisessä Selevä Paletti –hanke on toiminut yhteistyö-
kumppaneita kokoavana tahona sekä rukkasina suunnitelmallisen toiminnan luomisessa.
Perhetuvan toiminnassa ovat kaupungin varhaiskasvatuksen ja Selevä Paletti –hankkeen lisäksi
mukana neuvolan perhetyö, Kauhajoen seurakunnan lapsityö, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja
turvakotiyhdistys, Mll:n Kauhajoen osasto sekä Äippä ry. Toiminnan toteuttamisessa ja
kehittämisessä mukana on lupautunut olemaan myös koulutuskuntayhtymä Sedun Kauhajoen
yksikkö. Asiasta innostunut toimijajoukko, vanhemmat mukaan lukien, ovat saaneet toiminnan
käynnistymään lennokkaasti. Johtoajatuksena on ollut antaa vanhemmille ja lapsille mahdollisuus
olla mukana kehittämässä toimintaa juuri heidän tarpeitaan palvelevaan suuntaan. Paikallisella
lehdistöllä on ollut merkittävä rooli sekä perheiden innostamisessa että toiminnan markkinoinnissa.
Kauhajoen Perhetupa toimii osoitteessa Yrjöntie 5A 101. Perhetupa on avoinna päivittäin.
Toiminnan sisältö vaihtelee perhekahvilasta muksuparkkiin ja ryhmätoimintaan erillisen viikko-
ohjelman mukaan. Perhetuvalla on omat nettisivut osoitteessa:
http://perhetupakauhajoki.nettisivu.org/ Perhetuvan viikko-ohjelma löytyy myös Kauhajoen
kaupungin nettisivuilta osoitteesta: www.kauhajoki.fi/varhaiskasvatus.
5.1.4.3.2. Miksi kehittää avointa varhaiskasvatusta?
Kuntien avoimista varhaiskasvatuspalveluista on seutukunnassa puhuttu jo pitkään. Kauhajoella on
jo vuonna 2007 tehty aloite avoimen päiväkodin perustamisesta. Asia on jäänyt kuitenkin
uinumaan resurssien puutteen vuoksi. Kaikissa kunnissa avoimia varhaiskasvatuspalvelua ovat jo
kauan tarjonneet seurakuntien perhekerhot ja lasten päiväkerhot. Lisäksi Teuvalla, Isojoella ja
Karijoella toimii Mll:n perhekahvila kerran tai pari kuukaudessa. Näitä täydentämään on kuitenkin
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
61
kaivattu avoimen päiväkodin tyyppistä toimintaa, johon kaikilla kotona lapsiaan hoitavilla olisi
mahdollisuus tulla useampana päivänä viikossa ja johon olisi matala kynnys.
Avointen varhaiskasvatuspalvelujen arvo on nostettu vahvasti esiin myös valtakunnan tasolla, mm.
jo Matti Vanhasen hallitusohjelmassa. Alilan ja Portellin mukaan varhaiskasvatusta tulisi kehittää
monimuotoisemmaksi lisäämällä avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vakiinnuttamalla ne osaksi
varhaiskasvatustoimintaa (Alila ja Portel, 2008). Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat ohjattua
ja vapaata toimintaa kotihoidossa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Tavoitteena on tukea
perheitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa silloin kun perheellä ei ole tarvetta kokopäivähoidolle.
Selevän Paletin –hankesuunnitelmaan ja tavoitteisiin kirjattiinkin yhdeksi tärkeäksi toiminta-
muodoksi avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen. Myös Selevän Paletin vanhemmille
tehdyissä kyselyissä avointen varhaiskasvatuspalvelujen tarve nousi vahvasti esille koko
seutukunnassa. Kyselyt lapsiperhepalveluista toteutettiin kiertäen perhekerhoissa, Mll:n
kirpputoreilla, perhekahviloissa ym. tilaisuuksissa missä lapsiperheet kohtaavat. Avointen
palveluiden järjestämisessä nousi esiin seuraavia tarpeita, toiveita ja ideoita: vertaistuen merkitys
vanhemmuuden tukemisessa, ammatillinen kasvatuksellinen tukeminen lastaan kotona hoitaville
vanhemmille, vanhemmat toivovat myös palvelua, jossa olisi mahdollisuus jättää lapsi hoitoon
muutamaksi tunniksi kerrallaan.
5.1.4.3.3. Miten kehittämistyötä toteutettiin?
Teuvan avointen varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseksi kehittäjätyöntekijä on käynyt
sähköposti- ja puhelinkeskusteluja Teuvan varhaiskasvatusjohtajan kanssa. Yhdessä hankkeen
kanssa järjestettiin myös tutustumismatka Seinäjoen avoimeen päiväkotiin. Muuten Teuvan
avoimen varhaiskasvatuksen palveluja on kehitetty itsenäisesti ilman hankkeen tukea.
Kauhajoen varhaiskasvatuksen vastuualueen vuoden 2010 tuloskortin ja käyttösuunnitelman
tavoitteiden mukaisesti avoimia varhaiskasvatuspalveluja tulisi kehittää nykyisten
päivähoitopalveluiden rinnalle. Ote Varhaiskasvatusjohtokunnan kokouspöytäkirjasta 8.11.2010,
valmistelijana varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti.
Selevä Paletti -hankkeen johdolla Kauhajoen varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä Kauhajoen
seurakunnan lapsityön, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kauhajoen yhdistyksen, Etelä-
Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Äippä ry:n, Suupohjan peruspalveluliikelaitos-
kuntayhtymän perhetyön ja koulutuskeskus Sedun kanssa lähti suunnittelemaan ja käynnistämään
avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Kehittämistyö aloitettiin ideointikokouksella keväällä 2010 sekä
päivittämällä seutukunnan avointen palveluiden nykyhetki. Toimintaa suunniteltaessa on tutustuttu
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
62
eri kuntien avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin, tutustuttu benchmarking –reissuilla Nokian,
Forssan, Heinolan ja Seinäjoen tapaan tuottaa avoimia varhaiskasvatuspalveluita ja järjestää
perhetupatoimintaa. Varsinaiseen perhetupatoiminnan sisällön ideointiin päästiin käsiksi syksyllä,
kun toiminnalle vapautui sopiva paikka Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksen
toimitiloista. Perhetuvan avajaiset pidettiin marraskuussa 2010. Avoimen nimikilpailun kautta
perhetuvan nimeksi tuli Perhetupa Soffa. Soffa on Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa sohvaa.
Soffalle on tuvan keskipiste ja lepopaikka, johon on helppo istahtaa. Soffalle voi tulla vain
oleilemaan ja katselemaan toimintaa tai sitten siirtyä sieltä halutessaan keskelle lattiaa ja ottaa
osaa toimintaan.
Vanhemmat ovat olleet aktiivisesti koko kehittämistoiminnan ajan mukana suunnittelemassa ja
toteuttamassa perhetuvan toimintaa ja viikko-ohjelmia. Sen lisäksi perhetuvalle on laitettu myös
aloitelaatikko, johon kuka tahansa kävijä voi esittää toivomuksia ja palautteita toiminnasta. Näitä
palautteita käydään aika ajoin läpi toiminnan suuntaamiseksi halutun laiseksi. Toiminnan
suunnittelua helpottamaan on laadittu myös perhetupatoiminnan vuosikello. Perhetupa on ollut
toivottu ja odotettu paikka, sillä käyttäjiä on riittänyt alusta asti. Ns. puskaradion lisäksi perhetupaa
on markkinoitu niin Kauhajoen varhaiskasvatuksen kuin perhetuvan omillakin kotisivuilla. Myös
paikallinen lehdistö on ollut aktiivinen tekemään juttuja uudesta toiminnasta. Perhetuvan kotisivuja
päivittää vapaaehtoisena yksi aktiivinen perhetuvan suunnittelussa ja käynnistämisessä mukana
ollut ja silloin kehittäjäperhetyöntekijänä toiminut kahden pienen lapsen äiti.
Perhetupa Soffan yhteistyökaavio
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
63
5.1.4.3.4. Perhetupa lapsiperheiden treffikeskus
Kehitettyä avointa varhaiskasvatustoimintaa kutsutaan Kauhajoella perhetupatoiminnaksi.
Perhetupa Soffassa lapsiperheet tapaavat toisiaan, tutustuvat keskenään ja verkostoituvat
jakaakseen arjen kokemuksia ja tukeakseen toisiaan kasvatuksellisissa kysymyksissä. Lisäksi
perhetupa tarjoaa monipuolista toimintaa lapsille ja vanhemmille. Ajatuksena on, että perhetupa on
matalan kynnyksen paikka, jonne on helppo tulla. Perhetuvassa järjestetään avoimen toiminnan
lisäksi ohjattua toimintaa ja muksuparkkia. Muksuparkkia lukuun ottamatta perhetupatoimintaan
lapset osallistuvat yhdessä vanhemman tai muun huoltajan kanssa ja lapsesta vastaa lapsen
vanhempi. Perhetupa kokoaa samalla myös alueella olevat perheiden palvelut toimijaverkostoksi.
Perhetuvan vakituisena työntekijänä toimii varhaiskasvatuksen vastuualueen työntekijä ja hänen
työparinaan toiminnasta riippuen seurakunnan lastenohjaaja, neuvolan perhetyöntekijä, E-P:n
ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja, koulutuskeskus Sedun lähihoitajaopiskelijat tai eri
järjestöjen vapaaehtoiset toimijat.
Muksuparkin tavoitteena on tarjota vanhemmille mahdollisuus omien asioiden hoitoon. Niin
muksuparkin kuin koko perhetupatoiminnan yhtenä tavoitteena on, että lapset voivat saada
lapsiseuraa ja viriketoimintaa ilman että heitä sijoitetaan päivähoitoon. Näin päivähoidossa
”lapsiseuran vuoksi” olevat lapset vapauttavat päivähoitopaikkoja työhön tai opiskeluun
perustuvaan päivähoidon tarpeeseen. Muksuparkki on tarkoitettu 1-5-vuotiaille lapsille ja sitä
järjestetään kolmena päivänä viikossa.
Perhetupa on 74,5m2 huoneistossa, jossa toimii myös Etelä-Pohjanmaan ensi- ja
turvakotiyhdistys. Samaa huoneistoa käytetään myös peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
ylläpitämänä turva-asuntona. Huoneiston kustannukset jakautuvat E-P:n ensi- ja
turvakotiyhdistyksen, Kauhajoen varhaiskasvatuspalvelujen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitos
ky:n kesken. Ensi- ja turvakotiyhdistys on vastannut toimitilan kalustamisesta ja toimintavälineistä
aloitusvaiheessa. Paikallisen LC-Katrillin, Kauhajoen yrittäjänaisten ja kalustefirman lahjoitusvaroin
perhetuvalle saatiin uusi soffa. Perhetuvan emäntänä toimii aiemmin ryhmäperhepäivähoitajana
toiminut varhaiskasvatuksen työntekijä. Hän toimii toiminnan vastuullisena järjestäjänä. Avoimen
varhaiskasvatuksen työryhmän tehtävänä on suunnitella, seurata ja arvioida toimintaa ja olla
perhetuvan toimijoiden tukena. Toimintaa ohjaa varhaiskasvatuksen alue-esimies ja
varhaiskasvatuksen johtokunta toimii päättävänä elimenä hallinnollisissa kysymyksissä.
Perhetupa Soffan esite liitteenä. Liite 9.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
64
5.1.4.3.5. Arviointia toiminnasta
Pitkän kehittelytyön tuloksena perhetuvan toiminta on käynnistynyt vauhdikkaasti ja se on löytänyt
hyvin paikkansa alueen perheiden treffikeskuksena. Eri yhteistyötahot ovat kiitettävästi ottaneet
vastuuta suunnitelmien toteutuksesta. Käyttöön otetut toimintamuodot ovat monipuolisia:
muksuparkki, kasvattajakahvilat, aamupalatreffit, parisuhdeiltoja, lastenvaate-esittelyä
perhekahvilan yhteydessä ja laskiaisriehaa sekä toiminnallisia ryhmiä kuten Theraplay -
leikkikerhot, värikylvyt vauvoille ja taaperoille, musatunnit, voimaannuttava terapeuttinen
taideryhmä äideille, paapan tarinatuokiot sekä yhteistyö viereisen vanhusten kodin kanssa.
Perhetuvan toimintamalleja on välitetty myös alueen muille toimijoille ja yhteistyötä mm. Teuvan
srk:n perhekerhojen kanssa on tehty värikylpytuokioiden tuottamisen muodossa.
Monipuolisen, avoimen toiminnan kautta perhetuvalla tehdään tärkeää ennalta ehkäisevää työtä.
Vanhempien tarpeeseen saada myös kasvatuksellista tukea on vastattu kasvattajakahviloiden
muodossa. Teemoja ovat olleet: Sosiaaliset taidot syntyvät sylissä (Selevä Paletti),
Tunnekuohuinen lapsi (Selevä Paletti) ja Kotiunikoulu (Perhetyö). Mukana näissä on ollut 4-6 äitiä
lapsineen. Kaiken kaikkiaan perhetupa on ottanut ja saanut vankan jalansijan
varhaiskasvatuspalveluiden joukossa. Perheet ovat löytäneet tuvalle ja nykyiset tilat ovat jäämässä
liian pieniksi. Esimerkiksi avoimessa perhekahvilassa on ollut 14-29, pääasiassa äitejä alle 2-
vuotiaine lapsineen. Kesän aikana onkin tutkittu erilaisia vaihtoehtoja uusiksi tiloiksi, mutta
toistaiseksi sopivia tiloja ei ole löytynyt.
Muksuparkin päiväkäyttö on ollut hyvää (keskim. 3 lasta / päivä). Vanhemmille tehdyn suullisen
kyselyn kautta näyttäisi siltä, että päivähoidolle olisi enemmänkin käyttöä, mikäli voitaisiin luvata
säännöllistä hoitoa. Tämä tarkoittaisi sitä, että perhetuvan muksuparkkipäiviä tulisi lisätä ainakin
yhdellä päivällä. Ja näillä tila- ja henkilöresursseilla se olisi pois avoimesta toiminnasta. Iltahoidolle
on vain satunnaista kysyntää.
Perhetupa on ollut myös tärkeä toimintapaikka ennaltaehkäisevän perhetyön kannalta.
Perhetyöntekijät ovat pitäneet perhetuvalla suljettua äitien ryhmää, johon he kutsuivat mukaan
ienten lasten äitejä, joilta puuttui tukiverkostot. Samalla äidit ovat tutustuneet perhetuvan tiloihin ja
emäntään ja heidän on ollut helppo ajan myötä tulla mukaan muuhunkin toimintaan. Perhetyöstä
toivottiinkin, että kesätauko perhetuvalla ei olisi kovin pitkä. Sillä nämä heidän asiakkaanaan olevat
äidit tarvitsisivat paikan, johon on helppo tulla ja tavata muita äitejä ja lapsia. Se auttaa heitä myös
arjessa kiinni pysymisessä.
Ison toimijajoukon monialaiseen yhteistyöhön oltiin hyvin tyytyväisiä. Srk:n lapsityö, perhetyö, mll ja
Äippä ry ovat edelleen luvanneet olla mukana varhaiskasvatuksen ja ensi- ja turvakotiyhdistyksen
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
65
kumppanina niin toiminnan järjestämisessä kuin avoimen varhaiskasvatuksen työryhmässäkin.
Yhteistyötä koulutuskuntayhtymä Sedun kanssa pyritään lisäämään. Vaikka Selevä Paletti- hanke
on ollut vahvassa roolissa koko perhetupatoiminnan kehittämisprosessin onnistumisessa, voi
hanke hyvillä mielillä väistyä syrjään. Eri yhteistyötahojen kanssa toiminnan suunnittelu on ollut
antoisaa. Se on tutustuttanut toimijoita toisiinsa, poistanut turhia ennakkoluuloja ja antanut intoa
niin yhteiseen tekemiseen kuin omaankin työhön. Kaikki ovat myös sitoutuneet jatkamaan
toiminnassa jatkossakin. Kehittämisryhmässä toimiminen on ollut kaiken kaikkiaan rikastava
kokemus. Kaikki yhteistyötahot ovat asiasta samaa mieltä.
Perhetupa Soffan toiminnasta tehdyistä kyselyistä paistoi tyytyväisyys toimintaan ja perhetuvan
olemassa olon tarpeellisuus. Vastauksissa todettiin, että on hienoa jotta perheet ovat ottaneet
Soffan omakseen. Perhetuvan emäntä Anita sai kovasti kiitosta siitä, että ottaa perheet lämpimästi
vastaan. Toimintaan mukaan tulemista helpottaa se, että paikalla on aina sama, tuttu ihminen,
edes se yksi jonka joukosta tunnistaa. Vakituinen toiminnan organisaattori, emäntä, on siis tärkeä,
että kynnys tulla perhetuvalle on matala.
Äidit, jotka ovat käyttäneet perhetuvan palveluita, ovat olleet kovin innoissaan tästä uudesta
palvelumuodosta Kauhajoella. Vanhempien palautelaatikosta poimittua: ”Kiitos aamupalatreffien
valmiista pöydästä ja mahdollisuudesta tavata perhetuvalla muita perheitä”, ”Kiitos muksuparkista”,
”Perhetuvan emäntä Anita on ihana ja turvallinen” sekä ”Perhetuvan tilat käyvät pieneksi”. ”Uskon,
että vuoden päästä Perhetupa Soffa elää ja sitä kehitetään edelleen” kommentoitiin yhdessä
palautteessa. Perhetupa Soffalla on siis vahva jalansija Kauhajoen avoimissa vahais-
kasvatuspalveluissa. Kehitystyö jatkukoon edelleen.
5.1.4.3.6. Evääksi eteenpäin
Perhetuvan toimintamuodot elävät jatkossakin käyttäjien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ideoina ja
toiveina on esitetty mm. imetystukiryhmän käynnistämistä, vyöhyketerapiaa koliikkivauvoille sekä
maahanmuuttajien huomiointia toiminnan sisällöissä. Perhetupa voisi olla linkkinä erilaisista
kulttuuritaustoista tulevien yhteistyössä sekä maahanmuuttajille paikka tutustua paikalliseen
kulttuuriin. Monikulttuurisuusajatuksen eteenpäin viemiseksi kutsuttiin Arja Håkansson
Pohjanmaan Perhekasteesta esittelemään monikulttuurisen perhetyön palvelukokonaisuuden
kehittämistä kohtaamispaikka Helmessä Vaasassa.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
66
5.1.4.3.7. Uuden toimintamuodon vaikuttavuus
Perhetupatoiminnan yhtenä tavoitteena on, että lapset voivat saada lapsiseuraa ja viriketoimintaa
ilman että heitä sijoitetaan päivähoitoon. Näin päivähoidossa ”lapsiseuran vuoksi” olevat lapset
vapauttavat päivähoitopaikkoja työhön tai opiskeluun perustuvaan päivähoidon tarpeeseen.
Avoimet varhaiskasvatuspalvelut edistävät yhteisöllisyyttä ja perheiden kiinnittymistä
asuinpaikkakunnalleen tarjoamalla ajan ja paikan tutustua samalla paikkakunnalla oleviin
perheisiin.
Perhetuvan toiminta-ajatuksena on pyrkiä edistämään koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa
äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistumiselle. Lapset ja vanhemmat saavat uusia
sosiaalisia kontakteja ja pääsevät tiiviisti osallistumaan toiminnan suunnitteluun. Lisäksi
vanhemmat saavat kasvatuksellista tukea, voimavaroja ja keinoja joustavaan arjen hallintaan.
Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Perhetupa on
vahva palveluja yhdistävä linkki ennalta ehkäisevässä työssä.
5.1.4.4. Neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö
5.1.4.4.1. Tiivistelmä
Neuvolan ennaltaehkäisevää perhetyötä mallinnettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja
lapsiperheet ja Selevä Paletti –hankkeiden sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
yhteisen pilotin turvin. Pilottiin palkattiin kehittäjäperhetyöntekijäksi Leena Huhtamäki. Neuvolan
perhetyö käynnistyi joulukuussa 2010 kahden työntekijän voimin Kauhajoella. Työntekijät toimivat
neuvolasta käsin, mutta kuuluvat työnjohdollisesti lastensuojelun alaisuuteen. Syksyllä 2011
käynnistetään ennalta ehkäisevää perhetyötä myös muissa Suupohjan kunnissa, kun Suupohjan
peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymään palkataan kiertävä perhetyöntekijä. Näin myös Teuva,
Karijoki ja Isojoki saavat työntekijäresurssia ennaltaehkäisevään perhetyöhön.
Neuvolan perhetyön tavoitteena on tukea ja vahvistaa perheen omia voimavaroja ja
asiantuntijuutta. Ohjauksen perhetyöhön tekee äitiys- tai lastenneuvolan terveydenhoitaja.
Neuvolan perhetyön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja avoimen toiminnan kanssa on rakentumassa
mm. ryhmätoiminnan kautta.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
67
5.1.4.4.2. Miksi kehittää ennalta ehkäisevää perhetyötä?
Selevä Paletti –hankkeen hankesuunnitelmaan kirjattiin ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen
ja siihen liittyen varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön mallintaminen Suupohjassa. Tämän
kehittämistyön tarve nousi esiin lastensuojelun perhetyön toimijoiden sekä vanhemmille tehtyjen
kyselyjen kautta.
Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen on ollut pitkään esillä myös valtakunnallisesti. On
havahduttu huomaamaan, että tarvitaan matalan kynnyksen palvelua perheille, jotka eivät ole
lastensuojelun asiakkaita vaan tulevat autetuksi kevyemmällä palvelulla. Ennaltaehkäisevän
perhetyön mallintamisen tavoitteena on saada ennaltaehkäisevää perhetyötä peruspalveluihin,
jotta korjaavan perhetyön (lastensuojelun perhetyön) tarve tulevaisuudessa vähenisi.
5.1.4.4.3. Miten kehittämistyö toteutettiin?
Suupohjan ennaltaehkäisevän perhetyön kehittämistä tehtiin yhteistyössä E-P:n lapset, nuoret ja
lapsiperheet -hankkeen kanssa. Kehittäjäperhetyöntekijän palkkakustannuksista vastasi E-P:n
hanke 8.9. – 31.12.2010 välisen ajan. Kehittämistyö jatkui ajalla 1.1. – 7.3.2011 Suupohjan LLKY:n
ja Selevän Paletin välisen ostopalvelusopimuksen puitteissa. Toimintaa kehittämään palkattiin
puoleksi vuodeksi kehittäjäperhetyöntekijäksi sosionomi (AMK) Leena Huhtamäki. Neuvolan
perhetyö käynnistyi aluksi kahden työntekijän voimin Kauhajoella. Työntekijät toimivat neuvolasta
käsin, mutta kuuluvat työnjohdollisesti lastensuojelun alaisuuteen.
Ennaltaehkäisevän perhetyön pilottien kehittämistyön tukena toimi paikallinen pilottiryhmä.
Paikalliseen pilottiryhmään kuuluivat Kauhajoen varhaiskasvatusjohtaja ja alue-esimies, LLKY:n
lapsiperhepalveluiden johtava sosiaalityöntekijä, neuvolan osastonhoitaja, terveydenhoitajia,
perhetyöntekijöitä, perhetyön sosiaaliohjaaja sekä E-P:n hankkeen ja Selevän Paletin
hanketyöntekijät.
Suupohjan kehittäjäperhetyöntekijä ja neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön työntekijät
osallistuivat E-P:n hankkeen Perhetyön kehittäjämentorien tapaamisiin sekä kuuluvat alueen
perhetyöntekijöiden verkostoon.
Hanke osti kehittäjäperhetyöntekijän Leena Huhtamäen palvelua myös varhaiskasvatuksen
konsultoivan perhetyön kehittämiseen. Tehtävänä oli mallintaa konsultoivaa perhetyötä
varhaiskasvatuksessa. Pilottiin valittiin kolme päiväkotia Kauhajoelta: Aron, Filppulan ja Unituulen
päiväkodit. Valinta tehtiin siksi, että kokeiluaika on lyhyt ja Kauhajoella on jo perhetyön resursseja
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
68
ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Tavoitteena on kuitenkin levittää toimintamalli perhepäivä-
hoitoon ja ryhmäperhepäivähoitoon sekä koko seutukuntaan, kun pilotin tulokset ovat käytettävissä
ja kiertävä perhetyöntekijä aloittaa tehtävässään.
Perhetyöntekijä on kumppani ja työpari varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Työnsä kautta
perhetyöntekijää pidettiin luontevampana yhteistyökumppanina silloin, kun keskustellaan myös
koti- ja vapaa-ajan asioista. Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön mallin työstäminen
aloitettiin toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa pyydettiin myös
miettimään perheitä, joille he voisivat perhetyötä tarjota. Näin mallia päästiin kokeilemaan
mahdollisimman pian. Kehittäjäperhetyöntekijä hoiti varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön
mallintamisen ja mallia testataan edelleen yhdessä perhetyöntekijöiden ja päiväkotien
henkilökunnan kanssa.
Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön kehittäminen jatkuu varhaiskasvatuksen ja perhetyön
yhteistyönä, vaikka kehittäjäperhetyöntekijä Leena Huhtamäki jäikin äitiyslomalle maaliskuussa
2011 ja Selevä Paletti –hanke päättyy. Vielä ennen hankkeen päättymistä Nokia perhetyöntekijä
Marja Olli oli kertomassa hyviä käytäntöjä perhetyöstä varhaiskasvatuksessa. Hän korosi sitä, että
varhaiskasvatus on tärkeä ennaltaehkäisevän perhetyön työmuoto. Perhetyöntekijä voi olla
varhaiskasvatuksen työntekijöiden tukena esim. olemalla kumppanina vasu-keskusteluissa ja
mukana lapsiryhmän arjen suunnittelussa tai vanhempainilloissa sekä konsultoimassa perustyötä
haastavammissa tilanteissa kun tilannetta arvioidaan, huolta otetaan puheeksi tai mietitään
lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön kehittämisryhmään kuuluvat Kauhajoen
varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti, varhaiskasvatuksen alue-esimies Salme Vesala,
lastentarhanopettajat Saija Uusitalo, Raija Marttila ja Leena Kittilä, kelto Jaana Mäkelä, Kauhajoen
perhetyöntekijät Pia Mattinen ja Miia Andersson, Teuvan perhetyöntekijä Tiina Rajakaski, Teuvan
varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä, Isojoen päivähoidon ohjaaja Päivi Dahlgren,
perhepäivähoidon ohjaaja Teija Paananen Karijoelta ja Isojoen perhetyöntekijä Marika Uusitalo
sekä kehittäjäperhetyöntekijä Leena Huhtamäki, Selevän Paletin kehittäjätyöntekijä Merja Hakola
ja hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti hankekauden / pilottikokeilun ajan.
Ennaltaehkäisevän perhetyön pilotteihin liittyi olennaisesti kokeiltujen toimintatapojen
vaikuttavuuden arviointi sekä mallinnettujen pilottien raportointi Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja
lapsiperheet ja Selevä Paletti –kehittämishankkeille sekä paikalliselle pilottiryhmälle.
Raportti Neuvolan perhetyöstä liitteenä. Liite 10.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
69
5.1.4.4.4. Neuvolan perhetyön kuvaus
Ennaltaehkäisevä perhetyö on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja
helpottamaan lasten ja perheiden arjen pulmia mahdollisimman varhain. Tavoitteena on
keskustelemalla, ohjaamalla ja yhdessä tekemällä, perheen omien voimavarojen avulla, edistää
perheen arjessa selviytymistä sekä lapsen hyvää kasvua ja kehitystä. Ennaltaehkäisevä perhetyö
on lyhytkestoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista tukea perheelle perheen kotona tai
vertaisryhmissä. Yhdessä perheen kanssa tehdään palvelusuunnitelma, jossa sovitaan työn
tavoitteista ja toimintatavoista. Palvelu on perheille maksutonta.
Ennaltaehkäisevää perhetyötä voidaan tarjota mm. tilanteissa, joissa
- vuorovaikutus lapseen on vaarantunut (hoitoon tai tarpeiden tunnistamiseen tarvitaan apua)
- vanhemman (etenkin äidin) uupumus/ lievä masennus
- arjen sujumattomuus (mm. rajojen asettaminen, arjen organisointi ja pyörittäminen)
- perhettä tukeva verkosto vähäinen tai puuttuu
- erityinen, kuormittava perhetilanne (perhe johon syntyneet kaksoset tai lapset pienellä ikäerolla,
alaikäiset vanhemmat tai yksinhuoltajuuden tai uusperhe)
Neuvolan perhetyön tavoitteena on tukea ja vahvistaa perheen omia voimavaroja ja
asiantuntijuutta. Ohjauksen perhetyöhön tekee äitiys- tai lastenneuvolan terveydenhoitaja.
5.1.4.4.5. Arviointia ja palautetta
Neuvolan perhetyön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja avoimen toiminnan kanssa on rakentumassa
mm. perhetyön ryhmätoiminnan kautta. Perhetyöntekijät ovat pitäneet suljettua äiti-lapsi –ryhmää
Perhetupa Soffalla. Samalla äidit, joilla ei ole ollut turvaverkostoa ympärillään, ovat saaneet
toisistaan tukea ja ystäviä. Tutustuminen perhetupaan ja sen emäntään suljetun ryhmän kautta on
madaltanut kynnystä osallistua muuhunkin perhetuvan toimintaan. Näin ollen äidit ja lapset saavat
uusia tuttavia. Ryhmään tai perhetuvalle tuleminen rytmittää arkea ja auttaa myös arjessa
jaksamista.
5.1.4.4.6. Evääksi eteenpäin
Ennaltaehkäisevään perhetyöhön kytkeytyy vahvasti monialaisten tiimien toiminta. Tavoitteena olisi
nyt toiminnassa olevien päällekkäisten tiimien karsiminen. Samalla luotaisiin tiimin / tiimien
toiminnalle selkeä rakenne: Kuinka usein tiimi kokoontuu? Ketä tiimiin kuuluu? Milloin puhutaan
pikkulasten asioista? Milloin isompien lasten / nuorten asioista? Kuka johtaa tiimin toimintaa?
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
70
5.1.4.4.7. Neuvolan perhetyön vaikuttavuus
Arjen pulmissa perheet tarvitsevat matalan kynnyksen palvelua. Neuvolan ennalta ehkäisevän
perhetyön kautta perheet tulevat autetuiksi riittävän ajoissa eikä pulmista pääse syntymään isoja
vanhemmuuden, parisuhteen tai jaksamisen ongelmia, jotka sitten usein johtavat lastensuojelun
asiakkuuteen. Neuvolan perhetyön vähentää korjaavan perhetyön (lastensuojelun perhetyön)
tarvetta tulevaisuudessa.
5.1.4.5. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe
Tämän kehittämiskokonaisuuden osalta hankkeen ohjausryhmä joutui kevään 2010 aikana
toteamaan, etteivät asetetut tavoitteet toteudu. Ko kehittämisestä vastannut kehittäjätyöntekijä oli
ensin useaan otteeseen sairauslomalla ja jäi lopulta äitiyslomalle. Syksyllä jouduttiinkin
pysähtymään kehittämisen äärelle ja ohjausryhmässä tehtiin ratkaisu, että tähän kokonaisuuteen
kuuluvat toimenpiteet voidaan jättää toteuttamatta resurssien puutteessa. Äitiyslomalle jääneen
kehittäjätyöntekijän tilalle saatiin uusi osa-aikainen kehittäjätyöntekijä, mutta hänen resurssit
päätettiin suunnata kasvatuskumppanuuteen sekä perhetupatoimintaan.
5.1.4.5.1. Opettajien tutustumispäivät
Koulumaailman hankkeet Suupohjassa; KELPO, Oppilashuolto- ja oppilaanohjaushanke sekä
Selevä Paletti sopivat yhteiseksi kehittämisen kohteeksi mm. opettajien tutustumispäivät esi- ja
alkuopetuksen nivelvaiheessa. Tähän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheeseen
mallinnettiin Selevän Paletin kehittäjätyöntekijän toimesta Esi- ja alkuopettajien Tutustumispäivät –
käytäntö. Ajatuksena on kaksi tutustumispäivää, joista toisena esiopettaja menee kouluun
alkuopettajan työpariksi seuraamaan opettajan ja koulun toimintamalleja ja vastaavasti
alkuopettaja siirtyy toisena päivänä esiopettajan työpariksi varhaiskasvatukseen. Ko.
kehittämisestä vastanneen kehittäjätyöntekijän jäädessä ensin sairauslomalle ja sitten
äitiyslomalle, ei kokeilua voitu vähäisten kehittämisresurssien vuoksi toteuttaa.
5.1.4.5.2. Keinoja ryhmäytymiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen
Kehittäjätyöntekijän laatima koululaisten ryhmäyttäminen -työkalu ja tietopaketti jaettiin Isojoen,
Karijoen ja Teuvan kouluille syksyllä 2010. Tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvänä koulutuksena
hanke järjesti seutukunnan esi- ja alkuopettajille sekä Lions Quest –koulutuksen että Positiivinen
vuorovaikutus työyhteisössä –koulutuksen.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
71
5.1.4.5.3. Teuvan Kelpo-hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainilta
Yhtenä hankkeen toiminnallisena tavoitteena oli mallintaa vanhempainilta teemalla ”Perheen ja
lapsen tukiverkostot”. Tämä työ jäi hankkeelta kesken ko. kehittämisestä vastanneen
kehittäjätyöntekijän jäädessä sairaus- ja äitiyslomalle. Hanke osallistuikin lähinnä
tiedottamiskumppanina Teuvan Kelpo -hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainillan
suunnitteluun ja toteuttamiseen.
5.1.4.5.4. Evääksi eteenpäin
Kommentti vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta: Parkanossa on onnistuttu syksyllä
2010 luomaan hyvää yhteistyötä esi- ja alkuopettajien välille. Kannattaa pohtia voiko seutukunnalla
hyödyntää Parkanon hyviä kokemuksia.
5.1.4.6. Palautetta Selevän Paletin Laajennetun perhevalmennuksen ja Perhetupa
Soffan työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta
Työryhmässä työskennelleistä 12 palautti arviointikaavakkeen. Yhteenvetona saatujen
palautteiden myötä voisi sanoa, että yhteistyö Selevä Paletti –hankkeen kanssa on koettu
myönteisenä, tehokkaana ja toimivana ja siinä on otettu vanhempien ääni huomioon.
Työryhmätyöskentelyä kuvattiin myös konkreettisen avun, työhön saadun lisätuen ja innostuksen
sekä työhyvinvoinnin lisääntymisenä.
Työryhmätyöskentelyssä nostettiin esiin tasa-arvoisuus, jokaisen työtä kunnioittava ote, topakkuus
työryhmän vetämisessä, kuulemisen kokemus sekä työskentelyn mielekkyys. Myönteisenä koettiin
myös se, että on pysynyt mukana työryhmän työskentelystä, vaikkei ole päässyt paikalle. Sillä
yhteyttä on pidetty myös väliajoilla ja tapahtuneista, päätettävistä asioista on informoitu. Mainittiin
mm. että kokousmuistiot ovat olleet selkeät.
Joku mainitsi tekstissään lauseen ”Ootte olleet ihmisiä ihmisille ” se kuvannee tasa-arvoisuutta,
arvostusta ja kunnioitusta työryhmässä työskenteleviä kohtaan. Kuulluksi tulemisen sekä
vaikuttamisen kokemuksesta työryhmätyöskentelijät antoivat palautteessa arvosanan erittäin hyvin
ja hyvin. ( 10 kpl 4 /erittäin hyvin ja 2 kappaletta 3/hyvin )
Palautetta Selevän Paletin työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta liitteessä. Liite 11.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
72
5.2. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 2
Lapsiperhepalveluiden johtaminen sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin
vahvistaminen
Pohjautuen KASTE -ohjelman tavoitteisiin:
Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat
Kasperin tavoitteet:
Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien
uusien palvelujen edellyttämällä tavalla
Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista
Osatavoitteet 1.
Puututaan varhain
- tunne-elämän, käyttäytymisen ja opillisten ongelmien ehkäisy konkretisoituu joka tasolla,
varhainen tuki ja häiriöiden hyvä hoito on eheä kokonaisuus
- varhainen puuttuminen on pysyvä osa johtamis- ja yhteistyörakenteita sekä koko kunnan /
liikelaitoksen toimintoja ja päätöksentekoa
- avoimia varhaiskasvatus- ja perhepalveluja sekä matalan kynnyksen osallistumisen muotoja
tarjolla kaikille tarvitsijoille
- yhteisöllisyyden vahvistaminen
Osatavoitteet 2.
Tuetaan lasten kehitystä ja parannetaan palveluja
- lasten kehitystä tuetaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa
- uudet ennakkoluulottomat ratkaisut perheiden ja lasten palveluissa
- asiakkaan kannalta aidosti yhtenäinen palvelukokonaisuus
Osatavoitteet 3.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen
- työntekijät / työyhteisöt sitoutuneita uuteen toimintamalliin
- muutosjohtajuus ja ennakointi ovat osa johtamiskulttuuria
Vaikutukset
- hyvä lapsuus ja aikuisuuden psykososiaalisten ongelmien ja laajamittaisen syrjäytymisen ehkäisy
- tarve lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle vähenee
- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-vuotiaiden määrän väheneminen
- asiakas- ja henkilöstöpalautteessa kerätty tyytyväisyys paranee
- palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvun hillintä, mm. erityisopetuksen ja avustajien tarpeen
väheneminen
Lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita
Lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
73
5.2.1. Ennakoivan toimintatavan ja moniammatillisten lapsiperhepalveluiden johtaminen
Selevässä Paletissa kehitettyjä palveluita leimaa ennakoiva varhaisen tuen toimintatapa sekä
lapsiperhepalveluiden moniammatillinen ja monialainen yhteistyö. Yhteisen johtamiskulttuurin
rakentaminen koskemaan ylisektorisesti kaikkia lapsiperhepalveluita on tärkeä ja oleellinen
seuraava askel perhepalveluiden kehittämisessä. Ennakoivan varhaisen tuen toimintatavan ja
moniammatillisen lapsiperhepalveluiden johtamisen kokonaisuus on niin laaja, että Selevän Paletin
ohjausryhmässä on todettu tämän vaativan ihan oman hankkeen. Tulevaan Kasperi II:n Etelä-
Pohjanmaan hankkeen Suupohjan alueen pilotiksi valittiinkin ”Monialaisen ennaltaehkäisevän työn
ylisektoraalinen johtaminen”. Tämä pilotti ei nyt budjetin merkittävästä pienentymisestä johtuvan
hankesuunnitelman rajauksen vuoksi voi toteutua. Mahdollisesti joitain osioita monialaisesta
johtajuudesta saadaan kuitenkin tulevaan E-P:n Kasperi II:een.
5.2.1.1. Varhaiskasvatuksen johtajuus
Selevässä Paletissa pienten lasten palveluiden johtamisen osaamisen vahvistamiseen on
paneuduttu varhaiskasvatuksessa johtajuusseminaarin ja kouluttautumisten kautta. Kauhajoen
varhaiskasvatuksen johtajuus –seminaaripäivillä pohjustettiin ennakoivaa ja varhaiseen tukeen
rakentuvaa johtajuutta. Alueen varhaiskasvatuksen johtoa osallistui Pedagogiikan johtaminen ja
toimiva arki –koulutukseen Nokialla. Kouluttajina toimivat Lapselle hyvä päivä - tänään kirjan tekijät
LTO, työnohjaaja Kirsi Nivalainen ja LTO, työnohjaaja, päivähoitoyksikön esimies Petteri Mikkola.
Työtiimien itseohjautuvuuden lisääntyessä ja esimiestyön painottuessa yhä suurempien yksiköiden
hallinnolliseen johtamiseen, haasteeksi on muodostunut pedagogisen työn laatu ja kehittäminen.
Päivittäisjohtaminen on ja pysyy esimiestyön keskeisimpänä haasteena. Varhaiskasvatus-
suunnitelmiin kirjattujen periaatteiden ja pedagogisten painopisteiden vieminen toimiviksi arjen
käytännöiksi ei synny itsestään vaan edellyttää esimieheltä vankkaa pedagogista tietoisuutta ja
kykyä asettaa rajat ja raamit arjen työlle.
Varhaiskasvatuksen esimiehille järjestettiin hankkeen toimesta myös Toimiva
vuorovaikutuskoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä yhteistyötaitoja ja vahvistaa näkemystä
oman toiminnan vaikutuksista erilaisissa tilanteissa. Kouluttajana toimivat Markus Talvio ja Minna
Mannert Helsingistä. Mukana oli 10 varhaiskasvatuksen esimiestä kaikista Suupohjan kunnista
sekä Kauhajoen seurakunnasta.
Kouluttautumisten lisäksi Suupohjan lapsiperhepalveluiden johto on sitoutunut Selevän Paletin
ennakoiviin ja monialaisiin kehittämistoimenpiteisiin ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Myös ylintä
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
74
johtoa ja luottamushenkilöitä on pidetty ajan tasalla kehittämisen taustoista ja tavoitteista. Näiden
kautta ymmärrys ja osaaminen ennakoivaan ja monialaiseen toimintaan on lisääntynyt.
5.2.1.2. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma -prosessi
Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain 2 §:n mukaan kunnan tai useamman
kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun
järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka
hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä
vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65§:n mukaista talousarviota ja
– suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelusuunnitelman tulee kattaa kunnan eri hallintokunnat.
Suunnitelman tekeminen toimii myös välineenä eri hallintokuntien välisen yhteistyön
kehittämisessä. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä päätti kokouksessaan 2.11.2009 §
159, että liikelaitoskuntayhtymän alueelle Isojoelle, Karijoelle, Kauhajoelle ja Teuvalle laaditaan
yhteinen lastensuojelusuunnitelma ja suunnitelmaa valmistelemaan nimettiin ohjausryhmä.
Suunnitelma nimettiin Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi.
Hyvinvointisuunnitelman visioksi on kirjattu
”Suupohjan lapset ja nuoret elävät turvallisen
ja hyvän lapsuuden ja nuoruuden.”
Hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmään kuuluivat: Suupohjan LLKY:n sosiaalipalvelujohtaja Pekka
Rahkonen (puheenjohtaja), lapsiperheiden sosiaalityön johtava sosiaali-työntekijä Paula Uusi-
Hakala (sihteeri), neuvolan osastonhoitaja Seija Haavisto, perheneuvolan sosiaalityöntekijä Saija
Soinila, perhetyön ohjaaja Anna-Liisa Kaukola-Risku, perheneuvolan psykologi Marja Virolainen,
LLKY:n johtokunnan jäsen Teijo Toivonen, LLKY:n johtokunnan jäsen Marketta Nummijärvi,
peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi (yhteistoimintalautakunnan edustaja), varhaiskasvatusjohtaja
Kirsi Koski-Säntti (Kauhajoen sivistyslautakunnan edustaja), erityisluokanopettaja Jaana Volanto-
Salo (Kauhajoen sivistyslautakunnan edustaja), varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä (Teuvan
varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan edustaja), erityisopettaja Heidi Herrala (Isojoen
sivistyslautakunnan edustaja), perhepäivähoidon ohjaaja Teija Paananen (Karijoen kunnan
kasvatus- ja opetuslautakunnan edustaja), Selevä Paletti -hankkeen projektikoordinaattori Päivi
Lapiolahti (ohjausryhmän kutsuma asiantuntijajäsen)
Hyvinvointisuunnitelman käytännön valmistelusta vastaavaan työrukkas –työryhmään kuuluivat
ohjausryhmän jäsenistä: Marketta Nummijärvi, Arja Aromaa, Marja Virolainen, Päivi lapiolahti ja
Paula Uusi-Hakala
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
75
Selevän Paletin toimesta tuotettiin raporttiin tausta-aineistoa, mm. lähtötilannetietoa varhais-
kasvatuksesta, opetuksesta ja lapsiperheiden kanssa työskentelevistä ammattilaisista,
kokemuksellista tietoa pienten lasten vanhemmilta, 4-luokkalaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä
asiantuntijuuteen liittyvää hyvinvointitietoa. Lisäksi hankekoordinaattori osallistui sisällöllisen
tekstin tuottamiseen ja suunnitelman ulko- ja tekstiasun muokkaukseen. Suunnitelma on valmis ja
sen toimenpide-ehdotukset ovat mukana tulvien vuosien taloussuunnittelussa.
Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma liitteenä. Liite 12.
5.2.1.2.1. Arviointia ja pohdintaa
Perhepalveluiden näkökulmasta tavoitteena on saada eri sektoreiden johtajien, päättäjien,
työntekijöiden ja perheiden kesken yhteinen näkemys tulevaisuuden suunnasta ja käytännön
toimintatavoista. Hankkeen näkökulmasta keskijohto on ollut hyvin sitoutunutta toimintatapojen
kehittämiseen, samoin kuin eri sektorien työntekijät. Ylemmälle johdolle tulee paljon asioita
käsittelyyn ja monenlaista strategia- ja linjatyötä on käynnissä yhtä aikaa. Siksi ei voidakaan
edellyttää tietämystä ja perehtymistä kaikkiin asioihin ilman erityistä asioiden esille nostamista.
Tässä täytyy toimijoiden ja hankkeen olla itse aktiivinen. Hanke onkin pyrkinyt olemaan aktiivinen
tiedottaja ja sanansaattaja koko hanketoiminnan ajan.
Saumattomat ja eheät palvelukokonaisuudet ovat riippuvaisia kuntien / liikelaitoksen strategioista
ja johtajuuden käytännöistä. Hankkeen osalta voidaan olla tyytyväisiä että, hankkeen tekemät
kyselyt niin toimijoille kuin vanhemmille on hyödynnetty paitsi hankkeen omassa toiminnassa niin
myös Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöskentelyssä. Hankekoordinaattori on
lisäksi ollut asiantuntijajäsenenä mukana Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
tuottamisessa. Suunnitelmassa näkyy vahvasti ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien
palveluiden merkitys.
Kehitetty varhaiskasvatuksen Kuvastin –työkalu kannattaa ottaa käyttöön oman työn ja työyhteisön
kehittämisvälineeksi.
Kommentit vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta:
Seleväpalettilaiset ovat olleet aktiivisia johdon suuntaan. Tämä on mahdollistanut mm. kyselyjen
tulosten hyödyntämisen strategiatyössä.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
76
5.2.2. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen
Selevän Paletin toiminnan arvona ja kehittämistä ohjaavana toimintatapana on ollut sekä
toimijoiden että toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus. Toimintatapojen
kehittäminen käynnistyi vanhempien ja lapsiperheiden toimijoiden kuulemisesta. Vanhempien ja
lapsiperhepalveluiden toimijoiden kuulemisen perusteella valittiin kehittämisen kohteeksi joitakin
lapsiperhepalveluja. Suupohjan perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut
liittyvät pienten lasten elämänkaareen kuuluviin kehitysympäristöihin. Kehitettyjä palveluja olivat
laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, perhetupatoiminta ja neuvolan ennalta ehkäisevä
perhetyö. Kehittämistyöryhmien kokoamisessa on otettu huomioon monialainen toimijoiden sekä
vanhempien edustus.
Henkilöstön osaamisen vahvistaminen keskittyi asiakkaan kohtaamiseen, kunnioittavaan ja
arvostavaan vuorovaikutukseen sekä ammatillisen osaamisen vahvistamiseen niissä työtavoissa ja
toiminnoissa, jotka olivat hankkeen kehittämistyön kohteena. Työtapojen uudistamisen
kehittämisalueet ja koulutuskokonaisuudet valittiin toimijalähtöisesti. Kasvatuskumppanuuskoulutus
on tarjonnut vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen taitoja ammatillisen työn tueksi. Se toimii
monialaisen toiminnan kehittämisen ja yhteistyön toteutumisen kantavana ja saattelevana voimana
myös hankkeen jälkeiseen elämään.
Myös toimijoiden jaksamisesta huolehtiminen on ollut tärkeää kaikkien osapuolten ja monialaisten
palveluiden toteutumisen kannalta. Toimijoiden osallisuuden vahvistaminen ja sen merkitys
kehittämistyössä otettiin huomioon voimauttavassa koulutuksessa sekä henkilöstön mentorointi- ja
muutosprosessikokonaisuudessa. Tarkoituksena oli herättää toimijoita huomaamaan oman
osallisuuden ja vaikuttamisen merkitys ja väylät.
Eväitä tulevaisuuteen
Koulutuksissa tarkasteltiin myös oman hyvinvoinnin ja erityisesti työhyvinvoinnin merkitystä ja
vaikutusta ammatillisen kasvuun; yhteistyöhön, työmotivaatioon ja kaiken kaikkiaan laadukkaaseen
työotteeseen. Mentorointisysteemin luominen monialaisen työyhteisön toimintatavaksi voisi
parhaimmillaan lisätä henkilöstön hyvinvointia huomattavasti. Toiminnalle vain on annettava aikaa
ja luotava selkeä toimintasysteemi (mm. vaitiolo, kannustus jne).
Kommentti vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta:
Parkanossa on käytetty Learning Cafe ja Open Space –menetelmiä mahdollistamaan monialaisten
toimijoiden keskustelua arkityöhön liittyvistä yhteisistä teemoista.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
77
5.2.2.1. Voimaannuttava kehittämisote & voimaannuttavat kehittämispäivät
5.2.2.1.1. Miksi voimaantumista tarviittiin?
”Pelkkä tieto yhteisöön tuotuna ei muuta toimintaa. Ulkoa tuleva ohje siitä mitä pitäisi kehittää, ei
muuta käytänteitä. Työkäytänteiden muuttaminen lähtee siitä, että yhteisö tunnistaa itse
dialogisessa prosessissa kehittämisen tarpeensa ja ryhtyy etsimään siihen tarvitsemaansa tietoa ja
sen osaamista” (Liisa Heinämäkeä siteeraten)
Tähän ajatukseen pohjaten hanke lähti tekemään kuntakierroksia ja tapaamaan toimijoita. Heidän
äänen kuuleminen oli yksi hankkeen arvoista, sillä asiakkaan (joksi toimijat voidaan myös laskea)
äänen kuuleminen, osallisuus ja vaikuttaminen olivat ohjenuora ja työskentelytapa myös meille
toimijoille. Vaikka hankesuunnitelman tavoitteita olivat olleet luomassa myös toimijat, niin
mahdollisen muutosvastarinnan kuuleminen ja tiedostaminen uuden hankkeen alussa auttaa
motivoimaan ihmisiä yhteiseen tavoitteeseen.
Hankkeen kuulemiskierroksella havaittiin, että toimijakunta on Kauhajoella tapahtuneen tragedian,
sikainfluenssarokotusrumban ja peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymän myötä tulleiden muutosten
jälkeen vielä väsymystilassa. Hanketoimijat pysähtyivät tämän asian äärelle ja todettiin, että
tarvitaan voimauttavaa toimintaa ennen uuden aloittamista.
5.2.2.1.2. Miten koulutukset toteutettiin?
”Se mikä tulee sisältä päin, ei väsytä.”
Kuulemiskierroksen kautta saatujen johtopäätösten perusteella järjestimme joka kunnassa
moniammatillisen voimauttavan sekä samalla virkistävän ja yhteistyöhön motivoivan iltapäivän.
Tavoitteena oli kuulla hankesuunnitelmaan peilaten mitä tarpeita, odotuksia ja toiveita toimijoilla on
hankkeelle, millaisia työmenetelmiä, tavoitteita ja mahdollisuuksia he näkevät. Yhtälailla
kartoitettiin myös uhkakuvia ja tämän hetkisiä käytössä olevia resursseja. Tavoitteena oli
voimavaraistaa toimijoita sisältäpäin. Kääntyen katsomaan ympärille mutta myös sisälle itseen,
miten itse voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa omassa työssään.
Voimaantuminen edellyttää aina pysähtymistä. On oltava aika ja paikka miettiä omaa tilannetta niin
yksin kuin yhdessäkin. Se on prosessi, jossa kukaan ulkopuolinen ei voi ikään kuin tiputtaa toiselle
voimavaroja, vaan omat voimavarat on löydettävä itse. Kuitenkin toisten apu on merkittävä,
esimerkiksi silloin kun omien arvojen ja itselle merkityksellisten asioiden pohtiminen yhdessä
muiden kanssa avaa tietoisuutta mihin haluaa suunnata voimavaransa.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
78
Illan tavoitteena oli myös käynnistää moniammatillista yhteistyötä. Illassa eri alan ammattilaiset
kohtasivat, tutustuivat ja kuulivat mitä ajatuksia, toiveita ja odotuksia kullakin on. Näin syntyi uusia
tuttavuuksia, uusia ideoita ja ajatuksia ja yhteinen henki lähteä työskentelemään hankkeen eteen
käynnistyi. Etuna oli se, että aiemman Helminauha -hankkeen kautta moni oli jo tietoinen
toisistaan. Nyt ryhmäytyminen ja tutustuminen kävivät nopeammin. Hankkeen työntekijät saivat
tärkeää tietoa niistä haasteista ja uhkakuvista, joita toimijoilla oli ja toisaalta mahdollisuuden luoda
yhteisiä unelmia ja tavoitteita hankkeelle. Yhdessä työskentelyn kautta saatiin myös aikaan
yhteistä orientaatiota ja visiota tulevasta lapsiperheiden palveluita kehittävästä hankkeesta.
Kun tehdään yhdessä, myös alkutyö, motivointi ja sitoutuminen on vahvempaa ja toimijat ovat
mukana paremmin. Sen voi sanoa onnistuneen ainakin perhevalmennuksen, perhetupatoiminnan
sekä ennalta ehkäisevän perhetyön osalta, joihin myös hankkeemme toiminnat keskittyivät.
Toisaalta etumme ehdottomasti oli, että alueella oli totuttu hanketyöskentelyyn. Muutosvastarintaa
ei ollut nähtävissä niin suuressa määrin kuin voisi olettaa.
5.2.2.1.3. Illoista iloa monille
Voimaannuttavien koulutusiltojen kohderyhmänä olivat neuvolan, varhaiskasvatuksen, esi- ja
alkuopetuksen sekä perhetyön väki, myös perheneuvolan, sosiaalityön ja 3. sektorin toimijat oli
kutsuttu mukaan. Koulutuksiin Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella osallistui yhteensä 209
eri alan ammattilaista (25 Teuvalla, n.140 Kauhajoella, 22 Karijoella, 25 Isojoella).
Illan ohjelma myötäili hankkeen tavoitteita toiminnallisia ja ryhmämenetelmiä käyttäen. Me -
näkökulman synnyttämiseen käytettiin unelmointia. Tavoitteiden luomista ja sitouttamisen
pohdintaa käytiin yksilö- ja ryhmätyöskentelynä; ”Miten itse voin vaikuttaa että päästään
parhaimpaan tulokseen”. Arvopohdintaa omassa työssä hyödynnettiin yksiötehtävällä, jossa kukin
joutui miettimään omaa arvomaailmaansa ja miten se näkyy muille. Myönteisen palautteen kautta
nostettiin esille omaa jaksamista sekä osallisuuden ja vaikuttamisen merkitystä omaan työhön ja
hyvinvointiin.
5.2.2.1.4. Arviointia ja pohdintaa
Koska nykyaikana vanhempien (asiakkaiden) haasteet ja tarpeet ovat moninaisia ja vaativat
työntekijältä monenlaista osaamista, on hyvä että yhteistyössä eri ammattikuntien kanssa voitiin
sopia työkäytännöistä, luoda uusia malleja ja toimintatapoja sekä hyväksyä erilaisia näkemyksiä ja
ajatuksia. Löysimme yhteistä visiota sekä pääsimme käsittelemään seikkoja, jotka edistävät
yhteistyötä lapsiperhepalveluiden kehittämistyössä. Hyvin onnistuessaan yhteistyö tuo uutta
näkökulmaa niin asiakkaalle kuin työntekijällekin. Vuoropuhelu ja toisiltaan oppiminen saa aikaan
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
79
myös voimavarojen lisääntymistä.
Yhteistyön käynnistyminen sekä sitouttaminen hankkeen tavoitteisiin onnistui koulutusten ja
pysähtymisen kautta. Alkuopettajien osallistumisen olisi toivonut olevan runsaampaa. Heidän
osaltaan työaikakäytännöt sanelivat innostumista iltapäivän ja illan ohjelmaan.
Omien arvojen ja asenteiden löytäminen vaatii itsensä kuuntelemista. Sen kautta kokemus
kuulluksi tulosta auttaa myös kuulemaan asiakasta ja ymmärtämään arvostavan työotteen
merkityksen asiakaskontaktissa niin perhevalmennuksessa kuin muissakin kohtaamisissa, oli
kyseessä sitten yksilö tai ryhmä. Hankkeen aikana pääsimme erinomaiseen innovatiiviseen
vuoropuheluun toimijoiden ja hanketyöntekijöiden välillä.
Palautteiden perusteella toimijat kokivat illat oman työn / oman hyvinvoinnin kannalta hyödyllisenä
puolet osallistujista piti iltaa erittäin hyödyllisenä
Hyödyn ajateltiin olevan sitä, että
on saanut uusia ideoita ja ajatuksia
sai potkua yhteisötyöhön, ilta oli avoimuutta edistävä ja positiivista asennetta levittävä
oivalsi oman itsen vaikuttamisen työssä jaksamiseen
ryhmätöiden ja yhdessä keskustelun koettiin olevan hyödyllistä
myös vertaistuen saaminen koettiin hyödyllisenä
sai mahdollisuuden itsen tutkiskeluun, sai oman jaksamisen lisääviä tekijöitä ja sai uutta näkökulmaa
käytiin arvopohdintaa
5.2.2.1.5. Pohdintaa vaikutuksista
Thomas Gordon, amerikkalainen psykologi, sanoi osuvasti esitellessään täydenkupin –teoriaa:
”Mikäli kuppini on tyhjä, minun on vaikea kaataa siitä muille, joten minun on ensin syytä täyttää
kuppini niin voin ja jaksan ammentaa siitä muille.” Työelämään ja erityisesti hankeyhteistyöhön
tämä sopii vallan hyvin. Voidaksemme palvella tai kehittää jotakin uutta riittävän hyvin, meidän on
voitava riittävän hyvin.
Oma työhyvinvointi lähtee oman sisäisen voimaantumisen tunteen vahvistumisesta. Yksi
tärkeimmistä askeleista hyvinvointiin, on omien tarpeiden, toiveiden ja resurssien tunnistaminen.
Toiseksi tärkeintä on uskaltautua kertomaan niistä muille. Jotta voimaantuminen olisi työssä
mahdollista, meidän on hyvä tutkiskella omia arvojamme, tarpeitamme, voimavarojamme ja olla
tietoisia siitä, mikä meitä palkitsee ja auttaa jaksamaan.
Vastuuta omasta hyvinvoinnista kun ei voi ulkoistaa ja sysätä muille, vaan meidän on jokaisen
muistettava pitää huolta itsestämme. Jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Tunne siitä,
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
80
että voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, omaan elämäänsä ja omaan työhönsä, on merkittävä
voimaantumisen kokemuksessa.
Palautteiden pohjalta voidaan todeta, että tämän tapaiset koulutukset ovat tarpeellisia.
Nimenomaan pysähtymisen, ideoimisen, voimavaraistamisen ja yhteistyön synnyttämisen
kannalta. Tässä lienee hyvä myös todeta, että tarve tämän tyyppisille päiville on olemassa. Aika
ajoin olisi hyvä pysähtyä miettimään omaa työtä, hyvinvointia ja jaksamista, myös arvioimaan
yhteistä toimintaa ja sen tulevaa suuntaa. Arvostus, luottamus ja kunnioitus yhdessä
työskenteleviä toimijoita kohtaan on rakentunut jäsentyneemmin ja näkynyt konkreettisemmin, kun
aloitimme hanketyön rauhallisesti yhdessä visioiden.
Yhteinen työskentely-ympyrämme sulkeutuu, kun hanke päättyy yhteiseen koulutusiltaan. Se toimii
yhtenä osana arviointia, tavoitteiden, toiveiden ja työskentelyn merkityksen pohdintana. Näin
saamme arvokasta palautetta ja yhtälailla hyvän kokemuksen yhdessäolosta ja mahdollisuuden
palkita ja kiittää yhteistyökumppaneita yhteisestä työskentelystä lapsiperheiden parhaaksi.
5.2.2.2. Kasvatuskumppanuus
5.2.2.2.1. Miksi kehittää kaskua?
Hankkeen alkuvaiheessa Selevä Paletti teki kyselyn Suupohjan alueen varhaiskasvatusyksiköiden
toimijoille kartoittaakseen mitä tarpeita, toiveita ja odotuksia hankkeen tavoitteisiin nähden heillä
on. Kyselyissä nousi vahvasti esiin tarve vahvistaa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Se
vaatii työntekijältä monenlaista tietoa ja taitoa, sillä lapsiperheiden elämä ei ole nykyään helppoa
monenlaisten vaatimusten keskellä. Työntekijältä vaaditaan joustavuutta ja kykyä tarkastella omia
työtapojaan ja asenteitaan näkökulmaa laajentaen. Yhteistyön kehittämistarpeisiin vastataksemme
lähdettiin selvittelemään saatavilla olevia erilaisia koulutuksia ja työmuotoja. Muiden Kaste -
hankkeiden kautta saimme tietoa kasvatuskumppanuuskoulutuksesta, jota niin Oulussa kuin
Hämeenlinnassakin oli jo toteutettu hyvällä menestyksellä. Heidän hyviin kokemuksiinsa
pohjautuen päätettiin vahvistaa toimijoiden yhteistyötaitoja hankkimalla kasvatuskumppanuuden
osaamista seutukunnalle. Kasvatuskumppanuus on kirjattu myös varhaiskasvatuksen perusteisiin
(vasu), laatua kodin ja koulun yhteistyöhön –laatusuosituksiin sekä opetusministeriön
perusopetuksen laatukriteereihin. Näiden kirjausten tavoitteena on saada vanhemmat ja
ammattilaiset tiiviimpään yhteistyöhön lapsen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voinemme todeta, että
vanhemmat ovat yhä enemmän sysäämässä / tarjoamassa kasvatusvastuuta heille ja kuitenkin
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
81
lapsen kasvatuksen päävastuun tulee olla vanhemmilla. Jotta vanhemmuutta tukevaa toimintaa
voidaan edistää, henkilöstön vastuulla on luoda sisällölliset ja rakenteelliset edellytykset
vanhempien tukemiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen lapsensa asioissa niin
varhaiskasvatuksessa kuin esiopetuksessakin. Tarjoamalla koulutusta ja lisäämällä toimijoiden
tietoisuutta yhdessä työskentelystä (niin vanhempien kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa),
voimme lisätä innostusta ja mahdollisuuksia työskennellä tuota tavoitetta kohden.
Kasvatuskumppanuuskouluttaja -koulutus toteutettiin kuuden päivän kokonaisuutena Vaasassa ja
Seinäjoella yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen sekä
Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen kanssa. Kouluttajina toimivat Aini Ronkainen ja Taisto
Lehtinen. Kouluttajakoulutukseen osallistuivat Selevä Paletin kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja
Kaija Kulmala, Teuvan varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä sekä Karijoen Myrkyn koulun
johtajaopettaja Petra Niemi. Kasvatuskumppanuusajatuksen ja toimintamallin jalkauttaminen
Suupohjan seutukunnalle toteutettiin ko. kouluttajien toimesta.
5.2.2.2.2. Mitä kasvatuskumppanuus on?
Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen
tuntijoita. Siinä on kyse kuulemisen, kunnioituksen, dialogisuuden ja luottamuksen periaatteesta
molemmin puolin. Kasvatuskumppanuus syntyy tietoisen toiminnan tuloksena ja syvenee
vähitellen. Dialogisuuden kautta rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja luottamuksellista keskustelu-
ilmapiiriä vanhempien ja henkilöstön välille (myös henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kesken).
Kasvatuskumppanuus on luottamusta ja huolen jakamista arjen kasvatuskysymyksissä
vastavuoroisesti sekä jaettua kasvatusvastuuta, jossa erilaiset näkökulmat hyväksytään ja
uskalletaan ottaa esille. Kasvatuskumppanuuden kautta ammattikasvattaja saa tukea ja
arvostavaa suhtautumista omaan tehtäväänsä ja vanhempaa autetaan ylläpitämään ja
vahvistamaan suhdettaan lapseen. - Marjatta Kekkonen-
Kasvatuskumppanuuskoulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille työvälineitä kasvatus-
yhteistyöhön niin perheiden, vanhempien kuin lasten ja lapsiperhepalvelujen ammattilaisten
kanssa. Koulutuspäivien aikana käydään läpi vanhemmuuden, lapsuuden, kasvattajuuden ja
kumppanuusperusteisen asiakastyön teemoja kokemuksellisen oppimisen ja tiedollisen
lähdeaineiston avulla.
5.2.2.2.3. Miten kasvatuskumppanuuskoulutusta kehitettiin?
Kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutuksen saanut neljän hengen porukka toimi
kasvatuskumppanuus-koulutuksen kehittäjätyöryhmänä. Työryhmä arvioi, suunnitteli ja kehitti
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
82
alueen omaa kasku- koulutusohjelmaa kuulleen mm. alueen varhaiskasvatuksen esimiesten
toiveita ja tarpeita. Työryhmä toimi myös työnohjauksellisena ryhmänä itselleen, saaden tukea
kouluttajana toimimiseen. Keskusteluja toisen kouluttajan kanssa käytettiin myös itsearviointina
jokaisen koulutuksen jälkeen. Tavoitteena oli miettiä omaa toimintaa kouluttajana sekä illan
toimivuutta, onnistumista ja haasteita.
Koulutuksen sisällöt huomioon ottaen ohjelma muotoutui ryhmän tarpeita vastaavaksi niin, että
valtakunnallista koulutuksen rakennetta muutettiin vastaamaan paremmin alueen koulutustarvetta.
Mm. huolen puheeksi ottamisen osuutta jätettiin vähemmälle käsittelylle, sillä alueella on ollut pari
vuotta sitten laaja ja tiivis Huolen puheeksi otto – koulutus. Myös vasun kehittämistyö on
seutukunnalla saatu juuri päätökseen, joten kevensimme myös sen aihealueen käsittelyä. Lisäksi
työryhmä päätti, että perhepäivähoitajien koulutuksessa keskityttiin käytännönläheiseen
teoriankäsittelyyn lisäten harjoitusten, demonstraatioiden ja esimerkkien määrää.
Koska kohderyhmät olivat erilaisia, myös sisältöjen suunnittelun tuli vastata osallistujien tarpeita.
Koulutusrytmitys suunniteltiin vastaamaan kohderyhmän tarpeita sekä mahdollisuutta osallistua
mahdollisimman joustavasti koulutukseen. Niinpä päädyimme perhepäivähoitajien ryhmän kanssa
7 kerran ilta- ja lauantaikoulutukseen ja muiden ryhmien osalta 5 päivän päiväkoulutukseen.
Koulutuspaikat valittiin toimivuuden ja kurssin asettamien vaatimusten pohjalta, niin että ne
mahdollistivat ryhmätöiden ja harjoitusten tekemisen.
Työryhmä huomioi sisällön suunnittelussa myös kouluttajien omaa asiantuntemusta eri
aihealueilla. Kehittäjätyöntekijä Kaija Kulmala toi kurssilaisille tutuksi aivojumpan metodeja
ylläpitämään vireystasoa ja jaksamista. Leena Kittilän asiantuntemus varhaiskasvatuksen
esimiehenä rikasti kurssilaisten varhaiskasvatuksen tietotaitoa. Petra Niemellä, koulun johtajana,
on taas vahva asiantuntemus koulupuolen asioihin, hän vahvisti joukkoa monialaisilla
näkökulmillaan. Lisäksi Petra Niemi on tehnyt Koulu matkalla kasvatuskumppanuuteen –
proseminaaritutkimuksen, joka mahdollisti syvempää tietoutta kasvatuskumppanuuden käsittelyyn.
Kehittäjätyöntekijä Merja Hakolan asiantuntemus tunne- ja vuorovaikutussektorilla otettiin
huomioon painotettaessa kurssin sisältöjä ja materiaaleja. Huumorilla oli keskeinen osa niin
kehittämistyötä kuin koulutuskokonaisuuksiakin. Luonnollisesti myös koulutukseen osallistujien
asiantuntemusta ja erityisosaamisia huomioitiin.
Kasvatuskumppanuuden kehittämistä tukeva messumatka Ouluun varhaiskasvatusmessuille
tehtiin marraskuussa 2010. Mukana oli yhteensä 19 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Merja
Hakola osallistui Vanhempien voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta -koulutukseen
syventääkseen yhdessä työskentelyn teemaa. Kasvatuskumppanuuskouluttajat Petra Niemi,
Leena Kittilä sekä kasvatuskumppanuuskoulutuksessa olleet Sari Tumelius ja Jaana Mäkelä
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
83
osallistuivat Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa –kasvatuskumppanuuden jatkokoulutus-
päivään Seinäjoella.
Selevä Paletti tarjosi kasvatuskumppanuuskoulutusta koko Suupohjan alueen lapsiperhetoimijoille.
Vuoden 2011 aikana toteutettiin neljä koulutuskokonaisuutta, kaksi Kauhajoella ja kaksi Teuvalla.
Kolme koulutusta kohdistettiin pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja yksi järjestettiin
moniammatillisena koulutuksena. Koulutuksiin osallistui yhteensä 62 lapsiperheiden toimijaa (33
Kauhajoelta, 4 Karijoelta, 3 Isojoelta sekä 22 Teuvalta).
Hankkeen työntekijät kokosivat Kasvatuskumppanuuteen liittyvän kansion ja materiaalipaketin,
jossa on koottuna ja esiteltynä kaikki kaskukoulutukset sisältöineen, koosteineen ja tarvittavine
lisämateriaaleineen. Myös aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo, Petra Niemen proseminaarityö
Koulu matkalla kasvatuskumppanuuteen, sekä perhevalmennukseen kehitetty ohjaajan käsikirja
ovat mukana kansiossa. Kansiot ovat jatkossa kaikkien kasvatuskumppanuus-koulutuksen
käyneiden kouluttajien vapaassa käytössä.
5.2.2.2.4. Arviointia ja palautteita
Koulutuksen käyneiden palautteissa kiitosta sai uudenlainen malli kouluttaa. Tehtävien,
harjoitusten ja demonstraatioiden merkitys kokemuksellisessa oppimisessa koettiin hyvänä ja
vaikuttavana. Kaiken kaikkiaan koulutusta pidettiin tärkeänä oman ammatillisuuden kehittymisen
kannalta; koulutuksessa joutui ja sai pohtia omia työmenetelmiään yhdessä turvallisen ryhmän
kanssa. Palautteissa mainittiin myös omien vuorovaikutustaitojen lisääntyneen koulutuksen myötä.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
84
Osallistujien palautteessa oli myös mainittu , että koulutuksesta saatiin välineitä perheen
kohtaamiseen sekä hankalien asioiden esiin ottamiseen. Onnistumisen kokemusta kuvasi myös
lausahdus, jossa osallistuja kertoi havahtuneensa huomaamaan vanhempien asiantuntijuuden
hyödyntämisen merkityksen perheen tapaamistilanteessa. Kouluttajat saivat myös hyvää
palautetta koulutuksessa vallinneesta arvomaailmasta; kuuntelu, keskustelu, luottamus ja
kunnioitus nostettiin esille.
Palautekyselyistä poimittuna nousee esille kurssin hyödyllisyys ja kurssisisällön saama palaute.
Kysymykseen kuinka hyödyllisenä pidit koulutusta työsi kannalta, todettiin, että koulutus nähtiin
hyödyllisenä ja sen sisältöön oltiin tyytyväisiä. 47 vastanneesta 31 sanoi koulutuksen olleen erittäin
hyödyllinen ja 16 hyödyllinen oman työn kannalta. Yhtään vastausta ei ollut kohdissa ”ei kovin
hyödyllinen” tai ”ei lainkaan hyödyllinen”. Koulutusohjelman sisältöön 47 vastaajasta 32 oli erittäin
tyytyväinen ja tyytyväisiä oli 15. Yhtään vastausta ei ollut kohdassa ”ei lainkaan tyytyväinen” tai ”ei
kovin tyytyväinen”.
Kouluttajien kannalta koulutukset olivat erittäin innostavia ja rohkaisevia. Koulutusten aikana näki
hyvän vuorovaikutustaitojen kehittymisen kurssilaisten keskuudessa. Kurssien yksilöllinen rytmitys
ja runko koettiin hyvänä, näin saatiin kurssilaisten äänet kuuluviin ja kouluttajien erityisosaaminen
esille. Sisältöjä painotettiin ottaen huomioon varhaiskasvatuksen esimiesten ja osallistujien tarpeet
ja toiveet, sillä perhepäivähoidon, päiväkotihenkilöstön sekä moniammatillisen ryhmän tarpeet
olivat erilaisia. Mm. Perhepäivähoitajien kurssi sisälsi käytännönläheisempää teorian käsittelyä
harjoitusten, demonstraatioiden ja esimerkkien kautta.
5.2.2.2.5. Koulutuksen vaikutukset
Nykyisin puhutaan varhaisesta puuttumisesta, sitä helpottaa ja auttaa onnistunut
kasvatuskumppanuus, jossa luottamuksen syntyminen henkilöstön ja vanhempien välillä helpottaa
vaikeiden asioiden esille ottamista. Vanhempien näkökulmasta hyvin toimiva kasvatuskumppanuus
lisää avoimuutta ja yhdessä toimimista. Näin onnistunut yhdessä työskentely
lapsiperhepalveluissa, oli kyseessä sitten varhaiskasvatus tai terveyspalvelut, auttaa perhettä ja
toimijoita toimimaan kohti yhteistä tavoitetta, perheen hyvinvointia. Kun vanhemmat saavat
arvostusta ja kokevat, että heitä kunnioitetaan oman lapsensa asiantuntijana, heidän on helpompi
ottaa myös hankalat asiat esille ja vastaan. Koulutuksessa harjoiteltavat tärkeät
vuorovaikutustaidot tuottavat mallin, joka on hyvä esimerkki sekä lapsille ryhmässä että myös
vanhemmille yksittäisessä kanssakäymisessä. Näin taidoista hyötyvät niin lapset kuin
vanhemmatkin.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
85
Työntekijän näkökulmasta on selvää, että kun on saanut työmenetelmiä omaan työhönsä,
vuorovaikutuksen keinoja hankaliin tilanteisiin ja näkökulmia oman toiminnan vaikutuksiin, oman
työn arvostus lisääntyy. Työssä onnistumisen kokemus lisää työssä jaksamista ja innostaa
tarkastelemaan omia työmenetelmiään, kehittämään itseään ja näin pysymään ajassa mukana.
5.2.2.2.6. Pohdintaa tulevaisuuteen
Kasvatuskumppanuuskoulutus on saanut julkisuutta koko seutukunnalla. Paikallislehdet
(Kauhajoen kunnallislehti, Suupohjan seutu ja Tejuka) ovat kirjoittaneet kasvatuskumppanuudesta
sekä haastatelleet osallistujia. Myös kurssille osallistuneiden innostus on levinnyt kentälle
innoittaen uusia jäseniä hakeutumaan kurssille.
Kasvatuskumppanuuskoulutusta pidetään parityönä. Selevä Paletti -hanke loppuu ja vain toinen
kehittäjätyöntekijöistä jatkaa Kauhajoen varhaiskasvatuksen palveluksessa. Suupohjan alueelle jää
kolme kouluttajaa, yksi Karijoelle, yksi Teuvalle ja yksi Kauhajoelle. Jotta kasvatuskumppanuuden
hyvät taidot ja ideologia saisivat edelleen jatkoa ja voisivat laajentua lapsiperheiden toimijoiden
kentällä, tarvitaan lisää kouluttajia.
Kasvatuskumppanuuskoulutuksen käyneiden tietotaidosta on hyvä pitää huolta. Jotta
koulutuksesta saatu hyöty voisi elää ja jatkua, tarvitaan menetelmäohjauksia säännöllisin väliajoin.
Näin voidaan ylläpitää motivaatiota ja innostusta kasvatuskumppanuudesta perustyössä.
Myös kasku -peruskurssien jatkamista pidetään tärkeänä. Moniammatillisten kurssien
järjestäminen on tärkeää moniammatillisen yhteistyön kehittymisen kannalta. Peruskurssien
lisääminen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen piiriin järjestelmällisesti on oleellista
kasvatuskumppanuuden leviämisen ja juurtumisen kannalta. Yhtä tärkeää on tarjota myös
esimiestasolle koulutukseen osallistumista, näin koulutuksen merkitys ja vaikuttavuus syvenee.
Kun kaikilla on käytössään samat välineet, kasvatuskumppanuuden arvot läpäisevät kaikki tasot.
Johdon tehtävänä on varmistaa kasvatuskumppanuuskouluttajien mahdollisuus käyttää omaa
työaikaansa muiden toimijoiden säännölliseen kouluttamiseen sekä huolehtia myös toimijoiden
mahdollisuudesta osallistua koulutukseen. Lisäksi täytyy sopia miten Kasvatuskumppanuus-
käytännöt tehdään näkyviksi eri toimialoilla ja –pisteissä.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
86
5.2.2.3. Toimintamallien kehittämistä tukevat koulutukset
Jokaisen Selevän Paletin kehittämiskohteeksi valitun toimintamallin kehittämistä on pyritty
vahvistamaan myös tarjoamalla niihin liittyvää koulutusta, joko omana koulutuksena tai
mahdollistettu osallistumista muiden järjestämiin koulutuksiin.
Hyvinä oppimis- ja kehittämisfoorumeina ovat olleet myös hankkeen järjestämän bench marking –
käynnit Ylöjärvelle, Nokialle, Forssaan, Heinolaan, Ouluun ja Jyväskylään. Niistä on saatu
virikkeitä ja kehittämisen suuntaa mm. tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen, kodin ja
koulun yhteistyöhön, ennalta ehkäisevän perhetyön malleihin, perhetupatoimintaan, perhe-
valmennukseen ja yleensä perhekeskustoimintamallin kehittämiseen.
Yhdessä Pirkan Perhepalvelujen kanssa järjestettiin Kauhajoella ennaltaehkäisevään perhetyöhön
ja kotiunikoulutoimintaan liittyvät benchmarkkaustreffit. Treffeillä Pälkäneen ennaltaehkäisevä
perhetyö esittäytyi Suupohjan perhetyöntekijöille ja Suupohjan kotiunikoulumallin esiteltiin
Pälkäneen perhetyöntekijöille ja terveydenhoitajille.
Laajennetun perhevalmennuksen mallintamiseen liittyvä koulutus on kerrottu Suupohjan
perhevalmennusmallista kertovassa osiossa. Vanhemmuuden vahvistamiseen ja tukemiseen
liittyvinä tilaisuuksina ja koulutuksina osallistuttiin / järjestettiin mm. Vauvojen ja pikkulasten
unihäiriöt –koulutus, Rajat ja rakkaus –vanhempainilta, Ero lapsiperheessä –koulutus, Vanhempien
voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta –koulutus, Perhetyö varhaiskasvatuksessa –reflektointi-
iltapäivä, Kiusaavatko pienetkin lapset –seminaari, Monialaiset palvelurakenteet / Palveluohjaus –
koulutus, NEPSY –tietokurssit sekä Kasperin perhepalveluryppään yhteinen Kumppanina perhe -
seminaari.
Kelto Jaana Mäkelä teki Ero lapsiperheessä -koulutuksesta yhteenvedon, joka jaettiin päivähoidon,
perhetyön ja neuvolan henkilökunnalle. Kehittäjätyöntekijä Merja Hakola koosti Kiusaavatko
pienetkin lapset –koulutusmateriaalin ja se levitettiin koko Suupohjan varhaiskasvatusväelle tueksi
omaan työhön. Ennaltaehkäisevän perhetyön perhetyöntekijä Leena Huhtamäki osallistui
Vanhempien voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta -koulutukseen tavoitteena vahvistaa tietoa ja
näkemystä yhteistyön monimuotoisuudesta.
Kehittäjätyöntekijä Merja Hakola piti Tunnekuohuisen asiakkaan kohtaaminen - koulutusta ja
voimaannuttavaa koulutusosiota teemalla ”Miten jaksan työssäni” niin oman seutukunnan
toimijoille kuin maakunnankin perhetyöntekijöille heidän aluetapaamisissaan.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
87
6. POHDINTA
Ajatuksia kehittämistyöstä
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja on uudistettu monialaisesti ja moniammattillisesti
sektorirajat ylittäen. Suupohjan lapsiperheiden Selevää palveluPalettia kehitettäessä otettiin
huomioon lapsiperheiden tarpeet, toiveet ja odotukset. Tämä on lisännyt lasten ja perheiden
osallisuuden kokemusta. Palveluiden kohdentaminen tarpeita vastaavaksi vaikuttaa pitkällä
tähtäimellä perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Arvokasta tietoa saatiin niin Suupohjan 4.-luokkalaisille kuin heidän vanhemmilleenkin suunnatusta
hyvinvointikyselystä sekä Suupohjan 3-8-vuotiaiden lasten vanhemmille tehdystä palvelukyselystä.
4.-luokkalaisten kysely toteutettiin sähköisenä oppituntien aikana ja vastausprosentti oli lähes sata.
Vanhempien kysely oli täytettävissä kuntien kotisivujen kautta. Tämä toimintatapa on vanhemmille
vielä ilmeisen outo, sillä vastausprosentti oli vain n. 20. 3-8-vuotiaiden lasten vanhemmille
lähetettiin 400 kyselylomaketta lasten lukumäärien suhteessa eri kuntiin ja niitä palautettiin 219,
joten vastausprosentti oli 54,8. Kokemustietoa kerättiin myös jalkautumalla sinne missä perheet
kohtaavat. Näiden kuulemisten tuotokset saatiin näkyviin Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointi-
suunnitelmaan. Näin ollen ääni tulee kuuluviin jatkossakin, kun hyvinvointisuunnitelmaa päivitetään
ja siihen kerätään seurantatietoa myös kokemustiedon muodossa.
Onnistumisen helmiä
Selevälle Paletille tunnusomaista oli kehittämisote, jossa asiantuntijaroolista siirryttiin enemmänkin
reflektoivaan kanssakäymiseen. Monialainen ja monitoimijainen tapa tehdä työtä perustui
kunnioittavalle ja arvostavalle keskinäiselle kumppanuudelle. Osallistava kehittämisote teki
hankkeen kumppanuusrakenteesta eri lapsiperhepalveluiden toimijoiden ja käyttäjien kesken
luontaisen ja toimivan. Arviointi rakenteistui hankkeen aikana osaksi kehittämistyötä ja
toimintamalleja. Siitä tuli tärkeä vaikuttamisen välinen niin toimijoille kuin vanhemmillekin.
Syntyneeseen Suupohjan perhekeskustoimintamalliin ja lapsiperheiden palvelupalettiin on
punaisena lankana kirjattu kasvatuskumppanuus, osaamisen ja osallisuuden lisääminen sekä
vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen. Näin hankkeen aikana hyväksi koetut toimintatavat ja
löytyneet yhteiset arvot jatkavat elämää vielä hankeajan jälkeenkin.
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
88
Jatkokehittämisehdotukset
Selevä Paletti aikoo jättää Suupohjan seutukuntaan vielä viimeisillä metreillään ainakin kaksi
lausuntoa / kehittämisehdotusta: toisen Monialaisen johtamisen rakenteiden kehittämisestä ja
toisen Palveluohjauksellisen työtavan käyttöönotosta.
Ajatuksia tulevista askelista
Kasvatuskumppanuuskoulutusten jatkaminen
Tavoitteena on kouluttaa kaikki Suupohjan alueen varhaiskasvatuksen työntekijät ja tarjota
koulutusta myös moniammatillisesti muille lapsiperhepalveluiden työntekijöille.
Perhekeskusideologiasta fyysiseen perhekeskukseen
Kaikki lapsiperheiden palvelut saman katon alta
Ylisektoraalinen, monialainen johtajuus
Palveluohjauksellinen, neuvova työote
Monialaisen johtamisen rakenteiden kehittäminen
Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma → kokonaiskäsitys lasten ja nuorten
hyvinvoinnista (strateginen johto hallintokuntiin nähden lintuperspektiivistä) ja ohjausväline
käytännön työn tekemiselle → poikkihallinnollinen johtoryhmä → lasten ja nuorten hyvinvoinnin
johtaminen → palveluiden kokonaisvaltainen koordinointi ja kehittäminen
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
89
Lähdeluettelo
1. Hankesuunnitelma
2. Arviointisuunnitelma Robsonin kaavion mukan
3. Suupohjan perhevalmennusmalli –kaavio
4. Perhevalmennuskertojen ohjelma
5. PP-esitys Suupohjan perhevalmennusmallista
6. Perhevalmennuskutsu
7. Perhevalmennus -kortti vanhemmille
8. Kotiunikouluesite vanhemmille
9. Perhetupa Soffan esite
10. Neuvolan perhetyön raportti
11. Palautetta työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta
12. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS
90
top related