perustiedot ja tavoitteet 151013 · - luonto- ja maisemaselvitys (fm jouko sipari 10.9.2010) ......
Post on 18-Jul-2018
227 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Mäntyharjun kunta
Tekniset palvelut
Kaavoitus
________________________________________________________________________
KALLAVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA
Perustiedot ja tavoitteet
_________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
15.10.2013
____________________________________________________________________________
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
2
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO...........................................................................................................................................2
2 PERUSTIEDOT.....................................................................................................................................2
2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus ja sijainti ..................................................................................2
2.2 Suunnittelutilanne............................................................................................................................3
2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ............................................................................3
2.2.2 Maakuntakaava .......................................................................................................................3
2.2.3 Yleiskaavat ...............................................................................................................................5
2.2.4 Ranta-asemakaavat................................................................................................................6
2.2.5 Rakennusjärjestys...................................................................................................................6
2.2.6 Rakennuskielto ........................................................................................................................8
2.2.7 Pohjakartta ...............................................................................................................................8
3 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ ...............................................................................................................9
3.1 Asutus ja vapaa-ajanasutus sekä –rakentaminen...................................................................9
3.2 Maanomistus.....................................................................................................................................9
3.3 Elinkeinot ja palvelut.......................................................................................................................9
3.4 Virkistys..............................................................................................................................................9
3.5 Liikenne ............................................................................................................................................10
3.6 Lainsäädännön nojalla rauhoitetut elinympäristöt ja lajit...................................................10
3.6.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki................................................................................................10
3.6.2 Luonnonsuojelulaki ...............................................................................................................10
3.6.3 Vesilaki....................................................................................................................................11
3.6.4 Metsälaki ................................................................................................................................11
4 TAVOITTEET ......................................................................................................................................12
4.1 Perusselvitykset ja inventoinnit tavoitteiden pohjana .........................................................12
4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...............................................................................12
4.2.1 Toimiva aluerakenne ............................................................................................................13
4.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ....................................................14
4.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat ..........................................16
4.2.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto ........................................................................18
4.2.5 Helsingin seudun erityiskysymykset...................................................................................20
4.2.6 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.........................................20
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
3
4.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki .......................................................................................................21
4.4 Luonnonsuojelulaki.......................................................................................................................22
4.5 Inventointitiedot .............................................................................................................................22
4.6 Yleiset tavoitteet.............................................................................................................................23
4.7 Aluekohtaiset tavoitteet ...............................................................................................................23
4.7.1 Rantarakentaminen ..............................................................................................................23
4.7.2 Kyläalueet ja vakituinen asutus...........................................................................................24
4.7.3 Vapaa-ajanasutus .................................................................................................................25
4.7.4 Matkailu, palvelut ja elinkeino .............................................................................................26
4.7.5 Virkistys ja liikenne................................................................................................................27
4.7.6 Vesistö ja tekninen huolto ....................................................................................................28
4.8 Rakennetun ympäristön erityispiirteet.....................................................................................29
4.8.1 Kulttuuriympäristö .................................................................................................................29
4.8.2 Arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja kohteet........................................................29
4.8.3 Muinaisjäännökset ................................................................................................................30
4.9 Luonnonympäristö ja luonnonsuojelu .....................................................................................31
4.9.1 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus ...................................................................31
4.9.2 Maisemanhoito ja maisemallisesti arvokkaat kohteet .....................................................32
4.10 Mitoitusperiaatteet.......................................................................................................................32
4.10.1 Rakennusoikeuden määrittäminen ................................................................................33
Raporttiin olennaisesti liittyvät taustamateriaalit, liitteet:
- Aluerajaus ja ranta-asemakaavat kartalla 1:25 000
- Luonto- ja maisemaselvitys (FM Jouko Sipari 10.9.2010)
- Ruotimon moottoriurheilukeskuksen meluselvitys- ja mallinnus (SITO 20.2.2013)
- Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 12.7.2013)
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Mäntyharjun kunta 20.4.2012 (päivitetty 25.11.2013))
- Esite rantayleiskaavoituksen mitoitusperusteista
- Viistokuvaus (linkki Lentokuva Vallas Oy:n nettisivuille, kuva-arkistoon)
1 JOHDANTO
Tämä raportti käsittelee Mäntyharjun kunnan ns. Kallaveden alueen rantaosayleiskaavoitusta
varten kerättyjä perustietoja ja kaavoituksen tavoitteita. Alue on viimeinen suurempi nimen-
omaan rantarakentamista ohjaava osayleiskaavakokonaisuus, jota Mäntyharjun kunnassa on
laadittu. Ensimmäinen rantarakentamista yleiskaavalla ohjaava suunnitelma valmistui 2000 lu-
vun alussa Varpasen alueelle, jonka jälkeen valmistui Toivola- Mynttilä- Peruveden alueen
rantayleiskaava, Länsiosan rantaosayleiskaava sekä Vanosen rantaosayleiskaava. Viimeisim-
pänä valmistunut Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaava myös osaltaan ohjaa
rantarakentamista nimenomaan Pyhäveden ja sen lähialueen rannoilla. Kallaveden kaavan
valmistumisen jälkeen suuret ranta-alueita koskevat kokonaisuudet on kertaalleen käsitelty,
joskin myös rantayleiskaavat vaativat jossakin vaiheessa ainakin pienialaisia päivityksiä.
Kallaveden rantaosayleiskaava tullaan laatimaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin ra-
kennuslupaharkinta voidaan tehdä suoraan kaavan perusteella.
2 PERUSTIEDOT
2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus ja sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Mäntyharjun kunnassa, Mäntyharjun taajaman itä- ja kaakkoispuolel-
la. Koko alueen pinta-ala on noin 90,5 km2 ja suurimpana vesistöalueena siihen sisältyy Kal-
lavesi. Lisäksi alueeseen kuuluu osia mm. Särkemänjärvestä, Ala-Kuhasesta, Suuri-
Ruotimosta sekä Tainavedestä. Suunnittelualueella on tämän lisäksi useita pienempiä järviä ja
lampia Ristiinantien varressa sekä Varpasen -Mäntyharjuntien pohjoispuolella.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
3
Yleiskaavatarkastelu kohdistuu pääsääntöisesti vesistöalueiden noin 200 metriä leveälle ran-
tavyöhykkeelle, jonka pinta-ala on noin 95 km2. Rantaviivaa suunnittelualueella on noin 120
kilometriä.
2.2 Suunnittelutilanne
2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja ra-
kennuslain 24 §:ssä. Lain 24 §:n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnas-
saan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista.
Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alu-
eidenkäyttötavoitteiden kannalta.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin ko-
konaisuuksiin:
- Toimiva aluerakenne
- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
- Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
- Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
- Helsingin seudun erityiskysymykset
- Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Helsingin seudun erityiskysymyksiä ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiä alueko-
konaisuuksia ei tässä yleiskaavassa tarkastella.
Yleiskaavoitustakin ohjaavat yleis- ja erityistavoitteet on tarkemmin esitelty esimerkiksi ympä-
ristöministeriön julkaisussa ”Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 5, Valtioneuvoston pää-
tös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista”.
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voi-
maan 1.3.2009. Tarkistettujen tavoitteiden mukaan alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on
hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmaston-
muutoksen vaikutuksiin on varauduttava ennalta. Tulvavaara-alueille ei uusien tavoitteiden
mukaan tule rakentaa.
2.2.2 Maakuntakaava
”Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-
alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
4
valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana.
Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa
suunnittelua. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaa-
vaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muas-sa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot.
Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liitto-
valtuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman.” (Ympäris-töministeriö, www.ymparisto.fi)
Etelä-Savon maakuntakaava, joka suunnittelualueella on voimassa, on vahvistettu ympäristö-
ministeriössä 4.10.2010. Vahvistuskäsittelyssä seutukaavatasolta jätettiin voimaan merkintä,
joka osoittaa vaihtoehtoista tai ohjeellista päärataa; Lahti-Mikkeli oikoratavaraus (pr 16.207).
Varaus ei osu nyt käsiteltävälle suunnittelualueelle. Ympäristöministeriö jätti maakuntakaavas-
ta vahvistamatta neljän vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän ja KHO on päätöksellään
19.8.2011 pitänyt ministeriön päätöksen voimassa. Nämä merkinnät eivät sijaitse Mäntyharjun
kunnan alueella.
Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu useita merkintöjä. Kaikki merkinnät eivät ulotu varsi-
naiselle suunnittelun kohteena olevalle rantavyöhykkeelle, mutta sijaitsevat joissakin tapauk-
sissa kaavan vaikutusalueella.
Maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat seuraavat aluevaraukset:
• Vihreän kullan kulttuuritie (rm 9.991)
• Seututie Mäntyharju-Ristiina (st 9.153)
• Seututie Multamäki-Varpanen-Mäntyharju (st 9.151)
• Muinaismuistokohde, Survaanniemi Uitonniemi ja Kapiasalmi (SM 9.762)
• Muinaismuistokohde, Itkonlahti (SM 9.752)
• Muinaismuistokohde, Taipaleenlahden varustukset (SM 9.761)
• Valtakunnallisesti arvokas pienvesi, Ruotimonoja (SL 9.443)
• Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde, Ruotimon kivisilta (ma 9.605)
• Maa-ainestenottoalue, Ala-Ruotimo (EO 9.313)
• Pohjavesialue, vedenhankintaan soveltuva, Kiermisaari (pv 9.273)
• Pohjavesialue, vedenhankinnan kannalta tärkeä, Majalampi (pv 9.270)
• Voimalinja, Särkemäki-Kieppi (z 9.377)
• Voimalinja, Visulahti-Otava-Mäntyharju (z 8.377)
• Voimalinja, Ristiina-Survaanniemi (z 15.375)
• Kallio- ja rakennuskiviainesten ottoalue, Kylmäoja (EO1 9.317)
• Maa- ja metsätalousvaltainen alue (kohde), jolla on erityisiä ympäristöarvoja, Iso ja Pie-ni Pajulampi (MY 9.953)
• Arvokas geologinen muodostelma, Salmijärven harju (ge 9.497)
• Melontareitti (ohjeellinen), Keisarinlähteen kierros (mlr 9.67)
• Virkistysalue, Puukonvuori (V 9.61)
• Veneväylä, Mäntyharjun venereitit (vv 9.201)
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
5
• Ohjeellinen laivaväylä, Mäntyharjun kanava (lv 9.200)
• Natura 2000-verkostoon kuuluva alue, Mäntyharjun Suursuo (nat 9.407)
• Luonnonsuojelualue, Mäntyharjun Suursuo (SL 9.430)
Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta suunnittelualueella
Etelä-Savon maakuntaliitto laatii parhaillaan vuonna 2010 vahvistetun maakuntakaavan täy-
dennystä, 1. vaihemaakuntakaavaa. Sen tavoitteena on selvittää tuulivoimapuistojen sijoittu-
misen yleiset edellytykset ja selvitysten perusteella osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaiten
soveltuvat tuulipuistoalueet. Kaavaehdotuksen mukaan nyt käsiteltävälle alueelle ei ulotu
maakuntakaavassa osoittavia tuulivoimala-alueita.
2.2.3 Yleiskaavat
Alueella ei ole voimassa yleiskaavoja, mutta suunnittelualue rajautuu Mäntyharjun puolella
Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaavaan (v. 2008), Varpasen yleiskaavaan (v.
2001) ja Vanosen rantaosayleiskaavaan (v.2008) ja Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleis-
kaavaan (v. 2002). Naapurikuntien yleiskaavoista suunnittelualueeseen rajoittuvat Ristiinan
(nyk. Mikkelin) puolella Kuomion alueen rantayleiskaava ja Suomenniemellä (nyk. Mikkelin)
Pienten vesistöjen rantaosayleiskaava.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
6
Maankäyttö- ja rakennuslain mukai-
nen kaavoituksen ohjausjärjestelmä
2.2.4 Ranta-asemakaavat
Alueella on voimassa 5 kpl ranta-asemakaavoja. Ranta-asemakaavat jäänevät pääosin voi-
maan suunnittelualueella myös yleiskaavan vahvistumisen jälkeen, poikkeuksena Survaan-
niemen ranta-asemakaava (v. 1994). Survaanniemen ranta-asemakaava sijaitsee pääosin
kunnan omistamalla maalla, jonka kumoamismahdollisuutta tutkitaan yleiskaavoituksen rinnal-
la. Muita alueen ranta-asemakaavoja ovat: Kuikkoniemen ranta-asemakaava (v. 1989), Riinin
ranta-asemakaava (v. 1988, muutos vireillä), Vannekiven ranta-asemakaava (v. 1992, muutos
v. 2008) ja Hyhmäjärvi - Petjärvi ranta-asemakaava (v. 2002).
2.2.5 Rakennusjärjestys
Mäntyharjun kunnan vuoden 2012 aikana uudistettu rakennusjärjestys on astunut voimaan
19.10.2012 ja sillä on kumottu entinen 3.5.2001 vahvistettu rakennusjärjestys.
Voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä määrätään rakentamisesta mm. seuraavaa:
5. Rakentaminen ranta-alueelle
5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeutuminen ympäristöön ranta-alueella
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusase-
maan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen
on sallittua. Säilytettävä puusto ja rakennuspaikan luonnonmukaisena hoidettavat alueet on
osoitettava rakennuslupahakemuksessa.
Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää siten, että maisemakuvan
luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee uuden
rantasaunan ja savusaunan etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
7
vähintään15 m ja muun korkeintaan 80 k-m2 rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäi-
syyden vähintään 20m, yli 80k-m2 rakennuksen etäisyyden vähintään 30m, yli 100 k-m2 ra-
kennuksen etäisyyden vähintään 40m ja asuinrakennuksen etäisyyden yli 40 metriä rantavii-
vasta.
Grillikatoksen tai vastaavan muun pienehkön rakennelman (<12m2) etäisyyden keskiveden-
korkeudenmukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 10 metriä ja rakennelmien on jäätävä
kasvillisuuden tai maaston suojaan.
Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden metrin pitkäaikaisen ylä-
vesipinnan (HW) yläpuolella. Mikäli ylävedenpinta ei ole tiedossa, on alimman lattiatason olta-
va vähintään 1,5 metriä pitkäaikaisen keskivedenpinnan (MW) yläpuolella.
Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3000
m2.
Ranta-alueella sijaitsevan uuden asuinrakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000
m2.
Alle kahden hehtaarin vesistöjen ranta-alueelle ei tule sijoittaa uudisrakennuksia.
Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto-
ja venepaikasta mantereella.
5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella
Lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 8% rakennuspaikan
pinta-alasta kuitenkin enintään 200 k-m2.
Lomarakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti:
• yhden yksiasuntoisen loma-asunnon • vierasmajan • rantasaunan • muita talousrakennuksia
Asuinrakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 10% rakennuspaikan
pinta-alasta kuitenkin enintään 350 k-m2.
• Asuinrakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti: • yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen ja vierasmajan
tai vaihtoehtoisesti yhden kaksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen asuinraken-nuksen
• rantasaunan • muita talousrakennuksia
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
8
Loma- ja asuinrakennuspaikan rakennusten lukumäärä saa olla korkeintaan viisi (5).
Kuitenkin olemassa olevalla alle 2000m2:n suuruisella rakennuspaikalla on olemassa oleva
rakennusoikeus.
Rakennusten etäisyyksistä teiden keskilinjasta on määrätty seuraavaa:
Valtateillä 5, 13 ja 15, etäisyys 150 metriä keskilinjasta
seututeillä 50 metriä keskilinjasta
yhdysteillä 20 metriä keskilinjasta
yksityisteillä 12 metriä keskilinjasta (yksityisteillä vähimmäisetäisyyksistä poikkeaminen vaatii
teknisen johtajan luvan)
Edellä mainittujen määräysten lisäksi on rakentamisessa tarpeen mukaan noudatettava myös
rakennusjärjestyksen muita määräyksiä.
2.2.6 Rakennuskielto
Alueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevia rakennuskieltoalueita.
2.2.7 Pohjakartta
Koko alueelta on käytettävissä maanmittauslaitoksen tuore maastotietokanta-aineisto säh-
köisine kiinteistöraja-aineistoineen, joita käytetään kaavoitustyön pohjana.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
9
3 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ
3.1 Asutus ja vapaa-ajanasutus sekä –rakentaminen
Suunnittelualueen rakennuskanta koostuu rakennus- ja huoneistorekisterin tiedoista inven-
toidun nykytilanteen mukaisesti siten, että olemassa olevia loma-asuntoja on alueella noin 220
kpl ja asuinrakennuksia noin 130 kpl. Lukemat sisältävät myös varsinaisen rantavyöhykkeen
ulkopuolelle jäävät rakennukset. Pääosa rakennuskannasta on rannan lähistöllä.
Alueella on matkailu- ja vuokrakäyttöön tarkoitettuja loma-asuntoja. Varsinaisia olemassa ole-
via, matkailualueeksi inventoituja kohteita alueella ei ole.
3.2 Maanomistus
Suunnittelualueen yksittäiset kiinteistöt ovat pääosin yksityisessä omistuksessa, mutta alueella
kiinteistöjä omistavat myös mm. metsäyhtiöt, osakeyhtiöt, yritykset ja yhdistykset. Lisäksi Män-
tyharjun kunnalla on alueella omistusta, esim. Survaanniemessä (Survaanniemen ranta-
asemakaava-alue), Vannekivessä ja Lyytikkälän suunnalla.
3.3 Elinkeinot ja palvelut
Alueella on jonkin verran matkailuyrityksiä ja mökkivuokrausta harjoittavia maatiloja. Mökki-
vuokraus on pääosin keskittynyt yksittäisiin mökkeihin ja varsinaista lomakylää alueella ei ole.
Alueen majoituskohteet tukeutuvat pääosin keskustan palveluihin, esim. kauppapalvelut löyty-
vät keskustasta. Kaava-alueelta löytyy kuitenkin hevosalan yritys Päivintalli ja Ruotimon Moot-
toriurheilukeskus.
3.4 Virkistys
Alueella on laajahko Mäntyharjun kunnan omistama ns. Puukonvuoren retkeily- ja virkistys-
alue, joka on saavutettavissa parhaiten vesiteitse. Alue sijaitsee Kallaveden rannalla ja nähtä-
vyytenä alueella on melko kookas hiidenkirnu sekä esihistorialliset kalliomaalaukset. Alueelle
on rakennettu mm. rantautumispaikat laitureineen sekä laavu. Alue on Mäntyharjun kunnan
400 –vuotisjuhlien yhteydessä tekemä lahjoitus jälkipolville.
Kallaveden rannalla on myös ns. Keisarinlähteeksi kutsuttava lähde, joka on saanut perimä-
tiedon mukaan nimensä siitä, että alueen raikasta vettä pulppuavalla lähteellä on aikoinaan
Keisari Aleksanteri I käynyt virkistäytymässä rajantarkistusmatkallaan vuonna 1803, jolloin
Venäjän raja kulki Kallavedellä (Lähde: Mäntyharjun reissupolku).
Keisarinlähteen sekä puukonvuoren retkeilyalueen tavoittaa helposti myös meloen. Lähde on
antanut nimensä Kallaveden kautta kulkevaan melontareitille, Keisarinlähteen kierrokselle. Se
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
10
kulkee Kallaveden, Ala-Kuhasen, Ylä-Kuhasen, Herajärven ja Tainaveden läpi ja sen varrella
on useampia rantautumispaikkoja.
3.5 Liikenne
Alueen liikenneverkko muodostuu alueen pohjoispuolella sijaitsevasta Mäntyharju-Ristiina-
seututiestä nro 420, siitä erkanevasta yhdystiestä Koljola nro 15106. Kallaveden eteläpuolella
kulkee Multamäki- Varpanen- Mäntyharju seututie nro 381. Alueen lounaiskulmaa halkoo yh-
dystie 4173 Varpanen- Laivolahti. Muuten alueen liikennöinti on pääosin hoidettu yksityistein.
Alueella järjestäytyneitä yksityisteitä on noin 25 kpl, joista osa merkittäviä käyttäjämäärältään
ja pituudeltaan. Järjestäytymättömiä tietä on alueella kymmeniä, mutta niistä suurin osa on
pääosin metsätalouskäytössä.
3.6 Lainsäädännön nojalla rauhoitetut elinympäristöt ja lajit
3.6.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki
Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on luoda alueiden käytössä ja rakentamises-
sa edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti
ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Tavoitteena on myös turvata osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laa-
tu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltä-
vinä olevissa asioissa.
3.6.2 Luonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneu-
den ja maiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tunte-
musta ja tutkimusta.
Rauhoitetut luonnontyypit
Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 29 §:ssä lue-
tellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilymi-
nen kyseisillä alueilla vaarantuu:
• luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt
• pähkinäpensaslehdot
• tervaleppäkorvet
• luonnontilaiset hiekkarannat
• merenrantaniityt
• puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit
• katajakedot
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
11
• lehdesniityt
• avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät
Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit
Uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista(*) säädetään luonnonsuojelulain 46 § ja 47 §
ja – asetuksen 21 § ja 22:ssä. Erityistä suojelua vaativat lajin säilymiselle tärkeän esiintymis-
paikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Luontodirektiivin lajit
EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettujen eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi
luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on
kielletty (luonnonsuojelulaki 49 § ja – asetuksen liite 5)
3.6.3 Vesilaki
Eräiden vesiluontotyyppien suojelu
Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taik-
ka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen
lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. (Vesilaki 2 luku 11§)
3.6.4 Metsälaki
Metsälain erityisbiotoopit
Metsälain (12.12.1996/1093) 10 §:ssä todetaan, että ”Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että
yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säi-
lymiselle turvataan.” Sen jälkeen luetellaan 7 metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen
tärkeää elinympäristöä:
• lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä
• pienten lampien välittömät lähiympäristöt
• ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin eteläpuolella olevat letot
• rehevät lehtolaikut
• pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla
• rotkot ja kurut
• jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät
• karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot,
vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat
Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 §:ssä.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
12
4 TAVOITTEET
4.1 Perusselvitykset ja inventoinnit tavoitteiden pohjana
Yleiskaavatyön yksi tärkeä työvaihe on kaavoitettavan alueen nykytilanteen selvittäminen. Ny-
kytilanteella tarkoitetaan mm. olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen edustavuutta, luonnon-
tilaa, kulttuuriympäristöä, maisemaa jne. Nykytilanneinventoinnin lisäksi tulee alueen suunnit-
telussa ottaa huomioon myös sellaisia arvoja, kohteita, olosuhteita ja muita suunnittelua oh-
jaavaa seikkaa, jotka selvitetään erikseen kaavatyötä varten. Selvitysten laatiminen perustuu
maankäyttö- ja rakennuslakiin. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan tavoiteasettelua tar-
kentaa juuri alueelle ominaispiirteiden huomioon ottamiseksi. Näiden olemassa olevien ”reu-
naehtojen” pohjalta voidaan asettaa alueen kaavoituksen tavoitteet.
Tavoitteissa määritellään yleiskaavan suunnitteluperiaatteet, miten maankäyttöä ohjataan
suunnittelualueella. Periaatteilla ja tavoitteilla määritellään rantavyöhykkeillä tapahtuvan loma-
rakentamisen lisäksi mm. miten luonto-olosuhteet, ympäristöarvot, virkistys, palvelut, elinkei-
not sekä muut tarpeet tullaan ottamaan huomioon suunnittelussa.
Inventointien ja maastokäyntien perusteella on ilmennyt, että alueen erityispiirteisiin kuuluvat
kallioiset ja jyrkät rannat, jotka tulevat vaikuttamaan rakennuspaikkojen sijoitteluun. Jyrkkyy-
den lisäksi vesistöjen kapeus vaikuttaa mitoituksen muodostumiseen ja myös sijoitteluun. Ve-
sistöjen kapeus yhdistettynä rannan jyrkkyyteen tuo haasteita uusien rakennuspaikkojen sijoit-
telulle. Alueen jylhät kalliot ovat alueen maisemallisia kiintopisteitä. Näiden korkeiden maise-
makohteiden alueella muodostuvaa rakennusoikeutta tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa
muualle.
Yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyt-
tötavoitteet, lainsäädäntö, maankuntakaavan varaukset, suojeluohjelmat ja –päätökset, sekä
vahvistetut ranta-asemakaavat.
4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 26.11.2001. Päivitetyt
tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Kaikissa 1.1.2002 jälkeen hyväksyttävissä kaavoissa
ja valtion viranomaisten tekemissä päätöksissä tavoitteet on otettava huomioon.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin ko-
konaisuuksiin:
• Toimiva aluerakenne • Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Kulttuuri- ja luonnonperintö. virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Helsingin seudun erityiskysymykset
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
13
• Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet
ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia lin-
jauksia (koskee yleispiirteistä kaavoitusta). Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueiden-
käytön suunnittelua koskevia velvoitteita (koskee kaikkea kaavoitusta, ellei kohdennettu vain
tiettyyn kaavatasoon), lähde: Ympäristöministeriö Matti Laitio 12.2.2009, ppt-esitys.
4.2.1 Toimiva aluerakenne
Yleistavoitteet
Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kil-
pailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin
olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon
voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perus-
tuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin
perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua,
maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkos-
toa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kau-
punkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin.
Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston
kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään aluei-
denkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoi-
minnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon ha-
ja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia
pysyviä asukkaita.
Erityistavoitteet
Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on selvitettävä ne alue- ja
yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään
ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä.
Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki-
ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet.
Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä ky-
läverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden
hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista se-
kä ympäristöarvojen säilymistä.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
14
Maakunnan suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä ja edistettävä alueiden-
käytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntaraken-
teen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittami-
seen.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tar-
peet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille,
varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvo-
jen asettamat vaatimukset.
4.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Yleistavoitteet
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaa-
lista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä
eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön
laatua.
Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien
saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilö-
autoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliiken-
teen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.
Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoimin-
nalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen.
Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa ole-
van yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntora-
kentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle.
Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa
oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina
palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.
Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja
riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
15
Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja
poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä
luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Erityistavoitteet
Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maa-
kunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taaja-
ma- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.
Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä-
mistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmis-
tettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä
edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta
edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden
sijoittuminen.
Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tar-
jolla riittävästi tonttimaata.
Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alu-
eita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suur-
yksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos
tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on
kestävän kehityksen mukaista.
Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan
toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä
infrastruktuuria.
Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämis-
tä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava
siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä
edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet
ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamis-
ta ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve ja vaikutusselvityk-
siin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kes-
tävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaa-
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
16
vat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille,
joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä.
Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taa-
jamatulviin.
Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille
herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aihe-
uttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat
on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta
herkistä alueista.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus
suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhty-
mistä kaavan toteuttamistoimiin.
Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa hait-
taa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle
herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.
Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin
kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituk-
senmukaisesti, tarvittaessa ylimaakunnallisena yhteistyönä.
Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja
kaukolämmön käyttöedellytyksiä.
Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti
ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön
suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.
4.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Yleistavoitteet
Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden
alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien
alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden se-
kä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
17
Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua paran-
tamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden
ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä
niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäy-
tössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.
Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan
luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa
otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.
Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
Erityistavoitteet
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja
luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan
huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava
valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on
sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta
merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä alueko-
konaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäy-
tön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt.
Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittä-
vien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja
yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden
muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla.
Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä va-
paa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuk-
sia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön
suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alu-
eet.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
18
Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että tur-
vataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyi-
syys.
Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden ku-
lutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutar-
peet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään
alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon.
Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.
Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava
riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja sovel-
tuvat vedenhankintaan.
Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava
yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luon-
nontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton
vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon mo-
nimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asetta-
mat vaatimukset.
Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyt-
töön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.
4.2.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Yleistavoitteet
Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikenne-
muodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjes-
telmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvet-
ta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityis-
tä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia päälii-
kenneyhteyksiä ja -verkostoja.
Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien
energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Erityistavoitteet
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
19
Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen,
maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti mer-
kittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.
Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä
Helsinki–Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita
valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. Alueidenkäytön suunnittelussa on lisäksi turvattava vesi-
liikenteen yhteysmahdollisuudet Saimaan vesistöstä Suomenlahteen. Alueidenkäytön suunnit-
telussa on osoitettava sijaintipaikka Helsingin seudun lentokentälle tätä koskeviin selvityksiin
ja vaikutusarviointeihin perustuen.
Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytyk-
set julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön
suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matka-
keskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa
on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä.
Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen
liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoi-
tukset. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä tulee ottaa huo-
mioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen
nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä
sotilasilmailun tarpeet.
Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet
hyödyntämällä rakennelmien yhteiskäyttöä ja edistämällä maankäytön tehokkuutta. Teleliiken-
teen mastojen sijoittumisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemallisten arvojen säilyt-
tämiseen.
Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava
huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten,
että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tar-
peelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet.
Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.
Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialai-
tosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa.
Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat
alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
20
Alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet sekä va-
rauduttava ydinjätteen loppusijoitukseen.
Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasu- ja öljy-
putkien linjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan.
Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön
suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyt-
tö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuuri-
kohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet.
4.2.5 Helsingin seudun erityiskysymykset
Suunnittelualueella ei ole tarpeen ottaa huomioon Helsingin seudun erityiskysymyksiä
4.2.6 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Yleistavoitteet
Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen
säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Sa-
malla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät.
Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoi-
sesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaami-
seksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäris-
töjen säilymistä ehyinä.
Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko, väli- ja
ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säi-
lymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaris-
tomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen ra-
kentamattomien alueiden säilyminen.
Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset
vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suis-
toalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Raken-
tamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen
alueellinen edustavuus.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
21
Saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäis-
kansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elin-
keinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alu-
eidenkäytölliset edellytykset.
Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä
rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön eri-
tyispiirteet säilyvät.
Suunnittelualueella ei ole tarpeen ottaa huomioon luonto- ja kulttuuriympäristöinä eri-
tyisiä aluekokonaisuuksia. Suunnittelualue ei kuulu Vuoksen vesistöalueeseen, vaikka-
kin sijaitsee lähellä sitä.
4.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki
1 § Lain yleinen tavoite
Maankäyttö- ja rakennuslain yleisenä tavoitteena on luoda alueiden käytössä ja rakentamises-
sa edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti
ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
4 § Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä
Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaa-
voja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoite-
taan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen.
5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vai-
kutusten arviointiin perustuen edistää:
1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten,
vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdys-
kuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä;
3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuu-
den ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäi-
semistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää raken-
tamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;
10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityi-
sesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
22
9 § Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin
Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeelli-
sessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympä-
ristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaiku-
tukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olen-
naisia vaikutuksia.
39 § Yleiskaavan sisältövaatimukset
Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä sääde-
tään.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudelli-
suus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3)
asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkolii-
kenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjes-
tämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuu-
det turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;
6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) ra-
kennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltu-
vien alueiden riittävyys.
Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
4.4 Luonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnon-
kauneuden ja maiseman säilyttämistä ja tukea kestävänkäytön periaatetta sekä edistää luon-
non tuntemusta ja tutkimusta.
Lain tarkoitus on myös säilyttää suojeltavia luontotyyppejä (§29) sekä lintu- ja luontodirektiivin
(§64) mukaisia lajeja ja kohteita Natura 2000 –verkoston esityksen mukaisesti.
Luonnonsuojelulain lisäksi metsälain ja vesilain säädökset tulee huomioida kaavaa laadittaes-
sa.
4.5 Inventointitiedot
Rakennetun ympäristön eli olemassa olevan rakennuskannan, palvelujen, liikenneyhteyksien
jne. inventointi antaa suuntaviivat mille alueille uuttaa asutusta ja loma-asutusta tulee pyrkiä
pääasiallisesti lisäämään. Inventointi antaa myös suuntaviivoja virkistysalueiden tarpeiden
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
23
määrittämiseen. Olemassa olevan rakennuskannan inventointi ja sijoittuminen kantatiloittain
antaa pohjatiedot myös mitoituslaskennalle. Luonnonympäristön ja arkeologisen ympäristön
inventointi antaa myös lisäarvonsa uuden rakennuskannan sijoittumiselle. Myös alueelle teh-
tävä meluselvitys tulee ottaa huomioon uuden rakennuskannan sijoittumisessa.
4.6 Yleiset tavoitteet
Kaavalle asetettavien tavoitteiden tarkoitus on ohjata ja määritellä pääasiassa rantavyöhyk-
keelle sijoittuva rantarakentamisen loma-asutuksen ja jossain määrin myös ympärivuotisen
asumisen ja alueen elinkeinojen osalta. Lisäksi tavoitteissa otetaan huomioon luonnonarvot
sekä mahdolliset suojeltavat kohteet, yleiset tarpeet ja virkistyksen tarvitsema maankäyttö ot-
taen huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset.
Yleiskaava tulee jatkossa ohjaamaan rakentamista suoraan ilman poikkeamislupamenettelyä
mikä selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä. Yleiskaavan mukaiseen rantarakentamiseen
rakennusluvat voidaan pääsääntöisesti myöntää yleiskaavan perusteella. Poikkeamislupia
kaavan mukaiseen rakentamiseen ei käytännössä tällä kaava-alueella tarvita kaavan valmis-
tuttua. Mikäli yleiskaava-alueella esitetään tiiviimpää rakentamista esim. matkailu- ja mökkiky-
lärakentamiseen, toteuttaminen edellyttää yleensä yleiskaavaa tarkempia suunnitelmia.
Yleiskaavalla tuetaan myös kyläkeskusten ja niiden yhteyteen sijoittuvan pysyvän asumisen
kehittämistä alueella. Myös maa- ja metsätalouden sekä siihen liittyvien liitännäiselinkeinojen
säilymistä tuetaan. Myös liikenne ja virkistystarpeet huomioidaan.
Yleiskaavaa laaditaan yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Kaikkien osa-
puolten näkemykset käsitellään ja kaavalla pyritään kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin
tyydyttävään lopputulokseen, kaavan tavoitteita ja ympäristö- sekä virkistysarvoja unohtamat-
ta.
Yleiskaavalla pyritään turvaamaan alueen luonnon monimuotoisuus ja erityiset luonnonarvot
siten, että myös jälkipolvilla olisi niistä tulevaisuudessa mahdollisuus nauttia.
4.7 Aluekohtaiset tavoitteet
4.7.1 Rantarakentaminen
Rakentaminen katsotaan pääsääntöisesti rantarakentamiseksi, kun sen etäisyys rantaviivasta
on enimmillään noin 200 metriä. Alle 200 metrin päässä rantaviivasta oleva rantaan rajoittu-
mattoman tilan tai alueen vaikutus rakennusoikeuden määrään harkitaan tapauskohtaisesti.
Rantarakentamisen määräykset (rakennuspaikan koko, rantaviivan pituus, etäisyys rannasta,
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
24
jne) johdetaan Mäntyharjun kunnan uusitusta rakennusjärjestyksestä, joka on tullut voimaan
vuoden 2012 lopulla.
Rakennuspaikan soveltuvuudesta rakentamiseen sovelletaan rakennusjärjestyksen lisäksi
maankäyttö –ja rakennuslain 116 §.
4.7.2 Kyläalueet ja vakituinen asutus
Ympärivuotinen asutus keskittyy kyläalueiden yhteyteen, jotka sijaitsevat rantavyöhykealuei-
den läheisyydessä, näistä lähimpänä rantavyöhykettä on Lyytikkälän kylä. Kyläalueilla maan-
käyttötarpeita saattaa ulottua myös rantavyöhykkeelle, tosin esim. Lyytikkälän kylässä kylän
edustan ranta-alue on rakentamisen johdosta melko sulkeutunut, jolloin maankäytön suhteen
paljon pelivaraa ei jatkossa ole.
Kylien virkistystarpeet ovat olleet jo ennen kaavan laatimista esillä ja esimerkiksi ns. kylänran-
tojen löytäminen kylien lähialueelta on osoittautunut maanomistajien toivelistalla korkealle. Ky-
lärantojen löytäminen yksityisten maanomistajien pääosin omistamilta rannoilta on osoittautu-
nut melko hankalaksi. Kylärantojen osoittaminen kaavassakin tulisi lähtökohtaisesti perustua
vapaaehtoisiin sopimuksiin.
Ympärivuotinen ja vakituinen asutus on kylien lisäksi sijoittunut jonkin verran hajanaisesti
myös rannoille. Lisäksi kaava-alueella melko paljon asutusta on sijoittunut suurempien liiken-
neväylien ja maanteiden, erityisesti Ristiinantien varteen.
Pysyvän asumisen osalta tavoitteena on ohjata sitä olemassa olevan asutuksen läheisyy-
teen, kyläalueiden yhteyteen ja muille palveluja tukeville alueille. Pysyvää asutusta voidaan
tukea myös osoittamalla yleiskaavaan kyläaluetta, jota rajataan osoitettavaksi jo olemassa
oleviin kyliin tai asutuskeskittymiin. Ranta-alueella pysyvää asutusta ohjaavat määräykset joh-
detaan pitkälti rakennusjärjestyksen määräyksistä.
Pysyvän asutuksen erityisiä painopistealueita yleiskaavassa ovat:
- Lyytikkälän kylä ja sen ympäristö
- Ollikkalan asutuskeskittymän alue
- Ristiinantien varsi
- Varpasentien varsi
Uusia asuinrakennuspaikkoja sekä palveluja suositaan ensisijaisesti näillä alueilla jo olemassa
olevien asuinrakennusten, palvelujen ja teiden läheisyyteen. Rakennuspaikan rakentamista
tullaan kaavassa ohjaamaan kunnan 2012 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen pohjalta.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
25
Olemassa olevat asuinrakennuspaikat osoitetaan lähtökohtaisesti kaavassakin asuinraken-
nuspaikkoina päärakennuksen käyttötarkoituksen mukaisesti.
4.7.3 Vapaa-ajanasutus
Rantaosayleiskaavalla määritellään rantavyöhykkeellä tapahtuvan rakentamisen kokonais-
määrä ja sijainti. Pääasiassa rakentaminen tulee olemaan vapaa-ajan rakentamista eli loma-
rakentamista.
Loma-asutuksen osalta tavoitteina ovat maanomistajien rakennusoikeuden turvaaminen ja sen
osoittaminen mahdollisimman tasapuolisesti maaomistajien kesken niin, etteivät ympäristö- ja
/tai muiden arvojen säilyminen vaarannu. Uudisrakentaminen keskitetään mannerrannoille
mahdollisuuksien mukaan.
Uutta loma-asutusta ohjataan ensisijaisesti ryhmiin, mikäli se rakennettavuuden ja muiden te-
kijöiden puolesta onnistuu. Myös olemassa olevien rakennuspaikkojen kanssa samaan ryh-
mään voidaan uutta loma-asutusta osoittaa. Ryhmiin sijoittaminen takaa yhtenäisen vapaan
rantaviivan säilymisen alueella, ja vapaita rantoja voidaan tällöin loma-asutuksen häiriintymät-
tä käyttää jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistäytymiseen. Tämä edistää myös luonnon
monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi tien tekeminen ryhmiin sijoitetuille lomarakennuspaikoil-
le on kustannustehokkaampaa ja säilyttää metsäluontoa.
Loma-asunto- tai matkailualueiden osalta suositellaan ranta-asemakaavan laatimista, muussa
tapauksessa on käytettävä yksittäisiä erillisiä rakennuspaikkoja. Rantayleiskaavan perusteella
voidaan suoria rakennuslupia myöntää useimmiten vain vakituisen ja loma-asumisen yksiköil-
le, ei matkailualueille eli useamman yksikön muodostamalle kokonaisuudelle.
Avoimet ranta-alueet, kapeat niemet ja kannakset sekä salmet jätetään mahdollisuuksien mu-
kaan maisemallisten seikkojen takia rakentamisen ulkopuolelle. Kapeilla vesistönosilla tämä
seikka on erityisen tärkeä ottaa huomioon jo veneilyn, kalastuksen ja mökkeilyn yhteensovit-
tamisen vuoksi. Pienten lampien osalta tulee erityisesti harkita soveltuvuus rakentamiseen.
Alueen vahvistetut ranta-asemakaavat pyritään ottamaan sellaisenaan huomioon, poikkeuk-
sena kunnan omistaman Survaanniemen ranta-asemakaavan osalta. Survaanniemen ranta-
asemakaava tullaan toteutumattomana kumoamaan yleiskaavatyön yhteydessä ja alue suun-
nitellaan yleiskaavalla.
Alueella jo rakennetut loma-asunnot otetaan huomioon ns. vanhoina olemassa olevina raken-
nuspaikkoina, mikäli ne rakennettavuudeltaan ja kokonsa puolesta siihen edelleen soveltuvat.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
26
4.7.4 Matkailu, palvelut ja elinkeino
Julkiset ja yksityiset palvelut
Kyläalueiden elinkeinoja tuetaan, olemassa olevien palvelujen säilymistä edistetään maan-
käyttöratkaisuilla. Tavoitteena on myös mahdollisen uusien elinkeinojen tukeminen.
Matkailu
Matkailupalvelujen ja erityisesti maatilamatkailun ylläpitäminen ja kehittäminen ovat yleiskaa-
van yksi tavoite. Maanomistajien ja yrittäjien tulevaisuuden suunnitelmia kannustetaan pohti-
maan kaavoituksen aikana, jotta tietyt kaavalliset valmiudet palvelujen kehittämiseen olisi jat-
kossa huomioitu. Alueelle soveltuvat parhaiten pienet palveluyksiköt, joiden palvelutarjonta tu-
kisi koko kunnan matkailupalvelujen kehittämistä.
Alueella on olemassa merkittävä virkistysaluekokonaisuus, Puukonvuori, joka on kunnan
omistuksessa. Alueeseen tukeutuvia palveluja voi olla koko Kallaveden vesistön alueella, sillä
parhaiten alueelle pääsee vesiteitse.
Kalastus
Perinteiset ja edelleen käytössä olevat nuotta-apajapaikat voidaan osoittaa kaavassa ohjeelli-
sella apajapaikka-merkinnällä, mikäli osakaskunta niin haluaa. Apajapaikkojen viereiset ranta-
alueet pyritään mahdollisuuksien mukaan pitämään rakentamattomina tai muulta toiminnalli-
selta maankäytöltä vapaana.
Virkistyskalastuksen tarvitsemat rantautumispaikat ja mahdolliset venevalkamatarpeet ja muut
kehittämistarpeet pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon kaavoituksessa.
Maa- ja metsätalous
Metsänhoito kaavassa osoitetuilla maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla tulisi perustua Metsä-
keskus Tapion antamiin hyvän metsänhoidon suosituksiin. Maa- ja metsätalouden harjoittami-
sen edellytyksiä ei tulisi muulla maankäytöllä tarpeettomasti vaikeuttaa, mutta rantametsien
käyttöön ja hoitoon tulisi maanomistajien kiinnittää erityistä huomiota. Niiden hoidossa tulisi ot-
taa huomioon erityisesti rantametsiä koskevat ohjeet.
Muut elinkeinot
Alueella ja lähialueella erityisesti olemassa olevien elinkeinojen säilymistä ja kehittämistä tulee
kaavalla tukea. Uusien merkittävien teollisuustoimintojen sijoittumista ranta-alueelle vältetään,
mutta olemassa olevien toimintojen ja pienyrittäjyyden edellytyksiä pyritään kaavaratkaisuilla
tukemaan.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
27
4.7.5 Virkistys ja liikenne
Rantojen virkistyskäyttö ja muut yleiset tarpeet turvataan osoittamalla aluevaraukset virkistyk-
seen erityisesti soveltuvalle alueelle. Yleinen virkistyskäyttö ohjataan alueille, joilla se ei vaa-
ranna luonnosarvoja. Virkistysalueiksi osoitetuilla alueilla tulisi olla mahdollisuus rakentaa riit-
tävä palveluvarustus, ottaen huomioon virkistäytymisen tarkoitus. Venelaiturit ja rantautumis-
paikat ovat erityisasemassa alueella.
Virkistyskäytön kannalta merkittäviltä alueilta pyritään rakennusoikeus siirtämään saman
maanomistajan rakentamiseen soveltuvalle alueelle.
Virkistysalueena (VR) tulisi yleiskaavassa varata seuraavat kohteet:
Puukonvuoren retkeilyalue
Virkistyskohteena (vr) tulisi yleiskaavassa varata seuraavat kohteet:
Keisarilähde
Maantiet, vesiväylät ja venevalkamat
Uusia yleisten teiden tieyhteystarpeita tai tiehankkeita ei alueelle ole suunnitteilla.
Olemassa olevia tieliittymiä yleisille teille tulee ensisijaisesti hyödyntää. Mikäli uusia liittymiä
yleisille teille tarvitaan, tulee niille saada elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-
keskus) lupa viimeistään rakentamisvaiheessa. Kaavan laadinnan aikana ELY-keskusten lii-
kenne- ja infrastruktuuri vastuualueelle annetaan mahdollisuus lausunnon antamiseen tiestöön
ja liittymiin liittyvissä asioissa.
Mikäli uutta rakennusoikeutta sijoitetaan saariin joihin ei ole tieyhteyttä, on omistajalla velvolli-
suus järjestää kulkuyhteyden tarvitsema venepaikka mantereelta. Rakennuslupahakemuksen
yhteydessä tulee rakentajan antaa selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta mantereella.
Kallaveden alueella kulkee merkitty venereitti, joka jatkuu Kallaveden pohjoisosasta Pyhäve-
den puolelle. Pyhäveden kautta on mahdollisuus Pyhäkosken sulkua käyttämällä veneillä kohti
Kymenlaaksoa Sarkaveden kautta. Venereittiä ylläpitää ja väylämerkeistä vastaa Etelä-Savon
elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Venereiteillä on aikoinaan harjoitettu uittotoimintaa, jo-
ka on sittemmin hiipunut. Nykyisin venereittien pääkäyttäjäkunta on ns. virkistysveneilijät.
Kallaveden vesistössä on Etelä-Savon maakuntakaavassa osoitettu ohjeellinen varaus uuden
laivaväylän perustamiseksi. Laivaväylän on toteutuessaan tämän hetkisten suunnitelmien ja
maakuntakaavan mukaan tarkoitus yhdistyä Saimalla kulkevaan syväväylään Mikkelin Ristii-
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
28
nan Pellosniemelle. Uusi väylä jatkuisi toteutuessaan myös Päijät-Hämeen puolelle yhdistäen
lopulta Saimaan ja Päijänteen. Laivaväylän varaus otetaan maakuntakaavan mukaisesti huo-
mioon Kallaveden kaavaa laadittaessa.
Venevalkamia tai ns. kylärantojen tarpeissa tulee ottaa huomioon maapohjan omistajan mieli-
pide. Ensisijaisesti venevalkamien osoittaminen kaavassa tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.
Venevalkamien osoittaminen yleiskaavassa ei anna vielä oikeutta käyttää venevalkamaa au-
tomaattisesti, vaan käyttöön on oltava maanomistajan lupa taikka yksityistielain tai kalastuslain
mukaisen oikeuden perustamista.
Yleisiä venevalkamapaikkoja voidaan osoittaa kunnan omistamalle maa-alueelle.
Yleisiä venevalkamavarauksia LV ehdotetaan:
Survaanniemen alue
Lyytikkälän kylän itäpuoli, Riistapolku
Venevalkamia (LV-1), joissa veneenpito tarvitsee toimituksella perustetun oikeuden taikka
maanomistajan luvan, ehdotetaan:
Laanalahti
Rantautumispaikkoja ehdotetaan:
Puukonvuoren retkeilyalue
Keisarinlähde
Muut reitit
Moottorikelkkaurat (maakuntakaavan yhteystarve Mikkelin Suomenniemelle)
4.7.6 Vesistö ja tekninen huolto
Yleiskaavaratkaisuissa tulee ottaa huomioon vesistöjen ekologinen tila ja kuormitus. Kuormi-
tukseen vaikuttaa loma-asutuksen määrä ja jätevesien käsittelystä annetut määräykset. Ran-
ta-asutuksen jätevedet tulee hoitaa siten, ettei niistä aiheudu vesistön pilaantumista eikä ter-
veydellisiä haittoja.
Yksi yleiskaavan tavoitteista on suunnittelualueen vedenlaadun ennallaan pysyminen. Pahim-
pia uhkatekijöitä voivat olla maa- ja metsätalouden aiheuttamat hajakuormitukset, taajaman ja
kyläkeskusten jätevedet, suunnittelematon loma-asutus ja maatalouden päästöt kuormittavat
vesistöjä.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
29
Vesistön suojelua voidaan turvata rantarakentamisen suunnittelulla, jossa tärkeässä asemas-
sa ovat vesistökohtaiset mitoitukset, jotka pyritään määrittelemään sellaisiksi, että vesistö pys-
tyy kantokyvyltään kyseisen määrän sietämään. Suojelua voidaan turvata myös erilaisten
maankäytön toimintojen sijoittamisella sekä rantametsien hoidon, vesakontorjuntakeinojen,
hakkuiden ja ojitusten, karjanhoidon ja lannoituksen käytön suosituksilla ranta-alueilla.
4.8 Rakennetun ympäristön erityispiirteet
4.8.1 Kulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristön kannalta merkittävimmät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt sekä koh-
teet on lueteltu seuraavassa luettelossa. Luettelossa kohteen perässä on mainittu myös tieto-
lähde, johon luetteloidun kohteen tiedot perustuvat.
Numero Kohde Lähde Kohdenro lähteessä
1
Matkailutie (osa pidempää reittiä); Ristiinantie
”Vihreän kullan kulttuuritie”
MK
ei numeroa
2 Ruotimon kivisilta
MK,
MKYS ma 9.605, 50
3 Karilammin niitty ja rantaniitty MKYS 33
4 Lyytikkälän kyläkokonaisuus MKYS 36
5 Halla-ahon kyläkokonaisuus MKYS 45
6 Ruotimon myllyn alue, Ollikkala MKYS 49
7 Heikkilän metsälaidun ja aho, Särkemäki MKYS 51
Lähteiden lyhennykset:
MKYS= Mäntyharjun kulttuuriympäristöselvitys/ Mustonen T.
MK= Etelä-Savon maakuntakaava
4.8.2 Arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja kohteet
Historiallisesti merkittävät rakennukset, rakennusryhmät ja rakenteet otetaan yleiskaavassa
huomioon ja tarvittaessa niille osoitetaan rakennuksen arvon mukainen merkintä. Kohteet on
inventoitu pääasiassa Mäntyharjun kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä ja niistä on ole-
massa kohdekohtaiset inventointikortit.
Arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja rakenteet on luetteloitu alla olevassa luettelossa.
Luettelossa kohteen perässä on in mainittu myös tietolähde, johon luettelon kohteen tiedot pe-
rustuvat. Osa takamaan kohteista saattaa jäädä kokonaan varsinaisen kaavan ulkopuolelle.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
30
Numero Kohde Lähde Kohdenro lähteessä
1 Rajakivi, Lyytikkälä MKYS 35
2 Luukontien peltoaukea, rak.ryhmä, Ollikkala MKYS 42
3 Ollikkalan entinen koulu ja Päivärinne MKYS 43
4 Pulkan ja Metsälän torpat, Ollikkala MKYS 44
5 Vitikkamäen talouskeskus, Särkimäki MKYS 48
Lähteiden lyhennykset:
MKYS= Mäntyharjun kulttuuriympäristöselvitys 1998/ Etelä-Savon ympäristökeskMustonen T.
MK= Etelä-Savon maakuntakaava
4.8.3 Muinaisjäännökset
Kiinteät muinaisjäännökset otetaan huomioon kaavoituksessa rakentamisen ja muun maan-
käytön sijoittamisessa, ja ne osoitetaan muinaismuistolain mukaan säilytettäviksi kohteiksi tai
alueiksi (SM, sm). Muinaismuistojen kartoittamiseksi on järjestetty muinaismuistoinventointi
keväälle 2013, jonka tulokset on ollut saatavissa syksyllä 2013. Tehdyn inventoinnin perus-
teella löytyvien ja jo tiedossa olevat muinaismuistokohteet osoitetaan kaavakartalle. Muinais-
muistoselvitys on kokonaisuudessaan tämän perusselvitys- ja tavoiteraportin liitteenä.
Alla olevassa luettelossa on listattu inventoinnissa 2013 olevat, alueella tunnetut ja uudet
mahdolliset muinaismuistot, 1. maailmansodan varustukset sekä muut löydöt. Muiden löytöjen
osalta voidaan harkita kaavakartalla osoittavaksi myös muu merkintä kuin SM tai sm.
Luettelon numerointi viittaa kaavoitettavan alueen muinaismuistoselvityksessä 2013 määritel-
tyyn numerointiin. Liitteenä olevasta muinaismuistoselvityksestä sivulta 4 lähtien löytyy yleis-
kartat, jossa on myös esitetty kohdenumerointi alla olevan taulukon mukaisesti.
Numero Kohde määrittely
47 Survaanniemi, Uitonniemi; puolustusvarustukset 1.ms. varustukset
46 Survaanniemi, Kapiasalmi; puolustusvarustukset 1.ms. varustukset
44 Survaanlahti 1; puolustusvarustukset 1.ms. varustukset
45 Survaanlahti 2; puolustusvarustukset 1.ms. varustukset
43 Honkataipale Taipaleenlahti 1.ms. varustukset
3 Itkonlahti muinaisjäännös
28 Halenneenvuori muinaisjäännös
30 Survaanlahti N muinaisjäännös
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
31
31 Ylä-Salmijärvi muinaisjäännös
32 Suurijärvi muinaisjäännös
33 Pönniö muinaisjäännös
34 Haapalampi muinaisjäännös
48 Vannekivi muinaisjäännös
29 Kierlammet muu kohde
35 Haapasaari S muu kohde
36 Haapasaari N muu kohde
37 Pitkälahti 1 muu kohde
38 Pitkälahti 2 muu kohde
39 Vuorela muu kohde
40 Lotinjoki W muu kohde
41 Ruotimonkoski muu kohde
42 Ruotimon silta muu kohde
Muinaismuistoselvityksen yhteenvetona on esitetty seuraavaa (lainaus muinaismuistoselvityk-
sen raportista 2013, t. Jussila, t. Sepänmaa): Alueelta tunnettiin ennestään kaksi kalliomaala-
uskohdetta (nro 3 ja 28), yksi röykkiökohde (nro 29), sekä 1. ms varustuksia jaettuna viideksi
kohteeksi (43-47). Aivan lähialueelta tunnettiin kaksi esihistoriallista asuinpaikkaa. Inventoin-
nissa havaittiin yksi esihistoriallinen asuinpaikka, kaksi 1700-l rajamerkkiä, hiilimiilu ja terva-
hauta. Lisäksi havaittiin kolme autioitunutta 1800-l lopulla asutettua talonpaikkaa sekä kol-
messa kohteessa metsittyneet viljelyrauniokeskittymät, joissa ei havaittu rakennuksen jääntei-
tä. Näitä ei nyt luokiteltu muinaisjäännöksiksi.
4.9 Luonnonympäristö ja luonnonsuojelu
4.9.1 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus
Suunnittelualueella on luonnon ja maisemansuojelun kannalta tärkeitä kohteita, jotka vaativat
suojelutoimenpiteitä. Luonnon monimuotoisuuden, ympäristön ja maisemakohteiden säilyttä-
miseksi varataan riittävät alueet, joilla voidaan turvata valtakunnallisten ja seudullisten ohjel-
mien sekä luontoinventoinnin osoittamat tarpeet. Luonnonsuojelulain perusteella perustettujen
sekä maakuntakaavan suojeluvarausten sekä muinaismuistolain lisäksi suunnittelualueella on
myös perusselvitystyön yhteydessä kartoitettuja arvokkaita alueita. Perusselvityksissä todetut
merkittävät alueet tulisi osoittaa luonnonsuojelualueiksi ja uutta rakennusoikeutta näille alueille
ei tule osoittaa. Myös luonnonympäristöltään paikallisesti arvokkaat alueet tulee huomioida ja
niiden alueelta on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä siirtämään rakennusoikeus muualle vä-
hemmän arvokkaalle alueelle.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
32
Alueen luonto- ja maisemaselvityksen perusteella sekä maakuntakaavan perusteella luokitellut
luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta huomiota vaativat kohteet on esitetty
selkeyden vuoksi erillisellä karttaliitteellä luonto- ja maisemaselvityksen ohessa (ks. liite).
4.9.2 Maisemanhoito ja maisemallisesti arvokkaat kohteet
Myös muut kuin varsinaiset perustettavat luonnonsuojelualueet voivat vaatia kaavallista huo-
miointia. Tällaisia kohteita alueella on erityisesti maiseman kannalta arvokkailla kalliopaljastu-
ma-alueilla, jotka toimivat maisemallisina kiintopisteinä. Näiden osalta varsinainen suojelu ei
ole tarpeen, koska kallioalueet sijaitsevat vesistön ääressä, jossa niiden louhiminen on maa-
aineslain perusteella kielletty. Näiden maisemallisten kiintopisteiden alueille ei tulisi osoittaa
uutta rakennusoikeutta, mikäli se on mahdollista siirtää jonnekin muualle. Useassa tapaukses-
sa nämä alueet ovat sellaisia, ettei niille rakentaminen ole rakennusteknisesti mahdollista tai
taloudellisesti järkevää. Nämä erityisen tärkeät maisemakohteet tullaan osoittamaan kaa-
vakartalla, ja joitakin vähämerkityksellisimpiä kohteita voidaan varsinaisessa kaavarat-
kaisussa jättää harkinnan perusteella osoittamatta.
Metsänkorjuussa tulee noudattaa Metsäkeskus Tapion antamia metsänhoito-ohjeita ja ranta-
alueilla rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia. Maisemallisesti arvokkailla alueilla oh-
jeisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Rantarakentamisessa maiseman kannalta erityisellä alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota
maisemaan soveltumiseen. Maiseman kannalta tärkeillä alueilla ensisijainen tavoite on pyrkiä
siirtämään rakennusoikeus saman maaomistajan muulle, paremmin rakentamiseen soveltuval-
le alueelle.
Alueen luonto- ja maisemaselvityksen perusteella inventoidut maisemalliset kohteet on esitetty
selkeyden vuoksi erillisellä karttaliitteellä luonto- ja maisemaselvityksen ohessa (ks. liite).
4.10 Mitoitusperiaatteet
Yleistä
Rantayleiskaavoitustyön keskeisenä tavoitteena on kaikille maanomistajille tasapuolisen ran-
tarakennusoikeuden määrittäminen ja turvaaminen kertaalleen koko suunnittelualueella yhtei-
sesti hyväksyttyjen mitoitusperusteiden ja muun tavoiteasettelun mukaisesti.
Mitoitusperusteilla tarkoitetaan niitä periaatteita, joiden mukaan tila- ja maanomistajakohtainen
rakennusoikeus lasketaan. Perusteet on tarkoitettu ohjeiksi, joiden avulla pyritään edistämään
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
33
johdonmukaista, luonnonolot, asutus ja elinkeinot huomioonottavaa suunnittelua sekä maan-
omistajien tasavertaista kohtelua.
Mitoitusperusteista voidaan poiketa, jos ne johtavat ilmeiseen kohtuuttomuuteen tai maankäy-
tön tarkoituksenmukaisuus puoltaa poikkeamista.
Maatilakohtaiset erityistarpeet pyritään tunnistamaan ja huomioimaan, jotta tarpeen mukaan
mitoitusperiaatteita voidaan soveltaa harkinnan mukaan sekä kaavoitustyön aikana. Tällainen
soveltaminen voi tulla kysymykseen sijoitettaessa yhteisrantaisiksi vuokrakäyttöön tarkoitettuja
lomamökkejä normaalia kauemmaksi (yli 100 metriä) rantaviivasta, jolloin tilan loma-asuntojen
rakennusoikeuden mitoitusta voidaan korottaa tavanomaisesta. Tämä vaatii kuitenkin maan-
omistajan aktiivisuutta ja osoituksen vuokraustoiminnan suunnitelmallisuudesta. Myös kaavan
merkintätapana tulee tällöin käyttää esim. RM-tyyppistä matkailualueen merkintää tai muuta
tavanomaisesta lomarakennuspaikkamerkinnästä erottuvaa merkintätapaa. Lähtökohtaisesti
yksittäiset loma-asunnot, jotka maatilamatkailutarkoituksessa sijoittuvat kuten tavanomaiset
lomamökit, tullaan huomioimaan mitoituksessa samalla periaatteella kuten muutkin yksittäiset
loma-asunnot.
4.10.1 Rakennusoikeuden määrittäminen
Kantatilaperiaate
Kantatilasta (ts. emätilasta) erotetut rantarakennustontit, tilan alueelle myönnetyt rantaraken-
nusten rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset
asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalu-
eiksi lähtökohtana rakennus- ja huoneistorekisterin käyttötarkoitukseksi ilmoitetut tiedot (loma-
asunto, vakituinen asunto). Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi 1.7.1959
jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt.
Rantaviivan muuntamisperiaate
Rantaviivan muuntamisella pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten
ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoi-
tukset.
Ajatuksena on laskea kunkin tilan rannanmuotojen mukainen todellinen rantarakentamiseen
soveltuva rantaviivan pituus ns. Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin (ks. kuva seuraavalla si-
vulla) kerrointen mukaisesti. Etelä-Savon seutukaavaliiton rantaviivan muuntomallia käytetään
siten muutettuna, että tilan/maanomistajan, vesistön rakenteeseen perustuvan muunnetun
rantaviivan kokonaispituus on aina vähintään puolet todellisesta rantaviivasta. Samoja pe-
riaatteita on käytetty myös aikaisemmissa Mäntyharjun kunnan alueella laadituissa Länsiosan
ja Vanosen rantaosayleiskaavoissa. Myös Kuntakeskuksen ja Pyhäveden alueen osayleiskaa-
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
34
vassa periaatteita on käytetty siltä osin, kun laadittava alue on ulottunut keskustaajama-alueen
ulkopuolelle.
Mitoitusvyöhykejako
Rakennusoikeuden määrä lasketaan edellisten pohjalta käyttäen samantyyppisillä ranta-
alueilla mitoituskertoimia. Kertoimena käytetään yksikköä rakennuspaikkaa muunnetulle ran-
taviivakilometrille. Tässä kaavassa kertoimet vaihtelevat välillä 4-6 rakennuspaikkaa muunne-
tulle rantakilometrille. Vyöhykejako perustuu pääasiassa vesistön kokoon ja sitä kautta vesis-
tön oletettuun kantokykyyn, jossa luontoselvityksessä ilmi tulleita erityisiä arvoja on hyödyn-
netty sekä alueiden soveltumiseen tavanomaiseen rantarakentamiseen ja merkitykseen virkis-
tyskäytön kannalta. Tässä kaavassa on mitoituslaskennan lähtökohtana ollut kolme mitoitus-
vyöhykettä (ks. kartta seuraavalla sivulla):
Vyöhyke 1: 6 ra/muunnettu ranta-km (1 ra/4 muunnettua rantavyöhyke-ha)
Vyöhyke 2: 5 ra/muunnettu-km (1 ra/5 muunnettua rantavyöhyke-ha)
Vyöhyke 3: 4 ra/muunnettu-km (1 ra/6 muunnettua rantavyöhyke-ha)
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
35
Vyöhyke 1 (vihreä vaakarasteri): Kallavesi - Haapalampi - Ala-Kuhanen, Pönniö
Vyöhyke 2 (violetin katkoviivan sisäiset alueet): Ruotimo, Särkemänjärvi, Hyhmäjärvi, Pet-
järvi, Valkjärvi, Ala-Salmijärvi, Ylä-Salmijärvi, Tainavesi
Vyöhyke 3 (sinisen katkoviivan sisäiset alueet): Laihalampi, Ala-Ruotimo, Koilampi, Kataja-
lampi, Pekalampi, Vitikkalampi, Survaanlampi, Aholampi, Vannekivenlampi, Housulampi,
Ruuhilampi, Valkoinenvesi, Ahonalaset, Löytölampi, Kolmihaara, Housulampi (2), Sieralampi,
Sierajärvi, Suolampi, Huutlampi, Kolmisoppi, Juonikka, Kierjärvi, Matlampi, Hallalampi, Hujas-
lampi, Suurijärvi
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
36
Muut periaatteet
Edellä kerrottujen periaatteiden lisäksi rakennusoikeutta määritettäessä käytetty seuraavia
reunaehtoja:
- alle 1 ha:n saaria ei huomioida mitoituksessa
- alle 20 ha saarissa käytetään pinta-alaperusteista mitoitusta
- alle 2 ha lampia ei huomioida mitoituksessa
Jos kiinteistö on muodoltaan tai kooltaan sellainen, ettei siihen voi rakentaa, aluetta ei mitoite-
ta. Tällaisia voivat olla esim. yleisen tien ja rannan väliin jäävät kapeat suikaleet.
Rakennuskelvottomia alueita ei lueta mukaan mitoittavaan rantaviivaan tai pinta-alaan (saaris-
sa). Mitoituksesta voidaan harkinnanvaraisesti poiketa, jos ne johtavat ilmeiseen kohtuutto-
muuteen tai maankäytön tarkoituksenmukaisuus puoltaa poikkeamista.
Mäntyharjun kunta
Kallaveden rantaosayleiskaavan perustiedot ja tavoitteet 15.10.2013
____________________________________________________________________________________________
37
Raporttiin olennaisesti liittyvät taustamateriaalit, liitteet:
- Aluerajaus ja ranta-asemakaavat kartalla 1:25 000
- Luonto- ja maisemaselvitys (FM Jouko Sipari 10.9.2010)
- Ruotimon moottoriurheilukeskuksen meluselvitys- ja mallinnus (SITO 20.2.2013)
- Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 12.7.2013)
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Mäntyharjun kunta 20.4.2012 (päivitetty 25.11.2013))
- Esite rantayleiskaavoituksen mitoitusperusteista
- Viistokuvaus (linkki Lentokuva Vallas Oy:n nettisivuille, kuva-arkistoon)
Mäntyharjulla 10.9.2013
Kaavoitusinsinööri
Hanna Nirkko (Äitiys- ja vanhempainvapaalla)
Sijainen Heikki Mäkelä
puh. 040 730 9984
heikki.makela@mantyharju.fi
Tarkistanut 15.10.2013/ päivitys 26.11.2013
DI Jarmo Mäkelä/ Karttaako Oy
puh. 0400 220082
jarmo.makela@karttaako.fi
top related