perhekeskustyötä yhdessä pohtien [yhteensopivuustila] · 2012. 8. 1. · p.o. lasten, nuorten ja...
Post on 30-Jan-2021
3 Views
Preview:
TRANSCRIPT
-
PERHEKESKUSTYÖTÄ YHDESSÄ POHTIENPERHEKESKUSTYÖTÄ YHDESSÄ POHTIEN
Selänteen perhekeskuksen rakentuminen yhteistyössä
HH 1 14.5.2012ajankohtaisfoorumi 26.4.2012
-
SELÄNTEEN PERHEKESKUSSELÄNTEEN PERHEKESKUS
MIKSI SELÄNTEELLÄ MIKSI SELÄNTEELLÄ HALUTAAN KEHITTÄÄ
PERHEKESKUSTOIMINTAA?
MIKÄ ON TOIMINNAN TAVOITE?TAVOITE?
-
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset vuosina 1991–2008 ( Lastensuojelu 2008. Tilastoraportti 19/2009, THL)
HH 3 14.5.2012
-
Kii lli ti h t t t t j h t ll t Kiireellisesti huostaanotetut ja huostassa olleet lapset vuosina 1991–2008
(Lastensuojelu 2008. Tilastoraportti 19/2009, THL).j p
HH 4 14.5.2012
-
ONKO HUOLIPUHEESEEN AIHETTA? MITÄ TILASTOMME KERTOVAT? MITÄ TILASTOMME KERTOVAT?
Alaikäisten määrä psykiatrisessa sairaalahoidossa vuosina 1995-2004vuosina 1995 2004
(Tuori ym. 2006)
HH 5 14.5.2012
-
Valtiontalouden tarkistusviraston mukaan yhtä työelämästä syrjäytynyttä y y y j y y ynuorta kohden vuosittainen taloudellinen menetys on 27 500 euroataloudellinen menetys on 27 500 euroa, alle 25-vuotiaana syrjäytynyt on 60 vuotta täyttäessään maksanutvuotta täyttäessään maksanut yhteiskunnalle 1,1 miljoonaa euroa.
14.5.2012 Arja Veijola
-
TAVOITE TAVOITTEELLINENTAVOITE - TAVOITTEELLINEN
TAVOITETAVOITE jonkin pyrkimyksen kohde päämäärä, tarkoitus, maali päämäärä, jonka perhe ja ammattilaiset p , j p j
yrittävät saavuttaa
TAVOITTEELLINEN jhk t itt tähtää ä jhk tavoitteeseen tähtäävä
tarkoitushakuinen14.5.2012 Arja Veijola
(http://suomisanakirja.fi)
-
SAAKO PERHEKESKUSTYÖN KEHITTÄMINEN SAAKO PERHEKESKUSTYÖN KEHITTÄMINEN TUKEA JA MISTÄ?
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lakiLAPSI-PERHEPALVELUIDEN
KEHITTÄMINEN Pohjois-pohjanmaan hyvinvointiohjelma
POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIOHJELMA
KASTE -ohjelma
Palveluinnovaatio-hanke
Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma
HE: kevät 2010, voimaan 2013KEHITTÄMINEN PERHEKESKUKSEN SUUNTAAN
hyvinvointiohjelma 2008-2017
HYVINVOINTIOHJELMA 2008-2017
Terveyden-edistämisen p.o.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin
p.o.Mieli 2009
-hankeLaki- ym. hankkeita:
P til l ki j i k l ki• Sosiaalipalvelujen valvonta• Palvelusetelilaki
1. VARHAINEN TUKI
2 PERHEIDEN OSALLISUUS • Potilaslaki ja asiakaslaki• Vammaispalvelulaki• Ikärajojen yhtenäistäminen
nuorten mielenterveyspalveluissa• Työnjaon selkeyttäminen
erikoissairaanhoidossa• Yksityinen th ja sh
• Palvelusetelilaki• Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon• Syövänhoidon strategia• Vanhustenhuollon laatusuositus• Tietoteknologiahankkeet• EVO-uudistus
2. PERHEIDEN OSALLISUUS
3. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ• Yksityinen th ja sh• Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki• Th.ammattihenkilölakiHE: kevät 2010
Voimaan: 2011 HE: 2012Voimaan: 2013
PARAS-hanke:Puitelaki voimassa 31.12.2012 asti
Selonteko Eduskunnalle syksy 2009
• MASTO-ohjelma
VOS-uudistusSTVOL voimassa 2012 loppuun
Kasteen osaltay ySOTE-kysely: maaliskuu 2009
HALLITUSOHJELMA 2012, POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIOHJELMA 2008-2017
-
tavoitteenaVARHAINEN TUKI
V h kk (2001 2004) h Varpu-hankkeessa (2001-2004) varhainen puuttuminen on määritelty tuen ja kontrollin t j i h i ht t ö t kijä tarjoamisena varhain suhteessa työntekijän lasta tai nuorta tai ryhmää koskevan subjektiivisen huolen kasvuun lapsen tai subjektiivisen huolen kasvuun, lapsen tai perheen pulmien kasautumiseen, kriiseissäaukeaviin mahdollisuuksiin lapsen tai nuoren aukeaviin mahdollisuuksiin, lapsen tai nuoren
ikään
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/amis/edistaminen/hv_tyo
-
MISTÄ MISTÄ TUNNISTAT TUNNISTAT VARHAISEN TUEN TARPEEN?
14.5.2012
-
VARHAINEN TUKI TUEN OIKEA-AIKAISUUS
Tietoa lapsen ja perheen selviytymisestä (voimavarat ja tuen selviytymisestä (voimavarat ja tuen tarve) omassa arjessa –) j
ei diagnoosia!!!
Voimavarojen ja tuen tarpeen j j parvioinnin haasteet – eri ammattiryhmien erilaiset arviointikeinot ammattiryhmien erilaiset arviointikeinot
14.5.2012 Arja Veijola
-
ENNEN KUIN HETI KUN SITTEN KUN
LAPSENHYVÄÄ KEHITYSTÄ
HUOLTA LAPSEN SUURI HUOLI LAPSEN HYVÄÄ KEHITYSTÄ
TUKEVA LÄHIYHTEISÖ JA PERUSPALVELUT
KEHITYKSESTÄ
VARHAISEN TUEN
KEHITYKSESTÄKun huoli ei pieneneERITYISPALVELUTPERUSPALVELUT VARHAISEN TUEN
TOIMINTAERITYISPALVELUT
LAPSEN JA PERHEEN PALVELUJEN LAPSEN JA PERHEEN PALVELUJEN KOKONAISUUS
14.5.2012
-
tavoitteena lapsen, nuoren ja vanhempien – perheen -vanhempien – perheen -OSALLISUUS
14.5.2012 Arja Veijola
-
MITÄ PERHEEN OSALLISUUDEN TUKEMINEN ON TUKEMINEN ON
KONKREETTISINA TEKOINA TEKOINA
TYÖSSÄNNE?
14.5.2012
-
Moniammatillisen perhelähtöisen toiminnan taustateoriaEKOKULTTUURINEN TEORIAEKOKULTTUURINEN TEORIA
Perhettä ei pidetä tahdottomina polosuhteiden uhreina, vaan
korostetaan perheen omaa aktiivista li muut ks ssroolia muutoksessa
Jokaisella perheellä on oma perhekulttuuriperhekulttuuri
Perhe akkomodoi elämäänsä t t kmuutosten mukaan
Perhe sitoutuu vain siihen, mitä se itse pitää tärkeänä (PERHEEN itse pitää tärkeänä (PERHEEN
OSALLISUUS!)
(Gallimore ym. 1989, 1993)
-
ESIM. REMONTTIHANKE http://www.turku.fi/remontti
-
OSALLISUUSOSALLISUUS
osallisuus osallistuminen osattomuuden synonyymina käytetään termiä
” ll ””osallistumattomuus” ei-osallisuudesta, joka määritellään ulkopuolisuudeksi ja
osallisuuden kokemuksesta vaille jäämiseksiosallisuuden kokemuksesta vaille jäämiseksi empowerment - täysivaltaistaminen, valtuuttaminen,
toimintavoiman ja vallan saaminen, voimaantuminen, valtaistaminen sekä valtaistuminen omavoimaistuminen omien valtaistaminen sekä valtaistuminen, omavoimaistuminen - omien voimavarojen tunnistamista ja käyttöönotto
Osallisuus on vuorovaikutusta perheen ja ammattihenkilöiden p jsekä ympäristön välillä
Osallisuuden vahvistuminen on usein pitkä prosessi
14.5.2012
(mm. Siitonen 1999.)
-
OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET (Sä k lä K kk 2012) (Särkelä-Kukko 2012)
14.5.2012
-
OSALLISUUDEN PORTAATAlemmilla portailla kuntoutujalla on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa,mitä korkeammalle hän kiipeää, sitä enemmän valtaa hänellä on
VALLAN JA VASTUUN
MUKANA PÄÄTÖKSENTEOSSA
JAKAMINEN
perheen kanssa jaetaan valtaa ja vastuuta
TUKEA MIELIPITEIDEN
NÄKEMYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN
perheen näkemykset
perhe on mukanapäätöksenteossa
KUUNTELEMINEN
ILMAISUUN
perhettä tuetaankertomaan mielipiteensä
perheen näkemyksetotetaan huomioon
perhettäkuullaan
( Shier, H. 2001. Pathways to participation: openings, opportunities and obligations. Children & Society, 15, 2, 107–117, Thomas, N. 2002. Children, family and the state. Decision-making and child participation. Bristol: Policy Press.)
-
OSALLISUUDEN ULOTTUVUUDET (Thomas 2002)
Lapsella/nuorella ja vanhemmilla on mahdollisuus valita
mahdollisuus saada tietoa mahdollisuus saada tietoa mahdollisuus vaikuttaa prosessiin mahdollisuus ilmaista itseään mahdollisuus ilmaista itseään mahdollisuus saada apua ja tukea
itsensä ilmaisemiseenitsensä ilmaisemiseen mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin
14.5.2012
-
PERHEEN KOKEMUS OSALLISUUDESTA SYNTYY Osallistumisesta Osallistumisesta Toimijuudesta Vaikuttamisesta Vaikuttamisesta Arvostuksesta Tuesta Tuesta Yhteenkuuluvuudesta T t i d t
HALLINNAN TUNNE
Tasavertaisuudesta Omien mielipiteiden
esiintuomisestaVastuunotto omasta kuntoutumisesta (oma vastuu - rooli)esiintuomisesta
Yhteisistä päätöksistä
( )
14.5.2012
-
Potilaan ja läheisten osallistuminen(THL)
Potilaan käsikirja - Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/adec18e6-4675-4a6d-b63a-TARVITAANKO http://www.thl.fi/thl client/pdfs/adec18e6 4675 4a6d b63a6dbfb6e9d09c Potilasturvallisuuden huoneentaulu potilaalle ja läheiselle http://www thl fi/thl client/pdfs/b24dffc2 88b7 490f af81 88c85031af92
TARVITAANKO PERHEKESKUKSESSA
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b24dffc2-88b7-490f-af81-88c85031af92 Potilasturvallisuuden muistilistat http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8d6dd580-c090-4fdc-857a-
VASTAAVANLAISTA KÄSIKIRJAA?
347097d9177cKÄSIKIRJAA?
(http://www.thl.fi/fi FI/web/potilasturvallisuus-fi/etusivu)
14.5.2012
( ttp // t / _ / eb/pot astu a suus /etus u)
-
Asiakaslähtöisyys ( h lähtöi )Asiakaslähtöisyys (perhelähtöisyys) Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, ettei palveluita Asiakaslähtöisyyden keskeinen ominaisuus on, ettei palveluita
järjestetä pelkästään organisaation, vaan myös asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimiviksi (vrt. Miettinen 2011)
Asiakaslähtöinen palvelutoiminta alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä - se on vastavuoroistaj y y y
Edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä miten asiakkaan tarpeet voidaanyhteisymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevien palvelumahdollisuuksien kannalta tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla kustannustehokkaasti
(Virtanen ym 2011)14.5.2012 Arja Veijola
(Virtanen ym. 2011)
-
Asiakasymmärrys - Palveluymmärrys
yhteisymmärryksen saavuttaminen edellyttää yhteisymmärryksen saavuttaminen edellyttää palveluntarjoajalta asiakasymmärrystä (customer insight) eli kattavaa tietoa asiakkaista, heidän tarpeistaan - tilanteeseen kiinnittyen kiinnittyen asiakasymmärryksen hyödyntäminen palveluiden
kehittämisen pohjana j
asiakkaiden palveluymmärrys (service insight)i kk id ti t j kä it tä t ill l i t asiakkaiden tietoa ja käsitystä saatavilla olevista
palvelumahdollisuuksista ja palvelun tarjoajan roolista asiakkaan kumppanina parhaan mahdollisen palvelun tuottamiseksi
(Virtanen ym 2011 Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja14.5.2012
(Virtanen ym. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen)
-
MIKSI TARVITAAN MIKSI TARVITAAN MONIAMMATILLISTA
Ö ÄYHTEISTYÖTÄ PERHEKESKUKSESSA?PERHEKESKUKSESSA?
vai tarvitaanko?
14.5.2012
-
ASIANTUNTIJUUS muuttuuASIANTUNTIJUUS muuttuu Tiet ei le enää vain ammattilaisten hallussa vaan raja aita Tieto ei ole enää vain ammattilaisten hallussa, vaan raja-aita
asiakkaan ja asiantuntijan välillä on hämärtynyt, asiakkaat”kokemusasiantuntijoina”
Kollektiivisella asiantuntijuudella tarkoitetaan osaamista yhdessä.Se tarkoittaa tiedon muodostamista jakamista käsittelemistä jaSe tarkoittaa tiedon muodostamista, jakamista, käsittelemistä jayhdistämistä toisen tai useamman ihmisen kanssa siten, ettäyksittäiset osaamisalueet ovat enemmän kuin osiensa summa.
Vaikka kyseessä olisi kuinka pätevä asiantuntija, hän ei voihankkia kaikkea sitä tietoa, jota asiantuntijat yhdessä omaavat.n , j n un j y m .Kollektiivinen asiantuntijuus on tulos, joka saavutetaan ryhmänvuorovaikutuksessa. (Boreham 2005.)
14.5.2012
-
Perhekeskuksessa tarvittava osaaminenosaaminen
14.5.2012 HH & AV
-
MONIAMMATILLISUUS JA PERHEIDEN ROOLIMONIAMMATILLISUUS JA PERHEIDEN ROOLI
Tavalla, jolla palvelujen/eri Tavalla, jolla palvelujen/eri ammattihenkilöiden välinen yhteistyö on organisoitu on merkittävä vaikutus
perheiden mahdollisuuksiin osallistua itseään ja lastaan koskevien asioiden suunnitteluun,
i i tii j tarviointiin ja seurantaan perheiden mahdollisuuksiin tulla kuulluksi ja
nähdyksi tasavertaisina kumppaneina perheiden mahdollisuuksiin määritellä, mitä
palvelutarpeita heillä on, millä tavalla palvelujen yleinen tarjonta vs. yksilöllinen
l h d k räätälöinti vastaa heidän tarpeisiinsa sekä miten kiinteästi vs. löyhästi he osallistuvat yhteistyöhöny y
(Larsson 1999)
-
PALVELULÄHTÖINEN P HMONIAMMATILLINEN TOIMINTAMALLI
Yksikön tai organisaation sisäinen yhteistyöelin Yksikön tai organisaation sisäinen yhteistyöelin (tiimi), johon kuuluu eri ammattikuntien edustajia (esim. lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi jne.), ja joka ohjaa ja määrittelee, mitä palveluja perheille ja lapsille tarjotaanlapsille tarjotaan
Tavoitteena kartoittaa ongelmat eri näkökulmista
Yht i t ötä li kt i j j t k ät Yhteistyötä yli sektorirajojen tekevät pääsääntöisesti yksittäiset työntekijät tilanteittain
Perheiden osallistumisen tapaamisiin Perheiden osallistumisen tapaamisiin määrittävät viranomaiset ja perheen tehtävänä kuulla ammattilaisten yhteinen tilannearvio lapsen/perheen tilanteestatilanteesta
( Larsson, 1999)
-
PERHELÄHTÖINEN MONIAMMATILLINEN TOIMINTAMALLI Palvelutiimi rakennetaan Palvelutiimi rakennetaan
tapauskohtaisesti tietyn kysymyksen, huolen tai asiantilan hoitamiseksi -
lli ik tt iosallisuus, vaikuttaminen
Palvelutiimissä perhe ja työntekijät Palvelutiimissä perhe ja työntekijät arvioivat palvelutarpeita perheen (lapsen), fyysisen tai sosiaalisen
ä i tö kä äid k ki äiympäristön sekä näiden keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulmasta ja tarpeistap
Palvelutiimissä voivat olla mukana sekä erityis- että peruspalvelujen työntekijöitä
(Larsson M (1999) Organising habitation services: Team structures and familyparticipation. Child: Care, Health and Development 26(6): 501–514)
-
MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ
poikkitieteellinen (transdisciplinary)
ti t i äli
(transdisciplinary)
Sitoudutaan toimimaan perheenhyväksi yli tieteen- ja ammattirajojen
tieteinen välinen(interdisciplinary)
Perheen aktiivinen rooliKaikki ovat tietoisia omasta ja toistenrooleista sekä erityisosaamisestaKaikki oppivat toisiltaan
monitieteinen Yhteistyössä jaetaan vastuu ja keskustellaan Tieteen- ja toimijoiden rajat l ät
Kaikki oppivat toisiltaan
(multidisciplinary)
Eri ammattihenkilöt tuovatoman osaamisensa/näkökulmansa
selvät
oman osaamisensa/näkökulmansatiedoksi muilleVuorovaikutus on vähäistä
(McCollum & Hughes 1990, Woodruff & McGonigel 1990, Mullins, Keller & Chaney 1994)
-
luottamusMILLÄ SOSIAALISEN
iä ät
yhteinentavoite
luottamus
arvosta-minen
VUOROVAIKUTUKSENTASOLLA LIIKUMME?
toinen
eriävät intressit
toisen puhe
työnjako
sopimus
minen
V yhteis-toiminta
samassa
kohteena
yksisuun-
toisen puhe”kumotaan”
kilpailu
sopimus
IV yhteistyötilassa
muodolli-
taisuus
valta
kilpailu
II i li ik tt i
III pelisesti
”sisä-ii t ”
Yhteistyöstäyhteistoimintaan
I tilanteessa olo
II sosiaalinen vaikuttaminensiisteys” yhteistoimintaan
I tilanteessa olo
(Mönkkönen 2002, 42-44)
-
Yhteistyölle ja yhteistoiminnalle on tyypillistä ristiriidat, epäluuloisuudesta ja -tietoisuudesta aiheutuvatp jväärinymmärrykset, vihamielisyys, kilpailu, kateus ja pelko
( mm Rickett 1996 Bernhofen & Opie 1997 Cott 1997 Reynolds 1999 Freeman ym 2000 Irvine ( mm. Rickett 1996, Bernhofen & Opie 1997,Cott 1997, Reynolds 1999, Freeman ym. 2000, Irvine ym. 2002, Veijola 2004, Korrensalo ym. 2011)
14.5.2012 Arja Veijola
-
PERIAATTEET JA OLETUKSET
Periaate:Tavoitteena lasten hyvinvointi.Ol V h d k d l hOletus:Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia.
Periaate: Kehitetään lasten ja perheiden peruspalveluja ja perustyötä.Oletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta koska Oletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta, koska ne ovat kaikille tarkoitettuja tavallisia palveluja, joissa ammattilaisten ja vanhempien yhteisenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tuleminen.
Periaate: Edistetään vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä.Oletus: Vanhemmat saavat vanhempainryhmistä vertaistukea, jolla on tärkeä merkitys asiantuntijatuen rinnalla.
Periaate: Luodaan yhteistyö ja kumppanuuskulttuuria.Oletus: Moniammatillisuus/toimijaisuus (moniasiantuntijuus) työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamista perustyössä.
Periaate: Uudistetaan palvelurakenteita.Oletus: Kokoamalla voimavarat ja toimimalla yhteistyössä (kumppanuus) voidaan optimoida resurssien käyttöä ja luoda uusia toimintamalleja
34
p y j j
-
Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamallitoimintamalli Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan,
varhaiskasvatuksen koulutoimen sekä varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista.
Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä.
Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella.asu na u a.
Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa.
Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin.
Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen Perhekeskus on osa kunnan lapsi ja perhepalvelujenorganisaatiota
(Lähde: Perhekeskustoiminnan kehittäminen: loppuraportti 2008).
-
PERHEKESKUSTYÖN HAASTEET NYT
ammatillisen osaamisen haasteet ja kehittäminen
moniammatillisen työn ja monitoimijaisen kumppanuuden johtamisen haasteetkumppanuuden johtamisen haasteet
kumppanuuden vahvistaminen valtakunnallisella, kumppanuuden vahvistaminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla
h id i i j h i ö perheiden oman toiminnan ja vapaaehtoistyön tukirakenteiden luominen
36
-
KIITOS
ONNEASELÄNTEEN
PERHEKESKUSTYÖLLE!PERHEKESKUSTYÖLLE!
HH 37 14.5.2012
top related