ammatillisen perustutkinnon perusteet koulutuskokeilua … · ammatillisen perustutkinnon perusteet...
TRANSCRIPT
Ammatillisen perustutkinnon perusteet koulutuskokeilua varten
Välinehuoltoalan perustutkinto 2014
Välinehuollon koulutusohjelma/osaamisala Määräys 27/011/2014
SISÄLTÖ
Välinehuoltoalan perustutkinto 2014 ......................................................................................................................... 1 SISÄLTÖ ....................................................................................................................................................................... 2 JOHDANTO ................................................................................................................................................................ 1
1 VÄLINEHUOLTOALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN ...................................................................... 1
1.1 Välinehuoltoalan perustutkinnon tavoitteet ............................................................................................. 1 1.2 Välinehuoltoalan perustutkinnon muodostuminen ................................................................................ 2 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot ............................................................................................................. 5 1.4 Jatko-opintokelpoisuus ................................................................................................................................ 7
2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ...................................................................................... 7
2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö ..................................................................................................... 7 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa .................................................................................................... 7 2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa .................................................................................... 8 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ........................................................................................... 9
3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA ............................................. 9 3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä ........................................................................................................... 9 3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen.............................................................................................................. 10 3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen .............................................................................................................. 10 3.4 Näyttötutkinnon perusteet ....................................................................................................................... 10 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa ............................................................................................ 10 3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa ........................................................................................... 11 3.7 Todistukset ................................................................................................................................................. 11 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus ................................................................................................... 12
3.8.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset näyttötutkinnossa ................................................. 12
4 VÄLINEHUOLTOALAN PERUSTUTKINNON (VÄLINEHUOLTAJA) AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ............................................................................ 13
4.1 Pakolliset tutkinnon osat .......................................................................................................................... 13 4.1.1 Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden noudattaminen välineiden huollossa ............. 13 4.1.2 Välineiden huoltotyössä toimiminen ............................................................................................. 21 4.1.3 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen välineiden huoltotyössä ........................................ 29
4.2 Välinehuollon koulutusohjelma tai osaamisala ..................................................................................... 33 4.2.1 Välineiden puhdistaminen ja desinfektio ....................................................................................... 33 4.2.2 Välineiden kuivaus, tarkistus, huolto, kokoaminen ja pakkaaminen ......................................... 44 4.2.3 Välineiden sterilointi ......................................................................................................................... 55 4.2.4 Prosessin ohjaus, tuotantojärjestelmien hyödyntäminen ja laatutyö välineiden huollossa .... 66
4.3 Valinnaiset tutkinnon osat ....................................................................................................................... 73 4.3.1 Välinehuolto suun terveydenhoidossa ........................................................................................... 73 4.3.2 Välinehuolto toimenpideyksiköissä ................................................................................................ 83 4.3.3 Välinehuolto kliinisissä palveluyksiköissä tai lääkehuollon toimintayksiköissä ........................ 93 4.3.4 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ......................................................................... 104 4.3.5 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta .............................................................................................. 104 4.3.6 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta .................................................................................. 104 4.3.7 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista.......................................................................... 104 4.3.8 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ............................................................................................ 105
4.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa .............................................. 105
4.4.1 Yrittäjyys........................................................................................................................................... 105 4.4.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen ...................................................................................... 109 4.4.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat ............................................................ 111 4.4.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) .................................................. 111 4.4.5 Lukio-opinnot ................................................................................................................................. 111
4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) .......................................................................................... 112
4.5.1 Yritystoiminta .................................................................................................................................. 112 4.5.2 Tutkinnon osa ammatillisesta tutkinnosta (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) ............................................................................................................................... 115 4.5.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa .................................................................... 116
5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA .................................................................................. 116
5.1 Pakolliset tutkinnon osat ........................................................................................................................ 116 5.1.1 Äidinkieli, 4 ov ................................................................................................................................ 116 5.1.2 Toinen kotimainen kieli ................................................................................................................. 128 5.1.3 Vieras kieli ........................................................................................................................................ 130 5.1.4 Matematiikka, 3 ov ......................................................................................................................... 133 5.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov ................................................................................................................... 134 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov ................................................................................. 136 5.1.7 Liikunta, 1 ov ................................................................................................................................... 137 5.1.8 Terveystieto, 1 ov............................................................................................................................ 138 5.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov ................................................................................................................... 140
5.2 Valinnaiset tutkinnon osat ..................................................................................................................... 141 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat ....................... 141 5.2.2 Ympäristötieto, 4 ov ....................................................................................................................... 141 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov ................................................................................................... 142 5.2.4 Etiikka, 4 ov ..................................................................................................................................... 144 5.2.5 Kulttuurien tuntemus, 4 ov ........................................................................................................... 145 5.2.6 Psykologia, 4 ov .............................................................................................................................. 146 5.2.7 Yritystoiminta, 4 ov ........................................................................................................................ 148
6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ................................................................................. 150
7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ......................... 151 7.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet............................................................................................................ 151 7.2 Arvioinnista tiedottaminen .................................................................................................................... 151 7.3 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen .................................................................. 151 7.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi ......................................................................................................... 153 7.5 Arvosanasta päättäminen ....................................................................................................................... 155 7.6 Arviointiaineiston säilyttäminen ............................................................................................................ 155 7.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen ............................................................................. 155 7.8 Arvioinnin oikaiseminen ........................................................................................................................ 155 7.9 Todistukset ............................................................................................................................................... 155 7.10 Arviointi erityisopetuksessa ............................................................................................................... 158 7.11 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi ................................ 158
8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA .................................. 159 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ................................................................. 159 8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus...................................................................................................... 161 8.3 Ammatillinen erityisopetus .................................................................................................................... 161 8.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ................................................................ 163
8.5 Oppisopimuskoulutus ............................................................................................................................ 164 8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö........................................................................................................... 165 8.7 Opiskeluhuolto ........................................................................................................................................ 165 8.8 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................... 168
9 LIITEOSA ....................................................................................................................................................... 171 9.1 Välineiden huoltoalan kuvaus ja arvoperusta ...................................................................................... 171 9.2 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit ....................................... 171
1
JOHDANTO
Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa koulutuskokeilussa ammatillisessa peruskoulu-tuksessa tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet. Perustutkinnon perusteet koulutuskokeilua varten on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä.
Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vas-taamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.
Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimuk-set tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointi-kriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Li-säksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä.
Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tut-kinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty osaamisena. Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä työn perus-tana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana.
Ammatillisen perustutkinnon kokeilukoulutuksen perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestäessään näyttötut-kintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjes-tämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti.
1 VÄLINEHUOLTOALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN
1.1 Välinehuoltoalan perustutkinnon tavoitteet
Välinehuoltoalan toiminnan tavoitteena on tuottaa laadukkaita välinehuoltopalveluja työelä-män tarpeisiin. Välinehuoltopalveluja tarvitaan tyypillisesti muun muassa seuraavilla aloilla: terveydenhuollossa, laboratorioissa, lääketeollisuudessa, erilaisissa kliinisissä toimintaympä-ristöissä, kuten pieneläinklinikoilla sekä elintarvike- ja kemianteollisuudessa. Työelämän eri aloilla tehtävässä välineiden huoltotyössä välinehuoltajan työn sisällöt voivat muotoutua eri-laisiksi työympäristöjen erityistarpeista johtuen. Välinehuoltoalan perustutkinnon suoritta-neella välinehuoltajalla on laaja-alaista ammatillista osaamista välineiden huoltotyöstä sekä koulutusohjelman tai osaamisalan ja valinnaisen tutkinnon osan tuottama erikoistuneempi osaaminen.
Välineiden huoltotyössä korostuu ennalta ehkäisevä ja ennakoiva työtapa. Erityisesti tervey-denhuollossa käytettävien tutkimus- ja hoitovälineiden huoltoprosessin ohjauksessa, tuotan-tojärjestelmän hyödyntämisessä ja laatutyössä välinehuoltajalla on keskeinen asema. Tervey-denhuollossa välineiden huoltotoiminnan tavoitteena on sekä potilas- että asiakasturvallisuu-den varmistaminen.
Välineiden huoltotyössä edellytetään vahvaa osaamista ihmisen anatomiasta, fysiologiasta, biokemiasta ja mikrobiologiasta. Aseptinen toiminta, hyvien hygieniakäytänteiden noudatta-minen ja infektioiden torjunta eri menetelmin ovat työympäristöistä riippumatta keskeinen
2
osa välinehuoltajan työtä. Välineiden tarkistaminen, puhdistaminen, desinfektio sekä steri-lointi muodostavat välineiden huoltoprosessin keskeisen sisällön. Välinehuoltaja tuntee huol-lettavat välineet niiden nimiltään, ominaisuuksiltaan, erityismerkinnöiltään ja huoltotavoiltaan sekä osaa käsitellä välineitä oikein ja turvallisesti välineiden huoltoprosessin aikana. Hän osaa huolehtia välineiden asianmukaisesta pakkaamisesta, säilyttämisestä, varastoinnista ja kuljet-tamisesta. Välinehuoltajalla on vahva tietoperusta huollettavien välineiden käyttötarkoituksis-ta ja käyttökohteista. Parhaimmillaan välineiden huoltoprosessi etenee systemaattisesti ja hal-litusti.
Välinehuoltaja osaa toimia välinehuollon tuotantoprosessin ohjauksessa hyvien tuotantota-pojen mukaisesti. Hän osaa hyödyntää työssään tuotantojärjestelmiä sekä laatutyön ja kestä-vän kehityksen periaatteita. Välinehuoltaja osaa käyttää koneita ja laitteita sekä ylläpitää nii-den toimintakuntoa. Välinehuoltotyö edellyttää välinehuoltajalta myös kielitaitoa ja muita elinikäisen oppimisen valmiuksia, kuten hyvää tieto- ja viestintätekniikan osaamista, mo-niammatillista yhteistyötä sekä asiakaslähtöistä toimintatapaa ja asiakaspalvelua. Välinehuol-toalan perustutkinnon suorittanut tuntee yritystoiminnan perusteita ja osaa edistää toiminnal-laan työpaikkansa yritystoiminnan kannattavuutta. Välinehuoltaja osaa kehittää ja tuotteistaa erilaisia työhönsä liittyviä palvelukonsepteja. Hän tavoittelee toiminnassaan laadullisesti pa-rasta mahdollista tulosta ja kehittää omaa työtään.
Välinehuoltoalan perustutkinnon suorittanut välinehuoltaja osaa noudattaa työssään vä-linehuoltoa koskevia kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja määräyksiä sekä hyviä käytös- ja toimintatapoja. Hän tuntee työturvallisuus- ja työsuojelumääräykset ja -ohjeet, noudattaa toiminnassaan ammattietiikkaa, tietosuojaa ja vaitiolovelvollisuutta sekä kuluttajansuojasää-döksiä. Hän työskentelee ergonomisesti ja edistää omalta osaltaan työhyvinvointia.
Välinehuoltoalan perustutkinnon suorittanut arvostaa omaa työtään ja ammattialaansa ja hä-nellä on realistinen käsitys osaamisestaan. Hän kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimi-sen periaatteiden mukaisesti. Hän arvioi ja jäsentää tietoa, suunnittelee työtään ja asettaa it-selleen oppimisen tavoitteita sekä hyödyntää ammatillista täydennyskoulutusta. Hänellä on edellytykset hakeutua jatko-opintoihin.
Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasa-painoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, har-rastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukee elinikäistä oppimista (L630/98, 5 §).
1.2 Välinehuoltoalan perustutkinnon muodostuminen
VÄLINEHUOLTOALAN PERUSTUTKINTO, VÄLINEHUOLTAJA, 120 OV
AMMATILLISESSA PERUSKOULTUKSESSA NÄYTTÖTUTKINNOSSA
4 Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4 Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov ja yrittäjyyttä vähintään 5 ov
4.1 Pakolliset tutkinnon osat, 90 ov 4.1 Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Infektioiden torjunta ja hygieniakäytäntöjen
noudattaminen välineiden huollossa, 10 ov 4.1.1 Infektioiden torjunta ja hygieniakäytäntöjen nou-
dattaminen välineiden huollossa 4.1.2 Välineiden huoltotyössä toimiminen, 10 ov 4.1.2 Välineiden huoltotyössä toimiminen 4.1.3 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen
välineiden huoltotyössä 5 ov 4.1.3 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen välinei-
den huoltotyössä
4.2 Välinehuollon koulutusohjelma 4.2 Välinehuollon osaamisala 4.2.1 Välineiden puhdistaminen ja desinfektio, 15 ov 4.2.1 Välineiden puhdistaminen ja desinfektio 4.2.2 Välineiden kuivaus, tarkistus, huolto ja kokoa-
minen sekä pakkaaminen, 15 ov 4.2.2 Välineiden kuivaus, tarkistus, huolto ja kokoaminen
sekä pakkaaminen 4.2.3 Välineiden sterilointi, 15 ov 4.2.3 Välineiden sterilointi
3
4.2.4 Prosessin ohjaus, tuotantojärjestelmien hyö-dyntäminen ja laatutyö välineiden huollossa, 10 ov
4.2.4 Prosessin ohjaus, tuotantojärjestelmien hyödyntä-minen ja laatutyö välineiden huollossa
4.3 Valinnaiset tutkinnon osat 4.3 Valinnaiset tutkinnon osat Opiskelijan on valittava 10 ov kohdista 4.3.1–4.4.5. Tutkinnon suorittajan on valittava yksi tutkinnon osa kohdista
4.3.1–4.3.6. 4.3.1 Välinehuolto suun terveydenhoidossa, 10 ov 4.3.1 Välinehuolto suun terveydenhoidossa 4.3.2 Välinehuolto toimenpideyksiköissä, 10 ov 4.3.2 Välinehuolto toimenpideyksiköissä 4.3.3 Välinehuolto kliinisissä palveluyksiköissä ja
lääkehuollon toimintayksiköissä, 10 ov 4.3.3 Välinehuolto kliinisissä palveluyksiköissä ja lääke-
huollon toimintayksiköissä 4.3.4 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta,
5–10 ov 4.3.4 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta
4.3.5 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 4.3.5 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 4.3.6 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 4.3.6 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 4.3.7 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 4.3.8 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatilli-
sessa peruskoulutuksessa, 5–10 ov
4.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatilli-sessa peruskoulutuksessa
4.4.1 Yrittäjyys, 10 ov 4.4.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov 4.4.3 Ammattitaito syventävät ja laajentavat tutkin-
non osat, 5–10 ov
4.4.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yh-teiset opinnot), 0–10 ov
4.4.5 Lukio-opinnot, 0–10 ov
4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syven-tävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajen-tavat tutkinnon osat)
4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventä-vät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat)
4.5.1 Yritystoiminta, 10 ov 4.5.1 Yritystoiminta 4.5.2 Tutkinnon osa ammatillisesta tutkinnosta
(ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkin-not, erikoisammattitutkinnot)
4.5.2 Tutkinnon osa ammatillisesta tutkinnosta (ammatil-liset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisam-mattitutkinnot)
4.5.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatil-lisessa peruskoulutuksessa, 0–10 ov
5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (Yhteiset opinnot), 20 ov
5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakol-liset
Valinlin-naiset
5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0–4 5.1.2 Toinen kotimainen kieli 1 ov 0–4 5.1.2.1 Toinen kotimainen kieli,
ruotsi 1 ov
5.1.2.2 Toinen kotimainen kieli, suomi
2 ov
5.1.3 Vieras kieli 2 ov 0–4 5.1.4 Matematiikka 3 ov 0–4 5.1.5 Fysiikka ja kemia 2 ov 0–4 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työ-
elämätieto 1 ov 0–4
5.1.7 Liikunta 1 ov 0–4 5.1.8 Terveystieto 1 ov 0–4 5.1.9 Taide ja kulttuuri 1 ov 0–4
4
5.2 Valinnaiset tutkinnon osat
5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 5.1.1–5.1.9
5.2.2 Ympäristötieto 0–4 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0–4 5.2.4 Etiikka 0–4 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0–4 5.2.6 Psykologia 0–4 5.2.7 Yritystoiminta 0–4
16 ov 4 ov
Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pa-kollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov.
Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terve-ystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulu-tuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opinto-viikkoa.
6 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatil-lisessa peruskoulutuksessa, 10 ov
Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov.
Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet
Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä Välinehuoltoalan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja, jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia.
Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä.
Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia
5
mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta.
1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka ja terveys, turvallisuus ja toimintakyky.
Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat
1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä.
Vuorovaikutus ja yhteistyö
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.
6
Ammattietiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa.
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.
Aloitekyky ja yrittäjyys
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan.
Kestävä kehitys
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.
Estetiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä.
Viestintä ja mediaosaaminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja.
Matematiikka ja luonnontieteet
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään.
Teknologia ja tietotekniikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena.
7
Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.
1.4 Jatko-opintokelpoisuus
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 §:n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 14 §) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakirjassa oleviin perustutkinnon perusteisiin. Sen tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 §). Opetussuunnitelma tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen koulutukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista ja opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset ammatillisten opintojen valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta.
Opiskelijan oikeusturvan ja oppimisympäristön turvallisuuden varmistamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävästi tietoa tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista, opinnoista, arvioinnista, opintojen suorittamista edistävistä opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon tuki- ja ohjausjärjestelyistä sekä tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä.
Koulutuksen järjestäjä varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana.
Opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteisen osan ja tutkintokohtaisesti eriytyvät osat.
2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa
Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaat-teet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot.
Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää ainakin
8
koulutuksen järjestämisen ammatillisena peruskoulutuksena, työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävänä koulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena (L 630/1998, 3 §, 15 §, 17 §)
koulutuksen järjestämisen lähi-, etä-, monimuoto-opetuksena (L 630/1998, 15 §) ja verkko-opetuksena
suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opiskelijoiden mah-dollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto
opintojen tarjonnan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa (L 630/1998, 14 §, 10 §)
toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mah-dollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 §)
yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25 a §) toteuttamisesta luvun 7 mukai-sesti
toimintatavat, miten tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä tiedotetaan opiskelijoiksi hakeutuville (951/2011, 27 a §)
periaatteet, miten koulutuksen järjestäjä toimii opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeu-teen liittyvää tiedonsaantia ja opiskeluoikeuden palauttamista koskevissa asioissa (L 951/2011, 32 §, 32 a § ja 32 b §) valtioneuvoston asetuksen (1032/2011) mukaisten koulu-tusalojen ja tutkintojen erityispiirteet huomioon ottaen, ja miten se ohjeistaa opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättävän koulutuksen järjestäjän asettaman toimielimen toi-mintaa ja päätöksentekoa sekä mahdollisesti muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tehtävää toimielinyhteistyötä (L 951/2011, 35 a §)
toimintatavat, miten tiedotetaan opiskelijaksi hakeutuville koulutusaloista ja tutkinnoista, joissa voidaan edellyttää rikosrekisteriotteen pyytämistä (L 951/2011, 32 a § 4 mom) sekä ohjeet, miten ja milloin opiskelija toimittaa rikosrekisteriotteen koulutuksen järjestäjälle nähtäväksi (L 955/2011, 6 §)
toimintatavat, miten ja milloin tiedotetaan opiskelijoille muutoksenhaun tekemisestä opiskelijan oikeusturvalautakuntaan (L 956/2011) opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista koske-vissa asioissa valtioneuvoton asetuksessa (1032/2011, 16 §) määriteltyjen koulutusalojen tutkin-noissa
Luvun 8 Muut määräykset ammatillisessa peruskoulutuksessa toteuttamisen edellyttämät seuraa-vat kohdat:
8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (Opinto-ohjauksen tavoitteet, Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen, Opinto-ohjauksen järjestäminen ja Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma)
8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus
8.3 Ammatillinen erityisopetus (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS)
8.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus (Yleistä, Maahanmuuttajat, Saamenkieli-set, Romanit, Viittomakieliset, Kieltenopetuksen järjestelyt, Äidinkieli, Toinen kotimainen kieli, Vieras kieli)
8.5 Oppisopimuskoulutus
8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
8.7 Opiskeluhuolto
8.8 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa
henkilöstön kehittämissuunnitelman.
Koulutuksen järjestäjän tulee sisällyttää opetussuunnitelmaansa suunnitelma koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävistä toimenpiteistä. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa koulutuksen järjestämisessä huomioon myös muiden säädösten koulutusta koskevat velvoitteet.
2.1.2 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa
Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus,
9
oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet.
Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Siinä pää-tetään ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) arvi-ointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin.
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää ainakin
tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammatti-taitoa täydentävistä tutkinnon osista
opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen
vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan
suunnitelman ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien (perustutkintoa laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä
suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä
suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväk-symän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista
paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja ar-viointikriteerit sekä ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaisten lisäosien tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.
2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 §) on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3 §, 4 §, 12a §) opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan.
3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA
3.1 Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä
Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa.
Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia.
10
3.2 Näyttötutkintojen järjestäminen
Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta.
3.3 Näyttötutkinnon suorittaminen
Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaami-nen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioi-tava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdes-sä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.
3.4 Näyttötutkinnon perusteet
Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat.
Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet.
Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason.
Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.
3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa
Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeu-tumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökoh-taistamisesta.
Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n (952/2011) säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 §:n no-jalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset.
11
Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006).
3.6 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa
Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkin-non suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määri-teltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotet-tavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkin-non perusteiden mukaisesti.
Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuk-siin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttö-tutkinnon suoritusta. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin ammatillisessa peruskou-lutuksessa tai näyttötutkintona osoittanut ammattitaitonsa jossakin tämän tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa on esitettävä tunnustettavaksi osaksi näyttötut-kintona suoritettavaa tutkintoa. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tut-kintotoimikunta. Tarvittaessa tutkinnon suorittajan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin.
Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin do-kumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmi-kantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee sel-västi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tut-kinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen pää-töksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta.
Arvioijat
Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa.
Arvioinnin oikaisu
Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oi-kaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuk-sesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.
3.7 Todistukset
Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkinto-toimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen jär-jestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista.
12
Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkin-toon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osi-en suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja.
Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittami-sesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttö-tutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen.
3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus
Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia en-nakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhtey-dessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennet-tävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyt-tötutkinto.
Valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määriteltyihin ammatillisiin perustutkintoihin joh-taviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 32 §:ää (951/2011). Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 13, 13 a ja 16 §:n (952/2011) säännökset.
3.8.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset näyttötutkinnossa
Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä.
Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n (952/2011) viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.
Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon hakeutumisen yhteydessä.
Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon, siihen valmistavaan koulutuksen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määriteltyjen
13
humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin.
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa (L 952/2011, 13 a §) opiskelijaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa.
Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamisessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.
Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä.
4 VÄLINEHUOLTOALAN PERUSTUTKINNON (VÄLINEHUOLTAJA) AM-MATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI
4.1 Pakolliset tutkinnon osat
4.1.1 Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden noudattaminen välineiden huollossa
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
noudattaa mikrobikohtaisia toimintaohjeita infektioiden torjuntatyössä
hyödyntää työssään tietoa hoitoon liittyvistä infektioista ja niitä aiheuttavista viruksista, prioneis-ta, sienistä, alkueläimistä ja bakteereista sekä näiden erilaisista kontaminaatiotavoista
hyödyntää työssään tietoa ongelmamikrobeista, niiden aiheuttamista infektioista ja infektioiden torjuntatyöstä
kuvata välineiden huollon tehtäväalueet infektioiden torjuntatyössä
noudattaa infektioiden torjuntaa ohjaavia säädöksiä ja suosituksia
14
toimia työssään hygieniakäytänteiden mukaisesti
noudattaa työssään tavanomaisia varotoimia tartuntaketjun katkaisemisessa
noudattaa välineiden huolto- ja varastointitilojen puhtausalueille määriteltyjä vaatimuksia
huolehtia toimintaympäristönsä siisteydestä ja työturvallisuudesta
käyttää infektioiden torjuntaan liittyvää suomen tai ruotsin sekä englanninkielistä käsitteistöä oi-kein
toimia vuorovaikutustilanteissa ja ottaa vastaan palautetta
toimia pisto- ja viiltotapaturmissa
hakea infektioiden torjuntatyöhön liittyvää tietoa välineiden huoltoa tarjoavilta yhteistyötahoilta
toimia yhteistyössä välineiden huoltoa tuottavien ammattilaisten kanssa
hyödyntää kielitaitoa välinehuollon työtehtävissä
noudattaa työssään ammattieettisiä periaatteita
ylläpitää työhyvinvointia ja terveellistä, turvallista ja viihtyisää työympäristöä
noudattaa ergonomisen työskentelyn periaatteita
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Hygieniakäytänteiden noudattaminen välineiden huoltotyössä
suunnittelee työnsä nou-dattaen hyvää työkäytän-töä ja aseptista työjärjes-tystä
toimii hygieniakäytäntei-den mukaisesti välineiden huollon työprosessin eri vaiheissa
toimii hygieniakäytänteiden mukaisesti välineiden huol-lon työprosessin eri vaiheis-sa
toimii hygieniakäytäntei-den mukaisesti välinei-den huollon työprosessin eri vaiheissa
käyttää oikeita suojaimia ja riisuu ne oikein
käyttää perustellusti oikeita suojaimia sekä opastaa myös muita oikeiden suojainten käyttämisessä ja suojainten oikeassa riisumisessa
arvioi omia hygieniakäy-tänteitään
käyttää tilanteen vaati-musten mukaisia suo-jaimia ja riisuu ne oikein
toimii laatutavoitteiden mukaisesti
arvioi omaa ja työyhteisön toimintaa hygieniakäytäntei-den noudattamisessa
toimii laatutavoitteiden mukaisesti
esittää kehittämiskohteita perustellen ratkaisujaan laatutavoitteiden mukaisesti
Aseptiikan ja tavanomais-ten varotoimien noudat-taminen välineiden huol-toprosessissa
noudattaa aseptista työ-järjestystä ja tavanomai-sia varotoimia kaikissa välineiden huoltoproses-sin työvaiheissa
suunnittelee ja toteuttaa välineiden huoltoproses-sin kaikki työvaiheet noudattaen aseptista työjärjestystä ja tavan-omaisia varotoimia
suunnittelee, toimii ja perus-telee toimintaansa sekä te-kemiänsä valintojaan väli-neiden huoltoprosessin kaikissa työvaiheissa asepti-sen työjärjestyksen ja tavan-omaisten varotoimien nou-dattamisen mukaisesti
tarvitsee ajoittain ohjaus-ta ja tukea
tekee omatoimisesti työ-hönsä liittyviä oikeita ratkaisuja tartuntaketjun katkaisemiseksi
perustelee työtään ja tekemi-ään ratkaisujaan välineiden huollon kokonaistoiminnan näkökulmasta
15
Laadukas työskentely ottaa toiminnassaan huomioon välineiden huollon keskeiset laatu-tavoitteet
toimii tavoitteellisesti ja joustavasti
toimii tehokkaasti ja tulok-sellisesti
toimii tarkoituksenmu-kaisesti
perustelee omaa toimin-taansa välineiden huollon keskeisten laatutavoittei-den mukaisesti
perustelee ratkaisujaan väli-neiden huollon laatutavoit-teiden mukaisesti
vaatii osin ohjausta toi-minnalleen
arvioi omaa työtään osana työkokonaisuutta
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaa-lin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Toimintaohjeiden nou-dattamien välineiden huoltotyössä
pesee kädet aseptisesti ja noudattaa hyvää käsihy-gieniaa
pesee kädet aseptisesti ja noudattaa huolellisesti hyvää käsihygieniaa
ohjaa myös muita käsien aseptisessa pesussa ja hyväs-sä käsihygieniassa
katkaisee mikrobien tartuntatien oikeilla työmenetelmillä
katkaisee mikrobien tar-tuntaketjun oikeilla työ-menetelmillä
perustelee toimintaansa infektioiden torjuntatyöllä ja potilasturvallisuudella
tarvitsee ajoittain ohjaus-ta ja tukea
Aseptisten työmenetelmi-en noudattaminen ja väli-neiden käyttö
työskentelee tutussa toimintaympäristössä niin, ettei työ- ja toimin-taympäristö konta-minoidu
työskentelee myös muut-tuvissa olosuhteissa siten, ettei työ- tai toimintaym-päristö kontaminoidu
työskentelee omatoimisesti niin, ettei työ- tai toimin-taympäristö kontaminoidu
noudattaa aseptiikkaa eri puhtausalueilla työsken-nellessä
soveltaa aseptisia periaat-teita välineiden huoltoti-lanteissa
noudattaa aseptista työjär-jestystä ja puuttuu aseptisiin epäkohtiin
käyttää oikeita työmene-telmiä ja työvälineitä sekä suojaimia eristysti-lanteissa
huolehtii ennakoivasti ja oma-aloitteisesti työympä-ristön puhtaudesta ja siis-teydestä
perustelee työmenetelmäva-lintoja ja välineiden käyttöä aseptisten periaatteiden mukaisesti
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana ole-van tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Säädösten ja suositusten noudattaminen infektioi-den torjuntatyössä
noudattaa työssään in-fektioiden torjuntaa ohjaavia ajan tasalla olevia valtakunnallisia
noudattaa välineiden huoltotyöhön liittyviä säädöksiä, suosituksia ja työohjeita
hakee aktiivisesti luotettavista tietolähteistä, ajan mukaista tietoa välineiden huoltoa oh-jaavista säädöksistä, suosituk-
16
säädöksiä, suosituksia ja työohjeita
sista ja työohjeista
toimii välinehuoltotyön vastuualueen rajoissa
toimii välinehuoltotyön vastuualueen mukaisesti
perustelee tekemiään ratkaisu-ja infektioiden torjuntatyöhön liittyvillä ajantasaisilla säädök-sillä, suosituksilla ja työohjeilla
toimii välinehuoltotyön vas-tuualueen mukaisesti
puuttuu tilanteisiin missä ha-vaitsee infektioiden torjunta-työssä laatupoikkeamia
Infektioiden torjuntatyön tavoitteiden ja merkityk-sen arviointi
arvioi välineiden huollon merkitystä infektioiden torjuntatyön ja kansanta-louden näkökulmista
hakee eri tietolähteistä monipuolista tietoa välineiden huollon merkityksestä infektioi-den torjuntatyöhön sekä sen vaikutuksista yksilöön ja yhteiskun-taan
hakee kriittisesti eri tietoläh-teistä tutkittua tietoa välinei-den huollon vaikutuksesta infektioiden torjuntatyöhön
hyödyn ja kansantalou-den näkökulmista
vertailee ja arvioi hyödyntäen kansallista ja kansainvälistä tietoa välineiden huollon mer-kityksestä yksilöön ja yhteis-kuntaan
tarvitsee ajoittain ohjaus-ta ja tukea
Mikrobiologisen tiedon hyödyntäminen välinei-den huoltotyössä
noudattaa työssään tie-toa mikrobiologian pe-rusteista ja välineiden huollon työmenetelmien vaikutuksesta erilaisiin mikrobeihin
perustelee toimintaansa mikrobiologian perus-teilla sekä välineiden huollon työmenetelmi-en vaikutuksella erilai-siin mikrobeihin
perustelee ratkaisujaan mikro-biologian perusteilla sekä väli-neiden huollon työmenetelmi-en vaikutuksella erilaisiin mik-robeihin
hyödyntää työssään tietoa infektioiden seu-rannasta ja toimenpitei-siin liittyvistä infektioista sekä ympäristön merki-tyksestä infektioiden syntyyn
noudattaa työssään välineiden huoltotiloille asettuja puhtausvaati-muksia
toimii välineiden huollon eri-tyistilanteissa huolellisesti ja vastuullisesti
noudattaa työssään väli-neiden huoltotiloille asettuja puhtausvaati-muksia, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tu-kea
huolehtii tilojen toimi-vuudesta
perustelee toimintaansa infek-tiotilastoilla sekä ympäristön puhtaustasovaatimuksilla
estää toiminnallaan ympäristön mikrobi-kontaminaatioita
perustelee välineiden huolto-työtä puhtausalueiden ja työ-tapoihin liittyvien mikrobikon-taminaatioiden ennaltaeh-käisyn näkökulmasta
17
Infektioiden torjuntatyö-hön liittyvän ammattikä-sitteistön käyttäminen
käyttää ymmärrettävästi vuorovaikutustilanteissa infektioiden torjunta-työhön liittyviä ammatil-lisia käsitteitä
käyttää vuorovaikutusti-lanteissa infektioiden torjuntatyöhön liittyviä käsitteitä ymmärrettä-västi
hankkii aktiivisesti tietoa in-fektioiden torjuntatyöhön liittyen
perustelee toimintaansa turvallisella poti-lashoidolla
käyttää oikein välineiden huol-lon vaihtelevissa työtilanteissa infektioiden torjuntatyöhön liittyviä ammatillisia käsitteitä
perustelee omaa toimintaansa työ- ja potilasturvallisuuden näkökulmista
Kestävän kehityksen hu-omioon ottaminen
hyödyntää toiminnas-saan kestävän kehityksen ekonomisia ja ekologisia toimintaohjeita (vesi, sähkö, aineet ym.)
noudattaa työssään kestävän kehityksen ekonomisia ja ekologi-sia toimintaohjeita (vesi, sähkö, aineet ym.)
perustelee ratkaisujaan kestä-vän kehityksen ekologisilla ja ekonomisilla toimintaohjeilla (vesi, sähkö, aineet ym.)
lajittelee erilaiset jätteet työpaikan ohjeiden mu-kaisesti
lajittelee itsenäisesti erilaiset jätteet työpai-kan ohjeiden mukaisesti
lajittelee jätteet huolellisesti työpaikan ohjeiden mukaisesti
tarvitsee ajoittain ohjaus-ta ja tukea
arvioi omia ja ympäristön työtapoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja esittää kehittämiskohteita
Kielitaidon hyödyntämi-nen työtehtävissä Alakohtainen kielitaidon hallinta suomenkielisillä
työskentelee suomen kielellä ja selviytyy autta-vasti työtehtävistä ruot-sin kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä
työskentelee suomen kielellä ja hoitaa työteh-tävän ruotsin kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä
työskentelee suomen kielellä ja hoitaa työtehtävän joustavasti ruotsin kielellä ja yhdellä vie-raalla kielellä
Kielitaidon hyödyntämi-nen työtehtävissä Alakohtainen kielitaidon hallinta ruotsinkielisillä
työskentelee ruotsin kielellä, hoitaa työtehtä-vän suomen kielellä ja selviytyy auttavasti yh-dellä vieraalla kielellä
työskentelee ruotsin kielellä, hoitaa työtehtä-vän joustavasti suomen kielellä ja yhdellä vie-raalla kielellä
työskentelee ruotsin ja suo-men kielellä ja hoitaa työteh-tävän joustavasti yhdellä vie-raalla kielellä
Kielitaidon hyödyntämi-nen työtehtävissä Alakohtainen kielitaidon hallinta muunkielisillä
työskentelee suomen tai ruotsin kielellä sekä selviytyy auttavasti yh-dellä muulla kielellä
työskentelee suomen tai ruotsin kielellä sekä yhdellä vieraalla kielellä ja selviytyy auttavasti toisella kotimaisella kielellä
työskentelee suomen tai ruot-sin kielellä, hoitaa työtehtävän joustavasti toisella kotimaisella kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä
Kielitaidon hyödyntämi-nen työtehtävissä Alakohtainen kielitaidon hallinta vieraskielisessä kou-lutuksessa
työskentelee koulutus-kielen lisäksi suomen tai ruotsin kielellä sekä auttaa asiakkaan eteen-päin yhdellä muulla kielellä
työskentelee koulutus-kielen lisäksi suomen tai ruotsin kielellä sekä yhdellä muulla kielellä
työskentelee koulutuskielen lisäksi suomen tai ruotsin kielellä sekä hoitaa työtehtävän joustavasti yhdellä muulla kielellä
18
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen op-pimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelman-ratkaisu
ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaansa saadun palautteen perus-teella
toimi rakentavasti vuoro-vaikutustilanteissa
ottaa vastaan palautetta ja antaa rakentavaa palau-tetta sekä muuttaa toi-mintaansa saadun palaut-teen myötä
tarvitsee valintatilanteissa ajoittain ohjausta ja tukea
ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaansa saa-dun palautteen perusteella
arvioi realistisesti omia vahvuuksiaan ja kehittä-mistarpeitaan
hakee tietoa tutuista tiet-olähteistä
toimii muuttuvissa tilan-teissa ja valintatilanteissa tarkoituksenmukaisesti
toimii erilaisissa tilanteis-sa tarkoituksenmukaisesti
hakee tietoa eri lähteistä tuo esille vaihtoehtoisia toimintatapoja muuttu-vissa tilanteissa
hakee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti tietoa eri lähteistä sekä arvioi tie-don käyttökelpoisuutta
tunnistaa sairaalahygienia-käytäntöihin tai infektioi-den torjuntatyöhön liitty-viä ongelmatilanteita tu-tuissa toimintaympäris-töissä
tunnistaa sairaalahygienia-käytäntöihin tai infektioi-den torjuntatyöhön liittyviä ongelmatilanteita
tunnistaa sairaalahy-gieniakäytäntöihin tai infektioiden torjuntatyö-hön liittyviä ongelmati-lanteita
hakee tilanteissa oma-aloitteisesti ohjausta
toimii oma-aloitteisesti
perustelee toimintaansa perustelee toimintaansa tuoden esille mahdollisis-sa ongelmatilanteissa realistisia ja rakentavia vaihtoehtoja
Vuorovaikutus ja yhteistyö
tekee infektioiden torjun-tatyössä yhteistyötä väli-neiden huoltoa tuottavien eri toimijoiden kanssa
tekee infektioiden torjunta-työssä yhteistyötä välinei-den huoltoa tuottavien toimijoiden kanssa
kuulee ja toimii rakenta-vasti erilaisten ihmisten kanssa
ottaa työssään huomioon infektioiden torjuntatyössä toimivat ammattiryhmät ja heidän tehtävä- ja vastuu-alueensa
motivoi muita toimijoita infektioiden torjuntatyö-hön omalla esimerkillään
perustelee ratkaisujaan välineiden huollon asian-tuntijuuden ja laatutyön merkityksellä
19
ylläpitää käytöksellään ja toiminnallaan hyvää työ-ilmapiiriä
ylläpitää käytöksellään ja toiminnallaan hyvää työil-mapiiriä
ylläpitää käytöksellään ja toiminnallaan hyvää työ-ilmapiiriä
noudattaa työyhteisön jäsenenä vuorovaikutusti-lanteisiin yhteisesti sovit-tuja ohjeita
noudattaa työyhteisön jäsenenä vuorovaikutusti-lanteisiin yhteisesti sovittu-ja ohjeita
perustelee toimintaansa työyhteisön jäsenenä vuorovaikutustilanteihin yhteisesti sovittujen oh-jeiden mukaisesti
perustelee hyvän työilma-piirin vaikutuksen merki-tystä infektioiden torjunta-työhön
perustelee hyvän työil-mapiirin vaikutuksen merkitystä infektioiden torjuntatyöhön, työhy-vinvointiin ja potilastur-vallisuuteen
Ammattietiikka työskentelee siten, että vähimmäistää mikrobien määrää välineiden huollon eri vaiheissa
työskentelee siten, että vähimmäistää mikrobien määrää välineiden huollon eri vaiheissa
työskentelee siten, että vähimmäistää mikrobien määrää välineiden huol-lon eri vaiheissa
toimii aseptisen työjärjes-tyksen mukaisesti
noudattaa aseptista työjär-jestystä
työskentelee tunnollisesti aseptisen työjärjestyksen mukaisesti
noudattaa eettisiä ohjeita ja vaitiolovelvollisuutta
noudattaa eettisiä ohjeita ja vaitiolovelvollisuutta
perustelee toimintaansa aseptisen työjärjestyksen, vaitiolovelvollisuuden ja potilasturvallisuuden näkökulmista
perustelee toimintansa vaikutuksia potilasturval-lisuuteen
perustelee infektioiden torjuntatyöhön liittyviä ratkaisujaan ja toiminta-tapojaan eettisillä ohjeilla sekä välineiden huoltoon liittyvällä vastuulla, vel-vollisuudella ja oikeuksilla
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
noudattaa ja hyödyntää työpaikan työ- ja asiakas- tai potilasturvallisuusoh-jeita sekä sähkö- ja palo-turvallisuusmääräyksiä
noudattaa ja hyödyntää työpaikan työ- ja asiakas- tai potilasturvallisuusohjei-ta sekä sähkö- ja palotur-vallisuusmääräyksiä
noudattaa ja hyödyntää työpaikan työ- ja asiakas- tai potilasturvallisuusoh-jeita sekä sähkö- ja palo-turvallisuusmääräyksiä
toimii siten, ettei aiheuta omalla toiminnallaan vaa-ratilanteita itselleen tai muille
ottaa työssään huomioon työyhteisön muut jäsenet, eikä aiheuta omalla toi-minnallaan vaaratilanteita itselleen tai muille
ottaa työssään huomioon työyhteisön muut jäsenet ja työturvallisuusorgani-saation tehtävät sekä työpaikan luvat toimia eri työtehtävissä
tiedottaa havaitsemistaan riskeistä ja vaaroista
tiedottaa havaitsemistaan riskeistä ja vaaroista
toimii siten, ettei aiheuta omalla toiminnallaan vaaratilanteita itselleen tai muille
20
tiedottaa havaitsemistaan turvallisuusriskeistä ja vaaroista
antaa ensiapua ja tarvitta-essa hälyttää lisäapua työ-paikan toimintaohjeiden mukaisesti
antaa ensiapua ja hälyttää tarvittaessa lisäapua, ehkäi-see toiminnallaan tapatur-mien (kuten pisto- ja viilto-tapaturmien) syntymistä työpaikan toimintaohjeiden mukaisesti
antaa ensiapua ja tarvitta-essa hälyttää lisäapua, ehkäisee toiminnallaan tapaturmien (kuten pisto- ja viiltotapaturmien) syn-tymistä ja perustelee toi-mintaansa työpaikan toimintaohjeilla
käyttää asianmukaista työasua ja suojaimia
käyttää asianmukaista työ-asua ja suojaimia
käyttää asianmukaista työasua ja suojaimia
huolehtii henkilökohtai-sesta hygieniastaan
huolehtii henkilökohtaises-ta hygieniastaan
huolehtii henkilökohtai-sesta hygieniastaan
tunnistaa oman terveyden vaikutuksen infektioiden torjuntatyössä
perustelee valintojaan ja ratkaisujaan infektioiden torjuntaan liittyvien poti-las- ja työtuvallisuusseik-kojen näkökulmista
varmistaa työvälineiden, suojaimien ja materiaalien turvallisuuden ennen nii-den käyttöönottoa
varmistaa työvälineiden, suojaimien ja materiaalien turvallisuuden ennen nii-den käyttöönottoa
varmistaa työvälineiden, suojaimien ja materiaalien turvallisuuden ennen niiden käyttöönottoa
poistaa ja huolehtii huol-toon vialliset työvälineet
arvioi työvälineiden, suo-jaimien ja materiaalien soveltuvuuden kyseiseen työhön
poistaa ja toimittaa huol-toon vialliset työvälineet
huolehtii omasta työhy-vinvoinnistaan ja toimin-takyvystään käyttäen tur-vallisia, sopivasti kuormit-tavia ja vaihtelevia työme-netelmiä ja toimii er-gonomisesti
huolehtii omasta työhyvin-voinnistaan ja toimintaky-vystään käyttäen turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ja toimii ergonomisesti
huolehtii omasta työhy-vinvoinnistaan ja toimin-takyvystään käyttäen turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtele-via työmenetelmiä ja toimii ergonomisesti
perustelee työtapoihin liittyviä valintojaan er-gonomisella tiedolla
ohjaa myös muita toimi-joita ottamaan huomioon työssään ergonomiset työtavat
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa infektioiden torjunnassa ja hygieniakäytänteiden noudattamisessa toimimalla välineiden huoltoon liittyvissä työtehtävissä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa välineiden huollon erilaisissa työympäristöissä tai asiakaspalvelupisteissä. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti. Kielitaitovaatimukset osoitetaan toimimalla työtehtävissä vieraalla
21
kielellä tai referoimalla tai hyödyntämällä muuten välineiden huoltotyöhön liittyviä vieraskielisiä julkaisuja.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.1.2 Välineiden huoltotyössä toimiminen
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
toimia välineiden huollon toimintamallin ja vastuualueen mukaisesti
käyttää välineiden huollon toimintaprosessin käsitteitä suomeksi tai ruotsiksi sekä yhdellä vieraalla kielellä
noudattaa työssään välineiden huollon toimintaa ohjaavia säädöksiä, määräyksiä, suosituksia ja valmistajan antamia välineistön huolto-ohjeita
toimia välineiden huollon palvelutehtävissä asiakasyksikön toimintaympäristössä
toimia välineistön huoltotehtävissä välineiden huoltoa tuottavassa työympäristössä
noudattaa työssään välineiden huoltotiloille asettuja puhtausaluevaatimuksia
hyödyntää työssään tietoa välineiden käyttötarkoituksesta
tehdä yhteistyötä ja toimia vuorovaikutustilanteissa välinehuollon asiakasyksikön kanssa
toimia yhteistyössä kuljetuspalveluiden kanssa sekä huolehtia kuljetusvälineistön käyttökunnosta ja puhtaudesta
noudattaa työturvallisuusohjeita ja turvallisia työtapoja
noudattaa välinehuollon ammattieettisiä periaatteita sekä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta
noudattaa työsuhdetta määrittäviä normeja
ylläpitää toiminnallaan välineiden huoltoprosessin tuloksellisuutta ja laatua
ylläpitää välinehuollon asiakkuuksia ja huolehtia palvelusopimusten mukaisesta toiminnasta
esiintyä asiakastilanteissa välineiden huoltoa tuottavien työyksiköiden liikeidean mukaisesti ja tilanteen edellyttämällä tavalla
vastaanottaa asiakaspalautetta ja reagoida palautteen mukaisesti
arvioida mahdollisuuksiaan toimia tulevaisuudessa yrittäjänä
hyödyntää työssään tietoa tuotteista, tuotteiden merkitsemistavoista ja yksilöllisestä tunnistamisesta
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Välineiden huoltoprosessin kokonaisuuden hallinta
suunnittelee työnsä ja työskentelee välineiden huoltotehtävissä välinehuollon toimintamallin ja oman toimenkuvansa mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
suunnittelee työnsä ja tuottaa välineiden huollon toimintamallin mukaisesti välinehuollon palveluita asiakkaan kanssa sovittujen palvelusuunnitelmien ja välineiden huollon tavoitteiden mukaisesti
suunnittelee ja toteuttaa tavoitteellisesti ja välineiden huollon toimintamallin mukaisesti välinehuollon palveluita välineiden huoltoa tarvitseville asiakkaille perustelee työtään asiakkaan kanssa sovittujen palvelusuunnitelmien mukaisesti
22
toimii vastuullisesti ja välineiden huollon tavoitteiden mukaisesti infektioiden tartuntaketjun katkaisemiseksi
hyödyntää työssään tietoa välineiden käyttötarkoituksesta ja niiden puhtaustasoista tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toteuttaa välineiden huoltotehtävät välineiden käyttötarkoituksen ja niille sovitun puhtaustason mukaisesti
suunnittelee ja toteuttaa välineiden huoltotehtävät välineiden käyttötarkoituksen ja niille sovitun puhtaustason mukaisesti hyödyntää työssään palvelusuunnitelmia ja asiakaspalautteita
suunnittelee ja toteuttaa välineiden huoltoprosessin niiden huollolle asetettujen puhtaustaso- ja huoltovaatimusten, huolto-ohjeiden, huollon kiireellisyyden, välineen valmistusmateriaalin, ominaisuuden ja kokoonpanon sekä käytettävissä olevien sterilointimenetelmien ja pakkausmateriaalien mukaisesti havainnollistaa välineiden huoltoprosessin yhden työyksikön näkökulmasta (monikäyttöisen välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, tarkastuksen, pakkauksen, steriloinnin, varastoinnin sekä desinfioitujen ja/tai steriloitujen tuotteiden toimittamisen asiakkaalle) tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
suunnittelee ja toteuttaa välineiden huoltoprosessin niiden huollolle asetettujen puhtaustaso- ja huoltovaatimusten, huolto-ohjeiden, huollon kiireellisyyden, välineen valmistusmateriaalin, ominaisuuden ja kokoonpanon sekä käytettävissä olevien sterilointimenetelmien ja pakkausmateriaalien mukaisesti havainnollistaa välineiden huoltoprosessin yhden työyksikön näkökulmasta (monikäyttöisen välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, tarkastuksen, pakkauksen, steriloinnin, varastoinnin sekä desinfioitujen ja/tai steriloitujen tuotteiden toimittamisen asiakkaalle)
suunnittelee ja toteuttaa huolellisesti välineiden huoltoprosessin niiden huollolle asetettujen puhtaustaso- ja huoltovaatimusten, huolto-ohjeiden, huollon kiireellisyyden, välineen valmistusmateriaalin, ominaisuuden ja kokoonpanon sekä käytettävissä olevien sterilointimenetelmien ja pakkausmateriaalien mukaisesti havainnollistaa välineiden huoltoprosessin yhden työyksikön näkökulmasta (monikäyttöisen välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, tarkastuksen, pakkauksen, steriloinnin, varastoinnin sekä desinfioitujen ja/tai steriloitujen tuotteiden toimittamisen asiakkaalle) perustelee toimintaansa työn kokonaisuuden näkökulmasta
23
toimii välineiden huollon palveluprosessissa ja asiakaspalvelutilanteissa välinehuoltotyötä tekevän vastuualueella tuntee välinehuoltotyön yleisimpiä sidosryhmiä ja niiden tehtäviä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii tavoitteellisesti välineiden huollon palveluprosessissa ja asiakaspalvelutilanteissa välinehuoltotyötä tekevän vastuualueella tuntee hyvin välinehuoltotyön yleisimmät sidosryhmät ja niiden tehtävät
suunnittelee työnsä ja toimii tavoitteellisesti välineiden huollon palveluprosessissa ja asiakaspalvelutilanteissa välinehuoltotyötä tekevän vastuualueella tuntee monipuolisesti välinehuoltotyön sidosryhmät ja niiden tehtävät perustelee oman työn vaikuttavuutta ja välinehuoltoprosessin kokonaistoimintaa infektioiden torjuntatyön, asiakaspalvelun ja potilasturvallisuuden näkökulmista
noudattaa työaikoja, sopimuksia ja muita työelämän toimintatapoja sekä sopii näihin liittyvistä poikkeamista
noudattaa työaikoja, sopimuksia ja muita työelämän toimintatapoja sekä sopii näihin liittyvistä poikkeamista tekee annetut tehtävät omatoimisesti
noudattaa työaikoja, sopimuksia ja muita työelämän toimintatapoja sekä sopii näihin liittyvistä poikkeamista tekee omalla vastuualueellaan muitakin kuin annettuja työtehtäviä omatoimisesti toimii joustavasti ja tunnollisesti
Laatutavoitteiden mukainen, tehokas ja tuloksellinen toiminta
osallistuu välineiden huoltoprosessin asiakaspalvelutehtäviin sovittujen laatutavoitteiden mukaisesti tekee sovitut tehtävät
toimii vastuullisesti välineiden huoltoprosessissa eri toimijoiden kanssa huolehtii sovituista työtehtävistä sovittujen tavoitteiden mukaisesti
toimii aktiivisesti ja vastuullisesti välineiden huoltoprosessissa eri toimijoiden kanssa vastaanottaa asiakaspalautteita ja tiedottaa niistä eteenpäin huolehtii itsenäisesti tavoitteiden mukaisista työtehtävistä tunnistaa omat voimavaransa ja on valmis kehittämään omaa ja työyhteisön työtä asiakaspalautteiden ja muun saadun palautteen myötä
24
Yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien arviointi
arvioi työryhmän jäsenenä oman toiminnan ja työn tekemisen vahvuuksia ja kehittämisen tarpeita
arvioi oman toiminnan ja työn tekemisen vahvuuksia ja mahdollisuuksia toimia tulevaisuudessa yrittäjänä ammattialallaan
arvioi realistisesti oman toiminnan ja työn tekemisen vahvuuksia ja mahdollisuuksia toimia yrittäjänä ammattialallaan ja asetaaa kehittymistavoitteita yrittäjyysosaamiselleen
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Välineiden huollon palvelutehtävissä toimiminen
tarkistaa välineiden huoltotilojen toimintavalmiuden toimii välineiden valmistajan huolto-ohjeiden mukaisesti huolehtii työvälineiden puhtaudesta ja ympäristön siisteydestä sekä viihtyisyydestä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tarkistaa itsenäisesti välineiden huoltotilojen toimintavalmiuden varaa tarvittavat laitteet, työvälineet ja materiaalit toimii välineiden valmistajan huolto-ohjeiden mukaisesti huolehtii työvälineiden puhtaudesta ja ympäristön siisteydestä sekä viihtyisyydestä
tarkistaa huolellisesti välineiden huoltotilojen toimintavalmiuden suunnittelee työtehtävät ja työskentelee välineiden huoltotehtävissä käyttäen välinehuoltoon liittyviä laitteita, työvälineitä ja materiaaleja perustellusti sekä tarkoituksenmukaisesti perustelee toimintaansa välineiden valmistajan huolto-ohjeiden mukaisesti huolehtii aktiivisesti työvälineiden puhtaudesta ja ympäristön siisteydestä sekä viihtyisyydestä, puuttuen havaitsemiinsa epäkohtiin
huolehtii välineiden kuljetusvälineistön käyttökunnon ja puhtauden tarkistamisesta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
huolehtii itsenäisesti välineiden kuljetusvälineistön käyttökunnon ja puhtauden tarkistamisesta
arvioi välineiden kuljetusvälineistön käyttökuntoa ja puhtautta sekä huolehtii kuljetusvälineistön käyttökunnosta ja puhtaudesta tuo aktiivisesti esille havaintoja ja ratkaisumalleja välineiden kuljetuksiin liittyen
25
Kestävän kehityksen huomioon ottaminen
toimii taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden mukaisesti välinehuollossa kertakäyttötuotteiden ja uudelleen prosessoitavien tuotteiden välineiden huoltoprosessissa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden mukaisesti välinehuollossa kertakäyttötuotteiden ja uudelleen prosessoitavien tuotteiden välineiden huoltoprosessissa
arvioi omia toimintatapojaan välineiden huoltoprosessin taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden mukaisissa toiminnoissa sekä kertakäyttötuotteiden ja uudelleen prosessoitavien tuotteiden osalta tuo esille hyviä käytänteitä ja muutostarpeita
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Välineiden huollon toimintamallin ja asiakaspalvelun tunteminen
hyödyntää työssään tietoa välineiden huollon toimintamallista, organisaatiosta, välineiden huollon kokonaisprosessista ja asiakaspalvelun periaatteista tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
hyödyntää työssään tietoa välineiden huollon toimintamallista, organisaatiosta, välineiden huollon kokonaisprosessista ja asiakaspalvelun periaatteista
perustelee toimintaansa välineiden huollon toimintamallien, organisaation, välineiden huollon kokonaisprosessin ja asiakaspalvelun periaatteiden mukaisesti arvioi omaa toimintaansa ja tuo esille kehittämistarpeita
suunnittelee ja toteuttaa työnsä noudattamalla välineiden huollon toimintaa ohjaavia säädöksiä ja määräyksiä
suunnittelee ja toteuttaa työtehtävät alusta loppuun arvioi toimintaansa välineiden huoltotyötä ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti
perustelee ja arvioi työtehtäviään välineiden huoltotyötä ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti ottaa huomioon työn kokonaisuuden työn suunnittelussa ja toteutuksessa
noudattaa välineiden valmistajan huolto-ohjeita tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
noudattaa välineiden valmistajan huolto-ohjeita
perustelee toimintaansa välineiden valmistajan huolto-ohjeiden mukaisesti puuttuu välineiden huollon laatupoikkeamiin ja tuo esille perusteltuja kehittämisehdotuksia
26
toimii työsuhdetta määrittelevien säädösten ja määräysten (työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työ- tai virkaehtosopimus, työsopimus) mukaan työskentelee vastuuntuntoisesti ja yhteistyökykyisesti laatii työhakemuksen ja nimikirjan tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii työsuhdetta määrittelevien säädösten ja määräysten (työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työ- tai virkaehtosopimus, työsopimus) mukaaan työskentelee vastuuntuntoisesti ja yhteistyökykyisesti laatii työhakemuksen ja nimikirjan
toimii työsuhdetta määrittelevien säädösten ja määräysten (työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työ- tai virkaehtosopimus, työsopimus) mukaan ottaa huomioon joustavasti työyhteisön sekä työskentelee itsenäisesti, vastuuntuntoisesti, yhteistyökykyisesti, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti laatii selkeän työhakemuksen ja nimikirjan
raportoi suullisesti havainnoistaan
raportoi suullisesti ja kirjallisesti havainnoistaan
raportoi suullisesti ja kirjallisesti havainnoistaan tulkitsee ja yhdistää eri lähteistä saamiaan tietoja ja havaintoja
Käsitteiden käyttäminen käyttää välineiden huollon ja sen toimintaprosessin käsitteitä ymmärrettävästi
käyttää välineiden huollon ja sen toimintaprosessin käsitteitä ymmärrettävästi toimii ammatillisesti vuorovaikutustilanteissa
hankkii aktiivisesti tietoa välineiden huollon toimintaprosessista perustelee omaa toimintaansa käyttäen sujuvasti välineiden huollon toimintaprosessin käsitteitä toimii ammatillisesti ja esimerkillisesti vuorovaikutustilanteissa
selviytyy auttavasti yhdellä vieraalla kielellä välineiden huoltotyön vuorovaikutustilanteissa
selviytyy välineiden huoltotyön vuorovaikutustilanteissa yhdellä vieraalla kielellä
toimii joustavasti yhdellä vieraalla kielellä välineiden huoltotyön vuorovaikutustilanteissa
Tiedon arviointi arvioi tiedon luotettavuutta välineiden huoltoprosessin mukaisesti
arvioi tiedon luotettavuutta välineiden huoltoprosessissa suhtautuu kriittisesti käytettävissä oleviin tietoihin
arvioi tiedon luotettavuutta välineiden huoltoprosessissa suhtautuu kriittisesti käytettävissä oleviin tietoihin ja tietolähteisiin tuo esille kehittämisehdotuksia
27
Yrittäjyyttä koskevan tiedon hallinta
hyödyntää työssään tietoa yleisistä yrittäjänä toimimisen edellytyksistä
perustelee työhönsä liittyviä ratkaisujaan ja toimintatapojaan tiedoilla yleisistä yrittäjänä toimimisen edellytyksistä
perustelee monipuolisesti työhönsä liittyvät ratkaisut ja toimintatapansa tiedoilla välineiden huoltoalan yrittäjyyden edellytyksistä
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
muuttaa toimintaansa saamansa palautteen perusteella arvioi omaa työtään ja osaamistaan välineiden huoltoprosessin toteuttajana, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
muuttaa toimintaansa joustavasti saamansa palautteen perusteella arvioi omaa työskentelyään ja osaamistaan välineiden huoltoprosessin toteuttajana arvioi oman toiminnan vahvuuksia ja kehittämistarpeita
muuttaa toimintaansa joustavasti saamansa ja hakemansa palautteen perusteella arvioi omaa työskentelyään ja osaamistaan välineiden huoltoprosessin toteuttajana arvioi oman toiminnan vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä esittää korjausehdotuksia toiminnalleen
Vuorovaikutus ja yhteistyö
tekee yhteistyötä välineiden huoltoa tuottavien toimijoiden kanssa toimii vuorovaikutustilanteissa välinehuoltopalveluita käyttävän tutun asiakasyksikön kanssa tekee yhteistyössä vastuullaan olevat työtehtävät tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea esim. työvaiheiden etenemisessä
tekee yhteistyötä välineiden huoltoa tuottavien toimijoiden ja asiakasyksiköiden kanssa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa esiintyy asiakastilanteissa välineiden huoltoa tuottavan työyksikön liikeidean mukaisesti sekä tilanteen edellyttämällä tavalla tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät
toimii sujuvasti yhteistyössä välineiden huoltoa tuottavien toimijoiden ja eri asiakasyksiköiden kanssa ilmaisee asiansa selkeästi esiintyy asiakastilanteissa välineiden huoltoa tuottavan työyksikön liikeidean mukaisesti sekä tilanteen edellyttämällä tavalla tuo esille rohkeasti ja rakentavasti erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja asiakaspalvelutilanteissa
toimii luontevasti tutussa työyhteisössä ja ryhmässä pyytää tarvittaessa apua
toimii erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa ryhmissä tai työtiimeissä luontevasti tuntee oman osaamisensa rajat
tukee ja auttaa muita toimii erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa ryhmissä tai työtiimeissä luontevasti tuntee oman osaamisensa rajat
28
ottaa työskentelyssä huomioon seuraavan työvaiheen ja välinehuollon koko toimintaprosessin
Ammattietiikka toimii välineiden huoltoalan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti noudattaa työpaikan salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta huolehtii työympäristön viihtyisyydestä
nimeää eettisesti haasteellisia tilanteita välineiden huoltotyössä ja työskentelee alan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti noudattaa työpaikan salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta huolehtii työympäristön viihtyisyydestä
hyödyntää työssään monipuolisesti välineiden huoltoalan eettisiä periaatteita ja hakee niistä ratkaisuja eettisesti haasteellisiin tilanteisiin noudattaa esimerkillisesti työpaikan salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta huolehtii aktiivisesti ja vastuullisesti työympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
käyttää laitteita ja työvälineitä, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta noudattaa laitteiden-, kemikaalien ja instrumenttien maahantuojien ja valmistajien käyttö- ja työturvallisuusohjeita tunnistaa laitteisiin ja työvälineisiin liittyvät työturvallisuusriskit
valitsee sopivat laitteet ja työvälineet noudattaa laitteiden-, kemikaalien ja instrumenttien maahantuojien ja valmistajien käyttö- ja työturvallisuusohjeita tunnistaa laitteiden ja työvälineiden käyttöön liittyvät työturvallisuusriskit ja käyttölupasiat (perehdytys, käyttölupakoulutus tms.)
valitsee itsenäisesti ja työtehtävien mukaisesti laitteet ja työvälineet noudattaa laitteiden-, kemikaalien ja instrumenttien maahantuojien ja valmistajien käyttö- ja työturvallisuusohjeita tunnistaa laitteiden ja työvälineiden käyttöön liittyvät rajoitukset, työturvallisuusriskit ja käyttölupasiat (perehdytys, käyttölupakoulutus tms.)
työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein vaihtelevissa työolosuhteissa
työskentelee ergonomisesti oikein vaihtelevissa työolosuhteissa
käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaa huomioon työ ergonomian myös vaihtelevissa työolosuhteissa
noudattaa työturvallisuusohjeita
perustelee toimintaansa työturvallisuusohjeiden mukaisesti
perustelee toimintaansa työturvallisuusohjeiden mukaisesti opastaa työturvallisuusohjeiden noudattamisessa myös muita
29
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa välineiden huoltotyössä toimimisessa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa välinehuoltokeskuksen tai välineiden huollon palveluyksikön tavallisimmissa pesu- ja desinfektiotehtävissä välineiden huoltoa tuottavissa erilaisissa työpaikoissa. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti.
Osaaminen osoitetaan havainnollistamalla välinehuollon yhden asiakasyksikön perusvälineiden välineiden huoltoprosessi ko. asiakasyksikön näkökulmasta. Havainnollistamisen tulee sisältää välineiden 1) käyttötarkoitus, 2) kuljetus, 3) puhdistus- ja desinfektiomenetelmät, 3) kuivaus-, tarkistus-, huolto- ja kokoamiskäytänteet, 4) pakkaaminen, 5) sterilointi tai sterilointiin kuljetus ja 6) varastointi niiden puhtaustasovaatimusten mukaisesti. Kielitaitovaatimukset osoitetaan toimimalla välineiden huoltoon liittyvissä työtehtävissä vieraalla kielellä tai referoimalla tai hyödyntämällä muuten välineiden huoltotyöhön liittyviä vieraskielisiä julkaisuja.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.1.3 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen välineiden huoltotyössä
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
käyttää tietotekniikan sovellusohjelmia (tekstinkäsittely, taulukko ja kuvankäsittely) ja laitteita (tietokone, skannerit, tulostin)
käyttää tiedonhakumenetelmiä ja arvioida niiden luotettavuutta
laatia välineiden huollon dokumentteja
ottaa huomioon työaseman ja oheislaitteiden ylläpidon ja ohjelmapäivitykset
käyttää tietotekniikan keskeistä sanastoa suomeksi ja englanniksi
noudattaa työssään tietoturvan perusvelvoitteita (salasanoja, varmuuskopiointia ja virustorjuntaa)
hyödyntää työssään viestintätekniikkaa
noudattaa ergonomiaa
arvioida itseään ja omien tietoteknisten valmiuksien kehittymistä.
30
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Työprosessissa toimiminen
tekee vastuullaan olevat työt, mutta tarvitsee jon-kin verran ohjausta tehtä-vien suorittamiseen huolehtii tietoteknisten ja viestintälaitteiden toimin-tavalmiudesta hyödyntää tietotekniikkaa välineiden huoltoproses-sin eri vaiheissa
tekee vastuullaan olevat ja annetut tehtävät työt omatoimisesti huolehtii omatoimisesti tietoteknisten ja viestintä-laitteiden toimintavalmiu-desta hyödyntää tietotekniikkaa välineiden huoltoproses-sin eri vaiheissa perustelee oman toimin-tansa merkitystä tietotek-niikan käyttäjänä työko-konaisuuden näkökulmas-ta
toimii vastuullisesti ja tekee itsenäisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä huolehtii vastuullisesti tietoteknisten ja viestintä-laitteiden toimintavalmiu-desta hyödyntää tietotekniikkaa välineiden huoltoproses-sin eri vaiheissa perustelee oman toimin-tansa merkitystä tietotek-niikan käyttäjänä työko-konaisuuden ja toiminta-prosessin etenemisen näkökulmasta
ottaa vastaa ja välittää edelleen tavanomaisia työhön liittyviä viestejä
ottaa vastaan ja välittää edelleen työhön liittyvät viestit oikealle henkilölle
ottaa vastaan ja välittää työhön liittyvät viestit edelleen oikealle henkilöl-le huomioiden asian tär-keyden ja kiireellisyyden
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaa-lin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Työväline- ja sovellusoh-jelmien ja laitteiden käyt-täminen
luo, muokkaa ja tallentaa tietoa sekä tuottaa stan-dardinmukaisia asiakirjoja annettujen ohjeiden mu-kaisesti päivittää välineiden huol-lon toiminta- tai työohjei-ta tietotekniikkaa hyödyn-täen
luo, muokkaa ja tallentaa tietoa sekä tuottaa selkeitä standardinmukaisia asia-kirjoja annettujen ohjei-den mukaisesti laatii välineiden huollon toiminta- tai työohjeita tietotekniikka hyödyntäen mallin mukaisesti
luo, muokkaa ja tallentaa tietoa sekä tuottaa itsenäi-sesti ja sujuvasti selkeitä standardinmukaisia asia-kirjoja laatii itsenäisesti tietotek-niikkaa hyödyntäen väli-neiden huollon toiminta- tai työohjeen, millä on vaikuttavuutta työyhtei-sön tai asiakaspalvelun toimintaan
käyttää taulukkolaskenta- ja grafiikkaohjelmia päivittää vähintään yhden välineiden huollon tilas-ton tilasto-ohjelmaa käyt-täen
soveltaa taulukkolaskenta- ja grafiikkaohjelmia laatii tilasto-ohjelmaa käyttäen vähintään yhden välineiden huollon tilas-ton valmiin mallin mukai-sesti
soveltaa monipuolisesti taulukkolaskenta- ja gra-fiikkaohjelmia laatii itsenäisesti tilasto-ohjelmaa käyttäen vähin-tään yhden uuden välinei-den huollon tilaston, millä on vaikuttavuutta työyh-teisön tai välineiden huol-lon toimintaan
31
digikuvaa, tallentaa ja siirtää kuvan tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
digikuvaa, tallentaa ja siirtää kuvan itsenäisesti
digikuvaa, tallentaa ja siirtää kuvan itsenäisesti arvioi ja kehittää omaa toimintaansa
hyödyntää tietotekniikkaa esim. välineiden huollon tilaus- ja toimitusproses-seissa tai jossain muussa perustellussa välineiden huollon toiminnassa
hyödyntää tietotekniikkaa itsenäisesti esim. välinei-den huollon tilaus- ja toimitusprosesseissa tai jossain muussa perustel-lussa välineiden huollon toiminnassa
hyödyntää tietotekniikkaa esim. välineiden huollon tilaus- ja toimitusproses-seissa perustelee kirjaamisen merkitystä reaaliaikaisen tiedon saamisen ja potilas-turvallisuuden ja laatutyön näkökulmista
Tiedonhakumenetelmien käyttäminen
hakee tietoa välineiden huollon raporteista ja tietojärjestelmistä sekä laatii työssä tarvittavat dokumentit ohjatusti
käyttää ja hyödyntää väli-neiden huollon raportteja ja tietojärjestelmiä sekä laatii työssä tarvittavat dokumentit ohjeiden mukaan
käyttää ja hyödyntää väli-neiden huollon raportteja ja tietojärjestelmiä sekä laatii työssä tarvittavat dokumentit itsenäisesti
käyttää tietoverkkoja tie-donhaussa hakien tietoa tutuista tai annetuista tietolähteistä
käyttää tietoverkkoja mo-nipuolisesti työhön sovel-tuvissa tiedonhaussa ja arvioi lähteitä kriittisesti
käyttää tietoverkkoja itse-näisesti ja monipuolisesti hakien tietoa eri tietoläh-teistä sekä arvioiden läh-teiden luotettavuutta kriit-tisesti
Tietojärjestelmien, työ-aseman ja oheislaitteiden ylläpito
ottaa työssään huomioon työaseman ja oheislaittei-den esim. skannereiden ja tulostimien ylläpidon sekä ohjelmistopäivitysten vaatimat toimenpiteet laitteiden käytössä tarvitsee ajoittain tukea ja ohjausta
ottaa työssään huomioon työaseman ja oheislaittei-den esim. skannereiden ja tulostimien ylläpidon sekä ohjelmistopäivitysten vaatimat toimenpiteet laitteiden käytössä
ottaa työssään huomioon työaseman ja oheislaittei-den esim. skannereiden ja tulostimien ylläpidon sekä ohjelmistopäivitysten vaatimat toimenpiteet laitteiden käytössä huolehtii em. tehtävistä oma-aloitteisesti ohjeiden mukaisesti
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana ole-van tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Tietoturvaohjeiden, asia-kirjojen julkisuudesta ja tietosuojasta annettujen säädösten sekä tekijänoi-keuksien noudattaminen
noudattaa annettujen ohjeiden mukaan tietotur-van perusvelvoitteita ja tekijänoikeuksia
noudattaa omatoimisesti tietoturvan perusvelvoit-teita ja tekijänoikeuksia
noudattaa itsenäisesti ja sujuvasti tietoturvan pe-rusvelvoitteita ja tekijän-oikeuksia
Käsitteiden käyttö ja vie-raan kielen hallinta
käyttää tietotekniikan keskeistä sanastoa
käyttää tietotekniikan keskeistä sanastoa myös englannin kielellä
käyttää tietotekniikan keskeistä sanastoa suju-vasti myös englannin kielellä
32
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen op-pimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelman-ratkaisu
tarvitsee ohjausta ja tukea muuttuvissa ja valintati-lanteissa hakee apua tavallisimmis-sa ongelmatilanteissa
toimii muuttuvissa ja valintatilanteissa tarkoi-tuksenmukaisesti selviytyy itsenäisesti taval-lisimmista ongelmatilan-teista
toimii itsenäisesti erilaisis-sa tilanteissa tarkoituk-senmukaisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoeh-toisia toimintatapoja selviytyy itsenäisesti taval-lisimmista ongelmatilan-teista sujuvasti
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
toimii tietoturvan edellyt-tämällä tavalla ymmärtäen tietoturvan merkityksen organisaation toiminnassa
toimii tietoturvan edellyt-tämällä tavalla ymmärtäen tietoturvan merkityksen organisaation toiminnassa
toimii tietoturvan edellyt-tämällä tavalla ymmärtäen tietoturvan merkityksen organisaation toiminnassa
käyttää ergonomisia rat-kaisuja työpisteessä ottaen huomioon sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta
käyttää ergonomisia rat-kaisuja työpisteessä ottaen huomioon sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä
suunnittelee työnsä ottaen huomioon ergonomiset ratkaisut sekä sopivasti kuormittavat ja vaihtelevat työmenetelmät, ohjaa näitä myös muille
Vuorovaikutus ja yhteistyö
raportoi suullisesti ja kir-jallisesti työtehtäviin liitty-vistä asioista
käyttää sujuvasti erilaisia viestintämenetelmiä ja välineitä
hoitaa erilaiset asiakaspal-velutilanteet palveluhenki-sesti käyttää monipuolisesti tilanteisiin sopivia viestin-tämenetelmiä ja -välineitä
Ammattietiikka noudattaa vaitiolovelvolli-suutta sekä noudattaa työssään tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvää lain-säädäntöä
noudattaa kaikessa toi-minnassaan tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä
perustelee toimintaansa vaitiolovelvollisuuden, tietoturvaan ja liittyvillä lainsäädännöllisillä ratkai-suilla
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä välineiden huoltotyössä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa käyttämällä tietotekniikkaa välineiden huoltotyöhön liittyvissä työtehtävissä välinehuollon työpaikalla. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
33
4.2 Välinehuollon koulutusohjelma tai osaamisala
4.2.1 Välineiden puhdistaminen ja desinfektio
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
toimia puhdistamis- ja desinfektiopalveluja tuottavassa ympäristössä
käyttää pesu- ja desinfektiokäsitteitä
noudattaa puhdistamis- ja desinfektiotilojen puhtausalue- ja hygieniakäytäntöjä
toimia puhdistamisen ja desinfektion palvelutilanteissa
ennaltaehkäistä mikrobikontaminaatioita välineiden kuljetuksessa, vastaanottamisessa ja käsittelyssä
käsitellä ja vastaanottaa välineitä
puhdistaa ja desinfioida välineitä koneellisesti
puhdistaa ja desinfioida välineitä käsin
noudattaa työssään pesu- ja desinfiointiohjeita sekä valmistajan välineille antamia huolto-ohjeita
kontrolloida, testata ja valvoa pesu- ja desinfektioprosessia sekä sen laatua
noudattaa kestävän kehityksen periaatteita
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliturvallisuusohjeita
edistää henkilökohtaista terveyttä ja työhyvinvointia
ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään
opastaa ja ohjata puhdistamiseen ja desinfektioon liittyvissä asioissa
arvioida omaa toimintaansa.
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Pesu- ja desinfektiopro-sessin suunnitteleminen ja toteuttaminen
toimii itsenäisesti pesu- ja desinfektiotilanteissa noudattaa toiminalle ase-tettuja puhtausalue- ja hygieniakäytäntöjä
toimii itsenäisesti pesu- ja desinfektiotilanteissa noudattaa toiminnalle asetettuja puhtausalue- ja hygieniakäytäntöjä etenee sujuvasti työvai-heesta toiseen
toimii itsenäisesti pesu- ja desinfektiotilanteissa noudattaa toiminnalle asetettuja puhtausalue- ja hygieniakäytäntöjä etenee sujuvasti työvai-heesta toiseen eri toimin-taympäristöissä perustelee omaa toimin-taansa osana infektioiden torjuntatyötä (vrt. mik-robikontaminaatioketjun katkaisun näkökulma)
34
ottaa vastaan eri asia-kasyksiköistä tulevia väli-neitä sekä toimii niiden käsittelyssä välineiden huollon ja valmistajan ohjeiden mukaisesti tarvitsee välineiden val-mistajan ohjeiden tulkin-nan osalta ajoittain ohja-usta ja tukea
ottaa itsenäisesti vastaan eri asiakasyksiköistä tule-via välineitä sekä toimii niiden käsittelyssä välinei-den huollon ja valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaa työssään huomioon asiakasyksikön pesu- ja desinfektiomenetelmät
ottaa vastaan järjestel-mällisesti ja sujuvasti eri asiakasyksiköistä tulevia välineitä sekä toimii nii-den käsittelyssä välinei-den huollon ja valmista-jan ohjeiden mukaisesti perustelee toimintaansa asiakasyksikön pesu- ja desinfektiomenetelmien mukaisesti tekee työnsä ottaen huomioon välineiden huoltoprosessin seuraa-van työvaiheen sekä koko tuotantoprosessin
huolehtii välineiden kulje-tuksesta ja vastaanottami-sesta pesu ja desinfektio-prosessiin välineen huol-totarpeen mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea välineistön kulje-tustapoihin ja aikataului-hin liittyen
huolehtii välineiden kulje-tuksesta ja vastaanottami-sesta pesu ja desinfektio-prosessiin välineen huol-totarpeen mukaisesti
huolehtii välineen huol-totarpeen mukaisesti välineiden kuljetuksesta ja vastaanottamisesta pesu ja desinfektiopro-sessiin ottaa huomioon välineis-tön huollon tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksen
valitsee välineille soveltu-van oikean puhdistus- ja desinfektiomenetelmän ottaa huomioon tartunnan aiheuttajan sekä puhtaus-luokat kirjaa tai rekisteröi pesu- ja desinfektioon tulleet välineet työpaikan ohjei-den mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
valitsee välineille soveltu-van oikean puhdistus- ja desinfektiomenetelmän ottaa huomioon tartun-nan aiheuttajan sekä puh-tausluokat kirjaa tai rekisteröi pesu- ja desinfektioon tulleet välineet työpaikan ohjei-den mukaisesti perustelee kirjaamisen tai rekisteröitymisen merki-tyksen välineistön jäljitet-tävyyteen
valitsee välineille sovel-tuvan oikean puhdistus- ja desinfektiomenetel-män perustelee valitsemansa desinfektiomenetelmän vaikutuksen mikrobien tartuntaketjun katkaise-misessa kirjaa ja rekisteröi vas-tuullisesti pesu- ja desin-fektioon tulleet välineet annettujen ohjeiden mukaisesti hyödyntää työssään tie-toa välineistön rekiste-röinnin merkityksestä niiden jäljitettävyyteen, työyksiköissä, missä käytetään tuotannon ohjausjärjestelmää
35
seuraa pesu- ja desinfek-tioprosessin etenemistä fysikaalisista mittareista ja pesuaineen kulutuksesta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
seuraa itsenäisesti pesu- ja desinfektioprosessia fysi-kaalisista mittareista ja pesuaineen kulutuksesta valvoo pesuprosessia hyödyntäen tietoa huolto-prosessin etenemisestä, työohjeiden noudattami-sesta, veden laadun tark-kailusta, kemikaalien kulu-tuksen tarkkailusta, lait-teiden toiminnasta ja validoinnista etenee sujuvasti työvai-heesta toiseen puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin
seuraa ja valvoo itsenäi-sesti pesu- ja desinfek-tioprosessia ottaa huomioon proses-sin suunnittelussa työ-vaiheiden järjestyksen etenee sujuvasti työvai-heesta toiseen tulkitsee laitteiden fysi-kaalisia mittareita puuttuu aktiivisesti ha-vaitsemiinsa epäkohtiin ja tiedottaa niistä
tallettaa puhdistamisessa ja desinfektiossa syntyneet dokumentit
tallettaa puhdistamisessa ja desinfektiossa syntyneet dokumentit käyttää dokumentteja tarvittaessa toiminnan perustelun apuna
tallettaa puhdistamisessa ja desinfektiossa synty-neet dokumentit hyödyntää dokumentaa-tiota oman työnsä ja toimintaympäristön arvi-oinnissa ja kehittämisessä
Laadukas toiminta toimii välineiden pesu- ja desinfektiotyössä vä-linehuollon infektioiden torjuntatyön vastuun ja velvollisuuden mukaisesti
toimii välineiden pesu- ja desinfektiotyössä vä-linehuollon infektioiden torjuntatyön vastuun ja velvollisuuden mukaisesti perustelee toimintansa vaikutusta hyvään asia-kaspalveluun tai poti-lashoitoon
perustelee välineiden pesu- ja desinfektiotyötä välineiden huollon infek-tioiden torjuntatyöhön liittyvillä vastuu ja velvol-lisuusasioilla, asiakaspal-velun tai potilaan hyvän hoidon toteutumisella sekä välineiden huollon asiantuntijuudella
noudattaa työssään työyh-teisön pesu- ja desinfekti-on laatuvaatimuksia, mut-ta tarvitsee ajoittain ohja-usta
noudattaa työssään työyh-teisön pesu- ja desinfekti-on laatuvaatimuksia
perustelee toimintaansa työyhteisön pesu- ja desinfektion laatuvaati-muksilla asettaa työlleen realistisia laatutavoitteita
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaa-lin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
pesee ja desinfioi esikäsit-telemättömiä ja/ tai esikä-siteltyjä välineitä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea suunnitelmallises-sa tai joutuisassa toimin-nassa
pesee ja desinfioi esikäsit-telemättömiä ja/ tai esikä-siteltyjä välineitä itsenäi-sesti, suunnitelmallisesti ja joutuisan tehokkaasti
suunnittelee huolella esi-käsittelemättömien ja/ tai esikäsiteltyjen välineiden pesun ja desinfioinnin toteuttaa työn joutuisan tehokkaasti
36
ottaa huomioon ajan ja muut käytettävissä olevat resurssit
lajittelee tutut välineet puhdistukseen ja desinfek-tioon puhdistaa välineiden kulje-tusvälineet ja desinfioi ne niille soveltuvien mene-telmin joko käsin tai ko-neellisesti tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
lajittelee itsenäisesti väli-neet puhdistukseen ja desinfektioon puhdistaa välineiden kul-jetusvälineet ja desinfioi ne niille soveltuvin mene-telmin joko käsin tai ko-neellisesti
lajittelee itsenäisesti väli-neet puhdistukseen ja desinfektioon perustelee tekemänsä ratkaisut välineiden mate-riaalin huollettavuuden mukaisesti puhdistaa huolellisesti välineiden kuljetusvälineet ja desinfioi ne niille sovel-tuvin menetelmin joko käsin tai koneellisesti
purkaa välineet valmista-jan ohjeiden ja/tai välinei-den huollon työohjeiden mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
purkaa itsenäisesti välineet valmistajan ohjeiden ja/tai välineiden huollon työoh-jeiden mukaisesti
purkaa itsenäisesti ja va-rovaisesti käsitellen väli-neet huolellisesti valmista-jan ohjeita ja/tai välinei-den huollon työohjeita noudattaen ottaa kantaa välineiden huollettavuuteen, niiden hyvän pesu- ja desinfek-tiolopputuloksen aikaan-saamiseksi
lajittelee ja asettelee väli-neet tuttuihin pesukorei-hin tai pesutelineisiin siten, että puhdistustulos on hyväksyttävä
lajittelee ja asettelee itse-näisesti välineet pesuko-reihin tai pesutelineisiin siten, että puhdistustulos on hyväksyttävä tarvitsee ajoittain ohjausta muuttuvissa työympäris-töissä havainnoi ja tiedottaa havaitsemistaan pesu- ja desinfektiolaatupoikkea-mista
lajittelee ja asettelee huo-lellisesti välineet pesuko-reihin tai pesutelineisiin työympäristöstä riippu-matta siten, että puhdis-tustulos on hyväksyttävä puuttuu aktiivisesti havait-semiinsa pesu- ja desin-fektiolaatupoikkeamiin ja tiedottaa näistä eteenpäin esittää parannus- ja kehit-tämisehdotuksia laatu-poikkeamien välttämiseksi
37
valitsee käyttötarkoituk-seen soveltuvan pesu- ja desinfektioaineen annostelee pesu- ja desin-fektioaineen annettujen ohjeiden mukaisesti
valitsee käyttötarkoituk-seen soveltuvan pesu- ja desinfektioaineen annostelee itsenäisesti pesu- ja desinfektioaineen niiden käyttöohjeiden mukaisesti
valitsee huolella ja perus-tellusti käyttötarkoituk-seen soveltuvan pesu- ja desinfektioaineen annostelee itsenäisesti pesu- ja desinfektioaineen niiden käyttöohjeiden mukaisesti vaihtaa tarvittaessa perus-tellusti pesu- ja desinfek-tioaineen ohjaa tarvittaessa myös muita pesu- ja desinfek-tioainevalintoihin liittyen
puhdistaa ja desinfioi käsin lämpödesinfektiota kestämättömät välineet tarkistaa puhdistustulok-sen tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
puhdistaa ja desinfioi käsin lämpödesinfektiota kestämättömät välineet tarkistaa puhdistustulok-sen kuivaa ja desinfektoi väli-neen
puhdistaa ja desinfioi itsenäisesti lämpödesin-fektiota kestämättömät välineet käsin tarkistaa puhdistustulok-sen opastaa tarvittaessa myös toisia käsin pesun ja des-infektion työmenetelmissä
Puhdistus- ja desinfek-tiolaitteiden sekä työväli-neiden valinta ja käyttö
valitsee välineille soveltu-van pesu- ja desinfek-tiolaitteen, pesutelineet, adapterit jne. tarkistaa laitteen toiminta-valmiuden ennen sen käyttöönottoa tarvitsee ajoittain tukea ja ohjausta
valitsee omatoimisesti välineille soveltuvan pesu- ja desinfektiolaitteen, pesutelineet, adapterit jne. tarkistaa laitteen toiminta-valmiuden ennen sen käyttöönottoa
valitsee perustellusti eri välineille soveltuvan pesu- ja desinfektiolaitteen, pesutelineet, adapterit jne. välineiden huollettavuu-den sekä pesu- ja desin-fektiolopputuloksen nä-kökulmista tarkistaa huolellisesti lait-teiden toimintavalmiuden ennen niiden käyttöönot-toa puuttuu pesu- ja desinfek-tiotuloksen laatupoik-keamiin vaikuttaviin työ-tapoihin esim. välineiden sijoittelu laitteisiin, pesu-korien soveltuvuus tms.
38
käyttää työssään välineille soveltuvia pesu- ja desin-fektio-ohjelmia tarkkailee pesu- ja desin-fektiolaitteen toimintaa hoitaa itsenäisesti pesu- ja desinfektiolaitteiden vaa-timat päivittäiset huolto-toimenpiteet
käyttää työssään välineille soveltuvia pesu- ja desin-fektio-ohjelmia tarkkailee pesu- ja desin-fektiolaitteen toimintaa hoitaa itsenäisesti pesu- ja desinfektiolaitteiden vaa-timat päivittäiset huolto-toimenpiteet havainnoi ja tiedottaa pesu- ja desinfektiolait-teen toimintahäiriöistä
valitsee välineille soveltu-van pesu- ja desinfektio-ohjelman tarkkailee pesu- ja desin-fektiolaitteen toimintaa havainnoi ja tiedottaa laitteen toimintahäiriöistä huoltaa laitteiden vaatimat päivittäiset huoltotoimen-piteet ja tavalliset ongel-matilanteet
tarkkailee pesu- ja desin-fektioaineiden kulutusta ja kirjaa menekin hyödyntää työssään tietoa veden käsittelyn vaikutuk-sesta pesu- ja desinfektio-prosessiin
tarkkailee pesu- ja desin-fektioaineiden kulutusta ja kirjaa menekin arvioi koneen kulutusta hyödyntää työssään tietoa veden käsittelyn vaikutuk-sesta pesu- ja desinfektio-prosessiin sekä menetel-mistä, millä veden omi-naisuuksia käsitellään
huolehtii vastuullisesti pesu- ja desinfektioainei-den kulutuksen seuran-nasta ja veden käsittelyjär-jestelmien toiminnasta arvioi ja perustelee pesu- ja desinfektioprosessin laatua ja laatupoikkeamia pesu- ja desinfektioainei-den kulutuksen ja veden-käsittelyjärjestelmän toi-mivuuden perusteella
tunnistaa pesu- ja desin-fektiolaitteiden hälytykset ja niiden syyt tarkkailee laitteiden toimintaa
tunnistaa pesu- ja desin-fektiolaitteiden hälytykset ja niiden syyt tarkkailee laitteiden toi-mintaa tulkitsee pesu- ja desin-fektiolaitteiden tuottamaa informaatiota
tunnistaa pesu- ja desin-fektiolaitteiden hälytykset ja niiden syyt tulkitsee pesu- ja desinfek-tiolaitteiden tuottamaa informaatiota tunnistaa ja raportoi lait-teiden huoltotarpeen tekee tarvittavat toimenpi-teet laitteen toimintakun-non tarkistamiseksi
39
Taipuisien tähystimien huolto
tarkistaa tähystimen pesu- ja desinfektiokoneen toi-mintavalmiuden esikäsittelee tarvittaessa konepesuun menevän tähystimen ennen kone-pesua asettelee tähystimen ja sen oheislaitteet pesu- ja des-infektiokoneeseen ja pesu-telineisiin siten, että pesu- ja desinfektiolopputulos on hyvä käsittelee tähystimiä varo-en tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tarkistaa itsenäisesti tähys-timen pesu- ja desinfek-tiokoneen toimintaval-miuden esikäsittelee itsenäisesti tarvittaessa konepesuun menevän tähystimen en-nen konepesua asettelee tähystimen ja sen oheislaitteet pesu- ja des-infektiokoneeseen ja pe-sutelineisiin siten, että pesu- ja desinfektioloppu-tulos on hyvä käsittelee tähystimiä va-roen
tarkistaa huolellisesti eri-laisten tähystimien pesu- ja desinfektiokoneiden toimintavalmiuden esikäsittelee tarvittaessa konepesuun menevän tähystimen huolella ja vastuullisesti ennen kone-pesua perustelee tähystimen ja sen oheislaitteiden esikä-sittelyn merkityksen ja pesu- ja desinfektiokonee-seen huolellisen asettami-sen hyvän pesu- ja desin-fektiolopputuloksen nä-kökulmasta käsittelee tähystimiä va-roen
asettelee tähystimen ja siihen liittyvät oheislaitteet pesutelineisiin noudattaa työohjeita seuraa pesu- ja desinfek-tioprosessin etenemistä tulkitsee laitteen fysikaali-sia mittareita tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
asettelee tähystimen ja siihen liittyvät oheislait-teet itsenäisesti pesuteli-neisiin noudattaa työohjeita tulkitsee laitteen ja pesu-prosessin etenemistä hyö-dyntäen laitteen fysikaali-sia mittareita
asettelee tähystimen ja siihen liittyvät oheislaitteet itsenäisesti ja huolellisesti pesutelineisiin perustelee toimintaansa työohjeiden mukaisesti seuraa ja perustelee pesu- ja desinfektioprosessin etenemistä tulkiten lait-teen fysikaalisia mittareita raportoi vastuullisesti havainnoistaan
ottaa vastaan käsin puh-distettavan tähystimen ja esipuhdistaa sen tutki-mushuoneessa tai vä-linehuollon huoltohuo-neessa huolehtii tähystimen va-rovaisesta käsittelystä, siirtelystä ja kuljetuksesta
ottaa vastaan käsin puh-distettavan tähystimen ja esipuhdistaa sen tutki-mushuoneessa tai vä-linehuollon huoltohuo-neessa huolehtii tähystimen va-rovaisesta käsittelystä, siirtelystä ja kuljetuksesta perustelee toimintaansa ja työvaiheittain
suunnittelee käsin puhdis-tettavan tähystimen työ-prosessin ja varaa tarvitta-vat välineet tähystimen kuljetusta ja esipuhdistus-ta varten huolehtii tähystimen va-rovaisesta käsittelystä, siirtelystä ja kuljetuksesta etenee työvaiheesta toi-seen suunnitelmallisesti ja perustellusti
40
toteuttaa käsin puhdistet-tavan tähystimen vuoto-testin valitsee tähystimelle oh-jeiden mukaisen huoltota-van tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
toteuttaa käsin puhdistet-tavan tähystimen vuoto-testin valitsee tähystimelle oh-jeiden mukaisen huoltota-van
varaa ja tarkistaa huolelli-sesti välineet ja laitteet käsin puhdistettavan tä-hystimen vuototestausta sekä pesua varten pesee tähystimen manuaa-lisesti tai koneellisesti noudattaen huolto-ohjeita etenee suunnitelmallisesti työvaiheesta toiseen
tarkistaa tähystimen pesu-tuloksen huolehtii tähystimen kui-vauksesta ja säilyttämises-tä kuivaus- ja säilytysjär-jestelmän mukaisesti tarvitsee ajoittain tukea ja ohjausta
tarkistaa tähystimen pesu-tuloksen huolehtii tähystimen kui-vauksesta ja säilyttämises-tä kuivaus- ja säilytysjär-jestelmän mukaisesti perustelee toimintaansa työ- ja toimintaohjeilla
tarkistaa tähystimen pesu-tuloksen kuivaa perusteltuja mene-telmiä hyödyntäen tähys-timen ja huolehtii tähys-timen säilyttämisestä kui-vaus- ja säilytysjärjestel-män mukaisesti ohjaa asioita työyksikön työ- ja toimintaohjeiden mukaisesti myös muille toimijoille
Kestävän kehityksen hu-omioon ottaminen
toimii ekologisen ja eko-nomisen kestävän kehi-tyksen periaatteiden mu-kaisesti pesu- ja desinfek-tiokoneiden käytössä
toimii ekologisen ja eko-nomisen kestävän kehi-tyksen periaatteiden mu-kaisesti pesu- ja desinfek-tiokoneiden käytössä ottaa huomioon ener-giataloudelliset ratkaisut
toimii ekologisen ja eko-nomisen kestävän kehi-tyksen periaatteiden mu-kaisesti pesu- ja desinfek-tiokoneiden käytössä ottaa huomioon energiata-loudelliset ratkaisut perustelee toimintaansa kestävää kehitystä ohjaa-villa toimintaperiaatteilla
käsittelee välineitä huolto-ohjeiden mukaisesti siten, etteivät ne vahingoitu
tunnistaa erityiskäsittelyä vaativat välineet käsittelee välineitä huolto-ohjeiden mukaisesti siten, etteivät välineet vahingoi-tu
käsittelee huolella ja varo-en erityiskäsittelyä vaativia välineitä noudattaa huolto-ohjeita perustelee toimintaansa kustannustehokkaan ja tuloksellisen toiminnan näkökulmista
käsittelee ja hävittää kemi-kaaleja sekä lajittelee ja hävittää työssään syntyviä jätteitä työpaikan jät-teidenkäsittelyohjeiden mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
käsittelee ja hävittää ke-mikaaleja sekä lajittelee ja hävittää työssään syntyviä jätteitä työpaikan jät-teidenkäsittelyohjeiden mukaisesti
käsittelee ja hävittää ke-mikaaleja sekä lajittelee ja hävittää työssään syntyviä jätteitä työpaikan jät-teidenkäsittelyohjeiden mukaisesti arvioi jätteiden aiheutta-mia riskejä
41
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana ole-van tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Pesu- ja desinfektiopro-sessin tiedonhallinta ja tiedon soveltaminen
noudattaa työssään sää-döksiä, määräyksiä, suosi-tuksia sekä valmistajan ja työpaikan ohjeita puhdis-tamisessa ja desinfektiossa
hankkii ja käyttää aktiivi-sesti tietoa pesu- ja desin-fektioprosessia ohjaavista säädöksistä, määräyksistä, suosituksista sekä valmis-tajan ja työpaikan ohjeista
perustelee työhönsä liitty-viä ratkaisuja pesu- ja desinfektioprosessia oh-jaavilla säädöksillä, määrä-yksillä, suosituksilla sekä valmistajan ja työpaikan ohjeilla
käyttää puhdistamisen ja desinfektion käsitteitä oikein
käyttää puhdistamisen ja desinfektion käsitteitä oikein hankkii tietoa luotettavista lähteistä
perustelee puhdistamisen ja desinfektion toimin-taympäristöön liittyviä valintoja, toimintatapoja ja ratkaisuja käyttää oikeita ammatilli-sia käsitteitä ja tietolähtei-tä
noudattaa työssään tietoa pesun ja desinfektion laatuvaatimuksista pesutu-loksen ja työtiloille asetet-tujen vaatimusten osalta
noudattaa työssään tietoa pesun ja desinfektion laatuvaatimuksista pesutu-loksen ja työtiloille asetet-tujen vaatimusten osalta perustelee toimintaansa infektioiden torjuntaan liittyvillä ratkaisuilla
perustelee toimintaansa pesun ja desinfektion lopputuloksen ja työtiloil-le asetettujen laatuvaati-musten näkökulmista perustelee pesua ja desin-fektiota mikrobiologiaan ja infektioiden torjuntaan liittyvillä ratkaisuilla otta-en huomioon koko työ-prosessin
selviytyy auttavasti yhdellä vieraalla kielellä välineiden huollon pesu- ja desinfek-tioprosessin vuorovaiku-tustilanteissa
selviytyy välineiden huol-lon pesu- ja desinfektio-prosessin vuorovaikutus-tilanteissa yhdellä vieraalla kielellä
toimii joustavasti yhdellä vieraalla kielellä välineiden huollon pesu- ja desinfek-tioprosessin vuorovaiku-tustilanteissa
noudattaa pesu- ja desin-fektioaineiden käyttötur-vallisuustiedotteiden oh-jeita aineiden säilytyksessä ja käytössä
noudattaa pesu- ja desin-fektioaineiden käyttötur-vallisuustiedotteiden oh-jeita aineiden säilytyksessä ja käytössä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin
säilyttää ja käyttää työyk-sikönpesu- ja desinfektio-aineita niiden käyttötur-vallisuustiedotteiden mu-kaisesti perustelee valintojaan puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin ja tuo esille rakentavia kehitysehdo-tuksia
42
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen op-pimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelman-ratkaisu
ottaa vastuuta omasta op-pimisestaan ja ammatilli-sesta kehittymisestään ottaa vastaan palautetta ja korjaa sen mukaan toimin-taansa hankkii alan tietoutta
arvioi omaa työtään ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja amma-tillisesta kehittymisestään ottaa palautetta vastaan muuttaa toimintaansa saadun palautteen myötä hankkii alan tietoutta luotettavista tietolähteistä
arvioi omaa työtään ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja amma-tillisesta kehittymisestään pyytää aktiivisesti palau-tetta suhtautuu rakentavasti ja joustavasti saamaansa palautteeseen korjaa aktiivisesti toimin-taansa saadun palautteen ja tilanteen vaatimalla tavalla perustelee ratkaisujaan luotettavalla alan tietou-della
tekee annetut tehtävät arvioi oman toimintansa tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
työskentelee itsenäisesti ja suunnitelmallisesti arvioi omia työn tekemi-seen liittyviä vahvuuksi-aan sekä kehittämistarpei-taan
suunnittelee toimintaansa asettaa asioita tärkeysjär-jestykseen tekee itsenäisesti ja suju-vasti työtehtävät arvioi omia työn tekemi-seen keskeisesti liittyviä vahvuuksiaan sekä kehit-tämistarpeitaan
Vuorovaikutus ja yhteistyö
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vas-tuullisesti työyhteisön jäse-nenä työyhteisön sääntöjen mukaan
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti työyhteisön jäsenenä työyhteisön sääntöjen mukaan myös muuttuvissa tilanteissa
toimii yhteistyökykyisesti, vastuullisesti ja asiakas-keskeisesti työyhteisössä sekä moniammatillisessa vuorovaikutustilanteissa työyhteisön sääntöjen mukaan toiminta on luotettavaa, turvallista ja tasapuolista
tekee työyhteisössä vas-tuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta
tekee omatoimisesti työ-yhteisössä vastuullaan olevat tehtävät
toimii vastuullisesti, yh-teistyökykyisesti ja tasa-vertaisesti erilaisten ih-misten kanssa työyhtei-sön ja ryhmän jäsenenä
43
Ammattietiikka toimii välineiden huolto-työtä ohjaavien arvojen ja periaatteiden mukaisesti pesu- ja desinfektiotehtävi-en asiakaspalvelu- ja yhteis-työtilanteissa suoriutuu tehtävistä sovi-tussa aikataulussa
toimii ammattieettisesti välineiden huollon pesu- ja desinfektiotehtävien palvelutilanteissa noudat-taen annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja toimii vastuullisesti hyvän pesu- ja desinfektiotulok-sen saavuttamiseksi
perustelee ratkaisunsa välineiden huollon arvo-jen, aikataulutuksen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti myös vaihtelevissa pesu- ja desinfektiotehtävissä toimii vastuullisesti ja luotettavasti hyvän pesu- ja desinfektiotuloksen ja työprosessin toimivuu-den saavuttamiseksi
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
toimii aseptisen työjärjes-tyksen ja hygieniakäytän-teiden mukaisesti pesu- ja desinfektioprosessissa noudattaa eritetahradesin-fektioon, käsihygieniaan, pukeutumiseen, suojainten käyttämiseen ja riisumiseen liittyviä oikeita toimintape-riaatteita
vastaa omalta osaltaan aseptisen työjärjestyksen ja hygieniakäytänteiden mukaisten toimintojen noudattamisesta pesu- ja desinfektioprosessissa perustelee toimintaansa infektioiden torjunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmista ottaen huomioon eritetahra-desinfektion, pistotapa-turmien ennaltaehkäisyn, käsihygienian, pukeutu-misen, itsensä roiskeilta suojaamisen ja suojainten käyttämisen
perustelee pesu- ja desin-fektioprosessissa tekemi-ään ratkaisuja infektioi-den torjuntatyötä ja poti-lasturvallisuutta edistä-västi toimii hyvän aseptiikan ja hygieniakäytänteiden mukaisesti ohjaa myös muita toimi-joita eritetahradesinfekti-oon, pistotapaturmien ennaltaehkäisyyn, käsihy-gieniaan, pukeutumiseen, itsensä roiskeilta suojaa-miseen ja suojainten käyttämiseen
työskentelee niin, ettei toimintaympäristö konta-minoidu
työskentelee itsenäisesti niin, ettei toimintaympä-ristö kontaminoidu perustelee toimintaansa
työskentelee omatoimi-sesti niin, ettei toimin-taympäristö konta-minoidu huolehtii ennakoivasti ja oma-aloitteisesti työym-päristön puhtaudesta ja siisteydestä
työskentelee pääsääntöises-ti ergonomisesti oikein ja noudattaa pesu- ja desin-fektiotyöprosessin aikana ergonomiaohjeita käyttää oikein apuvälineitä tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
työskentelee ergonomi-sesti oikein ja noudattaa pesu- ja desinfektiotyö-prosessin aikana er-gonomiaohjeita säätää työpisteensä mah-dollisuuksien mukaan ergonomisesti oikein käyttää apuvälineitä taak-kojen nostossa ja siirros-sa
käyttää turvallisia, sopi-vasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetel-miä ja noudattaa pesu- ja desinfektiotyöprosessin aikana ergonomiaohjeita säätää työpisteensä aina mahdollisuuksien mu-kaan ergonomisesti oi-kein käyttää esimerkillisesti apuvälineitä taakkojen nostoissa ja siirroissa
44
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita tiedostaa työskentelyyn liittyviä vaaratekijöitä toimii ohjeiden mukaisesti tapaturman sattuessa
noudattaa työturvalli-suus- ja kemikaaliohjeita havaitsee ja ilmoittaa mahdollisista työturvalli-suuden vaaroista toimii ohjeiden mukaises-ti tapaturman sattuessa
noudattaa työturvalli-suus- ja kemikaaliohjeita havaitsee ja arvioi työhön liittyviä vaaroja sekä ra-portoi niistä eteenpäin toimii ohjeiden mukaises-ti tapaturman sattuessa
hälyttää tarvittaessa apua hälyttää tarvittaessa apua ja antaa hätäensiapua
hälyttää tarvittaessa apua toimii oikein tavallisim-missa sairaus- ja tapatur-matilanteissa
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa välineiden puhdistamisessa ja desinfektiossa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla pesu- ja desinfektiopalveluprosessissa välineiden huoltoa tarjoavissa työpaikoissa. Hän puhdistaa ja desinfioi erilaisia ja eri materiaaleista valmistettuja välineitä käsin sekä koneellisesti. Taipuisan tähystimen huollon osalta osaaminen osoitetaan huoltamalla tähystin joko käsin, koneellisesti tai havainnollistamalla välinehuoltotyötä tuottavissa työpaikoissa. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.2.2 Välineiden kuivaus, tarkistus, huolto, kokoaminen ja pakkaaminen
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
toimia ympäristössä, missä tuotetaan välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkauspalveluja
käyttää välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkauspalvelujen käsitteitä suomeksi tai ruotsiksi sekä yhdellä vieraalla kielellä
noudattaa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkauspalvelujen puhtausalue- ja hygieniakäytäntöjä
toimia välineiden vastaanotto-, kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- sekä pakkauspalvelujen palvelutilanteissa
kuivata, tarkistaa, huoltaa, koota ja pakata välineitä
noudattaa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- sekä pakkauspalvelujen ja valmistajan ohjeita
valita välineistölle pakkausjärjestelmän mukaisen pakkausmateriaalin ja -menetelmän sekä pakata ja sulkea pakkaukset
sulkea pakkausjärjestelmät ja käyttää kuumasaumaajaa
tunnistaa erilaiset pakkausjärjestelmien merkintätavat ja merkitä pakkausjärjestelmät standardien ja toimintaohjeiden mukaisesti
lajitella ja toimittaa välinepakkaukset sterilointia ja jakelua varten
arvioida välineiden kuivaus, tarkistus, huolto, kokoamis- ja pakkauspalvelujen laatua
toimia kestävän kehityksen mukaisesti
45
noudattaa työturvallisuusohjeita
edistää henkilökohtaista terveyttä ja työhyvinvointia
opastaa ja ohjata välineiden kuivaukseen, tarkistukseen, huoltoon, kokoamiseen ja pakkaamiseen liittyvissä asioissa
arvioida omaa toimintaansa.
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis-, pakkaus- ja sulkemisprosessissa toimiminen
toimii tutuissa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis-, pakkaus - ja sulkemisprosesseissa noudattaa toiminalle asetettuja puhtausalue- ja hygieniakäytänteitä
toimii välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis-, pakkaus - ja sulkemisprosesseissa noudattaa toiminnalle asetettuja puhtausalue- ja hygieniakäytänteitä etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen
toimii välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis-, pakkaus - ja sulkemisprosesseissa noudattaa toiminnalle asetettuja puhtausalue- ja hygieniakäytänteitä etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen perustelee omaa toimintaansa osana infektioiden torjuntatyötä ja turvallista potilashoitoa
ottaa vastaan välineitä tarkistaa välineiden nimikkeet, moitteettomuuden ja lukumäärän vastaavuuden puhdistamis- ja desinfektioprosessissa ilmoitettuun huoltotilaukseen tai asiakkaan tilaukseen tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
ottaa vastaan välineitä tarkistaa välineiden nimikkeet, moitteettomuuden ja lukumäärän vastaavuuden puhdistamis- ja desinfektioprosessissa ilmoitettuun huoltotilaukseen tai asiakkaan tilaukseen
ottaa itsenäisesti vastaan välineitä tarkistaa huolellisesti välineiden nimikkeet, moitteettomuuden ja lukumäärän vastaavuuden puhdistamis- ja desinfektioprosessissa ilmoitettuun huoltotilaukseen tai asiakkaan tilaukseen ottaa huomioon työtehtävän tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksen sekä huoltoprosessin seuraavan työvaiheen
46
kirjaa käyttäen tietotekniikkaa tai muuta dokumentointijärjestelmää noudattaa kirjaamisessa työpaikan ohjeita
kirjaa käyttäen tietotekniikkaa tai muuta dokumentointijärjestelmää noudattaa kirjaamisessa työpaikan ohjeita perustelee työtänsä kirjaamisen merkityksellä välineiden jäljitettävyyteen
kirjaa vastuullisesti välineet työpaikan ohjeiden mukaisesti käyttäen tietotekniikkaa tai muuta dokumentointijärjestelmää perustelee työtänsä kirjaamisen merkityksellä välineiden jäljitettävyyteen toimii vastuullisesti tilanteissa, missä välineet ovat unohtuneet kirjata kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkauspalveluprosessiin
tarvitsee työvaiheiden etenemisessä ajoittain ohjausta ja tukea
suunnittelee työn ohjeiden avulla etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen
suunnittelee itsenäisesti työn etenee sujuvasti työvaiheissa ottaa huomioon työvaiheiden järjestyksen ja työhön liittyvän raportoinnin
Laadukas toiminta hyödyntää työssään tietoa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis-, pakkaus- ja sulkemisprosessin laatuvaatimuksista huolehtii laitteiden validoinnista tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
hyödyntää työssään tietoa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis-, pakkaus- ja sulkemisprosessin laatuvaatimuksista huolehtii laitteiden validoinnista toimii tavoitteellisesti ja tuloksellisesti
perustelee työtään välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis-, pakkaus- ja sulkemisprosessin laatuvaatimuksilla sekä laitteiden validoinnilla toimii tavoitteellisesti ja tuloksellisesti kehittää omia ja työympäristön toimintatapoja
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto- ja kokoamiskäytänteiden n sekä pakkausjärjestelmien hallinta
noudattaa välineiden kuivaus-, tarkistus-, kokoamis- ja huoltokäytänteitä sekä pakkausjärjestelmää tarvitsee ajoittain ohjausta toiminnan suunnitelmallisuudessa tai joutuisuudessa
noudattaa välineiden kuivaus-, tarkistus-, kokoamis- ja huoltokäytänteitä sekä pakkausjärjestelmää toimien suunnitelmallisesti ja joutuisan tehokkaasti.
toteuttaa suunnitelmallisesti sekä joutuisan tehokkaasti välineiden kuivaus-, tarkistus-, kokoamis- ja huoltokäytänteitä sekä pakkausjärjestelmää ottaa huomioon ajan ja muut käytettävissä olevat resurssit
47
vastaanottaa pakattavia välineitä niiden pakkausjärjestelmien mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
ottaa vastaan pakattavia välineitä niiden pakkausjärjestelmien mukaisesti perustelee kuivauksen merkityksen infektioiden torjunnan näkökulmasta
vastaanottaa ja lajittelee välineitä niiden pakkausjärjestelmien mukaisesti perustelee toimintaansa kuivaamisen ja pakkaamisen laatuvaatimusten mukaisesti
kuivaa välineitä niille soveltuvilla kuivausmenetelmillä (koneellinen kuivaus, kuivauskaappi, kuivaustunneli tai käsin kuivaus paineilmalla) valitsee välineille soveltuvan kuivauslaitteen käyttää laitetta tietäen laitteen toimintaperiaatteet
valitsee perustellusti välineille niille soveltuvan kuivausmenetelmän (koneellinen kuivaus, kuivauskaappi, kuivaustunneli tai käsin kuivaus paineilmalla) valitsee itsenäisesti välineille soveltuvan kuivauslaitteen käyttää laitetta tietäen laitteen toimintaperiaatteet ja tunnista laitteiden toimintahäiriöitä
valitsee perustellusti välineille niille soveltuvan kuivausmenetelmän (koneellinen kuivaus, kuivauskaappi, kuivaustunneli tai käsin kuivaus paineilmalla) valitsee perustellusti eri välineille soveltuvan kuivauslaitteen välineiden huollettavuuden ja vaaditun kuivaustuloksen mukaisesti tarkistaa itsenäisesti laitteiden toimintavalmiuden ennen niiden käyttöönottoa toimii vastuullisesti tilanteissa, missä laitteissa esiintyy toimintahäiriö perustelee toimintaansa kuivaustulokselle asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti
käyttää työalueellaan turvallisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttöhyödykkeitä (esim. sähkö, paineilma)
ottaa huomioon käyttöhyödykkeiden (esim. sähkö, paineilma) turvallisen ja ohjeiden mukaisen käytön eri työpisteissä ja työvaiheissa
ottaa huomioon käyttöhyödykkeiden (esim. sähkö, paineilma) turvallisen ja ohjeiden mukaisen käytön eri työpisteissä ja työvaiheissa ohjaa käyttöhyödykkeiden käyttöön liittyvissä asioissa myös muita toimijoita
tarkistaa puhdistettujen ja desinfioitujen välineiden pesutuloksen, käyttökunnon sekä mahdolliset pintavauriot palauttaa tarvittaessa likaisen välineen uudelleen
tarkistaa itsenäisesti puhdistettujen ja desinfioitujen älineiden pesutuloksen ja mahdolliset pintavauriot palauttaa tarvittaessa likaisen välineen
tarkistaa huolella puhdistettujen ja desinfioitujen välineiden pesutuloksen ja mahdolliset pintavauriot palauttaa tarvittaessa likaisen välineen uudelleen
48
puhdistettavaksi tai poistettavaksi tunnistaa vahingoittuneen välineen ja tiedottaa siitä eteenpäin tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
uudelleen puhdistettavaksi tai poistettavaksi tunnistaa vahingoittuneen välineen ja tiedottaa siitä eteenpäin
puhdistettavaksi tai poistettavaksi, jos väline on vahingoittunut perustelee toimintaansa infektioiden torjuntatyön ja laadunvarmistuksen näkökulmista
kokoaa puretun välineen ja peruskorin tai muun välineistön ohjeiden mukaisesti noudattaa välineiden asettelussa käyttäjän kanssa yhdessä sovittua järjestystä tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
kokoaa itsenäisesti puretun välineen ja peruskorin tai muun välineistön ohjeiden mukaisesti noudattaa välineiden asettelussa käyttäjän kanssa yhdessä sovittua järjestystä
kokoaa puretun välineen ja peruskorin tai muun välineistön ohjeiden mukaisesti noudattaa instrumenttien asettelussa käyttäjän kanssa yhdessä sovittua järjestystä ohjaa tehtäviä myös muille toimijoille
huolehtii instrumenttien käyttökunnon tarkistamisesta ja öljyämisestä tarkistaa instrumenttien toimintavalmiuden tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
huolehtii itsenäisesti instrumenttien käyttökunnon tarkistamisesta ja öljyämisestä tarkistaa instrumenttien toimintavalmiuden
huolehtii itsenäisesti instrumenttien käyttökunnon tarkistamisesta arvioi instrumentin öljyämisentarpeen ja valitsee ohjeiden mukaisesti instrumenttiöljyn ja öljyää instrumentin tarkistaa instrumenttien toimintavalmiuden huolehtii välineen tarvitsemasta lisähuollosta (teroitus tms.)
valitsee joko monikäyttöisen tai kertakäyttöisen pakkausjärjestelmän pakkaa välineitä pakkausjärjestelmän ja valmistajan ohjeiden mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta tai tukea
valitsee itsenäisesti joko monikäyttöisen tai kertakäyttöisen pakkausjärjestelmän pakkaa välineitä pakkausjärjestelmän ja valmistajan ohjeiden mukaisesti
perustelee monikäyttöisen tai kertakäyttöisen pakkausjärjestelmän valintaa välineelle asetetun puhtaustason ja sterilointimenetelmän mukaisesti pakkaa joutuisan tehokkaasti välineitä pakkausjärjestelmän ja valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaa huomioon kertakäyttöisten pakkausmateriaalien varastoinnin ja säilytyksen
49
tarkistaa sterilointikontainereiden tai muiden kuljetus- ja säilytyslaatikoiden käyttökunnon sulkee eri pakkausmateriaaleihin pakattuja välineitä hyödyntää työssään tietoa pakkausjärjestelmän vaatimuksista tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tarkistaa itsenäisesti sterilointikontainereiden tai muiden kuljetus- ja säilytyslaatikoiden käyttökunnon sulkee eri pakkausmateriaaleihin pakattuja välineitä hyödyntää työssään tietoa pakkausjärjestelmän vaatimuksista
perustelee toimintaansa sterilointikontainereiden tai muiden kuljetus- ja säilytyslaatikoiden käyttökunnon tarkastamisella valitsee pakkausjärjestelmään soveltuvan indikaattorin ja sulkemismenetelmän perustelee ratkaisunsa pakkausjärjestelmän laatuvaatimusten mukaisesti
valvoo pakkausten sulkemislaitteiden toimintaa käyttää kuumasaumaajaa pakkausten sulkemiseen tarkistaa kuumasaumaajan toiminnan ja valitsee pakkausmateriaalille soveltuvan lämpötilan
valvoo pakkausten sulkemislaitteiden toimintaa käyttää kuumasaumaajaa pakkausten sulkemiseen tarkistaa kuumasaumaajan toiminnan ja valitsee pakkausmateriaalille soveltuvan lämpötilan ottaa huomioon eri tuotteille ja pakkausmateriaaleille sekä laitteille asetetut laatuvaatimukset
valvoo pakkausten sulkemislaitteiden toimintaa käyttää kuumasaumaajaa pakkausten sulkemiseen tarkistaa kuumasaumaajan toiminnan ja valitsee pakkausmateriaalille soveltuvan lämpötilan tunnistaa kuumasaumaajan toimintahäiriöt siten, että toimittaa laitteen tarvittaessa huoltoon ottaa huomioon eri tuotteille ja pakkausmateriaaleille sekä laitteille asetetut laatuvaatimukset perustelee valintoja asiakasyksikön palvelusopimuksilla ja taloudellisilla vaikutuksilla
merkitsee pakkaukset vahingoittamatta pakkauksen sisältöä noudattaa merkitsemisohjeita huolehtii pakkauksen virheettömyydestä
merkitsee pakkaukset vahingoittamatta pakkauksen sisältöä noudattaa merkitsemisohjeita pakkausten ohjeellisista säilyvyysajoista huolehtii pakkauksen virheettömyydestä
merkitsee pakkaukset vahingoittamatta pakkauksen sisältöä noudattaa merkitsemisohjeita perustelee asioita pakkausten laatuvaatimuksilla huolehtii pakkauksen virheettömyydestä
50
varmistaa, että tuotteiden pakkausmateriaalit sekä käytettävät tarvikkeet ovat saatavilla ja ne säilytetään oikein
varmistaa, että tuotteiden pakkausmateriaalit ja käytettävät tarvikkeet ovat saatavilla ja ne säilytetään oikein ottaa pakkaamisessa huomioon tuotteiden tärkeimmät käyttökohteet
varmistaa, että tuotteiden pakkausmateriaalit ja käytettävät tarvikkeet ovat saatavilla ja ne säilytetään oikein ottaa pakkaamisessa huomioon tuotteiden tärkeimmät käyttökohteet noudattaa asiakaskohtaisia laatuvaatimuksia
pakkaa ohjeiden mukaan niin, että tuote on turvallinen ja se voidaan ottaa pakkauksesta aseptisesti, kun pakkaus avataan
ottaa huomioon pakattavien tuotteiden ja pakkausmateriaalin ominaisuudet niin, että pakattu tuote on turvallinen ja se voidaan ottaa pakkauksesta aseptisesti, kun pakkaus avataan
ottaa huomioon pakattavien tuotteiden ja pakkausmateriaalin ominaisuudet niin, että pakattu tuote on turvallinen ja se voidaan ottaa pakkauksesta aseptisesti, kun pakkaus avataan perustelee toimintaansa laatutavoitteiden mukaisesti
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkausprosessin tiedonhallinta ja tiedon soveltaminen
noudattaa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkausohjeita tarvitsee ajoittain ohjauta ja tukea
noudattaa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkausohjeita
hankkii aktiivisesti tietoa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkausohjeista perustelee työhönsä liittyviä ratkaisuja välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkausohjeilla, työturvallisuusmääräyksillä ja laatuvaatimuksilla
noudattaa pakkausmateriaaleista ja niiden indikaattoriluokituksista annettuja säädöksiä, määräyksiä, suosituksia ja ohjeita tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
noudattaa itsenäisesti pakkausmateriaaleista ja niiden indikaattoriluokituksista annettuja säädöksiä, määräyksiä, suosituksia ja ohjeita
perustelee toimintaansa pakkausmateriaaleista ja niiden indikaattoriluokituksista annettujen säädösten, määräysten, suositusten ja ohjeiden sekä laatuvaatimusten mukaisesti
51
toimii ohjeiden mukaisesti virheellisten tuotteiden käsittelyssä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii ohjeiden mukaisesti virheellisten tuotteiden käsittelyssä
perustelee virheellisten tuotteiden käsittelyvalintojaan ja ratkaisujaan hyödyntää eri tietolähteitä arvioi kriittisesti hankkimaansa tietoa
tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta
suunnittelee työn ohjeiden avulla etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen
suunnittelee työn itsenäisesti ja työohjeiden mukaisesti etenee sujuvasti eri työvaiheissa ottaa huomioon työvaiheiden järjestyksen
käyttää välineiden kuivaukseen, tarkistukseen, huoltoon, kokoamiseen ja pakkaamiseen liittyviä käsitteitä oikein suomen tai ruotsin kiellellä
käyttää välineiden kuivaukseen, tarkistukseen, huoltoon, kokoamiseen ja pakkaamiseen liittyviä käsitteitä oikein suomen tai ruotsin kiellellä
perustelee välineiden kuivaukseen, tarkistukseen, huoltoon, kokoamiseen ja pakkaamiseen liittyviä toimintoja, valintoja ja ratkaisuja käyttää luotettavia tietolähteitä ja oikeita ammatillisia käsitteitä suomen tai ruotsin kiellellä
selviytyy auttavasti yhdellä vieraalla kielellä välineiden kuivaukseen, tarkistukseen, huoltoon, kokoamiseen ja pakkaamiseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
selviytyy yhdellä vieraalla kielellä välineiden kuivaukseen, tarkistukseen, huoltoon, kokoamiseen ja pakkaamiseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
toimii joustavasti yhdellä vieraalla kielellä välineiden kuivaukseen, tarkistukseen, huoltoon, kokoamiseen ja pakkaamiseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
Laadukas toiminta toimii välineiden huollon vastuun ja velvollisuuden mukaisesti välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkaustyössä noudattaa pakkausjärjestelmän laatuvaatimuksia
toimii välineiden huollon vastuun ja velvollisuuden mukaisesti välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkaustyössä noudattaa pakkausjärjestelmän laatuvaatimuksia perustelee toimintansa merkitystä turvallisen potilashoidon toteutumisen näkökulmasta
perustelee välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkaustyötä niiden infektioiden torjuntatyöhön liittyvillä vastuu- ja velvollisuusasioilla, asiakaspalvelulla, potilaan hyvän hoidon ja välineiden huollon asiantuntijuudella sekä laatujärjestelmän vaatimuksilla perustelee toimintaansa pakkausjärjestelmän laatuvaatimuksilla
52
noudattaa työssään välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkausprosessille annettuja ohjeita ja työmenetelmiä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
noudattaa itsenäisesti työssään välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkausprosessille annettuja ohjeita ja työmenetelmiä
perustelee toimintaansa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkausprosessille annettujen ohjeiden ja työmenetelmien näkökulmista edistää toiminnallaan välineiden huoltoprosessin seuraavan vaiheen onnistumista
noudattaa työssään asiakkaan huoltotilauksen mukaisia laatuvaatimuksia
noudattaa itsenäisesti työssään asiakkaan huoltotilauksen mukaisia laatuvaatimuksia tiedottaa havaitsemistaan laatuvirheistä ja laatupoikkeamista
noudattaa itsenäisesti työssään asiakkaan huoltotilauksen mukaisia laatuvaatimuksia tiedottaa havaitsemistaan laatuvirheistä ja laatupoikkeamista laatujärjestelmän mukaisesti ottaa huomioon tuotantoprosessin seuraavan vaiheen ja koko tuotantoprosessiin kuluvan ajan
Kestävän kehityksen huomioon ottaminen
työskentelee tuhlausta välttäen käsittelee, lajittelee ja hävittää työssä syntyviä jätteitä
työskentelee tuhlausta välttäen käsittelee, lajittelee ja hävittää työssä syntyviä jätteitä ohjeiden mukaisesti
työskentelee tuhlausta välttäen käsittelee, lajittelee ja hävittää työssä syntyviä jätteitä ohjeiden mukaisesti arvioi jätteiden aiheuttamia riskejä
käsittelee välineitä varoen asettelee instrumentteja siten, etteivät ne vahingoitu
tunnistaa erityiskäsittelyä vaativat välineet sekä käsittelee välineitä varoen ja asettelee instrumentteja siten, etteivät ne vahingoitu
käsittelee huolella ja varoen erityiskäsittelyä vaativia välineitä asettelee instrumentteja siten, etteivät ne vahingoitu perustelee toimintaansa kustannustehokkaan ja tuloksellisen toiminnan näkökulmista
53
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa vastaan palautetta ja korjaa sen mukaisesti toimintaansa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
arvioi omaa työtään ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaansa saadun palautteen myötä
arvioi omaa työtään ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään hakee palautetta aktiivisesti suhtautuu rakentavasti ja joustavasti saamaansa palautteeseen korjaa aktiivisesti toimintaansa saadun palautteen myötä
tekee annetut tehtävät arvioi oman toimintansa tarvitsee tehtävien hoitamiseksi ajoittain ohjausta ja tukea
työskentelee itsenäisesti ja suunnitelmallisesti arvioi omia työn tekemiseen liittyviä vahvuuksiaan sekä kehittämistarpeitaan
suunnittelee huolella toimintansa, asettaa asioita tärkeysjärjestykseen tekee itsenäisesti ja sujuvasti työtehtävät arvioi omia työn tekemiseen keskeisesti liittyviä vahvuuksiaan sekä kehittämistarpeitaan
Vuorovaikutus ja yhteistyö
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti työyhteisön jäsenenä tekee vastuullaan olevat tehtävät tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti, vastuullisesti ja oma-aloitteisesti työyhteisössä tekee vastuullaan olevat tehtävät myös muuttuvissa tilanteissa
toimii yhteistyökykyisesti, vastuullisesti, tasavertaisesti ja asiakaskeskeisesti työyhteisössä sekä moniammatillisessa työyhteisössä ja ryhmässä työryhmän jäsenenä toiminta on turvallista, luotettavaa ja tasapuolista
selviytyy auttavasti yhdellä vieraalla kielellä välineistön kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkaamispalveluiden vuorovaikutustilanteissa
selviytyy yhdellä vieraalla kielellä välineistön kuivaus, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkaamispalveluiden vuorovaikutustilanteissa
toimii joustavasti yhdellä vieraalla kielellä välineistön kuivaus-, tarkistus-, huolto-, kokoamis- ja pakkaamispalveluiden vuorovaikutustilanteissa
54
tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii yhteistyössä muiden työalueiden kanssa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät hakee tarvittaessa apua toimii yhteistyössä muiden työalueiden kanssa
toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti sekä tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä ottaa huomioon myös muiden työalueiden tarpeet
Ammattietiikka toimii välineiden huoltotyötä ohjaavien arvojen ja periaatteiden mukaisesti asiakaspalvelu ja yhteistyötilanteissa toimii vastuullisesti
toimii ammattieettisesti välineiden huollon asiakaspalvelutilanteissa edistää toiminnallaan hyvää työilmapiiriä ja toimii vastuullisesti
perustelee toimintaansa ja tekemiään ratkaisuja hyvän työilmapiirin ja hyvän asiakaspalvelun perusteella tekee työtehtävät vastuullisesti ottaa huomioon työkokonaisuuden ja seuraavan työvaiheen
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
noudattaa työssään infektioiden torjuntatyötä koskevia säädöksiä ja määräyksiä toimii aseptisen työjärjestyksen ja hygieniakäytänteiden mukaisesti
noudattaa työssään infektioiden torjuntatyötä koskevia säädöksiä ja määräyksiä toimii aseptisen työjärjestyksen ja hygieniakäytänteiden mukaisesti perustelee toimintaansa aseptiikan ja tavanomaisten varotoimien huomioon ottamisella
perustelee toimintaansa ja tekemiään ratkaisuja aseptiikan ja hygieniakäytänteiden sekä infektioiden torjuntatyötä koskevien laatuvaatimusten mukaisesti ohjaa myös muita toimijoita käsien pesuun, työasun puhtauteen, suojainten pukemiseen ja riisumiseen sekä eritetahradesinfektion toteuttamiseen liittyen
noudattaa työssään työturvallisuutta (mm. kuumalaitteet, paineilma, pistotapaturma jne.) työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein
noudattaa työssään työturvallisuus- ja ergonomiaohjeita käyttää siirtoihin ja nostoihin sekä kuljetukseen käytettäviä apuvälineitä tarkkailee työtilan valaistukseen, siisteyteen, lämpötilaan ja toimivuuteen liittyviä asioita
perustelee toimintaansa työsuojelu-, ergonomia-, työtapaturma- ja kemikaaleista annettujen määräysten mukaisesti välttää työturvallisuuden kannalta oleellisia terveysvaaroja ja -haittoja ohjaa myös muita käyttämään turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä
55
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa välineiden kuivaus-, tarkistus-, huol-to- ja kokoamis- sekä pakkaamispalveluissa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuu-dessa toimimalla edellä mainituissa työtehtävissä välineiden huoltoa tuottavissa työpaikoissa. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mah-dollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti. Kielitaitovaatimukset osoitetaan toimimalla välineiden huollon työtehtävissä vieraalla kielellä tai referoimalla tai hyödyntämällä muuten välineiden huoltotyöhön liittyviä vieraskielisiä julkaisuja.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon pe-rusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.2.3 Välineiden sterilointi
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
toimia sterilointipalveluita tuottavassa ympäristössä
käyttää steriloinnin käsitteitä suomeksi tai ruotsiksi sekä yhdellä vieraalla kielellä
noudattaa sterilointipalveluiden puhtausalue- ja hygieniakäytäntöjä
toimia steriloinnin palvelutilanteissa
vastaan ottaa välinepakkaukset sekä valita välineistölle soveltuvan sterilointimenetelmän ja -ohjelman
kuormata välinepakkaukset höyrysterilointiin ja käyttää höyryautoklaavia
toteuttaa sterilointiprosessin höyryautoklaavin rakenteen, toimintaperiaatteen ja sterilointiprosessin mukaisesti
hyödyntää työssään tietoa matalalämpöplasma-, etyleenioksidi-, formaldehydi-, säteily- ja kuumailmasteriloinnin menetelmistä
valvoa höyrysterilointia ja testata höyryautoklaavin päivittäistä käyttökuntoa
tarkistaa sterilointiprosessin tuloksen, lajitella ja varastoida steriloidut tuotteet ja toimittaa ne asiakkaalle
arvioida sterilointiprosessin laatua
toimia kestävän kehityksen mukaisesti
noudattaa työturvallisuusohjeita
edistää henkilökohtaista terveyttä ja työhyvinvointia
ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään
opastaa ja ohjata sterilointiin ja steriilien tuotteiden varastointiin ja käsittelyyn liittyvissä asioissa
arvioida omaa toimintaansa.
56
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Steriloinnin toimintaympäristössä toiminen
tekee tehtävät niiden tärkeys- ja kiireellisyys-järjestyksessä noudattaa steriloinnin toimintaympäristölle asetettuja vaatimuksia noudattaa työaikoja tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tekee tehtävät niiden tärkeys- ja kiireellisyys-järjestyksessä noudattaa steriloinnin toimintaympäristölle asetettuja vaatimuksia noudattaa työaikoja ja toimii vastuullisesti
suunnittelee ja tekee tehtävät ottaen huomioon koko välineiden huoltoprosessin ja siihen käytettävän ajan tekee tehtävät niiden tärkeys- ja kiireellisyys-järjestyksessä suunnittelee ja tekee työtehtävät noudattaen steriloinnin toimintaympäristölle asetettuja vaatimuksia ja työaikoja sekä toimii vastuullisesti etenee tavoitteellisesti ja toimi muuttuvissa tilanteissa aktiivisesti sekä järjestelmällisesti
Sterilointiprosessin toteuttaminen
toteuttaa ja dokumentoi välineiden sterilointiprosessin ohjeiden mukaisesti tarvitsee suunnitelmallisen tai joutuisan toiminnan toteuttamisessa ajoittain ohjausta ja tukea tallentaa steriloinnissa syntyneet dokumentit
toteuttaa ja dokumentoi välineiden sterilointiprosessin ohjeiden mukaisesti hyödyntää työn suunnittelussa ja toteutuksessa sterilointiprosessin dokumentointia tallentaa steriloinnissa syntyneet dokumentit
suunnittelee, toteuttaa ja dokumentoi välineiden sterilointiprosessin tavoitteellisesti etenee tehtävissä sujuvasti, huolellisesti sekä joutuisan tehokkaasti perustelee toimintaansa sterilointiprosessin aikaisen dokumentoinnin vaikutuksella välineiden jäljitettävyyteen sekä välineiden huoltoprosessin että asiakaspalvelun aikana
Sterilointiprosessin valvonta
valvoo sterilointiprosessin eräkohtaista ajoa ja hyväksyy ajon hyödyntää eräajon tarkkailussa ja hyväksynnässä fysikaalisia mittareita ja sterilointiprosessin graafista kirjausta noudattaa toimintaohjeita sterilointilaitteiden hälytyksissä ja raportoi hälytyksen syystä
valvoo ja tarkkailee itsenäisesti sterilointiprosessin aikana eräkohtaista ajoa ja hyväksyy ajon hyödyntää eräajon tarkkailussa ja hyväksynnässä fysikaalisia mittareita ja sterilointiprosessin graafista kirjausta noudattaa toimintaohjeita sterilointilaitteiden
valvoo, tarkkailee ja hyväksyy itsenäisesti sterilointiprosessien eräkohtaisia ajoja hyödyntää eräajon tarkkailussa ja hyväksynnässä perustellusti laitteiden fysikaalisia mittareita ja sterilointiprosessin graafista kirjausta toimii toimintaohjeiden mukaisesti
57
tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
hälytyksissä ja raportoi hälytyksen syystä sekä tulkitsee toimenpide-, hälytys- ja trendiarvoja tallentaa steriloinnissa syntyneet dokumentit
sterilointilaitteiden hälytystilanteissa sekä raportoi vastuullisesti hälytyksen syystä tulkitsee toimenpide-, hälytysarvoja sekä tekee ohjattuna laitteiston tarvitsemat ohjaus- ja säätötoimenpiteet
Laadukas toiminta toimii sterilointipalvelujen tuottamisessa laadukkaasti ja laatujärjestelmän mukaisesti hyödyntää työssään tietoa validoinnin periaatteista ja merkityksestä ottaa työssään huomioon taloudellisen toiminnan toimii siten, että tuotteiden laatu vastaa laatuvaatimuksia ja asiakkaan huoltotilausta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii sterilointipalvelujen tuottamisessa laadukkaasti ja laatujärjestelmän mukaisesti hyödyntää työssään tietoa validoinnin periaatteista ja merkityksestä ottaa työssään huomioon taloudellisen toiminnan toimii siten, että tuotteiden laatu vastaa laatuvaatimuksia ja asiakkaan huoltotilausta
perustelee valitsemiaan työmenetelmiä ja ratkaisujaan sterilointiprosessin laatujärjestelmän mukaisesti toimii suunnitelmallisesti, joutuisan tehokkaasti ja taloudellisesti hyödyntää työssään tietoa validoinnin periaatteista ja merkityksestä ottaa työssään huomioon tuotantoprosessin ja siihen kuluvan ajan sekä tuotteiden laatuvaatimukset ja asiakkaan huoltotilauksen
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Steriloitavien välineiden vastaanottaminen
vastaanottaa ja lajittelee steriloitavat välineet asiakkaan tilaus-toimitusprosessin mukaisesti tarkistaa steriloitavan tuotteen moitteettomuuden tunnistaa tuotteet käytössä olevalla tunnistamistekniikalla ja varmistaa tuotteiden jäljitettävyyden tekee ohjauksen ja ohjeet saatuaan sterilointikuorman tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
vastaanottaa ja lajittelee steriloitavat välineet itsenäisesti asiakkaan tilaus-toimitusprosessin mukaisesti tarkistaa steriloitavan tuotteen moitteettomuuden tunnistaa tuotteet käytössä olevalla tunnistamistekniikalla ja varmistaa tuotteiden jäljitettävyyden tekee ohjauksen ja ohjeet saatuaan sterilointikuorman
vastaanottaa ja lajittelee steriloitavat välineet huolellisesti asiakkaan tilaus-toimitusprosessin mukaisesti tarkistaa huolellisesti steriloitavan tuotteen moitteettomuuden ja raportoi vastuullisesti mahdollisista laatupoikkeamista toimii virheellisten tuotteiden käsittelyssä ohjeiden mukaisesti tunnistaa tuotteet käytössä olevalla tunnistamistekniikalla ja varmistaa tuotteiden jäljitettävyyden
58
tekee ohjauksen ja ohjeet saatuaan vastuullisesti sterilointikuorman
Sterilointimenetelmien ja ohjelmien valinta
valitsee eri materiaaleista valmistetuille tuotteille soveltuvan fysikaalisen tai kemiallisen sterilointimenetelmän ja -ohjelman noudattaen valmistajan tuotteille antamia sterilointiohjeita tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
valitsee itsenäisesti eri materiaaleista valmistetuille tuotteille soveltuvan fysikaalisen tai kemiallisen sterilointimenetelmän ja - ohjelman noudattaen valmistajan tuotteille antamia sterilointiohjeita
valitsee perustellusti eri materiaaleista valmistetuille tuotteille soveltuvan fysikaalisen tai kemiallisen sterilointimenetelmän ja - ohjelman noudattaen valmistajan tuotteille antamia sterilointiohjeita perustelee valintojaan mikro-organismien tuhoutumisen näkökulmasta
Steriloinnin toteuttaminen
toteuttaa steriloinnin työyhteisön työntekijän kanssa tarvitsee suunnitelmallisen tai joutuisan toiminnan toteutumisessa ajoittain ohjausta ja tukea
toteuttaa työyhteisön työntekijän työparina välineistön steriloinnin suunnitelmallisesti
toteuttaa työyhteisön työntekijän työparina välineistön steriloinnin tavoitteellisesti, huolellisesti ja joutuisan tehokkaasti hyödyntää asiakaspalvelutilanteissa tai työprosessin hallinnassa tietoa sterilointiprosessin kestosta
Steriloitujen tuotteiden tarkastus ja säilytys
purkaa sterilointikuorman ja tarkistaa steriloidut tuotteet ja pakkaukset hylkää tarvittaessa steriloidun tuotteen lajittelee steriloidut tuotteet siten, että hyväksytty sterilointitulos säilyy kuljetuksen ja varastoinnin aikana säilyttää steriloituja tuotteita ottamalla huomioon steriloitujen tuotteiden säilytysolosuhteet tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
purkaa sterilointikuorman ja tarkistaa steriloidut tuotteet ja pakkaukset hylkää tarvittaessa steriloidun tuotteen lajittelee steriloidut tuotteet siten, että hyväksytty sterilointitulos säilyy kuljetuksen ja varastoinnin aikana säilyttää steriloituja tuotteita ottamalla huomioon steriloitujen tuotteiden säilytysolosuhteet
purkaa sterilointikuorman ja tarkistaa steriloidut tuotteet ja pakkaukset hylkää tarvittaessa steriloidun tuotteen perustellen hylkäyksen perustelee steriloitujen tuotteiden kuljetuksen ja varastoinnin sterilointituloksen säilymisen näkökulmasta arvioi steriloitujen tuotteiden säilytysolosuhteita ottamalla huomioon steriloitujen tuotteiden säilytysolosuhdevaatimukset
59
Höyryautoklaavin käyttökunnon ja suoritustehokkuuden ylläpitäminen
tarkastaa höyryautoklaavin kammion puhtauden seuraa sterilointiprosessin kulkua tulkitsemalla höyryautoklaavin fysikaalisia mittareita ja piirtureita tekee työparina höyryautoklaavin päivittäiset testit, joilla ylläpidetään höyryautoklaavin suorituskykyä ja sterilointitehokkuutta käyttää sterilointi-indikaattoreita indikaattoriluokitusten, suositusten ja ohjeiden mukaisesti
tarkastaa itsenäisesti höyryautoklaavin kammion puhtauden seuraa sterilointiprosessin kulkua tulkitsemalla höyryautoklaavin fysikaalisia mittareita ja piirtureita tekee työparina höyryautoklaavin päivittäiset testit, joilla ylläpidetään höyryautoklaavin suorituskykyä ja sterilointitehokkuutta käyttää sterilointi-indikaattoreita indikaattoriluokitusten, suositusten ja ohjeiden mukaisesti perustelee ennakoivan huollon merkityksen käyttökunnon varmistamiseksi
tarkastaa huolellisesti höyryautoklaavin kammion puhtauden seuraa sterilointiprosessin kulkua tulkitsemalla höyryautoklaavin fysikaalisia mittareita ja piirtureita sekä raportoi havainnoistaan huolehtii aktiivisesti työparina höyryautoklaavin suorituskykyä ja sterilointitehokkuutta testaavien testien päivittäisistä toteutuksista perustelee sterilointi-indikaattoreiden valintaa niihin liittyvillä indikaattoriluokituksilla, suosituksilla ja ohjeilla perustellee höyryautoklaavin vuoto- eli tiiviystestin sekä ennakoivan huollon merkityksen höyryautoklaavin käyttökunnon varmistamiseksi
Höyryautoklaavin kuormaus ja käyttäminen
asettelee steriloitavat tuotteet sterilontikoreihin ja tekee sterilointikuorman validoitujen mallikuormien tai ohjeiden mukaisesti steriloi yhdessä työyhteisön työntekijän kanssa pakattuja ja pakkaamattomia tuotteita työohjeiden mukaisesti hyväksyy eräajon ja kirjaa eräkohtaiset sterilointiajot ja niiden tulokset tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
asettelee steriloitavat tuotteet sterilontikoreihin ja tekee itsenäisesti sterilointikuorman validoitujen mallikuormien tai ohjeiden mukaisesti steriloi tavoitteellisesti yhdessä työyhteisön työntekijän kanssa pakattuja ja pakkaamattomia tuotteita hyväksyy eräajon ja kirjaa eräkohtaiset sterilointiajot ja niiden tulokset
asettelee steriloitavat tuotteet sterilontikoreihin ja tekee sterilointikuorman validoitujen mallikuormien tai ohjeiden mukaisesti steriloi yhdessä työyhteisön työntekijän työparina pakattuja ja pakkaamattomia tuotteita hyväksyy eräajon ja kirjaa eräkohtaiset sterilointiajot ja niiden tulokset perustelee toimintaansa autoklaavin käyttöön liittyvillä ohjeilla
60
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Sterilointia koskevien säädösten, määräysten, käsitteiden ja ohjeiden noudattaminen
noudattaa työssään sterilointia ohjaavia säädöksiä, määräyksiä, suosituksia ja ohjeita
hankkii ja käyttää aktiivisesti tietoa sterilointia ohjaavista säädöksistä, määräyksistä, suosituksista ja ohjeista
perustelee työhönsä liittyviä ratkaisuja sterilointia ohjaavilla säädöksillä, määräyksillä, suosituksilla ja ohjeilla
tuntee steriiliyteen liittyvät symbolit ja steriiliyden määritelmät ja steriloinnin perusteet
tuntee steriiliyteen liittyvät symbolit ja steriiliyden määritelmät ja steriloinnin perusteet
perustelee kattavasti ja luotettavasti steriloinnin toimintaympäristöön liittyviä valintojaan, toimintatapojaan ja ratkaisujaan käyttäen oikeita ammatillisia käsitteitä, steriiliyteen liittyviä symboleja ja steriiliyden määritelmiä sekä ja steriloinnin perusteilla
hyödyntää työssään tietoa validoidusta mallikuormasta
hyödyntää työssään tietoa validoidusta mallikuormasta
käyttää steriloinnin ammattikäsitteitä
käyttää steriloinnin ammattikäsitteitä
selviytyy auttavasti yhdellä vieraalla kielellä välinehuollon sterilointipalvelutapahtuman vuorovaikutustilanteissa
selviytyy välinehuollon sterilointipalvelutapahtuman vuorovaikutustilanteissa yhdellä vieraalla kielellä
toimii joustavasti yhdellä vieraalla kielellä välinehuollon sterilointipalvelutapahtuman vuorovaikutustilanteissa
Kestävän kehityksen huomioon ottaminen
hyödyntää työssään tietoa sterilointiprosessin käyttöhyödykkeistä (vesi, höyry, sähkö) ja noudattaa sterilointiin liittyviä ympäristöä ja energiatehokkuutta koskevia toimintaperiaatteita arvioi yhdessä työyhteisön jäsenten kanssa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja (esim. vajaiden sterilointikuormien välttäminen)
hyödyntää työssään tietoa sterilointiprosessin käyttöhyödykkeistä (vesi, höyry, sähkö) ja noudattaa sterilointiin liittyviä ympäristöä ja energiatehokkuutta koskevia toimintaperiaatteita työskentelee havainnoiden ja tuoden esille työssään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja (esim. vajaiden sterilointikuormien välttäminen)
hyödyntää työssään tietoa sterilointiprosessin käyttöhyödykkeistä (vesi, höyry, sähkö) ja tekee työhön liittyviä ratkaisuja ottaen huomioon sterilointiprosessiin liittyvät ympäristöystävälliset, energiatehokkaat ja taloudelliset toimintaperiaatteet
kerää käytetyt ja käyttöön sopimattomat kemikaalipakkaukset hävitettäviin jätteisiin sekä lajittelee muut syntyneet jätteet ohjeiden mukaisesti
kerää käytetyt ja käyttöön sopimattomat kemikaalipakkaukset hävitettäviin jätteisiin sekä lajittelee muut syntyneet jätteet ohjeiden mukaisesti
kerää käytetyt ja käyttöön sopimattomat kemikaalipakkaukset hävitettäviin jätteisiin sekä lajittelee muut syntyneet jätteet ohjeiden mukaisesti
61
käsittelee välineitä varoen ja huolto-ohjeiden mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
käsittelee välineitä varoen ja huolto-ohjeiden mukaisesti
käsittelee välineitä varoen ja huolto-ohjeiden mukaisesti perustelee ratkaisujaan ja valintojaan työturvallisuudella
Höyrysteriloinnin tietoperustan hallinta
noudattaa autoklaavin käyttöohjeita esittelee pienen sekä suuren höyryautoklaavin rakenteen, mittauslaitteet ja toimintaperiaatteen sekä höyrysterilointiprosessin vaiheet ja veden merkityksen steriloinnin lopputulokseen ja puhtaan höyryn muodostumiseen esittelee höyryautoklaavin ennakoivan huollon ja huollon merkityksen laitteen käyttökunnon varmistamiseksi esittelee ilmanpoistokyvyn ja höyryn tunkeutumisen testaamisen vaikutukset steriloinnin lopputulokseen tuo esittelyssä esille toimintaan liittyvät perusperiaatteet
noudattaa autoklaavin käyttöohjeita esittelee pienen sekä suuren höyryautoklaavin rakenteen, mittauslaitteet ja toimintaperiaatteen sekä höyrysterilointiprosessin vaiheet ja veden merkityksen steriloinnin lopputulokseen ja puhtaan höyryn muodostumiseen esittelee höyryautoklaavin ennakoivan huollon ja huollon merkityksen laitteen käyttökunnon varmistamiseksi esittelee ilmanpoistokyvyn ja höyryn tunkeutumisen testaamisen vaikutukset steriloinnin lopputulokseen perustelee asioita kattavasti luotettaviin tietolähteisiin viitaten
noudattaa autoklaavin käyttöohjeita esittelee pienen sekä suuren höyryautoklaavin rakenteen, mittauslaitteet ja toimintaperiaatteen sekä höyrysterilointiprosessin vaiheet ja veden merkityksen steriloinnin lopputulokseen ja puhtaan höyryn muodostumiseen esittelee höyryautoklaavin ennakoivan huollon ja huollon merkityksen laitteen käyttökunnon varmistamiseksi esittelee ilmanpoistokyvyn ja höyryn tunkeutumisen testaamisen vaikutukset steriloinnin lopputulokseen hyödyntää työssään luotettavista tietolähteistä aktiivisesti hakemaansa tietoa ja perustelee asioita selkeästi sekä kattavasti
62
Matalalämpöplasma-, etyleenioksidi-, formaldehydi-, säteily- ja kuumailmasterilointi-menetelmien tietoperustan hallinta
hyödyntää työssään tietoa matalalämpöplasma-, etyleenioksidi-, formaldehydi-, säteily- ja kuumailmasterilointi-menetelmien käyttöaiheista esittelee sterilointimenetelmät, sterilointilaitteet, niiden toimintaperiaatteet, prosessit, ja käyttötarkoituksen sekä sterilointiprosessin eräkohtaisen valvonnan, valvontatestit, ja indikaattorit havaintomateriaalia käyttäen esittelee sterilointilaitteiden huollon ja käyttöturvallisuuden tuo esittelyssä esille toimintaan liittyvät perusperiaatteet
hyödyntää työssään tietoa matalalämpöplasma-, etyleenioksidi-, formaldehydi-, säteily- ja kuumailmasterilointi-menetelmien käyttöaiheista esittelee sterilointimenetelmät, sterilointilaitteet, niiden toimintaperiaatteet, prosessit, ja käyttötarkoituksen sekä sterilointiprosessin eräkohtaisen valvonnan, valvontatestit, ja indikaattorit havaintomateriaalia käyttäen esittelee sterilointilaitteiden huollon ja käyttöturvallisuuden perustelee ymmärrettävästi oikean sterilointimenetelmän valinnan perustelee asioita kattavasti luotettaviin tietolähteisiin viitaten
perustelee hoito- ja tutkimusvälineistön sterilointiprosessivalintaa välineistölle soveltuvalla ja parhaiten mikro-organismeja tuhoavalla menetelmällä esittelee sterilointimenetelmät, sterilointilaitteet, niiden toimintaperiaatteet, prosessit, ja käyttötarkoituksen sekä sterilointiprosessin eräkohtaisen valvonnan, valvontatestit, ja indikaattorit havaintomateriaalia käyttäen esittelee sterilointilaitteiden huollon ja käyttöturvallisuuden perustelee ymmärrettävästi oikean sterilointimenetelmän valinnan ja ottaa perusteluissa huomioon välinehuoltoprosessin toimivuuden, taloudellisuuden ja kokonaisajan käytön hyödyntää työssään luotettavista tietolähteistä aktiivisesti hakemaansa tietoa ja perustelee asioita selkeästi sekä kattavasti
63
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
tekee annetut tehtävät arvioi omaa toimintaansa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
työskentelee itsenäisesti ja suunnitelmallisesti arvioi omia työn tekemiseen liittyviä vahvuuksiaan sekä kehittämistarpeitaan
tekee itsenäisesti ja suunnitelmallisesti sekä tehokkaan joutuisasti työtehtävät arvioi omia työn tekemiseen keskeisesti liittyviä vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan arvioi realistisesti, monipuolisesti ja kattavasti omaa ammattitaitoaan sekä hankkimaansa tietoa antaa rakentavaa palautetta työn kehittämiseksi
ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa vastaan palautetta ja korjaa sen mukaan toimintaansa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
arvioi omaa työtään ja ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa palautetta vastaan ja käyttää sitä apuna itsensä kehittämisessä
arvioi omaa työtään ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään hakee palautetta sekä suhtautuu rakentavasti ja joustavasti saamaansa palautteeseen muuttaa aktiivisesti ja joustavasti toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla
Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii yhteistyökykyisesti, vastuullisesti ja asiakaskeskeisesti moniammatillisen ja mahdollisen monikulttuurisen työyhteisön jäsenenä toimii asiakaspalvelijana siten, että palvelu on turvallista, luotettavaa, tasapuolista ja saavutettavaa tarvitsee ajoittain tukea ja ohjausta
toimii moniammatillisen ja mahdollisen monikulttuurisen työyhteisön jäsenenä yhteistyökykyisesti, vastuullisesti ja asiakaskeskeisesti myös työyhteisön muuttuvissa tilanteissa toimii asiakaspalvelijana siten, että palvelu on turvallista, luotettavaa, tasapuolista ja saavutettavaa
toimii moniammatillisen ja mahdollisen monikulttuurisen työyhteisön muuttuvissa tilanteissa yhteistyökykyisesti, aktiivisesti, vastuullisesti ja asiakaskeskeisesti toimii asiakaspalvelijana siten, että palvelu on turvallista, luotettavaa, tasapuolista ja saavutettavaa etenee joutuisan tehokkaasti ja suunnitelmallisen järjestelmällisesti tehtävissään
64
Ammattietiikka toimii sterilointiprosessia ohjaavien arvojen ja periaatteiden mukaisesti työyhteisön jäsenenä ja asiakaspalvelijana
toimii sterilointiprosessia ohjaavien arvojen ja periaatteiden mukaisesti työyhteisön jäsenten ja asiakkaiden kanssa steriloinnin palvelutilanteissa
perustelee ratkaisunsa sterilointiprosessia ohjaavien arvojen ja periaatteiden mukaisesti työskentelee työyhteisön jäsenten ja asiakkaiden kanssa välineiden huollon palvelutilanteissa turvallisen, luotettavan, tasapuolisen ja asiakaskeskeisen toimintaperiaatteiden mukaisesti
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
toimii infektioiden torjuntatyötä edistävästi noudattaa aseptista työjärjestystä huolehtii pääsääntöisesti työympäristön puhtaudesta ja järjestyksestä
toimii infektioiden torjuntatyötä edistävästi noudattaa aseptista työjärjestystä huolehtii omatoimisesti työympäristön puhtaudesta ja järjestyksestä
perustelee ratkaisujaan ja valintojaan infektioiden torjuntatyöllä sekä aseptisen työjärjestyksen noudattamisella huolehtii työympäristön puhtaudesta ja järjestyksestä aktiivisesti ja omatoimisesti, ohjaten myös muita
huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan ja käsihygieniasta sekä käyttää puhdasta työasua pukee ja riisuu suojaimet aseptisen periaatteen mukaisesti
huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan ja käsihygieniasta sekä käyttää puhdasta työasua pukee ja riisuu suojaimet aseptisen periaatteen mukaisesti
huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan ja käsihygieniasta sekä käyttää puhdasta työasua pukee ja riisuu suojaimet aseptisen periaatteen mukaisesti ottaen huomioon työtehtävän erityispiirteet
noudattaa sterilointiprosessiin liittyviä työturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita huolehtii omasta työkyvystään ja jaksamisestaan tiedostaa oman vastuualueensa
perustelee toimintaansa sterilointiprosessiin liittyvillä työturvallisuusmääräyksillä ja -ohjeilla toimii välineiden huoltoon liittyvän vastuun mukaisesti sterilointiprosessissa huolehtii omasta työkyvystään ja jaksamisestaan
toimii suunnitellusti ja harkitusti varmistaen sterilointiprosessiin liittyvät työturvallisuusmääräykset ja -ohjeet toimii välineiden huoltoon liittyvän vastuun mukaisesti sterilointiprosessissa huolehtii omasta työkyvystään ja jaksamisestaan
hälyttää tarvittaessa apua hälyttää tarvittaessa apua ja antaa hätäensiapua
hälyttää tarvittaessa apua ja toimii oikein tavallisimmissa tapaturmatilanteissa
65
käyttää ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
käyttää ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä oikealla tavalla varmistaa työvälineiden turvallisuuden
käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä oikealla tavalla varmistaa työvälineiden turvallisuuden
noudattaa työhyvinvointi- ja työsuojelu- sekä ergonomiaohjeita käyttää apuvälineitä taakkojen nostossa ja siirrossa, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
noudattaa työhyvinvointi- ja työsuojelu sekä ergonomiaohjeita vastaa omalta osaltaan työturvallisuudesta välttää terveysvaaroja, haittoja ja turhia riskejä työssään, säätää työpisteensä mahdollisuuksien mukaan ergonomisesti oikein käyttää apuvälineitä taakkojen nostossa ja siirrossa
noudattaa työhyvinvointi ja työsuojelu- sekä ergonomiaohjeita vastaa omalta osaltaan työturvallisuuden kehittämisestä ja ennaltaehkäisemisestä välttää terveysvaaroja ja -haittoja sekä turhia riskejä säätää työpisteensä aina mahdollisuuksien mukaan ergonomisesti oikein käyttää esimerkillisesti apuvälineitä taakkojen nostossa ja siirrossa
huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä sekä omalta osaltaan hyvästä työilmapiiristä
huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä toimii hyvää työilmapiiriä ja työhyvinvointia edistäen
huolehtii aktiivisesti työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä ja perustelee näiden vaikutusta työturvallisuuteen huolehtii vastuullisesti ja tunnollisesti työtehtävistään ja auttaa tarvittaessa muita kunnioittaa työtovereitaan ja antaa rakentavaa palautetta perustelee toimintaansa työhyvinvoinnin ja hyvän työilmapiirin näkökulmista
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa välineiden steriloinnissa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla sterilointipalveluita tuottavassa välineiden huollon työpaikassa. Höyrysterilointimenetelmän osalta toiminta toteutetaan yhdessä välineiden huoltoa tekevien työntekijöiden kanssa. Matalalämpöplasma-, etyleenioksidi-, formaldehydi-kuumailma- tai säteilysterilointilaitteiden ja -menetelmien osalta
66
hyödynnetään työpaikassa käytössä olevia laitteita. Jos laitteita ei työpaikassa käytetä, osaamisen osoittaminen toteutetaan laitteiden toimintaa esittelemällä tai havainnollistamalla välinehuollossa. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti.
Kielitaitovaatimukset osoitetaan toimimalla välineiden huollon sterilointipalveluiden työtehtävissä vieraalla kielellä tai referoimalla tai hyödyntämällä muuten välineiden sterilointiin liittyviä vieraskielisiä julkaisuja.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.2.4 Prosessin ohjaus, tuotantojärjestelmien hyödyntäminen ja laatutyö välineiden huollossa
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
hyödyntää työssään tietoa monikäyttöisten instrumenttien ja hoitovälineiden tuotannonohjausjärjestelmästä tai seurata välineiden huoltoprosessia manuaalisen seurantajärjestelmän avulla
suunnitella työprosessin tilauksen vastaan otosta valmiin tuotteen toimitukseen
kirjata huoltoon saapuvat tuotteet tunnistetietojen mukaisesti tuotannonohjausjärjestelmään
osallistua välinetoimituksiin niiden huollon kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti
seurata välinehuollon laitteiden kapasiteettia
seurata välineiden välinehuoltoprosessin läpimenoaikoja
seurata välinehuoltoprosessin läpikäyneiden tuotteiden varastotilannetta
noudattaa taloudellisen toiminnan periaatteita
tehdä yhteistyötä välineiden huoltoa tarvitsevien asiakkaiden kanssa
toimia välineiden huollon palvelu- ja tuotelaatutavoitteiden mukaisesti
hyödyntää työssään laatujärjestelmän asiakirjoja
hyödyntää työssään dokumentoitua välineiden huoltoprosessitietoa potilasturvallisuuden ja infektioiden torjuntatyön kehittämiseksi
valvoa, ohjata ja säätää työalueen prosesseja tuotannonohjausjärjestelmän mukaisesti
hyödyntää työssään välineistön työ- ja huolto-ohjeita sekä purku- ja kasaamisohjeita
käyttää tuotannonohjausjärjestelmän käsitteitä
hyödyntää tuotannonohjausjärjestelmää osana välinehuollon laadunvarmistusta
noudattaa välinehuollon tietotekniikan käytössä laitteiden käyttöön liittyviä hygieniakäytänteitä ja aseptisia toimintaohjeita
merkitä välineet ja välinepakkaukset tuotannon ohjausprosessiin työvaiheittain
toimia asiakaspalvelutehtävissä kestävän kehityksen mukaisesti
noudattaa työturvallisuusohjeita
edistää henkilökohtaista terveyttä ja työhyvinvointia
ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaen huomioon saamansa palautteen
arvioida omaa toimintaansa.
67
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Välinehuollon tuotannonohjausprosessissa toimiminen
osallistuu välineiden huoltotehtävien työkokonaisuuksien tekemiseen toimii prosessissa siten, että välineet voidaan huoltoprosessin aikana ja sen jälkeen tarvittaessa jäljittää tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
suorittaa vastuullisesti työkokonaisuuksia osallistuen välineiden huollon tuotannonohjausjärjestelmän mukaisiin toimintoihin perustelee oman työn vaikuttavuutta laatupoikkeamien ja ruuhkahuipputietojen keräämisessä sekä välineiden jäljittämisessä
suunnittelee työkokonaisuuksia ja etenee työtehtävissä kiinnittäen huomiota välineiden huollon eri työvaiheiden oikeaan järjestykseen, jotta tieto kirjautuu loogisessa järjestyksessä toiminnanohjausjärjestelmään kirjaa huoltoon saapuvien tuotteiden tunnistetiedot huolellisesti tuotannonohjausjärjestelmään ja perustelee tämän merkityksen välineiden huoltoprosessissa välineiden jäljitettävyyden tai infektioiden torjuntatyön kannalta
osallistuu välineiden huollon materiaaliohjaukseen, materiaalivirtojen ja läpimenoaikojen sekä varaston kiertonopeuden seurantaan tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tarkkailee välineiden huollon materiaaliohjausta, materiaalivirtoja ja läpimenoaikoja sekä varaston kiertonopeutta tekee havaintoja taloudellisen ja asiakaskeskeisen toiminnan tehostamiseksi
toimii välineiden huollon materiaaliohjaustehtävissä perustelee välineiden menekkiä ja elinkaarta materiaalivirtojen, läpimenoaikojen ja varaston kiertonopeuden perusteella tekee havaintoja em. perusteella asiakaan välineiden huoltoprosessitarpeista
kerää ja tallentaa tietoa eri työpisteiden välineiden huoltoprosessista
kerää ja tallentaa tietoa eri työpisteiden välineiden huoltoprosessista perustelee tiedon merkitystä eri työpisteiden välineiden huoltoprosessin yhtenäistämisessä
kerää ja tallentaa tietoa eri työpisteiden välineiden huoltoprosessista perustelee tiedon merkitystä välineiden huoltoprosessien yhtenäistämisen ja laatutyön sekä oman toiminnan kehittämisessä
käyttää välineiden huollon tunnusluku-, mittaus-, prosessinkuormittavuus- ja läpimenoaikaraportteja työn tehokkuuden arvioinnin apuna
perustelee välineiden huollon tunnusluku- ja mittausraporteista sekä prosessin kuormittavuus- ja läpimenoaikaraporteista välinehuollon tehokkuutta
perustelee välineiden huollon tunnusluku- ja mittausraporteista sekä prosessin kuormittavuus- ja läpimenoaikaraporteista välinehuollon tehokkuutta
68
tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
arvioi em. perusteella välineiden kiertonopeutta sen merkityksiä välinehuollon asiakaspalveluun
kirjaa ja tallentaa tekemänsä välineiden huollon toimenpiteet välinehuollon tietojärjestelmään tuote- tai eränumeron mukaisesti
kirjaa ja tallentaa tekemänsä välineiden huollon toimenpiteet välinehuollon tietojärjestelmään tuote- tai eränumeron mukaisesti perustelee toimintaansa tuote- tai eränumeron mukaisella jäljitettävyydellä ja sen merkityksellä
kirjaa ja tallentaa tekemänsä välineiden huollon toimenpiteet välinehuollon tietojärjestelmään tuote- tai eränumeron mukaisesti perustelee kirjauksen merkitystä infektioiden torjuntatyöllä ja turvallisella potilashoidolla
Laatujärjestelmän mukainen toiminta
noudattaa työssään työyksikön laatukäsikirjaa ottaa huomioon välineiden huoltoprosessin laatutyön merkityksen omassa työssään käyttää joitakin laadun käsitteitä
noudattaa työssään työyksikön laatukäsikirjaa perustelee toimintaansa laatukäsikirjan mukaisilla tavoitteilla ja laatutyön merkityksellä käyttää keskeisiä laadun käsitteitä ottaa huomioon ja erittelee tärkeimpiä laadun osatekijöitä omassa työssään
noudattaa työssään työyksikön laatukäsikirjaa perustelee toimintaansa laatukäsikirjan mukaisilla tavoitteilla ja laatutyön merkityksellä omassa työssään ja työyhteisössään ohjaa myös muita toimijoita laatukäsikirjan mukaisiin toimintoihin kehittää työtään käyttää monipuolisesti laadun käsitteitä tekee johtopäätöksiä oman työn tuloksien vaikutuksesta välineiden huoltotyön laatuun
hyödyntää työssään tietoa välineiden jäljitettävyydestä mm. mitä, missä milloin huollettiin, millä laitteella väline huollettiin, milloin ja kuka huollosta vastasi tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
hyödyntää työssään tietoa välineiden jäljitettävyydestä mm. mitä, missä milloin huollettiin, millä laitteella väline huollettiin, milloin ja kuka huollosta vastasi perustelee työtä välineiden huollon tasalaatuisuudella
hyödyntää työssään tietoa välineiden jäljitettävyydestä ymmärtäen välineiden huollon kokonaisuuden perustelee omaa ja työyksikön toimintaa välineiden huoltoprosessin jäljitettävyyteen liittyvällä tietoperustalla ja toiminnan tasalaatuisuudella
69
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Toimintaohjeiden noudattaminen
käyttää välineiden huoltojärjestelmän tietoja ja raportteja sekä työ- ja työmenetelmäohjeita (esim. kuvalliset ja/tai kirjalliset toimintaohjeet) tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
käyttää välineiden huoltojärjestelmästä tuotettuja tietoja ja raportteja sekä työ- ja työmenetelmäohjeita välineiden huoltotyön ohjauksen apuna
käyttää välineiden huoltojärjestelmästä tuotettuja tietoja ja raportteja sekä työ- ja työmenetelmäohjeita prosessin ohjauksen apuna toimii itsenäisesti välineiden huoltotehtävissä tekee havaintoja ja kehittämisehdotuksia saatavissa olevan tiedon perusteella
Välineiden tunnistaminen tarkistaa välineiden ja korien tunnisteet hyödyntää työssään tietoa tunnisteiden merkityksestä käyttää välineitä tunnistavia lukijalaitteita ja seurantaohjelmistoa toimii tilanteissa, missä kori- tai välinetunnisteet puuttuvat raportoi puutteellisista merkinnöistä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tarkistaa välineiden ja korien tunnisteet itsenäisesti hyödyntää työssään tietoa tunnisteiden merkityksestä käyttää työssään välineitä tunnistavia lukijalaitteita ja seurantaohjelmistoa itsenäisesti toimii tilanteissa, missä kori- tai välinetunnisteet puuttuvat raportoi puutteellisista merkinnöistä
tarkistaa välineiden ja korien tunnisteet huolellisesti hyödyntää työssään tietoa tunnisteiden merkityksestä käyttää työssään välineitä tunnistavia lukijalaitteita ja seurantaohjelmistoa luotettavasti ja virheettömästi toimii vastuullisesti tilanteissa, missä kori- tai välinetunnisteet puuttuvat perustelee välineiden ja korien tunnistamista välinehuollon laatutyöllä raportoi laatupoikkeamista tuotemerkinnöissä
Erityistietojen tulkinta toimii välineiden huoltoon liittyvän tuotannonohjausjärjestelmän erityistietojen mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii välineiden huoltoon liittyvän tuotannonohjausjärjestelmän erityistietojen mukaisesti reagoi muuttuviin tilanteisiin
ottaa huomioon tuotannonohjausjärjestelmän erityistietojen merkityksen välineiden huoltoprosessissa ja reagoi joustavasti muuttuneisiin tilanteisiin puuttuu vastuullisesti erityistietojen mukaisesti huoltoprosessin kulkuun toimii joustavasti
70
Huoltoprosessin seuranta kirjaa huoltoon saapuvat tuotteet oikein ja tunnisteiden mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
kirjaa huoltoon saapuvat tuotteet oikein ja tunnisteiden mukaisesti
kirjaa huoltoon saapuvat tuotteet oikein ja tunnisteiden mukaisesti seuraa läpimenoaikoja arvioi välineiden huoltoon käytetyn kokonaisajan jäljittää tukihenkilön kanssa välineistön varastotiedot
Laitteiden ja työmenetelmien käyttäminen
skannaa välineet järjestelmään tulostaa viivakoodi pakkauksiin hyödyntää työssään tietoa työntekijän ja tuotteiden kirjaamisesta käyttöjärjestelmään
skannaa välineet itsenäisesti järjestelmään käsittelee skanneria varoen ja huolehtii sen käyttövalmiudesta sekä aseptisesta käytöstä tulostaa viivakoodit pakkauksiin hyödyntää työssään tietoa työntekijän ja tuotteiden kirjaamisesta käyttöjärjestelmään
skannaa välineet huolellisesti ja joutuisan tehokkaasti järjestelmään opastaa myös muita toimijoita skannerin varovaisessa ja aseptisessa käsittelyssä sekä käyttövalmiuden tarkistamisessa tulostaa huolella tarkistaen viivakoodit pakkauksiin perustelee työtään työntekijän ja tuotteiden kirjaamisen vaikutuksilla käyttöjärjestelmään perustelee tuotemerkintöjen viennin potilasasiakirjoihin potilasturvallisuuden ja välinehuollon laatutyön näkökulmasta
Varastotietojen hyödyntäminen
selvittää välineiden varastointipaikat ja seuraa välineistön varastokiertoa (vrt. tilausehdotus, saapumisten kirjaaminen ja varastomäärien päivitys) tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
selvittää itsenäisesti välineiden varastointipaikat ja seuraa välineistön varastokiertoa (vrt. tilausehdotus, saapumisten kirjaaminen ja varastomäärien päivitys)
selvittää itsenäisesti välineiden varastointipaikat ja seuraa välineistön varastokiertoa (vrt. tilausehdotus, saapumisten kirjaaminen ja varastomäärien päivitys) perustelee ratkaisuja toimenpidevälineistön tuntemuksen ja reaaliaikaisen varastoinnin ajan tasalla pitämisen helpottamisen (esim. paljonko jaettavia instrumentteja on ja mihin yksikköön välineet toimitetaan) merkityksellä
Laatujärjestelmän mukainen toiminta
työskentelee laatujärjestelmän mukaisesti
työskentelee laatujärjestelmän mukaisesti
työskentelee tavoitteellisesti laatujärjestelmän mukaisesti
71
ottaa huomioon käytettävissä olevan ajan ja muut resurssit
perustelee toimintansa vaikutusta laatutyöhön toimii kustannustehokkaasti ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan ja muut resurssit
selvittää ohjeiden ja oman toiminnan merkityksen välinehuollon tuotteiden sekä toiminnan laadulle toimii joustavasti ja kustannustehokkaasti ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan ja muut resurssit arvioi työskentelyään ja työnsä tuloksia sekä kehittää työskentelytapojaan
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Tiedon hankinta ja hyödyntäminen työtehtävissä
selvittää työtään koskevat työyhteisön säännöt ja työtavat
selvittää työtään koskevat työyhteisön säännöt ja työtavat hakee tietoa aktiivisesti
selvittää työtään koskevat työyhteisön säännöt ja työtavat tuntee organisaation toimintamallin siten, osaa perustella toimintaansa työyhteisön sääntöjen perusteella hakee tietoa aktiivisesti luotettavista tietolähteistä
hyödyntää työssään tietoa tuotannonohjausjärjestelmän käytöstä välineiden huoltoprosessissa hyödyntää työssään tietoa kirjaamisen merkityksestä prosessinohjauksessa ja välineiden jäljitettävyydessä
hyödyntää työssään tietoa tuotannonohjausjärjestelmän käytöstä osana välineiden huoltotyön laatua (prosessinohjaus, työohjeet, prosessin eri vaiheiden tarkistaminen ja niiden hyväksyminen, jäljitettävyys ja toiminnan tasalaatuisuus) hyödyntää työssään tietoa kirjaamisen merkityksestä prosessinohjauksessa ja välineiden jäljitettävyydessä hakee aktiivisesti tietoa
perustelee toimintoja ja ratkaisujaan tuotannonohjausjärjestelmän (prosessinohjaus, työohjeet, prosessin eri vaiheiden tarkistaminen ja niiden hyväksyminen, jäljitettävyys ja toiminnan tasalaatuisuus) laatutyöllä perustelee työtään kirjaamisen merkityksellä prosessinohjauksessa ja välineiden jäljitettävyydessä perustelee tuotannon ohjausjärjestelmästä saadun tiedon merkitystä välinehuollon asiakaspalvelun, yhteistyön ja välineiden huoltoprosessin kehittämisen näkökulmista
72
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
selviytyy tutuissa tilanteissa, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ajoittain tukea ja ohjausta
selviytyy tutuissa ja muuttuvissa tilanteissa oma-aloitteisesti
toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja
asettaa laatutavoitteita omalle työlleen kehittää toimintatapoja niihin pääsemiseksi tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
asettaa laatutavoitteita omalle työlleen kehittää toimintatapoja niihin pääsemiseksi
asettaa aktiivisesti laatutavoitteita omalle työlleen kehittää toimintatapoja ja mittareita niihin pääsemiseksi
Vuorovaikutus ja yhteistyö
tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät
toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä
toimii välineiden huollon asiakaspalvelutehtävissä
toimii välineiden huollon asiakaspalvelutehtävissä perustelee toimintaansa välinehuollon asiakaspalvelun näkökulmasta
toimii muuttuvissa välineiden huollon asiakaspalvelutilanteissa joustavasti ja suunnitelmallisesti perustelee toimintaansa ja välinehuoltotyön laatutyötä sekä ammattitaidon ylläpitoa välineiden huollon asiakaspalvelun kehittämisen näkökulmasta
Ammattietiikka noudattaa ammattieettisiä ohjeita
tunnistaa eettisesti haasteellisia tilanteita ja toimii ammattieettisiä periaatteita noudattaen
perustelee ratkaisujaan ammattieettisillä ja toimintaa ohjaavilla periaatteilla
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
noudattaa työturvallisuus- ja ergonomiaohjeita tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea huolehtii työympäristön siisteydestä ja laitteiden puhtaudesta sekä toimintavalmiudesta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii työturvallisuus- ja ergonomiaohjeiden mukaisesti huolehtii työympäristön siisteydestä ja laiteiden puhtaudesta sekä toimintavalmiudesta
opastaa myös muita työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyen opastaa myös muita toimijoita työympäristön siisteyteen, laitteiston puhtauteen ja toimintavalmiuden tarkistamiseen liittyen
73
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa prosessin ohjauksessa, tuotantojärjestelmien hyödyntämisessä ja laatutyössä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla välineiden huoltoa tuottavissa työpaikoissa tai niiden asiakaspalveluyksiköissä, välineiden huoltoon liittyvissä työtehtävissä joko tuotannonohjausjärjestelmän mukaisissa tehtävissä tai vastaavassa manuaalisessa järjestelmässä. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.3 Valinnaiset tutkinnon osat
4.3.1 Välinehuolto suun terveydenhoidossa
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
toimia ympäristössä, missä tuotetaan välinehuollon palveluja suun terveydenhoitoon
noudattaa hygieniakäytäntöjä
käyttää suun terveydenhoidon käsitteitä
toimia välinehuollon palvelutilanteissa
hyödyntää välinehuoltotyössä suun terveydenhuollossa käytettävien välineiden käyttötarkoitusta
kuljettaa, vastaanottaa ja käsitellä hoitovälineitä
puhdistaa ja desinfioida suun terveydenhoidon välineet
noudattaa työssään pesu- ja desinfiointityön ohjeita
ylläpitää toiminnallaan pesu- ja desinfektioprosessin laatua
teroittaa yleisimmät suun terveydenhoidossa teroitettavat instrumentit
toimia kestävän kehityksen mukaisesti
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliturvallisuusohjeita
edistää henkilökohtaista terveyttä ja työhyvinvointia
ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaen huomioon saamansa palautteen
arvioida omaa toimintaansa.
74
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Pesu- ja desinfektiopros-essin toteuttaminen
toimii ohjatusti suun ter-veydenhuollon välinehu-oltoprosessissa ottaa toiminnassaan huo-mioon välineistön huol-toprosessin sekä teroitet-tavien instrumenttien vaatimukset tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii itsenäisesti suun terveydenhuollon vä-linehuoltoprosessissa ottaa toiminnassaan huomioon välineistön huoltoprosessin sekä teroitettavien instrument-tien vaatimukset
toimii itsenäisesti ja vas-tuullisesti suun tervey-denhuollon välinehuolto-prosessissa ottaa toiminnassaan huo-mioon välineistön huol-toprosessin sekä teroitet-tavien instrumenttien vaatimukset sekä välineis-tön huoltoprosessin seu-raavan työvaiheen ja tuo-tantoprosessiin kuluvan ajan
toimii tutuissa pesu- ja desinfektiotilanteissa noudattaen toiminalle asetettuja puhtausalue ja hygieniakäytänteitä
toimii pesu- ja desinfek-tiotilanteissa noudattaen toiminnalle asetettuja puhtausalue ja hygienia-käytänteitä edeten suju-vasti työvaiheesta toiseen
toimii pesu- ja desinfek-tiotilanteissa noudattaen toiminnalle asetettuja puhtausalue ja hygienia-käytänteitä etenee sujuvasti työvai-heesta toiseen perustelee toimintatapo-jaan ja valintojaan välinei-den puhdistamiseen ja desinfektioon sekä toi-mintaympäristöön liitty-villä valinnoilla
huolehtii tarvittaessa vä-lineistön kuljetuksesta ja vastaanottamisesta pesu ja desinfektioprosessiin välineen huoltotarpeen mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
huolehtii tarvittaessa vä-lineistön kuljetuksesta ja vastaanottamisesta pesu ja desinfektioprosessiin välineen huoltotarpeen mukaisesti
huolehtii tarvittaessa vä-lineistön kuljetuksesta ottaen huomioon välineis-tön kuljetustavat ja - aika-taulut vastaanottaa välineistöä pesu ja desinfektio-prosessiin ottaen huomi-oon välineistön tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksen
kirjaa tarvittaessa tieto-tekniikka hyödyntäen saapuneet välineet työpai-kan ohjeiden mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
kirjaa tarvittaessa tieto-tekniikka hyödyntäen saapuneet välineet työpai-kan ohjeiden mukaisesti
kirjaa tarvittaessa tieto-tekniikka hyödyntäen vastuullisesti välineet annettujen ohjeiden mu-kaisesti perustelee kirjaamisen vaikutusta välineistön jäljitettävyyteen ja laatu-työhön
75
valitsee välineille sopivan puhdistus- ja desinfek-tiomenetelmän
valitsee välineille sopivan puhdistus- ja desinfek-tiomenetelmät ottaen huomioon tartunnan aiheuttajan sekä puhtaus-luokat
valitsee välineille sopivan puhdistus- ja desinfek-tiomenetelmän perustelee menetelmäva-lintansa valinnan mikrobi-en tartuntaketjun katkai-semisen näkökulmasta
toimii teroitettavien inst-rumenttien huoltoproses-sissa työpaikan ohjeiden mukaisesti
toimii itsenäisesti teroitet-tavien instrumenttien huoltoprosessissa työpai-kan ohjeiden mukaisesti
toimii itsenäisesti, suunni-telmallisesti ja joutuisan tehokkaasti teroitettavien instrumenttien huoltopro-sessissa perustelee toimintaansa ja tekemiään ratkaisuja työ-paikan ohjeiden mukaises-ti
tallettaa puhdistamisessa ja desinfektiossa sekä teroittamisessa syntyneet dokumentit
tallettaa puhdistamisessa ja desinfektiossa sekä teroittamisessa syntyneet dokumentit käyttää dokumentteja tarvittaessa toiminnan perustelun apuna
tallettaa puhdistamisessa ja desinfektiossa sekä teroittamisessa syntyneet dokumentit hyödyntää dokumentaa-tiota oman työnsä ja toi-mintaympäristön arvioin-tiin
tarvitsee työvaiheiden suunnittelussa ja niissä etenemisessä ajoittain ohjausta ja tukea
suunnittelee työn ohjei-den avulla etenee sujuvasti työvai-heesta toiseen
suunnittelee ja tekee työ-tehtävänsä tärkeys- ja kiireellisyys-järjestyksessä ottaa huomioon seuraa-van työvaiheen
Kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta
toteuttaa välineistön pesu- ja desinfektioprosessin
toteuttaa itsenäisesti vä-lineistön pesu- ja desin-fektioprosessin toimien suunnitelmallisesti ja jou-tuisan tehokkaasti
toteuttaa suunnitelmalli-sesti sekä joutuisan te-hokkaasti välineistön pesu- ja desinfektiopro-sessin ottaen huomioon käytettävissä olevat re-surssit
käsittelee välineitä huolto-ohjeiden mukaisesti
käsittelee välineitä huolto-ohjeiden mukaisesti tunnistaa erityiskäsittelyä vaativat välineet ja ohjaa ne oikeaan huoltoproses-siin
käsittelee välineitä huolto-ohjeiden mukaisesti tunnistaa erityiskäsittelyä vaativat välineet ja ohjaa ne oikeaan huoltoproses-siin perustelee toimintaansa kustannustehokkaan ja tuloksellisen toiminnan näkökulmista
76
Oman toiminnan arviointi tekee annetut tehtävät arvioi omaa toimintaansa
työskentelee itsenäisesti ja suunnitelmallisesti arvioi työn tekemiseen liittyviä vahvuuksiaan sekä kehittämistarpeitaan
työskentelee itsenäisesti, suunnitelmallisesti ja su-juvasti arvioi realistisesti ja mo-nipuolisesti työn tekemi-seen liittyviä vahvuuksi-aan sekä kehittämistarpei-taan
havainnollistaa välineistön pesu- ja desinfektiopro-sessiin liittyvät asiat
ohjaa välineistön pesu- ja desinfektioprosessiin liittyvässä asioissa.
toteuttaa tarvittaessa työnopastusta välineistön pesu- ja desinfektiopro-sessin sisältöasioissa
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaa-lin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Pesu- ja desinfektiomene-telmien ja instrumenttien teroituksen hallinta
lajittelee välineet puhdis-tus- ja desinfektiomene-telmien mukaisesti ottaa huomioon tavan-omaiset varotoimet, väli-neiden huollettavuuden, tartunnan aiheuttajan ja puhtausluokan puhdistaa kuljetusvälineet ja desinfioi ne kemiallisin menetelmin tai koneelli-sesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
lajittelee itsenäisesti väli-neet puhdistus - ja desin-fektiomenetelmien mukai-sesti ottaa huomioon tavan-omaiset varotoimet, väli-neiden huollettavuuden, tartunnan aiheuttajan ja puhtausluokan puhdistaa kuljetusvälineet ja desinfioi ne kemiallisin tai koneellisin menetelmin
lajittelee itsenäisesti ja joutuisasti välineet puh-distus - ja desinfektiome-netelmien mukaisesti perustelee ratkaisujaan ja työmenetelmiään tavan-omaisilla varotoimilla, välineiden huollettavuu-della, tartunnan aiheutta-jilla ja puhtaustasoilla huolehtii vastuullisesti kuljetusvälineiden puhdis-tamisesta ja desinfioinnis-ta kemiallisin tai koneelli-sin menetelmin
tarkistaa suun terveyden-hoidon tutkimus- ja hoi-tovälineiden nimikkeet, käyttökunnon, lukumää-rän ja vastaavuuden asiak-kaan tilauksen mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tarkistaa itsenäisesti suun terveydenhoidon tutki-mus- ja hoitovälineiden nimikkeet, käyttökunnon, lukumäärän ja vastaavuu-den asiakkaan tilauksen mukaisesti
tarkistaa itsenäisesti suun terveydenhoidon tutki-mus- ja hoitovälineiden nimikkeet, käyttökunnon, lukumäärän asiakkaan tilaukseen mukaisesti opastaa ja ohjaa em. asi-aan liittyen työntekijää tai opiskelijaa
tunnistaa yleisimpien te-roitettavien instrumentti-en alkuperäisen muodon arvioi ohjausta saatuaan teroituksen tarpeen (vrt. terävyyden testaus) tunnistaa instrumentin teroitettavan pinnan
tunnistaa yleisimpien teroitettavien instrument-tien alkuperäisen muodon arvioi teroituksen tarpeen (vrt. terävyyden testaus) tunnistaa instrumentin teroitettavan pinnan
tunnistaa virheettömästi teroitettavien instrument-tien alkuperäisen muodon ja teroitettavan pinnan arvioi itsenäisesti välineen teroitustarpeen
77
ottaa vastaan puhdistetut ja desinfektoidut teroitet-tavat instrumentit ja tar-kistaa pesutuloksen huolehtii teroitettujen instrumenttien uudelleen puhdistuksesta ja desin-fektiosta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
ottaa vastaan itsenäisesti puhdistetut ja desinfek-toidut teroitettavat inst-rumentit ja tarkistaa pesu-tuloksen huolehtii teroitettujen instrumenttien uudelleen puhdistuksesta ja desin-fektiosta
ottaa vastaan puhdistetut ja desinfektoidut teroitet-tavat instrumentit ja tar-kistaa huolellisesti pesutu-loksen huolehtii teroitettujen instrumenttien uudelleen puhdistuksesta ja desin-fektiosta työyksikön laatu-järjestelmän mukaisesti
teroittaa instrumentit teroituskoneella siten, että instrumentin alkuperäinen muoto säilyy ja leikkaava sivu on huolellisesti teroi-tettu tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
teroittaa instrumentit teroituskoneella siten, että instrumentin alkuperäinen muoto säilyy ja leikkaava sivu on huolellisesti ja oikein teroitettu
teroittaa instrumentit teroituskoneella siten, että instrumentin alkuperäinen muoto säilyy ja leikkaava sivu on huolellisesti ja oikein teroitettu perustelee hyvän teroitus-tuloksen ja terävyyden merkityksen potilasturval-lisuudelle
valitsee käyttötarkoituk-seen soveltuvan mikrobi-kohtaisen pesu- ja desin-fektioaineen annostelee pesu- ja desin-fektioaineen annettujen ohjeiden mukaisesti tarkkailee pesu- ja desin-fektioaineen kulutusta kirjaten seurannan tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
valitsee käyttötarkoituk-seen soveltuvan mikrobi-kohtaisen pesu- ja desin-fektioaineen annostelee pesu- ja desin-fektioaineen annettujen ohjeiden mukaisesti tarkkailee pesu- ja desin-fektioaineen kulutusta kirjaten seurannan
valitsee käyttötarkoituk-seen soveltuvan mikrobi-kohtaisen pesu- ja desin-fektioaineen annostelee itsenäisesti pesu- ja desinfektioaineen ja vaihtaa perustellusti pesu- ja desinfektioaineen tarkkailee aineiden kulu-tusta sekä kirjaa ja rapor-toi kulutukseen ja pesu- ja desinfektiokoneen pesu-ainetilan siisteyteen liitty-vät asiat
purkaa välineet valmista-jan ohjeiden mukaisesti asettelee välineet koneen pesukoreihin tai telineisiin hyväksyttävän puhdistus-tuloksen saavuttamiseksi tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
purkaa välineet valmista-jan ohjeiden mukaisesti asettelee välineet koneen pesukoreihin tai telineisiin hyväksyttävän puhdistus-tuloksen saavuttamiseksi
purkaa itsenäisesti välineet valmistajan ohjeiden mu-kaisesti asettelee välineet huolelli-sesti koneen pesukoreihin tai telineisiin arvioi välineiden huollet-tavuutta hyvän pesu- ja desinfektioloppu-tuloksen näkökulmasta perustelee toimintaansa hyvän puhdistustuloksen ja uudelleen prosessoinnin vaikutusten näkökulmasta
78
Puhdistus- ja desinfek-tiolaitteiden valinta sekä käsin tehtävä puhdistus ja desinfektio
valitsee välineistölle sovel-tuvan pesu- ja desinfek-tiolaitteen tarkistaa laitteen ennen sen käyttöönottoa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
valitsee omatoimisesti välineistölle soveltuvan pesu- ja desinfektiolait-teen tarkistaa itsenäisesti lait-teen toimintavalmiuden ennen sen käyttöönottoa
valitsee perustellusti väli-neille soveltuvan pesu- ja desinfektiolaitteen väli-neiden huollettavuuden sekä pesu- ja desinfektio-lopputuloksen näkökul-mista tarkistaa itsenäisesti lait-teiden toimintavalmiuden ennen niiden käyttöönot-toa
käyttää työssään välineille soveltuvia pesu- ja desin-fektiolaitteita (sis. ultraää-nipesulaitteen) ja -ohjelmia valvoo pesu- ja desinfek-tiolaitteen toimintaa huolehtii laitteiden vaati-mista päivittäisistä huolto-toimenpiteistä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
käyttää työssään välineille soveltuvia pesu- ja desin-fektiolaitteita (sis. ultraää-nipesulaitteen) ja -ohjelmia valvoo pesu- ja desinfek-tiolaitteen toimintaa huolehtii laitteiden vaati-mista päivittäisistä huolto-toimenpiteistä raportoi mahdollisista pesu- ja desinfektiolait-teen toimintahäiriöistä
valitsee välineille soveltu-via pesu- ja desinfek-tiolaitteita (sis. ultraääni-pesulaitteen) ja -ohjelman valvoo pesu- ja desinfek-tiolaitteen toimintaa huolehtii vastuullisesti laitteiden vaatimista päi-vittäisistä huoltotoimenpi-teistä raportoi mahdollisista pesu- ja desinfektiolait-teen toimintahäiriöistä ohjaa tarvittaessa em. asioita myös muille toimi-joille
pesee, kuivaa ja desinfioi tavallisimmat käsinpestä-vät ja desinfektoitavat välineet huomioiden tar-tunnan aiheuttajan tarkistaa puhdistustulok-sen tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
pesee, kuivaa ja desinfioi käsinpestävät ja desinfek-toitavat välineet ottaen huomioon tartunnan aiheuttajan tarkistaa itsenäisesti puh-distustuloksen, kuivaa välineet ja desinfioi ne siten, ettei välineistö vau-rioidu
puhdistaa, kuivaa ja desin-fioi käsinpestävät ja desin-fektoitavat välineet jou-tuisasti ottaen huomioon tartunnan aiheuttajan tarkistaa itsenäisesti puh-distustuloksen, kuivaa välineet ja desinfioi ne siten, ettei välineistö vau-rioidu perustelee koneellisen pesun ja desinfektion käyttöön liittyvät esteet, työmenetelmät ja työvä-linevalinnat hyvän puhdis-tustuloksen, kuivauksen ja desinfektion osalta
79
seuraa pesu- ja desinfek-tioprosessin etenemistä
valvoo ja tarkkailee itse-näisesti pesu- ja desinfek-tioprosessin toimintaa (esim. huoltoprosessin eteneminen, vedenlaatu, kemikaalien kulutus, lait-teiden toiminta ja vali-dointi) puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin
valvoo ja tarkkailee itse-näisesti pesu- ja desinfek-tioprosessin toimintaa tulkiten laitteiden fysikaa-lisia mittareita puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin perustelee huomionsa
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana ole-van tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Pesu- ja desinfektiopro-sessin sekä instrumenttien teroituksen tiedonhallinta ja tiedon soveltaminen
noudattaa työssään sää-döksiä, määräyksiä, suosi-tuksia ja työpaikan ohjeita puhdistamisessa desinfek-tiossa ja instrumenttien teroittamisessa
hankkii ja käyttää tietoa pesu- ja desinfektiopro-sessia sekä instrumenttien teroitusta ohjaavista sää-döksistä, määräyksistä, suosituksista ja työpaikan ohjeista sekä noudattaa näitä työssään
hankkii ja käyttää aktiivi-sesti tietoa ja perustelee työhönsä liittyviä ratkai-suja pesu- ja desinfektio-prosessia sekä instru-menttien teroitusta oh-jaavilla säädöksillä, mää-räyksillä, suosituksilla ja työpaikan ohjeilla toimi-en työssään vastuullisesti niiden mukaisesti
käyttää suun terveyden-hoidon käsitteitä oikein nimeää yleisimmin teroi-tettavat instrumentit ja niiden käyttötarkoituksen
käyttää suun terveyden-hoidon käsitteitä oikein nimeää yleisimmin teroi-tettavat instrumentit ja niiden käyttötarkoituksen sekä hyödyntää työssään luotettavia tietolähteitä
käyttää suun terveyden-hoidon käsitteitä oikein nimeää yleisimmin teroi-tettavat instrumentit ja niiden käyttötarkoituk-sen, perustellen toimin-taansa kriittisesti arvioi-miensa, luotettavien tietolähteiden perusteella
noudattaa pesu- ja desin-fektioaineiden käyttötur-vallisuustiedotteiden oh-jeita aineiden säilytyksessä ja käytössä
noudattaa pesu- ja desin-fektioaineiden käyttötur-vallisuustiedotteiden oh-jeita aineiden säilytyksessä ja käytössä perustelee työmenetelmiä ja toimintatapoja ohjeis-tuksen mukaisesti
noudattaa huolellisesti pesu- ja desinfektioainei-den käyttöturvallisuus-tiedotteiden ohjeita ai-neiden säilytyksessä ja käytössä perustelee monipuolisesti työmenetelmiä ja toimin-tatapoja ja puuttuu ha-vaitsemiinsa epäkohtiin
80
Laadukas toiminta toimii välinehuoltotyön vastuun ja velvollisuuksi-en mukaisesti välineistön pesu- ja desinfektiopro-sessissa sekä instrumentti-en teroituksessa noudattaa työyhteisön laatuvaatimuksia tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii välinehuoltotyön vastuun ja velvollisuuksi-en mukaisesti välineistön pesu- ja desinfektiopro-sessissa sekä instrumentti-en teroituksessa noudattaa työyhteisön laatuvaatimuksia
toimii välinehuoltotyön vastuun ja velvollisuuksi-en mukaisesti välineistön pesu- ja desinfektiopro-sessissa sekä instrument-tien teroituksessa perustelee toimintaansa ja tekemiään ratkaisuja asettaa työlleen laatuta-voitteita työyhteisön laatuvaatimusten mukai-sesti
toimii yhteistyökykyisesti asiakaspalvelutilanteissa
toimii yhteistyökykyisesti, vastuullisesti ja tasapuoli-sesti asiakaspalvelutilan-teissa ja ymmärtää vä-linehuollon asiantuntijuu-den merkityksen
toimii moniammatillises-sa työyhteisössä vastuul-lisesti, luotettavasti ja tasapuolisesti asiakaspal-velutilanteissa huomioi-den välinehuollon asian-tuntijuuden ja laadun merkityksen työssään tiedottaa tarvittaessa työn laatuun liittyvistä asioista välinehuollon asiakaalle, työkaverille tai opiskelijalle
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avain-taidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
ottaa vastuuta omasta oppi-misestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa vastaan ja antaa asialli-sesti palautetta
arvioi omaa työtään ja ottaa vastuun omasta oppimises-taan ja ammatillisesta kehit-tymisestään ottaa ammatillisesti vastaan palautetta ja muuttaa toimin-taansa sen perusteella antaa rakentavasti palautetta
arvioi aktiivisesti omaa työtään ja ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymi-sestään hakee tilanteenmukaisesti palautetta ja korjaa toi-mintaansa sen perusteella antaa rakentavasti palau-tetta ja löytää kehittämis-kohteita
Vuorovaikutus ja yhteistyö
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vas-tuullisesti työyhteisön jäse-nenä
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vas-tuullisesti työyhteisön jäse-nenä myös muuttuvissa tilan-teissa
toimii yhteistyökykyisesti, vastuullisesti ja asiakas-keskeisesti työyhteisössä toimii joustavasti ja tasa-puolisesti vuorovaikutusti-lanteissa moniammatilli-sessa työryhmässä
81
tekee työyhteisössä vastuul-laan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tekee omatoimisesti työyh-teisössä vastuullaan olevat tehtävät
tekee omatoimisesti ja joustavasti vastuullaan olevat työtehtävät auttaa tarvittaessa muita työyhteisön jäseniä työteh-tävissä
ylläpitää omalla toiminnal-laan työilmapiiriä ja työhy-vinvointia
toimii työilmapiiriä ja työhy-vinvointia edistäen
toimii työilmapiiriä ja työhyvinvointia edistäen ja perustelee toimintaansa kannustaa työyhteisön jäseniä yhteistyöhön
Kestävän ke-hityksen hu-omioon ottaminen
toimii ekologisen ja ekono-misen kestävän kehityksen periaatteiden sekä työympä-ristön ohjeiden mukaisesti pesu- ja desinfektiokoneiden sekä materiaalien käytössä ja instrumenttien käsittelyssä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii itsenäisesti ekologisen ja ekonomisen kestävän kehityksen periaatteiden sekä työympäristön ohjeiden mu-kaisesti pesu- ja desinfek-tiokoneiden sekä materiaali-en käytössä ja instrumenttien käsittelyssä
toimii itsenäisesti ja jous-tavasti ekologisen ja eko-nomisen kestävän kehi-tyksen periaatteiden mu-kaisesti pesu- ja desinfek-tiokoneiden sekä materi-aalien käytössä ja instru-menttien käsittelyssä perustelee toimintaansa energiataloudellisilla ja ekologisilla ratkaisuilla
käsittelee, lajittelee ja hävittää kemikaaleja ja muita työtoi-minnassa syntyviä jätteitä
käsittelee, lajittelee ja hävittää itsenäisesti kemikaaleja ja muita työtoiminnassa synty-viä jätteitä hyödyntää työpaikan jät-teidenkäsittely- ja virheellis-ten tuotteiden hävittämisoh-jeita
käsittelee, lajittelee ja hä-vittää itsenäisesti kemikaa-leja ja muita työtoiminnas-sa syntyviä jätteitä hyödyntää työpaikan jät-teidenkäsittely- ja virheel-listen tuotteiden hävittä-misohjeita perustelee toimintaansa ja arvioi jätteiden aiheutta-mia riskejä ja taloudellisia sekä ekologisia vaikutuksia
Ammattietiikka toimii välinehuoltotyötä ohjaavien arvojen ja periaat-teiden mukaisesti asiakaspal-velu- ja yhteistyötilanteissa siten, että suoriutuu tehtävis-tä yleensä sovitussa aikatau-lussa huolehtii työympäristön siisteydestä ja puhtaudesta
toimii ammattieettisesti vä-linehuollon palvelutilanteissa noudattaen eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja siten, että työssä näkyy vastuullisuus hyvän pesu-, desinfektio- ja teroi-tustuloksen saavuttamisesta huolehtii itsenäisesti työym-päristön siisteydestä ja puh-taudesta perustelee toimintaansa
toimii ammattieettisesti ja joustavasti välinehuollon palvelutilanteissa noudat-taen eettisiä ohjeita, sopi-muksia ja säädöksiä sekä aikatauluja toimii vastuullisesti hyvän pesu-, desinfektio- ja te-roitustuloksen saavuttami-seksi huolehtii monipuolisesti työympäristön siisteydestä ja puhtaudesta perustelee toimintaansa monipuolisesti
82
Terveys, turval-lisuus ja toimin-takyky
toimii infektioiden torjunta-työtä ja potilasturvallisuutta edistävästi noudattaa aseptista työjärjes-tystä ja hygieniakäytänteitä käsihygieniassa, eritetahra-desinfektiossa, puhtaan työ-asun ja suojainten käytössä pukee ja riisuu suojaimet sekä huoltaa monikäyttöiset suojaimet aseptisesti
toimii infektioiden torjunta-työtä ja potilasturvallisuutta edistävästi noudattaa aseptista työjärjes-tystä ja hygieniakäytänteitä ja perustelee toimintaansa pukee ja riisuu suojaimet sekä huoltaa monikäyttöiset suojaimet aseptisesti
toimii infektioiden torjun-tatyötä ja potilasturvalli-suutta edistävästi noudattaa aseptista työjär-jestystä ja hygieniakäytän-teitä ja perustelee toimin-taansa ohjaa opiskelijoita tai työntekijöitä aseptisten periaatteiden ja hygienia-käytänteiden mukaisessa toiminnassa pukee ja riisuu suojaimet sekä huoltaa monikäyttöi-set suojaimet aseptisesti raportoi havaitsemistaan laatupoikkeamista
toimii ergonomisesti toimii työssään noudattaen ergonomisia suosituksia hyödyntää välineistön nos-toissa ja siirroissa käytettäviä apuvälineitä
toimii työssään noudatta-en ergonomisia suosituk-sia hyödyntää monipuolisesti välineistön nostoissa ja siirroissa käytettäviä apu-välineitä
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita sekä tiedos-taa työskentelyn vaarat toimii työyhteisön toiminta-mallin mukaisesti tapaturman sattuessa
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita sekä havait-see ja ilmoittaa työturvalli-suuteen liittyvistä vaaroista toimii työyhteisön toiminta-mallin mukaisesti tapatur-man sattuessa
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita ennakoi, havaitsee ja arvi-oi työhön liittyviä vaaroja ja tiedottaa niistä toimii työyhteisön toimin-tamallin mukaisesti tapa-turman sattuessa
osaa tarvittaessa hälyttää apua ja osallistua hätäen-siavun antamiseen
osaa tarvittaessa hälyttää apua ja antaa hätäensiapua
osaa tarvittaessa hälyttää apua ja toimia oikein ta-vallisimmissa sairaus- ja tapaturmatilanteissa
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa suun terveydenhoidon välinehuollos-sa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla suun terveydenhoidon vä-linehuoltotehtävissä aidoissa työympäristöissä. Perustellusta syystä suun terveydenhuollossa käytettävien välineiden teroituksen osaamisen opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon pe-rusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
83
4.3.2 Välinehuolto toimenpideyksiköissä
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
toimia toimenpideyksiköiden välineiden huoltoprosessin mukaisissa työtehtävissä
noudattaa työyksikön välinehuollon puhtausalue- ja hygieniakäytäntöjä
toimia palvelutilanteissa välineiden huollon asiantuntijana
ennaltaehkäistä mikrobikontaminaatioita välineiden kuljetuksessa, vastaanottamisessa ja käsitte-lyssä
tehdä yhteistyötä välinehuollon kanssa
käyttää oikeita työvälineitä ja – menetelmiä välineiden puhdistamisessa, desinfioimisessa ja kui-vaamisessa
noudattaa työssään välinehuollon työohjeita ja -määräyksiä
kontrolloida, testata ja valvoa välineiden huoltotyön laatua
noudattaa kestävän kehityksen periaatteita
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliturvallisuusohjeita
edistää henkilökohtaista terveyttä ja työhyvinvointia
ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaen huomioon saa-mansa palautteen
opastaa ja ohjaa toimenpideyksikön välineiden huoltoon liittyvissä asioissa
arvioida omaa toimintaansa
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Toimenpideyksikön välineiden huollon toimintaympäristön tunteminen
noudattaa työssään toimenpideyksikön välineiden huollon organisoitumismallia suunnittelee välineiden huoltotyöt toimenpideyksikön päivittäisen toimintasuunnitelman mukaisesti (esim. leikkaus- tai toimenpidelista ja sen sisältämät tiedot), mutta tarvitsee siinä ajoittain ohjausta arvioi työssä onnistumista tutuissa työtilanteissa
noudattaa työssään toimenpideyksikön välineiden huollon organisoitumismallia suunnittelee itsenäisesti välineiden huoltotyöt toimenpideyksikön päivittäisen toimintasuunnitelman mukaisesti (esim. leikkaus- tai toimenpidelista ja sen sisältämät tiedot) arvioi työssä onnistumista selviytyy muuttuvissa tilanteissa oma-aloitteisesti
suunnittelee työnsä toimenpideyksikön välineiden huollon organisoitumismallin mukaisesti toimii asiakaspalveluyksikön asettamien välineiden huollon tavoitteiden mukaisesti tekee joustavia ratkaisuja ottaa huomioon toimivan ja aseptisen työjärjestyksen välineiden huoltotöiden toteutuksessa toimenpideyksikön päivittäisen toimintasuunnitelman mukaisesti (esim. leikkaus- tai toimenpidelista ja sen sisältämät tiedot)
84
arvioi työkokonaisuuden toteutumista ja työympäristön toimivuutta
Toimenpideyksikön välineiden huoltoprosessissa toimiminen
toimii toimenpidevälineiden oikean välineiden huoltoprosessin mukaisesti ottaa huomioon työn suunnittelussa välineiden huoltotöiden puhtaustasovaatimukset ja materiaalin huollettavuuden työskentelee hyväksyttävän lopputuloksen mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
ohjaa vastuullisesti toimenpidevälineet oikeaan välineiden huoltoprosessiin, niiden puhtaustasovaatimusten ja materiaalin huollettavuuden mukaisesti perustelee ratkaisujaan toimenpidevälineiden käyttötarkoituksella huolehtii työtehtävistään alusta loppuun vastaa omasta työosuudestaan siten, että toimintaan voi luottaa
suunnittelee ja toteuttaa huolella toimenpidevälineiden oikean välineiden huoltoprosessin niiden puhtaustasovatimusten ja materiaalin huollettavuuden mukaisesti perustelee tekemiään ratkaisuja välineiden käyttötarkoituksen ja kokonaishuoltoproses-sin mukaisesti tiedottaa tarvittaessa toimenpideyksikön hoitohenkilökuntaa välinehuoltoprosessista ja läpivientiajoista siten, että huolellinen välineiden huoltoprosessi toteutuu myös muuttuvissa tilanteissa arvioi perustellen oman työnsä onnistumista
Laitteiden huoltoprosessissa toimiminen
toimii välinehuollon vastuualueen mukaisesti toimenpideyksikön laitteiden pesu- ja desinfektio sekä toimintakunnon tarkistustehtävissä hyödyntää työssään tietoa laitevalmistajan pesu- ja desinfektio-ohjeista kirjaa työn toteutuksen työpaikan ohjeistuksen mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii välinehuollon vastuualueen mukaisesti toimenpideyksikön laitteiden pesu- ja desinfektiotehtävissä sekä toimintakunnon tarkistustehtävissä suunnittelee työnsä laitevalmistajan pesu- ja desinfektio-ohjeiden sekä asiakasyksikön toimintatavoitteiden mukaisesti kirjaa työn toteutuksen työpaikan ohjeistuksen mukaisesti hyödyntää työssään tietoa laitteiden määräaikaishuollosta ja laitehuollosta
suunnittelee toimenpideyksikön laitteiden pesu- ja desinfektio- sekä toimintakunnon tarkistustehtävät huolella välinehuollon vastuualueen mukaisesti opastaa muita laitevalmistajan pesu- ja desinfektio-ohjeiden sekä asiakasyksikön toimintatavoitteiden mukaisessa toiminnassa kirjaa työn toteutuksen työpaikan ohjeistuksen mukaisesti perustelee moniammatillisen toiminnan näkökulmasta laitteiden huoltotehtävien vastuu- ja tehtäväjaon (mm. laitoshuolto, laitehuolto, hoitajat)
85
Toimenpideyksikön logistisessa palveluprosessissa toimiminen
seuraa tavanomaisten välinehuollon vastuulla olevien varastotavaroiden menekkiä tekee välinehuoltajan vastuualueen mukaiset toimenpideyksikön tilaukset purkaa tilaukset lähetyslistan mukaisesti täydentää varastot tarvikkeille tai kemikaaleille asetettujen varastointi- ja säilytysohjeiden mukaisesti seuraa toimenpideyksiköiden varaston kiertonopeutta ja puhtaustasoa
seuraa välinehuollon vastuulla olevien varastotavaroiden menekkiä tekee välinehuoltajan vastuualueen mukaiset toimenpideyksikön tilaukset ottaa huomioon tarvikkeiden kiertonopeuden tekee välinehuollon vastuualueen mukaisesti toimenpideyksikön tilaukset purkaa tilaukset tarkistaen huolellisesti lähetyslistan huolehtii varastojen puhtaustasoseurannasta
tilaa välinehuollon vastuulla olevat varastotavarat niiden kiertonopeuden ja työyksikössä sovittujen tilauskertojen mukaisesti (vrt. turhan varastoinnin välttäminen) tekee tarvittavat pikatilaukset purkaa ja varastoi varastoitavat tavarat niiden säilytys- ja varastointiohjeita noudattaen tarkistaa huolella lähetyslistan ja raportoi virheellisistä tilauksista perustelee varastointiin liittyviä asioita varaston puhtaustasovaatimuksilla
toimii tarvittaessa muuttuvissa tilanteissa steriloitavien välineiden kiireellisissä toimituksissa toimenpideyksikköön tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii sterilointiprosessin asiantuntijana toimenpideyksikön muuttuvissa tilanteissa tiedottaa asiakasyksikköä välineistön välinehuoltoprosessin läpivientiaikoihin liittyen
ohjaa tarvittaessa muita työntekijöitä sterilointiprosessiin ja välinehuollon työvaiheisiin sekä näihin kuluvaan kokonaisaikaan liittyen saattaa toimintaprosessin loppuun
kirjaa ja tallettaa välinehuollon dokumentaation työpaikan ohjeistuksen mukaisesti
kirjaa ja tallettaa välinehuollon dokumentaation työpaikan ohjeistuksen mukaisesti toimii vastuullisesti asioiden ja työtehtävien hoitamisessa
kirjaa ja tallettaa välinehuollon dokumentaation työpaikan ohjeistuksen mukaisesti raportoi selkeästi ja ymmärrettävästi kantaa vastuuta työtehtävien kokonaisuudesta ja työn jatkumisesta hyödyntää dokumentaatiota oman työnsä ja toimintaympäristön arvioinnissa
86
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Toimenpideyksikön pesu-, desinfektio- ja kuivausmenetelmien sekä laitteiden hallinta
pesee, desinfektoi ja kuivaa esikäsittelemättömiä ja/ tai toimenpidehuoneessa hoitohenkilökunnan esikäsittelemiä välineitä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea muuttuvissa tilanteissa ja/tai joutuisan toiminnan ohjauksessa
pesee, desinfektoi ja kuivaa itsenäisesti esikäsittelemättömiä ja/ tai toimenpidehuoneessa hoitohenkilökunnan esikäsittelemiä välineitä suunnitelmallisesti sekä joutuisan tehokkaasti
suunnittelee huolella ja toteuttaa itsenäisesti esikäsittelemättömien ja/ tai toimenpidehuoneessa hoitohenkilökunnan esikäsittelemien välineiden pesun, desinfektion ja kuivauksen tekee työtehtävät joutuisan tehokkaasti ottaa huomioon ajan ja muut käytettävissä olevat resurssit
ottaa vastaan ja lajittelee tutut välineet valitsee välineille sopivan puhdistus-, desinfektio- ja kuivausmenetelmän puhdistaa kuljetusvälineet ja desinfioi ne kemiallisin menetelmin tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
ottaa vastaan ja lajittelee itsenäisesti erilaiset välineet valitsee välineille sopivan puhdistus-, desinfektio- ja kuivausmenetelmän, ottaen huomioon tartunnan aiheuttajan sekä puhtausluokat puhdistaa kuljetusvälineet ja desinfioi ne kemiallisin menetelmin
ottaa vastaan ja lajittelee itsenäisesti erilaiset välineet valitsee perustellusti välineille sopivan puhdistus-, desinfektio- ja kuivausmenetelmän, niiden mikrobien tartuntaketjun katkaisemisen näkökulmasta ottaa huomioon välineiden huollon kiireellisyyden ja välinehuollon organisaatiokohtaisen tuotantoprosessin sekä siihen käytettävän ajan puhdistaa kuljetusvälineet ja desinfioi ne kemiallisin menetelmin
purkaa välineet valmistajan ohjeiden ja työohjeiden mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
purkaa itsenäisesti välineet valmistajan ohjeiden ja työohjeiden mukaisesti
purkaa huolellisesti valmistajan ohjeita ja työohjeita noudattaen välineet itsenäisesti ottaa kantaa välineiden huollettavuuteen puhtaustason saavuttamisen näkökulmasta
87
käyttää työssään välineille soveltuvia pesu-, desinfektio- ja kuivauslaitteita ja niiden ohjelmia tarkkailee pesu- ja desinfektio- sekä kuivauslaitteiden normaalia toimintaa hoitaa itsenäisesti välinehuollon laitteiden vaatimat päivittäiset huoltotoimenpiteet
käyttää työssään välineille soveltuvia pesu-, desinfektio- ja kuivauslaitteita ja niiden ohjelmia arvioi pesu- ja desinfektio- sekä kuivausprosessin toteutumista tarkkailemalla laitteiden fysikaalisia mittareita ja saavutettua puhdistustulosta hoitaa itsenäisesti välinehuollon laitteiden vaatimat päivittäiset huoltotoimenpiteet havainnoi ja tiedottaa laitteiden mahdollisista toimintahäiriöistä
valitsee perustellusti välineille soveltuvan pesu-, desinfektio- ja kuivauslaitteen ohjelmat perustelee pesu- ja desinfektio- sekä kuivausprosessin onnistumisen tulkitsemalla laitteiden fysikaalisia mittareita ja saavutettua puhdistustulosta opastaa myös muita laitteiden vaatimissa päivittäisissä huoltotoimenpiteissä havainnoi ja tiedottaa sekä opastaa myös muita toimijoita välinehuollon laitteiden mahdollisista toimintahäiriöistä hyödyntää työssään tietoa toimenpideyksikön välinehuollon laitteiden validoinnista puuttuu havaitsemiinsa laatupoikkeamiin
puhdistaa, desinfioi ja kuivaa käsin lämpödesinfektiota kestämättömät välineet toimenpideyksikössä annostelee käyttötarkoitukseen soveltuvan mikrobikohtaisen pesu- ja desinfektioaineen annettujen ohjeiden mukaisesti
käsin pesee ja desinfioi huolellisesti ja varoen lämpödesinfektiota kestämättömät välineet toimenpideyksikössä valitsee käyttötarkoitukseen soveltuvan mikrobikohtaisen pesu- ja desinfektioaineen tarkistaa itsenäisesti puhdistustuloksen, kuivaa välineen ja desinfioi sen
käsin pesee ja desinfioi huolellisesti ja varoen lämpödesinfektiota kestämättömät välineet toimenpideyksikössä valitsee käyttötarkoitukseen soveltuvan mikrobikohtaisen pesu- ja desinfektioaineen opastaa myös muille hyvän puhdistustuloksen tarkastamisen, kuivauksen ja desinfektion toteuttamisen
Laitteiden toimintakunnon tarkistaminen
tunnistaa toimenpideyksikön välinehuollossa käytettävien laitteiden hälytykset ja toimii ohjattuna laitehälytyksissä
tunnistaa toimenpideyksikön välinehuollossa käytettävien laitteiden hälytykset ja toimii laitehälytyksissä tulkitsee toimenpide-, hälytys- ja trendiarvoja sekä laitteen
toimii itsenäisesti ja vastuullisesti tilanteissa, missä toimenpideyksikön välinehuollossa käytettävissä laitteissa esiintyy toimintahäiriöitä tiedottaa tilanteesta vastuullisesti
88
validointitestituloksia laitehuollon tarpeen arvioinnissa
perustelee laitteiden huoltotarvetta hälytysarvojen sekä laitteen validointitestitulosten mukaisesti tekee tarvittavat toimenpiteet laitteen toimintakunnon tarkistamiseksi
Välineiden toimintakunnon tarkistaminen
huolehtii rikkoutuneiden, kuluneiden, tylsien tai liian jäykkien instrumenttien tilalle uusien tai korvaavien välineiden hankkimisesta tai huoltoon ohjaamisesta suojaa instrumentteja kolhuilta kuljetuksen ja käsittelyn aikana poistaa koreista ja seteistä niihin kuulumattomat välineet ja hävittää ne noudattaen jäte- ja työturvallisuusohjeita
huolehtii omatoimisesti rikkoutuneiden, kuluneiden, tylsien tai liian jäykkien instrumenttien tilalle uusien tai korvaavien välineiden hankkimisesta tai huoltoon ohjaamisesta suojaa instrumentteja kolhuilta kuljetuksen ja käsittelyn aikana poistaa koreista ja seteistä niihin kuulumattomat välineet ja hävittää ne noudattaen jäte- ja työturvallisuusohjeita tiedottaa jatkohuoltoa tarvittavista jatkotoimenpiteistä välineistön kuntoon liittyen
huolehtii vastuullisesti rikkoutuneiden, kuluneiden, tylsien tai liian jäykkien instrumenttien tilalle uusien tai korvaavien välineiden hankkimisesta tai huoltoon ohjaamisesta informoi ja perustelee selkeästi välineiden huolto- tai uusintatarpeet tiedottaa asiakasyksikölle ja välinehuollolle korjattavien tai uusittavien välineiden kunnosta, huoltoon ja hankintaan liittyvistä aikatauluista ja toimintamenettelyistä suojaa instrumentit huolellisesti kolhuilta kuljetuksen ja käsittelyn aikana ja ohjaa näissä myös muita toimijoita poistaa koreista ja seteistä niihin kuulumattomat välineet ja hävittää ne noudattaen jäte- ja työturvallisuusohjeita
89
Hengityksenhoitovälineistön pesu- ja desinfektio sekä toimintavalmiuden ylläpito
pesee ja desinfektoi hengityksenhoitovälineitä työpaikan ohjeistuksen mukaisesti huolehtii sovittujen kertakäyttöisten osien vaihtamisesta välineiden huoltotyön vastuualueella huolehtii tarvittavien välineiden täydennyksistä ja varastoinnista välinehuoltajan vastuualueella tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
pesee ja desinfektoi ohjattuna hengityksenhoitovälineitä työpaikan ohjeistuksen mukaisesti huolehtii sovittujen kertakäyttöisten osien vaihtamisesta välineiden huoltotyön vastuualueella huolehtii tarvittavien välineiden täydennyksistä ja varastoinnista välinehuoltajan vastuualueella
suunnittelee ja toteuttaa huolellisesti hengityksen hoitovälineiden pesun- ja desinfektion työpaikan ohjeistuksen mukaisesti toimii muuttuvissa tilanteissa ennakoi tulevia tilanteita huolehtii sovittujen kertakäyttöisten osien vaihtamisesta välineiden huoltotyön vastuualueella huolehtii tarvittavien välineiden täydennyksistä ja varastoinnista välineiden huoltotyön vastuualueella
Kestävän kehityksen huomioon ottaminen
tarkkailee pesu- ja desinfektioaineiden kulutusta ja kirjaa menekin käsittelee välineistöä varoen varastoi toimenpideyksikön tuotteita niiden kiertonopeuden mukaisesti
arvioi pesu- ja desinfektioaineiden kulutusta ja kirjaa menekin ottaa huomioon energiataloudelliset ratkaisut varastoi toimenpideyksikön tuotteita niiden kiertonopeuden mukaisesti toimii ekologisen ja ekonomisen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
arvioi pesu- ja desinfektioaineiden kulutusta ja kirjaa menekin sekä varautuu ennakolta pesu- ja desinfektioaineen täydentämiseen käsittelee toimenpideyksikön tuotteita ja varastoi niitä kiertonopeuden mukaisesti perustelee ratkaisujaan energiataloudellisilla ja ekologisilla ratkaisuilla
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Tiedonhallinta ja tiedon soveltaminen
noudattaa työssään säädöksiä, määräyksiä, suosituksia ja työpaikan ohjeita (mm. kertakäyttötuotteiden, laitteiden CE merkintöjen, infektioiden torjuntatyön ja ammattitaidon kehittäminen)
hankkii ja käyttää aktiivisesti tietoa välinehuoltotyötä toimenpideyksikössä ohjaavista säädöksistä, määräyksistä, suosituksista ja työpaikan ohjeista
perustelee työhönsä liittyviä ratkaisuja välinehuoltotyötä toimenpideyksikössä ohjaavilla säädöksillä, määräyksillä, suosituksilla ja työpaikan ohjeilla tekee havaintoja ja tuo esille tarvittavia muutosehdotuksia työohjeiden käyttökelpoisuudesta ja tarvittavista muutoksista
90
puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin
hyödyntää työssään tietoa verivarotoimista ja tartuntariskistä sekä ottaa ne huomioon toimenpideyksikön välinehuoltotyössä
valitsee työmenetelmät perustellusti verivarotoimien ja tartuntariskien välttämisen näkökulmista
perustelee toimintaansa ja tekemiään valintoja hoito- ja tutkimusvälineistön huollossa ja toimintaympäristössä toimimisessa verivarotoimilla ja tartuntariskeillä sekä työturvallisuudella ja potilasturvallisuudella
noudattaa käyttö- ja työturvallisuustiedotteita aineiden säilytyksessä ja käytössä
noudattaa käyttö- ja työturvallisuustiedotteita aineiden säilytyksessä ja käytössä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin
ojaa myös muita toimijoita käyttö- ja työturvallisuustiedotteiden noudattamisessa aineiden säilytyksessä ja käytössä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin tuo esille ratkaisuvaihtoehtoja
noudattaa tartuntaeristysohjeita tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
noudattaa tartuntaeristysohjeita tietää välinehuoltotyön merkityksen toimenpidepotilaiden hoitoon liittyvien infektioiden ennaltaehkäisyssä
suunnittelee työtehtävänsä noudattaen tartuntaeristysohjeita hyödyntää suunnittelun apuna tietoa toimenpideyksikön toimenpide- tai leikkaussuunnitelmasta, perustelee ratkaisujaan toimenpidepotilaiden hoitoon liittyvien infektioiden ennaltaehkäisyllä
noudattaa työssään pesu- ja desinfektion laatuvaatimuksia tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
noudattaa työssään pesu- ja desinfektion laatuvaatimuksia
perustelee toimintaansa pesu- ja desinfektion laatuvaatimuksilla ja asettaa työlleen laatutavoitteita
91
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa vastaan palautetta ja korjaa sen mukaan toimintaansa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
arvioi omaa työtään ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa palautetta vastaan ja käyttää sitä apuna työssä ja itsensä kehittämisessä
arvioi omaa työtään ja työympäristön toimivuutta ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään hakee aktiivisesti palautetta suhtautuu rakentavasti ja joustavasti saamaansa palautteeseen korjaa aktiivisesti toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla
tekee annetut tehtävät arvioi omaa toimintaansa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
työskentelee itsenäisesti ja suunnitelmallisesti arvioi omia työn tekemiseen liittyviä vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan
suunnittelee toimintaansa, asettaen asioita tärkeysjärjestykseen tekee itsenäisesti ja sujuvasti työtehtävät arvioi omia työn tekemiseen keskeisesti liittyviä vahvuuksiaan sekä kehittämistarpeitaan
Vuorovaikutus ja yhteistyö
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti moniammatillisen työyhteisön jäsenenä
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti moniammatillisen työyhteisön jäsenenä myös muuttuvissa tilanteissa
toimii yhteistyökykyisesti, vastuullisesti ja asiakaskeskeisesti työyhteisössä sekä moniammatillisessa vuorovaikutustilanteissa toiminta on turvallista, luotettavaa ja tasapuolista tutuissa myös muuttuvissa tilanteissa perustelee viestinnän merkitystä hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa
tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät
toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä
92
Ammattietiikka toimii välineiden huoltotyötä ohjaavien arvojen ja periaatteiden mukaisesti asiakaspalvelu ja yhteistyötilanteissa suoriutuu tehtävistä sovitussa aikataulussa
toimii ammattieettisesti välinehuollon palvelutilanteissa noudattaa eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja työskentelee vastuullisesti
perustelee ratkaisunsa työyhteisön arvojen, aikataulutuksen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti myös vaihtelevissa tilanteissa toimii vastuullisesti ja luotettavasti rakentaa omalta osaltaan hyvää työilmapiiriä
noudattaa ergonomiaohjeita käyttää tarvittavia apuvälineitä
noudattaa ergonomiaohjeita säätää työpisteensä mahdollisuuksien mukaan ergonomisesti oikein käyttää tarvittavia apuvälineitä taakkojen nostossa ja siirrossa
noudattaa ergonomiaohjeita säätää työpisteensä aina mahdollisuuksien mukaan ergonomisesti oikein käyttää esimerkillisesti apuvälineitä taakkojen nostossa ja siirrossa
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
toimii aseptisen työjärjestyksen ja hyvien hygieniakäytänteiden mukaisesti noudattaa tavanomaisia ja verivarotoimenpiteitä noudattaa eritetahradesinfektioon, käsihygieniaan, pukeutumiseen, suojainten käyttämiseen ja riisumiseen liittyviä oikeita toimintaperiaatteita huolehtii työympäristön puhtaudesta ja siisteydestä huolehtii omasta terveydestään siten, ettei toimi itse tartunnan kantajana noudattaa työyksikön ohjeita pistotapaturmissa käsittelee riskijätteitä työpaikan jätteiden käsittelyohjeiden mukaisesti
vastaa omalta osaltaan aseptisen työjärjestyksen ja hyvien hygieniakäytänteiden mukaisten toimintojen noudattamisesta perustelee toimintaansa eritetahradesinfektion, pistotapaturmien ennaltaehkäisyn, käsihygienian, pukeutumisen, itsensä roiskeilta suojaamisen, suojainten käyttämisen infektioiden torjunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmista huolehtii työympäristön puhtaudesta ja siisteydestä huolehtii omasta terveydestään siten, ettei toimi itse tartunnan kantajana noudattaa työyksikön ohjeita pistotapaturmissa käsittelee riskijätteitä turvallisesti työpaikan jätteiden käsittelyohjeiden mukaisesti
perustelee pesu- ja desinfektioprosessissa tekemiään ratkaisuja aseptiikkaa, infektioiden torjuntatyötä ja potilas- ja työturvallisuutta edistävästi työskentee aseptiikkaa ja hyviä sairaalahygieniakäytäntöjä noudattaen huolehtii ennakoivasti ja oma-aloitteisesti työympäristön puhtaudesta ja siisteydestä ohjaa myös muita toimijoita eritetahradesinfektioon, pistotapaturmien ennaltaehkäisyyn, käsihygieniaan, pukeutumiseen, itsensä roiskeilta suojaamiseen ja suojainten käyttämiseen toimenpideyksikössä huolehtii omasta terveydestään siten, ettei toimi itse tartunnan kantajana
93
ohjaa tarvittaessa myös muita työyksikön ohjeiden mukaisesti pistotapaturmissa ja riskijätteiden turvallisessa käsittelyssä
työskentelee niin, ettei toimintaympäristö kontaminoidu
työskentelee omatoimisesti niin, ettei toimintaympäristö kontaminoidu huolehtii työympäristön siisteydestä ja toimivuudesta
työskentelee omatoimisesti niin, ettei toimintaympäristö kontaminoidu sekä huolehtii omatoimisesti työympäristön siisteydestä ja toimivuudesta
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita ja tiedostaa työskentelyn vaarat, toimii yrityksen toimintamallin mukaisesti tapaturman sattuessa
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita sekä havaitsee ja ilmoittaa turvallisuuden vaaroista, toimii yrityksen toimintamallin mukaisesti tapaturman sattuessa
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita sekä havaitsee ja osaa arvioida työhön liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä, toimii yrityksen toimintamallin mukaisesti tapaturman sattuessa
hälyttää tarvittaessa apua hälyttää tarvittaessa apua ja antaa hätäensiapua
hälyttää tarvittaessa apua ja toimii oikein tavallisimmissa sairaus- ja tapaturmatilanteissa
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa toimenpideyksiköiden välinehuollossa toimimalla ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimenpideyksikön välineiden huoltoon liittyvissä työtehtävissä (esim. poliklinikka, leikkaus- ja anestesiaosasto, endoskopiayksikkö, obduktio, terveyskeskus, hoivakoti tms.). Hän puhdistaa, desinfioi ja kuivaa erilaisia ja eri materiaaleista valmistettuja välineitä käsin tai koneellisesti sekä huolehtii tarvittaessa välineistön kuljettamisesta sterilointiin tai huoltoon. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.3.3 Välinehuolto kliinisissä palveluyksiköissä tai lääkehuollon toimintayksiköissä
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
toimia kliinisen palveluyksikön välineiden huoltoprosessin mukaisissa työtehtävissä
noudattaa puhtausalue- ja hygieniakäytäntöjä
ennaltaehkäistä mikrobikontaminaatioita ja osallistua infektioiden torjuntatyöhön
toimia välineiden huollon asiantuntijana
94
steriloida nesteitä tai muita omavalmisteita
käyttää välineiden huollon oikeita työvälineitä ja – menetelmiä
noudattaa välineiden huollon laitteille asetettuja validointimääräyksiä
noudattaa työssään välineiden huollon työohjeita ja -määräyksiä
hyödyntää työssään tietoa viranomaistoiminnasta (esim. tilailmoitukset, omavalmiste- ja toimintamuutosilmoitukset)
noudattaa kestävän kehityksen periaatteita
toimia välineiden huollon eritystilanteissa (vetokaappityöskentely, kemikaalit, tartunnanvaaralliset jätteet, hapot,) työturvallisuusmääräysten mukaisesti
käsitellä kemikaaleja kemikaaliturvallisuusohjeiden mukaisesti
edistää henkilökohtaista terveyttä ja työhyvinvointia
ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaen huomioon saamansa palautteen
arvioida omaa toimintaansa
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Toimintaympäristön tunteminen
suunnittelee ja toimii työympäristön välineiden huoltotehtävissä arvioi työssä onnistumista tutuissa työtilanteissa
suunnittelee ja toimii itsenäisesti työympäristön välineiden huoltotehtävissä arvioi työssä onnistumista selviytyy muuttuvissa tilanteissa oma-aloitteisesti
suunnittelee ja toimii tavoitteellisesti työympäristön välineiden huoltotehtävissä suunnittelee työtehtävät asiakkaan määrittelemien palvelutavoitteiden mukaisesti tekee joustavia ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa arvioi työkokonaisuuden toteutumista ja työympäristön toimivuutta
95
Välineiden huoltoprosessin toteuttaminen
toimii välineiden huoltoprosessin mukaisesti ottaa huomioon välineistön puhtaustason ja materiaalin huollettavuuden työskentelee hyväksyttävän lopputuloksen mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
ohjaa vastuullisesti välineet oikeaan välineiden huoltoprosessiin, välineiden puhtaustason ja materiaalin huollettavuuden mukaisesti perustelee ratkaisujaan välineiden käyttötarkoituksella huolehtii työtehtävistään alusta loppuun vastaa omasta työosuudestaan siten, että toimintaan voi luottaa
suunnittelee huolella välineiden huoltoprosessin, välineiden puhtaustasojen ja materiaalin huollettavuuden mukaisesti perustelee tekemiään ratkaisuja välineiden käyttötarkoituksen ja koko huoltoprosessin huolellisen toteutuksen mukaisesti tiedottaa tarvittaessa henkilökuntaa välinehuoltoprosessista ja läpivientiajoista siten, että huolellinen välinehuoltoprosessi toteutuu myös muuttuvissa tilanteissa
Välineiden huoltolaitteiden huoltoprosessissa toimiminen
toimii välinehuollon vastuualueen ja työpaikan ohjeiden mukaisesti työyksikön välineiden huoltolaitteiden toimintakunnon tarkistamisessa osallistuu välineiden huoltolaitteiden validointitehtäviin hyödyntää työssään tietoa laitevalmistajan ohjeista kirjaa työn toteutuksen työpaikan ohjeistuksen mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii välinehuollon vastuualueen ja työpaikan ohjeiden mukaisesti työyksikön välineiden huoltolaitteiden toimintakunnon tarkistamisessa osallistuu välineiden huoltolaitteiden validointitehtäviin suunnittelee työnsä laitevalmistajan ohjeiden sekä työyksikön toimintatavoitteiden mukaisesti kirjaa työn toteutuksen työpaikan ohjeistuksen mukaisesti hyödyntää työssään tietoa välinehuollon laitteiden määräaikaishuollosta ja laitehuollosta
suunnittelee ja toteuttaa työtehtävänsä välineiden huollon vastuualueen ja työpaikan ohjeiden mukaisesti työyksikön välineiden huoltolaitteiden toimintakunnon tarkistamisessa ja validoinnissa opastaa muita laitevalmistajan ohjeiden mukaisissa sekä työyksikön toimintatavoitteiden mukaisessa toiminnassa kirjaa huolellisesti työn toteutuksen työpaikan ohjeistuksen mukaisesti sekä tiedottaa vastuullisesti asioista myös suullisesti perustelee laitteiden käyttökunnon merkityksen laatutyölle puuttuu havaitsemiinsa laatupoikkeamiin
96
Työyksikön logistisessa palveluprosessissa toimiminen
seuraa tavanomaisten välinehuoltotyötä tekevän henkilön vastuulla olevien varastotavaroiden kiertonopeutta ja tekee tilaukset sen mukaisesti tekee välinehuoltotyötä tekevän henkilön vastuualueen mukaiset toimenpideyksikön tilaukset purkaa tilaukset lähetyslistan mukaisesti täydentää varastot tarvikkeille tai kemikaaleille asetettujen varastointi- ja säilytysohjeiden mukaisesti seuraa toimenpideyksiköiden varaston kiertonopeutta ja puhtaustasoa
seuraa välinehuoltotyötä tekevän henkilön vastuulla olevien varastotavaroiden kiertonopeutta ja tekee tilaukset sen mukaisesti tekee välinehuoltotyötä tekevän henkilön vastuualueen mukaiset toimenpideyksikön tilaukset ottaa huomioon tarvikkeiden kiertonopeuden tekee välinehuollon vastuualueen mukaisesti toimenpideyksikön tilaukset purkaa tilaukset tarkistaen huolellisesti lähetyslistan huolehtii varastojen puhtaustasoseurannasta
tilaa välinehuoltotyötä tekevän henkilön vastuulla olevat varastotavarat niiden kiertonopeuden ja työyksikössä sovittujen tilauskertojen mukaisesti (vrt. turhan varastoinnin välttäminen) tekee tarvittavat pikatilaukset purkaa ja varastoi varastoitavat tavarat niiden säilytys- ja varastointiohjeita noudattaen tarkistaa huolella tilaus- ja lähetyslistan sekä korjaa virheelliset tilaukset tai lähetykset ja tekee niihin liittyen tarvittavat ilmoitukset tavarantoimittajalle perustelee varastointiin liittyviä asioita varaston puhtaustasovaatimuksilla
kirjaa ja tallettaa välineiden huollon dokumentaation työpaikan ohjeistuksen mukaisesti
kirjaa ja tallettaa välineiden huollon dokumentaation työpaikan ohjeistuksen mukaisesti toimii vastuullisesti asioiden ja työtehtävien hoitamisessa
kirjaa ja tallettaa välineiden huollon dokumentaation työpaikan ohjeistuksen mukaisesti raportoi selkeästi ja ymmärrettävästi kantaa vastuuta työtehtävien kokonaisuudesta ja työn jatkumisesta hyödyntää dokumentaatiota oman työnsä ja toimintaympäristön arvioinnissa
97
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Työyksikön työmenetelmien hallinta
ottaa vastaan, lajittelee, pesee, desinfektoi, kuivaa ja tarvittaessa steriloi työyksikön perusvälineistöä niiden käyttötarkoituksen ja puhtaustasomäärityksen mukaisesti, mutta muuttuvissa tilanteissa ja/tai joutuisan toiminnan ohjauksessa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
ottaa vastaan, lajittelee, pesee, desinfektoi, kuivaa ja tarvittaessa steriloi itsenäisesti työyksikön välineistöä niiden käyttötarkoituksen ja puhtaustasomäärityksen mukaisesti
suunnittelee huolella ja toteuttaa itsenäisesti työyksikön välineiden vastaanottamisen, lajittelun, pesun, desinfektion, kuivauksen ja tarvittaessa sterilointiprosessin välineiden käyttötarkoituksen ja puhtaustasomäärityksen mukaisesti tekee työtehtävät joutuisan tehokkaasti ottaa huomioon ajan ja muut käytettävissä olevat resurssit
toimii muuttuvissa tilanteissa välineiden kiireellisissä toimituksissa toimii välineiden huollon asiantuntijatehtävissä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
toimii välinehuollon asiantuntijana muuttuvissa välinehuoltotilanteissa tiedottaa tarvittaessa välineiden huoltoprosessin läpivientiaikoihin liittyen toimii välineiden huollon asiantuntijatehtävissä
ohjaa tarvittaessa muita työntekijöitä välinehuollon työvaiheissa hyödyntää työssään tietoa välinehuollon kokonaisajasta ja huollettavien välineiden kiireellisyydestä ottaa kantaa välineiden huollettavuuteen puhtaustason saavuttamisen näkökulmasta saattaa toimintaprosessin loppuun
98
tekee työyksikön omavalmisteita tai tarvittaessa steriloi niitä ja nesteitä toimii puhdastila- ja hygieniavaatimusten mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
tekee itsenäisesti työyksikön omavalmisteita tai tarvittaessa steriloi niitä ja nesteitä toimii puhdastila- ja hygieniavaatimusten mukaisesti
suunnittelee huolella työnsä toteuttaa itsenäisesti työyksikön omavalmisteita tai tarvittaessa steriloi niitä ja nesteitä perustelee toimintaansa omavalmisteisiin liittyvillä ohjeilla ja määräyksillä opastaa myös muita toimijoita puhdastilavaatimusten mukaisessa toiminnassa ja hygieniakäytänteiden toteuttamisessa
Toimintaympäristöstä huolehtiminen
huolehtii välinehuoltotilojen siivouksesta käyttää oikeita siivousmenetelmiä käyttää oikeita siivousvälineitä ja puhdistusaineita toimii työpaikan ylläpito- ja määräaikaissiivousohjeiden mukaisesti tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
huolehtii välinehuoltotilojen siivouksesta käyttää oikeita siivousmenetelmiä käyttää oikeita siivousvälineitä ja puhdistusaineita toimii työpaikan ylläpito- ja määräaikaissiivousohjeiden mukaisesti
huolehtii omatoimisesti välineiden huoltotilojen siivouksista niiden puhdastilavaatimusten mukaisesti perustelee siivousvälineiden ja pesuaineiden käytön siivousmenetelmien ja puhdastilamääräysten mukaisesti tarkistaa työpaikan ylläpito- ja määräaikaissiivoukset ja huolehtii niiden toteutuksesta työpaikan ohjeistuksen mukaisesti toimii oma-aloitteisesti ympäristön siisteyteen ja järjestyksen liittyvissä asioissa
99
Välineiden huoltolaitteiden toimintakunnon tarkistaminen
tunnistaa työyksikön välineiden huollossa käytettävien laitteiden hälytykset toimittaa laitteet ohjatusti huoltoon toimii ohjattuna laitehälytyksissä
tunnistaa työyksikön välineiden huollossa käytettävien laitteiden hälytykset ja toimii laitehälytyksissä tulkitsee toimenpide-, hälytys- ja trendiarvoja sekä laitteen validointitestituloksia laitehuollon tarpeen arvioinnissa toimii laitteiden huoltotarpeen mukaisesti ja toimittaa laitteet tarvittaessa huoltoon
toimii itsenäisesti ja vastuullisesti tilanteissa, missä työyksikön välineiden huollossa käytettävissä laitteissa esiintyy toimintahäiriöitä tiedottaa tilanteesta vastuullisesti perustelee laitteiden huoltotarvetta hälytys- ja trendiarvojen sekä laitteen validointitestitulosten mukaisesti tekee tarvittavat toimenpiteet laitteen toimintakunnon tarkistamiseksi toimii laitteiden huoltotarpeen mukaisesti ja toimittaa laitteet tarvittaessa huoltoon
Välineiden toimintakunnon tarkistaminen
huolehtii rikkoutuneen tai huonokuntoisen välineen tilalle uuden tai korvaavan välineen toimittaa huoltoon huoltoa tarvitsevat välineet käsittelee välineistöä varoen hävittää poistettavat välineet noudattaen jäte- ja työturvallisuusohjeita
huolehtii omatoimisesti rikkoutuneen tai huonokuntoisen välineen tilalle uuden tai korvaavan välineen toimittaa huoltoon huoltoa tarvitsevat välineet hävittää poistettavat välineet noudattaen jäte- ja työturvallisuusohjeita käsittelee välineistöä varoen tiedottaa jatkohuoltoa tarvittavista jatkotoimenpiteistä välineistön kuntoon liittyen
huolehtii omatoimisesti ja vastuullisesti rikkoutuneen tai huonokuntoisen välineen tilalle uuden tai korvaavan välineen toimittaa huoltoon huoltoa tarvitsevat välineet informoi ja perustelee selkeästi välineiden huolto- tai uusintatarpeet hyödyntää työssään tietoa työyksikön välineiden hankintaan liittyvistä aikatauluista ja toimintamenettelyistä käsittelee välineistöä varoen hävittää poistettavat välineet noudattaen huolellisesti jäte- ja työturvallisuusohjeita
100
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Tiedonhallinta ja tiedon soveltaminen
noudattaa työssään säädöksiä, määräyksiä, suosituksia ja työpaikan ohjeita (mm. kertakäyttötuotteiden, laitteiden CE merkintöjen, infektioiden torjuntatyön ja ammattitaidon kehittäminen)
hankkii ja käyttää aktiivisesti tietoa välinehuoltotyötä ohjaavista säädöksistä, määräyksistä, suosituksista ja työpaikan ohjeista
perustelee työhönsä liittyviä ratkaisuja välinehuoltotyötä ohjaavilla säädöksillä, määräyksillä, suosituksilla ja työpaikan ohjeilla tekee havaintoja ja tuo esille tarvittavia muutosehdotuksia työohjeiden käyttökelpoisuudesta ja tarvittavista muutoksista puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin
noudattaa työssään tavanomaisia varotoimia hyödyntää työssään tietoa tartuntamekanismeista sekä tartuntariskiin vaikuttavista tekijöistä ja ottaa ne huomioon työyksikön välinehuoltotyössä tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
noudattaa työssään tavanomaisia varotoimia hyödyntää työssään tietoa tartuntamekanismeista sekä tartuntariskiin vaikuttavista tekijöistä ja ottaa ne huomioon työyksikön välinehuoltotyössä
perustelee valintojaan ja työskentelyään tavanomaisilla varotoimilla työskentelyssä ja työhön liittyvissä ratkaisuissa sekä työn suunnittelussa ja oman työn sekä työyksikön toimintaan liittyvissä perusteluissa näkyvät selkeästi tartuntariskiin vaikuttavien tekijöiden ottaminen huomioon perustelee valintojaan työturvallisuudella
noudattaa käyttö- ja työturvallisuustiedotteita aineiden säilytyksessä ja käytössä
noudattaa käyttö- ja työturvallisuustiedotteita aineiden säilytyksessä ja käytössä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin
ohjaa myös muita toimijoita käyttö- ja työturvallisuustiedotteiden noudattamisessa aineiden säilytyksessä ja käytössä puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin tuo esille ratkaisuvaihtoehtoja
noudattaa työssään välinehuollon laatuvaatimuksia, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
noudattaa työssään välinehuollon laatuvaatimuksia
perustelee toimintaansa välinehuollon laatuvaatimuksilla asettaa työlleen laatutavoitteita
101
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa vastaan palautetta ja korjaa sen mukaan toimintaansa tarvitsee ajoittain ohjausta ja tukea
arvioi omaa työtään ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään ottaa palautetta vastaan ja käyttää sitä apuna työssä ja itsensä kehittämisessä
arvioi omaa työtään ja työympäristön toimivuutta ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään hakee aktiivisesti palautetta suhtautuu rakentavasti ja joustavasti saamaansa palautteeseen korjaa aktiivisesti toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla
tekee annetut tehtävät arvioi omaa toimintaansa tarvitsee tehtävien hoitamiseksi ajoittain ohjausta ja tukea
työskentelee itsenäisesti ja suunnitelmallisesti arvioi omia työn tekemiseen liittyviä vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan
suunnittelee toimintaansa, asettaen asioita tärkeysjärjestykseen tekee itsenäisesti ja sujuvasti työtehtävät arvioi omia työn tekemiseen keskeisesti liittyviä vahvuuksiaan sekä kehittämistarpeitaan
Vuorovaikutus ja yhteistyö
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti moniammatillisen työyhteisön jäsenenä
toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti moniammatillisen työyhteisön jäsenenä myös muuttuvissa tilanteissa
toimii yhteistyökykyisesti, vastuullisesti ja asiakaskeskeisesti työyhteisössä sekä moniammatillisessa vuorovaikutustilanteissa toiminta on turvallista, luotettavaa ja tasapuolista tutuissa myös muuttuvissa tilanteissa perustelee viestinnän merkitystä hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa
tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta
tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät
toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä
102
Ammattietiikka toimii välinehuoltotyötä ohjaavien arvojen ja periaatteiden mukaisesti asiakaspalvelu ja yhteistyötilanteissa suoriutuu tehtävistä sovitussa aikataulussa
toimii ammattieettisesti välinehuollon palvelutilanteissa noudattaa eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja toimii vastuullisesti
perustelee ratkaisunsa työyhteisön arvojen, aikataulutuksen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti myös vaihtelevissa tilanteissa toimii vastuullisesti ja luotettavasti rakentaa omalta osaltaan hyvää työilmapiiriä
toimii ergonomisesti toimii ergonomisesti säätää työpisteensä mahdollisuuksien mukaan ergonomisesti oikein
toimii ergonomisesti säätää työpisteensä aina mahdollisuuksien mukaan ergonomisesti oikein
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
toimii aseptisen työjärjestyksen ja hyvien hygieniakäytänteiden mukaisesti noudattaa eritetahradesinfektioon, käsihygieniaan, pukeutumiseen, suojainten käyttämiseen ja riisumiseen liittyviä oikeita toimintaperiaatteita huolehtii työympäristön puhtaudesta ja siisteydestä huolehtii omasta terveydestään siten, ettei toimi itse tartunnan kantajana noudattaa työyksikön ohjeita pistotapaturmissa käsittelee riskijätteitä työpaikan jätteiden käsittelyohjeiden mukaisesti
vastaa omalta osaltaan aseptisen työjärjestyksen ja hyvien hygieniakäytänteiden mukaisten toimintojen noudattamisesta noudattaa eritetahradesinfektioon, käsihygieniaan, pukeutumiseen, suojainten käyttämiseen ja riisumiseen liittyviä oikeita toimintaperiaatteita huolehtii työympäristön puhtaudesta ja siisteydestä huolehtii omasta terveydestään siten, ettei toimi itse tartunnan kantajana noudattaa työyksikön ohjeita pistotapaturmissa käsittelee riskijätteitä turvallisesti työpaikan jätteiden käsittelyohjeiden mukaisesti
perustelee tekemiään ratkaisuja aseptiikan ja infektioiden torjuntatyön näkökulmista työskentelyssä näkyy huolellinen hyvien hygieniakäytäntöjen noudattaminen huolehtii ennakoivasti ja oma-aloitteisesti työympäristön puhtaudesta ja siisteydestä ohjaa myös muita toimijoita eritetahradesinfektioon, pistotapaturmien ennaltaehkäisyyn, käsihygieniaan, pukeutumiseen, itsensä roiskeilta suojaamiseen ja suojainten käyttämiseen toimenpideyksikössä huolehtii omasta terveydestään siten, ettei toimi itse tartunnan kantajana
103
ohjaa tarvittaessa myös muita työyksikön ohjeiden mukaisesti pistotapaturmissa ja riskijätteiden turvallisessa käsittelyssä
työskentelee niin, ettei toimintaympäristö kontaminoidu
työskentelee omatoimisesti niin, ettei toimintaympäristö kontaminoidu huolehtii työympäristön siisteydestä ja toimivuudesta
suunnittelee työtehtävät huolella ja tavoitteellisesti siten, ettei työskentelee toimintaympäristö kontaminoidu huolehtii omatoimisesti työympäristön siisteydestä ja toimivuudesta
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita ja tiedostaa työturvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä toimii yrityksen toimintamallin mukaisesti tapaturman sattuessa
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita havaitsee ja ilmoittaa työturvallisuusriskeistä toimii yrityksen toimintamallin mukaisesti tapaturman sattuessa
noudattaa työturvallisuus- ja kemikaaliohjeita havaitsee mahdollisia työhön liittyviä työturvallisuusriskejä ja ilmoittaa niistä toimii yrityksen toimintamallin mukaisesti tapaturman sattuessa
toimii ergonomisesti toimii ergonomisesti säätää työpisteensä mahdollisuuksien mukaan egonomisesti oikein
toimii ergonomisesti säätää työpisteensä aina mahdollisuuksien mukaan ergonomisesti oikein
hälyttää tarvittaessa apua hälyttää tarvittaessa apua ja antaa hätäensiapua
hälyttää tarvittaessa apua ja toimii oikein tavallisimmissa sairaus- ja tapaturmatilanteissa
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa kliinisten palveluyksiköiden tai lääkehuollon toimintayksikön välineiden huollossa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla välineiden huoltoon liittyviä työtehtäviä esim. laboratorio-, lääke-, elintarvike-, pieneläin- tai kemianteollisuuden työympäristöissä. Hän puhdistaa, desinfioi ja kuivaa erilaisia ja eri materiaaleista valmistettuja tutkimus- ja hoitovälineitä käsin tai koneellisesti ja huolehtii tarvittaessa välineiden kuljetuksesta sterilointiin tai huoltoon. Perustellusta syystä opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa muussa mahdollisimman hyvin työelämää vastaavassa paikassa tai simuloidusti.
Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
104
4.3.4 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta
Välinehuoltoalan perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamisen kautta sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta.
Näyttötutkintojärjestelmässä koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. ammatillisen perustutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa tutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus. Todistuksen perustutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. perustutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja välinehuollon tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen perustutkinnon osan osaksi välinehuoltoalan perustutkintoa todistuksen perusteella.
4.3.5 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta
Välinehuoltoalan perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamisen kautta sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattitutkinnosta. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. ammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa tutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. ammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen.
Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja välinehuollon tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi välinehuoltoalan perustutkintoa todistuksen perusteella.
4.3.6 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta
Välinehuoltoalan perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamisen kautta sisällyttää yksi tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta.
Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. erikoisammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla sellainen on.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen.
Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja välinehuollon tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen erikoisammattitutkinnon osan osaksi välinehuoltoalan perustutkintoa todistuksen perusteella.
4.3.7 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista
Välinehuoltoalan perustutkintoon voidaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman kautta sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tai tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakoulututkinnoista.
105
4.3.8 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa
Koulutuksen järjestäjä tarjoaa hyväksymässään opetussuunnitelmassa valinnaisia tutkinnon osia, jotka sisältävät työelämän alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin perustuvia ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnon osat on nimettävä työelämän toimintakokonaisuuksien perusteella. Niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset ja arviointia varten arviointikriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat perusteiden liiteosan kohdassa 9.2 olevaa ohjetta Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit noudattaen.
4.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa
Koulutuksen järjestäjä tarjoaa hyväksymässään opetussuunnitelmassa valinnaisia tutkinnon osia, jotka voivat olla ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) tai lukio-opintoja. Syventävät ja laajentavat tutkinnon osat voivat sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä työssä hankittua osaamista. Tutkinnon osat on nimettävä, ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja arviointia varten arviointikriteerit sekä ammatillisiin tutkinnon osiin ammattitaidon osoittamistavat.
Muiden valinnaisten tutkinnon osien tarjonnassa koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija voi valita näitä tutkinnon osia myös muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta.
Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) ja lukio-opintoja voi olla enintään 10 opintoviikkoa muissa valinnaisissa tutkinnon osissa.
4.4.1 Yrittäjyys
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija osaa yhteistyössä ryhmän kanssa
arvioida tuotteistamismahdollisuuksia
arvioida perustettavan yrityksen toimintaedellytyksiä
täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen
hankkia toimivan yhteistyö- tai partneriyrityksen
laatia alustavan liiketoiminta- ja taloussuunnitelman
esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille
neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta
perustaa yrityksen
suunnitella ja käynnistää yrityksen toiminnan
toimia perustetussa yrityksessä ja tehdä yrityksen ydintehtäviä
toimia yrityksen toimintaa tukevia palveluja tuottavien tahojen kanssa
lopettaa yrityksen toiminnan opintojen päättyessä tai jatkaa yrityksen toimintaa yritystoiminnan (10 ov) opintojen yhteydessä tavoitteenaan perustaa oma yritys.
106
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Oman työn suunnittelu
osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä
suunnittelee yrityksen toimintaa ja toimii ryhmän jäsenenä oma-aloitteisesti ja vastuullisesti
suunnittelee yrityksen toimintaa innovatiivisesti ja toimii ryhmän jäsenenä oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti
ottaa vastuun töistään sopimusten mukaisesti
ottaa vastuun sovituista töistä yhteisvastuullisesti
ottaa vastuuta koko ryhmän toiminnasta ja sovittujen töiden tekemisestä yhteisvastuullisesti
Työn kokonaisuuden hallinta
etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti
etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti
etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä ryhmän toimintaan
osallistuu sovittuihin yhteistyöverkostojen tapaamisiin
hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostoissa
hankkii yhteistyötahoja ja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä
Laadukas toiminta
toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella
toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa
toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi
toimii palveluhenkisesti toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi
toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Työvälineiden käyttö käyttää tavanomaisia yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja
käyttää yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja
käyttää itsenäisesti yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmistoja
toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti
toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti
toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti
107
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tuotteistamismahdollisuuksien ja toimintadellytysten arviointi
hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan
hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan
hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan
etsii erilaisista verkostoista saatavaa tietoa
hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa
kartoittaa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan
kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan
kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan
seuraa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta
seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta
seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa alan kehitystä ja kehitysnäkymiä yritystoiminnan kannalta
arvioi opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä
arvioi yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä
arvioi itsenäisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita
Liikeidean täsmentäminen selvittää opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia
selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia
selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia
valitsee ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat
valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat
valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat
osallistuu tiedon hankintaan keskeisiltä viranomaisilta
hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta
Yrityksen toiminnan suunnittelu ja toimiminen yrityksessä
osallistuu ohjattuna toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan
osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan
hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan
osallistuu ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankkimiseen
osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankkimiseen
hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa
108
hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut
hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut
hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut
soveltaa ohjattuna sovittujen tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietopohjaa
soveltaa yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa
soveltaa itsenäisesti yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa
selvittää opastettuna, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta
selvittää, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta
selvittää, mitä ja miksi lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta
säilyttää ohjattuna tarvittavat kuitit ja tositteet kirjanpitoa varten
säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet
säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet
tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta
tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta ja tasetta
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
hakee ohjattuna tietoa keskeisistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevista säädöksistä
hakee tietoa keskeisestä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä ja säädöksistä
soveltaa keskeistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä
Vuorovaikutus ja yhteistyö
osallistuu ryhmän valintojen ja päätösten valmisteluun
tekee ryhmässä ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä
tekee ryhmässä perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi
arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä
arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä
arvioi omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä
osallistuu yhteistyöneuvotteluihin ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa
neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten kanssa ja osallistuu yhteistyöneuvotteluihin sidosryhmien kanssa
neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa
Ammattietiikka
noudattaa ohjattuna yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja
noudattaa yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja
noudattaa yritystoiminnassa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa
noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa
noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa
suojautuu opastettuna työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta
suojautuu työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta
suojautuu työhön ja työympäristöön liittyviltä vaaroilta
109
varmistaa opastettuna oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden tutuissa tilanteissa.
varmistaa ohjeiden mukaan oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden eri tilanteissa.
varmistaa oman, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuuden eri tilanteissa
kehittää ryhmänsä turvallisuutta ja työkykyä kehittämällä omia työkäytäntöjään ja työympäristöään
opastaa muita toimimaan terveellisesti ja turvallisesti toimiessaan ryhmän jäsenenä.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija osoittaa osaamisensa yrittäjyydessä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyö- tai partneriyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.4.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija osaa
tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta
valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia
perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin
esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille
käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja
toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa
vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta
itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan
arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.
110
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen
valmistelee ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia
valmistelee annettujen ohjeiden mukaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia
valmistelee itsenäisesti ja aloitteellisesti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmaa
Työn kokonaisuuden hallinta
tarvitsee ajoittaista ohjausta tekee annetut tehtävät omatoimisesti
etenee työssään sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Opiskelijan ohjaaminen
perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita
perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiskelijoita ja käy ohjauskeskusteluja
perehdyttää muita opiskelijoita, toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee näkemyseroja
Opiskelijan arviointi
vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta työtehtävistä sekä itsearvioi ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan
vastaanottaa ja antaa palautetta työtehtävistä ja itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan
käy rakentavia palautekeskusteluja sekä itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen
esittelee joitakin alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia
esittelee alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia
esittelee itsenäisesti ja monipuolisesti alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia
Opetussuunnitelmien tunteminen
tunnistaa ohjattuna työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen
tunnistaa ohjeiden mukaisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen
tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen
111
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti
arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden mukaisesti
arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimii ja ohjaa myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työs-säoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöi-hin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osal-ta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyt-töjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näy-tössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.4.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat
Koulutuksen järjestäjä tarjoaa hyväksymässään opetussuunnitelmassa työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat on nimettävä työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta, niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset ja arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat perusteiden liiteosan kohdassa 9.2 olevaa ohjetta Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit noudattaen. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhteistyötä näiden tutkinnon osien tarjonnassa työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.
4.4.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot)
Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetussuunnitelmassaan ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot), jotka lisäävät opiskelijan mahdollisuutta valita luvussa 5 olevia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja). Tutkinnon osat voivat olla pakollisten tutkinnon osien valinnaisia lisäosia (ks. tutkinnon perusteiden kohta 5.2.1). Koulutuksen järjestäjä määrittää näiden tutkinnon osien tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin. Tutkinnon osat voivat olla myös tutkinnon perusteiden kohdissa 5.2.2 – 5.2.7 esitettyjä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) valinnaisia tutkinnon osia. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä niiden tarjonnassa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija voi valita näitä tutkinnon osia myös muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta.
4.4.5 Lukio-opinnot
Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetussuunnitelmassaan opiskelijalle mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa lukioiden järjestämiä lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, ja joista lukio antaa todistuksen. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä opiskelija voi valita lukio-opintoja (esimerkiksi verkko-opintoja) eri lukiokoulutuksen järjestäjien tarjonnasta.
112
4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat)
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.
Ammatillista osaamista syventävät tutkinnon osat tulee mahdollisimman laajasti toteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpaikoilla.
4.5.1 Yritystoiminta
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
arvioida oman osaamisensa, (tuotteen tai palvelun) tuotteistamismahdollisuuksia
selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä o kartoittaa ja hankkia yhteistyöyrityksiä ja -kumppaneita o etsiä, tunnistaa ja arvioida yrityksen toimintamahdollisuuksia
valita taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen
laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman
suunnitella yrityksen talouden hoidon ja selvittää yrityksen toiminnan edellyttämät resurssit
esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille
neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta
suunnitella yrityksen tuotteiden valmistamisen tai palvelun tarjonnan
tehdä ja raportoida markkinointisuunnitelman ja päättää markkinointitoimenpiteistä
tehdä yrityksen tarvitsemat logistiset ratkaisut
tehdä yrityksen riskienhallinta-analyysin
suunnitella kannattavan liiketoiminnan toteutuksen ja ydintehtävät
valita yritysmuodon, perustaa yrityksen ja lopettaa sen toiminnan.
Osaamisen arviointi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
1. Työprosessien hallin-ta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen
suunnittelee opastettuna yrityksen toiminnan
suunnittelee yrityksensä toimintaa ja toimii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti
suunnittelee yrityksensä toimintaa innovatiivisesti ja toimii oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja kannusta-vasti
Työn kokonaisuuden hallinta
etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti
etenee työssään järjestel-mällisesti ja sujuvasti
etenee työssään järjestel-mällisesti ja sujuvasti
hankkii opastettuna yhteistyöyrityksen
hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostois-sa
hankkii yhteistyötahoja hyödyntää yhteistyöver-kostoja toiminnan kehit-tämisessä
Laadukas toiminta toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimin-taansa annetun palautteen perusteella
toimii asetettujen laatuta-voitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa
toimii asetettujen laatuta-voitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaan-sa niiden saavuttamiseksi
113
toimii palveluhenkisesti
toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edis-tävästi
toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edis-tävästi
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaa-lin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Teknologia ja tietoteknii-kan käyttö
käyttää tavanomaisia yrityk-sensä perustamisessa tarvit-tavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita, tietoko-netta ja ohjelmistoja
käyttää yrityksen perusta-misessa tarvittavia työväli-neitä, kuten laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja
käyttää itsenäisesti yrityk-sen perustamisessa tarvit-tavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmisto-ja.
toimii tietoturvan peri-aatteiden mukaisesti
toimii tietoturvan peri-aatteiden mukaisesti
toimii tietoturvan peri-aatteiden mukaisesti
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
3. Työn perustana ole-van tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Tuotteistamismah-dollisuuksien arviointi
hyödyntää opastettuna tuotteistamisessa oman alan mahdollisuuksia yritystoi-mintaan
hyödyntää tuotteistamises-sa oman alan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoi-mintaan
hyödyntää tuotteistamises-sa oman alan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoi-mintaan
etsii opastettuna erilaisista verkostoista saatavaa tietoa
etsii erilaisista verkostoista saatavaa tietoa
hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa
kartoittaa ohjattuna alalla toimivia yrityksiä ja tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan
kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan
kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan
Liiketoimintaympäristön selvittäminen
seuraa ohjattuna alan kehi-tystä yritystoiminnan aloit-tamisen kannalta
seuraa alan kehitystä yri-tystoiminnan aloittamisen kannalta
seuraa alan kehitystä ja kehitysnäkymiä yritystoi-minnan aloittamisen kan-nalta
arvioi opastettuna mah-dollisuuksiaan yrittäjänä
arvioi mahdollisuuksiaan yrittäjänä
arvioi itsenäisesti mahdol-lisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehitty-mistavoitteita
Liikeidean valinta selvittää opastettuna perus-tettavan yrityksen toimin-tamahdollisuuksia
selvittää ja raportoi perus-tettavan yrityksen toimin-tamahdollisuuksia
selvittää ja raportoi perus-tettavan yrityksen toimin-tamahdollisuuksia
hakee ohjattuna tietoa kes-keisiltä viranomaisilta
hakee tietoa keskeisiltä viranomaisilta
hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta
hankkii ohjattuna yrityk-sensä toiminnan suunnitte-lussa tarvittavaa tietoa mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan, myydään ja talo-us hoidetaan
hankkii yrityksensä toi-minnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa hankin-taan mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan, markki-noidaan, myydään ja talous hoidetaan
hyödyntää yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan, markkinoidaan, myydään ja talous hoide-taan
114
Liiketoimintasuunnitelman laatiminen
hankkii ohjattuna yrityk-sensä logistiikan suunnitte-lussa tarvittavaa tietoa
hankkii yrityksensä logis-tiikan suunnittelussa tarvit-tavaa tietoa
hyödyntää yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa
käyttää ohjattuna yrityksen-sä riskienhallinta-analyysissä tarvittavaa tie-toa
käyttää yrityksensä ris-kienhallinta-analyysissä tarvittavaa tietoa
soveltaa yrityksensä ris-kienhallinta-analyysissä tarvittavaa tietoa
hankkii ohjattuna tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palve-luista mm. tilitoimiston palvelut
hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut
hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut
hankkii ohjattuna tietoa yrittäjän osuudesta kirjan-pidossa ja tuloksen tulkin-nasta
hankkii tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja yrityksen tuloksen tulkin-nasta
hankkii tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja yrityksen tuloksen ja ta-seen tulkinnasta
hakee ohjattuna tietoa kes-keisistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevista säädöksistä
hakee tietoa keskeisistä tuotteita, palveluita ja so-pimuksia koskevasta lain-säädännöstä ja säädöksistä
soveltaa keskeistä tuottei-ta, palveluita ja sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä
Yritysmuodon valinta sekä yrityksen perustaminen ja lopettaminen
valitsee ohjattuna yrityksel-le yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat
valitsee yritykselle yritys-muodon, laatii yrityksen perustamis- ja lopettamis-asiakirjat
valitsee yritykselle yritys-muodon ja laatii yrityksen perustamis- ja lopettamis-asiakirjat
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit
4. Elinikäisen op-pimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oppiminen ja ongelman-ratkaisu
tekee ohjattuna päätöksiä tekee valintoja ja päätöksiä tekee perusteltuja ehdotuk-sia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehit-tämiseksi
arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä
arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä
arvioi oma-aloitteisesti omaa toimintaansa ja työn-sä sekä yritystoiminnan etenemistä
Vuorovaikutus ja yhteistyö
neuvottelee opastettuna yhteistyöstä sidosryhmien kanssa
neuvottelee yhteistyöstä sidosryhmien kanssa
neuvottelee innovatiivisesti yhteistyöstä sidosryhmien kanssa
Ammattietiikka
noudattaa ohjattuna yritys-toiminnan suunnittelussa sovittuja taloudellisia, sosi-aalisia ja kestävän kehityk-sen mukaisia arvoja
noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mu-kaisia arvoja
noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehi-tyksen mukaisia arvoja
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
tekee ohjattuna suunnitel-mia alansa työturvallisuus-ohjeiden noudattamisesta yrityksessään
tekee suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yritykses-sään
tekee oma-aloitteisesti suunnitelmia alansa työtur-vallisuusohjeiden noudat-tamisesta yrityksessään
115
tekee ohjattuna suojautu-missuunnitelmia työhön ja työympäristöön liittyvistä vaaroista.
tekee suojautumissuunni-telmia yrityksessä tehtä-vään työhön ja työympä-ristöön liittyvistä vaarois-ta.
tekee suojautumissuunni-telmia oma-aloitteisesti yrityksessä tehtävään työ-hön ja työympäristöön liittyvistä vaaroista.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla oman yrityksen toiminnan ja toimimalla yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
4.5.2 Tutkinnon osa ammatillisesta tutkinnosta (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot)
1 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta
Välinehuoltoalan perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamisen kautta sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta.
Näyttötutkintojärjestelmässä koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. ammatillisen perustutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa tutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus. Todistuksen perustutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. perustutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja välinehuollon tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen perustutkinnon osan osaksi välinehuoltoalan perustutkintoa todistuksen perusteella.
2 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta
Välinehuoltoalan perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamisen kautta sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattitutkinnosta. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. ammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa tutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla on järjestämissopimus.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. ammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen.
Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen ammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja välinehuoltoalan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi välinehuoltoalan perustutkintoa todistuksen perusteella.
3 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta
Välinehuoltoalan perustutkintoon voidaan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaistamisen kautta sisällyttää yksi tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta.
116
Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. erikoisammattitutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolla sellainen on.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa todistuksen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja koulutuksen järjestäjä hyväksyy tutkinnon osan opiskelijan tutkintotodistukseen.
Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen erikoisammattitutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta ja välinehuollon tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen erikoisammattitutkinnon osan osaksi välinehuoltoalan perustutkintoa todistuksen perusteella.
4.5.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa
Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävän tutkinnon osan, joka vastaavat työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin. Tutkinnon osa on nimettävä ja siihen on laadittava ammattitaitovaatimukset, arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat.
5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
5.1 Pakolliset tutkinnon osat
5.1.1 Äidinkieli, 4 ov
5.1.1.1 Äidinkieli, suomi
Tavoitteet
Opiskelija
viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin
hallitsee välineiden huoltoalalla tarvittavat tekstitaidot
osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä
ymmärtää välineiden huoltoalaan liittyvien tekstien olennaisen sisällön ja tarkoituksen
hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti
tulkitsee erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta
arvioi omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti
osaa toimia erilaisissa välineiden huoltoalan vuorovaikutustilanteissa
hallitsee välineiden huoltoalan erilaiset puheviestintätilanteet esimerkiksi työsuorituksen ja opinnäytteen esittelyn
osaa laatia ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt
osaa toimia työnhakutilanteessa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat
hyödyntää välineiden huoltoalan ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä
käyttää mediaa kriittisesti ja tuntee lähteiden käytön periaatteet
kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu rakentavasti työpaikkansa viestintään.
117
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinninkohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tiedonhankinta hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä
hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä
hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta
Tekstien ymmärtäminen
ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa
ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen
ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa
Kirjallinen viestintä kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä
kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä
kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta
tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita
käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä
hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua
laatii ohjatusti ja mallin mukaan asiakirjat
laatii asianmukaiset asiakirjat laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja
käyttää mallin mukaan tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia
käyttää tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia ja muutakin tekstilajitietämystään
soveltaa tekstilajin vaatimuksia omissa teksteissään
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa
toimii asiallisesti ja kohteliaasti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa
toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti
osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja
osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin
osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä
perustelee mielipiteensä perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä
perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä
osaa pitää lyhyen esityksen saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata
pystyy puhuessaan ylläpitämään vuorovaikutusta, osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi
118
Mediaosaaminen tuntee ammattialansa keskeiset mediat
käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä
hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä
noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia
tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena, noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä
osaa viitata käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa pyytää niihin käyttöluvan
Kielen ja kulttuurin tunteminen
tunnistaa oman kielen ja kulttuurienvälisen viestinnän merkityksen
ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan
soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan sekä toimii suvaitsevasti
käyttää kirjallisuutta ja muita taidemuotoja elämyksellisesti.
osaa eritellä kirjallisuutta ja muita taidemuotoja.
osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta ja muita taidemuotoja.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 7. Estetiikka, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) korvaavat Äidinkieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.1.2 Äidinkieli, ruotsi
Ruotsinkielisessä koulutuksessa äidinkielen opintojen tavoitteet ja arviointikriteerit vastaavat suomi äidinkielenä opintojen tavoitteita ja arviointikriteerejä.
5.1.1.3 Äidinkieli, saame
Tavoitteet
Opiskelija
hankkii monipuolisia kielellisiä ja kirjallisia kokemuksia saamen kielessä
ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä
tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen työyhteisön toiminnalle
perehtyy saamenkieliseen kertomaperinteeseen ja sen merkitykseen saamelaisten kielelle ja kulttuurille
hankkii tietoa eri saamenkielisistä lähteistä sekä välittää sitä kirjallisesti ja suullisesti
laajentaa kokemus- ja yhteistyöpiiriä saamen kielessä myös ammattialansa Pohjoismaissa ja Venäjällä asuviin saamenkielisiin kollegoihin
ymmärtää monikulttuurisuuden ja monikielisyyden merkityksen sekä kehittää kielellistä ja kulttuurista suvaitsevaisuuttaan
laatii ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt saamen kielellä
laatii raportin ja työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat saamen kielellä
osaa toimia työnhakutilanteessa ja muissa välineiden huoltoalan puheviestintätilanteissa
osaa toimia erilaisissa oman ammattialansa vuorovaikutustilanteissa saamen kielellä
osaa viestiä ja olla vuorovaikutuksessa saamen kielellä, niin että hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harrastaa jatko-opintoja
arvioi omaa äidinkielen taitoaan.
119
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Kielen ja kulttuurin tunteminen
tuntee saamenkulttuurin keskeiset piirteet
tuntee kansallisen saamen kielen taustaa ja kulttuurin muodostusta
vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään
käyttää ohjatusti saamen kielen kertomaperinnettä
tuntee saamenkulttuuria ja perehtyy sen ominaislaatuun, mm. kertomaperinteeseen
käyttää saamen kielen kertomaperinnettä ja tuntee sen kautta saamelaisten historiaa
tunnistaa kielten ja kulttuurien moninaisuuden ja merkityksen
ottaa toiminnassaan huomioon eri kielten ja kulttuurien merkityksen viestintätilanteissa
tunnistaa saamen ja suomen kielen yhteisiä juuria
Tiedonhankinta ja mediaosaaminen
hyödyntää ohjatusti alansa ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä.
käyttää alan keskeisiä viestintävälineitä
hankkii ja analysoi itseään rikastuttavia kokemuksia hyödyntämällä erilaisia viestintävälineitä
tuntee keskeiset mediat, joita ammattialalla käytetään
tunnistaa median erilaisia vaikutuskeinoja ja arvioi niitä
hyödyntää monipuolisesti alansa keskeisiä mediasisältöjä ja tekee mediakriittisiä tulkintoja
Tekstien ymmärtäminen
ymmärtää saamenkielisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa
ymmärtää saamenkielisen tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen
ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa
Kirjallinen viestintä osaa saamen kielen oikeinkirjoituksen perusasiat
käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä
suunnittelee kirjoittamistaan tavoitteen mukaisesti sekä työstää tekstiään oman ja toisten arvion perusteella
kirjoittaa aiheesta kokonaisin virkkein ja tietotekniikkaa hyödyntäen
laatii sisällöltään ja ulkoasultaan perustellun tekstin, joka vastaa otsikkoa ja tarkoitusta
laatii sisällöltään monipuolisen ja rakenteeltaan selkeän ja johdonmukaisen tekstin
viestii kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla
laatii ammattinsa ja yhteisönsä kirjallisia töitä saamen kielellä
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
toimii vuorovaikutustilanteissa asiallisesti
toimii vuorovaikutustilanteissa asiallisesti ja kohteliaasti
toimii vuorovaikutustilanteissa joustavasti ja vakuuttavasti
120
osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoron
osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin
osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun
pitää lyhyen esityksen. saa puhuessa kontaktin kuulijoihinsa ja rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata.
ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta, havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIS1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIS2), Vaikuttamisen keinoja (ÄIS4) ja lisäksi jokin seuraavista Kaunokirjalliset tekstit (ÄIS3), Teksti, tyyli ja konteksti( ÄIS5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIS6) tai Puheviestintä (ÄIS7) korvaavat Äidinkieli, saame -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.1.4 Äidinkieli, viittomakieli
Tavoitteet
Opiskelija
osaa harjoittaa viittomakielellä välinehuoltajan ammattia ja muita välineiden huoltoalaan liittyviä työtehtäviä
arvostaa viittomakielen taitoa osana omaa identiteettiään
toimii viittomakielisissä sekä puhuttua ja kirjoitettua kieltä käyttävissä vuorovaikutustilanteissa
osaa viestiä ja olla vuorovaikutuksessa viittomakielellä työelämässä, aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatko-opintoja
osaa viestiä siten, että sosiaalinen vuorovaikutus, oppiminen ja työelämässä menestyminen ovat mahdollisia.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Kielen ja kulttuurin tunteminen
ymmärtää viittomakielisen yhteisön aseman monikielisessä suomalaisessa yhteiskunnassa
vertailee viitottua ja puhuttua kieltä käyttävien kulttuurien kommunikaatiota
tuntee hyvin viittomakielisen yhteisön taustan ja osaa edustaa vähemmistökulttuuriaan monikielisessä valtakulttuurissa
tunnistaa viitotun ja puhutun kielen ominaispiirteet
käyttää hyväkseen viitotun ja puhutun kielen ominaispiirteitä
vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään ja ammattialan viittomia
Viittomakielen kielitiedon tunteminen
tuntee viittomakielen perusrakenteen
nimeää oman äidinkielensä peruspiirteitä ja analysoi omaa kielenkäyttöään suhteessa muihin
hallitsee viittomakielen perusrakenteen
121
käyttää ohjatusti viittomakielen sanakirjoja
käyttää itsenäisesti viittomakielten sanakirjoja
etsii monipuolisesti tietoja viittomakielten sanakirjoista ja oppikirjoista
tunnistaa viittomakielen eri muotoja (yleis- ja puhekielen tilanteet)
pohtii viittomakielisten tekstien tavoitteellista sisältöä
tuntee viittomakielen kielelliset ominaispiirteet
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
käyttää ammattiin liittyviä viittomia ohjatusti
hallitsee yleisviittomiston ja tietää ammattiin liittyvän viittomiston
tuntee hyvin ammattiin liittyvän viittomiston ja ammatilliseen identiteettiin kuuluvat kielelliset ominaispiirteet
toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa
osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin
käyttää rakenteeltaan sujuvaa ja ilmaisultaan rikasta viittomakieltä monipuolisesti
lukee viittomakielisiä (videoituja) tekstejä
selittää ammattialaan liittyviä seikkoja viittomakielellä esityksessä tai muille suunnatuissa ohjeissa
lukee viittomakielisiä tekstejä kriittisesti ja käyttää saamiaan uusia tietoja hyväkseen
tuottaa ja ymmärtää viittomakieltä
tuottaa lyhyitä viittomakielisiä esityksiä ja käyttää viittomakieltä keskusteluissa
ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta sekä tuottaa viittomakielisiä esityksiä,
pitää lyhyen esityksen viittomakielellä
toimii erilaisissa ympäristöissä viittomakielisten ja kuulevien kanssa
joissa hyödyntää viittomakielisten kulttuurissa esiintyviä ilmaisu- ja esiintymistapoja
Opiskelutaitojen ja apuvälineiden käyttäminen
osaa käyttää viittomakielen tulkkia kahdenkeskisissä keskustelutilanteissa
tietää, miten ja milloin tulkkia käytetään
osaa käyttää viittomakielen tulkkia sujuvasti eri tilanteissa
käyttää ammattikirjallisuutta ja työohjeita ohjattuna viittomakielen avulla
käyttää tiedonhakua sujuvasti ja etsii tietoa omatoimisesti erilaisista lähteistä
tulkitsee saamaansa tietoa eri näkökulmista ja välittää sitä viittomakielellä eteenpäin
käyttää muistitekniikoita ohjatusti ammattialan työtehtävissä
käyttää erilaisia oppimisstrategioita viittomakielen opiskelussa
hyödyntää eri oppimisstrategioita viittomakielen opiskelussaan
hallitsee viestintäteknologian perusteet ja tiedonhakutaidot.
tuottaa yksinkertaisia esityksiä viestintävälineillä.
käyttää viestintävälineitä monipuolisesti viittomakielisten esitysten tuottamisessa.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIV1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIV2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄIV4) ja jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄIV3), Teksti, tyyli ja konteksti (ÄIV5), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄIV6) tai Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄIV7) korvaavat Äidinkieli, viittomakieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
122
5.1.1.5 Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla
Tavoitteet
Opiskelija
lukee, kirjoittaa ja ilmaisee itseään oman äidinkielen avulla
ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä
käyttää sekä omaa kieltään että suomen kieltä eri yhteyksissä
hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti
osaa kielellisesti viestiä ja olla vuorovaikutuksessa, jotta hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatko-opintoja
osaa toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja välinehuoltajan työtehtävissä arvostaen omaa kieltään ja samalla suomalaisuutta.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Kielen ja kulttuurin tunteminen
hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat
lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä
lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten
osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä
tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen
tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä
osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria
tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita
saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut
tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan
on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen
Tiedonhankinta ja mediaosaaminen
tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia
hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot)
hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään
osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialan asioista
laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti
123
tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa kulttuurissa
vertailee oman kielensä ja suomen kielen käyttöä
vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota
ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa.
käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan
osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa
ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen.
laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1), Kielialueen kulttuuri (ÄIM3), Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4) ja Tiedon maailma (ÄIM6) korvaavat Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.1.6 Äidinkieli, suomi toisena kielenä
Tavoitteet
Opiskelija
hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin
ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti välineiden huoltoalan opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn
ymmärtää välineiden huoltoalan kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen
saa virikkeitä ja elämyksiä tutustuessaan kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään
tuottaa ammatissaan tarpeellisia ja muita tekstejä
hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet sekä välineiden huoltoalan ammattisanastoa ja sanontatapoja
osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan
hakee tietoa välineiden huoltoalan ammattilehdistä, kirjoista ja tietoverkoista, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
124
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tiedonhankinta hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä
hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä
hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta
Tekstien ymmärtäminen
ymmärtää lyhyitä käytännönläheisiä tekstejä, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä ammattialansa sisältöjä käsitteleviä tekstejä
ymmärtää tekstejä oman alansa tai yleisistä aiheista sekä jonkin verran päättelyä vaativia tekstejä, osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä
ymmärtää itsenäisesti tekstejä myös abstrakteista aiheista, jotka voivat liittyä myös oman alan työhön ja työturvallisuuteen, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön ja sen tarpeellisuuden ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin
Kirjallinen viestintä kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin tutuista aiheista tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa sekä hallitsee yleisissä ja ammatillisissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet
kirjoittaa tekstejä sekä tutuista abstrakteista ja oman ammattialansa aiheista, käyttää monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita sekä kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä
kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä myös abstrakteista aiheista sekä työtehtävistään, yhdistelee tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja tekstiinsä, hallitsee laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
ymmärtää opiskelua tai oman alansa työtä käsittelevän puheen ja tavallista sanastoa sisältävän keskustelun
ymmärtää yleisiä aiheita ja asiatietoa sisältävät sekä omaan ammattialaansa liittyvät keskustelut ja hallitsee sanaston
ymmärtää konkreetin ja abstraktin sekä omaa ammattialaa käsittelevän puhutun kielen, erottaa erilaiset puhetyylit ja osaa tiivistää kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat
kertoo tutuista asioista ja selviytyy epävirallisista keskusteluista sekä viestii ammattialaansa liittyvissä erilaisissa tilanteissa
kertoo tavallisista, konkreeteista aiheista ja selostaa alansa työtehtäviin liittyviä aiheita sekä viestii ja käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa, monenlaisia rakenteita ja mutkikkaita lauseita
viestii selkeästi kokemuspiiriinsä ja ammattialaansa liittyvissä tilanteissa sekä useimmissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa sekä muodollisissa keskusteluissa, käyttää kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa
Kielen ja kulttuurin tunteminen
tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen
ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan normeja ja työelämän toimintatapoja sekä ottaa huomioon kulttuurien välisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan
soveltaa tietoaan suomalaisen yhteiskunnan normeista ja työelämän toimintatavoista sekä soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan
125
Kielenopiskelu tuntee erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteita.
soveltaa erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä ymmärtämisen avuksi.
soveltaa opiskelussaan erilaisia kielenopiskelun strategioita sekä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä tuottamistehtävien apuna.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Suomen kielen opintojen tavoitteiden määrittelyssä käytetään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikkoa, jonka B2.1 -taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan kiitettävää osaamista koulutuksen lopussa. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching,
Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.)
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet hallintaan (S21), Kieli käyttöön (S22), Syvemmät tekstitaidot (S24) ja Suomalainen kulttuuri (S25) korvaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.1.7 Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä
Ruotsinkielisessä koulutuksessa Äidinkieli, ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteet ja arviointikriteerit vastaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opintojen tavoitteita ja arviointikriteereitä
5.1.1.8 Äidinkieli, suomi viittomakielisille
Tavoitteet
Opiskelija
hankkii ja välittää tietoa yksilöllisten lähtökohtiensa mukaan ja kommunikoi suomen kielellä eri tilanteissa
osaa ottaa huomioon käytettävissä teksteissä yhteydet työelämän vaatimuksiin sekä kuurojen kulttuuriin ja historiaan
tuottaa välineiden huoltoalalla tarvittavia tekstejä
käyttää ammatillista suomen kieltä sekä muita kielellisiä valmiuksiaan toimiessaan yhteistyössä kuulevien kanssa
vertailee viitotun ja puhutun tai kirjoitetun kielen ilmaisukeinoja ja kielioppeja
osaa työskennellä aktiivisesti sekä suomen kieltä että viittomakieltä käyttävissä yhteisöissä ja välineiden huoltoalan ammattitehtävissä.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
126
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tiedonhankinta hankkii ohjatusti tietoa suomen kielellä
käyttää suomen kieltä ammattialansa tiedonhankinnassa
hankkii itsenäisesti tietoa kirjallisista ja digitaalisista lähteistä ja arvioi niitä kriittisesti
Tekstin ymmärtäminen
ymmärtää yleisluontoisen ja ammattialan kirjoitetun tekstin keskeisen sisällön
ymmärtää yleisluonteisen tekstin sisällön ja tyylilajin ja vertaa kirjakielistä, yleiskielistä ja puhekielistä tekstiä
ymmärtää vaivatta sekä yleisluontoisia että ammattiin liittyviä kirjoitettuja tekstejä
Kirjallinen viestintä kirjoittaa yleisistä aiheista ja käyttää ymmärrettävää kieltä
laatii yleisluontoisesta tekstistä lyhyen kirjallisen tiivistelmän
kirjoittaa sujuvasti ymmärrettävää, selvää ja huoliteltua yleiskieltä sekä hallitsee oikeinkirjoitus- ja välimerkkisäännöt
laatii ohjatusti ja mallin mukaan asianmukaiset työnhakuasiakirjat
laatii asianmukaiset työnhakuasiakirjat
laatii omaa osaamista perustelevat asianmukaiset työnhakuasiakirjat
kirjoittaa yleiskieltä niin että selviytyy tutuista viestintätilanteista
osallistuu ymmärrettävästi kirjalliseen viestintään
välittää ja selittää kirjoitettuja tekstejä viittomakielellä
kommentoi tekstejä ja tiedonlähteitä kriittisesti
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
lukee ammatti-, kulttuuri- ja yksityiselämän tekstiesimerkkejä
reagoi asianmukaisesti erilaisiin viesteihin ja pyytää lisätietoja tarvittaessa
välittää määräyksiä ja viestejä ja suoriutuu työtehtävistä suomen kielellä
toimii yhteistyökykyisesti työtehtävissä tarvittaessa apuvälineitä käyttäen
toimii yhteistyökykyisesti tiimin jäsenenä ja osaa välittää viestejä
toimii tiimissä ja viestii ammattimaisesti ja vastuuntuntoisesti sekä kuulevien että kuurojen kanssa
Mediaosaaminen tunnistaa ja havainnoi muuttuvaa mediaympäristöä
seuraa ja arvioi kriittisesti median ilmaisutapoja ja sisältöjä
käyttää sanastoja ja sähköisiä tietokantoja joustavasti tekstin ymmärtämiseen
Viittomakielen ja puhutun kielen kieliopin piirteiden tunteminen
tuntee kirjoitetun ja viitotun kielen keskeiset erot.
vertailee keskeisiä puhutulle kielelle luonteenomaisia rakenteita vastaaviin viittomakielen rakenteisiin.
tuntee puhutun suomen kielen toimintaperiaatteen ja muodon ja vertaa vastaaviin viittomakielen rakenteisiin.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen.
Osaamisen tunnustamisessa lukion Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (V21), Tekstien rakenteita ja
merkityksiä (V22), Tekstit ja vaikuttaminen (V24) sekä jokin seuraavista Kirjallisuuden keinoja ja
tulkintaa (V23), Teksti, tyyli ja konteksti (V25), Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (V26) tai
Puheviestinnän taitojen syventäminen (V27) korvaavat Äidinkieli, suomi viittomakielisille -opinnot
ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
127
5.1.1.9 Äidinkieli, romani
Tavoitteet
Opiskelija
käyttää romanikieltä ja kulttuuriperintöä vuorovaikutuksen ja ajattelun välineenä romaniyhteisössä ja välineiden huoltoalan ammatillisissa yhteyksissä
hankkii tietoa eri romanikielisistä lähteistä
hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja hakeutua jatko-opintoihin
toimii erilaisissa välineiden huoltoalan vuorovaikutustilanteissa romanikielellä
hallitsee välineiden huoltoalan puheviestintätilanteet
hallitsee romanikielen keskeiset rakenteet sekä välineiden huoltoalan ammattisanaston ja sanontatavat.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Kielen ja kulttuurin tunteminen
tuntee romanikulttuurin keskeiset piirteet sekä analysoi omaa kielenkäyttöään suhteessa muihin
tuntee kansallisen romanikielen taustaa ja kulttuuria sekä vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään
ymmärtää omalla kohdallaan kielellisen identiteetin merkityksen ja toimii romanikulttuurin mukaisesti
Tiedon hankinta hakee ohjatusti tietoa selkeistä romanikielisistä teksteistä
hakee monenlaista tietoa selkeistä romanikielisistä teksteistä
hallitsee romanikielellä olemassa olevat lähteet ja materiaalit ja hyödyntää niitä kirjoituksissaan
Tekstin ymmärtäminen
ymmärtää romanikielisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa
ymmärtää pääpiirteissään romanikielisen asiatekstin ja tuottaa erilaisia romanikielisiä tekstejä
ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
osallistuu ymmärrettävästi kirjalliseen ja suulliseen viestintään työpaikalla
viestii romanikielellä suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla
viestii romanikielellä suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla ja kehittää taitojaan palautteen perusteella
reagoi asianmukaisesti erilaisiin viesteihin ja pyytää lisätietoja tarvittaessa
selviytyy luontevasti romanikielellä erilaisissa tilanteissa
Romanikielen kielitiedon tunteminen
hallitsee riittävän sanavaraston tutuista asioista romanikielellä.
käyttää kielen muotoja melko varmasti sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä.
käyttää sujuvaa romanikielen lause- ja virkerakennetta.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
128
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kielipohjan vahvistaminen (ÄIR1), Kielitaidon
laajentaminen lähipiirin ulkopuolelle (ÄIR2), Romanikieli ja –kulttuuri nyky-yhteiskunnassa (ÄIR6) ja jokin seuraavista kursseista Romanien suullinen ja kirjallinen perinne (ÄIR3), Romanikielen ja –kulttuurin historia ja levinneisyys (ÄIR4), Romaanien kirjallisuus ja muu taide (ÄIR5) tai Romanikielen puhetaito ja puhekulttuuri ( ÄIR7) korvaavat Äidinkieli, romani -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.2 Toinen kotimainen kieli
5.1.2.1 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov
Tavoitteet
Opiskelija
selviytyy välineiden huoltoalan tavallisimmista asiakastilanteista ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä
ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tiedon hankinta tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet
käyttää sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä, tietolähteitä
käyttää sanakirjoja, myös sähköisiä, ja muuta lähdeaineistoa hankkiakseen lisätietoa omaa alaa käsittelevistä vieraskielisistä yksinkertaisista ohjeistuksista
Tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä
ymmärtää apuvälineitä käyttäen lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten viestien sisällön
kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä työhön liittyviä tekstejä kuten työ- ja turvallisuusohjeet
kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita tai tilauslistoja
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
kertoo muutamalla sanalla itsestään tai tutuista asioista omassa työssään
selviytyy rutiininomaisista päivittäiseen elämään liittyvistä puhetilanteista, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaista, keskeistä sanastoa
toimii tavanomaisimmissa viestintätilanteissa sekä kasvotusten että puhelimessa ja tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä
Kielen ja kulttuurin merkitys
on tietoinen ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksestä
ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen kohdatessaan pohjoismaalaisia
ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin aseman monikulttuurisessa Suomessa
Kielenopiskelu tunnistaa omat oppimisstrategiansa.
tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia.
kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja.
129
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.3–A2.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.3–A2.1. (Common
European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.)
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) tai Koulu ja vapaa-aika (RUB1) korvaa Toinen kotimainen kieli, ruotsi –opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.2.2 Toinen kotimainen kieli, suomi, 2 ov
Tavoitteet
Opiskelija omaa sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hän selviytyy välineiden huoltoalan tavallisimmista asiakastilanteista suomen kielellä ja hän ymmärtää suomenkielen merkityksen työelämässä ja yksityiselämässään.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tiedon hankinta tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet
hyödyntää ammattisanakirjoja sekä suomenkielisiä tietokantoja
käyttää sanakirjoja, käsikirjoja, hakuteoksia sekä suomenkielistä internetiä tiedon hankinnassa
Tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä
ymmärtää suomen kielellä kirjoitettujen yksikertaisten, työhön tai arkitilanteisiin liittyvien ohjeiden tai ilmoitusten sisällön
ymmärtää suomen kielellä kirjoitettujen työhön tai arkitilanteisiin liittyvien ohjeiden tai ilmoitusten sisällön
lukee vaivatta ja ymmärtää erilaisia ammattiin liittyviä tekstejä sekä käsikirjoja ja seuraa alan tapahtumia suomenkielisistä ammattijulkaisuista sekä yhteiskunnan tapahtumia suomenkielisistä tiedotusvälineistä
kirjoittaa lyhyitä ilmoituksia, täyttää lomakkeita ja kirjoittaa apuvälineitä käyttäen jopa lyhyitä selostuksia suomeksi
kirjoittaa ilmoituksia, kirjeitä sekä tarpeen tullen apuvälineitä käyttäen pidempiäkin selostuksia tai pöytäkirjoja suomeksi
täyttää lomakkeita, kirjoittaa tilauksia, kirjeitä ja raportteja sekä vastaa kirjallisesti kyselyihin suomen kielellä
130
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
ymmärtää yksinkertaiset ohjeet ja käskytykset jotka liittyvät työhön tai arkitilanteisiin ja pystyy auttavasti kohtaamaan asiakasta tai työtoveria suomen kielellä ja ymmärtää esitettyjä kysymyksiä.
ymmärtää selkeitä ohjeita sekä normaalitempoista puhetta työpaikalla tai puhelimessa, osaa kohdata ja ymmärtää asiakasta tai työtoveria sekä seuraa tiedotusvälineitten välityksellä alan ja yhteiskunnan tapahtumia
ymmärtää jopa nopeassa tempossa erilaisia ohjeistuksia ja keskustelua joka liittyy ammattialaan, osaa kohdata suomenkielisiä asiakkaita rennosti ja ymmärtää heidän tarkoituksiaan sekä toiveitaan
palvelee tyydyttävästi suomenkielisiä asiakkaita, selviää jokapäiväisistä tilanteista sekä hoitaa tärkeimmät työtehtävät suomeksi
palvelee suomenkielisiä asiakkaita hyvin, vastaa kysymyksiin ja hoitaa työasioita puhelimitse sekä osallistuu työpaikalla rutiininomaisiin keskusteluihin suomen kielellä
keskustelee vaivatta työtehtävistään suomeksi, osaa kuvata toimintoja ja yksityiskohtia sekä avaa ja käy vaihtelevantempoista keskustelua suomen kielellä
Kielen ja kulttuurin merkitys
ymmärtää suomen kielen hallinnan merkityksen jokapäiväisessä kanssakäymisessä sekä suomenkielisessä työyhteisössä toimiessaan
työskentelee hyvin suomenkielisessä työyhteisössä ja pyrkii määrätietoisesti kehittymään ammattikielen käytössä
osallistuu aktiivisesti suomenkieliseen työyhteisöön ja osoittaa kiinnostusta suomenkieliseen kulttuuriin
Kielen opiskelu tunnistaa omat oppimisstrategiansa.
tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia.
kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa B1.2. ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa B1.1. (Common European
Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.)
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Arkielämä ja vapaa-aika (FINA1) ja jokin seuraavista kursseista: Luonto ja ympäristö (FINA2), Kaupankäynti, tekniikka ja viestintä (FINA3), Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FINA4), Koulutus, ammatti ja talouselämä (FINA5) tai Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FINA6) korvaavat Toinen kotimainen kieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.3 Vieras kieli
5.1.3.1 Vieras kieli, A-kieli, 2 ov
Tavoitteet
Opiskelija
viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin
hallitsee välineiden huoltoalan tavallisimmissa asiakastilanteissa tarvittavan kielitaidon
osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä.
131
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tiedonhankinta hakee tietoa työhönsä liittyvistä materiaaleista ja ohjeista ohjattuna ja sanakirjoja käyttäen
hakee omaa alaa koskevaa tietoa sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä, tietolähteitä käyttäen
hakee monipuolisesti omaa alaa koskevaa tietoa, soveltaa tietojaan ja taitojaan sekä perustelee ratkaisunsa
Tekstien ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä
ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä kirjallisia viestejä
ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita apuvälineitä käyttäen ja tekee tarkentavia kysymyksiä sekä osaa toimia niiden mukaan
ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita sekä työstä annettua palautetta
kirjoittaa ohjattuna mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä
kirjoittaa mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä
kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä ja lyhyitä tekstejä sekä täyttää yksinkertaisia työhönsä liittyviä asiakirjoja
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä suullisia viestejä ja osaa toimia niiden mukaan
ymmärtää tavanomaisimpia työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaan
ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta normaalitempoisesta puheesta ja toimii niiden mukaan
kertoo lyhyesti itsestään ja alansa työtehtävistä vastaamalla hänelle esitettyihin kysymyksiin ennakoitavissa olevissa ja tutuissa työtilanteissa
kertoo itsestään ja työtehtävistään siten, että tulee ymmärretyksi ja osallistuu keskusteluun, mikäli keskustelukumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaisia rakenteita
kertoo tutuissa tilanteissa työpaikastaan ja työstään ja siihen liittyvistä normeista ja tavoista sekä tarvittaessa ottaa selvää muiden maiden vastaavista asioista sekä hankkii kysymällä työhönsä liittyviä lisäohjeita
Kielen ja kulttuurin tuntemus
on tietoinen opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksestä
ymmärtää opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksen
soveltaa vieraan kielen ja kulttuurin tietojaan ja taitojaan
Kielenopiskelu tunnistaa omat oppimisstrategiansa.
arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia.
vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
132
Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A2.2 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A2.1. (Common European
Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.)
Osaamisen tunnustamisessa lukion A-kielen kurssi Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu ja työ korvaavat Vieras kieli, A-kieli-opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.3.2 Vieras kieli, B-kieli, 2 ov
Tavoitteet
Opiskelija
selviytyy arkielämän tavanomaisissa palvelutilanteissa
osaa toimia ennakoitavissa olevissa ja toistuvissa välineiden huoltoalan viestintätilanteissa vieraalla kielellä.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tiedonhankinta tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet
käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä, myös sähköisiä, ymmärtämisen apuna
käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä, myös sähköisiä, tekstin tuottamisen apuna
Tekstien ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä
kirjoittaa ohjatusti ja apuvälineitä käyttäen yksinkertaisia tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja tutuista aiheista
kirjoittaa apuvälineitä käyttäen lyhyitä, yksinkertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja, jotka liittyvät hyvin tuttuihin aiheisiin
kirjoittaa muun muassa yksinkertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja, jotka liittyvät niin yksityis- kuin työelämänkin tuttuihin aiheisiin
Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen
pystyy muutamalla sanalla kertomaan itsestään ja työstään, esim. tunnistaa työkaluja, ammattinimikkeitä ja työtehtäviä
esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaa mallin mukaan käsiteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu hitaasti ja selkeästi
esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaa käsiteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu selkeästi, sekä pyytää tarvittaessa selvennystä
viestii suullisesti esimerkiksi esittäytyessään sekä arkipäivän ja työelämän tutuissa tilanteissa
133
Kielen ja kulttuurin tuntemus
tunnistaa ja erottaa uusia äänteitä ja merkkejä
kirjoittaa uusia merkkejä ja tuottaa uusia äänteitä
edistää uuden kielen oppimista vertaamalla jo opittuihin kieliin
Kielenopiskelu tunnistaa omat oppimisstrategiansa.
arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia.
vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja ymmärtämisen avuksi.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö.
Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.1. (Common European
Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.)
Osaamisen tunnustamisessa lukion B1-kurssi Nuori ja hänen maailmansa ja Opiskelu, työ ja yhteiskunta korvaavat Vieras kieli, B-kieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.4 Matematiikka, 3 ov
Tavoitteet
Opiskelija
hallitsee peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset ja käyttää niitä välinehuoltajan työhön liittyvissä laskutoimituksissa
laskee pinta-aloja ja tilavuuksia sekä soveltaa geometriaa välinehuoltajan työssä vaadittavassa laajuudessa
käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä välineiden huoltoalaan liittyvien ongelmien ratkaisussa
ilmaisee muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla
muodostaa ja laatii välineiden huoltoalaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia sekä ratkaisee työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä, kuvaajien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta
käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat
suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat
suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan
soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat
134
Matemaattiset menetelmät ja ongelmanratkaisu sekä tulosten arviointi
ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa
ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta
soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta
Laskimen ja tietokoneen käyttäminen
käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen
käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen
käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen
Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen
käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä
käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun
soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä
laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja.
laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja.
laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 9. Matematiikka ja luonnontieteet.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) ja Geometria (MAB2) tai Funktiot ja yhtälöt (MAA1) ja toinen seuraavista lukion kursseista Polynomifunktiot (MAA2) tai Geometria (MAA3) korvaavat Matematiikan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov
Tavoitteet
Opiskelija
soveltaa välineiden huoltoalan kannalta keskeisiä fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia
osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen
tarkastelee keskeisiä välineiden huoltoalan työhön liittyviä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta
soveltaa ammattinsa kannalta keskeisiä fysiikan lakeja ja käsitteitä (esim. lämmön siirtyminen, ilman kosteus ja lämpölaajeneminen)
hallitsee ammattinsa kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja ilmiöitä niin, että hän osaa käsitellä ammatissaan tarvitsemiaan laitteita ja järjestelmiä turvallisesti ja taloudellisesti sekä työskennellä ergonomisesti
ottaa huomioon työssään ympäristön ja ammatin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja tuntea tavallisimpien alkuaineiden (esim. happi, typpi, vety, hiili), epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden (esim. hiilen oksidit, tärkeimmät hapot, emäkset, suolat, hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet) kemiallisia ominaisuuksia sekä osattava laskea ainemääriä ja pitoisuuksia
135
säilyttää, käyttää oikein ja hävittää asianmukaisesti alalla tarvittavia aineita ottaen huomioon tuotteiden merkinnät ja aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta
tekee havaintoja ja mittauksia ja analysoi niitä välineiden huoltoalan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä
kerää, käsittelee ja analysoi tekemiään havaintoja ja mittauksia.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä
tuntee fysiikan lainalaisuuksia niin, että pystyy työtehtävissään ottamaan huomioon niihin liittyvät ilmiöt, mutta tarvitsee joissakin kohdin ohjausta
osaa ottaa huomioon fysiikkaan liittyvät ilmiöt työtehtävissään
osaa itsenäisesti soveltaa fysiikan lainalaisuuksia työssään
Kemiallisten aineiden ja yhdisteiden sekä niiden ominaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä
käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit työssään, mutta tarvitsee osin ohjausta
käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit tutuissa työtilanteissa
käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa
tulkitsee osin ohjattuna tavallisimpia tuotemerkintöjä
tulkitsee tavallisimpia tuotemerkintöjä
tulkitsee itsenäisesti erilaisia alan tuotemerkintöjä
laskee ohjattuna pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii ohjeen mukaan tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista
laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii tietoa käyttöturvallisuustiedotteista
laskee pitoisuuksia ja aineiden määriä joustavasti erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan
Havainnointi ja mittaaminen
toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä ohjatussa työtilanteessa
toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä omatoimisesti ja osaa arvioida mittaustulosten luotettavuutta
käyttää mittauksiin sopivimpia menetelmiä ja välineitä sujuvasti, toteuttaa mittaukset järjestelmällisesti ja huolellisesti ja osaa arvioida havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja luotettavuutta
136
tallentaa mittaukset ja havainnot ohjeiden mukaisesti ja esittää ne taulukoina ja graafeina sekä laskee tarvittaessa tuloksia, mutta tarvitsee joiltakin osin ohjausta
osaa analysoida mittauksia ja havaintoja sekä tehdä tuloksista johtopäätöksiä
osaa raportoida ja esittää tuloksia sekä arvioida tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta
Turvallinen ja ergonominen työskentely
työskentelee työturvallisuusohjeiden mukaisesti, mutta vaatii ohjausta ergonomiseen työskentelyyn.
työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti.
työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 4. Terveys, turvallisuus ja työkyky, 6. Kestävä kehitys, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja
elinympäristön kemia (KE1) korvaavat Fysiikan ja kemian opinnot ammattitaitoa täydentävissä
tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov
Tavoitteet
Opiskelija
osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen
arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana
osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja
tekee suunnitelman oman taloutensa hoitamisesta
arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä Suomen kansantaloudelle
hakee tietoa ammattialansa työpaikoista sekä Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Osallistuminen oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa
osallistuu ohjattuna yhteisten asioiden hoitamiseen
osallistuu sovitulla tavalla yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin
osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin
Toimintamahdollisuuksien arviointi
arvioi ohjattuna toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana
arvioi toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana
arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana
137
tuntee opiskelijan vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet
tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset vaikuttamismahdollisuudet oikeudet, edut ja velvollisuudet
tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet
hakee tietoa kuluttajan keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista
tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet
tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet
Yhteiskunnan palvelujen käyttö
käyttää opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa
käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa
käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa
Oman talouden hoitaminen
tekee ohjattuna suunnitelman menoistaan ja varoistaan
tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan
tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan
hankkii ohjattuna tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista
hankkii tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista
hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuvia kuluja
Kansantalouteen keskeisesti vaikuttavien tekijöiden arviointi
arvioi ohjattuna yrittäjyyden keskeiset vaikutukset työllisyyteen
arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen työllisyyteen
arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen
Tiedon haku ammattialan työpaikoista ja Euroopan unionista
hakee tietoa ammattialansa työpaikoista paikallisesti
hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti
hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti ja Euroopan unionin maista
hakee ohjattuna Euroopan unionin kansalaisia koskevaa tietoa.
hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa.
hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) korvaavat Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.7 Liikunta, 1 ov
Tavoitteet
Opiskelija
edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa ymmärtäen liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle
tutustuu monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja jaksamista edistävään liikuntaan
pitää yllä fyysistä toimintakykyään liikunnan avulla
liikkuu ja toimii vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä
edistää toiminnallaan ryhmän toimintaa ja turvallisuutta.
138
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet
Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen
käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja
käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja monipuolisesti
käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti
pitää ohjattuna yllä fyysistä toimintakykyään
pitää yllä fyysistä toimintakykyään
seuraa, arvioi ja pitää yllä fyysistä toimintakykyään
Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen liikunnan avulla
ymmärtää ohjattuna liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille
ymmärtää liikunnan merkityksen omalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnilleen
ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille
Vuorovaikutus ja yhteistyö
osallistuu liikuntatilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan sekä noudattaa reilun pelin periaatteita
osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti reilun pelin periaatteita noudattaen
osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti edistäen reilun pelin periaatteita
Terveyden, turvallisuuden sekä toimintakyvyn huomioon ottaminen
noudattaa yleensä turvallisuutta liikunnassa.
toimii liikuntatilanteissa turvallisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.
edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Taitoa ja kuntoa (LI1) tai Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) korvaa Liikunnan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.8 Terveystieto, 1 ov
Tavoitteet
Opiskelija
osoittaa toiminnallaan ja tiedoillaan halua ja kykyä ylläpitää ja edistää terveyttä
ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään
tietää mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille
tietää tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset ja osaa ehkäistä terveyttä kuluttavia tekijöitä
tietää terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista
ymmärtää liikunnan, ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet ja ottaa ne huomioon toiminnassaan
139
tunnistaa ammattinsa keskeiset terveyttä ja työkykyä kuormittavat tekijät (esim. näyttöpäätetyö, siirtäminen, nostaminen) ja osaa kehittää työskentelytapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä yhteistyössä muiden kanssa
osaa ehkäistä tapaturmia, hallitsee tavallisimmat ensiaputilanteet ja avun hakemisen ja osaa toimia ergonomisesti
tietää väestön terveyseroista ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöistä ja niiden ennaltaehkäisystä
tunnistaa omaan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa toimia jaksamista edistävällä tavalla
osaa tarvittaessa käyttää opiskeluterveyden- ja muita terveydenhuoltopalveluja, hyödyntää terveysliikuntaa ja ymmärtää niiden merkityksen toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen
ottaa ohjattuna huomioon tavallisimpia terveyttä edistäviä elintapoja ja tottumuksia (kuten liikunta, ravinto, lepo, uni, virkistys, mielenterveys, ihmissuhteet, seksuaaliterveys) ja on halukas edistämään omaa terveyttään ja jaksamistaan
ottaa huomioon terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja tottumukset, osallistuu niitä ja omaa jaksamistaan edistävään toimintaan
toimii terveyttä, hyvinvointia ja omaa jaksamistaan edistävällä tavalla, ehkäisee terveyttä kuluttavia tekijöitä ja perustelee toimintansa elintapojen ja terveyden välisellä tutkitulla tiedolla ja kokemuksella
Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintaympäristön turvallisuutta edistävien toimintatapojen noudattaminen
noudattaa yhteisössä sovittuja terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja, mutta tarvitsee ohjausta uusissa tilanteissa
ottaa toiminnassaan huomioon terveyttä ja toimintakykyä kuormittavia tekijöitä ja haluaa edistää toimintansa ja toimintaympäristönsä terveellisyyttä ja turvallisuutta
ottaa toiminnassaan monipuolisesti huomioon terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja edistää omalla toiminnallaan koko yhteisön hyvinvointia
Terveysliikunnan ja terveydenhuoltopalvelujen hyödyntäminen
suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna terveyttä edistävää liikuntaa ja osaa tarvittaessa hakea apua terveydenhuollon palveluista
toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa laatimansa ohjelman mukaan ja käyttää tarvittaessa terveydenhuollon palveluja
hyödyntää itsenäisesti terveysliikunnan mahdollisuuksia oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja osaa hyödyntää terveydenhuoltopalveluja tilanteen vaatimalla tavalla
Tapaturmien ehkäisy ja ensiapu sekä ergonominen toiminta
tunnistaa mahdollisia tapaturmariskejä, osaa hakea ja antaa ensiapua tavallisimmissa ensiapua vaativissa tilanteissa sekä noudattaa tutuissa tilanteissa ergonomisia toimintatapoja
ehkäisee toiminnallaan tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä noudattaa ergonomisia toimintatapoja
toimii huolellisesti ja ennalta ehkäisee tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä työskentelee ergonomisesti ja itseään säästäen
140
Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä edistävien, kansansairauksia ennaltaehkäisevien ja terveyttä kuluttavien tekijöiden sekä ammatin haittavaikutuksia koskevan tietoperustan hallinta
tietää tavallisimmista terveyshaitoista (kuten tupakointi ja päihteiden käyttö) sekä tavallisimmista terveyttä ja toimintakykyä kuormittavista tekijöistä ja kansansairauksista, mutta tarvitsee ohjausta terveyttä edistävän tiedon hankinnassa
hyödyntää omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoperustaa, tuntee terveyttä kuluttavat tekijät sekä elintavoista johtuvat terveyshaitat ja on tietoinen mahdollisista ammattiinsa liittyvistä kuormitustekijöistä.
hyödyntää monipuolisesti omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoa ja hakee itsenäisesti tietoa mahdollisista ammattinsa haittavaikutuksista.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Ammattietiikka, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Terveyden perusteet (TE1) korvaa Terveystiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov
Tavoitteet
Opiskelija
ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja hyödyntää niiden ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteisössä
osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, kehittää kouluyhteisön kulttuuria ja ylläpitää sen esteettistä ilmettä
ilmaisee ajatuksia, kokemuksia ja tunteita esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden tai kuvataiteen keinoin ja arvostaa muiden ilmaisua ja näkemyksiä
noudattaa kestävän kehityksen periaatteita materiaalien valinnassa ja työskentelyssään.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet
Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen
osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin
huolehtii kouluyhteisön kulttuurista ylläpitäen sen esteettistä ilmettä
uudistaa kouluyhteisön kulttuuria kehittämällä sen esteettistä ilmettä
Tuotoksen tekeminen
suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen
suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen
suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan soveltavan ja ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen
141
ottaa ohjeiden mukaan huomioon luonnon ja energian säästämisen materiaalien käytössä ja työskentelyssään
toimii luontoa ja energiaa säästäen materiaalien käytössä ja työskentelyssään
valitsee työskennellessään materiaalit luontoa ja energiaa säästäen
Muiden ilmaisun ja näkemysten arvostaminen
kertoo muiden ilmaisussa tunnistamistaan kulttuurisista piirteistä.
antaa rakentavaa palautetta muiden ilmaisusta ja näkemyksistä.
kehittää omaa ilmaisuaan arvostaen muiden näkemyksiä.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 6. Kestävä kehitys, 7. Estetiikka.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Minä, kuva ja kulttuuri (KU1), Ympäristö, paikka ja tila (KU2), Musiikki ja minä (MU1) tai Moniääninen Suomi (MU2) korvaa Taide ja kulttuuri -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.2 Valinnaiset tutkinnon osat
5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat
Ammattitaitoa täydentävinä valinnaisina tutkinnon osina voidaan valita kohdan 5.1 tutkinnon osien lisäosia. Koulutuksen järjestäjä määrittää näiden tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin.
5.2.2 Ympäristötieto, 4 ov
Tavoitteet
Opiskelija
noudattaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia työ- ja toimintatapoja niin, että ne tukevat välinehuoltajan ammattitaidon saavuttamista ja täydentävät ammattitaitoa
toimii energiaa säästävästi
ehkäisee jätteiden syntyä ja lajittelee jätteitä tarkoituksenmukaisesti sekä hallitsee ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren ja ympäristövaikutukset
työskentelee ympäristöriskit minimoiden sekä toimii elinympäristöään ja kulttuuriperintöä vaalien.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tärkeimpien
tuntee kestävän kehityksen perusperiaatteet työssään
tuntee kestävän kehityksen haasteita sekä tapoja, joilla voi työssään pyrkiä
tietää perusasiat aineen kierrosta ja energian virrasta maapallolla
142
ympäristöongelmien ja niihin esitettyjen ratkaisukeinojen tunteminen sekä kestävän kehityksen ja vastuullisten toimintatapojen mukainen toiminta
osaltaan toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
tuntee kestävän kehityksen haasteita ja niihin esitettyjä ratkaisuja sekä osaa työssään toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaan
Ammattitaidon kannalta keskeisen jätehuollon hallinta sekä jätteiden synnyn ehkäiseminen
osaa ehkäistä jätteiden syntyä ja lajitella syntyvän jätteen ohjatusti tavanomaisissa työtehtävissä
osaa ehkäistä jätteiden syntyä sekä lajittelee jätteet ohjeiden mukaan
osaa ehkäistä jätteiden syntyä tuotteiden ja pakkausten suunnittelussa ja hankinnoissa sekä lajittelee jätteet itsenäisesti
Kulttuuriperinnön vaaliminen ammattitaitoa täydentävällä tavalla
tunnistaa ohjattuna kulttuuriperinnön perusasiat ja merkityksen
osaa vaalia kulttuuriperintöä ammatissaan
osallistuu aktiivisesti lähiympäristönsä kulttuuriperinnön vaalimiseen ja edistää sitä ammatissaan
Ekotehokkaiden työmenetelmien ja -materiaalien valinta sekä ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren tunnistaminen
ohjattuna valitsee ekotehokkuutta edistäviä välineitä ja materiaaleja
tekee ekotehokkuutta edistäviä työvälineiden ja -menetelmien valintoja
tekee ekotehokkuutta edistäviä työvälineiden ja -menetelmien valintoja sekä tunnistaa niiden vaikutuksen elinkaareen
Ympäristölainsäädännön noudattaminen ja ympäristölaatujärjestelmien mukainen toiminta
toimii opastettuna ammatissaan keskeisten ympäristömääräysten mukaisesti
toimii ammatissaan ympäristömääräysten mukaisesti
toimii ammatissaan ympäristömääräysten mukaisesti ja ennakoi tulevia muutoksia
toimii ohjattuna ympäristölaatujärjestelmien mukaisesti ammatissaan
toimii ympäristölaatujärjestelmien mukaisesti ammatissaan
osallistuu aktiivisesti työpaikkansa ympäristölaatujärjestelmän rakentamiseen ja/tai kehittämiseen
Ammattitaidon saavuttamisen kannalta keskeisen ympäristötiedon lähteiden hankinta ja niiden hyödyntäminen
etsii ohjattuna eri lähteistä ympäristötietoa työssään hyödyttävään muotoon.
luokittelee, vertailee ja jäsentää hankkimaansa ympäristötietoa sekä muokkaa sitä työssä hyödyttävään muotoon.
luokittelee, vertailee ja jäsentää hankkimaansa ympäristötietoa sekä muokkaa sitä itsenäisesti ja soveltaa sitä työssään.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 3. Ammattietiikka, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Ympäristöekologia (BI3) korvaa 1 opintoviikon laajuisen osan Ympäristötiedon opinnoista ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov
Tavoitteet
Opiskelija
käyttää välinehuoltajan tehtävissä tarvittavia tietoteknisiä välineitä ja järjestelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn, muokkaukseen, tallentamiseen ja esittämiseen
ottaa käyttöön ja soveltaa uusia tietoteknisiä lisälaitteita, toimintoja ja ohjelmia (tarvittaessa käyttötuen avustuksella)
käyttää työssään tehokkaita työskentelytapoja ja -menetelmiä, kuten kymmensormijärjestelmää ja eri hiirenkäyttötekniikoita
143
käyttää käyttöjärjestelmäohjelmia sekä soveltaa työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia välinehuoltajan tehtävissä tarvittavan tiedon tuottamiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen
käsittelee ammattitehtävissä käytettyjen sovellusohjelmistojen tuottamia tiedostoja ja hankkii ammattitehtävissä tarvittavaa tietoa erilaisten ammatillisten verkkohakupalveluiden ja -sovellusten avulla
käyttää ammattitehtävissä tarvittavia verkkoviestintämenetelmiä ja -sovelluksia tiedon lähettämiseen ja jakamiseen
toimii tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti
käyttää työssään ergonomisesti oikeita työasentoja.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tiedonhankinta ja käsittely
hakee, tallentaa ja kopioi työtehtävissä tarvittavia tiedostoja sekä hakee työtehtävissä tarvittavaa tietoa verkkopalveluista
osaa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti käsitellä ammatissa tarvittavia tiedostoja sekä verkkohakupalveluita
ottaa huomioon tiedostojen käsittelyssä tekniset rajoitteet ja mahdollisuudet
soveltaa tapaus- ja tilannekohtaisesti ammattialaan liittyviä verkkohakupalveluita ja käyttää niitä aktiivisesti sekä arvioi niiden tietojen luotettavuutta ja soveltuvuutta
Tiedonkäsittely ja muokkaus
käyttää työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia, työtehtävien hoidossa
käyttää sujuvasti työvälineohjelmia ammattiin liittyvän tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen
käyttää soveltaen työvälineohjelmia tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen ammattialan eri tilanteiden ja olosuhteiden vaatimalla tavalla
Tietojen lähettäminen ja jakaminen
käyttää verkkoviestintämenetelmiä työtehtävien hoidossa
käyttää sujuvasti eri verkkoviestintämenetelmiä ammattiin liittyvän tiedon lähettämiseen ja jakamiseen
käyttää soveltaen verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattialan eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan sekä ottaa huomioon näiden käytössä vastuu- ja tietoturvanäkökulmat
Tekijänoikeuksien, tietoturvan, tietosuojan ja ergonomian noudattaminen
toimii tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeiden ja säädösten mukaisesti.
käyttää työssään ergonomisesti suositeltavia toimintatapoja.
ennakoi ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tietoturvariskit sekä kehittää työympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiatavoitteiden pohjalta.
144
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Tieto- ja viestintätekniikan –opinnot.
5.2.4 Etiikka, 4 ov
Tavoitteet
Opiskelija
pohtii arvojen, normien ja katsomusten merkitystä omassa elämässään, ihmisten välisissä suhteissa ja työssä
perustelee valintojaan ja osaa arvioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta
osoittaa toiminnassaan rehellisyyttä ja vastuullisuutta, kunnioittaa toisia ihmisiä sekä käyttäytyy työssään ja ihmissuhteissaan hyvien tapojen mukaisesti
pohtii omaan elämään, ihmissuhteisiin, yhteiskuntaan, ympäristöön ja työelämään liittyviä eettisiä kysymyksiä ja ongelmia
osaa ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa oman alansa työelämän arvo- ja normiristiriitoja eettisesti hyväksyttävällä tavalla
toimii eettisesti perustellulla tavalla erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa
hankkii tietoa oman alansa ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja ymmärtää sekä käyttää sitä työnsä ammatillisena voimavarana
havaitsee ja tunnistaa välineiden huoltoalan eettisiä ongelmatilanteita, käsittelee niitä ja esittää niistä perusteltuja näkemyksiä.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Eettisten kysymysten pohdinta
keskustelee ohjattuna omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyvistä arvoista sekä eettisistä ja katsomuksellisista kysymyksistä
keskustelee eettisistä, katsomuksellisista sekä omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyvistä kysymyksistä ja arvoista
pohtii arvojen, normien ja erilaisten katsomusten merkitystä omassa elämässään, ihmisten välisissä suhteissa, työelämässä ja yhteiskunnassa
Eettinen toiminta toimii hyvien tapojen mukaisesti ja vastuullisesti työssään ja sen ongelmatilanteissa, mutta tarvitsee tukea ja ohjausta uusissa tilanteissa
toimii vastuullisesti ja eettisesti työnsä ja työelämän ristiriita- ja kriisitilanteissa
toimii itsenäisesti, vastuullisesti ja eettisesti työnsä ja työelämän erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa ja osaa perustella toimintansa
145
Tiedon hakeminen ja eettisen tietoperustan käyttäminen työssä
hakee ohjattuna tietoa oman alansa eettisistä kysymyksistä ja hyödyntää tietoperustaa tutuissa tilanteissa
hankkii tietoa oman alansa ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja hyödyntää sitä omassa elämässään ja työssään
hankkii aktiivisesti tietoa oman alan ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja hyödyntää siitä työnsä ammatillisena voimavarana
perustelee valintojaan ja haluaa osallistua oman alansa arvopohjan ja eettisten periaatteiden kehittämiseen
Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä
osaa ohjattuna havaita ammattinsa eettisiä ongelmatilanteita ja ratkaisee yhdessä yhteisönsä jäsenten kanssa työhönsä liittyviä arvo- ja normiristiriitoja eettisesti.
tunnistaa ammattinsa eettisiä ongelmatilanteita ja hakee niihin ratkaisua yhdessä muiden kanssa sekä arvioi ratkaisun vaikutuksia keskeisten osapuolten näkökulmista.
tunnistaa itsenäisesti työelämän ja oman alansa eettisiä ongelmatilanteita, osaa ratkaista niitä eettisesti ja arvioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 3. Ammattietiikka, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) ja jokin seuraavista kokonaisuuksista a) Uskonnon luonne ja merkitys (UE1), Kirkko, Kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) ja Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) tai b) Ortodoksinen maailma (UO1), Uskonoppi ja etiikka (UO2) ja Raamattutieto (UO3) tai c) Hyvä elämä (ET1), Maailmankuva (ET2) ja Yksilö ja yhteisö (ET3) korvaavat Etiikan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.2.5 Kulttuurien tuntemus, 4 ov
Tavoitteet
Opiskelija
toimii eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa
osaa tervehtiä, vastaanottaa vieraita ja keskustella heidän kanssaan
osaa ottaa huomioon toiminnassaan sopivuuden rajat sekä miesten ja naisten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät ohjeet ja myös kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat
tunnistaa eri kulttuurien välisiä eroja työelämässä ja käyttäytyy asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, erityisesti asiakaspalvelussa
esittelee toisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä historiaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä ja omaan alaansa liittyviä työtapoja ja -tehtäviä
pohtii eri maiden tulkintoja historiallisista tapahtumista ja suhteuttaa kotiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman historiaan
vertailee maansa ja Euroopan keskeisiä kulttuurivirtauksia ja -vaikuttajia
tunnistaa oman alansa erikoispiirteitä muissa maissa.
146
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Tavallisimpien kulttuuripiirteiden huomioon ottaminen
tunnistaa muiden kulttuurien yleisiä piirteitä
tunnistaa kulttuurisia eroja muiden toiminnassa
ottaa huomioon kohdatessaan ihmisiä heidän kulttuuritaustansa
Käyttäytyminen ja pukeutuminen eri tilanteissa sekä erilaisten ihmisten kohtaaminen
tunnistaa kulttuurisia eroja ihmisten päivittäisessä toiminnassa Suomessa ja muualla
toimii kulttuurieroista huolimatta yhdessä muiden kanssa
kohtaa myös ulkomaalaiset työtoverit, asiakkaat ja vieraat ilman kulttuurikonflikteja
Oman alan erikoispiirteiden huomioon ottaminen
tunnistaa oman alan palvelujen ja tuotteiden piirteitä eri maissa
vertailee oman kulttuurin piirteitä muiden vastaaviin
ottaa toiminnassaan huomioon eri kulttuureista olevat piirteet
Organisaatioympäristön ja tehtävän mukaan käyttäytyminen
tunnistaa keskeisiä asioita työstään
kertoo ulkomaalaisille vieraille keskeisiä asioita Suomesta ja työstään
kehittää omaa organisaatiotaan muilta saadun kokemusten pohjalta
Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistökulttuurien keskeisen kulttuurihistorian ja nykytilanteen huomioon ottaminen
etsii tietoa maahanmuuttajien ja muiden vähemmistökulttuurien taustasta
ottaa työskennellessään huomioon muut etnisestä taustasta, kielestä, vammaisuudesta tai iästä riippumatta
ottaa suunnitellessaan työtä ja työskennellessään huomioon muut etnisestä taustasta, kielestä, vammaisuudesta tai iästä riippumatta
Kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen hyödyntäminen
käyttää hankkimaansa kielitaitoa tutuissa tilanteissa.
käyttää hankkimaansa kielitaitoa toimiessaan kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa.
toimii kansainvälisissä yhteyksissä kielitaitoaan hyödyntäen.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Kulttuurien tuntemuksen opinnot.
5.2.6 Psykologia, 4 ov
Tavoitteet
Opiskelija
havainnoi ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja tämän toimintaan vaikuttavia tekijöitä
tunnistaa, tiedostaa ja käsittelee psyykkisiä ilmiöitä psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla
soveltaa psykologista tietoa ammattialansa työhön
soveltaa oppimisen psykologiaa omaan opiskeluunsa
osaa havainnoida ja ajatella kriittisesti
osaa havainnoida tunteiden vaikutusta vuorovaikutus- sekä erilaisissa ryhmätilanteissa
selittää omaa ja muiden käyttäytymistä psykologisen ja sosiaalipsykologisen tiedon avulla
147
osaa toimia psyykkistä hyvinvointiaan ja oman alan työtehtävistä suoriutumista edistävästi
selviytyy työhönsä liittyvistä asiakaspalvelu- ja ryhmätyötilanteista.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Psykologian käsitteiden tuntemus ja ihmisen toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen
tuntee psykologian keskeisiä käsitteitä ja ymmärtää niiden yhteyden ihmisen toimintaan
käyttää psykologista tietoa ihmisten toiminnan selittämisessä tavallisissa arki- ja työelämän tilanteissa
pystyy soveltamaan kognitiivisen psykologian ja persoonallisuuspsykologian tietoa tavallisiin työelämän tilanteisiin ja selittämään niiden avulla sekä omaa että muiden ihmisten toimintaa
Ihmisen psyykkisen kehityksen tunteminen
tuntee yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä
ymmärtää psyykkisen kehityksen perustana olevien tekijöiden välisiä yhteyksiä eri elämänvaiheissa ja eri-ikäisinä
ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa
Oppiminen ja itsetuntemus
tuntee oppimistapahtumaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä
arvioi ohjattuna omaa oppimistaan tukeutuen psykologiseen tietoon
ymmärtää oppimista psykologisen tiedon perusteella ja soveltaa sitä omaan opiskeluunsa
Motivaation, tunteiden ja sitoutumisen vaikutuksen ymmärtäminen sekä omiin ja toisten työsuorituksiin
ottaa huomioon motivaation, tunteiden ja sitoutumisen merkityksen omaan suoriutumiseensa
toimii erilaisten ihmisten kanssa työ- ja opiskeluyhteisössään ja ymmärtää motivaation ja sitoutumisen vaikutuksen työsuorituksiin
soveltaa psykologian perustietoa ihmisen ajattelusta, havainnoimisesta, persoonallisuuden piirteistä, tunteista ja muista käyttäytymistä säätelevistä mekanismeista
ymmärtää työhön sitoutumisen ja ryhmään samastumisen vaikutuksia työsuorituksiin ja työssä viihtymiseen
käyttää psykologian tietoa itsetuntemuksensa ja minäkuvansa parantamiseen
tiedostaa omia ja toisten tunteita sekä hallitsee työelämässä tunteitaan ja asenteitaan tilanteen vaatimalla tavalla
Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen
edistää ohjatusti psyykkistä työ- ja toimintakykyään.
tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja ja vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin myönteisellä tavalla
tiedostaa omaan jaksamiseensa ja stressinhallintaan vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä sekä osaa vaikuttaa niihin jaksamistaan edistävästi
148
ymmärtää mielenterveyden määrittelyn moniulotteisuuden
osaa tarvittaessa hakea apua omiin tai lähipiirinsä mielenterveysongelmiin
Toimiminen työpaikan ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa
soveltaa psykologian keskeisintä tietoa toimiessaan työpaikan tavanomaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissa
tietää sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkityksen ihmisen psyykkisessä toiminnassa sekä tunnistaa erilaisia johtamistapoja ja niiden vaikutusta työkulttuuriin
toimii työpaikan eri rooleissa yhteistyökykyisesti sekä ymmärtää johtajuuden merkityksen
Sosiaalipsykologisen tiedon yhteiskunnallisuuden tunteminen
tuntee sosiaalipsykologian keskeisiä käsitteitä.
ymmärtää roolien, normien ja ryhmädynamiikan vaikutuksen yhteiskunnan eri ryhmissä.
ymmärtää sosiaalipsykologisen tiedon avulla erilaisista yhteiskunnallisista oloista ja kulttuuritaustoista lähtöisin olevien ihmisten toimintaa.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky.
Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) korvaa yhden opintoviikon laajuisen osan ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) Psykologian opinnoista. Jos opiskelija on suorittanut edellisen lisäksi Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2), Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) ja Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5), ne korvaavat Psykologian opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot).
5.2.7 Yritystoiminta, 4 ov
Tavoitteet
Opiskelija
kehittää liikeideaa tai tuotteistaa omaa osaamistaan yritystoiminnaksi
arvioi kehittämistarvetta toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun, työympäristön ja oman osaamisen perusteella
noudattaa yritystoiminnassaan tuloksellisen toiminnan periaatteita sekä ottaa huomioon toiminnan kustannusrakenteen ja oman työpanoksen vaikutuksen toiminnan tuloksellisuuteen.
Arviointi
Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö.
Arvioinnin kohteet Arviointikriteerit
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Liikeidean kehittäminen tai oman osaamisen tuotteistaminen
kehittää opastettuna ryhmän jäsenenä liikeidean tai tuotteistaa omaa osaamistaan
kehittää ryhmän jäsenenä liikeidean tai tuotteistaa omaa osaamistaan
kehittää oma-aloitteisesti liikeidean tai tuotteistaa omaa osaamistaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta
149
selvittää opastettuna yritystoimintaansa liittyviä toimintatapoja, keskeisiä palveluja tai tuotteita
selvittää yhteistyössä yritystoimintaansa liittyviä toiminta- tai liikeideoita sekä keskeisiä palveluja ja tuotteita
selvittää yritystoimintaan liittyviä eri yritysten tai organisaatioiden toiminta- tai liikeideoita sekä keskeisiä palveluja ja tuotteita
hakee ohjattuna tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella
hakee yhteistyössä tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella
hakee itsenäisesti tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella
kartoittaa ohjattuna ratkaisuvaihtoehtoja
kartoittaa erilaisia ratkaisumahdollisuuksia
kartoittaa oma-aloitteisesti erilaisia ratkaisumahdollisuuksia
vertailee ohjattuna erilaisia vaihtoehtoja
vertailee vaihtoehtoja ja asettaa työlleen kestävän kehityksen huomioivia laatu- ja kustannustavoitteita
vertailee vaihtoehtoja ja asettaa työlleen kestävän kehityksen huomioivia laatu- ja kustannustavoitteita
esittelee vaihtoehdot esimerkiksi asiantuntijalle, työnjohdolle tai asiakkaalle
esittelee ja neuvottelee esimerkiksi asiantuntijan, työnjohdon tai asiakkaan kanssa parhaaksi katsomistaan vaihtoehdoista
Yritystoiminnan suunnittelu
valitsee ohjattuna toteutettavan vaihtoehdon ja laatii sille toimintasuunnitelman, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta
valitsee yhteistyössä vaihtoehdon ja laatii sille toimintasuunnitelman, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta
valitsee tai sopii toteuttamiskelpoisesta vaihtoehdosta ja laatii sille toimintasuunnitelman, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta
keskustelee suunnitelmasta ja tekee sovitut muutokset
esittelee suunnitelman ja muuttaa sitä palautteen perusteella
esittelee suunnitelman ja kehittää sitä palautteen perusteella
Kehittämishankkeen tai yritystoiminnan toteuttaminen
toteuttaa ohjattuna tekemänsä toimintasuunnitelman
toteuttaa tekemänsä toimintasuunnitelman
toteuttaa oma-aloitteisesti tekemänsä toimintasuunnitelman
käyttää opastettuna tavanomaisia toimintasuunnitelman edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja hyödyntäen tietotekniikkaa
käyttää tavanomaisia toimintasuunnitelman edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja hyödyntäen tietotekniikkaa
käyttää toimintasuunnitelman edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja vuorovaikutuksessa työyhteisönsä kanssa hyödyntäen tietotekniikkaa
toimii opastettuna toiminnan eri vaiheissa asiantuntijatahon kanssa
toimii toiminnan eri vaiheissa asiantuntijatahon kanssa
hyödyntää toiminnan eri vaiheissa asiantuntijaverkostoja
150
toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeita ja sovittuja kestävän kehityksen periaatteita
toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeita ja sovittuja kestävän kehityksen periaatteita
toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeita ja erityisesti laatu- ja kestävän kehityksen periaatteita
Oman toiminnan, hankkeen tai yritystoiminnan toteuttamisen arviointi
arvioi opastettuna toimintaansa ja yritystoiminnan etenemistä
arvioi toimintaansa ja yritystoiminnan etenemistä
arvioi toimintaansa ja yritystoimintansa etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin
tekee sovitut muutokset sopii mahdollisista muutoksista
tekee perusteltuja muutos- tai parannusehdotuksia ja sopii niiden toteuttamisesta
Kehittämishankkeen tai yritystoiminnan esittely
esittelee opastettuna toteutusvaiheen ja sen tulokset
esittelee toteutusvaiheen ja sen tulokset
esittelee koko kehittämishankkeensa tai yritystoimintansa ja sen tulokset hankkeen luonteeseen soveltuvalla tavalla
Tuloksellinen ja kokonaistaloudellinen toiminta
toimii opastettuna työssään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa
toimii työssään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa
toimii työssään, työympäristössään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa
laskee opastettuna oman työpanoksen osuuden kustannuksista.
laskee toiminnan kustannukset ja oman työpanoksen osuuden niistä.
toimii kustannustehokkaasti aika- ja muut käytettävissä olevat resurssit huomioiden sekä laskee toiminnan kustannukset ja oman työpanoksen osuuden niistä.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 6. Kestävä kehitys, 10. Teknologia ja tietotekniikka.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisessa peruskoulutuksessa Yritystoiminnan opinnot.
6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia, joiden tavoitteet ja arviointi tulee myös sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua.
151
7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
7.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet
Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25 §) on säädetty, arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä.
Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten.
7.2 Arvioinnista tiedottaminen
Opiskelijan arvioinnin toteutus muodostaa kokonaisuuden, josta koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelmaansa suunnitelma tutkinnon osien arvioinnista. Siihen sisältyy toimielimen hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25 a §).
Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 §). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen.
7.3 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille siitä, minkälaista aineistoa ja asiakirjoja on esitettävä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten ja milloin opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (A 603/2005, 3 §).
Osaamisen tunnistaminen
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/ 2005, 10 §, 1 mom.) on säädetty, opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä.
Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi on kehitettävä erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja.
Osaamisen tunnustaminen
Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksella ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 30 §, A 603/ 2005, 12 a §) on säädetty, tulee osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.
152
Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta on tarkemmin luvussa 8.1.
Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25 §, 25a §, 25c §). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen (luku 7.9). Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin.
Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa. Lukion yksittäisten kurssien tunnustamisesta ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin on määrätty luvussa 5.
Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama hyväksytty arvosana.
Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana.
Arvosanojen muuntaminen
Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 §) on säädetty. Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintoja. Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti:
ARVOSANA-ASTEIKKO
1–3
1–5
5–10
kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9
hyvä 2 hyvä 4
hyvä 8
hyvä 3
tyydyttävä 7
tyydyttävä 1 tyydyttävä 2
kohtalainen 6
tyydyttävä 1
välttävä 5
153
7.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi
Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin.
Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi.
Oppimisen arviointi
Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella.
Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla.
Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan.
Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä päättää koulutuksen järjestäjä opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmissaan.
Ammattiosaamisen näytöt
Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25 §, 25a §, 25b §, A 603/2005 5 §) on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta ja työturvallisuudesta, ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta.
154
Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset luvun 4 määräysten mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä. Kuitenkin koulutuksen järjestäjän päätöksellä voidaan ammattiosaamisen näyttö antaa myös vapaasti valittavista tutkinnon osista, mikäli ne ovat ammatillisia.
Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta, ennen kuin kaikki osat on suoritettu.
Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta.
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen.
Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu
työprosessin
työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin
työn perustana olevan tiedon ja
elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan.
Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä.
Koulutuksen järjestäjä laatii arviointikriteerit liitteen kohdassa 9.3 olevien yleisten arviointikriteerien pohjalta niihin valinnaisiin tutkinnon osiin, joihin niitä ei ole määritelty tutkinnon perusteissa.
155
7.5 Arvosanasta päättäminen
Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25 b §, A 603/2005, 11 §, A 488/2008, 10 §, 13 §) on säädetty, arvosanat tutkintotodistukseen on annettava kaikista tutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin (90 ov) kuuluvista muista valinnaisista tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävistä tutkinnon osista.
Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava.
7.6 Arviointiaineiston säilyttäminen
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 11a §) on arviointiaineiston säilyttämisestä ja tallentamisesta säädetty, ammattiosaamisen näytön arvosana tallennetaan arvioinnin kohteittain. Jos opiskelijan suorittama ammattiosaamisen näyttö kattaa vain osan tutkinnon osasta, kunkin osan arvioinnin perusteena oleva aineisto tallennetaan siten, että ammattiosaamisen näytön arvosana on mahdollista päättää koko tutkinnon osan osalta.
7.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvosanojen korottamisesta ja uusinnasta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 12 §) on säädetty.
7.8 Arvioinnin oikaiseminen
Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25c §) on säädetty.
7.9 Todistukset
Tutkintotodistus
Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa tutkinnon perusteita. Tutkintotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 §) on säädetty. Peruskoulutuksena järjestetyssä oppisopimuskoulutuksessa tutkintotodistus on annettava samoin perustein.
Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Poikkeuksena kuljettajien ammattipätevyys -tutkinnon osa, joka merkitään vain näyttötodistukseen. Päättötodistukseen kuljettajien ammattipätevyys –tutkinnon osa merkitään :katso näyttötodistus. Vain vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Päättötodistuksen ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen.
156
Valtioneuvoston päättämistä ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) annetaan erilliset arvosanat. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tuottama osaaminen arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksina.
Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä.
Tutkinnon osan kokonaan korvaavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Jos arvosana-asteikko eroaa, käytetään luvussa 7.3 olevaa arvosanojen muuntokaavaa. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta tunnustetun tutkinnon osan arvosanaksi merkitään hyväksytty ja alaviitteellä osoitetaan, että se on suoritettu näyttötutkintona, josta todistuksen on antanut vastaava tutkintotoimikunta.
Aiemmin suoritetut koko tutkinnon osan kattavat ammattiosaamisen näytöt merkitään arvosanoineen ja lyhyine kuvauksineen näyttötodistukseen. Todistukseen lisätään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi.
Jos osaamisen tunnustaminen tehdään sellaisen tutkinnon opinnoista, joihin ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä alaviitemaininta, että osaaminen on tunnustettu tutkinnosta, johon ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä. Kun osaamista tunnustetaan ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä alaviitemaininta, että osaaminen on tunnustettu x- ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta, josta todistuksen on antanut vastaava tutkintotoimikunta.
Kun ammatillisiin tutkinnon osiin (90 ov) on sisällytetty valtioneuvoston päätöksen mukaisesti (VNp 216/2001) ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, merkitään näyttötodistukseen alaviite: ”Opiskelija on sisällyttänyt ammatillisiin tutkinnon osiin x opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, joita ei arvioida ammattiosaamisen näytöillä”.
Tutkintotodistuksesta tulee ilmetä, että se koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Lisäksi tutkintotodistuksessa tulee olla todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen tai kummankin nimi. Päättötodistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä ja näyttötodistuksen toimielimen puheenjohtaja (A 488/2008).
Päättötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot:
opiskelijan nimi ja henkilötunnus
tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta
koulutusohjelman nimi
tutkintonimike opetusministeriön asetuksen mukaisesti
suoritetut tutkinnon osat ryhmiteltyinä ammatillisiin (90 ov), ammattitaitoa täydentäviin (20 ov) ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov), niiden laajuudet ja arvosanat
opinnäytteen laajuus ja nimi
työssäoppimisen laajuus
päiväys ja allekirjoitukset
koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima.
Näyttötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot:
opiskelijan nimi ja henkilötunnus
tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta
157
koulutusohjelman nimi
tutkintonimike
suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana tai erityisopiskelijoilla lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta)
päiväys ja allekirjoitus (toimielimen puheenjohtaja)
koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima.
Tutkintotodistuksessa tulee olla myös seuraavat tiedot:
todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot
koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei niitä ole edellä mainittu
opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa
lainsäädäntö, johon koulutus perustuu
maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien tutkinnon perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero)
maininta, että tutkinto on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön asetuksen päivämäärä ja asetusnumero)
pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon kansallinen taso
tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus
tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä
arvosana-asteikko
ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset.
Todistus suoritetusta koulutuksesta
Todistuksessa suoritetusta koulutuksesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A488/2008, 13 §) on säädetty.
Todistus suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä
Sen lisäksi, mitä todistuksen antamisesta on valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 §) säädetty, opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnon osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä tieto siitä, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää.
Kun opiskelija tutkinnon osan tai osia suoritettuaan siirtyy työelämään, tulee todistuksen liitteenä olla tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella.
Erotodistus
Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 §) on säädetty.
Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite
Kansainväliseen käyttöön tarkoitetusta tutkintotodistuksen tai todistuksen liitteen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 §) on säädetty.
158
Todistus kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta
Todistuksesta kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta on voimassa, mitä opetusministeriön kirjeessä (12.6.2007 nro 146/530/2007) ohjeistetaan.
7.10 Arviointi erityisopetuksessa
Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 20 §:n ja 21 § 2 ja 3 momentin perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu.
Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon osan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta 811/1998 8 §:n mukaisesti. Arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005, 10 §:n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen.
Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa.
7.11 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi
Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuudesta huolimatta osaaminen voidaan arvioida.
Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella on suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa.
Äidinkielen arviointi
Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, hänen suomen kielen osaamistaan on arvioitava suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä -opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkieli, suomi -tasoiseksi, osaaminen tulee arvioida äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaan. Päättötodistukseen on merkittävä, kumman tavoitteiden mukaisesti osaamista on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1–3. Opiskelijan
159
opiskelusuunnitelma, myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista (ks. luku 8.4).
Viittomakielisten opiskelijoiden suomen kielen taito arvioidaan suomi viittomakielisille -tavoitteiden mukaisesti.
Toisen kotimaisen kielen arviointi
Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen on merkittävä, mitä hän on sen tilalla opiskellut. Arviointiin vaikuttavat opetusjärjestelyt on määritelty tarkemmin luvussa 8.4.
8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Opinto-ohjauksen tavoitteet
Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun.
Opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä.
Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen
Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa (VN:n päätös 213/1999). Ohjaustoiminnalla tulee tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta. Opiskelijalla on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita.
Opinto-ohjauksen järjestäminen
Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi luki-häiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.
Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmaansa opinto-ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista
160
tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Suunnitelmassa esitetään, miten yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kanssa on järjestetty, jotta opiskelija voi valita tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista sekä suunnitella useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa.
Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan.
Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.
Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Koulutuksen järjestäjän tulee suunnata tiedotusta ja ohjausta erityisesti perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille ja heidän huoltajilleen.
Koulutuksen järjestäjän tulee kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimapalveluiden kanssa sekä edistää ja tukea opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt.
161
8.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus
Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5 §, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 §) on säädetty, tulee työssäoppimisessa noudattaa seuraavaa:
Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin.
Työpaikkojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia, että kaikilla alueen toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisen järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisen aikana ja että opettajilla ja muulla henkilöstöllä on edellytykset yhteistyölle työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja opettajien tulee yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa työssäoppimisen laatu, jotta opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset.
Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa koulutuksen järjestäjä. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen.
Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset.
Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19 §, 28 §) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa:
Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen.
Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla.
Opiskelijan arvioinnista työssäoppimisjaksoilla on määrätty luvussa 7.
8.3 Ammatillinen erityisopetus
Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena.
162
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä. Ammatilliset erityisoppilaitokset huolehtivat ensisijaisesti vaikeavammaisten koulutuksesta sekä valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi niiden tulee tarjota asiantuntija-apua muille oppilaitoksille. Ammatillista erityisopetusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena.
Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa.
Koulutuksen järjestäjä määrittelee erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutuksen, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata erityisopetukseen riittävät voimavarat. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä.
Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 §:n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla.
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 §). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 § mukaan)
suoritettava tutkinto
opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet
tutkinnon laajuus
opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma
opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut
muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä
erityisopetuksen perustelut.
HOJKS tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa.
Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksojen aikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja.
Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Määräykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat luvussa 7.10.
163
8.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
Yleistä
Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita.
Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tulee tukea etenkin kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sisältyy maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetusjärjestelyjen toteuttaminen.
Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon maahanmuuton syy, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Opinnot tukevat opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Saamenkieliset
Perusopetuksessa aloitettua saamenkielistä opetusta jatketaan mahdollisuuksien mukaan ammatillisessa koulutuksessa. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamen kieltä voi opiskella äidinkielenä, vaikka opetusta ei muutoin tarjottaisi saamen kielellä.
Romanit
Romanien opetus toteutetaan ottamalla huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon romanien kulttuuri. Romanikielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.
Viittomakieliset
Viittomakielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa sovelletaan ammatillisen perustutkinnon perusteita viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Viittomakielen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Viittomakielisten opetus suunnitellaan niin, että opiskelijan on mahdollista toimia tulkin kanssa. Oppimisympäristöissä otetaan huomioon viittomakielisen tai huonokuuloisen mahdollisuus kommunikoida luontevasti.
Kieltenopetuksen järjestelyt
Seuraavia valtioneuvoston päätöksen (VnP 213/1999) mukaisia opetusjärjestelyjä voidaan soveltaa maahanmuuttajien, saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten kielten opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi.
164
Äidinkieli
Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 § 2. momentissa säädetyt äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat säädetystä poikkeavalla tavalla.
Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tutkinnon osiin varatut opintoviikot (4 + 1 = 5 ov) voidaan yhdistää ja jakaa joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen
opintoihin, suomi toisena kielenä ‑opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Suomi
toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomenkielisessä ympäristössä. Viittomakielisiä opiskelijoita varten on laadittu erikseen suomi viittomakielisille -tutkinnon osa (luku 5).
Opiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko 1) suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti (luku 5) tai 2) äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti (luku 5), jos opiskelijan suomen kielen taidon
arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen.
Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osa-
alueilla, opiskelee suomi toisena kielenä ‑tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Hänen suomen
kielen osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, onko
koulutuksen järjestäjä tarjonnut suomi toisena kielenä ‑opetusta. Koulutuksen järjestäjä voi
tarjota ja opiskelijan opiskelusuunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista
opinnoista. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä ‑opintojen opiskelemaan
suomen kieltä äidinkieli, suomi ‑tavoitteiden mukaisesti.
Opiskelijoille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös hänen oman äidinkielensä opetusta. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan (L 630/1998, 12 § 3 mom.) opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Maahanmuuttajien oman äidinkielen tavoitteet ovat luvussa 5. Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään joko äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille (4 ov) tai vieras kieli
(2 ov) ‑tavoitteiden mukaisesti tai vapaasti valittavina tutkinnon osina.
Jos opiskelija opiskelee äidinkieltä oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille ‑tavoitteiden
mukaisesti, on hänen opintoihinsa kuuluttava suomen kielen opintoja.
Toinen kotimainen kieli
Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso.
Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan myös korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (5 ov), luku 5. Tarvittaessa opetus voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen alkeisopetuksena opiskelijan ja alan tarpeista riippuen.
Vieras kieli
Opiskelijan opintoihin on kuuluttava myös vieraan kielen opintoja. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään.
8.5 Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 8 §, 17 §), asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 6 §, 7 §) sekä laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) on säädetty.
165
Ammatillisena peruskoulutuksena toteutettavassa oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevia tutkinnon perusteita (opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet).
Tutkinnon perusteiden mukaan peruskoulutuksena suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä luvun 7.9 määräyksen mukaisesti.
8.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö
Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5 §, 14 §) on säädetty, tulee kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisessä noudattaa seuraavaa:
Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon.
Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ohjauksen tulee tukea opiskelijoiden työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden elämänhallinnan valmiuksia.
Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten kanssa.
8.7 Opiskeluhuolto
Ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulee olla opiskeluhuollon painopisteenä.
Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto kuuluu kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtäviin. Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta (1287/2013, 3 §, 4 §, 6 § ja 9 §).
Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen.
166
Mikäli koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia saman kunnan alueella, koulutuksen järjestäjä päättää, laaditaanko oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat vai useammalle oppilaitokselle yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Muut kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n 2 mom edellyttämät opiskeluhuollon toimenpiteet voidaan kirjata myös koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (1287/2013, 13 § 1 mom).
Sen lisäksi, mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:ssä on määrätty opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjaamisesta, tulee oppilaitoskohtaisessa tai useamman oppilaitoksen yhteisessä opiskeluhuoltosuunnitelmassa ottaa huomioon 14 §:ssä edellytettyjen koulutuksen järjestäjän monialaisen ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän linjaukset opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla myös opiskelijakuntaa ennen opiskeluhuoltosuunnitelman vahvistamista.
Opiskeluhuoltosuunnitelmaan tulee kirjata seuraavat asiat:
1 Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointi
Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opiskeluhuoltosuunnitelmassaan arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Arviossa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa tulee hyödyntää monipuolisesti edellä mainittuihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa kertynyttä tietoa ja kokemusta sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatua palautetietoa.
1.1 Yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut
Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä käytettävissä olevat yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelut sekä niihin liittyvät toimenpiteet opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi seuraavasti:
yhteistyötavat ja toimenpiteet opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa osallisuuden vahvistamiseksi,
moniammatillinen yhteistyö oppimisympäristöjen terveellisyyden, turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tarkastamiskäytäntöjä varten,
yhteistyötavat nuorisotoimen, lastensuojelun, poliisin sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa oppilaitosyhteisön tukemiseksi ja konsultaation järjestämiseksi sekä opiskeluhuollon kehittämiseksi,
oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytänteet,
miten tehdään yhteistyötä opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opetuksen sekä ammatillisten tutkinnon osien opetuksen välillä,
miten tiedotetaan tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä,
koulutukseen osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin liittyvät toimenpiteet,
koulutuksen keskeytymistä ehkäisevät toimenpiteet,
esteettömän oppimisympäristön turvaaminen ja tapaturmien ehkäiseminen,
yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa laadittavat kirjalliset toimintaohjeet tupakoinnin, nuuskaamisen sekä päihteiden käytön, ennaltaehkäisemiseksi, päihdeongelmiin puuttumiseksi ja päihdeongelmaisen hoitoon ohjausta varten. Ohjeissa on syytä täsmentää ainakin, miten ja millä edellytyksillä opiskelijan toimintakykyisyyttä selvittävä huumausainetestaus järjestetään opintoihin liittyvien käytännön tehtävien tai työssäoppimisen
167
yhteydessä, sekä miten ja milloin opiskelija esittää huumausainetestin perusteella laadittuun selvitykseen perustuvan todistuksen koulutuksen järjestäjälle,
koulumatkojen ja koulutukseen liittyvien matkojen, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuutta koskevat ohjeet.
Lisäksi osana yhteisöllistä opiskeluhuoltosuunnitelmaa tulee määritellä toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma tulee valmistella yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset seuraavasti:
kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen,
johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa,
koulutuksen järjestäjän sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen sekä viestinnän periaatteet,
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille,
toimintatavat erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa ja oppilaitoksen turvallisuutta koskevien ohjeiden yhteensovittaminen (pelastussuunnitelma ja muut turvallisuusohjeet),
psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,
toimintavalmiuksien ylläpitäminen,
suunnitelman arviointi ja päivittäminen.
1.2 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa tulee määritellä opiskelijoiden käytettävissä olevat yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin sekä opintojen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi seuraavasti:
opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen, henkilöstön keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palveluiden järjestämisessä tarvittavat yhteistyötahot,
monialaisen asiantuntijaryhmän asettaminen sekä toimintatavat ja käytänteet,
opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys,
terveystarkastusten ja muun opiskeluterveydenhuollon toteuttamisessa tarvittava yhteistyö,
opiskelijoiden terveydentilan tai toimintakyvyn muutoksista johtuvien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista edistävät toimenpiteet,
opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen oppilaitoksen työpäivän aikana,
opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden toteuttamisessa tarvittava yhteistyö,
opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi,
menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä,
tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (kuten erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi),
yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, perusopetuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien ja valmistavien koulutusten, työpajatoiminnan sekä sairaalaopetuksen yhteydessä sekä jatko-opintojen suunnittelussa,
opiskeluhuollon tuki ja ohjaus kurinpitorangaistusten tai opiskeluoikeuden peruuttamisprosessin tai sen uhan yhteydessä.
168
2 Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa
Opiskeluhuollon toteuttaminen tulee suunnitella yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa ottaen huomioon seuraavat asiat:
opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa,
opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä,
opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaan tilanteissa, joissa hän on riittävän kehittynyt arvioimaan käsiteltävänä olevaa asiaansa ja ottamaan itsenäisen vastuun siitä,
käytänteet opiskelijan toiveiden huomioon ottamisessa koskien huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä,
käytänteet opiskelijan kehitystason arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta.
3 Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä (630/1998, 28 § ja 1287/2013, 13 §) toimenpiteet kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja oppilaitoksessa työskentelevien vuorovaikutussuhteet seuraavasti:
kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen,
edellä mainittujen asioiden käsittely oppilaitosyhteisö-, opiskelijaryhmä- ja yksilötasolla,
yksilöllisen tuen tai hoidon järjestäminen, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta,
yhteistyö huoltajien kanssa,
yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille, viranomaisille ja yhteistyötahoille,
suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.
4 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta (omavalvonta)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013, 26 §) määrätään opiskeluhuollon toteutumisen omavalvonnasta ja 13 §:ssä opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta. Sen lisäksi, mitä edellä mainituissa on säädetty, koulutuksen järjestäjän tulee määritellä menettelytavat ja toimenpiteet, joilla se seuraa opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa tulee määritellä seurattavista asioista, tietojen kokoamisessa käytettävistä menetelmistä, seurannan aikataulusta sekä vastuussa olevista tahoista. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä, miten seurantatietoja käsitellään ja hyödynnetään opiskeluhuollon kehittämisessä sekä miten keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille.
8.8 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa
Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja myöhemmin työelämässä.
Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen
169
silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.
Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammatilliseen perustutkintoon hakeutumisen yhteydessä.
Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset tulee ottaa huomioon ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ne sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin.
Opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä tiedonsaannista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 b §:ssä. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä hakuoppaissa, muussa hakutiedotuksessa sekä opiskelijavalintatilanteiden yhteydessä esimerkiksi pääsy- ja soveltuvuuskokeissa. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Koulutuksen järjestäjien tulee tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa.
Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan, hänen huoltajansa ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.
Opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan tai toimintakyvyn muuttumisesta koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaisella opiskelusuunnitelmalla.
Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työ-paikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä.
päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Koulutuksen järjestäjien tulee tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa.
Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on
170
kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan, hänen huoltajansa ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.
Opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan tai toimintakyvyn muuttumisesta koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaisella opiskelusuunnitelmalla.
Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työ-paikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä.
171
9 LIITEOSA
9.1 Välineiden huoltoalan kuvaus ja arvoperusta
Välineiden huollossa tuotetaan eri välinehuoltopalveluja käyttävien organisaatioiden ydinprosesseille välttämättömät tukipalvelut. Välineiden huolto tuottaa puhdistamiseen, desinfektioon, pakkaamiseen ja sterilointiin liittyviä toimintoja ja palveluita. Välineiden huolto osallistuu hoitoon liittyvien infektioiden ennaltaehkäisevään työhön. Välineiden huolto edistää omalla toiminnallaan potilasturvallisuutta ja kestävää kehitystä. Välineiden huoltotoiminnan lähtökohtana on välinehuollon laatujärjestelmä, toimintaa ohjaavat säädökset ja välineiden huoltotyölle asetetut toimintasuositukset, laatuvaatimukset, ammattietiikka ja asiakeskeisyys. Moniammatillinen työskentely edellyttää tiivistä, saumatonta yhteistyötä välineiden huoltoalan sekä eri alojen asiantuntijoiden että välineiden huoltopalveluja käyttävien kesken. Välineiden huoltotyön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa korostuu yhteistyökyky, vastuullisuus ja potilasturvallisuus. Tulevaisuuden kehittämistarpeissa korostuu verkostot eri ammattiryhmien kesken, tuottavuus, kannattava ja tuloksellinen toiminta, sterilointipalvelujen tuottaminen sekä teknologia.
Välinehuoltoalan perustutkinnon suorittanut välinehuoltaja voi toimia erilaisissa puhdistamiseen, desinfektioon, pakkaamiseen ja sterilointiin liittyviä toimintoja ja palveluita tuottavissa työpaikoissa. Hän voi työskennellä sosiaali- ja terveysalalla esimerkiksi välinehuoltokeskuksissa, leikkaus- ja anestesiaosastoilla, endoskopiayksiköissä, laboratorioissa, teho-, dialyysi- ja synnytysosastoilla, poliklinikoilla ja suun terveydenhoidon yksiköissä. Hän voi työskennellä myös lääke- ja kemianteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa sekä muissa kliinisissä toimintaympäristöissä kuten lääke-, elintarvike- ja kemianteollisuuden sekä eläinlääkäriasemien, eläinsairaaloiden ja koe-eläinlaitosten välinehuolloissa. Toimintaympäristöt ovat teknologialtaan erilaisia. Välineiden huoltotoiminta on joko keskitetty alueellisiin pitkälle automatisoituihin välinehuoltokeskuksiin tai pienempiin välinehuoltokeskuksiin. Välinehuoltajan työ perustuu sosiaali- ja terveysalan sekä muiden välinehuoltopalveluja käyttävien eettisiin periaatteisiin, säädöksiin sekä palvelujärjestelmän ja sen toimijoiden tuntemiseen. Välinehuoltaja työskentelee asiakaskeskeisesti, vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti moniammatillisessa työyhteisössä ja verkostossa välinehuoltotyön asiantuntijana. Hän toimii välinehuoltotyössään hyvien hygieniakäytäntöjen mukaan ja osallistuu infektioiden torjuntaan ja ennaltaehkäisee tartuntojen leviämistä. Työssään välinehuoltaja kehittää välineiden huoltotyötä ja sen laatua työyhteisön sekä potilas- tai asiakas- että työturvallisuuden näkökulmista. Hän edistää ammatillisella toiminnallaan eri ammattiryhmien tietoisuutta välinehuollon merkityksestä.
9.2 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit
Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien avuksi, kun laaditaan sellaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmia, joita ei ole tutkinnon perusteissa määritelty.
Ammatilliset tutkinnon osat muodostetaan ja nimetään työkokonaisuuksien mukaan. Ammattitaitovaatimukset kuvataan konkreettisena työn tekemisenä. Arviointikriteerit määritellään arvioinnin kohteittain kolmelle tasolle: tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3.
Seuraavassa olevat arviointikriteerit on tarkoitettu ohjeellisiksi siten, että niitä sovelletaan ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteiden ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Esitetyt kriteerit kohdennetaan aina kyseessä olevan tutkinnon osan vaatimuksiin eli kriteereissä esitetty työ tarkoittaa aina ko. tutkinnon osaan sisältyvää työtä.
172
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit yleisellä tasolla
Työprosessin hallinta Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä.
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta
suunnittelee oman työnsä suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä
arvioi työnsä onnistumista arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti
arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään
Arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta.
toimii tutuissa työtehtävissä ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan)
ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä
työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti
työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia
työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen
tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta
etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen
etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan
noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista
tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan
tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit yleisellä tasolla
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käyttöä.
käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta (menetelmät, välineet, materiaalit määritellään tutkinnon osittain)
käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa
valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa
173
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit yleisellä tasolla
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista.
käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa (eli ne menetelmät, välineet ja materiaalit, jotka on määritelty kohteessa 2), mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa
hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti
hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit yleisellä tasolla
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot a) Omana ryhmänään kohdassa 4 arvioitavat neljä avaintaitoa
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arvioidaan omaa osaamista työn tekijänä ja työn kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä.
hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan
hakee itsenäisesti tietoa
suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta
suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa
suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan
arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään
arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti
kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta
selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea
selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti
toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja
Vuorovaikutus ja yhteistyö Arvioidaan toimintaa vuorovaikutus-tilanteissa ja yhteistyökykyä.
noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään
toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja
tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta
tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät
toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä
174
toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta
toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä
tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän
Ammattietiikka Arvioidaan toimintaa ammattietiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti.
noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja
noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja
toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa.
noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille
noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden
noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden
varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti
varmistaa turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä
käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä
käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä
käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä
työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein
työskentelee ergonomisesti oikein
käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian
Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen), liikunnan (1 ov) ja terveystiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarvittaessa kunkin alan tarpeen mukaiset terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit yleisellä tasolla
4. b) Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Aloitekyky ja yrittäjyys Arvioidaan tavoitteellista, taloudellista ja tuloksellista toimintaa ja itsensä johtamista.
Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä sekä ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin sisällytetyn yrittäjyysosan (5 ov) ammattitaitovaatimuksissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin on laadittu tarpeen vaatiessa kunkin alan edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.
Kestävä kehitys Arvioidaan teknologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden noudattamista.
noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja
noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja
noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita
175
Estetiikka Arvioidaan estetiikan huomioon ottamista työssä
työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti
työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti
hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita – toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi
Viestintä ja mediaosaaminen Arvioidaan kriittisyyttä mediatuotteiden tunnistamisessa, havainnoinnissa ja tulkinnassa sekä media- ja viestintäteknologian käyttämistä
Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin on laadittu tarpeen vaatiessa kunkin alan vaatimusten mukaiset viestintä- ja mediaosaamisen ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.
Matematiikka ja luonnontieteet Arvioidaan työn edellyttämää laskutaitoa sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa.
Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) matematiikan (3 ov), fysiikan ja kemian (2 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin on laadittu kunkin alan tarpeen mukaiset matematiikan ja luonnontieteiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.
Teknologia ja tietotekniikka Arvioidaan teknologian ja tietotekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajoitusten ja riskien huomioon ottamista.
käyttää ammatissaan tarvittavia tavanomaisia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä toistuvissa työtilanteissa, tarvitsee joskus ohjausta
käyttää ammatissaan tarvittavia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä toistuvissa työtilanteissa
hyödyntää monipuolisesti ammatissaan tarvittavia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä
valitsee tarvittavat koneet ja laitteet ohjattuna ja tunnistaa riskit.
valitsee sopivat koneet ja laitteet ja tunnistaa niiden käyttöön liittyvät riskit.
valitsee itsenäisesti sopivat koneet ja laitteet ja tunnistaa niiden käyttöön liittyvät rajoitukset ja riskit.
Tietotekniikka todentuu yhteisten opintojen (yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin on laadittu kunkin alan tarpeen mukaiset teknologian ja tietotekniikan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.
Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Arvioidaan osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri taustan omaavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista toimintaa.
Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon (1 ov) sekä äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi on laadittu tarpeen mukaan jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin kunkin alan tämän avaintaidon edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit.