alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoillaphehkaisevatyo.pbworks.com/w/file/fetch/48914745/... · •...
TRANSCRIPT
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Alkoholihaittojen ehkäisytyöpaikoillaVerso-aamukahvit 7.12.2011, Lahti
Anne KujasaloasiantuntijaAHA -hanke
Työryhmä:Leena Hirvonen, projektipäällikköKatrimaija Luurila, koulutuskoordinaattoriMarketta Kivistö, tutkija
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Sisältö klo 9 - 11
• AHA-hankkeen esittely
• Työpaikan päihdeohjelma• Miksi päihdehaittojen ehkäisyä on tehostettava?• Miten työpaikalla käynnistetään päihdeohjelman kehittäminen?• Millainen on hyvä päihdeohjelma?
• Keskustelua, kysymyksiä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
AHA -hanke ja AHA -toimintatapa
Rahoittajat: Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos
AHA –TOIMINTATAPA
• KYSELYT
• AHA -lyhytkysely työpaikan alkoholihaitoista,
• AUDIT -alkoholin riskikäytön kartoitus terveystarkastuksissa/sairaanhoitokäynneillä
• TYÖKALUT
• Juomapäiväkirja, A-Step -työkalu, Päihdeohjelmaopas - mallipäihdeohjelman tekemiseen työpaikalla, www.ttl.fi/alkoholijatyo -sivusto
• VALMENNUKSET
• Päihdetyöryhmille, esimiehille ja työterveyshuollonammattihenkilöille alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn japuheeksiottoon
Tutkimuksemme mukaan alkoholi haittaa työpaikoilla!(http://www.ttl.fi/fi/tyo_ja_ihminen/Documents/Alkoholi_ja_tyopaikka.pdf)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
AHA –hankkeen tavoitteet
Tavoite 1.
Levittää AHA –toimintatavan mukaista alkoholihaittojenehkäisyä suomalaisille työpaikoille ja työterveyshuoltoon.
Tavoite 2.
Tutkia ja arvioida, millä edellytyksillä AHA -toimintatavanmukainen alkoholihaittojen ehkäisy on mahdollista saadakäyttöön erityyppisillä työpaikoilla ja juurrutettua osaksityöpaikkojen ja työterveyshuollon käytäntöjä.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Tavoite 1a. AHA -toimintatavanlevittäminen suomalaisille työpaikoilleja työterveyshuoltoihin
AHA –TOIMINTATAPA
Julkaisut
Kongressit,messut,seminaarit
Tiedotus-tilaisuudet
Kyselyt
Haastatte-lujenantaminen
TTL:n www-sivut/alkoholijatyo
Koulutukset
Sidosryhmätyö Tiedotteetja uutiskirjeet
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
1. Koulutetaan työpaikan päihdetyöryhmä jaesimiehet toteuttamaan AHA –toimintatapaa
2. Koulutetaan työterveyshuolto viemään AHA -toimintatapaa työpaikalle
3. Annetaan käytettäväksi AHA -materiaali (A-step,Päihdeohjelma-opas ja –malli, A&T -raportti) jakyselyjen yhteenvedot
• Tutkitaan AHA –toimintatapojen vaikutuksiatyöpaikoilla/työterveyshuollossa ja asiakirjoissa
Tavoite 1b. AHA -toimintatavan käytäntöönjuurruttamisen vaihtoehtoja
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Tavoite 2. AHA –toimintatavanlevittämis- ja juurruttamis-mahdollisuuksien tutkiminen
Tutkitaan:
• AHA -toimintatavan käytäntöön viemisen esteetja edisteet eri tyyppisillä työpaikoilla
• AHA –toimintatavan juurtumisprosessityöpaikkojen arjen käytäntöihin
• AHA –toimintatavan levittämisen ja käytäntöönjuurruttamisen vaikuttavuutta työpaikkojen jatyöterveyshuoltojen arjen käytäntöihin
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011 10
AHA -hankkeen vaiheet
1. Hankkeeseen mukaan lähtevien työpaikkojen/ -yksiköiden kirjallinen sitouttaminen hankkeeseen 2010-2011.
2. Lähtötilanteen kartoituskysely henkilöstölle jatyöterveyshuollolle keväällä/ kesällä 2011, palautteetkirjallisena
3. Koulutus / materiaali päihdetyöryhmille ja esimiehilletai/sekä työterveyshuollolle 2011 – 2013
4. Seurantakysely v. 2013 henkilöstölle jatyöterveyshuollolle, palautetilaisuus ja jatkosuositukset
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Hyöty osallistujille
• Palautteena osallistujataho saa yhteenvedot henkilöstönsänäkemyksistä alkoholihaittojen tilanteesta jatyöhyvinvoinnista ja niiden kehittymisestä työyhteisöissäänhankkeen aikana sekä työterveyshuoltonsa käytännöistäalkoholihaittojen ehkäisystä työpaikoilla.
• Osallistuvat yksiköt ja työterveyshuollot ovat edelläkävijöitäuuden, alkoholihaittoja ehkäisevän toimintatavan viemisessäja juurruttamisessa suomalaisiin työyhteisöihin. Siitä ontyöpaikalle etua mm. työyhteisön työhyvinvoinnin ja töidensujuvuuden paranemisena, mikä vaikuttaa myös työntuotokseen.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työpaikan päihdeohjelma
-Miksi päihdehaittojen ehkäisyä on tehostettava?
-Miten työpaikalla käynnistetään päihdeohjelman kehittäminen?
-Millainen on hyvä päihdeohjelma?
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Päihdehaitat ovat lisääntyneet
• yli 15v. suomalaiset juovat noin 12,3 l /litraa 100 % alkoholiavuodessa/ hlö
• kokonaiskulutus yhteensä 54,7 milj. litraa, josta puoletjuodaan oluena
• työikäisistä miehistä 40 % ja naisista 18 % on riskikäyttäjiä• eniten alkoholia käyttäviä on 30-49 -vuotiaissa naisissa ja
miehissä• 53% naisista ja 38% miehistä (15-69v) jokin läheinen kärsii
alkoholiongelmasta = hyvin yleinen ilmiö
• sekakäyttö (huumeet, lääkkeet, alkoholi) yleisintä 25-34 -vuotiaiden miesten ryhmässä
• 25–34 -vuotiaista miehistä lähes puolet kokeillut kannabista
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Onko alkoholista haittaa työpaikoilla?(Kivistö, Jurvansuu, Hirvonen: Alkoholi ja työpaikka 2010)
70
54
5
55
42
18
40
27
22
41
28
6
0 20 40 60 80 100
haittoja omassatyöyhteisössä
kielteisiäseurauksiatyöpaikalle
myönteisiäseurauksiatyöpaikalle
ahtausyritykset hotellit tiedekunnat virastot
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Havaittuja haittoja ja kielteisiäseurauksia työyhteisössä viimeisenvuoden ajalta(Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010: Alkoholi ja työpaikka)
• Krapulassa tai humalassa työskentelyä havaitsi miehistä41%, naisista 24%
• Alkoholin hajua havainnut vastaajista 28%
• Alkoholisyistä tapahtuvia myöhästelyjä ja poissaoloja 22%
• Kielteisiä seurauksia kokenut 34% vastaajista
• työn määrän ja laadun heikkeneminen
• työn viivästyminen tai pysähtyminen
• yhteistyön heikentyminen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Ihmisillä ei ole selkeää kuvaa omastaalkoholinkäytöstäänKivistö. Jurvansuu, Hirvonen: Alkoholi ja työpaikka
riskit vähäiset
AUDIT 0-7
riskit lievästikasvaneet
AUDIT 8-10
riskit selvästi-erittäin suurestikasvaneet (AUDIT11-40)
Olen mielestäni:
Vastaajan todellinen alkoholinkäyttöriskiluokka
12 186 0 0 3
88 82
8792
82 70
0 0 6 817
27
0,3 0 0 0 1 0
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
2007 2009 2007 2009 2007 2009
alkoholiriippuvainensuurkuluttajakohtuukäyttäjäraitis
Olen mielestäni:
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
"Suurkuluttaja ei ole vanhanaikainen pultsari
vaan keskiluokkainen palkansaaja…"Ylilääkäri Maarit Gockel, Eläke-Tapiola
Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: Prevalence and associationsin the Finnish general population. Alcohol Clin. Exp Res 2008; 28:1615-22.
työ-elämässä työttöminä eläkkeellä muualla Yht.
absolutistit 53 % 13 % 27 % 7 % 100 %
kohtuukäyttäjät 77 % 7 % 11 % 4 % 100 %
suurkuluttajat 78 % 12 % 7 % 2 % 100 %
alkoholistit 62 % 20 % 13 % 4 % 100 %
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Alkoholin kulutuksen seurauksia
• alkoholi on yksi yleisempiä työikäisten terveysriskejä
• osa- tai pahentavana tekijänä n. 60 erilaiseen sairauteen taivammaan sekä monenlaisiin työntekoa haittaaviin oireisiin: korkeaverenpaine, unihäiriöt, vatsavaivat, masennus,keskittymisvaikeudet, ylipaino, 2-tyypin diabetes, jne.
• alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat työikäisten(15-64v.) miesten ja naisten yleisin kuolinsyy (Päihdetilastollinenvuosikirja 2010)
• sairauspoissaolojen lisääntyminen 3mrd€/v (1500€/työntekijä)
• työkyvyttömyyseläkeriski kasvaa (Harkonmäki 2008) 2,4 mrd€/v
• vuosittain yhteiskunnalle n. 670-900 miljoonan euron välittömätkustannukset ja välilliset kustannukset ovat moninkertaiset
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Mistä tietoa?(Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010: Alkoholi ja työpaikka)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Kenelle ennaltaehkäisyä pitäisi kohdistaa?
• nuoret aikuiset 20-29v.• alkaneet käytön usein jo yläasteiässä, myös muita päihteitä• päihtymishakuisuutta – ei ymmärrystä riskeistä itselle vielä• osuvat harvoin työterveyshuollon seulaan• työelämätaidot ja pelisäännöt opittava
työpaikan päihdeohjelma ja yhteisön asenteet vähentävätpäihdekäyttöä vapaa-ajalla
• parhaassa työiässä olevat 30-49v.• käyttävät eniten alkoholia• työuran laatu ja työkyvyn säilyttäminen
tukea vanhemmuuteen ja omaan jaksamiseen
• ikääntyvät työntekijät 50 – 65v• märkä sukupolvi; naiset lisänneet alkoholinkäyttöään• työuran jatkaminen vs. eläköitymisajatukset• työn haasteisiin vastaaminen
terveenä ja virkeänä eläkkeelle
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Alkoholin ongelmakäytönvaikutuksia yksilö-, työyhteisö-ja yhteiskuntatasollaOngelmakäyttäjäoireilee
• kohonnutverenpaine• unihäiriöitä• rytmihäiriöitä• vatsavaivoja• levottomuutta• muistikatkoja• ahdistuneisuutta• masentuneisuutta• alkoholiriippuvuudensyntyminen
Työkäyttäytyminenmuuttuu
• työteho heikkenee• poissaoloja jasairastelua• tapaturmia javahinkoja• piittaamattomuutta• arviointikykyheikkenee• mielialat vaihtelevatnopeasti
Työyhteisöoireilee
• epäluottamusta• yhteistyö-kyvyttömyyttä• kyräilyä• itsekkyyttä• ärtymystä• kiertelyä japiilottelua
Yhteiskuntatasolla:sairauksia ja ennenaikaisia kuolemantapauksia, sairaalahoitoja, väkivaltaa,
työkyvyttömyyseläkkeitä, rattijuopumusta ja liikenneonnettomuuksia ...
Kierre katkaistaan lisäämällä tietoa, kehittämällä asiallistakeskusteluilmapiiriä ja toimimalla johdonmukaisesti!
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
VARHAINENPUUTTUMINEN
Työpaikanpäihdeohjelma
ehkäisevä toimintahoitoonohjaus
Tth:n toimintasuunnitelma/terveyden edistäminen tth:ssa
työpaikkakäynnit,terveystarkastukset,sairaanhoitokäynnit
ValistusTerveyskeskustelu
Mini-interventioHoitoonohjaus
Esimiestenvalmiudet Henkilöstön
tietous
Työpaikan kulttuuri
Yhteinenkokemustieto
Tutkimus-tieto
Ehkäisevän päihdetyön toteutuminenon monen tekijän summa
Työnantajan tth:ntoimintasuunnitelma
Työsuojelu,työturvallisuus,työhyvinvointi
Työterveyshuollon kulttuuri
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Haittojen ehkäisyä tukevat tekijättyöpaikalla
• Avoimuus ja yhteisöllisyys mahdollistavat alkoholihaitoistapuhumisen sekä niihin puuttumisen
• Suhtautuminen alkoholiin on muuttunut kielteisemmäksiajan kuluessa
• Juhlia on harvemmin, ja niissä alkoholin käyttö onkohtuullisempaa kuin aiemmin
• Työn suorittamisen asettamat vaatimukset (työkulttuuri onmuuttunut)
• Koneellistuminen
• Työn luonteen muuttuminen
Luurila K. 2009. Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tuet ja esteet työpaikalla.Pro gradu-tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Työpaikoilla on tarpeen
• Jakaa enemmän tietoa alkoholin haitoista työlle jatyöhyvinvoinnille
• Sopia henkilöstön kesken yhteisistä pelisäännöistäalkoholihaittojen suhteen
• Puuttuminen on välittämistä, varhainen puuttuminen erityisesti!
• Päivittää päihdeohjelmat:• lisätä niihin alkoholihaittojen ennaltaehkäisy• asettaa tavoitteet ennalta ehkäisemiselle• konkretisoida, miten työkykyä ja terveyttä meillä edistetään (sisällöt, keinot ja toteuttajat)
• Lisätä ehkäisevä työ osaksi työterveyshuollon kanssa tehtävääsopimusta
• Tehdä alkoholiaihetta käsittelevien eri asiakirjojen sisällöttunnetuiksi työyhteisöissä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Miten liikkeelle?
1. Valmistautuminen: työryhmän muodostaminen• johdon tuki, edustuksellisuus (tth, ts, HR,…), työnjako
2. Asian esille nosto ja osallisuuden varmistaminen• tiedotus, koko henkilöstön osallistaminen
3. Keskustelu ja nykytilanteen kartoitus• keskustelut nykytilanteesta, kaikkien näkemykset huomioon
4. Tavoitteista ja kehittämistoimista sopiminen• valitaan kehittämiskohteet, tavoitteet, kehittämistoimet• vastuuhenkilöt, aikataulu, toteutumisen arviointikeinot
5. Kehittämistoimien toteutus• toteutetaan suunnitelma
6. Seuranta, arviointi ja edelleen kehittäminen• arvioidaan toteutuminen ja onnistuminen• tehostetaan tarvittaessa• päivitetään päihdeohjelma, sovitaan sen ylläpidosta ja jatkuvuudesta
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Päihdeohjelma osana työpaikanhyvinvointistrategiaa
TyöhyvinvointisuunnitelmaTS-toimintaohjelma
TTH vuosisuunnitelma
Vastuut ja tehtävättyönantaja
työntekijät, esimiehettyösuojelu, työterveyshuolto
Päihdeohjelmatyöpaikan linjaukset
ja periaatteetpäihteiden käytön suhteen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Päihdehaittojen ehkäisyntoimintaohjeet
Päihdeohjelman tunnetuksi tekeminen• tiedotus• koulutus• perehdyttäminen
Päihdeohjelman käsittely• henkilöstön osallistaminen• esimiehet ja työnjohtajat ohjaavat keskustelua• kehityskeskusteluissa osana työhyvinvointia
Päihdeohjelman noudattamisen ja toteutumisen seuranta• raportointi• arviointi• edelleen kehittäminen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Päihdehaittatilanteidenkäsittelyn toimintaohjeet
Huoli työkyvystä eri tilanteissa
Puheeksiotto
Puheeksiottotilanteen muistio
Hoitosopimus
Kuntoutussuunnitelma
Tuki työhön palatessa
Työyhteisön tukeminen kriisitilanteessa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Työnantajan edustajanvastuulla on
• Nimittää päihdehaitattomasta työpaikasta vastaavat henkilöt(päihdetyöryhmä/ esimiehet) toimimaan päihdeohjelman toimeenpanossa
• Huolehtia, että– päihdeohjelma otetaan käyttöön ja juurrutetaan työpaikan käytäntöihin– päihdehaittatilanteisiin puututaan välittömästi– päihdehaittatilanteita käsitellään luottamuksellisesti, kannustavasti ja
tasapuolisesti
• Varmistaa, että– henkilöstö tuntee talon päihdeohjelman ja omat tehtävänsä siinä– päihtyneen työntekijän tai päihdeongelmaisen työntekijän kanssatoimitaan ohjeiden mukaan– työpaikan tilaisuuksissa noudatetaan vastuullisen alkoholitarjoilunohjetta
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Jokaisen työntekijän vastuulla on
• Tulla töihin työkuntoisena
• Tehdä työnsä turvallisuusohjeita noudattaen
• Toimia työyhteisössään rakentavasti ja asiallisestimuita kohtaan
• Noudattaa sovittuja, päihteitä koskevia sääntöjä
• Hakea apua päihdeongelmiinsa
• Ilmoittaa työyhteisössään havaitsemistaanpäihdehaitoista sovitulle taholle.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
www.ttl.fi/alkoholijatyo
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi/ 12.12.2011
Lisätietoja:
• Leena Hirvonen, projektipäällikkö, 030 474 2667, 040 5414819,
• Marketta Kivistö, tutkija, 030 474 2397• Anne Kujasalo, asiantuntija, 030 474 2763, 043 824 1146• Katrimaija Luurila, koulutuskoordinaattori, 030 474 2642• Johanna Ruusuvuori, vanhempi tutkija, YTT, 043 824 3764• Sähköpostit: [email protected]
• Työterveyslaitos, Työkyvyn ja terveyden edistäminen,IN-osaamiskeskus, Topeliuksenkatu 41 aA, 00250 Helsinki