resurssitietovarantojen kartoitus · ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien...

1

Resurssitietovarantojen kartoitus

Lauri PenttinenKeski-Suomen Energiatoimisto / Benet

[email protected]

www.kesto.fi

mailto:[email protected]

http://www.kesto.fi/energianeuvonta

mailto:[email protected]

http://www.kesto.fi/energianeuvonta

Työn tavoitteet

• Toteutetaan energia- ja materiaalitiedon lähteiden, saatavuuden ja hyödyntämiskohteiden kartoitus metatiedon tasolla Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän alueella.

• Tunnistetaan mahdollisuuksia energia- ja materiaalitietojen keräämiseksi ja niiden hyödyntämisessä alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä.

2

Työn sisältö

Kartoitus sisältää seuraavat metatiedon aihealueet (alueellista resurssitietoa sisältävät tietovarannot): •Energiatieto, sisältäen primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen eri sektoreittain (yhdyskunnat, teollisuus, maatalous)•Materiaalivirrat, sisältäen yhdyskuntajätteet, sekä maatalouden ja teollisuuden jätteet ja sivutuotteet;

laaditaan tiedonkeruun prosessin havainnollistava esimerkki materiaalitasetiedon kartoituksesta jonkun tietyn sektorin osalta •Liikennetiedot (joukkoliikenne, julkinen autoilu ja yksityisautoilu eriteltyinä): liikennemäärät ja polttoaineet

•Rajaus: jotta tieto palvelee alueellista resurssiviisautta, on sen oltava vähintään maakunnallista, mielellään kunta/yrityskohtaista

3

Mitkä sektorit merkittävimpiä?

Suomen kasvihuonekaasupäästöt hyvä indikaattori: suora yhteys uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön

4

Työn kysymyksiä

• Kuinka hyvin eri tietovarannot ovat tällä hetkellä käytettävissä?

• Kuinka eri tietovarantoja voidaan hyödyntää?• Kuinka tietovarantojen avoimuutta ja tietojen saatavuutta

tulisi kehittää jotta tarvittavat energia- ja materiaalitiedot olisivat mahdollisimman helposti ja jatkuvasti saatavissa jatkojalostusta varten?

• Missä kohtaa tiedon hankintaa ja järjestelmien rajapintoja voitaisiin automatisoida?

5

Tietovarantojen hyödyntämismahdollisuudet

1. Tuottaa eri tason päättäjille (poliitikot, virkamiehet), yrityksille ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien käytöstä (sekä kehitystrendeistä ja indikaattoreista) - mm. poliittisen päätöksenteon ja toiminnan yleisen suuntaamisen tueksi

2. Tuottaa yrityksille (tai muille mahdollisille toimijoille) yritys- ja toimipaikkakohtaista tietoa ns. operatiiviseen toimintaan (missä hyödynnetään mitäkin virtoja, missä hyödynnettävissä olevia jätteitä ja sivutuotteita)

3. Tuottaa tietoa yllämainituille tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista (käyttö, kehitystrendit ja indikaattorit jatkossa)

4. Energiatiedon tuottaminen yksittäiselle toimijalle hänen omasta kulutuksestaan/tuotannostaan, käyttäytymisen muutoksen aikaansaamiseksi ja päätöksenteon tueksi (esim. energiansäästöinvestoinnit)

6

Energiatiedon varannot

• Primäärienergialähteiden tieto = alueelle ostetut polttoaineet ja sähkö – jalostamaton luonnon energia polttoaineena (puu, öljy, turve, kivihiili)– ulkopuolella tuotettu sähkö voidaan käsitellä joko sellaisenaan tai

jaettuna tuotantomuotojen käyttämiin primäärienergian lähteisiin

• Tieto loppukäytöstä = kuinka paljon eri sektorit käyttävät energianlähteitä– jalostettua energiaa, eli sähköä ja lämpöä– jalostamattomia polttoaineita, öljytuotteet teollisuuteen

lämmitykseen ja liikenteeseen

• Kaikki tilastoidut ja viranomaisten keräämät tiedot ovat tyypillisesti vuositason tietoja (seuranta ja tilastointi tapahtuu vuositasolla)

• Tietojen yksiköt ovat tyypillisesti energiaa (esim. TJ tai GWh) tai energiaksi käännettäviä polttoainemääriä (tonni, kiinto-m3)

• Paikoin esteenä otospohjaisuus ja tietosuoja

7

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: älykäs energianmittaus

• Etäluettavat sähkömittarit oltava verkkoyhtiöiden toimesta asennettuina 2013 loppuun mennessä 80 % asiakkaista ja sähkön tuntikulutustiedot tarjottava asiakkaille

• Käytännössä www-palvelun kautta kerran vuorokaudessa päivittyvä tuntitieto

• Usein yhdistettynä muuta tietoa, kuten hinnat, ulkolämpötilat, vertailut omaan aikaisempaan tai toisten vastaavien käyttäjien kulutukseen

• Lisäksi mahdollisuus kytkeä mittariin reaaliaikaista kulutus tietoa antava laite tai sovellus

• Kaukolämmössä laajalti käytössä etämittaus ja jotkut yhtiöt raportoivat myös kuluttaja-asiakkailleen kuukausi- tai päivätason tietoa

• Myös veden etämittaus yleistymässä (alkaen suurimmista asiakkaista)

• Tietoja ei saa myydä tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman asiakkaan suostumusta

8

Lähde: Keski-Suomen Energiatoimisto SmartRegions –hanke, (www.smartregions.net) 9

http://www.smartregions.net/

http://www.smartregions.net/

Älykkään energianmittauksen kulutustieto, esimerkki Elenian

energiaraportointi

10

Tietovarantojen hyödyntäminen: Energiatieto

11

Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa tilattavissa maksullinen, sininen = yrityskohtainen tiedonhaku

Kuntaliiton tilasto, pienet lämpölaitokset

ET kaukolämpötilastot, energiayhtiöiden tieto

Täydentävät kyselyt laitoksille (alue- ja kaukolämpö, biokaasu)

VAHTI - suurimpien energialaitosten polttoaineet

ET sähköntuotantotilasto, maakunta ja kuntatieto

VAHTI – suurimpien laitosten energiantuotanto (ei saatavilla polttoainetietojen kanssa)

ET sähkönkulutustilastot, maakunta ja kuntatieto

Tilastokeskus rakennusten lämmitysmuodot, maakunta ja kuntatieto

Liikenteen biopolttoaineet, jakeluvelvoitteen kautta

Metla puun energiakäyttö tilasto, maakuntatieto

Ympäristöluvat ja ympäristövastuuraportit

Laitostason tietoMaakuntatason tieto

Suomen biokaasurekisteri,laitostiedot

VTT:n Lipasto, tieliikenteen energiankulutus

Öljytuotteiden myyntitilastot, kunta ja maakuntatieto

Kuntatason tieto

Esimerkki: Jyväskylän energiatase 2010

12

Vesivoima 18 GWh

Tuontisähkö 250 GWh

Öljy 1495 GWh

Teollisuus 590 GWh• Sähkö 65 % • Prosessilämpö 35 %

Rakennusten lämmitys 2690 GWh• Kaukolämpö 72 %• Puu 4 %• Öljy 10 %• Sähkö 14 %

Muu sähkönkulutus 1126 GWh

Tieliikenne 960 GWh• Bensiini 46 %• Diesel 54 %

Yhteensä 5360 GWh* Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Kivihiili 39 GWh

Muut 22 GWh

Puupolttoaineet 1052 GWh

Biokaasu 30 GWh

Turve 2460 GWh

Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: jätetilastot

• Tilastokeskuksen jätetilastot sisältävät eri yhdyskuntien, toimialojen ja teollisuuden (kaivostoiminta, teollisuus, energiahuolto) jätteet sekä jätteiden käsittelystä jätelajeittain• Jätteiden syntytiedot VAHTI-järjestelmästä (80 – 90 %),

täydennyksiä muista (mm. kaivosrekisteri)• Tilastot ovat julkisia valtakuntatasolla• Tilastokeskuksen näkökulmasta tarkempien alueellisten

tilastojen esteenä otospohjaisuus (tarkemmissa aluetiedoissa voi olla puutteita) ja tietosuoja (oltava väh. 3 toimijaa), sekä myös resurssipula

• Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tiedot ovat julkisia, ympäristökeskus ylläpitää ja ELY-keskukset toimittavat tiedot, toisaalta kunnan luvittamat pienimmät laitokset eivät välttämättä ole velvoitettuja raportoimaan

13

Tietovarannot ja tiedon tasot

14 vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt

Kysely ELY-keskukselta tai Syken VAHTI jätetilastoista

Maatalouden tilastot (Matilda), tila- ja tuotantotiedot

Teollisuuden jätteet ja

sivutuotteet


sivutuotteet

Yhdyskuntien jätteet


Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tiedot ympäristöhallinnon tilastoista

Yhdyskuntien jätevesilietteetYhdyskuntien jätevesilietteet


Täydentävät kyselyt kunnilta tai ELY-keskukselta

Täydentävät kyselyt jätevedenpuhdistamoille

Täydentävät jätekyselyt teollisuuslaitoksille (ei-tilastoidut)

Alueellinen jätesuunnitelma


Täydentävät kyselyt jätteenkäsittelypaikoille

Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus)


Maatalouden jätteet ja sivuvirrat


Laitostason tieto

Täydentävät kyselytmaatiloille

Maakuntatason tieto Kuntatason tieto

Täydentävät kyselyt kuntiin tms. toimijoille

Materiaalitiedon hyödyntäminen: jätteet

Keski-Suomessa

• Alue- ja kuntatason tieto indikaattorina jätteiden synnyn sekä hyötykäytön ja loppusijoituksen kehittymisestä

15

Esimerkki materiaalitiedon kartoituksesta: Keski-Suomen

biomassat

16 Lähde: BIOCLUS FP7-hanke (JAMK ja VTT)

Esimerkki resurssitiedon kartoituksesta: case

paperiteollisuus

17

Raaka-aineet

Jätteet ja sivutuotteetsekä niiden hyödyntäminen

Päästöt ilmaan

Päästöt veteen

Polttoaineet ja energia

Kysely jätteistä ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista

Tietojen arviointi raaka-ainemäärien ja prosessin tietojen perusteella

Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus ry)

Täydentävät kyselytteollisuuslaitoksille

Toimialatilastot(Metsäteollisuus ry)




Kysely polttoaineista ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista



Ympäristöluvat ja ymp. vastuuraportit

Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt

Tuotteet ja tuotantomäärät

Kysely ELY tai SYKEn VAHTI tilastot

Resurssitiedon tarkkuus: paikka ja aika

18

Yritys / laitosMaakunta Kunta

Aika

Tunti

Kuukausi

Vuosi

Paikka

Tilastot, ymp-luvat ja raportit

Ympäristöhallinto (ELY, Syke)Tilastokeskus, Metla, toimialatilastot, öljytilastot

Toimijoiden sisäiset tiedot (yritykset, energiayhtiöt, kunnat, jätelaitokset)

Kuluttaja

Sisäinen prosessi- ja tuotantotieto (energiayhtiöt, teollisuus)

Etäluettavien mittareiden tieto

Etäluettavien mittareiden aggregoitu tieto

Toimijoiden sisäiset tiedot

(Tietoa olemassa vaihtelevasti)

(Vaatii asiakkaan suostumuksen)

vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = sisäinen tieto

Avointa paikkatietoa Suomessa

• Linkkejä eräisiin keskeisimpiin avoimiin paikkatietoaineistoihin ja rajapintapalveluihin www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/avoin-paikkatieto

19

http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/avoin-paikkatieto

http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/avoin-paikkatieto

Ympäristöhallinnon OIVA paikkatieto

• OIVA-järjestelmästä saatavilla avoimesti erilaista yh:n paikkatietomateriaalia: ympäristön tilan seurannasta ja aluetietoja

(Ei kuitenkaan tällä hetkellä juuri materiaali- tai energiatietoselvityksiä palvelevaa aineistoa)

20

Paikkatietoa energiasta ja materiaaleista

• Mikä relevantein tieto?• Mitkä ovat käyttötarkoitukset?

• Julkinen ja viranomaisseuranta kunta- tai maakuntatason tieto, suurimmat tuotanto- ja käyttöpaikat eriteltyinä

• Teolliset symbioosit yrityskohtainen tai aggregoitu tieto jätteistä ja sivutuotteista (”materiaalipankki”)

• Kuinka yksityiskohtaisiin tietoihin voidaan mennä (tietosuoja)

21

22

• Tiedon taso kunta/seutukuntataso ja siitä tarkempi (tontti- ja rakennustaso)

• Karttapohjainen käyttöliittymä• Biomassa, aurinko, maalämpö• Energiapotentiaali• Taloudellinen potentiaali• Biomassan hankinta-alueiden

määrittely, aurinkoenergian ja pientuulivoiman potentiaali, maalämmön mahdollisuudet

• Mahdollisia myös operatiivista toimintaa palvelevat toiminnot

• Missä metsänomistaja haluavat myydä energiapuuta?

• Bioenergian markkinapaikka – vrt. halkoliiteri.com

Paikkatietoa energiasta,uusiutuvat energiavarat

Espoon aurinkoenergiakartta

www.hri.fi/fi/data/espoon-aurinkoenergiakartta

23

http://www.hri.fi/fi/data/espoon-aurinkoenergiakartta

http://www.hri.fi/fi/data/espoon-aurinkoenergiakartta

Espoon geoenergiakartta

24

Paikkatietoa energiasta, mitä naapurilla kuluu?

• Etäluettavien (sähkö)mittareiden tieto käyttöön– Tieto energiayhtiöiden kautta

tai suoraan etämittarista • Yhteisöllisyys ja paikkatieto

yhdisteltynä – kilpailuhenki ja kateus käyttöön

• Kansalaisten ohella myös yritykset mukaan järjestelmään

• Ryhmitellään vertaisryhmiin käyttäjien antamien taustatietojen mukaan (rakennustyyppi, lämmitysmuoto, neliöt, asukkaat, valmistumisvuosi ja remontit)– Paljonko kuluu naapurilla (kWh

ja €)? – Jaetaan vinkkejä: mitä energia-

tehokkuustoimenpiteitä tehty?

25


26

Huonelämpötila 18-21°CIkkunat ja ulko-ovet tiivistetty Uusittu ilmanvaihtokoneIlmalämpöpumppuPolttopuuta vuodessa 2 pino-m3

15 €/päivä

13 €/päivä

9 €/päivä

Esimerkki, paikkatietoa materiaaleista

• Resurssipankki (esim. energiat ja materiaalit, muut resurssit?) palvelemaan eri toimijoita

• Yritykset: yhteistyökumppaneita energia- ja materiaalivirtoihin liittyen, teollisten symbioosien luominen– Missä jäte- ja sivuvirtoja? Missä

mahdollisesti näitä vastaavaa raaka-aineiden tarvetta?

– Benchmarkkaus ja keskinäinen oppiminen: mikä on toisten saman vertailuryhmän yritysten ”reusrssitehokkuus”? Kuinka toisessa yrityksessä on säästetty materiaaleja ja energiaa?

• Aluesuunnittelu & kaavoitus:– Kuinka kohtaavat materiaalivirrat vs.

liikenneväylät ja kierrätyskeskukset– Voidaanko kaavoittaa teollisia

symbiooseja tukien (mahdolliset materiaali- ja energiavirtojen tuottajat ja käyttäjät lähekkäin toisiaan)

27

Paikkatietoa materiaaleista, resurssitietopankki

28

output input

input

output

output

Paikkatietoa materiaaleista, benchmarking

(esim. MIPS, Material Input per Service unit)

29

A web-GIS tool for industrial symbiosis

• Luotiin tietokanta ja paikkatietokäyttöliittymä jonka avulla voidaan löytää tilanteita joissa yhden useamman yrityksen jäte- ja sivutuotevirrat (output flows) sopivat toisten yritysten raaka-aineiden tarpeeseen (input flows). Tulokset voidaan esittää taulukkona tai karttana

• Huomattiin myös että web-GIS työkalu soveltuu myös taloudellisen toiminnan sijaintia suhteessa eri alueisiin ja kuljetusverkkoihin.

(Massard&Erkman, 2009)30


31

(Massard&Erkman, 2009)

‘Habitat’ Suitability Index Mapping for Industrial Symbiosis

Planning • Olemassa olevat

teollisuusalueet ovat otollisimpia alueita teollisille symbiooseille

• Tiettyjen paikkatiedon muuttujien avulla voidaan tunnistaa teolliselle symbiooseille suosiollisia “elinympäristöjä”

(Jensen et al., 2010)

32

Top-down vs. bottom-up

Top-down - viranomaisten tietovarannot Bottom-up - yritysten ja muiden toimijoiden luovuttama resurssitieto omasta toiminnastaan kumpikin hyödynnettävä!

33

Yritykset raaka-aineet, sivutuotteet,

jätteet


jätteet

Kunnatsivutuotteet ja

jätteet,jätehuolto



ResurssitietopankkiResurssitietopankki

Yrityksetresurssitehokkuuden parantaminen ja uusi

liiketoiminta

Viranomaisetkaavoitus, aluesuunnittelu,

selvitykset, ennakointi

Kuinka eteenpäin?Tietoa yrityksiltä

• ”Work with the willing” - Innovatiiviset ratkaisut syntyvät yrityksissä

• Toimijoille täytyy luoda kannusteita sallia tietojensa julkisuus”mitä hyötyä meille on siitä että toiset pääsevät näkemään

yrityksemme jäte- ja sivuvirtoja?” Kilpailusta ja yrityssalaisuuksista kohti avoimeen tietoon

nojaavaa yhteistyötä ja verkostoitumista Esimerkiksi: julkaistaan avointa alue/kuntatason tietoa ja

annetaan toimipaikkakohtaista tietoa pyynnöstä ja ko. toimijan hyväksynnällä

34

Saataisiinko näin meilläkin yritykset mukaan?

35

Kuinka eteenpäin?Tietoa viranomaisilta

• Ympäristöhallinnolla, tilastoviranomaisilla ja muilla toimijoilla (esim. teollisuuden yhdistykset) jo paljon valmiita tiedonkeruuprosesseja ja tietovarantoja

Luotava viranomaistiedosta (riittävässä määrin) avointa tietoa jotta saadaan kerätty tieto ja prosessit täysimääräisesti käyttöön resurssitehokkuuden parantamiseksi

Ratkaistava esteitä: esim. tietosuoja ja avoimen tiedon integroivien järjestelmien luonti, eri osapuolten kustannukset

Määriteltävä millä tasolla ja tarkkuudella tietoa voisi jakaa avoimesti (ja automaattisesti), ilman tietosuojakysymystä?(eli taso jolla ei yksittäistä toimijaa voi identifioida, esim.

tarkasteltavalla alueella vähintään 3 toimijaa)36

1

Resurssitietovarantojen kartoitus

Lauri Penttinen

Keski-Suomen Energiatoimisto / Benet Oy

[email protected]

www.kesto.fi

Työn tavoitteet

• Toteutetaan energia- ja materiaalitiedon lähteiden, saatavuuden ja hyödyntämiskohteiden kartoitus metatiedon tasolla Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän alueella.

• Tunnistetaan mahdollisuuksia energia- ja materiaalitietojen keräämiseksi ja niiden hyödyntämisessä alueellisen resurssitehokkuuden edistämisessä.

2

Työn sisältö

Kartoitus sisältää seuraavat metatiedon aihealueet (alueellista resurssitietoa sisältävät tietovarannot): •Energiatieto, sisältäen primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen eri sektoreittain (yhdyskunnat, teollisuus, maatalous)•Materiaalivirrat, sisältäen yhdyskuntajätteet, sekä maatalouden ja teollisuuden jätteet ja sivutuotteet;

laaditaan tiedonkeruun prosessin havainnollistava esimerkki materiaalitasetiedon kartoituksesta jonkun tietyn sektorin osalta •Liikennetiedot (joukkoliikenne, julkinen autoilu ja yksityisautoilu eriteltyinä): liikennemäärät ja polttoaineet

•Rajaus: jotta tieto palvelee alueellista resurssiviisautta, on sen oltava vähintään maakunnallista, mielellään kunta/yrityskohtaista

3

Mitkä sektorit merkittävimpiä?

Suomen kasvihuonekaasupäästöt hyvä indikaattori: suora yhteys uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön

4

Työn kysymyksiä

• Kuinka hyvin eri tietovarannot ovat tällä hetkellä käytettävissä?

• Kuinka eri tietovarantoja voidaan hyödyntää?• Kuinka tietovarantojen avoimuutta ja tietojen saatavuutta

tulisi kehittää jotta tarvittavat energia- ja materiaalitiedot olisivat mahdollisimman helposti ja jatkuvasti saatavissa jatkojalostusta varten?

• Missä kohtaa tiedon hankintaa ja järjestelmien rajapintoja voitaisiin automatisoida?

5

Tietovarantojen hyödyntämismahdollisuudet

1. Tuottaa eri tason päättäjille (poliitikot, virkamiehet), yrityksille ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien käytöstä (sekä kehitystrendeistä ja indikaattoreista) - mm. poliittisen päätöksenteon ja toiminnan yleisen suuntaamisen tueksi

2. Tuottaa yrityksille (tai muille mahdollisille toimijoille) yritys- ja toimipaikkakohtaista tietoa ns. operatiiviseen toimintaan (missä hyödynnetään mitäkin virtoja, missä hyödynnettävissä olevia jätteitä ja sivutuotteita)

3. Tuottaa tietoa yllämainituille tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista (käyttö, kehitystrendit ja indikaattorit jatkossa)

4. Energiatiedon tuottaminen yksittäiselle toimijalle hänen omasta kulutuksestaan/tuotannostaan, käyttäytymisen muutoksen aikaansaamiseksi ja päätöksenteon tueksi (esim. energiansäästöinvestoinnit)

6

Energiatiedon varannot

• Primäärienergialähteiden tieto = alueelle ostetut polttoaineet ja sähkö – jalostamaton luonnon energia polttoaineena (puu, öljy, turve, kivihiili)– ulkopuolella tuotettu sähkö voidaan käsitellä joko sellaisenaan tai

jaettuna tuotantomuotojen käyttämiin primäärienergian lähteisiin

• Tieto loppukäytöstä = kuinka paljon eri sektorit käyttävät energianlähteitä– jalostettua energiaa, eli sähköä ja lämpöä– jalostamattomia polttoaineita, öljytuotteet teollisuuteen

lämmitykseen ja liikenteeseen

• Kaikki tilastoidut ja viranomaisten keräämät tiedot ovat tyypillisesti vuositason tietoja (seuranta ja tilastointi tapahtuu vuositasolla)

• Tietojen yksiköt ovat tyypillisesti energiaa (esim. TJ tai GWh) tai energiaksi käännettäviä polttoainemääriä (tonni, kiinto-m3)

• Paikoin esteenä otospohjaisuus ja tietosuoja

7

Energiatiedon varannot ja tiedon saatavuus: älykäs energianmittaus

• Etäluettavat sähkömittarit oltava verkkoyhtiöiden toimesta asennettuina 2013 loppuun mennessä 80 % asiakkaista ja sähkön tuntikulutustiedot tarjottava asiakkaille

• Käytännössä www-palvelun kautta kerran vuorokaudessa päivittyvä tuntitieto

• Usein yhdistettynä muuta tietoa, kuten hinnat, ulkolämpötilat, vertailut omaan aikaisempaan tai toisten vastaavien käyttäjien kulutukseen

• Lisäksi mahdollisuus kytkeä mittariin reaaliaikaista kulutus tietoa antava laite tai sovellus

• Kaukolämmössä laajalti käytössä etämittaus ja jotkut yhtiöt raportoivat myös kuluttaja-asiakkailleen kuukausi- tai päivätason tietoa

• Myös veden etämittaus yleistymässä (alkaen suurimmista asiakkaista)

• Tietoja ei saa myydä tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman asiakkaan suostumusta

8

Lähde: Keski-Suomen Energiatoimisto SmartRegions –hanke, (www.smartregions.net) 9

Älykkään energianmittauksen kulutustieto, esimerkki Elenian

energiaraportointi

10

Tietovarantojen hyödyntäminen: Energiatieto

11

Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa tilattavissa maksullinen, sininen = yrityskohtainen tiedonhaku

Kuntaliiton tilasto, pienet lämpölaitokset

ET kaukolämpötilastot, energiayhtiöiden tieto

Täydentävät kyselyt laitoksille (alue- ja kaukolämpö, biokaasu)

VAHTI - suurimpien energialaitosten polttoaineet

ET sähköntuotantotilasto, maakunta ja kuntatieto

VAHTI – suurimpien laitosten energiantuotanto (ei saatavilla polttoainetietojen kanssa)

ET sähkönkulutustilastot, maakunta ja kuntatieto

Tilastokeskus rakennusten lämmitysmuodot, maakunta ja kuntatieto

Liikenteen biopolttoaineet, jakeluvelvoitteen kautta

Metla puun energiakäyttö tilasto, maakuntatieto


Laitostason tietoMaakuntatason tieto

Suomen biokaasurekisteri,laitostiedot

VTT:n Lipasto, tieliikenteen energiankulutus

Öljytuotteiden myyntitilastot, kunta ja maakuntatieto

Kuntatason tieto

11

Esimerkki: Jyväskylän energiatase 2010

12

Vesivoima 18 GWh

Tuontisähkö 250 GWh

Öljy 1495 GWh

Teollisuus 590 GWh• Sähkö 65 % • Prosessilämpö 35 %

Rakennusten lämmitys 2690 GWh• Kaukolämpö 72 %• Puu 4 %• Öljy 10 %• Sähkö 14 %

Muu sähkönkulutus 1126 GWh

Tieliikenne 960 GWh• Bensiini 46 %• Diesel 54 %

Yhteensä 5360 GWh* Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Kivihiili 39 GWh

Muut 22 GWh

Puupolttoaineet 1052 GWh

Biokaasu 30 GWh

Turve 2460 GWh

Materiaalitiedon varannot ja tiedon saatavuus: jätetilastot

• Tilastokeskuksen jätetilastot sisältävät eri yhdyskuntien, toimialojen ja teollisuuden (kaivostoiminta, teollisuus, energiahuolto) jätteet sekä jätteiden käsittelystä jätelajeittain• Jätteiden syntytiedot VAHTI-järjestelmästä (80 – 90 %),

täydennyksiä muista (mm. kaivosrekisteri)• Tilastot ovat julkisia valtakuntatasolla• Tilastokeskuksen näkökulmasta tarkempien alueellisten

tilastojen esteenä otospohjaisuus (tarkemmissa aluetiedoissa voi olla puutteita) ja tietosuoja (oltava väh. 3 toimijaa), sekä myös resurssipula

• Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tiedot ovat julkisia, ympäristökeskus ylläpitää ja ELY-keskukset toimittavat tiedot, toisaalta kunnan luvittamat pienimmät laitokset eivät välttämättä ole velvoitettuja raportoimaan

13

Tietovarannot ja tiedon tasot

14 vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt


Maatalouden tilastot (Matilda), tila- ja tuotantotiedot


sivutuotteet


sivutuotteet



Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen tiedot ympäristöhallinnon tilastoista

Yhdyskuntien jätevesilietteetYhdyskuntien jätevesilietteet


Täydentävät kyselyt kunnilta tai ELY-keskukselta

Täydentävät kyselyt jätevedenpuhdistamoille

Täydentävät jätekyselyt teollisuuslaitoksille (ei-tilastoidut)



Täydentävät kyselyt jätteenkäsittelypaikoille

Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus)




Laitostason tieto

Täydentävät kyselytmaatiloille

Maakuntatason tieto Kuntatason tieto

Täydentävät kyselyt kuntiin tms. toimijoille

Materiaalitiedon hyödyntäminen: jätteet

Keski-Suomessa

• Alue- ja kuntatason tieto indikaattorina jätteiden synnyn sekä hyötykäytön ja loppusijoituksen kehittymisestä

15

Esimerkki materiaalitiedon kartoituksesta: Keski-Suomen

biomassat

16 Lähde: BIOCLUS FP7-hanke (JAMK ja VTT)

Esimerkki resurssitiedon kartoituksesta: case

paperiteollisuus

17

Raaka-aineet

Jätteet ja sivutuotteetsekä niiden hyödyntäminen

Päästöt ilmaan

Päästöt veteen

Polttoaineet ja energia

Kysely jätteistä ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista

Tietojen arviointi raaka-ainemäärien ja prosessin tietojen perusteella

Toimialatilastot(esim. Metla ja Metsäteollisuus ry)


Toimialatilastot(Metsäteollisuus ry)




Kysely polttoaineista ELY:lta tai SYKE:n VAHTI tilastoista



Ympäristöluvat ja ymp. vastuuraportit

Värien selitteet: vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = laitoskyselyt

Tuotteet ja tuotantomäärät

Kysely ELY tai SYKEn VAHTI tilastot

17

Resurssitiedon tarkkuus: paikka ja aika

18

Yritys / laitosMaakunta Kunta

Aika

Tunti

Kuukausi

Vuosi

Paikka

Tilastot, ymp-luvat ja raportit

Ympäristöhallinto (ELY, Syke)Tilastokeskus, Metla, toimialatilastot, öljytilastot

Toimijoiden sisäiset tiedot (yritykset, energiayhtiöt, kunnat, jätelaitokset)

Kuluttaja

Sisäinen prosessi- ja tuotantotieto (energiayhtiöt, teollisuus)

Etäluettavien mittareiden tieto

Etäluettavien mittareiden aggregoitu tieto

Toimijoiden sisäiset tiedot

(Tietoa olemassa vaihtelevasti)

(Vaatii asiakkaan suostumuksen)

vihreä = julkinen ja ilmainen, harmaa = kyselyt viranomaisilta (maksullinen), sininen = sisäinen tieto

Avointa paikkatietoa Suomessa

• Linkkejä eräisiin keskeisimpiin avoimiin paikkatietoaineistoihin ja rajapintapalveluihin www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/avoin-paikkatieto

19

Ympäristöhallinnon OIVA paikkatieto

• OIVA-järjestelmästä saatavilla avoimesti erilaista yh:n paikkatietomateriaalia: ympäristön tilan seurannasta ja aluetietoja

(Ei kuitenkaan tällä hetkellä juuri materiaali- tai energiatietoselvityksiä palvelevaa aineistoa)

20

Paikkatietoa energiasta ja materiaaleista

• Mikä relevantein tieto?• Mitkä ovat käyttötarkoitukset?

• Julkinen ja viranomaisseuranta kunta- tai maakuntatason tieto, suurimmat tuotanto- ja käyttöpaikat eriteltyinä

• Teolliset symbioosit yrityskohtainen tai aggregoitu tieto jätteistä ja sivutuotteista (”materiaalipankki”)

• Kuinka yksityiskohtaisiin tietoihin voidaan mennä (tietosuoja)

21

22

• Tiedon taso kunta/seutukuntataso ja siitä tarkempi (tontti- ja rakennustaso)

• Karttapohjainen käyttöliittymä• Biomassa, aurinko, maalämpö• Energiapotentiaali• Taloudellinen potentiaali• Biomassan hankinta-alueiden

määrittely, aurinkoenergian ja pientuulivoiman potentiaali, maalämmön mahdollisuudet

• Mahdollisia myös operatiivista toimintaa palvelevat toiminnot

• Missä metsänomistaja haluavat myydä energiapuuta?

• Bioenergian markkinapaikka – vrt. halkoliiteri.com

Paikkatietoa energiasta,uusiutuvat energiavarat

Espoon aurinkoenergiakartta

www.hri.fi/fi/data/espoon-aurinkoenergiakartta

23

23

Espoon geoenergiakartta

24


• Etäluettavien (sähkö)mittareiden tieto käyttöön– Tieto energiayhtiöiden kautta

tai suoraan etämittarista • Yhteisöllisyys ja paikkatieto

yhdisteltynä – kilpailuhenki ja kateus käyttöön

• Kansalaisten ohella myös yritykset mukaan järjestelmään

• Ryhmitellään vertaisryhmiin käyttäjien antamien taustatietojen mukaan (rakennustyyppi, lämmitysmuoto, neliöt, asukkaat, valmistumisvuosi ja remontit)– Paljonko kuluu naapurilla (kWh

ja €)? – Jaetaan vinkkejä: mitä energia-

tehokkuustoimenpiteitä tehty?

25


26

Huonelämpötila 18-21°CIkkunat ja ulko-ovet tiivistetty Uusittu ilmanvaihtokoneIlmalämpöpumppuPolttopuuta vuodessa 2 pino-m3

15 €/päivä

13 €/päivä

9 €/päivä

Esimerkki, paikkatietoa materiaaleista

• Resurssipankki (esim. energiat ja materiaalit, muut resurssit?) palvelemaan eri toimijoita

• Yritykset: yhteistyökumppaneita energia- ja materiaalivirtoihin liittyen, teollisten symbioosien luominen– Missä jäte- ja sivuvirtoja? Missä

mahdollisesti näitä vastaavaa raaka-aineiden tarvetta?

– Benchmarkkaus ja keskinäinen oppiminen: mikä on toisten saman vertailuryhmän yritysten ”reusrssitehokkuus”? Kuinka toisessa yrityksessä on säästetty materiaaleja ja energiaa?

• Aluesuunnittelu & kaavoitus:– Kuinka kohtaavat materiaalivirrat vs.

liikenneväylät ja kierrätyskeskukset– Voidaanko kaavoittaa teollisia

symbiooseja tukien (mahdolliset materiaali- ja energiavirtojen tuottajat ja käyttäjät lähekkäin toisiaan)

27

Paikkatietoa materiaaleista, resurssitietopankki

28

output input

input

output

output

Paikkatietoa materiaaleista, benchmarking

(esim. MIPS, Material Input per Service unit)

29


• Luotiin tietokanta ja paikkatietokäyttöliittymä jonka avulla voidaan löytää tilanteita joissa yhden useamman yrityksen jäte- ja sivutuotevirrat (output flows) sopivat toisten yritysten raaka-aineiden tarpeeseen (input flows). Tulokset voidaan esittää taulukkona tai karttana

• Huomattiin myös että web-GIS työkalu soveltuu myös taloudellisen toiminnan sijaintia suhteessa eri alueisiin ja kuljetusverkkoihin.

(Massard&Erkman, 2009)30


31

(Massard&Erkman, 2009)

‘Habitat’ Suitability Index Mapping for Industrial Symbiosis

Planning • Olemassa olevat

teollisuusalueet ovat otollisimpia alueita teollisille symbiooseille

• Tiettyjen paikkatiedon muuttujien avulla voidaan tunnistaa teolliselle symbiooseille suosiollisia “elinympäristöjä”

(Jensen et al., 2010)

32

Top-down vs. bottom-up

Top-down - viranomaisten tietovarannot Bottom-up - yritysten ja muiden toimijoiden luovuttama resurssitieto omasta toiminnastaan kumpikin hyödynnettävä!

33


jätteet


jätteet





ResurssitietopankkiResurssitietopankki

Yrityksetresurssitehokkuuden parantaminen ja uusi

liiketoiminta

Viranomaisetkaavoitus, aluesuunnittelu,

selvitykset, ennakointi

Kuinka eteenpäin?Tietoa yrityksiltä

• ”Work with the willing” - Innovatiiviset ratkaisut syntyvät yrityksissä

• Toimijoille täytyy luoda kannusteita sallia tietojensa julkisuus”mitä hyötyä meille on siitä että toiset pääsevät näkemään

yrityksemme jäte- ja sivuvirtoja?” Kilpailusta ja yrityssalaisuuksista kohti avoimeen tietoon

nojaavaa yhteistyötä ja verkostoitumista Esimerkiksi: julkaistaan avointa alue/kuntatason tietoa ja

annetaan toimipaikkakohtaista tietoa pyynnöstä ja ko. toimijan hyväksynnällä

34

Saataisiinko näin meilläkin yritykset mukaan?

35

Kuinka eteenpäin?Tietoa viranomaisilta

• Ympäristöhallinnolla, tilastoviranomaisilla ja muilla toimijoilla (esim. teollisuuden yhdistykset) jo paljon valmiita tiedonkeruuprosesseja ja tietovarantoja

Luotava viranomaistiedosta (riittävässä määrin) avointa tietoa jotta saadaan kerätty tieto ja prosessit täysimääräisesti käyttöön resurssitehokkuuden parantamiseksi

Ratkaistava esteitä: esim. tietosuoja ja avoimen tiedon integroivien järjestelmien luonti, eri osapuolten kustannukset

Määriteltävä millä tasolla ja tarkkuudella tietoa voisi jakaa avoimesti (ja automaattisesti), ilman tietosuojakysymystä?

(eli taso jolla ei yksittäistä toimijaa voi identifioida, esim. tarkasteltavalla alueella vähintään 3 toimijaa)

36

resurssitietovarantojen kartoitus · ja kansalaisille tietoa alueen energian ja materiaalien...

Documents