kansalainen – pystyn itse. tilanne kansalaisille suunnatun sähköisen asioinnin kyselyn valossa

12.1.2016 1

Kansalainen – pystyn itse

Tilanne kansalaisille suunnatun sähköisen asioinnin kyselyn valossa

http://www.julkari.fi/handle/10024/125597

STePS tulosseminaari/ Kansalainen - pystyn itse / Hannele Hyppönen

http://www.julkari.fi/handle/10024/125597

SoTe-tieto hyötykäyttöön-strategian tavoitteet

1. Kansalainen asioi sähköisesti ja tuottaa tietoja omaan ja ammattilaisen käyttöön. – Kansalaisilla on asuinpaikasta riippumaton mahdollisuus asioida sähköisesti palvelun

antajien kanssa [sosiaalihuollon ja terveydenhuollon organisaatiokyselyt] – missä määrin kansalaiset asioivat sähköisesti eri alueilla?

– Kansalaisen itse tuottamaa ja ylläpitämää tietoa hyödynnetään hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa – missä määrin kansalaiset tuottavat tietoa hoidon suunnitteluun ja toteutukseen?

2. Luotettava hyvinvointitieto ja sen hyödyntämistä tukevat palvelut ovat saatavilla – missä määrin tunnetaan ja käytetään?

– Missä määrin Tiedot auttavat kansalaista elämänhallinnassa ja oman tai lähiomaisen hyvinvoinnin edistämisessä

– Missä määrin Sähköiset omahotopalvelut ja omien tietojen hallinta tukevat terveysongelmien ennaltaehkäisyä, palvelun tarpeen itsearviointia ja itsenäistä selviytymistä

3. Palveluiden laatu- ja saatavuustieto on valtakunnallisesti saatavilla – missä määrin tunnetaan ja käytetään?

– Tieto auttaa palveluntarjoajan valinnassa – Tieto vaihtoehdoista lisää valinnanvapautta

12.1.2016 STePS tulosseminaari/ Kansalainen - pystyn itse / Hannele Hyppönen 2

• Missä määrin kansalaiset käyttävät eri sote-asiointitoimintoja sähköisesti/ perinteisesti eri alueilla?

– Mitkä tekijät ovat yhteydessä sähköisen asioinnin käyttöön?

• Millaisia kokemuksia kansalaisilla on sähköisten toiminnallisuuksien käytöstä ja hyödyistä?

• Mitä esteitä ja tarpeita kansalaisilla on sähköisten sote-palveluiden kehittämiseksi?


Tutkimusongelmat:

Kuinka tulokset tuotettiin: Tutkimusryhmä

• Kyselylomake laadittiin THLn ja Kelan yhteistyönä

• TNS-Gallup OY esitestasi kyselyn, toteutti sen, sekä toimitti perusanalyysit

• Jatkoanalyysejä tehty THL:ssa


Kansalaiskyselyn aineisto ja menetelmät:

– Tasaväliotanta (N=15000) VRKn rekisteristä, 18-99-vuotiaat, suomea, ruotsia tai venäjää äidinkielenään puhuvat kotona asuvat.

– Paperilomake, johon mahdollisuus vastata myös sähköisesti.

– 2 karhukyselyä, lopullinen vastausmäärä 4403 (vastausaste 35%), josta internetissä 453, loput paperilla

– Aineisto painotettiin kielen, alueen, iän ja sukupuolen mukaan edustavaksi.

– Suorat jakaumat, ristiintaulukot, logistinen regressioanalyysi SPSS-ohjelmistolla


Kyselyn teemat • Taustamuuttujat

• Terveys, toimintakyky, elämäntavat

• Sote-palveluiden käyttö perinteisesti/ sähköisesti

• Sote-palveluiden käyttö toisen puolesta

• Tiettyjen verkkoportaalien käyttö

• Sote-palveluiden riittävyys

• E-palveluiden käytön kustannus ja aika

• E-palveluiden käytettävyys

• E-palveluiden tavoitteiden tärkeys

• E-palveluiden käytön esteet

• Sähköisten toiminnallisuuksien tarve

• Kiinnostus osallistua sähköisten palveluiden kehittämiseen


Vastaajat


%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

18-35 36-50 51-65 66-75 76+

%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

fyysinen psyykkinen ei en tiedä Eivastausta

Ikäjakauma Sairastavuus

Internet Sote-palveluiden käyttö

25% 19% 21% 11% 9%


1) Missä määrin kansalaiset asioivat sähköisesti eri alueilla?

2) Missä määrin luotettavaa hyvinvointitietoa ja sen hyödyntämistä tukevia palveluita käytetään sähköisesti?


92%

90%

88%

87%

83%

82%

79%

76%

73%

67%

62%

53%

42%

41%

40%

39%

17%

4%

2%

6%

7%

11%

6%

15%

21%

13%

28%

7%

39%

11%

53%

51%

44%

61%

%

4%

3%

2%

3%

9%

2%

1%

10%

1%

26%

4%

40%

3%

5%

12%

14%

% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Tehnyt hoitotahdon (omaa hoitoa ja hoivaa koskeva…

Etsinyt tietoa muiden antamasta palautteesta liittyen…

Hakenut sosiaalipalvelua tai toimeentulotukea

Saanut päätöksen sosiaalihuollon palvelusta tai…

Vastannut terveys ja/tai sosiaalihuollon asiakaspalaute tai…

Tehnyt riskitestejä liittyen sairauksiin ja terveydentilaan tai…

Saanut terveyden tai sosiaalihuollon palveluntuottajalta…

Toimittanut terveydenhuollon tai sosiaalihuollon…

Saanut tukea elintapojen muutoksessa parempaan (ravinto,…

Kysynyt neuvoa ja saanut terveydenhuollon tai…

Etsinyt tietoa tarjolla olevista terveyden tai sosiaalihuollon…

Tehnyt suostumuksen potilas tai asiakastietojen…

Etsinyt luotettavaa tietoa oman terveyden edistämiseksi,…

Uusinut reseptin

Vastaanottanut laboratoriotestien tulokset

Saanut reseptin ja seurannut omia reseptitietojanne (esim.…

Varannut ajan lääkärin, hoitajan, hammashuollon…

en ole

kyllä, käynti tai soitto

kyllä, tietokoneenvälityksellä

Sähköisesti

useimmin

käytetyt

Yleisimmin käytetyt

toiminnot


Eri portaalien käyttö sosiaali- ja terveysasioissa


• TH-palveluiden käyttö: palveluja paljon käyttävillä oli 10-kertainen

todennäköisyys käyttää sähköisiä asiointikanavia

• Koulutustaso: korkeammin koulutetut olivat 3 kertaa todennäköisemmin

sähköisten palveluiden käyttäjiä.

• Ikä: Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvilla (>76) oli 0,2-kertainen todennäköisyys

käyttää sähköisiä palveluita nuorimpaan ryhmään verrattuna.

• Palvelusektori: Työterveyshuollon asiakkailla oli 1,5 kertainen todennäköisyys

sähköisten palveluiden käyttöön.

• Alue: Etelä-Suomalaisilla, harvaan asutuilla alueilla oli 0,7 –kertainen

todennäköisyys sähköisten palveluiden käyttöön

Sähköistä asiointia ennustavat tekijät

2.1 Missä määrin tiedot auttavat kansalaista elämänhallinnassa ja oman hyvinvoinnin edistämisessä, tukevat terveysongelmien ennaltaehkäisyä, palvelun tarpeen itsearviointia ja itsenäistä selviytymistä?


TOTAL

Käyttäneet

sähköistä

yhteydenott

oa

Käyttäneet

muuta kuin

sähköistä

Ei

käyttäneet

N 4015 469 2983 563

useimmiten 76% 79% 77% 66%

satunnaisesti 18% 17% 17% 22%

harvoin 2% 2% 2% 2%

en kiinnitä huomiota ruokavalioni terveellisyyteen3% 2% 3% 4%

Ei vastausta 1% % % 5%

TOTAL 100% 100% 100% 100%

Syöttekö

mielestänne

terveellisesti: TOTAL

Käyttäneet

sähköistä

yhteydenott

oa

Käyttäneet

muuta kuin

sähköistä

Ei

käyttäneet

N 4015 469 2983 563

hyvä 40% 46% 38% 46%

melko hyvä 31% 32% 32% 27%

keskitasoinen 20% 15% 21% 17%

melko huono 7% 6% 8% 4%

huono 1% % 1% %

ei vastausta 1% % % 6%

TOTAL 100% 100% 100% 100%

Onko

terveydentilann

e mielestänne

nykyisin:

TOTAL Käyttäneet sähköistä yhteydenottoaKäyttäneet muuta kuin sähköistäEi käyttäneet

N 4015 469 2983 563

erittäin huono % 1% % %

huono 4% 4% 4% 3%

ei hyvä eikä huono 21% 14% 22% 22%

hyvä 56% 59% 57% 51%

erittäin hyvä 18% 21% 17% 18%

Ei vastausta 1% 1% 1% 5%

TOTAL 100% 100% 100% 100%

Millaiseksi

arvioitte

elämänlaatunne?

Koettu palveluiden riittävyys vs tunnukset sähköiseen asiointiin


Total ei kyllä

Sain riittävästi 82% 76% 82%

Ei saanut riittävästi 8% 10% 8%

Ei käyttänyt 10% 15% 10%

TOTAL N (100%) 4015 484 3415

Palvelujen riittävyys

Tunnukset

sähköiseen

asiointiin

• Sähköisen asioinnin ilmoitettiin säästäneen keskimäärin 1,37 fyysistä käyntiä vuodessa. Jos 12 % TK-asiakkaista säästäisi 1,37 käyntiä = lähes 700 000 säästynyttä yhteydenottoa/käyntiä vuodessa. Jos kaikki TK-asiakkaat säästäisivät 1,37 käyntiä => yli 5 miljoonaa säästynyttä käyntiä (=>osa sähköisiksi, joista kapasiteetin käyttöasteen kehitysmahdollisuus, osa pois jääviä – kansalainen hoitaa itse verkossa)

– Perusterveydenhuollossa vuonna 2013 lähes 4,1 miljoonaa asiakasta ja lähes 64 miljoonaa käyntiä, (kaikki palvelumuodot ja ammatit) (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/avohilmo). Terveyskeskuskäyntejä 23,6 miljoonaa, asukasta kohden 4,3 käyntiä/v.

• Yhden käynnin kustannusarvio kansalaisille matka- ja muine kuluineen oli keskimäärin 43€ (vaihteluväli 5 – 83€). Yksi käynti vie tulosten mukaan kansalaiselta keskimäärin 2,3 tuntia (vaihteluväli 1,5 – 6 tuntia). Kansalaisille 700 000 säästynyttä käyntiä merkitsisi keskimäärin lähes 30 miljoonan euron ja 1,6 miljoonan tunnin säästöä => kansantaloudellista merkitystä säästetyssä työajassa


Koetut hyödyt

http://www.thl.fi/avohilmo

2.2) Miten tiedot auttavat lähiomaisen hyvinvoinnin edistämisessä?


2%

2%

1%

1%

1%

1%

8%

1%

6%

% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Riskien, toimintakyvyn arviointi

Hakemuksen teko

Palautteen anto

Potilas-asiakastiedon hankinta

Testitulosten, sosiaalihuollon tietojen hankinta

Yhteydenotto hoitohenkilöstöön

Palveluiden etsintä

Reseptilääkkeiden hankinta

Ajanvaraus

No Yes, visit or call Yes, using computer No reply


Most important barriers (>30% of respondents agreed) Agree %

Personal contact cannot be replaced by e-services 63

Terms of use are too long and complicated 42

Electronic services are not accessible for disabled people 40

I cannot get thorough services without face-to-face contact 38

Koetut esteet

3) Palveluiden laatu- ja saatavuustietoa käytetään, ja se auttaa palveluntarjoajan valinnassa ja lisää valinnanvapautta


92%

90%

88%

87%

83%

82%

79%

76%

73%

67%

62%

53%

42%

41%

40%

39%

17%

4%

2%

6%

7%

11%

6%

15%

21%

13%

28%

7%

39%

11%

53%

51%

44%

61%

%

4%

3%

2%

3%

9%

2%

1%

10%

1%

26%

4%

40%

3%

5%

12%

14%

% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Tehnyt hoitotahdon (omaa hoitoa ja hoivaa koskeva…

Etsinyt tietoa muiden antamasta palautteesta liittyen…

Hakenut sosiaalipalvelua tai toimeentulotukea

Saanut päätöksen sosiaalihuollon palvelusta tai…

Vastannut terveys ja/tai sosiaalihuollon asiakaspalaute tai…

Tehnyt riskitestejä liittyen sairauksiin ja terveydentilaan tai…

Saanut terveyden tai sosiaalihuollon palveluntuottajalta…

Toimittanut terveydenhuollon tai sosiaalihuollon…

Saanut tukea elintapojen muutoksessa parempaan (ravinto,…

Kysynyt neuvoa ja saanut terveydenhuollon tai…

Etsinyt tietoa tarjolla olevista terveyden tai sosiaalihuollon…

Tehnyt suostumuksen potilas tai asiakastietojen…

Etsinyt luotettavaa tietoa oman terveyden edistämiseksi,…

Uusinut reseptin

Vastaanottanut laboratoriotestien tulokset

Saanut reseptin ja seurannut omia reseptitietojanne (esim.…

Varannut ajan lääkärin, hoitajan, hammashuollon…

en ole

kyllä, käynti tai soitto

kyllä, tietokoneenvälityksellä

Sähköisesti

useimmin


Tärkeimmiksi koetut sähköiset toiminnallisuudet Pitää

tärkeänä

(4+5)

Ei pidä

tärkeänä

1+2

Keskiarvo

Arvosanat

1-5

Ei

vastausta

Pääsy katsomaan laboratoriokok. tai kuvantamistutk. tuloksia ja niitä selittävää tietoa 70% -15% 3,92 4%

Pääsy katsomaan omia potilastietoja 67% -16% 3,86 5%

Pääsy katsomaan ja uusimaan omia reseptejä 67% -16% 3,82 4%

Tekstiviestimuistutus lähestyvästä vastaanottoajasta 66% -16% 3,81 4%

Sähköinen ajanvaraus terveydenhuoltoon 65% -17% 3,79 4%

Luotettava terveyttä, sairauksia ja hoitoa koskeva yleinen tieto ja hoitosuositukset 61% -18% 3,67 4%

Palveluhakemisto oikean hoitopaikan löytämiseksi 59% -19% 3,59 5%

Mahd. täyttää hakemuksia ja lomakkeita sekä laittaa asioita vireille Internetissä 57% -23% 3,55 5%

Omien tietojen käytön kieltäminen 52% -22% 3,53 5%

Pääsy välittämään itse talletettuja tietoja ja saamaan ohjeita lääkäriltä sähköisesti 52% -23% 3,45 5%

Hoitotahdon ilmaiseminen 52% -20% 3,52 5%

mahd. pitää yhteyttä sos.- ja terv.huollon ammattilaiseen tietoturv. yhteyden välityksellä 50% -24% 3,36 5%

henk.koht. terveyskansio hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tietojen tallentamiseen 50% -24% 3,36 5%

Mahdollisuus antaa sähköisesti palautetta palveluista 50% -23% 3,39 5%

Omien mittaustulosten seuranta (esim. verenpaine) 47% -26% 3,29 4%

Potilasvahinkojen ja haittatapahtumien raportointi 45% -24% 3,3 5%

Pääsy katsomaan omia sosiaalihuollon asiakastietoja 43% -34% 3,1 5%

Oman terveyden seuranta (esim. painonhallinta, ruoka- ja liikuntapäiväkirja) 38% -33% 3,02 4%

Sähköinen ajanvaraus sosiaalihuoltoon 37% -39% 2,89 5%

Asiakastyytyväisyys- ja vaikuttavuuslomakkeiden täyttäminen sähköisesti 35% -31% 3,02 5%

Riskitesti ja tiedot hoidontarpeen määrittelemiseksi ja omatoimiseksi hoitamiseksi 29% -36% 2,82 5%

Osallistuminen terveys-, hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen 27% -39% 2,75 5%

Sähköinen palveluseteli 23% -39% 2,66 6%

Muiden potilaiden tai asiakkaiden antama sähköinen palaute 20% -48% 2,49 5%

Pohdinta ja johtopäätökset

• e-asiointi vielä niukkaa, eniten Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Savossa. Vähentää fyys. käyntejä => e-palvelujen saatavuutta ja kytkentää hoitopolkuihin kehitettävä

• 1% kansalaisista toimittanut omia mittaustuloksia ammattilaisille sähköisesti. Kroonisesti sairaat käyttävät paljon palveluja, krooninen sairaus ja sähköisten palveluiden käyttö merkitsevästi yhteydessä => e-palvelun lisäarvon eri käyttäjäryhmille ohjattava kehitystä

• Eniten etsittiin tietoa terveydestä ja palveluista, käytettiin ajanvarausta => luotettava tieto terveydestä, sairauksista ja itsehoidosta ja palvelujen vertailuun helposti kaikkien saataville

• Palveluiden runsas käyttö, työterveyshuollon käyttö, korkea-asteen koulutus positiivisesti ja yli 75 vuoden ikä, asuminen Etelä-Suomessa ja harvaan asutulla alueella negatiivisesti yhteydessä e-asiointiin. => palvelut turvattava myös niille, jotka eivät pysty sähköisesti asioimaan

• Suurimmat esteet sähköiseen asiointiin; tarve henkilökohtaiseen kontaktiin, e-palveluiden vaikeat käyttöehdot ja esteellisyys => helppokäyttöisyyyttä ja esteettömyyttä kehitettävä

• Terveydentilan kokeminen hyväksi merkitsevästi yhteydessä e-palveluiden käyttöön (voi muuttua monimuuttuja-analyysissä). Elämänlaatuun ei yhteyttä => seurantaa tärkeä jatkaa ja kehittää, kun e-palveluiden käyttö kasvaa


Take home message

E-asioinnin käytöstä eri kroonikkoryhmille syntyvän lisäarvon ohjattava kehitystä

Luotettava tieto terveydestä, sairauksista ja itsehoidosta ja palvelujen vertailutieto helposti kaikkien saataville

Palvelut turvattava myös niille, jotka eivät pysty sähköisesti asioimaan

Helppokäyttöisyyyttä ja esteettömyyttä kehitettävä


Oikeita asioita ollaan jo kehittämässä, e-palveluiden saatavuutta ja etenkin kytkentää

hoitopolkuihin kehitettävä, asiakaslähtöisyys ja -tarpeet kehitystyön keskiöön!

Seurantaa tärkeä jatkaa ja kehittää, kun e-palveluiden käyttö kasvaa

Kiitos mielenkiinnosta !

Lisätietoja:

• [email protected]

• Hyppönen Hannele. Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi - Kroonisen sairauden omaavien kokemukset ja tarpeet. FinJeHeW, Vol 7, No 2-3 (2015), 88-103. http://ojs.tsv.fi/index.php/stty/article/view/50896

• Hyppönen Hannele, Hyry Jaakko, Valta Kati ja Ahlgren Seija. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Raportti 33/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helsinki http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-410-6


http://ojs.tsv.fi/index.php/stty/article/view/50896

http://ojs.tsv.fi/index.php/stty/article/view/50896

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-410-6










kansalainen – pystyn itse. tilanne kansalaisille suunnatun sähköisen asioinnin kyselyn valossa

Health & Medicine