ajankohtaiset narkolepsiatutkimukset suomessa...–tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä •...

Uneton SuomessaSote-kärkihanke

ESSOTE 13.9.2017

Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja

Unilääketieteen ja liikennelääketieteen erityispätevyys

Unilääketieteen erikoislääkäri NOSMAC, Somnologi-Sleep Expert (ESRS)

Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed,

Valimotie 21, 00380 Helsinki

Outline• Taustaa

– Terveen elämän elementit – preventio

– Uni-valverytmi – sirkadiaaniset rytmit

– Unen tarve

– Mihin unta tarvitaan ?

– Unihäiriöistä ja unilääkkeiden käytöstä

– Uni osana elämän peruskolmiossa

• Uneton Suomessa

– Anne Huutoniemi

Hyvän ja terveen elämän kolme tärkeääelementtiä. Toivottu suunta = myötäpäivään

Ravitsemus (ruoka ja juoma)- Nestetasapaino- Energian saanti- Liika energia lihavuus

Liikunta- Tuki- ja liikuntaelimistö- Verenkierto, energian kulutus

Uni (riittävä ja riittävän hyälaatuinen uni)- Aivojen toiminta (muisti, oppiminen, toimintakyky)- Energiatasapainon säätely, vastustuskyky- Homeostaasi, elämän ylläpito- Unihäiriöt elämän tasapaino häiriintyy

[email protected]

Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon

24 3 6 9 12 15 18 21 24 3 6 9 12

Kellonaika

Lämpötila

Kortisoli

Vireystaso

Somatotropiini

Melatoniini

Melatoniini ja sirkadisen rytmin säätely

Suprakiasmaattinen

tumake

Valo

Pimeys

+

-

Melatoniini

Käpyrauhanen

VuorokausirytminSäätely

Unen tehtävät• Synapsien muodostuminen – aivojen kehittyminen, myelinisaatio,

plastisiteetti

• (Aivohermo)solujen energiavarastojen täyttäminen

– Huoltoasemalla käynti - tankkaus

• Kuona-aineiden poistaminen aivoista

– Aivojen puhtaanapito – öljyn vaihto; viemärijärjestelmä

• Oppiminen ja muisti

– Pitkäaikaiseen muistiin tallentaminen• REM (R-uni; vilkeuni): implisiittinen muisti

• N3 - SWS: deklaratiivinen muisti, hippokampaalinen muisti

• Vastustuskyky – immunologinen säätely

• Ruokahalun säätely

• Mielialan säätely

Aivojen energian käyttö

• Aivojen paino < 5 % ruumiin painosta, mutta

aivot käyttävät > 20% kokonaisenergiasta.

• Glukoosi (verenkierto) veriaivokynnys

gliasoluissa glykolyysi laktaatti

neuroni

• Valveen aikainen aivojen käyttö on

edellytyksenä syvän unen aikaiselle energian

muodostumiselle aivoissa

[email protected]

Glucose and lactate as source of energy

Magistretti & Pellerini

Ravitsemuksen merkitys aivotoiminnan kannalta

• Aivotoimintoja huonontavat (lisäävät ärtymystä,

väsyttävät):

– Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (sokeri- ja insuliinipiikit)

• valkoinen vehnäleipä, leivonnaiset, sokeroidut virvoitusjuomat, olut

(tärkkelys), jauhoinen peruna (tärkkelys), (yli)kypsä pasta, raffinoidut

einestuotteet

• Aivotoimintoja parantavat:

– Hitaasti imeytyvät runsaskuituiset hiilihydraatit

sekä valkuaisaineet ja öljyt: ruis, kokojyvätuotteet,

pavut, linssit, vihannekset, hedelmät, kala, liha,

oliivi- ja rypsiöljy ym.

– Riittävä nesteytys (juomista > 1.5 – 2 l vrkssa)

Xie… Nedergaard, Science 2013

Musiek & Holzman. Science 2016

Kroonisen univajeen haittoja pitkäaikaisissakohorttitutkimuksissa

• Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt

– Tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä

• Keskivartalolihavuus

• Valtimoiden sisäseinämän tulehdusreaktiot

• Sytokiininien nousu

• Verenpaineen kohoaminen, verenpainetauti

• Onnettomuudet ja tapaturmat

• Muistisairaudet

• Aivokuoren oheneminen (Altena ym. Biol Psych 2009) ja beeta-amyloidin kertyminen aivoihin (Kang ym Science 2009)

• Toimintakyvyn heikentyminen

[email protected]

Unihäiriöt• Unettomuus (Unettomuuden Käypä hoito)

– Tilapäinen unettomuus osa tervettä elämää

• N 1/3 väestöstä

– Unettomuushäiriö (yleisin unihäiriö)

• Esiintyvyys n 10 %

– Muusta syystä johtuva unettomuus

• Unen aikaiset hengityshäiriöt (uniapnea)

• Unen aikaiset liikehäiriöt (RLS ym)

• Hypersomniat– Narkolepsia, muut sentraaliset hypersomniat

– Sekundaariset hypersomniat

• Parasomniat

• Muut unihäiriöt

Unettomuushäiriö F51.0

• Yleisin unihäiriö

• 1/3 aikuisista kärsii tilapäisestäunettomuudesta

• 7-12 % kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta

– Yli 1-3 kk

– Unettomuutta ainakin kolmena yönä viikossa

– Unettomuus ei johdu vain huonoistanukkumisolosuhteista

– Unettomuus ei ole ainoastaan jonkun muunsairauden oire, vaan kyseessä on sairaus

[email protected]

Sympatikotonia - dysautonomia

[email protected]

Beat to beat continuous

blood pressure based on

PTT – ECG &

plethysmography

[email protected]

Normaali yöllinen verenpaineen lasku unettomalla

[email protected]

Blood pressure Day/Night

Blood pressure

Diast

Pulse

MAP

Min. Aver. Max. SD > Lim it

56

49

75 95

110

76

110

247

85

4,3

48,5

3,5

27,1 %

75,2 %

7,1 %

Syst 110 132 169 8,6 41,9 %

PP 35 56 89 8,0 42,7 %

Diast

Pulse

MAP


67

49

87 95

116

78

105

247

85

2,7

46,6

2,4

95,6 %

77,2 %

26,3 %

Syst 117 131 161 6,1 95,9 %

PP 38 53 88 6,3 66,1 %

Total report Day report

Night reportDay/Night report

Syst

Diast

Pulse

MAP

PP

1,5 %

-4 %

-

0 %

8,6 %

Diast

Pulse

MAP


56

50

75 95

109

75

110

222

85

4,7

48,8

3,6

1,9 %

48 %

0 %

Syst 110 133 169 9,2 22,1 %

PP 35 58 89 8,1 34,1 %

Prone Supine Left Right UprightPosition

Systol. (mm Hg) - 129 132 133 -

Diastolic (mm Hg) - 77 80 77 -

MAP (mm Hg) - 94 97 95 -

Duration during sleep

Position

00:42:15 00:30:54

All Prone Supine Left Right Upright

- 05:43:30 - 04:30:21

Sleep Time Fraction (%) 100 - 78,7 12,3 9,0 -

Duration aw ake 00:37:30 00:00:03 00:10:05 00:01:25 00:17:45 00:08:12

Position Changes (Index) 7 (1,2)

Comments

3Haapanen Antero ID: 2010041, Recording date 16.9.2010

Uneton. Stressiä

Unettomuuden hoito

• KH 2008

• Unettomuuden käypä hoito 12/2015

– Päivitykset kesä 2017

Unettomuuden diagnostiikka• Anamneesi

– työ, perhe, mieliala, muut sairaudet ja lääkkeet, lapsuus ja nuoruus

– Yöunen laatu, yöllinen virtsaamistarve, hengityskatkot, RLS

– Väsyttääkö? / Nukuuko päiväunia ?/ pystyykö nukkumaan päiväunia ?

– NUKKUMISPÄIVÄKIRJA; KYSELYLOMAKKEET (Basic Nordic Sleep Questionnaire BNSQ; Käypä Hoito; ISI = Insomnia Severity Index)

• Status– Pituus, paino, vyötärön ympärys, leuanalustila, RR, pulssi

• Aktigrafia

• Yöpolygrafia– aiheellinen jos on syytä epäillä uniapneaa (ahtaat ylähengitystiet, pieni

leuanalustila, ylipaino, hengityskatkoja)

• Ongelmissa unipolygrafia (sisältäen EEG, infrapuna video jne)

[email protected]

Uni- ja psyykenlääkkeiden vaikutuksia uneenLääke N3-uni REM-uni N1- ja N2-uni

Trisykliset antidepressantit

Doksepiini 2.5-5 mg

Trimipramiini 6.25–37.5 mg

±

±

±

( )

±

±

±

±

Uudet antidepressantit

Tratsodoni 50-100 mg

Mirtatsapiini 3.75 – 7.5 mg

±

±

±

()

±

±

()

±

±

Bentsodiatsepiinit

Tsopikloni ± ()

Tsolpideemi

Ketiapiini, olantsapiini

(N.B. haitat)

±

Melatoniini, H1-antagonisti, agomelatiini

± ± ±

Fysiologisesti syvä N3-uni ja REM-uni ovat tärkeimpiä mm. oppimisen, muistin ja unen elvyttävän

vaikutuksen kannalta. Bentsodiatsepiinit huonontavat unta. Niiden subjektiivinen hyöty perustuu osittain

siihen, ettei uneton muista kaikkia yöllisiä heräämisiä unilääkettä käyttäessään.

Melatoniin eritys eri ikäisillä ihmisillä

0

20

40

60

80

100

120

140

0 v 5 v 10 v 15 v 20 v 25 v 30 v 35 v 40 v 45 v 50 v 55 v 60 v 65 v 70 v

Melatoniini pg/mL

Melatoniini pg/mL

Vastasyntynyttuottaa hyvin

Puberteetinalkaminen ajoittuu

Ikääntyneet ihmisettuottavat hyvin vähän

Melatoniinia erittyyeniten varhaislapsuudessa

•[email protected]

03Ilta Aamu2421

Melatoniini

illalla

Liikunta myöhään

Liikunta

Valo

Liikunta

Aikaistunut unijakso

Viivästynyt unijakso

Valo

Melatoniinin annos ja ajoitus• Oikeaan aikaan annosteltuna 1-2-3-(6) mg riittää

– 30 – 120 minuuttia ennen nukkumaanmenoa, mieluiten ennen DLMO-aikaa, eli ennen kello 22:30 illalla. Ei koskaan klo 23 jälkeen.

– Yleensä klo 18-20 välillä

• 1-5 t ennen DLMO-aikaa – Controlled release-valmiste (Circadin®; t1/2 n. 2 t)

noin 1-3 tuntia ennen nukkumaanmenoa, ei kuitenkaan kello 22:30 jälkeen.

• Tavallisen melatoniinin t1/2 = 45 minuuttia

[email protected]

DLMO (hämärävalon aikainen melatoniinin nousun alkamisaika) on noin 6 tuntia ennen yöunen keskikohtaa (MIDSLEEP)

Lääkkeetön hoito• Kognitiiviset unettomuuden hoitomenetelmät

– Motivoivan haastattelun menetelmät

• Turvallinen pelkojen käsittely

– Reaktio vanhaan kauheuteen

– Ero nykyiseen

• Gilbert 2009, Stokes 2009, Unettomuuden Käypä Hoito

• Jatkuvan, liiallisen sympatikotonian hoito

• Unettoman potilaan rinnalla kulkeminen

[email protected]

Willis-Ekbomin tauti = RLS = levottomien jalkojen oireyhtymä

– Pakonomainen raajojen liikuttamisen tunne

– Epämiellyttävät tuntemukset

– Oireet pahempia illalla ja yöllä

– Liikkuminen helpottaa oireita

• Hoito

– Rauta – jos S-ferritiini matala (< 50 ug/l)

– Dopamiiniagonistit

• Pramipeksoli 0.09-0.18-0.36 mg, rotigotiini

– Alfa2-deltaligandit (pregabaliini, gabapentiini)

– Opioidit

Levottomia jalkoja pahentavia lääkkeitä

• Antidepressantit

– Mirtatsapiini, mianseriini, SSRI

• Bupropioni ja reboksetiini eivät pahenna

• Neuroleptit (etenkin 1. ja 2. sukupolvi; 20-75%)

– Haloperidoli 75%

• Metoklopramidi

• Antihistamiinit

Yhteenveto 1/2• Unen ja vuorokausirytmin tärkeimmät tehtävät

– Aivojen energiavarastojen täyttyminen

– Kuona-aineiden poistaminen aivoista (glymfaattinen kierto)

– Aivojen plastisiteetti

• Muisti ja oppiminen

– Solujen metabolian säätelyn rytmittäminen

– Immunologinen säätely

• Krooninen huonounisuus depressio

• Pitkäaikainen unettomuus UNETTOMUUSHÄIRIÖ

Yhteenveto 2/2• Ahdistus – stressi sympatikotonia unettomuus

• Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeidenhaittavaikutukset on huomioitava etenkin pitkäaikaisessa käytössä

• Histamiini-1; unta parantava lääkitys

• Melatoniini– Oikea-aikainen ottaminen (7-11 tuntia ennen MIDSLEEP aikaa;

1-5 tuntia ennen DLMO-aikaa)

– Tavallinen ja pitkävaikutteinen

• Lääkkeetön hoito– Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät

KiitosHelsingin uniklinikka

Tutkimuskeskus Vitalmed

Valimotie 21, 00380 Helsinki

www.uniklinikka.fi

Puh 010 2311480

Anne Huutoniemi

Minna Kuurne-Koivisto

Anna-Mari Aronen

Gabriele Sved

http://www.uniklinikka.fi

REM- ja NREM-unen osuudet eri ikäisillä ihmisillä

0102030405060708090

Kaavion otsikko

REM-uni NREM-uni

Unettomuushäiriö

• Toiminnalliset kuvaukset (Nofzinger ym)

• Uneton

– Ei kykene deaktivoimaan aivojen vireyttäylläpitäviä keskuksia nukahtaakseen

– On päivällä väsynyt/ uupunut (aivojenhypometabolia; yöuni ei palauta)

– Ei kykene nukkumaan päiväunia vaikka kokeeitsensä väsyneeksi/ uupuneeksi

Krooninen väsymysoireyhtymä CFS

• Postiviraalinen väsymysoireyhtymä (G93.3)

– Krooninen väsymysoirehtymä, postiviraalinen

– ”Myalginen enkefalomyeliitti”

– Systeeminen rasitusintoleranssi (SEID; SRI)

[email protected]

IOM kriteerit 2015 / SEID /SRI

• Systemic Exertion Intolerance Disorder

• Diagnostiset kriteerit– 1. väsymys/ uupumus, joka aiheuttaa merkitsevän

haitan jokapäiväisessä selviytymisessä• Kesto > 6 kuukautta

– 2. rasitusintoleranssi JA

– 3. virkistämätön yöuni, JA

– Vähintään toinen seuraavista:• 1. kognitiiviset häiriöt

• 2. ortostaattinen intoleranssi / OHT, POTS

Kroonisen väsymyksen/ rasitusintoleranssin (CFS; SRI) hoito

• Syyn mukainen hoito

– Inflammatoorinen/ autoimmuuniperäinen ?

• ”Pacing”; asteittainen (varovainen) yleiskunnon kohentaminen

• Matala glykeeminen kuorma ja matala glykeeminen indeksi

• Probiootit, suolistobalteerit (suoliston mikrobiomi)

• Riittävä nesteytys ja suolan määrä– dU-Na (120-200 mml/ 24 t)

• Modafiniili, bupropioni, metyylifenidaatti

• Immunomodulatoorinen hoito

• Muotihoitoja• Happihoidot ym. Ei näyttöä

[email protected]

[email protected]

Uni, muisti ja oppiminen• Syvä uni (S3-4)

– Alkuyö; 22 - 02

– Deklaratiivinen muisti = uusien asioiden oppiminen

– Hippocampus

• REM-uni

– Aamuyöllä

– Implisiittinen, proseduraalinen muisti = taitojen kehittyminen

• Jan Born, Lübeckin yliopisto

• Walkers, Stickgold, Harvardin yliopisto

• Crick; nokkasiili

Unentarve(tuntia)

Ikä 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

0-3kk

4-11kk

1-2vuotta

3-5vuotta

6-13vuotta

14-17vuotta

18-25vuotta

26-64vuotta

≥65vuotta

Magistretti and Pellerini: “Astrocyte-Neuron-Lactate-Shuttle”

Unettomuuteen liittyviä tekijöitä

• Altistavia tekijöitä– Elämäntavat, vuorotyö, sosiaalinen oppiminen

– Perimä, yksilölliset tekijät

– Fysiologiset tekijät

• Laukaisevia tekijöitä– Elämäntilanteen muutos

– Sairastuminen

• Ylläpitäviä tekijöitä– Asenteet, uskomukset, emootiot, pelot

– Toimintamallit, ylivireystila

Brazis et al. 2017

[email protected]

Uniapnean ennakkotodennäköisyys – eli milloin on aiheellistaepäillä uniapneaa (BOSAS®)

• Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista 1

• Todettu unenaikaisia hengityskatkoja: epävarma 1, 1-2 päivänä viikossa 2,lähes joka yö 3

• BMI > 28 1, BMI>35 2

• Vyötärön ympärys 100 – 110 cm 1, vy > 110 cm 2

• Ikä 40 - 49 v 1, ikä > 50 v 2

• 0-2 uniapnea on epätodennäköinen

• 3-5 uniapnea on mahdollinen; todennäköisyys 10-60 %

• ≥ 6 uniapnean todennäköisyys on yli 60 %

• 9-10 uniapnean todennäköisyys > 95%

• Lisäksi– Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi

– Päiväaikainen väsymys toimintahaitta suurempi parempi hoitokomplianssi

– Uniapneapotilas on yleensä väsynyt ja voi nukkua halutessaan päiväunia; uneton voi olla väsynyt, mutta ei yleensä pysty nukkumaan päiväuniakaan

Sieminski, Huhta, Partinen ym./ in preparation

Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä

• Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta eiraportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, eiverenpainetautia, leuanalustila normaali.

• Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys ?




• P < 5 %

• Ei mitään syytä tehdä yöpolygrafiaa vaan selvittää muita syitäunettomuuden taustalla– Työ perhe, unettomuden tyyppi ym. Ks UNETTOMUUDEN KÄYPÄ HOITO

[email protected]

Unen tehtävät

• Aivojen kehittyminen (lapsi)

• Synaptisen plastisiteetin mahdollistaminen

• Aivojen energiatuotanto ja kuona-aineiden poistuminen aivoista nukkuessa

– Päiväaikainen vireystaso

• Homeostaastin ylläpitäminen

– lämpötila, nälkä

• Immunologiset tehtävät

• Kognitio, tarkkaavuus, muisti


• Uneton 40 v mies, BMI 31, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskusmainittu hengityskatkoista, käy keskimäärin 2-3 kertaa yössä virtsalla, joskus korkeita verenpainearvoja, leuanalustila normaali.





• Pisteitä 3-4 todennäköisyys > 30-30%, mahd yli 50%

• Yöpolygrafialla saadaan lisätietoa

• AHI 5-15 elämäntapaohjeet ym

• AHI 15-30 CPAP-harkinta

• AHI ≥ 30 CPAP


• Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskusmainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti, pieni leuanalustila.





• Pisteitä 6-8 Uniapnean todennäköisyys > 80 %, mahdollisesti yli 95%

• SUORAAN HOIDOON ARVIOON kertoen em. Seikat

• Jos tehdään yöpolygrafia on se poikkeava > 80-90% todennäköisyydellä, mutta se ei tuo siisenää varinaisesti lisävahvistusta diagnostiselle varmuudelle

• Lähtä (baseline) AHI ym tietysti aina hyvä tietää

• RIIPPUEN OMAN ALUEEN HOITOKÄYTÄNNÖSTÄ tehdään sitten yöpolygrafia, unipolygrafia tai aloitetaan mahdollisesti suoraan itsesäätyvä CPAP

Tsai et al. 2003

Uniapnean ennakkotodennäköisyys – eli milloin on aiheellistaepäillä uniapneaa (BOSAS®)

• Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista 1

• Todettu unenaikaisia hengityskatkoja: epävarma 1, 1-2 päivänä viikossa 2,lähes joka yö 3

• BMI > 28 1, BMI>35 2

• Vyötärön ympärys 100 – 110 cm 1, vy > 110 cm 2

• Ikä 40 - 49 v 1, ikä > 50 v 2

• 0-2 uniapnea on epätodennäköinen

• 3-5 uniapnea on mahdollinen; todennäköisyys 10-60 %

• ≥ 6 uniapnean todennäköisyys on yli 60 %

• 9-10 uniapnean todennäköisyys > 95%

• Lisäksi– Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi




RBD

[email protected]

Yhtenä alttiutta lisäävänä tekijänä on hypermobiliteetti(Huom – kuitenkin ilmeisesti vain hyvin pienellä osalla)

Hypermobiliteetti; Ehlers-Danlos Syndrome

Bentsodiatsepiinien käyttö iäkkäillä lisää muistisairauksien riskiä

1. Shash D, Kurth T, Bertrand M, Dufouil C, Barberger-Gateau P, Berr C, et al. Benzodiazepine, psychotropic medication, and dementia: A population-based cohort study. Alzheimer's and Dementia. 2016;12(5):604-613.2. Takada M, Fujimoto M, Hosomi K. Association between benzodiazepine use and dementia: Data mining of different medical databases. Int J Med Sci. 2016;13(11):825-834.3. Islam MM, Iqbal U, Walther B, Atique S, Dubey NK, Nguyen PA, Poly TN, Masud JHB, Li YC, Shabbir SA. Benzodiazepine Use and Risk of Dementia in the Elderly Population: A Systematic Review and Meta-Analysis. Neuroepidemiology. 2017;47(3-4):181-191.

Yhteenveto unettomuuden hoidosta• Krooninen huonounisuus (unettomuus) depressio

• Ahdistus – stressi unettomuus

• Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeidenhaittavaikutukset etenkin pitkäaikaisessa käytössä

• Histamiini-1; unta parantava lääkitys

• Melatoniini– Lyhytvaikutteinen

– Pitkävaikutteinen

• Lääkkeetön hoito– Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät

Väsymyksen syyt• Unen puute, liian vähäinen tai huonolaatuinen yöuni =

EHDOTTOMASTI YLEISIN SYY

– Työperäinen, BURNOUT, vuorotyö, stressi, viivästynyt unijakso, neuropsykiatriset syyt (ADD/ADHD)

• Depressio

• Krooninen sairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta, tulehdussairaudet, pahanlaatuiset sairaudet

• Uniapnea

• Narkolepsia, Kleine-Levinin oireyhtymä

• Krooninen väsymysoireyhtymä (systeeminen rasitusintoleranssi – dysautonomia)

• Muut unihäiriöt, muut väsymyksen syyt

[email protected]

Väsymyksen lääkehoito

• Modafiniili (50) - 100 - 200 - 400 – (600) mg (Level A)

• Metyylifenidaatti 18 – 54 - 60 mg (Level B)

• Muita:

– Bupropioni 150 – 300 mg

– Reboksetiini, atomoksetiini ym.

– Dextroamfetamiini 5 - 10 - 60 mg (Level B) – psykoosiriski

• Lisdexamfetamiini

– Efedriini 50 - 150 mg (Level D); EI TULE KÄYTTÄÄ !

• - sydämen rytmihäiriöt

• - vakavat sydänoireet

– - voimakas riippuvuus

Uniapnean ennakkotodennäköisyys – eli milloin on aiheellistaepäillä uniapneaa

• Kuorsaa niin äänekkäästi, että se vaikeuttaa selvästi muiden nukkumista

• Joku on todennut unenaikaisia hengityskatkoja

• Ylipaino, liikalihavuus. BMI ⬈ P(OSAS) ⬈

• Vyötärön ympärys ⬈ P(OSAS) ⬈

• Ikä 40 - 49 v P(OSAS) ⬈; ikä > 50 v P(OSAS) ⬈⬈• Lisäksi

– Uniapnea on yleisempi miehillä kuin naisilla

– Pieni leuanalustila riski kasvaa merkitsevästi



– Uniapnea on yleinen verenpainetautia ja tyypin 2 diabetesta sairastavilla

– Uniapnea on yleisempi psykiatrisilla potilailla, kuin väestössä yleensä





• Pisteitä 6-8 Uniapnean todennäköisyys > 80 %, mahdollisesti yli 95%

• SUORAAN HOIDOON ARVIOON kertoen em. Seikat

• Jos tehdään yöpolygrafia on se poikkeava > 80-90% todennäköisyydellä, mutta se ei tuo siisenää varinaisesti lisävahvistusta diagnostiselle varmuudelle

• Lähtä (baseline) AHI ym tietysti aina hyvä tietää

• RIIPPUEN OMAN ALUEEN HOITOKÄYTÄNNÖSTÄ tehdään sitten yöpolygrafia, unipolygrafia tai aloitetaan mahdollisesti suoraan itsesäätyvä CPAP




• P < 5 %

• Ei mitään aihetta tehdä yöpolygrafiaa alkuvaiheessa, vaan selvittää muitasyitä unettomuuden taustalla, sillä unettomuuden syynä ei ole uniapneayli 95% todennäköisyydellä. P(OSAS -) = 1 - P(OSAS +)

– Työ perhe, unettomuden tyyppi ym. Ks UNETTOMUUDEN KÄYPÄ HOITO

Näyttöön pohjautuva tieto, diagnostiikka ja hoito

• Yleinen käytäntö ei tarkoita aina sitä, että niin olisi hyvä toimia.

• Esimerkkejä:

• Rutiininomainen yöpolygrafioiden (uniapnearekisteröintien) tekeminen

– Yli 81.4 – 86 %:lla yli 45 v miehistä AHI ≥ 5

– Ratkaisu: Unihäiriöiden seulonta ja etukäteistodennäköisyys; käypähoito

• Väsymyksen syiden selvittäminen

– Unen puute on yleisin päiväaikaisen väsymyksen syy

– Unihäiriöiden seulonta; laadukas diagnostiikka ja hoito

• Levottomat jalat (RLS) ja muut unihäiriöt

– Syiden selvittäminen, näyttöön perustuva hoito

• Unettomuuden hoito bentsodiatsepiineilla

– BZD etenkin iäkkäillä enemmän haittoja kuin hyötyjä

– Ratkaisu: Unettomuuden Käypä hoito; lääkkeettömät menetelmät

Aivoravitsemuksesta• Aivotoimintoja huonontavat

– Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit (tärkkelys; amylopektiini)

• valkoinen vehnäleipä, leivonnaiset, sokeroidut virvoitusjuomat, olut

(tärkkelys), jauhoinen peruna (tärkkelys), kypsä pasta, raffinoidut

einestuotteet

• Aivotoimintoja parantavat:

– Hitaasti imeytyvät hiilihydraatit

• pavut, herneet, linssit, vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat

– Valkuaisaineet

• kala, kananmunat, merenhedelmät, vaalea liha, tofu, siemenet, pähkinät,

quinoa ym.

– öljyt:, oliivi- ja rypsiöljy ym.

• HUOM ! Öljyt hidastavat hiilihydraattien imeytymistä

Aivojen hyvän toiminnan takaaminen ja hyvä uni 1/2

• Liikunta

• Harrastukset

• Riittävä uni – riittävän hyvälaatuinen uni

• Sopiva uni-valverytmi

• Syvää unta vähentävän lääkityksen välttäminen

• Rentoutuminen

• Huolihetki

• Muistilaput huomisen tapahtumista

Skogbyn uniklinikka, Rinnekoti

Aivojen hyvän toiminnan takaaminen ja hyvä uni 2/2

• Ravitsemus, ruokailuajat (illallinen klo 16-17 jälkeen)

– Vältetään nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja päivällä

– Syödään paljon hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja ja

kuituja ja hapatettuja ruokia

– Kasviöljyjä (oliivi, rypsi…)

• D-vitamiini, vitamiinit, hivenaineet,

Molkosan, probiootit, omega-3 ym

• Yhteinen illallinen/ yhteinen iltapala

sosiaaliset taidot

Effects of benzodiazepines and BZD-derivatives / highway driving test 10-11 h after bedtime administration

Psychopharmacology 2014

15 %

50 %

25 %

10 %Primary Insomnia

Psychiatric Disorders

Other Illnessess,

Medications, etc.

Other Sleep Disorders

20-46% of chronic insomnia

patients have Major Depression

Insomnia is very often co-morbid with

a psychiatric disorder

Ford & Kamerow, JAMA, 1989 Coleman et al. JAMA, 1982Buysse et al. Sleep, 1994 Roberts et al. Am J Psychiatry, 2000

1: Pittsburgh Sleep Quality Index

Sleep quality score1: 5 (good), > 5 (bad)

Days in Maintenancein patients with interpersonal therapy

Pro

port

ion r

em

ain

ing w

ell

1.0

100 200 300

0.8

0.6

0.4

0.2

Good quality of sleep

Bad quality of sleep

days

Residual sleep disturbances are associated with

increased relapse and recurrence

Reynolds et al. Am J Psychiatry 1997

Emotions and autonomic nervous system

Hypothesis: Inborn autonomic functioning is linked to mental

functions such as anxiety, and to susceptibility to functional disorders

“Autophilia”

Br Med J, Dec 2,1934

Autophilia

“Autopathia”- allergies, atopy,

exanthemas, asthma, chronic inflammations

Spasmophilia- spasms; abdominal pains, IBS, coronary spasms

“Neuropathia”- Neurological disorders, autonomic disturbances, migraine, chronic pain

“Psychopathia”- anxiety, ADD/ ADHD, psychiatric disorders, dissociative disorders

“Autophilic” = Pale, not necessary anemic, sensitive, reacting easily, flush easily, fainting e.g. when seeing blood, travel sickness, nose bleeding. Intense emotional reactions, lean schizoid type persons.- Catabolic rather than anabolic. - Overload of internal metabolism lowered

resistance to infections- “Mentally, autophils are emotional, sensitive,

excitable, and keenly interested.”

Genetics, Microbiome

Nutrition, infections, sleep, BBB, behavioral factors, stress, (conditioning)

“Normophilia ?” –non-autophilic

JHS/ E-D S




• Pisteitä 3-4 todennäköisyys > 30-30%, mahd yli 50%

• Yöpolygrafialla saadaan lisätietoa

• AHI 5-15 elämäntapaohjeet ym

• AHI 15-30 CPAP-harkinta

• AHI ≥ 30 CPAP

Hyvän ja terveen elämän kolme tärkeääelementtiä

Ravitsemus (ruoka ja juoma)- Nestetasapaino- Energian saanti- Liika energia lihavuus

Liikunta- Tuki- ja liikuntaelimistö- Verenkierto, energian kulutus- Puute sedentaarinen elämäntapa

Uni (riittävä ja riittävän hyälaatuinen uni)- Aivojen toiminta (muisti, oppiminen, toimintakyky)- Energiatasapainon säätely, vastustuskyky- Homeostaasi, elämän ylläpito- Unihäiriöt elämän tasapaino häiriintyy

ajankohtaiset narkolepsiatutkimukset suomessa...–tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä •...

Documents