aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus 1500–1600-luvulla · 2015. 1. 26. ·...
TRANSCRIPT
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus 1500–1600-luvulla
Viipuri – rajakaupungin kulttuurielämää 1500-luvulta
2000-luvullePetri Karonen
Jyväskylän yliopisto19.1.2015
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Jäsennys
n Johdanto n Keskeiset lähdeaineistot ja “yleinen” historiografian Yleiset toimintaedellytykset ja aineellinen kulttuuri
– “Mahdollisen rajat”– Väkiluku, verkostot ja aivotuonti– Talouselämä ja sen häiriötekijät– Poliittinen kulttuuri ja resurssien etsintä– Rakennettu ympäristö
n Henkinen kulttuuri– Aikakäsitys– Rikos ja ilmapiiri– Koulutus ja kirjallinen kulttuuri
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Johdanto
n Näkökulmatn Historiakulttuuri
– Tuurna, Arno, Esipuhe. Teoksessa Viipurin kirja (1958, 7 - 8): ”Viipurin psyyken” koostumuksen osatekijät:
• 1) etuvartioasema• 2) kauppakaupungin ”luonne”, mistä ”johtui viipurilainen
avaramielisyys ja suvaitsevaisuus suhteessa toinen toisiimme.”
• 3) ”Viipurin omalaatuinen kulttuuri”• 4) ”harras uskonnollinen mieli”• 5) linna
n Viipuri Ruotsin, Suomen ja Karjalan ”lukkona”n Viipuri Ruotsin valtakunnan itäisen osan ehdottomana
valtiaana
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Lähdeaineistoja aikakauden tutkimukseen
n Voudintilit n. 1540-1634n Läänintilit n. 1640 – 1710
– Pääkirja eri osineen, ml. sporadisesti kaupungin tilejä
n Tuomiokirjat 1622 – 1707n Lähdejulkaisuja ja bibliogafioita: Domkyrkan i Viborg
räkenskaper 1655 – 1704 (Osmo Durchman 1928), Johan Rosenhanes dagbok jne; GIR; PRFS; Ylioppilasmatrikkeli (www); Toini Melander 1951,
n Tutkijoiden yksityisarkistoja: Gabriel Lagus (MMA), Ragnar Rosén (KA), J. W. Ruuth (KA, HKA), Kaarle Soikkeli (MMA)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Yleinen historiallinen tietämys 1500- ja 1600-luvun Viipurista
n Lagus, Gabriel, Ur Wiborgs historia: minnesskrift. 1, 2: 1. Wiborg 1893, 1895. (Suom. Kuvauksia Wiipurin historiasta, Viipuri 1893, 1895)
n Ruuth, J. W., Viborgs stads historia 1 – 2. Wiborg 1906 (Suom. Viipurin kaupungin historia I - II. Viipuri 1908)
n Viipurin kirja. Muistojulkaisu. Toimittanut J. Kivi-Koskinen et. al. Pieksämäki 1958.
n Ruuth, J. W., Halila, Aimo, Viipurin kaupungin historia II. Vuodet 1617 - 1710. Lappeenranta 1974.
n Viipurin seitsemän vuosisataa. Kirjaveteraanit Oy: Raisio 1993. n Ikuinen Viipuri. Ajankuvia seitsemältä vuosisadalta. Kaukomieli
XV. Keuruu 1993.n Viipurin läänin historia III. Toimittaneet Yrjö Kaukiainen, Risto
Marjomaa ja Jouko Nurmiainen. Porvoo 2010.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Mahdollisen rajat (1)
n Kaupunkien vetovoima: ”pakko” ja huvituksetn Kaupungin privilegiot ja vapaudet
– Viipurin privilegiot yleensä vain turvakirjeitä, hyvin vähän mitään konkreettista
– Vähitellen kasvavia oikeuksia Ruotsin itäisissä osissa aina yhtäältä Hämettä ja toisaalta Käkisalmen lääniä myöten
n Privilegiot ”suojakilpenä”, houkuttelevaa ennen muuta kovina aikoina
n Kaupunki paikkana, jossa harjoittaa elinkeinoa ja rikastua
n Viipurin valtakunnallinen ja kansainvälinen asema– Rankijärjestys: 1647 (7.), 1664 (9.), 1710 (9.)– Suomenlahden pohjukka kilpailtua: vetävät tekijät?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Mahdollisen rajat (2)
n Kustaa Vaasan ja poikiensa suunnitelmat valvoa muun Euroopan ja Venäjän välistä kauppaa Itämerellä
n Viipurilla vuoden 1550 tienoilla tässä merkittävä rooli– Toisaalta Narva sekä Tallinna ja muut vanhat Hansakaupungit
vahvoja…
n Myöhemmin Täyssinän (1595) ja Stolbovan (1617) rauha paransivat merkittävästi Viipurin asemaa kansainvälisessä kaupassa ainakin periaatteessa
n Tapulioikeudet: 1614 ja 1617 purjehdussäännöt(Kaarlo Blomstedt 0000; Nils Ahnlund 1956; Sven Lundkvist 1960; Arthur Attman 1979; Kimmo Katajala 2010)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Väkiluku
n Väkilukuarviot vaihtelevatn Henkikirjat:
– v. 1636 1 641 verotettua/mainittua (väkiluku: n. 2 700 – 4 100)– v. 1640 2 126 (väkiluku n. 3 500 – 5 300)– v. 1663 1 629 (väkiluku n. 2 700 – 4 100).
n Sven Liljan otokset (perustuvat kotitalouksien ja henkikirjoitettujen määriin)
– 1610-luku: väkiluku 1448– 1650-luku: väkiluku 2971– 1690-luku: väkiluku 2585(J. W. Ruuth 1908; Karonen 1994; Sven Lilja 1996; Sven Lilja 2000).
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Verkostot ja aivotuonti
n Kauppiaiden vaimot!n Aivotuonti - Brain gain?
– Viipurissa 1500-luvulla esivaltavetoista, 1600-luvulla omaehtoista: Saksa, Hollanti, Ruotsi (vrt. Lars Niléhn, HT 1981; Robert Schweitzer 2013)
n 1500-luvulla viipurilaisilta puuttui aidosti osaamista, pääomaa – sekä varoja että luottamusta
– Tilanne muuttui vuosisadan mittaan, vrt. 1710 jälkeen
n Ulkomailta tulleiden sopeutuminen?– ”Kosmeettinen metelöinti” ulkomaalaisia vastaan– Käytännössä havaittu heillä olleen varsin väljä lieka (Åke
Sandström 1996)
n Sukulaisverkostot – jatkuva valitus sisäsiittoisuudesta ja laajoista lankoussuhteista (vrt. myöhemmin)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Viipurilaiset ja monikulttuurisuus
n Ruuth – Halila 1974, luku ”Viipurilaiset”, otsikoita: ”Saksalainen aines”, ”Ruotsalainen aines”, ”Muu
vierasperäinen aines”, ”Syntyperäiset viipurilaiset ja taistelu ulkomailla syntyneitä tulokkaita vastaan”, ”Eräitä kansallistuneita ulkomaisia mahtisukuja: Freset, Schmidtit ja Thesleffit”.
(Möller, Sylvi, Suomen tapulikaupunkien valtaporvaristo ja sen kaupankäyntimenetelmät 1600-luvun alkupuolella. HTutk XLII. Forssa 1954; Marika Tandefelt (Red.), Viborgs fyra språk under sju sekel. Schilds: Jyväskylä 2002; Pentti Paavolainen & Sanna Supponen (Toim.), Monikulttuurisuuden aika Viipurissa. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 17. Helsinki 2013 (http://vsks.onsight.fi/wp-content/uploads/2011/12/Toimite-17.pdf))
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Talouselämä - resurssit
n Kauppa ja käsityö, mutta myös maanviljelystän Maakauppa kielletty – merkitys?n Lisäksi oikeudet markkinoihin 1540-luvulta lähtien
lisääntyivätn Kaupungin vetovoiman lisäksi isossa roolissa kruunun
määräykset, joilla määritettiin, minne maalaiset ja ulkomaalaiset saivat tuotteineen mennä
n Kaupunki sai kruunulta 1500-luvulta lähtien ns. kaupunginmaita
– 1600-luvun puolimaissa tiloja noin 30, ei edistä urbanisoitumista
n Kaupunkilaisilla myös omia tiloja maaseudulla
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Talouselämä – suhteet talonpoikiin
n Majamieslaitosn Tervan Viipurilaiset kauppamiehiä; kovia sellaisian Kapitalismin kovat kasvot?n Ylellisyystuotteiden hankinta, pääoman
kumuloituminen(Luukko, Armas, Suomen todellinen tervanvienti ensimmäisen tervakomppanian aikana (1648 - 1658). Näkökulmia menneisyyteen. Porvoo 1967; Hallberg, Annagreta, Tjärexport och tjärhandelskompanier under stormaktstiden. Helsingfors 1959; Sven-Erik Åström, HTF 1977; Karonen 2004; Karonen 2013; Karonen 2014)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Sota-aikojen vaikutus
n Sodat ankaria paikkoja Viipurille, viipurilaisille ja kaupungin vaikutuspiirissä olijoille
n 25-vuotisen Venäjänsodan (1570 – 1595) aikana Savo ja Viipurin Karjala autioituivat 50 – 75 prosenttisesti, Käkisalmen lääni 75 – 100 prosenttisesti (Anssi Mäkinen 2002, 2010)
n Sotalaitos toi myös resursseja kaupunkilaisille – pikkuporvareille saattoi olla hyvinkin merkittäviä toimituksia ja työsuorituksia
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Poliittinen kulttuuri ja resurssien etsintä
n Rent seeking – kollektiivisena ja yksilöllisenä toimijuutena
n Kollektiiviset valitukset ja anomukset sekä niiden kautta hankitut lisäresurssit
– Naapurikaupunkien lakkautuspyynnöt– Yhteisvalitukset, esimerkiksi tervakomppania
n Yksilöllinen omien ja kaupungin etujen ajaminen– Esimerkiksi kuninkaallinen pormestari Per Fremling 1688:
nimitys ja asioiden hoito Tukholmassa: lähetettiin matka- ja päivärahaa
(Karonen 2004; Sylvi Möller, Historiallinen Arkisto 70. Forssa 1975)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Rakennettu ympäristö (1)
n Lagus ja Ruuth…n Meurman, O. I., Asemakaavan kehitys. Teoksessa Viipurin kirja. Muistojulkaisu.
Toimittanut J. Kivi-Koskinen et. al. Pieksämäki 1958.n Eimer, Gerhard, Die Stadtplanung im Schwedischen Ostseereich 1600 - 1715. Mit
beiträgen zur Geschichte der Idealstadt. Lund 1961.n Kostet, Juhani, Cartographia urbium Finnicarum. Suomen kaupunkien
kaupunkikartografia 1600 luvulla ja 1700 luvun alussa, Monumenta cartographica ‑ ‑septentrionalia 1. Pieksämäki 1995.
n Kirjakka, Marjut, The Orthogonal Finnish Town 1620 - 1860. Its Structure, Components and Dimensions. Espoo 1996.
n Ahlberg, Nils, Stadsgrundningar och planförändringar. Svensk stadsplanering 1521–1721. Acta Universitatis agriculturae Sueciae, 2005: 94. Uppsala 2005.
n Neuvonen, Petri, Viipuri. Rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. SKST 1156. Tieto. Hämeenlinna 2008.
n Hyvärinen, Jari, Viipuri - Hansan ja Ruotsin kauppakaupunki. Rakennushistoriaa kylästä linnoitukseksi: Viipurin kaupungin rakennushistoriaa 1100-luvun lopulta 1700-luvun alkuun, sähkökirja 2012.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Rakennettu ympäristö (2)
n Rajakaupunki pitkään: kaupunginmuuri rakennettu 1470-luvulla valmiiksi (esim. Nils Ahlberg 2005; Kimmo Katajala 2010)
n Harvinainen linnoitettu ja osin kivikaupunki– Kruunu antaa 1540-luvulta lähtien osan tulli- yms.
Verotuloistaan kaupungin kehittämiseen – tulokset?– Luostarien ”demobilisointi”: rakennusaineiksi ja
viljavarastoiksi…– Pyöreä torni
n Raatihuone pitkään poissa käytöstä: lopulta Suomen kaupunkien ainoa kaksikerroksinen kivirakennus
– Rakentaminen aloitettu 1640-luvulla, kunnossa aikaisintaan 1670-luvun lopulla
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Rakennettu ympäristö (3)
n Kaupunkilaisille jo 1500-luvulta etuja ja helpotuksia kivitalojen rakentamisesta - teho pitkään kyseenalainen
n Tulipalot…– Juhana III 1569: 10 + 2 vuoden verovapaus kivitalosta– Puutalojen hävittämisestä usein ”puhetta” (vähän tekoja)
n Regulariteetti 1630- ja 1640-luvulla: ankarasti revittiin vanhaa keskiaikaista asemakaavaa
– Kaupunkilaisille lisää helpotuksia tuolloin
n Viipurin vuoden 1649 ruutukaavasuunnitelma oli hyvin monimutkainen, vaikkakin käytännöllinen - samaa tasoa kuin Tukholman ja Riian (Nils Ahlberg 2005)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Aikakäsityksen muutos?
n Ajan kurinalaistuminen: osoitus sivilisoitumisesta ja kapitalismin kehityksestä?
n Suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisyyden vaatimusten kasvu (määräykset 1619, 1634)
n Tuntikello eli ajannäyttäjä (seijari)– Kirkon kellotapulissa ja toinen linnassa (1619 molemmat rikki)
n Turkulaiset tilasivat raatihuoneelleen 1642 uuden kellon viipurilaiselta kelloseppämestari Lorenz Meyeriltä
Ågren, Henrik, Tidigmodern tid. Den sociala tidens roll i fyra lokalsamhällen 1650 - 1730. Studia historica Upsaliensia 185. Stockholm 1998
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Rikosrakenne Viipurissa 1622-1660. N = 1598. Lähde: Viipurin raastuvan- ja kämnerinoikeuden
tuomiokirjat; Karonen, käsikirjoitus.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Viipurin raastuvan- ja kämnerinoikeuden käsittelemät asiat 1622-1660. N = 5933. Lähde: Viipurin tuomiokirjat; Karonen 1994, Karonen 1995.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Rauhallinen kaupunki, miellyttävä ilmapiiri?
n Kaupunki koko jakson poikkeuksellisen rauhallinen - vrt. käsitykset jatkuvasta kähinästä
n Monet ongelmat joko taloudellista laatua ja/tai sukulaisten keskinäisiä osin reippaitakin mittelöitä
n yksittäiset porvariston jäsenet kritisoivat voimakkaasti raadin jäsenten toimintaa:
– “---ähra I en rådzherre, Ja en hundesfått, du est --- et kottehår, eller en hundfitta, bättere än Jagh ähr” (raatimiehelle, 1635).
– “din hudsesfot, din bewenhyttare, din werewittunpoika” (toiselle raatimiehelle eri yhteydessä 1635)
n Henkisestä ”vireydestä” näyttönä paskillit (vrt.Turku)(Ruuth 1908; Aimo Halila 1944; Huldén, Lena, Tandefelt Marika 2002).
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Erkki Tanttu, Aimo Halilan teoksessa Me raatiherrat ja porvarit (1944)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Koulutus ja kirjallinen kulttuuri
n Viipurin hiippakunnan piispoista ja hiippakunnasta runsaasti tutkimusta olemassa
n Simo Heinisen tutkimukset (esim. 2007, 2012)n Hanho, J. T., Suomen oppikoululaitoksen historia. I. Ruotsin
vallan aika. Porvoo 1947.n Strömberg, John, Studenter, nationer och universitet.
Studenternas härkomst och levnadsbanor vid akademin i Åbo 1640–1808. Skrifter utgivna av svenska litteratursällskapet i Finland 601. Ekenäs 1996;
– vrt. Suolahti, Eino E., Opinkäynti ja sen aiheuttama säätykierto Suomen porvariston keskuudessa 1600-luvulla. Porvoo 1946.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Viipurilaiset ylioppilaat Turun Akatemiassa sekä Upsalan ja Tarton yliopistoissa 1640-1710. Lähde: Helsingin yliopiston
ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/
Ylioppilaan isän ammatti
Oma lopullinen asema Porvari
Kirkkoherra (vast.) Pappi Virkamies Sotilas Muu Yhteensä
Porvari 7 0 0 0 0 0 7
Kirkkoherra (vast.) 22 6 4 3 0 0 35
Pappi 8 2 2 2 0 0 14
Virkamies 19 2 1 11 0 0 33
Sotilas 1 1 1 5 1 0 9
Muu 0 0 0 1 0 0 1
Ei tietoa/kuoli nuorena 13 4 1 1 0 0 19
Yhteensä 70 15 9 23 1 0 118
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Viipurin koulut
n Lukio perustettu kaksiluokkaisena 1641 (oppilaita aluksi n. 50)
n Lisäksi lastenkoulu (triviaalikoulu) (alle 200 oppilasta)n Saksalainen koulu 1600-luvun lopulla, kaupungin
hoitoon 1690-luvulla - erityispiirre!– Keskittyi saksan kieleen, lasku- ja kirjoitustaidon
opettamiseen– Oppilaina myös tyttöjä (ainakin kaksi…)
n Koulutustaso?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
”Kirjallinen Viipuri”
n Useille pormestareille ja heidän sukulaisilleen omistettuja ruumissaarnoja, omistuksia sekä hää- ja promootiorunoja yms.
n Varsin tyypillistä, että nimenomaan kaukaa tulleet teettivät tai joista laadittiin sellaisia
– Ensimmäisiä painotuotteita olivat mm. kauppias Hans Schmidtin ja raatimiehen tytär Beata Ruuthin hääruno (ruotsiksi) sekä Hans Schmedemanin lesken ruumissaarna ja pormestari Henrik Mescheverin vaimon ruumissaarna (1657)
– Promootiorunoja jo vuodesta 1649 (porvarispoikien Tarton yliopistossa laatimia)
n Kirjapaino vuodesta 1688(Toini Melander 1951)