13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, HSLTulevaisuuden tutkimuksen seura9.4.2013

Liikenteen tulevaisuus Helsingin seudulla

Esityksen sisältö

1. Liikenteen tila ja kehitys Helsingin seudulla 2. Miksi ja miten liikennejärjestelmää suunnitellaan? 3. Liikennejärjestelmä muutoksessa

Helsingin seudunliikenne -kuntayhtymä (HSL)

•vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta (HLJ)

HLJ-suunnittelualue

• suunnittelee ja järjestää toimialueensa joukkoliikenteen ja edistää sen toimintaedellytyksiä

Liikenteen tila ja kehitys Helsingin seudulla

Pääkaupunkiseudulla käytetään paljon joukkoliikennettä.

Joukkoliikennematkojen määrä on kasvanut mutta osuus laskenut.

Työmatkat ovat vähentyneet ja muut matkat lisääntyneet.

Pääkaupunkiseudun asukkaat, matkat PKS sisällä

Eri kuntien työmatkaliikkumisessa on suuria eroja.

• Kehyskunnista käydään pääkaupunkiseudulla töissä henkilöautolla tai junalla.

• Radan varren kunnista kuljetaan paljon junalla töihin pääkaupunkiseudulle.

• Muissa kunnissa joukkoliikenteen käyttöaste on kokonaisuudessaan alhaisempi.

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on laajentunut.

Ruuhkat ovat lisääntyneet.

Matkanopeuksien muutos aamuruuhkassa vuodesta 2009 vuoteen 2011.

Miksi ja miten liikennejärjestelmää suunnitellaan?

Yhteistyössä on voimaa.• Liikennejärjestelmäsuunnitelma on seudullisen

liikennepolitiikan tahtotila.• Tavoitteena kehittää liikennejärjestelmää kunnan rajat

ylittävänä kokonaisuutena. Yksityiskohdat päätetään muissa suunnitelmissa ja toteutuksessa.

• Osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä

• Jatkuva prosessi: suunnitelma valmistellaan noin neljän vuoden välein.

• Uutena elementtinä HLJ 2015 -työssä on samanaikaisesti valmisteltava seudun yhteinen maankäytön suunnitelma.

Liikennejärjestelmän visioKorkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät Helsingin seudun kehitystä ja hyvinvointia.

HLJ 2011

Liikennejärjestelmän tavoitteet

HLJ 2011

Liikennejärjestelmän kehittäminenLiikennejärjestelmää kehitetään toteuttamalla monipuolisesti eri kehittämistasojen toimenpiteitä osapuolten yhteistyönä.

15HLJ 2011

Joukkoliikennehankkeilla ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä parannetaan saavutettavuutta

Vyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla:

Vyöhyke:

Saavutettavuus kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä vuoden 2008 liikennejärjestelmällä ja maankäytöllä

Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä

HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy

I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä

II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä

III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla

IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenne-yhteydellä

V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä

VI Pääosin autollaVII Autolla

Vyöhyke:

Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä HLJ 2020

I II III IVVVI VII


Vyöhyke:

Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä HLJ 2035

I II III IVVVI VII


HLJ 2015

HLJ‐kehittämis‐strategia

HLJ 2011+ jatkotyöt,MAL‐työ Ja muut lähtö‐kohdat

HLJ 2015 ‐luonnos

Helsingin seudun liikenne‐

järjestelmä‐suunnitelmaHLJ 2015

Osastrategioidentäsmentäminen

HLJ-strategia-selvitys

Alustavat maankäyttöarviot vaikuttamaan HLJ‐prosessiin

Helsingin seudun

maankäyttö‐suunnitelma

Tietopohjaja tuloksetHLJ‐luonnoksen valmisteluun

Aktiivinen yhteistyöja vuoropuhelu

Maankäyttö‐suunnitelma‐prosessi

HLJ 2015 ‐prosessi

Vaikutusten arviointi SOVA

Helsinginseudunvisio

MAL 2050‐strategiset linjaukset

MAL 2020toteutus‐ohjelma

Rajaton metropoli

KUUMA‐kehityskuva

Maankäytön rakennemalli

VäestöAsuminenElinkeinotPalvelutViher‐ ja

luontoalueet

MAL‐yhteistyöKestävät kulkumuodot

Liikkumisen ohjaus ja hallintaOperointi ja ylläpito

Tieliikenteen ratkaisut

Suunni‐telman luonnos

Lisätarkastelutja seudullinen

yhteen‐sovittaminen

MALPE-kehys

Toimen-piteet

Tulevaisuus-kuvat

Strategiat

MAL‐aiesopimus2016‐2019

Tutkimukset ja ennusteet luovat tietopohjaa.

• Liikennetutkimukset ja -ennustemallit ovat liikennejärjestelmäsuunnittelun tärkeitä työkaluja.

• Vuosina 2007–2008 Helsingin seudun työssäkäyntialueen 37 kunnassa tehtiin laaja liikennetutkimus (LITU 2008).

• Tietoja Helsingin seudun 14 kunnan henkilö- ja tavaraliikenteestä päivitetään vuosina 2012–2013.

• Tutkimuksista saadaan ajantasainen kuva ihmisten liikkumisesta ja tavaraliikenteestä.

• Tietojen perusteella päivitetään liikenne-ennustemalli, jonka avulla voidaan arvioida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia liikkumiseen Helsingin seudulla.

Nykytilatarkastelu kertoo liikennejärjestelmän tilasta.

• Nykytilatarkastelussa:• kuvataan ja analysoidaan toimintaympäristöä ja

liikennejärjestelmän tilaa, niiden vahvuuksia ja haasteita • kuvataan liikkumisen ja liikenteen kehitykseen vaikuttavia

yhteiskuntapoliittisia päätöksiä ja muita tekijöitä• kootaan tietoa seudun asukkaiden asenteista koskien

liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä (HLJ-barometri)

Nykytilatarkastelu on osa HLJ-seurantatyötä ja se valmistuu kesäkuussa 2013.

HLJ-barometrilla selvitetään asenteita.

• Kevään 2013 aikana toteutetaan seudun 14 kunnan asukkaille suunnattu kysely (HLJ-barometri)

• Tavoitteena on:• selvittää asukkaiden näkemyksiä liikennejärjestelmän

kehittämisen tavoitteista ja keinoista• kerätä tietoa mielipiteistä seudun erilaisilla alueilla• toimia liikennejärjestelmätason mielipidemittarina myös

jatkossa – toistettavissa esim. 4 vuoden välein.

Muiden pohjoismaiden kokemuksista otetaan oppia.• Liikennepoliittisten valintojen vaikutus suurilla

pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla (POLISE):• kartoitetaan Helsingin, Tukholman, Göteborgin, Oslon ja

Kööpenhaminan kaupunkiseutujen viime vuosikymmenten liikennepoliittisia linjauksia ja niiden vaikutuksia liikennesuunnitteluun ja maankäyttöön.

• tuotetaan suosituksia HLJ 2015:tä varten muiden pohjoismaisten kaupunkiseutujen kokemuksia hyödyntäen

9.4.2013

Tulevaisuus- ja rahoitustarkasteluissa tutkitaan muutossuuntia.

Laajeneva ja hajautuva kaupunkirakenne

Tiivistyvä ja reunoilta hajautuva kaupunkirakenne

Tiivistyvä kaupunkirakenne

Tiivistyvä ja laajeneva kaupunkirakenne

Nopea kasvu

Hidas kasvu

Ihmisten käyttäytyminen

ei muutu

Ihmisten käyttäytymisen muutos on merkittävä

”Korporaatio‐metropoli”

”Pitäjä‐metropoli”

”Voimaantunut metropoli”

”Paikallisten kaupunkikylien metropoliverkosto”

Liikennejärjestelmä muutoksessa

Trendejä, signaaleja ja mustia joutsenia…

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Määritelmiä

Skenaariot ovat erilaisia polkuja nykyhetkestä tulevaisuuteen. Skenaarioiden avulla varaudumme sellaisiin tulevaisuuksiin, joita emme välttämättä olisi pohtineet. Skenaariot auttavat meitä identifioimaan heikkoja signaaleja, jotka kertovat tapahtuvasta muutossuunnasta. Skenaarioiden osia ovat megatrendit, trendit, heikot signaalit sekä mustat joutsenet (villit kortit).

Megatrendi on iso trendi, joka vaikuttaa ja on vaikuttanut pidempään maailmalla. Se jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin vuosia. Esimerkkejä ovat väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys jne.

Trendi on enemmän paikalinen tai ainakin pienempivaikutteinen kuin megatrendi ja se on kestänyt vähemmän aikaa. Trendi voidaan kääntää myös ilmiöksi. Trendi voi muodostua kolmella eri tavalla: ylhäältä alas (trickle down), alhaalta ylös (trickle up) tai se siirtyy alalta toiselle (trickle cross). Esimerkiksi pyöräilyn kasvu on tunnistettava trendiksi ja se vaikuttaa todennäköisesti tulevaan suunnitteluun.

Heikko signaali on ensi merkki nousevasta muutoksesta tai uudesta asiasta. Asiasta voi tulla tulevaisuudessa trendi tai sitten asian merkitys hiipuu. Heikon signaalin merkitys tyypillisesti aliarvioidaan tai sen mahdollisuuksiin ei uskota. Esimerkiksi polkupyörien sähköistämistä voidaan pitää heikkona signaalina. Ilmiö saattaa vähentyä tai sitten sähköavusteisen pyöräilyn rooli tulee kasvamaan merkittävästi.

Musta joutsen (villi kortti) on vertaus epätodennäköisestä, harvinaisesta tai odottamattomasta tapahtumasta, joka on tavanomaisten odotusten ulkopuolella. Mikään menneisyydestä ei viittaa sen mahdollisuuteen ja sillä on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus, osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Mustia joutsenia ovat olleet mm. 9/11‐iskut WTC‐torneihin, Thaimaan tsunami ja Japanin kolmiosainen musta joutsen 2012: maanjäristys, tsunami ja sitä seurannut ydinvoimalakatastrofi.

Lähteet Elina Hiltunen (21.9.2012): Kolme avainta tulevaisuuteen.Virpi Vaittinen (2005): Asumisen trendit – Living trends.

9.4.2013

Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuutto lisääntyySuomi ja asukkaat kansainvälistyvätTeollisuuden rakennemuutos etenee edelleen –teollisuudesta palveluihin

KaupungistuminenSuomi 20 v. kaupungistumiskehityksessä jäljessäSuuret kaupunkiseudut, kärjessä Helsingin seutu

Teknologinen kehitys ja digitalisoituminenVähintään yhtä nopeaa kuin tähänkin astiÄlykkyys tulee arjen ja liikkumisen osaksi

Väestön ikääntyminen ja pitkäikäisyysErityisesti yli 75‐ ja 85‐vuotiaiden osuus kasvaaPidempien elinkaarien yhteiskunta (”Age mix” )

Ilmastonmuutos – vaikutus rakentamiseen ja käyttöönEnergiatehokas kaupunkiEnergian riittävyys, uudet energialähteet

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Megatrendit

Megatrendit muuttavat liikenteen ja liikkumisen perusrakenteita. Liikenne ja liikkuminen ulottuu yhteiskunnassa entistä laajemmalle. Liikkuminen on yhä kokonaisvaltaisempaa, ulottuu työn, asumisen, harrastusten ja vapaa‐ajan monelle osa‐alueelle.

http://www.urbansprout.co.za/article/climate_change?page=27

http://www.segway.com

http://www.hereandthere.eu/blog/tram‐experience‐brussels‐a‐luxury‐dining‐experience‐like‐no‐o<ther/

http://www.comtrol.com/pub/en/Transportation1

Helsingin seutu tulee kansainvälistymään että kasvamaan sekä metropolialueena. Ihmisten liikkumista tuetaan erilaisilla älykkäillä ja energia‐tehokkuuteen kannustavilla palveluilla.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Kasvussa olevat trendit

Elämyksellisyys ja itselle sopivuusMerkitykset ja tarinat & laadukkuus ja palvelupohjaisuusElämäntapojen erilaistuminen

Vapaa‐ajan rooli vahvistuuHarrastukset ja vapaa‐aika entistä tärkeämpääVapaa‐ajan liikenne kasvaa

Terveys, hyvinvointi ja pitkäikäisyysIhmiset elävät terveempinä ja pitempäänHyvin iäkkäiden määrä kasvaa

Yksinäisyys ja syrjäytyminen Yksin asuvien määrä kasvaa (Hki: 50 % 1 hengen talous, 80 % 1‐2 hengen talouksia)Kaupunkitilat ja –korttelit asuntojen jatkeena

Käyttäjät ja kaupunkilaisetKäyttäjän ääni kuuluu ja sitä kuunnellaanKaupunkilaisten asema vahvistuu loppukäyttäjinä

Paikallisuus ja lähipalvelutLähikaupunginosien vahvistuminen, myös paikallistalouksinaNaapurustot ja tukiverkostot

Kasvussa olevat trendit ovat jo tunnistettuja signaaleja, joiden vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Trendeistä on aika suuri yksimielisyys.

http://heartofthematteronline.com/becoming‐like‐ruth/

http://popupcity.net/2013/01/trend‐5‐local‐urban‐culture‐goes‐global/

https://blogs.aalto.fi/lahio2072/files/2012/06/portrait_symppis.png

http://thecoastnews.com/2012/07/tournaments‐longevity‐bridges‐generations/

Elämystalous ja kuluttajan roolin kasvu edellyttävät vaihtoehtoja – kuluttajat valitsevat itselleen sopivan vaihtoehdon. Kuluttaja haluaa myös osallistua ja vaikuttaa lopputulokseen. Hyvinvoinnin roolin kasvu sekä pitkäikäisyys vahvistavat kaupunginosien paikallista roolia.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Liikenteen trendit

Öljypohjaisuuden väheneminenPolttomoottoreista hybridiin ja sähköönUusiutuvat energiat liikenteessä

Teknologinen kehitys Automaattinen liikenne ja automaattiset kulkuvälineetUudet sähkötoimiset/biopolttoaineella toimivat pienvälineetVäylien ja tilojen käytön tehostaminen ICT‐sovelluksillaKäyttäjälähtöiset mobiilisovellukset

Työvoiman liikkuvuus kasvaa – pendelöinti kasvaa entisestään

Pitkät työmatkat yleistyvät Kahden työuran perheet

Liikennemuotojen asemat muuttuvatPitkissä ja keskipitkissä yhteyksissä lentoliikenne jatkaa kasvuaanKeskipitkissä yhteyksissä raideliikenne kasvaaHelsingin seudulla erilaiset raideyhteydet vahvistuvatBussiliikenteellä täydentävä rooli

Öljypohjaisuus on länsimaisen kaupunkirakenteen hajautumisen perusta. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkirakenteissa tapahtuu merkittävää tiivistymistä.

http://www.automopedia.org/2008/07/29/new‐york‐city‐cabs‐go‐green/

http://marketingland.com/nevada‐approves‐google‐auto‐driving‐cars‐11444

http://home.comcast.net/~in‐pictures/ip_transportation‐3_shinkansen.html

http://www.gomadrid.com/shopping/centro‐comercial‐principe‐pio.html

Resurssien niukkeneminen sekä energiatehokkuuden parantaminen nostavat erilaisten raideratkaisujen merkitystä Suomessa ja Helsingin seudulla. Liikenteen solmukohtien rooli vahvistuu. Työpaikat siirtyvät pitkällä aikavälillä entistä lähemmäksi raideyhteyksiä.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Liikkumisen trendit

Kävely ja käveltävyys liikenteen ytimeenJokainen matka alkaa kävellenKäveltävyys suunnittelun pääperiaatteeksi (kävelyetäisyys joukkoliikenteen pysäkille 1 km)Säältäsuojatut kävelyreitit keskustoissa

Liikkuva elää pitempään – kävely kaupungin strategiassaTerveelliset kaupungit tulossa (esim. tupakointikielto New Yorkin puistoissa v. 2011 lähtien)Lisäaskeleet hyvän kaupunkiympäristön tavoitteena

Pyöräilyn asema liikkumismuotona vahvistuuPyöräliikenteelle lisätilaa ja resurssejaSähköavusteisuus pidetään pyöräilymatkojaPyöräbussit, ‐ratikat ja –juna: liikennevälineet mitoitetaan rollaattorin, lastenvaunujen ja pyörien mukaan

Kävely ja pyöräily kaupunkiseudun brändääjänäGreen lane – vihreät pyöräkaistatSeudulliset pyöräilybaanatKäveltävät keskustat

Käveltävyys muodostaa tulevaisuuden liikennejärjestelmien perustan. Pyöräilyn rooli vahvistuu koko 2000‐luvun.

http://nakedcityblog.blogspot.fi/2012/04/charlotte‐trails‐nation‐in‐walkability.htmlhttp://readerareadevelopment.com/tag/placemaking/

http://oliveventures.com.sg/act/wp‐content/uploads/2011/07/bike‐train‐car.jpg

http://www.phyang.org/photo/bike2worksf2010.htm

http://www.city‐data.com/forum/new‐york‐city/1286187‐new‐york‐no‐smoking‐2.html#b

Kävelyn merkitys nostaa keskustojen ja asemanseutujen roolia. Hyväksyttävä kävelyetäisyys pitenee mutta vastaavasti kävely‐ympäristöjen laatuvaatimukset kasvavat (sääsuojaus, talvikunnossapito). Pyöräilystä tulee lähiliikkumisen tärkein kulkumuoto. Sähköavusteisuus tulee lisäämään pyöräilymatkojen pituutta.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Heikot signaalit & mustat joutsenet

Talvi kolmas vuodenaika – talviunesta talvieloonTalvikaupunki‐ajattelu etenee Suomessa;Tehotalvikunnossapito & talvipyöräily

Sähköavusteisuus kaupungissaSähköavusteiset polkupyörät, mopot ja kulkuneuvotLiikkumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat

Räätälöidysti kuluttajien tarpeiden mukaan toimiva joukkoliikenne

Kutsuohjatun pienkalustotoiminnan läpimurtoMillenium‐sukupolven mobiili liikkumisväline

Kansainvälinen monipaikka‐asuminenYkkös‐, kakkos‐ ja kolmoiskodit: Kesät Suomessa, kevät/syksy Keski‐Euroopassa ja talvet Afrikassa Kaupunginosien tyhjeneminen; joukkoliikenteen palvelujen suunnittelu vaikeutuu

Hidastaminen (down‐scaling) & syventyminen (slow living)Kiireen ja kasvun sijaan merkityksiäTyöpaikka haetaan pyöräetäisyydeltä; joukkoliikennettä tarvitaan enää talvipakkasilla tai poikkeustilanteissaMuutto metropolin reunoille

Helsingin seudun kehitykseen vaikuttavia heikkoja signaaleja ja niiden vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Mustilla joutsenilla tarkoitetaan epätodennäköistä, harvinaista tai odottamatonta tapahtumaa, jolla on suuria vaikutuksia Helsingin seudun kehittymiselle, erityisesti liikenteelle.

Esimerkki mustasta joutsenestaMerenpinnan ylittävä kohoaminen, jolloin vesi turmelee Helsingin metroasemia. Katastrofin seurauksena metro voisi olla pois käytöstä 1‐2 vuoden ajan. Tällainen odottamaton tapahtuma pakottaa muuttamaan liikkumista; käytetään polkupyöriä ja autoa joukko‐liikenteen sijasta, jätetään matkat tekemättä… Syntynyt epävarmuus muuttaa seudun kasvusuuntia.

www.femcafe.hu

www.into.aalto.fi

http://www.dn.se/sthlm/ny‐maskin‐mot‐cykelhalka

http://evworld.com/article.cfm?storyid=1897

Helsingin seudun kasvuennusteet

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Helsingin metropolialueen kasvuennusteet

Väestöennusteet vuoteen 2050Helsingin seudun väkiluku on noin 1,4 miljoonaa vuonna 2013. Väestön kasvuun vaikuttavat luonnollinen väestönkasvu (syntymät ja kuolemat), kotimaan talouden tila, Euroopan talouden ja maailman tila, asuntomarkkinat ja asumisväljyyden kasvu (ks. tarkemmin Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys, ksv. 2012:3).Helsingin seudun vaihtoehtoiset väestöennusteet vuodelle 2050 ovat:1. Nopea vaihtoehto: 2. Perusvaihtoehto (loivasti hidastuva): 3. Hidastuva vaihtoehto: muuttovoitto 4. Voimakkaasti hidastuva vaihtoehto:

Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun talous (tuotanto ja työllisyys) kasvaa pitkällä aikavälillä nopeammin kuin EU‐alue keskimäärin. Helsingin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä, hyödyntää kasautumis‐ ja saavutettavuusetujaan ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kilpailukykyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Myös rakennusmaa riittää asuntotuotannolle ja alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto toimii. Noin 80 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista.Perusvaihtoehdon (loivasti hidastuva) mukaan Helsingin seudun talous kasvaa samaa tahtia kuin Suomessa keskimäärin. Tonttimaan vähäisyys ja liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat jonkin verran kehitystä. Noin 75 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista.Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin talouden vetovoima hiipuu 2030‐luvulle mentäessä. On myös mahdollista, että tonttimaan vähäisyys ja alueen liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat kehitystä.Voimakkaasti hidastuvan vaihtoehdon mukaan Helsingin seudun kasvu jää pitkäaikaisesti hitaaksi. Keskeiset vientialat kuten ICT, ajautuvat pysyviin vaikeuksiin ja siirtävät toimintojaan pois Helsingin seudulta. Muuttovoitto tulee pelkästään maahanmuuttajista.

Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050. Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3.

9.4.2013


Helsingin seudun (14 kuntaa) väestö 1980‐2012 ja projektivaihtoehdot vuoteen 2050. Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050. Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3.

Väestöennusteet vuoteen 2050Helsingin seudun väkiluku on noin 1,4 miljoonaa vuonna 2013. Väestön kasvuun vaikuttavat luonnollinen väestönkasvu (syntymät ja kuolemat), kotimaan talouden tila, Euroopan talouden ja maailman tila, asuntomarkkinat ja asumisväljyyden kasvu (ks. tarkemmin Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys, ksv. 2012:3).Helsingin seudun vaihtoehtoiset väestöennusteet vuodelle 2050 ovat:1. Nopea vaihtoehto: 2. Perusvaihtoehto (loivasti hidastuva)3. Hidastuva vaihtoehto: muuttovoitto 4. Voimakkaasti hidastuva vaihtoehto

9.4.2013


Helsingin seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden sekä muuttovoitto muualta Suomesta ja ulkomailta vuosina 1980‐2011 sekä arvio 2012. (Kotimaan muuttovoittoon sisältyy arvioitu 15 000 hengen väestönlisäys vuosina 1994‐1999 kotikuntalain muutoksen vuoksi.) Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus.

9.4.2013


Työpaikkamäärä vuoteen 2050 mennessäSkenaarioissa arvioidaan Helsingin seudun työpaikkamäärän kasvavan vuoteen 2050 mennessä 700 000 työpaikasta 800 000 – 900 000 työpaikkaan

Väestön ikääntyminenHelsingin seudulla väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus tulee laskemaan. Muuttoliikkeellä tulee olemaan ratkaiseva merkitys ikärakenteen kannalta. Mitä enemmän muuttovoittoa seutu saa, sitä suurempi on työikäisten ja myös lasten määrä ja osuus väestöstä. Sen sijaan vanhusten määrä ei poikkea kovin paljon eri vaihtoehdoissa, mutta heidän väestöosuutensa kasvaa sitä suuremmaksi mitä hitaammin koko väestö kasvaa.

Helsingin väestö ikäryhmittäin (15‐ v) 1980‐2011 ja väestöprojektion perusvaihtoehto 2012‐2050. Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2012‐2050. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32.

Demografinen huoltosuhde (alle 20 ja yli 65‐vuotiaiden suhde 20‐64‐vuotiaisiin) Helsingissä 1980‐2012 ja projektiot vuoteen 2050. Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2012‐2050. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32.

9.4.2013


Tuotannon kasvuSkenaarioissa arvioidaan bkt:n kasvavan noin 1‐3 % vuodessa. Nopeimman kasvun skenaarioissa kasvu on 2‐3 % ja hitaamman kasvun skenaarioissa 0‐1 %.

Vieraskielisten osuus Helsingin seudullaHelsingin seudun kasvu on voimakkaasti riippuvainen seudulle tulevasta maahanmuutosta. Mitä suurempi maahanmuutto on, sitä voimakkaampi seudun kasvu tulee olemaan. Vieraskielisten osuus Helsingissä tulee nousemaan noin 10 %:sta 25 %:iin vuoteen 2050 mennessä.

Öljy & polttoaineetÖljypohjaisia polttoaineiden käyttö Suomessa ja Euroopassa kääntyy kasvuun 2030‐luvulla. Erilaiset direktiivit ajavat kulutusta pois hiilestä ja öljystä, myös maakaasun tuotanto on pitkällä aikavälillä hiipumassa EU‐alueella. Globaali painopiste on siirtymässä kehittyviin maihin ja etenkin Aasiaan. Euroopassa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin.Lähde: Suomalainen tulevaisuuden energialiiketoiminta ‐ skenaariot ja strategiat. SALKKU‐hankkeen yhteenvetoraportti. VTT. 2012.

PäästötavoitteetEU 20‐20‐20; hiilidioksidipäästöt v. 2020 ja 2050 mennessä (kasvihuonekaasupäästöt 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ‐20 %,uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:in, energiatehokkuus +20 %)

HLJ 2015 tulevaisuusskenaariot

9.4.2013

Ennakointityössä yhdistetään todennettu ja olemassa oleva faktatieto asiantuntijoiden näkemykseen. Tästä syntyvä tulevaisuustieto muodostaa skenaarioiden pohjan. Työn alustavina skenaariovaihtoehtoina pidetään HLJ2011:n mukaisia skenaarioita: Tulevaisuusskenaario 1. Vakaa kehitys jatkuuTulevaisuusskenaario 2. Talouskasvu hidastuuTulevaisuusskenaario 3. Arvomuutos.

Skenaarioiden tekemisessä hyödynnettiin lähtöaineistona HLJ2011 Tulevaisuusskenaarioita. Laadittuja skenaarioita verrattiin myös Uudenmaan skenaariot 2040 –raportissa tehtyihin skenaarioihin. Skenaarioiden päivittämisen aikana päädyttiin neljänteen skenaariovaihtoehtoon jakamalla skenaario 3 (arvomuutos) kahteen skenaarioon (tulevaisuusskenaariot 3 ja 4). Skenaariot 1 ja 2 ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia kuin HLJ2011 Tulevaisuustarkastelussa.

Skenaarioissa on kaksi erityistä ominaisuutta, joihin laadittuja skenaarioita verrataan:‐ Kasvunopeus: miten seudun kasvu toteutuu – nopeana vai hitaana. Kasvun tärkein muuttuja on väestönkasvun määrä.‐ Käyttäytymis‐ ja arvomuutos: miten käyttäjät – asukkaat, työntekijät, vapaa‐ajan viettäjät – ovat muuttaneet käyttäytymistään

liikenteessä ja liikkumisessa.Näiden kahden muuttujan avulla saadaan matriisimainen perusrunko skenaarioille. Arvioitavat ominaisuudet ovat myös sellaisia, että niillä on selvä vaikutus sekä yhdyskuntarakenteeseen että rahoitusvaihtoehtoihin.

Skenaarioissa ei oteta kantaa siihen, missä kuntarajat ovat Helsingin seudulla vuonna 2050 tai millainen metropolihallinto seudulla mahdollisesti on. Sen sijaan skenaarioissa on arvioitu, että seutuhallinto vahvistuu vuoteen 2050 mennessä. Arvio perustuu Metropolihallinnon esiselvitykseen (28.2.2013), joka lähtee siitä, että seudun taloudellinen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät seutuhallinnon vahvistamista.

On lisäksi todettava, että jokaisessa skenaariossa tapahtuu samansuuntaista kehitystä. Tällaisia muutostekijöitä ovat mm. verkostomaisuus (yritysten arvoverkostot kehittyvät, verkostomaisuus leviää myös kaupunkien palveluihin), asiakas‐ ja käyttäjälähtöisyys vahvistuu (internet muuttaa loppukäyttäjän roolia kohteesta tekijäksi). Myös yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia. Paikallisten pienten yritysten rooli ja merkitys kasvaa samalla, kun kansainvälisyyden merkitys yritystoiminnassa vahvistuu entisestään.

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaarioiden kehittämisen taustaa

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Muodostetut skenaariot

Nopea kasvu

Hidas kasvu

Käyttäytymisen muutos on merkittävä


ei muutu

4.

3.

1.

2.

Skenaarioissa on kaksi ominaisuutta, joihin skenaarioita verrataan:‐ Kasvunopeus: miten seudun kasvu toteutuu – nopeana vai hitaana: kasvu heijastuu sekä talouteen että väestönkasvuun, kaupunkiseudulla tehtyihin investointien määrään.

‐ Käyttäytymis‐ ja arvomuutos: miten käyttäjät – asukkaat, työntekijät, vapaa‐ajan viettäjät – ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa: ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle, mikä on on ulottunut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin sekä poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Kansalaisten muuttunutta käyttäytymistä tuetaan suunnittelun keinoin.

”Voimaantunutmetropoli”




9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Kasvu – määritelmä

Kasvulla tarkoitetaan talouden (BKT) kasvua. Skenaarioissa puhutaan talouskasvusta ts. miten Helsingin seutu kasvaa niin, että seudun talouskasvu pysyy korkealla tasolla.

Skenaariot perustuvat Helsingin Tietokeskuksen tekemiin väestöennusteisiin (ks. kohta II Helsingin seudun ennusteet).

Talouskasvun edellytyksenä on erityisesti työvoiman määrä. Talous ei voi kasvaa pitkällä aikavälillä jos väestö ei kasva. Rakenteellisen työttömyyden ns. normaali määrä on 6 %. Työvoiman määrään vaikuttavat työikäisen väestön määrä, maahanmuutto / maastamuutto sekä opiskeluajan pituus. Pitkällä aikavälillä myös syntyvyys vaikuttaa työvoiman määrään. Työikäisten maahanmuutto kasvattaa myös syntyvyyttä.

Kasvuskenaariot perustuvat nopeaan (n. 2‐3 %) talouskasvuun ja väestönkasvuun. Näiden skenaarioiden edellytys on se, että työssäkäyvien määrä ei laske. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:‐ Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin (eläkeikä nousee)‐ Maahanmuutto pysyy korkealla tasolla (maastamuutto selvästi pienempänä)‐ Opiskeluajat lyhenevät nykyisistä

Skenaarioista 2 (”Pitäjämetropoli”) ja 3 (”Paikallisten kaupunkikylien verkosto”) ovat matalan kasvun skenaarioita ja skenaariot 1 (”Korporaatiometropoli”) ja 4 (”Voimaantunut metropoli”) voimakkaan kasvun skenaarioita.

Talousosuuden lähde:Juhana Vartiainen, VATT (2013): Suomi, Eurooppa ja maailma – mikä meitä odottaa. Asuntomarkkinat 2013 – huippuseminaari 24.1.2013.

4.

3.

1.

2.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Käyttäytymisen muutos – määritelmä

Käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan arvoissa tapahtunutta muutosta, joka on johtanut myös käyttäytymisen muutokseen. Miten käyttäjät – asukkaat, työntekijät ja vapaa‐ajan viettäjät – ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa: ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle, mikä on on ulottunut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle.

Käyttäytymisen muutos koostuu viiden eri osatekijän yhteisestä muutoksesta: tietoisuus, tavat, toiset, toimintaympäristö ja tarjonta. Tietoisuus – energia, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tiedon ja osaamisen kerryttäminen, ymmärryksen lisääminen.Tavat – Ihmisten toiminta on luonnostaan erehtyväistä, lyhytjänteistä, rutiininomaista ja ympäristön vihjeistä ohjautuvaa. Siksi tarvitaan kestävän elämäntavan kokonaisosaamista. Toimintaympäristö – Jos halutaan parempia valintoja, tarvitaan parempaa valinta‐arkkitehtuuria (saavutettavat palvelut, yhteiskäyttömahdollisuudet, ei‐kaupallinen tila, tilaa omaehtoisille kokeiluille).Tarjonta – energian ja luonnonvarojen säästämismahdollisuudet, asukkaiden/liikkujien osallistumismahdollisuudet, liikkumisen edistämisen suunnitelmallisuusToiset – kestävät elämäntavat on väistämättä kollektiivinen projekti, osa koordinoitua yhteiselämää, koska ympäristö on yhteinen ja jakamaton. Innovatiiviset edelläkävijät, varhaiset omaksujat, varhainen pääjoukko, myöhäinen pääjoukko ja hidastelijat. Mallioppiminen, vertaisviestintä, käytännöt ja yhteisöt.

Skenaarioista 1 (”Korporaatiometropoli”) ja 2 (Pitäjämetropoli”) ei käyttäytymisessä ole tapahtunut muutosta, kun taas skenaarioissa 3 (”Paikallisten kaupunkikylien verkosto”) ja 4 (”Voimaantunut metropoli”) liikkujien käyttäytyminen on muuttunut.

Käyttäytymisen muutos/lähde:Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, 2012: Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Sitran energiaohjelman päätösseminaari.

4.

3.

1.

2.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Muodostetut skenaariot

Nopea kasvu

Hidas kasvu



ei muutu

4.

3.

1.

2.



”Korporaatiometropoli”

”Pitäjämetropoli”

Tulevaisuusskenaario 1. ”Korporaatiometropoli” (Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta)Tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät, maahanmuutto jatkuu merkittävänä. Pyrkimys taloudelliseen kasvuun ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen.

Tulevaisuusskenaario 2. ”Pitäjämetropoli” (Talouskasvu on hidasta, ei käyttäytymisen muutosta)Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista.

Tulevaisuusskenaario 3. ”Paikallisten kaupunkikylien verkosto” (Käyttäytymisen muutos hidastuvassa kasvussa)Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen laajentumista, mutta aiheuttanut aiheuttanut suuria muutoksia yhteiskunnan toiminnassa. Talouden hidastuvasta kasvusta johtuen alueita kehitetään seudullisesti paikallisesti vahvoiksi. Seudun ja kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja sen osien välillä.

Tulevaisuusskenaario 4. ”Voimaantunut metropoli” (Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä)Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä kokonaisuutena että paikallisesti.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot TarkastelumenetelmätTulevaisuusskenaarioita arvioidaan muutostekijöiden avulla.

Skenaarioihin liittyvät tehdyt PESTE‐analyysit, joissa eri skenaarioiden muutoksia on arvioitu poliittisista (P), taloudellisista (E), sosiaalisista (S), teknologisista (T) ja ympäristöllisistä (E) näkökulmista.

Skenaarioissa arvioidaan yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän välistä vuorovaikutusta. Skenaarioissa arvioidaan myös rahoitusmalleja (joukkoliikenteen rahoitus ja talous). Skenaarioiden vaikutusta rahoitustasoon (investointi‐ ja käyttötalouden suhde) arvioidaan.

On myös arvioitu kuvatun kehityksen todennäköisyyttä sekä paikallisten tason, kuntien, vaikutusmahdollisuuksia kehitykseen.Analyysi paljastaa myös suurimmat haasteet eli vaikeimmin hallittavimmat muutostekijät skenaarioittain.

Liikenteeseen kuuluu joukkoliikenne (raide‐ ja bussiliikenne), henkilöautoilu sekä pyöräily. Pyöräily on nostettu skenaarioihin mukaan, koska sen määrä tulee todennäköisesti kasvamaan 2050‐luvulle saakka.

Skenaarioilla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin (vrt. HLJ2011 Tulevaisuustarkastelut):‐ Liikennejärjestelmän kannalta oleellisimmat muutostekijät?‐ Muutoksen toteutumisen todennäköisyys?‐ Miten erilaiset muutostekijät vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen (henkilöautoilu, pyöräily ja joukkoliikenne)?‐ Mikä on paikallistason (kunnat ja kaupunginosat) sekä valtion vaikutusmahdollisuudet ja mihin muutostekijöihin ne voivat

vaikuttaa?‐ Mitkä toimet ovat suurimmalla todennäköisyydellä hyödyllisiä?‐ Voidaanko liikennejärjestelmän visio toteuttaa? Mitkä ovat suurimmat haasteet? Mitä toimia tarvitaan?

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariokuvaukset: 1. ”Korporaatiometropoli”

Tulevaisuusskenaario 1. ”Korporaatiometropoli” (Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta):Tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. Pyrkimys taloudelliseen hyvinvointiin ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen.

Seudulla tehdyt väestö‐ yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. HLJ‐alueen väkiluvuksi ennustetaan 1,8‐1,9 miljoonaa asukasta ja noin 800 000 työpaikkaa vuonna 2050. Taloudellinen kasvu pitkällä aikavälillä on kohtalaista, noin 2‐ 3 % vuodessa. Talouskasvu lisää työllisyyttä, maahanmuuttoa ja maassamuuttoa. Kasvu keskittyy Suomessa muutamiin kasvukeskuksiin, joista Helsingin seutu on tärkein. Väkiluvun kasvu lisää yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Henkilöauto‐ ja joukkoliikenne kasvavat, mutta joukkoliikenteen suhteellinen osuus pienenee. Pyöräily suosiotaan kasvattavana liikennemuotona vaikuttaa etenkin lyhyempiin työmatkoihin. Vapaa‐ajan liikkumisen määrä kasvaa jatkuvasti.

Elinkeinoissa palvelujen määrä kasvaa entisestään. Palvelut sijoittuvat suurimpiin keskittymiin, osin hajautuen seudun eri puolille. Tilaa vievät toiminnot hakeutuvat logistisesti paremmille sijainneille kauas keskustoista.

Talouskasvu nostaa energian hintaa. Päästötavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Telematiikka, tietotekniikka ja ajoneuvoteknologia parantavat liikkumisen varmuutta, palvelutasoa ja turvallisuutta.

Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen ja liikennemäärät jatkavat kasvuaan. Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö‐ ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla. Autojen energiankulutus vähenee moottoriteknologian ja kevyempien/pienempien ajoneuvojen myötä.

Seudullinen hallinto ei pysty päättämään seudullisista rakenteellisista linjauksista, joten metropolialue jatkaa hajautumistaan. Uusia rata‐ ja tielinjauksia avataan samalla kuin uusia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan useisiin suuntiin.

Pitkät työmatkat kuljetaan raiteita pitkin, mutta myös henkilöautoja käytetään paljon varsinkin niillä seudun alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä.

4.

3.

1.

2.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariokuvaukset: 2. ”Pitäjämetropoli”

Tulevaisuusskenaario 2. ”Pitäjämetropoli” (Talouskasvu hidastuu, ei käyttäytymisen muutosta):Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista.

Skenaariossa Helsingin seudun talouskasvu pysyy matalana (0‐1 %), jolloin työpaikkojen matalan kasvun takia myös maahanmuutto pysyy määrältään pienempänä. Kasvu hajaantuu seudun eri kuntiin. Investointien taso on pysynyt Helsingin seudulla matalana.

Työllisyys pysyy heikkona. Kotitalouksien tulot laskevat ja hillitsevät asumisväljyyden kasvua. Seudun kaupunkirakenne ei hajoa entisestään, koska liikkumisen kustannukset ovat korkeat suhteessa palkkatasoon.

Taloudellinen niukkuus ja kehityksen hidastuminen voivat aiheuttaa jonkin verran arvomaailman muutosta. Energiaa ja varallisuutta kuluttavat elämäntavat eivät ole trendikkäitä.

Kasvu hajaantuu seudun eri kuntiin epätasaisesti. Osa kunnista kasvaa ja onnistuu houkuttelemaan muuttajia, mutta osa kunnista taantuu ja taistelee taloudenpidon kanssa.

Seudulliset raideratkaisut ovat suurelta osin 2010‐luvulla tehtyjen päätösten varassa. Uusia raide‐ ja väyläratkaisuja ei ole rakennettu.

Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen jatkaa kasvuaan. Liikennemäärien ja ‐suoritteen kasvua kuitenkin hillitsee liikkumisen hinta ja seudun kasvun hidastuminen. Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö‐ ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla.

Uuteen liikenneinfrastruktuuriin ei juurikaan panosteta ja ylläpidon taso jää myös matalaksi, jolloin olemassa oleva tie‐ ja väyläverkosto rappioituu.

4.

3.

1.

2.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariokuvaukset: 3. ”Paikallisten kaupunkikylien verkosto”

Tulevaisuusskenaario 3. ”Paikallisten kaupunkikylien verkosto” (Käyttäytymisen muutos hidastuvassa kasvussa): Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen kasvun mutta aiheuttanut suuria muutoksia yhteiskunnan toiminnassa. Talouden hidastuvasta kasvusta huolimatta alueita kehitetään seudullisesti paikallisesti vahvoiksi. Seudun ja kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja kaupunginosien välillä.

Hidastunut talouskasvu on pitänyt väestönkasvun matalana, koska Helsingin seutu ei houkuttele ulkomaalaisväestöä. Tämän takiamaahanmuutto on pysynyt matalana, millä on ollut osaltaan vaikutusta talouskasvun alhaisuuteen.

Hidastunut talouskasvu on korostanut sen sijaan paikallisuuden merkitystä. Kaupunginosat ovat entistä itsenäisempiä mm. energiantuotannossa, ruuan tuotannossa ja jakelussa sekä palvelujen tuottamisessa. Etätyö ja verkostomaisuus ovat lisänneet paikallista kilpailukykyä.

Investointien taso on pysynyt Helsingin seudulla matalana.

Paikallisuus on voimakasta, ihmiset harrastavat ja viettävät vapaa‐aikaa omissa kaupunginosissaan. Tämä taittaa vapaa‐ajan autoliikenteen kasvun, samoin joukkoliikenteen. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ja suosio kasvavat ja niiden olosuhteiden parantamisen edellyttämiin edullisiin investointeihin on varaa panostaa isojen tie‐ ja ratahankkeiden sijasta.

Pyöräily on nostettu aktiiviseksi osaksi liikennejärjestelmäsuunnittelua. Pyöräilyn osuus kaupunginosien sisäisessä liikenteessä on noussut merkittäväksi. Suurin osa pyöräilijöistä siirtyy joukkoliikenteen käyttäjäksi marraskuu‐maaliskuu välisen talven ajaksi. Silti talvipyöräily on myös vakiintunut osaksi talviliikennettä. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa.

Taloudellinen niukkuus ja kehityksen hidastuminen voivat nopeuttaa arvomaailman muutosta.

4.

3.

1.

2.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariokuvaukset: 4. ”Voimaantunut metropoli”

Tulevaisuusskenaario 4. ”Voimaantunut metropoli” (Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä): Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä kokonaisuutena että paikallisesti.

Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu.

Talouskasvun turvaama työvoiman määrä pysyy korkeana maahanmuuton takia.

Suuri osa pitkistä työmatkoista on siirtynyt raiteille, henkilöautolla pitkiä matkoja tehdään niissä seudun osissa, joissa ei ole raideliikennettä.

Seudulla on aktiivinen ja toimiva paikallishallinto, jolla on myös päätäntävaltaa.

Seutu kehittyy sekä kokonaisuutena että paikallisesti.

Pendelöinti on merkittävää Etelä‐Suomen kaupunkien välillä (Pks, Turku, Tampere, Lahti, Hämeenlinna, Kouvola). Metropolikehityson vahvistunut selvästi, on syntynyt laaja työmarkkina‐, asuntomarkkina‐ ja liiketoiminta‐alue, päivittäisen vuorovaikutuksen alue.

Tässä skenaariossa joukkoliikenteen rooli on vahva, koska on ollut varaa ja kykyä panostaa joukkoliikenneinfraan ja hyviin/edullisiin joukkoliikennepalveluihin.

Pyöräilyn rooli on myös noussut erityisesti paikallistason liikennemuotona.

4.

3.

1.

2.

Yhdyskuntarakenne muuttuu

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin

Nykyisten trendien mukaisen kehityksen jatkuessa seudun yhdyskuntarakenne hajautuu erityisesti reunoilta, mutta toisaalta myös paikoin tiivistyy. Laajenevassa yhdyskuntarakenteessa palvelut ja työpaikat siirtyvät edelleen keskustoista ulommas pääväylien varrelle. Uusi asuinrakentaminen on väljää erityisesti seudun reunoilla. Toiminnallisesti kaupungit ulottuvat aiempaa kauemmas vanhoista keskustoista.

Yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja hajautumiskehitys ovat seurausta erityisesti seuraavista tekijöistä:

Kuvalähde: PLUREL / Peri‐urbanisation in Europe –raportti, 2010

Liikkuvuuden kasvu; liikkumiseen liittyvän teknologian kehittyminen; liikkumisen infran paraneminen

Palveluiden lisääntyminen ja erikoistuminen

Asumisen tarpeiden monipuolistuminen; asumisen sijoittuminen

Työvoiman kasvu ja erikoistuminen; työpaikkojen sijoittumisen muutokset

Väestön kasvu; maahanmuutto; asuntokuntien muutokset

Talouskasvu; kiinteistömarkkinat

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihinYhdyskuntarakenteen laajenemiseen ja liikkumiseen vaikuttavia voimia ovat erityisesti :• Saavutettavuus, sijoittumisen logiikka• Liikkumisen teknologian kehitys, infrastruktuuri• Liikkuvuuden ja autoilun rooli elämäntavoissa

Kuvalähde: PLUREL / Peri‐urbanisation in Europe –raportti, 2010

Autoistumisen ja liikennejärjestelmän laajentumisen myötä reuna‐alueita halkovien kehäteiden varret ovat muuttuneet saavutettavuuden huippualueiksi, mikä on johtanut toimintojen sijoittumisen logiikan muutokseen. Palvelut hakeutuvatkin nyt ulommas keskustoista, mikä toisaalta vahvistaa reuna‐alueita, mutta toisaalta hajauttaa toiminnallista yhdyskuntarakennetta entistä laajemmalle.

Elämäntavat ovat muuttuneet aiempaa liikkuvammiksi ja elinpiirimme on laajentunut ulottumaan myös kaupunkiseutujen reuna‐alueille. Tulevaisuudessa liikkumiskäyttäytymistä voivat muuttaa muun muassa digitaalisuuden vahvistuminen, uudet liikkumisen mullistavat teknologiat ja etätyön yleistyminen.

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaariossaYhdyskuntarakenteen muutoksia tarkastellaan tässä työssä kahdesta näkökulmasta, eli miten yhdyskuntarakenne muuttuu eri skenaarioissa

a) megatrendien ja kasvussa olevien trendien myötäb) suunnittelun myötä

Lähtökohtana on, että talouden kasvaessa (pystyakseli) voimakkaasti, kasvaa myös alueen väestömäärä nopeasti. Vaaka‐akselilla kuvattu käyttäytymisen muutos kuvaa sekä yksilöiden käyttäytymisen muutosta, että päätösten (ja sitä kautta suunnittelun) muutosta. Nämä kaksi päätekijää määrittelevät eri skenaarioissa ilmeneviä yhdyskuntarakenteen muutoksia ja eri muutosten painopisteitä.

Aiemmin kuvattujen yhdyskuntarakenteen muutosmekanismien osatekijöiden lisäksi yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat muun muassa maanhinnan ja asuntojen hintojen kehittyminen ja kaupan sijoittumisen ohjaus, jotka toisaalta liittyvät talouskasvuun ja käyttäytymisen muutoksiin, toisaalta ovat niistä riippumattomia tekijöitä.

Nopea kasvu

Hidas kasvu


Ihmisten käyttäytyminen ei muutu

4.

3.

1.

2.

”Voimaantunutmetropolikaupunki”




9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaariossaa) megatrendien ja kasvavien trendien myötä

Trendit eivät suoraan muokkaa yhdyskuntarakennetta kokonaisuudessaan yhteen suuntaan, yksi trendi voi muuttaa joitakin alueita yhteen ja toisia aivan toiseen suuntaan, samoin samanaikaisesti esiintyvät eri trendit voivat muuttaa yhdyskuntarakennetta eri suuntaan.

Maahanmuutto ja kansainvälistyminen sekä väestön ikääntyminen ja yksin asuvien määrän kasvu muuttavat asumispreferenssejä ja ‐tarpeita: keskustojen läheisten sekä pienten asuntojen kysyntä kasvaa verrattuna reuna‐alueiden omakotiasumisen kysyntään, toisaalta muun muassa teknologinen kehitys mahdollistaa myös asumisen ja työskentelyn etäämpänä muusta yhdyskuntarakenteesta.

Yksilöllisyyden korostaminen ja elämäntapojen erilaistuminen voivat johtaa alueiden erilaistumiseen sekä asumisväljyyden kasvuun, toisaalta taas erityisesti ilmastomuutoksen hillintään liittyvä asenteiden muutos voi johtaa päinvastaiseen kehitykseen.

Väestön kasvu; suuret maankäytön muutokset; uudet tarpeet asumisessa; mahdollisuudet suuriinkin kehityshankkeisiin

Hidas väestönkasvu; vähäiset maankäytön muutokset; alueiden erilaistuminen ja eriarvoistuminen

Käyttäytymisen muutos on merkittävä, mikä aiheuttaa muutoksia ihmisten kuluttamis‐ ja asumispreferensseihin

Nykyisen kehityksen jatkuminen: Yksilöllisyyden korostuminen asumisessa;

kaupan sijoittuminen suuryksiköihin;alueiden erilaistuminen

4.

3.

1.

2.





9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaariossab) suunnittelun myötä

Skenaarioiden muutosakselien kasvun määrä (talouskasvu, väestön kasvu) sekä arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen muutokset ohjaavat vahvasti yhdyskuntasuunnittelua ja sen tavoitteita.

Suunnittelun trendeistä erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa rakentamiseen ja suunnittelun tavoitteisiin. Käyttäytymisen muutoksen voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka vahvasti muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteet saadaan suunnitteluun. MALPE‐ajattelu ja seudullinen suunnittelun yhteistyö vahvistaa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä. Lisäksi osallistuva suunnittelu nostaa suunnittelussa esiin erityisesti paikallisia tarpeita.

Suunnittelun rinnalla on huomioitava muut muutosvoimat. ”Entä jos markkinat vievät toiseen suuntaan kuin suunnittelu?” Käyttäytymisen muutoksen onkin tapahduttava suunnittelun lisäksi myös suunnittelua ohjaavassa ja siihen liittyvässä politiikassa. Esimerkiksi asumisen hinnoittelu (asuntopolitiikka) ohjaa asumistarpeita ja asumisen sijoittumista vahvemmin kuin varsinainen suunnittelu. Toisaalta tarpeet ohjaavat myös suunnittelua.

Nopea kasvu; väestönkasvu; uusien alueiden käyttöönotto; uusien ratkaisujen kehittäminen

Hidas kasvu; rakenteen tiivistäminen

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen; rakenteen tiivistäminen; voimakas suunnan muutos suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa

Yhdyskuntarakenteen hallitsematon

hajautuminen; suunnittelu on enemmän paikallista

kuin seudullista

4.

3.

1.

2.





9.4.2013

Nopea kasvu

Hidas kasvu

Käyttäytyminen ei muutu


HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariot – yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä

LAAJENEVA JA HAJAUTUVA KAUPUNKIRAKENNE

• Erityisesti seudun reuna‐alueille painottuva hajautuva kasvu

• Alueiden erilaistuminen• Asumisväljyyden kasvu, asumistarpeiden

monipuolistuminen maahanmuuton ja ikääntymisen myötä

• Toimintojen (palvelut, työpaikat) hajakeskittyminen

• Runsas, hajautunut ja laajalle ulottuva liikkuminen

TIIVISTYVÄ JA REUNOILTA HAJAUTUVA KAUPUNKIRAKENNE

• Kaupunkiseutujen reuna‐alueiden kasvu• Alueiden erilaistuminen• Asumistarpeiden muuttuminen

ikääntymisen myötä• Toimintojen (palvelut, työpaikat)

hajakeskittyminen• Liikkuminen nykyisen kaltaista

TIIVISTYVÄ KAUPUNKIRAKENNE

• Asumistarpeiden muuttuminen ikääntymisen myötä

• Asumisväljyyden lasku (edellyttää asuntomarkkinoiden poliittista ohjausta) käyttäytymisen muutoksen myötä

• Palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen pää‐ ja alakeskuksiin, lähipalveluiden korostuminen

• Lähiliikkumisen ja ‐elämisenvoimistuminen

TIIVISTYVÄ JA LAAJENEVA KAUPUNKIRAKENNE

• Asuminen yhdyskuntarakennetta eheyttäen

• Asumistarpeiden monipuolistuminen maahanmuuton ja ikääntymisen myötä

• Palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen joukkoliikenteen solmukohtiin

• Raideliikenteen käytön kasvu

Liikenteen rahoitus

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Nykyinen rahoitustaso

• Nykyinen rahoitus on noin 1100 M€ per vuosi:

• Pääväylä‐ ja ratainvestoinnit 300 M€• Kuntien katuinvestoinnit 130 M€• Liikenneverkon hoito ja ylläpito 400 M€• Joukkoliikenne 270 M€

• Lähivuosina rahoitustaso säilyy nykyisen kaltaisena

• Pääväylä‐ ja ratainvestointien rahoitustaso pysyy korkeana (isot investoinnit Länsimetro ja Kehärata käynnissä)

• Katuinvestoinnit, joukkoliikenteen menot sekä hoidon‐ ja ylläpidon kustannukset kasvavat tasaisesti

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Rahoituksen painotuksia

Raidepainotteinen joukkoliikenne, isot raidehankkeet

Bussipainotteinen joukkoliikenne, pienet hankkeet painottuvat

Nopea kasvu

Hidas kasvu



• Pääväylä‐ ja ratainvestoinneissa HLJ 2011:n mukainen rahoitustaso (350 M€)

• Hoidon ja ylläpidon kustannukset kasvavat

• Joukkoliikenteen operointikulut kasvavat

• Niukat investoinnit (150 M€)• Bussipainotteinen

joukkoliikenne nykytasossa• Hoito‐ ja ylläpito nykytasossa

• Niukat investoinnit (150 M€)• Panostetaan viisaaseen

liikkumiseen (joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseen, pyöräilyyn ja kävelyyn)

• Tuloja ruuhkamaksuista

• Isot investoinnit• Hoidon ja ylläpidon

kustannukset kasvavat• Joukkoliikenteen

operointikulut ja lipputulot kasvavat

• Lisärahoitusta yksityisrahasta ja ruuhkamaksuista

”Korporaatiometropoli”,”Voimaantunutmetropolikaupunki”

”Pitäjämetropoli”Paikallisten kaupunkikylien metropoliverkosto”

9.4.2013

HLJ 2015 – Tulevaisuusskenaariot Skenaariot – rahoituksen painopisteet

Raiteet, autot, bussit, pyörät • Valikoituja ratahankkeita• Tie‐ ja katuverkon investoinnit• Uusien asuinalueiden infra ja

joukkoliikenneyhteydet• Joukkoliikenteen (ja henkilöauton) käyttö

kasvaa

Bussit, pyörät, autot, raiteet• Panostusta joukkoliikenteen palvelutarjontaan,

erityisesti bussiliikenne nykytasossa• Panostusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin

sekä tie‐ ja katuverkon hoitoon ja ylläpitoon nykytasossa

• Ei uusia isoja raideinvestointeja, investointien niukkuus

• Ei uusia rahoituskanavia• Joukkoliikenteen kulkutapaosuus laskee

Pyörät, bussit, raiteet, autot• Raide‐ ja bussiliikenteen palvelutarjonta• Pyöräverkon investoinnit• Pyöräverkon hoito ja ylläpito• Ruuhkamaksut/tienkäyttömaksut • Edullinen joukkoliikenne• ”Viisas liikkuminen”

Raiteet, bussit, pyörät, autot• Uusia kaupunkiratoja (osana alueiden

rakentumista)• Muu joukkoliikenteen infra• Joukkoliikenteen käyttötalous • Ruuhkamaksut/tienkäyttömaksut• Yksityisten toimijoiden painoarvo kasvaa• Yksityisrahaa• Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa

merkittävästi

Nopea kasvu

Hidas kasvu






”Pitäjämetropoli”

Lopuksi…

Pohdittavaa• Liikenne pitää aina liittää asiayhteyteensä – mikä on

matkan/ kuljetuksen tarve?• Liikkuminen muuttuu jatkuvasti – fyysinen rakenne

muuttuu paljon hitaammin.• Mistä rahaa infraan ja sen ylläpitoon? Julkisen talouden

niukkuus näkyy myös liikenteen rahoituksessa.• Miten huolehditaan joukkoliikenteen kilpailukyvystä?• Informaatioteknologian kehitys muuttaa tapaamme

liikkua, kuljettaa, tehdä töitä ja asioida – ehkä enemmän kuin uskommekaan.

Lisätietoja: Riikka Aaltonen: [email protected] / 040 1612234www.hsl.fi/hlj

13 04-09 liikenteen tulevaisuus tu-tuhesa_final

Documents