vuosikirja 2016 - mieli suomen mielenterveys ry · · 2017-04-254 mielenterveysseura 2016...

Vuosikirja 2016

MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI 2016 3

YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6

KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA 9

KEHITTÄMISTOIMINTAA JA KOULUTUSTA 13

APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA 17

RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO 22

VIESTINTÄÄ JA DIGITALISOITUMISTA 24

HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS 28

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

Toimitus: Suomen Mielenterveysseura, viestintä Painopaikka: Grano 2017 Kuvat: kansi ja s. 5-28: Konsta Leppänen

3mielenterveysseura.fi

MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI 2016

Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongel-mien ehkäisy. Puolustamme kaikkien yhtäläistä oikeutta mielenterveyteen. Rakennamme osallisuutta ja yhteisölli-syyttä sekä edistämme välittämisen kulttuuria.

Yhteiskunnallisen oikeudenmukai-suuden puolesta toimiminen maailman nopeissa muutoksissa vaatii seuralta yhä tiiviimmin jatkuvaa hereillä oloa ja uudistumista ajassa.

Vuonna 2017 vietämme 120-vuotis-juhlavuotta. Juhlavuoden kynnyksellä tapahtui mielenterveyden edistämis-työlle monia merkittäviä asioita. Vuon-na 2016 otettiin käyttöön opetussuunni-telma, jossa yläkoulun terveystiedossa ja alakoulun ympäristöopissa opetetaan mielenterveystaitoja. Mielen hyvinvointi on mukana esiopetuksen ja varhaiskasvatuk-sen suunnitelmissa.

Mielenterveysseura kehitti vapaa-ehtoistyön muotojen moninaisuutta

vastaamaan ajan haasteita. Asiantunti-jamme olivat viikoittain mediassa käsit-telemässä mielenterveyden kysymyk-siä. Seura tarjosi ja kehitti koulutusta ja testattuja menetelmiä ammattilaisten ja vapaaehtoisten tueksi.

Kriisitoiminnoissa ihmisten huolet ja murheet sekä yhteiskunnan kipupisteet nousevat joka päivä esiin. Esimerkiksi kriisipuhelimessa käytiin lähes 50 000 keskustelua. Seura valmisteli nuorille lähes ympärivuorokautisen Seka-sin-chatin jatkamista Me-säätiön tuel-la. Mielenterveysseura kantaa vastuuta myös rikoksen uhrien tukemisesta toi-mimalla Rikosuhripäivystyksen valta-kunnallisena koordinaatiojärjestönä.

Kaikilla on yhtäläinen oikeus mielen terveyteen.

• 54 paikallista mielenterveysseuraa• 30 valtakunnallista jäsenjärjestöä• 22 kriisikeskusta eri puolilla Suomea,

kriisikeskusverkosto• Seurassa noin 110 työntekijää• Toiminnassa mukana noin 3 300 vapaa ehtoista

ja yhteistyö kumppaneita• Koulutukset ympäri maata• Aktiivista kansainvälistä toimintaa

MIELENTERVEYSSEURA TOIMII VALTAKUNNALLISESTI

Marraskuussa 2016 Mielenterveys-seuran valtakunnallinen mielenterveys-osaamista vahvistava hanke valittiin osaksi maan hallituksen kärkihanketta. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia ryhdytään järjestämään noin 25 000 kansalaiselle ja ammattilaiselle. Koulu-tuksessa moni on oivaltanut ensi ker-ran, että mielenterveys tarkoittaa ter-veyttä: mielen hyvää vointia ja kykyä selviytyä arjessa. Se on voimavara, joka mahdollistaa monia asioita elä-mässä.

Pentti Arajärvi,

puheenjohtaja

Sari Aalto-Matturi,

toiminnanjohtaja

Viisi yksikköä • Kansalaistoiminnot• Kriisikeskustoiminnot• Koulutus- ja kehittämis toiminta

(Mielen terveyden edistäminen vuodesta 2017)

• Viestintä• Hallinto

Kansainvälinen toiminta on kiinteä osa toimintaa. Lisäksi Mielenterveysseura koordinoi viiden järjestön ja kirkon yhteistä valtakunnallista Rikosuhripäivystystä.

4 Mielenterveysseura 2016

MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGIA VUOSILLE 2016–2020

PerustehtäväMielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy

ArvotIhmislähtöisyys, luotettavuus ja yhteisöllisyys

Strategiset tavoitteet• Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani• Arvostettu, tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun

tarjoaja• Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa• Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja • Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi.


YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA

Tuloksia• Mielenterveyden ensiapu -koulu-

tukset osaksi maan hallituksen kärkihanketta

• Mielenterveystaidot uuteen opetus-suunnitelmaan

• ”Mielenterveys kaikessa päätöksen-teossa” -vetovastuu EU-komission ja jäsenmaiden Joint Actionissa

Mielenterveysseura korostaa mielen-terveyden huomioimista kaikessa yh-teiskunnallisessa päätöksenteossa ja jokaisen oikeutta hyvään mielentervey-teen. Seuran tavoitteena on olla johta-va mielenterveyden edistämisen vai-kuttaja ja kumppani.

Mielenterveysseuran valtakunnalli-nen mielenterveysosaamista vahvista-va hanke valittiin osaksi maan hallituk-sen kärkihanketta sisältäen seuran Mielenterveyden ensiapu -koulutukset. Valtioneuvoston kanslia valitsi seuran

toteuttamaan sote-uudistusta tukevaa selvityshanketta mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivista malleista. Syksyllä otettiin käyttöön opetussuunni-telma, jossa yläkoulun terveystiedossa ja alakoulun ympäristöopissa opete-taan mielenterveystaitoja. Seura on ollut vaikuttamassa siihen, että mielen hyvinvointi on vuodesta 2017 lähtien mukana esiopetuksen ja varhaiskasva-tuksen suunnitelmissa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä. Mielenterveysseura päivitti kaksi vaikuttamisen tavoite-ohjel maansa: Mielen hyvinvoinnin

tavoite ohjelma ja Itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelma.

Verkostoissa Mielenterveysseura vai-kutti yhdessä Mielenterveyspoolin ja Mielenterveyspoliittisen neuvottelukun-nan kanssa ja hoiti neuvottelukunnan sihteerin tehtävät. Neuvottelukunta koostuu valtakunnallisista mielen-terveys järjestöistä ja kansanedustajista. Seura vaikutti tarttumattomien sairauk-sien verkostossa (NCD-verkosto) yhteis-työssä Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengitysterveys-järjestöjen kanssa. Ajankohtaisia tee-moja näissä verkostoissa olivat etenkin terveysongelmien ennaltaehkäisy sekä kriisitoimintojen turvaaminen sote-uu-distuksessa, itsemurhien ehkäisy, ajan-kohtaiset lainsäädäntöhankkeet, stigman vähentäminen ja verkostojen yhteistyön tiivistäminen.

Euroopan tasolla Mielenterveys-seura vaikutti mielenterveyden edistä-miseen Mental Health Europen (MHE), European Alliance for Mental Health in All Policies -verkoston ja EU-komission Compass-hankkeen kautta. Komission ja jäsenmaiden mielenterveyden ja hy-vinvoinnin yhteistoimi ( Joint Action) hui-pentui tammikuussa 2016 Brysselissä järjestettävään loppukonferenssiin. Seuran maailmanlaajuinen yhteistyö-kumppani on World Federation for Mental Health (WFMH). Seura liittyi mielenterveystoimijoiden transatlantti-seen CRISP-kumppanuuteen (Citizen-ship, Recovery, and Inclusive Society Partnership), joka tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon ulkomailla.

mielenterveysseura.fi/yhteiskunta

Mielenterveyden edistämistä kaikissa politiikoissa

Mielenterveysseura teki aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2016 päättyneessä kolmevuotisessa Joint Action -yhteistoimessa seura teki yhteistyötä 51 partnerin kanssa, jotka edustivat 27 Euroopan maata ja 11 eurooppalaista organisaa-tiota. Joint Actionissa oli kahdeksan työpakettia, joista Mielenterveysseura koordinoi ”Mielenterveys kaikessa päätöksenteossa” -pakettia. Tuotoksena oli Euroopan mielenterveyden toimintaohjelma. l Joint action -kumppanuudet l CRISP-kumppanuudet


Politiikka• Hallitusohjelmaan on kirjattu

kansal lisen mielenterveysoh-jelman käynnistäminen ja mielenterveyslain kokonaisuu-distus.

• Mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ehkäisyn asema kärkihankkeissa.

Talous• Taloudellinen tilanne on huolestutta-

va. Lasten köyhyys on lisääntynyt. Työttömyys, etuuksien leikkaukset sekä indeksien jäädytykset tulevat johtamaan tuloerojen kasvuun.

• Mielenterveyden edistäminen vai-kuttaa tuottavuuteen. Sosiaalinen hyvinvointi

• Haasteena on ylisukupolvinen huono- osaisuus. Yhteiskunta ja-kautuu voimakkaasti menestyjiin ja väliin putoajiin.

• Turvattomuus synnyttää eriarvoi-suutta ja vastakkainasettelua. Pahoin vointi ilmenee esimerkiksi viha puheena.

Teknologia• Teknologinen kehitys tuo mielen-

terveyden edistämiseen uusia mahdollisuuksia, mutta samalla uudenlaisia ongelmia ja haavoit-tuvuutta niille, jotka eivät ole mu-kana kehityksessä.

• Digitalisoituminen voi lisätä osalli-suutta mutta myös syrjäytymistä.

Ympäristö• Hyvä yhdyskuntasuunnittelu tukee

mielenterveyttä. Luonnon ja liikku-misen mielenterveysvaikutukset ovat ajankohtaisia ja nousussa.

• Ilmastonmuutos ja ympäristön pi-laantuminen vaikuttavat mielen-terveyteen.

Lainsäädäntö• Sote-uudistuksessa haas -

teena on edistävän työn asemoituminen ja kriisi auttami-sen toimintaedellytykset.

• Tarvitaan lainsäädäännön muutoksia: mielenterveys huo-mioon kaikilla hallinnonaloilla. Maasta puuttuu itsemäärää-misoikeuslaki.

MIELENTERVEYSPOLITIIKALLE KESKEISIÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNTIA

Mielenterveys kaikissa poliitikoissa

Mielenterveyttä voi vahvistaa ja vaikuttavat keinot ovat tiedossa.

Mielenterveyden edistämisen on vaikuttavaa toteutua kaikissa politiikoissa.

mielenterveysseura.fi/mielen-hyvinvoinnin-tavoiteohjelma mielenterveysseura.fi/itsemurhien-ehkaisyn-tavoiteohjelma


KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA

Tuloksia• Vapaaehtoistehtävien uudenlainen

konseptointi• Kehittämis- ja aluekoordinaattoreille

valtakunnalliset substanssialueet• Koulutuksissa ja kehittämispäivissä

yli 1 500 toimijaa

Mielenterveysseuran tavoitteena on olla johtava mielenterveyden edistämi-sen vaikuttaja ja kumppani, jossa seura ja paikalliset mielenterveysseurat teke-vät yhdessä osallistavaa ja saumatonta vaikuttamistyötä. Lähtökohtana on olla vetovoimainen, arvostava ja innostava yhteisö työntekijöille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille. Keskeisenä stra-tegisena tavoitteena on kehittää vapaa-ehtoistoiminnan vetovoimaisuutta.

Paikallisten mielenterveysseurojen

sekä digitaalisuus ja markkinointivies-tintä. Substanssialuejakoon siirtyminen on jäsentänyt hyvin työtä.

Vapaaehtoistyön vetovoimaisuutta lisättiin paketoimalla erilaiset vapaa-ehtoistehtävät houkuttelevampaan muotoon. Vapaaehtoisia toimii yhdis-tystoiminnan aktiiveina, tukihenkilöinä ja kriisiauttajina, kulttuurin, liikunnan ja hyvinvointitoiminnan parissa, viestijöinä sekä erilaisissa käytännön tehtävissä.

Vapaaehtoistoiminnan markkinointi-viestintää tehostettiin uudistamalla Tule mukaan -verkkosivujen sisältö sekä luomalla verkkotesti, jonka avulla po-tentiaalinen vapaaehtoinen löytää so-pivan vapaaehtoistehtävän.

Paikallisten mielenterveysseurojen digitaalista viestintää edistettiin raken-tamalla yksiköiden ja paikallisten

tuen vahvistamiseksi Mielenterveys-seurassa siirryttiin kehittämis- ja alue-koordinaattoreiden (6) maantieteelli-sestä aluejaosta valtakunnallisiin substanssialueisiin, joita ovat tukihenki-lötyö, vapaaehtoistyön työnohjaus ja johtaminen, hyvinvointitoiminta, yhdis-tystoiminta, kulttuuri- ja liikuntatoiminta

”Hyvän Mielen Viestijänä voin kehittää osaamistani yhteiskunnallisesti tärkeän asian yhteydessä. Se tuntuu tosi hyvältä!”

Paikalliset mielen-terveysseurat (54)

KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPÄIVÄTPAIKALLISILLE SEUROILLE• Valtakunnalliset puheenjohtajien ja

kriisikeskusjohtajien neuvottelupäivät• Puhelin- ja verkkokriisityön päivät• Järjestöpäivät • Seniorihyvinvointitreeni-koulutus • Alueelliset kriisikeskusverkoston vapaa-

ehtoisten monimuotoiset koulutukset • Hyvinvointi- ja ryhmätoiminnan koulutus• Nuoren mielen ensiapu- ja mielen-

terveyden ensiapukoulutukset• Muut teemakohtaiset koulutukset kuten

taloustsemppari-koulutus, puhelin- ja verkkokriisityön alue ryhmät

• Seurakohtaiset hallitustoimijoiden ja uusien jäsenten perehdytykset ja yhdistys toiminnan kehittäminen.

VAPAAEHTOISTYÖN TYÖN OHJAUKSEN KOULUTUS• Vapaaehtoistyön työnohjauksen

valmiu det (1 vuosi, 15 opintopistettä) (entinen tukiohjaajakoulutus, irrotettiin työnohjaajakoulutuksesta erilliseksi koulutukseksi vuonna 2002)

• Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus (Vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiu det + 2 vuotta, yhteensä 3 vuotta ja 60 opintopistettä)

• Vapaaehtoistyön työnohjaajien koulut-taja- ja työnohjaajakoulutus (Edellinen + 3 vuotta, yhteensä 6 vuotta ja 120 opintopistettä)

• Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuk-sessa 160 osallistujaa vuodesta 1995.


mielen terveysseurojen kanssa yhtenäi-set Mieli-ilmeen mukaiset verkkosivut, jotka valmistuivat 14 seurassa. Paikalli-sia seuroja rohkaistiin intranetin käyt-töön sekä vahvistettiin sosiaalisen me-dian osaamista Maailman mielenterveyspäivän toteutuksessa.

Koulutusta ja kampanjoitaKansalaistoiminnan yksikön järjestämiin koulutuksiin ja kehittämispäiviin osallis-tui 875 paikallisen mielenterveysseuran ja 638 muiden järjestöjen toimijaa.

Tukihenkilötyön laatua ja johtamista kehitettiin aloittamalla viides, kaksivuo-tinen Vapaaehtoistyön työnohjaaja-koulutus ja yhdestoista, yksivuotinen Vapaaehtoistyön tukiohjaajakoulututus, järjestämällä työnohjauksen työn-ohjausviikonloppu valmistuneille vapaa ehtoistyön työnohjaajille sekä vapaaehtoistyön johtamiskoulutuksia. Mielen terveysseura kokosi paikallisten mielenterveysseurojen toimijoista tuki-henkilötyön kehittämistyöryhmän ja aloitti tukihenkilöiden peruskoulutuksen uudistuksen. Yksikön työntekijät tekivät 113 paikallisten mielenterveysseurojen toiminnan kehittämiseen liittyvää yh-

Hyvän mielen vapaaehtoisena toimi noin 3 300 vapaaehtoista.

pakolaisuuden että maahanmuuttoon liittyvistä kriiseistä. Uudelle yhteisöjäse-nelle, Narsistien Uhrien Tuki ry:lle, pi-dettiin koulutuspäivä arvostavasta koh-taamisesta, traumaattisista kriiseistä sekä mielenterveyden ensiapukoulutus. Vapaaehtoistyön johtamiseen liittyvää koulutusta tarjottiin valikkoverkostolle. Seura ja paikalliset seurat osallistuivat Valkoinen raivo- elokuvan yhteydessä toteutettuihin asiantuntijapaneeleihin kouluissa sekä vapautuneiden vankien Porttiteatterin kehittämistyöhön.

Maahanmuuttajien yksinäisyyden vähentäminen monikulttuuritoiminnan keinoin -hanke ei saanut rahoitusta, joten tavoitteena ollut maahanmuutta-juuden niveltäminen vapaaehtoistoi-mintaan jäi paikallisissa mielenterveys-seuroissa vähäiseksi. Mielenterveysalan liikunnan koordinointi- ja kehittämis-hanke ei saanut jatkorahoitusta ope-tus- ja kulttuuriministeriöstä. Liiku Mieli Hyväksi -verkosto jatkoi toimintaansa supistetusti, mutta alan kehittämislinja-uksia ei pystytty viemään eteenpäin suunnitellusti.

mielenterveysseura.fi/tulemukaan

Mental Health Art Week -toiminta-viikot edistävät hyvää mieltä kulttuurista. Paikallisten mielenter-veysseurojen aktiivisuus MHAW:ssa vuosina 2014–2016.

0

10 000

100

2014 2015 2016

n tapahtumia n paikallisia mielen-terveysseuroja n kohtaamisia

MIELENTERVEYSSEURA PALVELEE JÄSENSEUROJA

• Keskitetty jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus sekä tilitykset seuroille

• Avustukset ja toiminnalliset määrärahat

• Tapaturmavakuutus tuki-henkilöille

• Toimintaa ohjaavat linjauk-set, jotka takaavat laadun ja yhdenmukaisuuden

• Koordinointituki kriisiauttami-sen eri muodoissa toimiville seuroille

• Asiantuntemus ja tuki aluekoordinaattoreiden substanssialueen mukaisesti

• Maksuttomat koulutukset vapaaehtois toimijoille

• Matka ja majoituskulut vapaa ehtoisille useimpiin koulutuksiin

• Hankkeiden toimintamallit ja mate riaalit hyödynnettä-väksi seurojen toiminnassa

• Tuki vaikuttamistyöhön ja viestintään

• Yhtenäisen ilmeen mukainen verkkosivupohja

• Maksuton materiaali tapah-tumiin ja teema päiviin

• Uusien kriisikeskusjohtajien ja puheen johtajien perehdytys

• Toiminnan konsultointi vai-keissa tai ongelmallisissa tilanteissa

• Maksuton ohjelma kriisi-auttamisen tilastointiin

Suomen Mielenterveysseura tarjoaa paikallisille mielen terveysseuroille jäsen palveluja:

distyskäyntiä.Mental Health Art Week (MHAW) –

Hyvää mieltä kulttuurista -toiminta-viikko järjestettiin kolmannen kerran ja teemana oli nuorten mielen hyvinvointi. Toiminnan toteuttamiseen osallistui 35 paikallista mielen terveysseuraa yhteis-työkumppaneineen. MHAW:ssa järjes-tettiin noin 120 tapahtumaa ja kohdat-tiin noin 11 000 ihmistä.

Mielenterveysseuran tunnettuutta lisättiin muun muassa toimimalla mes-suilla ja yhteistyöverkostoissa. Seura jatkoi yhteistyötä Maaseudun Tuki-henkilö verkon kanssa osallistumalla asiantuntijana ohjausryhmään ja Maa-seudun tukihenkilöverkon 20-vuotisjuh-lien järjestämiseen sekä kouluttamalla verkoston tukihenkilöitä. Seura teki yh-teistyötä Helsingin ortodoksisen seura-kunnan kanssa kouluttamalla seura-kunnan vapaaehtoistyöntekijöitä sekä

Suomen yrittäjät,Helsingin yrittäjät

Uudenmaan yrittäjät

Savon yrittäjät

Keski-Suomen yrittäjät

Pirkanmaan yrittäjätHämeen yrittäjät Päijät-Hämeen

yrittäjät

Etelä-Karjalan yrittäjät

Satakunnan yrittäjät

Huittisten alueenyrittäjät

Sastamalan Yrittäjät

Varsinais-Suomen yrittäjät

Lapin yrittäjät

➜ (43 %), (18 %), (16 %), (14 %) ja (9 %).

Hyvän Mielen Tukijat ja Kriisiauttajat

Hyvän Mielen Viestijät

Hyvän Mielen Oppaat Hyvän Mielen

Kipparit

Hyvän Mielen kumppanit

Mielen Rakentajat


Yrittäjien hyvinvointikillan verkosto

Paikallisten mielenterveysseurojen yli 50 erilaista vapaaehtoistehtävää ryhmiteltiin kuuteen kokonaisuuteen.

Tehtävämuodot paketoitiin houkutteleviksi hyvän mielen vapaaehtoistehtäviksi. Nykyisin näissä tehtävissä toimitaan seuraavasti:

Hyvän Mielen Tukijat ja Kriisiauttajat (43 %), Hyvän Mielen Oppaat (18 %), Mielen Rakentajat (16 %), Hyvän Mielen Kipparit

(14 %) ja Hyvän Mielen Viestijät (9 %).

Yrittäjien hyvinvointikiltaYrittäjien hyvinvointikilta -hanke päät-tyi, mutta toiminta jatkuu kohdennetun avustuksen turvin. Mielenterveysseura solmi yhteistyösopimuksen Suomen Yrittäjien kanssa vuosiksi 2017–2019. Kriisiytyneille yrittäjille kehitettiin tuki-palvelua yhteistyössä Uudenmaan

Yrittäjien hyvinvointi koulutus ja hyvinvointi ryhmät• koulutuksia 11• yrittäjää osallistujina 157• Yrittäjien hyvinvointi-

ryhmässä osallistujia 29• tilaisuuksiin osallistuneita

yrittäjien kanssa toimivia asiantuntijoita 156

• Kilta-toiminta, osallistujia yhteensä 342

Vapaaehtoistyön vetovoimaisuutta kehitettiin paketoimalla tehtäviä.

Verkostossa mukana

Kriisikeskukset• Kriisikeskus Turvapoiju, Kemi• Lapin kriisikeskus, Rovaniemi• Saimaan kriisikeskus, Lappeen-

ranta• Hyvinkään kriisikeskus• Sastamala/Huittinen Tukitalo• Rauman kriisikeskus Ankkurpaik’• Turun kriisikeskus• Tampereen kriisikeskus Osviitta

Muut yhteistyökumppanit• Työelämä 2020• Balanssi ry• Talousapu neuvottelukunta• Maatalousyrittäjien Eläkelaitos

Mela• Yrityskummit• Kuntoutussäätiö• Keskinäinen Työeläkevakuutus -

yhtiö Elo

Yrittä jien, Porvoon Yrittäjien ja Yritys-kummien kanssa. Hankkeessa toteutet-tiin yrittäjien hyvinvointikoulutuksia ja hyvinvointiryhmiä. Seura toi esiin mielen terveyden edistämisen hyötyjä muun muassa Työelämä 2020 Hämeen työelämän kehittäjät -verkostossa, so-siaali- ja terveysministeriön työhyvin-

vointiosastolla, Tampereen Yliopiston Eustress -hankkeen toimijoille, Work Goes Happy -tapahtumassa sekä Pir-kanmaan alueen yrittäjäyhdistysten puheenjohtajille ja Uudenmaan Yritys-kummeille järjestetyissä tilaisuuksissa.

mielenterveysseura.fi/yrittajakilta


KEHITTÄMISTOIMINTAA JA KOULUTUSTA

Tuloksia• Koulutuksissa ja seminaareissa noin

12 000 henkilöä.• Mielenterveyden ensiapu -kursseilla

lähes 3000 henkilöä ja 139 valmistu-nutta ohjaajaa

• Mielenterveystaidot mukaan perus-opetuksen opetussuunnitelmaan

Mielenterveysseuran tavoitteena on olla vaikuttavien innovaatioiden johta-va kehittäjä ja rantauttaja. Tavoitteena on levittää mielenterveysosaaminen koko kansan taidoksi elämänkulun kai-kissa vaiheissa lapsuudesta vanhuu-teen. Innovaatiot kohdistuvat erityisesti hyvän mielenterveyden perustan ra-kentumiseen sekä elämän taitekohtiin

etenkin heikoimmassa asemassa ole-ville.

Vuoden 2016 alusta Mielenterveys-seuran koulutus- ja kehittämistoiminta yhdistyivät, jolloin muodostettiin koulu-tus- ja kehittämisyksikkö.

Mielenterveysseuran asiantuntijat olivat mukana Suomen hallituksen kär-kihanketyöryhmissä ja useissa rahoitus-hauissa, joilla luotiin mahdollisuuksia

”Ensimmäistä kertaa oivalsin, että mielenterveys tarkoittaa terveyttä.”

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU® -KOULUTUKSET

Mielenterveyden ensiapu® 1 -koulutus keskittyy mielen hyvin voinnin vahvistamiseen. Koulutus on Suomen Mielen-terveysseuran kehittämä kou-

lutus, joka soveltuu kaikille, jotka halua-vat vahvistaa omaa tai läheistensä mielen-terveyttä.

Mielenterveyden ensiapu® 2 on australialaiseen malliin perustuva koulutus, joka tar-joaa tietoa yleisimmistä mie-lenterveyden häiriöistä, niiden

oireista ja antaa keinoja, kuinka jokai-nen voi ottaa mielenter-veyden häiriöt puheeksi ja olla tukena.

Nuoren mielen ensiapu -koulutus (NMEA) on tarkoi-tettu henkilöille, jotka toimivat 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten parissa joko työnsä

tai harrastuksensa puo-lesta. Koulutus tarjoaa tietoa lasten ja nuorten yleisimmistä elämän ilmi-öistä ja mielen tervey den ongelmista.

laajentaa ja vahvistaa yksikön tarve-lähtöistä toimintaa. Lisäksi osallistuttiin Tarttumattomien sairauksien verkoston toteuttaman konsensus lausuman työ-ryhmään asiantuntijasihteerinä sekä edustettiin Mielenterveysseuraa Päih-de- ja mielen terveysjärjestöjen tutki-musohjelman (MIPA) ohjausryhmässä ja muissa yhteistyöverkostoissa. Toimin-nan osana tuotettiin sisäiseen käyttöön suunnattuja raportteja ja laajemmalle yleisölle tarkoitettuja artikkeleita sekä osallistuttiin seuran vaikuttamistyöhön ja tuettiin Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille – LINITY -hankkeessa toteu-tettavaa arviointitutkimusta.

Yksikön keskeisiä tehtäväalueita oli Mielenterveyden ensiapu -koulutusten

Mielenterveyden ensiapu -koulutukset sairaanhoitopiireittäin vuonna 2016. Kursseille osallistui lähes 3 000 ihmistä.

mielenterveysseura.fi/mtea


tushallituksen ja opetus- ja kulttuurimi-nisteriön erillisillä rahoituksilla toteutettujen hankkeiden koulutuksiin sekä vanhempainiltoihin (Hyvää mieltä yhdessä alakouluun, Lapsen mieli- mielenterveystaitoja neuvolaan ja var-haiskasvatukseen ja Mielenterveys voi-maksi nuorisotyöhön) osallistui lähes 3500 toimijaa. Koulutusten ja aineisto-jen vaikuttavuudesta valmistui neljä opinnäytetyötä.

Mielenterveysseura toteutti Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-työssä konsultaa-tio- ja koulutustilaisuuksia ja seminaa-ripäiviä useilla paikkakunnilla. Seura tuki valtakunnallista kouluttajaverkos-toa erillisellä kolmen päivän koulutus-kokonaisuudella. eLapset puheeksi -hanke käynnistyi maaliskuussa 2016. Seura päivitti taustatiedot, aikuispalve-lujen sekä varhaiskasvatuksen ja koulun Lapset Puheeksi -lokikirjat ja aloitetti nauhoitukset HUS:n Mielenterveystalon kanssa.

Kurssi palautteen keskiarvo oli 4,6–4,8/5.

Osallistujia lasten ja nuorten koulutuksiin• Hyvää mieltä yhdessä

-koulutukset 1 022• Mielenterveys voimaksi

-koulutukset 314• Lapsenmieli -koulutukset 1 476• vanhempainillat 200• seminaarit ja konferenssit 130

Hankkeita mielenterveyden edistämiseksiIkäihmisten Mirakle-hankkeessa toteu-tettiin ikäihmisten mielenterveyden edis-tämistyötä. Mielenterveysseura tuotti materiaaleja ja koulutuksia ikä ihmisten kriisityön kehittämisen tueksi. Seura pi-lotoi ikääntyneiden kanssa työskentele-ville ammattilaisille Ikääntyvien kriisiapu -koulutusmallin yhteistyössä Turun kriisi-keskuksen kanssa. Lisäk si julkaistiin Nes-tori Nurjamieli- ja Hyvän mielen konka-rit -pelit. Vanhusten viikolla toteutettiin Mielellään-verkoston kanssa ”Paas poi-keten” -kyläily- ja postikorttikampanja. Hankevuonna tavoitettiin 4 650 henkilöä erilaisissa seminaareissa, puheenvuo-roissa ja koulutuksissa. Lisäksi paikalli-sissa seuroissa järjestettiin Miraklen tu-kemana Seniori Hyvinvointitreenejä. Hankkeessa käynnistettiin ryhmiä myös kuntien ja muiden järjestöjen ylläpitä-missä ikäihmisten palveluissa.

Mielellään-seminaarikiertue tavoitti 379 henkilöä kolmella paikkakunnalla. Haluttiin tavoittaa ensisijaisesti mielen-terveys- ja vanhustyön ammattilaisia sekä vapaaehtoisia ja levittää hankkeis-sa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Hank-keessa tavoitetuista henkilöistä 68 pro-senttia oli palkansaajia, 18 prosenttia vapaaehtoisia, 9 prosenttia opiskelijoita, 2 prosenttia yrittäjiä ja 3 prosenttia työ-elämän ulkopuollella.

Mielenterveysseura tuotti HUS:n yllä-

(MTEA) levittäminen, koordinoiminen ja soveltaminen uusille kohderyhmille. Tämä työ vahvistui merkittävästi, kun yksikkö saattoi käynnistää Mielenterve-ys kuuluu kaikille -kärkihankkeen (sosi-aali- ja terveysministeriön rahoitus vuosille 2017–18). Hankkeella on kattava yhteistyöverkosto sairaanhoitopiirien (15), kuntien, järjestöjen ja paikallisten seurojen kanssa. Lisäksi uutena kohtee-na aloitettiin työelämän Mielentervey-den ensiavun (TMTEA)-kehittäminen. Mielenterveyden ensiapu -kursseille osallistui lähes 3000 ihmistä. Uusiksi ohjaajiksi valmistui 139 henkilöä. Nuor-ten kanssa toimiville tarkoitettu Nuoren mielen ensiapu -koulutus levisi eri puo-lille Suomea.

Aikuiset lasten ja nuorten lähelläLasten ja nuorten mielenterveyttä edis-tävien hankkeiden tavoitteena on kehit-tää ja levittää voimavaralähtöistä mie-lenterveyden osaamista lasten ja nuorten kanssa toimiville etenkin neu-voloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluis-sa, toisella asteella ja nuorisotyössä. Syksyllä 2016 otettiin Suomessa käyt-töön uusi perusopetuksen opetussuun-nitelma, johon sisältyy mielenterveys-taitojen opettaminen. Yksikön edustaja on toiminut asiantuntijana opetussuun-nitelman valmisteluprosessissa. Ope-

”Paras koulutus, jossa olen koskaan ollut. Selkeä ja hyvin suunniteltu. Asia esitettiin kansankielellä.”Lasten ja nuorten koulutukseen osallistunut

l Mielenterveys voimaksi -koulutuksetl Psykisk hälsä -kursen på svenska:

suunniteltiin, ei toteutunutl KLÄPPI Lapin nuorisotyöpäivtl Hyvää mieltä yhdessä -koulutuksetl Lapsen mieli -koulutuksetl Vanhempainillatl Seminaarit, konferenssit

kuva erillisessä power-pointissa Kartta_ja_määrät_oivallukset_las-

KOULUTUKSIA LASTEN JA NUORTEN KANSSA TOIMIVILLE AMMATTILAISILLE TAI LÄHEISILLE


pitä mään digitaaliseen mielen terveys-palveluun, Mielenterveystaloon, SADe HUS Mielenterveystalo -hankkeessa lisämateriaaleja ja -käännöksiä Tietoa maahanmuuttajille -osioon. Arjen hyvin vointi -osio käännettiin arabiaksi, kurdi-soraniksi, venäjäksi ja somaliksi. Samoilla kielillä seura valmisti neljä ko-kemusasiantuntijavideota Miltä maa-hanmuutto tuntuu? -osioon. Seura jär-jesti kaksi hankkeen Mielen hyvinvointia maahanmuuttotyöhön -päätössemi-naaria. Seminaareissa esiteltiin uusia materiaaleja sekä lisättiin tietoisuutta ajankohtaisista maahanmuuttotyösken-telyn teemoista ja tulevista toiminnoista.

Lapinlahden Lähde on Mielen-terveysseuran hallinnoima mielen hyvin voinnin keskus entisessä Lapinlah-den sairaalassa. Lähteen tärkeimmät tehtävät ovat edistää mielen hyvinvoin-tia ja säilyttää sairaala mielen hyvin-voinnin hoivaajana. Lähde laajensi toi-mintaansa avaamalla nykytaiteelle omistetun Galleria Lapinlahden ja ma-talan kynnyksen Käytävägallerian, Läh-teen saunan, artesaanituotteita myyvän Lähteen Puodin sekä kierrätys-myymälän Lähteen Patinan. Ensimmäi-senä täytenä toimintavuonna Lähde edisti yli 60 000 kävijän mielen hyvin-vointia ja järjesti yli 150 kaikille avointa tapahtumaa. Tiloja vuokrattiin myös yk-sityistapahtumiin. Työhön integ rointi on tärkeä osa Lähteen toimintaa. Vuonna 2016 Lähde tarjosi työkokeilu- tai palk-katukipaikan tai harjoittelupaikan yli 200 ihmiselle. Lapinlahden Lähde pal-kittiin Duodecimin kulttuuripalkinnolla ja Helsingin kulttuuriteko 2016 -palkinnolla.

mielenterveysseura.fi/ lapinlahdenlahde

KOULUTUSKESKUKSEN KOULUTUKSET

Ikäihmisten Miraklehankkeessa ohjaajakoulutetuista 91 % koki saaneensa toimivia materiaaleja ja ideoita.

KoulutuskeskusMielenterveysseuran Koulutuskeskus toteuttaa ja kehittää laajan yhteistyö-verkoston kanssa asiantuntemukseen pohjautuvaa, mielenterveyden edistä-miseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalve-luja. Koulutukset on suunniteltu erityi-sesti sosiaali- ja terveysalan sekä kas-vatus- ja opetustoimen ammattilaisille ja organisaatioille sekä järjestöjen ja ammattiliittojen henkilöstölle. Koulutuk-siin ja seminaareihin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä. Koulutukset ovat maksullisia ja toiminta on omarahoit-teista.

Koulutuskeskuksen toiminta oli muu-toksessa. Koulutuskeskuksen tilat vuok-rattiin alkuvuodesta ulkopuoliselle ta-holle. Mielenterveysseuralle hankittiin Esterin porttiin yhteiset Mieli koulutus-tilat, joita myös Koulutuskeskus siirtyi käyttämään samalla kun Koulutuskes-kuksen henkilöstö muutti Maistraatin-portin tiloihin seuran muun henkilöstön yhteyteen.

Koulutuskeskuksella oli merkittävä rooli perhekeskeisten työskentelymalli-

en jalkauttajana ja kehittäjänä, mielen-terveysosaamisen lisääjänä ja mielen-terveyden edistäjänä. Erityisesti Perhearviointimenetelmä- ja Palaset kohdalleen -koulutuksilla tavoitettiin lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja heikommissa asemissa olevien per-heiden kanssa työskenteleviä työnteki-jöitä ja organisaatioita. Näin vahvistet-tiin suoraan ja välillisesti ammattilaisten osaamista ja työn kehittämistä.

Koulutuskeskuksen koulutuskokonaisuudet• Perhearviointimenetelmä• Palaset kohdalleen• Psykoterapian perusteet• Pariterapian täydennyskoulutus• Perhekompassi• Mind Body Bridging (MBB)• Terapeuttinen työskentely asiakkaan

kotona• Kriisityön koulutukset• Toimiva lapsi- ja perhe• Työhyvinvointiin liittyvät koulutukset

mielenterveysseura.fi/koulutukset

l Perhearviointikoulutuksetl Psykoterapian perusteet Helsinki ja

Mikkelil Paripsykoterapian täydennys-

koulutus perheterapeuteillel Laaja TLP-koulutusl Toimiva lapsi & perhe kouluttaja-

kokous, Tamperel Palaset kohdalleen -hankel MBB 1–3 vaiheet Helsinki ja Jyväskyläl Perhekompassi


Lähes 50 000 keskustelua kriisipuhelimessa – spontaanista palautteesta 96 % kiittävää.


APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA

Tuloksia• Tukea verkossa, puhelimessa,

kasvokkain ja ryhmissä• Kriisipuhelimessa lähes 50 000

keskustelua• SOS-Kriisikeskuksen asiakkaista 35 %

maahanmuuttajataustaisia• Paljon tarvetta läheisensä

menettäneiden ryhmille

Mielenterveysseuran tavoitteena on olla arvostettu, tunnettu ja helposti lä-hestyttävä tuen ja avun tarjoaja. Ta-voitteena on, että tukea ja apua on saatavilla elämän kriiseissä matalalla kynnyksellä ympäri maan. Järjestöläh-

Matalan kynnyksen tukea ja apua maksutta ja ilman lähetettä.

”Keskustelu selvensi omia ajatuksia, en enää tunne hajoavani.”Kriisipuhelimeen soittanut

Kriisi -

keskukset

(22)

KriisikeskusverkostoMielenterveysseura koordinoi valta-kunnallista kriisikeskustoimintaa sekä ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valta kunnalliseen koordinaatioon sisäl-tyy kriisikeskustoiminnan, kriisipuhelin-autta misen ja verkkoauttamisen sisäl-löllinen ja toiminnallinen koordinaatio sekä Kriisipuhelimen tekninen ylläpito sekä Tukinetin tekninen ylläpito. Kriisikeskus verkoston toiminnassa oli mukana 22 kriisikeskusta.

KriisipuhelinKriisipuhelimeen soittoja tuli 177 207 ja vastattujen puheluiden määrä oli 49 465 puhelua. Soitoista 29 prosenttiin pystyttiin siis vastaamaan. Soittajista 38 prosenttia oli miehiä ja 37 prosenttia oli iältään 51–63-vuotiaita. Eniten puhelui-ta tuli kello 21–02. Heinäkuu oli ruuhkai-sin kuukausi. Soiton yleisin syy oli ihmis-suhdeongelmat. Spontaanista

TUKEA & APUA

VERKOSSAmielenterveysseura.fi

PUHELIMESSAKriisipuhelin010 195 202

KASVOKKAINmielenterveysseura.fi/kriisikeskusverkosto

RYHMISSÄmielenterveysseura.fi/vertaistukiryhmat

mielenterveysseura.fi/ tukea-ja-apua

töinen auttaminen palvelee erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa ja heikoim-massa asemassa olevia.

Mielenterveyseura tarjoaa voi-maannuttavaa lyhytkestoista keskuste-luapua ja tukea puhelimitse, verkossa, henkilökohtaisesti ja ryhmissä. Tuki on maksutonta ja sitä voi saada nimettö-mänä.


17 tai alle 2 %

18–29 27 %

30–40 27 %

41–50 18 %

51–63 17 %

64–79 9 %

80 tai yli 1 %

KRIISIPUHELIN: YLEISIMMÄT SOITTOJEN SYYT

n 2014 n 2015 n 2016

Kriisikeskusverkoston asiakkaat Ikäryhmittäin

Kriisikeskusverkoston asiakkaiden ikäjakauma. Kaikista ikäryhmistä naisia oli 70 prosenttia ja miehiä 30 prosenttia.

Ihmissuhdeongelmat

Halu kertoa kuulumiset

Ahdistuneisuus

Pari-ja perheongelmat

Yksinäisyys

Arjessa selviytyminen

Psyykkinen sairaus (diagnosoitu)

Fyysinen sairaus

Itsetuhoisuus

18 %

3,6 %

16 %

11 %

8 %

6 %

6 %

6 %

4%

Kriisipuhelimen miljoonas vastattu puhelu syyskuussa 2016.

Kriisikeskusverkoston toimintalukuja 2016• Käyntimäärät yhteensä 21 004• Asiakkaita kriisivastaanotoilla 7 715

(keskimäärin 3 käyntiä/henkilö)• Yksilöasiakkaita 87 %• Pariskuntia 10 %• Perheitä 2 %• Ryhmiä 1 %• Maahanmuuttajia 9 %• Osallistujia suljetuissa ryhmissä 513• Osallistujia avoimissa ryhmissä 574

palaut teesta 96 prosenttia oli kiittävää. Päivystyspaikkakuntia oli vuoden lo-pussa 25, joista 19 oli kriisikeskuksia ja 6 paikallisia mielenterveysseuroja.

KriisivastaanottoKriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla kävi 7 715 asiakasta. Asiakkaista 9 pro-senttia oli maahanmuuttajataustaisia. Henkilöä kohti käyntejä oli keskimäärin kolme. Kriisikeskusverkoston ryhmä-toiminnassa suljetuissa ryhmissä oli 513 osallistujaa ja avoimissa ryhmissä 574 osallistujaa.


1 673

344121

1 267

1 153

893

1 010

373

566

476

491

574

240

125

313

173

85

81

56

60

62

85

48

23

KRIISIVASTAANOTTO: YHTEYDENOTTOJEN SYYT

asiakkaiden arvioimana, koko verkosto, n 2014 n 2015 n 2016

Yhteydenottojen syyt verkkokriisikeskukseen ovat pysyneet samana vuodesta toiseen. Miesten yleisin yhteydenoton syy verkkokriisikeskukseen on pari- ja perhe ongelmat ja naisten yleisin syy on ahdistus.

VERKKOKRIISITYÖ: YHTEYDENOTTOJEN SYYTn Naiset 2015 n Naiset 2016 n Miehet 2015 n Miehet 2016

AhdistuneisuusPari-ja perheongelmat

MasentuneisuusItsetuhoisuus

Halu kertoa kuulumisetMuut syyt

Muu ihmissuhdeongelmaArjessa selviytyminen

Diagnosoitu psykiatrinen sairausTyöelämään tai opiskeluun ...

Huoli läheisestäYksinäisyys

Pari-ja perheongelmat

Ahdistuneisuus

Kuolema lähipiirissä

Huoli läheisestä

Arjessa selviytyminen

Itsetuhoisuus

Masentuneisuus

Muu syy

Väkivalta

Lapseen liittyvä huoli

27 %

5 %

13 %

7 %

3,5 %

3 %

5 %

4 %

2 %

3 %


prosenttia oli maahanmuuttajataustai-sia. Tukikeskusteluita toteutti 8 koulutet-tua vapaaehtoista SOS-kriisikeskukses-sa ammattilaisten ohjauksessa. Yhdellä asiakkaalla oli vapaaehtoinen henkilö-kohtaisena tukijana.

Verkkokriisityössä oli mukana sekä työntekijöitä, opiskelijoita että vapaa-ehtoisia. SOS-kriisikeskuksessa vastat-tiin yhteensä 1 273 Net tuki-viestiin ja käytiin 258 live-keskustelua.

Vuonna 2016 ryhmiä ja intensiivikurs-seja järjestettiin itsemurhan tehneiden läheisille, muutoin äkillisesti läheisensä menettäneille, pitkittyneestä surusta kärsiville, tukea tarvitseville nuorille/nuorille aikuisille, lapsena vanhem-piensa päihteiden käytöstä kärsineille nuorille aikuisille sekä traumatisoitu-neille ja tukea tarvitseville maahan-muuttajille. Intensiivikurssijaksoja oli 14 ja osallistujia 119. Viikoittain tapaavia

SOSkriisikeskuksen asiakkaista 35 % oli maahanmuuttajataustaisia.

TukinetVerkkokriisityön Tukinetissä oli vierailuja sivustolla 863 565 ja asiakkaiden vies-tejä keskusteluryhmiin 13 940.

Kaikissa yhteydenottojen muodoissa oli selkeää kasvua edelliseen vuoteen. Verkkokriisityössä Tukinetissa live- eli chat-keskusteluja oli 7 379 (27 % enem-män kuin vuonna 2015) ja kahdenkeski-sessä auttamisessa viestejä asiakkaan ja auttajan välillä oli 2021 (5 % enem-män).

Verkko avussa yleisimmät yhteyden-oton syyt olivat edelleen ahdistuneisuus sekä parisuhde- ja perheongelmat. Enemmistö yhteydenottajista oli naisia (87 %) ja suurin ikäryhmä oli 18–29-vuo-tiaat (40 %). Itsetuhoisia yhteydenottoja oli 1 014. Verkkokriisityöhön osallistui vuoden aikana 17 paikallista mielen-terveys seuraa.

Yhteydenottojen määrä Tukinetissa kasvaa edelleen• Vierailuja sivustolla 863 565• Asiakkaiden viestejä

keskusteluryhmiin 13 940 • Kasvua edelliseen

vuoteen verrattuna 14 %• Liveryhmiä 351, kasvua 9 %• Asiakkaiden kirjoittamat

Net tuki viestit 10 629 kasvua 5 %

• Net tuki live keskustelujen määrän kasvu 27 %

SOS-kriisikeskusSuomen Mielenterveysseuran keskus-toimiston yhteydessä toimivassa SOS-Kriisikeskuksessa oli 2016 lopussa 58 koulutettua vapaaehtoista, joista 15 oli tauolla. Uusia vapaaehtoisia koulu-tettiin 18 ja kiinnostus koulutusta koh-taan oli suurta.

Kriisipuhelimessa vastattiin yhteensä 49 465 puheluun. Näistä 37 prosenttia (18 227; 2015: 18 563) vastattiin SOS-krii-sikeskuksessa. Yöaikaan puheluista käytiin 30 prosenttia (14 832) kaikista puheluista. Kaikki SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät päivystävät kriisipuheli-messa sekä tukevat vapaaehtoisten toimintaa ja toimivat tarvittaessa myös muiden kriisikeskusten takapäivystäjinä. Yöpäivystystä hoitaa neljä SOS-kriisi-keskuksen kriisityöntekijää ja vakituinen sijainen.

Kriisivastaanotolla asiakaskäyntejä oli yli 4 138 ja asiakkaita 1 091. Yleisin avuntarve liittyi edelleen parisuhde- ja perheongelmiin, kuten erotilanteisiin. Muita yleisiä syitä vastaanotolle hakeu-tumiseen olivat traumaattinen tapahtu-ma lähtömaassa ja kuolema lähipiiris-sä. Kriisikeskuksen asiakkaista 35

2011 2012 2013 2014 20162015

Net tuki(viestejä)

Net tuki live(keskusteluja)

1 2691 646

2 021

508 429913

7 4337 852

7 4297 739

7 3796 684

YHTEYDENOTTOJEN MÄÄRÄ TUKINETTIIN


ryhmiä oli 38 ja niissä tapaamiskertoja 429 ja osallistujia yhteensä 311. Viikoit-tain tapaavia ryhmistä 12 järjestettiin yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa. Osallistujien palautteiden an-tama kouluarvosana osallistumaansa ryhmään tai kurssiin oli keskiarvo kaik-kien kurssien ja ryhmien osalta 8,9.

SOS-kriisikeskusPuhelimessa• Kriisipuhelinkeskusteluista

SOS:ssa 37 %Kasvokkain• Asiakkaita kriisivastaanotolla 1 091• Asiakastapaamisia 4 138Ryhmissä• Intensiivikurssijaksoja

(41 kurssipäivää) 14• Viikoittain kokoontuvia

ryhmiä (429 ryhmäkertaa) 38• Yhteensä osallistujia

(naisia 299, miehiä 89) 430 Verkossa• Vastattuja Net tuki -viestejä 1 273• Käytyjä live-keskusteluita 258

ProjektitLINITY Lyhytinterventio itsemurhaa yrit-täneille -projektissa oli asiakkaita 206. Heistä naisia oli 62 prosenttia ja miehiä 38 prosenttia. Alaikäisiä lapsia oli 20 prosentilla. Asiakkaina oli kaikenikäisiä, ja suurin ikäryhmä oli 18–29-vuotiaat (41 %). Asiakkaista 85 prosenttia ohjautui sosiaali- ja terveydenhuollon palveluis-ta. Vuosi oli Linityn neljäs toimintavuosi. Linity-mallin arvioimiseksi aloitettiin seurantatutkimus, jossa verrataan tavan omaisen kriisiavun ja Linity-mallin mukaan annetun avun vaikutuksia. Vastaavana tutkijana on professori Erkki Isometsä.

Kriisitoiminnoissa käynnistyivät Amif KOTU eli kotoutumisen tueksi -projekti ja Amif Paloma -mielenterveystoimien kehittämisprojekti. Tasapainovalmen-nus-hankkeesta siirtyvällä avustuksella järjestettiin hyvinvointikoulutuksia ja ryhmiä traumatisoituneille turvapai-kanhakijoille ja pakolaisille.

Mielenterveysseura aloitti Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n kanssa nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämis-hankkeen. Kriisikeskus osallistui myös

edelleen Kuntoutussäätiön NUTTU eli Nuoret tuella työelämään -hankkee-seen, jossa kehitetään tukea työttöminä työnhakijoina oleville nuorille.

Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimistoValtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto toimii SOS-kriisikeskuksen yhteydessä. Rikos-uhripäivystys tarjoaa apua rikosten uh-reille, heidän läheisilleen ja rikosasiois-sa todistaville. Toiminta-alueena oli yhteensä 43 kuntaa pääkaupunkiseu-dulla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaak-sossa sekä Itä-, Keski-, ja Länsi-Uudel-lamaalla. Etelä-Suomen alueella tapahtuu yli kolmannes poliisille ilmoi-tetuista rikoksista.

Asiakaskontakteja oli kaikkiaan 9 386, tukisuhteita 901, vapaa ehtoisia 91 ja henkilöstöä 9. Aluetoimiston palvelu-pisteiltä tarjottiin neuvontaa ja ohjausta puhelimitse, chatissa sekä henkilökoh-taisten tapaamisten kautta.

Henkilökohtaisen tukihenkilön tar-joaminen asiakkaille on keskeinen osa RIKUn perustoimintaa. Tukihenkilöt oli-vat asiakkaan tukena muun muassa poliisilaitoksella, oikeudenkäynneissä sekä muissa rikosprosessiin liittyvissä viranomaistapaamisissa. Lisäksi Ete-lä-Suomen aluetoimiston työntekijöitä jalkautui pääosin viikoittain yhteistyöso-pimukseen perustuen Hämeen poliisi-laitoksen Lahden poliisitalolle, Itä-Uu-denmaan poliisilaitoksen Porvoon poliisitalolle, Helsingin poliisin Pasilan poliisitalolle, Kaakkois-Suomen poliisi-laitoksen Kotkan poliisitalolle, Lahden turvakodille sekä Lohjan seudun mielen terveysseuran Hyvän mielen majalle.

RIKU Etelä-Suomi• Asiakaskontakteja 9 386 • Tukisuhteita 901

KRIISIPUHELINSOITTOJEN (24/7) JA -KESKUSTELUJEN MÄÄRÄ

2009 2010 2011 2012 2013 2014 20162015

Soittoa

Vastattua puhelua

47 078 50 152 49 46533 79628 118

35 862 38 647 43 172

161 569148 523

177 023 183 206177 207

156 770

133 602

175 358


RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO

Tukea ja apua rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.

Suomen Mielenterveysseura toimi Rikos uhripäivystyksen (RIKU) valta-kunnallisena koordinaatiojärjestönä.

RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikos asiassa todistavan asemaa vaikut-tamalla ja tuottamalla palveluita. Toimintaa toteutettiin ammattihenkilö-kunnan sekä yli 400 vapaaehtoisen voimin matalan kynnyksen tukipalvelui-na 29 palvelupisteessä eri puolilla Suomea, seitsemän aluetoimiston koordinoimana.

RIKUn asiakaskontaktien määrät kasvoivat edellisvuodesta 24 prosenttia. Yhteensä asiakaskontakteja oli yli 44 000 ja asiakkaita RIKUn eri palve-luissa noin 8400. Tukisuhteiden määrä oli 3 600 (kasvua edellisvuoteen 38 %). Palvelumuodoista kasvoi eniten RI-KUchat. Mukaan toimintaan saatiin noin sata uutta vapaaehtoista.

Vahvan kasvun taustalla oli valtion-avun merkittävä lisääntyminen. Oikeus ministeriön kanssa sovitulla ta-

valla RIKU toimi vuoden 2016 alusta EU:n rikosuhridirektiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden tuottajana Suomessa. Direktiivin vaikutukset näkyi-vät myös siinä, että poliisin ohjaus RIKUn palveluihin lisääntyi, vaikka alueel liset erot olivat edelleen merkit-täviä.

Rikosuhripäivystystä toteuttavat Mielenterveysseuran lisäksi Ensi- ja turva kotien liitto, Kirkkohallitus, Man-nerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementti-liitto. RIKUn toimintaa ohjasi uusittu strategia vuosille 2016–2020.

Rikosuhripäivystyksen tunnuslukuja

Asiakasmäärät• Asiakaskontaktit 44 000• Tukisuhteet 3 600• Asiakkaat yhteensä

eri palveluissa 8 400

Palvelut• RIKUchat 1 100• Auttava puhelin 1 140• Juristin puhelinneuvonta 250• Käynnit verkkosivuilla 122 000

RIKUn organisaatio• Palvelupisteitä 29• Koordinoivia aluetoimistoja 7• Ammattilaisia lähes 50

(myös osa-aikaisia)• Vapaaehtoisia perustyössä yli 400


VIESTINTÄÄ JA DIGITALISOITUMISTA

Jokainen viestii mielenterveyden edistämiseksi.

Tuloksia• Yli kymmenen uutta digitaalista

hanketta • Viestit lähes päivittäin ulkoisessa

mediassa• 100 000 eri kävijää

Mielenterveysseura.fi-sivustolla, 70 prosentin kasvu

• Paikallisista seuroista ja kriisi-keskuksista lähes puolet tilannut Mieli- verkkosivupohjan

Viestinnän kehittämisen lähtökohta on, että jokainen viestii mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemi-seksi. Viestintä on avointa, ajankohtais-ta ja vuorovaikutteista.

Mielenterveysseuran tavoitteena on olla erottuva toimija ja vahva tekijä di-gitaalisessa maailmassa. Seura pai-nottaa kaikessa toiminnassa sähköisen ja viestinnällisen ulottuvuuden ajanta-saistamista ja uusia avauksia.

Viestintäyksikön funktiot ovat yhteis-kunnallinen vaikuttaminen, mielenter-veysmarkkinointi, jäsenviestintä, sisäi-nen viestintä ja varainhankinta. Toimintaympäristön luotaus, digitaali-suus, mediaviestintä ja aktiivinen avoi-muus läpileikkaavat kaikkea tätä.

Digitalisoitumisen kehitystyötäMielenterveysseurassa on vuoden ai-kana valmisteltu lähes kymmentä uutta digitaalista palveluhanketta eri kohde-ryhmille tai sähköisiä työkaluja henki-löstön käyttöön. Henkilöstölle toteutet-tiin digitaalista osaamista ja koulutustoiveita selvittävä kysely. Vuo-

den loppuun mennessä paikallisista seuroista ja kriisikeskuksista lähes puo-let (22/54) on tilannut käyttöön seuran jäsenpalveluna tuottaman Mieli-verkko sivupohjan.

Mielenterveysseura.fi tavoitti lähes 100 000 eri kävijää kuukaudessa, mikä merkitsi yli 70 prosentin kasvua edelli-seen vuoteen. Sosiaalinen media ta-voitti keskimäärin 20 000 ihmistä päi-vässä. Kävijätietoja seurattiin viikoittain ja koottiin johtoryhmälle raportiksi nel-jän kuukauden välein. Verkkosivuista to-teutettiin käyttäjäryhmätestauksia. Seura lähetti uutiskirjeitä. Oiva-hyvin-vointiohjelman ilme uudistettiin osaksi mieli-kokonaisuutta.

Kansainvälisessä viestinnässä toteu-tettiin sähköinen uutiskirje kahdesti vuodessa EU-komission kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskente-leville suunnattu Kasvun tuki -tietokanta julkaistiin ja jalkautettiin ITLA:n ja Kun-taliiton kanssa.

Viestinnän jäsenpalveluna Mielen-terveysseura tuotti paikallisille seuroille ja kriisikeskuksille ajantasaisen verkko-sivuratkaisun Mieli-ilmeellä ja konsultoi toteutuksia. Seura ylläpiti jäsenille Mieli Intranet -kanavaa. Paikalliset seurat saivat sovitulla tavalla hyödyntää Mieli brändiä ja sen sovelluksia. Seura tuotti paikallisten yhdistysten kampanjointiin

materiaalia ja toimintamalleja. Kansa-laistoimintojen yksikössä on oma pai-kallisten seurojen viestinnästä ja digita-lisoitumisesta vastaava henkilö tukemassa seuroja.

Mielenterveys-lehti ja Perheterapia- lehti ilmestyivät kumpikin neljä kertaa. Seura teki päätöksen Mielenterveys- lehden lopettamisesta vuoden 2017 loppuun mennessä voidakseen resur-soida sisältöjen kehittämistä verkossa. Seura julkaisi esitteitä eri kohderyhmille ja kampanjatarkoituksiin.

Mediaviestintää ja kampanjointiaMielenterveysseura välitti asiantunte-mustaan lähes päivittäin ulkoisessa mediassa. Mediaosumia oli vuoden aikana yli 600. Näistä noin 53 prosent-tia käsitteli tuen ja avun tarjoamista, 21 prosenttia mielenterveysosaamista, 19 prosenttia yhteiskunnallista vaikutta-mista ja 6 prosenttia kansalaistoimi-juutta.

Mielenterveysseura solmi media-kumppanuuksia ja jatkoi koko vuoden verkkoyhteistyötä Ylen Marja Hintikka Live -ohjelmassa lapsiperheille. Sekasin- kampanjan nuorille toteutui toukokuussa yhdessä Ylen, Mielen-terveysseuran, Mannerheimin Lasten-suojeluliiton ja Mielenterveyden edistä-misen keskusliiton kanssa. Kampanja sisälsi draamasarjan, nuorten viestin-tää sosiaalisessa mediassa ja lähes ympärivuorokautisen chatin viikon ajan. Kampanja nosti näkyville nuorten valtavaa avun tarvetta ja chatin suo-sion. Seura sai Me-säätiöltä tukea


”Verkkosivunne on innostava ja siellä on valtavasti hyvää sisältöä suoraan käytettäväksi!”

Opettaja Educamessuilla

chatin jatkamiseen 2017. Tehty yhteistyö pohjaa Sekasin-chatin tulevaisuutta järjestöjen yhteisenä palveluna. Mo-lemmat ohjelmat palkittiin kultaisella Venla-palkinnolla.

Kohtaamiset tapahtumien, seminaa-rien, koulutusten tai kokousten yhteyk-sissä olivat myös tärkeitä vuorovaiku-tuksen areenoita. Mielenterveysseura koulutti sekä vaikutti noin kymmenessä messutapahtumassa opetusalan Educa- tapahtumasta Mielenterveys-messuille.

Mielenterveysseura viestii, että mielen terveyttä voi vahvistaa ja että tukea ja apua on saatavilla. Seura viesti tästä päivittäin omissa kanavissa ja muun muassa haastatteluina medi-assa sekä kampanjoi tapahtumissa. Maailman Mielenterveyspäivän (10.10.) kymppikymppikampanja “Mitä sinulle

kuuluu” tavoitti yli 600 000 ihmistä. Twitter- kampanjana sen potentiaalinen tavoitettavuus oli jopa 370 000. Kam-panjassa hyödynnettiin myös Faceboo-kia ja Instagramia. Tapahtumia järjesti 13 paikallista seuraa, ja yhteistyössä oli mukana 35 yhteisöjäsentä. Pää-kaupunki seudun tapahtuma toteutettiin ostoskeskus Kampissa. Valtakunnallinen Mielen terveyspalkinto myönnettiin Ylen Sekasin- tiimille. Viestintä oli mukana järjestämässä Itsemurhien ehkäisy-päivää.

MIELENTERVEYSSEURAN ASIANTUNTEMUKSEN KOHTAAMINEN

Henkilökohtaisestikriisityössä

Henkilökohtaisesti koulutuksissa ja messuilla

Mieli-kanavien kautta Median kautta

• Kuukaudessa 100 000 eri kävijää mielenterveysseura.fi-sivustolla

• Päivittäin 13 700 kohtaamista Facebookin, 3 000 Twitterin välityksellä

• Vuodessa 14 000 Mielenterveys-lehteä, 7 000 Perhe terapia-lehteä ja lähes 30 000 esitettä.

• Mielenterveysseuran viestit viikoittain mediassa, noin 19 kertaa viikossa (verkkoseuranta)

• Vuodessa mediaosumía yli 600

• Vuoden aikana Mielenterveys seura oli 189 suomalai-sessa mediassa joka puolella Suomea

• Vuodessa lähes 50 000 puhelinkeskustelua kriisi-puhelimessa

• Tukea ja apua Net tuessa 2 690 asiak kaalle ja Net tuki livessä (chat) 1 587 asiakkaalle vuodessa

• Tukea ja apua 7 379 kasvokkain tai ryhmissä vuodessa

• Yli 7 000 kohtaamista koulutuksissa vuodessa

• Tuhansia kohtaamisia kymmenillä messuilla vuoden aikana

• Mental Health Art Week -tapahtumissa 35 paikallista seuraa ja noin 11 000 kohtaamista


DIGITAALISIA KEHITTÄMISHANKKEITA TAI UUSIA PALVELUITAUseat näistä hankkeista tai palveluista valmisteltiin eri kumppaneiden kanssa.

Mielenterveystaitoja• Tunnetaitojen nettineuvola: asiantuntijayhteistyö

Headstedin kanssa• Mun Mieli: mobiilisovellus mielenterveystaidoista

kouluihin ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn• Mielenterveyden ensiapu -koulutukset: aineiston

digitalisointia

Tukea ja apua verkosta• Tukinet: palvelun uudistaminen; verkkokriisityön alusta,

käytössä noin 40 järjestöllä• Sekasin-chat: lähes ympärivuorokautinen palvelu

nuorille järjestöyhteistyöllä• Help.some: mobiilisovellus nuorille, jotka kohtaavat

esimerkiksi kiusaamista, häirintää tai rikoksen

Ammattilaisille• eLapset puheeksi: Lapset puheeksi -menetelmän

sähköinen koulutusjärjestelmä vanhempien tukemiseksi• Kasvun tuki: tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä

lasten ja perheiden tukemiseksi

Mielenterveysseura.fi• Uudet sisällöt ja jatkuva kehitystyö käyttäjätestausten ja

analytiikan perusteella.

mielenterveysseura.fi

Sisäistä viestintää ja kohti juhlavuottaTavoitteena on, että Mielenterveysseu-ran sisäinen viestintä on avointa, vuo-rovaikutteista, innostavaa ja edistää yhdessä onnistumisen kulttuuria. Yksi-köillä oli nimetyt viestintävastaavat. He tukivat ja valmensivat asiantuntijoiden viestintäratkaisuja sekä toteuttivat yh-dessä vuoden painopisteiksi valitut kampanjat ja tapahtumat. Viestintäyk-

sikkö ylläpiti kaikkien käytössä seuran yhteisiä viestintäkanavia, Mieli-viestin-tätyökaluja ja messutarvikkeita. Viestin-tä täydensi kuva-arkistoa sekä perusti henkilöstölle Mieli kuvat.fi -palvelun.

Mielenterveysseura käynnisti syksyllä varainhankinnan kehittämishankkeen ja palkkasi varainhankintapäällikön. Syk-syn aikana valmisteltiin varainhankin-nan strategiaa vuosille 2017–2022, uu-distettiin Lahjoita-osio verkossa ja

arpajaislupahakemus sekä valmisteltiin seuraavan vuoden lahjoituskampanjoi-ta. Joulukuussa toteutui kriisipuhelimen Miljoonas puhelu -varainhankintakam-panja.

Vuoden aikana valmisteltiin Mielen-terveysseuran 120-vuotisjuhlavuoden 2017 juhlia, kampanjoita ja kiertueita. Historiikki “Mielenvikaisten auttajasta mielen hyvinvoinnin edistäjäksi” ilmestyi loppuvuodesta.


Mielenterveysseuran viestinnän ylläpitämät seuran mediakanavat ja niiden kohderyhmät, ilmestymistiheys ja kävijämäärät. Lisäksi mielenterveysseura.fi sisältää useita palveluratkaisuja. Seura hyödyntää myös eri kohderyhmittäisiä uutiskirjeitä.

Internet

Mielenterveysseura sähköisesti, päämedia

l Kaikki seuran sidos-ryhmät

Liki 100 000 eri kävijää kuukaudessa

Intranet

Sisäisen viestinnän päämedia

l Henkilöstö

(oma intranet paikallis-seurojen ja kriisikeskusten toimijoille)

E-mail

Sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilökohtainen

l Sidosryhmät

Uutiskirje

Tiedottaminen valtakun-nallisista ajankohtaisista asioista, tarinoista ja uuti-sista

l Uutiskirjeen tilaajat

6 kertaa vuodessa, 2 400 tilaajaa

Facebook

Laajasti mielen terveydes tä ja seuran asioista kiinnos-tuneet, päivittäin

l Kaikki mielestä kiinnostuneet

12 000 tykkääjää, 15 000 ihmistä päivässä

Twitter

Laajasti mielen ja seuran asioista kiinnostuneet, päivittäin

l Kaikki mielestä kiinnostuneet

5 800 seuraajaa, yli 3 000 näyttöä päivässä

Youtube

Tukee muita kanavia, materiaalipankki videoille

Youtube on alusta ja videot näkyvät mielen-terveysseura.fi -sivulla

Wikipedia

Ajantasainen yleiskuvaus Mielenterveysseurasta

l Suuri yleisö

Hakukone-löydettävyys

Perheterapia

Ajantasaista tutkimus tietoa ammattilaisille

l Perheterapiaa toteuttavat ammattilaiset

4 x vuodessa, 1 700 tilaajaa

Mielenterveys-lehti

Journalistista sisältöä mielenterveydestä, sisältöä eri kanaviin

l Omasta tai läheisen mielen tervey destä tai yhteis kunnasta kiinnostu-neet

4 x vuodessa, 2 500 tilaajaa

Mieli seurassa

Uutiskirjemäinen viestintäkanava paikallisille seuroille

l Paikallisten seurojen toimijat

4 x vuodessa

Newsletter

Vuoden tärkeimmät kokoava kansainvälinen käyntikortti

l Kohtaamiset kansain-välisten kumppanien kanssa

1 x vuodessa

Esitteet

Esittely seurasta ja sen toiminnasta ja sisällöistä

l Eri ryhmät riippuen esitteen sisällöstä – painettuja ja sähköisiä

Kokeilussa

Mm. Instagram

blogit, appsit, muut.

ENG

Mielenterveysseuran organisaatio

Liittokokous

Työvalio-kunta

SMS-Tuotanto

Oy

Lapin-lahden

Lähde Oy

Rikosuhri-päivystys

RIKU

Talous-työryhmä

Toimisto-organisaatio

Liittohallitus Kriisikeskus-toiminnot

Koulutus- ja kehittämis-

toiminta

Kansalais-toiminnot

Viestintä

Hallinto ja talous

Johtoryhmä


RIKU

Mielenterveysseuran toimisto-organisaatio vuonna 2016.

Koulutus- ja kehittämistoiminnan yksikön nimi on vuoden 2017

alusta Mielenterveyden edistäminen.


HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS

Tuloksia• Toiminta ja talous vakaalla pohjalla• ”Suomen Mielenterveysseura liitto-

na” -ohjeistus vahvistettiin• Uusi Hyvä Hallinto -ohjeistus osaksi

seuran toimintatapaa

Mielenterveysseuran tavoitteena on olla hyvä ja vakaa työyhteisö. Lähtö-kohtana on, että seurassa on voimaan-nuttava, innostava ja innovaatioita tu-keva johtamiskulttuuri sekä hyvä hallinto ja vakaa talous; henkilöstö on hyvinvoivaa ja osaavaa.

Hallinto Mielenterveysseuran ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidettiin 24.4.2016 Helsingissä. Liittokokous valitsi erovuo-

rossa olevat liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet. Liittohallituksen puheen-johtajana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liit-tokokous hyväksyi yhteiset pelisäännöt eli ”Suomen Mielenterveysseura liitto-na” -ohjeistuksen.

Liittohallitus kokoontui toimintavuo-den aikana kuusi kertaa ja sen alainen työvaliokunta viisi kertaa. Asiantuntijae-limenä toimiva talousvaliokunta piti neljä kokousta.

Suomen Mielenterveysseuran johto-ryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja, hallintojohtaja, järjestöjohtaja, kehitys-johtaja, kriisikeskustoimintojen johtaja, mielenterveyden edistämisen yksikön johtaja sekä viestintäjohtaja. Toiminnan-johtajana toimii VTL Sari Aalto- Matturi.

Mielenterveysseura omistaa täysin kaksi tytäryhtiötään SMS-Tuotanto Oy:n, joka vastaa seuran lehtien ja kir-jojen kustantamisesta, ja Lapinlahden Lähde Oy:n, joka hallinnoi puolta Lapin lahden Sairaalan tiloista vuokra-takseen ne edelleen mielenterveyttä edistäville toimijoille.

Mielenterveysseuran hallintoyksikkö tuottaa sisäisinä palveluina taloushal-linnon palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä toimitilojen ylläpitopalvelut. Hallintoyksikkö tuottaa jäsenyhdistyksille niiden jäsenrekisteri-

Hyvä ja vakaa työyhteisö

Kriisikeskus-toiminta


Kehittämis-toiminta

Viestintä ja hallinto

Kansalais-toiminta

Koulutus Muu 24 %

35 %14 %

14 %

7 %

3%3%

Suomen Mielenterveysseura ry:n kulujen jakautuminen 2016


en ylläpitopalvelut. Lisäksi se hoitaa SMS-tuotanto Oy:n hallinto- ja talous-palvelut.

HenkilöstöMielenterveysseuran palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa 109 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 77 ja määräaikaisessa työsuhteessa 32 työntekijää.

Sairauspoissaoloja oli vuoden aika-na keskimäärin 4,9 päivää henkilöä kohden.

Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely ja -mittaus tehdään joka toinen vuosi. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä työn mielekkyyden osalta keskiarvopiste-määrä oli 4,7/5 (oman työn merkitys seuran toiminnan kannalta) ja 4,3/5 oman työpanoksen (arvioidun) arvos-tuksen osalta.

Toimintavuoden aikana toteutettiin edellisen kyselyn perusteella tehtävät kehittämistoimet. Hyvä Hallinto -ohjeis-tuksen periaatteet ovat tulleet osaksi seuran toimintatapaa. Mielenterveys-seuraa koskeva riskienkartoitus, joka sisältää seuran toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, tehdään joka kolmas vuosi – seuraavan kerran vuo-den 2017 aikana.

2014 2015 2016Mielenterveysseuran tuotot 2014–2016 (1 000€) 8 631 8 820 9 933

Avustuskohteet (kpl) rahoituslähteittäinRaha-automaattiyhdistys 19 18 17Muut avustuksen antajat 12 15 23Muut kohteet 3 3 3Yhteensä 34 36 43

Henkilöstöetuja olivat hammashoi-don korvaus (200 euroa henkilöä koh-den vuodessa) ja kulttuurisetelit (200 euroa henkilöä kohden vuodessa). Jokaisella työntekijällä on myös oikeus työnohjaukseen.

TalousMielenterveysseuran talous oli tili-kauden 2016 lopussa vakaalla pohjalla. Toimintavuoden tulos syntyi niin sanot-tujen vapaiden rahoituslähteiden yli-jäämästä. Seuran tärkein rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys (vuoden 2017 alusta lukien Veikkaus). Seuran toimin-taa rahoittavat myös ministeriöt ja muut valtionlaitokset, kunnat, seura-kunnat ja EU-komissio. Muista toimin-nan rahoituslähteistä tärkeimmän osan muodostaa Suomen Kansanterveys-yhdistyksen jakama tuotto-osuus yli-jäämästään.

Veikkolan vanhan parantola-alueen kaavamuutos on edelleen viranomais-käsittelyssä. Tavoitteena on yhdessä Kirkkonummen kunnan kanssa saada aikaan kaavamuutos, joka mahdollis-taa luopumisen seuran nykyisen toi-minnan kannalta tarpeettomista raken-nuksista ja maa-alueista sekä välttää niiden aiheuttamista toimintaan kuulu-mattomista kuluista.

Katsaus tulevaisuuteenVuoden 2016 aikana yhdistettiin Veik-kaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fin-toto yhdeksi yhtiöksi. Yhtiö aloitti toi-mintansa Veikkauksen nimellä 1.1.2017. Ainakaan lyhyellä tähtäimellä muutok-sen ei arvioida vaikuttavan rahoituksen kohdentumiseen, mikä jatkunee nykyi-sen kaltaisena toistaiseksi. RAY:n avus-tusosasto aloitti sosiaali- ja terveysmi-nisteriön alaisuudessa STEA:n nimellä vuoden 2017 alusta lukien.

STEA:n lisäksi seuran rahoittajista merkittävin on Suomen Kansanterveys-yhdistys, joka jakaa toimintansa vuo-tuista ylijäämää jäsenyhdistyksilleen. Seuran toimintavolyymin kasvaessa myös avustuksia myöntävät tahot tule-vat monipuolistumaan.

Toimintavuoden 2017 aikana tullaan hallinnollisia rutiineja digitalisoimaan sekä ottamaan uudet sähköiset ohjel-mistot jäsen- ja muiden rekisterien, varain hankinnan sekä koulutustoimin-nan käyttöön.

Mielenterveysseuran vakaan talou-dellisen aseman säilyttäminen edellyt-tää tulevaisuudessa rahoituksen ylläpi-tämistä monipuolisena sekä samalla uusien rahoituslähteiden etsintää.

Suomen Mielenterveysseura vuosi 2016

TULOSLASKELMA

(1 000€) 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Varsinainen toimintaTuotot 8 062 6 923Kulut 9 666 8 507Varsinaisen toiminnan kulujäämä

-1 604 -1 584

VarainhankintaTuotot 399 437Kulut 81 49Varainhankinnan tuottojäämä 318 388

Sijoitus- ja rahoitustoimintaTuotot 207 166Kulut 117 107Sijoitus- ja rahoitusomaisuudentuottojäämä 90 59

Yleisavustus 1 311 1 294

Tilikauden ylijäämä 115 157

TASE

(1 000€) 31.12.2016 31.12.2015

Vastaavaa

Pysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 15 20Aineelliset hyödykkeet 57 89Sijoitukset 2 002 1 764Pysyvät vastaavat yhteensä 2 074 1 873

Vaihtuvat vastaavatSaamiset 685 276Rahoitusarvopaperit 2 571 843Rahat ja pankkisaamiset 314 1 198Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 570 2 317

Vastaavaa yhteensä 5 644 4 190

Vastattavaa

Oma pääomaToimintapääoma 599 599Muut rahastot 695 695Edellisten tilikausien ylijäämä 1 037 880Tilikauden ylijäämä 115 157Oma pääoma yhteensä 2 446 2 331

Vieras pääomaLyhytaikaiset velat 3 198 1 859 Vastattavaa yhteensä 5 644 4 190


Valtakunnallinen Suomen Mielenterveysseura on

maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö,

joka tekee työtä lasten ja nuorten, työikäisten ja ikään-

tyneiden mielenterveyden edistämiseksi ja mielen-

terveyden ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveys-

seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston

työtä. Mielenterveysseuran jäseniä ovat 54 paikallista

mielenterveysseuraa ja 30 valtakunnallista järjestöä.

Työntekijöitä seurassa on 110.

Sinä voit auttaa. Tue työtämme lahjoituksella -

mielenterveysseura.fi/lahjoita

vuosikirja 2016 - mieli suomen mielenterveys ry · · 2017-04-254 mielenterveysseura 2016...

Documents