suomen mielenterveysseura 2017 · ryhmissä ja yhteistyöverkostoissa (muun muassa lapsi- ja...

Suomen Mielenterveysseura ry (Y-tunnus 0202225-4) Maistraatinportti 4 00240 Helsinki

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

Toimintakatsaus

2017

Liite 8Liittokokous

21.4.2018

Suomen Mielenterveysseura ry (Y-tunnus 0202225-4)

2

Sisällysluettelo

1. Suomen Mielenterveysseura kansalais- ja kansanterveysjärjestönä ............. 3

2. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen.................................................................... 4

3. Mielenterveyden edistäminen vahvistuu ........................................................ 6

4. Kansalaistoiminnan vahvistaminen ................................................................ 8

5. Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen ..................................... 9

6. Kehittämistoiminnan hankkeet ..................................................................... 11

7. Rikosuhripäivystyksen valtakunnallinen koordinaatio .................................. 12

8. Viestintä ...................................................................................................... 13

9. Hallinto ja henkilöstö ................................................................................... 15

10. Talous ........................................................................................................... 16


3

TOIMINTAKATSAUS 2017

1. Suomen Mielenterveysseura

kansalais- ja kansanterveysjärjestönä

Maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, Suomen Mielenterveysseura, juhli Suomi100-juhlavuonna omaa 120-vuotista historiaansa. Tässä ajassa Suomen Mielenterveys-seura toimii mielenterveystyön tekijänä ja uudistajana. Mielenterveysseura kehittää ja kokeilee rohkeasti uusia tapoja edistää kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä.

Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongel-mien ehkäisy. Jäsenistön muodostavat (31.12.2017) 56 paikallista mielenterveysseuraa, 31 pää-osin valtakunnallista järjestöä ja 496 henkilöjäsentä[1].

Vuoteen 2020 ulottuvan strategiansa mukaisesti seura haluaa olla • Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani • Tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja • Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa • Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja • Hyvä yhteisö, työpaikka ja vapaaehtoistyön foorumi

Strategiakauden läpäiseviä kehittämisohjelmia on kuusi: kansalaisliike ja yhteisöllisyys, avun saavutettavuus, digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys, mielenterveysosaaminen ja uudet aree-nat, laatu ja vaikuttavuus sekä johtaminen ja organisaatiokulttuuri. Toimintavuonna käynnistettiin strategian välitarkastelu, jonka johtopäätökset valmistellaan linjattaviksi kevään 2018 vuosiko-kouksessa.

Vuosi 2017 oli seuran toiminnassa monella tavoin erityinen vuosi.

Mielenterveysseura 120-vuotisjuhlavuosi tarjosi seuralle monenlaisia mahdollisuuksia nostaa esille mielenterveyden näkökulmia ja seuran toimintaa. Juhlavuoden keskeisiä tapahtumia olivat juhlavuoden avajaiset Säätytalolla 19.1., Kevätmieltä Lapinlahdessa tapahtuma 20.5., Maailman mielenterveyspäivä 10.10. sekä juhlavuoden seuragaala 21.10. Vuoden aikana toteutettiin laaja Mieli-autokiertue festivaalitapahtumissa eri puolilla Suomea sekä Toivoa kirjallisuudesta -kiertue kirjastoissa. Juhlavuoden tunnuksena oli ’Toivoa, iloa, voimaa’ ja vuoden suojelijana toimi presi-dentti Sauli Niinistö.

Juhlavuoden ohella vuotta leimasivat uuden Mielenterveyden edistämisen yksikön käynnistämi-nen sekä muun muassa hallituksen kärkihankkeiden ja Me-säätiön Sekasin-rahoituksen mahdol-listama toiminnan volyymin ja samalla henkilöstön ja vapaaehtoisten määrän merkittävä kasvu. Myös Lapinlahden toiminnan tulevaisuuden turvaaminen oli keskeinen teema vuoden aikana.

Sisällöllisesti keskeisiä teemoja olivat mielenterveysosaaminen kansalaistaitona ja eri alojen am-mattilaisten tärkeänä osaamisalueena, itsemurhien ehkäiseminen, mielenterveyspalveluiden, kriisiauttamisen ja järjestöjen toiminnan asema maakunta- ja sote-uudistuksessa sekä mm. tur-vapaikanhakijoiden pääsy avun piiriin.

[1] Seura muuttui liittomuotoiseksi vuonna 1991, minkä jälkeen jäseniksi ovat voineet liittyä vain rekiste-

röidyt yhdistykset.


4

2. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Mielenterveysseura luotaa ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksi-köissä ja yhdessä paikallisten seurojen kanssa.

Mielenterveysseura korostaa mielenterveyden edistämistä kaikessa yhteiskunnallisessa päätök-senteossa ja jokaisen oikeutta hyvään mielenterveyteen.

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi ja seuran 120-vuotisjuhlavuosi tarjosivat seuralle tilaisuuksia nos-taa vaikuttamisteemojaan esille tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla ja yhteyksissä. Seura julkaisi juhlavuoden avajaisten yhteydessä tammikuussa TNS-Gallupin toteuttaman 2000 vastaajan gal-lup-kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten kokemaa kuormitusta elämässään, kokemuksia mie-lenterveyden häiriöistä sekä niihin liittyviä asenteita.

Kevään ja kesän aikana Mieli120-kiertueella mielenterveyden teemoja tuotiin kansalaiskeskuste-luun otsikolla Toivoa, iloa ja voimaa. Kiertue vieraili muiden muassa Porin Suomi-Areenalla, jossa seura oli mukana sekä kansalaistorilla että MTV:n päälavalla yhdessä Hyvinvointialojen työnan-tajaliiton, Sairaanhoitajaliiton ja Smartum Oy:n kanssa pohtimassa hyvinvoinnin ja terveyden seu-raavaa sataa vuotta.

Kansallinen vaikuttaminen. Mielenterveysseura vaikutti yhdessä mielenterveysjärjestöjen ja -toi-mijoiden Mielenterveyspoolin sekä Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa ja hoiti neuvottelukunnan sihteerin tehtävät. Neuvottelukunta koostuu valtakunnallisista mielenterveys-järjestöistä ja kansanedustajista. Puheenjohtaja Annika Saarikon siirtyessä ministeritehtäviin pu-heenjohtajuuden otti väistynyt peruspalveluministeri, kansanedustaja Juha Rehula. Neuvottelu-kunnan kautta kyettiin vaikuttamaan itsemurhien ehkäisyn valtakunnallisen koordinaation vahvis-tamiseen ja lisäksi neuvottelukunnassa ryhdyttiin valmistelemaan näkökulmia uuden valtakun-nallisen mielenterveysohjelman, ns. Mieli2.0-ohjelman, käynnistämiseksi.

Itsemurhien ehkäisyohjelman perustaminen oli yksi seuran keskeisiä vaikuttamisteemoja. Seura sai vuodelle 2018 STEA1-rahoituksen itsemurhien ehkäisykeskuksen perustamiseen, eduskunta päätti erillismäärärahasta itsemurhien ehkäisytyöhön ja lisäksi päätettiin käypä hoito suosituksen valmistelusta itsemurhayrityksiin.

Mielenterveysseura vaikutti tarttumattomien sairauksien verkostossa (ns. NCD-verkosto) yhteis-työssä Suomalainen lääkäriseura Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengityster-veysjärjestöjen kanssa. Tarttumattomien tautien verkostossa valmisteltiin Yksi Elämä –ohjelman jatkoa siten, että verkoston toiminta sulautuu Yksi Elämään vuonna 2018. Mielenterveys on näin jatkossa yksi Yksi Elämä -teemoista.

Kriisitoimintojen ja muun järjestölähtöisen auttamistyön turvaaminen sote- ja maakuntauudistuk-sessa on ollut toinen keskeinen vaikuttamisteema vuoden aikana. Pitkälti Suomen Mielenterveys-seuran koordinoiman järjestöverkoston vaikuttamistyön tuloksena valmisteltuun lainsäädäntöön saatiin myös maakunnille ensin oikeus ja sitten velvollisuus yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Suo-men Mielenterveysseura toteutti valtioneuvoston kanslian tilaaman Yhdessä Mielin –selvityksen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeista. SOTE-uudistuksen näkökulmasta tär-keä selvitys julkaistiin vuodenvaihteessa.

Mielenterveysjärjestöjen ja -toimijoiden yhteinen mielenterveyspooli valmisteli Suomen Mielen-terveysseuran koordinoimana yhteisen STEA-hankkeen vahvistamaan mielenterveysjärjestöjen yhteistyötä, tiedon jakamista ja vaikuttamistyötä. Hankkeelle saatiin rahoitus ja se aloittaa ke-väällä 2018.

1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA valmistelee sosiaali- ja terveysministeriössä vuotuisen avustus-ehdotuksen Veikkauksen tuottojen jakamisesta sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Lisäksi STEA valvoo, seuraa ja maksaa avustuksia.


5

Mielenterveysseura käynnisti ja toteutti vuoden aikana kahta hallituksen kärkihankkeen projektia osana terveyttä ja hyvinvointia edistävää kärkihanketta (2017–2018) sekä osana lapsi- ja perhe-palveluiden muutosohjelmaa. Kasvun tuki -hankkeessa edistettiin näyttöön perustuvia työmene-telmiä ammattilaisten käyttöön. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) kanssa tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta.

Mielenterveysseura rakensi Mielenterveys kuuluu kaikille -kärkihankkeella yhteistyötä sairaanhoi-topiirien, kuntien ja järjestöjen kanssa ja levitti seuran Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia val-takunnallisesti. Valtakunnallinen mielenterveysosaamista vahvistava hanke sisälsi Mielentervey-

den ensiapu -koulutuksia ammattihenkilöstölle tavoitteena niiden leviäminen koko väestölle. Seu-

ran pitkä vaikuttamistyö näkyy myös syksyllä vahvistetussa valtakunnallisessa nuorisotyön- ja politiikan ohjelmassa, jonka yhtenä nuorisopoliittisena tavoitteena on nuorten mielenterveyson-gelmien vähentäminen ehkäisevän toiminnan ansiosta. Vuoden lopussa Mielenterveysseuralle myönnettiinkin nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuus ja koordinointivastuu vuo-

sille 2018–19 yhteistyössä Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi

ry:n kanssa.

Kansainvälinen vaikuttaminen. Mielenterveysseura oli yhteistyökumppanina opetus- ja kulttuuri-ministeriön rahoittamassa yhdeksän EU-maan vertaisoppimishankkeessa. Mielenterveys voi-maksi -kirjan englanninkielen käännös (Mental Health Power) ja levittäminen on käynnistynyt kansainvälisen hankkeen puitteissa. Seura organisoi kolmipäiväisen seminaarin Helsingissä ke-säkuussa 2017. Seminaariin osallistui asiantuntijoita ja nuoria seitsemästä eri EU-maasta sekä Euroopan Komissiosta.

Euroopan tasolla Mielenterveysseura vaikutti mielenterveyden edistämiseen Mental Health Eu-ropen (MHE) hallitusjäsenyyden ja EU-komission Compass-hankkeen kautta. Seuran maailman-laajuinen yhteistyökumppani on World Federation for Mental Health (WFMH).

EU-komission terveyden pääosasto (DG SANTE) on valinnut Suomen Mielenterveysseuran yh-

deksi kolmivuotisen (2015–2018) EU-kompassihankkeen neljästä toteuttajasta. Toimintavuoden

aikana toteutettiin tiedonkeruuta ja -vaihtoa EU:n kansanterveysohjelmaan osallistuvien maiden välillä sekä aiemman EU-laajuisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoimen tulosten levittä-mistä maakohtaisissa kokouksissa. Suomen maakokous järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja ter-veysministeriön kanssa työelämän mielenterveyskysymyksistä. Mielenterveysseura oli osavas-tuussa EU:n mielenterveysfoorumin järjestämisestä Luxemburgissa. Seura osallistui suunnitel-lusti myös neljävuotiseen (2016 - 2019) Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership (CRISP) -hankkeeseen, jonka avulla edistetään toimivien käytäntöjen kansainvälistä leviämistä henkilövaihtojen avulla. Vuoden aikana seuran henkilöstöä oli vaihtovierailuissa Skotlannissa, USA:han ja Saksaan ja seurassa oli vaihdossa hankekumppaneiden henkilöstöä Saksasta ja Skotlannista.


6

3. Mielenterveyden edistäminen vahvistuu

Vuoden 2017 alussa käynnistyi Mielenterveyden edistämisen yksikön toiminta. STEA-avusteinen toiminta muodosti yksikön perustan mutta kattoi alle puolet yksikön tuotoista. Yksikköön kiinnittyi lisäksi useita kehittämishankkeita sekä maksullista koulutustoimintaa. Mielenterveyden edistämi-sen yksikön toiminnalla edistetään Suomessa asuvien ihmisten mielenterveyttä elämänkulun kai-kissa vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa sekä ehkäistään ennalta mielenterveyden häiri-öitä.

Mielenterveyden edistämisen yksikkö tuki seuran kehittämistyötä, tarjosi asiantuntijapalveluita, osallistui vaikuttamistyöhön sekä osaltaan kehitti ja levitti hyviä käytäntöjä järjestökentän ja laa-jemmin yhteiskunnan käyttöön. Työntekijät olivat mukana tuottamassa artikkelin Duodecim-jul-kaisuun sekä raportteja Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPAn ja Lyhytin-tervetio itsemurhaa yrittäneille LINITY -hankkeen työhön.

Asiantuntijana toimiminen. Yksikön asiantuntijat edustivat Mielenterveysseuraa useissa ohjaus-ryhmissä ja yhteistyöverkostoissa (muun muassa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE, Päihdepäivät, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA, Vailla vakinaista asuntoa ry, Ulkoministeriö, Helsingin yrittäjien HYMY-hanke, Omaiset Mielenterveystyön tukena (FinFami) Mieletön mahdollisuus -hanke, Kehitysvammaliiton Somettamalla uutta kohtaamista –hanke, Mielellään-verkosto sekä Nuorten naisten mielen hyvinvointia edistävä yhteistyö KICKS- kosmetiikkayrityksen kanssa) sekä antoivat asiantuntijahaastatteluja medialle ja kirjoituksia usei-siin julkaisuihin.

Yksikkö tuotti asiantuntijasisältöjä seuran verkkopalveluun ja vaikuttamistyön tueksi sekä levitti tietoa vaikuttavista työmenetelmistä mielenterveyden edistämiseksi verkossa. Erityisesti verk-koon tuotiin kohdennettuja toiminnallisia sisältöjä eri ikäryhmille. Oivamieli.fi-sivustoon tehtiin päi-vityksiä ja käännettiin sivusto ruotsiksi. Lasten animaatio ’Taran tarina’ on suunnattu lapsille.

Mielenterveysosaamisen edistäminen. Keskeisiä tehtäväalueita olivat Mielenterveyden ensiapu -koulutusten (MTEA) levittäminen, koordinoiminen ja soveltaminen uusille kohderyhmille. Tämä työ vahvistui merkittävästi, kun yksikössä käynnistyi Mielenterveys kuuluu kaikille -kärkihanke sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella vuosille 2017–18. Hankkeella on kattava yhteistyö-verkosto sairaanhoitopiirien (15), kuntien, järjestöjen ja paikallisten seurojen kanssa. Mielenter-veyden ensiapu (MTEA) -koulutuksiin osallistui yli 7 000 ihmistä. Koulutuksiin osallistuneista 58 prosenttia oli kansalaisia ja 42 prosenttia ammattilaisia. Miehiä osallistuneista oli 14 prosenttia. Uusiksi ohjaajiksi valmistui 250 henkilöä. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveyden edistämisen keinona ollaan kirjaamassa useisiin maakunnallisiin/kunnallisiin strategioihin ja suunnitelmiin. Useissa kumppaniorganisaatioissa koulutukset on otettu osaksi organisaatioiden suunnitelmallista toimintaa. Uutena kohteena kehitettiin työelämän Mielenterveyden ensiapu (TMTEA)- kokonaisuutta Työsuojelurahaston avustuksella. Yhteistyötä tehtiin myös maahan-muuttajatyöhön pilotoitavan Kotu -MTEA -mallin kehittämisessä.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävän työn ja hankkeiden tavoitteena on kehittää ja levittää voimavaralähtöistä mielenterveyden osaamista lasten ja nuorten kanssa toimiville (neuvola, var-haiskasvatus, koulut, toinen ja kolmas aste, nuorisotyö sekä vanhemmuuden tukea sosiaali- ja terveyspalveluihin). Vuonna 2017 käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksella Mielenterveystaitoja maahanmuuttajaoppilaille -hanke, jossa kehitetään tukiaineistoa ja koulu-tusta maahanmuuttajaoppilaiden mielenterveyden edistämiseen peruskouluissa. Erillisillä ope-tushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksilla toteutettuihin koulutuksiin (Hyvää


7

mieltä yhdessä alakouluun, Lapsen mieli- mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja Mielen-terveys voimaksi -nuorisotyöhön) osallistui noin 3 000 toimijaa. Lapsen mieli -kirja (Barnets Sinne) valmistui ruotsinkielelle. Ammattikorkeakoulu Metropolian ja Vialexin kanssa kehitettiin sähköisiä harjoituksia mielenter-veystaitojen oppimiseen lapsille ja nuorille. Lisäksi Mielenterveysseura aloitti yhtenä yhteistyö-kumppanina Yrityskylässä, joka tavoittaa noin 7 000 kuudesluokkalaista vuodessa. Mielenterveysseuran koordinoima yhteenliittymä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Nuorten mie-lenterveysseura Yeesi ry:n kanssa valittiin yhdeksi nuorisoalan osaamiskeskukseksi toteutta-maan nuorisopoliittisen ohjelman tavoitteita nuorten mielenterveysongelmien vähentämiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Yksikön aikuistyö vei eteenpäin ikäihmisten mielenterveystyötä sekä välitti osaamista Kilta-työllä yrittäjien mielenterveyden edistämisen tarpeisiin. Kiltatoiminnan koulutuksiin ja ryhmiin osallistui eri puolilla maata noin 130 yrittäjää. Uutena kohderyhmänä olivat maataloustuottajat ja Hiusyrit-täjät. Kaikkiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöihin otettiin yhteyttä tarkoituksena tiivistää yhteistyötä ja olla mukana luomassa paikallisia tukiverkostoja eri sidosryhmien, muun muassa yrittäjäjärjes-töjen, kriisikeskusten ja yrityskummien välillä.

Hankkeet ja kampanjat

Mirakle-hankkeessa toteutettiin ikäihmisten mielenterveyden edistämistyötä. Ikäihmisten kriisi-työn kehittämisen tueksi tuotettiin materiaaleja ja koulutuksia. Ikääntyvien kriisiapu -koulutusmal-lia levitettiin ja juurrutettiin paikallisseurojen työntekijöille ja vapaaehtoisille sekä sidosryhmille eri puolilla Suomea. Lisäksi Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut -hankkeessa julkaistiin lyhyt animaa-tiovideo ikääntyneiden mielenterveydestä ja toteutettiin yhteistyöverkostojen kanssa ”Paas poi-keten” ja Vanhene viisaasti -kampanjat. Monipuolisella työllä tavoitettiin noin 4 780 henkilöä eri-laisissa seminaareissa, puheenvuoroissa ja koulutuksissa. Lisäksi paikallisissa seuroissa, järjes-tettiin Miraklen tukemana Seniori Hyvinvointitreenejä ja treenien materiaalit käännettiin ruotsiksi. Ryhmiä järjestettiin myös kuntien ja toisten järjestöjen ylläpitämissä ikäihmisten palveluissa.

Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -työssä tuettiin valtakunnallisen koordinaation avulla laajenevaa työtä ja maanlaajuista kouluttajaverkostoa sekä toteutettiin konsultaatio- ja koulutustilaisuuksia ja seminaaripäiviä. Kouluttajien työn tueksi järjestettiin myös erillinen kahden päivän koulutuskoko-naisuus. Yhteensä tapahtumiin osallistui noin 170 henkilöä. Mielenterveysseuran Koulutuskeskus toteuttaa ja kehittää laajan yhteistyöverkoston kanssa asi-antuntemukseen pohjautuvaa, mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psy-kososiaaliseen- ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Koulutuskokonaisuu-det ovat Perhearviointimenetelmä, Palaset kohdalleen, Psykoterapian perusteet, Pariterapian täydennyskoulutus, Perhekompassi, Mind-Body Bridging (MBB), Terapeuttinen työskentely asi-akkaan kotona, Kriisityön koulutukset, Toimiva Lapsi ja perhe (TLP) ja Työhyvinvointiin liittyvät koulutukset. Ne on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille ja organisaatioille sekä järjestöjen ja ammattiliittojen henkilöstölle. Koulutuskes-kuksen koulutukset ovat maksullisia ja toiminta on omarahoitteista. Koulutuskeskuksen koulutuk-siin ja seminaareihin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä.

Koulutuskeskuksella oli merkittävä rooli perhekeskeisten työskentelymallien jalkauttajana ja ke-hittäjänä, mielenterveysosaamisen lisääjänä ja mielenterveyden edistäjänä. Erityisesti Perhear-viointimenetelmä- ja Palaset kohdalleen -koulutuksilla tavoitettiin lasten ja nuorten toimintaympä-ristöissä ja heikommissa asemissa olevien perheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä ja or-ganisaatioita. Näin vahvistettiin suoraan ja välillisesti ammattilaisten osaamista ja työn kehittä-


8

mistä. Koulutuskeskus on vuosina 2017 - 2018 yhteistyökumppanina Pohjanmaan Lapsi- ja per-hepalvelujen muutosohjelma (LAPE)-hankkeessa sekä ohjausryhmässä että koulutuksien tuotta-jana.

4. Kansalaistoiminnan vahvistaminen

Kansalaistoiminnan yksikössä päätavoitteena oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, monipuo-listaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä mielenterveyden edistämisen näkyväksi teke-minen hyödyntäen 120- juhlavuoden tapahtumia. Mielenterveysseuran 120-juhlavuoden Mieli-auton kiertue kiersi kahden kuukauden ajan ympäri Suomea sekä paikallisten mielenterveysseurojen Mental Health Art Week (MHAW) tapahtumissa että suurtapahtumissa, kuten Pori Jazz, Kuopio Tanssii ja soi ja Seinäjoen tangomarkkinat. Kier-tueella kohdattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kiertueen tavoitteena oli saada näkyvyyttä sekä mielenterveydestä huolehtimiselle että paikallisten mielenterveysseurojen toiminnalle. Mieli-au-tolla oli mahdollista testata stressitasoaan, keskustella mielen hyvinvointia vahvistavista tekijöistä ja vapaaehtoistoiminnasta sekä saada materiaalia mielenterveyden vahvistamisesta arjessa. Tarjolla oli tietoa, mistä saa tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa. MHAW-kulttuuritapahtu-mia järjestettiin kolmen viikon ajan yli 100 ympäri Suomen. MHAWn teema oli hyvinvointia luon-nosta ja tapahtumiin mahtui musiikkiesityksiä, teatteria, taidenäyttelyitä, käsityöpajoja, luontoret-kiä, runoesityksiä, tanssia, yhteislaulutuokioita, tietoa mielenhyvinvoinnista ja paikallisten seuro-jen toiminnasta. Yksikön järjestämiin koulutuksiin ja kehittämispäiviin osallistui noin 500 paikallisten mielenter-veysseurojen ja noin 100 muiden organisaatioiden toimijaa. Vuoden aikana järjestettiin valtakun-nalliset puheenjohtajien neuvottelupäivät, valtakunnalliset ja alueelliset ryhmänohjaajakoulutuk-set, toiminnallisten ryhmien ohjaajien koulutus ja Senioritreeniohjaajakoulutus. Pidettiin Nuoren Mielen Ensiapu- ja mielenterveyden ensiapukoulutuksia sekä muita teemakohtaisia koulutuksia, esimerkiksi jaksamiseen, yksinäisyyteen, arvostavaan kohtaamiseen ja tunteisiin liittyvillä tee-moilla sekä Narsistien Uhrien Tuki ry:n kanssa aiheesta, ’miten tunnistaa uhriutumisen prosessi’. Organisoitiin vapaaehtoiskoordinaattoreiden verkostopäivä, hyvinvointivastaavien ja seniorioh-jaajien alueelliset verkostotapaamiset, puhelin- ja verkkokriisityön alueryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepa:n henkisen tuen toimijoiden tapaaminen, seurakohtaisia hallitustoimi-joiden ja uusien jäsenten perehdytyksiä sekä yhdistystoiminnan kehittämiskoulutuksia. Yhdistys-käyntejä paikallisiin mielenterveysseuroihin tehtiin 117. Vapaaehtoistyön työnohjauksen ja johtamisen tueksi valmistui yksivuotisesta Vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiudet -koulutuksesta yhdeksän (9) ja kaksivuotisesta Vapaaehtoistyön työn-ohjauskoulutuksesta kahdeksan (8) vapaaehtoistoimijaa. Työnohjaajiksi valmistuneiden loppu-työt koottiin artikkelikokoelmaksi. Vapaaehtoistyön koordinointiin kehitettiin uusi vapaaehtoistyön koordinaatiokoulutus, joka koostuu vapaaehtoistoimijoiden koordinointi-, koulutus- ja johta-misosioista. Paikallisten mielenterveysseurojen hallitustoimijoille tehtiin ”työhyvinvointikysely”. Vastausten pohjalta kehitettiin uusia malleja hallitustoimijoiden jaksamisen tueksi ja laadittiin pe-rehdytysopas paikallisten seurojen uusille toimijoille. Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta edistettiin muun muassa kehittämällä edelleen Tule mu-kaan -verkkosivujen sisältöä sekä julkaisemalla vapaaehtoistarinoita. Suunniteltiin myös joulu-tammikuulle sijoittuva vapaaehtoistoiminnan sosiaalisen median kampanjaa. Paikallisten mielen-terveysseurojen vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden kehittämiseksi luotiin kehittämistyöpa-jan konsepti sekä järjestettiin kehittämispäivät hallitustoimijoille ja viestijöille. Paikallisten mielen-terveysseurojen markkinointiviestinnän tueksi tehtiin räätälöityjä vapaaehtoistoiminnan esitteitä


9

paketoituja vapaaehtoistehtäviä hyödyntäen sekä tarjottiin vinkkejä ja työkaluja uusien vapaaeh-toisten rekrytointiin. Paikallisten mielenterveysseurojen digitaalista viestintää edistettiin julkaisemalla verkkosivusto yhteiseen järjestelmään yhdeksälle (9) uudelle yhdistykselle. Yhtenäistä verkkosivustoa käyttää tällä hetkellä 23 paikallisseuraa. Seuroille tarjottiin ohjeita sekä teknistä ja sisältötukea sivustojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Verkostoyhteistyötä jatkettiin Maaseudun Tukihenkilöverkon kanssa osallistumalla asiantuntija-jäsenenä ohjausryhmään sekä kouluttamalla verkon tukihenkilöitä vastaajiksi Verkkokriisikeskus Tukinettiin. Osallistuttiin vapautuneiden vankien Porttiteatterin kehittämistyöhön sekä Suomen Punaisen Ristin SPR:n koordinoimaan vastaanottotoiminnan ja järjestötoiminnan verkostoon. Mielenterveysseuran vastuulla oli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen suositusten uudistaminen työryhmän kanssa. Mielenterveysseuraan liittyi jäseniksi uusia paikallisia mielen-terveysseuroja: Terveyttä kulttuurista ja Pro Lapinlahti mielenterveysseurat. Lapinlahden Lähteen Osallistu Lapinlahden Lähteellä -hanke (2014–2017) päättyi toimintamuo-tojen jäädessä elämään. Hankkeessa tyhjästä Lapinlahdesta muotoutui kansalaislähtöisesti vil-kas mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin kohtaamispaikka. Hankkeessa toteutettiin kahvila-, tapah-tuma- ja korjaustyöpajoja, jotka ovat tarjonneet sekä työllistämismahdollisuuksia että osallisuutta lukuisille vapaaehtoisille. Lapinlahdessa järjestettiin yli 200 tapahtumaa, joihin osallistui noin 50 000 ihmistä. Tapahtumat olivat muun muassa luentoja, joiden teemat vaihtelivat mielen hyvin-voinnista, luonnon hyvinvointivaikutuksista, historiaan ja kulttuuriin. Lisäksi toteutui taidelähtöisiä työpajoja, konsertteja, teatteriesityksiä, gallerian oheistapahtumia, ulkoliikuntaa, saunatapahtu-mia, erilaisia festivaaleja ja perinteisten juhlapäivien viettoa yhteisöllisin keinoin. Keväällä 2017 avautui Mental Museum, joka kertoo Lapinlahden ja mielenterveyden hoidon historiasta. Onnistu Osallisuuden Lähteellä (OOL) -hanke käynnistyi maaliskuussa 2017. OOL-hanke teh-

dään yhteistyössä Orton Pron kanssa Euroopan sosiaalirahaston tuella. Hankkeen tarkoituksena

on parantaa työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakykyä, sosiaalista osalli-

suutta sekä työllistymistä. Tähän tähdätään Lapinlahden Lähteen vapaaehtoistoiminnan, Orton

Pron monialaisen palveluohjauksen ja valmennuksen yhteistyön kautta.

5. Kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa auttaminen

Suomen Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallista kriisikeskustoimintaa sekä ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valtakunnalliseen koordinaatioon sisältyy kriisikeskustoiminnan, kriisipuhe-linauttamisen ja verkkoauttamisen sisällöllinen ja toiminnallinen koordinaatio ja tekniikan ylläpito ja tilastointijärjestelmän kehittäminen ja ylläpito. Kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 kriisikeskusta. Kriisiauttaminen puhelimella, verkossa, kasvokkain. Kriisipuhelimeen soittoja tuli 172 344 ja vas-tattujen puheluiden määrä oli 52 702 puhelua. Soitetuista puheluista 29 prosenttiin pystyttiin siis vastaamaan. Soittajista 38 prosenttia oli miehiä ja 37 prosenttia oli iältään 51–63 vuotiaita. Eniten puheluita soitettiin klo 21–02; heinäkuu oli ruuhkaisin kuukausi. Soiton yleisin syy olivat ihmis-suhdeongelmat. Spontaanista palautteesta 96 prosenttia oli kiittävää. Päivystyspaikkakuntia oli vuoden lopussa 26, joista 19 oli kriisikeskuksia ja kuusi paikallisia mielenterveysseuroja. Kriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla kävi yhteensä 9 324 eri asiakasta. Tapaamisia oli yh-teensä 25.510 eli keskimäärin kolme tapaamista asiakasta kohti. Enemmistö asiakkaista, 73 pro-senttia, oli naisia. Suurin ikäryhmä naisasiakkaissa olivat 18–29 vuotiaat ja miehissä 30–40 vuo-


10

tiaat. Maahanmuuttajataustaisia asiakkaita oli kahdeksan prosenttia. Yleisin vastaanotolle hakeu-tumisen syy oli pari- tai perheongelma (27 %), ahdistuneisuus (13 %) ja kuolema lähipiirissä (7 %). Läheisen itsemurha oli asiakkaaksi tulon syynä 188 asiakkaalla. Asiakkailta kerätyn arvioin-titiedon perusteella kriisiapu lisäsi merkittävästi heidän toiveikkuuttaan ja selviytymistään päivit-täisen elämän haasteista sekä vähensi merkittävästi elämää haittaavien ongelmien määrää ja itsetuhoisuutta. Kriisikeskusverkosto toteutti 75 suljettua ryhmää, joissa oli 579 osallistujaa. Eniten toteutui Nuo-rille Löydä oma tarinasi ryhmiä sekä läheisensä menettäneiden ryhmiä (itsemurhan kautta tai muuten äkillisesti). Avoimia ryhmiä järjestettiin 49 ja niissä oli yhteensä 459 osallistujaa ja 324 tapaamista. Suurin osa avoimista ryhmistä oli hyvinvointia tukevia ryhmiä, tasapainovalmennus-ryhmiä maahanmuuttajataustaisille sekä omaisryhmiä.

Verkkokriisityössä Tukinetissa aikuisille suunnatussa Solmussa chatissä käytiin 795 keskustelua. Pitkäkestoisessa, kahdenkeskisessä auttamisessa viestejä asiakkaan ja auttajan välillä oli 7 200. Verkkoavussa yleisimmät yhteydenoton syyt olivat edelleen ahdistuneisuus sekä parisuhde- ja perheongelmat. Enemmistö yhteydenottajista oli naisia (84 %) ja suurin ikäryhmä oli 18–29 vuo-tiaat (40 %). Itsetuhoisia yhteydenottoja oli 1 049. Tukinetin ohjatuissa ryhmächattejä oli 465 ja niissä 2879 osallistujaa. Verkkokriisityöhön osallistui vuoden aikana 18 paikallista kriisikes-kusta/mielenterveysseuraa.

Sekasin chat, nuorille suunnattu chat -palvelu aloitti toimintansa tammikuussa 2017. Sekasin chatin asiakkaista puolet oli 15-19 vuotiaita. Tyttöjä ja nuoria naisia yhteydenottajista oli 80 pro-senttia. Tavallisimmat yhteydenoton syytä olivat ahdistus (47 %), ihmissuhdeongelmat (27 %) ja masentuneisuus (18 %). Joka viides yhteydenottaja oli itsetuhoinen. Keskusteluja käytiin 11 898. Jonotusaika oli kesimäärin 1 tunti 44 min. Sekasin chat-palvelua oli toteuttamassa 22 eri järjes-töä. Ensimmäisenä toimintavuonna työntekijät kävivät 84 prosenttia keskusteluista, vapaaehtoi-set 12 prosenttia ja opiskelijat 4 prosenttia. Vapaaehtoisia rekrytoitiin ja koulutettiin vuoden ai-kana huomattava määrä lisää.

SOS-kriisikeskus. Suomen Mielenterveysseuran keskustoimiston yhteydessä toimivassa SOS-Kriisikeskuksessa oli 2017 lopussa 115 koulutettua vapaaehtoista, joista suuri joukko eli 55 oli tauolla. Vapaaehtoisten määrän suuri kasvu johtui Sekasin-chatin käynnistymisestä ja kahdesta vapaaehtoiskoulutuksesta siihen. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 71 yhteensä kolmessa koulu-tuksessa.

SOS-kriisikeskuksen työntekijät ja vapaaehtoiset vastasivat kriisipuhelimessa vuonna 2017 yh-teensä 3014 puheluun. Kaikki SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät päivystävät kriisipuhelimessa sekä tukevat vapaaehtoisten toimintaa ja toimivat tarvittaessa myös muiden kriisikeskusten ta-kapäivystäjinä.

Yöllä kriisityöntekijöiden hoitama päivystys on ollut vuoden 2017 alusta lähtien osa valtakunnal-lista koordinaatiota, ei Helsingin SOS-kriisikeskusta.

SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanotolla kävi 1199 asiakasta vuonna 2017 ja asiakaskäyntejä yh-teensä 4356 Yleisin avuntarve liittyi edelleen parisuhde- ja perheongelmiin (18 %), kuolemaan lähipiirissä (7 %) ja traumaattiseen tapahtumaan lähtömaassa (6 %). Kriisikeskuksen asiakkaista 31 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Kahdeksan koulutettua vapaaehtoista teki tukikes-kusteluja SOS-kriisikeskuksessa ammattilaisten ohjauksessa. Yksi vapaaehtoinen toimi henkilö-kohtaisessa tukisuhteessa tukijana.

Verkkokriisityössä oli mukana sekä työntekijöitä, opiskelijoita että vapaaehtoisia.


11

Vuonna 2017 ryhmiä ja intensiivikursseja järjestettiin itsemurhan tehneiden läheisille, muutoin äkillisesti läheisensä menettäneille, pitkittyneestä surusta kärsiville, tukea tarvitseville nuo-rille/nuorille aikuisille, lapsena vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsineille nuorille aikuisille sekä traumatisoituneille ja tukea tarvitseville maahanmuuttajille. Intensiivikurssijaksoja oli 19 ja osallistujia 147 ja kurssivuorokausia 55. Viikoittain tapaavia ryhmiä oli 32 ja niissä tapaamisker-toja 316 ja osallistujia yhteensä 280. Avoimia ryhmiä (tasapainovalmennus ja arabiankielinen ru-noryhmä) järjestettiin 8. Niissä oli yhteensä 33 tapaamista ja 105 osallistujaa.

Hankkeet ja projektit

Vuosi oli LINITY lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille -projektin viides toimintavuosi. Linity-mal-lin seurantatutkimuksen aineiston keruu jatkui ja syyskuussa aloitettiin vuoden ajan kestävään seurantaan liittyvät kyselyt. Vuonna 2017 Linity-interventiossa oli yhteensä 191 asiakasta.

Kuntoutussäätiön Nuoret tuella työelämään NUTTU-hanke, jossa kriisikeskustoimintojen työnte-kijä työskenteli puolikkaalla työajalla, päättyi vuoden lopussa. Hankkeessa kehitettiin tukea työt-töminä työnhakijoina oleville nuorille.

Kriisikeskustoiminnoissa toteutettiin vuoden aikana kahta maahanmuuttajien mielenterveyteen ja avunsaantiin liittyvää hanketta. Amif KOTU -hankkeen tavoitteena on tuottaa maahanmuuttajia kohtaaville koulutusta maahanmuuttajien mielenterveyden edistämisestä. Amif Paloma puoles-taan on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hanke, jossa kehitetään pakolaisten ja muiden kol-mansista maista tulleiden mielenterveystoimia. Mielenterveysseura on hankkeessa kumppanina ja vastaa kohderyhmän eli pakolaisten kokemusten kartoittamisesta ja osallistuu uusien toimin-tamallien kehittämiseen.

Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke on yhteistyöhanke Suomen Nuorisoryhteistyö -Alli-anssi ry:n kanssa. Tavoitteena on lisätä nuorisotyön toimijoiden ja kriisiauttajien yhteistyötä ja osaamista nuorten tukemiseen.

6. Kehittämistoiminnan hankkeet

Yksiköiden hankkeiden lisäksi seurassa toteutettiin kaksi muuta hanketta suoraan johdon ohjauk-sessa.

Kasvun tuki -hanke edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä levittämällä näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen työmenetelmiä lasten ja perheiden kanssa työtä tekeville valtakunnallisesti, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakin kehittäminen ja valtakunnallinen juurruttaminen. Hanke aloitti maakuntakohtaisen työn Ihmeelliset vuodet -menetelmän, Lapset puheeksi -mene-telmän ja monimuotoisen perheterapian -työmenetelmien levittämiseksi. Hanke sai hallituksen kärkihankerahoituksen osana lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE-ohjelma).

Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-työhön liittyen toteutettiin koulutuksia ja seminaaripäiviä sekä päivi-tettiin kouluttajarekisteriä sähköiseen muotoon. TLP-työtä kehitettiin myös kahdessa hankkeessa. eLapset puheeksi -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopii-rin IT-psykiatrian linjan kanssa sähköinen koulutusalusta Lapset puheeksi -työmenetelmän levit-tämiseksi kuntien ja maakuntien työtekijöille. Hanke toteutetaan Mielenterveysseuran johdolla valtionavustuksella terveyden edistämisen määrärahasta. Uutena hankkeena käynnistyi ”Lapset puheeksi - menetelmä vastaanottopalveluissa” –hanke, joka toteutetaan sisäministeriön hallin-noiman Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston avustuksella Maahanmuuttoviras-ton (Migrin) johdolla. Hankkeessa tuetaan perheellisten turvapaikanhakijoiden vanhemmuutta kouluttamalla menetelmäkouluttajia vastaanottokeskuksiin.


12

Lapinlahden Lähteen toiminta siirtyi kesällä Kansalaistoimintojen yksikön suojiin ja toiminnan jat-kuvuuden turvaamisen ohella ryhdyttiin valmistelemaan sen siirtämistä seuran paikallisen jäsen-seuran, ProLapinlahti mielenterveysseura ry:n, hallinnointivastuulle lähivuosina.

7. Rikosuhripäivystyksen valtakunnallinen koordinaatio

Suomen Mielenterveysseura toimi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaa-tiojärjestönä.

RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Toimintaa toteutettiin ammattihenkilökunnan sekä yli 500 vapaaehtoisen voimin matalan kynnyksen tukipalveluina 30 palvelupisteessä eri puolilla Suomea, seitsemän aluetoimiston koordinoimana.

Oikeusministeriön kanssa sovitulla tavalla RIKU on toiminut vuoden 2016 alusta EU:n rikosuhri-direktiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden tuottajana Suomessa. Oikeusministeriö an-toi Rikosuhripäivystykselle joulukuussa 2017 julkisen palveluvelvoitteen rikoksen uhrien yleisten tukipalveluiden tuottamisesta vuosiksi 2018–2027. Tämä tarkoittaa, että Mielenterveysseura koordinoi RIKUa vuoteen 2027 saakka, minkä jälkeen toiminta on tarkoitus siirtää Ensi- ja turva-kotien liiton hallinnointivastuulle.

Rikosuhripäivystystä toteuttavat Mielenterveysseuran lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto, Kirkkohal-litus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementtiliitto. RI-KUn toimintaa ohjaa strategia vuosille 2016–2020.

RIKUn yksittäisten asiakkaiden määrä eri palveluissa kasvoi edellisvuodesta 51 prosenttia. Yh-teensä asiakkaita oli 12 700, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 8 400. Asiakkuuksiin liittyviä kontakteja oli 62 800, kasvua 43 prosenttia. Tukisuhteiden määrä oli 4 700, jossa kasvua 31 prosenttia. Palvelumuodoista kasvoi eniten RIKUchat. Poliisin ohjaus RIKUn palveluihin lisääntyi jonkin verran, mutta alueelliset erot ohjauksessa ovat edelleen suuria.

Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto

Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto toimii Mielenterveysseuran Kriisi-

keskustoimintojen osana Helsingissä Länsi-Pasilassa. Toiminta-alueena oli yhteensä 43 kuntaa pää-

kaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudellamaalla. Aluetoimiston palvelupisteistä (Helsinki, Lohja, Järvenpää, Porvoo, Lahti, Kouvola) tarjottiin neu-vontaa ja ohjausta puhelimitse, chatissa sekä henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Asiakaskon-takteja oli kaikkiaan 13 073, tukisuhteita 1283, vapaaehtoisia 106 ja henkilöstöä 10.

Etelä-Suomen tukisuhteissa korostuivat edellisvuosien tapaan yhteydenotot liittyen erilaiseen vä-kivaltarikollisuuteen. Tukisuhteita oli seuraavasti: perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvassa väkival-lassa 25 prosenttia, läheisen muussa uhkailussa ja häirinnässä kolme prosenttia, lähestymiskiel-toasioissa seitsemän prosenttia, seksuaalirikoksissa 16 prosenttia, henkirikoksissa yksi pro-sentti, muissa pahoinpitelyissä, uhkailuissa, häirinnässä, vainossa sekä erilaisessa kiusaami-sessa ja kunnianloukkauksissa 20 prosenttia. Muut yhteydenoton syyt liittyivät lähinnä varkauk-siin, murtoihin ja ryöstöihin, petoksiin ja kavalluksiin sekä identiteettivarkauksiin ja muihin verk-korikoksiin.


13

Henkilökohtaisen tukihenkilön tarjoaminen asiakkaille on keskeinen osa RIKUn perustoimintaa. Tukihenkilöt olivat asiakkaan tukena muun muassa poliisilaitoksella, oikeudenkäynneissä sekä muissa rikosprosessiin liittyvissä tapaamisissa. Lisäksi Etelä-Suomen aluetoimiston työntekijöitä jalkautui Lahden poliisitalolle, Porvoon poliisitalolle, Helsingin Pasilan poliisitalolle, Kotkan polii-sitalolle, Lahden turvakodille sekä Lohjan seudun mielenterveysseuran Hyvän mielen majalle. Aluetoimisto oli mukana rikoksen uhreille ja todistajille tarkoitetussa Visitor-toiminta tuomioistui-messa -hankkeessa toteuttaen Vantaan käräjäoikeudessa päivystystoimintaa. Päivystysten ai-kana kohdattiin yhteensä 206 asiakasta.

8. Viestintä

Viestinnän visiona on, että Suomessa asuvat oivaltavat, että mielenterveys on terveyttä ja elä-mäntaitoa: mielenterveyttä voi oppia ja vahvistaa. Viestintä ja vaikuttaminen ovat tärkeä osa seu-ran ja kaikkien työntekijöiden työtä, ja sitä tehdään yhteistyössä jäsenseurojen ja kumppaneiden kanssa. Viestintäyksikön vastuualueita ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, markkinointiviestintä, jäsen-viestintä, sisäinen viestintä ja varainhankinta sekä seuran Digitaalisuus ja viestintä -kehittämis-ohjelma. Toimintaympäristön luotaus on keskeinen osa viestinnän toteutusta. Viestintäyksikkö palvelee, mahdollistaa ja vaikuttaa. Markkinointiviestintä ja mediat. Mielenterveysseura toteutti päivittäistä sisältömarkkinointia edis-täen mielen hyvinvoinnin oma-apukeinojen, varhaisen kriisituen, vapaaehtoistyön ja yhteiskun-nallisten viestien käyttöä ja saatavuutta sekä mielen hyvinvoinnin puheeksi ottamista. Keskeisinä keinoina olivat digitaalinen viestintä, mediaviestintä ja kohtaamiset.

Mielenterveysseuran verkkosivuston kävijämäärä jatkoi kasvuaan. Mielenterveysseura.fi -sivus-tolla oli noin 110 000 eri kävijää kuukaudessa (2016, 80 000; 2015: 45 000). Kävijämäärien ja esimerkiksi sivustolla vietetyn ajan lisäksi toteutettiin käyttäjätestejä keskeisillä sidosryhmillä. Si-sällöistä vastaava työryhmä kehitti sivuston konseptointia sisältömarkkinointiin erikoistuneen toi-miston kanssa. Mielenterveysseuran monikanavaperheeseen kuuluivat mielenterveysseura.fi-kokonaisuus, Fa-cebook, Twitter, YouTube, Instagram, sähköposti, Mieli uutiskirje ja muut uutiskirjeet, Intranet sekä Mielenterveys-lehti (4), Perheterapia-lehti (4), Mieli News (1), esitteet ja muut julkaisut sekä tapahtumat ja messut. Mielenterveys-lehden julkaiseminen lopetettiin vuoden päättyessä, jotta seuran strategian mukaisesti voitiin kohdentaa resursseja digitaalisen viestinnän kehittämiseen. Mielenterveysseura viesti päivittäin sosiaalisessa mediassa ja potentiaalisia kohtaamisia oli 20 000 päivässä. Reagointien ja jakamisten tilastoja seurattiin päivittäin sekä systemaattisesti vii-koittain ja joka neljäs kuukausi (2017: FB 16 500 tykkääjää ja Twitter 7 600 seuraajaa; 2016: FB 12 100 tykkääjää, Twitter 5 800 seuraajaa).

Mielenterveysseuran viestit näkyivät lähes päivittäin ulkoisessa mediassa. Mediaosumia oli vuo-den aikana yli 880 kappaletta2 hakusanalla Suomen Mielenterveysseura. Näistä jutuista lähes

2 Mediaosumia vuonna 2017: 886; 2016: 609; 2015: 273)


14

puolet käsitteli tuen ja avun tarjoamista3,viidennes mielenterveysosaamista4 ja yhteiskunnallista vaikuttamista5 sekä osa kansalaistoimijuutta6.

Mielenterveysseura koulutti sekä vaikutti noin kymmenessä messutapahtumassa opetusalan Educa-tapahtumasta Mielenterveysmessuille.

Mieli120 -juhlavuonna mielenterveyttä edistettiin eri puolilla Suomea teemalla toivoa, iloa, voi-maa. Toivoa kirjallisuudesta -kiertue juhlavuoden kunniaksi Helsingin kaupungin kirjastojen si-sälsi 36 kirjastoa, 36 vierasta ja 36 toivoa antanutta kirjaa (kuulijoita 1 820). Artikkelit saivat yli 40 500 yksilöityä sivukatselua Helmet-verkkosivuilla. Tapahtumat näkyivät menovinkeissä, kirjas-toissa, verkossa ja syyskuun viikolla Helsingin keskustassa digitalisilla näytöillä.

Toivoa kirjallisuudesta –kiertue huipentui Maailman mielenterveyspäivään 10. lokakuuta Suomi100-tapahtumana. Kymppikymppikampanjana kiertue laajeni valtakunnalliseksi. Paikalli-sista seuroista (56) noin joka toinen (2017: 23; 2016, 13) järjesti paikallisia tapahtumia. Mielen-terveysseura järjesti yleisötapahtuman tavaratalo Kampissa Helsingin kaupungin kirjastojen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kanssa. Valtakunnallinen medianäkyvyys tavoitti halu-tut 500 000 katselijaa, kuuntelijaa tai lukijaa. Kampanjasta lähetettiin 170 twiittiä, jonka potenti-aalinen tavoittavuus oli 228 976, ja 31 julkista Facebook-päivitystä. Mielenterveysseura palkitsi juhlavuoden kunniaksi Pirkko Lahden elämäntyöpalkinnolla, joka juh-lavuonna korvasi seuran vuosittain jakaman valtakunnallisen mielenterveyspalkinnon.

Digitaalisuus ja viestintä -kehittämisohjelma. Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on

olla erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa. Strategiset kehittämisohjelmat

ovat henkilöstön digitaalisen osaamisen vahvistaminen, seuran kaiken toiminnan sähköisen ja

viestinnällisen ulottuvuuden ajantasaistaminen ja uudet avaukset sekä kriisikeskusverkoston yh-

teisen ilmeen ja konseptin kehittäminen.

Viestintäyksikkö järjesti digitaalisen osaamiskyselyn pohjalta henkilöstölle kolme sosiaalisen me-dian koulutusta Facebookin, Twitterin, LinkedInin ja Instagramin hyödyntämisestä mielentervey-den edistämisessä. Koulutuksiin osallistui kolmannes työntekijöistä. Viestintä järjesti henkilö- ja tiimikohtaista valmennusta. Hallintoyksikkö järjesti tietoiskuja ja koulutusta Outlookin sekä matka- ja kuluhallinnan ohjelman (M2) hyödyntämisestä. Mielenterveysseurassa oli meneillään useita uusia digitaalisia hankkeita. Seura oli asiantuntijana Tunnetaitojen nettineuvolassa, käynnisti Mun mieli -sovelluksen jatkotyön, avasi Sekasin-chatin, aloitti Somettamalla uutta kohtaamista -kehityshankeen, käynnisti Verkkokriisikeskus Tukinetin uudistushankeen, julkaisi eLapset puheeksi sisältöjä, aloitti mielenterveyden käsi -verkkotyöstön, avasi lahjoittajasivut, käynnisti asiakashallintarekisterin uudistamisen, otti käyttöön henkilöstö-etujen mobiilimaksamisen Epassin sekä muita toimistosovelluksia ja kehitti verkkosivuston omi-naisuuksia. Mielenterveysseura tuki paikallisten seurojen digitaalista viestintää ja osaamista. Vuoden lop-puun mennessä 27 paikallista seuraa (27/56) oli tilannut seuran jäsenpalveluna mahdollistamat Mieli-verkkosivut, joista kriisikeskuksia 17 (17/22). Jäsenviestintä ja henkilöstö. Viestinnän kehittämisen lähtökohtana on, että jokainen viestii. Vies-

tintää myös kehitetään yhdessä.

3 Tuen ja avun tarjoaminen mediaosumissa vuonna 2017: 47 %; 2016: 53 %; 2015: 29 % 4 Mielenterveysosaaminen mediaosumista vuonna 2017: 25 %; 2016: 21 %; 2015: 16 % 5 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen mediaosumissa vuonna 2017: 25 %; 2016: 19 %; 2015: 32 %

6 Kansalaistoimijuus mediaosumissa vuonna 2017: 2 %; 2016: 6 %; 2015: 5 %


15

Mielenterveysseura kampanjoi paikallisten seurojen kanssa Maailman mielenterveyspäivänä.

Tavoitteena oli, että ihmiset löytäisivät toivoa, iloa ja voimaa kulttuurista. Tapahtumia järjesti 23

seuraa. Mielenterveysseura kehitti yhdessä kampanjakonseptia ja julkaisi materiaalit paikallisten

seurojen käyttöön, samat juhlavuoden Mieliauto-kiertueelle. Suurin osa seurakyselyyn vastan-

neista piti konseptia (75 %) ja materiaaleja (90 %) toimivina.

Kriisikeskusverkosto ja paikalliset seurat ovat voineet Mielenterveysseuran bändiuudistuksen jäl-keen (2014–2015) hyödyntää Mieli-ilmettä soveltuvin osin. Lähes kaikilla on käytössä yhtenäinen Mieli-pohjainen logo yhdistyksen omalla nimellä. Paikallisille seuroille tarjotaan jäsenetuna Mieli-ilmeen mukaisia viestintäkanavia, kuten mielenterveysseurat.fi-palvelu, materiaalia ja alan kou-lutusta kansalaistoimintojen yksikön koordinoimana. Mielenterveysseura teki kuntavaalivaikuttamista yhdessä halukkaiden paikallisten seurojen

kanssa. Kaikkia seuroja kysyttiin mukaan Mielikunta-kampanjointiin ja halukkaiden kanssa suun-

niteltiin yhteistä vaikuttamista. Paikalliseen vaikuttamiseen tarjottiin tiedotepohjia, esitteitä ja tut-

kimustuloksia. Vaikuttamisviestintään lähti mukaan 23 paikallista seuraa.

Viestintäyksikkö ja hallintoyksikkö käynnistivät sisäisen viestinnän kehittämistyön. Kehitystyössä koottiin nykyisiä sisäisen viestinnän käytäntöjä. Kehitystyötä jatketaan henkilöstön kanssa tun-nistaen toimivimpia sisäisen viestinnän keinoja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kullakin yksiköllä on oma viestintävastaava. Sisäisenä peruspalveluna viestintäyksikkö ylläpiti henkilöstölle viestintätyökaluja, kuten Mieli-diapohjia, raporttipohjia ja kuvapankkia sekä julkaisi Mielenterveysseuran yleisesitteitä, markkinointimateriaaleja ja messutarvikkeita. Yksikkö ylläpiti seuran viestintäkanavia ja niiden seurantaa. Yksikkö toteutti päivittäistä sisältömarkkinointia pal-

veluista, mielenterveysosaamisesta ja seurasta. Viestintäyksikkö palveli mediaa lähes päivittäin

ja vastasi mediaseurannasta sekä järjesti henkilöstölle viestintäkoulutusta. Mielenterveysseura valmisteli liittohallituksen hyväksymän viestintästrategian. Varainhankinta. Mielenterveysseura kehitti varainhankintaa ja siihen liittyviä perusrakenteita ja viestintää. Seuran verkkosivuille perustettiin Lahjoita-sivut ja Mielipotti sekä rakennettiin asiak-kuuksienhallintaohjelmaa. Lahjoita mielenrauhaa -joulukampanja toteutui. Kampanjan pro bono -kumppaneina olivat mainostoimisto TBWA\Helsinki ja NelonenMedia sekä tunnetut henkilöt Jari Sarasvuo, Herra Ylppö, Saara Sarvas, Aku Hirviniemi ja Jenni Rotonen. Kevätkampanjan valmis-telu käynnistyi tavoitteena lanseerata Suomeen vuosittainen Mielinauha-keräys.

9. Hallinto ja henkilöstö

Mielenterveysseuran ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidettiin 22.4. Helsingissä. Liittoko-kous valitsi tohtori Pentti Arajärven kolmannelle kolmivuotiselle puheenjohtajakaudelleen sekä liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. Ylimääräisessä liittokokouksessa 22.8. käsiteltiin Laguksenpuiston (Veikkolan Parantolan alue) asemakaavamuutoksen maankäyt-tösopimusta sekä kiinteistönluovutuksen esisopimusta seuran ja Kirkkonummen kunnan välillä.

Liittohallitus kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa ja työvaliokunta viisi kertaa. Asi-antuntijaelimenä toimiva talousvaliokunta piti neljä kokousta.

Johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja, hallintojohtaja, järjestöjohtaja, kehitysjohtaja, kriisikes-kustoimintojen johtaja, mielenterveyden edistämisen johtaja sekä viestintäjohtaja. Myös Rikos-uhripäivystyksen toiminnanjohtaja osallistui johtoryhmän työskentelyyn.


16

Henkilöstön koko kasvoi vuoden aikana voimakkaasti. Syntynyttä tilanahtautta helpotettiin re-montoimalla seitsemänteen kerrokseen kesän aikana monitoimitila Metsikkö 18 työntekijälle. Metsikkö toimi samalla pilottina tuleville vuosille kaavaillulle toimiston modernisoinnille.

Mielenterveysseuran palveluksessa oli 2017 lopussa 126 työntekijää, joista vakituisessa työsuh-teessa oli 81 ja määräaikaisessa työsuhteessa 45 työtekijää. Kasvua edelliseen vuodenvaihtee-seen oli 17 henkilöä. Lapinlahden Lähteen toiminnan vakiintumisen ja laajentumisen myötä seu-ralla oli Lapinlahden sairaalan kiinteistössä vuoden alussa kolme ja vuoden lopussa neljä työn-tekijää. Kahvilatyöntekijät olivat kahvilaa ylläpitävän Lapinlahden Lähteen tukiyhdistyksen työn-tekijöitä.

10. Talous

Vuoden 2017 lopussa seuran talous oli vakaalla pohjalla. Toimintavuoden tulos syntyi ns. vapai-den rahoituslähteiden ylijäämästä.

Vuoden 2017 aikana saatujen avustusten lukumäärä kasvoi painottuen STEA:n ulkopuolisiin avustuslähteisiin. Tämä heijastui toimintavuonna sekä tuottojen että henkilöstömäärän kasvuna. Eri avustusmuotojen toisistaan poikkeavat käytännöt hyväksyttävistä kuluista sekä eri avustus-kohteiden raportoinnin poikkeavuus asettivat lisää vaatimuksia avustuksista vastaaville sekä ta-loushallinnolle.

Uusien työpisteiden saamiseksi kasvavalle henkilöstömäärälle viestinnän käytävän pääty 7 ker-roksessa remontoitiin avotyötilaksi kesän aikana. Metsiköksi nimetyn tilan suunnitteluun osallis-tuivat myös 7. kerroksen henkilöstö. Tilojen muutostöihin saatiin STEA:n investointiavustusta. Ti-laremontteja tultaneen jatkamaan myös lähivuosien aikana rahoituksen asettamin reunaehdoin.

Toimintavuoden lopussa vuokrattiin koulutustoiminnalle uudet tilat samasta rakennuksesta mui-den toimitilojen kanssa. Koulutustoiminta siirtyi heti vuoden 2018 alussa Maistraatinportti 4:n toi-seen kerrokseen.

Toimintavuoden aikana taloushallinnon rutiineja digitalisoitiin ottamalla käyttöön ePassi-ohjel-misto lounas-, liikunta- ja kulttuuriedun hallinnointiin. Luottokorttiostojen ja matkalaskujen käsit-telyyn hankittiin M2-ohjelmisto. Järjestöille tarkoitetusta toiminnanohjausjärjestelmästä pidettiin keväällä tarjouskilpailu ja toimittajaksi valittiin Donor4Life-ohjelmisto. Ohjelmiston käyttöönotto tapahtuu vuoden 2018 alkupuolella.

Veikkolan vanhan parantola-alueen kaavamuutos on saanut lainvoiman maaliskuussa 2018. Tämä mahdollistaa luopumisen seuran nykyisen toiminnan kannalta tarpeettomista rakennuk-sista ja maa-alueista.

Seura vietti toimintavuonna 120-vuotisjuhlavuotta ja seuran toimintaa esiteltiin normaalia laajem-massa mittakaavassa. Juhlavuoden suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Yksityiskohtaisen kuvan seuran toiminnan kohdentumisesta antaa tilinpäätöksen liitetiedoissa oleva erittely toiminnoittain ja avustuskohteittain.

Tulevaisuuden näkymät. Veikkauksen tuottoja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan jakavan STM:n avustuskeskus STEA:n lisäksi seuran rahoittajista merkittävin on Suomen Kansanterveys-yhdistys, joka jakaa toimintansa vuotuista ylijäämää jäsenyhdistyksilleen. Seuran toimintavolyy-min kasvaessa myös avustuksia myöntävät tahot ovat monipuolistuneet. Lisäksi oman varain-hankinnan odotetaan tuottavan ylijäämää tulevina vuosina.

Seuran vakaan taloudellisen aseman säilyttäminen edellyttää tulevaisuudessa rahoituksen yllä-pitämistä monipuolisena sekä samalla uusien rahoituslähteiden etsintää.


17

Oikeusministeriö on joulukuussa 2017 antanut seuralle julkisen palvelun velvoitteen (ns.SGEI-päätös) rikosuhripalveluiden tuottamisesta 2018-2027. Seura toimii näin ollen RIKU:a hallin-noivana ja koordinoivana organisaationa kymmenen seuraavaa vuotta.


18

LIITE

Mieli120 –juhlavuosi. Mielenterveyttä edistettiin eri puolilla Suomea teemalla toivoa, iloa, voimaa. "Mistä olet saanut toivoa" -kysymykset, stressitestit sekä mielenterveystaitojen ja varhaisen tuen vinkit saivat suurta suosiota, mikä osaltaan osoitti mielenterveyteen liittyvän stigman vähenty-mistä. Juhlavuoden jalkautuva konsepti innosti. Juhlavuoden suojelija oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Avajaisiin Säätytalolla 19. tammikuuta saapui 165 kutsuvierasta. Musiikkiesitysten ja juhlapuhei-

den lisäksi nähtiin henkilöstön esittämä näytelmä mielenterveyden historiasta. Mielenterveys-

seura julkisti Kansalaiset ja henkinen kuormittuminen -galluptulokset sekä historiikin Mielenvi-

kaisten auttajasta mielen hyvinvoinnin tukijaksi.

Toivoa kirjallisuudesta -kiertue Helsingin kaupungin kirjastojen kanssa käynnistyi Kirjasto Kym-

pissä. Kiertue jatkui lokakuulle ja sisälsi 36 kirjastoa, 36 vierasta ja 36 toivoa antanutta kirjaa

(kuulijoita 1 820). Artikkelit saivat yli 40 500 yksilöityä sivukatselua Helmet-verkkosivuilla. Tapah-

tumat näkyivät menovinkeissä, kirjastoissa, verkossa ja syyskuun viikolla Helsingin keskustassa

digitalisilla näytöillä.

Juhlavuoden kunniaksi Hyvää mieltä kulttuurista -MHAW-tapahtumat pidennettiin kestämään

kolme viikkoa (15.5.–4.6). Mieli-auto kiersi toukokuusta heinäkuuhun 30 paikkakunnalla paikal-

listen seurojen tapahtumissa ja eri yleisötapahtumissa Seinäjoen tangofestivaaleilta SuomiAree-

naan (6.5.–15.7.).

Lapinlahden Lähteellä vietettiin Hyvän mielen iltapäivää 19. toukokuuta 100 kutsuvieraan kanssa ja Kevätmieltä Lapinlahdella -tapahtumaa 20. toukokuuta arviolta 2000 yleisökävijän kanssa. Lähteellä oli musiikkiesityksiä, alustuksia ja yhteistyökumppaneiden hyvän mielen toimintapis-teitä. Toivoa kirjallisuudesta -kiertue huipentui Maailman mielenterveyspäivään 10. lokakuuta Suomi100-tapahtumana. Kymppikymppikampanjana kiertue laajeni valtakunnalliseksi. Paikalli-sista seuroista (56) noin joka toinen (2017: 23; 2016, 13) järjesti paikallisia tapahtumia. Mielen-terveysseura järjesti yleisötapahtuman tavaratalo Kampissa Helsingin kaupungin kirjastojen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKS:n kanssa. Valtakunnallinen medianäkyvyys tavoitti halu-tut 500 000 katselijaa, kuuntelijaa tai lukijaa. Kampanjasta lähetettiin 170 twiittiä, jonka potenti-aalinen tavoittavuus oli 228 976, ja 31 julkista Facebook-päivitystä. Mielenterveysseura palkitsi juhlavuoden kunniaksi Pirkko Lahden elämäntyöpalkinnolla, joka juh-lavuonna korvasi seuran vuosittain jakaman valtakunnallisen mielenterveyspalkinnon. Mielenterveysseura järjesti Seuragaalan Ritarihuoneella 21. lokakuuta. Yhdessä noin kahdensa-dan paikallisten seurojen toimijan ja kumppanin kanssa kiitettiin ja juhlistettiin juhlavuoden toimi-joita. Avajaispuheen piti tasavallan presidentti Tarja Halonen.

suomen mielenterveysseura 2017 · ryhmissä ja yhteistyöverkostoissa (muun muassa lapsi- ja...

Documents