vuosikertomus 2015 - etusivu · 2016. 6. 9. · reimari palvelee koko suomen alueen...

1Vuosikertomus 2015

Vuosikertomus 2015

VAALIJALANKUNTAYHTYMÄ

2 3Vuosikertomus 2015 Vuosikertomus 2015

Kansikuva: Oppilaskoti Sukkula tarjoaa kodinomaisen ympäristön, jossa nuoren on turvallista harjoitella itsenäistymistä.

Sisältö 4 Kuntayhtymän johtajan katsaus

9 Vaalijalan kuntoutuksen uudistumisprosessi jatkuu

13 Vaalijalan avopalvelut laajenevat ja kehittyvät

16 Kuntayhtymän henkilöstö

19 Tilinpäätös

Vuosikertomus 2015

VAALIJALANKUNTAYHTYMÄ


Kuntayhtymän johtajan katsausValtakunnalliset suuntauksetSosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen valmis-telu jatkui koko vuoden, mutta avoimia kysymyksiä jäi vuo-teen 2016 niin hallintorakenteiden kuin rahoituksen osalta. Huhtikuussa 2016 linjauksia saatiin, mutta lisää jäätiin kaipaamaan. Vaalijalan linjaus uudistukseen on, että sen kaksi palvelulinjaa, kuntoutus ja avopalvelut tulee jatkaa yhtenäisinä kokonaisuuksina myös tulevaisuudessa. Sillä tavalla ne palvelevat parhaiten maakuntia ja erityisosaa-misen ylläpitäminen ja kehittäminen turvataan asiakkai-den parhaaksi. Linjaa ei tarvinnut kertomusvuoden aikana muuttaa.

Kuntarakennemuutoksia ei kertomusvuonna tapahtu-nut Vaalijalan alueella.

Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovit-taminen ei juuri edennyt vuoden aikana. Lainvalmistelu tapahtunee vuoden 2016 aikana. Kehitysvammaisten ase-ma uudistuksessa on muuttumassa mm. asiakasmaksujen osalta heikompaan, mutta yhdenvertaiseen suuntaan mui-hin vammaisryhmiin nähden. Subjektiiviset oikeudet ovat laajenemassa kaikille vammaisille. Julkisen talouden leik-kaustarpeet voivat lopullisen lain sisältöä vielä muuttaa.

Itsemääräämisoikeuslakihankkeen kariuduttua perus-tuslaillisiin ongelmiin, asiaa päätettiin edistää kehitys-vammalain muutoksella. Tavoitteena on kehitysvammais-ten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen lakitasolla ja toisaalta yksilöidä sen mahdollinen rajoittaminen. Lakimuutoshankkeessa on samankaltaisia pulmia kuin oli edellisessä lakihankkeessa. Lakimuutos on tarkoitettu väli-aikaiseksi kunnes yleinen itsemääräämisoikeuslaki saadaan säädettyä.

Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus toteutui ja laki astui voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillä on tulevaisuudessa tärkeä rooli Vaalijalan palveluja kehitettäessä. Erityislakien mukaan tulevat palvelut entistä harvemmille.

Kehitysvammaisten laitosasumisen lopettaminen vuo-teen 2020 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti edellyttää uusien erityisasuntojen jatkuvaa rakentamis-ta ympäri Suomea. Savossa tavoite saavutetaan vuotta

aikaisemmin. Asuntoja on syntymässä niin Pohjois- kuin Etelä-Savon alueelle. Tärkeää on muistaa, että suurin eri-tyisasuntotarve on kehitysvammaisilla henkilöillä, jotka vielä asuvat lapsuudenkodeissaan. Yli 20 vuotta vanhaa erityisasuntokantaa on myös huomattava määrä eli perus-korjaustarve on kasvussa.

Savon erityishuollon kehityksestäKuntatalouden heikosta tilanteesta huolimatta Savossa vammaispalvelujen saatavuus säilyi tyydyttävällä tasolla.

Vaalijalan toteuttama asunto-ohjelma eteni. Vaalijalan Muurinkosken palvelukoti (15 asuntoa) aloitti toimintansa Joroisissa ja Pieksämäen Marian palvelukodin rakentami-nen käynnistyi.

Yhteistyö palvelujen järjestämiseksi kuntien, asiakkai-den ja omaisten kanssa toimi hyvin. Asumista suunnitel-taessa asiakkaan kaikki elämän tarpeet on huomioitava päivittäisistä aktiviteeteista perusterveydenhuoltoon. Muuttoprosessi on iso asia ja se tulee hyvin valmistella.

Kunta on palvelujen järjestämisvastuussa ja tätä kautta merkittävin vallankäyttäjä palveluissa. Palvelujen käyttä-jänä asiakas on kuitenkin keskiössä. Tämän toteuttaminen palvelutarpeiden arvioinnissa siten, että asiakkaan tahto toteutuu tai ainakin näkyy ratkaisuissa, edellyttää huolel-lisuutta.

Vaalijalan palvelukotiohjelma jatkuu edelleen ja seuraa-vat asuntokohteet valmistuvat Pieksämäen jälkeen Kuopi-oon, Mikkeliin ja Jyväskylään.

Päiväaikaisen toiminnan tuottamista on kehitetty kohti yksilöllisyyttä. Työ- ja päivätoimintapalvelujen saatavuus asiakkaille on säilynyt kohtuullisena, vaikka palveluja on jouduttu myös vähentämään asiakaskohtaisesti kunti-en vaatimusten mukaan. Tärkeätä on pitää mielessä, että vammaispalvelulaki antaa vaikeavammaisille oikeuden päivätoimintaan asumisen ulkopuolella viitenä päivänä viikossa.

Erilaiset työllistymispalvelut ovat säilyttäneet asemansa ja näissä palveluissa erityistä tukea tarvitsevat ja osatyöky-kyiset asiakkaat ovat yhdenvertaisesti palvelujen piirissä. Savoset-monipalvelukeskusten yhteistyötä TE-palvelujen kanssa on vaivannut kuitenkin työllisyysmäärärahojen niukkuus tarpeeseen nähden.

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen uudistumisprosessiLaitosasumisen asteittainen loppuminen merkitsee sitä, että Pieksämäen yksiköissä keskitytään tulevaisuudessa ly-hyt- ja pitkäkestoiseen määräaikaiseen vaativimpaan kun-toutukseen. Uudistumisprosessi on kestänyt kohta 10 vuot-

ta ja työtä tehty järjestelmällisesti palvelujen kysyntään vastaten. Tämä vaihe kestää vuoden 2019 loppuun asti.

Kuntoutusyksiköissä oli vuoden aikana keskimäärin 202 (v. 2014 197) asiakasta. Pitkäkestoisissa palveluissa oli 206 (v. 2014 199) eri asiakasta ja lyhytaikaisissa 228 (v. 2014 238). Kuntoutusyksiköiden palveluja käytti 434 (v. 2014 437) asiakasta ja lyhytaikaisten kuntoutusjak-sojen määrä oli 1229 (v. 2014 1146). Luvut ovat suuria ja pysyneet vakaina, osoittaen toiminnan merkityksen palveluverkossa.

Kuntoutuksen ”kotikenttä” tulee olemaan Itä-Suomi, jo-hon kuuluvat Savon lisäksi Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Kohonneen turvallisuusriskin kuntoutuspalveluja tuotetaan valtakunnallisesti. Laajeneva alueellinen kehityssuunta to-teutui viime vuonna hyvin toisena vuotena peräkkäin, pal-velutoiminnan myynti omistajakuntien ulkopuolelle kasvoi 178 % (v. 2014 115 %). Kuntoutuspalvelujen myynnistä 20 % menee ulkokunnille. Ostajakunnan laajeneminen tu-kee omistajakuntien käytettävissä olevien palvelujen pysy-vyyttä ja monipuolisuutta sekä tuo myönteisiä taloudellisia vaikutuksia Savon alueelle.

Yhteinen musiikkihetki Muu-rinkosken palvelukodissa Jo-roisissa (vas.). Veli Partti hoi-taa itse pyykinpesun Puulan palvelukodissa (oik.)

Pihlajarinteen palvelukodis-sa Pieksämäellä asuva Pekka Wallenius katsoo mielellään tietokoneelta piirrettyjä ja eri-laisia videopätkiä.


Vaalijalan arvotYmmärtäminen ja vuorovaikutus

Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Silloin kun puhetta ei ole, puhetta korvaavat muut kommunikaatiokeinot. Vaalijalassa ihminen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi niin jokapäiväisissä tilanteissa kuin elämän taitekohdissa. Hänen tahtoaan kunnioitetaan ja sitä tuetaan.

Vastuullisuus

Vaalijala tarjoaa palveluja luotettavasti ja pitkäjänteisesti julkisena palvelujen tuottajana. Asiakas voi luottaa siihen, että palvelut ovat sisällöltään harkittuja, räätälöityjä ja niiden saatavuus on hyvä. Pal-velujen sisällöllinen hyöty jää asiakkaalle ja taloudellinen hyöty Vaalijalan toiminta-alueelle.

Osaavuus

Vaalijala on kerryttänyt palveluosaamistaan yli sata vuotta ja toimii kehitysvamma-alan osaamisen ylläpitäjänä ja kehittäjänä valtakunnallisesti. Osaavuus toteutuu kykynä vastata vaativiin kuntoutus- ja palvelutarpeisiin myös tulevaisuudessa.

Kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen on jatkunut. Erityisesti kommunikaation ja vuorovaikutuksen osuutta kuntoutuksessa on lisätty. Kuntoutuksen kysyntä on aika-ajoin ylittänyt tarjonnan ja vasteaikojen kanssa on välillä kamppailtu. Kuntoutuksen toteuttamisen muotoja on mo-nipuolistettu.

Liikkuvien kuntoutuspalvelujen osuus on kasvanut. Haasteellisten tilanteiden arviointi ja selvittäminen tulee tapahtua jatkossa asiakkaan omassa toimintaympäristös-sä. Sillä voidaan vähentää tai ainakin lyhentää kuntoutus-jaksojen kestoa ja parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta. Talouden näkökulmasta kysymys on pitkän aikavälin sääs-töistä. Liikkuvissa kuntoutuspalveluissa konsultoiva työote on keskeistä. Olennainen havainto on se, että asiakkaana voi olla kokonainen perhe. Perhekeskeisen työn osuus tulee kasvamaan ja varhaisen vaikuttamisen asema vahvistuu.

Vaalijalan Sateenkaaren koulu tuottaa perusasteen opetusta ja Seurakuntaopisto ja Bovallius tuottavat toisen asteen opetusta yhteistyössä oppilaskotien kanssa. Järjes-tely on toiminut hyvin ja kaikille lähialueen erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on voitu taata opiskelupaik-ka. Tilanne kuitenkin muuttui vuoden aikana. Opetusmi-nisteriö leikkasi erityistä tukea tarvitsevien nuorten toisen asteen koulutuspaikkoja Suomessa ja tilanne heikkeni olennaisesti myös Vaalijalan asiakkaiden kohdalla. Toiseen asteen koulutuksen tulevaisuuden järjestelyt ovat edelleen auki.

Kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää, että tilat ovat

asianmukaiset. Nenonpellon yksiköiden tilojen uudista-mistyö jatkui vuoden aikana yhden rakennuksen peruskor-jauksen loppuun saattamisella ja seuraava peruskorjaus aloitettiin syksyllä. Tilojen uudistaminen toteutettiin kassa-rahoituksella. Peruskorjaustoiminnan lisäksi tilojen käyttö-tarkoituksia on muutettu kysynnän tarpeiden mukaan.

Osaava ja jaksava henkilöstö on toiminnan perustaVaalijalan palveluksessa oli kuukausittain keskimäärin 976 työntekijää (v. 2014 918). Henkilöstön määrä on ollut kasvussa pääosin asunto-ohjelman toteuttamisen myötä. Vaativan kuntoutuksen toteuttaminen edellyttää myös enemmän henkilöstöresursseja kuin laitosasuminen. Uu-den osaavan henkilöstön tarve kasvaa myös eläkkeelle siirtymisten kautta. Laitosasumisen väheneminen toisaalta vapauttaa henkilöstöä muuhun kuntoutustoimintaan.

Koulutettujen työntekijöiden saatavuus on ollut Savossa tyydyttävää muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta. Nenonpellon yksikköjen työntekijät tulevat noin 50 km:n säteeltä, asiantuntijoiden työmatkat voivat olla pidempiä. Pitkällä aikavälillä työssäkäyntialueen elinvoimaisuuden säilyminen on keskeisen tärkeää palvelutoiminnan tule-vaisuudelle. Paikallisten alan oppilaitosten olemassaolo ja yhteistyö niiden kanssa on myös tärkeää.

Osaavuus edellyttää työnantajalta jatkuvaa täydennys-kouluttamista. Se on ollut yksi Vaalijalan vahvuuksista jo vuosia. Täydennyskoulutusta tarjotaan jatkossa enemmän

myös muiden työnantajien työntekijöille.Työhyvinvointi edellyttää työnantajalta aktiivisuut-

ta. Vuonna 2014 toteutetun työhyvinvointitutkimuksen mukaan kiireen tunne oli yleistä ja henkisessä työilmapii-rissä koettiin kehittämisen tarpeita. Osaavan esimiestyön ja voimaannuttavien työyhteisöjen kehittäminen jatkuu. Työhyvinvoinnin toteutuminen edellyttää myös, että työntekijöiden omaehtoisen tekemisen tukeminen tuottaa tuloksia. Tavoitteena on työntekijöiden fyysisen ja psyykki-sen kunnon ylläpitäminen. Sairauspoissaolojen seuranta ja tilanteisiin puuttuminen ajoissa kuuluvat työterveyshuol-toon. Tässä suhteessa oli havaittavissa myönteistä kehitys-tä. Työhyvinvointitutkimus uudistetaan syksyllä 2016.

Rekrytoinnin haasteet kohdistuvat mm. pysyvän ja osaavan lääkärikunnan ylläpitämiseen. Tässä työssä tar-vitaan uusia näkökulmia. Erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee ja tästä syystä Vaalijalalla on laaja yhteistyöver-kosto konsultoivien asiantuntijoiden käyttämiseksi omien resurssien täydentämiseksi.

Vaalijalan hallinnollinen kehittäminen ja talousVaalijalassa on sitouduttu laatujärjestelmän rakentamiseen vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Työn toteutusvaihe

aloitettiin 2013. Laatujärjestelmän viitekehys tulee ole-maan IS0 9001:2015 standardi. Laatujärjestelmä rakenne-taan sähköiselle alustalle ja se tulee kattamaan toiminnan laajasti palveluprosesseista henkilöresurssien hallintaan. Vaalijalan tulos vuonna 2014 oli 524 000 euroa ylijäämäi-nen, joka lisäksi voitiin tehdä 2 milj. euron investointiva-raus. Tavoitteeksi vuodelle 2015 asetettiin nollatulos siitä huolimatta, että kuntoutuksen hintoihin ei tehty korotuk-sia. Tulos on 629 000 euroa ylijäämäinen, joka lisäksi voi-daan tehdä 2,5 milj. euron investointivaraukset. Palvelutoi-minnan euromääräinen kasvu oli 12 %. Kasvun selittävät tekijät ovat asumispalvelujen laajentuminen ja kuntoutuk-sen kysynnän jatkuminen.

Vuoden 2016 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat vaativampia kuin edellisen vuoden. Niiden toteutta-minen edellyttää noin 500 000 euron tulojen lisäämistä ja/tai kulusäästöä edelliseen vuoteen nähden, koska kuntou-tuksen suoritehintojen yleistarkistus jätettiin tekemättä toista vuotta peräkkäin. Alkuvuodesta olemme pysyneet tässä tavoitteessa.

Ilkka Jokinenkuntayhtymän johtaja

Café Sopukan tiskin takana asiakkaita palvelemassa Pauli Väisänen (vas.) ja Arto Eskelinen. Kahvia hakemas-sa Aatu Pylkkänen.


Vaalijalan kuntoutuksen uudistumisprosessi jatkuuVaalijalan kuntoutuskeskuksessa pyrittiin edelleen vähen-tämään pitkäaikaista kuntoutusta ja hoitoa sekä lisäämään lyhytaikaista kuntoutusta. Erityistä tukea tarvitseville asiakkaille toteutettiin räätälöityjä kuntoutuspalveluja ja kuntoutusta kriisitilanteisiin.

Kuntoutuskeskuksen asiakkaat olivat pääasiassa kun-tayhtymän alueelta, mutta palveluja saivat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ympäri Suomen. Keski-Suomen kun-nista kuntoutuspalvelujen käyttö on selkeästi lisääntynyt.

Yksikköjen peruskorjaus etenee suunnitellustiKuntoutuskeskuksen rakennusten peruskorjaus eteni ja Reimari aloitti kesäkuun alussa aikuisten psykiatrisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen 10-paikkaisena yksikkönä. Reimari palvelee koko Suomen alueen erityisasiakkaita.

Seuraava saneerauskohde Suvanto tyhjennettiin elo-

kuun lopulla 2015 ja tuleva uusi yksikkö Eranto aloittaa kesällä 2016. Erannon asiakkaat ovat neuropsykiatrisia au-tismin kirjon nuoria asiakkaita.

Erannon henkilöstö valittiin loppuvuodesta 2015 ja työntekijät aloittivat suunnitellun koulutusohjelman.

Satama kakkonen jatkoi toimintaansa, mutta Sarastus kakkonen lopetti joulukuussa 2015. Naisasiakkaiden 5 hen-gen ryhmä aloitti vapautuneissa tiloissa Luoto-yksikkönä.

Helmikuussa 2016 luovuttiin Vaalijalan kuntoutuskes-kuksen nimen käytöstä ja otettiin käyttöön käsite Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus, joka pitää sisällään Vaalijalan kun-toutuksen kaikki osa-alueet, toimintamuodot ja täydennys-koulutuksen. Vaalijalan Nenonpellon toimintaa kutsutaan nyt yhteisellä nimellä Nenonpellon yksiköt.

269 276 273 263238 228

3340 30 37

4632

0

50

100

150

200

250

300

350

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kuntoutuskeskukseen tulleet henkilöt

PITKÄAIK. HOITO LYHYTAIK. HOITO

Kaisla on yksi Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen vaativinta kuntou-tusta antavista yksiköistä. Hoitaja Eeva Kivilahti käy Olli-Matti Nykäsen kanssa läpi päiväohjelmaa kommu-nikaatiotaulun avulla.


0

5000

10000

15000

20000

25000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

1 00

0€

NETTOMENOT 1000 € MAKSUTULOT JÄSENKUNNILTA

Kuntoutuskeskuksen taloudellinen kehitys 2010 - 2015

997 10271117 1090

11461229

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Kuntoutuskeskus, lyhytaikaiset jaksot 2010 - 2015

Sami-ryhmäläiset harjoitte-levat osaamis- ja tukikes-kuksen Kuntoparvekkeella Seppo Kakkosen ja Rami Väisäsen ohjaamina.

Oppilaskoti Koivun tavoittee-na on antaa nuorille valmiudet mahdollisimman hyvään ja ta-sapainoiseen elämään.


Vaalijalan avopalvelut laajenevat ja kehittyvätVaalijalan kuntayhtymä järjestää Savon kunnille kehitys-vammaisten avopalveluja, asumista, perhehoitoa sekä työ- ja päivätoimintaa. Työllistymiseen liittyviä palveluita ostaa myös TE-toimistot ja ELY-keskus.

Avopalvelujen toimintayksiköitä on 14 paikkakunnalla: asumisyksiköitä 17, toimintakeskuksia 6 ja Savoset moni-palvelukeskuksia 4 yksikköä. Perhehoitokoteja on 21.

Uusia palvelukoteja rakennetaan, kuntoutusta toteutetaan osana avopalveluitaVuodesta 2007 lähtien on Asumisen rahoitus- ja kehittä-miskeskuksen (ARA) avustuksella valmistunut 154 uutta asuntoa vammaisille ihmisille.

Vaalijalalla on asumispalveluissa n. 310 asiakasta.

Joroisissa Muurinkosken palvelukoti valmistui vuoden 2015 huhtikuussa. Marian palvelukodin rakentaminen käynnistyi Pieksämäelle keväällä 2015. Kuopion, Mikkelin ja Jyväskylän palvelukotien suunnittelu käynnistyi vuoden 2015 aikana.

Uudet palvelukodit on suunniteltu vahvaa tukea ja kun-toutusta tarvitseville asiakkaille. Asiakkaiden tarpeet huo-mioidaan ja henkilöstön osaamista kehitetään erityisesti autismiin, psykiatriaan, kommunikaatioon ja aistimoni-vammaisten tukemiseen liittyvissä asioissa.

Laitoskuntoutuksen sijasta asiakkaiden kuntoutus toteu-tetaan yhä vahvemmin osana avopalveluita. Tähän tarpee-seen on lähdetty kehittämään liikkuvia palvelumuotoja.

Terveydenhuollon käytäntöjen ja osaamisen sekä lääke-hoidon kehittämiseksi avopalveluihin palkattiin osa-aikai-nen konsultoiva sairaanhoitaja.

374 375340

393 391 383

143 155 168 150 151 145

53418

58042

56988

58939 58882

55679

50000

51000

52000

53000

54000

55000

56000

57000

58000

59000

60000

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Käytt

ökerrat

Asukkaat

ASIAKKAAT KÄYNNIT/ASIAKAS KÄYNTIKERRAT

Avopalvelujen tekeminen 2010 - 2015

Kimmo Martikainen viih-tyy omassa pienessä kak-siossa, joka sijaitsee Pisan palvelukodin yhteydessä.


Asumisen rinnalle tarvitaan mielekästä tekemistä ja työtäTekemiseen ja työllistymiseen liittyvissä palveluissa on asiakkaita vuoden aikana n. 520. Päivä- ja työtoiminnasta avotyöhön siirtyi 12 uutta asiakasta, yksi asiakas siirtyi tu-ettuun työhön työsuhteeseen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat merkittävä asiakasryhmä monipalvelukes-kuksissa.

Savoset Luotsi-palveluita on toteutettu osana seudullis-ta työllistymisen kehittämistä ja kuntakokeilua. Luotsi-palveluiden avulla valmennetaan henkilöitä työelämään. Valmennukseen voi kuulua myös arviointipalveluita Imba- ja Melba-menetelmän avulla.

Päivätoimintaa järjestävät toimintakeskukset teke-vät tiivistä yhteistyötä palvelukotien kanssa. Paljon tukea tarvitsevien ja ikääntyvien henkilöiden päiväaikainen toiminta järjestetään lisääntyvässä määrin palvelukodin yhteydessä asumiseen liittyvänä lisäpalveluna.

Tulevaisuudessa toiminnan sisältöjä kehitetään ja erikoistumista esim. green care-toimintaan, taiteeseen ja kulttuuriin vahvistetaan. Yksilöllinen, jalkautuva päiväai-kainen toiminta vaihtuvissa ympäristöissä on yksi tulevai-suuden kehittämiskohteista.

Savonlinnassa Pääskylän toimintakeskuksen toiminta siirtyi Vaalijalalta kaupungin hoidettavaksi maaliskuusta 2015 alkaen. Asiakkaat siirtyivät työ- ja päivätoimintaan kaupungin Telakka-työpajalle.

Perhehoito täydentää muita asumis- ja hoitopalveluitaVuonna 2015 astui voimaan uusi perhehoitolaki, joka ko-kosi sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säädöspohjan yhteen lakiin. Lakiuudistus mahdollistaa nyt mm. perhe-hoidon antamisen perhehoitajan kodin lisäksi myös hoidet-tavan omassa kodissa. Lakiuudistuksen avulla valtakunnas-sa pyritään lisäämään perhehoitoa.

Vaalijalassa tehdään työtä perhehoidon kehittämiseksi ja perhehoitokotien verkoston laajentamiseksi. Vuosittain valmennetaan uusia perheitä perhehoitajiksi.

Perhehoito täytyisi tunnistaa tilapäisasumis- ja hoito-muodon lisäksi myös pysyvänä aikuisen asiakkaan yksilölli-senä asumisratkaisuna. Vuonna 2015 lyhytaikaisen hoidon perhehoitokoteja Vaalijalassa oli 13 ja pitkäaikaisen hoidon koteja 9. Asiakkaita perhehoitokodeissa oli 35 henkilöä. Erityisesti vammaisten lasten lyhytaikaiselle perhehoidolle on paljon kysyntää.

2974 3752 47846138 7433 8532

5163357956

63006

75041

8484690195

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

NETTOMENOT 1000 € KÄYTTÖPÄIVÄT

Avopalvelujen asuminenkäyttöpäivät ja menojen kehitys 2010 - 2015

264 242 236 277 324 309

6133

5025

42434668

57905391

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

NETTOMENOT 1000 € KÄYTTÖPÄIVÄT

Perhehoidon suoritteet ja menojen kehitys2010 - 2015

Yksilöllisesti toteutetuilla Luotsi-työhönvalmennuspalveluilla on löytynyt työpaikkoja monen eri alan yrityksiin Savossa.

Puinen kuljetuslaatikko synty-mässä alihankintatyönä Keski-Savon Savoset monipalvelukes-kuksessa Varkaudessa.


Kuntayhtymän henkilöstö

Ikätaulukko (vakituiset)

Vakanssit ammattiryhmittäin

Henkilöstökustannukset

31.12.2012 %-osuus 31.12.2013 %-osuus 31.12.2014 %-osuus 31.12.2015 %-osuus20-29-vuotiaat 35 6,4 27 4,8 36 6,3 53 8,330-39-vuotiaat 109 20,0 111 19,7 124 21,5 125 19,640-49-vuotiaat 138 26,4 134 23,7 136 23,5 158 24,850-59-vuotiaat 215 39,5 219 38,8 222 38,4 235 36,960- 47 8,6 74 13,1 60 10,4 65 10,2Yhteensä 544 565 573 636

31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015Hallintohenkilöstö 22 24 26 24Lähityöntekijät 481 515 530 539Asiantuntijat 40 42 42 57Muu henkilöstö 57 54 53 53Yhteensä 600 635 651 673 joista osa-aikaisia 2 1 - -

2012 %-osuus 2013 %-osuus 2014 %-osuus 2015 %-osuusMaksetut palkat (1000 e) Vakinainen henkilöstö 15 830 69 15 050 63 15 447 62 16 846 61Sijaiset ja tilapäinen hlöstö 3 834 16 5 509 23 5 918 23 6 893 25Erilliskorvaukset 2 975 13 3 077 13 3 349 13 3 763 13Muut palkat ja palkkiot 361 2 384 1 528 2 415 1Yhteensä 23 000 100 24 020 100 25 242 100 27 917 100

HenkilösivukulutSosiaalivakuutusmaksut 1 347 18 1 402 18 1 472 18 1 701 19Eläkevakuutusmaksut 6 042 82 6 430 82 6 572 82 6 985 81Yhteensä 7 389 100 7 832 100 8 044 100 8 686 100

Henkilöstön määrä ja rakenneVakanssien kokonaismäärä oli v. 2015 yht. 673 (2014/ 651), jotka kaikki olivat kokoaikaisia. Virkoja, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä (mm. johtajat, esimiehet, lääkärit) oli yhteensä 68 (2014/ 72). Muut ovat työsuhteessa. Kaikki työntekijät palkataan kuukausipalkkaisiksi. Henkilöstön syntymävuoden perusteella laskettu keski-ikä v. 2015 oli 46,40 vuotta (v. 2014/ 47,04 vuotta). Pääosa (yli 80 %) henkilöstöstä työskentelee kuntoutuskes-kuksen alueella Nenonpellossa.

Henkilöstön koulutusOsaavuus edellyttää koko henkilöstön jatkuvaa täydennys-koulutusta. Osaamisen arviointi tapahtuu kehityskeskus-telun yhteydessä. Koulutussuunnittelun lähtökohtana ovat kuntayhtymän toiminnan kehittäminen ja henkilöstöltä vaadittava osaaminen.

Henkilöstön koulutuspäivien määrällisenä tavoitteena on pidetty 3 pv/ työntekijä. Lakisääteistä täydennyskoulu-tusta on annettu 2033 koulutuspäivää eli 2 pv/työntekijä

(v. 2014/ 1840/ 2,2 pv). Sisäisen täydennyskoulutuksen osuus on 58,2 % koulutuskustannuksista. Lisäksi henkilöstö on osallistunut kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Yhteensä koulutuspäiviä on ollut 3,4 pv / va-kanssi. Vaalijalan kuntayhtymässä koulutukseen käytettiin 1,3 % palkkasummasta.

Myötätuulen koulutuskeskus järjesti sisäistä koulutusta yhteensä 1611 henkilötyöpäivää (htpv). Eniten koulutusta järjestettiin AVEKKI- toimintatapamallista. Peruskoulu-tuksen jälkeen henkilöstö osallistuu säännöllisin väliajoin ryhmä- sekä yksikkökohtaisiin ylläpitokoulutuksiin ja konsultaatioihin. Kuntayhtymän ulkopuolisia AVEKKI- kou-lutuksia järjestettiin 4 kappaletta. Näistä yksi koulutus oli järjestetty asiakkaiden vanhemmille.

Myötätuulen koulutusten muita aihealueita olivat mm. viestintä ja kommunikaatio, psykiatria, kehitysvammai-suus, autismi ja toimintakyvyn arviointi. Kuluneen vuoden aikana IMO-ohjaajan itsemääräämisoikeuskoulutuksiin osallistui 310 henkilöä. Vaalijalan kesäsijaisille järjestettiin perehdytyskoulutusta AVEKKI- toimintatapamallista, kom-munikaatiosta, asiakkaiden omatoimisuuden tukemisesta,

liikuntarajoitteisten ohjaamisesta ja ergonomiasta sekä kirjaamisesta ja henkilöstöasioista.

Savon kunnista Myötätuulen koulutuksiin osallistui 37 henkilöä (v.2014 /61 henkilöä). Ulkopuolisia tilauskoulu-tuksia järjestettiin 14 kappaletta.

Laatutyö – toimintajärjestelmän rakentaminenOlemme sitoutuneet laatujärjestelmän rakentamiseen vuo-teen 2018 mennessä. Nykyaikainen IS0 9001:2015 stan-dardin mukainen laadunhallintajärjestelmä rakennetaan sähköisille alustoille.

Laadukas toiminta perustuu yhteiselle arvopohjalle.

Kuntayhtymän yksiköt tekivät suunnitelmat omavalvonnan toteuttamisesta. Otimme käyttöön HaiPro- vaaratapahtu-mien raportointijärjestelmän ja loimme menettelytavat poikkeamien käsittelyä varten. Vaaratapahtumien rapor-tointi on osa toiminnan arviointia ja kehittämistä.

IMS- toimintajärjestelmään kuvatut ydinprosessit kat-selmoitiin ja prosesseihin liittyvät ohjeet päivitettiin. Yhtei-sen ohjeistuksen työstäminen jatkuu edelleen. Kehitämme prosessien sujuvuutta, yhteisiä toimintatapoja ja yhteistyö-tä. IMS- toimintajärjestelmän käyttöönotto koko henkilös-tölle tapahtui tammikuussa 2016.

Vaalijalan henkilöstöllä eri yksiköissä on mm. vahva osaaminen kommunikaatiota tukevien menetelmien käytöstä. Kuvassa Susanna Vainio ja ohjaaja Aija Suikkanen Oravin palvelukodissa Mikkelissä.


Tilinpäätös

Kehitysvammaisten val-takunnallista kirkkopy-hää vietettiin Suonen-joella syyskuussa. Virsissä avusti kehitys-vammaisten oma kuoro.

Pisan pihajuhlissa vie-tettiin palvelukodin 6-vuotissyntymäpäi-viä. Ohjelmassa oli mm. karaoke, jossa lauloivat myös Ossi Kasurinen ja Tenho Taskinen.

Maaliskuun lumilla pidetyn lumenveistokilpailu voitta-japatsas. Onnea oppilaskoti Simpukka!

Kahvimyllyssä järjestetyssä Turval-lisuuspäivässä käytiin läpi mm. lii-kenteeseen liittyviä asioita yhdessä Liikenneturvan kouluttajan kanssa.

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

1000

€

NETTOMENOT MAKSUTULOT KUNNILTA

Vaalijalan palvelutoiminnan käyttötalous yhteensä 2010 - 2015

TuototVaalijalan kuntayhtymän ulkoisten toimintatuottojen yhteismäärä vuonna 2015 oli 50,3 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 4,7 miljoonaa eli 10,4 %. Toimintatuotoista suurin osa on myyntituottoja, joista merkittävin osa on kunnilta saatavat korvaukset, joiden osuus kokonaistuotoista on noin 85 %. Jäsenkun-tien maksamia korvauksia kertyi 36,6 miljoonaa, joka on 1,8 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Jäsenkuntien ulko-puoliset kunnat ostivat palveluja 6,2 miljoonalla, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 2,7 miljoonaa.

Muita merkittäviä tuloeriä ovat asiakkailta saatavat maksut, joita kertyi 2,5 miljoonaa. Lisäksi kuntayhtymä saavuokratuottoja sekä tukia ja avustuksia.

KulutUlkoisia toimintakuluja kertyi yhteensä 46,5 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 4,6 miljoonaa eli

10,7 %. Kasvu johtuu pääosin toiminnan laajenemisesta erityisesti avopalveluissa. Valtaosan kuluista muodostavat henkilöstökulut, jotka olivat yhteensä 36,5 miljoonaa euroa eli vajaat 79 % kaikista menoista. Palvelujen ostoihin kului 4,8 miljoonaa ja tarvikkeiden ostoon 3,9 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos vuodelta 2015 oli varausten muutostenjälkeen 629 362,44 euroa ylijäämäinen.

Lainaa Vaalijalan kuntayhtymällä oli vuoden lopussa11,3 miljoonaa euroa, joka on pysynyt edellisvuoden tasol-la. Lainat on otettu kokonaisuudessaan palvelukotienrakentamiseen.

InvestoinnitBruttoinvestoinnit olivat yhteensä 4,5 miljoonaa euroa janettoinvestoinnit 3,7 miljoonaa euroa.


Tilikauden tuloksen muodostuminenTuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tulos on muodostunut ja miten tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen.

Kuntyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sisältää ulkoiset tuotot ja kulut

1000 euroa

2015 2014Toimintatuotot 50307 45579Toimintakulut - 46459 - 41977

Toimintakate 3848 3602

Rahoitustuotot ja -kulutkorkotuotot 0 1 muut rahoitustuotot 9 7korkokulut -119 - 130muut rahoituskulut - 9 - 12

Vuosikate 3725 3468

Poistot ja arvonalennukset - 1029 - 954

Tilikauden tulos 2700 2514

Varausten muutos - 2071 - 1990

Tilikauden ylijäämä 629 524

Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 108,3 108,6

Vuosikate/poistot % 362,4 363,5

TASE Tilivuosi 2015 Tilivuosi 2014VASTAAVAAPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet 103 501 165 779Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 148 696 148 696Rakennukset 20 391 707 17 686 409Kiinteät rakenteet ja laitteet 515 460 436 208Koneet ja kalusto 497 092 395 176Ennakkomaksut ja keskener.hankinnatKeskeneräiset hankinnat 1 434 935 1 592 843Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 1 434 935 1 592 843Aineelliset hyödykkeet 20 987 890 20 259 332SijoituksetOsakkeet ja osuudetOsakkeet ja osuudet 8 308 8 308 Muut osakkeet ja osuudet 15 259 15 259Osakkeet ja osuudet 23 567 23 567Muut saamiset 112 899 84 506Sijoitukset 136 467 86 586

PYSYVÄT VASTAAVAT 23 227 859 20 533 185

TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 114 413 117 021

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 114 413 117 021

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus 41 431 34 161SaamisetPitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 1 721 624 Pitkäaikaiset saamiset 1 721 624Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 308 125 3 751 666Muut saamiset 444 789 401 884Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset 474 848 405 590Siirtosaamiset 474 848 405 590 Lyhytaikaiset saamiset 5 227 762 4 559 141Saamiset 5 229 484 4 559 141Rahat ja pankkisaamiset 4 815 954 4 698 209

VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 086 870 9 292 136

VASTAAVAA 33 429 143 29 942 342


Tilivuosi 2015 Tilivuosi 2014VASTATTAVAAOMA PÄÄOMAPeruspääoma 2 029 616 2 029 616Muut omat rahastot 963 717 963 717Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 300 824 5 776 707 Tilikauden yli-/alijäämä 629 362 524 117OMA PÄÄOMA 9 923 519 9 294 157

POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET

Vapaaehtoiset varaukset 4 071 145 2 000 000

POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET 4 071 145 2 000 000

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATLahjoitusrahastojen pääomat 116 913 128 844Muut toimeksiantojen pääomat 297 330

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 117 211 129 174

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 250 093 11 261 191Ostovelat Pitkäaikainen 11 250 093 11 261 191Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 47 472 161 281Ostovelat 1 920 382 1 491 699Muut velat 553 221 480 145SiirtovelatSiirtyvät korot 20 091 26 565Lomapalkkajaksotus 5 283 054 4 918 770Muut siirtovelat 242 951 179 360Siirtovelat 5 546 097 5 124 695Lyhytaikainen 8 067 173 7 257 820

VIERAS PÄÄOMA 19 317 266 18 519 011

VASTATTAVAA 33 429 143 29 942 342

VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄN TOIMIPISTEET Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto puh. 015 783 111Kotisivu: www.vaalijala.fi, s-posti: [email protected] faksi 015 7831298

Palvelukodit/-asunnotHaaparinteen palvelukoti Kyläkouluntie 1, 50500 Mikkeli 015 335 421Harjun palvelukoti Urheilutie 1, 58500 Punkaharju 044 389 9672Hongiston palvelukoti Hongistonkatu 3, 78210 Varkaus 017 555 1866Kahvimyllyn palvelukoti Peltotie 2, 77600 Suonenjoki 044 389 9673Kanervan palvelukoti Asontie 2, 72210 Tervo 044 389 9674Kihmulan palvelukoti Kihmulantie 2, 71800 Siilinjärvi 044 389 9676Koivulan palvelukoti Tirrolantie 2, 51900 Juva 015 651 615Kuutinharjun palveluasunnot Rautalammintie 31, 77700 Rautalampi 017 530 090Laavunrinteen palvelukoti Laavunkuja 1, 57230 Savonlinna 015 476 0658Latukadun palveluasunnot Latukatu 14, 78210 Varkaus 044 389 9678Lukkarin palvelukoti Ruustinnantie 3, 76130 Pieksämäki 050 389 9440Marian palvelukoti Soiseläntie 4, 76150 Pieksämäki 044 389 9625Muurinkosken palvelukoti Koskentie 14, 79600 Joroinen 044 389 9723Mäkirinteen palvelukoti Kangastie 2, 52700 Mäntyharju 044 389 9681Oravin palvelukoti Oravinkatu 7, 50170 Mikkeli 044 389 9682 Pihlajarinteen palvelukoti Savontie 64 D 30, 76150 Pieksämäki 015 614 287Pisan palvelukoti Pappilankuja 2, 73300 Nilsiä 044 389 9684 Puulan palvelukoti Otto Mannisen tie 90 C, 51200 Kangasniemi 044 389 9685

ToimintakeskuksetKoivikko Vanhankirkontie 11, 73300 Nilsiä 050 389 9465Kuutinharju Rautalammintie 31, 77700 Rautalampi 050 389 9325Länsirinne Niilontie 7, 76150 Pieksämäki 015 616 820 Pihlaja Pihlajakuja 19, 78210 Varkaus 050 389 9481 Savoset Mäntyharju Poitinkuja 2, 52700 Mäntyharju 015 685 655 Savoset Tervo Lohitie 3, 72210 Tervo 044 389 9686

MonipalvelukeskuksetSavoset Juva Teollisuustie 4, 51900 Juva 050 389 9364Savoset Mikkeli Työkeskuksenkatu 2, 50170 Mikkeli 015 737 3100Savoset Keski-Savo - Pieksämäen toimipiste Hallipussi 8, 76100 Pieksämäki 050 389 9340- Varkauden toimipiste Käsityökatu 49, 78210 Varkaus 050 389 9340

PoliklinikatVaalijalan Maaherrankatu 19A 050 389 9344Etelä-Savon pkl 50100 Mikkeli

Vaalijalan Nenonpellontie 40 015 783 111Keski-Savon pkl 76940 Nenonpelto

Vaalijalan Savilahdentie 6 C, L 1 017 240 590Pohjois-Savon pkl 70210 Kuopio

Kuvat: Vaalijalan yksiköt ja Tero Eloranta Ulkoasu ja taitto: Viestintä Oy Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, Pieksämäki 2016

24 Vuosikertomus 2015

Vaalijalan kuntayhtymän toimipisteet

VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto puh. 015 783 111 fax. 015 7831 298

[email protected] www.vaalijala.fi

Vaalijalan kuntayhtymään kuuluu 33 jäsenkuntaa: Enonkoski, Hartola, Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppä-virta, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Puumala, Rantasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä.

vuosikertomus 2015 - etusivu · 2016. 6. 9. · reimari palvelee koko suomen alueen...

Documents