välähdyksiä kajaanista 1987 - 2007 - ursa ry...syksyllä 1991 matka suuntautui kiilopäälle...

Välähdyksiä Kajaanista

1987 - 2007

Tähtitieteellinen yhdistys

Kajaanin Planeetta ry

Jari Heikkinen

Atso Lammassaari

Martti Rintala

Toivo Rönkkö

Kuvat Kajaanin Planeetta ry:n arkisto, jos muuta ei

mainita.

Kannen kuva Jari Heikkinen

1

Syksyllä havahduimme, että yhdistyksellä on kohta

20 vuotta täynnä. Hallituksessa teimme päätöksen,

lähes keskusteluitta, että tehdään ainakin

historiikki.

Nyt kädessäsi on seuraus tuosta päätöksestä.

Tietojen kerääjänä pääsin käymään läpi koko sen

aineiston, jota on pantu talteen. Taas kävi toteen

vanha totuus: Sihteeri tekee historiikin joka vuosi.

Selkeät pöytäkirjat sekä pikkutarkatkin

vuosikertomukset ovat mukavaa luettavaa. Meillä

arkistoasiat ovat kunnossa muuten, mutta

muutamaa tarkkaa vuosikertomusta kaipailen.

Tietenkin valokuva- ja leikekansiot ovat hyviä

täydentäjiä, kun haluaa menneitä muistella tai

muistiaan tarkistaa. Siihen minulla oli hyvä

mahdollisuus oman viitseliäisyyteni ansiosta.

Martti Rintala oli ottanut tietoa haltuunsa koko

ikänsä ja tunsi tarvetta jakaa sitä muillekin. Huoli

tiivistyi syksyllä 1986 ja kiteytyi tammikuun 23.

2

1987. Tällöin kokoontui, hänen kutsumanaan,

joukko kainuulaisia asiasta kiinnostuneita ja he

perustivat Tähtitieteellisen yhdistyksen Kajaanin

Planeetta, kotoisesti vaan Planeetta. Ry tuli perään

loppukeväällä, kun Patentti- Rekisterihallinto oli

hoitanut homman kotiin.

Tämän historiikin tekijäryhmässä on mukana

kolme perustajajäsentä. Meikäläinen on untuvikko.

Tulin mukaan vasta kesällä 1988.

Tuoreena ruorimiehenä tunnen yhä suurempaa

vastuuta jatkaa kunniakkaitten perinteiden

eteenpäin kuljettamista yhtenä osana joukkoa. Mitä

enemmän olen muistellut mennyttä, sitä

suuremmaksi kunnioitukseni nousee edeltäjieni

työtä kohtaan. Hyvä taustajoukko on ehto onnistua

myös jatkossa.

Maailman laajuuden tässä on oppinut. Tieto

juhlaluennosta lähtee etenemään valon nopeudella,

joka puolelle. Koko Linnunradan se saavuttanee n.

140 000 vuoden kuluttua. Onneksi vieraamme

saavat tiedon tänään.

3

Nyt vaan uutta kymmenlukua päin, eväät ovat

mainiot samoin kuin perinteet.

Atso Lammassaari

4

YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN

Tähtitieteen harrastamisella on pitkät perinteet

Kajaanissa. Kaupungissa on toiminut Kajaanin Ursa

– niminen yhdistys vuosina 1935 – 1936. Sen

toiminta sammui kokonaan sodan aikana.

Syksyllä 1985 Martti Rintala päätti toteuttaa

pitkään mieltä kaivertaneen ajatuksen ja otti

yhteyden tähtitieteelliseen yhdistykseen Ursaan.

Sieltä hän sai käyttöönsä luettelon henkilöistä,

jotka olivat Kainuun alueelta Ursan jäseniä, tai

joille tuli Tähdet ja avaruus – lehti. Näin

yhdistyksen perustamisen pohja oli valettu.

Seuraavaksi Rintala lähetti kutsun luettelossa

olleille henkilöille ja kyseli heidän kiinnostustaan

oman tähtitieteen yhdistyksen perustamiseen.

Tiedustelu sai innostuneen vastaanoton ja

perustavan kokouksen valmistelut lähtivät käyntiin.

Tarpeellisten valmistelujen jälkeen alan

harrastajat kutsuttiin koolle 23.1.1987 Hilsun

5

ruokalaan. Tilaisuuteen saapui kolmisenkymmentä

asiasta kiinnostunutta.

Sinä iltana Petäisenniskassa perustettiin

Tähtitieteellinen Yhdistys Kajaanin Planeetta. Sen

tavoitteiksi asetettiin mm. edistää ja tukea

tähtitieteen harrastamista, ylläpitää

tähtiharrastustoimintaa, järjestää kokouksia,

esitelmiä, ja tähtinäytöksiä ja toimia harrastajien

yhdyssiteenä.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Martti

Rintala, sihteeriksi Jaakko Juntunen ja hallituksen

jäseniksi Juha Nissinen ja Marko Määttä.

Tähtitieteellisen yhdistyksen perustaminen

uutisoitiin näyttävästi paikallisissa lehdissä.

Yhdistyksen tunnus, logo on yhteistyön tulos. Jo

keväällä 1987 julistettiin suunnittelukisa ja

saaduista kuudesta esityksestä valittiin kaksi

parasta ja toisesta niistä, pistemäärällä 74,

kehitettiin edelleen käytössä olevan tunnus.

Suunnittelija oli Jaakko Juntunen.

8

KANSAN VALISTAMINEN

Heti, kun yhdistys oli perustettu, aloitettiin tiedon

kerääminen ja sen jakaminen kaikille halukkaille.

Paikalle saapuneet osanottajat liittyivät, lähes

poikkeuksetta, jäseniksi. Alussa toiminta oli

kokoontumista eri paikoissa, kuten Hilsun

ruokalassa ja Väinämöisen koululla. Tapaamisista

laadittiin pöytäkirjat ja puheenjohtaja kyseli

mielipiteitä ja jakoi tietoa. Vuorovaikutus pelasi

alusta alkaen ja edistyneimmät pääsivät heti

kertomaan kokemuksiaan.

Ensimmäisessä jäsenkokouksessa 2.3.1987

puheenjohtaja luennoi tähtitieteen harrastamisesta

ja tiedotti samalla, että yhdistys ottaa osaa

heinäkuussa pidettävään Kävelykatu –

tapahtumaan. Vetonaulaksi oli vuokrattu URSA:n

pienoisplanetaario.

6.5.1987 puheenjohtaja ilmoitti, että yhdistys oli

rekisteröity virallisesti ry:ksi.

9

10.8.1987 tehtiin päätös muuttaa

jäsenkokoukset kansalaisopiston kerhoilloiksi.

Vuonna 1987 järjestettiin yksitoista

jäsenkokousta.

Tähtitornilla pidettävät torni-illat ovat olleet sitä

toimintaa, joka on näkynyt ulospäin. Aina, kun

taivas tarjoaa jotain kiinnostavaa, on tornissa ollut

vipinää.

Venuksen ylikulkua auringon edestä 8.6.2004

kävi seuraamassa 218 kävijää. Merkittävän määrän

vierailijoita toi yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa.

Tien tähtitornille löysivät myös ohimatkalla olleet

sveitsiläiset turistit.

10

Yhteistyö Kaukametsän opiston kanssa

Hallituksen kokouksessa 29.6.1987 puheenjohtaja

ilmoitti allekirjoittaneensa luentosopimuksen Leena

Parantaisen kanssa. Jäsenkokoukset ja niissä

pidettävät luennot toteutetaan luentopiirinä ja

opiston tiloissa. Tilaisuuksien nimi jäsenkokous on

hieman harhauttava, koska luennoilla kävi paljon

kansaa ilman yhdistyksen jäsenyyttä. Se ei

haitannut ketään sillä pyrkimyksenä oli lisätä alan

harrastusta ja kiinnostusta tähtitieteeseen.

Kansalaisopisto oli luvannut auditorion

yhdistyksen käyttöön ja yhdistys Helsingin

Yliopiston luennoitsijoita.

Ensimmäinen jäsenilta pidettiin Kaukametsän

opistossa 10.8.1987. Talven aikana käsiteltiin

omaan aurinkokuntaa ja sen planeettoja.

Kahdesti opistolla on ollut meteorinäyttely 1998 ja

2002. Ne herättivät paljon huomiota.

11

Vieraat esitelmöitsijät

Suurin osa esitelmistä oli jäsenistön toteuttamia ja

eniten äänessä oli Martti Rintala. Kaikki esitelmiä

pitäneet jäsenet luovuttivat palkkionsa yhdistyksen

käyttöön. Niin kauan, kun se oli verotuksellisesti

mahdollista, kävi muutaman kerran vuodessa

esitelmöijä tähtitieteen ja avaruustuntemuksen

huipulta. Sen mahdollistivat sopimukset Helsingin

yliopiston vapaan sivistystyön toimikunnan,

Helsingin- ja Oulun yliopistojen kanssa. Yhteistyö

kesti kauan, aina vuoteen 2003 saakka. Sen

jälkeen yhdistys on itse kustantanut

luennoitsijakulut.

Yhteistyön hedelmistä päästiin nauttimaan

8.12.1987. Silloin luentoa tuli pitämään Timo Tokko

Oulun yliopistosta. Hänen aiheenaan oli

Maailmankaikkeuden synty ja mahdollisuudet

löytää elämää Maan ulkopuolelta.

3.8.2002 Järjestettiin Kaukametsässä Esko

Valtaojan luento Maailman synty ja kehitys.

12

Onneksi tilaisuuteen varattiin iso sali, sillä sekin tuli

täyteen. Valtaojan luento oli varmasti yleisöön

menevin esitys kahdenkymmenen vuoden aikana.

Nämä ja monet muut luennot ovat antaneet

toiminnalle kestävät puitteet ja tieto Planeetta ry:n

olemassaolosta levisi suuren yleisön keskuuteen.

Samaan aikaan eri mediat kiinnostuivat

yhdistyksen toiminnasta ja se sai ansaittua

julkisuutta.

Viimeisimmät luennot toteutettiin niin, että

maksoimme luennoitsijan matkat ja opisto palkkiot

ja antoi tilat käyttöön. Viimeinen tähtikurssi oli

Opiston ohjelmassa talven 2001–2002. Opetus

tapahtui jäsentemme toimesta.

Opistossa on järjestetty neljä eri tähtitieteen

kurssia. Aluksi suosio oli upeaa. Ilta illan jälkeen

kokoontui noin 40 opinhaluista kuuntelemaan

etupäässä Martti Rintalan luentoja. Viimeisimmässä

oli noin 15 osanottajaa.

13

Laskelmien mukaan Kaukametsän opistossa

järjestettiin 23 kertaa yliopistotasoinen luento.

Vierailut maakunnassa

Luentoja on pidetty myös Kajaanin ulkopuolella

mm. Hyrynsalmella, Suomussalmella, Sotkamossa

ja Askankylässä.

14

URSAN OBSERVATORION LAINAAMINEN

Maailmankaikkeuden ihmeitä päästiin katsomaan

pienoisplanetaariossa, joka saatiin Kajaanin

Raatihuoneen torille kesinä 1987 ja 1988.

Laitteiston mukana kaupunkiin tuli myös kaksi

esittelijää ja heillä riitti työtä.

Suosio oli valtava ja kaikki näytökset olivat

täynnä. Kaikkiaan niissä kävi yli tuhat ihmistä.

Observatorioon mahtui kerralla sisään noin

kolmekymmentä henkeä ja ovimiehillä oli

vaikeuksia pidätellä innokkaita tulijoita

ulkopuolella.

Odotellessa uutta näytöstä oli vierailla

mahdollisuus tutustua Suomen suurimpiin

harrastajan käytössä olevaan kaukoputkeen ja

sponsoreiden ilmoituksiin.

Myös myöhemmin planetaario on ollut usein

lainassa. Tällöin esitysten vetäjinä ovat silloin

toimineet Martti, Toivo ja Atso. Kohdeyleisönä ovat

15

olleet peruskoulujen oppilaat, ja iltaisin heidän

vanhempansa ja muut paikalle tulijat.

Syksyllä 1997 ja 1998 yhdistys järjesti yhteistyössä

Hauholan koulun kanssa intensiivikurssin

tähtitieteestä. Edellisen veti Mika Huurre ja

jälkimmäisen Martti Rintala.

16

RETKET

Yhdistys on järjestänyt jäsenilleen useita matkoja

kauas ja lähelle. Vierailukohteina ovat olleet mm.

Sodankylä, Kaunispää-Kiilopää, Kuhmo, Vuosanka,

Heureka ja Nurmes-Lieksä (Köyhän Koli).

Syksyllä 1991 matka suuntautui Kiilopäälle

katsomaan pohjoisen tähtitaivasta. Matkan varrella

pysähdyttiin Oulun yliopiston tutkimusasemalle

Sodankylässä. Sieltä lähti mukaan tuhti tietopaketti

revontulien ja otsonikerroksen tutkimisesta.

Kun pimeys oli laskeutunut, oli vuorossa

kiipeäminen Kiilopäälle. Näkymät ylöspäin olivat

huikaisevan kauniit, mutta innokkaasti odotetut

revontulet jäivät näkemättä.

17

Revontulia tutkivan tutkan antenni

Seuraavana syksynä, vuonna 1993 matka vei ensin

Tampereen Särkänniemeen. Planetaarion näytös

oli upea. Sen jälkeen matka jatkui Tikkurilan

Heurekaan. Verne-teatterissa nähtiin suurenmoinen

esitys. Siitä riitti puhuttavaa pitkäksi aikaa.

Keväiset retket Rehjaan aloitettiin 1994, kun

innokas porukka hiihti erinomaisessa säässä jäätä

pitkin saareen. Perillä odottivat kahvinkeitto ja

makkaran paistaminen. Samalla päästiin jakamaan

kokemuksia ja tietoja taivaan eri ilmiöistä.

18

Myöhemmin samana keväänä matka vei Kuhmoon,

Metsähallituksen entiselle tukkikämpälle. Viikon

vaihde vietettiin upeassa säässä hiihtäen ja

latupohjia kävellen. Yöllä katsottiin tähtiä ja

kuunneltiin pöllöjen huhuilua.

Vuosi 1996 oli retkien järjestämisen kulta-aikaa.

Eräs niistä suuntautui Vuosankaan Kuhmoon.

Tähtitaivas avautui kaikessa komeudessaan

kaukana häiritsevistä valoista. Yritimme kuvata

silloin näkyvää komeettaa, mutta menestystä ei

ollut. Päivällä päästiin nauttimaan kirkkaasta

auringon paisteesta.

Tästä alkoi käytäntö lähteä Vuosankaan

suunnittelemaan yhdistyksen tulevaa toimintaa.

Vuosien varrella olemme tehneet noita retkiä kuusi

kappaletta. On vaikea sanoin kuvata sitä luontoa,

jonka olemme joka kerta nähneet ja kuulleet. Sekin

on koettu, että näimme puiden ja itsemme varjoja

Venuksen valossa.

19

Yhdistyksen täytettyä kymmenen vuotta sitä

juhlittiin pienimuotoisesti Kainuun Prikaatin

kerholla. Kari Antikainen luovutti yhdistykselle

valmistamansa kaukoputken. Nimeksi sille tuli Eila,

sihteerin mukaan.

Syksyllä 2003 oli vuorossa puitteiltaan erilainen

retki, joka suuntautui Oulujärvelle. Tähtiristeily Utu

– laivalla oli ainutlaatuinen kokemus. Innokas

joukko rantautui Toukansaareen. Nuotion

lämmössä odotettiin pilviverhon repeytymistä,

mutta niin ei tapahtunut. Sen sijaan sanomalehti

Kaleva sai lauantain numeroonsa upean aukeaman

kainuulaisten harrastajien luontoretkestä.

20

Risteilyllä Toukansaareen

21

Planetaario Raatihuoneentorilla heinäkuussa 1987

22

Planetaario Sotkamon kesätapahtumassa kesällä 1987

23

Retki Kuhmoon 1994

24

Syysretki Kiilopäälle 1991

25

OMA OBSERVATORIO

Yhdistyksen toisessa kokouksessa 1987, Martti

Rintala nosti esille haaveen omasta tähtitornista.

Sopivin sijoituspaikka sille olisi Vimpelinvaarassa.

Tähtitornin rakentaminen osoittautui

monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi prosessiksi.

Erityistä huolta aiheuttivat vesitornissa olevat

Kajaanin palolaitoksen, KTK-Osuuskunnan, Kainuun

rajavartioston ja Kajaanin Taksiautoilijat ry:n

radioantennit. Ne jouduttaisiin siirtämään muualle

tai rakentamaan niille jatkojalustat.

Tekninen lautakunta katsoi esityksen olevan

hyväksyttävissä ja suhtautui asiaan myönteisesti.

Rakennuskustannuksiksi arviointiin 100 000 mk (n.

17 000 €). Kansalaisopisto asettui tukemaan

tähtitornin rakentamista vuonna 1988.

Sen jälkeen vielä tarvittiin lukuisia

yhteydenottoja kaupungin päättäjiin ja lausuntoja

lausuntojen jälkeen. Viimein loppuvuodesta 1989

Kajaanin Kaupunki päätti rakentaa observatorion

26

Lehtikankaan vesitornin yleisötasanteen päälle.

Rakennuspäätöksen tekeminen vaati

ennakkoluulottomuutta ja kauaskatseista

politiikkaa kaupungin päättäjiltä.

Paikkaa perusteltiin sen hyvällä sijainnilla mitä

tulee yleisönäytäntöihin ja tähtiesityksiin.

Katsottiin, että suuren yleisön kiinnostus on

tärkeämpää kuin tähtivalokuvaus, jota ei voi

valojen keskellä toteuttaa.

Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1990 ja

työnjohtajana toimi Jorma Karhu. Vaativan työn

jälkeen tähtitorni oli käyttökunnossa keväällä 1991.

Viralliset vihkimiset suoritettiin Laitepäivien

yhteydessä 4.5.1991.

Oman väen kouluttaminen laitteiden käyttöön

aloitettiin heti ja aluksi näytöksiä järjestettiin vain

jäsenille.

Myöhemmin sovittiin, että torniin kokoonnutaan

kerran viikossa. Sopivin viikonpäivä saatiin selville

kokeilemalla. Vuodesta 1997 alkaen illaksi sovittiin

tiistai. Kellonaikoja on muuteltu tapauskohtaisesti.

27

Jos opistolla on ollut samana iltana tähtikurssi, on

torni avattu vasta 20:00, jotta kurssilaiset pääsevät

mukaan.

Vuonna 1995 aloitettiin illan vetäjän valinnat.

Valittu valmisteli sovitusta aiheesta lyhyen tai

pidemmän esitelmän keskustelun pohjaksi. Jos sää

oli suosiollinen, siirryttiin yläkertaan kaukoputkien

ääreen.

Tämä käytäntö on todettu hyväksi, koska vetäjä

on tutustunut aiheeseen ja siten tarkentanut

tietonsa ajan tasalle. Tätä on syytä jatkaa ja toivoa

samalla, että kukaan ei jäisi pois torni-illoista

esiintymiskuumeen vuoksi.

Aina, kun taivaalla on jotain kiinnostavaa, on

yhdistys ollut mukana ja tiedotusvälineet ovat

kertoneet siitä.

Monta kertaa tilaisuus on päättynyt

pettymykseen huonon näkyvyyden vuoksi. Mutta

upeita poikkeuksia on, kuten osittaista

Auringonpimennys 1.6.2003. Aikaisin aamulla torni

oli täynnä yleisöä. Sää oli todella hieno ja Kainuun

28

Sanomien seuraava numero sai jutun ja hienoja

valokuvia.

Elokuussa 2003 oli Mars planeetta lähellä Maata

ja sitä tiirailtiin syksyn mittaan täyden tuvan myötä

monta kertaa.

Kuun pimennyksiä on niin tiheään, että väki ei

jokaiseen jaksa enää innostua, varsinkin jos se

tapahtuu aamulla kello viisi.

Torni on ollut ahkerassa käytössä ja siellä

tapahtuvaa toimintaa kehitetään nykyaikaisen

teknologian vaatimaan suuntaan.

Aurinkokunnan pienoismalli oli Martti Rintalan

toiveissa heti seuraavana observatorion

valmistuttua. Hän suunnitteli rakennettavaksi

Aurinkokunnan niin, että Lehtikankaan vesitornissa

olisi Aurinko pienoiskoossa ja planeettojen

pienoismallit ympäri Kajaanin kaupungin aluetta.

Ajatus raukesi vuosien myötä.

29

VÄLINEIDEN JA LAITTEIDEN HANKKIMINEN

Alkuvuosina kalustoa oli vähän, vain muutamilla

jäsenillä oli kiikarit.

Suurelle yleisölle järjestetyissä

ulkoilmanäytöksissä käytettiin Martti Rintalan

ostamaa 300 mm peilikaukoputkea. Apuna

käytettiin myös kahdella jäsenellä ollutta osuutta

suurempaan putkeen, jota kierrätettiin jäseneltä

toiselle. Melko tiheään vuoro sattui Kajaanin. Mm.

Vimpelivaaralla kävi kansaa tungokseen saakka,

kun katsottiin Kuuta ja muita tähtitaivaan ihmeitä.

Observatorion rakentamisen yhteydessä

Lehtikankaan vesitornin huipulle, asennettiin Martti

Rintalan lahjoittama kaukoputki. Siellä se taitaa

pysyä tornin purkamiseen saakka.

Vähän kerrallaan yhdistys on hankkinut lisää

kalustoa. Tällä hetkellä tähtitornissa on kiinteä 300

mm ja siirrettävä 150 mm peilikaukoputki.

Uudempia ostoksia ovat hyvät kiikarit, 110 mm

peilikaukoputki ja 80 mm linssikaukoputki.

30

Yhdistyksen jäsenet voivat maksutta lainata

välineitä.

31

OMA KIRJASTO

13.11.1990 yhdistys päätti hankkia jäsenten

käyttöön oman kirjaston. Alkusykäyksen antoi

URSA:n järjestämä kirja-alennusmyynti. Sen

jälkeen hankintoja on tehty säännöllisesti. Vuosien

aikana on kertynyt kattava valikoima kirjoja

selvittämään taivaan ja Maan ihmeitä, maailman

synnystä mannerlaattojen liikkeisiin asti.

Välillä yhdistys on tehnyt yhteistyötä viereisen

Lehtikankaan koulun kanssa. Sieltä on järjestynyt

luokkahuone luentoja varten ja kaappi arkiston ja

kirjaston tarpeisiin. Maksuksi on pidetty

valinnaisaineena koulun oppilaille Tähtitaivaan

tietokursseja.

TRITON – jäsenlehti ilmestyi kahden vuoden ajan

(1995 – 1996). Se oli hyvä alallaan, mutta lehden

tekeminen parin- kolmen kaverin voimin oli liian

työlästä. Painos oli 130 - 150 kappaletta. Vuonna

1997 Mika Huurre nosti kädet pystyyn.

32

Vuonna 1994 tehtiin kaksi numeroa. Lehden

tekijöinä olivat:

- päätoimittaja Jouni Sorvari,

- toimitussihteeri Mika Huurre

- toimitus Kari Antikainen (artikkeleita ja

valokuvat)

Jouni hyvästeli tehtävänsä runolla:

”Ihminen, tähdistä syntynyt

jo kauan maassa ikävöinyt

Syttyköön toivo sydämiin

Tahdomme kotiin, takaisin tähtiin”.

Vuonna 1995 tehtiin myös kaksi numeroa. Tekijät

olivat samat, mutta tehtävät vaihtuivat:

- päätoimittaja Mika Huurre

- toimitus Kari Antikainen ja Jouni Sorvari

Jäsenet olisivat mielellään nähneet, että lehden

tekoa olisi jatkettu, mutta voimat loppuivat kesken.

Sillä artikkelit olivat tasokkaita.

33

Tähtitornin vihkiminen 4.5.1991

34

Tähtitornilla

35

Tähtipäivien osallistujia Rehjansaaressa

36

Matkalla Paalasmaalle Nurmekseen kesällä 1990

Auringonpimennystä odotellessa kesällä 1990

37

VALTAKUNNALLISET TÄHTIPÄIVÄT 1. JA 2.

LOKAKUUTA 1994

Valmistelut

Talvella 1993 tuli Ursasta kysely, jossa tiedusteltiin

Planeetta ry:n halukkuutta järjestää Tähtipäivät

syksyllä 1994 Kajaanissa. Innosta puhkuen

lähetettiin myöntävä vastaus ja aloitettiin

valmistelut. Kutsut ympäri Suomea lähtivät

27.5.1994.

Pian selvisi, että tähtipäivien organisoiminen oli

raskaampi ja haastavampi urakka kuin mitä oli

kuviteltu. Kaukametsä valittiin tapahtuman

pääpaikaksi. Hotellista varattiin huoneita ja sen

lisäksi otettiin mukaan mahdollisuus yöpyä

Rehjansaaressa. Eksoottisen vaihtoehdon ottivat

lähinnä nuoret osanottajat.

38

Organisaatio

Martti Rintala ja Mika Huurre vastasivat

tapahtuman kirjanpidosta ja siitä, että tapahtuma

oli sopimuksen mukainen.

Opastuksesta paikan päällä vastasivat Tuula

Stång ja Tapio Kostet, joka myös vastasi päivien

lääkintähuollosta.

Rehjansaaren majoituksesta ja kuljetuksesta

huolehtivat Atso Lammassaari ja Erkki Rönty. Eila

Haataja huolehti ruokailun järjestämisestä.

Ohjelma

Tähtipäivien ohjelma koostui näyttelyistä ja

luennoista, joita pitivät dosentti Jouko Raitala ja

tohtori Kari Kaila. Niiden lisäksi vierailla oli

mahdollisuus tutustua yhdistyksen tähtitorniin ja

planetaario-esityksiin.

Paikalla oli myös parikymmentä tähtiyhdistystä

näytteilleasettajina eri puolelta Suomea.

39

Tähtipäiville ilmoittautuminen

Tapahtuman kokemuksia

”En etukäteen osannut arvat, miten paljon lauluista

löytyy yhteyksiä tähtitieteeseen. Niitä löytyi

yhteensä 177. Voittajaparilla Helsingistä oli koossa

66 kappaletta”.

”Harvoin olen sellaisessa tuulessa järvellä

seilaillut”.

40

Pinjatuulia-laiva kuljetti vieraat saareen

41

AURINGONPIMENNYS HEINÄKUUSSA 1990

Ehkä merkittävin tapahtuma yhdistykselle on ollut

vuonna 1990 tapahtunut täydellinen

auringonpimennys.

Valmistautuminen tähän tapahtumaan alkoi

kesäkuussa. Silloin päätettiin kuvata tapahtuma

videolle ja tarvittavien välineiden hankinta alkoi.

Yhteiskuljetuksella harrastajia lähti matkaan,

joka suuntautui Lieksaan Paalasmaan saareen.

Paikka valittiin sen takia, koska se sijaitsi

täydellisen pimennyksen alueella. Havaintopaikaksi

valittiin Köyhän Koliksi kutsuttu harjanne. Sinne

kuljetettiin paljon erilaisia välineitä mukana myös

agrikaatteja. Matkaan oli saatu lainaksi

Kaukametsän opistolta laadukas CCD-kennoilla

varustettu filmikamera. Kun kaikki tavarat oli saatu

paikoilleen, alkoi pitkä odotus.

Aikaisin seuraavana aamuna taivaankansi oli

raskaitten pilvien peitossa. Ennusteet pimennyksen

eri vaiheiden näkymiselle olivat masentavat alle

42

neljä prosenttia. Mutta tällä kertaa nuo prosentit

riittivät.

Luonnonnäytelmän jälkeen uutisissa kerrottiin,

ettei pimennystä oltu nähty Suomessa. Virhe

oikaistiin välittömästi ja seuraavassa

Ajankohtaisessa kakkosessa näytettiin pätkä

kuvatusta auringonpimennyksestä.

Video herätti kiinnostusta myös valtakunnan

rajojen ulkopuolella ja siitä tehtiin

englanninkielinen versio.

Myöhemmin aikaansaannosta esitettiin Kajaanin

Kaukametsän suuressa salissa 16.9.1990.

Näytökset olivat yleisömenestyksiä. Myös silloin

Tasavallan Presidenttinä ollut Mauno Koivisto halusi

itselleen kopion.

Auringonpimennyksestä tehtyä VHS-kasettia:

Matka pimeyteen, myytiin yhdistyksen lukuun

satoja kappaleita, lähinnä kouluihin, kirjastoihin ja

yksityisille henkilöille aina ulkomaita myöten.

Vielä keväällä 2006 eräs tutustumaan tullut

ryhmä halusi oma-aloitteisesti nähdä videon.

Ihastuivat.

43

Aamuyöllä Paalasmaalla kesällä 1990

44

TYÖJUHTIA JA OSAAJIA

Jokaisessa yhteisössä on niitä jotka tekevät työt ja

niitä, jotka seuraavat. Niin se on meilläkin.

Homman alkuun saattaja on ilman keskustelua

Martti Rintala. Hän on ollut se runko, johon meidän

muiden on ollut helppo tukeutua kahdenkymmenen

vuoden ajan.

Martin laajat yhteydet yhteiskuntaan ovat olleet

korvaamaton mahdollisuus tehdä ratkaisuja, joita

on vuosien varrella tehty. Ilman yritysten ja

yksityisten apua alkuvuosien tapahtumien

tukijoina, olisi toimintamme kitunut. Sinnikkyys,

millä hän hommia johti tuli esiin Auringon

pimennyksen aikana vuonna 1990.

Alkuvuosien työjuhta oli myös Jaakko Juntunen.

Hän oli esimerkillinen sihteeri. Pöytäkirjat ovat

äärettömän selkeitä ja asiat on tarkasti kirjattu.

Joistakin luennoista hän on laatinut lyhennelmät,

45

joista on helppo opiskella asia jälkikäteenkin.

Luentojakin hän piti ja suunnitteli toimintaa.

Toivo Rönkkö on ollut uskollisesti mukana kaikki

nämä vuodet. Mies ei tee numeroa tekemisistään,

hän vaan tekee. Pitämänsä luennot ovat millimetrin

tarkkoja, vaikka puhe olisi tuhansista valovuosista.

Sihteerin ja rahastonhoitajan työt antoivat

ajankulua monena vuonna. Kun hän lupaa hoitaa

homman, se hoituu. Toivon yhteydet ovat tehneet

mahdollisiksi retket Kuhmon korpeen.

Risto Juntunen teki neljä vuotta sihteerin työtä ja

sen jälkeen hän on ollut yhdistyksen tilintarkistaja.

Luennoissaan hän pitäytyi Aurinkokuntaan.

Mika Huurre oli voimallisimmin mukana 90-luvun

puolessa välissä. Hän on erittäin tietorikas, uuteen

suuntaava kaveri. Hän veti toimintaa kaksi vuotta

puheenjohtajana. Sitä ennen hän toimitti

jäsenlehteä Triton.

46

Markku Luoma-Kyyny oli oppimassa tähtitaivaan

saloja viimeisimmässä tähtikurssissa Kaukametsän

opistossa. Martti kehotti hänet yhdistykseen

jäseneksi. Hän tuli ja oli pian hallituksen jäsen ja

sitten puheenjohtaja. Asioihin tuli vauhtia, kun hän

nuoruuden innolla niitä kyyditsi. Moneen asiaan tuli

uusi näkemys.

Uusi hallituksen jäsen Tommi Kyyriäinen edustaa

sitä sukupolvea, jota olemme kovasti mukaan

odotelleet. Jos tarvitaan apua jossain hommassa,

soitto riittää.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan kahdenkymmenen

vuoden jäsenmaksu edellyttää vapautta maksusta.

Vuodenvaihteessa 2006–2007 listalla on kuusi

henkilöä.

Onnittelemme ja kiitämme uskollisuudesta.

47

Muistamiset

2.12.2003 hallitus päätti nimittää elinikäiseksi

Kunniapuheenjohtajaksi Martti Rintalan. Samalla

päätettiin antaa hänelle yhdistyksen viiri n:o 1.

Jako tapahtui Tammikuun 2004 Mars-illassa

Kaukametsän auditoriossa.

Viiri n:o 2 myönnettiin Toivo Rönkölle ja

annettiin keväällä 2005 Vuosangassa.

Viiri n:o 3 myönnettiin Atso Lammassaarelle ja

annettiin Vuosangassa keväällä 2006.

50

Tilastot

Katse menneisyyteen

(Kuva P. Härkönen)

51

Hallituksen jäsenet ja tehtävät vuosittain

1987

Puheenjohtaja Martti Rintala

Sihteeri Jaakko Juntunen

Tapio Kostet

Marko Määttä

Juha Nissinen

1988



Tapio Kostet

Juha Nissinen

Kyösti Nissinen

1989



Tapio Kostet

Petri Kapanen

52

Kyösti Nissinen

1990

Puheenjohtaja Martti Rintanen

Sihteeri Maija Väyrynen

Tapio Kostet

Petri Kapanen

Kyösti Nissinen

1991


Sihteeri Maija Väyrynen

Tapio Kostet

Kyösti Nissinen

Janne Huumonen

1992


Sihteeri Risto Juntunen

Tapio Kostet

Erkki Rönty

Sinikka Korhonen

53

Kyösti Nissinen

1993

Puheenjohtaja Tuula Stång


Tapio Kostet

Erkki Rönty

Eila Haataja

1994



Erkki Rönty

Eila Haataja

Mika Huurre

1995



Erkki Rönty

Eila Haataja

Mika Huurre

54

1996

Puheenjohtaja Mika Huurre


Erkki Rönty

Atso Lammassaari

Toivo Rönkkö

1997

Puheenjohtaja Mika Huurre

Sihteeri Eila Haataja

Tuula Stång

Atso Lammassaari

Toivo Rönkkö

1998



Atso Lammassaari

Toivo Rönkkö

Jorma Korhonen

55

1999



Atso Lammassaari

Toivo Rönkkö

Jorma Korhonen

Matti Väisänen

2000


Sihteeri Toivo Rönkkö

Atso Lammassaari

Jorma Korhonen

Matti Väisänen

2001



Atso Lammassaari

Jorma Korhonen

Matti Väisänen

56

2002



Eila Haataja

Atso Lammassaari

Jorma Korhonen

Matti Väisänen

2003



Atso Lammassaari

Jorma Korhonen

Matti Väisänen

Markku Luoma-Kyyny

Pekka Härkönen

2004

Puheenjohtaja Markku Luoma-Kyyny


Atso Lammassaari

Jorma Korhonen

57

Matti Väisänen

Ilpo Kokkonen

Pekka Härkönen

2005


Sihteeri Pekka Härkönen

Atso Lammassaari

Ilpo Kokkonen

Antti Rautiainen

2006



Atso Lammassaari

Ilpo Kokkonen

Antti Rautiainen

2007

Puheenjohtaja Atso Lammassaari


Jari Heikkinen

58

Seppo Kuronen

Tommi Kyyriäinen

59

Luennoitsijat ja kertaa vuosittain

(Tässä eivät ole ulkopuolella pidetyt)

1987 1988 1989

Martti Rintala 28 32 3

Matti Karvonen 1

Jaakko Juntunen 1 1

Aulis Somppi 1

Timo Tokkonen 1 1

Petri Kapanen 2 5

Tapio Kostet 1

Hämeen-Anttila 1

Antti Mård 1

Jari Heikkinen 1

Aarne Kellomäki 3

Marko Määttä 1

Risto Heikkilä 1

Kari Kaila 1

60

1990 1991 1992 1993 1994

Martti Rintala 4 8 9 9 8

Jaakko Juntunen 1

Timo Tokkonen 1

Petri Kapanen 3

Tapio Kostet 1 1 6 2 2

Jari Heikkinen 1 2 1

Niilo Kuokkanen 1 1 1

Nils Mustelin 1

Petri Lammi 1

Maija Väyrynen 1

Eero Pahkala 1

Kari Antikainen 1 3

Timo Tokkonen 1 1 1

Kari Kaila 1 1

Aarre Kellomäki 1

61

1995 1996 1997 1998 1999

Martti Rintala 7 6 5 13 6

Timo Tokkonen 1

Risto Juntunen 2

Kauko Kauhanen 1

Mika Huurre 2 7 9

Jukka Matalalampi 1 1 1

Raimo Keskinen 1 1

Jukka Piiroinen 1 1

Atso Lammassaari 2

Toivo Rönkkö 2 4

Matti Väisänen 1

Eila Haataja 2

Kari Antikainen 1 1 Martti Lehtinen 1 1 1

Tapani Perko 1 1 1 Kari Kaila 1

Kimmo Ruosteenoja 1 Seija Valtonen 1 Holopainen 1

62

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Martti Rintala 6 3 12 4 5 7 3

Martti Lehtinen 1

Atso Lammassaari 1 2 2 2 1 7 2

Matti Eronen 1

Jouni Niskanen 1 1

Toivo Rönkkö 3 4 6 5 3 8 4

Matti Väisänen 2 2 4 3

Jorma Korhonen 1 1

Eila Haataja 1 2 1

Markku Luoma 2 2 1

Pekka Härkönen 3

Petri Kostama 1 3

Petri Väisänen 1

Matti Leppäranta 1

Antti Rautiainen 1

Kari Antikainen 1

Jukka Piiroinen 1

Esko Valtaoja 1

63

Maksaneet jäsenet vuosittain

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996

44 49 53 66 58 51 56 54 39 41

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

48 44 46 43 47 46 46 68 83 73

välähdyksiä kajaanista 1987 - 2007 - ursa ry...syksyllä 1991 matka suuntautui kiilopäälle...

Documents