VERMAN

Turvotus ja

kompressiohoito

2017 Sirpa Arvonen

Auktorisoitu haavahoitaja, esh, jalkojenhoidon at

Painovoima ja pohjelihaspumppu

Alaraajan verenkierto koostuu verta tuovasta valtimoverestä ja verta vievästä niukkahappisesta laskimoverestä.

Kapillaariaineenvaihdunta tapahtuu siellä, missä suonen seinämät ovat tarpeeksi ohuet

Alaraajan RR voi olla seistessä n. 100mmHg

Pohjelihaspumppu kuljettaa laskimopaluuverta lihasvoiman vaikutuksella, yhdessä sydämen sykkeen kanssa, painovoimaa vastaan takaisin sydämeen

Aineiden vaihdunta veren ja kudoksen

välillä: Passiivinen, väkevyyseroihin perustuva diffuusio on tärkein

Ultrafitraatio eli painesuodattuminen

(määrään vaikuttaa kapillaarivaltimoihin tulevan veren määrä

ja pois pääsy kapillaarilaskimoita pitkin kohti sydäntä)

Aktiivisen pinosytoosin kautta siirtyy plasmaproteiineja

kapillaari seinämän kautta kudoksen puolelle.

Kuljetusvalkuaiset kuljettavat kudoksiin mm. A, D. E ja K-

vitamiineja sekä hormoneja. Niillä on myös kyky sitoa

nestettä itseensä.

Mitä turvotus on?

Turvotus on näkyvä ja koskettamalla

havaittava kudoksen nestemäärän

lisääntyminen

Oire,

joka voi olla paikallinen ja ohimenevä tai

Imusuoniston tuhoutuminen/ vahingoittuminen saattaa aiheuttaa pysyvän

turvotusongelman

Turvotus syntyy. Kun imusuonisto on kykenemätön poistamaan soluvälitilasta

ylimääräistä nestettä ja solukuormaa

Turvotus ilmaantuu eri syistä:

Syvä laskimotkos

Lihasaitio-oireyhtymä

Bakerin kysta

Laskimoiden vajaatoiminta

Lymfedeema

Lantion alueen tuumori

Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä

Sydämen vajaatoiminta

Keuhkoverenpainetauti

Munuaissairauden äkillinen vaikeutuminen

Lääkkeet

Lihavuus

Maksasairaus

Jalat koukussa istuminen

Anemia

Hypoalbunemia

Vaikea hypotyreoosi

Turvotus voi näkyä:

Akuutti toispuoleinen

Krooninen toispuoleinen

Akuutti molemminpuolinen

Krooninen

molemminpuolinen

S.A.

Alaraajan laskimovian ilmentymiä:

(Lehtola& Hietanen 2002, Haava, s. 137-157)

Suonikohjut

Alaraajojen kivut ja säryt

Suonenveto

Kutina

Staasiekseema

Alaraajaturvotus

Hyperpigmentaatio

Lipodermatoskleroosi

Laskimoperäinen katkokävely

Tromboflebiitti

Laskimotukos

Säärihaava

Alaraajan laskimot koostuu laskimoverkostosta: (Lehtola& Hietanen 2002, Haava, s. 137-157)

Pinnalliset-, syvät -ja niitä

yhdistävät perforanssi eli

yhdyslaskimot

Syvät laskimot huolehtii

paluuverenkierrosta

Pinnalliset keräilysuonia joista

yhdyslaskimoja pitkin veri menee

syvään systeemiin

S.A.

LASKIMOVAJAATOIMINTA

Sydämen pumppaus yhdessä

laskimoläppäjärjestelmän ja

pohjelihas ja

nivelpumpputoiminnan kanssa

palauttaa verta painovoimaa

vastaan.

Laskimopaluu vaikeutuu mikä

nostaa laskimopainetta ja

laajentaa laskimosuonta

Pintalaskimovajaatoiminta

VERENPAINE LASKIMOISSA:

Ihmisen seistessä veri virtaa hitaasti laskimoissa

Verenpaine nilkan tasolla 80-100mmHg

(kudospaine matalampi neste alkaa

tihkua hiussuonista kudoksiin )

Kävely aktivoi virtauksen

pohjelihaspumpun ansiosta ja

terveessä jalassa laskimopaine alenee

10-20mmHg

Kävellessä paine vaihtelee 20-100mmHg

Jos laskimoläppätoiminta vioittuu

Veri jää virtaamaan edestakaisin

kohtaan missä läppätoiminta on

vioittunut tai läpät puuttuvat.

Kävellessä ei tapahdu

laskimopaineen laskua - lisää

turvotusta alaraajassa

Laskimopaineen kohoaminen lisää

Imusuoniston kuormitusta.

Jos turvotus lisääntyy

edelleen,

imusuoniston kapasiteetti ylittyy

ja turvotusta esiintyy iltaa

kohden nilkoissa ja jalkaterissä.

Imusuonisto on rinnakkainen

putkisto verisuonille:

Tehtävä kerätä soluvälitilasta

Kapillaariaineenvaihdunnan

Jäljiltä jäänyt neste-,valkuaisaine-

ja solukuorma.

S.A.

LASKIMOPAINEEN NOUSUUN aiheuttamia oireita:

MITÄ enemmän raajassa

on sekä levossa, että lihassupistuksen aikana

liikaa verta eli laskimohypertonia

SITÄ herkemmin aiheutuu oireita:

turvotusta

särkyä

kipua

kutinaa

väsymistä

laskimoperäistä katkokävelyä

komplikaatioita:

( varikoottinen ekseema, pinnallisten laskimoiden tromboflebiitit, laskimotukokset, tulehdukset, lipodermatoskleroosi, lopuksi säärihaava )

Turvotuksen hoidon lähtökohta on

turvotuksen syyn löytyminen

LÄÄKÄRI

tekee turvotusdiagnoosin

KOMPRESSIOHOIDON TARKOITUS

parantaa verenkierto-olosuhteita, ehkäisee ja

poistaa turvotusta

kompressiosidos toimii lihaspumpun vastuksena ja

auttaa kaventamaan sekä pinnallisten että syvien

laskimoiden läpimittaa

virtausnopeuden lisääntyminen ja laskimoiden

läpimitan kaventuminen tehostaa läppien toimintaa

paineen lisääntyminen vähentää

kapiellaariinfiltraatiota ja lis. nesteiden resorptiota

parantunut kapillaarikierto lisää kudosten ja

ravinnon ja hapen saantia.

EWMA- mietintö Kompressiohoito: opas turvalliseen käyttöön

Haavapotilas:

Perusteellinen potilaan tilanteen ja haavan taustalla olevien syiden arviointi

Ennen kompressioterapian aloitusta suositeltavaa:

(ABI, laskimosairauden vahvistaminen, tutkimukset muiden syiden pois sulkemiseksi)

Abi ei aina luotettava DM

–lisäselvitys varvaspainemittaus, transkutaaninen hapen osapainemittaus

Abi mittaus arvioitava säännöllisesti uudelleen kompressiohoitoa saavilta potilailta

Huomioitava:

Ihon kunto

Ala-raajan muoto

Mahdollinen neuropatia

Sydämen vajaatoiminta S.A.

Kompressiohoitoa rajoittavat:

ASO -ABI (0,8 ei voimakasta )

Neuropatia

Akuutti sydämen vajaatoiminta

(molemminpuolinen kompressio voi lisätä verivolyymia 5% )

Alaraajan muoto ja luisevuus

Akuutti infektio

Kompressiovaihtoehdot

Kompressio voidaan toteuttaa Sidoksilla : runsaselastiset( venyvyys 140%) vähäelastiset ( venyvyys n 70%) monikerrossidokset Lääkinnälliset hoitosukat Dynaaminen kompressio, Ventipress

Turvotuksenestohoidon alkuvaiheessa tukisidos on hoitosukkaa suositeltavampi, koska

jalan ympärysmitta muuttuu tällöin nopeasti.

S.A.

KOMPRESSIOSIDOKSET

Runsaselastinen

Pitää yllä lepopainetta(vakio) ja

voimakas puristus

Liikuntakyvyttömälle

Sidontatapa-Tähkä tai spirali

Venytys n 50% sidottaessa

Aamulla sidonta

YÖKSI POIS!

Vähäelastinen

Matala lepopaine ja

korkea työpaine

keskivoimakas puristus

Vahvistaa pohjelihaksen pumppaus

työtä

Voi olla yölläkin

Sidonta anatominen tai spiraali

S.A.

Sukkien jaottelu

Lääkinnällinen hoitosukka

Antiembolia sukka

Ns. tukisukka/lentosukka

Painetekstiilit

Hoitosukan valintaan

vaikuttaa potilaan diagnoosi ja

muut sairaudet sekä

toimintakyky

Mallivalinta

Pukeminen ja riisuminen

Apuvälineiden tarve

S.A.

Lääkinnällisen hoitosukka

Cl I (18-21 mmHg)

Melko terve jalka tai jos ei muiden sairauksien takia

voi käyttää vahvenpaa hoitopainetta

-lievä laskimovajaatoiminta

-ennaltaehkäisy tai väsyneet jalat

-trombin tai trauman jälkihoito

Cl II (23-32mmHg)

Laskimoperäinen säärihaavanhoito

Varikoottinen ekseema

Trauman jälkihoito

Suonikohjujen korjauksen jälkihoito

Imutieperäinen turvotus

Syöpäleikkaus ja sädetys

Erysipelas

Trombi

Cl III (34-46mmHg)

Laskimoperäinen säärihaava

Vaikea laskimovajaatoiminta

Laskimotoimenpiteen jälkihoito

Vaikea imutieperäinen turvotus

Syöpäleikkaus ja sädehoito

Erysipelas

Trombi

Cl IV (49+ mmHg)

Vaikea imutieperäinen turvotus

Vaikea laskimovajaatoiminta

Lähteet:

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50058

10.3.2014

HAAVAHOIDON PERIAATTEET. V.Juutilainen., H.Hietanen., 2012 Sanoma Pro Oy,Hki

HAAVAPOTILAS IHOTAUTILÄÄKÄRIN HOIDOSSA luentomoniste 29.9.2014 evl Elina Seppälä, evl

Kaisa Pitkonen

HAAVA. H.Hietanen, ym., 2002.WSBookwell Oy

EWMA Dokumentti: Haavan puhdistaminen. Päivitetty yleiskatsaus ja selvitys puhdistuksen

päätehtävistä

http://www.shhy.fi/hoito-ja-toimintaohjeet/

Vulnus Fennica 2009-2010.A.Iivanainen.,S.Seppänen. EDITA

Haava 4/2014 (20-23)Miten turvotus syntyy?. Tom Väisänen

Haava 4/2014 (32-33)Miksi kirahvit voivat lentää kuuhun?Bart Maene, käännös Tuija Biese

S.A.