vav 02/12

VAV 2. 2012 1

VAV A S U N N OT Oy: N A S U k A S l e h T i l 2.2012

www.vav.fi

Lilja-Marie odottaa Siilitien ikiomankasvimaan satoa

sivut 11-13

2

ekovinkki

sisällys 4 Vantaa kasvaa kansainväliseksi Joka kymmenes asukas on VAVilainen

6 Luottamushenkilöiden yhteistiedot Löydä oman kiinteistösi yhteyshenkilöt

11 YTE-puheenjohtajisto

12 Kaupunki kutsuu luontoretkelle Tutustu kotikaupunkiin luontohorisontista

12 Luontoretkikalenteri

15 Liisa Tilander jatkaa ykkösnaisena YTE-puheenjohtajisto edustaa asukkaita

16 Viherpeukalo Ruusulla on monta merkitystä

17 Siilitielle oma kasvimaa Asukkaat saavat syksyllä omaa satoa

20 Siivoa ekotehokkaasti Etiikasta riittää moneen tarkoitukseen

22 Monikulttuurisuus puheenaiheena Asukasaktiivit kouluttautuivat teemaan

24 Yhteystiedot

Valitettavasti Suomessa riittää ruokaa poisheitettäväksi asti jopa miljoonia kiloja. Se rasittaa sekä ympäristöä että kukkaroa. HSY kampanjoi ruokahävikin vähentämisen puolesta teemalla ”Ruokaa rippeistä”. Kampanjassa kannustetaan myös lisäämään biojätteen lajittelua.

Ihmisten aiheuttamasta ympäristökuormi-tuksesta noin kolmannes syntyy ruoan-tuotannosta, valmistuksesta ja kauppa-matkoista. Tutkimusten mukaan kotitalouksien ruokahävikkimäärä on ainakin kaksinkertainen kauppojen ruokahävikkiin verrattuna.

Poisheitetyn ruoan elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja ihmisten

työpanokset menevät hukkaan. Peltojen sato on korjattu ja jalostettu, ruoka on kuljetettu kauppoihin ja kotiin ja lopulta ruoka on valmistettu - kaikki turhaan. Yksinkertaistettuna tuhat kiloa pois heitettyä juustoa synnyttää saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin ajaisi autolla puolitoista kertaa maapallon ympäri.

Ruokahävikin välttäminen on periaat-teessa helppoa, kun ostaa vain sen mitä syö ja syö sen mitä ostaa. HSY:n netti-sivuilta löytyy vinkkejä ruokaostosten tekoon, ruoanlaittoon ja säilytykseen sekä kotikokkien riperuokareseptejä.

www.hsy.fi/fiksu/arjessa/ruoka

Pelasta ruoka roskikselta

VAV Asunnot Oy:n kotisivu:

www.vav.fiVAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2012.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA

Päätoimittaja: Teija Ojankoski

Toimitussihteeri: Tuomas Alho

Toimituskunta: Tuomas Alho, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Sari Pulkkinen jaJukka Halonen (Mediataju Oy)

kustantaja/Toteutus: Mediataju OyPL 20, 01391 VANTAAPuh: 050-337 [email protected]

kansikuva: Antti Halonen

Taitto: Mediataju Oy

kirjapaino:Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Painos: 10 000

Osoitteenmuutokset:VAV Asunnot Oy

pääkirjoitus

VAV 1. 2011 3

Jokainen meistä tuottaa maailmaan uskomattoman määrän jätettä. Roskiin ja sitä tietä kaatopaikalle menee itsellemme tarpeetonta, mutta materiaalina sinänsä vielä käyttökelpoista ainesta: vanhoja vaatteita, astioita, muoviesineitä, ruokaa, paperia, autonrenkaita, sohvia jne. Kun tämä roju johonkin kasataan, ei se siitä äkkiä mihinkään häviä, vaikka silmistämme pois ovatkin. Koska jätemäärät kasvavat maailmassa tahtia, jota ympäristö ei enää kestä, ovat kekseliäimmät lähteneet kehittämään keinoja poisviskatun aineksen hyödyntämiseksi. Arkipäiväis-tä ja tuttua lähes kaikille ovat mm. pullonpalautusjär-jestelmä ja lehtien keräys.

Rakentamisessakin aletaan hiljalleen käyttää ainesosia, jotka ovat palvelleet aiemmin muussa käyttötarkoituksessa. Entisaikaan, kun kaiken kanssa oltiin pakosta ja viisaasti nuukia, rakentamisessa hyödynnettiin kaikki mahdollinen: pienet laudanpät-kät löysivät paikkansa, naulat oiottiin, vanha purettu käytettiin uudestaan tai ainakin osa jätteestä kelpasi hellan pesään puuronkeittoon. Köyhien maiden suurkaupunkien slummit ovat yksi esimerkki kierrätyksestä, vaikka harva kurjuuden pakottamaa tilannetta näkee kierrätyksenä siinä merkityksessä kuin siitä tänä päivänä puhutaan.

Kierrätys tai materiaalien uusiokäyttö on vaateteolli-suudessa noussut muoti-ilmiöksi. Myös rakennustyö-mailla on jo pitkään lajiteltu erilaisia aineksia ja vähennetty jätteen määrää, mutta uusiomateriaalien laajamittainen käyttö on vasta tulossa. Uusia tuotteita kuitenkin kehitetään koko ajan. Esimerkiksi maailmalla on toteutettu muovisista limsapulloista ilmaeristeisiä seiniä, kaivosten jätemateriaaleista puristettu tiiliä, vanhoista autonrenkaista valmistettu katon päällystettä ja käytöstä poistetuista seteleistä on tehty sisäseinäpintaa. Lista on pitkä ja mahdolli-suudet materiaalien uudelleen käyttöön ja siitä syntyvään liiketoimintaan ja uusiin työpaikkoihin valtavat.

VAV ei ole jäänyt seuraamaan sivusta mitä kierrätyk-sen saralla tapahtuu, vaan osallistuu omalla panok-sellaan alan kehittämistyöhön. Jokaiselle asukkaalle on varmasti tuttua tässäkin lehdessä esiin nostettu jätteiden lajittelu, johon yhtiö säännöllisesti kannus-taa asukkaitaan. Tämän lisäksi VAV on mukana kehityshankkeessa, jossa selvitetään missä määrin uudelleen käytettyä ja muokattua materiaalia on

mahdollista käyttää kerrostalorakentamisessa. Tarkoituksena on selvittää missä osassa rakennusta, kuinka paljon ja minkälaisia uusiomateriaaleja voisi käyttää, jotta hinta olisi vuokralaisen kukkarolle sama kuin nykyisellä rakentamistavalla ja jotta ne kestäisi-vät mahdollisimman pitkään tavanomaista asumis-käyttöä.

Osa yhtiömme asukkaista vastasi kuluneena keväänä kyselyyn, jossa selvitettiin mitä mieltä he olivat erilaisista uusiomateriaaleista ja voisivatko he ajatella asuvansa sellaisista toteutetussa talossa. Kyselyn toteutti Kuluttajatutkimuskeskus ja tulokset saadaan aivan pian. Tuloksia käytetään hyödyksi, kun mainit-tua kehittämishanketta viedään eteenpäin. Sen verran on jo tiedossa, että vastanneiden suhtautumi-nen uusiomateriaalien käyttöön rakentamisessa oli ilahduttavan myönteistä. Vastauksissa oli mukana sekä intoa että asiantuntemusta. Kyselyn tuloksia ja hankkeen etenemistä tullaan esittelemään tarkem-min tämän lehden myöhemmissä numeroissa. Kehityshankkeen konkreettisena tulemana on Marja-Vantaan asuntomessualueelle vuonna 2015 rakennettava kerrostalo, joka ainakin osittain toteutetaan uusiomateriaaleista. Talossa käytetyistä ratkaisuista voi jokainen ottaa opiksi ja kierrättää ja kehittää niitä vapaasti eteenpäin. Haluan uskoa, että jonakin päivänä jätevuoren kasvu pysähtyy ja osaam-me käyttää monin verroin viisaammin kaiken sen aineksen, jota nyt pidämme poisheittämisen väärttinä.

Kesä tarjoaa koreutensa kaikkien lukijoiden iloksi. Poimikaa omanne!

Teija Ojankoski

Seinät seteleistä ja katto kumia?

4

kasvaa kansainväliseksi

Vantaa on entistä kansainvälisempi kaupunki, ja sen väestömäärä kasvaa koko ajan. Tämän vuoden alussa meitä vantaalaisia oli 203 001 henkilöä, kertovat Tilastokeskuksen rakenne-tiedot kaupungin väestöstä.

Vantaan historia ulottuu toki ainakin 7000 vuoden taakse, sillä kaupungin alueelta on löydetty merkkejä kivikautisista asuinpai-koista. Silloin ei kuitenkaan suoritettu sen enempää virallista kuin epävirallistakaan väestölaskentaa.

Vanhimmat Vantaata, silloista Helsingin pitäjää koskeneet kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Alue mainittiin ensim-mäisen kerran Helsingaa -muodossa kir-jeessä 15.5.1351, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika lahjoitti Helsinginjoen kos-kien lohenkalastusoikeudet virolaiselle Padisen sistersiläisluostarille. Vantaa-päi-vää vietetään tuon kirjeen päivämäärän perusteella.

Asiakirjat kertovat, että Vantaalla oli vuonna 1805 yhteensä 4840 asukasta. Se oli Helsingin suuralueen hallintoyksiköis-tä suurin, mutta kun Helsinki muuttui 1812 pääkaupungiksi, väestösuhteet kään-tyivät nopeasti. Vuonna 1865 Helsingin maalaiskunnaksi muuttuneessa pitäjässä asui 7000 ihmistä, Helsingin kaupungissa kaikkiaan 23 000.

Junarata toi työtä ja väkeä

Vantaan kehittymiselle tärkeä seikka oli Helsingin ja Hämeenlinnan välille raken-nettu rata 1862. Se alkoi kehittää Vantaata asutus- ja teollisuustaajamaksi. Kirkonkir-

jojen täsmätietojen mukaan vuonna 1890 vantaalaisia oli 10 093. Vuoteen 1940 men-nessä väkiluku oli kolminkertaistunut lu-kemiin 30 266.

Vantaan kasvu alkoi kiihtyä puoli vuosi-sataa sitten. Vuonna 1960 maalaiskunnan asukkaita oli 41 906, vuonna 1970 liki kak-sinkertaisesti 72 215. Vuoden 1980 koitta-essa jo kaupungiksi muuttuneella Vantaal-la oli 129 918 asukasta.

Väkimäärä on jatkanut kasvuaan joka vuosi, viime aikoina noin parin tuhannen lisäasukkaan vauhdilla. 200 000 asukkaan raja rikkoutui 2010. Nyt, tuoreen Tilasto-keskuksen laskelman mukaan vantaalaisia oli tämän vuoden alussa 203 001. Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana 1,5 prosenttia eli 2 946 asukkaalla.

Kansainvälinen kohtauspaikka

Suurin väestönkasvu on tapahtunut ulko-maan kansalaisten osuudessa. Heitä oli vuosi sitten 6,6 prosenttia asukkaista, nyt 7,3 prosenttia. Vantaalla puhutaan yli sataa eri kieltä. Vuoden 2012 alussa täällä asui 22 001 vieraskielistä eli heidän osuutensa oli 10,8 prosenttia väestöstä.

Ruotsinkielisiä Vantaan väestössä on 5 777 henkilöä. Saame on äidinkielenä vain 14 asukkaalla.

Kansainvälistä Vantaata kuvastaa myös

yksivuotiaiden lasten tilasto. Vuoden 2012 alussa Vantaalla oli 2 736 lasta ja heistä vieraskielisiä 384, eli 14 prosenttia ikäluo-kasta.

Vuodenvaihteessa Vantaan väestöstä 0-6-vuotiaita oli 9,1 prosenttia, 7-15-vuo-tiaita 10,2 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 12,7 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on jatkanut kasvamistaan: vuoden 2011 alussa heitä oli 12,1 prosent-tia väestöstä. Miesten (49 %) ja naisten (51 %) osuuksissa ei ole tapahtunut muu-tosta viimeisen vuoden aikana.

Vantaata ja muita kuntia koskevat tilas-tot ovat maksutta luettavissa Tilastokes-kuksen internetsivulta StatFin-tietokan-nasta.

VAV 2. 2012 5

VAV:n asukkaat tilastoituMyös VAV Asunnot Oy:n asukkaista ja asukasrakenteesta on vastikään tehty uusi tilastollinen selvitys. Vantaan kau-pungin tekemän selvityksen mukaan vuoden 2012 alussa VAV:n asunnoissa asuu kaiken kaikkiaan 19 778 henkilöä, eli 9,7 % Vantaan asukkaista. Joka kym-menes vantaalainen on siis vavilainen.

Tilastojen mukaan VAV:n asukkaiden sukupuolijakauma poikkeaa koko Van-taan väestöstä yhden prosenttiyksikön: asukkaista 52 prosenttia on naisia ja 48 prosenttia miehiä. Sama sukupuolija-kauma on myös muissa Vantaan vuok-ra-asunnoissa, joten naiset näyttävät suosivan vuokra-asumista hiukan mie-hiä enemmän.

Vantaan kasvava monikulttuurisuus näkyy selkeästi VAV:n tilastoissa, sillä 28 prosenttia asukkaista puhuu äidinkie-lenään muuta kuin suomea, ruotsia tai

saamea. Myös lasten osuus VAV:n asuk-kaista on Vantaan keskiarvoa suurempi: alle 16-vuotiaita on vavilaisista 25 pro-senttia, noin 6 prosenttiyksikköä enem-män kuin koko Vantaalla.

Nuorten aikuisten ja keski-ikäisten osuus VAV:n asukkaista on suurin piir-tein sama kuin heidän osuutensa koko kaupungin väestöstä. 65 vuotta täyttä-neiden osuus on puolestaan jonkin verran Vantaan keskiarvoa pienempi: heitä on vavilaisista 7 prosenttia, kun koko kaupungin vastaava luku on 12 prosenttia.

Lapsiperheiden suhteellinen osuus VAV:n asukkaista on hiukan korkeampi kuin koko Vantaalla. Kolmen tai useam-man hengen ruokakunnassa elää vavi-laisista 54 prosenttia, kaikista vantaalai-sista 51 prosenttia. Muihin Vantaan vuokranantajiin verrattuna lapsiperhei-

den määrä on VAV:lla selkeästi suurempi, sillä muissa kuin VAV:n vuokra-asunnois-sa elävistä vantaalaisista 44 prosenttia kuuluu kolmen tai useamman hengen ruokakuntaan.

VAV:n vuokra-asuntoja ei ole jokai-sessa Vantaan kaupunginosassa, mutta muutoin vavilaisten alueellinen jakau-tuminen ei merkittävästi poikkea koko Vantaan väestöjakaumasta. Eniten VAV:n asukkaita asuu Hakunilassa (10 % kaikista vavilaisista), Myyrmäessä (8 %), Metsolassa (7 %) ja Länsimäessä (7 %), jotka kaikki kuuluvat Vantaan suurim-pien kaupunginosien joukkoon.

Lisää tilastotietoa asumisesta Vantaal-la löydät Vantaan kaupungin koti-sivuilta www.vantaa.fi otsikon Tietoa Vantaasta alta.

6

osoite luottamushenkilö varaluottamushenkilö

Aamutie 8 / Iltatie 16 & 18

Niila Lehtivaara Iltatie 18 F 28

Karita Kontkanen Iltatie 18 E 19

Ainonkuja 2 - -

Andersinkatu 2Kalevi Kavander Andersinkatu 2 C 17

Jarmo Luostarinen Andersinkatu 2 A 8

Antaksentie 21Jarmo Luotonen Antaksentie 21 B 40

Silja Keronen Antaksentie 21 B 25

Apajakuja 7Tapani Elo Apajakuja 7 B 27

Raija Anttila Apajakuja 7 A 12

Arinatie 7Erkki Nikkanen Arinatie 7 C 39

Kirsi Härmälä Arinatie 7 A 7

Arinatie 9Kari Pynnönen Arinatie 9 A 1

Niina Räisänen Arinatie 9 B 19

Asolantie 22Kari Tikka Asolantie 22 C 37

Hannu Parkkonen Asolantie 22 A 2

Asterintie 24Sami Hokkanen Asterintie 24 E 31

Aila Turkka Asterintie 24 A 1

Avaintie 2Sari Kuhmonen Avaintie 2 G 26

Tiina Kolehmainen Avaintie 2 F 25

Eppiläntie 1–3Kerstin Karpale Eppiläntie 1–3 E 24

Piia Tahvanainen Eppiläntie 1–3 F 35

Esikkotie 3 - -

Esikkotie 7Arja Kupias Esikkotie 7 B 18

Airi Karlenius Esikkotie 7 A 7

Eteläinen Rastitie 11Ari Kinnunen Et. Rastitie 11 A 1

Tuula Vivolin Et. Rastitie 11 A 40

Evästie 5 / Konttitie 4 & 6 / Paimenenkatu 19

Liisa Tilander Paimenenkatu 19 A 25

Leila Palo-oja Paimenenkatu 19 A 4

Hakopolku 4 - -

Hakunilantie 58Simo Vukčević Hakunilantie 58 B 29

Ali Taimouri Hakunilantie 58 B 36

Hansinkatu 1–3Eino Torikka Hansinkatu 1 A 4

Hannu Jukonen Hansinkatu 1 C 60

Harppuunapolku 1Pasi Kivimäki Harppuunapolku 1 B 34

Maritta Kröger Harppuunapolku 1 B 36

Helmikuja 1Tommi Lehtonen Helmikuja 1 B 24

Harri Tiihonen Helmikuja 1 A 18

Heporinne 1Per-Åke Karlsson Heporinne 1 A 2

Vesa Venäläinen Heporinne 1 A 10

Herttuantie 6Kari Heinänen Herttuantie 6 E 57

Reijo Koivunen Herttuantie 6 C 35

Huddingenpolku 2Raili Outinen Huddingenpolku 2 A 2

-

Hyrräkuja 10Jouni Matero Hyrräkuja 10 D 10

-

Ilolantie 2 & 4Jan-Erik Pirhonen Ilolantie 2 A 2

Martti Kettunen Ilolantie 2 B 16

Immonkuja 2 / Kyllikintie 29

Johan Chilov Kyllikintie 29 B 7

Seppo Toukkari Immonkuja 2 B 8

Jäniksenkäpälä 11Anna Poutanen Jäniksenkäpälä 11 C 20

Heli Minkkinen Jäniksenkäpälä 11 B 10

Kallioimarteentie 10Anki Luukinen Kallioimarteentie 10 A 19

Mikko Kinnunen Kallioimarteentie 10 B 24

Kalliotie 2 / Kimaratie 3 & 5 / Tukkilaisentie 22

Mirja Torala Tukkilaisentie 22 B 2

-

Kannuskuja 5Raimo RantasalmiKannuskuja 5 A 14

-

Kannuskuja 8Johanna Kallio Kannuskuja 8 C 28

Pekka Pietikäinen Kannuskuja 8 C 23

Kannuskuja 10Esko Kekkonen Kannuskuja 10 D 50

Merja Kohvakka Kannuskuja 10 C 37

Karhunkierros 1 aVille Korhonen Karhunkierros 1 a A 6

Lauri Kojo Karhunkierros 1 a B 52

Kastanjakuja 1 a - -

luottamushenkilösi

VAV 2. 2012 7

Keikarinkuja 2Päivi Pietikäinen Keikarinkuja 2 A 21

Mailis Remes Keikarinkuja 2 C 44

Kerkkäkuja 3Linda Berghäll Kerkkäkuja 3 G 24

Marko Heikkilä Kerkkäkuja 3 D 14

Kerokuja 2Hannu Ahonen Kerokuja 2 A 10

Reijo Sipponen Kerokuja 2 A 9

Kerokuja 7Anne Heikkinen Kerokuja 7 B 31

-

Kielotie 25 - -

Kiitäjäntie 2–6 / Korennontie 39 / Mehiläisenpolku 17

Mirja Zacheus Mehiläisenpolku 17 E 23

Kirsi Majoinen Mehiläisenpolku 17 E 24

Kirvelitie 2Jorma Päivinen Kirvelitie 2 A 4

Raine Heinonen Kirvelitie 2 A 12

Kirvisenkuja 1Janne Vintturi Kirvisenkuja 1 H 85

Jaana Piitulainen Kirvisenkuja 1 G 75

Kivikirveenkuja 4 - -

Knaapinkuja 6 - -

Koisotie 1 - -

Kolohonganreitti 4/ Merkkipuuntie 14

Hannele Jokela Merkkipuuntie 14 E 20

Teija Kosonen Kolohonganreitti 4 C 12

Kortetie 1 / Osmankäämintie 25

- -

Krakankuja 2Reijo Väänänen Krakankuja 2 A 24

Ismo Kettunen Krakankuja 2 A 2

Krakankuja 4Jari Lahin Krakankuja 4 B 22

Jari Lahin Krakankuja 4 D 55

Kukinkuja 8 - -

Kuninkaanmäentie 104

Eija Eskelinen Kuninkaanmäentie 104 V

-

Kunnaantie 20 - -

Kylväjänkuja 7Tuula Lindqvist Kylväjänkuja 7 A 8

Pia Ahonen Kylväjänkuja 7 E 21

Kyläkaskentie 2–6Jarmo Ahponen Kyläkaskentie 2–6 A 6

Hannu Perttula Kyläkaskentie 2–6 F 75

Kylämiehenkuja 2Jaana Karhu Kylämiehenkuja 2 C 33

Armi Vesikko Kylämiehenkuja 2 C 36

Laaksotie 20Hannele Raistakka Laaksotie 20 K 82

Minna Kannusmäki Laaksotie 20 K 88

Lauhatie 7Kirsi Laine Lauhatie 7 A 13

Hannele Sulin Lauhatie 7 A 16

Laukkarinne 8 - -

Laulurastaanpolku 1–2Pirjo Saloranta Laulurastaanpolku 1–2 I 95

Riitta-Liisa Hedman Laulurastaanpolku 1–2 I 102

Laurantie 11Janne Manninen Laurantie 11 A 7

Raimo Suuronen aurantie 11 A 5

Laurintie 41Kirsi Vainio Laurintie 41 G 19

Pirita Tervo Laurintie 41 B 5

Lautamiehentie 22–24Jaana Ruuska Lautamiehentie 22–24 C 13

Mari Mild Lautamiehentie 22–24 C 11

Lehmuspolku 3Pentti Vihavainen Lehmuspolku 3 E 44

Harri Pettinen Lehmuspolku 3 D 34

Leikkitie 1Pauli Järvinen Leikkitie 1 L 51

Tarmo Leno Leikkitie 1 C 12

Leikkitie 2Jukka Pennanen Leikkitie 2 B 34

Arto Ruuth Leikkitie 2 B 35

Leiritie 6Marjatta Parviainen Leiritie 6 B 46

Juhani Niemi Leiritie 6 A 10

Liljatie 12Anette Blomqvist Liljatie 12 B 13

Anne Väyrynen Liljatie 12 D 31

Lippukuja 2Miia Heikkinen Lippukuja 2 C 18

-

Linnustajankuja 1Jari Keränen Linnustajankuja 1 A 1

Raimo Suominen Linnustajankuja 1 B 14

88

Loikkokuja 1 - -

Luhtimäki 1Kimmo Ruoho Luhtimäki 1 F 27

Ahti Pursiainen Luhtimäki 1 FL 59

Luhtimäki 2Tuula Hedborg-Pekander Luhtimäki 2 D 25

Erkki Pekkarinen Luhtimäki 2 O 89

Lummetie 11Juhani Olenius Lummetie 11 B 18

Mirja Behm Lummetie 11 A 9

Maalinauhantie 13 & 15Riitta Ruohosto Maalinauhantie 13 C 25

Pirkko Sivil Maalinauhantie 13 C 21

Maalinauhantie 14Seija Uitto Maalinauhantie 14 F 89

Pirjo Oravainen Maalinauhantie 14 G 97

Maalinauhantie 8 Seija HänninenMaalinauhantie 8 A 20

Jari Hentonen Maalinauhantie 8 A 16

Maalinauhantie 10Marita Lehtometsä Maalinauhantie 10 C 56

Mohamed Farah Maalinauhantie 10 C 48

Maalinauhantie 19 / Rajakentänkuja 5

Liisa Viinanen Rajakentänkuja 5 A 33

Tuomo Koponen Rajakentänkuja 5 A 27

Maarinkunnaantie 13Tiina Karvinen Maarinkunnaantie 13 B 9

-

Maarinkunnaantie 19Anne Sinkkonen Maarinkunnaantie 19 G 39

Pirjo Ovaskainen Maarinkunnaantie 19 E 24

Maarukanrinne 5Henna Tuomi Maarukanrinne 5 A 2

Heli Ranta Maarukanrinne 5 C 36

Maauuninkuja 2Hanna Hautajoki Maauuninkuja 2 D 41

Marko Turunen Maauuninkuja 2 D 35

Maitikkapolku 10Irja Reinikainen Maitikkapolku 10 A 2

Arja Pöntynen Maitikkapolku 10 B 11

Malvatie 1 & 4Eija Hautamäki Malvatie 4 B 5

Katri Salin Malvatie 1 C 8

Maratonkuja 6Satu Nieminen Maratonkuja 6 E 23

Krista Laamanen Maratonkuja 6 E 26

Markkulantie 24Virpi Kuusonen Markkulantie 24 O 67

Kristiina Vuolio Markkulantie 24 K 41

Marsinkuja 1 & 4Maarit Tuominen Marsinkuja 1 E 42

Mervi Salo Marsinkuja 1 E 37

Meripihkatori 2Matti Niskanen Meripihkatori 2 B 31

Merja Ojala Meripihkatori 2 A 24

Merjantie 10 - -

Merkkipuuntie 2Merja Maukonen Merkkipuuntie 2 M 42

Christine Hedman Merkkipuuntie 2 G 23

Metsolantie 3Reijo Valo Metsolantie 3 B 43

Satu Pahlman Metsolantie 3 B 54

Metsotie 25 - -

Metsänhoitajankuja 2Marja Jalkanen Metsänhoitajankuja 2 C 27

Aino Jokelainen Metsänhoitajankuja 2 D 37

Mikaelintie 4Tarja Vaahtera Mikaelintie 4 A 6

Katri Hagert Mikaelintie 4 B 10

Mikaelintie 7 & 9Olavi Vulkko Mikaelintie 7 B 14

Ella-Maria Virolainen Mikaelintie 9 C 26

Mikaelintie 11Marja-Leena Vuorinen Mikaelintie 11 A 2

Tiina Iiskola Mikaelintie 11 A 6

Minkkitie 9Eeva Saarinen Minkkitie 9 E 41

Suvi Mäkinen Minkkitie 9 C 26

Minkkitie 11Irja Ekman Minkkitie 11 B 35

Jari Walle Minkkitie 11 A 15

Minkkitie 16Leila Mäkinen Minkkitie 16 C 41

Elle Lorvi Minkkitie 16 D 66

Mäyräkuja 4 - -

Mäyräkuja 6Anja Tirkkonen Mäyräkuja 6 A 6

Riitta Käcklund Mäyräkuja 6 B 65

Niittäjäntie 13Jarmo Haverinen Niittäjäntie 13 D 21

Markku Niskanen Niittäjäntie 13 C 14

Nissaksentie 15 - -

Norkkokuja 2Tapio Kärkkäinen Norkkokuja 2 B 33

Katja Ahola Norkkokuja 2 A 2

Normannikuja 6 - -

Nyyrikintie 1 / Vellamonkuja 1 & 2

Sari Kärkkäinen Vellamonkuja 2 C 19

Tuula Ojanen Vellamonkuja 2 C 22

Nyyrikintie 7Arja Liukko Nyyrikintie 7 D 30

Pirkko Vuori Nyyrikintie 7 C 18

Näätäkuja 1Sirpa Frondelius Näätäkuja 1 C 27

Heli Heinänen Näätäkuja 1 E 43

Näätäkuja 4Clas-Egil Söderblom Näätäkuja 4 B 21

-

Ohratie 1Eetu Hartikainen Ohratie 1 E 24

Tuija Kauhanen Ohratie 1 E 23

Ohratie 12Kadi Luukkonen Ohratie 12 B 17

-

Ojahaantie 1Alma Vanhala Ojahaantie 1 C 64

Petri Haapa-Aho Ojahaantie 1 B 24

Ollaksentie 29–31Ville Mantila Ollaksentie 31 A 10

Petra Salminen Ollaksentie 31 D 40

Orvokkirinne 4 - -

Otavantie 9Sven-Olof Sontag Otavantie 9 A 10

Seija Haverinen Otavantie 9 C 27

Otavantie 11Jaana Merilahti Otavantie 11 D 54

Meri-Tuuli Mattila Otavantie 11 D 57

Otavantie 20Marita Korp Otavantie 20 D 42

Katja Ahvenainen Otavantie 20 F 65

Pallastunturintie 3 bMarika Laakkonen Pallastunturintie 3 b A 14

Henry Ivanoff Pallastunturintie 3 b A 29

Peijaksentie 15Merja Ikonen Peijaksentie 15 H 37

Kristiina Kilpeläinen Peijaksentie 15 D 12

Peijaksentie 31Pentti Tiittanen Peijaksentie 31 B 11

Maire Pirinen Peijaksentie 31 B 15

Peijaksentie 67 / Viidak-kokuja 4

Erkki Kanalanmäki Viidakkokuja 4 D 38

Kaija Heikkonen Viidakkokuja 4 C 32

Peijaksentie 69Kaarina Burgman Peijaksentie 69 D 55

Nicole Tala Peijaksentie 69 E 62

Ponikuja 4Mai-Birgitta Karlson Ponikuja 4 B 47

-

Punamultapolku 3Jorma Lahin Punamultapolku 3 B 31

Sirpa Svenn Punamultapolku 3 B 24

Pyykuja 1Terttu Pihlaja Pyykuja 1 C 10

-

Pähkinärinteentie 22, 24 & 26

Tapani Keurulainen Pähkinärinteentie 24 A 20

Marja-Liisa Romppainen Pähkinärinteentie 24 A 27

Raikukuja 12Jari Kemiläinen Raikukuja 12 B 17

Sami Salonen Raikukuja 12 A 1

Raikukuja 14Ulla Nissi Raikukuja 14 B 2

-

Rautkallionkatu 10Ruberto Cruz Rautkallionkatu 10 A 29

Jukka Hoikkala Rautkallionkatu 10 A 60

Rautkalliontie 3Kari Marjanen Rautkalliontie 3 C 26

Juha Mantila Rautkalliontie 3 A 11

Riimukuja 4, 6, 8 & 13Elvi Lindström Riimukuja 4 A 3

Juha Salonen Riimukuja 13 O 83

Rosendalinrinki 1Kirsi Pasanen Rosendalinrinki 1 C 32

Maj-Britt Qvarnberg Rosendalinrinki 1 A 18

Rumpalintie 4Arja Niemelä Rumpalintie 4 C 13

Mariann Grönqvist Rumpalintie 4 B 7

Ruukkukuja 1Jouni Kinnunen Ruukkukuja 1 C 49

-

Ruukuntekijäntie 8Heikki Seppälä Ruukuntekijäntie 8 C 30

Iris Tikkaniemi Ruukuntekijäntie 8 C 26

Ruukuntekijäntie 10Orvokki Kaskela Ruukuntekijäntie 10 A 14

Margit Pulkstén-Elikci Ruukuntekijäntie 10 A 10

Ruukuntekijäntie 12Anne Räisänen Ruukuntekijäntie 12 A 2

Anneli Korkalainen Ruukuntekijäntie 12 A 5

Ruusuvuorenkuja 3Heli Kuikka Ruusuvuorenkuja 3 G 64

Margareetta Kinnunen Ruusuvuorenkuja 3 D 31

Saagatie 9Mari Hakulinen Saagatie 9 B 30

Niina Koljonen Saagatie 9 D 48

Sahatie 2 Raija Toivonen Sahatie 2 A 5

Kari Komulainen Sahatie 2 B 18

Santamäentie 20Mona Sylander Santamäentie 20 A 3

Pirjo Romppanen Santamäentie 20 B 8

Saturnuksenkuja 2 & 4Kari Lanu Saturnuksenkuja 4 A 27

Mihail Ikonen Saturnuksenkuja 4 B 45

Siilitie 28–30Arja Enberg Siilitie 28–30 F 62

Indrek Prits Siilitie 28–30 F 67

Sorakuja 4Yrjö Peura Sorakuja 4 F 87

Mika Korkeakangas Sorakuja 4 F 60

Suitsikuja 1 - -

Tahtitie 24Ulla Mikander Tahtitie 24 B 7

Jere Hartemo Tahtitie 24 A 1

Takojantie 1Feija Nyman Takojantie 1 A 5

Ilse Juvonen Takojantie 1 A 1

VAV 2. 2012 9

Talvikkirinne 4Anu Koskinen Talvikkirinne 4 B 19

Päivi Pakkanen Talvikkirinne 4 D 38

Talvikkirinne 9 - -

Tammistonkatu 9Marko Lyytinen Tammistonkatu 9 D 48

Kimmo Pölkki Tammistonkatu 9 A 8

Tammistonkatu 25Sari Legliti Tammistonkatu 25 B 17

Heidi Kuikka Tammistonkatu 25 B 13

Tanhukuja 4Eija Pohjasniemi Tanhukuja 4 B 19

Kirsi Oksanen Tanhukuja 4 E 53

Tanhurinne 5Kirsti Turunen Tanhurinne 5 G 60

Marja-Liisa Roivainen Tanhurinne 5 C 22

Tanssijantie 2Niina Heikkilä Tanssijantie 2 E 22

Miia Hakkarainen Tanssijantie 2 F 31

Tarhurintie 1 & 3Stig Sandström Tarhurintie 3 C 32

Ari Valkonen Tarhurintie 3 D 46

Terhotie 6Risto Tiihonen Terhotie 6 A 5

Tiina Vittaniemi Terhotie 6 C 33

Tukkilaisentie 9 - -

Tykkikuja 5Anri Kärki Tykkikuja 5 A 3

Karita Blomqvist Tykkikuja 5 B 14

Tykkikuja 9Anette Ruusuhovi Tykkikuja 9 D 39

Galina Toivanen Tykkikuja 9 A 1

Urheilutie 10 aJessica Raitio Urheilutie 10 a A 5

Karita Lavi-Granroth Urheilutie 10 a B 21

Uusiniityntie 1Matti Majuri Uusiniityntie 1 A 3

Johannes Kast Uusiniityntie 1 E 15

Uusiniityntie 6Jouko Vuorinen Uusiniityntie 6 H 76

Reima Miettinen Uusiniityntie 6 E 41

Uusiraja 13 - -

Vaijeritie 1Kirsi Manner Vaijeritie 1 E 34

Tarja Saari Vaijeritie 1 F 47

Vainiotie 2Irja Kuusela Vainiotie 2 C 11

Seppo Vasikkola Vainiotie 2 A 3

Yhteistyöelinten (YTE) puheenjohtajat ryhmäkuvassa. Vasemmalta Hannu Ahonen, puheenjohtaja Liisa Tilander, Per-Åke Karlsson, 2. varapuheenjohtaja Jari Keränen, Tapani Keurulainen, 1. varapuheenjohtaja Arja Niemelä, Marja Kousa, Erkki Nikkanen, Anne Sinkkonen ja Sven-Olof Sontag. Kuvasta puuttuvat Heikki Seppälä ja Irja Kuusela.

Vallikuja 6Ari Hallamaa Vallikuja 6 D 12

Markku Vesterinen Vallikuja 6 D 7

Valtuustokatu 1Mauri Riikonen Valtuustokatu 1 A 13

Sirpa Husso Valtuustokatu 1 A 1

Vanha Nurmijärventie 46

Juha Savolainen Vanha Nurmijärventie 46 E 17

Malla Tapio Vanha Nurmijärventie 46 B 6

Vankkurikuja 6Sirpa PuolakanahoVankkurikuja 6 A 2

Satu Sepponen Vankkurikuja 6 A 8

Varpusenkuja 1Ilkka PatjasVarpusenkuja 1 E 54

Taina Raitanen Varpusenkuja 1 C 34

Vartiokuja 1Saastamoinen Maija-Liisa Vartiokuja 1 E 17

-

Vaskikuja 2Mellu Lindgren Vaskikuja 2 C 5

-

Vaskivuorentie 20Pekka Lahtinen Vaskivuorentie 20 B 26

Regina Berg Vaskivuorentie 20 A 3

Vaunukalliontie 2Sami Lindroos Vaunukalliontie 2 A 4

Sisko Hiiva Vaunukalliontie 2 F 58

Veturikuja 7Teemu Räty Veturitie 7 F 84

-

Viherkummuntie 6 - -

Viidakkokuja 3Kari Walden Viidakkokuja 3 C 59

Risto Koponen Viidakkokuja 3 A 4

Viidakkokuja 5 Mirja Lanamäki Viidakkokuja 5 A 23

Kamal Palani Jafi Viidakkokuja 5 B 39

Viidakkokuja 7Kari Anttilainen Viidakkokuja 7 A 21

Martti Teppola Viidakkokuja 7 A 25

Viikinkikuja 2Marja Kousa Viikinkikuja 2 E 43

Anna-Liisa Manninen Viikinkikuja 2 A 11

Viikinkikuja 3Kari Kilponen Viikinkikuja 3 A 9

Arja Kilponen Viikinkikuja 3 A 9

Viikinkitie 6Olavi Peltoniemi Viikinkitie 6 H 64

Keijo Martelin Viikinkitie 6 F 51

Viljo Sohkasen katu 16Päivi Järvinen Viljo Sohkasen katu 16 P 131

Rami Loikkanen Viljo Sohkasen katu 16 K 91

Virsupolku 1Eila Timonen Virsupolku 1 A 10

-

VAV 2. 2012 11

YTE puheenjohtajisto

Erkki NikkanenYTE 3 Keski-Vantaa

PuheenjohtajaArinatie 7 C 39

puh. 0400-725 [email protected]

Tapani KeurulainenYTE 1 Pähkinärinne

PuheenjohtajaPähkinärinteentie 24 A 19


Heikki SeppäläYTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja

Ruukuntekijäntie 8 C 30puh: 050-306 9469

[email protected]

Jari KeränenYTE 9 Pohjois-Korso

Puheenjohtajiston 2. varapj.Linnustajankuja 1 A 1

Puh: 0400-793 [email protected]

Marja KousaYTE 10 Nissas

PuheenjohtajaViikinkuja 2 E 43

puh: 0400-461 [email protected]

Per-Åke KarlssonYTE 11 HakunilaPuheenjohtaja

Heporinne 1 A 2puh. 040-850 0137

[email protected]

Hannu AhonenYTE 12 Länsimäki

PuheenjohtajaKerokuja 2 A 10


Liisa TilanderYTE 7 Rekola

Puheenjohtajiston puheenjohtajaPaimenenk atu 19 A 25


Sven-Olof SontagYTE 8 Korso

PuheenjohtajaOtavantie 9 A 10


Arja NiemeläYTE 6 Länsi-Rekola, Ilola

Puheenjohtajiston 1. varapj.Rumpalitie 4 C 13


Irja KuuselaYTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVainiotie 2 C 11

puh: 040-573 0287

Anne SinkkonenYTE 5 Tikkurilan ymp.

PuheenjohtajaMaarinkunnaantie 19 G 39


VAV 2. 2011 1114


Erkki Nikkanen

YTE 3 Keski-VantaaPuheenjohtajaArinatie 7 C 39


Kirsi Manner

YTE 1 PähkinärinneVaijeritie 1 E 34

puh. 040-5433 205

Alma Vanhala

YTE 2 MyyrmäkiPuheenjohtaja

Ojahaantie 1 C 64puh: 050-369 5369

[email protected]

Jari Keränen

YTE 9 Pohjois-KorsoPuheenjohtaja

Linnustajankuja 1 A 1Puh: 0400-793 [email protected]

Marja Kousa

YTE 10 NissasPuheenjohtaja

Viikinkuja 2 E 43puh: 0400-461 518

[email protected]

Pekka Ojala

YTE 11 HakunilaPuheenjohtaja

Vaunukalliontie 2 D 3401200 Vantaa

puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen

YTE 12 LänsimäkiPuheenjohtajaKerokuja 2 A 10


Liisa Tilander

YTE 7 RekolaPuheenjohtajiston 2. varapj.

Paimenenkatu 19 A 25puh: 050-535 8481

[email protected]

Sven-Olof Sontag

YTE 8 KorsoPuheenjohtaja

Otavantie 9 A 10puh: 040-726 [email protected]

Arja Niemelä

YTE 6 Länsi-Rekola, IlolaPuheenjohtajiston 1. varapj.

Rumpalitie 4 C 13puh: 040-512 5585

[email protected]

Riitta Laaksonen

YTE 4 TikkurilaPuheenjohtajaVeturitie 7 C 33


Anne Sinkkonen

YTE 5 Tikkurilan ymp.Puheenjohtaja

Maarinkunnaantie 19 G 39puh: 040-835 8199

[email protected]

14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala



[email protected]

Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä



[email protected]

Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen



[email protected]

14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala



[email protected]

Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä



[email protected]

Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen



[email protected]

14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala



[email protected]

Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä



[email protected]

Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen



[email protected]

14


Erkki Nikkanen



Kirsi Manner


puh. 040-5433 205

Alma Vanhala



[email protected]

Jari Keränen



Marja Kousa



[email protected]

Pekka Ojala



puh. 040-858 8662

Hannu Ahonen



Liisa Tilander



[email protected]

Sven-Olof Sontag



Arja Niemelä



[email protected]

Riitta Laaksonen



Anne Sinkkonen



[email protected]

1212

Vantaa muodostaa Helsingin, Espoon ja Kauniaisen ohella vuoden 2012 maailman muo-toilupääkaupungin. World De-sign Capital -hankkeeseen kuu-luu arjen designin lisäksi oleellisesti luonto ja sen merki-tys ihmisen asumisessa ja hy-vinvoinnissa. Pääkaupunkiseu-dulle järjestetään runsaasti opastettuja luontoretkiä design-vuoden kunniaksi.

Luontoretkiä järjestävä bio-logi ja luonto-opas Leena Luo-to sanoo, että ihmisten olisi

hyvä vahvistaa sidettään luon-toon.

”Luontoa pitäisi ymmärtää, ottaa se omaan elämään ja omissa tekemisissään huomi-oon. Ihminen ja luonto tarvit-sevat toisiaan, joskin mielestä-ni ihminen tarvitsee enemmän luontoa kuin luonto ihmistä. Ihan jo siksi, että jos kasvit hä-viäisivät, me emme hengittäisi.”

Vantaan valtit

Vantaalla riittää yllättävän paljon

erilaisia kauniita biotooppeja, elinympäristöjä. Vantaanjoki si-vuhaaroineen tarjoaa lukuisia kävelyreittejä ja Letsimöjoen varrelta löytyi viime vuonna suo-rastaan uusi sudenkorentolaji kirjojokikorento.

Luoto kertoo, että Sotungin alue on hyvin monipuolinen. Sieltä löytyy muun muassa kos-teikkoa, korpea, suota, niittyä ja kalliota. Kuljettavaa ja kävel-tävää siis riittää. Sotungissa toimii myös Vantaan Luonto-koulu.

Myös Sipoonkorpi on hieno paikka. Alueella on lähes kaik-ki eteläsuomalaiset nisäkäs- ja lintulajit, joista noin sata on luokiteltu uhanalaisiksi tai sil-mällä pidettäviksi. Sipoonkor-pi julistettiin kansallispuistoksi vuonna 2011.

Luoto myös kehottaa ihmisiä kirjaimellisesti painumaan suolle.

”Vantaalla on suota ja se on monelle kaupunkilaiselle ai-nutlaatuinen kokemus. Gubbs-mossenin suo ja Keimolan iso-

Opastetut luOntOretketsyventävät suhdetta luOntOOn

Retkitunnelmaa Soptorpin ja Tuomelan tammimetsässä.

Mikä ero on haavalla ja halavalla? Miten teet taulakäävästä hatun? Voiko pihkaa käyttää ensiapuun? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löytää vastaukset pääkaupunkiseudun luontoretkiltä.

M Mennäänkö ETSääN?

Retki Gubbmossenin suolle on monelle ensi kosketus keväiseen suoluontoon. Kuva keväältä 2011.

Karpalon kukka.

Härkäpää on melko vaikeasti löydettävissä. Perhonen matkii katkennut-ta lehtipuun oksaa. Juuri kuoriutunut yksilö havait-tiin Pitkäkosken retkellä kesällä 2011.

Kirjojokikorennon voi nähdä Lepsämäjoen retkellä.

suo ovat hyviä paikkoja. Niihin kannattaa mennä jo keväällä, monet menevät vasta syksyllä.”

Jos taas pitää vanhoista met-sistä, niin Tuomelan ja Tam- miston tammimetsät ovat vie-railun arvoisia paikkoja. Peti-kon alue on myös mukava käve-lykohde. Sieltä löytää muun muassa sammakoita ja rupikon-nia, jotka ovat erityisesti pienten poikien suosiossa.

Luoto kertoo, että alueella on myös isompia nelijalkaisia otuksia kuten peuroja ja supi-koiria, mutta ne liikkuvat enimmäkseen pimeällä. Lin-tuja taas voi bongailla esimer-kiksi Peräjänkulman pellolla, Pitkäjärven tornilla, ja Mä-täojalla voi kuunnella satakiel-ten laulua.

Vantaa luontonaapurien varjossaVantaan kauniilla luonnolla on ollut karu kohtalo jäädä naapu-rikaupunkien Helsingin ja Es-poon varjoon. Yksi vaikuttava tekijä on se, ettei Vantaalla ole enää merenrantaa. Alueliitos liitti Länsisalmen pääkaupun-kiimme vuonna 2009 ja yhdis-ti Helsingin ja Sipoon. Vantaa menetti ainoan parin kilomet-rin merikaistaleensa Porvarin-lahdelta.

”Helsingissä on Viikki ja Es-poossa Laajalahti, jonne ihmi-set menevät meren äärelle luontoretkille. Vantaalla taas on paljon kulttuurihistoriaa,

kuten kaivosalueet ja Hakuni-lan kalkkikalliot. Siellä on ollut asutusta hyvin pitkään!”, Luoto sanoo.

Luoto kuitenkin näpäyttää, että Vantaa on itse osittain syy-pää tilanteeseen. Helsingissä ja Espoossa on vahvat organisaa-tiot tiedottamassa asioista.

”Vantaa on jäänyt tiedotus-kisassa hännänhuipuksi. Van-taan Luontokoulu on jäänyt jälkeen Espoon Villa Elfvikin luontotalosta ja Helsingin Gar-deniasta. Toki Helsinki ja Es-poo tekevätkin enemmän ja niillä on enemmän rahaa käy-tössään. Keimolan ja Sotungin alueet kuitenkin nousevat, ja tiedotukseen pitäisi Vantaalla panostaa.”

Antoisa ja maksuton harrastusLuonnossa liikkuminen on hieno, helppo ja vieläpä ilmai-nen harrastus. Kaikki pääkau-punkiseudun luontoretket ovat ilmaisia, ellei siitä ole erikseen mainittu.

Retkillä on mukana aina pä-tevät oppaat ja tarvittaessa kohteen erityisasiantuntija. Heiltä löytyy myös kaukoput-kia, kiikareita ja kirjallisuutta. Oppaat kertovat mielellään kohteesta ja sen eliömaailmasta ja auttavat kokeneempaakin luontokävijää syventämään tie-tojaan.

”Aloittelijatkin otetaan avo-sylin vastaan. Ketään ei leimata

ja kaikista pidetään huolta. Monella retkellä on opastus myös englanniksi, joten suo-men kielikään ei ole este”, Luo-to sanoo.

Retket on suunniteltu niin, että niiden aloituspaikalle pää-

see helposti myös julkisilla kul-kuneuvoilla. Reitit taas ovat sellaisia, etteivät ne vaadi hyvää fyysistä kuntoa tai erityistä va-rustusta.

Mukaan on hyvä varata sään-mukainen varustus, mukavat

FAKTAUusimpien lääketieteellisten tutkimusten mukaan luonnon aistikas kauneus auttaa toipumaan stressistä ja kohentaa mielialaa. Stressi helpottaa jo muutamassa minuutissa, mieliala nousee parissakymmenessä minuutissa ja tarkkaavaisuus elpyy 40 minuutissa. Lisäksi luontoelämysten uskotaan ennaltaehkäisevän sairauksia ja parantavan myötätuntoa, itseluottamusta ja yhteistyökykyä.

lisätietoja:Kaupungin nettisivusto www.vantaa.fi tarjoaa runsaasti lisätietoja Vantaan luontomahdollisuuksista. Sivustolta löytyy tietoa itse paikoista, retkistä ja reiteistä. Sivustolta löytyy myös alueiden kartat. www.reittiopas.fi on helpoin tapa varmistaa, että päätyy oikeisiin kulkuneuvoihin oikeaan aikaan.

Lähde: Pääkaupunkiseudun luontoretket

aika retki klo lähtöpaikka muuta linjat

su 3.6. Yölaulajaretki Mätäojalle 21–23Vantaan ammattioppilaitos

Varian (Ojahaantie 5) alapysä-köintialue Louhelantien varressa

Myyrmäen asemalta n. 300 mlähtöpaikkaan.

M-juna, 51, 53, 55, 452 46 V

to 7.6. Lehdon luontoa Pitkäkosken luonnonsuojelualueella 18–20 Pieni pysäköintialue Jokitien ja

ulkoilutien risteyksessä

Lisää pysäköintitilaa on Ollaksen päiväkodin pihassa

(Ollaksentie 19).51, 55, 650 47 V

su 10.6. Kasvi- ja hyönteisretki Petikkoon 11–14 Petikon ulkoilualueen pysäköinti-

alue Tallimäentien varressa

Kapealle Tallimäentielle käännytään Tiilitieltä lähellä

kääntöpaikkaa.35, 362 48 V

su 17.6.Luonnonkukkien päivän

suoluontoretkiGubbmossenin suolle

11–14 Viikatetien päässä oleva kääntö-paikka Kumisaappaat. 52 (Espoon linja),

510, 231 49 V

la 7.7. Hyönteis- ja kasviretki Ojankoon 13–15 Ponihaan pysäköintialue

(Ratsumestarintie 6)Oppaat ohjaavat oikealle

pysäköintialueelle.

3, 69, 742 (62, 87, 741 ym.

Hakunilan keskustasta 1 km)

50 V

su 15.7. Koko perheen ötökkäsafari Petikkoon 10.30–12

Petikon ulkoilualueen pysäköintialue Tallimäentien

varressa

Kapealle Tallimäentielle käännytään Tiilitieltä lähellä

kääntöpaikkaa.35, 362 48 V

la 28.7. Lepakko- ja yöperhosretki Hämeenkylän kartanolle 23–01 Vanhankyläntie 12:n

pysäköintialue51*, 324*, 345N*, 363A (pois n. klo 2.00),

55 (pysäkki n. 2 km päässä) 51 V

to 2.8. SudenkorentoretkiLepsämänjoelle 18–20 Länsi-Keimolantien ja

Vestrantien risteys 43 52 V

la 18.8. Koko perheen hyönteisretkiVantaan luontokoululla 11–14 Vantaan luontokoulun piha

(Sotungintie 25 A) 3, 69, 742 53 V

ti 21.8.Loppukesän luontoa

Timmermalmin luonnon-suojelualueella

18–20 Päiväkodin piha (Kimaratie 12) 35, 339, 345, 363A 54 V

la 1.9.Kääpäretki Petikonmäki-

Hermanskärinkallion luonnonsuojelualueelle

12–15 Tienvarressa Pyymosantie 11 kohdalla 35, 362 55 V

la 8.9. Luonto- ja geologiaretkiKalkkikalliolle 12–15 Tuomirinteen pää Pysäköintitilaa on Tuomirinteen

ja Kallenlaakson varsilla.

62, 68, 732, 73474 (Helsingin

linja) 56 V

la 15.9. Sieni- ja kasviretki Sotunkiin 11–14 Pysäköintialue Tasakalliontien alussa 3, 69, 742 57 V

la 22.9. Syysvaellus Sipoonkorpeen 9.30–14.30

Kuusijärven ulkoilualueen pysäköintialue (Kuusijärventie), josta siirrytään kimppakyydeillä

lähtöpaikalle Sipoon puolelle

Maastoon sopivat kengät,ei kuljeta poluilla.

68A, 730, 731N 43 V

Vantaan luontoretkikalenteri 2012

kengät tai tarpeen vaatiessa ku-misaappaat ja mahdollisesti evästä. Kaikilla reiteillä ei kui-tenkaan ole varsinaista eväs-taukoa. Kiikarit ovat mukava lisävaruste, mutta ei välttämät-tömät. Sieniretkille kannattaa varata oma kori mukaan.

Lopuksi: Haapa ja halava kuuluvat eri sukuihin. Haapa on poppelikasvi ja halava paju-

kasvi. Kun käävän kuivaa, sen suikaleista voi askarrella käte-västi hatun. Pihka taas sisältää antibioottisia ominaisuuksia, ja sitä voi käyttää haavojen hoi-toon, jos muita ensiaputarvik-keita ei ole saatavilla. Pääkau-punkiseudun luontoretkillä ensiapulaukku on kuitenkin aina mukana.

Teksti: Antti Halonen

VAV 2. 2012 15

liisa Tilander jatkaa yTe-puheenjohtajiston vetäjänä

YTE-puheenjohtajien vetäjä Liisa Tilander kannustaa VAV:n asukkaita

aktiiviseen osallistumiseen yhteisissä asioissa. Asukasdemokratia alkaa

jokaisesta kodista.

”asukasdemOkratiaOn yhteinen asia”

Liisa Tilander ei tykkää huonoa, kun häntä kutsuu puuhamammaksi. Nimitys on pe-rusteltu, sillä niin monessa hän on mukana. Paitsi, että hän jatkaa YTE-puheenjohtajis-ton puheenjohtajana, hän on VAV Asunnot Oy:n hallituksessa asukasedustajana, sekä tietysti oman kiinteistönsä Eväskontin luot-tamushenkilö, asukastoiminnan puheen-johtaja ja viherhoidon yhdyshenkilö.

Liisa (puheenjohtaja toivoo käytettävän tuttavallisemmin etunimeään) on siis myös oman YTE-alueensa puheenjohtaja. Tämä alue 7 jakautuu Havukoskeen, Koi-vukylään ja Päiväkumpuun. Sitä tehtävää hän on hoitanut pitkälle toistakymmentä vuotta.

Toimintaa Tuulikontissa

VAV:n luottamustoimilta aikaa jää vielä kaupungin ympäristölautakuntaan. Liisan voi bongata erilaisissa kylätapahtumissa ja kirpputoreilla talkoolaisena.

Lähellä sydäntä on myös asukastila Tuu-likontti Koivukylässä. Se on avoin kaikille, tavoitteenaan tukea sosiaalista ja tervey-dellistä hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä.

”Olen käynyt läpi senioriosaajan koulu-tuksen, ja sitä hyödynnän Tuulikontissa. Sinne voi tulla vaikkapa vain kahville ja lukemaan päivän lehdet, jutustelemaan toisten kanssa. Meillä on monenlaisia maksuttomia liikuntaryhmiä ja retkiä.”

Demokratia on ryhmätyötä

YTE-puheenjohtajiston vetäjänä Liisa Ti-lander peräänkuuluttaa yhteistä päättä-mistä.

”En halua miettiä ja ratkoa asioita yksin, vaan tehdä sen koko porukan kanssa. YTE-puheenjohtajat tuovat kokouksiin oman alueen hyvät ja huonot uutiset asuk-kailta. Tässä tarvitaan myös asukkaiden aktiivisuutta. Puheenjohtajisto ei tiedä mistään mitään, jos se ei saa tietoa ruo-honjuuritasolta.”

”Ja korostan, että tämä ei koske vain asi-oita, jotka ovat pielessä. On tärkeä kuulla myös uusista ideoista, jotka on saatu toi-mimaan. Sitä tietoa jakaa mielellään myös eteenpäin”, Liisa sanoo.

Ruohonjuuritasoa Liisa Tilander koros-taa siinäkin, että hän haluaa YTE-puheen-

johtajiston tarttuvan tulevalla toimikau-dellaan erityisen hanakasti sellaisiin kohteisiin, joissa ei ole asukastoimikuntaa. Jokaisessa kohteessa on tärkeää sisäistää asukasdemokratian merkitys.

”Pitää muistaa, että asunnot ovat ihmis-ten omia koteja. Kodeista ja lähiympäris-töstä on pidettävä huolta. Se on myös pal-kitsevaa, näin vältytään ylimääräisiltä vuokrankorotuksilta.”

Vielä Liisa ottaa yhden tärkeän asian esille. Tiedonkulku asukkaiden ja yhtiön välillä ei saa olla pelkän netin varassa, vaikka hän itse sitä aktiivisesti käyttääkin.

”Tietoa pitää jakaa muutenkin. Joka pai-kassa törmää nykypäivänä siihen, että ke-hotetaan katsomaan netistä. Vielä on kui-tenkin heitä, joilla ei edes ole tietokonetta tai he eivät osaa sitä käyttää. Näitä ihmisiä ei saa unohtaa.”

Teksti ja kuva: Jukka Halonen

16

Ihminen on aina rakastanut ruusuja, niiden kaunista näköä ja valloittavaa tuoksua. Millään muulla kasvilla ei ole niin monta tarkoitusta ja selitystä kuin ruusulla. Kukka on antanut nimensä monelle naiselle ympäri maailmaa, ruu-sujen suku on Rosa.

Ruusut kuuluvat ihmiselämän kaikkiin vaiheisiin. Niitä jaetaan ristiäisissä ja viimeiseksi hautajaisissa. Ruusu kuvas-taa rakkautta ja sen selitetään kuvaa-van elämääkin, joka voi olla niin kaunis, mutta matkan varrelle osuu pistäviä piikkejäkin.

Villejä ruusuja löytyy yli sata erilaista. Suomessa elää luontaisesti niistä kuusi; kuten koiranruusu, karjalanruusu, met-säruusu ja orjanruusu. Useimmat ruu-sut ovat pensaita tai jäykkävartisia köynnöksiä, mutta niitä on jo aikoja sitten jalostettu leikkokukiksi.

Villin ruusun kukassa on vain viisi terä-lehteä, mutta jalostetuissa muodoissa niitä löytyy paljon enemmän.

Nuolenpäissä ensi kerran

Vanhin tunnettu kuva ruususta on yli noin 4400 vuotta vanha. Vähä-Aasian Urista löydetyssä sumerien nuolenpää-kirjoituksessa se on kiveen hakattuna. Muinaiset kreetalaiset maalasivat Knos-soksen palatsin freskoon sinisen ruusun 3500 vuotta sitten. Myöhemmin antiikin Kreikassa opittiin edistämään ruusun kukintaa kylmällä vedellä, ja roomalai-nen Lucius Lunius sai 2100 vuotta sitten ruusunsa kukkimaan, kun hän leikkasi ne maaliskuussa.

Roomassa suihkulähteet pulppusivat ruusuvettä, viiniin lisättiin kukan terä-lehtiä ja juhlissa niitä ripoteltiin juhla-vieraiden ylle.

Ruusut ovat innottaneet runoilijoita

RUUSUN NIMI

16

viherpeukalo

kautta aikain. Maailmankirjallisuu-den ensimmäisenä naisrunoilijana pidetyn Sapfon ruusun ylistykset ovat 2500 vuotta vanhoja. Ja kuka-pa ei muistaisi paljon myöhemmin kirjoitettua satua prinsessa Ruusu-sesta, joka nukkui ruusun piikin pis-toksesta sata vuotta.

Yksinkertainen hoito-ohje

Leikkokukkina ruusut säilyvät par-haiten muutaman toimenpiteen avulla. Kukan varsiin on leikattava pitkä vino viilto ja poistettava var-ren pintaa tyvestä. Sen jälkeen ruu-sut asetetaan maljakkoon lämpi-mään veteen niin, että reipas kolmasosa ruusun pituudesta on veden alla. Nykyisin ruusujen kans-sa saa myös ravinnepussin, jota kannattaa käyttää.

VAV Asunnot Oy:n monien talojen pihoilla kasvaa ruusupensaita, mut-ta niiden leikkaus ja hoito kuuluvat viherhoitoliikkeen tehtäviin.

ikioma kasvimaa

Viktoriaaninen symbolismiViktoriaanisen "kukkien kielen" mukaan 1800-luvulta jokaisella erivärisellä ruusulla on oma symbolinen merkityksensä:

* Punainen: rakkaus* Vaaleanpunainen: viehättävyys, hellät rakkaudentunteet* Tumma vaaleanpunainen: kiitollisuus* Vaalea vaaleanpunainen: ihailu, sympatia* Valkoinen: viattomuus, puhtaus, salaisuus, ystävyys, arvossa pitäminen ja nöyryys* keltainen: kiihkeä rakkaus. USA:ssa keltaiset ruusut merkitsevät hiipuvaa rakkautta tai platonista rakkautta. Saksankielisissä maissa ne voivat tarkoittaa mustasukkaisuutta ja uskottomuutta.* keltainen punaisilla kärjillä: ystävyys, rakastuminen* Oranssi: intohimo* Viininpunainen: kauneus* Sininen: mysteeri* Vihreä: rauhallisuus* Musta: orjallinen omistautuminen (sillä aitoa mustaa ruusua on mahdoton saavuttaa)* Purppura: suojelu (isällinen/ äidillinen rakkaus)

VAV 2. 2012 17

Siilitien yhteinen piha lisää yhteisöllisyyttä

Siilitie 28-30:n asukkaiden kevättalkoissa rakennettiin pihasta itselle mieluisaa yhteistä aluetta, jossa viihtyvät sekä aikuiset että lapset. Yhteisestä kasvi-maasta odotetaan omaa syksyistä satoa.

Kolea toukokuinen sää ei hai-tannut Metsolan Siilitien asuk-kaita. Pihalle kokoontui noin parinkymmenen ihmisen te-hokas joukko kaikenikäisiä ke-vättalkoolaisia, jotka puuhaste-

livat ahkerasti paremman pihamaan puolesta.

Tärkeimmät tavoitteet oli sii-vota piha talven jäljiltä, tyhjen-tää pyörätilat ja varastot yli-määräisestä romusta ja laittaa

pihan yhteinen kasvimaa kun-toon. Siirtyipä muutama pus-kakin parempaan paikkaan samaan syssyyn.

Kohteen luottamushenkilö Arja Enberg kertoi, että asuk-kaat muuttelevat luvan kanssa pihaa itselleen mieleiseksi. Ai-kaisemmin pihoilla oli viisi erillistä hiekkalaatikkoa, mutta nyt leikkipaikat on keskitetty yhteen paikkaan sisäpihalle. Ylimääräiset hiekkalaatikot on muutettu kätevästi kukkapen-

keiksi.”Siellä kasvaa alppiruusuja,

tulppaaneja ja liljoja. Varmaan siellä oli vielä jotain reunus-kukkiakin.”

Oman pihan antimia

Talojen pihalla on myös yhtei-nen pieni kasvimaa. Asukkaat kasvattavat siinä muun muassa salaattia, sipulia, tomaattia, persiljaa, tilliä ja nousipa viime vuonna mullasta muutama pe-

ikioma kasvimaa

KoTipihALLE SYnTYi

Daniel Seppänen ja Mihail Näppinen tykkäsivät talkoilla Siilitiellä Metsolassa. Ja heti talkoiden jälkeen mentiin pelaamaan sählyä.

1818

runakin. Kasvimaan antimet hieman vaihtelevat vuosittain.

Kevättalkoiden yhteydessä kasvimaa käännettiin ja sen puureunukset vaihdettiin vah-vempiin harkkoihin.

”Kokeilimme, miten asuk-kaat suhtautuisivat omaan kas-vimaahan. Se olikin iso menes-tys, joten nyt teimme siitä kiinteämmän”, Arja Enberg kertoi.

Syksyn tullen maasta otettiin muutamat juurakot talteen asukkaiden koteihin talvisäily-tykseen. Ne istutetaan kevättal-koiden yhteydessä takaisin he-ti, kun kevätyöt ovat tarpeeksi lämpimiä.

Oman kasvimaan antimien lisäksi asukkaat saavat nauttia pihan kirsikka- ja omenapui-

den hedelmistä, raparperista sekä viinimarja-, mustikka- ja karviaispensaiden marjoista.

”Niistä saa lapset kesäevästä, jos ehtivät keräämään ennen mei-tä aikuisia”, Enberg naurahtaa.

Talkoot parantavat yhteishenkeäSiilitien asukkaat tekevät mie-lellään töitä piha-alueensa viih-tyisyyden eteen. Yhdessä tehty työ tuo yhteisvastuuta. Tulosta on syntynyt paljon, suunnitel-mia ja parannusehdotuksia riittää edelleen.

”On arvostettavampaa tehdä töitä itse kuin tilata yhtiö teke-mään huit hait kaikki valmiik-si. Onhan sellainenkin välillä kiva tapa toimia, kunhan yhtiö

tekee, kuten me toivomme”, Enberg perusteli.

Viralliset talkoot ovat joka kevät ja syksy. Enberg kertoi, että vakioporukka on mukana joka kerta. Osa asukkaista tulee käymään, osa ei jaksa tai ole kiinnostunut ja osalla on töitä. Virallisten talkoiden lisäksi ydinporukka puuhastelee pie-nempiä talkoita oman työn ohessa.

”Toivomme tietysti, että ih-miset osallistuvat ja toivotam-me heidät tervetulleiksi. Emme kuitenkaan oleta, että kaikki tulisivat paikalle.”

Asukkaiden toiminta on on-nistunut siinä, ettei Siilitiellä ole enää juurikaan eroa talojen 28 ja 30 välillä.

”Ennen ero oli yhtä selvä

kuin punainen viiva, mutta nyt rajat on revitty auki. Talonu-merot menevät vähän hullun-kurisesti, mutta sehän vain so-pii meille”, Enberg naurahtaa.

Enberg kiitteli, että VAV:n kanssa on ollut helppo tehdä yhteistyötä ja kiinteistöyhtiö on antanut kaiken tarvittavan tuen talkoilua ja asukastoimin-taa varten.

”Välillä isännöitsijä toppuut-telee ja välillä innostaa teke-mään vielä enemmän.”

Tavoitteena vielä aktiivisempi käyttöSiilitien pihalla on mukava la-sitettu huvimaja, kiipeilyteline sekä leikkialue ja suunnitteilla on muun muassa erillinen pe-

Siilitien kiinteistön luottamushenkilö Arja Enberg käänteli pihan kasvimaata osaavin käsin. Syksyllä odotellaan salaattia ja raparperia.Kesää kaunistavat monet kukkaset.

likenttä. Enberg toivoisi piha-alueelle enemmän käyttöä, sillä se on loistava keino tuoda naa-pureita yhteen.

”Sieltä voivat löytää niin van-hat kuin nuoret uusia ystäviä. Piha-alue on myös sitä turval-lisempi, mitä enemmän siellä on ihmisiä.”

Tyhjillään piha-alue ei kui-tenkaan ole ollut. Lapset hyö-dyntävät piha-alueen virikkeitä tietokonepelien ylitarjonnasta huolimatta, ja alueella on myös perheitä, joiden lapset ovat hy-vin pieniä. Enbergin mukaan asukastoimikunta on saanut paljon kiitosta leikkialueelle ostetuista yhteisistä leluista, kuten hiekkalapioista ja ämpä-reistä.

”Osalla asukkaista on lapsen-lapsia ja kun he tulevat kylään,

heidän ei tarvitse laskea hiek-kaa sormiensa läpi. Leluista on ollut niin paljon iloa, että ne tuodaan tänäkin vuonna hiek-kalaatikoille. Asukkaat tuovat leluja myös itse, joten kaikkea ei tarvitse ostaa rahalla.”

Yhteistä ohjelmaa kesällä ja talvellaAsukastoimikunta järjestää myös omaa ohjelmaa aktiivi-sesti. Kerhomajalla järjestetään joka vuosi pikkujoulut ja sinne on järjestetty muun muassa bil-jardipöytä, kiekkopeli ja pingis. Talkoopäivänä kerhotila sai toimia lounasravintolana.

Tarjolla oli muun muassa herkullista italianpataa, voilei-piä, salaattia, munkkia ja kah-via. Pienemmille talkoolaisille oli karkkia ja limonadia ja isommille talkoolaisille muuta-ma olut ja siideri.

Kesäisin asukkaat viettävät aikaansa pihan huvimajalla. Suunnitteilla on muun muassa lettukestit omalla pihalla.

”Saa nähdä, paljonko letut ja mansikkahillo tuovat porukkaa. Kesäisin ja erityisesti juhannuk-sina viemme grillin pihalle ja huutelemme ihmisiä paikalle. Sieltä tulee aina useampi ihmi-nen makkaroittensa kanssa. Nyt, kun huvimajassa on plek-sit, niin siellä voi grillailla syk-

sylläkin”, Enberg sanoo.Huvimajalla grillattiin myös

talkoomakkarat parantuneessa säässä. Talkoolaiset olivat sel-västi tyytyväisiä.

Tenavat mukana aikuisten kanssaKuusivuotias Lilja-Marie Pritz osallistui talkoisiin isänsä In-drekin aputyttönä. Lilja-Marie siivosi omalla pihalla ja keskus-pihan leikkialueella ja keräsi oksia ja juuria käännetyn mul-lan seasta.

”Oli kivaa! Tykkään talkois-ta. On kiva tehdä töitä ja saa vielä hyvää ruokaa. Ei tarvitse mennä kotiin ruoka-aikana.”

Kymmenvuotias Daniel Sep-pänen kutsui kaverinsa 12-vuo-tiaan Mihail Näppisen mukaan talkoilemaan. Venäjää ja suo-mea puhuvat pojat siivoilivat Danielin oman pihan lisäksi yh-teistä yläpihaa.

”On kiva kun voi siivota ym-päristön. Se on kivempaa, kun on seuraa. Heti kun saamme hommat tehtyä menimme pe-laamaan sählyä”, Tikkurilan Tiikereissä pelaava Daniel sa-noo.

”Täällä on aika hyvät mah-dollisuudet pelata. Pelailemme sählyn lisäksi futista ja joskus korista”, Mihail kertoili.

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

VAV 2. 2012 19

Kuusivuotias Lilja-Marie Pritz osallistui talkoisiin isänsä Indrekin kanssa.

Puuhanaiset Arja Enberg ja Anneli Remes suunnitte-levat jo lettukestejä oman pihamaan huvimajalla. Yhteinen piha tuo naapurit yhteen.

20

Tehokas siivous ei aina tarkoita tehok-kaiden puhdistusaineiden käyttöä. Luonnontuotteet sitruuna, väkivii-naetikka ja sooda hoitavat monessa paikassa saman asian ja ovat huomat-tavan edullisia puhdistusaineita.

Vahvoja puhdistuskemikaaleja voi ja saa toki käyttää, mutta ihan jokai-seen mainokseen ei tarvitse uskoa. Lika lähtee halvemmallakin ja luontoa säästäen.

ikivanha etikka

Alkoholin käymistuotteena synty-neelle väkiviinaetikalle keksittiin käyttöä jo 10 000 vuotta sitten. Baby-lonialaiset hoksasivat sen ominaisuu-den säilöntäaineena. Yhdysvaltain si-sällissodassa sitä käytettiin keripukin hoitoon. Siivousaineena etikka kirkas-taa lasin, poistaa kalkkisaostumat ja rasvatahrat.

Suursiivouksen yhteydessä pestään ilman muuta lattiakaivot. Puhtaaksi saaminen onnistuu pyyhkäisemällä paperilla sieltä ensin pois irtolian, ku-ten hiukset. Tämän jälkeen kaivoon kaadetaan kaksi ruokalusikallista ruo-kasoodaa ja reilu desilitra etikkaa. Anna kuplia 20 minuuttia, viimeistele työ vanhalla tiskiharjalla ja huuhtele kylmällä vedellä noin minuutin ajan.

Etikka on ratkaisu myös WC-pönt-töön. Se puhdistuu ja raikastuu suih-

kuttamalla etikkaa kauttaaltaan ja harjaamalla pöntön sitten puhtaaksi. Vielä parempi teho tulee, jos etikka voi vaikuttaa pöntössä yön yli.

Entäpäs mikroaaltouuni? Siihenkin löytyy ratkaisu väkiviinaetikasta: kie-hauta etikkaa mikron kestävässä asti-assa. Seiniin kuivuneet ruoantähteet irtoavat kostealla liinalla pyyhkien pois. Jääkaapin voi puolestaan pestä liuoksella, jossa on puolet vettä ja puolet etikkaa.

Eikä tässä vielä kaikki, etikka sopii monenlaiseen kotityöhön, jopa tuho-hyönteisten torjuntaan, kun sillä pesee ja samalla desinfioi keittiökaappien tasot.

Tehokas ruokasooda

Ruokasooda tunnetaan parhaiten ruoanlaiton kohotusaineena, mutta kun se löydettiin 1800-luvun puolivä-lissä, ensimmäiseksi sitä opittiin käyt-tämään kotien puhdistusaineena ja hajunpoistajana. Luonnonsoodaa saa-daan puhdistamalla troona-nimistä mineraalia. Sitä voi valmistaa myös teollisesti.

Ruokasooda on hyvä keittiöiden ja kylpyhuoneiden pesuaine. Kun sitä sekoittaa lämpimään veteen, siitä syn-tyneellä emäksisellä liuoksella voi käydä lian ja rasvan kimppuun. Teho lisääntyy, jos sekaan lorauttaa etikkaa.

Etiikkaa ja etikkaa siivoukseen

Kesän koittaessa aurinko ulottaa valonsa kodin sopukoihin. Se pistää vauhtia talvenpölyjen poistoon ja perusteelliseen siivoukseen. Oikeilla valinnoilla sen voi tehdä tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

PuHTAuTTA

VAV 2. 2012 21

Etiikkaa ja etikkaa siivoukseen

Kuivaruokasooda vastaa mainiosti mitä tahansa hankausjauhetta.

Kun soodasta ja vedestä muodoste-taan tahnaa, sillä voi pestä uunin. Sama aine on ratkaisu myös suihkuverhon hometahroihin. Soodavesiliuoksen an-netaan vaikuttaa verhossa yön yli, ja seuraavana aamuna lämpimällä vedel-lä pestynä se on sillä siisti!

Ruostuneisiin keittiövälineisiin pä-tee seuraava konsti: kastele halkaistun perunan pinta soodalla ja hankaa ruoste pois. Kun sitten kastelet ruo-kailuvälineet oliiviöljyssä, se ehkäisee uuden ruosteen syntymistä. Messin-gin voit hangata puhtaaksi soodasta ja sitruunamehusta yhdistetyllä tahnal-la. Anna vaikuttaa hetken ennen kiil-lottamista ja huuhtele huolellisesti.

Sitruunasta siisti rätti

Joka kodin siivousliina syntyy sitruu-nan avulla. Sillä voi puhdistaa ja kiil-lottaa huonekaluja ketterästi.

Liina syntyy seuraavalla reseptillä: sekoita kulhoon yhtä paljon vettä ja etikkaa, lisää joukkoon pari tippaa sitruunaöljyä. Liota samalla kertaa useita liinoja ja purista ne tämän jäl-keen kuiviksi. Leikkaa sitruunan kuo-resta suikaleita ja laita niitä pari liinaa kohden. Taittele liinat tai kääri ne rul-lalle, pane puhtaaseen tiiviiseen lasi-purkkiin. Laita vielä purkkiin yksi

sitruunan kuoriviipale. Näin yksikertaisella menetelmällä

syntyy halpa ja tehokas rättisetti ja tyh-jille lasipurkeille löytyy hyötykäyttöä.

Tehokas hammasharja

Pölyt ja murut lähtevät tehokkaasti lattialta pölynimurilla, joskin luomu-vaihto eli harja ja kihveli ajavat saman asian. Jos kodissa on paikkoja, joissa imuriin voi mennä vääriä pieniä esi-neitä, vanha konsti auttaa tässäkin. Laita imurin suuttimeen vanhat suk-kahousut ja kas – voit poimia esineet imuroinnin jälkeen talteen.

Imurilla, harjalla tai rätillä ei pääse joka paikkaan. Vanha hammasharja on mainio apuväline. Se sopii mai-niosti esimerkiksi jääkaapin tiivistei-den pesuun.

Hammasharjalla voi kiillottaa myös teräshanat. Ensin pyyhitään irtolika pois kostealla rätillä. Sen jälkeen levi-tetään hieman hammastahnaa hanan pinnoille. Harjaa kevyesti ja huomaat heti tuloksen! Lopuksi hanat huuhdel-laan ja kuivataan itse tehdyllä sitruu-napyyhkeellä.

Tärkein lähde: Strutt: Vanhat konstit kodinhoitoon (Otava 2009)

Teksti: Jukka HalonenKuva: Antti Halonen

PuHTAuTTAympäristöä säästäen Lasi ja metalli

teholajitellaanvuodesta 2014HSY:n hallitus hyväksyi toukokuussa pääkaupun-kiseudun uudet jätehuoltomääräykset. Määräys-ten keskeisin uudistus on, että lasi- ja metallipak-kaukset tulee lajitella erikseen suurilla kiinteistöillä vuoden 2014 alusta lähtien.

Uusien jätehuoltomääräysten mukaan lasi- ja metallipakkaukset on erotettava muusta jätteestä ja lajiteltava omiin jäteastioihinsa. Lasin ja metal-lin lajitteluvelvollisuus koskee kaikkia vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöjä sekä muita kuin asuinkiinteistöjä, joilla syntyy lasi- tai metallijä-tettä yli 50 kiloa viikossa.

Uusien määräysten myötä kartonkipakkauksen lajitteluvelvollisuus laajenee koskemaan vähin-tään kymmenen huoneiston asuinkiinteistöjä, kun nykyinen aliraja on puolet suurempi. Sekä uusien että nykyisten määräysten mukaan karton-ki on kerättävä erikseen myös silloin, kun muulla kuin asuinkiinteistöltä syntyy kartonkijätettä vä-hintään 50 kiloa viikossa.

Uudet jätehuoltomääräykset tulevat voimaan heinäkuun alusta 2012, mutta ne sisältävät siirty-mäaikoja, jotta kiinteistöt ehtivät varautua uudis-tuksiin. Lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten osalta uudet määräykset astuvat voimaan 1.1.2014 alkaen. Jätehuoltomääräykset on uudistettu tou-kokuun 2012 alusta voimaan tulleen jätelain sään-nösten huomioon ottamiseksi. Uusilla lasin ja metallin lajittelumääräyksillä tehostetaan jättei-den kierrätystä ja materiaalihyötykäyttöä.

Sortti-asemiensuosio kasvanutSortti-asemien kävijämäärät ovat kasvaneet tasai-sesti vuosi vuodelta. Vuonna 2011 HSY:n Sortti-asemilla Espoon Ämmässuolla sekä Helsingin Kivikossa ja Konalassa kävi lähes 340 000 asiakas-ta. Tämä oli lähes 90 000 kävijää enemmän kuin vuonna 2008. Eniten asiakkaita on keväisin.

Vantaalaisten matka lähimmälle Sortti-asemal-le helpottuu entisestään, kun uusi Ruskeasannan Sortti-asema valmistuu tämän vuoden lopulla. Asema tulee Tuusulanväylän läheisyyteen Koivu-kylän liittymän kohdalle.

Sortti-asemat palvelevat arkisin kello 7–21. Sortti-asemille voi tuoda maksutta sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasia ja kuution verran painekyllästettyä puuta. Lisäksi asemilla vastaanotetaan maksua vastaan puutarhajätettä, puujätettä, energiajätettä ja sekajätettä.

22

Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella työs-kentelevä Katja Vilkama on tutkinut kaupunginosien etnistä eriytymistä pääkaupunkiseudul-la. Etnisellä eriytymisellä tarkoi-tetaan tilannetta, jossa eri etniset ryhmät asuvat toisistaan erillisil-lä alueilla. Kaupunginosien eriy-tymisen yhteydessä puhutaan usein myös segregaatiosta, mikä viittaa eriytymisen kielteisiin puoliin.

Vilkaman mukaan etninen eriytyminen ei ole automaattises-ti negatiivinen ilmiö, ellei siihen liity myös muuta alueellista eriy-tymiskehitystä. Tällaisia kehitys-kulkuja voivat olla esimerkiksi köyhien ja suurituloisten tai

työllisten ja työttömien muutta-minen eri alueilla. Tällöin sosi-aaliset ongelmat saattavat muo-dostua tietyllä alueella normaa-litasoa yleisemmiksi.

Maahanmuuttajataustaisten ihmisten alueellista eriytymisel-le ei ole yhtä selitystä, totesi Vilkama. Eriytymisprosessia voi selittää moni asia. Erot kantavä-estön ja maahanmuuttajien tulo-tasossa voivat esimerkiksi johtaa siihen, että jälkimmäinen ryhmä sijoittuu alueille, joista asuntoja saa helposti. Myös asumista oh-jaavat viranomaistoimet voivat vaikuttaa alueelliseen eriytymi-seen. Lisäksi syrjintä asunto-markkinoilla saattaa estää tai vaikeuttaa maahanmuuttajataus-

taisten ihmisten muuttamista joihinkin kaupunginosiin. Toi-saalta ihmiset voivat yksinkertai-sesti haluta muuttaa alueelle, jossa jo asuu omaan etniseen ryhmään kuuluvia.

Vilkama kertoi kuulijoille, että hänen tekemänsä tutkimuk-sen perusteella etnisten ryhmien alueellista eriytymistä on jossain määrin tapahtunut myös pää-kaupunkiseudulla. Esimerkiksi Vantaalla on joitain kaupungin-osia, joissa maahanmuuttajataus-taisten asukkaiden osuus on selkeästi kasvanut Vantaan kes-kiarvoa (11 %) suuremmaksi. Toisaalta mitään maahanmuut-tajavoittoisia alueita ei ole tähän mennessä syntynyt. Niissäkin

MONiKuLTTuuriSuuS puheenaiheena

VAV järjesti huhtikuussa asukasaktiiveilleen koulutuksen, jossa perehdyttiin moni-kulttuurisuuden mukanaan tuomiin muutoksiin pääkaupunkiseudulla sekä yleisen väestökehityksen että arjen kohtaamisten kannalta. Tutkijatohtori Katja Vilkama Helsingin yliopistosta ja KOTiLO-projektin hankejohtaja Terhi Joensuu kertoivat monikulttuurisuuden haasteista ja mahdollisuuksista oman työnsä näkökulmasta.

kaupunginosissa, joissa maahan-muuttajien osuus on suurin, on kolme neljännestä asukkaista kantasuomalaisia.

Vantaalla, Helsingissä tai Es-poossa ei Vilkaman mukaan ole myöskään tapahtunut sellaista etnistä eriytymistä, jossa tietyt maahanmuuttajaryhmät olisivat keskittyneet asumaan vain tiet-tyihin kaupunginosiin. Ulko-mailta tuttuja Chinatown-tyylisiä etnisiä keskittymiä ei pääkau-punkiseudulla ole, vaan eri maa-hanmuuttajaryhmät asuvat rin-nakkain samoilla alueilla.

Tohtori Katja Vilkama on tutkinut etnistä eriytymistä pääkaupunki-seudulla.

VAV 2. 2012 23

GrillAAMiSeN ohjeet parvekkeille ja patioille

Moni VAV:n asukas haluaa etenkin kesäisin grillata ruokaa omalla

parvekkeellaan tai patiollaan. Grillaaminen ei niissä ole kielletty, mutta

paloturvallisuussyistä asukkaiden tulee noudattaa seuraavia rajoituksia:

Patiolla grillaaminen on sallittu kaasu- tai sähkögrillillä.

Parvekkeilla grillaaminen on sallittu vain sähkögrillillä.

Grillaaminen hiiligrillillä sekä sytytysnesteen käyttö on

kokonaan kielletty parvekkeilla ja patioilla.

MONiKuLTTuuriSuuS puheenaiheena

Arjen moni-kulttuurisuusSiinä missä Katja Vilkama kertoi yleisen tason kehityskuluista asumisessa, Suomen pakolaisapu ry:n KOTILO-projektin hanke-johtaja Terhi Joensuu puolestaan puhui monikulttuurisen asumi-sen arjesta. Eläminen monikult-tuurisilla asuinalueilla voi joskus olla haastavaa, mutta se voi tuoda mukanaan myös positiivisia asi-oita, hän totesi.

Joensuu pyysi koulutuksen osallistujia miettimään, miksi monikulttuurisesta asumisesta puhuttaessa puhutaan usein vain sen ongelmista. Ongelmia eri etnisten ryhmien rinnakkais-eloon saattaa toki liittyä. Niitä voivat aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen kielitaito ja sen aiheuttamat kommunikaatiovai-keudet, eri kulttuurien erilaiset asumisen tavat ja sosiaalisen elämän muodot tai kantasuoma-laisten ja maahanmuuttajataus-taisten asukkaiden toisistaan poikkeavat arkirytmit.

Arjen ristiriidat voidaan yleensä kuitenkin ratkaista, jos eritaustaiset naapurit pystyvät keskustelemaan asioista avoimes-ti ja kohtamaan toisensa tasave-roisina, painotti Joensuu. Mah-dolliset ongelmakohdat kannat-taa ottaa puheeksi mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa, ettei-vät ne pääse kehittymään ylitse-pääsemättömiksi riidoiksi.

Tilaisuuden lopuksi Joensuu kehotti ihmisiä juttelemaan naa-pureidensa kanssa, vaikkei mi-tään ristiriitoja olisikaan, sillä hyvät naapuruussuhteet lisäävät yhteisöllisyyden ja turvallisuu-den tunnetta asumisessa ja en-naltaehkäisevät ongelmien syn-tymistä. Tällainen avoin, toisia kunnioittava naapuruus voi olla monikulttuurisen asumisen po-sitiivinen puoli. Sen myötä ihmi-set voivat jakaa kokemuksia, oppia uutta ja olla onnellisia siitä, että asuvat aidosti kansainvälises-sä ympäristössä.

Teksti Tuomas Alho

ASuKASAKTiiViEN KOuLuTuSKALENTEriVAV:n luottamushenkilöille ja muille asukasaktiiveille

on tänä vuonna luvassa vielä seuraavia koulutuksia:

Syksyn ja talven 2012 koulutukset

luottamushenkilöiden turvallisuuskoulutus

* Aika: 26.9. klo 17.30.

* Paikka: Seurakuntien talon auditorio Tikkurilassa, Unikkotie 5 C.

Luottamushenkilöille tarkoitetussa koulutuksessa kerrotaan muun

muassa palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä Vantaan kaupungin

sosiaalitoimen kriisitoiminnasta.

energiailtamat* Aika ja paikka: ilmoitetaan myöhemmin.

Ympäristöeksperteille tarkoitetussa koulutuksessa käydään

läpi kiinteistön energiankulutusta ja energiansäästöä.

Naapuruussopukoulutus* Aika ja paikka: ilmoitetaan myöhemmin.

Kaikille asukasaktiiveille tarkoitetussa koulutuksessa kerrataan

hyvän naapuruuden perusteita.

VAV lähettää kunkin koulutuksen kutsut erikseen postissa, minkä lisäksi

koulutustiedot löytyvät VAV:n kotisivujen www.vav.fi osiosta Asukas-

toiminta, kohdasta Ajankohtaiset. Tervetuloa mukaan oppimaan!

VAV:n asiakaspalvelu kiinni kesäperjantaisinVAV Asunnot Oy:n toimiston asiakas- ja puhelinpalvelu siirtyy perjantaina 1.6. kesäaikatauluun, joka jatkuu aina perjantaihin 17.8. asti. 1.6.–17.8. välisenä aikana toimiston asiakaspalvelu on perjantaisin kokonaan kiinni.

Maanantaista torstaihin toimiston asiakaspalvelu toimii kesälläkin normaalisti, eli käyntiasiakkaita palvellaan klo 9.00–15.00 ja puhelinasiakkaita klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–15.00. Vuokravalvonnan puhelinpalvelu on kesällä auki maanantaista torstaihin klo 10.00–14.00.

VAV PALVELEE

VAV Asunnot Oy, Pl 39, 01301, Vantaa / Veturikuja 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi

ASUKASVALINTAe-mail [email protected] faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi VUOKRAVALVONTApuhelinaika:ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 (suljettu perjantaisin 1.6.-17.8.) e-mail [email protected] puhelin 09 8392 5226 faksi 09 8392 6542

ma-to klo 9.00-15.00 pe klo 9.00-13.00 (suljettu perjantaisin 1.6.-17.8.)

Puhelinaikama-to klo 9.00-12.00 ja 13.00-15.00pe klo 9.00-12.00 (suljettu perjantaisin 1.6.-17.8.)e-mail [email protected]

Puhelin 09 8392 6540

ASIAKASPALVELU

isännöitsijä Jorma MannerAlue: Nissas, Päiväkumpu,itä-hakkila, MikkolaP. (09) 8392 6524 Sähköposti: [email protected]

isännöitsijä Maarit rantsiAlue: Tikkurila, Tikkurilan ympäristöP. (09) 8392 6529Sähköposti: [email protected]

isännöitsijä Maria UronenAlue: hakunila, länsimäkiP. (09) 8392 6522 Sähköposti: [email protected]

isännöitsijä hanna PölkkiAlue: korso, NikinmäkiP. (09) 8392 6526 Sähköposti: [email protected]

isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Pähkinärinne ja Sorakuja 4, esikkotie 3, kallioimarteentie 10, kielotie 25, Maitikkapolku 10, Orvokkirinne 4, Takojantie 1.P. (09) 8392 6534 Sähköposti: [email protected]

isännöitsijä katri VatanenAlue: rekola, havukoski, ilola, AsolaP. (09) 8392 6531 Sähköposti: [email protected]

isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, SeutulaP. (09) 8392 6520 Sähköposti: [email protected]

Löydä oma isännöitsijäsi

FAkSiNUMerO kAikille (09) 8392 [email protected]

vav 02/12

Documents