vaurastuva suomi 100 vuotta - studia monetaria 19.9.2017

Salkunhoitaja, Suomen Pankki

Julkinen

Vaurastuva Suomi 100 vuotta

Rahamuseo 19.9.2017

119.9.2017

Matti Ilmanen, CFA

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Aikamatkan etapit

Esityksen rajaus

Tilannekuvaa 1917

Maan omistus

Asunnot

Vakuutukset

Rahoitusvarat

Tilannekuva 2017

19.9.2017 Matti Ilmanen, CFA 2


Tarkasteltavat varallisuuden muodot

Metsä, maa ja maahan liittyviä kiinteistöt

Säästötilit

Henki- ja eläkevakuutus

Joukkolainat

Osakehuoneistot

Osakkeet

Rahastot

Sijoitustuotteet


ESITYKSEN RAJAUS


Itsenäistyvän Suomen haasteet 1910-1920 luvulla

1912 perustettiin Helsingin Pörssi

Maat luopuivat kultakannasta, rahan arvo heikkeni, inflaatio söi säästöjä

Elintarviketuonnista syntyneet velat veivät nuorelta valtiolta voimavaroja


HS 7.9.1917

TILANNEKUVAA 1917


Tilastotietoa vuodelta 1917

Itsenäistyessä maan pinta-ala oli 377 426 km2, väkiluku 3,35 miljoonaa, joista kaupungeissa asui 16 %.

Teollisuustuotannon omistuksesta 72 % osakeyhtiöillä, 23 % yksityishenkilöillä ja loput 5 % valtiolla, kunnilla ja osuuskunnilla.

Yksityisiä panimoja oli ennen ensimmäistä maailmansotaa toista sataa ja viinapolttimoitakin 20 kpl.

1919 puutuotteet kattoivat yli 90 % viennistä, seuraavana eläinten nahat ja turkikset 2,6 %:in osuudella.

Tuontia hallitsivat viljatuotteet 22 %, siirtomaatavaraksi luokitellut elintarvikkeet 14 %, kankaat 9 % ja vasta sitten öljyt 8 %.


TILANNEKUVAA 1917


Rahoitusmarkkinoiden tila

Pankkimarkkinoita hallitsivat yhteensä yli 60 %:in markkinaosuudella Pohjoismaiden Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki.

Kiinteistöluottoja Kaupunkien Hypoteekkikassa (26 %), Hypoteekkiyhdistys (22 %), Kiinteistöpankki Oy (18 %)

Nykyrahassa 750 milj. euron joukkolainojen liikkeeseenlaskijat olivat valtio (63 %), pankit (16 %), kaupungit (13 %) ja teollisuusyhtiöt (8 %).

Henkivakuutuksien arvo oli sama kuin valtion obligaatioiden ja markkinaa hallitsivat Suomi (57 %), Kaleva (23 %) ja Salama (14 %)

Pörssissä osakevaihto keskittyi teollisuuteen (45 %) ja pankkiosakkeisiin (43 %). Nykyrahassa osakevaihto oli 325 milj. euroa. (Vuonna 2016 121 mrd. euroa).


TILANNEKUVAA 1917


Omaisuusvero 1920

Uusi omaisuusvero kertoo verotuksen alaisen omistuksen arvon vuonna 1920.

Yksityishenkilöillä nykyrahassa 7,5 miljardia euroa, maaseudulla 5,7 mrd.

Osakeyhtiöillä omaisuutta 3 mrd. ja muilla yhtymillä 700 miljoonaa euroa.

Yksityishenkilöistä markkamiljonäärejä (nykyrahassa 400 000 euroa) oli 1140.


TILANNEKUVAA 1917


Tärkein omaisuus oli maa ja maanomistus oli alkuun

keskittynyttä

1900 –luvun alussa Suomen maaseudun väestöstä oli 23 %:lla oma viljelmä,

torppareita eli vuokra-viljelijöitä oli 34 % ja kokonaan tilattomia oli 43 %

Torpparivapautus Lex Haataja 1918. 152 000 torpasta ja mäkituvasta

lunastettiin 126 000 itsenäisiksi.

Lex Kallio 1924. Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin, minkä avulla

hankittiin maata tilattomille.


MAAN OMISTUS


Karjalan menetys: II maailmansodan aiheuttama asutustoiminta

Siirtoväen pika-asutuslaki 28.6.1940

450.000 karjalaista (12 % koko maan väestöstä) oli talvisodan jälkeen

sijoitettava jäljelle jääneeseen Suomeen.

Maanhankintalaki 5.5.1945

Maata hankittiin yhteensä noin 2,8 milj. ha ja perustettiin

30.000 kpl viljelystiloja (peltoa 6-15 ha)

15.000 kpl asuntoviljelystiloja (peltoa 2-6 ha)

56.000 kpl asuntotontteja (noin 0,2 ha) RINTAMAMIESTALO

33.000 kpl lisäalueita

1.000 kpl yhteismetsiä ja -laitumia

mittava rakennusohjelma, n. 150 000 rakennusta


MAAN OMISTUS


Asunto-osakeyhtiön historiaa

1864 osakeyhtiöasetus

1895 osakeyhtiölaki

1897 valtion määräraha työväenasuntoyhtiöiden lainoittamiseen

– 25 % omaa pääomaa, 75 % lainaa valtiolta ja yksityisiltä rahoituslaitoksilta. 20 vuoden

laina-aika 3,5 %:in korolla. 1899-1904 34 taloyhtiölle, joista 25 Helsinkiin.

1926 asunto-osakeyhtiölaki

1930-luvulla pääomasta oli pulaa ja rakennusmestarien rahoittamat talot

pääosassa. Samalla syntyi sijoittajille myytäviä vuokra-asuntoja.


ASUNNOT


Asuntorakentaminen ja -rahoitus institutionalisoituu

1949 maansaantiin oikeutetut saattoivat vaihtaa maan kerrostalo-osakkeeksi.

1949 perustettiin asuntorakennustuotannon valtuuskunta, Arava

1950-80 luvuilla syntyi yhteensä 250 000 arava-asuntoa.

Asuntosäästäminen kehittyi 60-luvulta ja muuttoliike kaupunkeihin jatkui.

1978 hinta- ja laatuvalvontajärjestelmä HITAS.

80-luvulta lähtien asuntotuotanto muuttunut vapaarahoitteisemmaksi.

Kodinomistusluvut 1910 12 %, 1950 30 % ja 1990 70 %. Nyt 65 %.


ASUNNOT


Asuntosäästäjät ry

Martti Ilveskorpi perusti 1957 Asuntosäästäjät ry:n

Yhteistyössä KOP:in kanssa luotiin järjestelmä, missä säästötavoite oli

puolet omarahoitusosuudesta.

Hartiapankkikohteissa omarahoitusosuus maksettiin omalla työllä.

Asuntosäästännästä tuli 60-luvulla tärkeä talletuskilpailun muoto.

Korkojen vähennysoikeus täysimääräinen ansiotuloista.

Lisäksi ensiasunnon ostajat vapautettiin varainsiirtoverosta.


ASUNNOT


Asuntojen hintakehitys ylittää inflaation, useimmiten


ASUNNOT


Asunto-osakeyhtiöt Suomessa 2015

87 000 asunto-osakeyhtiötä

1,5 miljoonaa asuntoa

2,6 miljoonaa asukasta

300 000 hallituksen jäsentä


ASUNNOT


Vakuutussäästäminen

Kaleva 1874, Suomi 1890, Sampo 1908, Salama 1910

Tuotteena usein yhdistetty henki- ja säästövakuutus

Pelkät riskivakuutukset olivat harvinaisia.

Säästämisen taustalla vahva myyntityö asiamiehiltä.

Laskukorko 4 %, eli säästöille saatava tuotto.

Inflaatio söi vakuutussäästöt molemmissa maailmansodissa.


VAKUUTUKSET


Vakuutusomaisuus

Suomiyhtiö oli henkivakuutusyhtiöistä suurin esim. vuonna 1957 yhtiön sijoitusallokaatio oli seuraava:– Lainat kiinnitystä vastaan 50,3 % (asunto-osakeyhtiöitä)

– Lainat kunnille ja seurakunnille 16,1 %

– Muut lainat 13,0 %

– Obligaatiot 6,0 %

– Osakkeet 5,6 % (vak. Oy Pohjolan osakkeet)

– Kiinteistöt 2,4 %

– Muut 6,6 %

Vuonna 1997 sijoitusallokaatio oli jo rajusti muuttunut– Osakkeet 48,2 %

– Rahoitusmarkkinavälineet 31,2 %

– Kiinteistöt 18,1 %

– Muut 2,5 %


VAKUUTUKSET


Työeläkeyhtiöiden sijoitusten jakautuminen vuosina 1980 – 2016


Kiinteistösijoitukset

Joukkolainat, rahamarkkinat

Takaisinlainat

Osakkeet ja muut

Lähde: Tilastokeskus, TELA

VAKUUTUKSET


Kumulatiiviset reaalituotot vuodesta 1900


Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016

Osakkeet Joukko-

lainatTalletukset

RAHOITUSVARAT


Reaalituotot vuositasolla eri ajanjaksoilla


Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2017

OsakkeetJoukko-

lainatTalletukset

RAHOITUSVARAT


Kotitalouksien rahoitusvarat sijoitusluokittain 2016


Lähde: Tilastokeskus Rahoitustilinpito.

2016 mrd. EUR %

KORKO INSTRUMENTIT 95 32 %

Käteinen raha 8 3 %

Käteistalletukset 61 21 %

Muut talletukset 23 8 %

Rahamarkkinainstrumentit ja

joukkovelkakirjalainat3 1 %

OSAKE INSTRUMENTIT 133 45 %

Noteeratut osakkeet 36 12 %

Noteeraamattomat osakkeet 58 20 %

Muut osuudet 18 6 %

Rahastoosuudet 22 7 %

VAKUUTUS JA ELÄKESÄÄSTÖT 60 20 %

MUUT SAAMISET JA VELAT 6 2 %

RAHOITUSVARAT YHTEENSÄ 293 100 %

RAHOITUSVARAT


Suomen nettovarallisuus 2016, miljardia euroa


Rakennukset Maa Varastot ja

arvoesineet

Koneet ja

Laitteet

Kiinteät

varat

Rahoitus

varat

Velat Nettovarat

Yritykset 178 41 42 64 27 378 640 89

Julkisyhteisöt 101 37 2 12 9 282 168 276

Kotitaloudet 277 113 42 4 0 293 155 575

Koko kansantalous 568 195 86 81 38 1864 1840 992

Lähde: Tilastokeskus Rahoitustilinpito. Taulukosta on jätetty pois rahoitussektori ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka vastaavat vain 5 % nettovarallisuudesta.

TILANNEKUVA 2017

1920 11 mrd. vrt. 2016 992 mrd.

vaurastuva suomi 100 vuotta - studia monetaria 19.9.2017

Government & Nonprofit