3

Sisältö

Ammatillinen  perustutkinto  ja  ammattiosaamisen  näytöt     5Ammatillinen  perustutkinto             5Keskuspuiston  ammattiopisto             6Ammattiosaamisen  näytöt               7

Erityisopiskelija  ammattiosaamisen  näytöissä         10Oppimisvaikeuksia  ja  niiden  ilmenemismuotoja         11Erityisopiskelija  oman  osaamisensa  näyttäjänä         13Näytön  järjestäminen  erityisopiskelija  huomioiden         14

Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma         16Kokemuksia  ammattiosaamisen  näytöistä         17

Erityisopiskelijan  valmentaminen  ja  valmentautuminenammattiosaamisen  näyttöihin               18

Erityisopiskelijan  ammattiosaamisen  näytön  aikainen  ohjaus     20

Erityisopiskelijan  arviointi  ammattiosaamisen  näytöissä       23

Esimerkki  ammattiosaamisen  näytön  tekemisestä(Pintakäsittelyn  yleisosaaminen,  20  ov)             26

Yhteenveto  ja  pohdintaa               29

Sanakirja                   37

Lähteet                   44

Liitteet                     47Liite  1  Opettajan  muistilista               47Liite  2  Työpaikkaohjaajan  muistilista             49Liite  3  Opiskelijan  muistilista               50Liite  4  a)  Työpäiväkirjan  täyttöohjeet             51Liite  4  b)  Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näytön  suunnitelmalomake   52Liite  4  c)  Aikataulusuunnitelmalomake         53Liite  5  Selkokieliohjeita             54

4

5

Ammatillinen perustutkinto ja ammattiosaamisen näytöt

Ammatillinen  perustutkinto

Ammatillinen  perustutkinto  on  kolmevuotinen  120  opintoviikkoa  sisältäväkokonaisuus,  johon  sisältyy  ammattitaidon  hankkimisen  ohellatietoja  ja  taitoja  myös  itsenäiseen  ammatin  harjoittamiseen.

Perustutkinnon  120  opintoviikkoa  jakaantuvat  seuraavasti:

Ammatillisen  perustutkinnon  tarkoituksena  on  tuottaa  laaja-­alaiset  amma-­tilliset  perusvalmiudet  alan  eri  tehtäviin.  Ammatilliset  opinnot  muodostavat  suurimman  osan  tutkinnosta,  ja  niistä  toteutetaan  vähintään  20  opintoviikkoa  työpaikoilla  työssäoppimalla.

Ammattitaitoa  täydentäviä  opintoja  (20  ov)  ovat:

Vapaasti  valittavat  opinnot  voivat  olla  ammatillisesti  täydentäviä  harrastuk-­seen  liittyviä  tai  yhteisiä  opintoja.  Opetus  ammatillisessa  koulutuksessa  on  maksutonta.  Osan  opiskelun  aiheuttamista  kustannuksistaopiskelija  joutuu  maksamaan  itse  (esim.  oppikirjat).  Ruokailu  on  maksutonta.  Ammatillisesta  koulutuksesta  voi  valmistua  seitsemältä  koulutusalalta  yli  sataan  ammattiin.  Koulutusaloja  ovat:

6

Ammatillinen  koulutus  on  tehokas  ja  nopea  väylä  päästä  käytännönlähei-­seen  työhön.  Koulutusta  annetaan  Suomessa  noin  350  oppilaitoksessa.Tutkinto  antaa  myös  yleisen  jatko-­opintokelpoisuuden  ammattikorkeakoului-­hin  tai  yliopistoihin.

Ammatillinen  erityisopetus  on  tarkoitettu  opiskelijoille,  jotka  tarvitsevaterityisiä  opetusjärjestelyjä  tai  opiskelijahuoltopalveluja  vamman,sairauden,  kehityksessä  viivästymisen  tai  muun  syyn  vuoksi.  Tutkintotavoit-­teisessa  koulutuksessa  tavoitteita  voidaan  myös  mukauttaa,  jolloin  arviointi  tapahtuu  mukautetuin  arviointikriteerein  ja  arvosanaan  tulee  *-­merkintä.

Mukautetut  tavoitteet  merkitsevät  aina  sitä,  että  opiskelija  ei  ole  saavuttanutalimpia  hyväksyttyjä  perustutkinnon  tavoitteita.  Silti  hänellä  on  runsaasti  osaamista  ja  hän  voi  menestyä  monissa  työtehtävissä  erinomaisesti.  Jos  jokin  opintokokonaisuuksista  jää  kokonaan  suorittamatta,  saa  opiskelija  todistuksen  suoritetuista  opinnoista.  Todistukseen  tulee  liittää  myös  kuvaus  

tärkeämpää  kuin  tieto  siitä,  mitä  hän  ei  osaa.

Keskuspuiston  ammattiopisto

Keskuspuiston  ammattiopisto  on  ammatillinen  erityisoppilaitos,  jokaon  osa  ORTON  Invalidisäätiötä.  Oppilaitoksessa  kaikki  opiskelijatovat  erityisopiskelijoita  ja  kaikille  laaditaan  henkilökohtaiset  opiskelujenjärjestämistä  koskevat  suunnitelmat  (HOJKS).  Opiskelijoita  perustutkintokou-­lutuksessa,  valmentavassa  koulutuksessa  ja  aikuiskoulutuksessa  on  yhteen-­sä  n.1000  (2009).  

Keskuspuiston  ammattiopisto  tarjoaa  ammatillista  perustutkintokoulutusta  seuraavilla  ammattialoilla:

-­  Autoalan  perustutkinto-­  Kone-­  ja  metallialan  perustutkinto-­  Kiinteistöpalvelujen  perustutkinto-­  Logistiikan  perustutkinto-­  Pintakäsittelyalan  perustutkinto-­  Suunnitteluassistentin  perustutkinto-­  Tieto-­  ja  tietoliikennetekniikan  perustutkinto-­  Verhoilualan  perustutkinto

-­  Tietojenkäsittelyn  perustutkinto

-­  Hotelli-­,  ravintola-­  ja  cateringalan  perustutkinto-­  Kotityö-­  ja  puhdistuspalvelujen  perustutkinto

7

-­  Audiovisuaalisen  viestinnän  perustutkinto-­  Käsi-­  ja  taideteollisuusalan  perustutkinto-­  Musiikkialan  perustutkinto-­  Tanssialan  perustutkinto

-­  Liiketalouden  perustutkinto

Opiskelijoiden  erityistuen  tarpeet  ovat  hyvin  moninaiset.  Mukaan  mahtuu  erityisopiskelijoiden  koko  kirjo,  ja  usein  opiskelijalla  on  tarvettaerityistukeen  useammalla  osa-­alueella.

Opiskelijajoukossamme  on

-­  lukivaikeus-­  muu  kielellinen  erityisvaikeus-­  matematiikan  erityisvaikeus-­  tarkkaavaisuuden  ja  toiminnan  ohjauksen  vaikeus-­  motorinen  erityisvaikeus-­  hahmotusvaikeus

Ammattiosaamisen  näytöt

Nuorten  ammatillisiin  perustutkintoihin  liitettiin  ammattiosaamisen  näytöt  1.8.2006  alkaen,  ja  ammatillinen  koulutus  uudistuu  uuden  lain  myötä.  Opetussuunnitelmiin  lisättiin  ammatillisen  osaamisen  näytöt,  joiden  myötä  oppilaitosten  ja  työelämän  yhteistyö  tiivistyy.  Tavoitteena  oli  myös  opiskelijoi-­den  entistä  parempi  ammattitaito  koulun  lopettamisvaiheessa.

Ammattiosaamisen  näytöt  ovat  opiskelun  aikana  järjestettäviä  opinnäytteitä,joissa  opiskelija  näyttää  käytännön  työtehtävissä,  miten  hyvin  hän  on  saavut-­tanut  opintojen  edellyttämän  ammattitaidon.  Ammattiosaamisen  näytöt  ovat  osa  ammatillisia  aineita  eivätkä  koske  ammattitaitoa  täydentäviä  ja  vapaasti  valittavia  opintoja.

Ammattiosaamisen  näytöt  voivat  olla  erillisiä  näyttötilaisuuksia  työpaikoilla

opinnäytetöitä.  Osaamisen  arviointi  tehdään  yhteistyönä

8

opiskelijan,  opettajan  ja  työelämän  edustajan  kanssa.  Uusituissa  opetus-­suunnitelmissa  painotetaan  erityisesti  ammattiosaamisen  näyttämistä  työpai-­koilla  työssäoppimisjaksojen  yhteydessä.

Ammattiosaamisen  näyttöjen  tarkoituksena  on  parantaa  ammatillisenperuskoulutuksen  laatua,  yhtenäistää  opiskelija-­arviointi  samanlaiseksikoko  Suomessa  ja  edistää  opiskelijan  siirtymistä  työelämään.Erityistä  tukea  tarvitsevalle  opiskelijalle  ammattiosaamisen  näyttäminen  työtä  tekemällä  on  usein  mielekkäämpi  vaihtoehto  kuin  perinteinen  malli,  jossa  painotetaan  koeosaamista.  

Ammattiosaamisen  näytöissä  opiskelija  osoittaa,  miten  hyvin  hän  on  saavut-­tanut  ammatillisten  opintojen  tavoitteet.  Ammattiosaamisen  näytöt  sijoittuvat  koko  koulutuksen  ajalle,  ja  ne  järjestetään  yhteistyössä  työpaikkojen  ja  työ-­paikkaohjaajien  kanssa.  Näin  pyritään  parantamaan  ja  varmistamaan  amma-­tillisen  koulutuksen  laatua.  Työelämän  osapuolet  ovat  mukana  arvioinnissa  varmistamassa  sitä,  että  opiskelijan  saavuttama  ammattitaito  on  sellaista,  jota  työelämä  edellyttää.  Välillisesti  kehitetään  myös  opetusjärjestelyjä  sekä  opiskelijoiden  ohjaus-­  ja  tukipalveluita.  Ammattiosaamisen  näyttöjä  ei  pidäsekoittaa  näyttötutkintoihin.  Näyttötutkinnossa  opiskelija  suorittaa  koko  tut-­kinnon  näytöillä.

Näyttöaineistot

Opetushallitus  on  johtanut  kansallisten  näyttöaineistojen  laatimisprosessia.Prosessi  on  ollut  käynnissä  jo  vuosia,  ja  sen  tuloksena  on  syntynyt  kaikille  ammatillisen  perustutkintokoulutuksen  aloille  omat  näyttöaineistot.  Kansal-­listen  näyttöaineistojen  tarkoituksena  on  helpottaa  koulutuksen  järjestäjän  työtä  ammattiosaamisen  näyttöjen  suunnittelussa,  toteuttamisessa  ja  arvioin-­nissa.  Kansallisten  näyttöaineistojen  on  mahdollistettava  ammattiosaamisen  näyttöjen  toteuttaminen  eri  paikkakunnilla  ja  erilaisilla  työpaikoilla.  Kansallisil-­la  näyttöaineistoilla  pyritään  myös  yhdenmukaistamaan  opiskelijan  arviointia.

Kansalliset  näyttöaineistot  sisältävät:-­

sa  yhteistä  ohjetta  täydentäviä  tutkintokohtaisia  ohjeita

Ammattiosaamisen  näyttöjen  toteuttaminen

Ammattiosaamisen  näytöt  toteutetaan  koulutuksen  järjestäjän  ja  työelämän  yhteistyönä.  Ammattiosaamisen  näyttöjen  toteuttamista  varten  koulutuksen  järjestäjä  asettaa  kolmikantaisen  toimielimen.  Ammattiosaamisen  näyttöjen  suunnittelussa,  toteuttamisessa  ja  arvioinnissa  ovat  mukana  työelämän  edustajat,  opettajat  ja  opiskelijat.  Ammattiosaamisen  näyttöjen  tuottamaa  tietoa  hyödynnetään  koulutuksenjärjestäjän  itsearvioinnissa  ja  koulutuksen  kehittämisessä.

9

Toimikunta

Ammattiosaamisen  näyttöjen  suunnittelua  ja  toteuttamista  varten  koulutuk-­sen  järjestäjä  asettaa  toimikunnan  tai  useampia  toimikuntia.Toimikunnat  voi-­vat  olla  yksittäisen  koulutuksen  järjestäjän  omia  tai  useamman  koulutuksen  järjestäjän  yhteisiä.  Ne  voivat  olla  alojen  yhteisiä,  alakohtaisia  tai  koulutus-­ohjelmakohtaisia.  Koulutuksen  järjestäjä  päättää,  mikä  on  tiivistyvän  työelä-­mäyhteistyön  ja  ammatillisen  koulutuksen  laadunhallinnan  kannalta  toimivin  ja  tarkoituksenmukaisin  vaihtoehto.

Toimikunnan  nimeämiseen  ja  esteellisyyteen  liittyen  on  otettava  huomioonseuraavaa:

asianomaisen  alan  tai  asianomaisten  alojen  työ-­  ja  elinkeinoelämä.

kerrallaan.

vuotta  täyttänyt.

arviointia  koskevia  oikaisuvaatimuksia  käsiteltäessä.

-­velletaan  myös  kuntalakia.  

toimikunta

suunnitelmat  ammattiosaamisen  näyttöjen  toteuttamisesta  ja  arvioinnista

toteutumista)

Koulutuksen  järjestäjä  päättää  tarkemmin  toimikunnan  muista  tehtävistä,toimintatavoista  ja  päätöksenteosta  sekä  toimikunnan  jäsenille  maksettavista  palkkioista.

10

Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytöissäErityisopiskelija  on  kuka  tahansa  henkilö,  joka  erilaisista  syistä  tarvitsee  opinnoissaan  erityistä  tukea  ja  ohjausta.  Syyt  erityistuen  tarpeeseen  vaih-­televat:  jollakin  erilaiset  oppimisvaikeudet  hidastavat  oppimista,  kun  taas  jollakin  toisella  mielenterveyden  ongelmat  vaikuttavat  opiskeluun.  Myös  opin-­tojen  ulkopuolisen  elämän  tapahtumat  ja  muutokset  vaikuttavat  joskus  niin,  että  ne  pitää  opintojen  järjestelyissä  ottaa  huomioon.

Tämän  artikkelin  tarkoituksena  on  kuvata  oppimisvaikeuksia  konkreettisella

mahdolliset  erityistarpeet  ammattiosaamisen  näytön  organisoinnissa.  Ammattiosaamisen  näytön  käsitteen  rinnalla  artikkelissa  käytetään  usein  ter-­miä  oman  osaamisen  näyttäminen.  Tämä  johtuu  siitä,  että  jo  pelkillä  sanoilla  ja  käsitteillä  on  usein  merkitystä  siihen,  kuinka  asiaan  suhtaudutaan.  Sanana  näyttö  tuo  helposti  mieleen  virallisen  ja  vakavan  koemaisen  tilanteen,  kun  taas  oman  osaamisen  näyttäminen  helpottaa  ja  rentouttaa  ehkä  siihen

mitä  osaa!  

Ammattiosaamisen näytöt ja ammatillinen perustutkinto

Ammattiosaamisen  näytöt  on  lisätty  ammatillisiinperustutkintoihin,  jotta

 työelämäyhteistyö  lisääntyisi-­  painopiste  keskeisessä  työelämän  edellyttämässä            ammattitaidossa-­  osaamisen  näyttäminen  aidoissa  työtilanteissa-­  valmistuvien  opiskelijoiden  työllistyminen

 erilaiset  tavat  oppia  otettaisiin  huomioon-­  tekemällä  oppiminen-­  monipuoliset  opintojen  suorittamistavat

 arviointi  olisi  monipuolista  ja  yhdenmukaista

 opetusta  ja  ohjausta  kehitettäisiin.

11

Aluksi  oppimisvaikeuksien  kirjosta  esiin  nostetaan  kielelliset  vaikeudet  ja  eri-­tyisesti  lukemisen  ja  kirjoittamisen  vaikeudet,  koska  arvioiden  mukaan  jopa  80  %  erityisopiskelijoista  kärsii  tavalla  tai  toisella  kieleen  liittyvistä  oppimis-­vaikeuksista.  Hahmottamisvaikeudet  ja  tarkkaavaisuuden  häiriöt  näyttäytyvät  nekin  usein  selvästi  erilaisissa  oppimis-­  ja  työskentelytilanteissa.  Kappaleen  Erityisopiskelija  oman  osaamisensa  näyttäjänä  tarkoituksena  on  valottaa  tilannetta  erityisopiskelijan  näkökulmasta,  kun  taas  kappaleessa  Näytön  järjestäminen  erityisopiskelija  huomioiden  tavoitteena  on  tuoda  esiin  asioita,  joihin  näyttötilanteen  järjestäjien  kannattaa  kiinnittää  huomiota.

Oppimisvaikeuksia  ja  niiden  ilmenemismuotoja

Kielelliset  sekä  lukemisen  ja  kirjoittamisen  vaikeudet

Yksi  suurimmista  ja  keskeisimmistä  oppimisen  hankaluuteen  liittyvistäasioista  on  lukemisen  ja  kirjoittamisen  vaikeudet  (=  lukivaikeudet).  Lukivai-­keudet  näkyvät  tietenkin  lukemisen  ja  kirjoittamisen  tasolla,  mutta  ne  ovat  osa  kieltä  ja  siten  myös  kielellistä  vaikeutta.  Mitä  lukivaikeudet  sitten  käytän-­nön  tasolla  merkitsevät?  Monet  lukivaikeuksisista  ymmärtävät  lukemansa  erinomaisesti,  mutta  lukevat  huomattavan  hitaasti.  

Erityisesti  lukemista  vaativissa  tehtävissä  monien  kohdalla  riittääkin  pelkäs-­tään  se,  että  heillä  on  niin  paljon  aikaa  lukemiseen  kuin  he  siihen  tarvitsevat.  Aikarajan  asettaminen  saa  lukivaikeuksisen  opiskelijan  ahdistumaan  eikä  hän  pysty  keskittymään  itse  lukemiseen  ja  sen  ymmärtämiseen,  vaan  hän  pikemminkin  seuraa  ajan  kulkua.Lukivaikeuksiselle  on  tyypillistä  myös  lyhyt-­kestoisen  muistin  pieni  kapasiteetti.  Tavallisesti  ihminen  kykenee  lyhytaikai-­

vaihdella  sen  mukaan,  onko  kyse  auditiivisesta  eli  kuulonvaraisesta  vai  visuaalisesta  eli  näönvaraisesta  muistamisesta.  Tästä  syystä  onkin  erittäin  tärkeää,  että  erilaiset  ohjeet  ovat  lyhyesti  näkyvissä  kirjallisesti  ja  mahdolli-­sesti  tutuilla,  opetelluilla  kuvasymboleilla.  Silti  ohjeiden  antamisessa  ei  saa  unohtaa  niiden  yhteistä  suullista  läpikäymistä.

Kielellisten  ja  lukivaikeuksien  tyypillinen  piirre  on  myös  sanavaraston  kape-­us.  Se  tarkoittaa  sitä,  että  opiskelijan  on  vaikeaa  kuvata  laajasti  ja  monipuo-­lisesti  asioita  ja  ajatuksia.  Hänellä  ei  välttämättä  ole  sanoja,  joilla  kertoa.  Toi-­saalta  sanavaraston  kapeus  tulee  esiin  myös  niin,  että  opiskelija  ei  ymmärrä  kaikkea  hänelle  kerrottua,  koska  joskus  hyvin  arkipäiväiseltäkin  kuulostavat  sanat  ja  käsitteet  voivat  olla  hänelle  merkityksettömiä.  Toinen  samankaltai-­nen  kielellisten  vaikeuksien  piirre  on  nimeämisen  vaikeus.  Opiskelija  ei  silloin  saa  palautettua  mieleensä  tarvitsemaansa  sanaa  tai  käsitettä,  ja  niinpä  asian  kertominen  ja  ohjeen  tai  neuvon  kysyminen  tulee  mahdottomaksi.  Tällaises-­sa  tilanteessa  kiirehtiminen  ei  ainakaan  auta,  vaan  pikemminkin  opettajanja  työpaikkaohjaajan  kannattaa  rauhoittaa  opiskelijaa  ja  osoittaa,  että  hänellä  on  aikaa  odottaa  sanan  mieleenpalautumista.  Tilanteen  pitkittyessä  opiskelijaa  voi  rohkaista  pitämään  taukoa  ja  kysymään  sitten,  kun  asia  muistuu  mieleen.

12

Erilaisista  kielellisistä  vaikeuksista  kärsivät  opiskelijat  oppivat  omassa  aikataulussaan  ymmärtämään  opiskelu-­  ja  työympäristöjen  toimintaa.  Heillä  menee  myös  runsaasti  aikaa  siihen,  että  he  tottuvat  muiden  ihmisten  tapaan  puhua  ja  viestiä  eleillä,  ilmeillä  ja  äänenpainoilla.  Ajan  myötä  ja  luottamuk-­sen  syntymisen  kautta  kielellisistä  vaikeuksista  kärsivän  opiskelijan  tilanne  helpottuu  ja  hän  voi  alkaa  keskittyä  opetettavan  asian  tai  työn  opiskeluun.  

ihmisten  seuraan,  hän  joutuu  opettelemaan  vuorovaikutuksen  ja  kommuni-­koinnin  asiat  kyseisessä  tilanteessa  uudelleen.  Vasta  sen  jälkeen  hänen  on  mahdollista  keskittyä  työtehtävään.

Hahmottamisvaikeudet

Hahmottamisvaikeudet  voivat  olla  visuaalisia  (näköön  perustuvia),auditiivisia  (kuuloon  perustuvia),  taktiilisia  (tuntoaistimukseen  perustuvia)  tai  kinesteet-­tisia  (kehoon  perustuvia)  tai  näiden  erilaisia  yhdistelmiä.  Visuaaliset  hah-­mottamisvaikeudet  ilmenevät  esimerkiksi  numeroiden  ja  kirjainten  paikkojen  vaihtumisina.  Tällöin  lukeminen  vaikeutuu  ja  numerotiedon  käyttämisessä  (esimerkiksi  mittaaminen,  koodien  lukeminen  ja  näppäileminen)  tapahtuu  virheitä.  Kuvien  ja  kuvioiden  hahmottaminen  ja  vertaaminen  konkreettiseen  kappaleeseen  vaativat  ohjausta.  Samoin  taulukoiden  ja  kuvioiden  lukeminen  ja  täyttäminen  sekä  kartan  lukeminen  ovat  vaikeita  asioita.  Visuaalisistahahmottamisvaikeuksista  kärsivällä  kestää  pitkään,  että  hän  löytää  tavaroille  oikeat  paikat  tai  oppii  kulkemaan  rakennuksessa  tai  uudessa  elinympäristössään.

Erilaiset  kuulemisen  ymmärtämisen  vaikeudet  liittyvät  auditiivisiin  hahmot-­tamisvaikeuksiin.  Ympäristön  äänet  saattavat  kuulostaa  samanarvoisilta  ja  erilaiset  viestit  sekoittua  keskenään,  koska  opiskelijalla  on  vaikeuksia  erottaa  viestien  tulosuuntaa  ja  eri  ihmisten  ääniä  toisistaan.  Samankaltaiset  sanat  sekoittuvat  keskenään,  mikä  omalta  osaltaan  vaikeuttaa  kuultujen  viestien  ymmärtämistä.  Taktiiliset  hahmottamisvaikeudet  liittyvät  tuntoaistimuksiin.  Tällöin  esimerkiksi  pelkän  kosketuksen  kautta  on  vaikeuksia  erottaa  erilaisiamateriaaleja  toisistaan  ja  samoin  voiman  tarpeen  arviointi  on  hankalaa.Asentojen  hahmottaminen  ja  oman  kehon  tilan  tarve  liittyvät  kinesteettisiin  hahmottamisvaikeuksiin.

Tarkkaavaisuuden  häiriöt

-­siivisuutta,  kärsii  usein  myös  ns.  liitännäisoireista,  jotka  vaihtelevat  yksilöstä  ja  vaikeusasteesta  toiseen.  Tärkeää  on  kuitenkin  tietää,  että  tarkkaavuuden  ongelmaan  liittyy  muitakin  oireita,  jotka  voivat  olla  erilaisten  oppimisvaikeuk-­sien  lisäksi  kielen,  hahmottamisen  ja  motoriikan  häiriöitä,  muistiongelmia,  so-­siaalisen  vuorovaikutuksen  ongelmia  sekä  psyykkisiä  ja  toiminnanohjauksen  häiriöitä.  Motoriikaltaan  opiskelija  saattaa  olla  huomattavan  hidas  ja  kömpelö  tai  hänellä  voi  olla  vaikeuksia  voimankäytössä  erilaisissa  tilanteissa.  Ta-­paamiset,  tavarat  ja  erilaiset  ohjeet  unohtuvat  helposti.  Sosiaaliset  tilanteet  saattavat  olla  vaikeita,  koska  tarkkaavuuden  ongelmista  kärsivä  opiskelija  ei

13

välttämättä  ymmärrä  eri  tilanteisiin  liittyviä  sosiaalisia  sääntöjä,  käyttäytyysen  takia  impulsiivisesti  ja  joutuu  vaikeuksiin.

Toiminnan  ohjaus  tarkoittaa  kykyä  käyttää  hyväksi  aiemmin  opittua  tietoa  ja  taitoa  tehtävien  ja  tilanteiden  suunnittelussa  sekä  oman  toiminnan  ohjauk-­sessa  ja  tavoitteiden  toteuttamisessa.  Tämä  taito  on  monella  tarkkaavuuden  häiriöistä  kärsivällä  puutteellinen  ja  vaatii  runsaasti  aikaa,  tukea  ja  kärsivälli-­syyttä  kehittää  toiminnan  ohjauksen  taitoja.  Käytännössä  tarkkaavaisuushäi-­riöinen  hyötyy  tutuista  rutiineista  ja  käytännön  toimintaan  liittyvistä  säännöis-­tä,  joiden  noudattamisesta  pidetään  tiukasti  kiinni.  On  tärkeää,  että  tällainen  opiskelija  saa  selkeitä  ja  lyhyitä  ohjeita.  Ohjeiden  on  oltava  näkyvillä,  jotta  opiskelija  saa  muistilleen  tuen.  Samoin  kirjallista  ohjetta  seuraamalla  hänvoi  saada  myönteistä  palautetta  siitä,  että  toiminta  etenee  järjestelmällisestija  että  tavoite  saavutetaan  askel  askeleelta,  tehtävä  tehtävältä.

Opettajan  ja  ohjaajan  on  huolehdittava  siitä,  että  yhdessä  opiskelijan  kans-­sa  sovituista  säännöistä  ja  sopimuksista  pidetään  kiinni.  Tähän  liittyy  myös  se,  että  tarkkaavuushäiriöinen  opiskelija  jättää  tehtäviä  mielellään  kesken  ja  siirtää  niitä  tulevaisuuteen.  Käytännössä  kyseinen  taktiikka  johtaa  siihen,  että  mikään  tehtävä  ei  tule  suoritetuksi  ja  rästiin  jääneiden  tehtävien  määrä  kasvaa.  Erityisen  tärkeää  on  huolehtia  vuorovaikutustilanteissa  siitä,  että  on  itse  opettajana  tai  työpaikkaohjaajana  aidosti  läsnä  tilanteessa  ja  että  saa  opiskelijan  huomion.  Usein  tähän  riittää  silmiin  katsominen  ja  kiireetön  tilan-­ne,  jossa  ulkoiset  häiriötekijät  ovat  mahdollisimman  pienet.  Myönteisenpalautteen  antaminen  välittömästi  pienenkin  onnistumisen  jälkeen  on  tar-­peen,  koska  useimmat  tarkkaavuushäiriöiset  ovat  tottuneet  lähes  pelkästään  kielteiseen  palautteeseen  ja  koska  ajan  päästä  heidän  on  vaikeaa  enää  muistaa  tapahtumia  ja  tekemisiään.

Erityisopiskelija  oman  osaamisensa  näyttäjänä

Oman  osaamisen  näyttäminen  tekemällä  on  parhaimmillaan  useilleerityisopiskelijoille  erinomainen  tilaisuus.  He  saavat  erilaisten  kokeidenja  testien  sijasta  tehdä  käsillään  niitä  asioita,  joita  ovat  oppineetja  joita  tulevassa  työssään  tarvitsevat.

Monet  erityisopiskelijat  ovat  syystä  tai  toisesta  hitaita  oppijoita.  He  tarvitse-­vat  runsaasti  aikaa  käsitteiden,  asioiden,  paikkojen  ja  työvaiheiden  oppimi-­seen,  ja  tämä  aika  heille  on  annettava.  Oman  osaamisen  näyttämistä  varten  erityisopiskelijalle  on  löydettävä  opittavasta  kokonaisuudesta  keskeisin  asia,  joka  hänen  henkilökohtaisessa  opetussuunnitelmassaan  määritellään.  On  parempi,  että  opiskelija  kokee  osaavansa  jonkin  asian  hyvin  ja  vaikka  unis-­

äärimmäisen  helppo  ja  yksinkertainen.  Se,  että  erityisopiskelijaa  kuormite-­taan  hänelle  liian  vaativilla  tehtävillä  ja  erityisesti  liian  nopeasti,  ei  palvelehänen  itseluottamustaan  eikä  motivaatiotaan  opintoja  ja  työelämää  kohtaan.

14

Erityisopiskelija  on  syytä  ottaa  mukaan  henkilökohtaisen  näytön  suunnitte-­luun,  sillä  silloin  hänellä  on  mahdollisuus  vaikuttaa  näytön  sisältöön.  Opiske-­lijalähtöisyys  näytön  suunnittelussa  tulee  huomioiduksi  ja  samalla  opiskelija  itse  pääsee  kehittämään  arviointitaitojaan:  Mitkä  ovat  hänen  omat  taitonsa  suhteessa  työelämän  vaatimuksiin?  Entä  mitkä  ovat  hänen  taitonsa  osaami-­sen  näyttämisen  hetkellä  suhteessa  muihin  vastaavaa  työtä  tekeviin?  Näiden  näkemysten  kautta  arvioinnissa  voidaan  käsitellä  konkreettisella  tavalla  niitä  asioita,  joihin  opiskelija  jo  työssään  pystyy,  joissa  hänellä  on  vielä  paran-­nettavaa  ja  joita  hän  ei  vielä  mahdollisesti  kykene  suorittamaan  lainkaan.  Näin  konkreettisen  arvioinnin  kautta  opiskelijan  käsitys  itsestään  kyseisessä  ammatissa  tarkentuu  ja  hänen  motivaationsa  opiskeluun  paranee.

Arviointi  oman  osaamisen  näyttämisestä  on  erityisopiskelijan  kohdalla  syytä  tehdä  välittömästi  tehtävän  jälkeen.  Koska  useilla  erityisopiskelijoilla  on  kie-­lellisiä  vaikeuksia,  on  syytä  pohtia,  kuinka  arviointitilanteisiin  saadaan  kirjalli-­sen  ja  suullisen  materiaalin  tueksi  jotakin  konkreettista  ja  näkyvää.  Arvioinnin  konkreettisena  tukena  voivat  olla  paitsi  opiskelijan  tekemät  tuotokset  niin  myös  esimerkiksi  opettajan,  työpaikkaohjaajan  tai  jonkun  muun  ottamat  digi-­kuvat  tai  video  prosessin  vaiheista.  Jo  näiden  apujen  kanssa  voi  kielellisistä  vaikeuksistakin  kärsivä  opiskelija  palauttaa  mieleensä  kokonaisprosessin  eri  vaiheita.  Samalla  tuotoksia  tarkastelemalla  voidaan  konkreettisesti  osoittaaonnistumisia  ja  parantamisen  ja  kehittymisen  alueita.  Samoin  erilaisten  toiminnallisten  menetelmien  käyttäminen  arvioinnissa  voi  auttaa  erityisopis-­kelijaa  tuomaan  omia  arvioitaan  esille.

Näytön  järjestäminen  erityisopiskelija  huomioiden

Oman  osaamisen  näyttäminen  tapahtuu  parhaiten  luontevassa  tilanteessaosana  työn  tekemistä  työssäoppimispaikassa.  Se,  että  näytöstä  tehdään  erillinen  suoritus,  lisää  usein  merkittävästi  opiskelijan  jännittämistä  ja  saat-­taa  pahimmassa  tapauksessa  lamauttaa  hänen  toimintakykynsä  kokonaan.  Liiallisen  jännittämisen  ehkäisyyn  ja  lieventämiseen  kannattaa  kiinnittää  huo-­miota.  Jo  ennen  oman  osaamisen  näyttämistä  jännitystä  voidaan  lieventää  keskustelemalla  asiaan  liittyvistä  käytännön  asioista  ja  tuntemuksista  moni-­puolisesti  ja  ennen  kaikkea  riittävästi  kunkin  opiskelijan  henkilökohtaisesta  näkökulmasta.  On  erittäin  tärkeää  jännityksen  lieventämisen  ja  onnistumisen  kannalta,  että  opiskelija  itse  oikeasti  tietää,  mistä  oman  osaamisen  näyttä-­misessä  on  kyse  ja  mikä  sen  merkitys  on,  missä  se  tapahtuu  ja  millaisesta  työtehtävästä  on  kyse.  Opiskelijalla  on  oikeus  harjoitella  työtehtäväänsä  niin  paljon,  että  hän  osaa  sen  ja  että  hän  itse  myös  tietää  osaavansa  sen.  

Oman  osaamisen  näyttämisen  alkaessa  jännitystä  voi  lieventää  yhteinen  kahvihetki  tai  jutustelu  ajankohtaisista  asioista.  On  myös  tarkoituksenmu-­kaista  esitellä  paikalla  olevat  muut  henkilöt  ja  se,  missä  roolissa  he  näyttöti-­lannetta  mahdollisesti  seuraavat.  Parasta  on,  jos  näyttötilanteeseen  osallis-­tuviin  henkilöihin  on  voinut  tutustua  jo  ennalta.  Samoin  jännitystä  lieventää  se,  että  työskentelypaikka  ja  -­välineet  ovat  kunnossa  ja  paikoillaan  sekä  se,  että  toiminta  alkaa  ajallaan  eikä  opiskelijan  tarvitse  odottaa  opettajan  tai  

15

työpaikan  edustajan  paikalle  tulemista  tai  muuta  työtehtävän  tekemiseen  liit-­tyvää  asiaa.  Ilmapiirillä  on  merkittävä  vaikutus  kaikkeen  tekemiseen.  Rento  ja  luonteva  ilmapiiri  syntyy  hyvästä  vuorovaikutuksesta,  johon  keskeisestisisältyy  luotettavuuden  tunne.  

Opiskelijan  hyvään  suoriutumiseen  ja  jännityksen  lieventämiseen  liittyy  kes-­keisesti  se,  että  hän  tuntee  opettajansa  ja  työpaikkaohjaajansa  hyvin  ja  luot-­taa  heihin.  Tilannetta  auttaa  myös  se,  että  osaamisen  näyttämisen  aikana  

ja  tukevat  opiskelijaa  tämän  työssä.  Jos  heillä  on  runsaasti  muita  samanai-­kaisia  tehtäviä  ja  selvästi  havaittavissa  oleva  kiire,  harva  (erityis)opiskelija  uskaltaa  keskeyttää  ja  kysyä  apua  tai  varmistusta  ongelmatilanteessa,  mikä  taas  lisää  jännitystä  ja  epävarmuutta.  Onkin  suotavaa,  että  opettaja  ja  työpaikkaohjaaja  varaavat  tarvittaessa  vaikka  koko  näyttöön  kuluvan  ajan  siihen,  että  ovat  opiskelijan  käytettävissä.  Koska  näytön  arvioinnin  tulisi  olla  jatkuvaa  ja  liittyä  kokonaisprosessiin,  opettaja  ja  työpaikkaohjaaja  voivat  havainnoida  ja  dokumentoida  opiskelijan  työskentelyä  sekä  haastatella  

merkitsee  myös  sitä,  että  nähdessään  opiskelijan  väsyvän  tai  menevänlukkoon  he  voivat  rohkaista  opiskelijaa  pitämään  taukoa  tai  ohjata  ajat-­teluprosessia  eteenpäin  tai  jossakin  tapauksessa  vaikka  ryhtyä  hetkeksi  työskentelemään  opiskelijan  rinnalla  ja  näin  saattaa  hänet  vaikean  hetken  yli.  Ennen  kaikkea  hyvän  alun  varmistaminen  on  tärkeää.  Jos  opiskelija  ei  pääse  työtehtävässään  liikkeelle  itselleen  normaalissa  tahdissa,  on  opetta-­jan  tai  ohjaajan  syytä  osallistua  opiskelijan  aloitukseen  sopivasti  tukemalla  ja  kannustamalla,  jotta  itseluottamus  palautuu  mahdollisimman  nopeasti  ja  

näyttämiseen!

16

Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaOpiskelijan  yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelman  tavoitteena  on

ammattiosaamisen  näytössä

Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma  perustuu

(HOJKS)-­

misen  näyttöä

Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma  tehdään

kanssa

Yksilölliseen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelmaan  sisältyy

-­  keskeisen  osaamisen  selkeä  kuvaus-­  vaihtoehtoiset  tai  täydentävät  tavat  osoittaa  osaamistaan,  myös  kirjalli-­sissa  tehtävissä-­  yksilölliset  ratkaisut-­  eri  oppimistyylien  ja  oppimisvaikeuksien  huomioiminen-­  ammatillisen  kasvun  huomioiminen

-­  mahdollisuus  suorittaa  ammattiosaamisen  näyttö  myös  yksilöllisesti  

-­  mahdollisuus  käyttää  apuvälineitä

17

Yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelman  periaatteita:

Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma  ja  arviointi-­

misen  näytön  toteutusta  on  yksilöllistetty  (esim.  lukivaikeus  ei  vaikuta  arvosanaan).

-­tävä  jo  ennen  näyttöä.

-­  Kun  opiskelija  suorittaa  mukautetuin  tavoittein  opintokokonaisuutta,hänellä  on  oikeus  suorittaa  myös  ammattiosaamisen  näyttö  mukautetuin  kriteerein.

näyttöä.

Kokemuksia  ammattiosaamisen  näytöistä

Yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelman  teko  on  tärkeä  motivaa-­

Opiskelija  saa  myös  tähdellistä  tietoa  siitä,  mitä  hänen  pitää  ammattiosaami-­sen  näytössä  näyttää  eli  mitä  hänen  pitää  oppia  ennen  sitä.

Opettajalle  yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelman  tekeminenon  tärkeää,  jotta  hän  osaa  ottaa  huomioon  ammattiosaamisen  näytön  suun-­nittelussa  kaiken  olennaisen,  mukaan  luettuna  juuri  tälle  opiskelijalle  tarpeel-­liset  erityisjärjestelyt.  Opetussuunnitelman  liittämistä  yksilölliseen  näyttö-­suunnitelmaan  pidetään  tarpeellisena,  sillä  siinä  ovat  mainittuina  näytettävän  opintokokonaisuuden  keskeiset  sisällöt  ja  arviointikriteerit.  

Yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelman  liitämistä  HOJKS:aan  pidetään  kaksipiippuisena  asiana.  Toisaalta  yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma  tehdään  työpaikoilla  kynällä  ja  paperilla,  ja  se  elää  koko  ajan  (arvioinnit,  kommentit).  Toisaalta  HOJKS:aan  kuuluu  olennaisesti  myös  yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma,  joten  sen  olisi  hyvä  olla  kokonaissuunnitelmassa.  Ratkaisuksi  ehdotetaan  paperille  tehtävästä  yksi-­löllisestä  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelmasta  vain  olennaisten  tietojen  siirtämistä  HOJKS:aan  (suunnitelma  ja  arvosana).  HOJKS:ssa  sijaitseva  yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma  voisi  olla  esitäytetty,  jotta  opettajan  aikaa  ei  kuluisi  sellaisiin  asioihin,  jotka  on  mahdollista  täyttää  etukäteen.

18

Yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelman  teko  motivoi  opiskelijaa:ammattiosaamisen  näyttö  ikään  kuin  tulee  konkreettisemmaksi  ja  vähemmän  pelottavaksi.  Opiskelija  saa  tietoa  siitä,  mitä  hänen  pitää  ammattiosaamisen  näytössä  näyttää,  ja  huomaa,  että  näytettävät  osa-­alueet  ovat  joko  jo  tuttuja  tai  sitten  opittavissa  hyvissä  ajoin  ennen  ammattiosaamisen  näyttöä.  On  myös  hyvin  selkeyttävää  kirjata  tulevia  tapahtumia,  ne  ikään  kuin  käsitellään  kouriintuntuviksi.  Yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelman  teke-­minen,  työpäiväkirjan  ja  arviointilomakkeiden  täyttö  sekä  arviointikeskustelut  ovat  erinomainen  keino  itsearvioinnin  harjoittelemiseen,  joka  on  olennainen  osa  ammatillista  kasvua.  Opiskelijat  olivat  sitä  mieltä,  että  HOJKS:n  yhtey-­dessä  tehtävä  yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma  on  toimivin  siksi,  että  ei  ole  montaa  erilaista  tilannetta,  jossa  pitää  paneutua  kirjalliseen  suunnitteluun.

Erityisopiskelijan valmentaminen ja valmen-­tautuminen ammattiosaamisen näyttöihinOpintojen  aloitusvaiheessa  on  tärkeää,  että  opiskelijan  kanssa  keskustellaanopintojen  tarkoituksesta  ja  siitä,  mitä  ammatillinen  perustutkinto  tarkoittaa.  Kannattaa  myös  käydä  läpi  opintojen  rakenne  ja  keskeiset  sisällöt  ammatti-­alakohtaisesta  opetussuunnitelmasta.  Opintojen  toteuttamissuunnitelmasta  selviää,  milloin  opiskellaan  lähijaksolla  koulussa  ja  mihin  ajankohtiin  ja  kuin-­ka  laajoina  työssäoppimisjaksot  ja  niihin  sisältyvät  ammattiosaamisen  näytöt  sijoittuvat.

Kannattaa  käydä  läpi  peruskysymyksiä:

työssäoppimisjaksoilla  ja  valmistuttua?

Erityisopiskelijan  valmentautumisessa  ammattiosaamisen  näyttöihinon  muutamia  ydinasioita,  joita  ei  saa  unohtaa:

sillä  kyseessä  on  uusi  asia  kaikille  osapuolille  (ks.  liite).

-­  helppo  muodostaa  käsitys  opetussuunnitelman  tavoitteista.

19

Kokemuksia  ammattiosaamisen  näytöistä

Ennen  ammattiosaamisen  näyttöä  tärkein  valmentautumistekijä  on  ammatti-­työn  harjoittelu.  Myös  ammattiosaamisen  näytön  kaltaisia  tilanteita  on  hyvä  harjoitella,  jotta  prosessi  tulee  tutuksi  eikä  enää  varsinaisessa  näyttötilan-­teessa  ole  pelottava.

Ammattiosaamisen  näytöistä  kannattaa  puhua,  ja  niitä  kannattaa  käsitellä  usein  jotta  opiskelija  tietää  mitä  on  tulossa.  Asia  kannattaa  ottaa  esille  tavan-­omaisien  työtilanteiden  yhteydessä,  keskustelevaan  ja  luonnolliseen  sävyyn.  Näin  ammattiosaamisen  näytöt  ovat  opiskelijalle  luonnollinen  osa  opiskeluja.  Huomioitavaa  on,  että  opiskelijoiden  jännittäminen  ammattiosaamisen  näyt-­töjä  kohtaan  johtuu  usein  ennen  kaikkea  opettajista:  asia  on  uusi  meillekin,  joten  siitä  tehdään  turhan  suurta  numeroa  sen  sijaan,  että  se  pyrittäisiin  luontevasti  sisällyttämään  muuhun  työskentelyyn.  Työpäiväkirjan  täyttö  ja  muut  kirjalliset  tai  kuvalliset  harjoitelmat  ovat  hyviä  valmentamaan  itsearvi-­ointiin  ja  arviointikeskusteluun.

Vaikka  ammattiosaamisen  näyttöjen  tärkeimpiä  mottoja  on,  että  ammat-­tiosaamisen  näyttöön  mennään  onnistumaan  eikä  epäonnistumaan,  ei  kuitenkaan  ole  mielekästä  valmentaa  opiskelijaa  tiettyyn  eksaktiin  ammat-­tiosaamisen  näyttöön.  Osaamisen  tulee  olla  laaja-­alaisempaa.  Valmen-­tautumisessa  voidaan  kuitenkin  painottaa  osaalueita,  jotka  ovat  olennaisia  ammatillisesti.  Näinhän  tietysti  toimittaisiin,  vaikka  ei  ammattiosaamisen  näyttöä  olisikaan  tiedossa.  Kun  ammattiosaamisen  näytöistä  on  saatu  ko-­kemusta  muutaman  vuoden  ajan,  voidaan  todeta  että  työelämänäytöt  eivät  välttämättä  ole  paras  vaihtoehto  ensiluokkalaiselle,  mahdollinen  toki  motivoi-­

Erityisen  tuen  tarpeen  tunnistaminen

TYÖELÄMÄ

OPINTOJEN  ETENEMINEN

1.lukuvuosi 2.lukuvuosi 3.lukuvuosi 4.lukuvuosi

AO  näyttö AO  näyttöAO  näyttöAO  näyttö AO  näyttö

AO  näyttö

Ohjaus-­  ja  tukitoimet

Opetussuunnitelman  keskeiset  sisällöt  ja  arviointikriteerit

Muu  arviointi

Ammatillinen  perustutkinto  (120ov)  ja  tutkintotodistus

20

tuneen  ja  hyvin  opinnoissa  edenneen  opiskelijan  kohdalla.  Monet  työssäop-­pimispaikatkaan  eivät  ole  valmiita  panostamaan  tällaiseen,  sillä  kokematon  ensiluokkalainen  vaatii  työelämältä  suurempaa  panosta  valmentamis-­  ja  valmentautumistyössä,  ja  esimerkiksi  harvalla  pienyrittäjällä  on  tällaiseen  varaa.  On  hyvä  saada  ensin  kokemusta  oppilaitosnäytöistä,  jolloin  prosessi  arviointikäytäntöineen  olisi  opiskelijalle  tuttu.  Kaiken  kaikkiaan  tärkeintä  on  muistaa,  että  jokainen  opiskelija  on  erilainen:  yhdelle  sopii  yhdentyyppinen  tapa  näyttää  ammattiosaamistaan  ja  toiselle  toisenlainen.

Opintojen  ollessa  jo  pidemmällä  työelämänäytöt  koetaan  hyödyllisiksi.  Opis-­kelija  saa  näyttää  osaamistaan  aidoissa  tilanteissa  ja  motivoituu  oppimaan  lisää.  Ammattiosaamisen  näyttöihin  valmentaudutaan  työssäoppimisenohella  oman  ammatillisen  varmuuden  kasvaessa.

Työssäoppimispaikat  suunnitellaan  opiskelijan  lähtökohdista,  jolloin  voidaan  ottaa  huomioon  opiskelijan  yksilölliset  tarpeet.  Kaikille  eivät  sovi  kaikki  työt  ja  työpaikat,  vaan  henkilökohtaiset  vahvuudet  pitää  ottaa  huomioon.  Kun  kaikilla  osapuolilla  on  tiedossa  opiskelijan  erityistuen  tarpeet  ja  vahvuusalu-­eet,  ammattiosaamisen  näyttöihin  voidaan  valmentautua  realistisin  tavoittein  ja  ammatillista  kasvua  tukevasti.

Opiskelijoita  työelämänäytöt  tuntuvat  pelottavan  enemmän  kuin  oppilaitos-­näytöt.  Ongelma  toivottavasti  katoaa,  kun  opiskelijat  saavat  enemmän  koke-­musta  työelämänäytöistä  ja  ymmärtävät,  että  ne  ovat  todennäköisesti  aivan  tavallisia  työtehtäviä  työssäoppimisjaksolla  eivätkä  pelottavia  koetilanteita.

Oppilaitosnäytöissä  tutut  luokkatoverit  tuntuvat  turvallisilta  ja  tehtävät  ovat  kaikille  samat,  eikä  muutenkin  jännittävää  tilannetta  pahenna  vieras  paikka.  Oppilaitosnäyttöihin  voidaan  valmentautua  normaalin  kouluarjen  puitteissa.  Vertaistuki  on  voimakasta  ja  se  koetaan  tarpeelliseksi.

Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytönaikainen ohjausLähtökohtana  ammattiosaamisen  näyttöjen  kehittämisessä  on  ollut  oppimista  tukevien  opetusjärjestelyjen  sekä  ohjaus-­  ja  tukipalvelujen  luominen  yhteis-­työssä  työelämän  kanssa.  Olennaisena  periaatteena  on  se,  että  ammat-­tiosaamisen  näytöt  eivät  saa  lisätä  opiskelijoilla  opintojen  keskeyttämisiä.  Tarkoituksena  on  motivoida  heitä  ammatilliseen  kasvuun  näyttämällä  käytän-­nönläheisellä  tavalla  ammatillista  osaamistaan.

Erityisopiskelijalla  on  ammattiosaamisen  näytöissä  aivan  samat  tarpeet  kuin  muillakin:  Opiskelijalla  on  oikeus  saada  riittävästi  tietoa  ammattiosaamisen  näytöistä.  Hänellä  on  oikeus  saada  yksilöllistä  tukea  ja  ohjausta  ennen  ammattiosaamisen  näyttöä,  sen  aikana  ja  sen  jälkeen  sekä  ennen  kaikkea  saada  näyttää  ammatillista  osaamistaan.

21

Jokaiselle  opiskelijalle  taataan  tasavertaiset  mahdollisuudet  osoittaaosaamistaan.  Käytännössä  (erityis)opiskelijaa  ohjataan  ammattiosaamisen  näytöissä  siten,  että

-­den  keskeisten  sisältöjen  työtehtäviä  riittävästi,  niin  että  opiskelija  hallit-­see  ne  ammattiosaamisen  näyttöön  mennessään

-­misen  näyttöä

opetussuunnitelmasta

-­jaan  ammattiosaamisen  näytön  aikana

-­vuudet  ja  kehittämisalueet

 jos  opiskelijalla  on  luki-­,  hahmotus-­  yms.  vaikeuksia.

Erilaiselle  oppijalle  ammattitaitovaatimukset  ovat  samat  kuin  muillekin.  Ohjeiden  ja  tehtävänantojen  pitää  olla  selkeitä  ja  tekstin  lyhyttä  ja  ymmärret-­tävää.  Opiskelija  on  mukana  ammattiosaamisen  näytön  suunnitteluvaiheesta  arviointiin.  

Tavoitteena  on,  että  jokainen  ammattiosaamisen  näyttöön  osallistuvaopiskelija  onnistuu  siinä,  eli  häntä  on  siis  riittävästi  ohjattu  sen  suorittamisek-­si  hyväksyttävästi.

Ammattiosaamisen  näytön  aikainen  ohjaus

Ammattiosaamisen  näytön  alkaessa

-­  ammattiosaamisen  näytön  toteutus-­  tuen  ja  ohjauksen  tarve

-­  kuvataan  näytön  eteneminen-­  muistutetaan  pelisäännöistä

Ammattiosaamisen  näytön  aikana

22

Ammattiosaamisen  näytön  loppuessa

-­  käydään  mielellään  välittömästi  ammattiosaamisen  näytön  jälkeen-­  arviointi  on  kannustavaa  ja  monipuolista-­  opiskelijan  itsearviointi,  omien  tuntemuksien  läpikäyminen-­  vahvuuksista  ja  kehittämisalueista  keskustellaan,  ja  ne  kirjataan  myös              arviointilomakkeelle-­  sovitaan  mahdollisesta  uusintanäytöstä  ja  tukitoimista  ennen  sitä.

Kokemuksia  ammattiosaamisen  näytöistä

Erityisopiskelijaa,  kuten  kaikkia  muitakin  opiskelijoita,  pitää  ohjataammattiosaamisen  näytöissä,  sillä  ammattiosaamisen  näytöt  eivät  olekisällin-­  tai  mestarinnäyttöjä  tai  ammattitutkintonäyttöjä.

Ohjausta  annetaan  tarpeen  vaatiessa.  Ammattiosaamisen  näytön  aikaisen  ohjauksen  määrään  vaikuttaa  suoraan  se,  kuinka  hyvin  ennakkosuunnitelma  on  tehty  ja  läpikäyty.  Jos  ohjauksen  määrä  ammattiosaamisen  näytön  aikana  vaikuttaa  arvosanaan,  on  se  kirjattava  etukäteen  ammattiosaamisen  näyttö-­suunnitelmaan.  Opettajan  oma  ammattitaito  arvioinnissa  on  olennaista,  kun  arvioidaan  ohjauksen  määrää  ammattiosaamisen  näytön  aikana.

Tärkeää  on  ammattiosaamisen  näytön  aikainen  välitön  ilmapiiri,  joka  ei  ahdista.  Kysellä  saa  ja  kommunikointi  muiden  kanssa  on  suotavaa.  Ammat-­tiosaamisen  näytöissä  ei  ole  kysymys  vanhanaikaisista  koetilanteista,joissa  suoritus  piti  tehdä  ehdottoman  yksin.  Ammattiosaamisen  näytöissä  saa  auttaa  kaveria  ja  keskustella  ongelmista  yhdessä.  Rauhallisen  näyttöym-­päristön  järjestäminen  tarvittaessa  tulee  olla  mahdollista.

Kriisipisteissä  opettajan  tai  työpaikkaohjaajan  tulee  puuttua  tilanteeseenvälittömästi,  jotta  jokin  toisarvoinen  kynnys  ei  pilaa  koko  suoritusta.

Ammattiosaamisen  näytön  aikaisen  ohjauksen  määrä  askarruttaa  opiskelijoi-­ta:  onko  ammattiosaamisen  näyttötilanne  verrattavissa  koetilanteeseen,  vai  saako  siinä  kysellä  ja  keskustella.  Opiskelijoiden  toiveena  on,  että  ammat-­tiosaamisen  näytössä  saisi  tehdä  tehtävää  omaan  tahtiin  ja  tyyliin,  mutta  jos  etenemisessä  tulee  ongelmia,  niin  voisi  myös  kysellä  työ-­  tai  koulukavereilta,  opettajalta  tai  työpaikkaohjaajalta.  Merkille  pantavaa  on,  etteivät  opiskelijat  edes  halua  jatkuvaa  ohjausta  vaan  tahtovat  näyttää  osaamistaan.

Eräs  opettaja  esitti  purjevenevertauksen:”Kun  purjevene  on  lähdössä  rannasta,  sitä  pitää  ohjata  karikoiden  ja  kapeik-­kojen  ohi,  mutta  kun  se  pääsee  avomerelle,  ohjauksen  määrää  voi  vähentää  radikaalisti.”

23

Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissäAmmattiosaamisen  näytön  arviointi

   edustaja  yhdessä  tai  erikseen.

Erityisopiskelijan  arvioinnin  keskeisiä  kysymyksiä

-­  arviointimenetelmät-­  vaihtoehtoiset  tavat  dokumentoida

   erityistarpeiden  tunnistamiseen?

Erityisopiskelijan  arviointi  ammattiosaamisen  näytöissä

vaikutukset  tehtävien  suorittamiseen:-­  erityisopetuksellinen  ammattitaito-­  työpaikkaohjaajien  perehdyttäminen  ja  koulutus.

(esim.  lisäaika,  suullinen  täydentäminen,  laaja-­alaisen  erityisopettajan  tuki  kirjallisissa  tehtävissä)  eivät  alenna  arvosanaa.

ja  ne  käydään  läpi  opiskelijan  kanssa  ennen  ammattiosaamisen  näyttöä.

-­sen  näytön  toteutusta  on  yksilöllistetty.

-­tävä  ennen  ammattiosaamisen  näyttöä.

kriteerit.

-­  Kun  opiskelija  suorittaa  mukautetuin  tavoittein  opintokokonaisuutta,hänellä  on  oikeus  suorittaa  myös  ammattiosaamisen  näyttö  mukautetuin  kriteerein.-­  Ammattiosaamisen  näytön  toteutuksessa  huomioidaan  opiskelijan  yksi-­lölliset  tarpeet  ja  niiden  vaikutus  arviointiin.-­  Opiskelijalle  jää  edelleen  mahdollisuus  suorittaa  joko  koko  ammat-­tiosaamisen  näyttö  tai  sen  osia  yleisten  tavoitteiden  mukaisesti.-­  Työpaikkaohjaajaa  ja  opiskelijaa  ohjataan  mukautettujen  kriteereiden  käytössä.-­  Mukautus  on  kirjattu  opiskelijan  HOJKS:aan.

24

Kokemuksia  ammattiosaamisen  näytöistä

Arviointikriteerien  tulee  olla  selkeitä,  mutta  ei  liian  yksityiskohtaisia,  jotta  ne  ovat  sovellettavissa  erityyppisiin  näyttötehtäviin.  Yleisellä  tasolla  olevat  kriteerit  on  koettu  paremmiksi,  sillä  niitä  voidaan  käyttää  hyvin  erityyppisissä  ammattiosaamisen  näytöissä.

Arviointikeskustelu  on  olennaisin  osa  ammattiosaamisen  näytön  arviointia.  Siinä  voidaan  opiskelijan  kanssa  käydä  vielä  läpi  koko  ammattiosaamisen  näytön  prosessi,  ja  näin  saadaan  tietoa  prosessinhallinnasta.  Arviointikriteerit  tuntuvat  olevan  vaikea  aihe  opiskelijoille.  Esimerkiksi  valtakunnallisten  kri-­teerien  kieli  on  niin  kaukana  opiskelijan  kielestä,  että  sitä  on  vaikea  ymmär-­tää.  Onkin  tärkeää,  että  arviointikriteerit  on  muokattu  luettavaan  selkokieli-­seen  muotoon  (myös  työpaikkaohjaajien  ja  miksei  myös  opettajien  tehtävän  helpottamiseksi).Arviointikriteerien  käyttöä  on  hyvä  harjoitella  ennen  näyttöä.Näin  poistetaan  yksi  suuri  pelon  aihe  ammattiosaamisen  näytöistä,  sillä  itsearviointi  on  ylivoimaisesti  hankalin  osa-­alue  ammattiosaamisen  näyttö-­prosessia.

Arviointikriteereistä  laaditaan  selkokieliset  versiot.  Tämä  helpottaa  opis-­

ammattilaisia.  Opetussuunnitelman  keskeiset  sisällöt  voivat  olla  arviointikri-­teerien  liitteenä.

Ammattiosaamisen  näyttöjen  arvioinnin  tukena  käytetäänneljää  arviointikohdetta:

1.  Työprosessin  hallinta2.  Työmenetelmien,  -­välineiden  ja  materiaalin  hallinta3.  Työn  perustana  olevan  tiedon  hallinta4.  Elinikäisen  oppimisen  avaintaidot

25

YLEISIÄ  ARVIOINTIOHJEITA  ARVIOINTIKOHTEITTAIN

1.  Työprosessin  hallinta:Seurataan

hän  saattamaan  materiaalit  käyttökuntoon

hän  tehokkaasti  työssä  tarvittavia  työvälineitä

osannut  määritellä  oikein  tarvitsemansa  materiaalin  määrän.2.  Työmenetelmien,  -­välineiden  ja  materiaalin    hallinta:Seurataan

hyvin  hän  ymmärtää  eri  työvaiheiden  tarkoituksen-­

vaan  ja  saattamaan  työnsä  valmiiksi-­

tuja  kokonaisvaatimuksia.

3.  Työn  perustana  olevan  tiedon  hallinta:Seurataan

soveltamaan  tietoa  työn  suorittamisessa  kiitettävän  tuloksen  saavuttami-­seksi.

4.  Elinikäisen  oppimisen  avaintaidot:Seurataan

ylläpitämisestä  ja  työhön  liittyvistä  vaaratekijöistä

työympäristön.

26

Esimerkki ammattiosaamisen näytön tekemisestä  Pintakäsittelyalan  yleisosaaminen  20  ov

Ammattiosaamisen  näyttötehtävä:Aiemmin  pintakäsitellyn  työkalupakin  pintakäsittely

Pintakäsittelyalan  yleisosaaminen,  keskeiset  sisällöt:-­

den  huolto

piirtäminen

suojainten  käyttö

-­sessa,  itsearviointi  ja  itsensä  kehittäminen.

Toteutus:Opiskelija  tekee  omaan  työkalupakkiinsa  työselityksen  ja  sen  perusteellapintakäsittelyn.  Aikaa  varataan  viisi  työpäivää,  joiden  aikana  opiskelija  suorit-­taa  ammattiosaamisen  näytön.

Opintokokonaisuuden  keskeiset  sisällöt  toteutuvat  hyvin,  kun  pintakä-­sittely-­yhdistelmä  sisältää  seuraavat  työtehtävät:-­  vanhan  pintakäsittelyn  poisto-­  pohjamaalaus  käsityökaluin  tai  ruiskuttamalla-­  tarvittavat  kittaukset  ja  silotukset-­  välimaalin  sävytys

-­  valmismaalin  sävytys-­  valmiiksi  maalaus  käsityökaluin-­  sabloonan  valmistus  ja  käyttö.

Opiskelija  täyttää  ns.  prosessipäiväkirjaa  koko  suorituksensa  ajan,jotta  hän  voi  arvioitsijan  kanssa  palata  eri  työvaiheisiin  ja  niihin  perusteisiin,joiden  pohjalta  hän  on  kussakin  tilanteessa  tehnyt  kunkinvalinnan.  Päiväkirjan  ei  ole  tarkoitus  olla  äidinkielellisesti  arvioitavissavaan  ainoastaan  tukena  opiskelijalle  itselleen  ja  arvioitsijoille.

Ammattiosaamisen  näytön  vaiheet:

ennen-­  yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelman  laatiminen  yhdessä  opettajan  kanssa-­  opintokokonaisuuden  keskeisten  sisältöjen  ja  arviointikriteerienläpi  käyminen

27

-­  riittävä  opastus  ammattiosaamisen  näytössä  oleviin  tehtäviin,myös  prosessipäiväkirjan  pitoon.

aikana-­  pintakäsittelytöiden  tekeminen-­  sähkö-­  ym.  laitteiden  käyttö-­  käsityökalujen  käyttö-­  työvälineiden  huolto-­  ympäristön  suojelu,  jätehuolto-­  työturvallisuuden  huomioonottaminen.

jälkeen-­  arviointikeskustelu.

Arvioitsijat:Oma  opettaja  ja  työelämän  edustaja.  Opiskelija  tekee  itsearviointia.

Ammattiosaamisen  näytön  käytännön  toteutus:Ammattiosaamisen  näyttö  tapahtuu  ryhmänäyttönä  oppilaitoksessa.  En-­simmäisen  vuosikurssin  opiskelijalle  tämä  on  luonteva  ratkaisu,  kun  ei  vielä  ole  kokemusta  työelämästä.  Opiskelija  perehdytetään  ammattiosaamisen  näytössä  näytettäviin  töihin  ensimmäisen  lukuvuoden  aikana.

Opiskelija  tekee  ammattiosaamisen  näytössä  kokonaisvaltaisen  pintakäsitte-­lysuunnitelman  ja  -­toteutuksen  aiemmin  pintakäsiteltyyn  työkalupakkiin.

Ammattiosaamisen  näyttö  tehdään  itsenäisesti,  mutta  siinä  toimitaan  osana  työyhteisöä  (muut  ryhmän  opiskelijat),  jolloin  joustavuus,  vuorovaikutustaidotja  ongelmatilanteiden  hallinta  ovat  tärkeässä  roolissa.

Ammattiosaamisen  näytön  aikana  seurataan  työturvallisuus-­  ja  ympäristön-­suojelutoimintaa  ja  jätehuoltoa.

Ammattiosaamisen  näytössä  seurataan  sitä,  valitseeko  opiskelija  oikeat  työ-­välineet,  materiaalit  ja  työtavat  sekä  tietenkin  kädentaitoja.  Prosessipäiväkir-­ja  on  olennainen  osa  näyttöä.  Myös  töiden  organisointi  niin,  että  kuivumisajat  otetaan  huomioon,  on  tärkeää.

Pintakäsittelyalan  yleisosaamisen  (20  ov)ammattiosaamisen  näyttö

Ammattiosaamisen  näytön  toteutuksen  kuvaus:

YmpäristöPintakäsittelyalan  yleisosaamisen  (20  ov)  ammattiosaamisen  näyttö  toteutet-­tiin  Keskuspuiston  ammattiopiston  maalaamon  tiloissa.  Näyttöympäristö  oli  rauhallinen,  sillä  paikalla  olivat  vain  ammattiosaamisen  näyttöön  osallistuvat  opiskelijat.  Muut  opiskelijat  olivat  työssäoppimassa.

28

TehtäväNäyttötehtävänä  oli  aiemmin  pintakäsitellyn  työkalupakin  maalinpoisto  ja  uudelleen  pintakäsittely  etukäteen  annettujen  ohjeiden  mukaisesti.  Ammat-­tiosaamisen  näytössä  seurattiin  opiskelijan  valmiuksia  pintakäsittelyalanyleisosaamiseen:  onko  opiskelija  oppinut  ensimmäisen  lukuvuoden  aikana  sen,  mitä  opetussuunnitelman  mukaan  on  pitänytkin.

PerehdyttäminenOpiskelijoille  pidettiin  ammattiosaamisen  näyttöihin  perehdyttävä  tilaisuus  jo  kuukausia  ennen  näyttöä.  Tarkoitus  oli  hälventää  mahdollisia  ammattiosaa-­misen  näyttöihin  kohdistuvia  pelkoja.  Opiskelijoiden  kanssa  oli  käyty  etukä-­teen  läpi  opetussuunnitelma  ja  keskeiset  sisällöt  henkilökohtaisissa  keskus-­teluissa,  joissa  sovittiin  myös  kehitettävienosa-­alueiden  harjoittelemisesta  ennen  näyttöä.  Opiskelijat  laativat  yhdessä  opettajan  kanssa  yksilölliset  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelmat  ja  ammattiosaamisen  näytön  aikatau-­lusuunnitelmat  edellisellä  viikolla  ennen  ammattiosaamisen  näyttöä.

OhjausOpiskelijoita  ohjattiin  ennen  ammattiosaamisen  näyttöä,  sen  aikana  ja  jäl-­keen  tarvittaessa.  Ohjaajina  toimivat  niin  ammattiosaamisen  näytön  arvioijat  kuin  myös  luokkatoverit.  Keskinäinen  kanssakäyminen  oli  vilkasta  ja  todet-­tiinkin,  että  sellaista  se  on  oikeallakin  työmaalla.  Lomakkeiden  ym.  kirjoitus-­tehtävien  tekemisessä  auttoi  tarvittaessa  laaja-­alainen  erityisopettaja.  Yhden  opiskelijan  kohdalla  todettiin,  että  ohjauksen  tarve  oli  niin  suuri,  että  ammat-­tiosaamisen  näyttö  arvioitiin  mukautetuin  arviointikriteerein.

Arviointi

näyttöpöytäkirja  keskustelun  pohjalta.  Keskustelussa  käytettiin  hyväksi  opis-­kelijan  näytön  aikana  pitämää  työpäiväkirjaa.  Keskustelussa  otettiin  esiin  niin  opiskelijan  vahvuudet  kuin  myös  kehittämisalueet.

OsallistujatAmmattiosaamisen  näyttöön  osallistui  maalariopiskelijoiden  ensimmäinenvuosikurssi.  Poissa  oli  kaksi  opiskelijaa  yhdeksästä.  Ammattiosaamisen  näy-­tön  suorittivat  hyväksytysti  kaikki  osallistuneet,  ja  yksi  opiskelija  arvioitiin  mu-­kautetuin  arviointikriteerein.  Opiskelijat  ovat  kaikki  erityisopiskelijoita.  Heidän  taustaltaan  löytyy  monenlaista  erityistuen  tarvetta.  Olennaista  on,  että  näin  heterogeeninen  ryhmä  toimi  hienosti  yhdessä  ja  vertaistuki  oli  voimakasta.

PalautePerehdyttämisestä  huolimatta  opiskelijat  pitivät  etukäteen  ammattiosaami-­sen  näyttöä  laajana  ja  hiukan  pelottavana.  Ammattiosaamisen  näytön  aikana  suurin  osa  opiskelijoista  sai  onnistumisen  elämyksiä  siitä,  että  he  ehtivät  tehdä  kaikki  työvaiheet  ja  saivat  uskoa  itseensä  ja  ammattiosaamiseensa.  Yleisen  mielipiteen  mukaan  ammattiosaamisen  näyttö  oli  sopivan  vaativa.

29

Arvioitsijoiden  mielestä  ammattiosaamisen  näyttö  sisälsi  opintokokonaisuu-­den  tärkeimmät  keskeiset  sisällöt  ja  antoi  hyvin  kuvaa  opiskelijan  senhetki-­sestä  ammattiosaamisesta.

Huomioon  otettavaa  erityistä  tukea  tarvitsevien  opiskelijoiden  kohdallaEnnen  ammattiosaamisen  näyttöä  jokaisen  opiskelijan  kanssa  käytiin  henki-­lökohtaisesti  läpi  ammattiosaamisen  näytön  sisältö  ja  mahdolliset  tukitoimen-­piteet.  Opiskelijoille  oli  järjestetty  rauhallinen  näyttöympäristö  ja  jokaisella  oli  tiedossa,  että  tukea  saa  pyydettäessä.  Lukivaikeuksisien  opiskelijoiden  apuna  oli  ammattiosaamisen  näytön  aikana  laaja-­alainen  erityisopettaja,  joka  tarvittaessa  auttoi  mm.  lomakkeiden  täytössä.  Työpäiväkirjasta  on  laadittu  myös  selkokielinen  versio.  Ammattiosaamisen  näyttö  voitiin  tarvittaessa  arvioida  mukautetuin  arviointikriteerein.  Arviointikeskusteluissa  kartoitettiin  vahvuuksia  ja  kehittämiskohteita.

KehittämisalueetEnnen  ammattiosaamisen  näyttöä  annettavaan  ohjaukseen  ja  tukeen  voisi  satsata  vielä  enemmän.  Pelkoa  ammattiosaamisen  näyttöä  kohtaan  ilmeni,  vaikka  opiskelijat  pyrittiinkin  perehdyttämään  hyvissä  ajoin  ennen  näyttöä.  Ryhmänäytön  mielekkyydestä  voidaan  olla  montaa  mieltä:  onko  se  stressaa-­vaa  joillekin  opiskelijoille,  kun  koko  ajan  arvioitsijoiden  on  mahdollista  verrata  opiskelijoiden  töitä  keskenään.  

Uskomme  kuitenkin,  että  tässä  ammattiosaamisen  näytössä  ei  ongelmia  tämän  suhteen  syntynyt.  Oppilaitoksessa  suoritettava  ryhmänäyttö  on  ko-­kemuksiemme  mukaan  sopiva  tapa  mitata  ammattiosaamista  ensimmäisen  vuosikurssin  opiskelijoilta.  Ryhmänäyttöä  suunniteltaessa  on  hyvä  muistaa,  että  arviointikeskusteluihin  menee  aikaa  noin  45  minuuttia  opiskelijaa  kohti.

Yhteenveto ja pohdintaaKokemuksia  tähän  näyttöoppaaseen  on  saatu  Keskuspuiston  ammattiopis-­tolla  toteutetuista  ammattiosaamisen  näytöistä  ja  niissä  esille  nousseista  haasteista.  Ammattiosaamisen  näytöistä  on  tehty  kehittämämme  ns.  ”case”-­rungon  pohjalta  ammattiosaamisen  näytön  kuvaus.  Kuvaukset  ovat  sisäl-­täneet  ammattiosaamisen  näyttöön  valmistautumisen,  näytön  toteutuksen,  arvioinnin  ja  kehittämishaasteiden  kuvauksen.  Opettajia,  työelämäedustajia  ja  näyttöihin  osallistuneita  opiskelijoita  on  haastateltu  ennen  ammattiosaami-­sen  näyttöjä,  niiden  aikana  ja  niiden  jälkeen.

”Case”-­runkoHuomiota  kiinnitettiin  erityisesti  seuraaviin  osa-­alueisiin:

-­  milloin,  missä  ja  miten  näyttö  suoritettiin-­  näytön  sisältö

30

-­  ohjausresurssit-­  arvioinnin  toteutustavat.

-­  opiskelijat-­  taustatietoja-­  poissaolijat-­  hyväksytysti  suorittaneet  ja  hylätyt-­  arvioitsijat-­  opettajat-­  työelämäedustajat

-­  opiskelijat-­  opettajat-­  työelämäedustajat.

-­  minkälaisia  erityisiä  toimenpiteitä  erityisopiskelijat  tarvitsevat  näytön            suorittamisessa-­  minkälaista  ohjausta  ja  tukea  erityisopiskelijat  tarvitsevat  ennen  näyttöä        ja  sen  jälkeen.

-­  missä  olisi  kehittämisen  varaa-­  ehdotuksia  kehittämiskohteiksi.

Toteutuneista  ammattiosaamisen  näytöistä  on  saatu  arvokasta  tietoa  näyttö-­aineistojensoveltamisesta  erityistä  tukea  tarvitsevien  opiskelijoiden  ammat-­tiosaamisen  näyttöjen  toteuttamiseen.  Tuloksena  on  selkeästi  noussut  esille  ammattiosaamisen  näyttöihin  valmentautumisen  tärkeys  ja  tavoitteiden  läpi-­käyminen  perusteellisesti  ennen  varsinaista  toteutusvaihetta.  Ammattiosaa-­misen  näytön  suunnitteluun  täytyy  varata  riittävästi  aikaa  ja  kaikkien  siihen  osallistuvien  osapuolten  on  tiedettävä,  mitä  siinä  tullaan  tekemään,  mitkä  ovat  ammattiosaamisen  näytön  tavoitteet  ja  miten  se  arvioidaan  eli  mitkä  ovat  ammattiosaamisen  näytön  arviointikriteerit.  Opiskelijan  tulee  myös  saa-­da  riittävästi  harjoitusta  itsearvioinnissa.  Ohjaukseen  ammattiosaamisennäytön  aikana  on  kiinnitettävä  erityistä  huomiota.

Työpaikalla  toteutettujen  ammattiosaamisen  näyttöjen  kokemukset  osoit-­tavat  että  ammattiosaamisen  näytöissä  on  valmistauduttava  myös  ennalta  arvaamattomiin  elementteihin.  Näyttötilanteessa  työpaikalla  saattaa  tilanne  muuttua  niin,  että  ammattiosaamisen  näyttöä  ei  voidakaan  viedä  läpi  ennalta  suunnitellulla  tavalla.  Tämän  kaltaisen  tilanteen  jälkeen  pidettävä  arvioin-­tikeskustelu  on  silloin  erittäin  tärkeä.  Arviointikeskustelussa  tulee  käydä  tarkkaan  näyttötilanne  läpi  ja  analysoida  ammattiosaamisen  näytön  muuttu-­miseen  johtaneet  syyt  ja  arvioida  se  myös  muuttuneesta  näkökulmasta.  Toi-­saalta  yllätykset  työpaikalla  voivat  olla  myös  toisensuuntaisia,  mikä  mahdol-­listaakin  opintokokonaisuuden  näyttämisen  kokonaisuudessaan.  Myös  näihintilanteisiin  on  syytä  varautua  jo  etukäteen.

31

Opiskelijoiden  kommentit  ammattiosaamisen  näytöistä  ovat  olleet  pääsään-­töisesti  hyvin  positiivisia.  Ammattiosaamisen  näytöt  on  koettu  mielekkäänä  tapana  toteuttaa  arviointia,  ja  ne  ovat  opiskelijoiden  mielestä  mitanneet  hyvin  heidän  senhetkistä  osaamistaan.  

Opettajien  näkökulma  ammattiosaamisen  näyttöihin  on  myös  ollut  erittäin  positiivinen  ja  innostunut.  Ammattiosaamisen  näytöt  koetaan  opetusta  ja  arviointia  piristäväksi  muutokseksi.  Myös  opiskelijoiden  positiiviset  palautteet  ovat  antaneet  uskoa  opettajille  siitä,  että  ammattiosaamisen  näyttöjä  kan-­nattaa  kehittää.  Kehittämistyö  tulee  vaatimaan  aikaa  ja  monta  asiaa  on  vielä  selvittämättä,  mutta  mahdollisuudet  uuden  erittäin  toimivan  työskentelytavan  löytämiseksi  ovat  olemassa.

Palaute/opiskelijat

-­  ”tässä  oppi  enempi  kun  koko  syksyn  aikana  yhteensä”-­  ”oli  hyvä  kokeilla  tehdä  itse  koko  homma”-­  ”kyllähän  tää  teoriakokeet  hakkaa  pätevyydellään”-­  ”hyvä,  sai  arvioida  itseään”-­  ”kerrankin  voi  oikeasti  osoittaa  mitä  osaa”.

     tävästä  opintokokonaisuudesta.

     kokonaisuus”.

     kirjallinen  koe.

Palaute/opettajat

     ammattiosaamisen  näyttö  toimiva.

     puitteissa.

Palaute  /  työelämän  edustajat

32

Huomioon  otettavaa  erityistä  tukea  tarvitsevan  opiskelijan  kohdalla

     sa  ympäristössä,  joten  neuvoa  tulee  kysyttyä,  vaikkei  sitä  välttämättä  niin              olisi  tarvittukaan.

     mikä  luultavasti  johtuu  siitä,  että  näyttö  muistuttaa  normaalia  oppimistilan        netta.

-­tuksesta.

-­sairaudet,  vaativat  apuvälineiksi  ergonomiset  tauko-­  tai  työtuolit  ja  jaloittelu-­taukoja.

-­  Ammattiosaamisen  näyttöä  suorittava  ryhmä  ei  saisi  olla  kahta  henkilöä  suurempi,  jos  ohjaajana  on  vain  yksi  henkilö.-­  Suurissa  ryhmissä  yleinen  häly  nousee  ongelmaksi.-­  Erityistä  tukea  tarvitsevilla  oppilailla  tämä  voi  äärimmäisyydessäänkorostua  jopa  niin,  että  jokaista  oppilasta  kohden  tarvittaisiin  yksi  ohjaaja.

-­misessa.

-­vällisen  ja  kannustavan  opettajan  tai  ohjaajan  merkitystä  voi  koskaan  liiaksi  korostaa.

-­mattiosaamisen  näyttö  sisältää,  miksi  se  tehdään  ja  mihin  se  vaikuttaa.

-­lisuus  perustellaan.

joissa  hän  voi  vaikeudestaan  huolimatta  näyttää  ammattiosaamisensa  (esim.  laaja-­alaisen  erityisopettajan  tuki  kirjoitustehtävissä,  häiriöttömän  näyttöym-­päristön  luominen  ja  tukiopetus).

-­taja  täyttää  yhdessä  sellaisten  opiskelijoiden  kanssa,  joilla  on  lukivaikeus  (työpäiväkirjan  täyttämiseen  on  laadittu  ohjeisto,  joka  käydään  läpi  jokaisen  opiskelijan  kanssa  henkilökohtaisesti).

33

Kehittämisalueita

kertoa  sen  tarkoitus  opiskelussa.

opintoja.

ettei  esim.  opiskelijoiden  tarvitsemia  materiaaleja  jouduta  kiireessä  etsimään  juuri  ennen  ammattiosaamisen  näytön  alkamista.

-­tää  mahdollisimman  myöhään  keväällä.

voisi  helpottaa  lukivaikeuksista  opiskelijaa  jännittävässä  tilanteessa.

jumiin  seuraavaan  eikä  etene  ilman  ohjausta.

-­  opiskelija  voi  kiireettömästi  omaksua  näytettävän  aihealueen  ja  soveltaa  oppimansa  heti  käytäntöön,  eivätkä  satunnaiset  poissaolot  johda  heti  am-­mattiosaamisen  näytön  hylkäämiseen,  vaan  opiskelijalla  on  mahdollisuus  ”ottaa  muut  kiinni”-­  ongelmana  voi  olla  ammattiosaamisen  näytön  haja  naisuus  ja  se,  että  

olla  hankalaa  pitkän  ajanjakson  aikana-­  ratkaisuna  voisi  olla  ammattiosaamisen  näytön  pilkkominen  pienemmik-­si  osiksi.

selkeästi.-­

lija  on  tehnyt  aiemminkin.

Ammattiosaamisen  näyttöjen  ydinasioitaAmmattiosaamisen  näyttöjen  tavoitteena  on

Parhaimmillaan  ammattiosaamisen  näytöt  toteutetaan  mahdollisimmanaidoissa  työelämän  tilanteissa.

34

Ammattiosaamisen  näytöt  suunnitellaan,  toteutetaan  ja  arvioidaan  opetus-­suunnitelman  perusteiden  mukaisesti  yhteistyössä  työelämän  kanssa.

Erityisopiskelija  ammattiosaamisen  näytössä

Haasteita

-­löllisiä  tarpeita  huomioivien  ammattiosaamisen  näyttöjen  toteutuksen?

Ammattiosaamisen  näyttö  voidaan  toteuttaa  oppilaitosnäyttönä  tai  työelämänäyttönä.

Oppilaitosnäyttö

+  mahdollistaa  opettajan  jatkuvan  tuen  ja  oppilaitoksen  muidentukimuotojen  käytön+  voidaan  suunnitella  tasapuoliseksi  ja  samanlaiseksi+  helppo  seurata  ja  antaa  ohjausta,  jos  koko  ryhmä  näyttääsamanaikaisesti

?  voi  olla  koemainen  tai  epäaito

?  vaikea  seurata  ja  antaa  ohjausta,  jos  koko  ryhmä  näyttääsamanaikaisesti.

Työelämänäyttö+  työssäoppimisen  ja  ammattiosaamisen  näyttöjen  ohjausprosessitvoidaan  yhdistää+  osaaminen  mitataan  aidoissa  työtilanteissa+  kirjallisten  tehtävien  määrää  voidaan  vähentää,  sillä  osaaminennäytetään  ammattityönä

?  työpaikkaohjaajan  arviointiosaaminen?  sopivan  työssäoppimispaikan  löytäminen.

Jos  ammattiosaamisen  näytössä  on  kirjallisia  tehtäviä,  on  tärkeää  että

-­  tehtäviin  on  mahdollista  tutustua  etukäteen

35

-­sen  kannalta  ja  mitä  sen  avulla  arvioidaan.

Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttö

-­  osissa  näyttäminen,  eri  aikoina  näyttäminen

-­  työssäoppimispaikka,  oppilaitos

Ryhmänäyttö

-­  tehtävät  samanlaisia  kaikilla

Dokumentointi

-­  liitetään  yksilölliseen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelmaan-­  tiedonkulku  seuraavaan  ammattiosaamisen  näyttöön,jatkuvuus

-­  arviointilomake  selkeä  ja  helppokäyttöinen-­  edellyttää  myös  sanallista  arviointia  (vahvuudet  jakehittämisalueet)

-­  sanallinen  kuvaus  arvosanojen  ohella  (vahvuudet  jaosaaminen)-­  työllistymisen  edistäminen

Toteutus

-­  yksilöllisyys  huomioitu-­  joustavat  ratkaisut.

Arviointi

-­  arvioinnin  kohteet  ja  kriteerit  ovat  selkeitä  ja  kaikilleosapuolille  samat-­  on  mahdollista  arvioida  ja  dokumentoida  vaihtoehtoisintavoin-­  itsearviointia  kehitetään-­  kaikilla  osapuolilla  on  tietoa  ja  taitoa  erilaisesta  oppimisesta-­  työpaikkaohjaajien  koulutukseen  panostetaan.

36

Ammattiosaamisen näyttö ja työssäoppiminen

Työssäoppimispaikka  valitaan  opiskelijan  mukaan.  Työelämänäy-­töissä  opikselija  näyttää  ammatillista  osaamista  aidoissa  ympäris-­töissä  tehden  normaaleja  työssäoppimisjakson  työtehtäviä.

Ammattiosaamisen  näyttö  ei  saa  muodostua  opiskelijalleahdistavaksi  koemaiseksi  tilanteeksi,  vaan  sen  tarkoituksena  on  motivoida  opiskelijaa  ammatilliseen  kasvuun  ja  mahdollistaa  työllistyminen  opintojen  päätyttyä.

Työssäoppimisjakson  arviointi  on  lähellä  ammattiosaamisen  näyttöjen  arviointia.  Työssäoppiminen  on  käytännönläheisintä  oppimista  ja  siksi  tehokasta  ja  motivoivaa.

Ammatillinen  perustutkinto  120  ov

Ammatilliset  opinnot  90  ov Yhteiset  20  ov Valin.  10  ov

Kaikki  ammatillinen  osaaminen  näytetään

Työssäoppimista  vähintään  20  ov

Työelämänäytöt Oppilaitosnäytöt

Työssäoppimisjaksoilla Lähijaksoilla

AMMATTITAITO  JA  TYÖLLISTYMINEN

37

SanakirjaTässä  osuudessa  selvitetään  lyhyesti  mitä  keskeisimmät  ohjekirjassakäytetyt  käsitteet  tarkoittavat.

Aammattiosaamisen  näyttöAmmattiosaamisen  näyttö  tarkoittaa  opiskelijan  suorittamaa  työtehtävää,jonka  perusteella  arvioidaan  hänen  ammatillinen  osaamisensa.  Se  voidaan  suorittaa  oppilaitoksessa  tai  työssäoppimispaikassa.  Ammattiosaamisen  näytön  arvioivat  opettaja  ja  työelämän  edustaja  yhdessä  tai  erikseen.  Opiskelija  tekee  itsearviointia.

ammattiosaamisen  tunnustaminenAmmattiosaamisen  tunnustaminen  tarkoittaa  sitä,  että  opiskelija  voi  osoittaa  dokumentein  tai  näyttämällä  hallitsevansa  jo  tietyn  osa-­alueenperustutkinnosta.

ammattitaitoa  täydentävät  opinnotAmmatilliseen  perustutkintoon  kuuluvia  kaikille  yhteisiä  opintoja,  joita  on  20  ov  kolmen  vuoden  aikana.

arviointiArvioinnissa  kiinnitetään  huomiota  opiskelijan  laajoihin  valmiuksiin  ja  työpro-­sessin  hallintaan  sekä  oman  toiminnan  arviointitaitoihin  (itsearviointi).  Opis-­kelijan  edistymistä  verrataan  ensisijaisesti  hänen  omaan  kehittymiseensä.  Arvioinnin  painopistettä  siirretään  mahdollisimman  paljon  aitoihin  työtilantei-­siin,  joissa  tiedon  soveltamista  käytännön  tilanteisiin,  opiskelijan  kokemuksiin  nojautuvaa  uuden  tiedon  tuottamista  ja  eettistä  sitoutumista  voidaan  arvioida.

arviointikeskusteluArviointikeskustelu  on  arviointimenetelmä,  joka  perustuu  vuoropuheluunopettajan  ja  opiskelijan  välillä  sekä  ammattiosaamisen  näytöissä  ja  työssä-­oppimisen  arvioinnissa  työpaikkaohjaajan  kanssa.

arviointikriteeriArviointikriteereissä  kuvataan  ne  osaamisalueet,  joita  vaaditaan  kunkinarvosanan  saavuttamiseen.  Ammattiosaamisen  näytöissä  arviointikriteeritjaetaan  neljään  osaan:1.  työprosessin  hallinta2.  työmenetelmien,  -­välineiden  ja  materiaalien  hallinta3.  työn  perustana  olevan  tiedon  hallinta4.  elinikäisen  oppimisen  avaintaidot

arvioitsija/arvioijaArvioitsija  on  henkilö,  joka  arvioi  ammattiosaamisen  näyttöjä.  Hän  voi  olla  opettaja  tai  työelämän  edustaja  (työpaikkaohjaaja).

38

Eelinikäinen  oppiminenElinikäisen  oppimisen  käsite  Suomessa  kattaa  ihmisen  elinkaaren  var-­haislapsuudesta  aina  vanhuuteen  asti.  Elinikäistä  oppimista  tapahtuu  sekä  virallisten  koulutusympäristöjen,  kuten  koulujen,  puitteissa  että  epävirallisem-­malla  tavoilla  esimerkiksi  työssäoppimisen  ja  Internetin  menetelmin.

erityisopettajaAmmatillisella  erityisopettajalla  on  oman  ammattialansa  osaamisenlisäksi  erityispedagogista  osaamista.

erityisopetusAmmatillinen  erityisopetus  on  tarkoitettu  opiskelijoille,  jotka  tarvitsevaterityisjärjestelyitä  tai  opiskelijahuoltopalveluita.  Opetuksessa  huomioidaanopiskelijan  yksilölliset  tarpeet.

erityisopiskelijaErityisopiskelija  on  opiskelija,  jolla  on  tarve  erityiseen  tukeen  opiskelunsaaikana.  Erityisen  tuen  tarve  voi  olla  oppimisvaikeus  (esim.lukemisen  ja  kirjoittamisen  tai  hahmottamisen  vaikeus),  vamma  tai  sairaus,  kehityksen  viivästymä  tai  tunne-­elämän  häiriö.  Olennaista  on,  että  eritysopetuksellisin  toimenpitein  pyritään  löytämään  opiskelijalle  väylä  onnistua  opinnoissaan  ja  työllistyä.

HHOJKSHOJKS  on  henkilökohtainen  opiskelujen  järjestämistä  koskeva  suunnitelma.HOJKS:aan  kirjataan  opiskelijan  opintoihin,  kuntoutukseen,  työllistymiseen  ja  tukitoimiin  liittyviä  asioita.  HOJKS  muuttuu  ja  elää  opiskelijan  opintojen  edetessä  ja  elämäntilanteiden  muuttuessa.

IitsearviointiItsearvioinnilla  tarkoitetaan  opiskelijan  omaa  käsitystä  kehittymisestäänja  siitä,  onko  sovittuihin  tavoitteisiin  päästy.  Opiskelijan  on  tärkeä  itse  oival-­taa  vahvuutensa  ja  heikkoutensa.

itseohjautuvuusItseohjautuva  opiskelija  ottaa  vastuun  oppimisestaan.  Hän  on  aktiivinen  ja  tietoisesti  sitoutunut  toimimaan  asettamiensa  oppimistavoitteiden  saavut-­tamiseksi.  Itseohjautuvasti  toimiva  opiskelija  kykenee  itsenäiseen  työsken-­telyyn,  mutta  myös  toimimaan  sosiaalisessa  vuorovaikutuksessa  muiden  kanssa.

Jjatkuva  näyttöJatkuvalla  näytöllä  havainnoidaan  ja  arvioidaan  opiskelijan  kehittymistäkoko  opiskeluajan.  Arvioinnissa  otetaan  huomioon  opiskelijan

39

lähtötaso  ja  hänelle  asetettujen  tavoitteiden  saavuttaminen.  Tavoitteenaon  nuoren  kasvun  ja  kehittymisen  tukeminen.

Kkestävä  kehitys”Kestävä  kehitys  on  kehitystä,  joka  tyydyttää  nykyhetken  väestön  tarpeet  vaarantamatta  tulevien  sukupolvien  mahdollisuutta  tyydyttää  omat  tarpeen-­sa.”  Our  Common  Future  (Yhteinen  Tulevaisuutemme)  -­raportti.

kokonaisarvosanaKokonaisarvosana  tarkoittaa  esim.  ammattiosaamisen  osanäytöistä  jaarviointikeskusteluista  sekä  eri  arvioitsijoiden  arvosanoista  muodostuvaaarvosanaa.

koulutuksen  järjestäjäKoulutuksen  järjestäjä  on  oppilaitos.

Llaaja-­alainen  erityisopettajaErityisopettaja,  jolla  on  erityisalana  laaja-­alaiset  kielelliset  vaikeudet.

laaja-­alainen  kielellinen  vaikeusLaaja-­alainen  kielellinen  vaikeus  viittaa  puheen,  lukemisen  ja  kirjoittamisenvaikeuksiin.  Näistä  moninaisista  kielen  ongelmista  käytetään  joskus  myös  termiä  puluki-­vaikeus.

lukivaikeusOppilaalla,  jolla  on  lukemisen  tai  kirjoittamisen  alueella  oleva  häiriö  taiongelma,  on  lukivaikeus.

MmukauttaminenOpetuksen  mukauttaminen  tarkoittaa,  että  opetus  ja  oppimäärät  sopeutetaanerityisopiskelijan  oppimisedellytyksiä  vastaavaksi.

NnäyttöaineistoNäyttöaineistojen  tarkoituksena  on  helpottaa  koulutuksen  järjestäjän  työtä  ammattiosaamisen  näyttöjen  suunnittelussa,  toteuttamisessa  ja  arvioinnissa.  Kansallisten  näyttöaineistojen  on  mahdollistettava  ammattiosaamisen  näyt-­töjen  toteuttaminen  eri  paikkakunnilla  ja  erilaisilla  työpaikoilla.Kansallisilla  näyttöaineistoilla  pyritään  myös  yhdenmukaistamaanopiskelijan  arviointia.  Kansalliset  näyttöaineistot  sisältävät

-­essa  yhteistä  ohjetta  täydentäviä  tutkintokohtaisiaohjeita

40

näyttöarvosanaNäyttöarvosana  on  arvosana,  joka  annetaan  suoritetusta  ammattiosaamisennäytöstä  opintokokonaisuuksittain.  Se  kirjataan  näyttötodistukseen,  joka  on  osa  tutkintotodistusta.

näyttötodistusAmmatillisen  peruskoulutuksen  päättötodistuksen  lisäksi  opiskelija  saa  näyttötodistuksen,  jossa  on  hänen  opiskeluaikana  suorittamiensa  näyttöjen  arvosanat.  Nämä  muodostavat  yhdessä  tutkintotodistuksen.

näyttöympäristöNäyttöympäristöllä  tarkoitetaan  paikkaa,  välineistöä  ja  sosiaalista  ympäris-­töä,  jossa  ammattiosaamisen  näytön  voi  suorittaa.  Luonteva  näyttöympäristö  on  työssäoppimispaikka,  mutta  se  voi  olla  myös  oppilaitos,  oppilaitoksen  työmaa  tai  asiakaspalvelutilanne.

näytön  osaAmmattiosaamisen  näyttö  voidaan  suorittaa  osissa,  varsinkin  opintokokonai-­suuden  ollessa  hyvin  laaja.  Tällöin  myös  näytön  osat  arvioidaan,  ja  arvioinnit  otetaan  huomioon  opintokokonaisuuden  kokonaisnäytön  arvioinnissa.

Oopetussuunnitelma  (ops)Opetussuunnitelma  sisältää  ammatillisen  perustutkinnon  kaikki  120  opinto-­viikkoa  ja  niiden  sisällöt  ja  arviointikriteerit.  Opetussuunnitelmassa  pyritään  esittelemään  mahdollisimman  selkeästi  ne  asiat,  joita  opiskelijalta  vaaditaan  kullakin  opintojaksolla,  ja  se  sisältää  myös  ammattiosaamisen  näyttöjen  perusteet  ja  arviointikriteerit.

opintokokonaisuusAmmatillisen  perustutkinnon  opinnot  on  jaettu  opintokokonaisuuksiin,jotka  on  määritelty  opetussuunnitelmassa.

opintopiste  (op)Opintopiste  tulee  korvaamaan  opintoviikon.  Opintopiste  lasketaan  niin,  että  yksi  opintoviikko  vastaa  1½  opintopistettä.  Näin  lukuvuodessa  suoritettava  40  opintoviikkoa  on  60  opintopistettä.

opintoviikko  (ov)Opintokokonaisuuksien  laajuus  ilmoitetaan  opintoviikkoina.  Opintoviikkotarkoittaa  opiskelijan  viikoittaista  työaikaa,  johon  sisältyvät  sekä  lähiope-­tus  että  opiskelijan  omaehtoinen  opiskelu.  Kolmen  vuoden  perustutkintoon  kuuluu  120  opintoviikkoa,  joista  ammatillisten  opintojen  osuus  on  90  opinto-­viikkoa.

oppimaan  oppiminenOppimaan  oppimisen  taidolla  tarkoitetaan  ihmisen  kykyä  ajatella  ja  seurata  

41

miettii,  millä  tavoin  hän  pyrkii  uutta  asiaa  ymmärtämään.Se,  miten  ihminen  jäsentää  ja  hahmottaa  omaa  oppimistaan,  auttaa  häntä  seuraamaan  edistymistään  oppijana.

oppimistaitoOppimistaidolla  tarkoitetaan  sitä,  että  opiskelijalla  on  taitoja  ongelmien  hah-­mottamiseen  ja  ratkaisemiseen.  Hänellä  on  myös  kyky  soveltaa  oppimistaan  ja  osaamistaan  luonnollisissa  elämäntilanteissa  sekä  halu  asettaa  tavoitteita  ja  ohjata  omaa  toimintaansa.  Tärkeää  on  halu  muuttua  ja  kehittyä.

oppimistyyliOppimistyyli  on  suhteellisen  pysyvä,  vaikkei  muuttumaton  tapa  oppia  uusia  asioita.  Jokaisella  on  oma  oppimistyylinsä,  joka  pitäisi  ottaa  huomioon  opis-­kelussa.  Toiset  oppivat  tekemällä,  toiset  näkemällä  jne.

oppimisvaikeusOppimisvaikeus  on  usein  synnynnäinen  ominaisuus.  Se  ei  estä  oppimista,mutta  opiskelija,  jolla  on  jokin  oppimisvaikeus,  kaipaa  usein  erityisiä  tukitoi-­menpiteitä.  Oppiminen  voi  tapahtua  yksilöllisin  keinoin  ja  omaan  tahtiin.

oppimisympäristöOppimisympäristö  on  tilanne,  jossa  opiskelu  tapahtuu.  Esimerkiksi  koulun  ti-­lat  ja  opetusvälineet  sekä  työssäoppimisjaksolla  työpaikka  luovat  oppimisym-­päristön.  Myös  teknologia  (esim.  Internet)  voi  luoda  uusia  oppimisympäristö-­jä.  Oppimisympäristön  tärkeä  osatekijä  on  ihmisten  välinen  vuorovaikutus.

PpalautekeskusteluPalautekeskustelussa  arvioija  ja  opiskelija  keskustelevat  siitä,  kuinka  näyttö  tai  muu  työtehtävä  on  onnistunut.  Arvostelun  sijasta  palautteen  tulisi  olla  opiskelua  tukevaa  ja  ohjaavaa.  Oppimisen  ja  kehityksen  kannalta  on  olen-­naista,  että  palaute  on  muotoiltu  siten,  että  se  hyödyttää  vastaanottajaa.

perustutkinto  (ammatillinen)Ammatillisen  perustutkinnon  opiskelija  saa  kolmivuotisen  ammattikoulu-­tuksen  jälkeen,  kun  hän  on  hyväksytysti  suorittanut  sekä  120  opintoviikon  opinnot  että  niihin  liittyvät  ammattiosaamisen  näytöt.  Ammatillinen  perus-­tutkintokoulutus  toteutetaan  koulutusalakohtaisten  opetussuunnitelmien  mukaisesti  siten,  että  opetus  on  pääsääntöisesti  lähiopetusta  oppilaitoksessa  tai  työssäoppimista  työpaikoilla.

portfolio

ammattiosaamisen  näyttö  tai  sitä  voidaan  käyttää  osana  ammattiosaamisen  

opiskelijan  kykyjä  ja  taitoja  ammattialan  töissä.  Se  voi  sisältää  kuvia,  raport-­teja  ja  muuta  tietoa,  joka  kuvaa  opiskelijan  ammattiosaamista.

42

pulukivaikeusPuluki  viittaa  puheen,  lukemisen  ja  kirjoittamisen  vaikeuksiin.  Näistä  moni-­naisista  kielen  ongelmista  käytetään  usein  termiä  (laaja-­alaiset)  kielelliset  vaikeudet.

päättötodistusPäättötodistuksen  saa  ammatillisen  perustutkinnon  hyväksytystä  suorituk-­sesta.  Päättötodistus  ja  näyttötodistus  muodostavat  yhdessä  tutkintotodis-­tuksen.

TtoimikuntaAmmattiosaamisen  näyttöjen  suunnittelua  ja  toteuttamista  varten  koulutuk-­sen  järjestäjän  asettama  toimikunta.  Siihen  valitaan  edustajat  koulutuksen  järjestäjältä,  opettajista,  työelämästä  ja  opiskelijoista.  Opiskelijalla  on  toimi-­kunnassa  vain  puheoikeus.  Toimikunta  voi  olla  koulutuksen  järjestäjäkoh-­tainen  tai  useamman  koulutuksen  järjestäjän  yhteinen.  Se  voi  olla  alojen  yhteinen,  alakohtainen  tai  koulutusohjelmakohtainen.  Koulutuksen  järjestäjä  päättää,  mikä  on  toimivin  ja  tarkoituksenmukaisin  vaihtoehto.

Lain  mukaan  toimikunta

suunnitelmat  ammattiosaamisen  näyttöjen  toteuttamisesta  ja  arvioinnista

toteutumista)

tukiopetusTukiopetus  on  opetusta  ja  ohjausta,  jota  annetaan  useimmiten  oppituntienulkopuolella.  Koulu  järjestää  sitä  tarvittaessa  opinnoissa  tilapäisesti  jälkeen  jääneille  tai  muutoin  erityistä  tukea  tarvitseville  oppilaille.

tutkintotodistusTutkintotodistus  sisältää  päättötodistuksen  ja  näyttötodistuksen.  Sen  saamisen  edellytyksenä  on,  että  ammattiosaamisen  näytöt  on  suoritettu  hyväksytysti.

työpaikkaohjaajaTyöpaikkaohjaaja  perehdyttää,  opastaa  ja  ohjaa  yrityksen  edustajana  työssäoppijaa.  Hän  seuraa,  valvoo  ja  arvioi  työssäoppijan  toimintaa  yrityk-­sessä  työssäoppimisjakson  aikana  ja  antaa  palautetta  suoraan  työssäoppi-­jalle  itselleen  sekä  hänen  oppimisestaan  oppilaitoksen  edustajalle.  Hän  on  työssäoppijan  tukihenkilö.  Työpaikkaohjaaja  toimii  linkkinä  oppilaitoksen  ja  yrityksen  välillä.  Hän  on  myös  usein  ammattiosaamisen  näytöissä  näyttöä  arvioiva  henkilö.

työssäoppiminenJokaiseen  kolmevuotiseen  ammatilliseen  perustutkintoon  sisältyy

43

vähintään  20  opintoviikkoa  työssäoppimista  eli  opiskelua  työpaikoilla.  Opis-­kelijat  oppivat  työpaikoilla  osan  tutkintoon  kuuluvasta  ammattitaidosta.Työpaikoilla  järjestetään  työssäoppimista  käytännön  työtehtävissä.  Sen  tar-­koituksena  on  lisätä  yhteistyötä  elinkeino-­  ja  muun  työelämän  kanssa  sekä  helpottaa  opiskelijoiden  työllistymistä  ja  ammattitaitoisen  työvoiman  saantia  yrityksissä  ja  muilla  työpaikoilla.  Työssäoppiminen  on  tavoitteellista,  ohjattua  ja  arvioitua  opiskelua.

UuusintanäyttöMikäli  ammattiosaamisen  näyttö  joudutaan  keskeyttämään  tai  arviointikes-­kustelussa  todetaan,  ettei  näyttöä  ole  suoritettu  hyväksytysti,  suunnitellaan  uusintanäyttö  ja  mietitään  ohjaus-­  ja  tukitoimet,  joiden  avulla  opiskelija  voi  saavuttaa  vähintään  tyydyttävän  osaamisen  tason.

Yyksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelmaHenkilökohtainen  näyttösuunnitelma,  johon  kirjataan  opiskelijan  ammat-­tiosaamisen  näytöt  sisältöineen.  Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuun-­nitelma  on  osa  HOJKS:aa.

44

LähteetAhonen,  T.  &  Aro,  T.  (toim.)  1999.  Oppimisvaikeudet.  Kuntoutus  ja  opetusyksilöllisen  kehityksen  tukena.  Jyväskylä:  Atena  Kustannus.

Ahonen,  T.,  Siiskonen,  T.  &  Aro,  T.  (toim.)  2000.  Sanat  sekaisin?  Kielellisetoppimisvaikeudet  ja  opetus  kouluiässä.  Juva:  PS-­Kustannus.

Ahvenainen,  O.  &  Holopainen,  E.  1999.  Lukemis-­  ja  kirjoittamisvaikeudet.Teoreettista  taustaa  ja  opetuksen  perusteita.  Jyväskylä:  Special  Data.

Ammattiosaamisen  näyttöjen  toimeenpano  v.  2006.  [Viitattu  26.10.2005.]

Ammattiosaamisen  näytöt  käyttöön.  2006.  Opetushallitus.  Saarijärvi.

-­

muodoista  ja  niiden  toimivuudesta.  Opetushallitus.

-­

Erilainen  oppija.  Oppimisvaikeuksien  kokeminen,  syyt,  esiintyvyys  ja  kuntou-­tus.  1997.  Helsinki:  HERO.

Erityisopetuksen  suunnitelma  ammatillisessa  perustutkintokoulutuksessa.AMES-­projektin  loppuraportti.  Edita  Prima  Oy.  Opetushallitus.

Haasteista  mahdollisuuksiin.  Erityisopiskelija  työssäoppimassa.  2004.Kiipulasäätiö.

Jahnukainen,  M.  (toim.)  2001.  Lasten  erityishuolto  ja  -­opetus  Suomessa.Kiviranta  Kari.  Näyttöjen  kehittäminen.  Kiipulan  ammattiopisto.  [Viitattu

-­suus  erilaiselle  oppijalle.  Opas  ammatilliseen  peruskoulutukseen  opettajalle,työpaikkaohjaajalle,  opiskelijalle.  Helsingin  erilaiset  oppijat  ry  (HERO).

Koulutuksen  järjestäjän  opetussuunnitelma.  2005.  Yhteinen  osa.  Sisälähe-­tysseuran  oppilaitos.

45

-­rilla  ja  aikuisilla.  Juva:  PS-­Kustannus.

Miettinen  Kaija.  2003.  Näyttö  -­  mahdollisuus  erilaiselle  oppijalle.  Helsinki.Opetushallitus.

Opetussuunnitelmien  yhteinen  osa.  2005.  Keskuspuiston  ammattiopisto.

Pajukoski  Seija.  Henkilökohtainen  näyttösuunnitelma  HENSU.  Invalidiliiton

Prshnig,  B.  1996.  Eläköön  erilaisuus.  Oppimisen  vallankumous  käytännössä.Jyväskylä:  Atena  Kustannus.

Prshnig,  B.  2000.  Erilaisuuden  voima.  Jyväskylä:  Atena  Kustannus.

Suositus  työpaikalla  tapahtuvasta  oppimisesta  ja  ammattiosaamisen  näytöis-­

Räkköläinen  Mari.  2005.  Kansallisen  näyttöperusteisen  oppimistulostenarviointijärjestelmän  kehittäminen  ammatillisiin  perustutkintoihin.  Arviointiko-­keilusta  kohti  käytäntöä.  Opetushallitus.Vehviläinen  Jukka.  2004.  Ammattiosaamisen  näyttöjen  vaikutukset  ammatilli-­sen  koulutuksen  laatuun.  Opetushallitus.

Linkkivinkkejä

46

47

Liitteet

Liite  1    Opettajan  muistilista,  ammattiosaamisen  näytöt

-­reihin,  henkilökohtaiset  keskustelut

opiskelijan  kanssa-­  erityisen  tuen  tarpeen  kartoittaminen-­  ohjaus  ennen  ammattiosaamisen  näyttöä-­  ammattiosaamisen  näytön  aikainen  ohjaus-­  ammattiosaamisen  näytön  jälkeinen  ohjaus-­  ammattiosaamisen  näytön  räätälöinti

-­  yhteistyötä  opiskelijan  ja  työelämän  edustajan  kanssa

-­  ammattiosaamisen  näytön  laajuuden  määrittäminen-­  näyttötehtävien  laatiminen-­  näyttöympäristön  määrittäminen

-­  ammattiosaamisen  näyttöön  mennään  onnistumaan,  ei  epäonnistumaan!

-­  arviointilomakkeiden  täyttö-­  arviointikeskustelu-­  arviointien  koonti

48

49

Liite  2    Muistilista  työpaikkaohjaajalle,  ammattiosaamisen  näytöt

-­  perehtyminen  ammattiosaamisen  näyttöihin  ja  arviointikriteereihin-­  perehtyminen  näyttöaineistoon-­  ammattiosaamisen  näytön  suunnittelu-­  yhteistyötä  opiskelijan  ja  opettajan  kanssa-­  ammattiosaamisen  näytön  aikataulun  ja  käytännön  järjestelyjen  suunnit-­telu  yhdessä  opettajan  kanssa-­  näyttöympäristön  määrittäminen-­  ammattiosaamisen  näytön  aikainen  ohjaus-­  ammattiosaamisen  näytön  aikainen  palaute-­  arviointi-­  opiskelijan  tavoitetason  varmistus.

-­  arviointikeskustelu,  luonteeltaan  kannustava-­  arviointien  koonti-­  ammattiosaamisen  näytön  arviointi  ei  ole  työssäoppimisen  arviointia.-­  palaute

50

Liite  3  Muistilista  opiskelijalle,  selkoversio

toteutuksessa  otetaan  huomioon  juuri  sinun  tapasi  oppia  ja  osoittaa  oppi-­maasi.

-­  auttaa  sinua  oppimaan-­  auttaa  sinua  työelämään.

-­  osallistu  yksilöllisen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelmasi  suunnitteluun-­  perehdy  näyttötehtävään-­  perehdy  arviointiohjeisiin  (kriteereihin),  tarvitset  niitä  itsearvioinnissa!-­  tutustu  arviointilomakkeeseen-­  kysy,  kun  on  jotain  epäselvää.

-­  tee  annettu  työ-­  arvioi  oma  osaaminen-­  täytä  arviointilomake-­  osallistu  arviointikeskusteluun-­  sovi  mahdollisesta  uusintanäytöstä.

-­  työpäiväkirjat-­  lomakkeet-­  työtehtävät-­  muut  materiaalit

51

Liitte 4 Lomakkeet-­

Liite  4  a)  Ammattiosaamisen  näytön  arviointilomake

                                                                                                                                                                                                                     

AMMATTIOSAAMISEN  NÄYTÖN  ARVIOINTILOMAKE  /  NÄYTTÖPÖYTÄKIRJALiitteet:  Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näyttösuunnitelma ja  ote  opintokokonaisuuden  opetussuunnitelmasta

PerustutkintoKoulutusohjelmaOpintokokonaisuus,  ovOsanäyttö,  ovOpiskelija NäyttöajankohtaNäyttöpaikka ArviointipäiväNäytön  sisältö

Näyttösuunnitelmassa  mainitaan  arviointikohteet,  joihin  arviointi  tehdään.  Arvioinnissa  arvioidaan  opiskelijan  osaamista  ja  sitä,  mitä  hän  on  jo  oppinut.  Arviointikohteiden  keskinäinen  painotus  lopullista  arvosanaa  sovittaessa  määräytyy  tapauskohtaisesti.

Arviointikohde Opiskelija Työelämä-­edustaja

Opettaja Yhteinen  arvio

1.  Työprosessin hallinta

2.  Työmenetelmien,  -­välineiden  ja  materiaalin hallinta

3.  Työn  perustana  olevan  tiedon  hallinta

4.  Elinikäisen  oppimisen  avaintaidot

Ammattiosaamisen  näytön  lopullinen  arviointi                                      Arviointikeskustelun  yhteydessä  päätetty  arvosana  T1   K3Vahvuudet          Kehitettävää

Lisätietoja  (esim.  uusintanäyttö)

Allekirjoitus NimenselvennysOpiskelija

Opettaja

Työelämäedustaja

Palautetaan  opintotoimistoon  alkuperäisenä.

52

Liite  4  b)  Yksilöllinen  ammattiosaamisen  näytön  suunnitelmalomake

       YKSILÖLLINEN  AMMATTIOSAAMISEN  NÄYTTÖSUUNNITELMA    Opiskelijan  nimi  Tutkintoala  Ryhmänvastaava  AMMATTIOSAAMISEN  NÄYTTÖ  Opintokokonaisuuden  nimi  ja  laajuus

Ammattiosaamisen  näytön  tulee  liittyä  seuraaviin  keskeisiin  sisältöihin:  

Suoritusajankohta  Yritys  ja  yhteystiedot  

Arvioiva  työpaikkaohjaaja  Ammattiosaamisen  näytön  kuvaus  (näyttöympäristö,  työvälineet,  työtehtävät)  

Tavoite

Tukitoimenpiteet  tai  muuta  huomioon  otettavaa  ammattiosaamisen  näytön  toteutuksessa  

Palautetaan  opintotoimistoon  alkuperäisenä.

53

Liite  4  c)  Aikataulusuunnitelmalomake

Ammattiosaamisen  näytön  

aikataulusuunnitelma

Ajankohta

Opiskelija  

Opintokokonaisuus  

1.  päivä  

2.  päivä  

3.  päivä  

4.  päivä  

5.  päivä  

Muistiinpanoja

Suoritettavat  työt  

Työvaiheet

Materiaalit  

Työvälineet  

54

Liite 5 Selkokieliohjeita

SELKOKIELESTÄSelkokielen  määritelmä

Selkokielen  määritelmä  on  muuttunut  vuosien  varrella  jonkin  verran.Uusin  määritelmä  lähtee  liikkeelle  yleiskielen  määritelmästä  ja  korostaa  selkokielen  merkitystä  erityisryhmille  suunnattuna  kielimuotona.

Kotimaisten  kielten  tutkimuskeskus  määrittelee  yleiskielen  seuraavalla  tavalla:

Yleiskieli  on  kieliyhteisön  eri  ikä-­  ja  ammattiryhmille  yhteinen  kielimuoto,  joka  on  muotoasultaan  kirjakielen  normien  mukaista,  käyttää  yleisesti  tunnetuksi  tiedettyä  sanastoa  (tai  ainakin  selittää  käyttämänsä  erikoistermit)  ja  on  virke-­rakenteeltaan  yksikertaista.

Yleiskieli  jo  sellaisenaan  siis  sisältää  vaatimuksen  yleisesti  tutusta  sanastos-­ta  ja  yksinkertaisesta  virkerakenteesta.  Selkokielen  tulisi  tähän  rinnastettuna  olla  vielä  yksinkertaisempaa.  Selkokeskus  määrittelee  selkokielen  näin:

Selkokieli  on  sisällöltään,  sanastoltaan  ja  rakenteeltaan  yleiskieltä  luettavam-­maksi  ja  ymmärrettävämmäksi  mukautettua  kieltä  niitä  ihmisiä  varten,  joilla  on  vaikeuksia  lukemisessa  ja  ymmärtämisessä  (tai  molemmissa).

Selkokielen  tarve

-­dottomia  ja  pieni  osa  tarvitsee  puhetta  tukevaa  ja  korvaavaa  kommunikoin-­tia.  Selkokielen  tarvitsijoilla  on  usein

Selkokielen  tuntomerkkejäVAIKEA  KIELI:  paljon  pitkiä  sanoja,  harvinaisia  sanoja,  paljon  adjektiivejaja  adverbejä  sekä  paljon  pitkiä  lauseita  (yli  15  sanaa).

HELPPO  KIELI:  paljon  lyhyitä  sanoja,  tavallisia  sanoja,  vähän  adjektiivejaja  adverbejä  sekä  lyhyitä  lauseita.  Ymmärrettävyyteen  vaikuttavat  kieliasun  lisäksi  muun  muassa  tekstin  käsitteellisyys,  samaistumisen  mahdollisuudet  lukijalle  ja  se,  miten  kiinnostavaksi  ja  tärkeäksi  itselleen  lukija  viestin  kokee.

55

Selkokielisen  tekstin  periaatteita

Sanasto

abstraktit  ilmaukset).

adverbejä.

Lauseet

Tekstin  rakenne

Sisältö

enemmän  tulee  kiinnittää  huomiota  sen  ja  mahdollisten  taustatekijöiden  selvittämiseen.

helposti.-­

ta  ymmärtää.-­

lisenkin  ilmaisun  tulee  olla  rikasta,  elävää  ja  sisältää  myös  tunneviestejä.  Olennaista  on  kuitenkin  se,  että  vastaanottaja  ymmärtää  viestin.

56