vakuutusosakeyhtiö garantian sidosryhmälehti 1/2013
DESCRIPTION
ÂTRANSCRIPT
GARANTIA KRUUNASI JUHLAVUOTENSA
TAITEELLASIVU 12
#1 | 2013VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI
GARANTIAN JUHLAVIINI TUHDIN MAALAISRUOAN SEURAKSI SIVU 16
ILMASTA ILOA SIVU 4
PIONEERIT RAIVASIVAT TIETÄ PÄÄOMASIJOITTAMISELLE SIVU 14
SISÄLLYS
CASEILMAPALLOKESKUSILOISTA MARKKINA-JOHTAJUUTTAILMASSASIVU 4
KOLUMNI VENÄJÄLLÄ ON
KAHDEKSANTUNTINEN TYÖPÄIVÄ SIVU 7
CASESARLIN GROUPTEKNISTÄ OSAAMISTA & PITKÄJÄNTEISTÄ KUMPPANUUTTASIVU 8
CASECAPMANPIONEERIT RAIVASIVAT TIETÄ PÄÄOMA-SIJOITTAMISELLESIVU 14
GARANTIAN JUHLAVIINI TUHDIN MAALAISRUOAN SEURAKSISIVU 16
HENKILÖKUVASUOMI MUUTTUU, MUTTA GARANTIA JATKAA VAKAATA KASVUAANSIVU 11
GARANTIA KRUUNASI JUHLAVUOTENSA TAITEELLASIVU 12
UUSIA GARANTIALAISIASIVU 18
TUOTE: GARANTIALTA TURVAAVA VAKUUSYRITYKSEN RAHOITUSTARPEISIIN SIVU 19
Salomonkatu 17 A. 00100 Helsinki, puh. 020 747 9800, faksi 020 747 9801
www.garantia.fi
Julkaisija: Vakuutusosakeyhtiö GarantiaPäätoimittaja: Mikael EnglundToimitus & ulkoasu: Soprano Communications OyKannessa: Anna Tuori Kuvaaja: Matti RajalaPaino: Multiprint Osoitteenmuutokset: [email protected]
Garantia perustettiin syksyllä 1993, joten näihin aikoihin siitä
tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Se ei yrityksen iäksi
ole mitenkään tavattoman pitkä, mutta rahoitus- ja vakuutus-
ala on kuitenkin muuttunut perusteellisesti noina vuosina.
Suomen suurimmista pankki- ja vakuutusyhtiöistä on tullut
tytäryhtiöitä, ja vain harva toimii enää samalla nimellä kuin
Garantian toiminnan ensimmäisinä vuosina. Suuri ei aina ole
kaunista tai ainakaan pysyvää.
Monet Garantian kahdenkymmenen vuoden takaisista asiak-
kaista, omistajista ja myös henkilökunnasta ovat edelleen
mukana. Teidän kanssanne nämä vuodet ovat menneet todella
nopeasti, eikä mitään ole jäänyt hampaankoloon. Siitä teille
kaikille mitä lämpimimmät kiitokseni. Ehkäpä tietynlainen
pysyvyys on ominaista tälle yhtiölle – ainakin siihen pyrimme.
Tietenkään pelkällä vanhan säilyttämisellä ja samalla tavoin toi-
mimalla ei pärjää millään elämän alalla. Kun on omaksunut jon-
kin uuden paremman tavan toimia, sitä usein melkein harmit-
telee, ettei tuotakaan ole jo aiemmin keksinyt. Uudistuminen ja
myös epäonnistuminen on välttämätön osa jokapäiväistä toi-
mintaa – jos et koskaan epäonnistu, et ole yrittänyt tarpeeksi.
Tämän lehden ulkoasu ja toimituskin ovat uudistuneet perus-
teellisesti tänä vuonna. Käsillä olevassa lehdessä kerromme
muutaman alusta lähtien mukana olleen asiakasyrityksemme
kuulumiset ja haastattelemme hallituksemme ensimmäistä
puheenjohtajaa. Esittelemme myös kaksi suomalaista eturivin
taiteilijaa, joiden kanssa meillä on ollut mahdollisuus tehdä
yhteistyötä lopuillaan olevan vuoden aikana. Mukana on myös
Suomen eturivin sommelierin arvio Garantian Ranskasta tuo-
mista juhlavuoden viineistä.
Toivon teidän viihtyvän uudistunutta lehteämme lukiessanne ja
toivotan oikein hyvää loppuvuotta ja joulun odotusta.
PÄÄKIRJOITUS
Kaksi vuosikymmentä suomalaisia takauksia
3
Teksti: Mikael EnglundKuva: Matti Rajala
4
ILOISTA MARKKINAJOHTAJUUTTA
ILMASSA
CASE: ILMAPALLOKESKUSTeksti: Satu SummaKuvat: Matti Rajala
CASE: ILMAPALLOKESKUS
5
Kun Ilmapallokeskus aloitti toimintansa vuonna 1991,
Suomessa oli vain yksi ilmapalloja valmistava paino.
Yrityksen perustivat nykyinen toimitusjohtaja Petri
Nieminen sekä ostojohtajana toimiva Jonna Nieminen.
Muutama vuosi perustamisen jälkeen toteutetti in
Ilmapallokeskuksen ensimmäinen yrityskauppa, ja
ilmapallopaino hankittiin yhteistyökumppanin kanssa
omaksi. Oma paino mahdollistaa asiakkaiden pallojen
yksilöimisen.
- Painokauppa oli meille luonteva tapa laajentua. Kaiken
kaikkiaan reilussa 20 vuodessa olemme tehneet kolme
yrityskauppaa, ja koko liiketoimintaamme kuvaa kannat-
tava kasvu, Petri Nieminen kertoo.
Yrityksen päivittäinen toiminta rahoitetaan omin varoin.
Sen sijaan isompiin satsauksiin, kuten liiketoiminta-
kauppoihin on haettu pankin lisäksi takaajaksi Garantia.
Garantia onkin ollut tukemassa Ilmapallokeskuksen kas-
vua jo seitsemän vuotta.
Toimintaa kolmella tukijalallaNykyään Ilmapallokeskuksen liiketoiminta kattaa kolme
liiketoiminta-aluetta. Näitä ovat yrityspuolen tapahtumat,
tukkutoimitukset johtaville ketjuille sekä vähittäiskau-
pan juhlamaailma ja Butterick’s. Liiketoiminta-alueista
kaksi on suun-
nattu yrityksille
ja yksi kuluttajille.
Kuluttajia palve-
lee myös Espoon
K o s k e l o s s a t o i -
miva Juhlamaailma,
j o k a o n k o o l t a a n
Pohjoismaiden suu-
rin ilmapallo- ja juhla-
varustemyymälä. Lisäksi
I lmapa l lokeskuk se l l a on
omat verkkokauppansa niin
kuluttajalle kuin yrityksillekin.
- Ilmapallokeskuksen asiakaskunta on
laaja, yksittäisistä kuluttajista aina seura-
kuntiin ja suuriin vähittäismyyntiketjuihin
saakka. Markkinajohtajuus on saavutettu kovalla
työllä. Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä
Ilmapallokeskuksen asiakkaana on jo noin 90, ker-
too toimitusjohtaja Nieminen.
Yhtä varsinaista kilpailijaa ei Ilmapallokeskuksella ole,
vaan yhdellä liiketoiminnan osa-alueella kilpaillaan
yhden yrityksen kanssa ja toisella toisen.
Ilmapallo luo
hilpeää tunnelmaa, olipa
kyseessä sitten vappu, lasten-
juhla, yritystapahtuma, häät tai
markkina tempaukset. Ilmapallokeskus
Balloon Center Oy, Pohjoismaiden
johtava ilmapallojen ja juhla-
tarvikkeiden tuottaja, tietää,
että pallot tuovat hyvää
mieltä niin lapsille
kuin aikuisille.
6
CASE: ILMAPALLOKESKUS
- Ilmapalloalalla on pääsääntöisesti hyvin pieniä
yrityksiä eikä meidän kaltaista toimijaa juuri ole,
Ilmapallokeskuksen toimitusjohtaja Nieminen kuvaa
tilannetta.
Tuotteita ikimuistoisiin juhliinIlmapallokeskuksen tuotevalikoima painottuu erilai-
siin juhliin ja tapahtumiin. Juhlien pääosassa on usein
yhä ilmapallo.
Markkinoilla olevia palloja on kahdenlaisia, perintei-
siä kumipuuperäisiä sekä uudempia ja kestävämpiä
folio palloja. Foliomateriaali syntyi avaruustekno logian
sivutuotteena. Se on materiaalina kevyttä ja erittäin tii-
vistä, mikä soveltuu täydellisesti ilmapalloon.
Valmiiksi täytetyt pallot täytetään helium-sekoituk-
sella. Vaikka kaasuseos on varsin hienojakoista, pitää
varsinkin foliopallojen rakenne ne pitkään ilmassa.
Nykyään niissä myös on valmiiksi paino, joka estää
pallon karkaamisen yläilmoihin.
Muita Ilmapallokeskuksen päätuotteita ovat muun
muassa juhliin lähtijöiden naamiaisasut, kuten peruu-
kit ja puvut sekä somistukset, jotka vaihtuvat kausit-
tain. Juhlarekvisiitan hankinta painottuu muutamaan
isoon kauteen.
- Suosituimmat juhlakaudet asusteisiin ja muihin juh-
lavarusteihin ovat vappu ja nykyään Suomeenkin ran-
tautunut Halloween, Nieminen kertoo.
Yritysarvot kunniassaIlmapallokeskuksessa pidetään tärkeänä, että samat
arvot, jotka nähtiin oleellisena pienessä yrityksessä,
säilyvät myös yrityksen kansainvälistyessä sekä
kasvaessa.
- Koetamme ylläpitää hymyä ja hyvää mieltä, ja
samalla tukea hyvää tekemisen meininkiä, kuvaa toi-
mitusjohtaja Nieminen.
Vaikka Ilmapallokeskus on toimialansa markkinajoh-
taja, pitää Nieminen tärkeänä, että nöyryys kehitty-
miseen ja oppimiseen säilytetään. Yritys ei voi tuu-
dittautua siihen uskoon, että se on ja pysyy huipulla.
Muita tärkeitä arvoja ovat jatkuva oppiminen, toisten
kunnioitus sekä rehellisyys. Yrityksen visiona on olla
halutuin yhteistyökumppani niin asiakkaalle, tavaran-
toimittajalle kuin työntekijöillekin.
Iloisilla tuotteilla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. - Nykyinen heikko taloudellinen tilanne ei heijastu
meidän tuotteidemme ostokäyttäytymisessä, vaan
voimme uida vastavirtaan. Taloudellinen tilanne voi
pikemminkin kasvattaa toimintaamme, sillä kustan-
nussyistä juhlia esimerkiksi järjestetään mieluummin
kotona kuin sen ulkopuolella, Nieminen pohtii.
- Lastenjuhlat eivät lopu ja pystymme tuottamaan juh-
liin lisäarvoa tuotteillamme. Tulevaisuus näyttää siksi
positiiviselta. Lisäksi meillä on paljon suunnitelmia
siitä, miten voimme kehittää asioita ja jatkaa kestävää
kasvua, Nieminen päättää.
Pallojen lisäksi tuotevalikoimassa
on kausittaista juhlarekvisiittaa.
”Yritys ei voi
tuudittautua
siihen uskoon,
että se on ja
pysyy huipulla.”
KOLUMNI
Teksti: Lenina Rautonen
7
”Suomessa vallitsee ikuinen sunnuntai”, valisti eräs
pitkään Venäjällä asunut suomalainen minua. Aluksi
en ymmärtänyt mitä konkari ajoi takaa, mutta nyt
työskenneltyäni Venäjällä kohta kaksi vuotta, allekir-
joitan väitteen täysin.
Poran ääni lävistää unen sunnuntaiaamuna puoli
kahdeksan pietarilaisessa kerrostalossa, eikä auta
vaikka makuuhuoneen ikkuna on tiukasti kiinni.
Kaukasialaiset rakennustyömiehet tekevät naapu-
rissa remonttia viikon jokaisena päivänä. Myös ala-
kerran ympäri vuorokauden auki olevan kivijalkamyy-
mälän myyjätär on töissä joka päivä viikonpäivästä
riippumatta.
Kun kyselen työkaveriltani, aikooko hän levätä vii-
konloppuna rankan työviikon jälkeen, vastaa hän Leo
Tolstoita siteeraten ”lepo on työn vaihtamista toiseksi”
ja kertoo tekevänsä töitä myös viikonloppuna vaihtaen
vain arjen palkkatyöt toiseen työhön.
Sama asenne tulee vastaan lomamatkalla Lähi-idässä.
”Minulla on lomaa joka viikko kaksi päivää”, vastaa
jordanialainen opas ilmiselvästi tyytyväisenä kysy-
mykseen, miten jordanialaisten loma- ja työasiat on
järjestetty. Kahdentoista tunnin opastuksen jälkeen
vanha opas hymyilee ja jatkaa ”sen lisäksi saan rama-
dan aikana pari päivää lisää lomaa. Minun asiani ovat
hyvin”.
Tutkimusten mukaan suomalaiset tekevät vuo-
dessa töitä 1700 tuntia ja amerikkalaiset 2500 tuntia.
Silmämääräisten havaintojen perusteella venäläiset
tekevät töitä vähintään saman verran kuin amerik-
kalaiset. Venäjällä toimistotyöläisten työpäivät alka-
vat usein hieman myöhemmin kuin Suomessa eli
yhdeksän aikaan aamulla, mutta
jatkuvat vähintään kuuteen ja usein
paljon myöhempään. Siksi esimer-
kiksi pankkien on oltava auki ainakin
yhdeksään asti illalla ja kauppojen
ympäri vuorokauden, jotta ihmiset
ehtivät hoitaa asioita. Joustava työ-
aika ja etätyö ovat tuntemattomia
käsitteitä.
Suomalaisilla on 800 tuntia lyhy-
empi vuosittainen työaika ainakin
verrattuna Amerikkaan. Pitäisikö
meidän kenties ottaa oppia myös itä-
naapureiltamme ja tehdä töitä hie-
man pidempään? Tulevaisuudessa
globalisaatio ja kansainvälinen kil-
pailu tuntuvat vaativan sitä.
Vanhemmat lukijat muistavat kyl-
män sodan aikaiset Radio Jerevan
-vitsit. Niissä kuvitteelliset venäläiset
radiokuuntelijat kyselivät niitä näitä
kuvitteelliselta radiokanavalta Radio
Jerevanilta ja radio vastasi kuulijoi-
den kysymyksiin. Yksi vitseistä kuu-
luu seuraavasti:
”Kysykää meiltä mitä te haluatte,
me vastaamme te i l le mitä me
haluamme. Meiltä kysytään: Mikä
on työpäivän pituus sosialisistissa
maissa? Me vastaamme: työpäivä
on kahdeksantuntinen. Kahdeksasta
aamulla kahdeksaan illalla.”
Lenina Rautonen työskentelee Danske Bank Venäjän yritysliiketoiminnan vetäjänä asemapaikkanaan Pietari.
Hän on aikaisemmin työskennellyt Garantiassa.
VENÄJÄLLÄ ON KAHDEKSANTUNTINEN TYÖPÄIVÄ
8
TEKNISTÄ OSAAMISTA & PITKÄJÄNTEISTÄ KUMPPANUUTTA
CASE: SARLIN GROUPTeksti: Juhani LassilaKuvat: Matti Rajala
Teknisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluita teollisuudelle ja kunnille
toimittava perheyhtiö Sarlin on ketterä 80-vuotias, joka on ylpeä
juuristaan. Garantian pitkäaikaisimpiin asiakkaisiin lukeutuva yhtiö
ui suhdanteiden vastavirtaan palkkaamalla jatkuvasti lisää
työntekijöitä. Mikä on Sarlinin menestysresepti?
CASE: SARLIN GROUP
9
Saman suvun hallussa koko historiansa ajan ollut
Sarlin perustettiin jo vuonna 1932. Tällä hetkellä
yhtiön johdossa on menossa suvun kolmas sukupolvi.
Neljäs polvi on jo koulussa kasvamassa, joten suvun
yrittäjyydellä on hyvin valoisa tulevaisuus.
Myynti kasvaa, osaajia palkataan
Tänä päivänä Sarlin Groupin muodostavat tekniseen
kauppaan ja palveluliiketoimintaan keskittyvä Sarlin,
Pohjoismaiden johtava teollisuusuunien valmistaja
Sarlin Furnaces sekä kalibrointilaitteita Pietarsaaresta
60 maahan vievä Beamex.
Sarlin Groupin kehitys on viimeisen kymmenen vuo-
den ajan ollut erinomaista. Liikevaihdon kehitys on
ollut lähes jatkuvaa ylämäkeä, vuoden 2009 taan-
tuman pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Sarlin
Groupin myynti kehittyy tällä hetkellä selkeästi ylei-
siä suhdanteita vastaan: vuodelle 2013 ennustetaan
yli 62 miljoonan liikevaihtoa, jossa on kasvua edellis-
vuoteen nähden lähes 12 %. Uusia osaajia myös pal-
kataan jatkuvasti.
Osaaminen ja henkilökunnan hyvinvointi reseptinä
Sarlinin menestysresepti on yksinkertainen: pitkäjän-
teisyyttä, monialaisuutta ja henkilöstöstä huolehti-
mista. Asioita ei siis suunnitella vain kvartaaleittain, ja
yhtiössä investoidaan jatkuvasti sen useiden eri toi-
mialojen asiakkuuksiin ja niihin liittyvään osaamisen
kehittämiseen. Kaikki lähtee kuitenkin henkilöstöstä
ja yksilöiden hyvinvoinnista.
”Perheyritysten tapaan olemme erittäin sitkeitä pitä-
mään kiinni omasta henkilökunnastamme ja heidän
hyvinvoinnistaan, sillä se on ehdottomasti meidän
tärkein pääomamme”, hallituksen puheenjohtajan
Patrik Wikström kertoo.
”Työyhteisön ymmärtäminen ja johtaminen on ollut
Sarlinille kautta historian hyvin tärkeää. Pyrimme aina
siihen, että työympäristömme ovat kiinnostavia ja
innostavia; eikä pelkästään Suomessa vaan kansain-
välisesti”, Patrikin veli ja Sarlin Groupin hallintojohtaja
Henrik Wikström jatkaa.
Sarlinilla on työntekijöitä Suomen lukuisten paikka-
kuntien l isäksi Ruotsissa, Isossa-Br itanniassa,
Yhdys valloissa, Ranskassa, Kiinassa, Intiassa ja
Saudi-Arabiassa.
”Sarlinin 260 työntekijän ympärillä on varmasti lähes
1000 ihmistä, jotka ovat riippuvaisia meistä. Pyrimme
olemaan vastuullinen toimija ja huolehtimaan heistä
kaikista”, Henrik Wikström jatkaa.
Perheyritysten tapaan olemme erittäin sitkeitä pitämään kiinni omasta henkilökunnastamme ja heidän hyvinvoinnistaan.Patrik Wikström
10
CASE: SARLIN GROUP
20 vuotta asiakkuutta Garantian kanssa
Sarlin Group on yksi Garantian pitkäaikaisimmista
asiakkaista. Suhde on kestänyt jo 20 vuotta eli myös
talouden eri suhdanteita on koettu yhdessä.
”Perheyritykselle rahoituksen järjestäminen ei ole kos-
kaan ollut kovinkaan helppoa. Garantian rooli on ollut
tässä kohtaa todella tärkeä meille”, Henrik Wikström
toteaa. ”Aina kun rahoitusta on tarvittu, Garantia on
ollut mukana tukemassa meitä.”
Sarlin Groupin kaltainen perheyritys tarvitsee rahoi-
tusta tyypillisesti joko kehitysvaiheessa tai tiukan pai-
kan tullen, kun yrityksen osaavista työntekijöistä ei
haluta tinkiä, vaan mieluummin rahoitetaan laskusuh-
danteen aikaista toimintaa. Sarlinille Garantian kaltai-
nen kumppani on tällaisessa tilanteessa korvaamaton.
”Perheyritykselle rahoituksen järjestäminen ei ole koskaan ollut kovinkaan helppoa. Garantian rooli on ollut tässä kohtaa todella tärkeä meille”, kertoo Henrik Wikström
Syvällistä, arvopohjaista yhteistyötä
Patrik ja Henrik Wikström painottavat, että Sarlinin ja
Garantian yhteistyö on ehdottomasti molemminpuo-
linen kumppanuus, jossa molemmat osapuolet hoi-
tavat oman osuutensa.
”Yhteistyössämme erityisen positiivista on ollut pit-
käjänteisyys ja aktiivisuus. Koemme, että Garantia
on aidosti kiinnostunut liiketoiminnastamme, ja tun-
nemme toistemme arvot ja näkemykset syvällisesti”,
Patrik Wikström kertoo.
Yleisestikin Sarlinilla suositaan hyvin vahvoja ja pit-
käjänteisiä kumppanuuksia. ”Saa olla erittäin paina-
vat syyt, että lähdemme Garantian kaltaisia kumppa-
neita vaihtamaan”, Wikströmin veljekset kiteyttävät.
Ekonomi Seppo Sipolalla on takanaan 14 vuotta Garantian
hallituksen puheenjohtajana. Hän aloitti toimessaan kun orga-
nisaatio oli perustettu vuonna 1993.
Sipolan hallituskauden aikana tapahtui paljon. Suomi rämpi
lamassa, koki yhden historiansa suurimmista nousukausista,
liittyi EU:hun ja vaihtoi valuuttaa. Lisäksi teknologia löi itsensä
lopullisesti läpi, kun maamme koki ensimmäisen digitaalisen
murroksensa ja moderni tietotekniikka uudisti työpaikkojen
prosesseja.
Tästä huolimatta Garantia on jatkanut vakaasti eteenpäin,
vaikka toimiikin alalla, joka periaatteessa on herkkä talouden
nousuille ja laskuille.
“Tähän päivään saakka Garantian henkilökunnan määrä
on pysynyt suunnilleen samana, kolmenkymmenen korvilla”,
kertoo Sipola.
“Myös asiakaskuntamme on pysynyt vakaana. Suomen
talouselämän kenttä on kohtuullisen kapea. Vaikka pienem-
piä yrityksiä tuleekin lisää, suuria vaihteluita ei ole tapahtu-
nut”, Sipola kommentoi.
Värikäs historiaGarantia perustettiin taloudellisesti hankalina aikoina vuonna
1993. Silloin Eläketurvakeskuksesta siirrettiin runsaan 30 mil-
jardin markan edestä vastuita uudelle organisaatiolle.
“Henkilökunta tul i Garantiaan oikeastaan suoraan
Eläketurvakeskuksesta, ja meillä jatkettiin työtä siitä, mihin
siellä oltiin jääty takaisinlainauksien takaamisen parissa.
Alkuvaiheessa tärkeintä oli vakauttaa takauskanta ja saada
käytännön asiat kuntoon”, kertoo Sipola alkutaipaleesta.
“Vuosi 1994 oli ensimmäinen laman jälkeinen vuosi, jol-
loin vienti rupesi jälleen vetämään. Vuonna 1999 vienti olikin
sitten jo todella kovaa. Se oli muutenkin Garantialle tärkeä
vuosi, sillä silloin osakassopimus uusittiin sellaiseksi, että se
mahdollisti myös muunlaisen takaamistoiminnan harjoitta-
misen”, Sipola muistelee. “Oli haastavaa ja mielenkiintoista
kehittää uusia takaustuotteita”.
Henkilökunnalle suuri kiitosSipolalla oli koko ajan varmuus siitä, että työntekijät ovat erit-
täin ammattitaitoisia. “Kaikki toimivat niin, ettei ikäviä yllätyksiä
tullut, vaan päinvastoin usein sai yllättyä positiivisesti.”
Henkilökunta on myös erittäin sitoutunutta. Garantiassa
työntekijän keskimääräinen uran kesto on 11 vuotta, mikä on
poikkeuksellisen pitkä.
“Myös yrityksen johto oli erittäin toimiva, pätevä ja sitoutu-
nut, mikä heijastui suoraan myös hallituksen työskentelyyn”,
Sipola kertoo. Henki työyhteisössä oli hyvä.
“Minun aikanani parasta Garantiassa oli koko henkilökunnan
aito sitoutuminen hyvään asiakaspalveluun. Meillä jokainen,
aina vastaanottohenkilökunnasta alkaen, pyrki aidosti pitämään
hyvää huolta asiakkaista”, Sipola muistelee.
Pitkään uraan mahtuu myös haasteita“Ennen vuotta 1999 ja uusien tuotteistuksien luomista edis-
timme oikeastaan jatkuvasti samaa asiaa. Siinä oltiin suhdan-
teiden armoilla. Välillä tuli turhautumisen tunteita, kun vaikka
kuinka olisi halunnut tai yrittänyt, tiettyihin asioihin ei vain voi-
nut vaikuttaa”, Sipola muistelee takavuosien haasteita.
Nykyään eläkkeellä oleva Sipola on malttanut hiljentää
tahtia, vaikka onkin pitänyt hallituspaikkoja viime vuosille asti.
Vapaa-aikansa Sipola viettää perheen kanssa ja usein golfia
pelaillen.
Garantian tulevaisuusKonkar i l la on vahva usko
Garant ian menest ykseen
m y ö s t u l e v a i s u u d e s s a .
“Uskon, että seuraavien vuo-
sien aikana Garantia jatkaa
tasaista, myönteistä kehi-
tyssuuntaansa kuten tähän-
kin asti”, Sipola ennustaa.
HENKILÖKUVA
11
SUOMI MUUTTUU, MUTTA GARANTIA JATKAA
VAKAATA KASVUAAN
Teksti: Adèle CouavouxKuva: Matti Rajala
12
JUHLAVUOSI: TAIDETeksti: Juhani LassilaKuvat: Matti Rajala
Garantian juhlavuoden taiteessa näkyy vahvasti tulevaisuuteen katsominen ja jatkuvuus. Taiteilijat Anna Tuori ja Matti Hintikka kertovat, mistä inspiraatio syntyi.
Anna Tuori, vuoden nuori taiteilija 2011
Anna Tuor in suur ikoko inen ö l j y vär imaa l aus
Garantialle oli valmis jo keväällä, mutta se saatiin
Garantian toimistoremontin vuoksi vasta muutama
viikko sitten esille.
”Idea työhöni tuli monesta lähteestä, perustuen aluksi
yhteisiin keskusteluihin Garantian kanssa. Perusajatus
maalauksessa liittyy eteenpäin menemiseen ja tule-
vaisuuteen katsomiseen. Kävimme garantialaisten
kanssa hyvän keskustelun maalauksista ja sain täy-
sin vapaat kädet itse toteutukseen, mikä työtapana
soveltuu minulle erinomaisesti”, Anna Tuori kertoo.
Tuori räätälöi maalauksen sopimaan Garantian ylei-
seen tilaan, jonka läpi ihmiset kävelevät joka päivä.
”Ajatukseni perustui siihen, että maalaukseni näkyy
jokapäiväisessä elämässä kaikille työntekijöille.
Pyrin tekemään työstä yksinker-
taisen ja levollisen, siten että sen
pienet yksityiskohdat aukeavat
pikkuhiljaa.”
”Työ noudattelee minulle tyypil-
listä käsittelytapaa eli maalaus
on tehty suurelle valkoiselle pin-
nalle muutamilla sivellinvedoilla,
jotka muodostavat tietynlaisen
tilan teokseen. Kaksiulotteisen
pinnan ja muutamien sivellinve-
tojen kautta voi päätyä monen-
laisiin mielikuviin”, Tuori kuvailee
teostaan.
Anna Tuorin lähiaikojen agendalta löytyy muun muassa ryhmä-
näyttely Roomassa, ensi kevään näyttelyt Saksassa ja Australiassa
sekä yksityisnäyttely Helsingissä noin vuoden päästä.
GARANTIA KRUUNASI JUHLAVUOTENSA
TAITEELLA Anna Tuori maalaa mielikuvia muutamilla
sivellinvedoilla.
JUHLAVUOSI: TAIDE
13
Matti Hintikka, Suomen eturivin kivilitografian taitaja
”Inspiraatio töihini tulee lähes poikkeuksetta luon-
nosta”, Matti Hintikka aloittaa. ”Työni seikkailevat
esittävän ja ei-esittävän rajamaastossa. Ne eivät ole
suoraan naturalistisia vaan perustuvat aina tuntee-
seen. Mitä enemmän teoksistani syntyy tulkintoja, sen
parempi.”
Matti Hintikka toteutti Garantialle kolme kivilitogra-
fiatyötä, jotka ovat nimeltään Horisontti 1, 2 ja 3.
Nimiensä mukaisesti teoksissa käsitellään rohkeasti
eri tavoin horisonttiteemaa ja kuvainnollisesti aikaa,
tulevaisuuteen menemistä sekä jatkuvuutta hyvin
abstraktisti kuvattuna.
Painotekniikkana litografia keksittiin 1790-luvulla
palvelemaan kehittyvän kirjapainotekniikan tarpeita.
Taiteilijat ottivat kivet käyttöönsä jo 1800-luvun alkupuolella. Ajan ker-
rostumat ovat siis konkreettisesti läsnä kiven muistissa.
”Töissäni tekniikalla on olennainen rooli, usein se jopa säätelee paljon
lopputulosta. Kivilitografia-tekniikkaa käytetään nykyään lähes täysin
samalla reseptillä kuin satoja vuosia sitten. Tekniikka soveltuu erinomai-
sesti taiteeseen, mutta luonnollisesti ei enää esimerkiksi painotoimin-
taan”, Hintikka kuvailee.
Matti Hintikan lähiaikojen ohjelmassa on monia ryhmänäyttelyitä sekä
yksityisnäyttelyt keväällä Lahdessa ja Helsingissä ensi vuoden syksyllä.
Matti Hintikka inspiroituu luonnosta.
14
CASE: CAPMANTeksti: Hanna NordgrenKuva: Matti Rajala
PIONEERIT RAIVASIVAT TIETÄ
PÄÄOMASIJOITTAMISELLE
CASE:CAPMAN
15
Pääomasijoittaminen on nykyisin osa lähes jokaisen suuren
eläke- ja henkivakuutusyhtiön sijoitustoimintaa, ja sillä on
suuri merkitys listaamattomien yritysten rahoittamisessa.
Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten näin ei ollut.
Uuden s i jo i tusmuodon läp imur toa Suomen-
markkinoilla siivitti tuolloin CapManin ja Garantian
yhteinen innovaatio: rahastotakaus, joka turvasi
pääomarahastoon tehdyn investoinnin tuotosta
riippumatta.
- Pääomasijoittaminen alkoi lyödä Suomessa läpi
vasta 90-luvun alussa laman jälkimainingeissa, jolloin
yhteiskunta oli hyvin erilainen kuin nyt. Alkuvaiheessa
täällä puhuttiin lisäksi hieman harhaanjohtavasti ”ris-
kisijoittamisesta”, mikä lisäsi uuteen sijoitusmuotoon
kohdistuvia ennakkoluuloja, kertoo CapManin senior
partner Olli Liitola.
Näistä lähtökohdista syntyi Garantian ja CapManin
yhteistyönä niin kutsuttu rahastotakaus, jonka
ansiosta pääomasijoittamisen aloittaminen oli hel-
pompaa suurillekin toimijoille. Käytännössä Garantia
tarjosi sijoittajille korvausta vastaan vakuutuksen, joka
takasi, että rahastojen menestyksestä riippumatta
sijoittajat saisivat takaisin ainakin sijoittamaansa pää-
omaa vastaavan summan.
- Lopputulos oli kaikkien kannalta positiivinen.
Suomalaiset yritykset saivat tarvitsemaansa pää-
omaa, sijoittajat hyvän tuoton ja samalla pääomasi-
joittamisesta tuli osa suomalaista sijoitusmaailmaa.
Ilman rahastotakausta pääomasijoittamisen ja samalla
myös CapManin läpimurto markkinoilla olisi voinut
olla huomattavasti hitaampaa, Liitola toteaa.
Uusia rahoitusmuotoja tarvitaan jatkossakin
Viimeisin Garantian antama rahastotakaus on vuo-
delta 2002. Tarvetta ylimääräiselle turvalle ei ole viime
vuosina ollut, kun pääomasijoittaminen on vakiinnut-
tanut asemansa sijoittajien keskuudessa. Liitola näkee
kuitenkin, että vastaavankaltaisia innovaatioita voisi
olla mahdollista soveltaa myös nykytilanteessa.
- Pohjoismaissa rahoitussektori on terveempi kuin
muualla Euroopassa, mutta toisaalta toiminta on
kovin keskittynyttä. Erityisesti pk-yritysten rahoitta-
misessa kaivattaisiin uusia vaihtoehtoja täydentämään
perinteistä pankkirahoitusta, Liitola arvioi.
- Esimerkiksi Norjassa joukkovelka-
kirjamarkkinat on ulotettu pk-yri-
tyksiin, ja siellä järjestelmä toimii
hyvin. Jos Suomessa päätetään läh-
teä samankaltaiseen malliin, ollaan
ehkä jälleen siinä tilanteessa, että
markkinoilla saatetaan kaivata yli-
määräistä rohkaisua uuden sijoitus-
muodon omaksumiseksi.
CapMan on pääomasijoittamisen
uranuurtaja ja alansa johtavia yri-
tyksiä Pohjoismaissa. Tavoitteena
on rakentaa menestyvää l i ike-
toimintaa ja vaikuttaa sitä kautta
myönteisellä tavalla koko ympä-
röivän yhteiskunnan kehitykseen.
Esimerkiksi Garantian aikanaan
takaamat rahastot toivat kaivat-
tua pääomaa muun muassa sellai-
sille nykyisille menestysyrityksille
kuin Ramirent, Aldata ja Nordic
Aluminium.
Käytännössä CapMan siis hallinnoi
pääomarahastoja, joiden pääomat
on kerätty institutionaalisilta sijoit-
tajilta. Pääomat sijoitetaan edelleen
pohjoismaisiin tai venäläisiin yrityk-
siin tai kiinteistöihin. Rahoituksen
lisäksi sijoittajat tarjoavat omista-
milleen yrityksille strategista osaa-
mista ja tukevat yhtiön johtoa.
- Innovatiivisuus on nykyään olen-
nainen menestystekijä myös rahoi-
tusalalla. Kun toimintaympäristö
muuttuu, tarvitaan ennakkoluulo-
tonta ajattelua, jotta suomalaisilla
yrityksillä on mahdollisuus menes-
tyä. CapManin ja Garantian pionee-
rihenkinen yhteistyö 90-luvulla on
hyvä esimerkki siitä, miten yhdel-
läkin hyvällä idealla voi olla vaiku-
tusta koko alan menestykseen.
CAPMAN-KONSERNI
Pohjoismaissa ja
Venäjällä toimiva
pääomarahastojen
hallinnointiyhtiö
Perustettu 1989
Henkilöstöä n. 105
Noteerattu
Helsingin pörssissä
”Erityisesti pk-yritysten
rahoittamisessa kaivattaisiin
uusia vaihtoehtoja
täydentämään perinteistä
pankkirahoitusta.”
16
ELÄMÄNTAPA: VIININ TARINATeksti: Adèle CouavouxKuva: Matti Rajala, Mikael Englund
GARANTIAN JUHLAVIINI
KAIPAA
SEURAKSEEN TUHTIA
MAALAISRUOKAA
Kaikkien Bordeaux-viinien tavoin myös Château Anthonic on melko tanniininen ja maanläheinen.
ELÄMÄNTAPA: VIININ TARINA
17
“Avoin, tummasävyinen ja rustiikki.” Näin kuvailee hel-
sinkiläisen Savoy-ravintolan sommelier Antti Uusitalo
Garantian juhlavuoden Château Anthonic -viiniä.
“Bordeaux-viineissä eri rypälelajikkeita sekoitetaan
niin, että lopputuloksessa yhdistyvät vahva rakenne
ja roteva hedelmäisyys”, Uusitalo luonnehtii.
Château Anthonic tulee Moulis-en-Médocin vii-
nialueelta Ranskasta. Viiniin käytetyt Cabernet
Sauvignon-, Merlot-, Petit Verdot- ja Cabernet
Franc -rypäleet ovat saaneet kypsyä mehukkaiksi
ja makeiksi Gironde-joen aurinkoisilla penkereillä
Lounais-Ranskassa.
“Château Anthonic on suurelle yleisölle vielä tun-
temattomampi tila, eivätkä sen viinit kuulu lainkaan
Suomen myyntivalikoimiin. Viini tuotiin yksinoikeu-
della Garantialle. Jos tähän viiniin tykästyy, kannat-
taa siis jatkaa Garantian asiakkaana”, Uusitalo nauraa.
Tanniininen viini kaipaa seurakseen tuhteja makuja
Tanniininen Bordeaux-viini on parhaimmillaan liha-
ruokien tai vaikkapa kovien kypsytettyjen juustojen
kanssa.
“ Es imerk iks i k las-
s i n e n h i r v i p a i s t i ,
coeur de filet tai ent-
recôte sopivat mainiosti
Château Anthonicin kanssa.
Lisukkeena voisi olla vaikkapa
valkosipuliperunat tai uunijuu-
reksia, kunhan maut pysyvät sel-
keinä”, Uusitalo korostaa.
Pääruoan jälkeen viiniä sopii siemailla
vielä juustojen kanssa. Parhaiten Château
Anthonicin makuja tuovat esiin kovat ja
kypsytetyt juustot kuten Comté, Gruyère,
Appenzeller tai jopa kypsä Gouda.
Jälkiruoaksi kannattaa kuitenkin jo vaihtaa kevy-
empään ja makeampaan viiniin.
Château Anthonic
Suomalaisille kohtuullisen tuntematon Château Anthonic on yksi
Moulis-en-Médoc-alueen vanhimpia viinitiloja. Jo 1700-luvulla perus-
tettua 40-hehtaarista tilaa pitää nykyisin Jean-Baptiste Cordonnier
(kuvassa), joka peri tilan kalkkiperäiset maat isältään yli kaksikymmentä
vuotta sitten.
Château Anthonic -viinitilalla on ollut useita eri nimiä vuosisatojen
varrella. Tarina kertoo, että nykyinen nimi juontaa 1920-luvulta. Silloin
tilan perinyt André Hugon päätti nimetä hankkimansa tilan edesmen-
neen isänsä Antonic Hugonin mukaan. H-kirjain lisättiin nimeen, sillä
sen ajateltiin helpottavan vientiä naapurimaahan Isoon-Britanniaan.
Yritystutkijana Haapiainen tutkii ja analysoi yrityksiä sekä
osallistuu yritysten luottoluokittamiseen. Vapaa-aikana
Teron löytää urheilun parista muun muassa tennisken-
tältä tai pyörän selästä.
Moulis-en-Médoc
Bordeaux’n alueella sijaitseva Moulis-en-Médoc on ollut
tunnettu viininviljelyalue jo Antiikin ajoilta. Nimensä vajaa
kahden tuhannen asukkaan paikkakunta on saanut lukui-
sista myllyistään (lat. moulinis tarkoittaa myllyä), ja aluetta
pidettiinkin pitkään Gironde-departementin vilja-aittana sen
hedelmällisen maaperän vuoksi.
Muinoin viinimaat kuuluivat yksinoikeudella joko kunnan-
johtajille tai kirkolle, eikä paikallinen väestö voinut kuvitel-
lakaan omistavansa itse alueen viinitiloja. Vuosisatojen saa-
tossa Moulis-en-Médocin viiniköynnökset ovat kokeneet
monet vitsaukset, mutta tänä päivänä alueella tuotetut viinit
kuuluvat Ranskan arvostetuimpien joukkoon.
Siemailla vai säilyttää?
Kuten yleensäkin viineissä, myös Garantian juhlaviinin kaksi
vuosikertaa poikkeavat toisistaan.
“Vuosikerran makuun vaikuttavat esimerkiksi ilmasto ja vil-
jelyolosuhteet. Vuoden 2009 Château Anthonic on kehitty-
neempi ja avoimempi. Vuoden 2010 vuosikerta sen sijaan on
tiiviimpi, ja vaatii ehkä vielä hieman aikaa ollakseen huipus-
saan”, Uusitalo ohjeistaa.
Uusitalon mukaan kypsytys onnistuu parhaiten, kun pulloa
säilyttää lappeellaan huoneenlämpöä viileämmässä. Tarkkaa
kypsytysaikaa on mahdotonta sanoa, mutta Uusitalo arve-
lee vuoden 2010 Château Anthonicin olevan parhaimmillaan
vuoden tai kahden päästä.
“Ja aina kun laatuviinejä juodaan, on syytä muistaa dekantoi-
minen. Eli viini kaadetaan hapettumaan karahviin muutama
tunti ennen tarjoilua”, Uusitalo painottaa.
18
ELÄMÄNTAPA: VIININ TARINA UUSIA GARANTIALAISIA
Tiainen on ennen Garantiaa työskennellyt Lontoossa
investointipankki HSBC:ssä avustavana suurasiakkuusvas-
taavana monipuolisissa tehtävissä. Vapaa-aikana Jennin
tavoittaa street dancen parista, jota hän opettaa useana
iltana viikossa. Monipuolisten liikuntaharrastusten lisäksi
musiikki on Jennin sydäntä lähellä.
VTK, MSc
International
Relations, MSc
Management
Jenni Tiainen on
nimitetty 2.5.2013
alkaen projekti-
päälliköksi. Tiaisen
tehtäviin liittyvät
tiiviin asiakastyös-
kentelyn lisäksi
muun muassa
tuotekehitys sekä
sijoittajaviestintä.
VTM Tero
Haapiainen on
nimitetty yritys-
tutkijaksi 8.4.2013
alkaen. Haapiainen
siirtyi Garantialle
Siemens Financial
Services Ab:ltä,
jossa hän on toimi
analyytikkona.
Lainatakaukset
• Työeläkeyhtiöiden ja
pankkien lainoihin
• Jvk-lainoihin
• Käyttöpääoman, investointien,
yrityskauppojen tai
sukupolvenvaihdosten
rahoituksen vakuudeksi
• Rahoituksen tai sen vakuuksien
uudelleenjärjestelyihin
GARANTIAN TAKAUS –
ENSILUOKKAINEN KOTIMAINEN
LUOTON VAKUUS
UUSIA GARANTIALAISIA TUOTE
19
GARANTIALTA TURVAAVA VAKUUSYRITYKSEN RAHOITUSTARPEISIIN
Garantian erityistakaukset
• HALG-asuntolainojen
täytetakaus pankkien ja muiden
asuntoluotottajien edellyttämäksi
lisävakuudeksi
• Jäännösarvotakaus-
leasingrahoitus ja
kiinteistöinvestointi taseen
ulkopuolelle
• Asuinhuoneistojen
vuokratakaukset
institutionaalisille
vuokranantajille
OTA YHTEYTTÄ,
NEUVOTELLAAN
YRITYKSELLESI
SOPIVIN RATKAISU!
Kaikki kaupalliset takaukset
• Työ- ja takuuaikaiset takaukset
sekä RS-takaukset urakointiin
• Ennakkomaksutakaukset
projekteihin ja
talopakettitoimituksiin
• Toimitustakaukset mm.
laitetoimituksia varten
• Viranomaistakaukset esimerkiksi
tullia, ympäristölupaa tai
maa-ainesten ottamislupaa varten
• Maksutakaukset ja
vuokratakaukset
TOISTUVIIN TAKAUSTARPEISIIN
HELPPOKÄYTTÖINEN
TAKAUSLIMIITTI
ILMAN VASTAVAKUUTTA
ASIAKASPALVELU: Puh. 020 747 9800 | Faksi 020 747 9801 www.garantia.fi